Toimintakertomus 2020

kannen kuva sebastian bjune / unsplash taitto heta kasurinen

Sisällys

1. Johdanto

Animalia edistää eläinten oikeuksia ja hyvinvointia Suomessa ja kansainvälisesti. Animalian päätoimintakohteita ovat tuotantoeläimet, turkiseläimet ja koe-eläimet. Mahdollisuuksien mukaan Animalia toimii myös muiden eläinten käyttöön liittyvien kysymysten parissa. Animalia toimii tiedottamalla, kampanjoimalla, kouluttamalla, neuvottelemalla ja vaikuttamalla lainsäädäntöön. Animalian ääni kuuluu yhteiskunnallisessa eläineettisessä keskustelussa.

Koronaviruspandemia vaikutti niin eläinpoliittiseen tilanteeseen kuin Animalian toimintaankin vuonna 2020 Tuotantoeläinten hyvinvoinnin seuranta kärsi pandemian mukanaan tuomien rajoitusten takia, sillä vuoden aikana toteutettiin vain pieni osa otantaan perustuvasta eläinsuojeluvalvonnasta. Kun koronavirus levisi maailman minkkitarhoilla, useampi maa rajoitti minkkitarhausta tai lopetti sen. Lisäksi koronavirusrokotteiden kehittäminen vaikutti eläinkokeiden määrään. Animalian toimintaan pandemia vaikutti monella tavalla. Kaiken toiminnan siirtyminen verkkoon vaikeutti poliittista vaikuttamistyötä, ja eläinten oikeuksille oli tavallista vaikeampaa saada näkyvyyttä pandemian dominoidessa mediatilaa. Toisaalta verkkoon siirtyminen avasi uusia mahdollisuuksia vapaaehtoistoiminnalle ja kampanjoinnille ja ylipäänsä Animalian toiminnan saavutettavuudelle.

Vuoden 2020 keskeisimmät tavoitteet liittyivät Animalian Turkistarhaton Suomi 2025 -kampanjaan ja valmisteilla olevaan lakiin eläinten hyvinvoinnista, mikä ei odotuksista huolimatta tullut lausunnoille tänäkään vuonna. Vuoden kohokohta oli SDP:n puoluekokouksen äänestys, jonka myötä SDP otti kielteisen kannan turkistarhaukseen. Vaikuttamistoiminta ja kampanjointi siirrettiin pandemiarajoituksista johtuen verkkoon. Vuoden aikana lanseerattiin muun muassa vaikuttajakirjeet, joilla tarjottiin tietoa kansanedustajille ja muille vaikuttajille erityisesti turkistarhaukseen ja eläinlakiin liittyen. Turkistarhauksen ja eläinkokeiden vastaisiin verkkomielenosoituksiin osallistui tuhansia ihmisiä ympäri Suomen. Vuoden

aikana tiedotettiin ahkerasti, mutta pandemiatilanteesta johtuen näkyvyys perinteisessä mediassa laski edelliseen vuoteen verrattuna. Vuoden aikana mediaseurantaan tarttuneet jutut, joissa mainittiin Animalia, tavoittivat kuitenkin yhteensä potentiaalisesti noin 2 747 500 henkilöä. Animalia-lehti sai tunnustusta, kun Animalia-lehti valittiin Kultti ry:n vuoden 2020 laatulehdeksi.

Koronavuoden aikana suunniteltiin vuonna 2021 vietettävää Animalian 60-vuotisjuhlavuotta. Vuoden aikana kirkastui se, että vaikka Animalialla on pitkä historia, Animalian työtä tarvitaan nyt ehkä enemmän kuin koskaan. Eläintuotannon yhteys ilmastokriisiin, lajikatoon ja zoonoottisiin pandemioihin tekee eläinkysymyksestä ja eläinsuhteen muutoksesta kriittisen koko ihmiskunnan hyvinvoinnille ja tulevaisuudelle.

Animalia edusti eläinoikeusliikettä virallisessa päätöksenteossa. Vuonna 2020 Animalian edustaja oli jäsenenä tuotantoeläinten, tieteellisiin tai opetustarkoituksiin käytettävien eläinten sekä seura- ja harrastuseläinten hyvinvoinnin neuvottelukunnissa, eläinkokeiden hankelupalautakunnassa ja vapaaporsituksen edistämisen työryhmässä.

Animalia näkyi valtakunnallisesti paikallistoimintansa kautta. Animalialla oli vuonna 2020 alueosasto tai yhteyshenkilö 14 paikkakunnalla sekä kolme toimintaryhmää. Vapaaehtoiset osallistuivat aktiivisesti Animalian kampanjoiden suunnitteluun ja toteuttamiseen ja järjestivät runsaasti tapahtumia omilla paikkakunnillaan. Vapaaehtoiset olivat mukana toteuttamassa myös muun muassa Animalia-lehteä.

Animalian talous pysyi vakaana koronaviruspandemiasta huolimatta. Varainhankinnan pääpaino oli yksityisvarainhankinnassa ja sen vahvistamiseksi kehitettiin lahjoittamisen asiakaslähtöisyyttä, uusia varainhankintakeinoja sekä varainhankinnan mittareita ja seurantaa. Vuoden 2020 lopussa Animalialla oli noin 6 300 jäsentä ja säännöllistä tukijaa.

Animalian toimintakohteet

2. Turkistarhaus

Animalian tavoitteena on turkistarhauksen kieltäminen Suomessa, ja Turkistarhaton Suomi 2025 on Animalian pääkampanja aina vuoteen 2025 saakka. Animalia edesauttaa sitä, että poliittisilla päättäjillä on tasapainoista ja totuudenmukaista tietoa käytössään, kun turkistarhauksen tulevaisuutta käsitellään. Turkistarhaton Suomi 2025 -kampanjassa Animalia pyrki vuonna 2020 erityisesti vaikuttamaan puolueisiin, jotka eivät ole omaksuneet selvää kantaa turkistarhaukseen, saamaan turkisasetukseen merkittäviä parannuksia ja lisäämään turkiskiellon kannatusta suomalaisten keskuudessa.

Alkuvuodesta Animalia julkaisi yhdessä kansainvälisen turkisten vastaisen yhteenliittymän Fur Free Alliancen (FFA) kanssa raportin, joka paljastaa turkisalan WelFur-sertifikaatin ongelmat. Raportti julkistettiin Euroopan parlamentissa tammikuussa. Animalia tiedotti raportista Suomessa, ja Animalian toiminnanjohtaja Heidi Kivekäs kutsuttiin keskustelemaan aiheesta MTV Viiden jälkeen -ohjelmaan.

Alkukesästä Animalia yhdessä muiden sidosryhmien kanssa kutsuttiin kommentoimaan maa- ja metsätalousministeriön valmistelemaa turkisasetusluonnosta. Asetusluonnokseen oli kirjattu vain kosmeettisia parannuksia turkiseläinten oloihin, ja Animalia kommentoi asetusluonnosta ministeriölle sekä avasi vetoomuksen paremman turkisasetuksen puolesta. Vetoomus keräsi vuoden 2020 aikana yli 10 000 nimeä. Syksyllä ministeriö kuitenkin lykkäsi asetuksen käsittelyä tarhaajien huonon taloudellisen tilanteen vuoksi. Animalia nosti asiaa esiin SEYn kanssa.

