Martat-lehti 1-2021 by Marttaliitto

AJATTELE AIVOJASI – SYÖ TERVEELLISESTI TORJU PUHELINMYYNNIN ONGELMAT RUOKAMARTTA MARJUKKA MIKKOLA:

”ILO TARTTUU!”

Vauvaperh ä ma tuu kotiruoka

Martat

1 · 2021 www.martat.fi

MARTTA AVAA VAATEKAAPPINSA

SIIVOA OIKEIN, VÄHENNÄT TAUTIRISKIÄ

E L L I S K O N Y T OST Viimeisiä viedään Martanpuodin varastoista! Osta omasi alkuvuoden alennuksilla. Marttojen 120-juhlavuoden mukit

29 €

(2 mukin pakkaus)

Leikkuulauta

15 €

Martanpuodissa paljon muitakin tuotteita edullisesti. Saat vielä 25 % alennusta jo alennetuista outlet-tuotteiden hinnoista!

martat.ﬁ/martanpuoti

MIRVA MALMGREN

LAURA RIIHELÄ

Perh n tärkein hetki

Puhelinmyynnin ongelmat osuvat usein ikäihmisiin. Tunnista hälytysmerkit, milloin läheistenkin on syytä havahtua.

SISÄLTÖ

LAURA RIIHELÄ

TIIU KAITALO

Kokkaa kerralla koko porukalle helpoilla ohjeillamme.

1/2021

Martta avaa vaatekaappinsa! Ensimmäisenä pukeutumisestaan puhuu vaatesuunnittelija, kädentaitomartta Riikka Karppinen.

Pakurikääpä kiinnostaa metsänomistajia. Koivikossa kasvava lahottajasieni voi tuottaa taloudellista hyötyä.

4 5 6 7 8 14 22 23 24 28 32 36 38 40 43 44 46 49 50 55 56 58 62 64 66 67

Marttakartta Pääkirjoitus Lukijalta Martta suosittelee Martat kuin perhepiiri Pienestä pitäen pöydän ääressä Älyhyvää! Aivobingo Nyt tarvitaan takinkääntöä Martta avaa vaatekaappinsa: Väri-ihminen Koivikoissa leviää pakuribuumi Makea donitsi lettiin Kun paikka on paikallaan Pyytämättä ja yllätyksenä Perheen kesken: Neuvolapaniikki Potilaan koti puhtaaksi Kunnan kumppanina kokkikurssilla Martan lakitieto: Avioehto Yhdessä & yhdistyksessä Ilo irti opinnoista Elämänmeno Monessa mukana Marttapiirit Marttaristikko Netissä nyt Viekas: Jättipalsami

KANNEN KUVA KERTTU MALINEN Kannen vaatteet: neule Voglia, kengät Nudge

Mar akar a Kertaamme käsipesun Jos jonkin tavan toivoisi jäävän elämään korona-ajan jälkeen, se on käsien pesu. Niin tärkeää se on tautien ehkäisyssä.

PÄIVÄN KUVA

Lumijoen Martat opiskelivat kalan rakennetta ja käsittelyä Lumijoen kalastajien johdolla.

PESE kädet »kotiin tullessa »kun ryhdyt tekemään ruokaa »ennen ruokailua »vessakäynnin yhteydessä »yskimisen, aivastamisen ja niistämisen jälkeen. KÄYTÄ lämmintä vettä ja saippuaa. JATKA pesemistä vähintään 20 sekuntia. KUIVAA huolella.

Tipaton pistää pohtimaan

Lu u, lyhyt o imäärä 1. Luomu tarkoittaa luonnonmukaista tuotantotapaa, joka säästää luonnonvaroja. 2. Luomuviljelyssä käytetään vain luonnosta peräisin olevia torjunta-aineita, jotka eivät kerry ravintoketjuun. 3. Luomueläintuotannossa turvataan eläinten lajinmukainen käyttäytyminen ja edistetään eläinten hyvinvointia. 4. Luomutuotteen tunnistat vihreästä lehtimerkistä.

JÄRJEST YSMIES

Järjestä käsityötarvikkeesi.

Mikä on alkoholin rooli elämässäsi? Voisiko tissuttelun tilalle tulla jotain uutta? Mitä muuta voi tehdä kavereiden kanssa kuin lähteä baariin yksille? Tipaton tammikuu alkaa olla takana, mutta elämäntapapohdintaa voi jatkaa tipattoman jälkeenkin. Martat kannustavat tekemään jotain muuta kuin korkkaamaan – ja jos korkataan, niin sitten maistellaan alkoholittomia juomia. Seuraa keskustelua somessa ja osallistu aihetunnisteilla #uusiatottumuksia #tipaton #nyavanor.

martat.ﬁ/pakkausmerkinnat/ www.tipaton.ﬁ.

SATA VUOTTA SITTEN Emäntälehti N:o 1 Tammikuu 1921

Tilanpuutteen tähden täytyy joukko kirjoituksia jättää helmikuun numeroon. – Toimitus.

4 | MARTAT 1 | 2021

MARTAT 1/2021

PÄ Ä K I R J O I T U S 2 5 .1 . 2 02 1

119. vuosikerta. Lehdestä ilmestyy 6 numeroa vuonna 2021. Toimitus | Lapinlahdenkatu 3 A, 00180 Helsinki, lehti@martat.ﬁ, www.martat.ﬁ Julkaisija | Marttaliitto ry p. 050 511 8002 Päätoimittaja | pääsihteeri Marianne Heikkilä p. 050 375 1195

Hyvästä arjesta parempi maailma

Toimituspäällikkö | Helena Kokkonen p. 050 374 3192 Ulkoasu | Katja Kuittinen Teresa Moorhouse Ilmoitusmyynti | Media-Q Ky, Tuija Saarimäki tuija.saarimaki@ media-q.ﬁ, p. 040 523 8813 Levikki 38 259 (LT 2019) Tilaukset Anna-Maija Palosuo, p. 050 511 8099, jarjestosihteeri@martat.ﬁ. Lehti kuuluu jäsenmaksuun. Muille kuin jäsenille kestotilaus kotimaahan, Pohjoismaihin ja Baltian maihin 45 €, muihin maihin 55 €. Määräaikaistilaus kotimaahan 6 numeroa 50 €. Marttayhdistyksen lahjatilaus yhteisölle (kesto) 40 €. Asiakasrekisterin osoitteita voidaan käyttää suoramarkkinoinnissa. Painopaikka

Tähän tuotteeseen käytetty puu on peräisin kestävästi hoidetuista metsistä ja valvotuista kohteista.

www.pefc.org

PEFC/02-31-151 Kestävän metsätalouden edistämiseksi. Lisätietoja www.pefc.org

JOKAINEN JÄSEN rakentaa marttabrändiä eli mielikuvaa Martoista. Sinäkin olet tärkeä lenkki marttasukupolvien ketjussa, jota yhdistää toiminta, itse tekeminen, vaikuttaminen ja yhdessä harrastaminen. VUONNA 2021 Marttojen teema on Kohtuullisuus. Lähtökohtana ovat ympäristölle, taloudelle ja terveydelle kestävät valinnat. Muutamme maailmaa tekemällä pieniä asioita isosti. Uskomme, että marttailun avulla voimme tehdä hyvästä arjesta paremman maailman.

PEFC-sertifioitu

PEFC/02-31-151

MAAILMA MUUTTUU, ja marttatoiminta maailman mukana. Meidänkin on välillä tarkasteltava, miten mielikuvamme Martoista pysyy kehityksen vauhdissa mukana. Nyt olemme uudistaneet 122 vuotta vanhaa brändiämme rakkaudella ja perinteitä kunnioittaen. Toimintamme lupaus on jatkossa: Hyvästä arjesta parempi maailma. Otamme entistä aktiivisemman roolin yhteiskunnallisena vaikuttajana ja keskustelijana. Siinä meillä on paljon annettavaa.

4041-0619 Painotuote

TULE MUKAAN vahvistamaan marttojen roolia aktiivisina ilmasto- ja ympäristökansalaisina ja ympäristömarttoina! Tule edistämään ilmastokestävää arkea ja kohtuullista kulutusta. HALUAMME , että yksi maapallo riittää.

Martat 2/2021 ilmestyy 15.3.

MARTAT on kotitalousneuvontajärjestö, joka edistää kotien ja perheiden hyvinvointia ja kotitalouden arvostusta. Valtakunnalliseen keskusjärjestöön, Marttaliittoon, kuuluu 14 alueellista piiriä, joissa kotitalousasiantuntijat neuvovat ja kouluttavat. Paikallisia marttayhdistyksiä ja toimintaryhmiä on 1 300 ja jäseniä 43 000.

Marianne Heikkilä Marttaliiton pääsihteeri//marianne.heikkila@martat.fi

LUKIJALTA

Lehti on erittäin monipuolinen ja aikaansa seuraava.

KORISTEITA LUONTOÄIDIN AARREAITASTA NAUTI KAHVISI AJATUKSELLA JOULUSIIVOUS PUOLESSA TUNNISSA

W W W. M A R TAT. F I

Martat

6 2020

MARTAT 6/2020

LAHJOJA LUONTOÄIDILTÄ Terhi Hällström löysi ammatillisen intohimonsa kolmekymppisenä. Nyt hän on kotimaisiin luonnonmateriaaleihin erikoistunut floristimestari, jonka silmissä risukin on kaunis. MINNA HOTOKKA // KUVAT KRISTIINA KONTONIEMI

M a r t at Terhi Hällström työskentelee olohuoneensa pirtinpöydän ääressä, johon lankeaa ikkunasta luonnonvaloa. – Neulojia yhdistää tarve tehdä jotain konkreettista käsin, sanoo Anna Rauhala.

Piparitalо harja ostaja et

» Kiitos että julkaisette Martan lakitietoa joka numerossa. Se koskee jokaista.

Kalan ja kanan nahkastakin saa herkullisia sipsejä.

» Lehti on hyvä ja mielenkiintoinen. Luen sen lähes kokonaan.

» Kerrassaan hieno ja hyvä lehti; ei sanaakaan koronasta. Nyt siitä tulee uutisia kaikista viestimistä. Korvat ja silmät haluavat myös hetken rentoutua. Pääkirjoituksessa Sirpa Pietikäinen hienosti toi asian esille eri sanoin ja toimintatavoin. Iso kiitos siitä!

» Olisin kiinnostunut lukemaan vaihtoehtoisia käyttötapoja elintarvikkeille. Esim. kuulin, että sieniä voi kasvattaa kahviporoissa. Harrastelen bokashia ja saan siitä kasveilleni lannoitetta.

» Kiinnostavin juttu oli sivulla 30–31 (Kohtuus kannattaa) ja vähiten kiinnostavin juttu sivulla 28–29 (”Työtä lähellä ihmistä”). Aihe oli hyvä ja tärkeä, mutta jos kirjoitetussa jutussa viitataan että käy

» Tämä oli minulle ensimmäinen Martat-lehti. Mukava yllätys, kuinka monipuolinen lehti on. Webinaarit alkoivat kiinnostaa kovasti.

6 | MARTAT 1 | 2021

lukemassa asiasta lisää jostain muusta mediasta, niin siitä jää huono tunne. Samaa media-viittauskäytäntöä käytetään hyvin paljon TV-uutisissa, jossa kerrotaan uutinen ja kehotetaan sitten siirtymään lukemaan lisää toiseen mediaan. Toivottavasti ette jatka tätä käytäntöä.

» Sivulla 10 oli lumoavan erilainen ja visionäärinen juttu.

» Näinä tiukkoina aikoina kaipaisin enemmän juttuja ja reseptejä ”vanhoilta ajoilta”. Vaikka ihan uusi sarja entisaikojen edullisista arkiruuista: perunoita ja lanttuja käytettiin paljon, mutta 50-luvulla kehiteltiin vähistä aineista halvalla ravitsevaa ruokaa. Aikamatka!

» Kiitos erittäin mielenkiintoisesta numerosta, josta oli todella vaikea valita kiinnostavinta juttua. Päällimmäisenä koko numerosta minulle jäi mieleen kaikenlainen kohtuullisuus jouluun valmistautumisessa. Odotankin innolla vuoden 2021 kohtuullisuus-teemaan liittyviä juttuja.

» Toivoisin lehteen vähän pidempiä artikkeleja. Tämä lehti sisälsi paljon pientä sälää, joka teki lehden hieman levottomaksi ja aiheutti, että tuli vain selattua nopeasti paneutumatta oikein mihinkään juttuun. » Käsityöideat ja somistusjutut laidasta laitaan ovat aina kiinnostavia ja innostavia. Toivon niitä jatkossakin. Etenkin materiaalien uusiokäyttöön kannustavat jutut. » Hyvää joulua Marttojen sikariportaalle!

» Vähiten minua kiinnosti juttu Joululta alkaa näyttää, koska ruokaohjeille on minusta omat paikkansa ja julkaisunsa, Martat lehdessä selaan ne vain nopeasti ohitse.

» Toivon, että Martat-lehti säilyy myös ulkomuodoltaan entisenlaisenlaisena: vahvalle paperille painettuna, liimaselkäisenä ja upeita värikuvia sisältävänä, ulkoisesti jopa ylellisenä, se viestii sitä, että arvostamme korkealle Marttojen vaalimia arvoja. Lehden upea ulkoasu ei suinkaan ole ristiriidassa Marttojen peräänkuuluttaman kohtuullisen elämäntavan kanssa!

Mar a suosi el Vahva suositus

IHME VIHKO!

LUOTA L A ATUUN, ARVOSTA ASUJASI

Tutustu vaatteittesi materiaaleihin ja huolla niitä oikein. Silkki, villa, denim tai muuntokuidut kaipaavat yksilöllistä kohtelua. Erityisesti nahkan hoitoon perehdytään tässä kirjassa huolella. Näillä ohjeilla laukut, kengät ja vyöt kestävät. Jenna Kiuru, Maria Manninen ja Johanna Valkola: Huolla vaatteet, kengät, asusteet (Gummerus 2020)

KORJA A MINEN PIDENTÄ Ä IK Ä Ä

Älä heitä pois vaan korjaa; käytä vaatteet loppuun saakka. Hikilaput, muotolaskokset, kyynärpääpaikat, pykäpistoparsinta ja alikeompelu antavat jatkoaikaa asuillesi. Lahkeet, taskut, saumat ja resorit saavat uuden elämän.

Kuka kertoisi minulle auringon nousut, laskut ja pimennykset, kuun ilmiöt ja planeettojen liikkeet? Mistä tarkistan liputuspäivät, nimipäivät, markkina- ja toripäivät? Tai pintavesien lämpötilat, keskimääräiset sademäärät ja lumensyvyydet? Yliopiston almanakka tietää kaiken ja paljon muutakin. Allakka julkaistiin ensimmäisen kerran vuonna 1705, ja se on pitänyt tyylinsä ajasta aikaan.

Anni Ignatius: Korjaa kauniiksi (Moreeni 2020)

Nautitaan kirjan kanssa!

TEEN PÄIVÄÄ VIETETÄÄN 6.2. Tee on Suomessa neljänneksi yleisin juoma veden, kahvin ja maitotuotteiden jälkeen. (Lähde: FinRavinto 2017)

Vinkki:

Kokeile teetä ruokajuomana.

NAUL AKOSTA NARUHYLLY YN VIRKISTÄVÄ Ä HISTORIA A

Teellä on 300-vuotinen historia maassamme. Siemaise tästä maistiaiset ja lue, kuinka tee tuli Suomeen, miten pussitee mullisti teemaailman ja millaista on meikäläinen teekulttuuri.

Nikkaroi kalusteita ja käyttöesineitä kotiin, pihaan ja parvekkeelle. Työt syntyvät hyvinkin kierrätysmateriaaleista. Susanna Uusitalo: Jokanaisen puukässää (Moreeni 2020)

Sirkka-Liisa Ranta: Suomalainen teekirja (Tammi 2020) MARTAT 1 | 2021

| 7

Kun Marjukka Mikkola liittyi Marttoihin, häntä kiehtoi toiminnan yhteisöllisyys. Siinä oli jotain samaa, kuin hänen lapsuudenkotinsa isossa perhepiirissä.

