LAAVU NRO 176 - 2022 -ARTIKKELISPESIAALI
KAROLIINA TERO - Tom of Finland........................ 2 LEO HEINÄARO - Piirtovinkit top3........................ 3 EMMA MARQUILIE - Stand Still, Stay Silent.......... 4 EMMA MARQUILIE - Rymy-Eetu............................ 9 ANNI LIPSANEN - Ikimuistoiset urbaanilegendat sarjakuvin kirjailtuna.............................................. 10 ANNI LIPSANEN - Kuolematon rakkaus.............. 16 ADA HÖYHTYÄ - Lauri Ritvasen haastattelu...... 18 MILJA NIKAMAA - Johanna Karikon haastattelu ........ 22 IIDA VAREN - Elli Kauniston haastattelu.............. 24 LAURI RITVANEN - Ada Höyhtyän haastattelu... 28 KAROLIINA TERO - Kamppailu ajatuksiaan vastaan.................................................................. 32 KARRI LAITINEN - Graafinen suunnittelu........... 35 LEO HEINÄARO - Okkultia huumoria ja saatanallisia kommelluksia......................................................... 36 MOONA LAINE - Tom of Finland.......................... 38 MILJA TALVIKKI - Milja Nikamaan haastattelu.... 40 JIMI MUTKALA - Zärpä........................................ 42 MILJA TALVIKKI - Iida Varenin haastattelu.......... 43 LEO HEINÄARO - Muumit................................... 51 MOONA LAINE - Goottitytön elämää................... 52 ERICA SÖDERHOLM - Itse Ninjojen mestari...... 54 ERICA SÖDERHOLM - Muumi-sarjakuvia.......... 56 Kannen kuva TOM OF FINLAND Pääkirjoituksen kuvitus + ope - KARRI LAITINEN WWW.KYMENOPISTO.FI Sarjakuvan ja digitaalisen kuvittamisen linja + vierailijana visuaalisen viestinnän linja
PÄ Ä K I R J O I T U S
TIETOA VOI LEVITTÄÄ niin sanoin kuin kuvin ja tietysti niiden yhdistelmillä esim. sarjakuvan muodossa. Tässä numerossa on perinteisten artikkelien ja haastattelujen lisäksi tietoa jaossa myös ns. tietosarjakuvana. Kun katsoo kirjastojen valikoimaa ja luokittelua, on perinteisen kertomakirjallisuuden (fiction) lisäksi paljon muutakin teosta esillä, joita luokitellaan tietokirjallisuudeksi (non-fiction). Sarjakuvan kohdalla tälläinen luokittelu on melko uutta ja näyttäisi siltä että termi tietosarjakuva (non-fiction comics) olisi vakiintumaan päin. Aikaisemmin käytetty infosarjakuva viittaa mielestäni enemmän (infografiikan tavoin) esim. huonekalujen kokoamisohjeiden kaltaisiin ohjeistuksiin. Sakujen eli sarjakuvan ja digitaalisen kuvittamisen linjan lisäksi mukana on tällä kertaa opistomme visuaalisen viestinnän opiskelijoita, jotka haastattelivat toisiaan ja joille pidin parin päivän taittokurssin. Terveisin Karri, sarjisope ps. Tämäkin lehti on luettavissa: issuu.com/sarjisopekarri
LEO HEINÄARON PIIRTOVINKIT TOP 3 • Käytä mallia aina kun mahdollista! Jossain vaiheessa etenkin simppelimmät asiat käyvät tarpeeksi tutuiksi jolloin mallikuvista ei ole oikein enää sen enempää hyötyä, mutta esimerkiksi erilaisia asentoja, taustoja tai jopa ihan vaan erillisiä kehonosia piirtäessä kannattaa käyttää aikaa sopivien mallien etsimiseen. Jos sopivaa kuvaa ei tunnu löytyvän voit myös ottaa kuvan itsestäsi ja käyttää sitä mallina! • Kokeile kaikkea erilaista. Ei haittaa vaikkei se sopisikaan sun tyyliin, sillä sekin kasvaa ja muuttuu jatkuvasti. Ikinä ei tiedä vaikka se uusi juttu olisikin just sulle mieluinen. • Älä ikinä heitä pois sun vanhoja töitä! Niitä on hauska sitten myöhemmin katsoa ja verrata sun nykyisiin töihin. Siten näkee sun oman kehityksen kaikista helpoiten! Se on myös yksi parhaimmista motivaation lähteistä.
Stand still,
Stay silent Kirja 1
4
STAND
TS ILL,
STAY
M
inna Sundberg syntyi 9. tammikuuta 1990 suomalaiseen perheesseen Ruotsissa. Hän muutti takaisin Suomeen vuonna 1997. Hän on kuvittaja ja sarjakuvittaitelija ja valmistui graafisen suunnittelun kandidaatiksi Helsingissä. Minna Sundberg tekee timelapse ja speedpaint videoita Youtubella -ja live Twitchilla. Hän on myös kirjoittanut ”Redtail’s Dream” (englannin- ja suomenkielinen, 2011–2013) ja ”Stand Still, Stay Silent” (englanninkielinen, 2013–2022), jotka ovat nettisarjakuvia. Hänen uusin nettisarjakuvaprojekti on ”Lovely People” (englanninkielinen, 2020).
T N E SIL
Analyysi-Emma Marquilie
Stand Still, Stay Silentin ensimmäinen sivu julkaistin netissä 1.maaraskuutta 2013, mutta kuvia ja ideoita löytyy jo vuonna 2012. Tämän netin sarjakuva löytyy myös kirjaversiona. Tällä hetkellä vain kolme kirjaa on valmiina. Viimeinen on tulossa Kickstarter:lla lähitulevaisuudessa. ”SSSS” on post-apokalyptinen tarina, missä sekä huumori että draamaa ovat läsnä. Se on seikkailusarjakuvaa, missä jänitys ja yllätys toistuvat jatkuvasti. Maailmaa on vaarallinen ja vihamielinen, siksi ihmiset taistelivat luontoa vastaan.
5
Y
stävävyyttä, taikaa, draamaa ja huumoria ... sijoitettuna tarinan aikakauteen. Stand Still, Stay Silent sijoittuu vuona 0 kun epidemia on alkanut leviämään. Tarinan maailman alku muistuttaa meidän oman maailman syntymistä. Samalla tavalla käy teknologian kehityksen kanssa. Prologissa esiintyy erilaisia näkökulmia Skandinaviasta ja Suomesta (tarina tapahtuu Pohjois-Europassa). Tarina kerrotaan perheiden näkökulmästä. Sitten ensimmäinen luku alkaa ja olemme 90-luvulla apokalypsin (tai maailmanloppu) jälkeen. Nyt maailma on muuttunut. Sitä kutsutaan nimellä ”Silent World”, hiljaisuuden maailmaa. Uudessa maailmassa muistot olivat kadonneet. Seuraamme pohjoisia ihmisiä, jotka lähtevät tutkimaan hiljaisuuden maailmaa. Heidän nimensä ovat: Lalli Hotakainen, Tuuri Hotakainen, Emil Västerström, Sigrun Eide ja Mikkel Madson! Heidän tehtävänsä on löytää vanhan maailmaan kirjoja ja ihmisten muistia! Mutta varo, peikkot vaanivat...
”S
But nobody die! That’s a pretty good sign of potential, if you ask me!
6
SSS” on ihastustava. Piirustustyyli on hieno ja värit auttavat upotumaan tarinaan. Punainen sävy tuo vaaran tunnetta, sininen sävy tuo puolestaan rauhallisia hetkiä. Hahmot ovat herttaisia. Heidän epätäydellisyys ja heidän vahvuutensa osoittavat inhimillisyyttä. Jokainen hahmo on esitetty erikseen pienessä tekstilaatikkossa sitä mukaan kun he esiintyvät sarjakuvassa. Usein löytyy hauska iskulause taulussa, joka auttaa lukijaa tunnistamaan hahmon. Sarjakuvan taiteellinen tyyli on mahtavaa. Vaikka hahmo on söpö, se voi muuttaa peikoksi. Alkuvaiheessa vieroksuin kulmikkaita ruutuja. Sen takia lukeminen ärsytti. Mutta sitten ei! Sopeuduin nopeasti ja uppouduin lukemiseen.
Ther’re already whispering about me! -Emil He’s a bit short for a Sw ede, don’t you think? -Tuuri
7
P
äähenkilöä oli vaikea tunnistaa, sillä kaikki keskeiset hahmot näyttivät samoilta. Tarina korostaa hahmojen heikkouksia, jotka puolestaan auttavat lukijaa ymmärtämään heitä. Mielestäni se on yksi iso positiivinen asia teoksessa. Koko ryhmä ei puhu samaa kieltä, vaan ruotsia, suomea, norjaa, tanskaa jne. On kiinnostava seurata heidän vuorovaikutustaan ja miten heidän ystävyys syntyy. Vaikka sarjakuva on kirjoitettu englanniksi, ei ole harvinaista löytää tarinassa suomen tai ruotsin kielen käyttöä. Se ei ole kuitenkaan esteenä tarinan ymmärtämiselle, sillä valtaosa on englanniksi. Sarjakuva on tunnettu maailmanlaajuisesti!
M
ielestäni sarjakuva on tosi hyvä. Stand still, Stay Silent on upea teos! Kun luen sitä, tunnen pelkoa, surua, naurua... ja piirustukset ovat teknisesti upeita! Mikäli tykkäät draamasta, seikkailusta ja huumorista...
Älä emMi enää, va AN lue!
8
9
Ikimuistoiset urbaanilegendat sarjakuvin kirjailtuina Teksti ANNI LIPSANEN
Yhesti yhes x paikas on sarjakuvataiteilija ja muusikko Ville Pirisen luoma minisarjakuvaalbumisarja. Sarjaa on julkaistu toistaiseksi kymmenen osaa. Sen esikoinen, Yhesti yhes paikas, ilmestyi vuonna 2009, ja toistaiseksi viimeisin osa, Yhesti yhes kymmenennes paikas, vuonna 2017. Sarjan on kustantanut jo esikoisteoksesta saakka Suuri Kurpitsa.
S
arjakuva-albumisarja kertoo Piriselle kerrotuista ällistyttävistä tositapahtumista. Kertomus on voinut ennen Piriselle päätymistä levitä eri paikoissa ja muuttua hullunkurisemmaksi ja erilaisten versioiden sarjaksi, päätyen lopulta koko kansan urbaanilegendaksi. Kertomuksissa Pirisen tuttava, tai puolestaan hänen tuttaviensa pitkän jatkumon tuttava, törmää tylsässä ja normaalissa arjessa eriskummalliseen ja päätä huimaavaan tilanteeseen. Milloin kukakin on riehunut ajattelemattomana humalassa julkisella paikalla, satuttanut itsensä tapaturmaisesti yliluonnollisella tavalla tai ollut vain yksinkertaisesti luonteeltaan outo tapaus.