Elokuussa järjestettiin SDP:n puoluekokous. Puoluekokoukselle oli tehty turkistarhauksen kieltoa vaativia aloitteita, ja äänestyksessä SDP otti kielteisen kannan turkistarhaukseen. SDP:stä tuli näin kolmas turkistarhauksen vastainen hallituspuolue. Vuodesta 2019 alkaen

Animalian tavoitteena on ollut, että SDP ottaisi turkistarhaukselle kielteisen kannan. Vuoden 2020 aikana

Animalia lähetti SDP:n puoluekokousedustajille vaikuttajakirjeitä, joissa tarjottiin muun muassa ajankohtaista tietoa turkistarhauksesta ja turkisasetuksen tilanteesta sekä perusteluja turkistarhauskiellolle. SDP:n puoluekokouksen edellä monien puoluekokousedustajien kanssa vaihdettiin sähköposteja, joissa käytiin läpi perusteluja kiellolle. Demarinuoret otti jo helmikuussa kielteisen kannan turkistarhaukseen.

Myös kokoomuksen vuoden 2020 puoluekokoukseen tehtiin turkistarhauksen kieltoa vaativa aloite. Kokoomuksen puoluekokouksen alla Animalia julkaisi avoimen kirjeen kokoomuksen puoluekokousedustajille. Puolue otti kannakseen, että turkisalan tulevaisuudennäkymistä tulee käynnistää riippumaton selvitys ja turkisasetus tulee päivittää vastaamaan modernin sivistysvaltion tunnusmerkkejä.

Animalia teki aktiivista työtä pitkin vuotta nostaakseen esiin koronakriisiin ja turkistarhaukseen liittyviä aiheita. Kesän ja syksyn aikana koronavirustartunnat levisivät minkkitarhoilla monessa maassa. Animalia toi asiaa esiin monesti sekä tiedottamalla että omissa kanavissaan. Keväästä alkaen Animalia vaati minkkitarhojen koronavirustilanteen selvittämistä, ja syksyllä Ruokavirasto aloittikin minkkien testaamisen. Kansanedustajille lähetetyissä vaikuttajakirjeissä käsiteltiin turkistarhoilla piilevää koronavirusriskiä ja eri maiden koronavirusriskiin liittyviä rajoitustoimia. Animalia nosti myös esiin julkisuudessa turkistarhojen saamia koronatukia ja tarhojen heikkoja talouslukuja.

Marraskuussa turkittomana perjantaina Animalia julkaisi yhdessä Oikeutta eläimille -järjestön kanssa Taloustutkimuksella teetetyn mielipidemittauksen ihmisten asenteista turkistarhausta ja tarhauksen tukemista kohtaan. Gallupiin lisättiin tällä kertaa kysymys turkistarhauksen julkisista tuista. Kyselyn tulos, suomalaisten selvä vastustus (76 %) turkistarhauksen julkisille tuille, nousi valtakunnallisiin medioihin. Kysymys tukiin liittyen kiinnosti mediaa laajasti. Myös nykymuotoisen turkistarhauksen voimakas vastustus (73 %) nousi esiin. Uutinen pääsi myös MTV:n ja Ylen suoriin uutislähetyksiin.

Turkistarhaukseen liittyen järjestettiin kolme verkkomielenosoitusta vuoden aikana. Keväällä järjestettiin Turkistarhaus historiaan -verkkomielenilmaus yhdessä Oikeutta eläimille -järjestön ja Finland Fur Animal Saven kanssa. Eläinten päivänä 4.10. järjestettiin Maata jalkojen alla-mielenosoitus ja turkittomana perjantaina 27.11. Turkiton teko -mielenosoitus. Näihin mielenilmauksiin osallistui yhteensä tuhansia ihmisiä.

Animalia ylläpitää Suomessa kansainvälistä turkittomien vaateliikkeiden järjestelmää (Fur Free Retailer) ja kannustaa yrityksiä luopumaan turkistuotteista.

3. Koe-eläimet

Animalian tavoitteena on eläinkokeeton maailma.

Vuonna 2020 Animalian koe-eläimiin liittyvä työ keskittyi eläinkokeettomien tutkimusmenetelmien edistämiseen, erityisesti riittävän rahoituksen turvaamiseen eläinkokeille vaihtoehtoisten menetelmien keskukselle FICAMille.

Animalian vaikuttajakirjeissä nostettiin esiin FICAMin rahoitusta ja Suomen sitoumusta vähentää koe-eläinten määrää. Koe-eläinpäivänä 24.4. järjestettiin verkkomielenosoitus, jossa kiinnitettiin huomiota FICAMin rahoituspulaan ja koe-eläinten määriin. Mielenosoitukseen osallistui kahdeksan Animalian alueosastoa sekä Animalian muita toimijoita. Samalla avattiin vetoomus, jonka allekirjoitti vuoden 2020 aikana yli 8 000 ihmistä. Vetoomus luovutettiin tiedeministerin esikunnalle syksyllä. Tavoite FICAMin rahoituksen turvaamisesta ei toistaiseksi ole toteutunut. Suomi ei myöskään ole esittänyt uskottavaa suunnitelmaa koe-eläinten määrän vähentämiseksi.

Keväällä Animalia oli mukana myös avoimessa kirjeessä, jossa vaadittiin ensisijaisesti eläinkokeettomien tutkimusmenetelmien käyttöä covid-19-sairauden hoitoja ja rokotteita kehitettäessä. Kirje oli osoitettu Maailman terveysjärjestö WHO:lle, kansallisille hallituksille, viranomaisille, akatemioille ja muille tutkimusten rahoittajille.

Syyskuussa vietettiin ensimmäistä kertaa eläinkokeettoman tutkimuksen päivää. Kyseisenä päivänä EU-alueen eläinjärjestöt Animalia mukaan lukien vaativat Euroopan unionia sitoutumaan tavoitteisiin, joilla koe-eläinten

määrää vähennetään merkittävästi. Samalla vaadittiin eläinkokeettoman tutkimuksen rahoituksen lisäämistä.

Yhdessä muiden eläinjärjestöjen kanssa Animalia vetosi loppuvuodesta Euroopan komissioon, neuvostoon ja parlamenttiin, että kosmetiikan eläinkoekieltoa noudatettaisiin ja valvottaisiin tiukasti.

Animalian edustajat olivat jäseninä useissa eläinkokeisiin ja eläinkokeettomiin tutkimusmenetelmiin liittyvissä asiantuntijaelimissä. Animalian eläinsuojeluasiantuntija jatkoi varajäsenenä eläinkoeluvat myöntävässä hankelupalautakunnassa sekä eläinkokeetonta tutkimusta edistävän Fincopan hallituksessa. Animalian toiminnanjohtaja toimi varsinaisena jäsenenä maa- ja metsätalousministeriön alaisessa tieteellisiin tai opetustarkoitukseen käytettävien eläinten suojelun neuvottelukunnassa. Animalian edustajat pitivät esillä eläinkokeisiin liittyviä eettisiä kysymyksiä sekä eläinkokeettoman tutkimuksen edistämistä. Animalia jätti lausunnon tieteellisiin tai opetustarkoituksiin käytettävien eläinten suojelusta annetun lain ja valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta.