8 | MARTAT 1 | 2021

MARTAT KUIN PERHEPIIRI Marjukka Mikkola on ruokamartta, kenttämuonittaja ja kotivaran puolestapuhuja. – Naiset, kunnioittakaa ja kannustakaa toisianne, hän sanoo. MERJA FORSMAN // KUVAT KERTTU MALINEN

arjukka Mikkolasta tulee mieleen We Can Do It! -julisteen nainen. Toisen maailmansodan aikaisen posterin tarkoituksena oli valaa naisiin uskoa, että he pystyvät tekemään oman osuutensa sotaponnistelujen eteen. Yhtäläisyyksiä julisteen naiseen on monta. Marjukka (45) on aikaansaava, osaava ja vahva. Hän toimii kenttämuonittajakurssin kouluttajana, puhuu varautumisen puolesta ja korostaa haastattelun aikana useasti naisten välistä solidaarisuutta. Marjukka ei epäröi keittää puuroa tuhannelle ihmiselle. Hän kiertää puhumassa kestävästä Itämeren ruokavaliosta ja hätyyttää kaikkia tekemään omaa osuuttaan isänmaan eteen.

”OPIN TEKEMÄÄN TÖITÄ” Marjukka syn-

tyi Sodankylässä musikaalisen suurperheeseen kuopukseksi. Perhe asui maalla isän äidin, Selma Lenkolan eli ämmin, naapurissa. – Meitä oli monta sukupolvea samassa pihapiirissä. Se vaikutti minuun, Marjukka kertoo. Pieni ja toimelias tyttö oli usein ämmillä töissä ja teki maatilan askareita: pesi aittoja, vaihtoi verhoja ja lakanoita, pyykkäsi – mitä milloinkin. Iän myötä tehtävät kovenivat ja palkka nousi. – Jos epäilin taitojani, ämmi sanoi: ’Kunhan pölyt kastuvat’. – Opin tekemään töitä! Ämmin luona oli turvallista oppia. Vapaa-aikana Marjukan perhees-

sä soitettiin ja laulettiin. Kun Arja Koriseva valittiin tangokuningattareksi, Marjukka kiipesi lähimetsän kuuseen, omaan vetäytymispaikkaansa. – Siellä kiikkuessani päätin, että isona minusta tulee tangokuningatar. Laulajanuran lisäksi Marjukka unelmoi ruokakurssien vetämisestä. – Kävin 4H-kokkikerhoa ja tykkäsin kovasti kerhon vetäjästä. Mietin, että olisinpa joskus tuollainen, että vetäisin ruokakursseja. En halunnut opettajaksi, vaan nimenomaan laittaa ruokaa yhdessä muiden kanssa ja opettaa siinä samalla. Vuonna 1995 Marjukka lähti Helsinkiin opiskelemaan suuhygienistiksi. – Niille teille jäin, Marjukka sanoo. »

MARTAT 1 | 2021

| 9

tilaisten kokoamat materiaalit. Marjukalle on tärkeää, että Martat lähtevät mukaan uusimpiin ruokatrendeihin jalat maassa ja järkevällä tavalla, kotimaista suosien. Trendeihin otetaan nopeasti kantaa asiantuntemus edellä. – Marttabrändi on kova! Ruokamarttana voin haastaa itseni kehittymään. HYPPY MAASTOPUKUUN Pienenä Marju-

TITTELEISTÄ VIIS

Yleensä marttayhdistykseen liitytään, kun jäädään eläkkeelle tai kun perheeseen syntyy ensimmäinen lapsi. Marjukka liittyi Matinkylän Marttoihin vuonna 2007 esikoinen kainalossaan. Martoissa kiehtoi yhteisöllisyys, käsillä tekeminen ja se, että eri-ikäiset kohtasivat samojen intohimojen äärellä. – Martoissa oli paljon samankaltaisuutta kuin isossa perhepiirissäni. Olin tottunut tekemään yhdessä eri sukupolvien kanssa. Martoissa tämä toteutui. Sain rakkaita marttaystäviä, marttasiskojani, joista osa on 40 vuotta minua vanhempia. Se on ihan huimaa, Marjukka sanoo. Martoissa kaikki oppivat toisiltaan, eikä taustalla ole väliä. – Täällä ei katsota titteleitä. Niistä vähät välitetään. Kun yhdistämme taitomme, kasassa on valtava määrä osaamista. Aluksi ihmiset sanoivat, että mikä ihmeen mummokerho tuo on, mutta eipä sano enää kukaan! Noin 80-jäseninen yhdistys kokoontuu joka toinen viikko asukaspuisto Matinkylässä käsityökahvilaan tai vaihtuvan teeman, kuten ruokakurssien, äärelle. Lisäksi yhdistys osallistuu erilaisiin tempauksiin. – Kun olin tuore martta, meitä kysyttiin Iso Omenan Jouluavaukseen keittä-

10 | MARTAT 1 | 2021

mään puuroa noin tuhannelle kävijälle. Sanoin silmiäni räpäyttämättä ’kyllä’, ja Matinkylän Marttojen sihteeri potki minua jalkaan pöydän alla. Selvisimme siitä, ja nyt olemme keittäneet puuroa 11 vuoden ajan itäsaksalaisella 70-luvun soppatykillä, parhaimmillaan 2 400 annosta, Marjukka tarinoi. Matinkylän Martat tekevät yhteistyötä Espoon 20 muun marttayhdistyksen ja noin 1 000 martan kanssa. – En pidä nurkkakuntaisuudesta, ja siksi olen puhunut Espoon marttayhdistysten yhteistyöstä avoimesti muillekin. Yhteistyöllä pääsemme paljon pidemmälle, Marjukka sanoo. RUOKAMARTTA FAKTAT EDELLÄ Pikkuty-

tön toive toteutui, kun Marjukasta tuli Uudenmaan Marttojen vapaaehtoinen ruokamartta vuonna 2013. Marjukka teki lähes samaa kuin lapsuuden 4H-kerhon ohjaaja: hän piti ruokakursseja ja välipalapaloja kouluissa. Hän pääsi puhumaan kestävästä, kotimaisesta ja terveellisestä ruoasta tapahtumissa, mediassa ja somessa. – Ruokamarttana toimiminen vei täysin mukanaan, Marjukka kertoo. – Se kuljetti uusiin paikkoihin ja antoi mahdollisuuksia. Rakastan sitä! Saan tehdä hommaa omalla tavallani, mutta tukenani on täysi faktapaketti, ammat-

MARJUKKA MIKKOLAN KOTIALBUMI

Marjukan mielestä ruokatrendeihin pitää lähteä mukaan jalat maassa ja järki päässä, asiantuntemus edellä ja kotimaista suosien.

kalla oli tapana istua läheisellä maitolaiturilla katselemassa, kun Lapin Jääkäripataljoonan varusmiehet polkivat ohi pyörillään. Maastopukuiset varusmiehet tekivät vaikutuksen. Marttojen kautta Marjukalla avautui mahdollisuus itsekin pujahtaa maastopukuun. Vuonna 2016 marttajärjestö suositteli ruokamartoille osallistumista Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen (MPK) muonituskursseille. Nykyään Marjukka on paitsi kenttämuonittaja myös MPK:n sitoutunut kenttämuonituskurssin kouluttaja. – Muonitus on arvostettava ja tarpeellinen kansalaistaito. On tärkeää kehittää taitoja, että meistä olisi hyötyä yhteiskunnalle. Vaikka ensiaputaitoa – tai peräkärryn kanssa peruuttamista! Minulle ruoka ja suurten ruokamäärien tekeminen on luonteva keino osallistua. – Lisäksi muonitus on hauskaa. Siinä on hyvä ryhmähenki ja yhteiset aikataulut. Hygieniasta pitää olla tarkka. Jokaiselle löytyy jokin tehtävä. Vaikka

Kenttämuonituskurssit vievät kouluttajaa maastoon.

kokisi olevansa ihan tumpelo, voi vaikka istua tuolilla ja jakaa ohjeita, Marjukka vinkkaa. Muonituksen – ja äitiyden – myötä Marjukka kiinnostui myös kotivarautumisesta. TAIDOT OVAT VARAUTUMISTA

Mitä jos Suomeen iskee koronaa pahempi pandemia? Jos sähköverkko kaatuu, vesi saastuu tai tulee isompi kriisi? Osaammeko varautua? – Kolme vuorokautta pitäisi pärjätä niin, ettei tarvitse käydä kaupassa, Marjukka tietää. Koronapandemia muistutti varautumisen merkityksestä. – Korona sulki ravintolat, mutta mitä jos se olisi sulkenut kaupatkin? Kaapista tulisi löytyä ruokaa ja vettä, pattereita, lämpimiä vaatteita, vara-akkuja digilaitteisiin ja lääkeitä, Marjukka sanoo. Myös kotimaisten ruokatuotteiden suosiminen, sienestys ja marjastus sekä sadon säilöminen ovat Marjukan mukaan varautumista. – Taitojen kerääminen ja verestäminen ovat osa kansallista varautumista. Sitä on myös riistan ja villikalan suosiminen. Kun opettelee kuivattamaan ja säilömään satoa, se säilyy hätävarana vuosia. Marjukka kannustaa kaikkia miettimään varautumista laajemminkin, kuin vain kotivaran suhteen, vaikka tutustumalla naapureihin. – Koskaan ei tiedä, mitä voi tapahtua. Jos vaikka tulee tulipalo tai sairastapaus ja tarvitaan naapureiden apua. Taloyhtiökin voi tulla tiimiksi. – Aina on hyvä katsoa, jos joku naapurissa tarvitsee apua. ME PYSTYMME! Kiireisenä marttana Marjukka on joutunut opettelemaan, 5 kuinka sanotaan ei, ja antamaan itselleen armoa. On silti yksi asia, johon hän puuttuu aina: epäsolidaarisuus. – Naiset kunnioittakaa toisianne! Marjukka peräänkuuluttaa. – On tärkeää, ettei martoissa häiritä toisen vapaa-ajan harrastusmahdollisuutta. Harrastuksen pitää olla sellai-

Tämä martta osaa muonittaa suuria joukkoja. Itselle valmistuu lämmin lounas tarvittaessa retkikeittimellä.

nen, että siitä tykkää ja että se tekee iloiseksi. Kiusaamista ei saa olla, piste. Hän toivoo, että yhdistykset tekisivät itsestään näkyvän omassa yhteisössään. – Kun 6 pyörimme marttapaidat päällä, tuomme riemua yhteisöön. On tärkeää näyttää iloa, sillä se tarttuu muihinkin. Ohikulkijat katsovat, että ’minäkin haluaisin olla tuolla ja tehdä noita asioita kuin nuo martat’. Niin saadaan uusia jäseniä. Marjukka pitää muita marttoja mart-

tasiskoinaan, joiden tulisi tukea ja kannustaa toisiaan erilaisuuksista huolimatta. – Olen todella ylpeä martoista. Olemme ajan hermoilla, mutta taustallamme on yli 120-vuotinen historia. Me olemme yhä niitä naisia, jotka tuovat puhtautta, lämpöä ja valoa koteihin. Seisomme ritirinnan Nuorgamista Hankoon samassa linjassa. – Me pystymme toimimaan yhdessä, poikkeusoloissa ja arjessa.

MARTAT 1 | 2021

| 11

HÄN ON

Marjukka Mikkola »45 vuotta »Suuhygienisti »Uudenmaan Marttojen vapaaehtoinen ruokamartta, Matinkylän Marttojen jäsen, Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen sitoutunut kenttämuonituskurssin kouluttaja »Perhe: 10- ja 14-vuotiaat lapset. PIENI M ARTTATESTI

Parasta elämässä on lapset, tietenkin. Tärkeää on myös oma terveys, jonka avulla jaksan touhuta, ja vapaus toimia sellaisten asioiden parissa, joista tykkään. Unohdamme helposti, miten hienoa se on, että olemme Suomessa näin vapaita. Jos saisin muuttaa yhden asian maailmassa, se olisi tyttöjen eriarvoisuus. Meidän kaikkien pitäisi panostaa sen torjumiseen maailmanlaajuisesti. Tästä en luovu: elämän kipinä. Sitä kipinää yrittää viedä milloin mikäkin: elämän kolhut, ihmiset, tapahtumat. Yritän vaalia omaa kipinääni, ettei se hiipuisi.

M ARJUK AN 5 VINKKIÄ KOTIVARA AN

Kotivara auttaa poikkeustilanteissa, kuten sairauden tai sähkökatkon aikana. Hanki kotiin ainakin nämä: 1. VESIKANISTERI. Juomisen ja ruoanlaiton lisäksi vettä tarvitaan hygieniaan ja wc:n huuhteluun. Vesikanisteria voi säilyttää esimerkiksi verkkokellarissa tai varastossa, jossa vesi ei pääse jäätymään. 2. RUOKAA 72 tunniksi. 3. LÄÄKKEITÄ. Käy läpi lääkevarastosi. Onko sinulla kaikkea tarvittavaa? Onko jokin vanhentunut? 4. Paristoilla toimiva RADIO ja varaparistoja. Poikkeustilanteissa viranomaiset tiedottavat radion kautta esimerkiksi veden- ja ruoanjakelupaikoista ja toimintaohjeista. 5. VARA-AKUT digilaitteisiin ja led-valoja tai kynttilöitä sähkökatkoksen varalle. Lue lisää: martat.ﬁ/marttakoulu/ruoka/ kotivara/

12 | MARTAT 1 | 2021

Marjukka on pienestä pitäen vetäytynyt luontoon kaivatessaan omaa rauhaa. – Kun lapseni olivat pieniä, karsastin hiekkalaatikoita. Ajattelin, että tähän en ala. Pakkasin penskat autoon ja vein heidät luontoon. On tärkeää, että lapset tottuvat matoihin ja sääskiin, ettei siitä tule myöhemmin este luontoon lähtemisessä.

Marjukan videotervehdys marttasiskoille osoitteessa martat.ﬁ/martatlehti.

OUTI TYNYS // KUVA RITVA TUOMI

MONET suositut huonekasvit, esimerkiksi saniaiset ja raunioiset, vaativat tasaista kosteutta. Liian kuivassa mullassa kasvi nääntyy. Lasipurkki helpottaa kastelua ja nostaa myös ilmankosteutta. Se tarjoaa otolliset olosuhteet myös pistokkaiden juurruttamiseen. PULLOISTUTUKSEN voi perustaa koska tahansa. Jos kuitenkin revit vaateliaan kasvin, kuten pesäraunioisen tai adiantumin, juuristoa voimakkaasti, varminta istutusaikaa on maalis–lokakuu. VALITSE pienikokoinen kasvi ja tilava astia, jonka suuaukko on reilu. Käytä istutuksessa apuna vaikkapa salaatinottimia.

KAADA astian pohjalle kevytsoraa. Lisää kuohkeaa, nihkeän kosteaa multaa, esimerkiksi kukka- tai altakastelumultaa. Voit parantaa sitä perliitillä ja kasvusammaleella. Riko kasvin juuripaakkua tarpeen mukaan, jotta saat sen istutettua. Tiivistä multa painellen ja vesitilkalla. SULJE suuaukko ilmatiiviisti esimerkiksi korkilla, jos haluat kasvin pärjäävän omillaan kuukausia. Nosta purkki valoisalle ikkunalle. Jos purkin seinämiin kertyy runsaasti kosteutta, tuuleta avaamalla kansi. Jos istutat mehikasveja tai muita kuivuudesta pitäviä lajeja, jätä kansi pois.

Minipuutarha purk sa

Katso video: martat.ﬁ/martatlehti MARTAT 1 | 2021

| 13

RUOK A

Eläinpuurot, ohje s. 20 14 | MARTAT 1 | 2021

Pienestä pitäen

PÖYDÄN ÄÄRESSÄ

Yhteinen ateria on perheen tärkein hetki. Mukana ollaan vauvasta lähtien, ja ruokaa tehdään kerralla koko porukalle. KATARIINA SILANEN & MARTTALIITON TYÖRYHMÄ // KUVAT LAURA RIIHELÄ

MARTAT 1 | 2021

| 15

RUOK A

Rakkaus ruokaan sytty y kotona .