SARJAKUVAT INTOHIMONA JO LAPSESTA SAAKKA Sarjakuva-albumisarjan luoja Ville Pirinen syntyi Kiteessä, Pohjois-Karjalassa 16. lokakuuta 1973. Sarjakuvat ovat olleet Pirisen intohimo lapsuudesta saakka: jo leikki-ikäisenä hän piirsi omia sarjakuviaan ja luki lapsena isoveljensä Aku Ankka -lehtiä ja naapuruston opettajapariskunnan sarjakuvakokoelmasta lainaamiaan teoksia. Ennen Yhesti yhes x paikas -albumisarjan ilmestymistä Pirisellä oli kokemusta sarjakuvatuotannon alalta ja oli valmistunut kahdesta taidealan oppilaitoksesta: Savonlinnan taidelukiosta vuonna 1993 sekä kuvataiteilijaksi Etelä-Karjalan ammattikorkeakoulusta vuonna 2001. Lukio-opiskelun aikana hän alkoi lähettää sarjakuviansa julkais10
tavaksi, ja vuonna 1993 hän voitti Kemin sarjakuvakilpailun Viimeinen bussi -teoksellaan. Aikaisemmasta kokemuksestaan huolimatta Yhesti yhes x paikas -albumisarja toi uuden harppauksen Pirisen sarjakuvapiirtäjän uralla. Sarjan esikoisteos oli julkaisuajankohtanaan jymymenestys, ja sarjan ansiosta Pirinen palkittiin Puupää-hatulla vuonna 2016.
IDEA SARJAAN KAVERIN KERTOMUKSESTA Idea sarjakuva-albumisarjaan syntyi Pirisen kaverin uimahallikertomuksesta. Tämän mukaan eräässä uimahallin saunassa vanha mies venytti jalkansa niskansa taakse niin äärimmäiseen asentoon, että tämä ulosti sutjakkaasti pökäleen lauteille. Kertomus esiintyy Yhesti yhes paikas -teoksen ensimmäisenä tarinana nimeltään Yhesti yhes paikas...
11
12
13
poliisit saapuvat kadulle hakemaan luokanvalvojan pois riehumasta, jolloin tilanne saadaan lopulta ratkaistua. Tarinan loppuratkaisussa luokanvalvoja lopettaa työnsä viikon sairaslomansa jälkeen.
SAMAISTUTTAVA TEOS KIUSAANTUMISESTA Koska tarina käy läpi luokanvalvojan omituista käyttäytymistä, on tarinan aiheena kummallinen opettaja. Päähenkilön kehonkielestä voi tarinan lopussa tulkita kiusaantuneisuuden, joten sitä voidaan pitää teoksen teemana. Koska päähenkilö huomasi luokanvalvojassa olevan jotain outoa ja yllättäen huomaa tämän aggressiivisena humalassa lähikaupassa,
tarinan premissinä voidaan pitää: ”Eriskummallisissa ihmisissä piilee pimeämpi puoli”. Koska tarinan on tarkoitus olla tositapahtumiin perustuva kertomus, ei tarinan juoneen ole tuotannossa lisätty materiaa dramaturgisin keinoin. Aivan kuten teoksissa ylipäätään, on myös Maailmanlopun kerronnassa tietynlainen kaava dramaturgisesti. Pirisen piirrostyylissä korostuu realismi ja ankeus. Mustavalkoinen värimaailma ja hahmojen totiset kasvojenilmeet korostavat ristiriidan voimakasta jännitettä arkea vastaan sekä melankolista suomalaista kulttuuria. Suomalaisen kulttuurin ankeus näkyy Maailmanlopussa myös luokanvalvojan alkoholin kohtuuttomana juomisena sekä päähenkilön kiusaantumisena ja vaikenemisena 14
kuullessaan opettajan lopettaneen työnsä koululla. Koska teos on Piriselle kerrottu “tositapahtuma”, siitä ei ole pyritty tekemään juoneltaan mahdollisimman omaperäistä. Maailmanloppu ei eroa erityisesti Yhesti yhes x paikas -sarjan muista kertomuksista, sillä useissa sarjan tarinoissa esiintyy humaltunut henkilö. Pirisen teoksissa korostuva juoruilu on arkipäiväistä, joten urbaanilegendojen kuuleminen ei ole lukijalle uutta. Toisaalta tällaisia tarinoita ei ole aiemmin todennäkäisesti kukaan tuottanut sarjakuvina, joten itse Pirisen idea luoda kuulemistaan erikoisista tosikertomuksista sarjakuvia on suhteellisen omaperäistä. Teosta tutkitaan esiteinin näkökulmasta, joten teoksen puhekielisyys sopii loistavasti päähenkilön kannalta. Kaikki albumisarjan teokset on kirjoitettu puhekielellä, joten Maailmanlopun puhekielisyydellä ei ole yritetty korostaa päähenkilön teini-ikäisyyttä. Koska juorut leviävät ihmiseltä toiselle arjessa puhekielellä, on kielen valinta loistava tarinan urbaanilegendan aseman kannalta. Teoksen isoilla alkukirjaimilla ja käsin kirjoitettu teksti sopii sekä Pirisen epäsymmetriseen ja löysähköön piirrostyyliin että teoksen humorismiin. Sarjan albumien etukannet eivät puolestaan ole houkuttelevia uusia lukijoita varten. Niiden tekninen toteutus on upeaa jälkeä, mutta etukansien sisältö ei kuvasta hyvin albumia itseään. Sarjan takakannet puolestaan pelastavat tämän ongelman: niissä esiintyy joku albumin henkilöistä hullunkurisella sitaatillaan. Takakansi antaa lupaavan vaikutelman albumista sarjan aikaisemmille lukijoille sekä tuo teoksen luettua niin vanhalle kuin uudelle lukijalle hyvän mielen. Maailmanloppu on albumisarjan parhaimpia ja viihdyttävimpiä kertomuksia. Teoksesta merkittävän tekee luokanvalvojan auktoriteettiongelma, jonka vuoksi lukija pystyy helposti asettumaan päähenkilön asemaan. Opettajilla on vahva auktoriteetti kouluelämässä, ja opettajan tapaaminen koulun ulkopuolella voi olla kiusallista,
sillä tämän on tottunut näkemään vain opettajan eikä siviilin roolissa. Opettajat, erityisesti peruskoulussa, on tunnettu heidän järjenäänestään: he varoittelevat nuorille päihteiden vaaroista ja pyrkivät olemaan nuorille viisaita elämänneuvojia. Nuoren elämään voi tulla iso särö, jos opettajan näkee rikkomassa velvollisuuksiaan, vaikka tilanne tapahtuisikin koulupäivän sijaan vapaa-ajalla. Tarinan lopussa ilmenee epäsuorasti vaikenemista ja myötähäpeää. Tämän voi tulkita päähenkilön kehonkielestä tarinan lopussa. Tarinassa jää epäselväksi, mitä päähenkilö teki luokanvalvojaan liittyvällä
salaisuudella. Hänen vaikenemista ilmaiseva eleensä antaa ymmärtää, ettei hän olisi juoruillut tilanteesta kenellekään koulussa. Jos tarina perustuu tositapahtumiin, on se joka tapauksessa levitetty eteenpäin. Levittäjä ei välttämättä ollut itse päähenkilö vaan tämän kaveri, joka oli todistamassa kaupan tilannetta. Maailmanlopusta jäikin ikävällä tavalla takkuamaan se, levisikö tieto luokanvalvojan kauppa-
reissusta koulussa, vai pitikö päähenkilö asian koulumaailmassa visusti salassa. Kaiken kaikkiaan Maailmanloppu opettaa, ettei kukaan, edes auktoriteetti, ole viisas tai täydellinen. Opettajat ovat monesti koulumaailmassa oman elämänsä Jeesuksia, jotka kehottavat oppilaita olemaan hyväkäytöksisiä kansalaisia. Seuraavan kerran, kun opettajat käskevät oppilaita ottamasta tippaakaan alkoholia tulevana perjantai-iltana, ovat he itse työpäivän jälkeen saman tien Alkossa ostoskärryjen kanssa.
NYT SE TIEDETÄÄN! 15
16
17
18
MANGAA JA
DIGITAIDETTA
Haastattelin keväällä 2022 visuaallisen viestinän linjan Lauri Ritvasta taiteen tekemisestä ja siitä mikä häntä Haastattelija: Ada Höyhtyä inspiroi tekemään. Kuka olet? Lauri Ritvanen, Mäntsälästä. 20-v.
tulevaisuudessa oman sarjakuva tai mangan teko.
Milloin aloit tehdä taidetta? En muista tarkkaan. Ala-asteella tehtiin herra hirveä ja yksi vaihtoehto oli manga. Luin sen mangan ja halusin alkaa tehdä samantyylistä. Koulu järjesti Japanin kulttuurin kerhoa, jossa pääsi myös piirtämään mangaa kulttuurin oppimisen lisäksi.
Onko sul jotain suosikki artista ja näkyykö heidän vaikutuksena töissäsi? Alun perin ala-asteelta lähtien Naruton tekijä Masashi Kishimoto oli ekoja inspiroivia tekijöitä. Hänen tyylinsä kiinnosti ja halusin oppia sen tekemistä. Nykyään ei ole tiettyä suosikkiartistia, vaan otan mallia Instagramista ja Pinterestistä löytyvistä teoksista jotka näyttävät hyvältä silmään.
Mitä aiheita tykkäät piirtää? Ennen mangaa, mutta olen siirtynyt semirealistiseen tyyliin, erityisesti ihmisissä. Mitkä on suosikki piirtovälineesi? Lyijykynä ja digitaalinen piirtäminen. Miten päädyit tänne Inxaan? Viime keväänä oli ennakkohaut ja pääsin pääsykokeisiin mut en sit kouluun, päädyin lähtee kansanopistoon kehittää taitoja, jotta seuraavassa haussa onnistuis. Mitä haluisit tehdä tulevaisuudessa? Työskennellä luovalla alalla, jossa pääsee itsekin vaikuttamaan omaan tekemiseen. Unelmana ois
Onko jotain missä haluaisit erityisesti kehittyä? Kaikessa. Digitaalisessa piirtämisesti ensisijaisesti ja värien ja varjostusten tekemisessä. Mistä haet inspiraatiota? Instagramista ja Pinterestistä suurimmaksi osaksi. Mutta myöskin mangasta ja videopeleistä.
Vieressä vasemmalla Roronoa Zoro One Piece-sarjasta 19
Unelmana ois tulevaisuudessa oman sarjakuvan teko
Tyranni ja Työprosessi Kerro vähän Tyranni työstäsi ja mitä siinä oli taustalla? Työskentely lähti siitä kun Piipa esitteli tehtävän. Aluksi valisimme eläimen tietämättä tehtävänantoa. Aiheeksi tuli Tyranni. Olin valinnut virtahevon, joten yritin miettiä virtahevon kaltaista, tukevampaa hahmoa. Mietin mafiapomoa ja nehän sopivat aiheeseen aika hyvin. Aloin ettiä netistä sopivia vaatteita hahmolle. Kun idea oli mielessä tein lyijäriluonnoksen, jossa oli kaikki elementit työhön. Tämän jälkeen kun luonnos oli valmis, piirsin toisen luonnoksen jossa parantelin mittasuhteita ja yksityiskohtia. Seuraavaksi skannasin luonnoksen ja muu-
tin sen A4 kokoon ja skannaten eri kokoihin katsoin oliko korjattavia virheitä. Korjasin ne luonnokseen ja tätä vuorottelua meni noin 5 kierrosta. Sit kun skannattu A4 paperi oli valmis, siirsin sen valopöydän avulla haaleaksi lyijärikopioksi. Tämän jälkeen otin vesivärit esille ja aloin maalaamaan. Kun maalaus oli kuivunut väritin puuväreillä päällle paksumpia kerroksia. Tämän jälkeen teos oli valmis ja se myytiin kolmella miljoonalla eurolla.
Millainen tekoprosessisi yleensä on? Riippuu välineestä. Usein se alkaa ideoinnista, jonka jälkeen siirryn luonnokseen. Jos on työohje mietin siihen liittyen miten tekisin. Jos työvälinettä ei ole annettu päätän sen tässä vaiheessa. Tämän jälkeen mietin miten omalla osaamis tasolla saisin työhön tehtyä ja voiko tehdä sekatekniikalla, mikä toisi lisää mielenkiintoisuutta työhön. Työskennellessä pitkään myös taukojen pitäminen ja tutoriaaleista uuden oppiminen on osa työprosessia.
