Kirkko ja kaupunki 2023 04 Vantaa

Hiusten juurilla s. 4

Jokainen ahdistuu joskus s. 12

HYVÄN TÄHDEN.

2.3.2023

kirkkojakaupunki.fi

Pääkirjoitus

Kirkon kieli kaipaa tulkkausta

KOLME VIIKKOA SITTEN, sexagesimana, 2. sunnuntaina ennen paastonaikaa, osallistuin messuun kotiseurakunnassani. Moniko lukijoista putosi jo kärryiltä?

Kyseisessä jumalanpalveluksessa oli mukana kymmeniä rippikoululaisia. Päivän teemana oli Jumalan sanan kylvö. Heti ensimmäisessä raamatunkohdassa kehotettiin kylvämään oikeudenmukaisuutta, korjaamaan uskollisuutta ja raivaamaan itselle uudispelto. Siinä myös varoitettiin kyntämästä jumalattomuuden peltoa ja syömästä valheen hedelmää.

KIRKON KIELEEN TOTTUNEELLE nämä 700­luvulla ennen Jeesusta eläneen profeetta Hoosean vertauskuvat aukeavat. Mutta mitä ajattelee nuori, joka istuu hupparissaan penkissä, on herätetty aivan liian aikaisin ja haluaisi vain selata kännykkäänsä?

Raamatun kieli kuvaa monia asioita maaseudun elämään liittyvillä sanoilla ja vertauskuvilla. Jos nuori on asunut ikänsä kaupungissa, uudispellon raivaamisen tarve ei ihan heti aukea ilman selitystä.

Kirkon rikas symboliikka, kuten alttarivaatteissa näkyvät kalat, korkeassa valkoisessa kynttilässä oleva Kristus­monogrammi, pappien asut ja liturgiset värit ovat monille nuorille outoja. Samoin virret ja urkumusiikki ovat jotain muuta kuin

Olen nähnyt

ikkunalaudalla ihmeen. Olen seurannut, kuinka ruttuinen herne kasvattaa verson, joka ojentuu valoon.

Olen elänyt

pienten alkujen aikaa ja pyydän: anna minunkin versoa jälleen.

se musiikki, jota nuoret ja monet vanhemmatkin ovat tottuneet kuuntelemaan. Outous, rikas symboliikka ja mystiikka voisivat olla positiivinen juttu, jos asioita selitettäisiin ja havainnollistettaisiin.

OLEN KERRAN OLLUT mukana häissä, joissa isolle kutsuvierasjoukolle oli järjestetty kulttuuritulkkaus, merkityksiä avaava moniste eli kirkko–suomi­sanakirja. Sellainen voisi olla tarpeen satunnaisille kirkossa kävijöille. Toki papin tehtäviin kuuluu avata asioita, ja niin hyvässä saarnassa tehdäänkin. Vaan oivalletaanko kirkossa riittävän hyvin, miten kaukana sen käyttämä kieli on nykyihmisten maailmasta? Vaikka asioita ei tarvitse selittää puhki, niitä voisi avata niin, ettei messua silti venytetä.

Alussa mainittu sexagesima tarkoittaa muuten kuuttakymmentä. Sen verran aikaa oli jäljellä pääsiäiseen.

PAULI JUUSELA vt. päätoimittaja pauli.juusela@kirkkojakaupunki.fi

Yksi ainoa auringonsäde riittää hävittämään miljoonia varjoja.

ITALIALAINEN MUNKKI FRANCISCUS ASSISILAINEN (1181–1226)

Onko ihmismielelle tervettä jatkuvasti reflektoida itseään ja pyöriä tiiviisti oman navan ympärillä? Itsetutkiskelua on hyvä tehdä, mutta ei koko ajan. Välillä on hyvä vain elää.

TOIMITTAJA AINO HUILAJA TUNNE & MIELI -LEHDESSÄ 1/2023

Herra, sinä olet minut tutkinut, sinä tunnet minut.

Missä olenkin, minne menenkin, sen sinä tiedät, jo kaukaa sinä näet aikeeni.

PSALMI 139: 1–2

UUDISPELLON RAIVAAMISEN TARVE

Kirkko ja kaupunki

2.3.2023

Seuraava lehti ilmestyy 16.3.

KANNEN KUVA: JOONAS BRANDT

kirkkojakaupunki

kirkkojakaupunki

kirkkojakaupunki

@kirkko_kaupunki

KUVITUS: ANSSI RAUHALA

”Yksinasuvia syrjitään lainsäädännössä, politiikassa ja palveluissa”

Yksinasuvat-yhdistyksen puheenjohtaja Raija Eeva toivoo yhteiskunnan ottavan paremmin huomioon yksinelävien tarpeet.

1

Raija Eeva, miksi ryhdyit yksinasuvien puolestapuhujaksi?

– Kun aloitin 1990-luvun lopussa työt Turun tuomiokirkkoseurakunnan diakonina, huomasin, että alueella oli paljon työikäisiä yksinasuvia. Ryhdyin vetämään sinkkutoimintaa, ja tilaisuuksiin osallistui parhaimmillaan kerralla noin 250 ihmistä.

– Yhteiskunta on muuttunut siten, että nykyään meillä on kaksi keskeistä elämänmuotoa: yksinasuvat ja perheelliset.

3Miten yksinasuvat on otettu huomioon yhteiskunnassa?

4Miten yksinasuvien tilannetta voisi kohentaa?

– Yksinasuvat elävät aivan normaalia arkea. Pitäisi kuitenkin huomioida, että elämä on taloudellisesti raskaampaa, kun joutuu maksamaan yksin asumiskustannukset ja kaiken muun elämiseen liittyvän. Yksinelävällä kotitalousvähennys on pienempi kuin pariskunnilla yhteensä, ja monet muutkin sosiaaliset tukimuodot suosivat perheellisiä.

– Yksinasuvista käytetään edelleen asiattomia määreitä, kuten yksinäinen, perheetön, vanhapiika ja peräkamarin poika. Ajatellaan jopa, että yksinasuminen olisi jotenkin väliaikaista elämää, koska parisuhdenormi on yhteiskunnassamme niin vahva. Tämän vuoksi yksinasuvia syrjitään yhä lainsäädännössä, politiikassa ja palveluissa. Yleisin syrjinnän muoto on huomiotta jättäminen. Myös kirkon toiminta on hyvin perhekeskeistä.

– Tärkeää myös olisi, että yhteiskunnan palveluissa otettaisiin yksinasuvat paremmin huomioon, sillä aina ei pysty turvautumaan sukulaisten tai ystävien apuun. Esimerkiksi kotiuttaminen päiväkirurgiasta voi olla yksinelävälle haastava tilanne, koska edellytyksenä on toisen ihmisen läsnäolo kotona.

5Mikä sinulle on pyhää?

Kuinka paljon Suomessa on yksinasuvia?

– Yksinasuvien suuri määrä kiinnosti minua niin paljon, että aloin etsiä aiheesta tutkimusja tilastotietoa. Sellaista ei juurikaan löytynyt 2000-luvun alussa. Yritin ensin yksin vaikuttaa tämän yhteiskunnallisesti tärkeän ilmiön esiintuomiseen. Sitten halusin mukaan joukkovoimaa ja perustin Yksinasuvat-yhdistyksen vuonna 2009. 2

– Vuonna 2021 Suomessa oli 1,28 miljoonaa yksinasuvaa, kun vielä 1990-luvun lopulla heitä oli alle miljoona. Yksinasuvista yli puolet on työikäisiä eli 25–64-vuotiaita. Noin joka kolmas yksinasuva on yli 65-vuotias. Nuorten osuus on paljon pienempi kuin on kuviteltu, sillä noin 10 prosenttia yksinasuvista on alle 25-vuotiaita.

– Yksinasuvilla on paljolti erilaiset tarpeet kuin perheellisillä. Asian selvittämiseen tarvittaisiin paljon enemmän tutkimustyötä. Yksinasuvien ongelmienkin katsotaan olevan henkilökohtaisia ja yksilön itsensä ratkaistavissa. Sen sijaan perheiden tukena on vahvoja järjestöjä, ja puolueetkin ajavat yleensä vain perheellisten asioita.

– Koen pyhyyttä katsoessani taivaan linnunrataa tai sitten jotain hyvin pientä asiaa luonnossa. Kumpaankin sisältyy suurta ihmettelyä elämän monimuotoisuuden edessä. ■

Raija Eeva on vieraana 16.3. klo 13 Torstaina iltapäivällä -keskustelutilaisuudessa Kallion kirkossa. Vapaa pääsy.

TEKSTI MARJO KYTÖHARJU KUVA SUVI ELO

Kutrit kuosiin

Hiukset on nähty monissa kulttuureissa seksuaalisuuden symbolina. Hiuksia käytetään edelleen yhteiskunnallisen kontrollin ja ulossulkemisen välineenä.

TEKSTI KATA-RIINA HEINONEN-TRICARICO KUVA ISTOCK

kuosiin

Ohjeita, joilla säädellään hiusten leikkaamista, pesemistä, peittämistä ja muotoilua, löytyy eri uskontojen teksteistä. Usein säännökset koskevat naisia. Myös miesten ulkonäköön liittyviä ohjeita on runsaasti. Osa niistä määrittelee miehille soveliaan hiusten pituuden, useimmat käsittelevät parran muotoilua.

Vanhasta testamentista löytyy useita pitkätukkaisia miehiä. Heistä tunnetuin on Simson, joka oli niin vahva, että pystyi repimään leijonan hengiltä paljain käsin. Simsonin voimien lähde olivat hänen pitkät hiuksensa. Simson oli nasiiri eli askeettilupauksen tehnyt henkilö. Nasiirilupauksessa sitouduttiin siihen, että ”ei partaveitsi saa koskea nasiirin tukkaa eikä partaa”

(4. Moos. 6:5). Simson kuitenkin menetti hiuksensa ja voimansa, kun hänen rakastettunsa Delila leikkasi ne pois.

Upeat kutrit oli myös kuningas Daavidin pojalla Absalomilla. Hän ajatti tuuheat hiuksensa kerran vuodessa. Hiukset koituivat myös Absalomin kohtaloksi. Hän jäi kuohkeasta kuontalostaan kiinni puiden oksiin, ja viholliset keihästivät hänet.

APOSTOLI PAAVALIN mukaan oli luonnon laki, että naisilla oli pitkät hiukset ja miehillä lyhyet. Paavalin mielipiteeseen on todennäköisesti vaikuttanut antiikin ajan uskomus, että ihmisen sukupuolirauhaset sijaitsivat aivoissa. Miehillä piti olla lyhyet hiukset, jotta siemenneste ei varastoituisi pitkiin hiuksiin. Naisilla taas tuli olla pitkät hiukset, koska uskomusten mukaan siemenneste imeytyi hiusten välityksellä sikiöön. Mitä tuuheammat ja pidemmät hiukset, sen hedelmällisempi nainen.

Seksuaalimoraalin vuoksi antiikin naisten piti peittää päänsä julkisissa

tiloissa. Etenkin naimisissa oleville naisille pään peittäminen oli tärkeää. Vain prostituoidut kulkivat kaupungilla hiukset hulmuten.

Paavalin mukaan naisten tuli rukoilla pää peitettynä. Katolisessa ja ortodoksisessa kirkossa perinne on jatkunut tähän päivään saakka. Myös ortodoksijuutalaiset naiset ja musliminaiset peittävät päänsä siveyssääntöjen vuoksi.

VAALEAA HIUSTEN VÄRIÄ tavoitellaan joka puolella maailmaa. Tämä johtuu koloristisesta eli luokittelevasta ajatusmallista, jossa valkoinen iho, kasvonpiirteet ja hiukset arvotetaan muita korkeammalle. Tämä on johtanut siihen, että ruskeita hiuksia ympäri maailman yritetään vaalentaa, kiharoita suoristaa ja hiusten karkeutta silottaa.

Kirkko ja kaupunki 80 vuotta

Vuonna 2021 laulaja Chisu esiintyi Vain elämää ­ ohjelmassa lettikampauksessa. Chisu pyysi kampaustaan anteeksi sosiaalisessa mediassa jo ennen ohjelman esittämistä televisiossa. Chisun anteeksipyyntö liittyy keskusteluun kulttuurisesta omimisesta ja vallankäytöstä. Tämä tarkoittaa sitä, että enemmistöön kuuluva henkilö ottaa omaan käyttöönsä vähemmistökulttuurin tapoja tai piirteitä ja hyötyy niistä. Afrohiukset ja niihin liittyvät lettikampaukset, kuten corn row ­letit ja pikkuletit on usein tuomittu valtaväestön taholta epäsiisteiksi. ■

Lähteet: ortodoksi.net, Mona Eid (toim.): Kiharoita – Kirjoituksia hiuksista (S&S 2023) ja Yudit Kornberg Greenberg: The Body in Religion – Cross-Cultural Perspectives (Bloomsbury 2018).

Menevän miehen tie

Elän yötä päivää liike-elämän kiihkeässä maailmassa. Saan palkan siitä, että homma toimii. Pääjohtajakin on huomannut kykyni ja lupailee ylennystä.

Minulla on vain hyödyllisiä ihmissuhteita. Ainoa poikkeus ovat vaimoni ja kaksi lasta. Kun näen tyylikkäitä ja sivistyneitä naisia, vertaan väkisinkin heitä vaimooni, jonka elämä on täynnä lastenvaatteita ja siivoamista ja puheet sen mukaisia.

Nukun huonosti, pääasiassa konjakin avulla. Joskus tulee vihlova päänsärky tai puristava tunne rintaan. Olen kuin jännitetty teräsjousi, ja se alkaa tuntua sietämättömältä.

Tapasin yllättäen opiskeluaikaisen kilpailijani, meitä oli kaksi menevää miestä. Kaveri oli edennyt nopeasti johtavaan asemaan, käyttänyt liikaa henkisiä voimavarojaan, saanut yhä parempaa palkkaa, vapaan auton ja edustusmäärärahat… Ja luopunut vapaaehtoisesti kaikesta.

Kaveri valitsi kahdeksan tunnin työpäivän ilman matkoja, edustustehtäviä, luontaisetuja ja arvostettua asemaa. Ja hitto soikoon, mies on nyt vapautuneen ja tyytyväisen näköinen.

Mies puhuu Jumalan siunauksesta, jonka saa terveiden lasten ja elämänmyönteisen vaimon kautta. Väittää elintasonsa nousseen, kun sen laskee rahan ja vapaa-ajan summana. Hän kertoo lasten kerhoista, hyvistä naapureista ja muusta elämänsä sisällöstä. Asioista, joita minulla ei ole.

Illalla kotona katson nukkuvaa lastani. Hengitys salpautuu, kyyneleet tulevat silmiin. Kädet hapuilevat ristiin.

Ja sinä yönä menevä mies kuolee. Tilalle syntyy aviomies, jota esimiehet ja työtoverit pitävät idioottina, joka menetti paljon. He eivät tiedä, että tilanne on täysin päinvastainen.

Lyhennelmä artikkelista, joka julkaistiin 9.1.1974. Samana vuonna presidentti Urho Kekkonen aloitti poikkeuslailla nelivuotisen jatkoajan ja ruotsalainen ABBA voitti Euroviisut kappaleellaan ”Waterloo”. Kirkko ja kaupunki 80 vuotta -sarjan on toimittanut Pihla Tiihonen.

”Kun tulin vuonna 2008 esiin, ei homoja ollut kovin paljon julkisuudessa. Se kuran määrä, mitä sain, oli käsittämätöntä. Huutelua, pelottavia kohtaamisia kadulla. Ajattelin,

TV-PERSOONA NIKO SAARINEN MITÄ HELVETTIÄ? -PODCASTISSA, JOKA ON KUUNNELTAVISSA SPOTIFYSSA TAI OSOITTEESSA KIRKKOJAKAUPUNKI.FI.

” Kolorismin vuoksi ruskeita hiuksia ympäri maailman yritetään vaalentaa, kiharoita suoristaa ja hiusten karkeutta silottaa.

että se koituu kohtalokseni.”

Luonto sydämellä

Muusikko Tuuli Malve on huolissaan luonnon tilasta.

– Kristityn pitäisi rakastaa paitsi lähimmäistä myös luontoa.

Laulaja-lauluntekijä Tuuli Malve julkaisi esikoislevynsä viime joulukuussa taiteilijanimellä Kaisla Tuuli.

Kevät on aina jossain -levylleen säveltämäänsä musiikkia Malve kutsuu runopopfolkiksi. Hän soittaa itse levyllä pianoa, ja mukana laulamassa ja soittamassa on toistakymmentä muusikkoystävää. Oman

Vt. päätoimittaja Pauli Juusela

Toimituspäälliköt

sooloprojektin lisäksi hän keikkailee gospelbändi Maksettujen Viulujen kanssa ja on toiminut myös Lyytin keikkaviulistina.

– Olen soittanut paljon kansan- ja maailmanmusiikkia, ja levyllä on kuultavissa vaikutteita niistä. Runoja taas olen kirjoittanut pienestä pitäen, ja laulujen sanat ovat minulle yhtä tärkeitä kuin sävelmät, Malve kertoo.

– Kuvaan levyllä nuoren ihmisen kasvukipuja – oman paikan löytämisen ja rakastamisen vaikeutta. Miten löytää oma tie eikä vain ajautua johonkin?

Kaunis nimikappale Kevät on aina jossain syntyi melkein seitsemän vuotta sitten. Sibelius-Akatemiassa musiikkikasvatusta opiskellut Malve oli silloin opiskelijavaihdossa Göteborgissa.

– Kevät on minulle tärkeä vuodenaika, koska se sisältää toiveikkuutta. Göteborgissa kaipasin ystäviäni, ja minusta tuntui, että nuoruus kestää vain hetken niin kuin kevätkin. Mietin myös, miten voin hyväksyä elämän muuttumisen, mikä kuitenkin väistämättä tapahtuu.

TUULI MALVEN lauluissa on näkyvissä myös luonnon arvostus.

– Asuin melkein kymmenen vuotta Helsingin kantakaupungissa, mutta muutin vuosi sitten Mellunmäkeen, lähemmäksi luontoa. Äskettäin näin aamulenkillä kaksi peuraa. On aina koskettava hetki, kun kohtaa eläimiä luonnossa.

Malve on huolissaan luonnon tilasta. Hän kokee erityisen rankkana sen, miten ihmiskeskeistä kulttuurimme on.

– Ihminen käyttää luontoa hyväksi mielin määrin, ja siksi tarvitaan lainsäädäntöä rajoittamaan meitä, Malve sanoo.

Hänen mielestään luonnonsuojelujärjestöt, kansanliikkeet ja itse kunkin henkilökohtainen luonnon puolesta toimiminen antavat toivoa paremmasta tulevaisuudesta.

– Minusta kristityn pitäisi rakastaa paitsi lähimmäistä myös luontoa – ja varjella sitä. Uskon, että Jumala haluaa eläimiä kohdeltavan kunnioittavasti, olivat ne sitten villi-, lemmikki- tai tuotantoeläimiä. Jeesus sanoo Luukkaan evankeliumissa koskettavasti, että varpusia saa kahdella kolikolla viisi, mutta silti Jumala ei unohda yhtäkään niistä.

LUONTOTEEMAA Tuuli Malve tuo jonkin verran esiin myös työssään osa-aikaisena nuorisomuusikkona Roihuvuoren seurakunnassa. Malve vetää siellä lasten ja nuorten kuoro- ja bänditoimintaa, vastaa nuorten messujen ja konfirmaatioiden musiikista ja on mukana isoskoulutuksessa.

– Varsinkin vaellusripareilla on ollut luontevaa puhua siitä, millainen on hyvä suhde luontoon. Olen varmaan ollut joidenkin nuorten mielestä ärsyttävä, kun olen kieltänyt vaelluksilla kannettavat kaiuttimet. Lapsille taas on yleensä itsestään selvää luonnon ja jokaisen ötökänkin kunnioittaminen. ■

Tuuli Malve eli Kaisla Tuuli esiintyy ke 15.3. klo 20 Tenho Restobaarissa Helsinginkadulla.

HYVÄN TÄHDEN.

82. vuosikerta kirkkojakaupunki.fi

Julkaisija

Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan ev.lut. seurakunnat

Heli Kulmavuori, Ulla Lötjönen Toimituksen assistentti

Maija Kiviranta, 09 2340 2244

Postiosoite

Kolmas linja 22 00530 Helsinki toimitus@kirkkojakaupunki.fi

Puhelin: 09 23400 (vaihde)

Mediamyynti Sacrum-Kotimaa Oy Pirjo Teva, 040 680 4057 Juha Kurvinen, 040 665 5983 etunimi.sukunimi@kotimaa.fi

Ilmoitusvaraukset aineistopäivää edeltävän viikon perjantaihin kello 14:ään mennessä.

Painos 340 000. Osoitteellisena jakeluna Postin kautta evankelisluterilaisten seurakuntien jäsentalouksiin Espoossa, Helsingissä, Kauniaisissa ja Vantaalla.

Painopaikka Sanomapaino, Vantaa

Osoiteasiat Lehti lähetetään seurakuntien jäsenille, talouden vanhimman nimellä. Osoitteet päivitetään automaattisesti muuttoilmoituksen perusteella. Jos osoitteessasi on virhe tai et halua lehteä, ota yhteyttä sähköpostitse osoitteet@kirkkojakaupunki.fi

tai puhelimitse arkisin klo 9–10 ja 12–13, p. 09 2340 2235.

Jakelu

Jäikö lehti tulematta? Haluatko antaa jakelusta muuta palautetta? Ota yhteyttä sähköpostitse osoitteet@kirkkojakaupunki.fi tai puhelimitse arkisin klo 9–10 ja 12–13, p. 09 2340 2235.

ISSN 0356-3421

Tuuli Malven esikoislevyn laulut kertovat nuoren ihmisen kasvukivuista ja luonnosta.

TEKSTI MARJO KYTÖHARJU KUVA SIRPA PÄIVINEN

Ruumiin voi siunata yleisellä rannalla – totta vai tarua?

Hautauskulttuuri on muuttumassa entistä yksilöllisemmäksi. Millaisia vaihtoehtoja vainajan viimeiselle matkalle on?

TEKSTI

KATA-RIINA HEINONEN-TRICARICO

KUVA MAURUCIO GRAIKI / ISTOCK

Väite: Ruumisauto voi olla minkä värinen vain. Totta. Suomalaisessa lainsäädännössä ei ole määritelty, minkä värinen ruumisauton tulee olla. Lainsäädäntö kuitenkin ohjailee hautausautojen väritystä vahvasti. Autoverolain mukaan mustat, harmaat ja valkoiset ruumisautot ovat autoverovapaita. Sinisen, vihreän tai vaaleanpunaisen auton voi siis rekisteröidä ruumisautoksi, mutta siitä joutuu maksamaan autoveron. Väristä riippumatta ruumisautossa tulee lain mukaan olla sisätilan jakava nostoikkuna ja lava, jolle arkku asetetaan.

Mustat ja tummanharmaat ruumisautot ovat Suomessa yleisimpiä, mutta viime vuosina valkoiset autot ovat kasvattaneet suosiotaan. Esimerkiksi Kari Tapion ja Matti Nykäsen hautajaisissa arkkua kuljetti valkoinen ruumisauto.

Väite: Ruumiin voi siunata yleisellä rannalla. Totta. Vainajan siunaaminen yleisellä rannalla on mahdollista, mikäli siunaava pappi siihen suostuu ja tilaisuuden järjestämiseen on maanomistajan lupa. Tilaisuus ei saa aiheuttaa häiriötä sivullisille.

Evankelis-luterilaisen kirkon kirkkojärjestyksessä sanotaan, että pappi toimittaa siunauksen kirkossa, kappelissa, siunauskappelissa, haudalla tai vainajan kotona. Usein siunauspaikan valintaan vaikuttavat paitsi käytännön syyt myös omaisten ja etenkin vainajan toiveet.

Siunauskappeli on logistisesti helppo valinta: siellä on arkulle säilytyspaikka, joten arkkuhautauksen yhteydessä vainajalle ei tarvitse järjestää autokuljetusta hautausmaalle. Arkunkantajiakin

tarvitaan vasta hautausmaalle siirryttäessä.

Pääkaupunkiseudulla iso osa siunauksista tapahtuu kirkossa.

Väite: Jokainen voi perustaa oman hautausmaan. Totta. Jokainen voi perustaa itselleen yksityisen hautausmaan, mikäli hänellä on sopiva maa-alue ja viranomaisilta heltiää lupa hautausmaan perustamiseen.

Säveltäjä Jean Sibelius ja hänen puolisonsa Aino Sibelius on haudattu heidän kotitalonsa, Ainolan, pihalle. Suomessa on myös perheitä, joilla on oma yksityinen hautausmaa.

Yksityisen haudan tai hautausmaan perustamisesta päättää aluehallintovirasto, ja sen ylläpidosta määrätään hautaustoimilaissa. Hautausmaa-aluetta ei saa käyttää muuhun tarkoitukseen ennen kuin viimeisestä hautauksesta on kulunut 25 vuotta.

Väite: Ruumisarkku kannattaa valmistaa itse. Riippuu tapauksesta. Ruumisarkun voi valmistaa itse. Muun muassa entinen pääministeri Juha

Sipilä rakensi ruumisarkun leikkauksen jälkeisiin komplikaatioihin menehtyneelle kuopukselleen yhdessä muiden lastensa kanssa.

Ruumisarkkua rakennettaessa on muistettava ottaa huomioon arkku- ja verhoilumateriaaleja koskevat laatuvaatimukset.

Arkun materiaalit eivät saa tuottaa ylimääräistä ympäristökuormitusta eivätkä aiheuttaa vaaratilanteita arkkua käsitteleville työntekijöille. Terveyssuojeluasetus määrää, että ruumisarkun tulee olla riittävän tiivis, jotta ruumiin hajoamisessa muodostuvat nesteet eivät pääse vuotamaan ulos. Lisäksi arkku tulee rakentaa niin, ettei vainajan arvokkuus kärsi.

Arkun valmistamista suunnittelevan kannattaa ottaa huomioon, että surun keskellä arkun rakentaminen voi tuntua ylivoimaiselta. Lisäksi valmiin arkun säilyttäminen vie paljon tilaa. Hautaustoimistoissa on myynnissä valmiita arkkuja, joissa kaikki laatuvaatimukset on otettu huomioon.

Väite: Vainajan tuhkat voi jakaa ja sirotella moneen paikkaan. Tarua. Suomen hautaustoimilain mukaan vainajan tuhkat tulee sijoittaa yhteen paikkaan. Tuhkat vertautuvat haudattavaan ruumiiseen, eikä sitäkään jaeta haudattavaksi eri paikkoihin.

Monessa muussa maassa tuhkat voi jakaa ja sijoittaa moneen eri paikkaan. Suomessa tuhkien jakaminen on lainvastaista, mutta silti sitä toisinaan tapahtuu.

Vainajan tuhkat voi sirotella tai sijoittaa pysyvästi minne vain maanomistajan luvalla. Jos tuhkan sijoituspaikalle haluaa pystyttää muistokiven, tarvitaan aluehallintovirastolta haudanperustamislupa.

Merenrantakaupunkeihin on perustettu pysyviä merihautauskohteita. Näin maanomistajan lupaa ei tarvitse tiedustella erikseen. Helsingissä merihautauspaikka sijaitsee Abrahaminluodolla ja Espoossa Käärmeluodolla. Merihautaus tehdään sirottelemalla tuhkat mereen tai käyttämällä vesistöuurnaa, joka uppoaa meren pohjaan ja hajoaa ajan kuluessa.

Vantaalla tuhkansirottelualue löytyy Ruskeasannan hautausmaalta.

Tuhkien viimeinen sijoituspaikka on ilmoitettava krematoriolle, jotka pitävät lain vaatimaa rekisteriä tuhkauksista. ■

Juttuun on haastateltu Hautaustoimistojen liiton puheenjohtajaa Ville-Pekka Jokelaa ja Helsingin kaupungin alueidenvalvonnan vs. tiimipäällikköä Tapio Kaitaista.

Suomessa vainajan tuhkien viimeinen sijoituspaikka merkitään krematorioiden ylläpitämään rekisteriin. Brasiliassa vainajan tuhkat voi halutessaan heittää taivaan tuuliin laskuvarjohypyn aikana.

Vääränlainen kirkkoherraksi

Kirkossa toivottu henkilö on kädenlämpöinen, riittävän mukava ja mielipiteiltään ympäripyöreä, sanoo Haagan kirkkoherran virasta irtisanoutunut Heikki Nenonen. Hän on Kirkko ja kaupungin uusi kolumnisti.