Lantturieskat ja hernelevite, ohje s. 20

16 | MARTAT 1 | 2021

otiruokaa joka päivä – miten ihmeessä se onnistuu? Yksi parhaista konsteista on kokata koko perheelle kerralla. Vaikka porukassa olisi pienokaisiakin, se kyllä onnistuu, kun muistetaan järjestys: vauvalle otetaan maisteluannoksia sivuun muun perheen ruoasta valmistamisvaiheessa, ennen suolan ja voimakkaiden mausteiden lisäämistä. Isompien ruokaan lisätään mausteita maun mukaan, ja annos viimeistellään tarvittaessa sitten, kun ruoka on lautasella. Haluamme tarjota ihmistaimille hyvää ja terveellistä ravintoa. Samalla isommille ihmisille aukeaa mahdollisuus tarkistaa omia ruokatottumuksiaan. Kaikille tekee hyvää, kun totutellaan säännölliseen ruokarytmiin, syödään yhdessä, käytetään runsaasti kasviksia ja ollaan tarkkoja suolan kanssa. Monipuolinen kotiruoka sopii koko perheelle. Kun lapsi nauttii kotona tehtyä pienestä pitäen, hän tottuu kotoisiin makuihin. Siitä on helppo jatkaa makumatkaa yhä uusiin kokeiluihin ja elämyksiin.

MUUTAMA NEUVO KOTIKOKILLE

Useimmat tämän jutun ruoista sopivat myös alle vuoden ikäiselle hieman muokattuina. Punaisella on merkitty raakaaineet, joita ei lisätä alle 1-vuotiaan ruokaan. Ohjeisiin on myös merkitty, jos ruoka soveltuu lapselle vasta tietystä iästä alkaen. Vuoden vanhana lapsi voi siirtyä syömään kokonaan samaa ruokaa kuin muukin perhe. Pidä silloinkin huoli suolan maltillisesta määrästä. Suolan vähentämisestä hyötyy koko perhe. Broileripihvit, palsternakkasose ja parsakaalilisäke, ohje s. 18—19.

»»

MARTAT 1 | 2021

| 17

Hyvä tietää

Imeväisikäisten ruoissa vältetään tuoreiden yrttien käyttöä, koska niissä on runsaasti nitraatteja. Kuivattuja yrttejä voi lisätä hiukan vauvankin ruokiin.

Kasvissosekeitto

Kalaa intialaisittain

KASVISSOSEKEITTO

YRTTIÖLJY

(Sopii ensimaisteluihin)

(yli 1-vuotiaille)

1,25 l vettä 700 g kasviksia (esim. sipulia, jauhoista perunaa, porkkanaa, lanttua, palsternakkaa, kukkakaalia) puolen sitruunan mehu mustapippuria (2 dl kookosmaitoa, kaurakermaa tai ruokakermaa) suolaa »Huuhtele, kuori ja paloittele kasvikset ja keitä ne kypsiksi vedessä. Ota vauvan annos sivuun, soseuta ja notkista vauvalle sopivalla nesteellä, kuten keitinvedellä tai äidinmaidolla tai äidinmaidonkorvikkeella. Soseuta loput keitosta keitinliemineen sauvasekoittimella muille ruokailijoille. Maista ja mausta sitruunalla ja pippurilla, niitä voi lisätä varovasti myös vauvan ruokaan. Lisää muiden ruokaan suola. »Jos haluat, lisää keittoon kookosmaitoa tai kaura- tai ruokakermaa. Tarjoile keitto raejuuston, yrttiöljyn ja paahdettujen kikherneiden kera.

Oikop ku

1,5 dl tuoreita yrttejä 1 dl oliiviöljyä 1 rkl sitruunamehua 0,25 tl suolaa »Hienonna yrtit. Mittaa kaikki ainekset korkeareunaiseen kulhoon ja soseuta sauvasekoittimella. Säilytä yrttiöljy jääkaapissa ja käytä salaatinkastikkeena tai keiton lisukkeena. PAAHDETUT KIKHERNEET

1 prk kypsiä kikherneitä (230 g) 1 rkl rypsiöljyä 1 tl juustokuminaa 1 tl jauhettua korianteria 1 tl curryjauhetta ripaus suolaa »Huuhtele kikherneet siivilässä. Lisää pannulle kikherneet, öljy ja mausteet suolaa lukuun ottamatta. Paahda pannulla miedolla lämmöllä 10–15 minuuttia. Nauti kikherneet keiton kanssa. Ota huomioon lapsen ikä ja taidot, ja muussaa kikherneet tarvittaessa haarukalla.

Voit valmistaa kasvissosekeiton myös kasvispakasteista. Punaisella on merkitty raaka-aineet, joita ei lisätä alle 1-vuotiaan ruokaan.

18 | MARTAT 1 | 2021

KALAA INTIALAISITTAIN

1 sipuli 2 valkosipulin kynttä 2 rkl öljyä 2–3 tl curryjauhetta (suolatonta) 800 g tomaattimurskaa (suolatonta) 400 g MSC-merkittyä pakastekalaa (esim. seitiä tai turskaa) 1 rkl garam masala -mausteseosta 2 tl sokeria 1 tl suolaa 2 dl kreikkalaista jogurttia Lisäksi: viljalisäkettä, jogurttia, tuoretta korianteria. »Ota kala sulamaan ajoissa. Kuori sipuli ja valkosipulinkynnet ja hienonna ne paistokasariin. Lisää öljy ja kuullota muutaman minuutin ajan, kunnes sipuli on pehmeää. Sekoita joukkoon curryjauhe ja jatka kuullottamista hetki. Lisää tomaattimurska ja anna hautua kannen alla miedolla lämmöllä noin 10 minuuttia. Maku syvenee, kun haudutat kastiketta pidempään. Kuutioi kohmeinen kala suurehkoiksi paloiksi ja lisää kastikkeeseen. Anna hautua noin 5 minuuttia, kunnes kala on kypsää. Ota vauvalle 2–3 dl kastiketta sivuun.

»Mausta loput kastikkeesta garam masalalla, suolalla ja sokerilla. Kääntele jogurtti varovasti joukkoon. Tarjoa viljalisäkkeen, jogurtin ja tuoreen korianterin kanssa. BROILERIPIHVIT

2 dl kaurakermaa 1 dl kaurahiutaleita 400 g broilerinjauhelihaa 1 kananmuna 1 omena raastettuna 2 rkl vehnäjauhoja 0,25 tl valko- tai mustapippuria 1 tl kuivattua persiljaa 1 tl paprikajauhetta 0,5 tl rakuunaa 0,75 tl suolaa »Laita uuni kuumenemaan 225 asteeseen. Sekoita kulhossa kaurakerma ja kaurahiutaleet ja anna turvota 5–10 minuuttia. Lisää joukkoon kaikki muut aineet paitsi suola ja sekoita tasaiseksi massaksi. Ota osa massasta sivuun vauvalle. Lisää suola lopun massan joukkoon ja sekoita. Muotoile taikinoista lusikalla pyöryköitä tai pihvejä ja paista uunissa 15–20 minuuttia.

Turvall ti

Pienille lapsille pähkinät tarjotaan jauheena tai hienona rouheena. Kokonaisiin pähkinöihin liittyy tukehtumisriski. HERNE-KVINOAPIHVIT

15 kpl (yli 1-vuotiaille) 1 dl kvinoaa 2 dl vettä 200 g kotimaisia pakasteherneitä 1 dl tuoreita yrttejä (esimerkiksi 0,5 dl minttua ja 0,5 dl persiljaa) 2 kananmunaa 1 dl raejuustoa (85 g) 0,5 tl suolaa

Herne-kvinoapihvit ja linssipihvit PALSTERNAKKASOSE

PARSAKAALIA JA PÄHKINÄÄ

300 g palsternakkaa 300 g jauhoisia perunoita vettä n. 1 dl keitinlientä, kaurakermaa tai ruokakermaa nokare margariinia 0,25 tl suolaa

1 parsakaali (400 g) 1 rkl öljyä 2 rkl sitruunamehua ripaus suolaa ripaus pippuria 0,5 dl pähkinöitä tai manteleita

»Kuori ja paloittele palsternakat ja perunat pieniksi paloiksi. Lisää ne kattilaan ja lisää vettä sen verran, että kasvikset juuri peittyvät. Keitä kypsäksi. Tarkista kypsyys kokeilemalla haarukalla. Ota osa keitinliemestä talteen soseen nesteeksi ja kaada loput pois. »Ota vauvan annos sivuun, soseuta ja notkista vauvalle sopivalla nesteellä, kuten vedellä tai äidinmaidolla. Soseuta loput ainekset sähkövatkaimella kuohkeaksi. Lisää keitinlientä tai muuta nestettä, kunnes saat sopivan koostumuksen. Lisää joukkoon hieman rasvaa ja suolaa.

»Huuhtele parsakaali ja pilko suupaloiksi. Käytä myös varsi. Höyrytä palat kypsäksi kattilassa tai kypsennä mikroaaltouunissa. Voit jättää parsakaaliin purutuntumaa, mutta pikkulapsille parsakaalin pitää olla kokonaan pehmeää. »Sekoita pienessä kulhossa öljy, sitruunanmehu, suola ja pippuri. Valuta seos parsakaalien päälle ja sekoita. Paahda pähkinöitä kuivalla pannulla, kunnes ne saavat hieman väriä. Siirrä parsakaalit tarjoiluastiaan ja ripottele päälle murskatut pähkinät. Nauti lisäkkeenä.

»Ota pakasteherneet sulamaan. Keitä kvinoa pakkauksen ohjeen mukaan kypsäksi. Laita uuni kuumenemaan 225 asteeseen. Lisää herneet ja yrtit kvinoan joukkoon kattilaan. Soseuta seos sauvasekoittimella. Sekoita joukkoon raejuusto, kananmunat ja suola. Taikina saa jäädä löysäksi. Anna taikinan levätä hetki. Annostele pieniä pihvejä leivinpaperilla vuoratulle uunipellille ja paista 225-asteisessa uunissa noin 15 minuuttia.

Muuntele

Voit paistaa pihvit myös pannulla öljyssä. Pihvit pysyvät paremmin koossa, kun lisäät taikinaan ruokalusikallisen vehnäjauhoja. Paistoaika on noin 3 minuuttia per puoli.

Martan neuvo

Ota lapset mukaan ruoanvalmistukseen ja kodin askareisiin! Lapset voivat sekoittaa aineksia sekä pestä, kuoria ja raastaa kasviksia iän ja taitojen mukaan.

LINSSIPIHVIT

12 kpl 2 dl punaisia linssejä 5 dl vettä 2 porkkanaa puolikas kesäkurpitsa (pieni) 2 rkl rypsiöljyä 2 tl paprikajauhetta 1 rkl tomaattisosetta (suolatonta) 2 rkl vehnäjauhoja 1 kananmuna 0,75 tl suolaa » Huuhtele linssit siivilässä, keitä pakkauksen ohjeen mukaan kypsiksi ja valuta. Kuori porkkanat. Huuhtele kesäkurpitsa ja poista kannat. Raasta porkkanat ja kesäkurpitsa. Kuumenna öljy paistinpannulla, lisää paprikajauhe ja kuullota hetki. Lisää raasteet ja jatka kuullottamista. Lisää tomaattisose ja anna jäähtyä hieman. Sekoita raasteseos, linssisose, vehnäjauho, kananmuna ja suola keskenään tasaiseksi massaksi. Anna seoksen vetäytyä muutama minuutti. Lusikoi ja muotoile massasta leivinpaperilla vuoratulle pellille pieniä pihvejä tai pyöryköitä. Paista 200-asteisessa uunissa 20–25 minuuttia. Tarjoa vaikka tsatsikin ja juuressoseen kanssa. TSATSIKI

(10–12 kk:n iästä lähtien) puolikas kurkku 1–2 valkosipulinkynttä 2 dl paksua jogurttia 0,25 tl kuivattua minttua 1 tl sokeria ripaus suolaa 1 tl oliiviöljyä »Huuhtele kurkku ja raasta karkeaksi raasteeksi. Painele raastetta ja valuta siitäs ylimääräinen neste. Kuori ja hienonna valkosipulinkynnet. Sekoita kaikki ainekset keskenään. Mausta sokerilla ja ripauksella suolaa. Koristele halutessasi oliiviöljyllä.

»»

MARTAT 1 | 2021

| 19

ANSSI TUOVINEN

LANTTURIESKAT

3,5 dl neljän viljan hiutaleita 1,5 dl vehnäjauhoja 2 tl leivinjauhetta 0,75 tl suolaa 2 dl hienoa lantturaastetta (n. 100 g) 0,5 dl öljyä 2,5 dl vettä

Äiti seuraa vierestä Nuutin ja Selman touhuja.

»Sekoita kuivat ainekset keskenään. Jos teet rieskoja alle 1-vuotiaalle, jätä suola pois. Lisää joukkoon lantturaaste, öljy ja vesi. Sekoita taikina tasaiseksi. Levitä leivinpaperi uunipellille. Jaa taikina pellille keoiksi ja taputtele ne jauhotetulla kädellä rieskoiksi. Paista 225-asteisen uunin keskitasolla 15–20 minuuttia.

HYMY KORVA A SOTKUT

Teimme neljä- ja kaksivuotiaiden lasteni kanssa teeleipiä ja smoothieta iltapalaksi.

iedän, että innostavaa ruokakasvatusta toteutetaan keittiössä, käytännössä, yhdessä tehden. On lapsen oikeus opetella ruokaa kaikin tavoin; kokeilemalla, maistamalla, haistamalla, itse tekemällä. Näin lapsi oppii taitoja, omaksuu kestäviä ja terveellisiä ruokavalintoja, pääsee osallistumaan perheen ruokapuheeseen ja tutustuu ruokakulttuuriin. Kiiltokuvia nämä yhteiset opettelun hetket eivät yleensä ole. Lasten kanssa keittiössä ei ole nopeaa, näppärää tai siistiä. Teeleipien kanssa sujui mukavasti. Teimme tuplaannoksen, ja molemmat saivat valmistaa oman taikinansa. Mitattiin ja sekoitettiin, ja taputeltiin leipäset pellille. Taikinaa oli muuallakin kuin leivinpaperin päällä. Smoothie valmistui blenderissä: pussillinen pakastemustikoita, tumma banaani, nahistunut omena ja jugurttia. Blenderin käyttö on siistiä ja helppoa – etenkin, jos ehtii laittaa kannen päälle, ennen kuin pienet sormet ulottuvat virtanappulaan. Itse en ehtinyt. Hymyt iltapalapöydässä korvasivat kuitenkin sotkun. Ruokailoa siis! Emmi Tuovinen kehittämispäällikkö Marttaliitto

Punaisella on merkitty raaka-aineet, joita ei lisätä alle 1-vuotiaan ruokaan.

20 | MARTAT 1 | 2021

Muuntele

Kokeile rieskoihin lantun sijaan palsternakkaa tai porkkanaa. HERNELEVITE

(yli 1-vuotiaille) 200 g kotimaisia pakasteherneitä vettä 2 rkl auringonkukansiemeniä 1 rkl sitruunamehua 2 rkl öljyä 0,25 tl suolaa »Sulata pakasteherneet kiehauttamalla ne vesitilkassa pakkauksen ohjeen mukaan. Paahda auringonkukansiemeniä kuivalla pannulla, kunnes ne saavat hieman väriä. Purista sitruunasta mehu. Soseuta herneet ja siemenet sauvasekoittimella tai tehosekoittimella. Lisää öljy ja sitruunamehu ja mausta seos suolalla. Nauti leivän päällä.

Vinkki

Haluatko hernelevitteeseen lisää makua? Hienonna joukkoon yksi valkosipulinkynsi. MUNAKASMUFFINIT

6–8 kpl 4 munaa 0,5 dl nestettä (vettä tai vauvalle sopivaa maitoa) 1 rkl öljyä 1,5 dl täytettä (esimerkiksi kypsää perunaa paloina, porkkanaraastetta, pakasteherneitä, pilkottua tomaattia, kypsää kalaa tai lihaa) »Kuumenna uuni 200 asteeseen. Riko kananmunat kulhoon. Sekoita joukkoon neste, öljy ja täytteet. Jaa seos 6–8 silikoniseen muffinivuokaan tai muffinipellille, jonka kolot on vuorattu leivinpaperilla. Paista noin 20 minuuttia, kunnes muffinit ovat kypsiä. Nauti heti esimerkiksi välipalana.

Vinkki

Tee munakas samoista aineksista. Vuoraa uunivuoka leivinpaperilla ja kaada taikina siihen. Munakas kypsyy 200-asteisessa uunissa noin 20 minuutissa. ELÄINPUUROT

Annos valitsemaasi puuroa (esim. kaura- tai neljän viljan puuroa) Koristeluun esim. mansikoita, mustikoita, banaania, vesimelonia, omenaa, rusinoita, siemeniä, mintunlehtiä »Annostele puuro kulhoihin ja koristele annokset eläinhahmoiksi.