Animalia liittyi uuden Cruelty Free Europe (CFE) -järjestön jäseneksi. CFE kokoaa yhteen EU-alueella koe-eläinten puolesta toimivat järjestöt ja edistää eläinkokeiden vähentämistä ja eläinkokeettoman tutkimuksen edistämistä. Animalia oli mukana myös Eurogroup for Animals -järjestön eläinkokeiden vastaisessa työssä. Animalia jatkoi eläinkokeettoman kosmetiikan listan ylläpitoa Suomen osalta.

4. Tuotantoeläimet ja kasvissyönti

Animalian tavoitteena on eettisesti kestävä ruoantuotanto ja eläinten määrän jatkuva väheneminen osana maataloustuotantoa. Niin kauan kuin eläimiä käytetään hyväksi ruoantuotannossa, on niiden hyvinvoinnin parantaminen Animalialle tärkeää.

Jo vuodesta 2012 käynnissä ollut eläinsuojelulain uudistus raamitti Animalian tuotantoeläimiä koskevia tavoitteita vuodelle 2020. Animalia piti näkyvissä eläinlakia koskevia tavoitteita kansanedustajille kohdistetuissa yhteydenotoissa. Kansanedustajille viestittiin vaikuttajakirjeillä myös muun muassa koronaelvytyksen kohdistamisesta eläineettisesti kestäviin kohteisiin. Eläinlakia ei lopulta otettu eduskunnan käsittelyyn vuonna 2020, joten työ Animalian tavoitteiden edistämiseksi jatkuu tulevina vuosina.

Animalian keskeisenä tavoitteena on emakkohäkkien kielto uudessa laissa. Vuoden 2019 hallitusohjelmassa luvattiinkin asettaa asiantuntijatyöryhmä selvittämään, miten porsitushäkeistä luopumista voidaan tukea. Vuonna 2020 maa- ja metsätalousministeriön alaisuuteen perustettiin vapaaporsituksen edistämisen työryhmä, johon Animalia kutsuttiin osallistumaan. Työryhmän toiminta rajattiin koskemaan vapaaehtoisia toimia ja tukijärjestelmää, ja työryhmän raporttiin kirjattiin muun muassa suositus investointitukien ohjaamisesta vain vapaaporsitusta edistäviin hankkeisiin.

Merkittävä uusi tuotantoeläimiin liittyvä vaikuttamisprojekti käynnistyi, kun Suomen ensimmäisen Eläinoikeusraportin tekeminen aloitettiin syksyllä 2020. Raportin

tavoitteena on tehdä eläinten oikeuksia koskevasta tiedosta ja käsitteistöstä helpommin ymmärrettävää poliitikoille ja toimittajille. Koneen säätiö myönsi projektille 14 000 euron ponnistusapurahan, jonka turvin raportti saatetaan valmiiksi vuonna 2021.

Animalia nosti useissa yhteyksissä esiin eläintuotannon aiheuttamat pandemiariskit ja vaati näiden huomioimista poliittisessa päätöksenteossa. Myös eläintuotannon osuutta ilmastokriisissä ja lajikadossa pidettiin esillä.

Vuonna 2020 Animalian nettisivuilla julkaistiin uusi Ruoka ja vastuullisuus -sivu, jossa paneudutaan eläintuotannon aiheuttamiin ympäristövaikutuksiin. Eläinvastaisuuspalkinto Anti Animalia myönnettiin maa- ja metsätalousministeriölle sianlihan Kiinan viennin ja sitä kautta tehotuotannon ja lihankulutuksen aktiivisesta edistämisestä.

Alkuvuonna heräteltiin keskustelua eläintuotannosta Helsingissä Myymälä2-galleriassa järjestetyllä 79 miljoonaa -valokuvanäyttelyllä, joka toteutettiin yhdessä valokuvaaja Emmi Kähkösen kanssa. Näyttelyssä oli tammi-helmikuussa esillä Kähkösen ottamia valokuvateoksia lammasteurastamosta ja avajaisten lisäksi näyttelyyn järjestettiin opastettuja kierroksia. Näyttelyssä kävi kuukauden aikana 450 henkilöä, 150 enemmän kuin Myymälä2-gallerian näyttelyissä tavallisesti.

Animalian toiminnanjohtaja oli jäsenenä maa- ja metsätalousministeriön alaisessa tuotantoeläinten hyvinvoinnin neuvottelukunnassa.

5. Muut toimintakohteet

Animalia toimii pääkohteidensa ohella resurssien mukaan myös luonnonvaraisiin eläimiin, lemmikkieläimiin ja eläinten viihdekäyttöön liittyvissä kysymyksissä.

Alkuvuodesta Animalia vetosi maa- ja metsätalousministeri Jari Leppään, jotta julmiin metsästyskilpailuihin puututtaisiin. Vuoden 2020 eläinoikeuspalkinto Pro Animalia myönnettiin tietokirjailija ja dokumentaristi Mia Takulalle työstä erittäin uhanalaisen suden puolesta. Animalia jatkoi toimintaa Trophy Free EU -työryhmässä, jonka tavoitteena on trofeiden, eli metsästysmuistojen, tuontikielto Eurooppaan.

Koirien pakollista rekisteröintiä ja tunnistusmerkintää koskeva asetus tuli lausunnolle. Animalia jätti asiasta lausunnon ja vaati, että asetukseen lisättäisiin myös

kissat. Animalia on vuosia tavoitellut koirien ja kissojen pakollista tunnistusmerkintää ja rekisteröintiä. Animalia tuki romanialaista Carpen koiratarhaa Animalian aiemmin saaman koiratoimintaan osoitetun testamenttilahjoituksen varoista.

Animalian eläinsuojeluasiantuntija oli varajäsenenä seura- ja harrastuseläinten hyvinvoinnin neuvottelukunnassa sekä mukana eri eläinjärjestöjen yhteisessä eläinsuojeluryhmässä.

Animalian karhuryhmä jatkoi toimintaansa Aasian sappikarhujen tilanteen parantamiseksi. Animalian karhuryhmä tuli toiselle sijalle Euroopan tukiryhmistä varainkerääjänä, ja sille myönnettiin Animals Asian tunnustus Rupert Silver Award.

Animalian toimintamuodot

6. Vaikuttamistyö ja kampanjointi

Vuoden 2020 vaikuttamistyön ja kampanjoinnin painopisteenä oli Turkistarhaton Suomi 2025 -kampanja. Lisäksi vuoden keskeiset tavoitteet liittyivät eläinkokeettomien menetelmien rahoitukseen ja eläinkokeiden määrän vähentämiseen sekä eläinlakiin, jota odotettiin lausuntokierrokselle vuoden 2020 aikana. Lakiluonnosta ei kuitenkaan vielä julkistettu.

