SALON KLUBITALO
3/2017
Salon Klubitalo Salon Klubitalo on mielenterveyskuntoutujien ja palkatun henkilökunnan muodostama jäsenyhteisö, joka tarjoaa vertaistukea ja tavoitteellista toimintaa. Noudatamme kansainvälistä Fountain House-ideologiaa ja kansainvälisiä standardeja. Painopaikka Mediamaja, ATK-yksikkö Yhteystiedot Salon Klubitalo Asemakatu 2 24100 SALO puh. 044 727 5150 E-mail: info@salonklubitalo.fi Kotisivut: www.salonklubitalo.fi facebook: www.facebook.com/salonklubitalo/ Klubitalo avoinna ma - pe klo 8.30 - 16.00 Päätoimittaja Arja Timonen Toimituspäällikkö Matti P Taitto Jukka + Klubilaiset Kansikuva Sauli Kuvat Matti, Eerik, Samuel, Jukka ja klubin kuvapankki Tämän lehden toimittivat: Aleksei, Arja, Fien, Juulia, Jukka, Jenni, Jonna, Kati, Kikka, Krista, Mikko, Mikke, Sonja, Satu Käytämme etunimiä suojellaksemme kirjoittajien henkilöllisyyttä. Rahoitus: STEAn ja Salon kaupungin tuella
Sisällysluettelo • • • • • • • • • •
Pääkirjoitukset s.4 Tietoa talosta s.5 Toimintasuunnitelma vuodelle 2018 s.6-7 Työ- ja opintoyksikön uusia tuulia s.8-9 Kristan sarjis s.10-11 Taidepaja ja Helenan haastattelu s.12 Opiskelijoiden kokemuksia s.13-14 Miken kiekkovisa s.15 Mielenmaailma: Pakko-oireinen häiriö s.16-17 Klovnerit vakavien asioiden äärellä s.18-19
Jäsenen pääkirjoitus Ajatuksia muutosta ja akkreditoinnista. Klubitalo muutti lokakuun alussa isompaan paikkaan Asemakadulle. Hieman yli kuukausi on siis kulunut muutosta. Toiminta alkaa asettua pikkuhiljaa paikoilleen. Vielä on ohjaajilla suunnittelemista, miten toteutetaan esimerkiksi keittiö/kahviotoiminnan palvelutilanteet. Ajan myötä nämäkin asiat tulevat löytämään uomansa.
tekevänsä kaikenlaista. Kaiken kaikkiaan uusi talo tarjoaa ohjaajilleen ja jäsenilleen paremmat mahdollisuudet pyörittää klubitalomallia ja sen periaatteita. Tammikuussa klubitalolle saapuvat akkreditoijat. Klubitalo päätti ryhtyä laadunvarmistusprosessiin ja hakeutui sen vuoksi itsenäiseksi Klubitaloksi. Akkreditoijat tulevat arvioimaan, toimitaanko talolla kansainvälisten klubitalostandardien mukaisesti jäsenlähtöisesti ja mitä pitäisi mahdollisesti toiminnassa kehittää. Laatukriteerien eli standardien noudattaminen on tärkeää, jotta voimme kutsua yhteisöämme Fountain House- klubitaloksi.
Tilaa nykyisessä talossa on yli kaksi kertaa enemmän mitä vanhassa talossa. Taideryhmälle on pyhitetty tila talon perältä, missä halukkaat saavat toteuttaa itseään. Jos kaipaa omaa aikaa päivän aikana, talosta kyllä löytynee huone, jossa voi rauhassa työskennellä tai rauhoittua. Talolla on nykyään oma pihakin, missä voisi kuvitella kesäaikaan
Mikko Jäsen nro: 114.
Johtajan pääkirjoitus Paljon on tapahtunut sitten viime lehden: kansainvälisen laadunvarmistuksen ajankohta varmistui tammikuulle 2018, muutimme Länsirannasta Sohviin Asemakadulle - ja Taidepaja on totta! Kaiken huipuksi - kävijävirtaa on riittänyt. Viime vuonna kirjasimme 3884 käyntiä, tänä vuonna tuo kävijämäärä ylittyi jo lokakuussa. Näissä merkeissä on hienoa aloittaa kymmenes toimintavuosi.
Tästä lehdestä saat tietoa työ-ja koulutusyksikkömme työskentelystä sekä maistiaisia ensi vuoden Klubitalotoiminnasta. Perustoiminta sekä taidetoiminta pysyvät ennallaan, uutena on otettu ohjelmaan kestävän kehityksen näkökulma. Teemme monipuolista yhteistyötä paikallisen TasausKohtuusPajan eli TaKoPajan kanssa. Saamme heiltä tietotaitoa toimintamme petraamista kestävän kehityksen periaatteita noudatettavaksi. Järjestämme myös erilaisia kaikille avoimia tilaisuuksia Klubitalolla sekä osallistumme TaKoPajalaisten kanssa talkoisiin. Kuten lokakuussa yhden pikkutilan klapitalkoisiin eli polttopuiden talvisuojaan heittämiseen.
STEA järjesti keväällä jälleen TVS eli tuloksellisuus- ja vaikutusselvityksen. Siinä käytiin läpi vuosien 2015 ja 2016 toiminta. Onnellisina luimme saamamme palautteen. Olemme onnistuneet paitsi toteuttamaan Klubitalon psykososiaalista kuntoutusta jäsentemme tukemiseksi elämässään eteenpäin, niin myös avaamaan toimintaamme ymmärrettävästi rahoittajan suuntaan.
Olemme verkostoituneet myös ETRA-liiton kanssa. Heidän perustehtävänsä on terveiden elintapojen edistäminen. Heidän kanssaan pidimmekin jo Maailman mielenterveyspäivänä tapahtuman Työväentalolla. Päivän annista kertootämän lehden artikkeli Klovneriateatterista.
STEA:n palaute alleviivaa sitä tosiseikkaa, että Klubitalojen rahoitus ei tule suinkaan päivätoiminnan järjestämisestä, vaikka työpainotteista päivää pidetäänkin keskeisimpänä tarjottavanamme. Meille myönnetään avustus työelämäosallisuus-tavoitealueelta. Erityisesti korostuu työ-ja opistoyksikön toiminta. Siellä saa räätälöityä palveluohjausta jäsenten ajankohtaisiin tarpeisiin. Koko yhteisö monine toimintoineen tukee ja mahdollistaa työ- ja koulutuspoluille haluaville kuntoutujillemme omien voimien riittävyyden ja oman osaamisen kokeilemista erilaisissa Klubitalon työtehtävissä. Samoin klubitoiminnassa syntyvät ihmissuhteet kehittävät vuorovaikutustaitoja ja ne ovat jokaiselle opinto- työpolulle lähtevälle ensisijaisen tärkeitä.