Munakasmuffinit

MUSTIKKAMUFFINIT

(12 kpl) 2,5 dl jauhoja 2 dl hiutaleita 1 tl leivinjauhetta 2 ylikypsää banaania 1 dl vettä tai vauvalle sopivaa maitoa 1 rkl rypsiöljyä 2 dl mustikoita (pakaste tai tuoreita)

Mustikkamuffinit

Muuntele

Korvaa mustikat muilla marjoilla, hedelmäpaloilla tai hedelmäraasteella.

Makul ä

Lisää taikinaan 0,5 tl kardemummaa. MARJAJÄÄTELÖ

»Sekoita kuivat ainekset kulhossa. Soseuta banaani haarukalla. Lisää banaanisose, neste ja öljy kuivien ainesten joukkoon. Lisää mukaan kohmeiset tai tuoreet mustikat. Jaa taikina muffinivuokiin. Paista 200-asteisessa uunissa noin 15 minuuttia.

Tästä tu tat

Banaani on ylikypsä, kun sen kuoressa on ruskeita pilkkuja.

2 isoa ylikypsää banaania 200 g kotimaisia pakastemarjoja »Viipaloi banaanit ja laita pakastimeen vähintään neljäksi tunniksi. Anna pakastemarjojen sulaa kohmeisiksi ennen soseuttamista. Laita ainekset tehosekoittimeen tai käytä sauvasekoitinta. Soseuta tasaiseksi massaksi. Tarjoa heti.

Vinkki

Voit korvata marjat esimerkiksi pakastemangokuutioilla.

Marjajäätelö

Tämän jutun ruokaohjeet ovat mukana Ruokaa koko perheelle -aineistossa. Lisää ohjeita sekä tietoa ja vinkkejä osoitteessa martat.ﬁ/lapsiperheet

INFO KUN PERHEESSÄ ON PIENOKAINEN

Lapsiperheiden arjen tukeminen -toiminta on suunnattu perheille, joissa nuorin lapsi on alle 1,5-vuotias. Keskeiset sisällöt ovat ruokailu, ravitsemus, arjen rytmitys, kodinhoito ja taloustaidot. Toiminta sisältää ruokakursseja, luentoja ja verkkoluentoja sekä neuvonnallisia kotikäyntejä. Arjen taidot vahvistuvat yhdessä tehden ja oppien, käytännönläheisesti. Tavoitteena on luoda onnistumisen kokemuksia ja oivalluksia sekä tarjota vertaistukea. Toimintaa tukee STM Veikkauksen tuotoilla. martat.fi/lapsiperheidenarjen-tukeminen/

VERKKOLUENTO

Koko perheen kasviskeittiö -verkkoluento: https://www. hyvakysymys.ﬁ/luennot/koko-perheen-kasviskeittio/ VIDEOITA

Samasta kattilasta ruokaa koko perheelle: bit.ly/3rW9jTK Ruoan säilyttäminen: bit.ly/38ZpF5q Eläinpuurot: bit.ly/3b85iWo Vauvanruoan pakastaminen: bit.ly/2Lj4kMi

MARTAT 1 | 2021

| 21

ÄLYHYVÄÄ! Terveet elämäntavat ovat herkkua aivoille. Nautitaan hyvää ravintoa ja harrastetaan riittävästi liikuntaa, suojataan pääkoppa kolhuilta ja opetellaan uutta. MAIJA SOLJANLAHTI // KUVAT SHUTTERSTOCK

IVOT käyttävät viidenneksen kaikesta siitä energiasta, jonka ihminen kuluttaa päivässä. Energiaa saadaan ruoasta, ja mitä laadukkaampaa evästä koneistoon tankataan, sitä paremmin komentokeskuskin toimii. Ruoasta aivosolut saavat tärkeitä rakennusaineita: välttämättömiä rasvahappoja, proteiinia, vitamiineja, hivenaineita ja kasvisten polyfenolisia yhdisteitä. Sydänystävälliset elämäntavat hellivät myös aivoja. Ja kääntäen: sekä sydän että aivot joutuvat koville, jos verenpaine tai kolesteroliarvot ovat koholla, tai jos elimistöä vaivaa matala-asteinen tulehdus. Myös stressi ja huonot yöunet laittavat kehon koetukselle. Aivojen pääasiallinen energianlähde on sokeri. Aivoille tekeekin hyvää, kun verensokeri pysyy tasaisena. Se tarkoittaa säännöllistä syömistä ja runsaasti kuituja. Myös riittävä proteiininsaanti edistää aivojen terveyttä. Proteiinin lisäksi rasva on aivosolujen rakennusaine. Mitä pehmeämpää rasvaa käytetään, sen jouhevammin ajatuskin kulkee – kova rasva nimittäin jäykistää solukalvojen liikettä. Jos aivoystävällinen ruokavalio kuulostaa tutulta, olet oikeilla jäljillä: perustana on lautasmalli, joka kannustaa monipuoliseen ateriointiin.

22 | MARTAT 1 | 2021

HERKKUA KOMENTOKESKUKSELLE

»Nauti värikkäästä ruoasta. Syö kalaa ainakin kahdesti viikossa, suosi pehmeitä rasvoja, nappaa pari pähkinää välipalaksi, valitse kuitupitoista leipää. »Nauti vettä runsaasti. Käytä alkoholia korkeintaan kohtuudella. »Lisää päiviisi liikettä. »Soita ystävälle, tapaa tuttuja, harrasta yhdessä muiden kanssa. »Harjoita muistia mukavilla tavoilla. »Mene ajoissa nukkumaan.

AIVOBINGO Herkuttelin pähkinöillä.

Söin kalaa.

Tapasin ystävän.

Ulkoilin.

Join riittävästi vettä.

Opettelin jotain uutta.

Tein käsitöitä.

Nukuin hyvin.

Luin kirjaa.

Ratkaisin sudokun.

Jumppasin.

Maistoin marjoja.

Kävelin metsässä.

Jätin suolan lisäämättä.

Tarkistin verenpainelukemani.

Join kahvia tai teetä.

Laita rasti ruutuun, kun olet tehnyt jonkin näistä avioterveyttä edistävistä asioista. Kun saat rivin täyteen vaaka- tai pystysuoraan tai vinottain, huuda BINGO ja onnittele itseäsi! LISÄÄ AIHEESTA martat.ﬁ/aivoterveysilta/

AIVOJEN AVUKSI

ŤRytmi on aivoille hyväksi. Rytmi syntyy säännöllisestä ruokarytmistä, riittävästä unesta ja rytmikkäästä liikkeestä. Hyvä hengitysrytmi tuo aivoihin happea. Veri kiertää, kun hartiajumit pyöritellään pois. ŤTasapainoharjoitukset ovat hyvää aivovoimistelua. Virkistä itseäsi ja kokeile metsäkävelyjä, tanssia tai joogaa. ŤKäytä kypärää pyöräillessäsi. Aivot ovat kallon alla suojassa, mutta kaatuminen ja pään kolauttaminen jättää jäljen. Muutenkin on syytä olla tarkkana: liukkailla keleillä nastat jalkaan ja kotona matot suoraan! ŤJuo riittävästi vettä. Noin 1,5 litraa päivässä

on hyvä määrä. Se tulee täyteen, jos juot vettä ruokailujen yhteydessä ja hörppäät kahvittelun päälle lasillisen. Ť Anna aivoille pulmia ratkottavaksi. Sudokut, kryptot ja ristikot tekevät hyvää. Ole utelias, opettele uutta. Vieraat kielet ja vaikeat käsityöt haastavat älynystyröitä hyvällä tavalla. Myös erilaiset pelit – lauta-, kortti- tai tietokonepelit – pitävät aivot aktiivisina. ŤMeille laumaeläimille tekee hyvää olla kontaktissa lajitovereihin. Kokoontumiset sopivassa porukassa edistävät aivoterveyttä. Kuuntelemalla itseäsi löydät sopivan suhteen seuranpidolle ja omalle ajalle. Sama pätee muihinkin aivoterveyttä edistäviin vinkkeihin.

MARTAT 1 | 2021

| 23

NYT TARVITAAN TAKINKÄÄNTÖÄ Vaatekaappi vaatii vallankumousta. Kertakäyttökulttuurista on palattava kestävään kulutukseen. SALKA ORIVUORI // KUVAT JOANNA MOORHOUSE

Lempivaatteissa on hyvä olla.

24 | MARTAT 1 | 2021

aatteet ovat ihania ja innostavia. Niillä voi ilmaista omaa tyyliä, arvoja ja elämäntapaa. Lempivaate on kuin uskollinen ystävä, joka ei petä koskaan. Luottoasuun pukeutuneena itsevarmuus kestää tilanteessa kuin tilanteessa. Uusi vaate kohentaa usein paitsi ulkonäköä myös mielialaa. Vaatteiden tuottamiseen liittyy kuitenkin ongelmia, joilta kuluttaja ei voi sulkea silmiään: päästöt, kemikaalit, jätevuoret, tehtaiden kurjat työolosuhteet… Ostamme uusia vaatteita yhä useammin ja käytämme niitä yhä lyhyemmän aikaa. Vuosina 2000– 2014 vaatteiden tuotanto lähes kaksinkertaistui maailmassa. Halvat hinnat, jatkuvasti uusiutuvat mallistot ja raju markkinointi tekevät tehtävänsä, ja vaatteita hankitaan surutta. Vaatealalle pesiytynyt kertakäyttökulttuuri uhkaa ympäristöä ja alan pienipalkkaisimpien työntekijöiden hyvinvointia. Nyt onkin syytä tehdä takinkääntö. Kuluttajan on vaadittava valmistajilta vastuuta, mutta myös pohdittava omia tottumuksiaan. Vastuullisuus lisääntyy valinta kerrallaan.

HARKITSE, KORJA A , KIERRÄTÄ »Marttojen Garderobi tarjoaa tietoa ja neuvoja vastuulliseen vaatteiden kulutukseen. »ww.martat.ﬁ/garderobi-harkitse-korjaa-kierrata/ »https://issuu.com/martat-lehti/docs/garderobi_issuu

Katso Garderobiketjukoulutukset s. 55. Maailman suurinta marttailtaa vietetään viikolla 16 Vaatteidenvaihtotapahtumien merkeissä.

Vanha vaate voi olla oikea aarre.

VAIN HY VÄ KIERTOON

JATKOAIK A A HUONOILLE

»Monet järjestöt ja yhteisöt ottavat vastaan tekstiililahjoituksia. Vie keräykseen vain puhtaita, ehyitä ja hyväkuntoisia vaatteita. »Älä vie keräykseen huonokuntoisia tekstiilejä, jotka eivät enää kelpaa myyntiin. Vaarana on, että ne päätyvät kuormittamaan köyhien maiden jätehuoltoa. »Ennen vuotta 2000 valmistetut vaatteet kannattaa lahjoittaa, vaikka niissä olisi vikojakin. Riittävän vanhoilla vaatteilla on retroarvoa. »Pakkaa vaatteet tiiviiseen muovipussiin ja sulje pussi hyvin. »Täytä kengät sanomalehdellä. Kiinnitä kenkäpari yhteen vaikka kengännauhoista. »Hygieniatuotteet, kuten alusvaatteet tai sukat, kelpaavat vain käyttämättöminä eli myyntikunnossa. Käytöstä poistetut alusvaatteet ja sukat kuuluvat energia- tai sekajätteeseen.

»Entä kun tekstiilit ovat niin kuluneita, ettei niitä voi enää kierrättää? Puhtaille tekstiileille on monenlaista hyötykäyttöä: »Leikkaa matonkuteiksi, virkkausmateriaaliksi tai tyynyjen täytteeksi. »Leikkaa vanhat liinavaatteet paloiksi ja käytä keittiössä talouspaperin tapaan tai siivousliinoina. Pese liinat muun pyykin joukossa. »Ota talteen käyttökelpoiset vetoketjut, napit ja kankaat. Käytä niitä omissa käsitöissäsi tai tarjoa tuunaajille. »Vanhoista lakanoista voi tehdä mehiläisvahakääreitä muovikelmun korvikkeeksi: »martat.ﬁ/marttakoulu/kasityoohjeet/sisustus-ja-keittio/mehilaisvahakaare/) POISTETTAVISTA KIERRÄT YSKUITUA

messa kehittymässä. Monissa kunnissa on jo poistotekstiilin keräyspisteitä. »Keräys on tarkoitettu käyttökelvottomille vaatteille ja kodin tekstiileille. Keräykseen sopivat puhtaat ja kuivat takit, housut, hameet, paidat, lakanat, pöytäliinat, pyyhkeet. Pakkaa ne muovipussiin ja sulje pussi hyvin. EI POISTOTEKSTIILIEN KERÄYKSEEN

»Keräykseen eivät sovi alusvaatteet, sukat, tyynyt, peitot, pehmusteet, matot, vyöt, laukut, kengät. »Älä laita keräykseen kosteita, homeisia, tekstiilituholaisia sisältäviä tai voimakkaan hajuisia tekstiilejä. »Keräykseen sopimaton poistotekstiili lajitellaan sekajätteeseen, polttokelpoiseen jätteeseen tai energiajätteeseen.

»Kotitalouksien poistotekstiilien käsittely ja jalostaminen kierrätyskuiduiksi on Suo-

MARTAT 1 | 2021

| 25

Ekologisin vaate on jo kaapissasi.

Hoida ja huolla myös kenkiä.

TEKSTIILEILL Ä KOVA YMPÄRISTÖTA AKK A Vaateteollisuus kuormittaa ympäristöä jokaisessa vaiheessaan, aina raaka-aineen tuotannosta kankaiden valmistukseen, vaatteiden kuljetuksista jätteiden käsittelyyn. PÄ ÄSTÖT

Vaateteollisuuden osuus kasvihuonekaasujen päästöistä on jopa 10 %, eli yhtä paljon kuin maailman laiva- ja lentoliikenteen päästöt yhteensä. VESI

Maailman vuotuisesta veden käytöstä menee 4 % tekstiilituotantoon. Erityisen paljon vettä kuluu puuvillan tuotannossa. Puuvillaa viljellään usein maissa, joissa on pulaa puhtaasta vedestä. JÄTEVEDET

Tekstiilien tuotanto aiheuttaa jopa 20 % maailman teollisista jätevesipäästöistä. Jätevesi sisältää valkaisu- ja väriaineita, happoja ja mustetta. Osa vedestä huuhtoutuu suoraan vesistöihin. Jos jätevesien käsittely on puutteellista, saattaa juomavesi pilaantua.

26 | MARTAT 1 | 2021

KEMIK A ALIT

Kemikaaleja käytetään esimerkiksi valkaisuun, värjäykseen, käsittelyihin ja viimeistelyyn. Yhden kuitukilon tuotantoon voi kemikaaleja kulua 0,5 kiloa ja yhden vaatekilon tuotantoon 3 kiloa.

Vaateteollisuuden raaka-aineita viljellään ja tuotteita valmistetaan siellä, missä se on halvinta. Tuotteet käsitellään ja värjätään mahdollisesti jossakin toisessa matalapalkkamaassa. Vaatteiden tuotantoketju on pitkä, ja voi olla vaikeaa löytää tietoa tuotteiden vastuullisuudesta.

MUOVI

Synteettiset kuidut, esimerkiksi polyesteri, akryyli ja nylon, ovat itse asiassa muovia. Ne tehdään uusiutumattomista raakaaineista, niiden valmistus kuluttaa paljon energiaa, eivätkä ne hajoa luonnossa. Suuri osa merien mikromuoveista on peräisin muovipohjaisista tekstiileistä. T YÖTÄ KURJISSA OLOISSA

Valtaosa Suomessakin myytävistä vaatteista tehdään kehitysmaissa, erityisesti Aasiassa. Ylipitkät työpäivät, pakkotyö, vaaralliset työolot ja huonot palkat ovat vaatetehtaissa arkipäivää. Kun aikuisten palkka ei riitä perheen elättämiseen, myös lapset joutuvat työhön. Vain murtoosa tuotteen myyntihinnasta päätyy vaatteen tehneelle ompelijalle.

K YSY VASTUULLISUUDESTA

Kuluttaja voi edistää tekstiilien vastuullisuutta kysymällä yrityksiltä tuotteista ja niiden taustoista. Tarkista, mitä yritys kertoo verkkosivuillaan tuotannon ilmastopäästöistä, ympäristövaikutuksista sekä työ- ja ihmisoikeuksista. Vastuullinen yritys kertoo toiminnastaan avoimesti, ilmoittaa vaatteiden tuotantomaat ja esittää tarkat tilastotiedot. Se maksaa työntekijöille riittävän hyvät palkat.