Minä ja maailma, 2021
Millaisia harrastuksia sulla on taiteilun ulkopuolella? Pelaaminen, animen katsominen ja mangan
20
lukeminen. Pelaan Genshin Impactia, joka saattaa muutamille täällä ollakin tuttu peli. Millaista on lempimusiikkisi? Vaihtelee paljon, kuuntelen YouTubesta. On yksi biisi jota voin milloin vaan kuunnella, Kari Killingin High Heels. Baki? Baki on ehdoton mestariteos, ihan 5/5. Parasta sarjassa on taistelukohtaukset, joissa ei oo mitään järkeä. Sekin kerta kun taisteltiin huvipuistossa, huvipuistolaitteessa tiputtiin sellaset 50 metriä, ja äijät selvis ihan elossa. Myöskin Bakissa ilmenee erillaisia monstereita ja hirviöitä. Esimerkiksi apinakukko joka oli varmaan kymmenen kertaa Bakia isompi, mut Baki pisti sitäkin pataan. Sen sijaan Bakin sen aikanen opettaja, joka oli Bakia var-
massa taistelussa, jos hänen sydäntään ei olisi pumpattu uudelleen käyntiin. Mikä on elämän tarkoitus? Oon miettinyt tätä monelta kannalta. Voin kertoo yhen niistä. Omasta mielestäni elämän tarkoitus on itsemääriteltyä asema tai asia, ja että mikään muu asia ei voi siihen vaikuttaa. Sä voit itse määrittää sen. Ja oikeestaan kaikki säännöt, lait, ne on ihmisten tekemiä asioita, jotka ei oikeestaan oo mitään absoluuttisia totuuksia. Et periaatteessa ihminen on itse vapaa tekemään mitä haluaa. Oli se sitten huonossa muodossa tai ei. Ei ole olemassa yhtään mitään absoluuttisia sääntöjä, koska me kuitenkin ollaan orgaaninen eliö, joka kuolee jossain kohtaa. Joten miksei me voida vaan tehdä mitä halutaan.
Hanma Yujiro on ihan absoluuttinen alfa omega olento, huomaa olento, ei ihminen. Kun hurmaavat hiukset leijuu ni tietää et kohta tapahtuu. Baki ja Bakin isän on ennustettu saapuvan luolamaalauksissa. Bakin isä jo itsessään tekee sarjasta 10/10. Sit yksiä Bakin parhaita hahmoja mielestäni on Doppo Orochi. Hän on tämmönen karatemestari, jolla on oma dojo. Hän menetti silmänsä taistelussa Hanma Yujiroa vastaan ja melkein kuoli tuossa sa-
Ei ole olemassa mitään absoluuttisia sääntöjä miten elää.
Sit yleisesti katottuna, näin tälleen objektiivisesti, elämän tarkoitus on evoluution kannalta katottuna lisääntyä, kehittyä ja tehdä maailmasta parempi paikka. Ja oikeastaan uhrata itsensä jälkikasvujensa puolesta. Mikä saa sinut nauramaan? Wheeze meemi, kuhan sitä ei nää liian usein. Tää on oikeastaan aika vaikee kysymys.
SUOSIKIT
maan kolme kertaa isompi, hävis tälle hirviölle. Tämän jälkeen Bakin isä Hanma Yujiro tuli ja tappo tämän apinan ja anto sen pään Bakille. Tämn jälkeen Baki päätti kunnioittaa apinakukon muistoa syömällä tämän hampaat.
Meemit joiden sisällön ymmärtää ja tietää joiden contekstiin on perehtynyt. Usein nämä on sarjoja tai pelejä joita seuraan.
Suosikki sarjakuva, manga ja elokuva? Tällä hetkellä suosikki animeni on Attack on Titan, mangoista One Punch Man. Elokuvista Marvel -leffat ovat suosikkeja. Suosikki elokuvaselitysvideoiden tekijä? Cinema Summary Suosikkitaidekanava Youtubessa? Angel Ganev, jolla on tutoriaalivideoita. Hän myös roustaa fanien töitä antaen kritiikkiä.
21
Luonnosta voimaa HAASTATTELU Milja Nikamaa
Jättiläispunapuumetsää Oregonin osavaltiossa Yhdysvalloissa. 22
”Lempipaikkani
koko maailmassa on punapuumetsä, jossa saa leikkiä menninkäistä ja kuunnella puiden viisautta.” Kuka olet? Olen Johanna Karikko Kotkasta. Oppilas oppilaitoksessa maailma vuodesta 1986. En tiedä milloin valmistun. Miten päädyit Kymenlaakson opistoon? Kymenlaakson Opisto osui kohdalleni, kun etsin graafisen suunnittelun opintopaikkaa. Työnhaku ei ollut tuottanut tuloksia, joten halusin käyttää aikaani hyväksi lisäämällä enemmän luovaa sisältöä kokemuksiini. Onko Visuaalisen viestinnän ala sinulle tuttu ennestään? Mitä olet opiskellut/tehnyt aikaisemmin? Minulla on bachelorin business tutkinto University of Oregonista, mutta ennen sitä vietin vuoden Suomessa jossa kävin parturikampaajan ja maskeeraajan opinnot Tampereella ja takaisin Oregoniin palatessa
otin litanjan taidekursseja ennen kun päätin pääaiheestani. Markkinoinnin tunneilla tuli selväksi kuinka tärkeää visuaalinen viestintä on, mutta emme perehtyneet siihen sen tarkemmin. Opintojen aikana työskentelin hoitajana vammaiskodissa, jossa pystyin tekemään yövuoroja eikä työajat haitanneet opiskelua. Nautin siitä työstä paljon, ja se onkin ala jolla olen työskennellyt kauimmin. Opiskelujen jälkeen tein liiketoiminnan kehitystä pienessä start-up yhtiössä kaksi vuotta. Siellä sain suunnitella esitteitä ja muita mainontaan liittyviä elementtejä. Täällä graafinen suunnittelu alkoi kiehtoa minua ensimmäistä kertaa. Työskentelin myös freelancerina joka-paikan-höylänä, johon suunnittelin oman logoni, mutta se oli enemmän vain hauskan vuoksi. Tämän jälkeen päädyin kirjanpitoalalle suureen yhtiöön, joka on ollut elämäni suurin ”sell-out”.
Oregonin rannikkoa Newportin seudulla. 23
Mitä haluaisit tehdä opiston jälkeen? Onko jo suunnitelmia tulevaan? Haaveeni olisi omistaa joku oma puulaaki jossa pystyisin hyödyntämään monimuotoista kokemushistoriaani, mutta ei ole aavistustakaan mikä se voisi olla. Olen myös jostakin syystä kiinnostunut Irlannista, ja unelmoinut sinne muuttamisesta. Korona on tuonut paljon epävarmuutta tulevaan, joten suunnitelmia on ollut hankala tehdä. Olet asunut ulkomailla pidemmän aikaa, kerro siitä vähän lisää. Muutimme perheen kanssa Yhdysvaltoihin kun olin 11-vuotias. Muutto oli rankka, mutta vuosien varrella Eugene, Oregonista tuli kotini. Oregonin luonto on hätkähdyttävä, joten kun olin nuori olimme joka viikonloppu telttailemassa milloin missäkin. Lempipaikkani koko maailmassa on punapuumetsä, jossa saa leikkiä menninkäistä ja kuunnella puiden viisautta. Mieluisimmat harrastuksesi? Näpertely ja rakentaminen kaikista ihme materiaaleista. Mietiskely ja pohdiskelu. Ja pianon soitto :) Jos pääsisit lomamatkalle mihin tahansa, niin mikä olisi kohde? Uusi Seelanti! Olen haaveillut siitä jo kauan. Olen kuullut että ihmiset siellä ovat todella ystävällisiä ja luonto on satumainen.
“Maailma on outo, absurdi ja arvaamaton, ja sitä tulee juhlistaa eikä peitellä.”
ELLI KAUNISTO Haastattelu – Iida Varén
Miten kuvailisit itseäsi kolmella sanalla? Outo. Ylpeä. Laiska.
Miten yleensä vietät vapaa-aikaasi? Minulla on vino pino kaikenlaisia asioita, joita teen mielelläni vapaa-ajalla. En voi ihan sanoa niitä harrastuksiksi – pikemminkin ne ovat joitain asioita, joita teen pari kertaa ja lopetan ennen kuin ehdin kovin hyväksi niissä. Minusta on aina hauska kokeilla kaikenlaisia uusia asioita. Mieluiten kokeilen kuitenkin erilaisia taiteellisia asioita. Pääasiallinen harrastukseni on nyt ollut oman sarjakuvan tekeminen, jota julkaisen Deviantartissa kerran viikossa. Sen lisäksi maalaan mielelläni
Bob Rossin Joy of Painting -sarjan mukaan – tosin mielelläni on kai hiukan vahva sana, sillä usein itse maalausprosessin aikana tapaan menettää hermoni. Lisäksi olen nyt parin viime vuoden aikana opetellut ristipistojen tekemistä, enimmäkseen vain erilaisia lauseita ristipistelen. Pidemmän aikaa olen myös harrastanut nukkekotien ja niiden tarve-esineiden tekemistä. Tämä on tosin yleensä tarkoittanut yhden roombox-projektin luomista kerran vuodessa. Vapaa-ajallani myös leivon ja laitan ruokaa. Kokeilen mielelläni uusia reseptejä. Silloin kun teen jotain taideprojektia tai laitan ruokaa tai mitä hyvänsä, katson (tai pikemminkin kuuntelen) mielelläni piirrettyjä (elokuvia, tv- sarjoja tms.) tai vaikka youtubesta videoesseitä ja videopelivideoita. Kuuntelen 24
myös musiikkia paljon – mikä hyvänsä genre käy. Harrastan myös kaikenlaisten asioiden keräämistä: omituisia cd-levyjä, suomeksi puhuttua animea vhs-kaseteilla – ynnä muita kummallisia vhs-kasetteja – ja vanhoja Barbie-leluja sekä kaikenlaista muuta roinaa, mitä vastaan tulee tarpeeksi halvalla. Tahtoisin sanoa lukevani paljon; mutta totuus on, että minulla on nyt mennyt puoli vuotta 150-sivuisen novellikokoelman lukemiseen. Joten se ei oikein pidä paikkaansa.
Mitä taide merkitsee sinulle? Siitä lähtien kun näin 10–12-vuotiaana Kiasmassa John Baldessarin teoksen Aakkosten opettamista kasville (1972) olen ollut kiinnostunut nimenomaan nykytaiteesta, ja sen absurdiudesta. Nykytaide kyseenalaistaa maailmanjärjestyksen järkevyyden ja normaaliuden, ja tuo esille monella eri tapaa miten naurettava vaatimus normaaliudesta tai järkevyydestä edes on. Nykytaide paljastaa sen, miten halu arvottaa taidetta riippuu vallanpitäjistä, eikä se ole mikään luonnonlaki. Maailma on outo, absurdi ja arvaamaton, ja sitä tulee juhlistaa eikä peitellä.