Vuoden aikana pidettiin yhteyttä eri puolueiden kansanedustajiin ja vaikuttajiin, ja pidettiin esillä erityisesti turkisasetukseen, eläinlakiin ja FICAMin rahoitukseen liittyviä tavoitteita. Koronakriisi vaikeutti huomattavasti tapaamisten järjestämistä ja energiaa käytettiin myös tietoisesti SDP:n puoluekokoustyöhön enemmän kuin kansanedustajatapaamisiin. Vuoden alussa otettiin käyttöön vaikuttajakirje, joka on erityisesti päätöksentekijöille suunnattu ajankohtaisesta sisällöstä koostuva uutiskirje. Vaikuttajakirjeitä lähetettiin vuoden aikana yhteensä viisi kappaletta.

Vuoden aikana kehitettiin ja otettiin käyttöön uusia vaikuttamisen ja kampanjoinnin metodeja sekä suunnittelun ja seurannan työkaluja. Kampanjasuunnittelussa hyödynnetään ”ohjelmateoriaa”, eli hahmotetaan, miten tietyn yhteiskunnallisen muutoksen ajatellaan tapahtu-

van ja valitaan keinot sen mukaan. Tämä perustuu Marjaana Paukun Animalialle tekemän opinnäytetyön soveltamiseen.

Koronaviruskriisin myötä kehitettiin erityisesti verkkopohjaisia mielenosoituksia. Animalia kokeili useita erilaisia mielenosoittamisen tapoja: osallistujien merkkaaminen tiettyyn paikkaan (Eduskuntatalo Turkistarhaus historiaan -mielenosoituksessa), matalan kynnyksen valokuvaosallistumiset (Maata jalkojen alla ja Turkistarhaus historiaan -mielenosoitukset), vain alueosastojen tekemä tietopohjaisempi mielenosoitus instagramissa (Koe-eläinpäivä).

Eläinpoliittinen vaikuttaminen erilaisissa neuvottelukunnissa ja työryhmissä jatkui vuonna 2020. Animalia haluaa parantaa eläinten oikeuksia Suomen lisäksi myös muualla Euroopassa ja maailmanlaajuisesti. Vuoden 2020 aikana kansainvälinen yhteistyö keskittyi erityisesti vaikuttamiseen Eurogroup for Animals -järjestön kautta sekä toimintaan kansainvälisessä Fur Free Alliance (FFA) -verkostossa. Koe-eläinkysymyksiin vaikuttamiseksi Animalia liittyi uuden Cruelty Free Europe -järjestön jäseneksi. Vuoden lopussa aloitettiin kevään 2021 kuntavaalivaikuttamista valmisteleva työ yhdessä SEYn kanssa.

7. Viestintä

Vuonna 2020 Animalian viestintä tuki järjestön kaikkea toimintaa: strategiaa, tavoitteita ja kampanjointia. Viestinnässä keskityttiin toiminnan painopisteisiin ja tavoitteisiin.

Animalian teemat

Viestinnän keskeiset teemat vuonna 2020 olivat turkistarhaus ja koe-eläimet. Turkistarhaukseen liittyen kirjoitettiin 1 603 mediaseurantaan tarttunutta uutista. Animalia mainittiin mediaseurantaan tarttuneissa jutuissa 65 kertaa. Nämä uutiset tavoittivat potentiaalisesti noin 1 536 000 henkilöä.

Koe-eläimiin liittyen viestinnän tavoitteena oli tuoda esiin eläinkokeiden eettiset ongelmat ja eläinkokeettoman tutkimuksen rahoituksen riittämättömyys. Alkuvuonna Animalia tiedotti Suomen saamasta huomautuksesta, joka koski koe-eläindirektiivin puutteellista käyttöönottoa. Tiedote pääsi MTV uutisiin ja Kansan uutisiin. Nämä uutiset tavoittivat potentiaalisesti 18 000 henkilöä. Huhtikuussa koe-eläinpäivän viikolla julkaistiin tiedote sekä vetoomus eläinkokeiden vähentämiseksi. Mediassa oli keväällä jonkin verran eläinkokeiden etiikkaan liittyviä juttuja ja myös FICAMista ja Eläinkokeet Suomessa -kirjasta kirjoitettiin. Yhteensä edellä mainitut jutut tavoittivat potentiaalisesti 447 000 henkilöä.

Viestintäkanavat

Animalian pääviestintäkanavat vuonna 2020 olivat neljä kertaa vuodessa ilmestyvä Animalia-lehti, lehden verkkojulkaisualusta Animalia-media (animaliamedia.fi), uutiskirjeet jäsenille, kuukausilahjoittajille ja tilaajille, sosiaalinen media ja verkkosivu animalia.fi.

Animalia-lehdessä julkaistiin artikkeleita ja uutisia toimintakohteista ja muista eläinaiheista sekä ajankohtaisista kampanjoista. Animalia-lehti valittiin Kultti ry:n vuoden 2020 laatulehdeksi.

Animalia-median tavoitteita vuodelle 2020 olivat muun muassa saavutettavuuden parantaminen, käännössivujen julkaisu ja säännöllinen sisällöntuotanto. Animalia-median käännössivut julkaistiin alkuvuonna, ja sivusto on nyt EU:n saavutettavuusdirektiivin mukaisesti saavutettava (asteikolla A-AAA pyrimme AA-tasoon). Sivustolla julkaistiin säännöllisesti sekä Animalia-lehden juttuja että vain Animalia-mediassa julkaistavaa sisältöä. Animalia-mediassa julkaistiin vuoden aikana 90 juttua, joista 58 oli uutta sisältöä, jota ei ollut aiemmin julkaistu lehdessä. Vuonna 2020 Animalia-mediaan käännätettiin

vapaaehtoisvoimin 14 artikkelia englanniksi. Animalia-mediassa sivun katseluita oli yhteensä 81 904.

Sosiaalisessa mediassa Animalia oli esillä erityisesti Facebookissa omalla pääsivullaan sekä Turkistarhaton Suomi 2025 -sivulla. Lisäksi Animalia oli aktiivinen Twitterissä ja Instagramissa. Facebookissa Animalian pääsivun kokonaistavoittavuus oli noin 3 522 700 henkilöä ja Turkistarhaton Suomi 2025 -sivun 648 900 henkilöä. Instagramissa Animalian kokonaistavoittavuus oli 1 331 000 henkilöä.

Uutiskirjeet jäsenille, kuukausilahjoittajille ja tilaajille lähetettiin noin kerran kuukaudessa. Lisäksi lähetettiin useita varainhankinnallisia kirjeitä kohdistetulle joukolle tärkeinä ajankohtina, esimerkiksi äitienpäivän ja joulun aikaan. Uutiskirjeen tilaajia oli loppuvuonna 2020 noin 35 500.

Animalia.fi-sivulla oli vuoden aikana 160 077 sivun katselua. Vuoden aikana aloitettiin verkkosivujen uudistaminen. Uusi sivu julkaistaan keväällä 2021.