Hyvät kanssatoimijamme: Kiitos kuluneesta vuodesta, Hyvää Joulunaikaa sekä menestyksekästä Uutta toimintakautta 2018! Loppukaneetti voisi hyvin olla kirjattuna Klubitalojen visioihin, mutta se on poimittu TaKoPajan luennoilta: ”Filosofit ovat jo kauan tienneet, että yhteisen itseään suuremman hyväksi toimiminen yhdessä muiden kanssa lisää hyvinvointia ja elämän merkityksellisyyden tuntua. ” Arja Timonen, Salon Klubitalon johtaja
4
©Jukka Tietoa talosta: •
Mariankadun ja Asemakadun risteyksessä sijaitseva keltainen puurakennus
•
Rakennettu 1900-luvun alussa
•
Salon kaupungin omistuksessa
•
Museoviraston suojelema
•
Useissa huoneissa perimätiedon mukaan turkulaisia kaakeliuuneja
Tiesitkö, että
© Jukka
5
•
Salon seudulla on käyty kauppaa keskiajalta asti
•
Salon kautta kulkivat vanhat tiet Helsingin, Turun ja Viipurin välillä
•
1887 perustettiin Salon kauppala
•
1800-luvun lopulla Salo paloi ja rautatie rakennettiin
Toimintasuunnitelma vuodelle 2018 Toiminta on löytänyt paikkansa Salossa
Tavoitteemme vuonna 2018
Salon klubitalo on löytänyt selkeästi oma paikkansa Salon mielenterveystyön kentällä. Klubitalo on profiloitunut matalankynnyksen, tasa-arvoisuutta, asiakas- ja voimavaralähtöisyyttä toteuttavaksi taloksi, joka toteuttaa kansainvälistä Fountain House-toimintamallia. Taloon on helppo tulla ja lähetteettömänä paikkana se tukee hyvin lakisääteistä mielenterveystyötä.
Vuoden 2018 teema on ”10-vuotta yhteisön voimaa”. Vuodesta tulee mielenkiintoinen ja monin tavoin haastava, mutta meillä on luja usko siihen, että kaikki asettamamme tavoitteet on saavutettu vuoden 2018 lopussa. Yhdessä tekemällä. Työpainotteisen päivän lisäksi tarjoamme jäsenille mahdollisuutta kulttuuriprojektimme kautta suuntautua enemmän klubitalon ulkopuolelle ja osallistua yhteiskunnan kaikille avoimiin palveluihin ja toimintoihin, kuten kulttuuritarjontaan ja kansalaisopiston ryhmiin. Tätä toiminnallista strategiaamme tukee mm. Asumispalveluiden Musta laatikko-hankkeen tutkimus (2016), jonka mukaan mielenterveyskuntoutujat jäävät liian helposti omiin ympyröihinsä ja heidän elämänlaatunsa kohenisi, jos he olisivat enemmän kaikille avoimien palveluiden piirissä.
Salon klubitalon painopiste on nuorissa, työikäisissä aikuisissa kuntoutujissa. Toiminnalla edistetään kuntoutujien asemaa, parannetaan heidän elämänlaatuaan, vähennetään psykiatrisen sairaanhoidon ja muiden mielenterveyspalveluiden tarvetta, ehkäistään syrjäytymistä sekä tuetaan paluuta opintoihin tai työelämään kuntoutujien itse asettamien tavoitteiden mukaisesti. 1.10.2017 Salon Klubitalo muutti kaupungilta vuokrattuihin tiloihin Sohvi-taloon Asemakadulle. Isommat tilat mahdollistavat meille sekä klubitalon normaalin työpainotteisen päivän järjestämisen työyksiköineen, että Taidepajatoiminnan saman katon alla. Suljettu pihapiiri monipuolistaa työtehtäviämme varsinkin kesällä. On mahdollista vaikkapa perustaa pieni verstas polkupyörien korjaamiseen ja pieneen nikkarointityöhön. Lisäksi pihapiirissä tyhjillään olevassa Nivaron talossa voisi järjestää Klubitalon taidenäyttelyitä.
Jäsenten psyykkinen hyvinvointi lisääntyy klubitalon työpainotteiseen päivään osallistumisella ja vertaisten tapaamisella ja tuella. Mielekäs päivittäinen toiminta lisää jäsenten psyykkistä kuntoutumista ja voimaantumista. He kokevat itsensä arvokkaiksi, tervetulleiksi ja tärkeiksi yhteisön jäseniksi ja saavat valmiuksia arjen hallintaan, heidän tietonsa ja taitonsa lisääntyvät ja he saavuttavat itselleen tärkeitä päämääriä yhdessä toimimalla. Yksinäisyys lievittyy ja sosiaaliset taidot harjaantuvat.
Työpainotteinen päivä, Klubitalon peruskivi Salon Klubitalon toiminta perustuu tulevanakin vuonna Fountain House- toimintamallin mukaiseen työpainotteiseen päivään. Se tarjoaa klubitalon jäsenille mahdollisuuden mielekkääseen tekemiseen, oman päiväja viikkorytmin ylläpitämiseen ja sosiaalisiin suhteisiin. Kaikkiin talon työtehtäviin voi osallistua oman mielenkiintonsa ja jaksamisensa mukaan. Keittiöyksikössä voi osallistua lounaslistan suunnitteluun, lounaan valmistukseen, leipomiseen ja kahviossa myynti- ja palvelutehtäviin. Mediamajassa on tarjolla erilaista tilastointi-, tiedotus ja tietotekniikan ylläpitotehtäviä. Työ- ja opintoyksikkö huolehtii vastaanottopisteen töistä. Työvalmentajan kanssa voi miettiä työ- ja opintovalmiuksiaan ja saada apua yhteiskunnallisten etuuksien hakemiseen. Klubitalolta löytyy monenlaista tehtävää siivouksesta aina kielitaitoa vaativiin tiedotustehtäviin ja lehden toimittamiseen. Vapaa-ajan toimintaan kuuluu liikuntapainotteisia aktiviteetteja, retkiä ja rentoa yhdessä oloa.