Vähän myöhässä tässä ollaan, sillä Heikki Nenonen on jo ensimmäisen kolumninsa Kirkko ja kaupunkiin kirjoittanut, mutta kaipa jonkinlaisen työpaikkahaastattelun tapaisen voi pitää myös jälkikäteen. Ihan aluksi voitaisiin katsoa ansioluetteloa. Se kertoo, että Nenonen on työskennellyt seurakuntapappina Seinäjoella, Hakavuoressa, Helsingin tuomiokirkkoseurakunnassa ja Keravalla. Muutakin työkokemusta löytyy: tutkijana yliopistolla ja yhteyspäällikkönä Kirkon Ulkomaanavussa.

Viimeisin vakinainen työsuhde on juuri päättynyt. Nenonen aloitti Haagan kirkkoherrana vuonna 2019, jäi virkavapaalle vuosi sitten ja irtisanoutui tehtävästä hiljattain. Miksi? Kirkkoherranahan tavataan pysyä eläkkeelle asti, ja siihen 42-vuotiaalla Nenosella olisi vielä reilusti matkaa.

Nenonen sanoo, että ehkä olisi paikallaan kysyä, miksi hän idealistina ja maailmanparantajana alun perinkään päätyi kirkkoherraksi. Hänhän oli jo seurakuntapappina huomannut turhautuvansa kirkolliseen työkulttuuriin. – Mutta sitten päätin kokeilla vielä kerran. Ajattelin, että jos kirkossa haluaa vaikuttaa, kannattaa olla kirkkoherra. Ehkä minulla oli liikaa luottoa omiin kykyihini. Tyhmä jätkä! Nenonen hymähtää.

SUORA VASTAUS miksi-kysymykseen on Heikki Nenosen mukaan se, että häneltä loppuivat voimat, motivaatio ja kärsivällisyys. Kolmen kirkkoherravuoden aikana Nenoselle kävi selväksi, että kirkko organisaationa ja hän persoonana ovat eri paria. Hän arvioi johtaneensa seurakuntaa ikään kuin se olisi ketterä, ratkaisuhakuinen ja dynaaminen kansalaisjärjestö, joka uskaltaa ottaa kantaa.

tystä siihen, että sitä johdettaisiin kuin konsernia, vaikka kirkkolain mukaan seurakunnat ovat ensisijaisia toimijoita ja yhtymän pitäisi olla tukirakenne.

Nenonen arvioi, että hänelle muodostui työssään kaksi hyvin erilaista roolia. Haagassa hän oli dynaaminen, innovatiivinen ja kiva uudistaja, jonkinlainen somepersoonakin. Kirkkoherrojen kokouksessa ja tuomiokapitulin kanssa asioidessaan hän huomasikin kritisoivansa kaikkea.

– Aloin pelätä, että minusta tulee kyyninen paskiainen. Minun oikeudentuntoni kärsi siinä aika lailla. Seurakunnissa on paljon hyviä luottamushenkilöitä, joille soisin, että he voisivat aidosti käyttää päätösvaltaa. Tämä systeemi on kuitenkin mahdoton. Virkamiesjohdon on helppo käyttää sitä hyväkseen niin, että kaikki tärkeät asiat menevät läpi sellaisina kuin he ovat jo päättäneet.

– Koin, että näine särmineni minä en mahdu toivottuun kirkkoherran profiiliin. Varmasti kyse oli myös omasta kypsymättömyydestäni ja idealistisuudestani seurakunnan johtamisessa. Olin mielipiteineni aika usein törmäyskurssilla muiden vallanpitäjien kanssa. Kirkossa toivottu henkilö on kädenlämpöinen, riittävän mukava ja mielipiteiltään ympäripyöreä. Parempi olisi, jos kirkkoherralla ei kauheasti olisi mielipiteitä, mutta hän hoitaisi hyvin hallintoa. Olin vääränlainen ihminen ja liian itsenäinen sielu niihin valjaisiin.

Lue HeikkiNenosen ensimmäinen kolumniosoitteessa: kirkkojakaupunki

– Paikallisella tasolla omassa seurakunnassa saimmekin monta hyvää juttua aikaiseksi. Seurakuntayhtymän ja kirkon tasolla törmäsin tahmeaan, suhmuroivaan ja epäselvään organisaatioon, joka on itseriittoinen ja kiinnostunut omasta itsestään, vaikka sen pitäisi olla kiinnostunut ihmisistä.

– Kirkko Helsingissä on edelleen rikas mutta hallintomalliltaan mahdoton. Nyt on kovasti yri-

KOKEMUKSESSA OLI Heikki Nenoselle jotakin hyvin tuttua. Hän on lähtöisin vanhoillislestadiolaisesta kodista, jossa asioista keskusteltiin avoimesti. Nuorena pappina ja herätysliikkeen puhujana hän huomasi, ettei kaikkia ajatuksiaan kannattaisi lausua ääneen. Ei esimerkiksi sitä, että hyväksyy naisten vihkimisen papeiksi tai ettei oikein ymmärrä, miksi vain vanhoillislestadiolaiset muodostaisivat ainoan oikean seurakunnan.

– Ajauduin törmäyskurssille liikkeen johdon kanssa, ja minua ruvettiin niin sanotusti hoitamaan. Se oli ihan täyttä paskaa kyllä, mutta muutaman vuoden intensiivisellä terapialla siitä selviää, Nenonen kuittaa.

– Rohkaisisin kaikkia kirkollisia johtajia luottamaan alaisiinsa ja pysymään poissa tieltä. Silloin pääsee syntymään paljon uutta ja hienoa, Heikki Nenonen sanoo.

Kokemus hoitokokouksista ja liikkeestä poispotkimisesta on Nenosen mukaan herkistänyt hänet huomaamaan vallankäytön vääristymiä muuallakin.

– Tajuan jo kilometrin päästä, milloin lempeän lässytyksen takana on kovaa valtaa. Ei kirkollisten kammareiden vallankäyttö juuri poikkea herätysliikkeiden vallankäytöstä.

– Toisaalta vanhoillislestadiolainen taustani on ehkä vaikuttanut siihen, että vaikka minusta tuli pappi ja sitten kirkkoherra, olen aina katsellut kaikkea vähän ulkopuolisen silmin. Kun ei ole sisältäpäin kasvanut kirkkoon ja sen toimintatapoihin, on säilynyt kriittinen etäisyys.

Nyt alkaa kuulostaa siltä, että vallankäytön tutkailu voisi olla yksi Nenosen vahvuusalueista kolumnistina. Nenonen myöntää, että kyllä hän siitä aikoo kirjoittaakin. Samoin oikeudenmukaisuudesta ja ympäristö- ja ihmisoikeuskysymyksistä.

– Yritän saada lukijan ajattelemaan tuttuja asioita hiukan uudesta näkökulmasta. Ehkä roolini voisi olla kyseenalaistaja. Myös perhe-elä-

TEKSTI KAISA HALONEN KUVA JOONAS BRANDT

mä vaikuttaa varmaan jonkin verran: syöttöjä aiheiksi tulee teinien kanssa keskustellessa.

VIRKAVAPAALLE JÄÄTYÄÄN Heikki Nenonen palasi yliopistoon jatkamaan yhteiskuntahistorian opintojaan, jotka jäivät kesken, kun hän aikanaan ryhtyi opiskelemaan teologiaa ja päätyi papiksi. Tavoitteena on saada maisteriopinnot valmiiksi syksyyn mennessä.

– Ehkä tämä on ollut paluuta sinne alkuun. Ja myös oman ammatillisen identiteetin etsintää: Mitä minä halusinkaan silloin 18-vuotiaana? Minusta tuli pappi ja kirkkoherra, mutta pitäisikö minun katsoa vielä uudestaan?

Elämä on Nenosen mukaan tällä hetkellä vähän köyhempää ja paljon vapaampaa kuin kirkkoherravuosina. Opintojen ohessa Nenonen on aloitellut oman yrityksensä toimintaa, johon kuuluu sisällöntuotantoa, valokuvausta ja valmennusta. Kehitteillä on konsepti, jossa yhdistettäisiin muotokuvaus asiakkaan elämänhistorian työstämiseen.

Viimeistelyvaiheessa on myös esseekokoelma, jonka kirjoittamiseen ei kirkkoherravuosina oikein löytynyt aikaa eikä voimia. Kirja on matkakertomus Berliiniin ja omaan itseen, ja sen kuvituksena ovat Nenosen omat valokuvat.

– Minulle tärkeää on se, että saan olla vapaa ja luova – kirkkoherrana en saanut olla kumpaakaan. On ollut mahtavaa löytää uudelleen kirjoittamisen ja itsensä ilmaisemisen taito.

ENTÄ SITTEN pitkäntähtäimen suunnitelmat?

Heikki Nenonen ei oikein osaa kuvitella palaavansa kirkon töihin. Silti hänellä on edelleen visio, jonka innoittamana hän aikoinaan haki kirkkoherraksi. Nenonen haluaisi kirkon muuttuvan enemmän kansalaisjärjestöjen kaltaiseksi toimijaksi. Se tarkoittaisi esimerkiksi verorahoituksesta ja julkishallinnollisesta asemasta luopumista.

– Minulle kelpaisi hyvin sellainen, että kirkolla olisi vahva ja hengellisesti syvä rukouselämä, joka voisi olla aika meditatiivisesti painottunut,

ja sen lisäksi olisi kansalaisaktivismia, joka uskaltaisi oikeasti puuttua rakenteellisiin epäkohtiin. Diakoniatyötäkin voisi tehdä radikaalimmalla otteella kuin nykyisin ja kohdentaa sen resursseja sinne, missä vaikeimmat ongelmat ovat.

Jäätyään pois seurakuntatyöstä Nenonen ei ole paljon kirkon tilaisuuksissa käynyt, mitä nyt satunnaisesti kotiseurakuntansa messussa. Hän sanoo tarvinneensa vetäytymistä ja tilaa etsiä sitä, kuka hän hengellisesti on.

Jos hänen pitää määritellä hengellinen kotinsa, se on meditatiivista rukouselämää ja retriittitoimintaa vaaliva hiljaisuuden liike. Tai jos haluaa määritellä tarkemmin, niin sitten tähän tapaan: – Minun hengellinen identiteettini rakentuu lännen kirkon rukoustradition päälle. Läheisiä ovat erityisesti Franciscus Assisisilainen, fransiskaaniteologia ja siihen liittyvä hengellisyyden ja yhteiskunnallisen aktivismin yhdistelmä. Ja myös tietyt mystiikan teologit, kuten mestari Eckhart.

HILJAISUUDEN YSTÄVÄT, jonka hallituksessa Heikki Nenonen tällä hetkellä on, on tehnyt yli 30 vuotta työtä juurruttaakseen hiljaisen rukouksen osaksi Suomen kirkon hengellistä elämää. Nenonen toteaa, että mystiikan ja kontemplatiivisen rukouksen perinne katkaistiin luterilaisessa kirkossa jo 1600-luvun puhdasoppisuuden aikana, joten sen elvyttäminen ja palauttaminen on hidasta.

– Meillä on kirkossa myös uskonsotureita, jotka pelkäävät ja vastustavat tämän tyyppistä kristillisyyttä. Toisaalta jos omat 15-, 17- ja 20-vuotiaat tyttäreni voisivat jostakin kulmasta saada kirkosta kiinni, niin se varmaan olisi joku hiljaisuuden harjoittamisen muoto.

Pitkäaikaiset harrastukset juokseminen ja valokuvaaminen ovat Nenoselle myös tapoja olla yksin hiljaisuudessa. Kun hän lähtee juoksemaan, jo muutaman sadan metrin aikana hän laskeutuu sisäiseen rauhaan. Hän kuulee oman hengityksensä ja antaa ajatusten rauhassa tulla ja mennä. Vapaapäivinään hän saattaa lähteä jonnekin kameran kanssa ja jäädä tunneiksi kuvaamaan jotakin yksinkertaista asiaa.

Kokemustaan selventääkseen Nenonen haluaisi siteerata Raamattua, mutta ei muista tarkkaa sanamuotoa. Onneksi käsillä on puhelin ja siinä raamattusovellus.

– Vanhassa testamentissa Ensimmäisessä kuninkaiden kirjassa kerrotaan profeetta Eliasta, joka vuorella kohtasi Jumalan. Jumala ei ollut myrskyssä, ei maanjäristyksessä eikä tulessa, vaan hiljaisessa huminassa, Nenonen tiivistää etsimänsä pointin.

– Hiljaisuudessa voi nähdä sen, mitä Jumalasta on nähtävissä – niin ehjän ja kokonaisen kuvan kuin meille on mahdollista. ■

Tajuan jo kilometrin päästä, milloin lempeän lässytyksen takana on kovaa valtaa.

Turhaa paperin pyörittelyä ja liikaa hylättyjä ääniä

Korjaisiko sähköinen äänestysmahdollisuus seurakuntavaalien ongelmia?

Osuuskauppavaaleissa nettiäänestys toimii.

Viime syksynä järjestettiin seurakuntavaalit. Äänestysprosentti oli Helsingin hiippakunnassa oli 9,7 ja Espoon hiippakunnassa 11,4.

Olisiko vihdoin aika siirtyä sähköiseen äänestykseen? Kallion seurakunnan seurakuntaneuvosto teki asiasta aloitteen joulukuussa.

Aloitteen mukaan äänestys järjestetään vielä 2020-luvulla ”täysin käsin” ja paperipohjaisesti. Virheiden mahdollisuus kasvaa, ja paperisten äänestysluetteloiden käytöstä seuraa vakavia tietoturvariskejä. Äänestyksen järjestäminen on kallista, ja äänestysprosentti jää matalaksi.

Lisäksi postitse toimitettavien äänten ehtiminen ajoissa ääntenlaskuun on osoittautunut mahdottomaksi, ja hylättyjen äänien määrä on liian suuri etenkin Helsingin, Espoon ja Vantaan kaltaisiin seurakuntayhtymiin kuuluvissa seurakunnissa. Niissä äänestetään ehdokasta sekä seurakuntaneuvostoon että yhteiseen kirkkovaltuustoon kahdella lipulla, ja liput menevät helposti sekaisin. Esimerkiksi Kallion seurakunnassa hylättiin 110 ääntä, ja lähes 20 ennakkoääntä myöhästyi postissa.

Muuttoliike on vilkasta, eikä tieto kotiseurakunnan muuttumisesta ehdi aina paperiseen vaaliluetteloon, jolloin ihminen saa äänestyskutsun vanhasta eli väärästä kotiseurakunnastaan. Kalliossa 25 henkilöä käännytettiin vaalipäivänä ovelta väärän seurakunnan vuoksi.

VUOSAAREN seurakuntaneuvosto ehdotti sähköisen äänestyksen ja kirjeäänestyksen käyttöönottoa jo keväällä 2013. Myös Vantaan yhteinen kirkkoneuvosto ehdotti sähköistä äänestystä vuoden 2014 vaalien jälkeen, jolloin koko maassa hylättiin neljä prosenttia äänistä.

Kirkkoneuvos Pirjo Pihlajan mukaan kirkolliskokouksen yleisvaliokunta pohti kysymystä verkkoäänestyksestä perusteellisesti. Valio -

kunta totesi mietinnössään vuonna 2014, että ”verkko- ja kirjeäänestys eivät nykyisellään pysty turvaamaan vaalisalaisuutta riittävällä tavalla. Julkisiin vaaliperiaatteisiin kuuluu myös mahdollisuus äänestää perinteisesti vaalilipulla äänestyspaikassa. Tämän vuoksi verkkoäänestys ei voi kokonaan korvata perinteistä äänestämistä.”

– Kirkolliskokous lähetti kuitenkin aloitteen kirkkohallitukselle tutkittavaksi, koska tuolloin valtiokin selvitteli mahdollisuutta nettiäänestykseen. Myös valtio päätyi siihen, ettei se lähtenyt edistämään nettiäänestystä, Pihlaja sanoo.

Seuraavan kerran asia nousi esiin vuonna 2018, kun opetusministeri

Sanni Grahn-Laasonen (kok) ehdotti kirkolliskokouspuheessaan, että kirkko ottaisi sähköisen äänestyksen käyttöön.

– Kirkolliset vaalit voisivat olla ensimmäiset valtakunnalliset, lakiin perustuvat vaalit, joissa äänioikeutta voisi käyttää sähköisen tunnistautumisen avulla joko omalta kotikoneelta tai äänestyspaikalla, GrahnLaasonen sanoi.

Kirkkoneuvos Pihlajan mukaan opetusministerin puheen vuoksi käytiin epävirallisia keskusteluja, mutta virallisesti kirkolliskokous tai kirkkohallitus ei ole ottanut asiaan kantaa vuoden 2014 jälkeen. Kirkon tavoitteena on kuitenkin tänä keväänä selvittää, mitä valtiollisissa vaaleissa nykyään ajatellaan nettiäänestämisestä.

LUKUISISSA PIENEMMISSÄ vaaleissa sähköinen äänestys on jo käytössä. Niitä järjestetään osuuskunnissa, ammattiliitoissa, yrityksissä, rahoituslaitoksissa ja järjestöissä.

Esimerkiksi S-ryhmään kuuluvien osuuskauppojen edustajistot valitaan vaaleilla.

– Meillä on 19 osuuskauppaa, joista jokainen järjestää omat vaalinsa neljän vuoden välein. Osuuskauppojen vaalit jakaantuvat kolmelle vuodelle, ja neljäs vuosi on välivuosi, kertoo business developer Tea Valjakka SOK:n asiakkuusyksiköstä.

– Vuosina 2020–22 kaikissa osuuskaupoissa oli ensimmäistä kertaa mahdollisuus äänestää myös sähköisesti. Sitä ennen osassa on pidetty postiäänestys ja osassa molemmat tavat ovat olleet käytössä.

Äänestysaktiivisuus ja myös sähköisen äänestämisen suosio vaihtelevat S-ryhmässä suuresti alueittain.

Pääkaupunkiseudulla ja KeskiUudellamaalla HOK-Elannon edustajiston vaaleissa vuonna 2020 äänesti kaikkiaan 121 000 asiakasomistajaa, ja äänestysaktiivisuus nousi 19,3 prosenttiin. Mahdollisuutta äänestää netin kautta käyt-

TEKSTI EIRA SERKKOLA KUVA ISTOCK

ti yli puolet eli 54,8 prosenttia äänestäneistä.

Vertailun vuoksi: Helsingin hiippakunnassa seurakuntavaaleissa

äänesti alle 10 prosenttia seurakuntien äänioikeutetuista jäsenistä. Aktiivisimmin äänestettiin Lapuan hiippakunnassa, eli Etelä-Pohjanmaalla ja Keski-Suomessa, jossa äänensä antoi 16,3 prosenttia.

Valjakka kertoo, että Etelä-Pohjanmaan Osuuskaupan vaaleissa

vuonna 2021 annettiin 28 704 ääntä ja nousua oli yli 4 000 ääntä. Äänestysaktiivisuus oli 32,2 prosenttia. Äänestäneistä 42,8 prosenttia

äänesti verkossa ja loput postitse.

Etelä-Pohjanmaalla osuuskauppavaaleja mainostettiin paljon niin televisiossa kuin sosiaalisessa mediassakin. Äänestäneiden kesken arvottiin auto.

– Ehdokkaiden laaja kirjo ja markkinointipanostus ovat ehdottoman tärkeitä, Valjakka sanoo.

Pidän vähän vieraana ajatusta, että ääni muuttuisi

tai korruptoituisi sähköisessä käsittelyssä.

EDITA PRIMA OY on järjestänyt digitaalisia vaaleja runsaan kymmenen vuoden ajan. Onko vaaleissa havaittu ongelmia tietosuojassa tai vaalisalaisuuden säilymisessä?

– Tietosuojan ja vaalisalaisuuden turvaaminen ovat toiminnan peruslähtökohtia. Lain vaatimukset pitää aina täyttää, kun käsitellään asiakkaiden henkilötietoja missä tahansa palvelussa. Myös vaalisalaisuus pitää aina pystyä takaamaan. Palvelumme tietoturva, tietosuoja ja vaalisalaisuuden prosessi on ulkopuolisen toimijan auditoima, sanoo sales executive Ville Hiltunen.

– Käytännössä turvaaminen tehdään hajauttamalla tietokantoja ja lokitietoja sekä kryptaamalla dataa. Esimerkiksi henkilötunnukset eivät ole selkokielisiä. Emme itse pääse selvittämään, kuka äänesti ketä. Lähtökohtana vaaleissa on aina vahva tunnistautuminen joko verk-

kopankkitunnuksilla tai mobiilivarmenteella.

Hiltunen toteaa, että kirkon vaalien erityispiirre on niiden lakisääteisyys.

– Se ei muuttaisi teknisessä toteutuksessa mitään, mutta kussakin vaalissa on omat vaalisääntönsä, jotka tulee aina ottaa palveluissa huomioon.

VALTIOLLISTEN VAALIEN digitaalisuutta on selvitelty useammassa oikeusministeriön työryhmässä. Vuonna 2017 nettiäänestystyöryhmä ei päätynyt sitä esittämään, huolimatta Juha Sipilän (kesk) hallituksen strategisesta linjauksesta, että Suomessa otetaan käyttöön nettiäänestys. Sitä vastoin Viron parlamenttivaaleissa nettiäänestys on ollut käytössä jo monesti.

– Oikeusministeriössä oltiin huo lissaan siitä, että verkkoäänestyk sessä ei voida varmistaa, että an nettu ääni on juuri kyseisen äänes täjän ääni eikä taustalla ole esimer kiksi puolison painostusta, Ville Hiltunen kertoo.

– Itse pidän kuitenkin vähän vie raana ajatusta, että ääni muuttui si tai korruptoituisi sähköisessä kä sittelyssä. Eihän mikään verkkopal velu voi toimia niin, että tieto siinä muuttuisi.

Edita Prima on järjestänyt lukui sia vaaleja hybridimallilla, eli ää nestäjä voi valita joko postiäänes tyksen tai sähköisen äänestyksen. Postiäänestys on Hiltusen mukaan selvästi yleisempää vanhemmissa ikäryhmissä. Myös äänestysaktiivi suus on näissä ryhmissä tyypillisesti suurempi, koska äänestäminen koetaan velvollisuutena.

MANUAALISEN eli paperipohjaisen äänioikeusluettelon ongelmat ovat tiedossa kirkkohallituksessakin. Se on valmistellut jo pitkään säädöstä sähköisestä äänioikeusrekisteristä.

– Valitettavasti säädösvalmistelu keskeytyi keväällä 2020 kirkkolainsäädännön kokonaisuudistuksen tieltä. Valmistelua on tarkoitus jatkaa, kun kirkkolainsäädäntöuudistuksen kohtalo eduskunnassa selviää helmi–maaliskuun vaihteessa. Sähköinen äänioikeusrekisteri on mielestäni välttämätön ensiaskel, jos nettiäänestystä lähdetään kehittämään, kirkkoneuvos Pirjo Pihlaja sanoo.

Hallitus antoi esityksen kirkkolain uudistuksesta eduskunnalle kesäkuussa 2022. Asian käsittely on kesken, ja vaalikausi päättyy pian.

Helsingin hiippakuntavaltuusto näytti 16.2. vihreää valoa Kallion aloitteelle. Se etenee kohti kirkolliskokousta. ■

Tunnetko Sofian? Meillä

Tulossa maaliskuussa:

Tapahtumissamme saat näkökulmaa

kiinnostaviin aiheisiin.

Kursseillamme opit uutta.

4.3. Islam ennen ja nyt, osa 1

4.3. Rautamuurahaisten sukua - Larin Paraske

18.3. Nainen ja mies - feministinen teologia

18.3. Parantavat liikkeet - kurssi

19.3. Stressistä rauhaan - kurssi

20.3. Mosaiikkitaiteen kurssi 1 & 2

25.3. Historia ja hengellisyys

EDUSKUNTAVAALIEHDOKAS, Ilmoita Kirkko ja kaupunki-lehdessä. Painos: Helsinki 190 000 kpl, Espoo, Kauniainen ja Vantaa 150 000 kpl Ilm. 16.3.: Varaukset 3.3. ja aineistot 6.3. Ilm. 30.3.: Varaukset 17.3. ja aineistot 20.3.

Testamentti on kaunis tapa aut taa

Jo pienelläkin osuudella omaisuudestasi on suuri merkitys kehitysmaiden köyhimmille ihmisille. Lapset voivat päästä kouluun, nuoret saada ammattikoulutusta ja naiset keinoja hankkia toimeentulon.

Testamentin teko ei ole vaikeaa.

Tilaa maksuton testamenttioppaamme: asiakaspalvelu@kirkonulkomaanapu.fi kirkonulkomaanapu.fi/testamentti

020 787 1201 (Puhelun hinta 8,35 snt/puhelu + 16,69 snt/min)

Ihan tavallinen ahdistus

Rahan puute, ero puolisosta, ystävien vinoilu, riittämättömyyden tunne

moni asia ahdistaa, ja se on aivan normaali reaktio elämän vastoinkäymisissä.

Asioilla on tapana järjestyä. Odotellaan vähän.

Katsotaan, miltä huomenna tuntuu tähän aikaan.

Näillä lauseilla psykoterapeutti ja perheneuvoja Katianna Ruuskanen rauhoittelee itseään, kun huomaa ahdistuksen nousevan.

Ahdistus on normaali reaktio elämän epävarmuuteen. Se on yksi tunne muiden joukossa: ihminen kokee yhtenä hetkenä ahdistusta, toisena iloa ja luottamusta.

Jos ahdistus alkaa todella kuristaa, toistuu aina vain tiheämmin ja lamaa toimintakyvyn, mennään diagnosoitavan ahdistushäiriön puolelle. Se on hoitoa vaativa sairaus.

Tämä juttu käsittelee kuitenkin ihan tavallista ahdistusta. Kun Kirkko ja kaupunki pyysi lukijoitaan kertomaan ahdistuskokemuksiaan, vastauksia tuli toista sataa.

Lukijat vastasivat kysymykseen: millaisissa tilanteissa sinua on ahdistanut?

”MINUA AHDISTAVAT TALOUDELLISET ongelmat: menneet ja niiden myötä syntynyt kauhu mahdollisista uusista ongelmista. Pelkään paniikkikohtaukseen saakka avata postiani.” Nainen, 48

”Ahdistus pahenee ennen palkkapäivää, kun alan murehtia, saadaanko laskut maksettua.” Nainen, 33

”Rahat eivät riitä ulosoton vuoksi ollenkaan.” Nainen, 58

”Kesätöitä on pakko löytää, tai toimeentuloa ei ole.” Mies, 24

”Gradu pitäisi saada valmiiksi, tai olisi pitänyt saada jo vuosia sitten, ja taloudellinen tilanteeni on katastrofaalinen.” Nainen, 58

Tuore tutkimus suomalaisista kertoo, että tulotasolla on vahva yhteys mielenterveysongelmien yleisyyteen. Kolmikymppisten pienituloisimpaan viidennekseen kuuluvien riski sairastua johonkin mielenterveyshäiriöön on 63 prosenttia, hyvätuloisimman viidenneksen 25 prosenttia.

Raha­asiat voivat ahdistaa myös ihmistä, jolla on vakituinen työpaikka ja vakaat tulot. Vähäinenkin uhka työn menetyksestä tai taloudellinen takaisku saattavat käynnistää pelot kadulle joutumisesta.

”Eron jälkeen ahdistusta esiintyi jopa paniikkikohtauksina.” Nainen, 50

”Sairaudet ahdistavat, ja tulevaisuus. Jatkuvat kivut.” Nainen, 43

”On ahdistanut äitini sairastumisesta syöpään.” Nainen, 60

”Ahdistaa, kun joudun seuraamaan parhaan ystäväni elämää väkivaltaisessa avioliitossa.” Nainen, 40

”Minulla on möykky vatsassa nuoren stressin ja ahdistuksen edessä.” Nainen, 49

Katianna Ruuskasen mukaan ahdistus suorastaan kuuluu kriisitilanteeseen. Tunteistaan kannattaa puhua jollekulle.

– Ihmisen ei kuulu joutua selviämään yksin. Tarvitsen itsekin vaikeina hetkinä ihmisiä, jotka kannattelevat ja valavat minuun uskoa, toivoa ja rakkautta.

Ruuskanen neuvoo miettimään, löytyisikö elämästä pieniä, hyviä asioita myös kriisin keskellä. Ne auttavat raskaimman läpi.

Oman elämänkaaren piirtäminen voi auttaa kriisissä.

– Se auttaa hahmottamaan, että nyt elän tosi vaikeaa kohtaa, mutta tämä ei ole elämänkaareni päätepiste. Jokainen joutuu joskus kohtaamaan kärsimystä ja kuolemaa. Silti elämässä saattaa tapahtua vielä muitakin asioita.

– Jos on elänyt lama­aikana perheessä, jossa on ollut työttömyyttä ja konkurssia, kaikki tuosta ajasta muistuttava voi pelottaa. Silloin kannattaa miettiä, liittyykö ahdistus tähän hetkeen vai lapsuudenkodin tunnelmaan.