John Baldessarin Aakkosten opettamista kasveille. Kuva: Kansallisgalleria.fi
25
Mikä on merkittävin lapsuuden muistosi? Merkittävin lapsuudenmuistoni ei ehkä ole välttämättä tietty tapahtuma, vaan pikemminkin tietty paikka: vanha kiviaita meidän maatilan ja naapurin välisessä metsikössä. Vietin siellä leikkien suurimman osan lapsuuttani ja nuoruuttani ja kävelen siellä edelleen mielelläni, vaikka minulla ei enää olekaan yhtä paljon aikaa. Muistan sen paikan aina kevään valon täyttämänä ja ensimmäisten kukkasten ja lehtien täyttämänä, sekä kaikki tarinat, joita keksin siellä ollessani (okei, en varsinaisesti muista mitä tarinoita, mutta tunnelma jäi ikuisesti mieleen.)
“No, minähän sain siitä paskahalvauksen. Olin varma, että päivän sisään olisin kuollut.”
Ruiskaunokki, akvarellimaalaus, 2021
Mitä ilman et voisi elää? Päädyn nyt siihen vastaukseen, että en kykene vastaamaan tähän kysymykseen. Kaikki pikkuasiat, joista elämäni tällä hetkellä koostuu, ovat minulle yhtä tärkeitä ja yhdestäkin luopuminen hypoteettisessakin kysymyksessä osoittautuu mahdottomaksi.
Kerro seuraavasta taide-projektistasi: Tällä hetkellä seuraava taideprojektini on kai Infografiikan kurssia varten tehtävä kartta, jonka aion tehdä Kymenlaakson opistosta. Ideana olisi, että rakennukset kuvattaisiin kolmiulotteisesti, niin että niiden sisälle näkee – kuten Mauri Kunnaksen kirjoissa. Aion tehdä koko jutun Illustratorilla, sillä olen nyt aika ihastunut vektorigrafiikkaan.
Mikä on pelottavin asia, jonka olet kokenut? Muutama vuosi sitten makasin sängyssäni aamulla, puolihereillä, kun äkkiä tunsin nenässäni 26
vain hetken ajan vahvasti paahtoleivän tuoksun. Asuin yksin kerrostalossa, ja ihmettelin, mistä haju olisi voinut tulla. Ei minulla edes ollut paahdinta. Päädyin vähän googlettamaan, ja ensimmäinen asia, joka tuli vastaan kertoi paahtoleivän tuoksun olevan aivohalvauksen merkki. No, minähän sain siitä paskahalvauksen. Olin varma, että päivän sisään olisin kuollut. Google kuitenkin paljasti, että paahtoleivän haju halvauksen merkkinä ei ollut mikään oikea asia, vaan urbaani legenda. Joka tapauksessa olin silti koko päivän aika stressaantunut. En ole ilmeisesti vielä kuollut, mutta en kyllä tähänkään mennessä osaa sanoa, mistä haju oikein tuli.
Mikä on lempielokuvasi ja miksi? Huu boi, tästä tulee pitkä viesti. On vaikea sanoa, mikä on lempparini. Useimmiten ihastun pakkomielteisesti johonkin leffaan, ja katselen sitä muutaman kuukauden ajan kerran viikossa. Tämän hetken suosikki: Spider-Man: Into the Spider-Verse (2018). Siinä on loistava huumori, upea animaatio, naurettavan hyvä uskollisuus sarjakuvalle (jokainen spiderversen hahmo on aikaisemmin kehitetty) ja tarina tuo esille aiheita, joita harvoin käsitellään elokuvissa ylipäätään. Piste.
Mikä motivoi sinua? Tietoisuus siitä, että elämäni voi olla ohi millä hetkellä hyvänsä. Haluan nauttia siitä niin paljon kuin on mahdollista sinä aikana mitä minulla on. (En ole mitenkään sairas, tämä on vaan yleistä ikäkriisiä.) Haluan myös saattaa asiat, jotka olen aloittanut loppuun. Esimerkiksi tuon tekemäni sarjakuvan kanssa. Kymmenen vuotta eikä loppua näy…
“Haluan nauttia elämästä niin paljon kuin on mahdollista.”
Tammenlehti, viivapiirros, 2021
27
Mikä saa sinut nauramaan? PeePee PooPoo Watermelon. Mutta joo, aika lapsellinen pissa kakka -huumori saa minut nauramaan parhaiten. Pidän toki myös kaikenlaisista meemeistä ynnä muista “ylemmistä” huumorin lähteistä, kuten sanaleikeistä. Avain äskettäin löysin kirpparilta meditaatiomusiikki cd-levyn nimeltä Sense and Zensuality. Olen nauranut sille nyt hyvät kaksi viikkoa.
Timantteja aamupalapöytään
‘’ You were red And you liked me because I was blue
You touched me and suddenly I was a lilac sky
Tykkään paljon akryylimaaleista ja piirrän mustekynillä luonnostaen, koska ajattelen paremmin silloin työskennellen
Then you decided purple just wasn’t for you’’ - Colors, Halsey AXAXAX
K
uka olet?
Oon Ada Höyhtyä, kotoisin Porvoosta ja 21 vuotias.
Mistä aloitit piirtämisen?
En muista tarkalleen, olen koko ikäni piirtänyt, eniten ihmisiä ja pienempänä merenneitoja ja fantasiahahmoja.
Mitkä ovat suosikki taidevälineesi?
Tykkään paljon akryylimaaleista ja piirrän mustekynillä luonnostaen, koska ajattelen paremmin silloin työskennellen, koska lyijärin viivan voi kumittaa eikä se ole pysyvää, milloin sitä voisi kumittaa ja parannella uudestaan eikä siihen jää jumiin silloin.
Miksi tulit Kymenlaakson opistoon?
Missä haluaisit kehittyä?
Ainakin kaikissa perspektiiveissä ja realismisissa ja lihaksien anatomiassa.
Koska en päässyt kouluun ja halusin kehittää taitoja ja en halunnut olla kaupan kassalla pelkästään, koska se tappoi luovuutta. 28
Mistä saat inspiraatiota?
Omasta mielestä, luonnosta, mediasta ja kaikesta ympäriltäni.
Mitkä ovat lempisarjakuviasi ja tv-sarjoja?
Tykkään paljon Don Rosan Aku Ankoista ja Webtoonin Shoot Around ja Heir’s game sarjoista. Yks tv-sarjasuosikeista on Warehouse 13 ja Mamma Mia sekä uusi Neflix sarja Arcane.
Ketkä ovat suosikki taiteilijoitasi?
Eka taiteilija keneen tutustuin oli Alphonse Mucha saadessani kirjan tädiltäni.
Millaiseen työhön haluaisit päästä?
Sellainen työ missä voi käyttää luovuutta ja olisi vaihteleva arki. Olen miettinyt muotoilijan ja graafisen suunnittelun töitä, mutta en ole miettinyt vielä tarkemmin.
Mitä harrastuksia sinulla on taiteilun lisäksi?
Pelaaminen, laulaminen, kirjojen keräily sekä lukeminen. Lisäksi olen melko perehtynyt kulttuurihistoriaan.
Mikä on elämän tarkoitus sinun mielestäsi?
Elämän tarkoitus on olla onnellinen ja yrittää löytää keinoja siihen ja luoda hyviä ihmissuhteita. Myöskin itsensä toteuttaminen maalaamalla ja luomalla on iso osa minusta.
Mikä saa sinut nauramaan yleensä?
Nauran tosi herkästi, mutta minut saa aina nauramaan sanaleikit, meemit, hupaisat TikTokit ja usein myös random kohtaamiset sekä tilannekomiikka.
Mielipide Baki sarjasta?
Baki hämmentää, joka kerta kun näen sitä, niin se hämmentää entistä enemmän. Kaikki mitä olen oppinut Bakista on ollut vasten omaa tahtoani. Esimerkiksi se kerta kun open Bakista taisteluliikkeitä, niin ne olivat hyvin mieltä murtavia. Overall: Mitä tässä tapahtuu? 29
Tyranni, 2021
30
Lempi ruoat? Fetalihapullat ja kotitekoinen pizza.
Lempiasiat leipoa?
Kaura- ja suklaakeksit sekä pulla.
Mitkä ovat suosikki teoksiasi jotka olet tehnyt Kymenopistossa?
Tykkäsin ainakin Tyrannista, koska siitä tuli tosi selkeä, ja sen teko poikkesi normaalista työtavasta. Toisena teoksena Lumikin aamupala, joka referoi Lumikki elokuvaa. Työssä tykkäsin teoksen lopputuloksesta ja tekoprosessista koska siinä lisäsin timantteja aamupalapöytään.
Parhaat anime openingit?
Your Lie in April ja Yuri on Ice.
Lempi biisit?
Black Swan - BTS, Isäni ääni Marko Hietala, Enemy - Imagine Dragons, The Last - Suga ja Zombie - The Cranberries.
Onko sinulla mitään hassuja pelkoja?
Pienenä pelkäsin että kaikissa ojissa on alligaattoreita, ja myöhemmin pelkäsin että siltojen alta tulisi ihmissusi.
Ada Höyhtyä 21 vuotias Porvoosta Instagram: adawithnoidea ja artbyape
Haastattelu - LAURI RITVANEN 31
Koira herää yöllä lasin särkymiseen ja noustuaan pedistä, hän huomaa kissan istuvan lattialla sirpaleiden vieressä. Jokin on selvästi vialla ja asia on tuotava esille.
32
Teksti: Teksti:KAROLIINA KAROLIINATERO TERO
Kamppailu vastaan ajatuksiaan
S
ystem Error on Tea “Tee” Tauriaisen vuonna 2015 julkaisema kovakantinen sarjakuva-albumi, jolla on pituutta 32 sivua. Kirjan julkaisija on DAADA. Tauriainen syntyi 1988 Kuusamossa, mutta asuu nyt Helsingissä. Hänellä on medianomin tutkinto, ja ammatiltaan hän on graafinen suunnittelija, kuvittaja, sarjakuvan tekijä, sekä tatuoija. Hän pitää yllä sarjakuvablogia Mad tea Party, joka on ollut suosittu. Hän on näistä sarjakuvistaan tuottanut DAADAn kustantamana muutaman kovakantisen albumin; Mad Tea party I (2013), II (2014) ja III (2016). System Error sijoittuu siis kahden viimeisimmän Mad Tea party albumin väliin, ja tämän genre vaikuttaa olevan omaelämänkerrallinen sarjakuva tai osakseen terveys sarjakuva. Yksi hänen viimeisimpiä sarjakuva-albumeitaan on Tottelematon Kusipää Läski (2017). Vuonna 2015 Tauriaiselle myönnettiin toista kertaa Taivaallisin sarjakuvablogi palkinto Mad Tea Party blogille. Vaikuttaa kuitenkin siltä, ettei blogi ole yhtä aktiivisessa käytössä nykyään.
SARJAKUVAAN SUKELTAMINEN System Error sarjakuvassa on päähahmona kissa, joka kamppailee omien ajatustensa kanssa, avautuen siten myös toiselle hahmolle. Tämä toinen hahmo on koira, joka on luultavimmin sen hetkinen kissan kumppani, sekä kissan ajatuksia synkentävä, tumma olento. Maailma tuntuu olevan sama kuin meidän ja aikakaudeksi lukisin nykyhetken kirjan teon aikana. Tarinan aiheuttaja eli ristiriita on se, kun koira herää lasinsirujen ääneen yöllä ja huomaa kissan peilin edessä ja haavan kädessä. Tästä alkaa sitten kissan ajatusten ja menneisyyden muistelun kierre, kun koira kysyy mikä tätä vaivaa. Kissa vastaan hänen synkät ajatuksensa saavat tarinan näin rullaamaan eteenpäin.