”He kokevat itsensä arvokkaiksi” © Salon klubitalo 6
© Jukka
”Mielekäs päivittäinen toiminta lisää jäsenten psyykkistä kuntoutumista” Salon klubitalon kulttuuritoiminta voimaannuttaa jäseniä ja he löytävät uusia tapoja itseilmaisuun ja itsensä kehittämiseen. Suuntaudumme ulospäin vaikuttamaan myös ympäristön asenteisiin taidenäyttelyn avulla. Taidenäyttelyn järjestäminen näyttää mielenterveyskuntoutujat varteenotettavina taiteentekijöinä ja yhteiskunnan jäseninä. Jäseniä kannustetaan myös osallistumaan yhteiskunnan tarjoamiin palveluihin, esimerkiksi kansalaisopiston eri ryhmiin.
Klubitalon toimintaa ja tuloksellisuutta varmistetaan monin eri laadunvarmistusmittarein. Vuonna 2018 Salon klubitalon toimintaa tutkitaan kansainvälisellä akkreditoitumisprosessilla, STEA:n oma Tuloksellisuus- ja vaikuttavuusarviointi kerätään taas vuodeksi 2019 ja vuonna 2018 keräämme tietoa yhteistyökumppaneiltamme sosiaali- ja terveydenhuollon kentältä. Vuosittain teemme myös jäsentyytyväisyyskyselyn, joka on tärkein mittarimme toiminnan kehittämiseen. Henkilökunta käy omat kehittämiskeskustelunsa työn organisoimisesta ja kehittämisestä.
Erilaiset liikuntatapahtumat parantavat jäsenten fyysistä hyvinvointia ja kohentavat mielialaa. Terveillä elämäntavoilla ja ruokailutottumuksilla on tutkitusti vaikutusta mielenterveyskuntoutujien yleisvointiin. Teemme yhteistyötä ravitsemusterapeutin sekä Etra-liiton kanssa lisätäksemme jäsentemme terveitä elintapoja.
Eettisyys ja ekologisuus teemat näkyvät vahvasti klubillamme. Yhteistyötä tehdään TasausKohtuusPajan kanssa asian tiimoilta.
Klubitalo on verkostoitunut eri mielenterveys- kulttuuri- ja yhteiskunnallisten toimijatahojen kanssa edistääkSosiaalinen hyvinvointi lisääntyy ihmisten kohtaami- seen mielenterveyskuntoutujien asemaa yhteiskunnassesta ja yhdessä tekemisestä. Sosiaaliset suhteet klubi- samme. talolla ovat vuosien varrella luoneet monia ystävyyssuhteita, jopa parisuhteita. Vapaa-ajan toiminnat lievittävät Monikulttuurisuus on aiemmin tullut yhteisöömme yksinäisyyttä ja lisäävät iloa ja energiaa päiviin. Vuonna kansainvälisten opiskelijoiden kautta, mutta nyt ovat 2018 käymme retkillä, keilaamassa ja vaikkapa eloku- maahanmuuttaja- ja pakolaistaustaiset kuntoutujat löytäneet tiensä klubitalollemme. Se tuo uudenlaisen vissa. rikkauden vuorovaikutukseen. Klubitalon työ- ja opintoyksikön toimintaa on kehitetty vastaamaan paremmin kuntoutujien toiveita edetä Julkaisemme Salon klubitalo-lehteä viisi kertaa vuotyö- ja koulutusmaailmaan. Lisäksi moni kaipaa apua den aikana. yhteiskunnallisten etuuksien hakemisessa. Räätälöity Eettisyys, ekologisuus ja monipalveluohjaus ja arjen asiointituki auttavat jäseniä erikulttuurisuus tuovat uudenlaista laisissa elämäntilanteissa lisäävät arjen hallintaa sekä osallistavat ja ehkäisevät syrjäytymistä. Tavoitteiden rikkautta Klubitaloyhteisöön mukaisesti jäsenistöstä 15%:a olisi kuntouttavassa työssä, työkokeilussa, ammatillisessa kuntoutuksessa tai opiskelemassa. 7
Työ- ja opintoyksikön uusia tuulia tenä vaihtoehtona myös Salon klubitalon jäsenille on ollut ponnistaa työelämään tai työelämän kaltaiseen toimintaan juuri tätä kautta.
Mitä tehdä kun perinteisen Fountain house-mallin jokin osa-alue on erittäin vaikeaa toteuttaa toimialueen hallitsevissa olosuhteissa? Silloin täytyy kehittää toimintaa ja näin kävi Salon klubitalon työ- ja opintoyksikön siirtymätyöohjelmalle.
”Tiedämme varsin hyvin, että syrjäytymisen ehkäisyssä asiakkaan/jäsenen osallisuus on avainasemassa.”
Epätoivoista siirtymätyöpaikan hakua ”Onhan meillä näitä ollut”, vastasi alueen kauppias ja kertoi samaan hengen vetoon, että miksi palkata osatyökykyistä, kun työmarkkinoilta saa työkykyisiä pilvin pimein. Yhteiskunnallista sosiaalista vastuuta voi toteuttaa myös antamalla työpaikan osatyökykyiselle henkilölle, jolle yhteiskunta maksaa työttömyysturvaa. Tällöin on ymmärrettävää, että klubitalomallin mukainen vaatimus siirtymätyöntekijälle maksettavasta alan normipalkasta ei houkuta työnantajaa, vaikka työnantaja saisi pätevän työohjaajan palvelut sopimuksen myötä käyttöönsä.
Osallisuutta ja hyvinvointia Klubitalojen toimintamallin avainsanoja ovat osallisuus, tasa-arvoisuus ja asiakaslähtöisyys. Tiedämme varsin hyvin, että syrjäytymisen ehkäisyssä asiakkaan/jäsenen osallisuus on avainasemassa. Salon klubitalon työ- ja opintoyksikön onnistuminen jäsenen työ- tai kouluelämään saattamisessa on jäsenestä itsestään kiinni. Mikään klubitalon yksikkö ei toimi yksinään, vaan suurena kokonaisuutena, jonka tavoite on jäsenen hyvinvointi. Klubitalon toimintaa ei tehdä valmiiksi jäsenelle, vaan jäsenen kanssa. Klubitalon ohjaajan tehtävänä on varmistaa, että heikossa ase-
”Miksi palkata osatyökykyistä, kun työmarkkinoilta saa työkykyisiä pilvin pimein.”