Ahdistus on Ruuskasesta ymmärrettävä reaktio myös läheisen kärsimykseen.

– Tunne kertoo, että tuo toinen ihminen on minulle tärkeä. Välillämme on kuitenkin raja. Voin erottaa, että hänellä on hätä, minulla ei.

– Ahdistukseen auttaa usein toiminta. Voinko tehdä jotain toisen hyväksi?

–

Jotkut ahdistuksen syyt ovat vastaansanomattomia. Jos ihmisellä on huoli perheen taloudellisesta pärjäämisestä, se ei ole asia, joka hänen pitäisi ratkaista mielensä sisällä, Katianna Ruuskanen sanoo.

Jos ahdistus johtuu köyhyyden pelosta, Ruuskanen neuvoo kysymään itseltään, mitä vaaroja nykyisessä tilanteessa oikeasti on. Jos rahaa olisi vähemmän, mistä konkreettisista asioista joutuisi luopumaan?

”POIKANI TEKI ITSEMURHAN.” Nainen, 58

”Mies petti minua.” Nainen, 35

”HAASTAVAT IHMISSUHTEET, joita elämässäni on esimerkiksi sukulaisuuden kautta, ahdistavat minua. Koen, että minun pitäisi olla erilainen ihminen ja haluta elämältä eri asioita kuin oikeasti haluan.”

Nainen, 47

TEKSTI PIHLA TIIHONEN JA KATA-RIINA HEINONEN-TRICARICO KUVITUS PAULI SALMI KUVAT SIRPA PÄIVINEN JA JANI LAUKKANEN

Jos on elänyt lama-aikana perheessä, jossa on ollut työttömyyttä ja konkurssia, kaikki tuosta ajasta muistuttava voi pelottaa.

PSYKOTERAPEUTTI JA PERHENEUVOJA KATIANNA RUUSKANEN

Katianna Ruuskanen on huomannut, että nykyään moni yrittää olla superihminen. – Kukaan ei kuitenkaan

”Ahdistaa, kun olen yhtä aikaa työvuorossa minua jo vuosia kiusanneen ja nöyryyttäneen henkilön kanssa.”

Nainen, 57

”Viimeksi ahdisti, kun piti huomauttaa naapuria parveketupakoinnista, koska se haisee meillä sisällä.” Nainen, 43

”Ystävät ahdistavat jatkuvalla vinoilullaan siitä, että olen sinkku ja haluan pysyä sinkkuna ilman tarvetta minkäänlaiseen läheisyyteen.”

Mies, 53

Ahdistus on parhaimmillaan voima, joka auttaa muuttamaan vallitsevia olosuhteita. Katianna Ruuskanen pitää hiertävien ihmissuhteiden herättämää tunnetta tällaisena voimana.

Ruuskanen on nähnyt työnohjaajan roolissa, että moni reagoi työpaikan ihmissuhdeongelmiin vetäytymällä. Silloin konfliktit jäävät ratkaisematta ja alkavat laajentua.

– Voisiko työkaverille kertoa, että minulla on huono olo kanssasi? Onko meidän välillämme jotain, mitä en ymmärrä? Olenko loukannut sinua jotenkin? Vaikeuksien takana saattaa olla vanha väärinkäsitys, joka on alkanut elää omaa elämäänsä.

Ruuskanen muistuttaa, että yhdessä toimiminen hioo ihmisiä ja opettaa sietämään erilaisuutta. Vain ihmissuhteissa voi oppia pitämään puoliaan, antamaan periksi ja antamaan anteeksi.

Jos ihminen pohtii, kannattaako hänen pitää yllä vaikkapa ystävyyssuhdetta, Ruuskanen esittää kolme kysymystä.

Tältä ahdistus tuntuu

* Tuntuu, että elefantti istuu rinnan päällä

* Ei saa henkeä

* On palan tunne kurkussa

* Sydän hakkaa ja rintaa vihloo

* Maailma alkaa pyöriä ympärillä

* Mielessä pyörii, mikä kaikki voi mennä pieleen

* Oksettaa ja huimaa

* On kuuma, hikoiluttaa

* Vatsaa vääntää tai siellä on möykky

* Vapisuttaa, kädet tärisevät

* Päätä kiristää tai särkee

* Olkavarsissa kihelmöi

* Reidet menevät voimattomiksi

* On epävarma olo

* Itkettää

* Tekee mieli paeta

Lähde: Kirkko ja kaupungin ahdistuskyselyn vastaukset.

Pelottaako tämän ihmisen seurassa? Tuleeko yhdessä hänen kanssaan toistuvasti kylmä ja ontto olo? Tuntuuko, että toinen haluaa sinulle pahaa?

– Jos kokee olevansa ystävänsä kanssa jatkuvasti kapeampi versio itsestään, suhteesta kannattaa lähteä. Joskus on parasta lakata odottamasta suhteelta jotain, mitä siinä ei vain ole. Ruuskanen ehdottaa myös tutkiskelemaan, onko ihmissuhdeahdistuksen taustalla muutakin. Epävarma maailmantilanne on laskenut monen ahdistumiskynnystä.

Yksikään Kirkko ja kaupungin kyselyyn vastannut ei kertonut ahdistuksensa syyksi ilmastonmuutosta, Ukrainan sotaa tai arjen mullistanutta pandemiaa. Ruuskasen mukaan ne nostavat silti stressitasoa taustalla, mikä heijastuu etenkin lähisuhteisiin.

– Perheneuvontaan tulevilla voi olla monia murheita. Silti he kokevat, että ongelmien ytimessä ovat vaikeudet parisuhteessa. Ihmiset kaipaavat rakkautta, joka kestää, vaikka ympärillä tapahtuisi mitä.

”SEURAKUNTA JA SATEENKAAREVUUTENI ahdistavat. En voi tietää, onko tila turvallinen vai purkaako joku oloaan vaikka translain takia ja kertoo, että homot ovat tuomittuja. Jos minulla ei ole vahva päivä, en mene mukaan toimintaan.” Nainen, 44

”Minua on ahdistanut mitätöinti homouteni takia. Viimeksi ahdisti tänään suhteen päättymi­

osaa kaikkea. Jokainen on opetellut taitonsa joskus. Opettelu ottaa aikansa, hän sanoo.

sen vuoksi. Suhde päättyi, koska kumppani ei uskaltanut kertoa suuntautumisestaan uskoville läheisilleen.” Nainen, 41

”Ahdisti viimeksi tällä viikolla lukiessani ikäviä kommentteja uudesta translaista sosiaalisessa mediassa. Tuntuu kuin joku uhkaisi henkeäni.”

Muunsukupuolinen, 25

”Haluaisin poistua paikalta, kun seurueessa puhutaan seksuaalivähemmistöistä naureskellen tai pilkaten. Olen pettynyt hyviin ystäviini. Aikuinen lapseni on homoseksuaali.” Nainen, 69

”Ihmiset olettavat minut naiseksi, vaikka olen transmies. Tänään en ole poistunut kotoa osittain ihmispelon vuoksi.” Transmies, 32

”Moottoripyörämessuilla tajusin, miten pahasti meitä homoparia tuijotettiin, vaikka teimme sitä mitä kaikki muutkin: ihailimme hienoja ajoneuvoja rakkaan kanssa käsi kädessä. Tuli pelko väkivallasta ja paha mieli siitä, ettei saa olla oma itsensä. Lähdimme tilanteesta.” Mies, 30

Psykoterapeutti Katianna Ruuskanen huokaa.

– Meillä ei ole varaa käyttäytyä noin huonosti. Meillä ei ole yhteiskuntana varaa siihen, että joidenkin ihmisten on vetäydyttävä kontakteista. Vastaajien surulliset kokemukset muistuttavat tilannetta, jossa koulukiusatun pitää vaihtaa koulua eikä kiusaajan.

Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöön kuuluvat ihmiset kokevat vähemmistöstressiä, joka on omiaan heikentämään kokijansa psyykkistä hyvinvointia.

– Jokainen tarvitsee hyväksyvää peiliä. Jos on tottunut saamaan yhteisöltään myönteistä vastakaikua, ei edes huomaa sen arvoa. Jotkut meistä saavat kuitenkin ympäristöltään lähinnä ihmetystä, mitätöintiä ja katseita, jotka eivät toivota tervetulleeksi.

Ruuskanen iloitsee rohkeista yksilöistä, jotka jaksavat puhua vähemmistöstressistään. Heidän ansiostaan muut saavat kuulla, miltä hylkäävä käytös tuntuu.

Hän painottaa, että jokaisella on oikeus valita, kuinka paljon altistuu vaikeille asioille. Itseään saa suojella.

Vähemmistöstressiä kokeville ihmisille Ruuskasella on kaksi viestiä.

– Jos et kelpaa ympäristöllesi sellaisena kuin olet, ahdistuksesi on täysin oikeutettua. Muut eivät voi ymmärtää, miltä seksuaalisuuden ja sukupuolen kyseenalaistaminen tuntuu, elleivät ole kokeneet samaa itse.

– Kerää lähipiiriisi ystävällisiä ihmisiä ja ajattele heitä silloinkin, kun ette ole yhdessä. Yritä huomata hyvät katseet, joita saat, ja monista niitä mielessäsi.

Läheistensä huonosta kohtelusta ahdistuville Ruuskanen muistuttaa, että onneksi maailma on sentään vähän valmiimpi kohtaamaan erilaisuutta kuin ennen.

– Pidä huolta ihmisistä, jotka sinulle on annettu. Ymmärrä, ettei ole olemassa meitä ja heitä. On vain meitä.

sa, jossa kukin vuorollaan kertoi oman lapsensa kasvusta ja kehityksestä.” Nainen, 33

On todella tavallista jännittää esiintymistä. Katianna Ruuskanen neuvoo ajattelemaan asiaa ennen H-hetkeä.

– Miksi minua ei jännittäisi olla esillä? Tunteen voi neutralisoida toteamalla ääneen, että kylläpä nyt jännittää.

Sama kikka toimii muidenkin tunteiden kanssa: Jos tunteensa kieltää ja yrittää toimia sitä vastaan, se voimistuu. Kun tunteen tunnistaa ja hyväksyy, sen kanssa on helpompi pärjätä.

Itselleen voi myös yrittää olla armollinen. Ruuskanen harjoittelee taitoa työskennellessään toisessa ammatissaan pappina.

– Teen nykyään niin harvoin papin töitä, että jokainen avioliittoon vihkiminen ja hautaan siunaaminen jännittää. Rauhoittelen itseäni, että totta kai minua hermostuttaa, koska tilaisuus on monelle tärkeä. Ei ole mitään hätää, osaan nämä asiat. Riittää, että olen aidosti läsnä.

”RIITTÄMÄTTÖMYYDEN TUNNE. En ehdi, pysty enkä kykene asioihin, joita tunnen ulkopuolelta vaadittavan.” Nainen, 49

”Jos työt kasautuvat ja jumiutuvat ja tuntuu, että en selviä. Deadlinet paukkuvat.” Nainen, 56

”Digitaitojen puute.” Nainen, 61

”Töissä ahdistaa, kun tuntuu, että olen huono ja ihmiset pitävät minua outona.” Nainen, 41

”ESIINTYMISTILANTEISSA ISKEE pakokauhu.”

Mies, 47

”Kun pitää olla huomion keskellä, hengitys vaikeutuu.” Nainen, 31

”Koen ahdistusta tilanteissa, joissa en ole ihan varma itsestäni. Näin kävi esimerkiksi, kun pidin puhetta englannin kurssilla aiheesta, josta en tiennyt tarpeeksi.” Nainen, 18

”Työhaastattelussa aivot jäätyvät, hengitys tihenee, hikoilen ja vapisen.” Nainen, 29

”Epävarmoissa ja uusissa tilanteissa tuntuu pelottavalta.” Nainen, 24

”Ahdistun sosiaalisissa tilanteissa, joissa on mukana minulle vieraita ihmisiä, ja huomio on minussa. Viimeksi ahdisti lapsen ryhmäneuvolas-

”Kuoleman kauhut hyökkäävät kimppuuni”

Psalmit ovat Helsingin yliopiston Vanhan testamentin eksegetiikan professorin Martti Nissisen mielestä hieno kurkistus ahdistuneen ihmisen mieleen. Yksi koskettavimmista on psalmi 55, jossa ahdistusta kuvataan muun muassa näin: ”Sydän hakkaa rinnassani, kuoleman kauhut hyökkäävät kimppuuni. Pelko vavisuttaa sisintäni, kauhu saartaa minut.”

Psalmien rukouksiin kuka tahansa voi samastua. Niissä ajatuksia ei silotella tai sensuroida, vaan valitusrukousten lausuja saattaa toivoa kanssaihmiselle sellaista, mitä ei oikeassa elämässä ole suotavaa toivoa, kuten kuolemaa.

Psalmien lisäksi Vanhassa testamentissa on ahdistusta kuvaavia kertomuksia. Kokosimme niiden pohjalta Nissisen kanssa kolme näkökulmaa ahdistukseen.

1. Yhteisöjen kohtaamat katastrofit

Jerusalemin muurit ovat sortuneet ja portit on tuhottu. Syypäitä tilanteeseen ovat kaupunkilaiset, jotka elävät huonojen elintapojensa takia kurjuudessa ja häpeässä. Tilanne ahdistaa kuningas Saulin juomankaatajaa, Nehemiaa. Ahdistuksen vuoksi hän ei pysty tekemään muuta kuin itkemään, murehtimaan ja paastoamaan.

Nehemia hakee apua ahdistukseensa toiminnasta. Hän pyytää luvan kuninkaalta, jotta voi alkaa rakentaa Jerusalemin uudestaan.

(Nehemian kirja 1–2)

”Mietin aivan liikaa mitä muut ajattelevat minusta, enkä näe itseäni joukon tasavertaisena jäsenenä vaan huonompana kuin muut ympärilläni olevat.” Nainen, 26

Katianna Ruuskanen kehottaa riittämättömyydentunteen kanssa painiskelevia tekemään reality checkin.

– Kukaan ei osaa kaikkea. Jokainen on opetellut taitonsa joskus. Opettelu ottaa aikansa. Esimerkiksi minulla ei tietenkään ole sujuvaa ruotsin kielen taitoa, koska en ole opiskellut kieltä niin pitkälle enkä käyttänyt sitä säännöllisesti.

Sosiaalinen media työntää silmille loputtomasti vertailukohtia. Aina riittää kauniita ihmisiä, joiden elämä vaikuttaa kohokohtien sarjalta ja jotka näyttä-

2. Henkilökohtaiset vastoinkäymiset ja vaikeat elämäntilanteet

Kuningas Saul ahdistuu, kun Jumalan lähettämä paha henki käy hänen kimppuunsa. Ahdistusta lievittääkseen kuningas pyytää noutamaan paikalle Daavidin, joka osaa soittaa harppua kauniisti. Musiikki auttaa kuningasta rentoutumaan: ”Aina kun Jumalan lähettämä paha henki yllätti Saulin, Daavid tarttui harppuunsa ja soitti. Silloin Saulin ahdistus helpotti, hänen tuli parempi olla ja paha henki jätti hänet rauhaan.”

(1. Samuelin kirja 16)

3. Traumaattiset elämänkokemukset ja ahdistavat tilanteet

Abraham karkottaa toisen vaimonsa Hagarin ja heidän yhteisen poikansa Ismailin autiomaahan ensimmäisen vaimonsa, Saaran, pyynnöstä. Kun mukana kannettu vesi loppuu, Hagaria ahdistaa, että hänen poikansa saattaa kuolla. Koska Hagar ei halua seurata lapsensa julmaa kohtaloa, hän jättää tämän pensaan alle. Lapsi alkaa itkeä, ja silloin Jumalan enkeli neuvoo Hagaria, että tämän tulee pitää huolta pojastaan. Kaikki tulisi sujumaan hyvin.

(1. Mooseksen kirja 21)

”

Ihmiset kaipaavat rakkautta, joka kestää, vaikka ympärillä tapahtuisi mitä.

KATIANNA RUUSKANEN

JOEL GRANDELL

vät suoriutuvan loistokkaasti vähän kaikesta.

Ruuskanen on huomannut, että nykyään moni yrittää olla superihminen. Tavallinen keskitaso tuntuu epäonnistumiselta.

– Jotkut saavat aikaan todella paljon asioita, mutta he ovat harvinaisia. Myös superihmisiltä näyttävillä tyypeillä on omat ongelmansa. Ne eivät vain näy päältäpäin.

Joskus riittämättömyydentunteen taustalla on syvää häpeää. Jos ihmisestä tuntuu jatkuvasti siltä, ettei hän riitä ja kelpaa, Ruuskanen suosittelee terapiaa.

Alemmuudentunteen taustalla voi olla myös yhteiskunnallisia syitä. Esimerkiksi kovia kokenut nuori tai maahanmuuttaja ei ole ehkä löytänyt opiskelu­ tai työpaikkaa ja kokee siksi huonommuutta.

Ruuskasen mielestä jokaisen pitää saada tuntea olevansa merkityksellinen osa yhteiskuntaa.

– Maailma ei ole kaikille helppo paikka elää. Yhteiskunnan ja kirkon tehtävä on tasata sitä, etteivät kaikki saa syntymälahjakseen samoja resursseja.

”KUKAAN EI ODOTA, kun pääsen töistä.” Nainen, 49

”Tumma ja negatiivinen olotila kiusaa minua kotona öisin, kun olen yksin enkä saa unta.” Nainen, 26

”Paniikin tunne valtasi minut, kun heräsin ja ajattelin yksinäisyyttäni.” Nainen, 69

”Hengittäminen on vaikeaa, kun pitää olla yksin omien ajatusten kanssa.” Nainen, 40 ”Keho on levoton ennen yleisiä lomakausia, kun aletaan puhua matkoista ja muista tekemisistä. Ehkä kyse on ulosjäämisen pelosta.” Mies, 44 Jos ahdistuksen syynä on yksinäisyys, Katianna Ruuskanen keskittyisi siihen eikä ahdistukseen.

Moni asuu pääkaupunkiseudulla itsekseen ja saattaa tuntea yksinäisyyttä, vaikka ystäviäkin olisi. Ystävien elämä saattaa olla täynnä perhettä, töitä ja harrastuksia.

– Jos elämässä on ystäviä, ilmiantaisin yksinäisyyden heille ja kertoisin, että tarvitsen heitä.

Entä jos ystäviä ei ole? Jos koko kaveripiiri jäi erossa puolisolle tai uudella paikkakunnalla ei ole tutustunut kunnolla kehenkään? Jos osaa ulkoa elämäntaito ­ oppaiden klassikon Miten saan ystäviä, menestystä ja vaikutusvaltaa vuodelta 1937, mutta se ei ole auttanut?

Ruuskasen mielestä self help ­ oppaat ovat parhaimmillaan silloin, kun niistä saa vertaistukea.

– Self help toimii ihmistä vastaan, jos hän tuntee epäonnistuneensa, kun ei saa siitä apua. On kauheaa vuorata ihmisen sohva elämäntaitooppailla ja antaa hänelle mielialalääkkeitä, jos hän haluaa vain ihmisen rinnalleen.

Ruuskasen mielestä ihmisten pariin meneminen on aina ensimmäinen askel irti yksinäisyy­

destä. Ystävystymiseen voi keskittyä ja käyttää aikaa yhtä tietoisesti kuin parisuhteen luomiseen.

Uusia ystäviä saattaa saada tilaisuuksista, joissa käy ihmisiä, jotka ovat kiinnostuneita samoista asioista kuin itse on. Naapurista, työkaverista, harrastus­, koirapuisto ­ tai seurakuntatutusta voi kehittyä ystävä.

Ystävystymistä auttavat saman ihmisen tapaaminen monissa erilaisissa tilanteissa ja henkilökohtaisten asioiden jakaminen. Suhteen syveneminen vie aikaa.

”MINUA AHDISTAA JULKISILLA paikoilla, joissa on paljon ihmisiä. Viimeksi tänään ruokakaupassa.” Nainen, 26

”Ihmispaljous esimerkiksi uimahallissa alkaa ahdistaa.” Nainen, 49

”Ahdistun kaupungilla, ihmisten kanssa, virastoissa, lääkärillä, puhelimessa…” Nainen, 28

”Suuressa ihmisjoukossa alan voida huonosti.” Nainen, 66

Nopeasti nouseva ahdistus, johon liittyy voimakas paniikki ja todellisuudentunteen hämärtyminen, liittyy usein ihmisjoukkoihin. Jos tilanne toistuu usein ja rajoittaa elämää, kyseessä ei todennäköisesti ole enää tavallinen ahdistus vaan diagnosoitava ahdistushäiriö.

– Ahdistuksella on tapana piiloutua kehoon ja tulla ulos erilaisina fyysisinä oireina, Katianna Ruuskanen sanoo.

Keskittyminen fyysiseen pahaan oloon on omiaan voimistamaan ahdistusta. Ihminen saattaa paniikkikohtauksessa käydä läpi sydänkohtauksen oireita ja sitä, pitäisikö tilata ambulanssi.

– Sydänkohtaus ei kuitenkaan ala ihmisen sisäisellä tunnelmalla, vaan kivulla ja säryllä.

Jos ihmispaljous ei lamauta vaan tuntuu ainoastaan olevan liikaa, avuksi voi riittää itsensä maadoittaminen.

– Tunne maa jalkojesi alla ja pidä itseäsi kädestä, ellei mukanasi ole läheistä. Tarkenna katseesi tiettyyn pisteeseen. Keskity siihen, missä omat rajasi kulkevat, Ruuskanen neuvoo.

– Musiikin kuuntelu luureilla on hyvä tapa säädellä ärsykkeiden määrää julkisilla paikoilla.

Ruuskanen toteaa, ettei jokaisen tarvitse viettää vapaa­aikaansa messuilla ja festivaaleilla. Rauhallisesta elämästä saa nauttia.

Lopuksi Ruuskanen muistuttaa perusasioista. Kaikenlaisen ahdistuksen hillitsemisessä auttaa, kun nukkuu riittävästi, syö säännöllisesti, käy merkityksellisiä keskusteluja läheisten kanssa ja viettää riittävästi omaa aikaa.

– Nämä banaalin yksinkertaiset ohjeet pitävät ihmisen raameissaan. Muiden tarpeita ei pidä asettaa etusijalle, vaan on pysyttävä uskollisena itselleen. ■

”

Superihmisiltä näyttävillä tyypeillä on omat ongelmansa. Ne eivät vain näy päältäpäin.

KATIANNA RUUSKANEN

Kun ahdistus muuttuu sairaudeksi

Iso osa ihmisistä kärsii ahdistuksesta lähes joka päivä, ja se kuuluu elämään. Ahdistus kumpuaa usein haasteista ja huolista.

– Tällä hetkellä suomalaisia ahdistavat etenkin ilmasto, suuret sähkölaskut ja Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan, kertoo THL:n ylilääkäri Outi Linnaranta.

Joissakin tapauksissa ahdistus saattaa pitkittyä ja alkaa häiritä arkea. Tällöin puhutaan ahdistuneisuushäiriöistä. Sairaudeksi ahdistus luokitellaan silloin, kun se estää ihmistä tekemästä töitä, käymästä koulua, tapaamasta ihmisiä tai elämästä tavallista elämää.

Helmikuun alussa julkaistun Kelan tiedotteen mukaan mielenterveydenhäiriöt olivat suurin syy työikäisten sairauspäivärahalle vuonna 2022. Sairauspäivärahaa myönnettiin eniten ahdistuneisuushäiriöiden ja masennushäiriöiden vuoksi. Ahdistuneisuushäiriöiden takia myönnetyt sairauspäivärahat lisääntyivät viime vuonna etenkin naisilla.

Yleisin ahdistuneisuushäiriöistä on sosiaalinen ahdistus. Tällöin ihmisen on vaikeaa olla tai toimia tilanteissa, joissa on paljon ihmisiä.

– Ihminen saattaa joutua paniikkiin siitä, että joutuu pitämään työpaikan Teamsissa esityksen tai koulussa esitelmän. Myös bussissa tai kaupassa saattaa ahdistaa.

Muita ahdistuneisuushäiriöitä ovat paniikkihäiriö, jossa ahdistus ilmenee yllättäen kohtauksenomaisesti, ja pakko ­ oireinen häiriö, joka saattaa oireilla likaisuuden pelkona tai niin, että pelkää vahingoittavansa toista vaikka ei haluaisi.

Yleistyneessä ahdistuneisuushäiriössä ahdistus on vellovaa ja jatkuvaa huolta, josta ei millään pääse eroon.

Usein ihmisellä on monta ahdistuneisuushäiriötä samanaikaisesti.

YHTEISTÄ KAIKISSA ahdistuneisuushäiriöissä on kehon tapa reagoida jännittävään asiaan tai tilanteeseen: sydämen syke nousee, hikoiluttaa, punastuttaa ja saattaa huimata.

– Olemme kaikki eri tavalla herkkiä sille, kuinka voimakkaasti keho reagoi erilaisiin tilanteisiin, Outi Linnaranta sanoo.

Lisäksi meihin vaikuttavat elämänkokemukset. Joillakin saattaa olla kokemuksia, jotka ovat murtaneet luottamusta omaan pärjäämiseen.

Nuorten ahdistuksesta on kirjoitettu mediassa paljon. Tutkimusten mukaan niin Suomessa kuin muuallakin maailmassa joka toinen opiskelija kertoo olevansa ahdistunut. Myös muiden ikäryhmien ahdistuneisuus on lisääntynyt viime vuosina.

On myös ihmisryhmiä, jotka kärsivät ahdistuksesta muita enemmän. Esimerkiksi maahanmuuttajilla ahdistus liittyy traumakokemuksiin ja haastavaan elämäntilanteeseen.

– Heillä on tosi paljon kurjia kokemuksia, ja voi olla, että lapset eivät ole koskaan aiemmin eläneet turvallisessa paikassa.

Myös syrjintä ja rasistisen käytöksen kohteeksi joutuminen aiheuttavat ahdistusta ja muita mielenterveyshäiriöitä.

Samoin sateenkaari­ihmiset altistuvat syrjinnälle ja väkivallan uhalle.

– Jos sinulla on toistuvasti kokemuksia siitä, että sinua satutetaan etkä voi itse mitenkään hallita tapahtumia, ahdistus voi yleistyä koskemaan myös muita, neutraaleitakin tilanteita.

Myös uskonnolla näyttäisi tutkimusten mukaan olevan yhteyksiä ahdistukseen ja sen määrään.

– Ihmisillä, joiden jumaluuskäsitys on tuomitseva ja pelottava, voi esiintyä enemmän ahdistusta ja masennusta.

– Voi myös olla, että niillä, jotka eivät kärsi ahdistuksesta ja masennuksesta, myös jumaluuskäsitys on useammin armollinen ja valoisa.

Naiset kärsivät miehiä enemmän masennuksesta ja ahdistuksesta. Miehillä mielenterveyden ongelmat ilmenevät naisia useammin päihdeongelmina tai haitallisena käyttäytymisenä.

OUTI LINNARANTA ON harmissaan siitä, että liian usein ajatellaan, että ahdistus on lievä sairaus, eikä sitä hoideta tarpeeksi nopeasti.

– Se on sääli. Sillä jos ahdistus pitkittyy, se haittaa ystävyyssuhteita, opintoja ja aikuisuuden rakentumista.

Hänen mukaansa ahdistusta on kohtuullisen helppo hoitaa, jos hoito aloitetaan nopeasti ensioireiden ilmaannuttua. Hoitokeinona voi toimia esimerkiksi lyhyt verkkoterapia.

Mikäli ihminen ei pääse hoitoon, voi ahdistus kestää vuosikymmeniä. Silloin ei voida enää puhua lievästä sairaudesta, eikä hoitokaan ole helppoa.

– Olemme kaikki eri tavalla herkkiä sille, kuinka voimakkaasti keho reagoi erilaisiin tilanteisiin, Outi Linnaranta sanoo.

Kaikki ei ole hyvin

Muusikko Antti Autio ahdistuu maailman tilasta ja menestyksestä.

Ahdistus vie meistä monilta yöunet, mutta muusikko, musiikintekijä ja näyttelijä Antti Autioon sen vaikutus on päinvastainen.

– Voisin nukkua koko ajan. Hereillä ollessa ahdistus vetää hartiat korviin ja tuntuu särkyinä ja kolotuksina eri puolilla ruumista. Kehon lisäksi ahdistus vaikuttaa mieleen.

– Ahdistus näkyy esimerkiksi vaikeutena keskittyä siihen, mitä ympärillä tapahtuu ja mikä tässä hetkessä on olennaista.

Autiota ahdistaa erityisesti maailman tila: luontokato, ilmastokriisi,

sotauutiset ja äärioikeiston nousu. Myös omaan mielenterveyteen liittyvät asiat huolettavat.