Aiheena on synkkien ajatusten käsitteleminen ja niistä kertominen toiselle. Teemana on taas itsensä hyväksyminen sellaisena kuin on, niin hyvät kuin huonotkin puolet, sekä mielenterveys. Visuaalisesti sarjakuva on toteutettu upeasti. Olento, joka tuo synkentäviä ajatuksia kissalle, tuo mukanaan eri muotoisia sirpaleita / kristalleja, jotka reunustavat näitä ajatuksia sekä muistoja. Nykyhetken sekä muistot erottaa toisistaan värien sekä ruutujen mallien perusteella. Nykyhetki on vihreän sävytteinen ja ruudut ovat nelikulmioita. Menneisyys eli muistot ovat purppuraa sekä hieman vaaleanpunaista väreiltään, ja ruudut ovat sirpaleina, joiden järjestystä on kuitenkin helppo seurata.
ALBUMIN VISUAALISUUS Visuaalisesti tarina on hyvin omaperäisesti kerrottu juuri edellisten havaintojen perusteella, ja tarinakin on omalaatuinen, eikä 33
samantyylistä ole juuri itselleni tullut vastaan. Tarina rakentuu nykyhetkellä tapahtuvasta keskustelusta kissan ja koiran välillä, sekä kissan ja olennon mieltä synkentävien ruutujen välille. Se pysyy myös hyvin kasassa sekä aiheessa, eikä lähde liikaa sivuraiteille. Tarina nappaa kiinni, sillä sen aihe koskettaa varmasti monta, ketkä ovat kokeneet samanlaisia tunteita tai kokevat niitä vieläkin. Teksti ei ole pelkkää sanahelinää, vaan se on yllättävän rankkaakin osittain, kuten synkillä ajatuksilla on tapana muuttaa asioita negatiiviseen suuntaan. Tekstaus puolestaan näyttää hyvältä ja sitä on helppo lukea. Se vaikuttaa käsin kirjoitetulta sekä tekstillä on oma tyylinsä. Joissain kohdissa kun tarvitaan enemmän painoa sanoihin, ne voivat olla hieman eri värisiä ja ne on tehty “tuhertaen”, jolloin kirjaimet eivät ole täysin siistejä, mutta niistä saa silti hyvin selvän. Painojälki kirjassa näyttää hyvältä ja väreistä sekä värien ja tummuuden vaihtelut
erottaa selvästi. Kannet kirjassa ovat tummansiniharmaat, paitsi kannen kissan suuret purppurat silmät, joissa lukee SYSTEM ERROR. Nämä kirjaimet, sekä tekijän ja kustantajan nimet on tehty kiiltävästä ja hieman folion tuntuisesta materiaalista, joka luo pienen säihkeen kanteen. Takakannessa on siniharmaa kissan pää, joka taasen on ympyrän sisällä, josta lähtee olennon lonkeromaiset kädet sekä näitä sirpaleita / kuvioita. Ympyrässä on myös teksti OFFICIAL SEAL OF SEKAVAA PASKAA, sekä tähtiä.
myös lähi kuvista, joissa koko sivu on väritetty, ja jossa sivu itsessään toimii ruutuna. En ole varma, onko kirjassa mitään, mistä en pitäisi. Ainakaan minulle ei tule mitään mieleen, jota olisin vihannut. Teos antoi minulle ehkä
OMA ANALYYSI Yksi johtopäätös, jonka voisin nostaa esille on se, että tämä outo olento on kissan itsensä tuntema ahdistus, joka aiheuttaa tälle pahan olon. Toinen taasen on se, kun kissa on laittanut palasia yhteen kertomansa jälkeen, hän näkee itsensä, mutta myös osan olennosta kuvajaisessaan. Olento on osa häntä, eikä sille voi mitään, ja sen hyväksyminen antaa hieman rauhan tunnetta kissalle. Viehätyin kirjan tavasta kertoa tarinaa, ja miten värit sekä kaikki pienemmätkin yksityiskohdat on tehty. Pidän myös siitä, etteivät ääriviivat ole täysin puhtaita ja että tummissa alueissa on käytetty “söherrystä” tai kiharaa viivaa, joka elävöittää kuvia. Oli myös mukavaa nähdä, miten hienosti ruudut muuttuivat nykyhetken ja muistelmien välillä, ja kuinka näitä olennon sirpaleita on jaksettu piirtää paljon ja eri muodoissa sekä kuvioissa. Pidin 34
enemmän syvennystä siihen, että mielenterveys ja sen vaihtelut eivät ole helppoja. Sen kanssa on ongelmia, suurempia ja isompia, mutta niiden läpi on helpompi päästä, kun on joku toinen, kenelle kertoa asioista, jotka painavat mieltä. Oman mielen ja itsensä korjaaminen sen jälkeen, kun se on alkanut särkyä on vaikeaa, mutta se voi korjaantua, kun asialle tekee jotain edes pienissä määrin ja pienin askelin. On mielestäni myös upeaa, että tekijä on uskaltanut jakaa näinkin henkilökohtaista tietoa sarjakuvan muodossa, joka on myös luultavasti auttanut tätä käsittelemään tätä vaikeaa aihetta.
INKIT OSA 4 V RIN KAR
GRAAFINEN SUUNNITTELU
GRAAFINEN SUUNNITTELU ON OSA MUOTOILUA: ASIOIDEN JA PALVELUIDEN ULKOASUN, TOIMINNALLISUUDEN JA MATERIAN MUOKKAAMISTA. TERMI TULEE 1950-LUVULTA JA SE LIITETÄÄN KAIKKEEN PAINETTUUN JA NYKYÄÄN MYÖS SÄHKÖISEEN MEDIAAN.
M
itä graafinen suunnittelija tekee? Hän ratkoo visuaalisia ongelmia kaupallisessa maailmassa ja muussa viestinnässä tekemällä esim. kuvituksia, valokuvia, grafiikoita, lehtitaittoja, nettimainoksia, mainoskampanjoita. AD (Art Director) hallitsee graafisen silmän lisäksi laaja-alaisemmin tavarat ja palvelut, on kuluttajan asemassa ja omaa vahvan kaupallisen alan koulutuksen ja kokemuksen. Copy (Copywriter) on teksisuunnittelija, joka hioo verbaaliset osuudet ja on tuotteiden sisällöistä ja brandeistä perillä ja on ylipäätään markkinointiviestinnän ammattilainen. Ad-assari toteuttaa näiden kahden suunnitelmia. Chip Kidd Joko omena sanana tai kuvana, ei yhtä aikaa, ”otherwise your treat your reader as a moron”.
Linkkejä
www.ted.com/talks/chip_kidd_designing_books_is_no_ laughing_matter_ok_it_is www.ted.com/talks/chip_kidd_the_art_of_first_impressions_in_design_and_life?language=fi www.youtube.com/watch?v=YqQx75OPRa0 www.youtube.com/watch?v=QrNi9FmdlxY www.youtube.com/watch?v=mOA0WH00reA www.youtube.com/watch?v=bjD4zhAvF7s&t=1115s
ALKUSUUNNITELMA -Mitä tehdään ja miksi? (tarkoitus ja tavoitteet) -Kohderyhmä? Tuotteen laajuus? Formaatti eli muoto? Valittu media, levikki ja muut hintaan ja budjettiin vaikuttavat asiat esim. värillisyys, lakkaus, nuuttaus, tekijöiden palkat? Aikataulu? Tiimi ja sen vastuualueet? Laadulliset tavoitteet?
ELEMENTTEJÄ Teksti -Fontti otsikossa usein päätteetön, leipiksessä päätteellinen (9-12p), otsikossa voi olla erikokoisia kirjaimia, fontin x-korkeus määrittelee paljon miten isolta teksti näyttää -Kontrastit esim. ISOT KIRJAIMET, liha-
vointi, kursiivi, negateksti , värillinen, -Leipispalstan rivin pituus n. 35-55 merkkiä ja liehureuna oikealle, ingressi (johdantoteksti) isommalla ja ilman tavutusta, anfangi (koristeellinen alkukirjain) esim. kolme riviä korkea, väliotsikko hiukka alaspäin (baseline shift), ei yksittäisiä sanoja palstan alkuun tai loppuun, ”sitaatti” keskitettynä ja isommalla. -Väli (välilyönti) on merkki ja typografian perusyksikkö, joka tulee säätää kirjainten väliin erityisesti otsikoissa (alt+nuoli), mutta myös sananvälit, rivinvälit, kappalevälit jne.
Design Basics Index: You must be decisive) Ryhmittely Ryhmittele asioita kokonaisuuksiksi. Mitkä asiat kuuluvat enemmän yhteen, mitkä ei ja muista esim. kainalojuttu. Kontrastit Muoto-, väri-, kylmä/lämmin- ja esim. kokokontrastit tuovat vaihtelua niin sommitteluun kuin vaikkapa otsikointiin. Diagonaali Kaiken ei tarvitse olla suorassa. Estetiikka Houkuttele lukija sisällön luokse! Gridi (toistuvuus, systeemi jossa elementit toistuvat tietyissä paikoissa) Liike Elementtien liike liikkuvassa kuvassa. Tyyli ”Symmetria on syntiä!” Käytännössä epäsymmetrinen & dynaaminen taitto on hallitsevampi ja mielenkiintoisempi. Molempia toki käytetään. Yksinkertaisuus ja pelkistys on viestinnän selkeyttä. Ja tyhjä tila katsetta ohjaavaa luksusta.
Kuvat Harmaasävyt ja värikuvat 300dpi julkaisukoossa, 1200dpi bitmap-kuvassa. Kuvien väriprofiili usein Fogra39 (joko coated eli kiiltävä tai uncoated mattapaperi). Viiva tai linja (Stroke) Suora, ohut, paksu, aaltoileva, kulmikas, pilkullinen, kaksi eri INDESIGN paksuista yhdessä, pisteviiva . . . . . . . vapaa InDesign-ohjemalla uusi taittopohja (koko, pals(-> lähestyy kuvaa). Korostaa, jakaa, yhdistojen määrä eli columns ja leikkausvara eli bleed tää, koristaa. 3mm). Tuo esikatselukuvat taittoon Place-koMuodot Neliö, ympyrä, kolmio ja vapaa mennolla (ctrl+d) ja teksti vaikka copypastella muoto niin kuvissa ja sommittelussa kuin (ctrl+a,c,v). Tekstin jako elementteihin (otsikko, esim. väri- ja tekstilaatikoissa. ingressi, leipis, sitaatit ja kirjoitVäri CMYK-painotajan nimi). Aloita taitto tekevärit: cyan, magenta, ”Never fall in love with an idea of the mällä tilaa otsikolle, igressille ja yellow, black paperille one you are with isn’t doing the job, there’s always always always another.” kuvalle. Ideoi niiden pohjalta painettuna, laajempi houkutteleva aloitus. RGB-väriavaruus näyCHIP KIDD Stroke (linja, viiva) Muista töllä (red, green ja blue). että linjoja on erilaisia ja eri vahvuisia. Tarkista värit ja sopiva valööri printistä. Text wrap eli tekstin kierto kuvan ympäri. Logot, symbolit ja yksityiskohtien rikkaus! Master pages (elementit jotka toistuvat ja Latteus ja kolmiulotteisuus Latteus on peruskauraa, elementtien kolmiulotteisuus harvemmin. siirtyvät varsinaisilla sivuille esim. automaattinen sivunumerointi) Häiriö, sotku, tekstuurit, sommittelun epätasapaino tuovat huomioarvoa ja orgaanisuutta liian Bleed 3 mm leikkausvara sivun reunan yli. Orvot (palstan alussa) ja lesket (lopussa) puhtaan kliiniseen ilmaisuun. pois eli yksinäiset rivit tai otsikot vaihtamalla KEINOJA kirjainväliä tai muuttamalla kuvan kokoja. Muuta Sommittele niin että tekstipalstat ovat Sommittelu (elementtien järjestely), päätös katkeamattomina vierekkäin jossakin kohtaa. siitä mikä on tärkeää (tärkeysjärjestys, s.65
1
351
OKKULTTIA HUUMORIA JA
SAATANALLISIA KOMMELLUKSIA KAIPAATKO NEROKASTA BLÄKKIS HUUMORIA JOKAPÄIVÄISISTÄ AIHEISTA? BELZEBUBS ON KUIN MODERNI ADDAMS FAMILY, MUTTA SUOMALAISITTAIN!
