Mielenmaailma: Pakko-oireinen häiriö Aikuisista noin 2-3% kärsii pakko-oireisesta häiriöstä. Se luokitellaan ahdistuneisuushäiriöksi, jossa pakkoajatukset tuottavat toistuvasti voimakasta ahdistusta, jota pyritään lievittämään pakkotoiminnoilla.
rilla, mutta tiheästi esiintyessään pakko-oireet vievät runsaasti aikaa ja hankaloittavat arkea ja ihmissuhteita huomattavasti. Pakko-oireista kärsivillä on keskimääräistä useammin taipumuksia paniikkikohtauksiin ja häiriö voi johtaa tai se voi liittyä masennukseen.
Kun on pakko
Seison taas saunassa. Tarkistan onko kiuas päällä. En pysty lähtemään, koska talo palaa poroksi. Talo palaa, koska minä olen jättänyt kiukaan päälle. Olen asunut tässä asunnossa kolme vuotta, enkä ole käyttänyt saunaa kertaakaan. Mutta en pääse kiukaan luota.
Pakkoajatukset ovat toistuvia mieleen tunkeutuvia epämiellyttäviä tai ahdistavia asioita. Pakko-oireista häiriötä luonnehtii myös pakollisten ajatusten ja toimintojen liiallisuus ja epärealistisuus. Yleisimpiä pakkoajatuksia on likaantumisen tai tartuntataudin saamisen pelko tai vakavan vahingon aiheuttamisen pelko. Torjuakseen näitä asioita ihminen suorittaa toistuvasti pakkotoimintoja, kuten itsensä pesemistä, esineiden järjestelyä, sähkölaitteiden tarkistelua, laskemista tai vaikka rukoilua. Näillä pakkotoiminnoilla pyritään estämään jonkin pelottavan asian tapahtuminen. Pakkoajatukset eivät ole luonteeltaan normaalia liiallista arkielämän asioista huolehtimista.
Mieheni ei kestä minua, lapseni ei kestä minua, ystäväni eivät kestä minua, minä en kestä itseäni. Tappaisin itseni, tappaisin itseni mielelläni, olen turha ja huono, eikä kukaan rakasta minua. Mutta en voi hypätä parvekkeelta, koska sitten tulee sotkua. Hitaasti häpeä Pakko-oireinen häiriö kehittyy useimmiten hitaasti. Oireyhtymästä kärsivä saattaa hävetä oireitaan tai hän ei tiedä saatavilla olevasta hoidosta. Nämä asiat saattavat olla syinä siihen, että pakko-oireista kärsivät hakeutuvat usein hoitoon vasta 7-10 vuop den päästä ensimmäisten oireiden ilmaantumisesta.
Pring, pring kello pirahtaa. Se on merkki, että aamutoimeni on oltava valmiit. Silmän raj j jaus ei taaskaan tullut kunnolla, joko huijaan ja käännän aikaa lisää tai sitten annan olla. taa olla. Helvetin teTerapeutti on käskenyt antaa in saa ajatella. rapeutti! Kuolisi pois! Ei niin yt kuolee? Olenko murhaaja, jos se nyt Murhaaja, minä olen murhaaja.
”O ”Olen turha ja huono, eikä kukaan rakasta minua” ku
Yksi, kaksi, kolme, neljä, viisi, skee kuusi.... Sormi käy ja laskee ittaa hellan nappuloita. Ja aloittaa laskennan uudestaan. Ei ole velpäällä. Pääsen ulko-oveliele, mutta pakko palata viean. lä takaisin tarkistamaan.
Itsehoidosta myös apua Pakko-oireista häiriötä voidaan h hoitaa tehokkaasti lääkehoidolla psykoterapialla sekä näiden la, yh yhdistelmällä. Myös itsehoito on tär tärkeässä roolissa. On tärkeää ymm ymmärtää sairauden erityispiirteet ta ja tapa jolla reagoi pakkoajatuksiin. Pakko Pakko-oireisesta häiriöstä kärsivän tär on tärkeä vapautua häiriöön usein liittyvästä häpeän tunteesta. Häpeä lisää vo oireita voimistavaa stressiä ja vaikeuttaa
vä Moni pakko-oireista kärsivä ksi tiedostaa, että esimerkiksi oiuuni ei ole päällä ja hän voiin si aivan hyvin lähteä töihin tä tai kouluun, mutta ei siitä an huolimatta kykene olemaan utarkistamatta uunia yhä uudelleen. Lievät pakko-oireet ovat varsin tavallisia erityisesti lapsilla ja nuo- © Samuel 16