PIDÄ PITK Ä ÄN

»Paras ekoteko on lisätä vaatteiden käyttökertoja. Ekologisin vaate on se, jota käytät pitkään. »Pidennä vaatteittesi käyttöikää huoltamalla ja korjaamalla. Edullinenkin vaate kestää, jos sitä huolletaan oikein. » Kiinnitä vaatteita hankkiessasi huomiota materiaaliin ja hoito-ohjeisiin. Tuntuuko materiaali miellyttävältä ja tarkoituksenmukaiselta? Onko vaate helppohoitoinen? AVAIMET KESTÄVÄ ÄN GARDEROBIIN

»Harkitse, tarvitsetko uutta. »Vältä heräteostoksia. »Valitse mieluummin yksi laadukas vaate kuin monta huonoa. »Suosi monikäyttöisiä vaatteita. »Tarkista, että vaate on pesunkestävä. »Ota selvää tuotannon vastuullisuudesta. »Suosi ympäristömerkittyjä ja Reilun kaupan vaatteita sekä puuvillavaatteissa luomupuuvillaa.

MARTAT 1 | 2021

| 27

MARTTA AVA A VA ATEK A APPINSA

TAPA A MME M ARTTOJA , JOTK A PUKEUTUVAT GARDEROBIN HENGESSÄ .

HÄN ON

»Riikka Karppinen (42) »folkloristiikan opiskelija, vaatesuunnittelun artenomi »asuu Helsingissä »kuuluu Kädentaitomarttoihin.

Marimekon tunika on Riikan lempivaate.

VÄRI-IHMINEN – Tärkeintä vaatteessa on, että se puhuttelee minua, sanoo Riikka Karppinen. HELENA KOKKONEN // KUVAT LAURA RIIHELÄ

iikka Karppinen on koulutukseltaan vaatesuunnittelija. Hän voisi hyvin tehdä kaikki vaatteensa itse. Taitoja on, ja näkemystä, mutta ei tarpeeksi tilaa. – Keittiön pöydälle ei mahdu levittäytymään. Saumurikin sanoi sopimuksensa irti. Taitavan neulojan villasukkatilanne on kehno. Muille Riikka neuloo, mutta itselle ei.

R 28 | MARTAT 1 | 2021

< Pallomekko on paras kirpputorilöytö.

< PaaPiin trikoomekkoja Riikalla on kolme, kaikissa sama malli. Mekko päälle ja leggarit jalkaan - toimii aina!

LEMPIVAATTEENI ON Marimekon tunika, jonka hankin noin kuusi vuotta sitten. Se on oudon mallinen, mutta hyvä päällä. Se ei kiristä eikä purista, mikä on minulle tärkeää. Se on monikäyttöinen ja sopii kaikkiin tilaisuuksiin. Jos tuntuu, ettei mikään muu vaate toimi, niin sitten tämä päälle. TYYLINI KOLMELLA SANALLA: rento,

värikäs, muunneltava. MINULLE TÄRKEÄÄ VAATTEISSA ON ,

että ne puhuttelevat minua. Niissä pitää olla jokin juju. Vaatekaapissani on paljon kotimaista. Vaatteiden pitää olla kestäviä ja pestäviä, niiden pitää pysyä elämässä mukana. Hienosteluvaatteet, joita pitää varoa, eivät kuulu minun kaappiini.

Talomekko kertoo tarinaa.

HANKIN VA ATTEENI suurimmaksi osaksi netistä, koska inhoan vaatekaupoissa käymistä. Kun löydän hyvän merkin, seuraan sitä. Samalla oppii tuntemaan merkin kokotaulukon. Välillä käyn kirpputoreilla. Nettikaupan ongelma on, että kun ostaa kuvan perusteella, ostaa mielikuvan, ei todellisuutta. Se voi jossain vaiheessa kostautua. PARAS VA ATEVINKKINI: Täytyy olla uskollinen omalle tyylilleen. Silloin vaatteissa on kiva olla ja niitä tulee korjattua. Muodin seuraaminen on siinä mielessä rumaa, että kaappi täyttyy. Kun löytää oman tyylin, ei tule hankittua turhia.

House of Simonen korut tekevät juhlan.

EDELLEEN K ÄY TÖSSÄ: lemppari-tpaidat. Niitä ei saa hävittää vaan niitä pitää korjata. Ne toimivat koti- ja univaatteina ja kerrospukeutumisen pohjalla. Niihin liittyy muistoja. Kun täytin 25, sain paidan, jossa lukee ”En näytä päivääkään yli kolmekym kolmekymppiseltä”. Paita on minulla edelleen. Kukallisella tikkitakilla pärjää pitkälle syksyyn ja aikaisin keväällä. Huopatehdas J. Alhon huopatossut olivat monivuotinen haave. Tossut eivät ole liukkaat, kun niissä on kunnon pohjat.

Hartiahuivin Riikka virkkasi itse. Keltainen on yksi lempiväreistä.

MARTAT 1 | 2021

| 29

Moikon pallerolapaset näkyvät liikenteessä, koska niissä on heijastetta.

MUSTA A JA VALKEA A

Talven tärkeitä varusteita pitää olla paljon. Villasukkien suurkuluttajalle ja pipojen sekä käsineiden aktiivihukkaajalle mikään määrä ei ole liikaa.

VARM A VALINTA JOK A L ÄHTÖÖN:

– Kun olin lapsi, äiti teki kaikki minun vaatteeni. Välillä minua taisi jopa hävettää, kun olin aina kotitekoisissa vaatteissa. Äiti ei sievistellyt kuosien kanssa, ja viehtymykseni graaﬁsiin elementteihin tulee sieltä.

Huopatöppöset sisäkäyttöön, Sievin punasaappaat baanalle.

collegemekot. Oli päivä mikä tahansa, sellainen päälle ja legginsit jalkaan. Aina toimii. JUHL AT TULOSSA? NÄIN PUKEUDUN: Minulla ei ole erillisiä juhlavaattei-

ta. Muuntelen vaatteita juhlan luonteen mukaan, valitsen käsilaukun ja laitan korut kohdalleen. Pikkumustaa ei ole eikä tule. TÄSTÄ VA ATTEESTA UNELMOIN:

Ystäväni vaatemerkissä on Kurki-mekko, paitamekko, jota rakastan yli kaiken. Rakastun vaatteisiin aika ajoin, ja nytkin on useita, jotka haluaisin. Mutta jos ostan aina kaiken, jota haluan, ei siitäkään mitään tule. Minulla on kaikki mitä tarvitsen tällä hetkellä, turha mennä ostamaan lisää. K AIKKIEN AIKOJEN VIRHEHANKINTA on netistä tilattu musta villakan-

gastakki. Se oli kuvassa kivan näköinen, mutta täysin väärän mallinen minulle. Vuori on froteetyyppistä kangasta, joten kädet juuttuvat hihoihin. Takin alle ei mahdu mitään. Vyö ei ole minun vyötäröni kohdalla vaan jossain ihan muualla. En palauttanut sitä, sillä olen huono palauttamaan ostoksia. Takki on minulla kaapissa varoittavana esimerkkinä. PARAS LÖY TÖNI on puistokirppikseltä kauan sitten ostettu mekko. Se maksoi ehkä 2 euroa. Käytän mekkoa paljon, villapohjainen materiaali on hyvää. Vaate on nähnyt paljon ja se muuttuu vain paremmaksi.

30 | MARTAT 1 | 2021

Riikka avasi vaatekaappinsa.

Kun yllä on Kongaamon takki, tuntemattomatkin ryhtyvät juttelemaan. Retrokankaat herättävät muistoja ja hymyjä.

Tarina-Asun mekossa on elävä pinta.

HELLÄÄ HUOLENPITOA ACO Caring Shower Oil Marttojen testissä:

”Pidin kovasti tuotteesta, voisin kuvitella tämän jäävän meillä pitempiaikaiseenkin käyttöön koko perheelle, etenkin talviaikoina.”

4,4/5 tähteä

MARTTOJEN TESTAAMA: HAJUSTEETON SUIHKUÖLJY

”Miellyttävä käyttää, sopii herkälle ja kuivalle iholle.”

HALUATKO TESTATA? Käytä tilauksessasi koodia ACOMARTAT ja pakkaamme sinulle mukaan matkakokoisen Caring Shower Oilin sekä saat 10 % edun tilaamistasi tuotteista. (Koodia ei voi hyödyntää itsehoito- ja reseptilääkkeisiin.)

Apteekkiverkkokauppa.fi | info@apteekkiverkkokauppa.fi | p. 02 275 2180 Perrigo Suomi Oy | aco.fi

Voimassa 31.3.2021 asti

SAATAVILLA MYÖS MIEDOSTI HAJUSTETTUNA

ACO201103FI1

Aku Tolosen metsässä pakuria on kasvanut jo seitsemän vuotta. Isäntä odottaa satoa ihan lähivuosina.

32 | MARTAT 1 | 2021

Koivikoissa leviää pakuribuumi Suomessa pakurikääpää ei toistaiseksi saa käyttää elintarvikkeena, mutta maailmalla sitä tuotteistetaan vauhdilla. Aku Tolonen odottaa innolla oman pakurisatonsa valmistumista. KAISA VIITANEN // KUVAT TIIU KAITALO

ermospullo solahtaa koriin. Tauko on pidetty, ja Aku Tolonen (69) vetää hanskat takaisin käsiinsä. Olkalaukussa Tolosella on sytkäri, jolla hän desinfioi poransa terän. Askel kahahtaa varvikossa, kun Tolonen painaa poran koivun valkomustaan runkoon. Terän mukana reiästä pöllähtää purua, joka leijailee sammalikkoon. Tuoreeseen reikään Tolonen työntää muovipussistaan puisen tapin, ympin. Sen mukana puunrunkoon painuu pakurikäävän rihmastoa, joka jää elämään koivun sisään. Tolonen sipaisee lastalla ympin päälle mehiläisvahaa, joka sulkee pääsyn mikrobeilta. Tältä se näyttää, suomalainen pakuribuumi. Entistä useampi metsänomistaja on ryhtynyt kasvattamamaan koivikoissaan tätä ikivanhaa lahottajasientä. Tolonen on jo tiukassa etukenossa, kun po-

ranterä uppoaa seuraavaan puuhun. Jos hyvin käy, ennen kuin vuosikymmen on kulunut, näihinkin runkoihin on kehittynyt kilotolkulla mustia möykkyjä, joiden sisäpuolella on lohkeilevaa kahvinja kanelinsävyistä kääpää. Se on arvotavaraa, jolla olisi jo nyt kysyntää. SATTUM ALTA MUK A AN

Porvoolainen Aku Tolonen on tehnyt pitkän uran automaatioalan työnjohtajana. Pakurinkasvattaja hänestä tuli sattumalta. Seitsemän vuotta sitten Tolonen luki naapurilleen tulevasta Ylä-Kainuu -lehdestä, että tutkijat etsivät vapaaehtoisia metsänomistajia pakurikääpätutkimukseen. – Se vaikutti niin kiinnostavalta, että ilmoittauduin mukaan. Kyseessä oli Luonnonvarakeskuksen ja Itä-Suomen yliopiston Metsätieteen laitoksen tutkimus, jonka tavoitteena

oli selvittää, miten lahottajasieni pakuri tarttuu koivuun ja miten se eri puolilla maata lähtee kasvamaan. Tolonen sai tietää, että Venäjällä ja Aasiassa pakurikääpää on käytetty satoja vuosia. Sienten viljely alkoi Kiinassa noin vuonna 600. Pakurilla on värjätty lankoja, sitä on poltettu suitsukkeena ja käytetty jopa noitarumpujen valmistamisessa. Nykyisin pakuri on haluttu terveystuote. Tolosta viehätti ajatus, että metsästä voisi saada taloudellista hyötyä muutenkin kuin kaatamalla ja myymällä puut. – Olen elänyt 1950- ja -60-luvuilla, kun Suomessa tehtiin karmeita aukkohakkuita. Minusta metsää ei pitäisi kaataa kerralla. Tolonen on veljensä kanssa omistanut metsää 40 vuotta. Hänestä se on hyvä investointi tuleville sukupolville. Erikoistutkija Henri Vanhanen Luon- »

MARTAT 1 | 2021

| 33

Aiemmin metsäteollisuus vierasti pakurikääpää, onhan se puun lahottajasieni. Nyt pakurinviljelyn suosio kasvaa ja kysyntää on nykyistäkin satoa isommalle määrälle.

Löytyyhän sitä! Pakurikääpä näyttää röpöliäiseltä ja hiiltyneeltä.

nonvarakeskuksesta kertoo tutkimuksesta, jota Tolosenkin metsissä tehtiin. Nyt tiedetään, että pakuri viihtyy sekä raudus- että hieskoivuissa, kautta maan. Parhaisiin vanerikoivuihin lahottajasientä ei kannata istuttaa, mutta se on oivallinen lisä metsätilallisille, etenkin kitukasvuisilla mailla. – Parhaan tuloksen saa, jos ensin valuttaa mahlaa kymmenen vuotta, sitten kasvattaa pakuria, myy puut polttopuuksi ja sitten istuttaa kantoihin lakkakääpää, Vanhanen sanoo. SUOMESSA TEHTIIN TIKK ATEETÄ Viime vuosina pakuria on tutkittu paljon laboratorioissa. Luonnonvarakeskuksessa on muun muassa saatu selville,

34 | MARTAT 1 | 2021

Puiseen ymppitappiin tartutettu lahottajasienen rihmasto työnnetään koivun sisään.

että pakurilla on tulehdusta hillitseviä vaikutuksia, mutta ihmisillä näitä testejä ei ole niiden hinnan takia tehty. Pakuria kutsutaan uudeksi superfoodiksi, ja maailmalla sitä tuotteistetaan vauhdilla. – Virolaiset myyvät ja vievät maailmalle pakuripipapereita, kanadalaisilla on Tikkatee-nimistä pakuriolutta, korealaiset panostavat pakurisuklaaseen, Vanhanen luettelee. Suomessa pakuripohjaisia herkkuja ei saa valmistaa, koska viranomaisten mukaan pakuria ei saa kutsua elintarvikkeeksi. Täällä se luokitellaan ravintolisäksi, teeksi ja mausteeksi. Suomalaiset pakuritutkijat ja -kasvattajat haluaisivat pakurille ja siitä valmiste-

tulle tikkateelle samanlaisen EU:n nimisuojan, kuin on vaikkapa samppanjalla ja fetajuustolla. Se edesauttaisi tuotteiden kehittämistä ja markkinointia. Erikoistutkija Henri Vanhanen huomauttaa, että koko maailman ensimmäinen teollisuusvalmisteinen pakurielintarvike on suomalaisen margariinitehdas Paasivuori Oy:n 1930- ja -40-luvuilla valmistama tikkatee. – Jo pelkästään sen takia pakuri tulisi luokitella elintarvikkeeksi. Status on tärkeä, koska ilman elintarvikeluokitusta ei synny tuotekehitystä, eikä ruokatarvikkeen nimisuojaa voi hakea. Näin ollen maailmalla on jatkossakin ainoastaan ulkomaalaisia pakurituotteita.

Valmis pakuri kannattaa kuivata, ettei se homehdu.

Ymppiretken kohokohta on kahvitauko. – Veljeni asuu Ruotsissa, joten hoidan meidän pakurihommat, Aku Tolonen kertoo.

Ymppiretken varusteet: lasta, mehiläisvahaa, ymppejä ja pora. Ethän unohda vara-akkua!

PIKARILLINEN TUMMAA KOIVUJUOMAA Aku Tolonen on poran-

NÄIN RYHDYT PAKURINKASVATTAJAKSI

nut omiin puihinsa noin 1 100 pakuriymppiä. Koivunkantoihin ja maassa makaaviin runkoihin hän on laittanut saman verran lakkakäävän ymppejä. Lakkakääpä on toinen terveysvaikutteisena pidetty lahottajasieni, jolla on EU:ssa elintarvikkeen status. Moni tuntee lakkakäävän paremmin nimellä reishi. Se on tunnettu korkeasta beetaglukaanipitoisuudesta, eli samasta aineesta, joka teki kaurasta terveystuotteen. Tolonen sanoo olevansa sadonkorjuun suhteen vähän malttamaton. Vielä hän ei tiedä, kenelle myy pahkansa. Toistaiseksi suomalainen pakuri ja lakkakääpä menevät paljolti ulkomaille jalostettavaksi. Suomalaiselle metsänomistajalle pakurista jäävä kilohinta on 30–50 euroa, mutta jalostetun tuotteen hinta voi olla jopa 300 euroa. Kotonaan Aku Tolonen ottaa keittiön hyllyltä pullon, kaataa pikareihin tummaa lientä ja nostaa sen valoa vasten. Siinä sitä on, metsän uutettua koivujuomaa. Tämän lasillisen pakurinkasvattaja siemaisee ihan itse.