Kirjoittanut LEO HEINÄARO
B
lack metal-perheen kommelluksista kertova sarjakuva Belzebubs on JP Ahosen vuonna 2016 osittain vahingossa aloittama projekti, joka sai nopeasti valtavan suosion niin Suomessa kuin ulkomaillakin. Sarja lähti Ahosen tekemistä Inktober haastetta varten luoduista black metal hahmoista, josta koko juttu alkoi paisumaan. Vaikka sarjakuvaa julkaistiin ensin nettiin, esim. Instagramiin strippeinä, on siitä julkaistu kokonainen albumi vuonna 2018 kahdeksalle eri kielelle. Sarjakuvan pohjalta Ahonen on ystäviensä kanssa perustanut jopa samannimisen bändin, jolta on tähän mennessä tullut kokonainen albumi sekä kaksi animoitua musiikkivideota. JP Ahonen (1981-) on suomalainen sarjakuvantekijä sekä kuvittaja.
Tunnettu parhaiten Villimpi Pohjola sekä Perkeros sarjakuvien tekijänä, Ahonen on opiskellut Lapin yliopistossa sekä italialaisessa Firenzen design-koulussa. Belzebubs on hänen uusimpia projektejaan, joka jatkuu vielä nykyäänkin.
ITSE SARJAKUVASTA Sarjakuva itsessään sijoittuu nykypäivän Suomeen. Sen keskeisimmät hahmot ovat perheen isä Sløth, äiti Lucyfer, lapset Lilith ja Leviathan, sekä Sløthin bändin muut jäsenet: basistilaulaja Hubbath, kitaristi Obesyx sekä rumpali Samaël. Sarjakuva on tyyliltään humoristista, ja se kertoo black metal-perheen jokapäiväisestä elämästä sekä bändijäsenten hullunkurisista vastoinkäymisistä. Sløthin perheen yhteiskuva. 36
Vaikka sarjakuva on saanut suuren suosion ympäri maailmaa, ei sille ole vielä annettu palkintoja. Belzebubsia on piirretty alusta asti täysin mustavalkoisena, joka mielestäni luo hyvän tunnelman sekä tukee tarinan sekä hahmojen trve cvlt meininkiä. Jotkut hienommat kuvitukset
ovat varjostettu kunnolla, mutta niihin ei siltikään ole lisätty väriä, ja henkilökohtaisesti pidän tämänkaltaisesta jatkuvuudesta. Se ikäänkuin tekee kaikesta yhteenkuuluvan tuntuista. Tarina ja sen hahmot ovat hyvin omaperäisiä, en ole ainakaan itse koskaan nähnyt vastaavaa. Kaikki perheeseen liittyvä on luonteeltaan okkultista: hahmojen ulkonäkö, nimet, jopa kielenkäyttö. Perheen sanonnat ovat suora peilikuva kristinuskosta vaikutteita saaneeseen valtakieleen. Esimerkiksi Jeesuksen nimeä he pitävät kirosanana siinä missä yleensä koemme saatanan olevan sopimaton sana. Kieli on muutenkin hyvin omalaatuista ja iskevää, sitä on helppo lukea. Sanoisin, että sarja onkin etenkin kielensä, tyylinsä
ja aiheensa takia niin helposti lähestyttävä. Ulkomuodoltaan ja tyyliltään sarja on yhteenkuuluvaa. Tekstaus tuntuu luontevalta jatkumolta piirrostyylille, joka on tavallaan yksinkertaista mutta hyvin ilmeikästä. Vaikka tyyli onkin varsin letkeää, tuntuvat kuvat silti viimeistellyiltä. Sarjakuva-albumin painojälki on laadukasta ja mukavaa luettavaa.
OMALAATUINEN MAAILMANKUVA Tarina on mielestäni hyvä peilikuva kristilliseen kulttuuriimme. Monet asioista ovat niin normalisoituja, ettei niitä edes oikein huomaa enään, varsinkin kielenkäytössä. Mutta kun asia yhtäkkiä käännetäänkin toisinpäin,
37
tuntuu se kovin satiiriselta. Onhan se toki kovin liioiteltua, mutta hauskaa yhtä kaikki. Pidän JP Ahosen tyylistä hyvin paljon, ja täten viheätyin sarjakuvan tyylistä ehkä kaikkein eniten. Sen kautta tutustuinkin hänen töihinsä ensimmäistä kertaa ihan kunnolla. Sarjasta on hyvin hankalaa keksiä mitään valitettavaa, mutta ehkä omaan makuuni tarinoissa esiintyy hieman liikaa seksuaalisiin suhteisiin liittyvää kontenttia. Mediassa sitä on joka puolella ja olen siihen varsin kyllästynyt. Muuten en oikein keksi mitään huonoa sanottavaa. Nautin jopa oikean bändin musiikista sekä heidän musavideoistaan!
38
39
Jimi Mutkala
VARAS MUSTAA VALKOISELLA Mestarivarkaaksi pyrkivä Lilja on kyllästynyt hanttihommiin ja haluaisi varastaa jotain oikeasti tärkeää. Hän saa haluamansa ja enemmänkin kun hän päättää murtautua kuninkaan palatsiin. Tämä keikka vie Liljan tielle jolla normaalivaras ei selviäisi; hänen on
ryhdyttävä voroksi. 40
41
V
oro: kolmen kuninkaan aarre on sarjakuvaromaani joka julkaistiin 2016 Kesäkuuta kirjakauppoihin. Sen tekijä on Janne Kukkonen, joka käsikirjoitti ja kuvitti teoksen yksin. Kukkonen oli ennen tätä työskennellyt lähinnä mainosanimaatioiden parissa. Tämä oli hänen ensimmäinen sarjakuvansa. Teos on genreltään fantasia/seikkailu-sarjakuva. Voro sai paljon positiivisia
arvosteluja kun se julkaistiin. Teos oli niin kehuttu että Janne Kukkonen sai vuoden 2016 Sarjakuva-Finlandian ensimmäisen sijan. Se sai myös englanninkielisen käännöksen ulkomailla julkaisua varten. Sille on ilmestynyt kaksi jatko-osaa. Voron tarina tapahtuu fantasiamaailmassa joka ottaa paljon vaikutteita keskiajalta. Maailma on muuten hyvin realismiin pohjautuva, mutta taikuutta on myös hivenen olemas-
42
sa. Tarinassa seurataan nuorta varasta, Liljaa, joka on kyllästynyt varkaiden killalta saamiinsa liian helppoihin töihin. Kun Lilja (hänen opettajansa Samuelin varoituksesta huolimatta) varastaa killalta tiedot isoon keikkaan, hän sotkeutuu kuolleiden kuninkaiden ja unohdettujen jumalien väliseen juonitteluun joka uhkaa koko maailmaa.
ANALYYSI Voro on mustavalkoisuudestaan huolimatta hyvin rikkaasti kuvitettu sarjakuvaromaani. Hahmojen simppeli ulkonäkö antaa katseen keskittyä hyvin yksityiskohtaisiin taustoihin, mikä tekee maailmasta johon tarina sijoittuu elävämmän näköisen. Keskiaikaiset linnat ja kryptat heräävät henkiin kun ne pääsee näkemään sinne soluttautuvan varkaan näkökulmasta. Puhekuplat ovat suuren osan ajasta jotain juuri silloin tapahtuvaan liittyvää. Puhekuplissa käytetään omaa fonttia jonka tyyli sopii hyvin kaiken muun kanssa. Pystyisin näkemään Voron jonkinlaisena lastensarjana tai elokuvana, mikä kielii tekijän taustasta animaattorina. Teoksen englanniksi käännetty versio ”Lily the Thief” eroaa suomenkielisestä versiosta kirjoituskielen lisäksi siten että koko sarjakuvan kuvitus on väritetty.
En ole lukenut tätä versiota joten en kykene antamaan siitä sen kummempaa analyysiä. (kuva värillisestä versiosta tähän) Voro julkaistiin hieman A4 pienempänä pehmeäkantisena kirjana. Sen kansi on hillityn värinen sen sisältävien sivujen lailla. Painoksen paperi on hyvälaatuista ja eepos tuntuu mukavan painavalta käsissä. Sitä on hyväntuntuista lukea. Kirja on n. 300 sivua pitkä.
Mutta jos pitäisi keksiä jotain mitä voisi parantaa, pitäisin tästä ehkä enemmän jos sen kuvitus olisi väritetty. Teoksen mustavalkoisuus tehostaa kuvituksen varjostusta mutta väritys olisi ehkä tehnyt maailmasta vielä elävämmän näköisen. Voron englanniksi käännetty versio on tosiaan väritetty, mutten ole saanut tätä versiota käsiini luettavaksi vielä niin en tiedä parantaako se teosta vai ei.
OMA ARVIO Pidin itse suuresti tästä sarjakuvasta. Minua inspiroi varsinkin se että sen teki täysin alusta loppuun vain yksi tekijä. Että yksi henkilö voi luoda näin hyvin kuvitetun ja kerrotun tarinan saa minut tuntemaan kuin kaikki olisi mahdollista. Tarina ja kuvituksen tyyli olivat molemmat varsin manioita. Tässä sarjakuvassa ei ole juuri mitään osiota jota kutsuisin heikoksi. 43
Tietoa Janne Kukkosesta:
-Syntyi vuonna 1983 -Valmistui Turun Taideakatemiasta -Teki mainosanimaatioita kunnes aloitti Voron teon -Voron lisäksi kuvittanut Jademiekan Arvoitus- nimisen lastenkirjan
Mistä
Valo
Paistaa
Taiteilija Milja Talvikin taide saa kenet tahansa hymyilemään ilosta. Kuka on näiden valoisten teosten takana ja mikä saa hänet pursuamaan positiivisuutta? Kuva Valon Laulu, 2021 Jäppilänniemen taidetien kahvio
Kerro lyhyesti itsestäsi, ja kuinka päädyit Kymenlaakson Opistoon. Olen Milja Talvikki Nikamaa, 55 v, Mikkelistä kotoisin, nykyisin asun Lemillä. Monenlaisia töitä on takana. Pisin työpesti suuressa lehtipainossa kesti 23 vuotta. Alussa rakensin lehden sivuja käsiasemointina, tietokoneiden tultua otin vastaan digitaalista painomateriaalia. Jäin työttömäksi maaliskuussa 2021, ja ikäni puolesta pääsin heti tuetun työllistymisen piiriin. TE-toimiston suosituksesta päätin vähän opiskella, päivittää graafisen alan tietojani nykypäivään, ja niin löysin tänne Opistoon.
44
Milloin kiinnostuit taiteesta ja käsitöistä? Oletko aina ollut luova ihminen? Olen aina ollut kiinnostunut kädentaidoista, monissa muodoissa. Peruskoulussa oli kuvaamataito, käsityöt ja köksä kaikki 10. Ongelma tosin oli, etten olisi halunnut tehdä mitään valmiin mallin mukaan, vaan suunnitella itse, tai olla suunnittelematta, antaa luomisen johtaa lopputulokseen. Olinkin jo 90-luvulla kummajainen, joka teki outoja “käsitöitä” omasta päästään. Työkaverit ei aina ihan ymmärtäny niitä mun luomuksia. Mikä on lempi työsi/ taideteoksesi jonka olet tehnyt? Miksi?