”Varsinkin nuorisotyöttömyys on kohdellut seutukuntaa kovin kourin.”
Salon seutu on viimeisen kymmenen vuoden ollut äkillistä rakennemuutosaluetta Nokian, sittemmin Microsoftin, lähdettyä kaupungista. Tästä johtuen alueella on ollut suurtyöttömyys, joista varsinkin nuorisotyöttömyys on kohdellut seutukuntaa kovin kourin. Pikkuhiljaa alueen työttömyyslukemat ovat paranemassa, mutta siirtymätyön kaltaisia työpaikkoja on edelleen vaikea saada. Salon kaupungin ja TE-keskuksen kuntouttava työtoiminta toimii alueella kiitettävästi ja yh-
massa oleva, joka ei usko omiin mahdollisuuksiinsa osallistua, saa osallisuuden kokemuksen. Tällöin osallisuus ei ole mitään teeskenneltyä sanahelinää, vaan asiakkaan/jäsenen aitoa oikeutta tehdä valintoja ja päätöksiä omasta elämästään. Siirtymätyöstä henkilökohtaiseen valmennukseen Siirtymätyön puutetta olemme kompensoineet tukemalla jäseniä yhteistyöverkostomme kautta ammatilliseen kuntoutukseen tai opiskeluun. Salon klubitalolle tuleva kuntoutuja tarvitsee laaja-alaisesti tukea ja apua kuntoutuakseen siihen pisteeseen, että hän on
”Tärkein kuntouttava tekijä Salon klubitalossa on kuitenkin työpainotteiseen päivään osallistuminen”
© Jukka
8
valmis lähtemään työmarkkinoille. Vaikka yksilöllistä ohjausta ja tukea ammatillisella saralla hoitaa yksi ohjaajistamme, tärkein kuntouttava tekijä Salon klubitalossa on kuitenkin työpainotteiseen päivään osallistuminen ja sosiaalistuminen ja vertaistuen saaminen muilta jäseniltä.
kusteluihin auttaa jäsentä saavuttamaan ja palauttamaan kykyään selviytyä arkipäivän välttämättömistä toiminnoista, siihen kuuluvasta vuorovaikutuksesta sekä auttaa jäsentä integroitumaan takaisin yhteiskuntaan ja saavuttamaan toiveitaan koulutuksesta ja työelämästä.
Parhaimmillaan osallistuminen Klubitalon työpainotteiseen päivään ja TOY-yksikössä tehtyihin Polku-kes-
Jos mietit olisiko Salon klubitalon kaltaisesta toiminnasta itsellesi tai asiakkaallesi hyötyä, tervetuloa tutustumaan!!
Työ- ja opintoyksikkö tarjoaa jäsenille: 1.Työelämän tuki jäsenille • Työpaikkojen haun tuki • Työhakemuksen ja cv:n teon tuki • Työhaastatteluun valmistautuminen • TE-palveluihin liittyvien palveluiden haku esim. TE-keskuksen työvalmennukseen tai koulutukseen haku, tai työttömäksi työnhakijaksi ilmoittautuminen • Kelan kautta ammatilliseen kuntoutukseen haku, hakuprosessi ja kuntoutukseen valmistautuminen työhön valmennuksen keinoin • Työhön valmennus klubilla, suunnitelmallisempi osallistuminen klubitalon työpainotteiseen päivään työelämän pelisäännöin 2. Koulutukseen liittyvä tuki jäsenille • Polku-pohdinta, mikä minusta tulee isona. Omien realististen vaihtoehtojen miettiminen ammatinvalintatestien kautta sekä tutustumalla eri koulutusaloihin ja vaihtoehtoihin • Kouluihin tutustuminen, sopivaan koulutukseen ja kouluun hakeminen • Koulutushaastatteluun valmistautuminen • Ammatilliseen kuntoutukseen Kelan kautta hakeutuminen ja oman alan varmis taminen esim. työkokeilun kautta
3. Sosiaalinen tuki • Jäsen voi halutessaan kartoittaa omaa yhteiskunnallisten tukien tarvettaan ja oikeuttaan työ- ja opintoyksikön ohjaajan kanssa. Tämä tarkoittaa neuvontaa eri palveluiden käytössä ja eri tukimuotojen etsinnässä. Apua ja tukea annetaan arjen erilaisiin pulmiin hyvin laaja-alaisesti yhdessä jäsenen kanssa ratkaisua etsien. Tavoitteena löytää kokonaisvaltainen, keskitetty apu huomioiden kaikki jäsentä rasittavat vaikeat asiat, esim. lapsiin liittyvät etuusasiat •Kasvokkain tapaaminen, yhdessä tekeminen •Jäsentä ei käännytetä pois, vaan etsitään sopivat ratkaisukeinot •Tuki netissä tehtävien tukien hakemiseksi 9
Kristan sarjis
10
11
Mikä kumman Taidepaja? Kuvalliseen ilmaisuun tutustumalla on hyvä aloittaa.
Kuulostaako sana Taidepaja sinusta vieraalta? ”Mitä, kun en ole mikään taiteilija”, joku jäsen tuumi taidepajasta. Osallistuaksesi Taidepajan toimintaan sinun ei todellakaan tarvitse olla ”taiteilija”. Taidepajassa on mahdollisuus kokeilla erilaisia materiaaleja ja värejä itsenäisesti tai ohjaajan avulla. Esimerkiksi savitöiden teko voi avata uusia ovia itseilmaisulle. Erilaiset väritystehtävät voivat myös tuoda mielihyvää, ja olla se oma juttu taidepajassa. Tarvitaan vain hiukkasen rohkeutta ylittää omat ennakkoluulot pajatoimintaa kohtaan.
Tammi-kesäkuussa taideohjaaja Helena Suni on paikalla maanantaisin ja keskiviikkoisin. Jos itse et löydä, mistä aloittaisit, saat asiantuntevaa ohjausta Helenalta, monipuoliselta osaajalta. Alkuvuodesta järjestetään Taideretki yhdessä päätettävään kohteeseen. Retkelle voi osallistua, vaikkei taidepajatoiminta innostaisikaan. Viime keväänä kävimme Keravalla ”Näkyväksi neulottu” -näyttelyssä.” Kevään mittaan taidepajassa valmistetaan töitä Mielenterveyttä kulttuurista-viikolla pidettävään taidenäyttelyyn.
