PÄÄKIRJOITUS
KUVA: PINJA NIKKI
LUOKAT OVAT TOTTA, VAIKKA LUOKKAANALYYSI EI OLEKAAN YKSINKERTAISTA VUODEN KOLMANNEN Liberon teemana ovat ”luokat”. Teema juontuu Vasemmistonuorten ja Liberon vuoden alussa pitämästä kirjoituskilpailusta, jonka saldoa käydään läpi sivulta 18 lähtien. Luettavana ovat Natalia Karjalaisen ja Laura Finskan palkinto tekstit kokonaisuudessaan sekä ote Roy Eskelisen palkitusta lyhytromaanista. Toimiessani kirjoituskilpailun raadissa panin merkille, että kokemus yksilöiden ja ryhmien eriarvoisuudesta on monelle totta. Edellisen hallituksen pääministeri Juha Sipilä asetti tammi kuussa 2017 työryhmän, jonka tehtävänä oli löytää toiminta tapoja ja keinoja pitkään jatkuneen yhteiskunnallisen eriytymisen pysäyttämiseksi. Vaikka suomalaisten elintaso ja elämänlaatu ovat tasaisesti parantuneet 1970-luvun puolivälin jälkeen, eivät esimerkiksi yleisen elintason ja talouden kasvu jakaannu kaikille tasaisesti. Köyhyys ja huono-osaisuus ovat ylisukupolvisia ja periytyviä ilmiöitä, mutta niillä on myös kokemuksellinen vaikutus kenen tahansa tulevaisuuteen. Totuus luokkayhteiskunnasta ja aineellisista eroista on tosi asia. Yhteiskunnassa menetykseen ja väliinputoamiseen liitty vien tarinoiden takana ovat rakenteelliset ja kulttuuriset erot, jotka rajoittavat yksilön mahdollisuuksia ja sosiaalista liikkuvuutta. Yksilöt kykenevät hyödyntämään yhteiskunnan tarjoamat mah dollisuudet eri tavoin. Tälläkin vuosikymmenellä on myönnetty julkisesti, että sosiaalietuuksien alikäytöstä muodostuu yhteiskun nallinen ongelma, kun yksilöt hoitavat taloutensa muilla keinoin. Pitkäaikaisesta köyhyydestä kärsii kenen tahansa ruumis ja mieli. Käsitys yhteiskuntaluokan käsitteestä on yhteiskuntatieteiden ja etenkin sosiologian piirissä paljon puhuttu ja kiistelty kysymys. Kapitalistisessa yhteiskunnassa alistetun luokan, proletariaatin, yhteistoiminta ja kamppailu porvariston kanssa määrittävät yhteis kuntafilosofi Karl Marxin historiankäsityksessä työväenluokan kohtalon. Yhteiskunnallinen todellisuus on kuitenkin nykyään paljon monimutkaisempi kuin 1800-luvulla. Elämänlaadun parantuminen ja modernisaatio johtivat länsimaissa keskiluokan syntyyn. Kokemukseen luokasta vaikuttavat koulutus sekä sijoittuminen työmarkki noilla. Luokka ei ole välttämättä sama kuin ammatillinen asema, eikä koulutuksen taso välttämättä ole tae yhteiskunnalliselle vaurastu miselle. Tästä esimerkkinä on tässä numerossa taiteilijoiden toimeentuloa käsittelevä artikkeli alkaen sivulta 28. Berliinissä asuvan graffititaustaisen taiteilijan Rastapunkan valokuvat avaavat tässä numerossa täysin omaa tapaa hahmottaa teollista ympäristöä ja joutomaita. Jani Koskinen erittelee Katalonian itsenäisyyspyrkimyksiä EU:n parlamenttivaalitulosten valossa. Samaa luokkaa -podcastin tekijät Mia Haglund ja Taija Roiha käyvät dialogia Sally Rooneyn romaanien pohjalta yksilön ja yhteis kunnan välisestä suhteesta. Kirjoituskilpailun raatiin kuulunut kirjailija Ossi Nyman kuvaa haastattelussa, miten luokkiin liittyvä ajat telu näkyy hänen kirjoissaan. Nymanin Luokat-nimisen novellin voit lukea sivulta 34.
Joonas Pulkkinen
Päätoimittaja
Nuorten kulttuuri- ja mielipidelehti • Perustettu vuonna 1987 • Kultti ry:n jäsen • Kustantaja: Libero ry • Päätoimittaja: Joonas Pulkkinen • AD: Kaarina Tammisto • Fontit: Lyyra / Schick Toikka, Happy Times at the IKOB / Velvetyne, Pilowlava / Velvetyne • Osoite: Lintulahdenkatu 10, 2. kerros, 00500 Helsinki • Palaute ja juttutarjoukset: toimitus@liberolehti.fi, 0400678839 • Tilausasiat: tilaukset@liberolehti.fi, 045 348 5499 • Painopaikka: Waasa Graphics, Vaasa, painettu ympäristöystävälliselle paperille ympäristöystävällisessä painossa • ISSN 0783–6198 • Vasemmistonuoria lähellä oleva, journalistisesti riippumaton aikakauslehti • Tilaushinta 20 €, tukitilaus 50 € • www.liberolehti.fi LIBERO 3/2019
3