Niitä on niin monta. Eniten pidän suurista tilataideteoksista, joita olen saanut luoda jo useamman. Kuva ohessa kesältä 2021, Valon Laulu, on teoksen nimi. Tein sen Jäppilänniemen taidetien kahvioon. Jatkoa seuraa kesällä 2022, tulossa on Metsän Laulu, josta tulee samalla lopputyöni. Pidän siitä, että naistä teoksista tulee jatkumo. Toivon, että kolmas tulee 2023. Kuulin että olet eläinläheinen henkilö. Onko sinulla lemmikkejä tällä hetkellä? Kuinka kauan he ovat olleet osa perhettäsi? Yksi lempiaforismini on “mitä enemmän tunnen ihmisiä, sitä enemmän rakastan koiraani”. Meillä on koira ja kissa. Rescue-koira Nala, alunperin Romaniasta, tuli meille syksyllä 2018, viiden vanhana. Kodinvaihtaja, joka oli ollut Suomessa jo vuoden ikäisestä. Kissi The Cat on metsään syntynyt villikissanpentu, joka päätyi meille löytyeläintalon
kautta loppuvuodesta 2019. Alun todella arasta pienestä luikusta on kasvanut arvonsa tunteva Herra Kissinen. Näillä on oma insta-tili, @prinsessa_nala_ja_ kissi. Mutta ne ei ole viimeaikoina paljon päivittäneet tiliään, vaikka ovat kaiket päivät jouten. Ihme tyyppejä. Mikä on eksoottisin lemmikki joka sinulla on ollut? Lienee punakorvakilpikonnat. Muinoin poikaystävälläni oli lintuhämähäkki, ja kun se haettiin lemmikkikaupasta, niin istuin moottoripyörän kyydissä se hämähäkki muovirasiassa hupparini suuressa rintataskussa. Mitä haluaisit tehdä opiston jälkeen jos mitään esteitä ei olisi? Mikä on unelmasi? Tehdä taidetta ilman huolta taloudellisista asioista.
Mikä on ollut sinun onnellisin päivä ikinä? Vai onko se vielä tulossa? 55 vuoteen mahtuu monta onnellista päivää.... Tyttären syntymä 2005 edustaa sellaista perinteistä onnellista päivää. Juhannusaatto 2009 oli erikoisella tavalla onnellinen. Ylitin itseni kun istuin moottoripyörän kyydissä 23 tuntia, ja yli 1600 km. Iron Butt Race oli homman nimi. Siitä lähti minun ja nykyisen mieheni yhteinen taival, se reissu oli meidän toiset treffit. Muutamia vuosi myöhemmin oli ehkä se onnellisin, kum menimme naimisiin Las Vegasissa. Ihan virallisesti naimisiin, Suomessa piti vain käydä maistraatissa papereiden kanssa. Mikä on ollut lempi paikka johon olet matkustanut? Miksi? Egypti 1991. Muinainen Egypti kiinnosti jo nuorena, joten suuntasin sinne, kun se tuli mahdolliseksi. Muistelen tuota 30 vuoden takaista matkaa edelleen. Luxorin kuninkaiden haudat, ja Karnakin temppeli olivat kokemuksia jotka pystyi ylittämään vain Kairo ja Kefrenin pyramidi. Pyramidissa oli seikkoja, joiden vuoksi kunnioitan muinaisia Egyptiläisiä valtavasti. Ja mielestäni on ihan mahdollista, että rakentamiseen on saatu apua muista ulottuvuuksista, kun ei ihminen nykytietämyksellään pysty samaan rakennustaitoon.
Kuva Prinsessa Nala ja Herra Kissinen kesän tunnelmissa 45
46
V
Iida arén
Kilpatason hiihtäjä, klassinen muusikko, ja aivan omanlaisensa taiteilija: Iida Varén on Visujen ihmenainen.
Mikä on taito jonka haluaisit osata paremmin? Oi kumpa osaisin puhua ruotsia sujuvasti! Totta puhuen nautin kielten opiskelusta – englanti, korea, venäjä, kiina ja kenties mitä vielä keksin –, mutta jostain syystä ruotsi tuntuu usein ylitsepääsemättömän vaikealta. Enkä tiedä miksi. Sen pitäisi olla minun toinen kieli heti äidinkielen jälkeen, mutta härregud kun en osaa edes värejä ruotsiksi; mutta onneksi osaankin luokitella verbejä, ja tiedän mikä on substantiiviattribuutti (kiitos lukion ruotsin pitkän oppimäärän).
Omakuva, hiili- ja lyijykynäpiirros
1
47
Mistä viihteestä tai vapaa-ajan harrastuksesta olet tällä hetkellä kiinnostunut eniten?
2
Iida pukeutuneena perinteiseen korealaiseen pukuun Gyeongbok palatsissa vuonna 2018
Olen viime aikoina soittanut innoissani viulua. Kävin tunneilla kaksitoista vuotta, mutta nyt olen ollut jo vuoden omillani instrumentin kanssa. Kuuntelen myös enemmän klassista kuin ennen, mikä motivoi minua opettelemaan uusia kappaleita. Työstän paraikaa Vivaldin A molli konserttoa. Tavoitteenani on joskus oppia Vivaldin G molli konsertosta Summer – ja etenkin kolmas osa, presto. Ehkä tuolloin voin myös vilkaista Mendelssohnin E molli konserttoa. Mutta toistaiseksi tyydyn kuunteluoppilaan roolin. Paljon on matkaa jäljellä, ja opittavaa riittää.
rikkiyhdiste kaasut. Järkeni kertoo, että sellainen hajupommi ei kuulu suuhun.
Onko sinulla mielipide, joka ei ole muuttunut lapsuudesta asti? Mikä?
Mikä asia on viime aikoina ottanut eniten päähän?
En ole koskaan pitänyt juustosta. Voin toki laittaa miedompaa mozzarellaa pizzan päälle, mutta sen enempää en siedä. Ennen kuin juoksette etsimään talikoita ja soihtuja, antakaas kun argumentoin. Ensinnäkin juustot – cheddar, brie, gouda, parmesan ja kaikki muut kammotukset – haisevat kuin sotamiehen jalat viikon vaelluksen jälkeen. Toiseksi ne maistuvat samalta kuin haisevat. Tarvitseeko kuvailla lisää? Niin pitkään kuin muistan olen ollut sitä mieltä, että juustot lemuavat kuin sellutehtaan
Katsoin joku aika sitten yhtä lämminhenkistä elämänmyönteistä sarjaa. Takana oli jo kuudentoista jakson verran emotionaalista vuoristorataa ja loppu häämötti aivan nenän edessä. Enää kymmen minuuttia jäljellä ja päähenkilö kuolee. Että mitä!? Päähenkilö – johon olin samaistunut suuresti kuudentoista jakson ajan – kuoli äkillisesti ja nuorena. Viha hehkui ja höyrysi päänupistani. Rauhoiteltuani itseäni hetkisen olin valmis saattamaan tämän kauheaakin kauhemman sarjan loppuun. Enää viisi minuuttia ja päähenkilö tulee
juustot – cheddar , brie, gouda, parmesan ja kaikki muut kammotukset – haisevat kuin sotamiehen jalat viikon vaelluksen jälkeen.
48
takaisin. Kaikki hyvin loppu hyvin, eikö vain? Ei! En millään voi ymmärtää, miksi sarjan kirjoittajien täytyi uskotella katsojalle, että päähenkilö on kuollut. Sen olisin ymmärtänyt, jos päähenkilön läheisille olisi uskoteltu hänen kuolleen, mutta katsoja olisi tietoinen totuudesta. Se vasta olisikin ollut jännittävää. En ollut sarjan päätteeksi enää vihainen, mutta suuresti pettynyt kyllä. Liian nopeatempoinen, epälooginen, epärealistinen ja ennen kaikkea julma lopetus ei sopinut – ei sitten alkuunkaan – elämänmyönteiseen romanttiseen komedia sarjaan.
Pink and Yellow girl, digitaalinen öljyvärimaalaus; Tarroja, vesivärityö
Mistä vuodenajasta pidät eniten? Talvesta. Ehdottomasti talvesta. Kesä on liian lämmin. Syksy on liian märkä ja pimeä. Kevät on ihan ok, riippuen siitä kuinka monta takatalvea tulee.
Mikä on suurin unelmasi?
Haluan kasvaa ja oppia. Haluan elää ilman katumusta ja ajautua tuonelaan onnellisena. Unelmoin terveydestä sekä rauhallisesta ja tasapainoisesta arjesta. Seuraava kysymys olisikin, mitä olen valmis tekemään saavuttakseni unelmani. Sillä loppujen lopuksi unelmat ovat vain ohikiitäviä ajatuksia, ellei niitä lähde tavoittelemaan. Varmaan minulla on ollut materialistisiakin unelmia, mutta kuka nyt sellaisia muistaa.
Mitä täysin arkista asiaa et voi sietää? Sanoisin, että sietokykyni on tarpeeksi korkealla, etten kohtaa sietämättömiä esteitä arkielämässäni. Mutta mainitsinko jo juuston?
Mikä on mielestäsi paras pastan muoto? Miksi? Conchiglie ja vesuvio nousevat jaetulle ykkössijalle (kyllä, jouduin etsimään kyseiset nimet internetistä). Conchiglie on simpukan muotoinen, ja sitä olen tottunut syömään tonnikalapastassa. Se tuo mieleen lämpimiä tonnikalan tuoksuisia muistoja lapsuudestani. Vesuvio on taas spiraalin muotoinen, ja se tuo mieleeni ala-asteen lempiruokani: tonnikalapastan.
Haluan kasvaa ja oppia. Haluan elää ilman katumusta ja ajautua tuonelaan onnellisena. Unelmoin terveydestä sekä rauhallisesta ja tasapainoisesta arjesta.
49
Mikä on rohkein* mielipiteesi muodista? (*mielipiteitä jakava, pahimmillaan johtaa sotaan)
2010-luvun muoti on todella nerokasta ja älyttömän siistiä – mukaan lukien värikkäät printit, statement korut ja hullunkuriset kiilakorot. Eri printtien ja värien yhdistely ei mielestäni ole helppoa niin, että kokonaisuus näyttää hyvältä. Tästä loistava esimerkki on Pretty little liars -sarjan päähenkilöiden puvustus. Ihannoin 2010-luvun muotia kuitenkin valikoivasti, sillä jotkut trendit eivät tarvitse sen enempää aikaa parrasvaloissa mitä ovat jo saaneet. Sydämeni pohjasta toivon, etten enää koskaan tule omistamaan viiksi-aiheisia koruja, paitoja tai mitään muuta.
3
Mitä tapahtui kun muistat viimeksi olleen erittäin iloinen? Ei ehkä viimeisin ilon hetki, mutta jostain syystä se on jäänyt mieleen tavallista tärkeämpänä: Vuonna 2018 olin Koreassa kuukauden kielikurssilla. Viimeisenä iltana olimme kavereiden kanssa juhlistamassa valmistumistani. Juhlinta venyi myöhään – ehkä liiankin myöhään. Päätin kotimatkalla lähteä suunnistamaan kohti jonkinlaista kauppaa, joka olisi auki yhdeltä aamuyöllä. Tottakai olin koko kuukauden niin älyttömän kiireinen, että tuliaiset olivat vielä ostamatta. Hetkisen seikkailtuani löysin syrjäisen Seven-eleven -kaupan. Ostin valtavan kasan karkkia ja ananasjäätelön (vanhempi kauppias oli näkemästään huvittuneen yllättynyt). Jalat rakoilla ja väsyneenä raahauduin lähimmälle penkille. En muista tarkalleen kauanko istuin siinä – ehkä vartin ehkä varttitunnin. Tuo hetki on yksi onnellisimmistani muistoistani. Jotenkin oudolla tavalle sen mitättömyys tekee siitä kauniin. Olin onnellinen istuessani penkillä syömässä ananasjäätelöä ja seuratessa öistä kaupungin vilskettä. Siinä hetkessä aika lakkasi juoksemasta.