»Pakuri viihtyy parhaiten koivuissa, mutta sitä voi kasvattaa myös muissa lehtipuissa. Istuta ja poimi pakuria vain omassa metsässä. »Paras aika porata ymppejä on heti lumien sulamisen jälkeen, mielellään ennen kesäkuuta. »Pakuririhmastoa saat tilaamalla ymppejä eli puutappeja, joihin rihmastoa on kasvatettu. »Kymmensenttiseen runkoon voi porata 2 ymppiä, yli 15-senttiseen 4–5 ymppiä. »Desinﬁoi poranterä ja poraa puunrunkoon ymppitapin mittainen reikä. Työnnä ymppi pohjaan asti. Peitä aukko vahalla. »Pakurikäävän kasvaimen muodostuminen kestää kymmenisen vuotta. Odotellessa ei voi eikä tarvitse tehdä mitään. »Jos aiot myydä sadon, ota ajoissa yhteyttä ostajiin. Harva toimija ostaa valmiiksi kerättyä tai kuivattua pakuria. Asiantuntijana erikoistutkija Henri Vanhanen, Luke

MARTAT 1 | 2021

| 35

MAKEA DONITSI LETTIIN Kiepauta ponnari kuriin omatekoisella hiuslenkillä. TEKSTI, MALLITYÖ JA OHJE ANJA AALTO // KUVAT LAURA RIIHELÄ

iusdonitsiin tarvitset vain palan kangasta ja kuminauhaa. Paras materiaali tähän tarkoitukseen on ohuehko tai keskipaksu kangas. TEE NÄIN

1. Leikkaa kankaasta noin 55 x 12 cm:n kokoinen pala ja kuminauhasta noin 20 cm:n mittainen pätkä. 2. Aseta kangas pituussuunnassa kaksin kerroin oikeat puolet vastakkain. Ompele pitkä sivu. 3. Käännä putkilo hakaneulan avulla oikein päin, silitä sauma. 4. Pujota kuminauha hakaneulan avulla putkilon sisälle. Solmi kuminauhan päät lujasti yhteen. 5. Taita putkilon toisesta päästä saumanvara nurjalle, asettele toinen pää putkilon sisään ja ompele kiinni käsin tai koneella.

36 | MARTAT 1 | 2021

Apuasi tarvitaan OSALLISTU MARTTOJEN KOTIMAAN KERÄYKSEEN Keräysvarat käytetään syrjäytymisvaarassa olevien lasten ja lapsiperheiden hyvinvoinnin edistämiseen ja kotitalousneuvontaan Suomessa.

KOTIMAAN KERÄYSTILI FI49 1243 3000 0854 63 NDEAFIHH viite 2053

OSALLISTU MARTTOJEN ULKOMAAN KERÄYKSEEN MUUNTELE

»Kokeile erilaisia kankaita: joustosamettia, ohutta harsokangasta, kevyttä pellavaa, koristeellisia juhlakankaita… »Tee kapeampia tai leveämpiä donitseja muuttamalla kaitaleen leveyttä. »Jos lisäät kaitaleen pituutta, saat runsaammin poimuja.

Tuellanne autamme Kamerunin, Etiopian ja Malawin naisten ja tyttöjen kouluttautumista, arjessa selviämistä ja hyvinvointia. Etiopiassa erityisenä kohderyhmänä ovat vammaiset naiset. Vuonna 2021 tehdään myös koronan vastaista työtä: neuvotaan taudin ehkäisemisessä ja helpotetaan sen seurauksia.

ULKOMAAN KERÄYSTILI FI15 8000 1570 4855 90 DABAFIHH viite 2066

KERÄYSLUPA Poliisihallitus RA/2020/857. Lupa on voimassa 1.8.2020 alkaen koko Suomen alueella Ahvenanmaata lukuun ottamatta.

MARTAT 1 | 2021

| 37

KUN PAIKKA ON PAIKALLAAN Paikka kertoo, että välität vaatteestasi. TEKSTI, OHJE JA MALLITYÖ ANJA AALTO // KUVAT LAURA RIIHELÄ

ahrat ja reiät peittyvät mainiosti paikan alle. Vaatteeseen tulee hauska uusi yksityiskohta, joka viestittää, että vaate on mieluinen ja että haluat jatkaa sen käyttöä. Tee persoonallisia paikkalappuja valmiiksi reikien varalle tai ystävälle yllätyslahjaksi.

38 | MARTAT 1 | 2021

TARVIKKEET

trikookankaita muliinilankoja eri värejä neula, ompelukehys ja sakset liimaharsoa (ompelutarvikeliikkeistä) K ANGASVINKKI

Vanha t-paita sopii hyvin paikkatarpeiksi. Voit tarvita myös kuviollisia kankaita. TEE NÄIN

1. Pingota ompelukehykseen kaksinkertainen trikookangas niin, että nurja puoli on päällä. Aloita paikan kirjominen keskeltä: ompele keskipisteen ympäri eripituisia pistoja. Jatka toisella värillä, ompele pistoja toinen kierros lomittain edellisten kanssa. Pistot saavat olla ronskeja ja eripituisia. Vaihda taas väriä ja jatka uusia kierroksia, kunnes paikka alkaa olla sopivan kokoinen. Pistojen ei tarvitse peittää kokonaan pohjaa, vaan kangasta voi jäädä näkyviin. Ompele viimeinen kierros pykäpistoilla niin, että pistojen punosmainen reuna asettuu uloimmaksi.

Jos käytät paikassa kuviollista puuvillakangasta, laita alle yksi kerros trikoota kuten edellä. Voit ommella kirjontapistoja kuviota jäljitellen ja jättää kuviota osin näkyviin. Ompele reuna pykäpistoin kuten edellä. 2. Päätä langanpäät nurjalle ja leikkaa terävillä saksilla varovasti paikka irti niin, että reunan langat eivät vahingoitu. 3. Leikkaa liimaharsosta hieman paikkaa isompi pala. Suojaa silitysalusta leivinpaperilla. Aseta ensin alustalle paikka nurja puoli päällä, sitten liimaharson pala paperipuoli (sileämpi puoli) päällä ja viimeiseksi leivinpaperia. Paina silitysraudalla tasaisesti. Anna paikan jäähtyä ja leikkaa sitten ylimääräinen liimaharso pois. Poista paperi ja silitä paikka haluamaasi kohtaan. Varmista kiinnitys ompelemalla muutamin pistoin käsin tai koneella, jotta paikka pysyy varmasti matkassa mukana. Hätäisin paikkaaja liimaa paikan tekstiililiimalla.

EI PIILOTELLA PAIKKOJA! Vuoden 2021 käsityötekniikka on parsiminen ja paikkaus.

yt elvytetään vanhat taidot ja opetellaan korjaamaan. Usein riittää, kun varalla on neula ja lankaa. Lisäksi tarvitaan hieman aikaa ja kärsivällisyyttä. Paikkaamistaitoja kysytään muuallakin kuin vaatteiden kanssa. Paikata voi vaikka kumisaappaat tai polkupyörän kumin. Vuoden käsityötekniikan valitsee Taitoliitto. Se haastaa jokaisen suomalaisen paikkaamaan tai parsimaan ainakin yhden tavaran tänä vuonna. www.taito.ﬁ

MARTAT 1 | 2021

| 39

PYYTÄMÄTTÄ JA YLLÄTYKSENÄ Puhelinmyynnin ongelmat osuvat usein ikäihmisiin. Ole läheisen tukena ja auta asian selvittämisessä. Tarvittaessa apua saa kuluttajaviranomaisilta.

TONY PAPINAHO // KUVITUKSET MIRVA MALMGREN

”

Ihan tämmöisellä mukavalla asialla rupesin soittelemaan…” Vastaat pahaa-aavistamatta puhelimeen, ja siellä on kauppias, valmiina puhumaan sinut pyörryksiin. Tai vastaajana on iäkäs läheisesi, joka alkaa pian saada tarpeettomia tuotteita ja laskuja postin mukana. Puhelinmyyntitilanne on usein yllätyksellinen. Puhelimessa esitetyt tiedot pitäisi pystyä omaksumaan nopeasti, ja eri vaihtoehtojen vertailu on hankalaa. Aina myyjä ei kerro puhelun myyntitarkoituksesta, vaan esittelee asiansa esimerkiksi arvontana tai hyväntekeväisyytenä. Hän saattaa antaa puutteellisia tietoja hinnasta tai sopimuksen kestosta. Kuluttaja saattaa sitoutua sopimukseen, joka ei vastaa sitä, mitä hän on puhelun aikana käsittänyt. Ongelmia aiheuttavat muun muassa ravintolisien, vitamiinien, sähköhammasharjojen, lehtien sekä sähkön kauppaaminen. Omaisten on syytä havahtua, jos läheisen asunnossa on esimerkiksi runsaasti käyttämättömiä terveystuotteita tai avaamattomia pakkauksia. Hälyttävää on, jos läheisesi saa säännöllisesti laskuja tuotteista, joita hän ei ole omasta mielestään tilannut.

40 | MARTAT 1 | 2021

VARAUDU, PERUUTA , RA JOITA

»Yleensä iäkkään kuluttajan kohtaamat ongelmat johtuvat siitä, että hän ei välttämättä ymmärrä tai muista, mihin on sitoutunut puhelinmyyntitilanteessa. Paras tapa välttää ongelmia on varautua ennalta ja keskustella läheisen kanssa. »Kuluttajan ei tarvitse maksaa tilaamatta toimitetusta tuotteesta tai näytteestä. Myyjä puolestaan ei voi vaatia tilaamatta lähetetyn tuotteen palauttamista tai säilyttämistä. Vaikka laskua ei tarvitse maksaa, asia pitää selvittää myyjän kanssa. »Puhelinmyynnissä kuluttajalla on yleensä 14 päivän peruuttamisoikeus tavaran vastaanottamisesta tai sopimuksen tekemisestä alkaen. Tämä ei koske esimerkiksi lisäravinteita tai vitamiineja, jos niiden pakkauksen sinetti on avattu. Tee peruuttamisilmoitus peruuttamislomakkeella tai muulla yksiselitteisellä tavalla. Peruuttamiselle ei tarvitse esittää perusteluja, mutta pelkkä tavaran palauttaminen tai sen noutamatta jättäminen postista ei riitä kaupan peruuttamiseksi. »Puhelinmarkkinointia voi yrittää rajoittaa. Jos haluat kieltää myyjien yhteydenotot itsellesi tai läheisellesi, ilmoita tämä suoraan myyjälle ja kiellä yrityksen soitot kokonaan. Puhelinmyyjän on lain mukaan lopetettava soittaminen, jos kuluttaja sitä pyytää. »Myyjien puhelinsoittoja voi myös vähentää ilmoittautumalla puhelinmarkkinoinnin rajoituspalveluihin. Suomen Asiakkuusmarkkinointiliitto ylläpitää puhelinmyynnin Robinson-rajoituspalvelua. Palvelu on voimassa kolme vuotta kerrallaan. Se ei poista kaikkia soittoja, mutta se pitää loitolla suuren osan suomalaisista yrityksistä. »Omaisen puolesta suoramarkkinointikiellon voi tehdä valtakirjalla. Pohjana voi käyttää internetissä olevia valtakirjamalleja.

ONGELMIA? TOIMI NÄIN:

»Jos sait tuotteen, jota et tilannut, tee reklamaatio myyjäyritykselle. »Käytä peruuttamisoikeuttasi 14 päivän kuluessa. »Voit tarvittaessa pyytää myyntipuhelunauhan kuultavaksi. Oikeus äänitteiden saamiseen perustuu EU:n tietosuojaasetuksen mukaiseen tarkastamisoikeuteen. »Jos lasku siirtyy perintään, reklamoi perinnästä kirjallisesti perintäyritykselle. Kun kiistät maksuvelvollisuutesi ja perustelet, miksi lasku on aiheeton, perintää ei saa lain mukaan jatkaa ennen asian selvittämistä. »Jos et pääse sopuun asiasta yrityksen kanssa, ota yhteyttä kuluttajaneuvontaan. »Jos asia ei selviä kuluttajaneuvonnan avulla, voi ratkaisua pyytää kuluttajariitalautakunnalta.

MARTAT 1 | 2021

| 41

ESIMERKKEJÄ EL ÄVÄSTÄ EL Ä M ÄSTÄ

1. Puhelinmyyntiyritys markkinoi varttuneille kuluttajille sähkönmyyntisopimuksia. Tapauksia oli jouduttu selvittelemään jälkikäteen muun muassa ikäihmisten omaisten aloitteesta. Oli selvinnyt, ettei ikäihminen ollut ymmärtänyt puhelimessa tekemäänsä sopimusta. Myyntitilanteessa kuluttajille ei annettu laissa edellytettyjä tietoja esimerkiksi ennakkoon tapahtuvasta laskutuksesta ja peruuttamisoikeudesta. Yhtiö myös lähetti toistuvasti sopimusvahvistukset juuri ennen peruuttamisajan päättymistä, eikä kuluttajille jäänyt riittävästi aikaa käyttää peruuttamisoikeutta. Kuluttaja-asiamies puuttui asiaan, ja yritys muutti toimintaansa tämän vaatimalla tavalla. 2. Kuluttaja oli mielestään tilannut puhelinmyynnistä näytepakkauksen eikä ollut antanut suostumustaan määräaikaiselle tilaukselle. Hän vei asian kuluttajariitalautakunnan ratkaistavaksi. Kuluttajariitalautakunta kuunteli puhelinkeskustelunauhan ja katsoi, että puhelussa ei ollut syntynyt määräaikaista tilausta ravintovalmisteista, vaan sopimus oli tehty ainoastaan näyte-

42 | MARTAT 1 | 2021

pakkauksen lähettämisestä. Puhelinmyyjä oli sopimuksentekohetken jälkeen maininnut, että mikäli kuluttaja ei halua tuotetta tutustumistarjouksen jälkeen, hänen tulee ilmoittaa siitä myyjän asiakaspalveluun. Kuluttajariitalautakunta kuitenkin katsoi, ettei kuluttaja tullut sidotuksi tilaukseen pelkästään sen vuoksi, ettei ole selkeästi kieltäytynyt. Kuluttajariitalautakunta suositti, että myyjäyhtiö lakkaa perimästä ravintovalmisteita koskevia laskuja ja palauttaa laskuista kuluttajan mahdolliset tekemät suoritukset. 3. Huonokuuloinen ikäihminen sai puhelun ja arveli keskustelevansa sähköyhtiön kanssa. Kyseessä oli kuitenkin vitamiinien myyjä, ja puhelun seurauksena vanhus sai paketin vitamiineja. Koska hän ei ollut mielestään tilannut mitään, hän vei paketin avaamattomana postiin ja palautti lähettäjän osoitteeseen. Muutaman viikon kuluttua posti toi muistutuslaskun. Tässä vaiheessa vanhuksen omainen sai tietää asiasta ja otti yhteyttä kuluttajaneuvontaan. Kuluttajaoikeusneuvojan otettua yhteyttä yritykseen selvisi, että paketti oli palautunut yritykselle, mutta palautusta ei ollut rekisteröity, koska asiakas ei ollut täyttänyt paketin si-

sällä ollutta palautuslomaketta. Kuluttaja ei ollut käyttänyt palautuslomaketta, koska ei ollut alun perin tilannut yritykseltä mitään. Neuvojan yhteydenoton jälkeen asia selvisi ja lasku peruttiin. Kirjoittaja on Kilpailu- ja kuluttajaviraston asiantuntija

INFO

»Kilpailu- ja kuluttajaviraston tekemän tutkimuksen mukaan kuluttajista joka kymmenes saa puhelinmyyjien soittoja lähes päivittäin. Kolmannes kuluttajista arvioi puhelinmyyjien soittelevan kerran viikossa. Sen lisäksi, että puhelinmyynnistä voi koitua taloudellisia haittoja, osa kuluttajista kokee myyntitilanteen stressaavana. Seuraa huolestumista, uupumusta tai ärtymystä. »Kuluttajien kokemuksia ja näkemyksiä puhelinmyynnistä. Kilpailu- ja kuluttajaviraston selvityksiä 2/2020.