Toiminnan tavoitteena on saada mahdollisimman moni klubilainen innostumaan ja saamaan iloa itseilmaisusta ja nauttimaan erilaisista kulttuurianneista. Siinä sivussa osallistumme konsertteihin, käymme teatterissa ja elokuvissa. Taidetta on muunkinlaista kuin kuvallista.
Tule rohkeasti tutustumaan taidepajaan!
”Toiminnan tavoitteena on saada mahdollisimman moni klubilainen innostumaan”
Lempimaalaus? Ei ole yhtä lempimaalausta. Tykkään Hashimoton taiteesta. Suosittelen Väinö Aaltosen museota. Hannu Väisäsen näyttely tulossa pian Väinö Aaltosen museoon. Taidemieltymykset muuttuvat ajan myötä. Miten olet viihtynyt Klubitalolla? Oikein hyvin. Lämmin ja kotoisa tunnelma. Kaikki ihmiset ovat itsenään ihania. Täällä on mukavia, ulospäinsuuntautuneita ja luovia jäseniä. Miten olet päätynyt tänne? Arjan (johtajan) kautta. Tuli puheeksi soveltavan taiteen tuonti klubitalolle. Soveltava taide tarkoittaa, että viedään taidetta (esim. musiikki) epätavallisiin paikkoihin. Tulin Saloon töiden perässä, täällä oli silloin vajaus kuvataideopettajista. Ensin olin ala-asteella taideopettajana. Nyt olen ollut täällä heinäkuusta lähtien.
©Matti P
Millaisesta taiteesta pidät?
Kuka olet? Helena Suni
Pidän uudesta taiteesta, missä käytetään luovasti materiaalia. Ylipäätään uudempi kuvataide ja tekstiilitaide ovat kiinnostavia.
Mikä koulutus? Taideteollinen korkeakoulu Roolisi Klubitalolla?
Joulun merkitys sinulle?
Taideohjaaja. Kuka tahansa klubilainen voi tulla kokeilemaan taitojaan, autan kyllä alkuun. Olen Klubitalolla kahtena päivänä viikossa, maanantaisin ja keskiviikkoisin. Taidepaja on silti joka arkipäivä avoinna jäsenille.
Ei mitään uskontoon liittyvää, lähinnä traditio – syödään perheen ja suvun kanssa. Ei juurikaan perinteistä jouluruokaa. Yleensä jouluna syödään jonkun maan perinteistä ruokaa, jossa joku sukulainen on käynyt tänä vuonna. Tänä vuonna vuorossa sveitsiläistä tai islantilaista ruokaa. 12
Opiskelijoiden kokemuksia “The idea seems to be very simple, but in the same time it has very deep meaning for people to regain their social strength.”
very enthusiastic in studying its basic principles and how it works in general. The idea seems to be very simple, but in the same time it has very deep meaning for people to regain their social strength. That is what I was watching during my practice in The Clubhouse. It was like home, members and staff in a very natural collaboration create a unique atmosphere, special climate of this place which makes you feel safe and secure. It seems to me that The Clubhouse is like “Perpetuum Mobile” which is running by its “inhabitants”, each one of them is equal and important. This practice gave me not only the opportunity to learn about this model of rehabilitation in mental health area, but also gave me unique experience and possibility to understand myself more and grow up professionally.
©Matti P
My name is Aleksei. I’m exchange student from St. Petersburg, Russia and I came to Finland to Turku University of Applied Science for one semester to study nursing. In The Clubhouse I had a practical part of my study. It was very unusual and interesting experience. There are no any places for rehabilitation of mentally ill people like this in Russia. So for me it was new information and I was
”I was really impressed”
My name is Fien. I´m 21 years old and I´m an exchange student from Belgium. I´m studying occupational therapy and now I´m following an internship in T-Halli in Salo. I´m visiting Salon Klubitalo for 3 days. In Belgium we don´t have a Fontainhouse, so this is all very new to me. The one thing that I was really impressed with, is how much freedom every member gets and how equel everyone is treated. ©Matti P
I have participated in the arts-group where I could admire everyone´s drawing skills. The teacher gives everyone an opportunity to express themselfs in art. I had the opportunity to meet with a member of Salon Klubitalo who has found his talent in this group and is now a real artist. I also participated in a cooking activity and had some time to talk with a couple of members. I like the mood that´s in Salon Klubitalo. It feels like a home where you can relax, spend your time with other people and discover new skills.
In Belgium we don´t have a Fountainhouse, but I´m certainly a supporter of it and maybe, one day, I can work in a Fountainhouse in Belgium! This is one of the many experiences I will take with me to Belgium. I really like Finland, its friendly inhabitants and of course its nature. It was really nice to develop myself here as a occupational therapist, but also to exlore this country. 13
”Heipparallaaa kaikki.”
No ei siinä kauan mennyt, että pääsin toimintaan sisään ja miten täällä työnjako päätetään yhdessä jokaisen jaksamisen ja kiinnostuksen mukaan. Täällä on paljon jäseniä jotka ovat olleet mukana kauan ja sitten on tullut uusia tänä aikana kun olen itse ollut täällä. On ollut hienoa seurata ihmistä, joka on ollut todella sulkeutunut tullessaan, mutta saanut tästä toimintamallista jotain sellaista mikä on muuttanut koko ihmisen olemuksen. Täällä ollessani on ollut mielenkiintoista, että ihmiset ovat jakaneet oman henkilökohtaisen kokemuksen elämänsä kipeistä asioista ja hoitopolustaan. Näin isossa yhteisössä on myös paljon erilaisia persoonia ja erilaista osaamista, joka myös tekee tästä toiminnasta värikästä ja antoisaa.
©Eerik
Mitä voisin kertoa itsestäni. Olen vasta valmistuva lähihoitajaopiskelija Salosta, erikoistumisalani on mielenterveys ja päihde. Tämä harjoittelu on avartanut omaa näkemystä eri sairauksista ja miten nerokas ja yksinkertainen toimintamalli tämä on. Toivottavasti Salon Klubitalo saisi enemmän näkyvyyttä täällä ja ihmiset löytäisivät helpommin tänne.
Jonna Mulla on ollut ihanan opettavaiset neljä viikkoa täällä Klubitalolla. Jäsenet ovat ottaneet hyvin ja avoimin mielin vastaan. Tullessani tänne en tiennyt Klubitalon toiminnasta juuri mitään enkä ymmärtänyt oikein, että mitä siellä oikein tapahtuu.. millä tavalla työpainoitteista toimintaa, kaikki on tasavertaisia..