Tiedotteet, media ja seuranta

Animalia tiedotti vuoden aikana 24 kertaa. Koronavirustilanne dominoi mediatilaa, ja se vaikutti muiden aiheiden medianäkyvyyteen. Myös Animalian näkyvyys laski edelliseen vuoteen verrattuna. Vuonna 2020 julkaistiin 122 mediaseurantaan tarttunutta mediajuttua, jossa mainittiin Animalia. Nämä tavoittivat yhteensä potentiaalisesti noin 2 747 500 henkilöä. Animalia oli myös yhteydessä kansainvälisiin yhteistyöjärjestöihin ja julkaisi englanninkielistä sisältöä niiden käyttöön.

Julkaistut tiedotteet:

16.12. Vuoden 2020 eläinvastaisuuspalkinto maa- ja metsätalousministeriölle

9.12. Vuoden eläinoikeuspalkinto Mia Takulalle työstä uhanalaisen suden puolesta

27.11. Taloustutkimus: 76 % suomalaisista ei hyväksy turkistarhauksen tukemista – nykymuotoista turkistarhausta vastustaa 73 %

19.11. ECDC, WHO ja OIE huolissaan minkkien koronatartunnoista — riskinä rokotteen tehottomuus

16.11. Business Finland on antanut tukea tappiollisille turkistarhoille

13.11. Maailman suurin turkishuutokauppayhtiö Kopenhagen Fur lopettaa toimintansa

4.11. Kannattamatonta turkisalaa on tuettu jo yli viidellä miljoonalla eurolla

16.10 Puolan senaatti hyväksyi turkistarhauskiellon – myös Virossa kielto etenee

14.10. Kyteekö Suomen turkistarhoilla seuraava koronaviruskriisi?

1.10. Turkiseläinten olosuhteiden parantamista valmisteltu jo 7 vuotta – MMM lykkää jälleen lainsäädäntöä

28.9. Animalian hallitus: Eläinten näkeminen yksilöinä on osa maailmaa koettelevien kriisien ratkaisua

18.9. Puolan parlamentin alahuone hyväksyi turkistarhauskiellon

2.9. Avoin kirje Kokoomuksen puoluekokoukselle: Kuuluuko turkistarhaus 2020-luvulle?

28.8. Hollanti sulkee turkistarhat lopullisesti koronan takia – Suomen varauduttava turkisalan romahdukseen

24.8. Animalia ja Oikeutta eläimille iloitsevat SDP:n linjauksesta, jonka tavoitteena on turkistarhaton Suomi

16.6. Turkisasetus on jäämässä kehnoksi – Animalia avaa vetoomuksen paremman turkisasetuksen puolesta

5.6. Koronavirusta jo yhdeksällä minkkitilalla Hollannissa – Suomen tarhojen tilanne on selvitettävä

24.4. Animalia vaatii hallitukselta eläinkokeille vaihtoehtoja ja eläinkokeiden määrän vähentämistä

22.4. Kiinalaisen turkisalan suuryrityksen keulakuvalla vuosien kokemus suomalaisten siitoskettujen viennistä

15.4. Suomen ensimmäinen koronavirusepidemian aikainen verkkomielenosoitus vaatii turkistarhauksen alasajoa

9.4. Suomen turkisala on kriisissä – turkistarhauksen hallittu alasajo on ainoa mahdollisuus

27.3. Rajoilla kytee eläinsuojelukriisi — Animalia vaatii rajat ylittävien teuraskuljetusten välitöntä keskeyttämistä

13.2. EU-raportit paljastavat, että vuosittain lähes 10 miljoonaa eläintä kärsii eläinkokeissa Euroopan unionissa

21.1. Raportti paljastaa turkisalan WelFur-sertifioinnin vakavat eturistiriidat ja puutteet

8. Vapaaehtoistoiminta

Vuonna 2020 Animalialla oli alueosasto tai yhteyshenkilö 14 paikkakunnalla tai alueella: Hämeenlinnassa, Itä-Lapissa, Jyväskylässä, Joensuussa, Keravalla, Kotkassa, Kouvolassa, Kuopiossa, Oulussa, Porissa, pääkaupunkiseudulla, Rovaniemellä, Tampereella ja Turussa. Vuoden lopussa toimintaa aloiteltiin Lahdessa. Lisäksi Animalian alaisuudessa toimi kolme toimintaryhmää: englanniksi toimiva Vegan Action Helsinki, Aasian sappikarhujen puolesta toimiva karhuryhmä sekä Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan yhteydessä toimiva opiskelijaryhmä.

Vapaaehtoistoiminnan suunnittelua, toteutusta ja tukemista jatkettiin Animalian strategian mukaisesti. Pandemia vaikutti merkittävästi vapaaehtoistoimintaan. Perinteisiä tapahtumia ja toiminnan muotoja jouduttiin perumaan. Vielä helmikuussa yhteyshenkilöitä koulutettiin Helsingissä omassa tapahtumassaan, mutta pandemiatilanteesta johtuen maaliskuulle suunniteltu valtakunnallinen vapaaehtoisten tapaaminen jouduttiin perumaan. Syyskuulle suunniteltu viikonloppuleiri järjestettiin yhden päivän koronaturvallisena tapahtumana. Toisaalta toiminnan siirtäminen verkkoon toi mukaan myös tervetulleita, uudenlaisia toimintamuotoja. Vapaaehtoistoiminnassa keskityttiinkin vuonna 2020 paljon

verkossa tehtävään kampanjatoimintaan ja yhteenkuuluvuuden vahvistamiseen.

Vapaaehtoisilla oli useita mahdollisuuksia osallistua verkkotempauksiin. Huhtikuussa järjestettiin kaksi verkkomielenosoitusta, Turkistarhaus historiaan ja koe-eläinteemainen mielenilmaus. Kesäkuussa Animalian vapaaehtoiset osallistuivat kansainväliseen Ban Live Export -tapahtumapäivään sosiaalisen median tempauksin eri puolilla Suomea. Lokakuussa eläinten päivänä järjestettiin verkossa Maata jalkojen alla -mielenilmaus ja marraskuussa turkittoman päivän Turkiton teko -mielenilmaus. Mielenilmaukset toteutettiin tiiviissä yhteistyössä toimiston ja alueosastojen kesken.

Verkossa järjestettiin Animalian vapaaehtoisille suunnattuja luentoja ja koulutusta. Huhtikuussa Animalian eläinsuojeluasiantuntija Laura Uotila luennoi koe-eläimistä ja Animalian varapuheenjohtaja ja Eurogroup for Animalsin hallituksen jäsen Sami Säynevirta kertoi Euroopan unionin tasolla tehtävästä eläinsuojelutyöstä. Syyskuussa viestintäpäällikkö Taija Rinne piti vapaaehtoisille Tavoitteellinen ja tavoittava some -koulutuksen. Syyspäivän yhteydessä syyskuun lopussa Salla Tuomivaara luennoi aiheesta ”Syötävät koirat ja sympaattiset siat – miksi kirjoitin kirjan eläinten kohtaamisesta?”.

Savon -

Kajaani Forssa Lahti

Lokakuussa Kouvolan Animalia järjesti kaikille avoimen Tarja Koskelan verkkoluennon aiheesta ”Eläin rikoksen kohteena”.