– Elän jatkuvassa ristivedossa. Toisaalta on oma elämä ja yritys pysyä toimintakykyisenä ja järjissään sekä paikoitellen jopa nauttia olemisesta. Toisaalta on tietoisuus siitä, että elämän rakenne on aika kestämätön.

ANTTI AUTIO KERTOO olleensa huoleen ja ahdistukseen taipuvainen lapsesta lähtien. Lapsena hän löysi helpotusta pahaan oloon erilaisista pallopeleistä kuten jalkapallosta, sählystä ja tenniksestä. Pelatessa pystyi uppoutumaan täysillä käsillä olevaan hetkeen, eikä tarvinnut miettiä mitään muuta.

Edelleen Autio pyrkii rauhoittamaan itseään niin, että ohjaa tietoisesti mielensä siihen, mitä ympärillä sillä hetkellä tapahtuu.

– Minulle musiikki on keino, jolla voin tulla läsnäolevaksi siinä hetkessä missä olen. Siksi minusta varmaan tulikin muusikko.

Autio alkoi soittaa kontrabassoa teini-ikäisenä. Hän opetteli soittamaan myös kitaraa. Pian Autio alkoi säveltää omia lauluja.

Nykyään Autio tekee musiikkia kitaran tai erilaisten musiikintekoon käytettävien tietokone-ohjelmien avulla.

– Musiikinteko-ohjelmien käyttäminen on kuin pelaisi videopeliä, hirveän upottavaa. Jos minulla on ahdistava kausi menossa, ohjelmien käyttäminen luo minihetkiä, joissa ajatukset voi suunnata luovaan tekemiseen.

Toisaalta Autio on huomannut, että ahdistavien asioiden vältteleminen lisää tuskaa ja ahdistusta. Niiden kohtaaminen puolestaan helpottaa oloa.

– Mielestäni kannattaa tavoitella sitä, että pystyy tulemaan näkyväksi itselleen ja muille juuri siinä kohtaa elämää, missä sillä hetkellä on.

Omien arvojen mukainen elämä auttaa myös ahdistukseen.

– Omaan elämäntilanteeseen pystyy vaikuttamaan yleensä edes jollakin tavalla. Voi miettiä matkustamista, ruokavaliota ja minkälaisia ihmissuhteita itsellä on.

Koko ajan ei myöskään ole hyvä velloa omassa ahdistuksessa ja ja pohtia maailman tilaa. Välillä on pakko pitää taukoa. Silloin on hyvä tehdä jotain, johon voi uppoutua täysillä.

Antti Autio lievittää ahdistustaan suuntaamalla ajatuksensa tähän hetkeen ja siihen, mitä ympärillä tapahtuu.

– Musiikin lisäksi minulla toimii se, että katson jalkapalloa ja annan sille sellaisen arvon, että tämä on nyt tosi tärkeä juttu tällä hetkellä.

AHDISTUKSEN VOI Antti Aution mielestä valjastaa taiteen tekemisen moottoriksi – ainakin tiettyyn pisteeseen saakka. Myyttiä taiteilijasta, joka luo parhaat teoksensa kärsimyksestä käsin, hän ei kuitenkaan allekirjoita.

– Itse en ainakaan ole tuskan ja ahdistuksen keskellä luovimmillani. Toki siinäkin tilassa voi olla hienoja, luovia hetkiä.

Aution musiikkia on mediassa usein kuvattu melankoliseksi. On helppoa ajatella, että taiteilija käsittelee taiteessaan omaa elämäänsä. Autio on kuullut päivittelyä siitä, kuinka synkkää hänen elämänsä laulujen perusteella on.

Vaikka Autio myöntää itsekin miettivänsä taiteilijan suhdetta teokseen, hänestä tuntuu hassulta, että hänen omat laulunsa kuullaan omaelämäkerrallisina.

– Jos biisistä löytyy tarina, se ei välttämättä ole minun tarinani. Tunne on kuitenkin aina minun. Olisi vaikea kirjoittaa tunteesta, joka ei resonoi missään kohdassa itseäni.

– Olen huomannut, että mitä ahdistavampi oma tilanteeni on, sen iloisempia biisejä syntyy. Ja silloin kun menee hyvin, kykenen käsittelemään ei niin iloisia aiheita.

Aution keikat ovat myyneet loppuun nopeasti ja kolmas soololevy Kaikki talot huojuu on kerännyt suitsutusta musiikkitoimittajilta. Levy voitti tammikuun lopussa Indie Awardseissa Vuoden albumi -kategorian ja laulu Kaikki on hyvin Vuoden kappale -sarjan. Lisäksi albumi oli ehdolla Emma-gaalassa Vuoden alternative ja Kriitikoiden valinta -kategorioissa. Menestyksen voisi kuvitella lievittävän elämäntuskaa ainakin jossain määrin.

Aution on hankala ajatella itseään menestyjänä.

– En ajattele, että olenpa menestynyt. Omaa elämää on vaikea nähdä ulkopuolelta, sillä se tuntuu vain omalta elämältä. Toki olen saavuttanut asioita, joista haaveilin nuorena.

Ura ei Aution mukaan poista ainakaan sellaista ahdistusta, joka kumpuaa nuoruuden haavoista tai huolesta, joka kohdistuu maailman tilaan. Niin kutsuttu menestys voi hänen mukaansa olla myös yksi stressitekijä lisää elämässä.

– En halua kuulostaa siltä, että valitan, mutta kyllä niin sanottu menestyminen tuo paineita. Tulee sellainen olo, että tästä pitää nauttia, ja se on omalle huolestuvalle mielelle haaste.

Hyväksi havaittuja keinoja ahdistuksen lievittämiseen

Kirkko ja kaupungin lukijat kertoivat omat tapansa helpottaa ahdistusta. Psykoterapeutti Katianna Ruuskanen suosittelee näitä konsteja muillekin. Toimivimmat löytyvät testaamalla.

Rauhoittele itseäsi

”Laitan silmät kiinni, lasken kymmeneen rauhallisesti ja yritän tasata hengitystä. Ja yritän ajatella myös järjellä, ettei ole mitään hätää.” Nainen, 39 ”Hengitysharjoitukset.” Mies, 40 ”Lasken ympärilläni olevia asioita: yksi lamppu, kaksi tuolia jne. Painan jalkoja maahan, jotta tuntisin olevani tässä.” Nainen, 34 ”Paras keino on tunnistaa tunne ja todeta itselleen, että kylläpä ahdistaa. Kun tiedostan sen, alan mielikuvaharjoitteen, jossa pilvi tulee aurinkoisella taivaalla eteeni ja lipuu ohitseni. Se muistuttaa minua, että kaikki tunteet tulevat ja menevät.” Nainen, 40 ”Sanon itselleni: selviän kyllä. Kosketan sydämen aluetta. Itken.” Nainen, 49 ”Kiertäjähermon hallinta.” Mies, 53

”Osaan vakuuttaa itselleni, ettei todellista hätää ole: elimistö vain reagoi, eikä se ole vaarallista. Olen myös oppinut keskittymään hetkeen, maadoittamaan itseni siihen ja kokemaan eri aisteja.” Nainen, 60

Liiku ja lotraa

”Täyden ahdistuksen kourissa ulos meneminen edes kymmenen minuutin lenkille voi olla maailman hankalin tehtävä, mutta se helpottaa edes jonkin verran.” Nainen, 26

”Venyttely, ulkoilu.” Mies, 44

”Pyrin turvaamaan kunnon yöunet. Myös jooga, liikunta ylipäätään ja ulkoi-

lu auttavat.” Nainen 39

”Kävely metsässä, avantouinti ja päiväunet.” Nainen, 47

”Tehokas liikunta, erityisesti uinti.” Nainen, 52

”Kuuma suihku tai kylpy, jos olisi varaa. Toisaalta avantouinti.” Nainen, 41

”Ahdistustani helpottaa kylmän veden juominen.” Nainen, 18

”Liikunta ja puhuminen helpottaa. Mutta ahdistuksen tunteen mennessä pitkälle näihinkään ei pysty. Silloin pitää odottaa, että pahin helpottaa, yrittää hengittää kunnolla ja mennä vaikka suihkuun.” Nainen 26

Hae läheisyyttä ja tukea

”Saunominen ja puolison läheisyys helpottavat oloa.” Nainen, 46

”Soitan miehelleni.” Nainen, 62

”Soitto ystävälle.” Nainen, 40

”Kissa kainaloon tai koiran kanssa lenkille metsään. Eläimet ovat paras rentouttaja.” Nainen, 56

Harhauta mieli muualle

”Käytän pakkoajatusten harhauttamiskikkoja. Tetris on yllättävän tehokas!”

Nainen, 30

”Ahdistuksen harhauttaminen lukemalla, kuuntelemalla äänikirjoja, sarjakuvilla, elokuvilla, ajelemalla autolla…”

Mies, 49

”Puhelimella oleminen, television katselu, peiton alla omassa sängyssä makoilu.” Nainen, 22

”Ääneen ajatteleminen, esimerkiksi laulun sanojen läpikäyminen ajatuksella.” Nainen, 43

”Piirtäminen ja kaikki käsillä näprääminen vie ajatukset muualle.” Nainen, 48 ”Neulominen.” Nainen, 45

Vetäydy omaan rauhaan

”Vältän vapaalla ihmiskontakteja. Jätän puhelimen kotiin ja lähden yksin luontoon viettämään kaikki mahdolliset viikonloput ja lomat.” Mies, 53

”Hiljaisuus.” Mies, 34

”Korvatulpat ja se, että asioin meluisissa paikoissa mahdollisimman hiljaisina aikoina.” Nainen, 39

”Jään pois bussista tai menen kauppakeskukseksessa sen hiljaisimpaan nurkkaan, laitan kuulokkeet päähän ja musan soimaan.” Nainen, 35

”Klassisen musiikin kuunteleminen ja hengitysharjoitukset.” Mies, 38

”Opettelin yhden psalminjakeen, ja toistin sitä rukouksena mielessäni.”

Nainen, 58

”Rukous.” Nainen, 61

”Kirkossa mieli rauhoittuu.” Nainen, 40

Apua ammattilaiselta

”Yritän helpottaa jatkuvaa ahdistusta rentoutusharjoituksilla, karsimalla menoja, syömällä säännöllisesti ja pyrkimällä muutenkin terveisiin elämäntapoihin. Lisäksi käyn psykoterapiassa.” Muunsukupuolinen, 31

”Juttelu terapeutin kanssa.” Nainen, 22

”Psykoterapia. Fiiliksien purku kirjoittamalla.” Nainen, 41

”Lääkkeet ja meditointi.” Mies, 29 Mieli ry:n kriisipuhelin päivystää ympäri vuorokauden numerossa 09 2525 0111.

Sydän sanoo

Samu Haber tarkisti työn ja vapaa-ajan balanssin ja päätyi kuuntelemaan sisintään.

TEKSTI NINA RIUTTA KUVA JOONAS BRANDT

Samu Haberin olo on vielä vähän reissussa rähjääntynyt. Viimeisestä Sunrise Avenue ­bändin keikasta on kulunut neljä kuukautta.

Jäähyväiskiertueen piti olla kolme vuotta sitten, mutta pandemia siirsi sitä. Kiertue toteutui viime vuonna.

Ulkopuolisesta Sunrise Avenuen lopettaminen näytti yhtäkkiseltä, mutta sitä se ei ollut. Rahamielessä bändin olisi ollut järkevää jatkaa ja toistaa jo koettua ympyrää uudestaan ja uudestaan.

Mutta se maailma ei enää tuntunut Haberista kodilta. Sunrise Avenue ei ollut hänelle pelkkä bisnes. Se oli intohimo.

– Vähän niin kuin rakkaudessa. Jos tiimi ei tunnu oikealta, vaikkei siinä olisi mitään vikaa – ulospäin varsinkaan – silti täytyy kuunnella itseään. Jonakin päivänä voi olla onneton, jos ei ole uskaltanut kuulla sitä, mitä sydän sanoo.

Haber haluaa mennä rohkeasti itselle tärkeitä arvoja kohti. Hän toivoo oppivansa elämältä jotakin uutta mieluummin kuin että olisi jatkanut mukavuusalueellaan.

Nykyisin henkisyys ja terveys ovat Haberin arvoasteikolla korkeammalla kuin aiemmin. 46­vuotias mies kokee, että tietynlainen uran rakennusprojekti on nyt tehty.

300 päivää vuodessa hotellihuoneissa ulkomailla, promoaminen, myyminen ja joka paikassa esillä oleminen eivät enää ole hänelle niin tärkeitä.

– Seikkailu kyllä houkuttaa minua edelleen, hän sanoo.

16 VUOTTA SITTEN Samu Haber valloitti musiikillaan Keski­ ja Etelä­Euroopan. Ensimmäisen levytyssopimuksen Sunrise Avenue ­bändi teki Saksassa. Ensimmäinen kultalevy pamahti tiskiin Kreikassa.

Bändin keikkailu oli alkanut Suomessa. Levytyssopimusta ei tuolloin kotimaan yhtiöistä kuitenkaan herunut, vaikka Haber enemmän kuin sitkeästi kiersi levy­yhtiöstä toiseen: hän kävi tarjolla 102 levy­yhtiössä ennen kuin Saksassa onnisti.

Haberin palo musiikin tekemiseen ja esiintymiseen oli silloin niin kova, ettei hän sallinut itselleen luovuttamista.

– Samaan aikaan levy­yhtiökäyntien kanssa kiersimme keikoilla, ja tein uusia biisejä. Minusta ne paranivat koko ajan. Tunsin, että jollain tavalla asia etenee, vaikkei palkintoa levydiilin muodossa heti ja helposti tullutkaan.

Kun Sunrise Avenue nappasi levydiilin ulkomailla, Suomessakin havahduttiin.

KERRAN LOMAMATKALLAAN Samu Haber huomasi, ettei voi hyvin. Fysiikka petti ja mieli mustui. Takana oli jälleen pitkä keikkarupeama. Nukkuminen oli ollut säätämistä jo pitkään.

Siitä on nyt seitsemän vuotta.

Haber meni lääkäriin, joka tutkimusten lisäksi ehdotti uupuneelle artistille keskustelua terapeutin kanssa.

Menestynyt ja huomion keskipisteenä olemiseen tottunut supertähti oli saanut itsensä umpisolmuun. Hän oli kadottanut sen, kuka sisimmässään oikeasti oli ja mikä itselle oli tärkeää.

Oma sisin ja omat tunteet alkoivat hahmottua asiantuntijan kanssa keskustellessa.

– Terapia oli hyvä tapa kohdata omat pelot, häpeät ja haaveet. Oli rauhoittavaa pysähtyä ja tajuta, että elämässä kaikki on kuitenkin ihan hyvin.

Haber on myös hankkinut moottoripyöräkortin ja käynyt välillä ajelemassa kavereiden kanssa. Hän on löytänyt rakkaita urheiluharrastuksia, kuten taekwondon ja brasilialaisen jujutsun.

Lenkkeily ja kuntosalitreenit tukevat kamppailutouhua. Avannossa käynti palauttaa ja rauhoittaa kehon ja unesta on tullut tasapainoista. Liikuntaharrastusten myötä Haber on tutustunut uusiin ihmisiin oman alansa ulkopuolelta.

– Minulla on ystäviä, joiden kanssa saan olla vain yksi porukasta. Meillä ei ole mitään titteleitä tai muuta sellaista – se on tosi ihanaa.

KRISTILLISYYDESSÄ ON Samu Haberin mielestä hyviä arvoja ja ajatuksia. Hänen lapsuudenperheessään käytiin kirkossa jouluna, häissä, hautajaisissa, rippikoulussa ja ristiäisissä.

– On meillä rukoiltu, kun olin pieni. Muistan, että isäkin saatiin lukemaan iltarukouksia meidän lasten kanssa. Mummi oli kauniin syvästi uskovainen. Hän soitteli usein minulle maailmalle ja kertoi rukoilevansa joka ilta puolestani.

Nyt Haber toivoo, että mummi voi ”siellä pilven reunalla” hyvin ja katselee tänne maan päälle.

– Minusta rukouksessa on jotain tosi kaunista. Rukous on usein pyyntö tai toive. Varsinkin silloin, jos sen kohdistaa johonkin toiseen, on se ehkä kauneinta, mitä ihminen voi toiselle tehdä, Haber sanoo.

– Ihminen voi hyvin, kun elää omannäköistään elämää ja tekee valintoja, jotka tuntuvat oikeudenmukaisilta ja reiluilta itseä ja muita kohtaan. Silloin voi katsoa peiliin ja olla tyytyväinen.

Pakollinen pysähtyminen ja elämän tarkoituksen pohdinta havahduttivat Haberin huomaamaan, että itselleen kannattaa olla lempeä.

– On tärkeä hyväksyä se, ettei kukaan meistä ole täydellinen. Kun on armollinen itseään kohtaan, kokee vähemmän häpeää eikä kanna itselleen kaunaa. Alkaa ymmärtää, että kaikki me olemme erehtyväisiä ja epätäydellisiä ja tulemme aina olemaan.

TÄRKEIMPÄNÄ OPPINAAN tähän asti Samu Haber pitää sitä, että hän on joutunut tarkistamaan työn ja vapaa­ajan balanssia. Jos kaikki elämässä keskittyy vain työhön, jossain vaiheessa tulee väkisinkin väsymys.

– Elämässä pitää olla työn vastapainoasioita kuten harrastuksia, ystävien ja läheisten kanssa olemista ja yksin olemista. Minulle on nykyään tosi tärkeää, että on aikaa omille ajatuksille, levolle ja palautumiselle.

– Voi rukoilla mielessään voimaa ja ohjausta vaikka pulassa olevalle ystävälle. Pyytää sitä sitten taivaan isältä, universumilta tai elämältä, tarkoitus on sama ja minun mielestäni aina hyvä. Siitä tulee myös itselle hyvä mieli, kun toivoo toiselle hyvää.

KUN SUNRISE AVENUE ja Keski­Euroopan areenat jäivät taakse, Samu Haberille tuli mieleen, että olikohan ura musiikkiartistina sitten tässä. Hän luuli 16 vuoden tehneen tehtävänsä.

Oli iloinen yllätys, kun suomenkieliset biisit alkoivat kutsua häntä. Se ei ollut mikään itsestäänselvyys. Irrottautuminen vanhasta sai aikaan sen, että hänelle tuli uudenlainen palo biisien tekoon.

Toisaalta se ei ole ihme, sillä musiikki on vaikuttanut vahvasti Haberiin lapsesta lähtien. Musiikki kiinnosti, lohdutti ja meni jääkiekonkin ohi.

Seitsemänvuotiaana Haber kuunteli musiikkia ja huomasi kohta hyräilevänsä omia sävelmiä. Hän tiesi laulun olevan hyvä, jos rintaan tuli lämmin olo ja tuntui yhteys johonkin selittämättömään.

– Sama fiilis tulee nykyään, kun teen biisiä. Kehossa tuntuu kaunis, turvallinen ja voimakas syvälle sieluun menevä tunne. Kaikista hienoin osa musiikkiteollisuutta on se, kun pääsen itse laulun luokse. ■

Siitä tulee myös itselle hyvä mieli, kun toivoo toiselle hyvää.

Kuka?

Samu Haber, 46, on laulaja ja lauluntekijä. Hän asuu Helsingissä. Suomen kansainvälisesti menestyneimpiin bändeihin kuuluvan Sunrise Avenuen lopettamisen jälkeen Haber jatkaa musiikintekoa soolona suomen kielellä.

Mitä?

Haber on Mitä helvettiä -podacastin vieraana jaksossa, jonka aiheena on Suosio ja Raamattu. Podcastia voi kuunnella Spotifyssa tai osoitteessa kirkkojakaupunki.fi.

Samu Haberin konsertti la 18.3. Helsingin jäähallissa. Vantaan viihdeorkesteri & Samu Haber sinfonisesti äitienpäivän aattona la 13.5. Musiikkitalossa.

Motto Muista elää. Meillä on vain tämä yksi elämä.

Ota yhteyttä! 010 2193 460 lomat@mtlh.fi

Ilmoita Kirkko ja kaupunki-lehdessä.

Pääsiäislehti ilmestyy 30.3.

Varaukset 17.3. ja aineistot 20.3. mennessä.

Mediamyynti

Pirjo Teva 040 680 4057 pirjo.teva@kotimaa.fi

Juha Kurvinen 040 665 5983 juha.kurvinen@kotimaa.fi

Mielipide

Kaikista suurin on rakkaus

MITEN RAAMATUN TEKSTEJÄ pitäisi tulkita? En väitä olevani teologi enkä ole tässä asiantuntija. Koen kuitenkin, että seurakuntaneuvoston varapuheenjohtajana ja seurakuntani edustajana Vantaan yhteisessä kirkkovaltuustossa minulla on velvollisuus varmistaa, että kaikilla ihmisillä on esteetön pääsy kirkon toimintaan ja kirkolliseen yhteisöön.

uuteen Wilhelmiinaan

Nykyisen Wilhelmiinan rinnalle valmistuu uusi palvelu- ja hoivakoti keväällä 2023 Ruskeasuolle. Uusi Wilhelmiina tarjoaa kevyempää palveluasumista ja ympärivuorokautista hoivaa arvokkaaseen ikääntymiseen. Järjestämme tutustumistilaisuuksia, joissa kerromme lisää talosta ja sen asunto- ja asumisvaihtoehdoista sekä palveluista.

Seuraava tutustumisilta: tiistaina 14.3.2023 klo 17

Paikka: Wilhelmiina, Taavetti Laitisen katu 4 Tarjolla on pikkusuolaista ja makeaa.

Ilmoittauduthan iltaan etukäteen wilhelmiina@wilhelmiina.fi tai soittamalla numeroon 050 577 1666.

Asumispalvelukeskus Wilhelmiina www.wilhelmiina.fi

MARTTA-KAISAVIRTA

Edellisen nelisvuotiskauden aikana petyin monta kertaa valtuuston toimintaan. Puheissa ja teoissa paistoi läpi suvaitsemattomuus. Päätöksillä evättiin ihmisryhmiltä pääsy kirkon toimintaan. Ei haluttu antaa vähemmistöille mahdollisuutta tulla mukaan toimintaan heille turvallisella ja hyväksyttävällä tavalla. Toimintaan, jossa heitä ei tuomita ja jossa he voisivat turvallisesti harjoittaa uskontoaan ja olla osa kristillistä yhteisöä.

Suvaitsemattomuutta puolustetaan usein

Raamatun teksteillä. Valitaan ne kohdat, jotka sopivat omaan maailmankatsomukseen, ja sivuutetaan omien periaatteiden kanssa yhteen sopimattomat kohdat.

Raamatun tekstit ovat ihmisten kirjoittamia. Ihminen ei ole täydellinen olento.

Me teemme virheitä ja tulkitsemme väärin asioita. Namibiassa luettiin pitkään Herran rukousta käännösvirheen vuoksi muodossa ”Anna meille tänä päivänä jokapäiväinen kilpikonnamme”. Tämä ihan vain esimerkkinä siitä, että ihminen on erehtyväinen.

Itse uskon, että Uuden testamentin sanoma kiteytyy rakkauden kaksoiskäskyyn: rakasta Jumalaa yli kaiken ja lähimmäistäsi niin kuin itseäsi.

Mitä Jeesus ajattelee siitä, että vieläkin löytyy kristittyjä, joiden mielestä nainen ja mies eivät ole tasavertaisia. Entä siitä, että vieläkin löytyy kristittyjä, jotka haluavat päättää, ketkä saavat rakastaa toisiaan?

Toiveeni on, että minun kirkkoni olisi avoimempi, kutsuvampi, suvaitsevampi yhteisö, missä kaikilla olisi hyvä olla ja turvallista harjoittaa uskontoaan. Jos kaikki ihmiset maailmalla omaksuisivat rakkauden kaksoiskäskyn, niin välttyisimme sodilta, syrjinnältä ja suvaitsemattomuudelta. Meillä olisi taivas maan päällä.

Jan-Erik ”Jeje” Eklöf varapuheenjohtaja, Vanda svenska församling

Palstalla julkaistaan korkeintaan 1 300 merkkiä pitkiä mielipidekirjoituksia. Kirjoita omalla nimelläsi ja lähetä myös yhteystietosi. Nimimerkkiä voi käyttää vain poikkeustapauksissa. Toimitus voi lyhentää ja muokata tekstejä. mielipiteet@kirkkojakaupunki.fi www.kirkkojakaupunki.fi | Kirkko ja kaupunki, Kolmas linja 22, 00530 Helsinki

Kirkko psykologina

YHTEISKUNNASSA ON paljon pahoinvointia, ja psykologisista palveluista on huutava pula. Toisaalta kirkko tuntuu etsivän paikkaansa nyky-yhteiskunnassa jäsenkadon muodossa. Voisiko nuo yhdistää niin, että kirkko profiloituisi tarjoamaan psykologisia palveluja hengellisin maustein?

Jari Kokko Espoo

Holokausti on fakta

OLEN MIETTINYT viime viikkoina holokaustin kieltämistä. Ja sitä, että kielletään Ukrainan sota tai Turkin maanjäristys eli ei uskota niihin.

Holokaustin kieltämisessä on järkeä vain, jos se tarkoittaa, että tekee kaikkensa, ettei holokausti koskaan toistu. Kielletään estämisen merkityksessä. Siinä, ettei usko holokaustiin tai Ukrainan sotaan, ei ole mitään järkeä, koska ne eivät ole uskon asioita vaan faktoja.

Holokaustin kieltäjät ovat langenneet kaksituhatvuotisen antisemitismin ansaan. Ukrainan sodan ja kaiken viime aikoina tapahtuneen, paljon uutisoidun kieltämisessä taas on kyse salaliittoteorioista, joiden motiivit vaihtelevat poliittisesta vaikuttamisesta henkilökohtaisiin, pimeisiin motiiveihin. Niistä lehdet voisivat kirjoittaa nykyistä enemmän.

Euroopassa on hyvä tapa viedä koululuokkia holokaustin koskettamista maista tutustumaan keskitysleireihin. Joka vuosi suuret määrät yläaste- ja lukioikäisiä nuoria, joiden keskuudessa holokaustin kieltäminen kasvaa, viedään retkille keskitysleirien paikoille rakennettuihin laadukkaisiin holokaustimuseoihin. Niissä he asiantuntevien oppaiden esittelemänä pääsevät näkemään keskitysleirien rakennukset ja leireiltä kootun monipuolisen aineiston.

Valtio voisi Suomessakin tukea tällaisia retkiä. Omin silmin näkeminen tuo tapahtumat aivan eri tavalla lähelle kuin historiantunnit, joiden kanssa kavereiden puheet ja netin epämääräinen sisältö kilpailevat jo siinä määrin, että kaikki eivät halua ”uskoa” historiaan tai nykyisiin suuriin, traagisiin tapahtumiin. On tutkittu, että holokaustista puhuminen lisää opiskelijoiden myötätuntoa muita kohtaan jopa useiksi viikoiksi. Sitä myötätuntoa tässä ajassa todella tarvitaan.

Timo Suutarinen

kirjailija Jyväskylä

En voi ymmärtää maailman pahuutta

MAAILMASSA ON käynnissä paljon sotia, esimerkiksi Ukrainassa, Jemenissä ja Syyriassa. Niissä lapset kärsivät eniten. Koko maailmassa on useita miljardeja ihmisiä, jotka elävät eurolla parilla per päivä.

Monissa maissa valtaan nousevat yksinvaltiaat, eikä muilla ole oikeutta ilmaista omia mielipiteitään. Pahuus elää monen ihmisen mielessä. Mutta kristityn ihmisen yksi tärkeä tehtävä on rakastaa lähimmäistään, ei vihata. Antaa myös aina anteeksi. Kristittynä en voi itse millään ymmärtää tätä valtavaa pahuutta, mitä nykypäivänä on monissa eri maissa, enkä sitä, miten huonosti ihmiset kohtelevat lähimmäistään.

Omaan mieleeni tulee lause Isä meidän -rukouksesta: ”… vaan päästä meidät pahasta”.

Vaikka pahuutta on nyt olemassa ikävä kyllä niin paljon koko maailmassa, niin joskus onneksi saapuu taas hyvyys ihmisten pariin.

Mika Lille Helsinki

Ilman seremonioita ja epäilyksiä

IHMISIÄ NÄYTTÄÄ eroavan paljon kirkosta. Miksi? Minutkin oli kastettu evankelis-luterilaisen kirkon jäseneksi. Erosin kuitenkin joitakin vuosia sitten kirkosta. Syynä oli uutinen, että pappi oli ollut pornomessujen ”suojelijana”. Tuollainen pornopappi oli liikaa. Jokin arvokkuus täytyy olla.