Kiiiiiiiiitos kaikille jäsenille ja ihanaa joulun odotusta
”Miten nerokas ja yksinkertainen toimintamalli tämä on”
Kati & Juulia Hei! Aloitimme työssäoppimisen 13. marraskuuta täällä Salon Klubitalolla. Tulimme klubitalolle avoimin mielin, tietämättä toiminnasta juurikaan mitään. Jo ensimmäisenä päivänä korostui yhteisöllisyys ja me-henki. Klubitalolla jäsenet saavat osallistua talon toimintaan halutessaan ja myöskin kannustetaan osallistumaan. Niin sanottuina työtehtävinä täällä on mm. kahvion pitäminen, ruuan valmistus, tiskaaminen, siivoaminen.
©Matti P
”Aina voi kysyä apua eri tehtäviin jäseniltä”
Hienoa täällä on se, että aina voi kysyä apua eri tehtäviin jäseniltä ja olemme saaneet hyvän perehdytyksen, joka sisälsi mm. tietoa klubitalon toiminnasta. Olemme saaneet täältä eväitä elämään ja avartaneet näkemystä asioihin.
Kati: Olen valmistunut lähihoitajaksi 11 vuotta sitten ja silloin erikoistuin vanhustyöhön. Olen opintovapaalla ja opiskelen mielenterveys-ja päihdealan suuntauksen. Klubitalon 5 viikon harjoittelun jälkeen valmistun. Olen tykännyt olla klubitalolla, koska täällä jäsenet saavat vertaistukea ja yhdessä voimme vaikka lähteä keilaamaan, kun on iltatoimintaa.
Juulia: Olen 18-vuotias viimeisen vuoden lähihoitajaopiskelija Salon seudun ammattiopistosta. Erikoistun mielenterveys- ja päihdetyöhön. Tämä on ensimmäinen harjoittelu erikoistumisen aikana. Hyvä juttu täällä on se, että kaikki auttavat toisiaan ja kaikki ovat tasa-arvoisia. Tähän mennessä on ollut jo katsetta avartava harjoittelu. Olen tykännyt olla Klubitalolla, koska täällä kaikki auttavat kaikkia ja on aikaa olla jäsenten kanssa.
Kiitos kaikille Klubitalolaisille mahtavasta kokemuksesta!:) 14
1. Kuinka korkea on jääkiekkomaali? a: 130cm b: 122cm c: 120cm
8. Alkuun ei käytetty vaihtopelaajia vaan kaikki pelaajat pelasivat pelin alusta loppuun. a: Totta b: Tarua
2. Kuinka leveä on jääkiekkomaali? a: 100cm b: 153 cm c: 183cm
9. Jääkiekossa voi saada rangaistuksen. a: etsiminen b: viheltely c: päällä iskeminen
3. Kuinka pitkä on jääkiekkokaukalo NHL:ssä? a: 61m b: 57m c: 81m
10. Kuka oli ensimmäinen suomalainen NHL:ssä? a: Reijo Ruotsalainen b: Jari Kurri c: Matti Hagman
4. Jääkiekon paksuus? a: 2,50cm b: 2,45cm c: 2,54cm
11. Kuka oli ensimmäinen suomalainen maalivahti NHL:ssä? a: Jarmo Myllys b: Matti Höylä c: Markus Mattson
5. Kuinka paljon jääkiekko painaa? a: 150g b: 200g c: 250g
12. Mikä on Suomen vanhin jäähalli?
6. Jääkiekon minimipaino on? a: 140g b: 170g c: 250g
a. Tampere, Hakametsä b: Turku, Typhoon Elysee c: Helsinki, Hartwall Arena
Vastaukset takasivulla.
7. Jääkiekko syntyi Kanadassa vuonna 1860? a: Totta b: Tarua
15
Mielenmaailma: Pakko-oireinen häiriö Aikuisista noin 2-3% kärsii pakko-oireisesta häiriöstä. Se luokitellaan ahdistuneisuushäiriöksi, jossa pakkoajatukset tuottavat toistuvasti voimakasta ahdistusta, jota pyritään lievittämään pakkotoiminnoilla.
rilla, mutta tiheästi esiintyessään pakko-oireet vievät runsaasti aikaa ja hankaloittavat arkea ja ihmissuhteita huomattavasti. Pakko-oireista kärsivillä on keskimääräistä useammin taipumuksia paniikkikohtauksiin ja häiriö voi johtaa tai se voi liittyä masennukseen.
Kun on pakko
Seison taas saunassa. Tarkistan onko kiuas päällä. En pysty lähtemään, koska talo palaa poroksi. Talo palaa, koska minä olen jättänyt kiukaan päälle. Olen asunut tässä asunnossa kolme vuotta, enkä ole käyttänyt saunaa kertaakaan. Mutta en pääse kiukaan luota.
Pakkoajatukset ovat toistuvia mieleen tunkeutuvia epämiellyttäviä tai ahdistavia asioita. Pakko-oireista häiriötä luonnehtii myös pakollisten ajatusten ja toimintojen liiallisuus ja epärealistisuus. Yleisimpiä pakkoajatuksia on likaantumisen tai tartuntataudin saamisen pelko tai vakavan vahingon aiheuttamisen pelko. Torjuakseen näitä asioita ihminen suorittaa toistuvasti pakkotoimintoja, kuten itsensä pesemistä, esineiden järjestelyä, sähkölaitteiden tarkistelua, laskemista tai vaikka rukoilua. Näillä pakkotoiminnoilla pyritään estämään jonkin pelottavan asian tapahtuminen. Pakkoajatukset eivät ole luonteeltaan normaalia liiallista arkielämän asioista huolehtimista.
Mieheni ei kestä minua, lapseni ei kestä minua, ystäväni eivät kestä minua, minä en kestä itseäni. Tappaisin itseni, tappaisin itseni mielelläni, olen turha ja huono, eikä kukaan rakasta minua. Mutta en voi hypätä parvekkeelta, koska sitten tulee sotkua. Hitaasti häpeä Pakko-oireinen häiriö kehittyy useimmiten hitaasti. Oireyhtymästä kärsivä saattaa hävetä oireitaan tai hän ei tiedä saatavilla olevasta hoidosta. Nämä asiat saattavat olla syinä siihen, että pakko-oireista kärsivät hakeutuvat usein hoitoon vasta 7-10 vuop den päästä ensimmäisten oireiden ilmaantumisesta.