Vuoden aikana järjestettiin yhteyshenkilöiden, vapaaehtoiskoordinaattorin ja vaikuttamistyön asiantuntijan yhteisiä kokouksia, joissa esiteltiin kampanjoita ja suunniteltiin tulevaa toimintaa. Joulukuussa järjestettiin vapaaehtoisille oma pikkujoulujuhla verkossa ja Animalia osallistui Kansalaisareenan vapaaehtoispäivän kampanjaan Facebookissa ja Instagramissa esittelemällä vapaaehtoistoimijoitaan.

Alueosastojen vapaaehtoiset toteuttivat omilla paikkakunnillaan paljon erilaista toimintaa pandemiasta huolimatta. Alkuvuodesta ehdittiin järjestää muun muassa uusien iltoja ja erilaisia vegaanitempauksia, ja lisäksi kesällä ja alkusyksystä järjestettiin piknikkejä ja vegaanikahviloita. Turkistarhaton Suomi -kampanjaan tehty Mallitila-näyttely järjestettiin ensin Kouvolassa syyskuussa, jonka jälkeen se ehti kiertää syksyllä myös Kotkassa ja Helsingissä. Perinteisiä suunnittelukokouksia järjestettiin verkossa ja loppuvuodesta myös tapahtumia, kuten asiantuntijaluento, hyväntekeväisyysjooga ja lukupiiri. Vapaaehtoistyönä tehtiin myös muun muassa jäsenlehteä ja toteutettiin Vegemessujen piste tammikuussa. Va-

paaehtoistiimi järjesti yhdessä toimiston työntekijöiden kanssa syyspäivän.

Alueosastojen, yhteyshenkilöiden ja toimintaryhmien toiminnan tukena toimistolla työskenteli vapaaehtoiskoordinaattori. Alueosastojen keskinäistä ja alueosastojen ja toimiston välistä verkostoitumista ja tiedonjakoa jatkettiin yhteyshenkilökokouksia järjestämällä ja aktiivien Facebook-ryhmässä. Vapaaehtoiskoordinaattori vieraili ennen pandemiaa kahden alueosaston tapaamisessa. Pandemian aikana yhteyshenkilöillä oli mahdollisuus kahdenkeskisiin keskusteluihin vapaaehtoiskoordinaattorin kanssa verkossa. Alueosastoille tarjottiin myös tukea viestinnässä ja mainonnassa sekä erilaisia esittelymateriaaleja ja myyntituotteita varainhankintaa varten. Alueosastoilla oli mahdollisuus hakea Animalialta rahallista tukea toiminnalleen sekä koulutuksiin osallistumiseen.

Vapaaehtoisten hyvinvointia tuettiin eri tavoin. Vuonna 2020 toteutettiin vuosittainen palautekysely ja jatkettiin uusien yhteyshenkilöiden perehdytyksiä. Kaikille yhteyshenkilöille tarjottiin mahdollisuutta kehityskeskusteluihin.

Alueosastojen omat toimintakertomukset on koottu erilliseen vapaaehtoistoiminnan toimintakertomukseen, josta löytyy tarkempaa tietoa vapaaehtoistoiminnasta.

Nuorisotyö

Nuorisotyön pääpaino oli vuonna 2020 oppimateriaalin toimittamisessa kouluihin sekä nuorten aikuisten podcast-ohjelman perustamisessa.

Animalian maksuttomia opetusmateriaaleja tarjottiin Subject Aid -palvelun kautta. Animalian Eläimille oikeuksia, oppilaan opas -materiaalia toimitettiin kouluihin yli 9 600 kappaletta. Tammikuussa Animalia toimitti materiaalia esille myös opettajien Educa-messuille.

Pandemia vaikutti Animalian kouluvierailutoimintaan merkittävästi. Joitakin vierailuita ehdittiin tehdä alkuvuodesta, mutta maaliskuun jälkeen vierailutoiminta laitettiin tauolle pandemiatilanteesta johtuen. Animalian työntekijät tekivät vuoden aikana kaksi verkkovierailua.

Syyskuusta alkaen tuettiin nuorten aikuisten ryhmää eläinoikeusteemaisen podcastin suunnittelussa. Hankkeelle haettiin ja saatiin rahoitusta vuodeksi 2021 Euroopan nuoriso-ohjelmien solidaarisuusjoukoilta. Ryhmä kokoontui syksyn aikana neljä kertaa suunnittelemaan hanketta ja tekemään hankehakemuksen, lisäksi järjestettiin kolme työpajaa tai koulutusta podcastin suunnitteluun liittyen. Ryhmänohjaajana toimi syksyllä Marjaana Paukku.

Opetus- ja kulttuuriministeriöltä haettiin ja saatiin avustusta järjestön nuorisotoiminnan järjestämiseen.

9. Varain- ja jäsenhankinta

Varain- ja jäsenhankintaa toteutettiin ja kehitettiin ensisijaisesti osana Turkistarhaton Suomi 2025 -kampanjaa, joka tarjoaa Animalian kohderyhmiä kiinnostavan ja ajankohtaisen aiheen varainhankinnan tueksi.

Etenkin vuoden ensimmäisellä puoliskolla vaikutti siltä, että koronavirustilanne heijastuisi negatiivisesti Animalian varainhankinnan tulokseen. Säännöllisten tukijoiden pysyminen Animalian mukana sekä loppuvuoden lahjoitukset kuitenkin paikkasivat heikosti käynnistynyttä alkuvuotta. Toisaalta Animalian voimakas digivarainhankintapainotus tarjosi järjestölle suojaa koronaiskulta.

Vuonna 2020 tehtiin arvokasta pohjatyötä varainhankinnan eri prosessien kehittämiseksi. Animalian varainhankinnan ja markkinointiviestinnän suunnittelun avuksi luotiin yleisöpersoonat olemassa olevaa dataa ja aineistoja hyödyntäen. Vuoden aikana kokeiltiin uusia tukijaviestinnän muotoja ja esimerkiksi Animalian kuulumisten kertominen ja niiden kysyminen tukijoilta kirjeitse sai positiivisen vastaanoton.

Keskeisiä varainhankinnan kampanjoita olivat Animalian joulukampanja sekä syksyllä pyörinyt Kettukummi-kampanja. Joulukampanjoinnissa keskityttiin aineettomien lahjojen ja Lahja eläimille -verkkopalvelun markkinointiin. Kampanjassa hyödynnettiin tarinankerrontaa ja kehitettiin varainhankinnan tarinallistamista. Syksyllä toteutettu Kettukummi-kampanja nojasi pitkälti Instagramiin ja ei-kaupalliseen, eli ansaittuun, vaikuttajayhteistyöhön. Animalialla oli vuoden 2020 lopussa 98 kettukummia, eli MobilePay Subscription -lahjoituksella kuukausittain turkistarhauksen vastaista työtä tukevaa henkilöä.