PERHEEN KESKEN

NEUVOLAPANIIKKI ERKKI UKKOLA

ädet hikoilevat ja verenpaine nousee. Vilkuilen kelloa ja hymyilen hermostuneesti ohikulkijoille. Todennäköisesti he hymyilevät takaisin herttaisen seuralaiseni takia, mutta huomaan ylitulkitsevani ilmeitä ja niiden merkityksiä. Olen puolivuotiaan tyttäreni kanssa neuvolan odotustilassa.

Mies vauvan kanssa neuvolassa on helteisen juhannuksen kaltainen harvinaisuus. Vaikka en varmasti ole ainoa mies näillä asioilla, käyvät pikkuiset täällä useimmiten äitiensä seurassa. Tämän takia huomaan tarkkailevani toisten reaktioita ja ylitulkitsevani niitä: Minkä takia pikku päivänsäteen äiti ei ole mukana? Onko hänelle käynyt jotain? Onko hän vastuuttomasti jättänyt lapsensa tuon tatuoidun partahipin seuraan? Onko äiti uraohjus, joka uhraa jälkikasvunsa hyvinvoinnin oman työstatuksensa vuoksi? Vai onko tuo sellainen tunteistaan puhuva pitkäletti-soijalattemies? Todellisuudessa olen neuvolas-

sa perheemme pienimmän kanssa ihan vapaaehtoisesti. Vaimoni on samaan aikaan kotona viettämässä laatuaikaa esikoisemme seurassa. Suomalaisen yhteiskunnan normi siitä, että äiti hoitaa lapset, vain vääristää ajatuksiani. Kahden lapsen isänä olen ehtinyt näkemään monenlaisia olettamia isistä lasten huoltajina. Tällä kertaa ennakkopaniikki oli turhaa. Neuvolatädin mielestä oli esimerkillisen hienoa, että juuri isä oli lähtenyt pikkuisen kanssa kontrollikäynnille. Kotiin lapsen kanssa jääminen ei ole vieläkään kovin suosittua miesten joukossa. Harva jää hoitovapaalle, osa ei käytä edes vanhempainvapaita, jotkut eivät ole päivääkään poissa töistään lapsen syntymän jälkeen. Syitä on monia, mutta väitän, että yksi syy on normeissa. Iät ajat meille on syötetty ajatusta isästä metsästäjä-keräilijänä ja perheen hengis-

säpitäjänä. Äidin tehtävänä on huolehtia jälkikasvusta. Olisiko nyt aika ravistella näitä käsityksiä? Nyky-yhteiskunnassa kumpi tahansa huoltajista voi käydä töissä, kipaista kaupassa ja laittaa makaronilaatikon uuniin. Koti-isyys on tehty helpoksi byrokratian kannalta, koska se hoituu ilmoitusasiana. Siinä mielessä me suomalaiset miehet olemme poikkeuksellisen onnekkaassa asemassa. Syvällä kulttuurissamme olevien asenteiden takia olen kohdannut kahdenlaisia reaktioita ilmoittaessani jääväni lasten kanssa kotiin vaimoni palatessa työelämään: joko minua katsotaan kieroon, koska rikon vakiintuneita miehisyyden pyhiä käsitteitä, tai vaihtoehtoisesti toimintaani kehutaan, koska olen esimerkki uuden ajan vastuullisesta isästä. Itse en koe tekeväni kumpaakaan. Olen tavallinen isä, joka haluaa viettää aikaa lasten kanssa muulloinkin kuin toimistoaikojen ulkopuolella ja viikonloppuisin. Ollessani esikoiseni kanssa pari vuotta sitten isyysvapaalla kohtasimme bussissa miehen, jonka mukaan maailma on sekaisin, kun miehet työntävät lastenvaunuja ja naiset korjaavat autoja. Noin lähelle dinosaurusta en ole päässyt sitten vuoden 1993, jolloin Jurassic Park -elokuva tuli teattereihin. Tuo kohtaaminen osoitti, että vanhemmuuden roolien muuttamisessa on työtä. Oma panikointini neuvolan aulassa osoitti sen, että työstämistä on myös omien korvien välissä.  Kirjoittaja on kahden tytön isä, joka juo kahvinsa mieluummin kaura- kuin soijamaidolla

MARTAT 1 | 2021

| 43

POTILAAN KOTI PUHTAAKSI Tartunnan riskiä voidaan vähentää siivouksella ja pyykinpesulla. TEIJA JERKKU //KUVA SHUTTERSTOCK

os kotona ollaan terveenä, riittää korona-aikanakin tavallinen ylläpitosiivous: imuroidaan, pyyhitään pölyt ja pestään vessat. Siivousliinat ja mopit pestään käytön jälkeen ja laitetaan kuivumaan ilmavasti. Toisinaan ne on hyvä pestä 60 asteessa. Kun kotona sairastetaan flunssaa tai muuta tarttuvaa tautia, kiinnitetään siivouksessa huomiota myös pintojen pyyhkimiseen. Erityisen huolella puhdistetaan kohdat, joita kosketellaan usein: ovenkahvat, kaappien vetimet, valonkatkaisijat, käsinojat, pöydät, lavuaarit, paperi- ja saippuatelineet, vesihanat ja vessanpöntön huuhtelunuppi. Myös kännykät, kaukosäätimet ja näppäimistöt on hyvä pyyhkiä. Heikosti emäksinen yleispuhdistusaine (pH 8,1– 10) käy tähän tarkoitukseen. Normaalioloissa kotona ei tarvita desinfiointiaineita. Ne vaikuttavat haitallisesti hyödylliseen bakteerikantaan ja voivat aiheuttaa ärsytys- ja allergiaoireita tai herkistää. Aineet ovat usein ympäristölle haitallisia. Kuitenkin jos kotona podetaan esimerkiksi koronaa tai ripulia, voi vessassa ja kylpyhuoneessa tilapäisesti käyttää desinfioivaa puhdistusainetta. Osa aineista puhdistaa ja desinfioi, osa ainoastaan desinfioi, jolloin lika poistetaan ensin pesuaineella.

44 | MARTAT 1 | 2021

PUHTA ASTA KOHTI LIK AISTA

Aloita siivous puhtaammista tiloista ja etene kohti likaisempia: ensin olo-, työ- ja makuuhuoneet, sitten keittiö, seuraavaksi eteinen ja viimeiseksi vessa. Käytä eri tiloissa eri siivousliinoja tai tarvittaessa kertakäyttöisiä liinoja. Käytä siivouskäsineitä tai kertakäyttökäsineitä. Pese siivouskäsineet käytön jälkeen saippualla tai yleispuhdistusaineella ja kuivaa, laita kertakäyttöiset roskiin. Pese kädet vedellä ja saippualla kyynärpäitä myöten, kun olet riisunut käsineet. Pyyhi siivouspyyhkeellä ja puhdistusaineella imuri ja välineet, joita ei voi pestä koneessa. PY YKK Ä Ä JA TUULETA

Sairastuneiden käyttämiä aterimia, astioita tai tekstiilejä ei tarvitse pestä erikseen. Kun olet käsitellyt niitä, pese kätesi vedellä ja saippualla. Kotona kaikilla on hyvä olla omat käsipyyhkeet. Kun joku sairastaa, ne vaihdetaan päivittäin. Lakanat ja tyynyliinat vaihdetaan viikoittain. Pese pyyhkeet, vuodevaatteet ja siivousliinat pitkällä pesuohjelmalla 60 asteessa, ja jos materiaali kestää, joskus myös 90 asteessa. Käytetyt nenäliinat ja muut kertakäyttöiset tuot-

teet pistetään suoraan roskiin. Sairastuneen huoneessa pidetään omaa roskapussia, joka viedään suljettuna jäteastiaan. Paperiset nenä- ja lautasliinat voi laittaa biojätteeseen, jos pehmopaperit voi omalla asuinalueellasi muutenkin sinne laittaa. Pese kätesi, jos olet koskenut käytettyihin liinoihin. Huolehdi hyvästä ilmanvaihdosta ja avaa välillä ikkunat wc-tiloissa, keittiössä ja kylpyhuoneessa. Tuulettaminen vähentää epäpuhtauksia ja viruksia sisäilmassa.

sairastuneeseen ja huolehtimalla käsihygieniasta. Ihanteellista on, jos vain yksi aikuinen hoitaa sairastunutta. Riskiryhmään kuuluvan tulisi välttää potilaan hoitamista. Jos se ei ole mahdollista, kannattaa käyttää suu-nenäsuojusta. Muiden samassa taloudessa asuvien tulisi oleskella toisessa huoneessa kuin sairastuneen, tai ainakin pitää vähintään metri etäisyyttä. On hyvä, jos potilaan ei tarvitse nukkua samassa vuoteessa kenenkään toisen kanssa.

PIDETÄ ÄN ETÄISY Y TTÄ

K ATSO MYÖS

Kun kotona on potilas, toiset voivat pienentää tartuntariskiä välttämällä lähikosketusta

martat.ﬁ/sairastuvan-siivous/

MARTTALIITON KUVA-ARKISTO

Ompelutalkoot Turun Marttayhdistyksen tyรถtuvalla 1930-luvulla.

MARTAT 1 | 2021

| 45

MARTTA VAIKUTTA A

Tällä kurssikerralla tehtiin uunijuureksia fetajuustolla ja tomaattikeittoa.

– Tavoitteena on näyttää kurssilaisille, miten edullisesti pystyy tekemään riittoisaa, terveellistä ja maukasta kotiruokaa, sanoo kotitalousneuvoja Elisabeth Eriksson.

Nora (oik.) osallistui kurssille saadakseen uusia ideoita kotikeittiöönsä. Noran kanssa kokkaamassa Sipoon Marttojen puheenjohtaja Päivi Tamminen. – Nuorten kohtaaminen arkisen puuhailun parissa on hyvin voimaannuttavaa kaikille, sanoo palvelupäällikkö Katarina Alhovuori.

46 | MARTAT 1 | 2021

KUNNAN KUMPPANINA KOKKIKURSSILLA Sipoossa kunta ja paikalliset martat järjestivät yhdessä kokkikurssin työttömille nuorille aikuisille. TEKSTI JA KUVAT MICAELA RÖMAN

un Nora (20) sai tietoa kokkikurssista, hänen ensimmäinen ajatuksensa oli, ettei hän halua osallistua. – Onneksi tulin toisiin ajatuksiin. Olen oppinut täällä todella paljon. Nora kertoo, että ennen kurssia hän hallitsi muutaman ruokalajin, joita sitten pyöritti viikosta toiseen. – Yritin syödä myös kasviksia, mutta ne olivat pakastevihanneksia, joita lämmitin mikrossa. Työttömille tarkoitetun kokkikurssin ensiaskeleet otettiin viime kesänä, kun Sipoon aikuissosiaalityön palvelupäällikkö Katarina Alhovuori otti yhteyttä suomen- ja ruotsinkielisiin marttoihin. – Yksi syy siihen, että etsin yhteistyökumppaneita kolmannelta sektorilta on se, että meillä resurssit eivät riitä kaikkiin haasteisiin. Tiukassa taloudellisessa tilanteessa joudumme karsimaan ennaltaehkäisevästä toiminnasta, jotta voimme hoitaa akuutteja ja vakavia tapauksia, hän sanoo.

Koronapandemia rasittaa Sipoon taloutta. Katarina Alhovuori etsi vakaata järjestökumppania tositarkoituksella, haaveena pitkäaikainen yhteistyö. – Marttojen työ toimivan arjen eteen tukee nuoria jokapäiväisessä elämässä. Tämä voi lisätä turvallisuuden ja pärjäämisen tunnetta, sanoo Alhovuori. MARTAT JA MARTHAT YHDESSÄ Kurssin

veti kotitalousneuvoja Elisabeth Eriksson Finlands Svenska Marthaförbundetista. Hän iloitsee siitä, että on päässyt toimimaan vapaaehtoisten kanssa. – Yleensä pidän kursseja yksin, mutta nyt minulla on muita marttoja tukenani. On ollut hienoa huomata, että minäkin opin kurssin aikana uutta. Jokainen meistä tekee asiat vähän eri tavalla, ja olen saanut uusia vinkkejä. Kurssiin osallistui marttoja Sipoon Martoista ja Sibbo Marthaföreningenistä. Sipoon Marttojen puheenjohtaja Päivi Tamminen ilahtui, kun Katarina Alhovuori otti yhdistykseen yhteyttä.

– On hienoa, että kunta haluaa auttaa heitä, jotka tarvitsevat arjessa tukea. Hyvä arki ja sen tukeminen on marttailun ydintehtävä, ja meille vapaaehtoisille tämä on oiva tapa toimia yhteisen hyvän eteen, hän sanoo. Etukäteen Päivi Tammista mietityttivät ajatukset ja tunteet, joita kurssi-illat mahdollisesti toisivat mukanaan. – Minulle kurssi on ollut silmiä avaava. Ei minulla ennakkoluuloja ollut, mutta ennakkoajatuksia kylläkin. Kurssin aikana olen tutustunut ihmisiin, joihin minulla muuten ei ole mitään yhteyttä. Olen nauttinut suuresti siitä, että tekeminen on ollut mutkatonta ja hauskaa. Kurssilaiset ovat hyvin avoimia ja vastaanottavia. Tamminen kehuu yhteistyötä ruotsinkielisten marttojen kanssa. Yhteiset illat ovat tuoneet uutta sisältöä elämään. – Ajattelin ennen kurssia, että illoista voi tulla raskaita, ja mietin, miten paljon kantaisin kuulemiani kohtaloita kotiin. Olen iloisesti yllättynyt siitä, että mietin kurssilaisia todella paljon, mutta ainoastaan ilon kautta.

MARTAT 1 | 2021

| 47

TUTUIKSI RUOAN ÄÄRESSÄ Ensimmäi-

selle kurssille osallistui kolme nuorta. Tämä on Elisabeth Erikssonin mukaan sopiva määrä ajatellen koronatilannetta. Osallistujilla on ollut oma martta tukena ja turvana kokkauksen ajan. Ruoanlaiton lomassa kurssilaiset ovat tutustuneet toisiinsa. Jo ensimmäisen yhteisen illallisen aikana he alkoivat jutella, missä kukin asuu ja voisivatko he kävellä yhtä matkaa kotiin päin. – On arvokasta, että voimme tukea nuoria myös sosiaalisessa kanssakäymisessä, sanoo Elisabeth Eriksson. Tänään Noran tehtävänä on valmistaa tomaattikeittoa. Yhdessä Päivi Tammisen kanssa hän seuraa, kuinka tomaatit kypsyvät uunissa.

– Olen kotona jo kokeillut kurssin ohjeita, Nora kertoo. – Olen oppinut käsittelemään raakaaineita ihan eri tavalla. Tuoreiden kasvisten lisääminen ruokavalioon on johtanut siihen, että voin paremmin enkä tunne samanlaista makeanhimoa kuin ennen. Katarina Alhovuori toteaa, että ennaltaehkäisevä yhteistyö Marttojen kanssa voi säästää kunnan kuluja. – On mahdotonta sanoa, miten paljon tällainen kurssi euromääräisesti vaikuttaa. Ajatus siitä, että edes yksi nuori aikuinen pääsee jaloilleen, opiskelee itselleen ammatin, saa työpaikan ja perustaa perheen – se kantaa.

KIITOS PALAUTTEESTA Martat-lehden 5/2020 suosituin juttu oli Tarjolla vain tänään. Kaikkien palautteen lähettäneiden kesken arvottiin 5 kpl Pula-ajan ruokaohjeita -vihkosta. Sen saivat Raili Ala-Outinen Lemiltä, Sirpa Rönkkö Iisalmesta, Annemari Siitonen Veikkolasta, Liisa Sillanpää Raisiosta ja Raili Vuorinen Hämeenlinnasta.