Pring, pring kello pirahtaa. Se on merkki, että aamutoimeni on oltava valmiit. Silmän raj j jaus ei taaskaan tullut kunnolla, joko huijaan ja käännän aikaa lisää tai sitten annan olla. taa olla. Helvetin teTerapeutti on käskenyt antaa in saa ajatella. rapeutti! Kuolisi pois! Ei niin yt kuolee? Olenko murhaaja, jos se nyt Murhaaja, minä olen murhaaja.
”O ”Olen turha ja huono, eikä kukaan rakasta minua” ku
Yksi, kaksi, kolme, neljä, viisi, skee kuusi.... Sormi käy ja laskee ittaa hellan nappuloita. Ja aloittaa laskennan uudestaan. Ei ole velpäällä. Pääsen ulko-oveliele, mutta pakko palata viean. lä takaisin tarkistamaan.
Itsehoidosta myös apua Pakko-oireista häiriötä voidaan h hoitaa tehokkaasti lääkehoidolla psykoterapialla sekä näiden la, yh yhdistelmällä. Myös itsehoito on tär tärkeässä roolissa. On tärkeää ymm ymmärtää sairauden erityispiirteet ta ja tapa jolla reagoi pakkoajatuksiin. Pakko Pakko-oireisesta häiriöstä kärsivän tär on tärkeä vapautua häiriöön usein liittyvästä häpeän tunteesta. Häpeä lisää vo oireita voimistavaa stressiä ja vaikeuttaa
vä Moni pakko-oireista kärsivä ksi tiedostaa, että esimerkiksi oiuuni ei ole päällä ja hän voiin si aivan hyvin lähteä töihin tä tai kouluun, mutta ei siitä an huolimatta kykene olemaan utarkistamatta uunia yhä uudelleen. Lievät pakko-oireet ovat varsin tavallisia erityisesti lapsilla ja nuo- © Samuel 16
”Hävettää”
”Ehkä terapeutti oli oikeassa. Voiko minusta tulla vielä ihminen?.”
sekä itsehoidollisten keinojen opettelua että hoidon puoleen kääntymistä. Oireita voi helpottaa säännöllisillä elämäntavoilla, liikunnalla ja rentoutusmenetelmillä. Pakko-oireita voi lievittää opettelemalla keinoja ohjata ajatukset muualle. Itken ja viillän itseäni, en edes viillä kunnolla. Hävettää, hävettää niin kamalasti.
©Salon Klubitalo
Sairaanhoitajani tulee kotikäynnille. En ole päässyt kahtena kertana hänen luokseen sovittuna aikana. Otetaan kuva hellan nappuloista kännykkään ja lähdetään ulos. Jalkani sahaavat ulko-ovella, oksettaa, isä kuolee, jos nyt lähden. Sairaanhoitaja ei anna periksi, pakottaa takin päälle ja minut ulos. Kävelemme ensin vaitonaisina, juttu alkaa luistamaan ja hengitys helpottuu. Paniikki hellittää. Pääsin Klubille. Olen iloinen, mutta samalla mietin, jos ne eivät kuitenkaan tykkää minusta. Ottavat vastaan, hymyilevät. Juttelevat minulle kuin kunnon ihmiselle. Ehkä terapeutti oli oikeassa. Voiko minusta tulla vielä ihminen? Sanovat, että tulee. Tarinassa käytetyt sitaatit ovat fiktiivisiä ajatuksia, joilla on kuitenkin oma todellinen kiintymäkohteensa pakko-oireisen ihmisen elämään. Juttu julkaistu aikaisemmin 2017 keväällä.
Pähkinänkuoressa: Pakko-oireiselle häiriölle (”pakkoneuroosi”) ovat ominaisia pakkoajatukset (obsessiot) tai pakkotoiminnat (kompulsiot). Pakkoajatukset ovat toistuvia mieleen tunkeutuvia epämiellyttäviä tai ahdistavia ajatuksia tai mielikuvia, jotka eivät ole luonteeltaan vain liiallista arkielämän asioista huolehtimista.
Pakkotoimintojen päämääränä ei ole mielihyvän tuottaminen, vaan pakkoajatusten tuottaman ahdistuksen lievittäminen tai jonkun pelottavan tapahtuman estäminen.Lievät ja ajoittain ilmenevät pakkoajatukset ja toiminnot ovat hyvin yleisiä. Voimakkaampina niitä ilmenee pakko-oireisen häiriön lisäksi monien muiden psykiatristen sairauksien yhteydessä, mm. vakavissa masennustiloissa.
Pakkotoiminnat ovat luonteeltaan toistuvaa käytöstä (esim. käsien pesu, esineiden järjestely, lukitsemisen tarkastaminen) tai mielessä tapahtuvaa toimintaa (esim. rukoilu, laskeminen, sanojen hiljainen toistelu).
Lähde: http://www.terveyskirjasto.fi
17
Klovnerit vakavien asioiden äärellä Klovni Usva Huun näyttelijä Roosa Hannikainen ja klovni Regina D. Ding Dongia esittänyt Helena Leminen toimivat freelancereina esittävän taiteen kentällä ja löysivät toisensa Teatteri Metamorfoosin riveistä.
Entä, Jos...??
”Klovneria on taidemuotona läsnäolon ja elämisen riemun välittäjä” He olivat olleet työtovereita jo pitkään, kunnes sattumoisin tajusivat, että näyttelemisen lisäksi heillä oli muutakin yhteistä. Molemmat olivat kärsineet pakko-oireisuudesta ja saaneet siihen hoitoa.
Tuolloin pahin vaihe sairauden suhteen oli molempien elämässä jo ohitettu terapian sekä vertaistuen avulla. Roosa Hannikainen ja Helena Leminen tunsivat olevansa valmiita kertomaan tarinaansa teatterin keinoin. Käsikirjoitus tarinaan syntyi paitsi esiintyjien omista kokemuksista, niin myös heidän tuntemiensa pakko-oireista kärsivien ihmisten kokemuksista sekä niihin tarjotuista toimivista ja toimimattomista hoitokeinoista.