Minulla ei ole koskaan ollut juurikaan siteitä jumalanpalvelukseen. Mutta joitakin kertoja olen päässyt keskustelemaan epämuodollisesti papin kanssa.

Ne ovat olleet mieltä kohottavia keskusteluja. Papit eivät ole esiintyneet auktoriteetteina, vaan niistä on jäänyt hyvä olo. He ovat olleet hienoja ihmisiä. Nuo keskustelut, lyhyetkin, ovat antaneet paljon enemmän kuin muodolliset kirkkoseremoniat.

Mielestäni kirkko voisi muuttua hieman helpommin lähestyttävään suuntaan yhteisöksi, jossa ihmisten olisi luontevaa lähestyä pappia ja ottaa puheeksi mieltä vaivaavia asioita – menettämättä identiteettiään ja oppejaan, kuitenkin vähentäen ”liturgiaa”.

Jeesus on se, jonka sanaan uskon vakaasti. Hänen sanansa avaavat tien ikuiseen elämään – niin ihmisille kuin eläimille. Vesa Koistinen Espoo

69 kliinistä tutkimusta todistavat tehon

29 patenttia

30 voitettua palkintoa Yhdysvalloissa

Mimi, 57, Helsinki

Helsinkiläinen Mimi, 57, kokeili palkittua curaMIN-niveltuotetta ja yllättyi positiivisesti!

- Olen käyttänyt curaMINiä muutaman kuukauden ja ilahtunut sen tuomista vaikutuksista niveliin.

- curaMINin ansiosta olan nivelten liikkuvuus on parantunut sekä "rutina" vähentynyt. Myös polvissa on tapahtunut samoja parannuksia kuin olkanivelissä. Ilolla suosittelen muillekin!

- Mimi, 57 v, Helsinki

Mimin nivelet voivat hyvin, koska curaMINin sisältämä, maailman dokumentoiduin BCM95-kurkumiiniuute auttaa suojaamaan niveliä ja tukemaan normaalia nivelterveyttä ja koska Bospure-boswelliauute tukee nivelten liikkuvuutta ja mukavuutta. curaMINin teho perustuu näiden kahden tutkitun uutteen ainutlaatuiseen yhteisvaikutukseen curaMIN valittiin USA:n parhaaksi niveltuotteeksi kolmena vuonna peräkkäin: 2020, 2021 ja 2022

curaMINilla on maailmanlaajuisesti miljoonia tyytyväisiä käyttäjiä – OLE SINÄKIN YKSI HEISTÄ!

OITIS OMAKSESI SEURAAVILTA JÄLLEENMYYJILTÄ:

sekä muista terveys- ja verkkokaupoista kautta maan

SENIORITALO

MUUTA VUOKRALLE

PIHLAJISTO N SOINTUUN, YHTEISÖLLISEEN KERROSTALOKOTIIN.

Vapaana vielä muutama avaran pohjaratkaisun koti, jossa tilaratkaisut on tehty arjen sujuvuutta silmälläpitäen. Esimerkiksi yksiö alkovilla on käytännössä lähes kaksion veroinen toiminnoiltaan. Tervetuloa tutustumaan taloon ja vielä muutamiin vapaana oleviin asuntoihin paikan päälle! Kysy lisätietoja ja varaa henkilökohtainen esittelyaika!

Hattelmalantie 2c, Helsinki | pihlajistonsointu.fi 010 315 4140 | vuokraus@graniittiasunnot.fi

Hammashoitoa

Hammaslääkärikeskus

Hämeentie 60, avoinna ma-to 8–18, pe 8–15, www.eurohammas.fi Katutasossa, helppo pyörätuolille. Aivan bussi-, ratikka-, metropysäkkien vieressä

Saat ystävällistä ja asiantuntevaa hammaslääkäripalvelua.

KAUNIS HYMY VALLOITTAA

· Hammaskiven ja värjäytymien poisto, fluoraus, puhdistus

Hammaslääkäri Ada Tikka alk. 69 € aika 20 min.

· Hammastarkastus hoidon yhteydessä 25 €

· Hammastarkastus muuten 45 €

· Hammasvalkaisu

Muut palvelut: Keinojuurihammas • Kirurgia • Hammaskoru

p. 09 726 2266

p. 040 700 0000

Hautauspalveluja

HAMMASTEKNIKKO

24 h

Proteesit kuin omat hampaat. Parhailla materiaaleilla ja ammattitaidolla.

ERIKOISHAMMASTEKNIKOT HINNAT TÄSSÄ KUUSSA:

Ylä- tai alaleuan kokoproteesi 480 € Ylä- ja alaleuan kokoproteesi 890 €

Ylä- tai alaleuan kokoproteesin pohjaus odottaessa 149 € Korjaukset alk. 105 €

○ Ilmainen proteesien tarkistus

PROTEESI VALMIS 24H NORMAALIHINNALLA Ylä- tai alaleuan kokoproteesi norm. 550€

Yksilölliset hammasproteesit suoraan valmistajalta

Erikoishammasteknikko

Merja Vesamäki

Helsingink. 9, Hki, p. (09) 716 151

NOPEASTI JA AMMATTITAIDOLLA

SOITA JA VARAA

050 5533 050

Hammaslääkärin tarkastus ja proteesien puhdistus 50€ (sis. Kela-korvauksen).

Tarvittaessa Röntgen-kuvaus hinnaston mukaisesti.

Ilmoitusaineistot osoitteeseen: ilmoitusmyynti@ kotimaa.fi

p. 010 76 66570

hok-elannonhautauspalvelu.fi hok-elannonlakipalvelu.fi hok-elannonkukkasitomo.fi

HAUTAKIVET

kaiverrukset ym. alan työt p. 09 387 3215 040 635 3800

www.bremerinhautakivi.fi

Ketokivenkaari 32, Hki 71 ark. 9-17, la 10-14 tai sop.muk.

HAUTAKIVET

Edullisemmin suoraan veistämöltä KIVITUOTE OY

Salpakuja 7, 01200 Vantaa p. 09 756 8200 myynti@kivituote.com

Espoonaukio 7, 02770 Espoo p. 09 465 650

Hammaslääkäriasema

Hämeentie 7, 00530 Helsinki (katutaso)

Eduskuntavaaliehdokas, tavoita aktiiviset äänestäjät.

Vastaanottajan nimellä lähetetyn lehden huomioarvo on taattu!

Kirkko ja kaupunki -lehti lähetetään postitse osoitteellisena Helsingin, Vantaan, Espoon ja Kauniaisten seurakuntien jäsentalouksiin, talouden vanhimmalle.

Helsinki: Painos 190 000 kpl.

Espoo ja Kauniainen: Painos 80 000 kpl.

Vantaa: Painos 70 000 kpl.

kirkkojakaupunki.fi: Uniikkeja kävijöitä keskimäärin 52 000 viikossa.

TÄTÄ LEHTEÄ LUETAAN!

BREMERIN KIVI

TÖÖLÖN HAUTAUSTOIMISTO

perunkirjoitukset hautakivityöt 09 628 398

Mechelininkatu 32 www.seurakuntapalvelu.fi

Adressit

-35 %

Muut koot -30 % 1/1 ja 1/2 -sivun ilmoitukset

Lehti ilmestyy vielä kaksi kertaa ennen vaaleja: Ilmestyy Varaukset Aineistot

Nro 5 torstai 16.3. perjantai 3.3. maanantai 20.2.

Nro 6 torstai 30.3. perjantai 17.3. maanantai 20.3.

Ota yhteyttä mediamyyntiimme ja pyydä tarjous!

Pirjo Teva 040 680 4057 pirjo.teva@kotimaa.fi

Juha Kurvinen 040 665 5983 juha.kurvinen@kotimaa.fi

Kiinteistönvälitystä

Myymässä tai vuokraamassa asuntoa?

Tarjoan kiinteistönvälittäjän yksilöllistä, huolellista ja asiantuntevaa palvelua 30. vuoden kokemuksella.

Aina tavattavissa puh. 09 665 272, 0500 883 732

Markku Rautanen YKV, LKV

[A] LKV M. Rautanen Oy

www.mrautanen.com

ASIANAJOTOIMISTO N ORROS OY

Asianajoa Helsingissä vuodesta 1930

Perunkirjoitukset, pesänselvitykset, testamentit ja edunvalvontavaltuutukset.

Asianajotoimisto Norros Oy

puh. 09 477 0680 www.norros.com

TURVAA LÄHEISESI ASIANTUNTEVASTI

Perhe ja Perintö J. Pakarinen Oy

Korkeavuorenkatu 17 A 1

puh. (09) 622 5930

Testamentti 299, avioehto 355, edunvalvontavaltakirja 295, perukirjat, perinnönjaot, ositukset. https://perhejaperinto.fi

Edunvalvontavaltuutukset 180 €

Testamentit 180 €

Perunkirjoitukset 560 €

Ositukset ja perinnönja ot 560 €

Lakitoimisto JPH | 040 557 3578 | toimisto@perheasiat.fi

Perunkirjoitukset, kiinteä palkkio 495 €

Etänä tai perinteisesti. Lisäksi: perinnönjakosopimus 280€, testamentti 180 €, edunvalvontavaltuutus 180 €. www.perunkirjoitusarffman.fi

p. 050 464 2930

Testamentit, perukirjat, perintöasiat ym.

ASIANAJOTOIMISTO KIRSI UKKONEN

Kiviportintie 6, 00950 Helsinki

Kirsi Ukkonen p. 040 552 0818

kirsi@ukkonen.com

www.ukkonen.com

Siivouspalveluja

Pääsiäislehti ilmestyy 30.3.2023

Varaukset 17.3. klo 14

Aineistot 20.3. klo 15

Mediamyynti

Pirjo Teva, 040 680 4057

Juha Kurvinen, 040 665 5983

KOTI- JA TOIMISTOSIIVOUSTA myös seniorisiivoukset MM Siivouspalvelut Oy

045 638 5774 Mirja

KOTISIIVOUSTA

Ikkunanpesua, muuttosiivousta, remonttisiivousta ammattitaidolla.

OLKSiivouspalvelut.fi

040 762 56 15

Ikkunanpesut ja siivoukset ammattitaidolla, myös hankalat, PetriPosti Oy, www.petriposti.com 050 500 3090

Kotisiivousta ja ikkunanpesua

Lähihoitaja Merja Rouvali 045 8520 244 ○ 045 2514 125

Ikkunanpesut pitkällä kokemuksella. Veikko ja Helena Salonen p. 040 2566 907

Kuolinpesät, yms. tyhjennykset. Tiedustelut Petteri Laine p. 0400 821805 www. esajavesaostaa.com

Palveluja tarjotaan

Kevään taiteilijamme

Timo Jakola 2.3.-1.4.

Helsinki-maalauksia

Ostetaan kirjoja, kokoelmia ja kuolinpesiä. Myydessäsi ota yhteyttä luotettavaan, akateemiseen yhtiöön.

MENEC 040 635 1000 www.menec.fi

Kuolinpesät, vintit, varastot, muutot, lp:t, astioista työkaluihin ym. irtainta. Käteismaksu. P. 040 751 4464.

HERÄTTÄJÄ-YHDISTYS

ke 1.3. klo 19 seurat Lauttasaaressa, Myllykallionrne 1; teet klo 18.30. pe 3.3. klo 18.30 seurat Espoonlahdessa, Kipparink. 8. su 5.3. klo 10 kirkkopyhä P.Laurin kko, Sibeliuksenk. 2, Lohja; s. A. Pesonen; kahvit & Credo-seurat. klo 14 seurat Virtakirkolla, Rajatorpant. 8 (Myyrmäki); po-vuosikok. klo 16 veisuut Seuratuvalla, Salomonk. 17 D; Siionin virsien opett. klo 18 seurat Pihlajamäessä, Liusket. 1; po-vuosikok. ma 6.3. klo 18 seurat Rasti-srkkesk., Tenholant. 6 (Ruskeasuo). klo 18.30 seurat Leppävaarassa, Veräjäkallionk. 2 (kirkon takkah.). ke 8.3. klo 19 Körttikodin seurat, Ratak. 1 a A 3. su 12.3. klo 10 kirkkopyhä Pukkilassa, Keskust. 25; saarna I. Askola; kahvit &seurat. klo 18 seurat Järvenpään vanha kko, Oliivi-sali, Kirkkot. 2. ti 14.3. klo 12.30 Seuratuvan lähetyspiiri, Autotalo; P. Kilpi. klo 18 verkkoseurat Aholansaaresta, www.facebook.com/herattaja, www.youtube.com/herattajayhdistys.fi

Hoidamme kaikenlaiset kodin työt! Huonekalujen kokoamiset, asennustyöt. Huoneistoremontit, korjaustyöt, muutto- ja kantoapu. 050 547 0101 Jukka Vasarainen 0400 805 323 Jari Lehto

PK-Seudun Dyykkarit Oy 0400 811261

Varastojen ja jätekatoksien tyhjennykset kaatopaikalle sekä muutot. 40 € + 24% alv./tunti/hlö ja min. 2 tuntia

YLEISMIES JANTUNEN 0400 811941 kuolinpes. tyhj., remontit, muutot, tv:t tietokoneet yms. 40 €+24% alv./tunti/hlö ja min. 2 tuntia. www.bewesport.fi

Asennan ja opetan kaikkien elektronisten laitteiden käytön kotonasi. -Petteri 044 979 3435, alk. 45€+tehty työ.

Galleria Kamiter-Ars

Taide- ja kehysliike

Kaarlenkatu12, 00530 Helsinki

Avoinna: Ti 10-18, Ke-Pe 10-17, La 10-14

Rakennusala

Kaikki remontit, isot ja pienet. Toteutamme toiveesi ammattitaidolla. Ilmainen arvio, kotitalousvähennys.

Saneerausliike Pappi ja Kanttori Oy 0400 800 875

JORMAN REMONTTIPALVELU

Maalaus, tapetti, laatoitukset, laminaatit, keittiöön ovet, tasot. Myös pikkutyöt.

Ulos kestopuuterassit + aidat. P. 040 189 5682, myös iltaisin ja vkl.

Kaikenlaista kuljetusta alk. 20 €/tunti

P. 050 926 6203

Tyhjennetään kuolinpesät, vintit, kellarit . Kaikki pois.

P. 040 361 7594

Huoneistoremontit, maalaustyöt ja muu korjausrakentaminen. Linjatekniikka Oy vuodesta 1994. P. 040 050 6180 ja 040 040 9678 toimisto@linjatekniikka.fi

Eaparketti suorittaa parkettien ja puulattioiden hionta- ja lakkaustyöt, huoneistomaalaukset, lattiaasennukset. P. 040 051 4451, takuutyönä eaparketti@gmail.com

Huoneistoremontit edullisesti. 20v. kokemus. Ilmainen kirjallinen tarjous. Rak.korj. Laasonen p. 0400 674 739

ke 15.3. klo 18 seurat Matinkappeli, Liisankj. 3, Espoo. LISÄTIETOJA www.h­y.fi/tapahtumakalenteri.

ESIRUKOUSILTA ti 14.3 klo.19 Munkkiniemen kirkossa, Tiilipolku 6. Petrus församling

Bengt Lassus, Torsten Sandell. Mathias Sandell. Lastenkaitsenta. Esirukousaiheet esirukousillan yhteydessä tai puh. (09)23407171 ma klo 14.30–16.30, ke klo 18–20 tai kirjallisena: pray.petrus@evl.fi, os. Petrus församling, Metsäpurontie 15, 00630 Helsinki. Joka toinen viikko. Tervetuloa mukaan iltaan!

Ilmoitusaineistot osoitteeseen: ilmoitusmyynti@kotimaa.fi

Ostetaan asuntoja

Vanhemmat ja vauvaikäinen tytär etsii kotia, 2-3 h+k, kantakaup. Myös remontoitavat. 050 544 3008 Pyry

Vuokralle tarjotaan

Stiftelsen Lillesgården erbjuder förmånliga pensionärsbostäder (ca 30 m2) I Nordsjö, Hfors, ej serviceboende. Tel. 050 555 0477 ons. 10-13.

KOTIAPU NAULA JA VASARA OY

5.3.

Päivän yhdessä raamatuntekstissä (1. Kor. 10:12–13) apostoli Paavali neuvoo Korintin seurakuntaa huolehtimaan heikoimmista.

Arabiaa ja saamea

MAALISKUUN 5. PÄIVÄNÄ nimipäiväänsä viettävät Leilat ja Lailat. Nimi Leila oli Suomessa suosituimmillaan 1930–1950­luvuilla. Se on muunnelma arabiankielisestä sanasta layl, joka tarkoittaa yötä. Nimi tunnetaan myös persian­ ja hepreankielisissä maissa. Samaa alkuperää on myös Laila. Tosin Laila­nimellä on toisetkin juuret. Se on myös pohjoismainen nimi, joka juontaa juurensa saamelaiseen Láilá­nimeen.

Kaikki tarvitsevat toisiaan

Joka luulee seisovansa, katsokoon, ettei kaadu.” Tähän sananlaskuun apostoli Paavali vetosi kirjeessään Korintin seurakunnalle. Hän varoitti sen itsetietoisia jäseniä liiasta omavoimaisuudesta, sillä näytti siltä, että vasta muutaman vuoden ikäinen yhteisö oli jo hajota riiteleviksi kuppikunniksi.

Nuo ihmiset olivat Paavalille rakkaita. Hän oli asunut Korintissa puolitoista vuotta ja hankkinut elantonsa tekemällä telttoja. Viikonloppuisin hän oli käynyt synagogassa keskustelemassa siellä kokoontuvien juutalaisten ja kreikkalaisten kanssa. Näistä keskusteluista oli saanut alkunsa Korintin seurakunta. Korintti oli satamakaupunki Peloponnesoksen niemimaan ja muun Kreikan yhdistävällä kannaksella. Siellä kohtasivat monet kulttuurit ja kultit, uskonnot ja kansakunnat. Tämä näkyi myös nuoressa seurakunnassa. Siihen liittyvien piti oppia elämään

yhdessä, olivatpa he orjia tai vapaita, juutalaisia tai kreikkalaisia, rikkaita tai köyhiä, kauppiaita tai satamatyöläisiä. Heidän oli löydettävä tapoja, miten tulla yhteen ja elää ja toimia niin, että kaikki huomioitiin eikä ketään jätetty syrjään.

Omat ajatuksemme ja inhimilliset halumme vievät meidät helposti harhaan. Vahvojen kiusaus on tehdä itsestään suuria ja polkea heikommat jalkoihinsa. Mutta vahvinkin sortuu, ellei hän opi, että kaikki tarvitsevat toisiaan.

Jos katsomme toimiamme siltä pohjalta, miltä ne näyttävät ja tuntuvat erilailla ajattelevien, epävarmojen ja heikoimmassa asemassa olevien näkökulmasta, se riisuu meidät omista harhaluuloistamme.

Rakkauden kuvastimessa kaikki muuttuu ja jopa uskomme näyttää toiselta. Siinä peilissä moni asia näyttää turhalta tärkeilyltä.

LAURI MAARALA

Rakkauden kuvastimessa

Monelle on tuttu vihkitilaisuuksissa luettu rakkauden ylistyslaulu (1. Kor. 13:1–13).

Se on maailmankirjallisuuden helmiä. Paavali kirjoitti sen elämän peiliksi.

Lue teksti hiljaa mietiskellen. Mitä ajatuksia se tuo mieleesi? Mitä se sanoo sinulle? Mitä se kertoo lähipiirisi elämästä?

Lopulta kaikki on armon ja rakkauden varassa.

Lausu hiljaa mielessäsi: Hyvä Jumala, armahda meitä.

NINA RIUTTA

MATTI PIKKUJÄMSÄ

”

Aloin pelätä, että minusta tulee kyyninen paskiainen.

Kerhot, konsertit ja paastonajan menot

4

Kuoro soikoon

Kuoronjohtaja Mia Makaroff johtaa

Hakunilan musiikkiviikolla esiintyvää

Vivace‑kamarikuoroa, jossa Heidi Jänkälä, Outi Seppälä ja Sinna Sundberg laulavat s. 2

Vantaan seurakunnat purkavat perheneuvonnan jonoja s. 4

Hans Tuominen yllyttää liikkumaan hyvän asian puolesta s. 6

2.3.2023

kirkkojakaupunki.fi

Elävästi, Vivace!

Vivace-kamarikuoro harjoittelee tavoitteellisesti hyvällä fiiliksellä.

TEKSTI KATA-RIINA HEINONEN-TRICARICO KUVAT ESKO JÄMSÄ

Seuraavaksi harjoitusvuorossa on afroamerikkalainen spirituaali Joshua Fought the Battle of Jericho. Vivace­kamarikuoron johtaja Mia Makaroff pyytää kuorolaisia seisomaan.

– Ottakaa nuotit toiseen käteen ja elehtikää toisella kädellä niin paljon kuin mahdollista. Meidän pitää saada lauluun amerikkalaista hehkua.

Tiettävästi kyseisen gospel­laulun sävelsivät tuntemattomiksi jääneet orjat 1800­luvun alkupuoliskolla Yhdysvalloissa.

Vivace­kamarikuoro kokoontuu harjoittelemaan kerran viikossa Länsimäen kirkolla Vantaalla. Tänään kuoro treenaa Hakunilan musiikkiviikoilla pidettävää kirkkokonserttia varten.

Kamarikuorossa laulaa 22 henkilöä, ja se esiintyy a cappella eli ilman soitinsäestystä.

Kamarikuoron lisäksi Makaroffin perustamaan Vivace­kuoroperheeseen kuuluvat lapsikuoro ja naiskuoro.

VIVACE-KUOROPERHE SAI alkunsa 1990­luvun alkupuolella. Tuolloin Mia Makaroff opetti musiikkia Länsimäen yläasteella ja perusti ala­asteikäisille musiikkikerhon. Pikkuhiljaa kerhosta muotoutui lapsikuoro.

– Välillä pyörryttää ajatella, että osa tuon lapsikuoron jäsenistä laulaa tänä päivänä kamarikuorossa.

Nykyään Makaroff työskentelee täysipäiväisesti säveltäjänä ja kuoronjohtajana. Lisäksi hän ve­

tää MunKuoro ­hanketta. Hankkeen tarkoituksena on tarjota jokaiselle lapselle Suomessa mahdollisuus kuoroharrastukseen.

– Ajattelen, että joka kerta, kun joku perustaa musiikillisen laulavan yhteisön, hän perustaa perheen.

Sinna Sundberg liittyi kamarikuoroon kolmisen vuotta sitten. Hän on harrastanut kuorolaulua lapsena ja nuorena.

– Ekoissa treeneissä nousi kyynel silmään, kun tajusin, kuinka paljon olen kaivannut kuorolaulamista, Sundberg sanoo.

Sundbergin ystävä Heidi Jänkälä päätti liittyä kuoroon syksyllä 2021. Hän on harrastanut laulamista useiden vuosien ajan.

– Sinna puhui niin paljon hyvää tästä kuorosta, että päätin lähteä kokeilemaan. Tähän porukkaan rakastuu. Meillä on tosi hyvä yhteishenki, ja kaikki otetaan porukkaan mukaan, Jänkälä kertoo.

Molemmat pitävät Makaroffin tavasta johtaa kuoroa.

– Mia puskee hyvällä tavalla kokeilemaan ja vähän ylittämään itseään, mutta kaikessa on aina armollisuutta mukana. Meillä satsataan aina siihen, että on hyvä fiilis, Jänkälä kertoo.

Kuoronjohtaja Mia Makaroffille on tärkeää, että kaikilla on kuorossa hyvä olla.

Vivace-kamarikuoro harjoittelee Länsimäen kirkolla kerran viikossa. Kuvassa Ville Pekkinen, Tomi Laurinen ja Lauri Vartiala.

MIA MAKAROFFIN TAVOITE on ollut alusta asti se, että kuoro pääsee tekemään musiikkia mahdollisimman monipuolisesti.

– Mitä ei olla tehty, sitä tehdään, Makaroff kertoo.

Monta tapaa auttaa

Vantaan seurakunnissa on tarjolla monia vapaaehtoistehtäviä.

Vapaaehtoisena voit olla tekemässä hyvää muille ja saat samalla hyvän mielen itsellesi. Voit tehdä kertaluonteisen keikan tai sitoutua vakituisemmin. Jokainen voi valita itselleen sopivimman tavan auttaa. Tähän on koottu vapaaehtoistyo.fi-sivustolta muutamia vapaaehtoistehtäviä, joihon etsitään tekijöitä Vantaalla.

Seniorikerhon ohjaaja

Hakunilan musiikkiviikon konsertissa Vivace esittää kuoromusiikin klassikoita. Kuvassa vasemmalta Saara Hurme, Mira Tsalikis, Aino Saajoranta, Kaisa Niemi, Outi Seppälä, Emmi Ranki ja Pauliina Raivio.

luissa Vivace on sen sijaan menestynyt kansanlauluilla.

Nyt Makaroffia ilahduttaa se, että Länsimäen seurakunta tilasi kuorolta kirkkokonsertin Hakunilan musiikkiviikolle. Ohjelmisto, jonka kuoro konsertissa esittää, ei Makaroffin mukaan ole helpoimmasta päästä.

– Kaikki laulut ovat kuoromusiikkiklassikoita. Olemme tehneet hurjasti töitä niiden eteen. Vielä tarvitaan muutamat harkat, että saadaan kaikki kuntoon.

Hänestä on hienoa päästä esittämään kuoromusiikkiklassikoita juuri Länsimäen kirkkoon.

– Olen huolissani, että kulttuuri keskittyy joihinkin paikkoihin. Itä-Vantaalla on paljon hienoja tiloja, jotka ovat alikäytöllä.

Vivace-kamarikuoron haaveista moni on jo toteutunut, mutta tällä hetkellä kuoro haaveilee musiikkivideon tekemisestä.

Kamarikuoro on pitänyt joulukonsertteja jo muutaman vuoden ajan. Viime vuonna he esiintyivät ohjelmistolla, joka koostui rakkaudesta kertovista pop-lauluista. Kansainvälisissä kilpai-

– Olemme koko ajan liikkuneet sitä kohti, että kuoron oma taiteellinen ilmaisu vahvistuu ja pystymme välittämään ajatuksia ja tunteita ihmisille, Makaroff kertoo. ■

Hakunilan 20. Musiikkiviikko järjestetään 5.–12.3. Vivace-kamarikuoro esiintyy Länsimäen kirkossa ma 6.3. Katso koko musiikkiviikon ohjelmisto sivulta 12.

Vantaankosken seurakunnassa etsitään ohjaajia seniorikerhoihin. Kerhot kokoontuvat päiväaikaan syys- ja kevätkaudella Virtakirkolla Myyrmäessä, Martinristissä Martinlaaksossa, Kaivosristissä Kaivokselassa sekä Kivistön kirkolla. Ohjaaja pääsee vaikuttamaan kerhon kausiohjelmaan ja osaltaan toteuttamaan sitä. Ohjaaja toimii myös kerhossa emäntänä, joka huolehtii kahvituksesta ja osanottajien huomioimisesta.

Yhteisvastuun lipaskerääjä

Yhteisvastuukeräyksessä kerätään tänä vuonna rahaa nuorten väkivallan ja konfliktien ratkaisuun ja ennaltaehkäisyyn. Hakunilan seurakunta etsii lipaskerääjiä Porttipuiston Tokmannille sekä Hakunilan ostarille. Voit päivystää keräyslippaan kanssa tunnin tai pari – ihan miten itsellesi sopii. Tehtävään perehdytetään. Myös muista Vantaan seurakunnista voi kysellä lipaskerääjän tehtävistä.

Avustaja Yhteisen pöydän ruokailuihin

Hämeenkylän kirkolla keskiviikkoisin järjestettävän Yhteisen pöydän ruokailun valmisteluun tarvitaan avustajia. Erityisesti apua tarvitaan pöytien siirtelyssä, ruokakassien pakkaamisessa, ruokatarvikkeiden vastaanottamisessa ja mahdollisesti sali-isäntänä/-emäntänä.

Ruonlaittaja yhteisölounaan tekemiseen

Oletko kokki, emäntä tai muu ruuanlaiton osaaja? Tikkurilan kirkolla järjestetään kerran viikossa yhteisölounas, joka valmistetaan Yhteisen Pöydän hävikkiruuasta. Yhteisölounaalle etsitään vapaaehtoista työntekijää, joka valmistaisi ruuan. Tarvetta olisi kolmelle tai neljälle henkilölle, jotka voivat vuorotella tehtävän hoidossa eri viikkoina.

Lue lisää vapaaehtoistyöstä seurakunnissa: vantaanseurakunnat.fi/vapaaehtoiseksi

”

Olemme koko ajan liikkuneet sitä kohti, että kuoron oma taiteellinen ilmaisu vahvistuu.