Olin onnellin en istuessani penkillä syöm ässä ananasjäätel öä ja seuratessa öist ä kaupungin vils kettä .
TEKSTI Aapeli Syrjänen &
Iida Varén TAITTO Elli Kaunisto
4
Omakuva, Adobe Fresco; Iida istuu rantakalliolla ja tuijottaa mereen avaraan, Lanzarote, 2010; New York, Central park, 2019;
50
51
GOOT TIT YTÖN
ELÄMÄÄ
Kerron hieman lapsuuden sarjakuvastani ja Norjan kuuluisimmasta strippi sarjakuvasta Nemi. suosittelen lukemaan!
N
EMI on norjalainen nykyaikaan sijoituva sarjakuva tekijältä Lise Myhre. Sarjakuva kertoo humoristisien strippien muodossa Nemin ja hänen ystävien arjesta ja siitä vilinästä mitä heidän elämässä tapahtuu. Mitään varsinaista juonta tässä sarjakuvassa ei ole mutta silti hyvin koukuttava ja samaistuttava! Hahmot ovat hauskoja joilla on humoristinen näkemys elämään.
DRINKEISTÄ SARJAKUVIIN Lise myhre aiemmin työskenteli baarityöntekijänä. 1990 luvun puolivälissä hän silti päätti piirtää sarjakuvia. hänen suosikkinsa on Aarne Ankka- sarjakuva. Nemi Sarja alkoi vuonna 1997 ja saavutti nopeasti suosion Pohjoismaissa. Silloin myhre sai työharjoittelun lehdessä nemi
strippien perusteella. Vuonna 2003 albumi Valloittava goottityttö nemi saapui suomeen. Nykyään sarjaa julkaistaan päivittäin suomessa Ilta-sanomissa ja metrossa. Lise piirtää viikossa Nemiä kuusi strippiä ja tekee sen lisäksi Nemin suosittuun nimikkosarjakuvalehteen kannet ja ja joitakin pidempiä tarinoita. Kahdeksan kertaa vuodessa ilmestyvä Nemi-lehti on Norjan suosituimpia sarjakuvalehtiä, paikallista Aku Ankkaakin suositumpi. Tähän mennessä suomeen on myös julkaistu yksitoista Nemi-albumia ja kuusi Nemi-sarjakuvakirjaa josta viimeisin julkaistiin syksyllä 2011 ja viimeisin albumi 2021. ”Ensi 52
alkuun en halunnut lainkaan tehdä strippejä, sillä pidin itseäni pidempien tarinoiden kertojana, mutta sitten aloin vähitellen tottua formaattiin.” sanoi myhre haastattelussa. Tyypillinen Nemin lukija on ihminen, joka ei
yleensä lue sarjakuvia. Nemi on yli 20 vuotias nainen, mutta samalla Nemi sarjakuva on yli 50-vuotiaiden miesten suosikki joka on minusta hyvin huvittavaa ja siitä huomaa kuinka koukuttava tämä sarja on!
HAHMOT Nemi Montoya (päähenkilö) on 25 vuotias, ronski, baareissa viihtyvä ja miehiä viettelevä goottityttö joka pukeutuu enimmäkseen mustaan ja tupakoi paljon. hänen elämännäkemys on hyvin pessimistinen ja lapsellinen. Sini (sivuhenkilö) on Nemin paras ystävä jolla on sarjakuvassa enemmän normaalia tylsää ihmistä kuvaava rooli. Hän on vastuullinen töissä käyvä nuori nainen. Grimm (sivuhenkilö) on Nemin poikaystävä joka asuu Nemin kanssa saman katon alla. Grimm on hyvin tyyni hevijätkä, loistava kumppani Nemille! Sitten on muitakin sivu henkilöitä jotka, vilahtelevat sarjassa
silloin tällöin muun muassa, Leo (Sinin nykyinen poikaystävä), Timo (Sinin entinen poikaystävä), Ofelia (Nemin ja Sinin ystävä), Haaska (Nemin pikkuveli), Nemin isä ja Evilina (Nemin isän uusi vaimo ja kamala äitipuoli)
KAIKKIEN LEMPPARI NEMI Itse tykkään tästä sarjasta tosi paljon sillä se on hyvin samoistuttava! Pienet stripit on hauskoja ja viihdyttäviä ja voisin lukea niitä tuntikausia. Muistan kun luin Nemi sarjakuvia jo pienenä koulun kirjastossa. Rakastan myös sarjakuvan käsialaa. Myhre on taitava kuvittamaan ilmeitä ja kehon kieltä yksinkertaisella tyylillä. Myös tapa millä hän tekee ääriviivat
53
on kivan pehmeän näköistä ja minimalistinen varjostus lisää silmään mielyttävyyttä. Ei aina tarvitse kauhean monta yksityiskohtaa jotta tilanne tulee perille. Uskon että syy miksi Nemi- sarjakuvat ovat niin suosittuja on se kun jokaisessa hahmossa on jotain mihin voi samaistua oli se sitten 50-vuotias vanha mies tai 10-vuotias pieni tyttö. Missä tahansa elämän tilanteessa olet, Nemi- sarjakuvissa on ainakin yksi strippi joka kuvaa sinun kokemuksia. Suosittelen lämpimästi kaikkia lukemaan Nemi- sarjaa jos olet kiinnostunut humoristisista arkisarjakuvista.
n e j o j n i n e s It
i r a t s e m
Luomismestari
M
asashi Kishimoto (s.1974 Okayamissa) on japanilainen mangataiteilija jonka ensimmäinen manga oli Karakuri. Hän toimitti esikoisteoksensa Shueshin lehden toimitukseen 1995. Teos toikin hänelle kunniamaininnan Shueshin kuukausittaisen ”Hop Step Awardin” ja 1996 hänelle myönnettiin lupaavimman mangapiirtäjän titteli. Vuonna 1997 Kishimoto teki ensimmäisen Narutonsa novelli muotoon, tarina julkaistiin Akamaru Jump Summerissa ja se sai hyvän vastaanoton välittömästi. Naruton tarina rupesi kehittyä ja kun kolme ensimmäistä lukua oltiin saatu valmiiksi. Syskuussa 1999 uusittu Naruto sai kantaesityksensä Wekkly Shonen Jump 1999 nro 43, jonka jälkeen siitä nousi suuri hitti. Naruto ilmestyi yli 15 vuotta kaiken kaikkiaan 700 luvun ja 72 mangan verran.
Kishimoto ei kuitenkaan lopettanut siihen. Hän jatkoi mangaa vuonna 2015 tarinalla Naruto Gaiden: The seventh Hokage, joka jatkoi kymmenen luvun verran tarinaa Narutosta aikuisena. Kishimoto on myös luonut Narutolle pojan Boruton. Naruton myynti on ylittänyt 113 miljoonan kappaleen Japanissa ja yli 95 miljoonaa Yhdysvalloissa sekä n. 93 miljoonaa muaalla maailmassa. Mangan pohjalta tehty anime sai ensiesityksensä lokakuussa vuonna 2002 TV Tokyo – televisiokanavalla. Mangan ja animen pohjalta on tehty myös 7 elokuvaa, useita videopelejä sekä joka lähtöön muita oheistuotteita. Naruto toi myös Kishimotolle Quill Award palkinnon Graphic Novel kategoriassa. Kishimoto teki tällä historiaa sillä aijemmin kisassa ei oltu palkittu ainoatakaan mangaa. 54
i
Poika, joka tahtoo olla ninjamestari
Kaksitoista vuotta ennen Naruton alkua Konohan kylään hyökkää suurta tuhoa aiheuttanut yhdeksänhäntäinen demonikettu, jonka kylän neljäs Hokage sinetöi vastasyntyneeseen poikansa Naruto Uzumakin sisään. Naruto onkin sarjan alussa yksinäinen lapsi sillä Konohan asukkaat syrjivät ja halveksivat häntä demoniketun vuoksi. Orpopoika ei saata ymmärtää miksi kyläläiset hyljeksivät häntä ja mikä pahinta, vanhempien asenteen vuoksi kylän lapsetkin karttavat häntä. Naruto ei kokemuksistaan huolimatta ole katkeroitunut vaan hän haaveilee tulevansa kylän suojeliaksi, Hokageksi, jotta kylän väki viimein arvostaisi häntä. Tavoitteitaan kohti ponnisteleva ninjapoika herättääkin huomiota ja ansaitsee suurella sinnikkyydellään kaltaistensa kunnioituksen. Lopulta Naruton periksiantamaton asenne innoittaa muita ja hän saa viimein myös oikeita ystäviä.
Sarjan edetessä Naruto saa tietää syyn kyläläisen inhottavalle käytökselle. Tultuaan tietoiseksi demoniketusta Naruto voi kääntyä sen puoleen ammentaakseen siltä voimaa. Tämä voima edustaa kunnianhimon korruptoivaa puolta jolle, periksi anataminen hukuttaisi ihmisen minuuden.
Huumoria ja ninjaseikkailuja
Tarina on pohjimmiltaan perinteinen kasvutarina, jossa päähenkilö tavoittelee paikkaansa maailmassa. Kasvuun kuuluu kilvoittelua mikä Narutossa näkyy kisailuna Sasuke Uchihaa vastaan. Riippumatta paljonko Narutolla on ystäviä hän tahtoo Sasuken hyväksyntää ja toveruutta ylitse muiden. Näiden kahden kilpakumppanien välillä syntyykin suuria riitoja ja kamppailuja. Tiet myös erkanevat, eikä Naruto tiedä kohtaako hän Sasuken seuraavan kerran ystävänä vai vihollisena. Kotikylään palatessaan Naruto on kasvanut rasavillistä pojasta nuorukaiseksi aivan kuten
55
ystävänsäkin. Naruto on miehistynyt, mutta sarjan perusluonne ei Naruton vartuttuakaan tule muuttumaan. Ovelat ninjatemput erityisesti vastustajien jekuttaminen on edelleen suurta hupia. Jännittävät taistelut ovat sarjan kantava voima ja koukuttavat lukijan ahmimaan yksinkertaista tarinaa pokkari kerrallaan. Kaiken vauhdin keskellä sarjassa koetaan myös liikuttavia inhimillisyyden hetkiä. Ninjat suojelevat toisiaan viimeiseen asti ja vuodattavat kyyneliä saadessaan tietää ystäviensä olevan kunnossa. Kishimoto on hionut visuaalisen ilmeen hyvin tasapainoon. Sarjan hahmoissa on voimaa ja taustoissa yksityiskohtien rikkautta. Sarja on kuvituksensa osalta erittäin hyvä. Tarinan puolesta ei jäädä polkemaan paikoilleen vaan Kishimoto nostaa kierrokset kattoon joka käänteessä. Hengähdyshetket ovat harvassa kun lukijalle tarjotaan uusi taistelu heti edellisen jatkoksi.
Sasuke, Naruto, Sakura ja opettaja Kakashi anime-sarjassa (2002).