©Jukka
Ahdistavien ajatusten monipäinen hirviö näyttäytyi Salossa Moni tunnistanee itsessään asioiden pakonomaista tarkistamista, joka ilmenee esimerkiksi hellan nuppien tarkistamisena tai avainten hapuiluna taskusta. Näille pikkupiintymyksille naureskellaan, mutta pakkooireisuus eli OCD (obsessive-compulsive disorder) on pahimmillaan sairaus, joka halvaannuttaa sitä sairastavan arjen. Yleisimmin tunnettuja muotoja ovat tarkistelemisten lisäksi erilaiset bakteerikammot, tai ylenpalttinen käsienpesu. Aina ei ole kyse pakkotoiminnoista, vaan sairaus voi ilmetä myös pakkoajatuksina.
Klovneria on taidemuotona läsnäolon ja elämisen riemun välittäjä. Näin se on erityisen sopiva väline käsitellä pään sisäisiä vakavia ja pelottaviakin aiheita niin, että katsojan ja kokijan on mahdollista vastaanottaa se. Omakohtaisuus tekee esityksestä aidon ja totuudenmukaisen. Esiintyjät asettautuivat samalle viivalle niiden katsojien kanssa, joilla kenties on kokemusta mielenterveyden järkkymisestä.
”Aina ei ole kyse pakkotoiminnoista, vaan sairaus voi ilmetä myös pakkoajatuksina”
”Omakohtaisuus tekee esityksestä aidon ja totuudenmukaisen” Näytelmästä käy ilmi, että pakko-oireistaan ammattihenkilöstölle puhuvan henkilön on vaikeaa tulla ymmärretyksi ja saada sairauteensa apua. Roosa Hannikaisen ja Helena Lemisen motiivina on ollut halu auttaa ihmisiä pääsemään irti pakko-oireiden aiheuttamasta häpeästä ja levittää tietoa, että sairauteen on saatavilla apua.
“Entä jos…?” -esitys valotti komedian keinoin, millaiseen piinaavaan paniikkiin kaikenkarvaiset ajatukset voivatkaan ihmispolon saada. Pääosassa on Minna Mannosen tarina. Pakkoajatuksista kärsivä Mannonen kiertää mielenterveyden ammattilaiselta toiselle, mutta kohtaa apua hakiessaan vähättelyä. Mannosella ei kuitenkaan ole varsinaisia pakkotoimintoja, vaan hänelle OCD tarkoittaa piinaavia pakkoajatuksia. Hän tutkii ja analysoi tunteitaan, märehtii niitä ja tarvitsee muilta ihmisiltä jatkuvaa vakuuttelua sammuttaakseen huolensa.
”Hänelle OCD tarkoittaa piinaavia pakkoajatuksia.” 18
© Jukka
Esityksen jälkeen oli mahdollisuus keskustelulle aiheen tiimoilta, ja tähän mahdollisuuteen tartuttiinkin. Tilausnäytännön järjestivät Maailman mielenterveyspäivän merkeissä Salon Klubitalo sekä ETRA-liitto.
”Esityksen jälkeen oli mahdollisuus keskustelulle aiheen tiimoilta, ja tähän mahdollisuuteen tartuttiinkin”. Esityksen lisäksi ohjelmassa oli kaksi mielenkiintoista luentoa elintapojen merkityksestä henkiseen hyvinvointiin. Salon muistiyhdistys muistutti meitä huolehtimaan aivoterveydestämme terveellisten elämäntapojen lisäksi myös aktivoimalla aivojamme. ETRA-liiton luennoitsija Taneli Pirskanen puolestaan puhui elämäntapojen vaikutuksesta aivojen välittäjäaineisiin, kuten serotoniiniin. Paikalla oli myös OCDja Tourette yhdistys, Salon FinFami sekä Salmi ry esittelemässä toimintaansa. © Jukka 19
Vastaanottaja postimerkki
We are not alone
Emme ole yksin
Kansainvälinen Klubitaloliike syntyi Yhdysvalloissa, New Yorkissa 1944, jolloin pieni ryhmä suuresta paikallisesta mielisairaalasta kotiutuneita avohoitopotilaita päätti pitää yhteyttä toisiinsa. Tämä ryhmä kutsui itseään nimellä WANA eli We are not alone (= Emme ole yksin). He pyrkivät välttämään monille mielenterveysongelmaisille liiankin tyypillistä eristäytymistä ja yksinäisyyttä. Ryhmä piti yhteyttä sairaalasta poispäässeisiin ja he tapasivat toisiaan kahviloissa sekä kirjastoissa sekä YMCA:n tiloissa. 1948 WANA sai järjestettyä rahoituksen, millä se hankki itselleen oman kokoontumistilan. Tuo keskellä Manhattania, 47th Streetillä sijaitseva talo sai nimekseen Fountain House. 1955 WANA palkkasi johtajakseen nuoren, innokkaan sosiallityöntekijön, John Beardin. Hän ymmärsi, että lääkehoito ja terapiat saattoivat olla hyödyllisiä mielisairauden akuutteihin oireisiin, mutta niistä oli varsin vähän apua sairauden sivuvaikutuksiin: köyhyyteen, toimettomuuteen, työttömyyteen, yksinäisyyteen ja eristäytymiseen.
Yhteystiedot: Salon Klubitalo Asemakatu 2 24100 Salo info@salonklubitalo.fi www.salonklubitalo.fi
Puhelinnumerot: Johtaja Arja Timonen 040 532 9748 Klubitalo info 044 727 5150
Lätkävisan oikeat vastaukset: b,c,b,c,b,b,b,a,c,c,c,a
Beard uskoi vakaasti, että pitkäaikaisesta mielisairaudesta kärsineillä ihmisilläkin oli oikeus mielekkääseen työhön ja toimintaan sekä kunnioitukseen ja itsekunnioitukseen. Hän uskoi, että ihmiset kykenevät kuntoutumaan yhteiskunnan toimiviksi jäseniksi ja tuettuna palaamaan työelämään. Beard synnytti idean Fountain House- Klubitalosta, paikasta jossa ihmiset ovat jäseniä, eivät potilaita tai asiakkaita. Talosta jossa on vain muutama työntekijä ja niin paljon jäseniä että työntekijöiden on pakko turvautua jäsenten työpanokseen. Klubitalon toiminnan suunnittelu ja mahdollisuuksien hyödyntäminen tapahtuu jäsenten ja työntekijöiden yhteistyönä. Fountain House Klubitaloja alkoi vähitellen syntyä eri puolille Yhdysvaltoja ja sittemmin ympäri maailmaa. Suomessa toimii nykyään 24 Klubitaloa, Salon Klubitalo perustettu 2008.