MIA MAKAROFF

Vantaan seura kuntien perheneuvonta uudistuu

Kertaluonteinen terapia ja kevään kuluessa avautuvat ilmaiset verkkokurssit tuovat apua tilanteessa, jossa perheneuvontaan on jonoa.

TEKSTI JUHANI HUTTUNEN KUVAT ESKO JÄMSÄ

Vantaan seurakuntayhtymä laajentaa perheneuvontaa ottamalla käyttöön kaksi uutta toimintamuotoa. Taustalla on suuri kysyntä, johon nykyisellä perheneuvojien määrällä ei kyetä vastaamaan. Vantaalaisista vain 0,3 prosenttia käytti vuonna 2022 evankelis­luterilaisten seurakuntien perheneuvontapalveluita. Määrällisesti se tarkoitti lähes 3 355:a käyntiä. Kuuden kokoaikaisen ja muutaman osa­ ja määräaikaisen perheneuvojan ylläpitämässä palvelussa tämä merkitsee, että monet joutuvat jonottamaan palveluun pääsyä.

Jonon purkamiseksi Vantaan seurakuntien perheneuvonnassa aletaan tarjota muun muassa verkkokursseja. Viime kuussa otettiin myös käyttöön niin sanottu kertaluonteinen terapia. Nimensä mukaisesti se tarkoittaa terapiaa, jonka kesto on yksi istunto.

– Sen tavoitteena on käsitellä yhtä etukäteen rajattua ongelmaa ja etsiä siihen ratkaisu, jota terapian jälkeen voisi soveltaa, sanoo Vantaan seurakuntayhtymän perheasiain neuvottelukeskuksen johtava perheneuvoja Maarit Kuusisto

Toistaiseksi kertaluonteiseen terapiaan varataan kymmenen prosenttia perheneuvonnan työvoimasta, mutta sen avulla asiakasmäärä kasvaa jonkin verran.

Seurakunnat myönsivät apua Syyriaan ja Ukrainaan

Vantaan seurakuntien yhteinen kirkkoneuvosto myönsi yhteensä 50 000 euroa akuuttien kriisien keskellä olevien auttamiseksi Syyriassa ja Ukrainassa.

Summasta 30 000 euroa ohjataan maanjäristyksessä kärsineiden auttamiseen Syyriassa Kirkon Ulkomaanavun ja Suomen Lähetysseuran kautta niin, että kumpikin järjestö saa 15 000 euroa. Syyria on ollut sekä Suo-

– Vantaalla tämä malli otetaan käyttöön yhdeksi vaihtoehdoksi varmistamaan, että mahdollisimman moni pariskunta saisi oikea­aikaisen avun, Kuusisto toteaa.

ALUN PERIN kertaluonteinen terapia eli singlesession therapy kehitettiin 1980­luvulla Yhdysvalloissa. Taustalla oli havainto, että valtaosa terapia­asiakkaista tyytyi yhdestä kolmeen käyntiin. Moni asiakas oli kokenut jo yhdenkin kerran riittäväksi. Avainkysymykseksi tuli, miten yhdestä kerrasta saataisiin kaikki hyöty irti, jos ihmiset eivät halua pidempää terapiaa.

Kertaluonteisen terapian malli on ollut Helsingissä käytössä vuodesta 2019, ja viime syksynä sitä alettiin kokeilla myös Espoossa.

Helsingin seurakuntayhtymän perheneuvojalla, psykoterapeutti Juha Pettersonilla on ollut jo satoja kertaluonteisen terapian asiakkaita.

– Oman koulutustaustani vuoksi ajattelin itsekin aluksi, että kertaluonteinen terapia on huuhaata. Perinteisesti psykoterapian piirissä on ajateltu, että psyykkiset muutokset ovat hitaita, ja tuloksia syntyy vasta, kun terapia on riittävän pitkäkestoista, Petterson sanoo.

– Mutta kun niin monet asiakkaat ovat itse olleet tyytyväisiä lopputulokseen, niin eikö heitä pitäisi kuunnella?

men Lähetysseuran että Kirkon Ulkomaanavun toimintamaa jo aikaisemmin.

Keskiviikkona 15. helmikuuta kokoontunut yhteinen kirkkoneuvosto päätti myös lahjoittaa 20 000 euroa Ukrainaan Suomen Lähetysseuran kautta. Suomen Lähetysseura antaa hätäapua ukrainalaisille tarjoamalla tilapäistä suojaa, ruokaa, lääkkeitä, psykososiaalista tukea ja sielunhoitoa.

Syyriaan ja Turkkiin 6. helmikuuta iskenyt voimakas maanjäristys ja sen jälkijäristykset aiheuttivat vähintään 41 000 ihmisen

kuoleman. Lisäksi kymmenet tuhannet ihmiset loukkaantuivat ja moni menetti kotinsa.

Via Crucis palaa Helsingin ytimeen

Pääsiäisen tapahtumat keskelle Helsinkiä tuova Via Crucis toteutuu koronapandemian aiheuttaman muutaman vuoden tauon jälkeen 8. huhtikuuta. Tekijöinä on pitkälti sama työryhmä kuin vuonna 2021, jolloin esitys toteutettiin Via Crucis Ressurrexit -lyhytelokuvana. Ohjaajana toimii Markku Arokanto ja käsikir-

JUHA PETTERSON ei nykyään edes rajaisi, kenelle kertaluonteinen terapia sopii tai ei sovi.

– Traumataustaisellakin ihmisellä voi olla todella monenlaisia kysymyksiä, ja kertaluonteisen terapian tavoitteena on ratkaista vain yksi ongelma. Ei siinä ajatella, että vakava trauma korjaantuu tunnissa, Petterson sanoo.

Hän muistuttaa, että suuretkin muutokset saadaan aikaan vain ajan kanssa, pala kerrallaan.

– Ahdistunut ja lannistunut ihminen voi usein kokea, ettei hän voi omilla valinnoillaan vaikuttaa oman elämänsä kulkuun. Kertaluonteinen te­

joituksen on laatinut Anna-Mari Kaskinen Pekka Simojoen säveltämällä, Antti Vuoren sovittamalla ja Anna-Mari Kaskisen sanoittamalla musiikilla on esityksessä vahva rooli.

Tänä vuonna Via Crucis -vaelluksen reitti alkaa Senaatintorilta ja päättyy samaan paikkaan. Uutta on se, että esitys on entistä saavutettavampi: näkörajoitteiset saavat käyttöönsä korvanapit, ja esitys kuvailutulkataan suomeksi ja ruotsiksi.

Via Crucista ovat toteuttamassa sekä ammattilaiset että harrastajat. Lisää vapaaehtoi-

sia otetaan yhä mukaan. Mukaan voi ilmoittautua Via Cruciksen Facebook-sivun kautta. Via Crucista on ollut seuraamassa parhaimmillaan jopa noin 15 000 ihmistä

Kynttilät syttyivät ja kellot soivat Ukrainalle

Ihmiset ympäri Suomen muistivat Ukrainaa ja ukrainalaisia perjantaina 24. helmikuuta, kun Venäjän hyökkäyssodan alkamisesta oli kulunut vuosi. Valoa Ukrainaan -tapahtumassa Helsingin

Perheneuvoja, psykoterapeutti Juha Petterson otti ensimmäiset kertaluonteisen terapian asiakkaat vuonna 2019.

Johtavan perheneuvojan Maarit Kuusiston mukaan eri toimintamuodot perheneuvonnassa eivät sulje toisiaan pois vaan täydentävät toisiaan.

tuomiokirkon portaille sytytettiin tuhansia kynttilöitä. Tilaisuuden päätteeksi Ukrainalaisten yhdistys Suomessa ry keräsi kynttilät. Ne toimitetaan Ukrainaan, jossa steariinia hyödynnetään energia- ja valolähteenä.

Kynttilöiden laskuun osallistuivat muun muassa tasavallan presidentti Sauli Niinistö, pääministeri Sanna Marin, Ukrainan suurlähettiläs Olga Dibrova, Helsingin pormestari Juhana Vartiainen ja Helsingin seurakuntayhtymän johtaja Juha Rintamäki. Tapahtuman järjestivät Helsingin kaupunki, Helsingin

rapia voi antaa ratkaisevan sysäyksen, jonka jälkeen ihminen voi pala kerrallaan ottaa takaisin haltuunsa omaa elämää huomatessaan, että omilla valinnoilla on vaikutusta.

KULUVAN KEVÄÄN aikana Vantaan seurakuntien perheneuvojat avaavat myös uuden omavalmennuspalvelun osoitteessa suhteellista.fi. Sivustolla aiotaan julkaista verkkokursseja, joita kuka tahansa voi hyödyntää omatoimisesti.

MAARIT KUUSISTO

– Huhtikuussa julkaisemme Pari Tunnetta- eli PaTu-nimisen verkkokurssin, joka sopii parisuhteen tunneyhteyden kehittämiseen ja syventämiseen. Kesäksi tuotamme kolme piirrosvideota, Maarit Kuusisto kertoo.

– Tarkoituksena on, että pariskunnat, jotka jonottavat perheneuvontaan, saisivat jo jonotusaikana materiaalia parisuhteen solmujen ratkomiseen.

Kuusiston mukaan olennaista on, että tässä kolmen polun mallissa eri toimintamuodot eivät sulje toisiaan pois.

– Esimerkiksi kertaluonteisen terapian päätteeksi asiakas voi tuntea tarvetta jatkotyöskentelyyn, ja silloin on mahdollista tulla perinteiselle vastaanotolle. ■

Katso lisätietoa: vantaanseurakunnat.fi/perheneuvonta

seurakuntayhtymä ja Helsingin yliopisto yhteistyössä valtioneuvoston kanslian ja Ukrainalaisten yhdistys Suomessa ry:n kanssa. Tilaisuudessa oli mukana myös Ukrainan suurlähetystö.

Samana päivänä kello 12 koko maassa soitettiin kirkonkelloja evankelis-luterilaisten piispojen aloitteesta. Kirkonkellojen ääni kutsui ihmisiä hiljentymään ja kunnioittamaan sodassa kuolleiden muistoa. Joissakin kirkoissa järjestettiin myös rukoushetkiä kellojen soiton jälkeen.

Kaupunginjohtaja jää eläkkeelle

Elokuun alussa Vantaan kaupunginjohtaja Ritva Viljanen jää eläkkeelle kaupungin palveluksesta. Viimeinen työpäivä on kuitenkin jo huhtikuussa, jonka jälkeen hän käyttää jäljellä olevat lomapäivät. Viljanen on toiminut Vantaan kaupunginjohtajana vuodesta 2018.

Vantaan kaupunginjohtajan virka laitetaan hakuun maaliskuussa, joten uusi kaupunginjohtaja voidaan valita kesäkuun valtuustokokouksessa.

ANTTI RINTALA

Kynttilät täyttivät Helsingin tuomiokirkon portaat Valoa Ukrainaan -tapahtumassa.

Tarkoituksena on, että pariskunnat, jotka jonottavat perheneuvontaan, saisivat jo jonotusaikana materiaalia parisuhteen solmujen ratkomiseen.

Hakunilan seurakunta

Kirkkoherranvirasto: Hakunilantie 48, 01200 Vantaa avoinna ma–to klo 9–14 p. 09 8306 500, hakunilan.seurakunta@evl.fi, hakunilanseurakunta. fi, Facebook: Hakunilan seurakunta

Instagram: hakunilansrk, haksinnuoret, haksinlapset YouTube: Hakunilan seurakunta SoundCloud: Hakunilan seurakunta

Päivystävä pappi tavattavissa ma–to klo 10–14, p. 09 8306 507

Yhteys diakoniatyöntekijöihin: p. 050 573 6277 hakunilan.diakonia@ evl.fi

VERKOSSA

Musiikkihetki Facebookissa keskiviikkoisin klo 12. Ke 6.3. Yhteisvastuun sävellahja.

Luottamuksen rukoushetki Facebookissa ja YouTubessa maanantaisin klo 18.

Tänään on Jumalan päivä Wilfrid Stinissenin mietiskelytekstejä SoundCloudissa.

Tubemuskari Sini-kanttorin iloiset muskarit YouTubessa.

Messut Facebookissa sunnuntaisin klo 12.

HAKUNILAN KIRKKO

Hakunilantie 48, suntio p. 050 409

0500

Hakunilan kirkko on avoinna ti–to klo 9–14.

Ensivauvat torstaisin klo 13–14.30. Ryhmä ensimmäisen lapsensa saaneille vanhemmille. Lisätiedot ja ilmoittautumiset birgitta.karjalainen@evl.fi

Iltakirkko torstaisin klo 18. Nuorten valmistamassa iltakirkossa lauletaan nuoren seurakunnan veisuja. Ei iltakirkkoa 9.3.

Hakunilan kirkon kuoro torstaisin klo 18.45–20.45. Ei harjoituksia 2. ja 9.3.

Maanantaikirkko maanantaisin klo 11. Ehtoollista vietetään parillisilla viikoilla.

Maanantain yhteisölounas maanantaisin; ensimmäiseen kattaukseen sisään klo 11.30–11.45 ja toiseen klo 12.15–12.30.

Vauvakahvila maanantaisin klo

12–14.

Tutkimme Raamattua maanantaisin klo 12.30. Juhani Leppälä, Taisto Kotomäki.

Päivähetki Raamatun äärellä parittomien viikkojen tiistaina klo

12. Jari Araneva.

Raamattupiiri tiistaisin klo 17.15. Nuortenilta Lepaani tiistaisin klo

18–20.30.

Toivo Café keskiviikkoisin klo

13–15.

Käsillä hyvää -ryhmä keskiviikkoisin klo 14–15.30.

Avoin ukuleleryhmä to 2.3. klo

16.30. Opetellaan porukalla ukulelen alkeita ja koetaan yhdessä

soittamisen riemu. Opastajana Sini Nikku.

Musiikkiviikon etkot – Vanhojen

virsien vankka sanoma pe 3.3. klo

18. Virsilaulutilaisuuden juontaa

prof. Seppo Suokunnas, laulattaa

Tuomas Heikkilä ja Hakunilan kirkon kuoro. Lopuksi kahvitarjoilu. Esikoiset ry. seurat pe 3.3. klo

18.30. Tarja Nieminen.

Luoja, kuuletko? 20. Hakunilan

Musiikkiviikon avausmessu su 5.3.

klo 12. Tiina Palmu, Sasu Rauhala, Margit Hakamäki, Sini Nikku.

Musiikkiviikon avausmessussa

lauletaan Nuoren seurakunnan

veisuja bändin ja Aurinkotanssikuoron johdolla.

Seniorikerho ti 7.3. klo 13. Kerhon

vetäjänä Minna Tervo. Kristilliset eläkeläiset vierailevat.

Musiikkiviikon konsertti: Aika kaamoksen jälkeen. Ilpo Kaikkonen

duo ti 7.3. klo 18. Vapaa pääsy, kolehti Yhteisvastuulle.

Musiikkiviikko: Yhteisvastuun

sävellahja ke 8.3. klo 12. Sini Nikku ja Tuomas Heikkilä toteuttavat ennakkoon pyydettyjä musiikkitoiveita.

Perhekerho keskiviikkoisin klo

9–12.

Raamattuluento: Usko arjessa Paavalin kirje efesolaisille, luvut

4–6, osa 2 ke 8.3. klo 18.30. Jumalan tahdon mukaan. Pastori, lähetti Lauri Palmu.

Musiikkiviikon konsertti: Fiat lux – Superurut soi! Elias Niemelä to 9.3. klo 18. Konsertin yhteydessä

Hakunilan kirkon kuoron myyjäispöytä klo 17 alkaen. Vapaa pääsy, ohjelma 5 e Yhteisvastuulle.

Musiikkiviikon Nosta kädet

ilmaan! -lastenkonsertti pe 10.3. klo 17 ja sen jälkeen 10-vuotiaiden synttärijuhlat. Konsertissa mukana Vantaan seurakuntien lapsi- ja nuorisokuorolaisia. Vapaa pääsy.

20. Hakunilan Musiikkiviikon juhlamessu su 12.3. klo 12. Tiina

Palmu, Reijo Liimatainen, Juha Paukkeri. Esilaulu Jaakko Hietikko, yksinlaulu Hannu Forsberg. Laura

Pietiläinen ja Kaisa-Mari Tolonen, viulu, Jusa Mankki, alttoviulu, Sahrami Huhtala, sello.

Paaston polulla: Pyhän elementti

Laila Pullisen taiteessa ti 14.3. klo

18. Museonjohtaja Jean Ramsay kertoo kuvin ja sanoin Laila Pullisen taiteessa keskeisestä sakraaliteemasta ja sen eritasoisista ilmentymistä hänen uransa aikana.

Lopuksi Luottamuksen rukoushetki ja yhteinen iltatee.

Raamattuluento: Usko arjessa.

Paavalin kirje efesolaisille, luvut

4–6, osa 2 ke 15.3. klo 18.30. Täyttykää Hengellä. Rovasti Per-Olof Malk.

Iloa ja toivoa -kahvi Hakunilan seurakunnan oma kahvi myynnissä

Yhteisvastuun hyväksi. Nouda omasi kirkkoherranvirastosta.

Paketin hinta 10 e, maksu käteisellä, pankkikortilla tai MobilePaylla numeroon 10197.

Diakoniatyöntekijät tavoitat p. 050 573 6277 sekä hakunilan.

– Nykyään erityisesti luonnossa liikkuminen on itselleni paras tapa saada voimaa arjen keskelle, sanoo Hans Tuominen, joka on pitkän linjan juoksija ja suunnistaja.

Menokasvo

Lähde lenkille hyvän asian puolesta

Hans Tuominen, aloitit työt Vantaankosken kirkkoherrana maaliskuun alussa. Käynnistät heti alkuun yhteiset juoksulenkit. Miksi näin?

– Olimme vaimoni Marin kanssa eräänä iltana lenkillä kotikulmilla Martinlaaksossa. Siinä tuli ajatus, että mitä jos yhdessä kutsuisimme ihmisiä hölkkäämään paaston aikana hyvän asian puolesta kerran viikossa.

Aiot maksaa jokaisesta uudesta lenkkeilijästä euron Yhteisvastuukeräyksen hyväksi. Miten tämä idea syntyi?

– Yhteisvastuukeräys on ollut itselleni erittäin tärkeä jokavuotinen auttamisen tapa. Tänä vuonna autamme nuoria.

– Olen päässyt vierailemaan keräyksen kohdemaissa Kambodžassa, Jordaniassa ja Ugandassa ja nähnyt, miten lahjoitukset ovat mahdollistaneet lasten koulunkäyntiä

ja naisten aseman parantumista koulutuksen kautta. Keräysvaroilla on autettu myös eri-ikäisiä ihmisiä katastrofi- ja kriisialueilla. Miten kova kunto pitää olla, että lenkkiseuraksi voi liittyä?

– Ei tarvita kovaa kuntoa. Säädetään juoksuvauhti tulijoiden mukaan tai hölkätään vaikka parissa pienemmässä ryhmässä.

ULLA LÖTJÖNEN

Yhteisvastuun yhteislenkit lähtevät perjantaisin 3.3. alkaen klo 17 Myyrmäen urheilupuiston yleisurheilukentän porttialueelta, Raappavuorentie 12. Viikon virsi kajahtaa alkusoitoksi jo klo 16.55.

Lenkkiporukka kiertää tunnin verran Myyrmäki–Louhela–Martinlaakso–Kaivoksela–Vantaanlaakso -kulmilla. Lenkit jatkuvat pääsiäiseen saakka.

diakonia@evl.fi.

Kirkkoherranvirasto Hakunilan

kirkolla avoinna ma–to klo 9–14, p. 09 8306 500, hakunilan.seurakunta@evl.fi.

Päivystävä pappi on tavattavissa

Hakunilan kirkolla ma–to klo 10–14, p. 09 8306 507.

LÄNSIMÄEN KIRKKO

Kerokuja 9, suntio p. 050 573 6391

Perhekerho perjantaisin klo 9–12.

Avoin muskari perjantaisin klo 10.

Ei muskaria pe 10.3.

Kädentaitoryhmä tiistaisin klo 10.

Säppi avoin keskusteluryhmä

tiistaisin klo 10.

Raamatun ja kahvikupin äärellä

tiistaisin klo 12.

Sanaa ja saunaa äijäporukassa

tiistaisin klo 18.30–21.

Naiset Raamatun äärellä tiistaisin klo 19–21.

Venäjänkielinen raamattupiiri

keskiviikkoisin klo 18.

Русскоязычная библейская

группа по средам с 18 до 20

Näkövammaisten miesten saunailta to 2.3. klo 17.30.

Messu su 5.3. klo 10. Sasu Rauhala, Tuomas Heikkilä sekä Cecilia-kuoro, joht. Heli Mikkelä.

Musiikkiviikon konsertti: Kaikki maat te riemuitkaatte ma 6.3. klo

19. Hengellistä musiikkia eri aikakausilta ympäri maaliman. Vivacen Kamarikuoro joht. Mia Makaroff. Vapaa pääsy, ohjelmatuotot Yhteisvastuulle.

Lähetyspiiri to 9.3. klo 18. Vieraana Pia Heikkinen Kylväjästä.

MUUALLA

Lapsiperheiden iltakerho Kolohongan kerhotilassa (Pohjolantie 2, alakerta) torstaisin klo 17–19.

Kolis-ilta nuorille perjantaisin klo

17–21.30 Kolohongan nuorisotalolla. Yhteistyössä YMCA Vantaan kanssa.

Lapsikuoro Kuunloiste alakouluikäisille lapsille harjoittelee ItäHakkilan koulun pikkurakennuksessa keskiviikkoisin klo 16–16.45. Kuunloisteessa on iloinen ja rento meininki, hyppää mukaan kuoroseikkailuun!

Nuorisokuoro Aurinkotanssi on yläkoulun kynnyksellä sekä yläkoulussa olevien nuorten oma kuoro. Se harjoittelee Itä-Hakkilan koulun pikkurakennuksessa keskiviikkoisin klo 17–17.45. Aurinkotanssissa on letkeä tekemisen meininki, johon jokainen nuori saa tulla omana itsenään.

Kuorot ovat maksuttomia, ja uudet laulajat ovat tervetulleita. Kuoroja ohjaa kanttori Sini Nikku. Lisätietoja sähköpostitse sini.nikku@evl.fi

Kotipyhis Astan luona su 12.3. klo 11–12.

Hämeenkylän seurakunta

Kirkkoherranvirasto: Auratie 3 avoinna ma–pe klo 9–14, p. 09 830 6450. sähköposti: hameenkylan.seurakunta@evl.fi. www.hameenkylanseurakunta.fi

Facebook: Hämeenkylän seurakunta, Hämeenkylän seurakunnan perheet, Café Pähkinä.

Päivystävä pappi tavattavissa ma–pe klo 10–17, puhelimitse, p. 09 830 6455.

Diakoniapäivystys diakoniatoimistossa ti klo 9–11 ja Café Pähki-

nässä to klo 10–12, p. 09 830 6472. Diakoniatyöllä on käytössä myös nettiajanvaraus: hameenkylanseurakunta.fi > Diakonia > apua ja tukea Vahtimestari, vuorossa oleva, p. 09 830 6459

HÄMEENKYLÄN KIRKKO

Auratie 3

Katso ajantasaiset tiedot www. hameenkylanseurakunta.fi. Jumalanpalvelukset ja muita tilaisuuksia kirkosta striimataan. Kuuntele verkossa: bit.ly/kuuntelekirkosta.

Messu su 5.3. klo 10. Matti Hyry, Hannu-Pekka Heikkilä. Kirkkokahvit. Pyhäkoulu.

Toivon ilta to 9.3. klo 18. Kenellä on Suomessa oikeus voimankäyttöön? Vieraana Vantaan seurakuntayhtymän johtaja, eversti evp Jukka Parvinen, joka on palvellut muun muassa Kaartin jääkärirykmentin apulaiskomentajana ja johtanut kriisinhallintajoukkoa Kosovossa. Illan isäntänä Matti Hyry.

Hiljaisuuden ilta pe 10.3. klo 18. Villasukat mukaan. Ilmoittautuminen kirkkoherranvirastoon 6.3. mennessä. Katja-Maaria Kaskinen.

Messu su 12.3. klo 10. Katja-Maaria Kaskinen, Hannu Lehtikangas. Kirkkokahvit. Pyhäkoulu. Hannu Alasaarelan konsertti su 12.3. klo 18. J.S. Bach Goldbergmuunnelmat. Ohjelma 10 e. Usko ja oppi -ilta to 16.3. klo 18. Matti Hyry, Jarkko Vähäsarja. Hämeenkylän kirkon kuoro tiistaisin parillisilla viikoilla klo

17.30–19. Kuoroa johtaa Hanna Perkola.

Yhteisen pöydän ruokailu keskiviikkoisin klo 11. Ehtoollishartaus keskiviikkoisin klo 12 ruokailun yhteydessä. Kyläperhekerho torstaisin klo

9.30.

CAFÉ PÄHKINÄ

Lammaskuja 2 A

Kahvila auki ma-pe klo 10–14. Hartaushetki to 2.3. klo 13. Jarkko

Vähäsarja.

Päiväkahvin Aikaan ma 6.3. klo

14.Terve mieleen! Veli-Matti Seppä, Mieli ry:n kouluttaja kertoo mielen hyvinvoinnista. Kahvitarjoilu. Yhteisvastuutanssit 2.0 - yleisön

pyynnöstä ma 6.3. klo 18. Pastori

Jaakko Kara johdattaa uudestaan helpoimpien kreikkalaisten tanssi-

en pariin. Sisäliikuntaan sopivat jalkineet jalkaan. Aikaisempaa tanssitaitoa ei vaadita. Ei ilmoittautumista. Ei ikärajaa. Voit saapua ja poistua oman aikataulusi mukaisesti. Voit antaa lahjoituksesi Yhteisvastuukeräyksen lippaaseen. Voit tulla myös katsomaan ja tutustumaan toisiin – ei tanssipakkoa.

Erovanhempien olkkari ke 8.3. klo 17.30.

Musiikkihetki to 9.3. klo 13. Hannu Lehtikangas.

Kenian lähetyspiiri to 2.3. ja 16.3. klo 11.

Kyläperhekerho tiistaisin klo 9.30.

MUUALLA

Tulossa! Aikuis- ja seniorityön koko päivän retki ke 19.4. n. klo

9–19.30. Tampereen Teatteri, musikaali. Anastasia. Lippuja

rajoitetusti. Hinta 128 e, sis. kuljetukset, lounaan ja musikaalilipun. Lähtö kirkolta klo 9. Ilmoittautumiset kirkkoherranvirastoon 15.3. mennessä.

Paaston polulla taideilloissa

Hakunilan seurakunnan Paaston polulla -sarjan taideillat tuovat pääsiäisen odotukseen rukousta, hiljaisuutta, taidetta ja liikettä. Polulla tutustutaan kirkon pitkästä rukouksen perinteestä ammentaviin rukouksen ja mietiskelyn eri muotoihin.

Tiistaina 14.3. klo 18 Hakunilan kirkossa museonjohtaja Jean Ramsay kertoo kuvin ja sanoin Laila Pullisen taiteessa keskeisestä sakraaliteemasta ja sen eritasoisista ilmentymistä pitkän uran aikana. Hänen elämäntyöhönsä perustuva veistospuisto-kotimuseo sijaitsee Hakunilassa Nissbackan kartanossa.

Paaston polulla kuljetaan tiistai-iltaisin klo 18. Lisätietoa Paaston polulla -taideiltasarjasta: www.hakunilanseurakunta. fi/paaston-polulla

Pähkinärinteen lähetyspiiri ke 15.3. klo 18.

Haik-käsityöpiiri keskiviikkoisin klo 10. Piirissä valmistetaan käsitöitä myyjäisiin. Tuotto käytetään avustuskohteisiin koti- ja ulkomailla.

Miesten keskusteluryhmä torstaisin klo 10.

Hannu Sillanpään taidenäyttely “Jokainen valonsa mukaan” nähtävillä maaliskuun ajan.

LAMMASPOLKU 1

Aikuisten raamattupiiri to 2.3. ja 16.3. klo 9.30.

VAPAALAN

SEURAKUNTATALO

Ilpolankuja 2

Korson seurakunta

Kirkkoherranvirasto Merikotkantie 4 avoinna ma–pe klo 9–14. Suljet-

tu to 16.3. korsonseurakunta.fi Face-

book: Korson seurakunta Instagram: korsonsrk, nuortenkulma

Hautajaisten varaukset ma–pe klo

9–15, p. 09 830 6220

Kaste- ja vihkivaraukset kirkkoherranvirastosta ma–pe klo 9–14, p. 09

830 6550

Keskustelun papin kanssa voi varata arkisin ma–pe klo 10–14, p. 09

830 6554

Papin kanssa voi puhua puhelimessa ke klo 17–19, p. 09 830 6554

Diakoniapäivystys tiistaisin klo 10–12 diakoniatoimistolla Kirkon vahtimestarit, p. 050 590 3496

KORSON KIRKKO

Merikotkantie 4

Kirkko on auki yksityistä hiljentymistä varten ma–to klo 9–12.