Vuoden 2020 lopussa Animalialla oli noin 6 300 säännöllistä tukijaa. Vuoden aikana Animalian jäsenmäärä laski, mutta kuukausilahjoittajien määrä nousi. Yksityisvarainhankinnan tulot ylittivät hienoisesti budjetoidun, minkä lisäksi Animalia sai syksyllä merkittävän suurlahjoituksen toimintaa pitkään seuranneelta yksityishenkilöltä. Lahjoituksen turvin palkataan turkistarhauksen vastaiseen työhön keskittyvä poliittinen asiantuntija vuosille 2021–2025. Animalia vastaanotti seitsemän uutta testamenttilahjoitusta. Animalia saa testamenttilahjoituksia säännöllisesti, minkä voi tulkita luottamuksenosoitukseksi ja tunnustukseksi pitkäaikaiselle vaikuttamistyölle.

Animalia jatkoi Vastuullinen Lahjoittaminen ry:n jäsenenä ja on siten sitoutunut eettisen varainhankinnan periaatteiden ja hyvien varainhankintakäytäntöjen edistämiseen.

Kivunhoitoa 7 €

Maata jalkojen alla 20 €

10. Yhteistyö muiden tahojen kanssa

Animalian yhteistyötahoja Suomessa ovat muun muassa erilaiset kansalaisjärjestöt, säätiöt, yritykset, median edustajat, poliittiset puolueet ja erilaiset eläinsuojelun, eläintuotannon ja koe-eläintoiminnan sidosryhmät. Eläinten hyvinvointikeskus, Tampereen vaihtoehtomenetelmäkeskus FICAM ja eduskunnan eläinsuojeluryhmä ovat tärkeitä yhteistyökumppaneita.

Vuonna 2020 Animalia jatkoi tiivistä yhteistyötä SEY Suomen eläinsuojelun kanssa, erityisesti lainsäädäntöön vaikuttamisen yhteydessä. Oikeutta eläimille -yhdistyksen kanssa teetettiin Taloustutkimuksella mielipidemittaus. Vuoden aikana jatkettiin yhteistyötä eläinten turvakoti Saparomäen kanssa.

Muita sidosryhmiä, joihin Animalia ylläpiti kontakteja, ovat erilaiset kuluttajajärjestöt, Suomen Eläinlääkäriliitto, muut eläinoikeus- ja eläinsuojelujärjestöt, tuotantoeläinten turvakodit, eläinten hyvinvointikysymysten parissa työskentelevät viranhaltijat, Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ja muut tuottajajärjestöt.

Kansainvälisessä toiminnassa jatkui tiivis yhteistyö kattojärjestö Eurogroup for Animalsin kanssa. Animalian varapuheenjohtaja Sami Säynevirta toimi Eurogroupin hallituksen jäsenenä. Animalia osallistui myös Eurogroupin jäsenjärjestöille suunnattuihin tapaamisiin, työryhmätyöskentelyyn sekä Eurogroupin ja muiden kansainvälisten verkostojen kampanja- ja vaikuttamistyöhön. Muut keskeiset kansainväliset yhteenliittymät, joissa Animalia oli mukana ovat Fur Free Alliance (FFA), Cruelty Free Europe (CFE) ja Open Wing Alliance (OWA).

Vuonna 2020 Animalia ylläpiti yhteistyötä ja yhteydenpitoa erityisesti Pohjoismaiden ja Viron järjestöjen kanssa. Näistä tärkeimmät yhteistyökumppanit olivat Viron Loomus ja Ruotsin Djurens Rätt. Animalian karhuryhmä toimi Aasian sappikarhujen puolesta keräämällä rahaa Animals Asia Foundation -järjestön toiminnan tukemiseksi Kiinassa ja Vietnamissa.

Animalian hallinto ja talous

11. Hallitus

Animalian hallitus vastaa järjestön toiminnan suunnittelemisesta ja kehittämisestä, talouden ja omaisuuden hoidosta ja valvoo, että yhdistykselle annettujen lahjoitusten ehdot täytetään. Animalian hallitus kokoontui vuoden aikana 10 kertaa. Yhdistyksen toimintaa kehittivät ja suunnittelivat työryhmät, jotka koostuivat työntekijöistä ja hallituksen jäsenistä sekä vapaaehtoisista. Vuonna 2020 toiminnassa olivat henkilöstö-, talous-, lehti-, juhlavuosi-, kansainvälisten asioiden-, strategia- ja tasa-arvotyöryhmä.

Koronavirustilanteesta johtuen Animalian vuosikokousta ei ollut mahdollista järjestää sääntöjen mukaisesti maaliskuussa 2020. Valtioneuvoston asetuksen mukaisesti vuosikokousta lykättiin syksyyn ja se järjestettiin osin etäyhteydellä sunnuntaina 27.9.2020. Vanha hallitus jatkoi toimintaansa syyskuussa järjestettyyn vuosikokoukseen asti.

Vuoden aikana Animalian hallituksessa toimivat:

Erja Laakkonen, KT, FM, Polvijärvi, järjestön puheenjohtaja

Sami Säynevirta, MTI (AMK), Helsinki, järjestön varapuheenjohtaja

Jenna Aarnio, VTM, Turku

Hannele Ahponen, VTM, DI, Helsinki (27.9.2020 alkaen)

Johanna Hiekkala, merkonomi, Helsinki (27.9.2020 asti)

Jussi Keskinen, tradenomi (AMK), Joensuu (27.9.2020 asti)

Martta Kinnunen, Yhteisöpedagogi (AMK), medianomi (AMK), Helsinki

Pauliina Klemola, FM, Kouvola

Niina Lätti, FM, Helsinki (27.9.2020 asti)

Jere Ollila, valt. yo, Helsinki (27.9.2020 alkaen)

Tiina Ollila, FM, Porvoo (27.9.2020 alkaen)

Santeri Pienimäki, FM, Helsinki

Senni Puustinen, medianomi (AMK), Helsinki

Salla Tuomivaara, YTT, Helsinki

kuva laura uotila

12. Henkilöstö

Vuoden 2020 lopussa Animalian toimistolla työskenteli kahdeksan vakituista, kokoaikaista työntekijää. Varainhankinnan kentällä tapahtui vuoden aikana henkilöstömuutoksia. Järjestön pitkäaikainen varainhankkija Ninni Pehkonen vaihtoi työpaikkaa alkusyksystä, ja varainhankintapäälliköksi vakinaistettiin vuodesta 2017 määräaikaisissa markkinointiviestinnän, varainhankinnan ja kehittämisen tehtävissä työskennellyt Emmi Pääkkönen. Lisäksi järjestössä aukesi kokonaan uusi varainhankinnan ja viestinnän assistentin paikka. Työtehtävä kiinnosti laajasti ja sitä haki yli 200 ihmistä. Tehtävään valittiin medianomi, kulttuurituottaja Katre Kauhanen, joka aloitti tehtävässä marraskuussa 2020.