Hartaus to 2.3. klo 12, Jani Vanhala.

Seurakunnan seniorit to 2.3. klo 13 seurakuntasalissa. Jani Vanhala alustaa tunteiden hallinnasta. Naisten saunailta to 2.3. ja 16.3. klo 16 Kotkansiiven kokoustilassa ennen messua.

Korso-messu to 2.3. klo 18.30. Jani Vanhala, Airi Saloniemi. Taizé-lauluja. Iltarukouspiiri klo 18 kokoustilassa.

Perhekerho pe 3.3. ja 10.3. klo 9–11.30 lasten tiloissa. Keittolounas 2 e / perhe.

Messu su 5.3. klo 10, Jani Vanhala, Ilkka Luukka, Sinikka Stöckell. Kirkkokahvit.

Kirkon aamupuuro ma 6.3. ja 13.3. klo 10 seurakuntasalissa. Puuron hinta 1 e. Älä syö yksin, seurassa puurokin maistuu paremmalta.

Perhekerho ma 6.3. ja 13.3. klo 12–15 lasten tiloissa.

Virtapiiri ma 6.3. ja 13.3. klo 13 seurakuntasalissa. Juttuseuraa, kahvittelua ja ohjelmaa. Maksutonta, ei ilmoittautumista.

Punainen lanka -raamattupiiri ma 6.3. ja 13.3. klo 18 kirkon asiakastilassa. Sisäänkäynti alapihan parkkipaikan kautta.

English Through Bible -raamattupiiri ma 6.3. ja 13.3. klo 18.30 kokoustilassa.

Naisten raamattupiiri ti 7.3. ja 14.3. klo 18 Kotkansiiven kokoustilassa.

Aamurukouspiiri ke 8.3. ja 15.3. klo 8 Kotkansiiven kokoustilassa. Katulähetyksen hartaus ja yhteisölounas ke 8.3. ja 15.3. klo 11. Kauniisti katettu ja tarjoiltu maksuton lounas. Ruoan valmistuksessa on käytetty Yhteinen pöytä ry:n hävikkiruokaa. Jaana Jurvanen, Ilkka Luukka.

Lähetyspiiri ke 8.3. klo 13 kokoustilassa.

Kaikille avoin kuoro ke 8.3. klo 18 kirkkosali 2:ssa. Ei harjoituksia 15.3.Tervetuloa laulamaan! Ei pääsyvaatimuksia, tule sellaisena äänenkäyttäjänä kuin olet. Seurakunnan seniorit to 9.3. klo 13 seurakuntasalissa. Kari Nikkinen.

Miesten saunailta to 9.3. klo 16 Kotkansiiven kokoustilassa ennen messua.

Korso-messu to 9.3. klo 18.30. Elina Aro, Sinikka Stöckell. Iltarukouspiiri klo 18 kokoustilassa. Perhemessu ja Yhteisvastuutempaus su 12.3. klo 10, Tuomas Antola, Minna Ruuttunen, Sinikka Stöckell. Perhemuskari klo 12. Sisä- ja ulkopuuhaa kirkolla ja sen läheisyydessä kaiken ikäisille, mm. puuhasali, askartelua, hartiahierontaa, kasvomaalausta ja Kassuponi. Yhteisvastuukahvilassa pientä purtavaa ja myynnissä

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 2.–16.3.

Yv-tuotteita. Toimintapisteiden tuotto Yhteisvastuun hyväksi. Uudet luottamushenkilöt siunataan tehtäväänsä messussa.

Lähetyspiiri ke 15.3. klo 13 kokoustilassa. Lähetti Kauko Häkkinen kertoo lähetystyöstä mm. Kongossa ja Tansaniassa.

Seurakunnan seniorit 16.3. klo 13 seurakuntasalissa. Senioripiiri seurustelee. Yhdessäoloa ja keskustelua vapaaehtoisen piirinvetäjän johdolla.

Korso-messu to 16.3. klo 18.30. Elina Aro, nuorten bändi. Messussa Isosten siunaus. Iltarukouspiiri klo 18 kokoustilassa.

KIRKONKULMA

Kirkon naapurissa oleva olotila ja kahvila. Tarjolla kahvia ja pikkuherkkuja edullisesti. Käynti Korsonpolulta.

Kirkonkulma avoinna ma–ti ja to–pe klo 10–13.30. Hartaus ti klo 11.

Maarukanmummot koontuvat kutomaan sukkia ma 6.3. ja 13.3. klo 12 rippikoulusalissa.

NIKINMÄEN

SEURAKUNTAKOTI

Surviaisenkuja 1

Perhekerho to 2.3., 9.3. ja 16.3. klo 9–11.30, hartaus klo 9.45.

SEURAKUNTAKOTI MIKAEL

Venuksentie 4

Muskariperhekerho ti 7.3. ja 14.3. klo 9–11.30. Muskarihetki klo 9.30. Senioripiiri ke 15.3. klo 10–11.30. Kahvitarjoilu.

MUUALLA

Retkeilijät Korson seurakunnassa. Tavataan kirkon parkkipaikalla ma 6.3. klo 11. Tehdään yhdessä noin tunnin mittainen kävelylenkki. Tiedustelut Kristiina Tuomainen puh. 050 5736387. Retkeilijät Korson seurakunnassa -Facebooksivusta (facebook.com/Retkeilijat)

tykkäämällä saat tiedon tulevista retkikohteista ajantasaisesti.

Rekolan seurakunta

Kirkkoherranvirasto: Kustaantie

22 D, 01400 Vantaa Avoinna ma–to klo 9–14 p. 09 830 6700 rekolan.seurakunta@evl.fi www.rekolanseurakunta.fi Rekolan srk somessa @rekolansrk

Hautajaisten varaukset: ma–pe klo

9–15. p. 09 830 6220.

Diakoniatyöntekijät: diakonia.rekola@evl.fi Puhelinpäivystys ti klo

10–

12, p.09 8306706. Kaisa Aalto, p. 044 4220391. Sannamari Rusi, p. 050 329 0361 tarkemmat tiedot seurakunnan nettisivuilta.

Asiaa papille: Voit lähettää papille sähköpostia (etunimi.sukunimi@evl. fi) keskustella puhelimitse tai sopia tapaamisajan. vt. kirkkoherra Jussi

Koski, p. 040 745 6706, Ben Ahlroos, p. 050 535 2450, Hanna Paananen, p. 050 436 7712, Seppo Paulasaari, p. 046 922 9370

REKOLAN PYHÄN ANDREAAN KIRKKO

Kustaantie 22, p. 09 830 6708

Perheolkkari ma klo 9–12. Kaikille avointa perhekerhotoimintaa askarrellen ja leikkien. Aikuiset voivat kahvitella yhdessä.

Huolituoli ti klo 11 ja klo 11.30.

Varaa oma aika keskustelulle. Sinä valitset aiheen ja kuuntelijana on seurakunnan koulutettu vapaaehtoinen. Lisätiedot Kaisa Aalto, p. 044 422 0391.

Yläovet auki ti klo 12. Syödään yhdessä. Alussa hartaus. Sauna, oma pyyhe mukaan.

Silmukkasiskot ke klo 9.30. Tehdään käsitöitä yhteiseksi hyväksi. Lapsikuoron harjoitukset ke klo 16–16.45. Lapsikuoro alakouluikäisille on maksuton. Lisätiedot Hanna-Maria Valve, p. 050 433 3329.

Kirkkomuskari to klo 9.30–10. Avoin kirkkomuskari perheille. Pyhäkoulu su klo 10. Lasten oma kirkkohetki ja askartelua. Musiikkitorstai to 2.3. klo 11.30. parittoman viikon torstaisin klo

11.30 keitto ja kahvi 5 e, klo

12–13.30 musiikkiohjelmaa. 2.3. muusikkovieraana Teppo Salakka, joka esittelee ja soittaa erilaisia klarinetteja, mm. harvinaista kontraalttoklarinettia 16.3. Paastonajan tekstejä lausuu Tuovi Lehtinen ja Sirkku-Liisa Niemi musisoi.

Pelikerho to klo 15. Pelikerhossa pelaamme vanhoja lautapelejä, kuten Afrikan tähteä, Kimbleä. ym. Ilmoittautumiset: petri.piirainen@ evl.fi. Lisätietoja: Petri Piirainen, p. 050 573 6328.

Kolmen kerran Maria-laulujen kuoro la 4.3. klo 16.30. Nuorille ja aikuisille kolmena lauantaina 4.3., 11.3. ja 25.3. klo 16.30-17.45, sekä osallistuminen Maria-messuun 26.3. Ilmoittaudu sähköpostilla: sirkku-liisa.niemi@evl.fi.

Messu su 5.3. klo 10. Ben Ahlroos ja Hanna-Maria Valve. Rauhanyhdistyksen iltamessu su 5.3. klo 18. Rauhanyhdistyksen talvipäivän iltamessu. Miesten raamattupiiri ma 6.3. klo 18.30–20. Keskustelua Raamatunteksteistä miesten kesken.

Aamumessu ke 8.3. klo 9. Jussi Koski.

Messu su 12.3. klo 10. Hanna Paananen ja Sirkku-Liisa Niemi. Kolmen kerran psalmikuoro laulaa.

ASOLAN SEURAKUNTATALO

Asolantie 6, p. 09 830 6708. Tiedustelut Asolan toiminnasta Irene Juvonen-Rokkanen, p. 050 573 6329.

Päiväkerho ma, to ja pe klo 9–12. 3–5 vuotiaiden kerho, jossa askarrellaan, lauletaan ja leikitään. Kerhossa hiljennytään myös hetkeksi ja tutustutaan Raamatun

kertomuksiin. Kyselyt vapaista paikosta Petri Piirainen, p. 050 573 6328.

Perheolkkari ti klo 9–12. Kaikille avointa perhekerhotoimintaa askarrellen ja leikkien. Aikuiset voivat kahvitella yhdessä.

Savityöpaja ke klo 12–14. Pienimuotoisia savitöitä, ohjaajana Marika. Materiaalimaksu on 1 e/ kerta.

Raamattu- ja rukouspiiri to klo 10.

Käydään läpi Uutta Testamenttia keskustellen ja rukoillen. Ohjaajina vapaaehtoiset Tuovi ja Päivi. Silmukkaryhmä joka to klo16.

Ryhmässä neulotaan ja virkataan sekä askarrellaan, mutta olet tervetullut myös ilman käsityötä. Tärkeintä on yhdessäolo. Miesten keskusteluryhmä to 2.3. ja 16.3 klo 13–14.30. Keskustelemme elämän eri ihmeistä ja ilmiöistä. Ei ennakkoilmoittautumista.

Ohjaajina Heikki ja Irene.

Kipuryhmä ti 7.3. klo 15. Vertaistukiryhmä kroonisesta kivusta kärsiville. Ohjaajana Jorma Kuusijärvi. Aihe: Elämäni biisi. Ei ennakkoilmoittautumista. Muistitreenit ke 8.3. klo 10.30. Uudenmaan Muistiluotsin järjestämä muistitreeniryhmä. Ryhmät ovat maksuttomia.

Pala maailmaa – rakkauden työtä

Intiassa ke 8.3. klo 18. Päivi Peittola. Etäyhteydellä mukana myös Pirjo Honkanen. Päihteettömyyttä tukeva naisten ryhmä to 9.3. klo 13–14.30. Ei ennakkoilmoittautumista. Ohjaajina diakoni Mariela Salminen ja Irene.

Raamattulauantai la 11.3. klo 14–16.30 ”Elämän kiertotiellä”-raamattuopetus Seppo Suokunnas, konsertti Juha Kuivanen. Seniorikahvila ma 13.3. klo13. Mukavaa yhdessäoloa kahvikupin ääressä. Aihe: Saamme vieraaksi Varian kansainvälisiä opiskelijoita. Omaishoitajien tukiryhmä ti 14.3.

klo 13. Vertaistukiryhmä omaistaan hoitaville tai jos kokee olevansa omaishoitaja. Ei ennakkoilmoittautumista.

MUUALLA

Toivoa naisille -ryhmä ke 15.3. ja 29.3. klo 18–19.30. Lampirannalla, Tertunkuja 4b.

Tikkurilan seurakunta

Kaste- ja vihkivaraukset sekä muut perhejuhlat puh. 09 830 6804 ma–pe klo 9–14. Hautajaisvaraukset hautausmaan toimiston kautta puh. 09 830 6220 ark. klo 9–15 vantaa.hautaustoimi@evl.fi Kirkollisten toimitusten sähköinen varaus osoitteesta asiointi.vantaanseurakunnat.fi

Kirkkoherranvirasto: ark. ma–pe klo 9–14, puh. 09 830 6717, tikkurilan. seurakunta@evl.fi tikkurilanseurakunta.fi Facebook: Tikkurilan seurakunta Instagram: @tiksinsrk Twitter: @Tiksinsrk Tikkurilan taivaan alla -blogi: tikkurilantaivaanalla.blogspot.com

Työntekijä tavoitettavissa keskustelua varten ark. ma–pe klo 12–15 puh. 09 830 6202

Diakonia palvelee Voit varata ajan keskustelua varten diakoniatyöntekijälle www.tikkurilanseurakunta.fi

kohdasta ”Diakonia” tai jättää soittopyynnön p. 050 439 9651. Sähköpostia voit lähettää diakonia.tikkurila@evl.fi.

Ajantasaiset tiedot toiminnan tai tapahtumien järjestämisestä www.tikkurilanseurakunta.fi

PYHÄN LAURIN KIRKKO Kirkkotie 45, p. 09 830 6224. Kirkko on auki pääsääntöisesti tilaisuuksien mukaan.

Messu su 5.3. klo 12, Marja Eloranta, Päivi Helén, Samppa Laakso. Messu su 12.3. klo 12, Suvi-Maria Roine, Päivi Helén, Iina Katila.

MobilePay 85050 tai testaa APU20 numeroon 16588 (20€).

Keräysluvat

ja ÅLR/2022/9229

TIKKURILAN KIRKKO

Asematie 12 a, p. 044 4220 480. Tikkurilan kirkko on avoinna ma–pe klo 7.30–21, la klo 9–18 ja su klo 9–18. Kirkon aulassa oleva palvelupiste on auki kirkon aukioloaikoina. Vahtimestarit: p. 09 830 6223. Kahvilan aukioloajat: laurankaffila. fi

Kellopeli eli carillon on kuultavissa Tikkurilan keskustassa joka kuukauden ensimmäisenä lauantaina kello 18.

Junnuolkkari (7–14-vuotiaille) on auki kouluviikoilla joka viikko ti ja to klo 13–16 Vehkapolun kerhotilassa (Vehkapolku 10). Junnuolkkarissa on tarjolla välipalaa sekä osittain ohjattua tekemistä. Toiminta on maksutonta.

Varhaisnuorille (7–12-vuotiaille) on tarjolla kerhoja Tikkurilan kirkolla, Ilolassa, Ristipurossa, Ylästössä, Kartanonkoskella ja Tammistossa. Ilmoittautuminen maksuttomiin kerhoihin www. tikkurilanseurakunta.fi kohdasta ”Kouluikäiset”. Lisätietoja marja. eloranta@evl.fi tai p. 050 464 1414 sekä marjukka.valtanen@evl.fi tai p. 050 526 9401.

Walk in -terapiaa on tarjolla maksuttomana 16–29-vuotiaille torstaisin klo 16–19 sekä lauantaisin klo 13–16 Tikkurilan kirkolla. Voit tulla ratkaisukeskeiseen terapiaan ilman ajanvarausta, mutta muutamia aikoja on varattavissa osoitteessa www.tikkurilanseurakunta.fi kohdasta ”Nuoret”.

Keskiviikkokellot soivat keskiviikkoisin klo 13.45–13.55.

Taaperokahvila to 2.3., to 9.3. ja to 16.3. klo 9.30–12. 1–2-vuotiaille lapsille ja heidän aikuisilleen. Tarjoilu 1 e/aikuinen.

Päivämusiikki to 2.3. (Nina Fogelberg, urut), to 9.3. (Jussi Matikainen, kitara) ja to 16.3. (Loviisa Tuomisto, urut) klo 12–12.30.Vapaa pääsy.

Teetä ja kasviskeittoa to 2.3., 9.3. ja 16.3. klo 18–19. Tarjolla kaikille teetä ja mahdollisuus syödä kasviskeittoa 2 e hintaan klo 18 alkaen seurakuntasalissa ennen iltamessua klo 19.

Iltamessu to 2.3., to 9.3. ja to 16.3. klo 19–20. Lämpimästi tervetuloa yhteisöllisesti toteutettavaan iltamessuhetkeen, joka toteutuu rukouksessa, Sanassa, voimaannuttavissa yhteislauluissa ja mahdollisuudessa yhteiseen hiljentymiseen. Messua ennen tarjolla teetä ja kasviskeittoa.

Perhepäivä pe 3.3. ja pe 10.3. klo 9–13. Muskarikirkkohetki klo 10. Yhteistä puuhaa aikuisille ja lapsille, ei ilmoittautumista. Keittolounas 4 e/perhe, leipä ja kahvi 2 e/ perhe.

Muskarikirkkohetki pe 3.3.ja pe 10.3. klo 10–10.30. Lasten ja perheiden kirkkohetki jossa laitetaan kastenauhat kastepuuhun.

Laulupiiri pe 3.3. ja pe 10.3.klo

15.30, seurakuntasali Voima.

Antti Aution konsertti pe 3.3. klo

18. Liput konserttiin 15 e ovat

ennakkoon ostettavissa Holvi-verkkokaupasta tai kirkon ovelta ennen konserttia.

Naisten rukouspiiri pe 3.3. ja pe

10.3. klo 18, kokoushuone Martta. Yhteiskristillinen laulu- ja rukouspiiri la 4.3. klo 15, kerhohuone Toivo, 2. krs. Messu su 5.3. klo 10, Kristiina Kartano, Jaakko Hyttinen, Terje Kukk.

Lastenkirkko su 5.3. ja su 12.3. klo

10 messun yhteydessä. Lastenkirkko on lasten oma hetki. Lastenkirkossa lauletaan, leikitään, kerrotaan Raamatun kertomuksia, rukoillaan, piirretään. Olemme pienen hetken yhdessä ja ihmettelemme elämää. Kirkkoon tullessa perhe menee yhdessä messuun. Lasten oma tuokio alkaa Pienten paikassa päivän virren jälkeen.

Lastenkirkko päättyy ehtoollisen alkaessa, jolloin lapset tulevat takaisin messuun.

Vauvakahvila ma 6.3. ma 13.3. klo

12.30–14.30, Toivo-tilassa, 2.krs. Alle vuoden ikäisille vauvoille aikuisen kanssa. Tarjoilu 1 e/aikuinen.

Raamatunlukupiiri: Raamatun

laulut ja tarinat ma 6.3. ja ma 13.3. klo 17.30, Jaakko Hyttinen.

Lähetyksen päiväpiiri ti 7.3. klo 13, kerhohuone Toivo. Vieraana pitkäaikainen raamatunkäännöstyössä ja pakolaistyössä toiminut nimikkolähetti.

Viikkomessu ti 7.3.ja ti 14.3. klo

11.30–12. Matalan kynnyksen puolen tunnin viikkomessu, johon on helppo tulla mukaan. Messun toteuttamisessa vapaaehtoiset ovat keskeisessä roolissa.

Tiistain yhteisölounas ti 7.3. ja ti 14.3. klo 12–13. Diakoniatyöntekijä tavattavissa ajanvarausta ja keskustelua varten.

Avoin kohtaamispaikka ke 8.3. Valo-tilassa klo 12–15. Kohtaamispaikassa voit vaihtaa kuulumisia ja tavata toisia ihmisiä. Tarjolla kuppi kuumaa tai kylmää juotavaa ja pientä makeaa, mutta ennen kaikkea mukavaa yhdessäoloa ja keskusteluseuraa. Käytössä myös asiakastietokone sekä tarvittaessa digiapua. Olet tervetullut yksin tai yhdessä ystäväsi kanssa.

Sinkkujen suunnitteluilta kaikenikäisille aikuisille sinkuille Vehkapolun kerhotilassa ke 8.3. klo 18–19. Tule mukaan suunnittelemaan sinkkutoimintaa ja seuraavaa sinkkuiltaa yhdessä toisten sinkkujen kanssa. Suunnittelupalaverissa voit ilmoittautua sinkkuiltoihin juontajaksi, ohjelman pitäjäksi, nimilappujen jakajaksi, kahvinkeittäjäksi tai mitä vain haluat itse tulla tekemään ja toteuttamaa sinkkutoiminnan puitteissa.

K18-sinkkuilta työikäisille aikui-

Koko perheen tapahtumia Yhteisvastuun hyväksi

Perinteistä Talviriehaa vietetään sunnuntaina 5.3. Kivistön kirkolla, Laavatie 2. Päivän kirkolla aloittaa klo 11 messu, jonka jälkeen Talvirieha käynnistyy ja kestää noin klo 14 asti. Ohjelmassa on muun muassa poniratsastusta ja hauskoja toimintapisteitä lapsille. Tarjolla hernekeittoa, makkaraa ja kaakaota.

Korson kirkolla, Merikotkantie 4, vietetään Yhteisvastuukeräyksen perhetapahtumaa ja perhemessua sunnuntaina 12.3. Päivä alkaa perheiden yhteisellä messulla klo 10 ja tapahtuma kestää klo 14 asti. Kirkolla on koko perheen toimintapisteitä, kuten pomppulinna, kasvomaalausta ja mahdollisuus päästä rapsuttelemaan Kassu-ponia. Myynnissä Yhteisvastuu-tuotteita ja kirkolla myös Yhteisvastuu-kahvila. Tapahtumien tuotto käytetään Yhteisvastuukeräyksen hyväksi.

sille Vehkapolku 10 C:n kerhotilassa pe 10.3. klo 18–20. Kahvia ja keskustelukumppaneita, yhteistä ohjelmaa. Vapaa pääsy. Tervetuloa mukaan niin uudet sinkut kuin vanhat tutut. Sinkkuilta senioreille Toivo ja Rakkaus -tilassa pe 10.3. klo 18–20. Esteetön tila. Kahvia, keskustelukumppaneita ja yhteistä ohjelmaa, vapaa pääsy. Tervetuloa mukaan niin uudet sinkut kuin vanhat tutut. Konfirmaatio la 11.3. klo 11 konfirmoitaville ja isosille vieraineen, Sanna Heikurinen, Päivi Romula, Hanna Raunu, Samppa Laakso. Yhteiskristillinen laulu- ja rukouspiiri la 11.3. klo 15, Kerhohuone Toivo, 2. krs. Schubert Winterreise -konsertti la 11.3. klo 18. Elja Puukko, basso, Risto Lauriala.

Messu su 12.3., Mirka Härkönen, Terhi Viljanen, Samppa Laakso. Tikkurilan eläkeläiskerho ma 13.3. klo 13, Valo-Sali. Kerhoa ohjaa Pirkko Yrjölä. Raamatunkäännöstyössä ja pakolaistyössä toiminut pitkäaikainen nimikkolähetti kertoo työstään maailmalla.

Israel-piiri ma 13.3. klo 18, Kokoushuone Martta.

Sukkelat Sukankutojat ti 14.3. klo

10–12 Vehkapolun kerhotilassa

na Tikkurilan kirkolla, Asematie 12. Voit tulla leikkimään ja tapaamaan muita aikuisia. Ota mukaan eväät tai käytä kahvilapalveluja.

ILOLAN SEURAKUNTATALO

Soittajankuja 1

Perhepäivä ma 6.3. ja ma 13.3. klo 9–14. Touhua ja toimintaa klo 9 alkaen. Tarjolla välipala 2 e/perhe. Leikkiä, yhdessäoloa ja yhteistä puuhaa lapsille ja aikuisille klo 14 saakka. Tule silloin kun sinulle sopii, ei ilmoittautumista.

Kerho isille ja lapsille ti 7.3. ja ti 14.3. klo 17.30–19. Yhdessäoloa, askartelua ja pieni iltapala 3 e/ perhe. Lisätietoja Outi Myllylä, p. 050 327 1634 tai outi.myllyla@evl. fi.

Naisten lenkkisauna to 16.3. klo 17.

KARTANONKOSKEN KERHOHUONEISTO

Hagelstamintie 20 A

Raamattua ja lähetysasiaa teekupin äärellä to 2.3. ja 16.3. klo 18–20. Raamattua, rukousta, yhdessäoloa ja asiaa Kansanlähetyksen ulkomaantyöstä teekupin äärellä.

RISTIPURON KERHOHUONEISTO

Simonkyläntie 11, A-talo

Perhekerho ti 7.3. ja ti 14.3.klo 9.30–11. Yhteistä tekemistä aikuisille ja lapsille. Välipala 2 e/perhe. Tule kerhoon silloin kun sinulle sopii.

TAMMISTON KERHOHUONEISTO

(Vehkapolku 10, kirkkokortteli).

Ryhmässä neulotaan sukkia Kirkon Ulkomaanavun, lähetystyön ja diakoniatyön hyväksi.

Vantaan kristillisten eläkeläisten raamattupiiri ke 15.3. klo 13–15, kerhohuone Rakkaus, 2. krs. Grönlannista päiväntasaajalle: Näkökulmia vammaisten ihmisten arkeen muuttuvassa ilmastossa. Hybridiseminaari Tikkurilan kirkossa tai etäyhteydellä ke 15.3. klo

13–16. Seminaarin puhujat käsittelevät ilmastonmuutosta erityisesti vammaisten ihmisten näkökulmasta ja etsivät ratkaisuja kestävämmän elämäntavan löytämiseksi.

Seminaarissa vieraillaan etäyhteydellä Afrikassa ja Grönlannissa, kuullaan musiikkia ilmastonmuutoksesta ja nähdään ilmastonmuutosta käsittelevää taidetta. Asiantuntijoina Niko Humalisto Suomen Lähetysseurasta, Jari Visto Stepopintokeskuksesta, Ivalo Haima Kirkko Grönlannissa sekä kokemusasiantuntijoita ja muusikoita Afrikasta. Seminaari on osin englanninkielinen ja tulkataan viittomakielellä. Seminaaria voi seurata Kirkko Vantaalla -YouTube tilillä.

PIENTEN PAIKKA

Auki joka päivä kirkon aukioloaikoi-

Tammistonkatu 29 B Perhekerho ma 6.3. ja ma 13.3.klo 9.30–11. Yhteistä tekemistä aikuisille ja lapsille. Välipala 2 e/perhe. Tule kerhoon silloin kun sinulle sopii.

YLÄSTÖN

SEURAKUNTATALO

Lehtikummuntie 2

Elävän veden virta -rukouspiiri ma 6.3. klo 17.30–19.30. Jumalan sanan tutkimista ja yhteistä rukousta.

Perhekerho ti 7.3. ja ti 14.3. klo 9.30–11. Yhteistä tekemistä aikuisille ja lapsille. Välipala 2 e/perhe. Tule kerhoon silloin kun sinulle sopii.

MUUALLA

Seurakunnan vapaaehtoiset Nikkaristit tarjoavat maksutonta apua vanhuksille ja toimintarajoitteisille Tikkurilan seurakunnan alueella. Nikkaristit eivät tee ammatti-ihmisen töitä, mutta esimerkiksi lampun vaihto, taulun ripustus tai palovaroittimen pariston vaihto hoituu varmasti! Soita Lailalle ja kerro, missä tarvitset apua. Nikkaristivälitys p. 044 422 0456 ma ja to klo 11–13. Nikkaristei-

hin kaivataan uusia tekijöitä! Jos vasara pysyy kädessäsi, eikä porakone pelota, ota rohkeasti yhteyttä!

Tiedustelut: diakonissa hanna. raunu@evl.fi p. 050 384 8481. Kylväjän Raamattupiiri ma 6.3. klo 14–16Kylväjän toimistolla, Tikkuraitti 11, 2. krs. Raamattua ja rukousta keskustelun ja kahvikupposen kera.

VERKOSSA

www.facebook.com/tikkurilanseurakunta.

Sunnuntain kello 10 jumalanpalvelus suoratoistetaan Tikkurilan seurakunnan Facebook-sivun kautta.

Hertta-kirkonrotan terveisiä saa kotiin maksutta tilaamalla Lastenkirkkokirjeen. Kirje antaa ideoita kirkkovuoden viettoon. Kirjeen tilaukset ja peruutukset: maaret. hirvensalo@evl.fi.

Tikkurilan seurakunnan lapset ja perheet löytyvät myös Facebookista nimellä Tiksin lapset ja perheet. Seurakunnan lasten ja perheiden uutiskirjeen voit tilata osoitteesta http://tikkurilan-seurakuntalapsityo.mailpv.net/.