Vuoden 2020 aikana Animaliassa työskentelivät seuraavat työntekijät:

Tarja Balding, talouspäällikkö

Irina Karosjoki, siivooja (osa-aikaisesti)

Heta Kasurinen, taittaja (osa-aikaisesti)

Katre Kauhanen, varainhankinnan ja viestinnän assistentti (23.11.2020 alkaen)

Heidi Kivekäs, toiminnanjohtaja

Veikka Lahtinen, kampanjavastaava

Marjaana Paukku, nuorten podcast-ryhmän ohjaaja, (21.8.2020 alkaen osa-aikaisesti)

Ninni Pehkonen, varainhankkija (25.9.2020 asti)

Kanerva Pelli, vapaaehtoiskoordinaattori

Emmi Pääkkönen, kehittämisasiantuntija (30.9.2020 asti), varainhankintapäällikkö (1.10.2020 alkaen)

Taija Rinne, viestintäpäällikkö

Laura Uotila, eläinsuojeluasiantuntija

Lisäksi toimistolla työskenteli vuoden aikana harjoittelijoita.

Kaikissa työsuhteisiin ja palkkaukseen liittyvissä kysymyksissä noudatettiin Animalian henkilöstöstrategiaa. Henkilöstöstrategiassa painotetaan erityisesti henkilöstön työhyvinvointia. Vuonna 2020 työhyvinvointia edistettiin muun muassa tarjoamalla henkilöstölle työnohjausta.

Henkilöstöä kannustettiin osallistumaan koulutuksiin ja kursseille. Kaksi työntekijää suoritti vuoden aikana erikoisammattitutkintoja oppisopimuksella. Toiminnanjohtaja sai päätökseen Rastor-instituutin järjestämän Johtamisen erikoisammattitutkinnon ja varainhankintapäällikkö jatkoi instituutin Ammattimainen varainhankinta -koulutuksessa vahvistaen näin järjestön varainhankintaosaamista.

13. Talous

Vuoden 2020 talousarvio laadittiin toimintasuunnitelman pohjalta. Hallitus hyväksyi vuoden 2020 talousarvion kokouksessaan 23.9.2019 edelleen esitettäväksi järjestön vuosikokoukselle. Vuosikokous hyväksyi talousarvion 27.9.2020. Vuoden 2020 talousarvio oli 149 620 euroa alijäämäinen.

Hallitus hyväksyi vuoden 2020 tilinpäätöksen kokouksessaan 24.3.2021. Tilikauden ylijäämä on 248 651,20 euroa.

Vuoden 2020 tulot koostuivat pääosin jäsenmaksutuloista, kerta- ja kuukausilahjoituksista sekä testamenttilahjoituksista. Jäsenmaksutuloja kertyi 160 940 euroa, testamenttituloja 130 480 euroa ja rahankeräysluvan alaisia lahjoitustuloja 488 450 euroa (josta 250 000 euroa on kohdennettu vuosille 2021-2025). Valtionavustuksia Animalia sai yhteensä 42 160 euroa. Maa- ja metsätalousministeriöltä Animalia sai 32 160 euron yleisavustuksen valtakunnallisille eläinjärjestöille osoitetusta määrärahasta ja Opetus- ja kulttuuriministeriöltä 10 000 euron yleisavustuksen nuorisotyöhön. Muita tuloja kertyi myynnistä, sijoitustoiminnasta ja tilojen vuokraamisesta.

Animalian talous on vakaalla pohjalla ja toiminta suunniteltiin jatkuvasti talousnäkökulmasta siten, että tehokas ja pitkäjänteinen toiminta on turvattu. Hallitus seurasi talousarvion toteutumista säännöllisesti läpi vuoden ja teki tarvittaessa tarkistuksia talousarvioon. Hallitus nimitti keskuudestaan kaksi tositetarkastajaa, jotka toimivat ylimääräisinä taloudentarkastajina. Syksyllä 2019 tehdyn kilpailutuksen pohjalta vuoden 2020 vuosikokous valitsi Animalian uusiksi tilintarkastajiksi Marko Saxellin ja Tuomo Janatuisen ja varatilintarkastajiksi Lauri Lehtoviidan ja Arto Kokkosen Lead Audit Oy:stä. Vuoden aikana kehitettiin taloushallinnon käytäntöjä tarkoituksenmukaisemmiksi ja jatkettiin työntekijöiden budjettivastuun mahdollistavien käytäntöjen kehittämistä.

14. Yhteiskuntavastuu sekä toimisto- ja toimintakäytännöt

Animalia huomioi toiminnassaan myös ympäristön ja ihmisten hyvinvoinnin. Vuoden 2020 aikana Animalia kehitti toimintaansa ja käytäntöjä strategiansa puitteissa. Animalian nykyinen strategia kattaa vuodet 2017–2021, ja vuoden 2020 aikana aloitettiin uuden strategian valmistelutyö.

Koronaviruskriisin myötä etäosallistumisen käytäntöjä ja tekniikoita kehitettiin kaikessa toiminnassa, mikä helpottaa alueellisten toimijoiden osallistumista ja tukee ilmastokriisin hillitsemisen vastaisia toimia. Pandemiatilanteen takia arvioitiin myös Animalian sääntömääräisten kokousten käytäntöjä ja vuosikokouksessa hyväksyttiin sääntömuutos, jonka myötä sääntömääräisiin kokouksiin voi jatkossa tarjota etäyhteyttä. Samalla päivitettiin jäsenluokkia ja luovuttiin leimaavaksi katsotusta ”vähävaraiset” -kategoriasta. Jatkossa kaikki Animalian täysi-ikäiset jäsenet ovat tukijäseniä riippumatta siitä, maksavatko he täyden vai alennetun jäsenmaksun. Sääntömuutokset vahvistettiin lokakuussa järjestetyssä Animalian ylimääräisessä kokouksessa.

Animalian työntekijät käyttävät matkoissaan joukkotai kevyttä liikennettä aina, kun se oli mahdollista. Vuoden 2020 aikana ei tehty yhtään lentomatkaa. Animalian toimistolla vältettiin turhaa kulutusta ja kierrätys on kattavasti järjestetty.

Myyntimateriaaleissa huomioitiin tarkasti tuotteiden alkuperä ja käytettiin mahdollisuuksien mukaan kierrätysmateriaaleista valmistettuja, luomu- ja Reilun kaupan tuotteita. Animalian tapahtumissa ja tarjoiluissa suosittiin luomu- ja Reilun kaupan elintarvikkeita. Animalian tapahtumissa tarjottiin vain vegaanista ruokaa. Animalialle suunnatut lahjoitukset käytettiin Vastuullinen Lahjoittaminen ry:n suositusten mukaisesti.

Animalia on puoluepoliittisesti ja uskonnollisesti sitoutumaton järjestö ja syrjinnästä vapaa alue. Animalia vastustaa syrjinnän eri muotoja, kuten rasismia, seksismiä ja transfobiaa. Eri vähemmistöryhmien osallistumisen esteet pyrittiin huomioimaan eri tavoin, kuten kiinnittämällä huomiota tapahtumien puhujien moninaisiin taustoihin. Vuoden 2020 aikana Animalian tasa-arvotyöryhmä aloitti toimintansa. Työryhmän tavoite on tasa-arvon ja moninaisuuden edistäminen järjestön kaikessa toiminnassa. Vuoden aikana toteutettiin järjestön ensimmäinen tasa-arvokysely työntekijöille.

Toimintakertomus 2020