Tiksin varhaisnuoret -Facebookryhmä on 7–14-vuotiaiden huoltajille tarkoitettu ryhmä, johon kaikki huoltajat ovat tervetulleita löytämään ideoita ja tekemistä nuorten kanssa kotiin tehtäväksi.

Elämänkaari

Vantaankosken seurakunta

Kirkkoherranvirasto: avoinna ma–

pe klo 9–14, p. 09 830 6440, vantaankosken.seurakunta@evl.fi Rajator-

pantie 8

Tilojen ja toimitusten varaus: ma–

pe klo 9–14, p. 09 830 6404, tilavaraukset.vantaankoski@evl.fi

Päivystävä pappi: ma, ti, to, pe klo 11–13 p. 09 830 6419, vantaankosken.papit@evl.fi.

Diakoniapäivystys: Myyrmäen Vir-

takirkko: ti klo 9–11 Kivistön kirkko: ti klo 13–15. Soita tai jätä soittopyyn-

tö: arkisin klo 9–16 p. 050 357 7726, p. 050 357 7736, 050 407 1176. Tai ota yhteyttä sähköpostitse: diakonia. vantaankoski@evl.fi.

Verkossa ja somessa: www.vantaankoskenseurakunta.fi Fb: Vantaankosken seurakunta, Vantaankosken perheet, Kivistön kirkko Ig: Vantaankosken seurakunta, Kivistön kirkko

MYYRMÄEN VIRTAKIRKKO

Rajatorpantie 8

Seniorikerho torstaisin klo 13.30.

2.3. Kilpailuja /omat ohjaajat, 9.3. Lintujen äänet /Kati Pyykkö, 16.3. Lähetystyö /Tarja Ikäheimonen.

Kirkkoravintola Voimala pe 3.3. klo 11. Aluksi kirkkohetki, klo 11.30 kevyt lounas ja kahvi. Maksuton (vapaaehtoinen maksu diakoniatyön hyväksi). Pöytiintarjoilu. Messu su 5.3. klo 10. Papit Auli Saarsalmi-Paalasmaa ja Margit Helin. Kanttori Ritva Holma.

Kylväjän lähetysiltapäivä ”Evankeliumin ilo innostaa” su 5.3. klo 12-13.30.

Itä-Aasian työntekijäpariskunta kertoo pioneerityöstään, jossa tavoite on viedä evankeliumi alueelle, jossa evankeliumi on hyvin vähän esillä. He toimivat yliopistossa englannin kielen opettajina. Siioninvirsiseurat su 5.3. klo 14. Friends’ Cafe su 5.3. klo 15–18. Verotus Suomessa / Finnish taxation. Tehdään yhdessä ja keskustellaan suomeksi ja englanniksi elämän eri aiheista. Mahdollisuus tutustua uusiin ihmisiin eri maista. Lastenhoito järjestetty. Avoin rukouspiiri maanantaisin klo 18.

Raamattupiiri ma 6.3. klo 13. Järj. Vantaan kristilliset eläkeläiset.

Raamattupiiri Ilosanoma ma 6.3. klo 17.30.

Hiljaisen sydänrukouksen ilta ma

6.3. klo 18. Hiljennymme rukoukseen kristillisen meditaation ja keskittävän rukouksen hengessä. Ilta sisältää lyhyen virikepuheen, puolen tunnin meditaation, yhteisen jakamisen ja loppurukouksen.

Kesto noin tunti.

Messu su 12.3. klo 10. luottamushenkilöiden tehtävään siunaaminen. Papit Hans Tuominen ja Maari Santala. Kanttori Eveliina Pulkkinen.

Toivoa naisille ma 13.3. klo 13. Rukouspiiri tukee Sansan medialä-

hetystyötä.

Me Kynät -kirjoittajaryhmä ma

13.3. klo 15.

Israel-piiri ti 14.3. klo 18. Tukee

Felm-keskusta Jerusalemissa Suomen Lähetysseuran kautta. Miesten raamattupiiri ti 14.3. klo

18.30.

Kirjoituspiiri Kirjavat ke 15.3. klo

10.

Suomen kielen kerho maahanmuuttajille ti 15.3 klo 14. Jutellaan suomeksi kahvikupin äärellä.

Olotila-kahvila keskiviikkoisin klo

11–13.

Kässäpaja keskiviikkoisin klo

12–14. Neulotaan, ommellaan, korjataan tai tehdään uutta. Neuvoja saa.

Laulupaja ke 15.3. klo 18. Vetäjänä Urpo Pakarinen.

KIVISTÖN KIRKKO

Laavatie 2

Vaatevarasto to 2.3. klo 9.30–12.

Voit tuoda ja hakea ehjiä ja puhtaita aikuisten ja lasten vaatteita. Maksuton. Aluksi aamukahvit ja hartaus.

Perhekahvila maanantaisin klo

9.30–11.

Aikuisten Olkkari maanantaisin klo 12–14. Käsitöitä ja iloista seuraa päiväkahvin äärellä.

Kivistön rukouspiiri ti 7.3. klo

17.30.

Kivistön raamattupiiri ti 7.3. klo

18.30.

Seniorikerho keskiviikkoisin klo

12.30. 8.3. Kultaako aika muistot? / Jaakko Simojoki,15.3. Lintujen äänet /Kati Pyykkö. Kastehelmi-kuoro keskiviikkoisin klo 16.30–17.15 miniryhmä/iltamusiikkileikkikoulu, klo 17.30–18.30 kouluikäisten ryhmä. Lauletaan ja kehitetään laulutaitoja, opitaan lisää musiikista ja soitetaan mm. kanteleella ja ukulelella. Tiedustelut, kanttori Mari-Annika Heikkilä p. 044 422 0407.

Miesten takkailta ke 8.3. klo 18–20.

Iltaperhekahvila ke 15.3. klo 18–19.30.

SEUTULAN KAPPELI

Solbackantie 6

Sanan piiri tiistaisin klo 13. Keskustelemme Raamatun pohjalta.

MARTINRISTI

Martinpolku 2 C, sisäänkäynti Martinlaaksonpolun puolelta Aamurukouspiiri torstaisin klo 8.15.

Seniorikerho torstaisin klo 13. 2.3. Yhteisvastuu/ Auli Kekoni, 9.3. Tietovisa /omat ohjaajat, 16.3 Lapsi kehitysmaassa /Anja Tolonen. Olotila-kahvila maanantaisin klo 11–13.

Miestenpiiri ma 6.3. klo 18.30. Pappi ja oopperalaulaja. Esa Ruuttunen.

Martinlaakson lähetyspiiri ti 7.3. klo 18.30. Tukee oman seurakunnan nimettyjä kohteita Suomen

KORSON SEURAKUNTA

Kastettu

Melissa Joanna Alexandra Berg, Melinda Hilja Lea Natalia Berg, Oliver Arvo Edvin Jortama, Eemil Daniel Juhani Mamia, Neela Aila Ikonen.

Hautaan siunattu

Elina Vesanen 95 v, Paavo Johannes Tiitto 84 v, Markku Alek santeri Aaltonen 81 v, Timo Einari Tuomainen 78 v, Markku Juhani

Muhonen 67 v, Asko Olavi Haapala 64 v, Lilian Lode 0 v.

TIKKURILAN SEURAKUNTA

Kastettu

Lilli Amelia Lipponen, Mio Aamos

Kalevi Nykänen, Leo Olavi Hakkarainen, Senna Vivian Edith Hakkarainen, Mimosa Tove Riikka

Korhonen, Benjamin Juhani

Jeremias Pirskanen-Veltheim, Noella Elisa Marie Lehtonen

Mowbray, Leo Luukas Olavi

Kemppinen, Nooa Oliver Saarela, Vilda Maria Jussila, Veetu Antti

Jussila, Enni Ilona Mirjam Forsback, Sulo Elmeri Kirjalainen.

Avioliittoon kuulutettu

HAKUNILAN SEURAKUNTA

Kastettu

Danyel Eeli Aleksander Pettinen.

Hautaan siunattu

Saima Ruotsi 87 v, Toini Kyllikki

Björn 86 v, Pertti Johannes Sivonen 86 v, Aarno Kalevi Rantanen

84 v, Raimo Ensio Pulkkinen 83 v, Tuula Seija Orvokki Kinnunen 79 v, Jorma Johannes Hagman 77 v, Aune Kaarina Kivinen 77 v, Pekka

Olavi Leskinen 77 v, Anja Tuulikki

Heiniölä 67 v, Sirpa Anneli Winter 64 v.

HÄMEENKYLÄN SEURAKUNTA

Kastettu

Elma Rauha Orvokki Perkinen, Mai Tuulia Tilli.

Hautaan siunattu

Marja Alina Jalava 84 v, Aila Annikki Karttunen 74 v, Sirpa Tuulikki

Töyrylä 63 v, Bini He 51 v.

REKOLAN SEURAKUNTA

Kastettu

Alisa Ella Anneli Kulta, Eseohe Gracious Ebohon, Minea Amanda Olivia Laitinen.

Hautaan siunattu

Väinö Jämsä 87 v, Veikko Antero Miettinen 86 v, Paula Marjatta Myllymäki 83 v, Tuula Anneli Rajakiili 77 v, Elisabeth Irmeli Oittinen 75 v, Taisto Kalevi Saarinen 67 v, Timo Tapani Haiko 62 v, Heini Johanna Paajanen 54 v.

Mikko Tuomas Ruuskanen ja

Emmaliina Juulia Kangas.

Hautaan siunattu

Riitta Margit Puhakka 76 v, Maire

Anita Rautonen 90 v, Leila Aino

Irene Pänkäläinen 58 v, Eila

Loviisa Ingeborg Halme 88 v, Timo Tapani Jakala 86 v, Reijo

Olavi Pakasto 86 v, Pekka Sakari

Sinkkonen 84 v, Hilkka Tellervo

Kiiski 79 v, Sakari Asser Heikkilä

61 v, Jussi Pekka Niemi 34 v, Helena Marjatta Vihermaa 93 v, Kari Uolevi Koivunen 80 v, Sami

Antero Pulkkinen 31 v, Sirkka Elisabet Utriainen 83 v, Eila Kaarina Airinen 75 v, Reino Ossian

Oskari Suominen 75 v, Keijo

Mikael Rasi 71 v, Reijo Olavi Åberg 69 v, Tinja Pia Irene Kuikka 48 v.

VANTAANKOSKEN SEURAKUNTA

Kastettu

Eedla Olivia Tornberg, Väinö Noel Vinston Ainola.

Hautaan siunattu

Jorma Eemeli Lahin 89 v, Eino

Aukusti Sipilä 87 v, Viljo Heikki

Erkki Hurme 79 v, Aino Anneli

Kanervo 78 v, Kirsti Marja Immonen 70 v, Kari Juha Pertti Niemi 62 v, Sami Mikael Blomster 46 v.

VANDA SVENSKA FÖRSAMLING

Avlidna

Lilly Alexandra Lindström, Lea Marita Söderman, Greta Lisa Ingeborg Kindlund, Anna Alina Margit Roos

Lähetysseuran kautta. Vieraana uudet nimikkolähettimme, Eurooppaan lähtevät pakolaistyöntekijät.

Martinlaakson seniorien korttelikerho keskiviikkoisin klo 13. Lukupiiri ke 8.3. klo 16.

Virsilauluilta pe 10.3. klo 18.

Toivon Tuulet su 12.3. klo 17.

Raamattupiiri ti 14.3. klo 13.

KAIVOSRISTI

Kaivosvoudintie 3

Vauvakerho torstaisin klo 9.30–11.

Seniorikerho keskiviikkoisin klo

10. 8.3. Kultaako aika muistot? / Jaakko Simojoki, 15.3. Lintujen äänet /Kati Pyykkö.

PATOTIE 2 KERHOTILA

Perhekahvila tiistaisin klo 9.30–11.

MUUALLA

Kansainvälinen raamattupiiri to 2.3. ja 16.3. klo 17.30. Paikka, kysy: Sisi Wu, xinghui.wu@evl.fi, p. 050

356 6760. Raamattupiiri erikielisille. Ota omankielinen Raamattu mukaan. Keskustellaan ja rukoillaan suomeksi ja englanniksi.

Yhteisvastuun yhteislenkit Perjantaisin klo 17. Lähtö Myyrmäen urheilukentän kupeessa. Noin tunnin lenkki hölkkävauhdilla, jossa voi jutella. Vetäjänä hölkkää Vantaankosken kirkkoherra Hans Tuominen. Tuominen lahjoittaa jokaisesta uudesta hölkkääjästä Yhteisvastuukeräykselle 1 euron. Nikkaristipäivystys maanantaisin ja keskiviikkoisin 9.1. alk. klo 11–13, p. 09 830 6426. Tarvitsetko sinä tai läheisesi apua pienissä kodin sisätai ulkotöissä iän tai liikkumishaasteiden vuoksi? Hyllyjen kiinnitystä, lampun vaihtoa tms. Nikkaristit ovat vapaaehtoisia seurakuntalaisia, joiden apu on asiakkaalle maksutonta. Ammatti-ihmisten töitä (esim. sähkö- tai putkityöt) emme voi tehdä. Nikkaristit toimivat Vantaankosken seurakunnan

Ilpo Kaikkonen tuo pimeästä valoon

Hakunilan kirkossa kuullaan lauluja, jotka voimaannuttavat ja kuljetta vat pimeästä takaisin valoon.

Laulaja-lauluntekijä Ilpo

Kaikkonen esittää kirkkokonsertissa akustiselle duolle sovitettuna omien kappaleidensa lisäksi myös henkilökohtaisia cover-suosikkejaan. Ilpon duokumppanina soolokitarassa ja taustalaulussa kuullaan Pasi

Jääskeläistä. Konsertti on osa

Hakunilan 20. Musiikkiviikkoa.

Musiikkiviikon tilaisuuksiin on vapaa pääsy, ohjelmatuotot ja kolehdit Yhteisvastuukeräyksen hyväksi.

Ilpo Kaikkonen duo: Aika kaamoksen jälkeen ti 7.3. klo 18 Hakunilan kirkossa, Hakunilantie 48.

alueella (Myyrmäki, Kaivoksela, Martinlaakso, Vantaanlaakso ja Kivistön suuralue).

Keikka-apu-päivystys tiistaisin klo

9–11, p. 09 830 6405 tai verkossa vantaankoskisrk.clara.fi. Tule vapaaehtoiseksi tai hae keikkaapua. Keikka-apu on kertaluonteista ja maksutonta vapaaehtoisapua yli 65-vuotiaiden Länsi-Vantaalla asuvien ikäihmisten kotona asumisen tueksi. Esim. auttamista asioilla kaupassa, lääkärissä tai apteekissa, apua lomakkeiden täyttämisessä tai ulkoilukaverina. Yhteistyössä Vantaan kaupungin

Myyrmäen ja Martinlaakson kotihoidon sekä Punaisen Ristin LänsiVantaan osaston kanssa.

Olotila-kahvila Kannisto tiistaisin

Högmässa sö 12.3 kl.10 i Helsinge kyrka S:t Lars. Anu Paavola, Heidi Åberg.

DICKURSBY KYRKA

Stationsv. 12a

Musiklek fre 3.3 kl.10–11 för ca 1–4

åringar med vuxen i Dickursby kyrka.

Babyrytmik fre 3.3 kl. 14–15.30 för ca 3-11mån i Dickursby kyrka.

Mässa sö 5.3 kl.12 i Dickursby kyrka. Anu Paavola, Marcus Kalliokoski.

Sångstund ons 8.3 kl. 18–19 för alla

åldrar i Dickursby kyrka.

Musiklek fre 10.3 kl.10–11 för ca 1–4

åringar med vuxen i Dickursby kyrka.

Babyrytmik fre 10.3 kl. 14–15.30 för

ca 3–11mån i Dickursby kyrka.

Sångstund ons 15.3 kl. 18–19 för

alla åldrar i Dickursby kyrka.

Ungdomskväll ons 15.3 kl.18–20 i Dickursby kyrka.

ÖVRIGT

ViAnda kören övar ons 8.3 kl.12-14 i Helsinggård. Konungsv. 2. Välkommen med nya medlemmar!

klo 11–13 Kenraalintie 6. Myös kuntosalimahdollisuus.

Vanda svenska församling

Kanslifunktioner: Stationsvägen 12a, tfn 09 830 6262 Öppet må–fre kl. 9–12 vandasvenska@evl.fi Diakonimottagning to kl. 10–11.30

HELSINGE KYRKA

S:T LARS

Kyrkov. 45. Högmässa sö 5.3 kl.10 i Helsinge kyrka S:t Lars. Anu Paavola, Marcus Kalliokoski.

Apua tukeaja

Perheneuvonta:

Ajanvaraus p. 09 830 6799 ma, ke–pe klo 9–11 ja ti klo 14–17

Diakoniatoimisto: p. 09 830 6254

Hiljaisuus ja retriitit: Ilm. ja tied. klo 9–15 p. 050 321 3282 laura.ohtonen@evl.fi

VIITTOMAKIELISILLE

Viittomakielinen messu su 5.3. klo 13 Hermannin diakoniatalo / varustamo os. Hämeentie 73, Helsinki. Viittomakielinen kohtaamispaikka ti 7.3. klo 12–14 Martinristi, Martinlaaksonpolku 2 Vantaa.

Viittomakielinen perhekerho pe 10.3. klo 9.30–11.30 Malmin varustamo, Pekanraitti 16, Helsinki. Vammaiset henkilöt ja ilmastonmuutos -hybridiseminaari ke 15.3. klo 13–16 Tikkurilan kirkko, Asematie 12 a, Vantaa. Viittomakielen tulkkaus. Ilmoittautumiset 10.3. mennessä https://link.webropol. com/ep/gronlannistapaivantasaajalle.

International

International Bible Study Group Thu 2nd Mar and 16th Mar 5.30 PM.

For more information about place: Sisi Wu, xinghui.wu@evl.fi, p. 050 356 6760. A Bible group for people speaking different languages. Bring your own language Bible. We’ll talk and pray in Finnish and English.

Friends’ Cafe Sun 5th Mar 3–6 PM Virta-Church Myyrmäki, Rajatorpantie 8. A gathering to discuss about different life topics and a chance to get to know new people from different countries. Childcare available. Verotus Suomessa / Finnish taxation.

Suomen kielen kerho maahanmuuttajille ti 14.3. klo 14 Myyrmäen Virtakirkko, Rajatorpantie 8. Jutellaan suomeksi kahvikupin äärellä.

International Friendship-choir practises at Virta-Church Myyrmäki, Rajatorpantie 8. Contact cantor and choirleader Mari-Annika Heikkilä, p. 044 422 0407.

English through Bible every Monday at the church at 6.30 pm. Korson kirkko, Merikotkantie 4 Venäjänkielinen raamattupiiri keskiviikkoisin klo 18. Länsimäen kirkko, Kerokuja 9. Русскоязычная библейская группа по средам с 18 до 20. Länsimäen kirkko, Kerokuja 9.

Lähtisitkö ulkoilukaveriksi tai retkiseuraksi näkövammaiselle?

HELSINKILÄINEN ILKKA Väisänen on melkein sokea, sillä verkkokalvon rappeuma on vienyt näön pikkuhiljaa. Väisänen työskentelee tiedottajana Helsingin ja Uudenmaan Näkövammaiset ry:ssä. Valkoinen keppi ulkona liikkuessa ja ruudunlukuohjelma tietokoneella töitä tehdessä ovat hänen tärkeitä työkalujaan.

Väisäsellä on kokemusta myös retkistä yhdessä avustajan eli oppaan kanssa.

– Olen käynyt kokeilemassa sup-lautailua. Opas liikkui omalla laudallaan ja antoi minulle sanallisia ohjeita. Yksin en uskaltaisi lähteä sellaiselle retkelle, mutta oppaan kanssa se sujui hyvin.

Mitä oppaalta edellytetään?

– Tärkein periaate on se, että opas menee edellä joka paikkaan. Näkövammainen pitää kiinni hänen kyynärtaipeestaan ja tulee puoli askel-

ta perässä.

– Kun mennään sisätilaan tai tullaan ulos, on hyvä kertoa ovista, rapuista ja tasoeroista. Esimerkiksi näin: ”Kohta alkavat raput, ne lähtevät alaspäin.”

Luontoretket ovat Väisäsen mielestä ”kimurantteja”. Tasaisen asvaltin sijasta jalan alla on epätasaista maastoa, jossa voi kompastua. Kun opas varoittaa juurista ja mättäistä, Väisänen pystyy keskittymään ympäröivään luontoon.

Helsingin ja Uudenmaan Näkövammaiset ry (HUN) tekee monenlaista yhteistyötä Helsingin, Espoon ja Vantaan seurakuntien näkövammaistyön kanssa. Keväällä järjestetään uusien vapaaehtoisten infoillat.

– Startti-iltaan voi tulla kuulostelemaan ja katsomaan. Ilta ei vielä sido mihinkään, kannustaa näkövammaistyön diakoni Marja Leena Kallio.

Seurakunnat tarjoavat näkövammaisille muun muassa retkiä ja leirejä. Mukana on paljon ikäihmisiä. Moni on ollut näkevä koko ikänsä, mutta vanhemmiten silmäsairaus aiheuttaa näkövamman.

Kallio kuvailee tyypillistä tilannetta: kun asuu itsekseen, palvelut tulevat kotiin, mutta kukaan ei ehdi lähteä ulkoilemaan. Yksin tuntuu epävarmalta ja turvattomalta lähteä liikenteeseen.

– Nyt haemme kertaluonteisia avustajia retkille, juhliin, kerhoihin, museokäynneille ja liikuntatapahtumiin. Tarvitaan myös lisää ulkoilukavereita. Moni on kysynyt kaveria, joka voisi lähteä vaikka kerran viikossa yhdessä kävelylle. ■

EIRA SERKKOLA

Opastoiminnan startti-illat to 23.3. ja ti 11.4. Helsingissä Iiris-toimintakeskuksessa, Marjaniementie 74. Ilmoittaudu

mukaan: marjaleena.kallio@evl.fi tai 050 380 0947.

Kirkoissa soi

TORSTAI 2.3.

Päivämusiikki klo 12–12.30 Tikkurilan kirkossa, Asematie 12 a. Nina

Fogelberg, urut. Vapaa pääsy.

PERJANTAI 3.3.

Huom. peruttu sairastapauksen

vuoksi: Antti Aution konsertti

Tikkurilan kirkossa.

Musiikkiviikon etkot – Vanhojen

virsien vankka sanoma klo 18

Hakunilan kirkossa, Hakunilantie

48. On meillä aarre verraton! Juurevien virsien illan juontaa prof.

Seppo Suokunnas ja virsiä laulattaa

Tuomas Heikkilä yhdessä Hakunilan kirkon kuoron kanssa. Tilaisuuden jälkeen kahvitarjoilu. Vapaa pääsy. Kolehti Yhteisvastuulle.

SUNNUNTAI 5.3.

Luoja, kuuletko? 20. Hakunilan

Musiikkiviikon avausmessu klo 12

Hakunilan kirkossa, Hakunilantie

48. Messussa lauletaan Nuoren

seurakunnan veisuja bändin ja

Aurinkotanssi-kuoron johdolla. Papit Tiina Palmu ja Sasu Rauhala.

MAANANTAI 6.3.

20. Hakunilan Musiikkiviikko:

Kaikki maat te riemuitkaatte klo

19 Länsimäen kirkossa, Kerokuja 9. Kamarikuoro Vivace laulaa hengellistä musiikkia eri aikakausilta ympäri maailman. Joht. Mia Makaroff. Vapaa pääsy. Ohjelma 5 e Yhteisvastuulle.

TIISTAI 7.3.

20. Hakunilan Musiikkiviikko: Aika kaamoksen jälkeen klo 18

Hakunilan kirkossa, Hakunilantie

48. Ilpo Kaikkonen duo. Laulaja-lau-

luntekijän omia lauluja sekä rakastettuja covereita akustisesti. Vapaa pääsy. Kolehti Yhteisvastuulle.

KESKIVIIKKO 8.3.

20. Hakunilan Musiikkiviikko: Yhteisvastuun sävellahja klo 12 Hakunilan kirkossa, Hakunilantie 48 sekä Facebookissa. Kanttorit

Musiikkia Helsingissä, Espoossa ja Kauniaisissa

Lauantaina 4.3.

Ett Ord klo 16 Helsingissä Kannelmäen kirkossa, Vanhaistentie 6. Jouni Rantasen teoksen Ett Ord ensiesitys. Olga Harrison, sopraano, Juuso Koski, tenori, Soili Rantanen, huilu, Anna Vesimäki, viulu, Anu Luukela, sello, Iiro Pulkkinen, piano. Meri Vesanto, libretto. Ohjelmassa myös Pärtin sävellys Fratres. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

Sunnuntaina 5.3.

ImproFlow klo 17 Helsingissä Kallion kirkossa, Itäinen Papinkatu 2. Multiinstrumentalisti ja laulaja Hale Heikkilä. Intuitiivisesti syntyviä äänimaisemia ja musiikkia. Ota tyyny ja peitto mukaan ja koe konsertti uudella tavalla. Liput 25/20 e ovelta.

Torstaina 9.3.

Mika Nuorva: ”Linnunradan alla” to 9.3. klo 18.30 Espoossa Laaksolahden kappeli, Ylänkötie 16. Laulu & Laulun tarina – musiikista keskusteleva konserttisarja. Kahvit klo 18. Vapaa pääsy.

Lauantaina 11.3.

Kevään unelmat klo 16 Helsingissä Kannelmäen kirkossa, Vanhaistentie

6. Duo Eclipse: Laure Paris, klarinetti, Leïla Martin, marimba. Kansanmusiikkiin pohjautuvia teoksia sekä melankolisia kappaleita. Piazzolla, Bartok, Fauré ja Caccini sekä nykysuomalaista musiikkia. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

Yhteisvastuukonsertti klo 18 Helsingissä Lauttasaaren kirkossa, Myl-

lykallionrinne 1. Laulaja-muusikko Mira Luoti. Vapaaehtoinen lippumaksu 1–20 e. Tuotot Yhteisvastuukeräykseen, joka kerää varoja nuorten väkivallan ja konfliktien ratkaisuun ja ennaltaehkäisyyn.

Sunnuntaina 12.3.

Musica nova Helsinki -päätöskonsertti klo 19 Helsingissä Temppeliaukion kirkossa, Lutherinkatu 3. Kamariorkesteri Avanti!, Juliet Fraser, sopraano. Saundersin vokaalikonsertto Skin, jota pidetään yhtenä eurooppalaisen nykymusiikin merkkiteoksista. Lisäksi A. Schubertin Point Ones, Iannottan We left her in a sack for fairies to reclaim ja Lintisen Ballata concertante. Liput 25/15 e lippu.fi

Sini Nikku ja Tuomas Heikkilä. Vapaa pääsy.

TORSTAI 9.3.

Päivämusiikki klo 12–12.30 Tikkurilan kirkossa, Asematie 12 a. Jussi Matikainen, kitara. Vapaa pääsy. 20. Hakunilan Musiikkiviikko: Fiat lux – Superurut soi! klo 18 Hakunilan kirkossa, Hakunilantie 48. Elias Niemelä, digitaaliset urut. Tätä iltaa varten pystytettävät digitaaliset superurut tuovat Hakunilan kirkkosaliin aivan ennenkuulumattoman äänimaiseman. Vapaa pääsy. Ohjelma 5 e Yhteisvastuulle. Konsertin yhteydessä Hakunilan kirkon kuoron myyjäispöytä klo 17 alkaen.

PERJANTAI 10.3.

Musiikkiviikko: Nosta kädet ilmaan! -lastenkonsertti klo 17 Hakunilan kirkossa, Hakunilantie 48. Uusi Lasten virsi –kirja on julkaistu ja nyt on aika juhlia lapsia osallistavalla lastenkonsertilla. Konsertissa mukana Vantaan seurakuntien lapsi- ja nuorisokuoroja, bändi, Sini Nikku, HannaMaria Valve ja Mari-Annika Heikkilä. Vapaa pääsy.

LAUANTAI 11.3.

Schubert Winterreise -konsertti klo 18 Tikkurilan kirkossa, Asematie 12 a. Elja Puukko, basso, Risto Lauriala.

Vantaan kirkoissa kaikuvat sävelet. Hakunilan Musiikkiviikon konserteissa kuullaan esimerkiksi hengellistä musiikkia eri aikakausilta, urkumusiikkia ja laulaja-lauluntekijä Ilpo Kaikkosta.

WARNER MUSIC FINLAND

Laulaja-muusikko Mira Luoti esiintyy Helsingissä Lauttasaaren kirkossa lauantaina 11.3. kello 18.