KODIN TALOUS

TARJOLLA N VAI

TÄNÄÄN Ostojuhlan tuoksinassa kuluttajaan yritetään vaikuttaa monin tavoin. Tunnista kauppiaan kikat ja pidä järki päässä hintahulinoissakin. ERKKI UKKOLA // KUVAT SHUTTERSTOCK

yksyn ostoskampanjat ovat taas ovella. Black Friday, Cyber Monday ja Singles’ Day ovat kasvaneet vuosi vuodelta näyttävämmiksi, ja kotimaiset kampanjat seuraavat perässä. Kulutusjuhlat täyttävät tajuntamme lehtien, television ja sosiaalisen median kautta. Ale-laarien äärellä myllääminen ihmisjoukon keskellä ei koronaviruksen myötä ehkä kuulosta houkuttelevalta, mutta viimeistään nyt tarjonta on siirtynyt tavarataloista ja ostoskeskuksista verkkoon. Liikevaihto on loppuvuodesta suurta ja kaupat takovat tulosta. Vaan mikä saa meidät, lähtökohtaisesti järkevät kuluttajat, sekoamaan ostojuhlan hetkellä? KUN NE K AIKKI MUUTKIN

Black Fridayn kaltaisten kampanjoiden suosio perustuu mielikuvaan halvoista hinnoista, mutta taustalla on myös ajatus kuluttamisen sosiaalisesta ulottuvuudesta. Mainonta ja markkinointi vahvistavat käsitystä, että osallistumalla kulutusjuhlaan olet osa suurempaa joukkoa ja ilmiötä. Myös media, erityisesti somepersoonat ja muut julkisuuden henkilöt, tukee tätä ajatusta. Teemme usein huomaamattamme valintoja ryhmän paineen mukaisesti. Trendin mukaan toimivat ovat osa joukkoa, ja vain vankimmalla itsetunnolla varustetut pysyttelevät erillään. Kun jul-

40 | MARTAT 5 | 2020

48 | MARTAT 1 | 2021

kisuus rummuttaa, haluamme olla kuten muutkin, ja saatamme tehdä ostopäätöksiä ilman todellista tai järkevää syytä. KALLIS KIINNOSTAA, HALPA HOUKUTTAA

Verkkokaupoilla on käytössään laaja valikoima keinoja, joilla kova hinta saadaan näyttämään edulliselta. Suuret sisäänostomäärät laskevat tuotteen sisäänostohintaa. Kauppa tekee voittonsa myös alekampanjan aikana, vaikka tuotteen hinta olisi näennäisesti matala. Kun alkuperäistä hintaa ei kerrota, vaan tuote vain listataan osaksi alennuskampanjaa, voidaan se myydä käytännössä normaaliin hintaan. Jos tuotteen hintaa nostetaan verkkokaupassa juuri ennen alennusmyyntiä, näyttää pienikin tiputus takaisin normaalihintaan prosentuaalisesti isolta. Koska verkkokaupassa hintojen vertailu on helppoa, korostuu hinnan ja etenkin alennuksen merkitys. Tutkimusten mukaan ihmiset kokevat ostaessa kahdenlaista hyötyä: Ostostilanteessa iloa alennuksella hankitusta tuotteesta ja hyödyn itse tavarasta. Ison alennuksen saamista ihminen pitää eräänlaisena saavutuksena. Tähän liittyy myös ajatteluumme sisäänkirjoitettu vinouma. Meillä on tapana ajatella, että kallis tuote on automaattisesti parempi kuin halpa, vaikka tuotteen paremmuudesta ei olisi mitään taetta. Sok-

kotestissä kymmenen euron viinipullo saa paremmat arviot kuin viidenkympin arvoinen, vaikka kaupassa ajattelisimme asian päinvastoin. Sama toimii verkkokaupassa: kun keskitasoisen tuotteen hinta on hilattu ennen alennuskampanjaa korkeaksi, ajattelemme tekevämme hyvät kaupat, kun saamme tavaran näennäisesti halvalla. Toisaalta halpa houkuttaa. Jos heikkolaatuinen, alun perin kahden euron arvoinen, tuote maksaa tarjouksessa vain euron, hamstraamme sitä. Unohdamme sen tosiasian, että laatu ei muutu yhtään paremmaksi hinnan puolittuessa. ETTEI VAIN LOPPUISI KESKEN

Myös erilaiset rajoitukset voivat houkutella kuluttamaan yli tarpeen. Kauppojen kampanjoista tuttu ”Max. 3 pakettia kahvia/asiakas” toimii myös verkossa. Todennäköisesti tuotteet eivät lopu kaupan varastosta. Rajoituksella luodaan mielikuva normista, jonka verran tuotetta olisi syytä ostaa, riippumatta siitä, tarvitsetko sitä niin paljoa. Myös rajallisen ajan myyntikampanjat herättävät ostohimon. Kun tuote on tietyn aikaa alennuksessa, korostetaan tavaran rajallista saatavuutta ja pyritään siihen, että ihmiset tekevät ostopäätöksensä nopeasti. Tavarataloista tuttu jonotus on tulossa myös osaksi verkkokauppojen alekampanjoita. Taustalla vaikuttaa ajatus, et-

MARTAT 5 | 2020

| 41

INFO

»Kurssin pitkäaikaistyöttömille nuorille aikuisille järjestivät Sipoon kunnan aikuissosiaalipalvelut, Sipoon Martat ja Sibbo Marthaförening syksyllä 2020. »Kurssiin kuului 4 kokoontumiskertaa, joista viimeinen siirrettiin vuoden 2021 puolelle koronarajoitusten vuoksi.

MARTAN L AKITIETO

AVIOEHTO Avioehdon voi tehdä joko ennen avioliittoa tai sen aikana, mutta ei enää sitten, kun avioero on saatettu vireille tai toinen puolisoista on kuollut. TUULA RAINTO, L AKIASIAINTOIMISTO AMOS

MILL AINEN OIKEUS PUOLISOILL A ON TOISTENSA OM AISUUTEEN?

Suomen aviovarallisuusjärjestelmässä puolisoilla on lähtökohtaisesti avio-oikeus toistensa omaisuuteen. Avio-oikeus muodostuu puolisoiden välille heti vihkimisen jälkeen. Avio-oikeus aktualisoituu avioliiton päättymisen vuoksi suoritettavassa omaisuuden osituksessa. Avioliitto päättyy joko puolison kuolemaan tai avioeroon. Osituksessa puolisoiden avio-oikeuden alaisen omaisuuden säästöt lasketaan yhteen ja jaetaan tasan. Varakkaampi puoliso joutuu tällöin suorittamaan vähävaraisemmalle puolisolle tasoituseränä tasinkoa. Avio-oikeus kattaa lähtökohtaisesti kaiken omaisuuden, jonka puoliso on ansainnut tai saanut ennen avioliittoa ja avioliiton aikana: muun muassa mahdolliset perinnöt, lahjat, arpajaisvoitot ja yritysomaisuudet.

ehto voidaan esimerkiksi määrätä koskemaan vain puolison avioliiton aikana saamia perintöjä. Avioehtosopimus voidaan solmia myös yksipuoliseksi, eli toisella puolisolla ei ole avio-oikeutta mihinkään tai tiettyyn toisen omaisuuteen. Sopimukseen on mahdollista liittää ehto, jonka mukaan avio-oikeus suljetaan pois vain siinä tapauksessa, että avioliitto purkautuu avioeron vuoksi. Toisaalta avioehdolla voidaan palauttaa avio-oikeus kummankin omaisuuteen. MILL AINEN ON PÄTEVÄ AVIOEHTO SOPIMUS?

Avioehtosopimusta koskevat ankarat muotovaatimukset. Sopimus tehdään kirjallisesti. Jotta se olisi pätevä, sen tulee olla päivätty, asianmukaisesti allekirjoitettu ja kahden esteettömän henkilön oikeaksi todistama.

MIK Ä ON AVIOEHTO?

MITEN AVIOEHTO REKISTERÖIDÄ ÄN?

Avioehto on puolisoiden kesken allekirjoitettava sopimus, joka poissulkee edellä selostetun perusolettaman kokonaan tai osittain.

Jotta avioehtosopimus tulisi voimaan, se rekisteröidään Digi- ja väestötietovirastoon. Rekisteröinnille on yksi ehdoton takaraja: avioliiton purkauduttua toisen puolison kuolemaan tai avioeron tultua vireille avioehtoa ei voi jättää enää rekisteröitäväksi, vaikka sopimus itsessään olisi pätevästi laadittu ennen avioliittoa tai sen aikana. Rekisteröinti-ilmoitukseen on liitettävä alkuperäinen kappale avioehtosopimuksesta. Rekisteröinti maksaa 49 euroa.

MITEN AVIOEHTO TEHDÄ ÄN?

Avioehdon voi tehdä joko ennen avioliittoa tai sen aikana, mutta ei enää sitten, kun avioero on saatettu vireille tai toinen puolisoista on kuollut. Avioehtosopimuksessa voidaan sulkea avio-oikeus pois puolisoiden väliltä kokonaan tai osittain. Avio-

Tuula Rainto

Tuula Rainto ja hänen puolisonsa tekivät avioehdon ennen astumistaan avioliittoon. MUISTILISTA PÄTEVÄSTÄ AVIO EHDOSTA:

laatiminen allekirjoittaminen rekisteröinti. INFO

Martan lakitieto -palstalla käsitellään yleisiä lakiin liittyviä kysymyksiä, joihin monet meistä joutuvat perehtymään käytännössä. Artikkelit kirjoittaa lakimies Tuula Rainto, Lakiasiaintoimisto Amos.

MARTAT 1 | 2021

| 49

YHDESSÄ & YHDISTYKSESSÄ

KERTTU MALINEN

KOONNUT REIJA SALOVAARA

UUSI UPEA MARTTABRÄNDI Uusi marttabrändi otetaan käyttöön koko järjestössä tänä keväänä. Se näkyy esimerkiksi Marttojen visuaalisessa ilmeessä. Yhtenäinen ulkoasu eri tuotteissa ja viestinnässä luo marttatoiminnalle tunnistettavat ilmeen ja tukee yhteenkuuluvuutta. Jokainen martta on brändilähettiläs; jokainen jäsen ja yhdistys vahvistaa mielikuvaa järjestöstämme. Kerromme sanoin, teoin ja käytöksellämme, millaisia olemme ja mikä merkitys toiminnallamme on. M ARTTATOIMINTA A KUVA AVAT SANAT

»innostava »valpas »aktiivinen »lämmin »monipuolinen »idealistinen.

50 | MARTAT 1 | 2021

M ARTTOJEN SLOGAN

Hyvästä arjesta parempi maailma. MUISTILISTA YHDIST YKSIIN

»Brändikoulutus Martta-akatemiassa 2.2. ja 9.2. klo 17.30, molemmissa sama sisältö. Tule mukaan tai katso tallenne. »Käytä yhdistyksesi viestinnässä uuden brändin mukaista logoa, fonttia (Calibri), värejä, kuvia ja tiedotepohjia. Viestintämateriaali on Yhdistyskanavassa: martat.ﬁ/viestintamateriaalia »M-logoon voi lisätä yhdistyksen nimen. Tunnusta käytetään yhdistyksen toiminnan markkinoinnissa ja sosiaalisessa mediassa. »Samalla kun uusi brändi otetaan käyttöön, luovumme vanhasta. Essulogo ja menneiden vuosien sloganit (esim. Elämä on parasta itse tehtynä) jäävät historiaan.

Muurlan Marttoja kokoontuu viikoittain Airin liikuntapiiriin. Syksyllä martat lenkkeilivät Muurlan kyläraitilla.

ON JÄSENLUETTELOIDEN AIK A UUDEN HARRASTUKSEN PARIIN

Tärkeimmät syyt liittyä marttayhdistykseen: 1. Kaveri pyysi mukaan. 2. Halusin uuden harrastuksen. 3. Halusin uusia ystäviä ja tuttavia. (Lähde: Jäsenkysely 2020)

Marttaliitto lähettää tammikuussa yhdistysten ja toimintaryhmien puheenjohtajille sähköpostitse jäsenluettelon ja yhteenvedon yhdistyksen vuoden 2020 jäsenmaksuosuuksista. Jäsenluettelon tiedot näkyvät myös järjestöportaalista. Yhdistyksen hallitus tarkistaa luettelosta, ketkä ovat maksaneet jäsenmaksun ja ketkä eivät, päättää niiden jäsenten erottamisesta, jotka eivät ole suorittaneet maksua, ja kirjaa eronneiden nimet pöytäkirjaan.

Mitä tapahtuu sitten, kun uusi jäsen liittyy yhdistykseen? Soitto, viesti tai muu yhteydenotto on kiva tapa toivottaa hänet tervetulleeksi. Otetaan uudet tyypit avosylin mukaan ryhmään ja marttailemaan. Kuunnellaan tuoreita toiveita ja ideoita avoimin mielin. Ehkä sieltä tulee juuri niitä uusia tuulia, mitä yhdistyksemme on kaivannut! UUSI TIL ASTOINTI K ÄY Ä TTÖÖN Ö

Helmikuussa yhdistysten käyttöön tulee uusi tilastointiohjelma, Marttatilasto. Käyttökoulutus järjestetään Martta-akatemiassa 15.2. ja 23.2. klo 17.30., ja myöhemmin sen voi katsoa tallenteena. Tunnukset lähetään sähköpostilla yhdistysten ja toimintaryhmien puheenjohtajille ja nykyisen tilastointiohjelman käyttäjille. Ohjelman kehittämisessä on otettu huomioon yhdistysten toiveet. Uudet toimintatavat ja esimerkiksi verkon kautta tapahtuva toiminta on nyt helpompi tilastoida. Ohjelmaa on kätevä käyttää älypuhelimellakin. Vanhalla ohjelmalla voi 28.2. saakka täydentää vuoden 2020 tilastoja. Vuoden 2021 toiminta tilastoidaan kokonaan uuteen ohjelmaan. KATSO LISÄÄ: martat.fi/toiminnan-tilastoinnin-ohjeet

MARTAT 1 | 2021

| 51

YHDESSÄ & YHDISTYKSESSÄ

K ANNATTA A K ÄY TTÄ Ä YHDIST YSK ANAVA A

Osoitteessa martat.ﬁ/yhdistyskanava esim. »vuoden 2021 tapahtumien ohjeistukset »ideoita marttailtoihin »vinkkejä yhdistyksiltä yhdistyksille »perustietoa yhdistyksen toiminnasta »yhdistyksen hallintoon tarvittavat asiakirjat ja lomakkeet.

KOKEILE TÄTÄ M ARTTAILL ASSA: VALOKUVASUUNNISTUS

Valokuvasuunnistuksen voi toteuttaa turvallisesti myös korona-aikaan: osallistujat saavat listan aiheista, joista pitää ottaa sovitun ajan puitteissa mahdollisimman monta valokuvaa. Yhdistyskanavassa on valmis aihelista, mutta voitte myös laatia oman listan, jossa on mukana paikallisväriä ja teille merkityksellisiä kohteita. martat.ﬁ/valokuvasuunnistus

Lapasten ohje osoitteessa www.martat.ﬁ/ aino-koti-saationkoiralapaset/

KETJUKOULUTUKSISTA SISÄLTÖÄ TOIMINTA AN

Aiheita 2021: »tekstiilien kestävä kuluttaminen »kotivara »puutarhanhoito ja kotitarveviljely »Yksi maapallo riittää. Osallistu koulutukseen omassa marttapiirissäsi ja vie tietoa omaan yhdistykseen tai laajemmallekin. Ajankohdat näet piirisi tapahtumakalenterista. Ketjukoulutuksiin voi osallistua myös Martta-akatemiassa, tarkista ajankohdat sivulta martat.ﬁ/ketjukoulutukset . Katso myös juttu tämän lehden sivulla 54.

HYVÄ IDEA!

Koskenpään Martat saivat 70-vuotislahjaksi ruokakurssin piiriltään. Lahjakurssilla martat opettelivat hapattamista kotitalousasiantuntija Tuija Elomäen opastuksella.

52 | MARTAT 1 | 2021

KESTÄVÄN ARJEN VAALIT Suomen kuntiin valitaan uudet valtuustot sunnuntaina 18.4. Valtuusto on kunnan asukkaiden valitsema ylin toimielin. Se kantaa kokonaisvastuuta kunnan toiminnasta ja taloudesta, eli yhteisten varojen käytöstä. Kuntavaalit ovat kestävän arjen tärkeimmät vaalit: kunnissa päätetään meitä jokaista lähellä olevista asioista. Äänestämällä pääset vaikuttamaan lähiympäristöösi ja arkeesi. Kunnat ovat avainasemassa kestävän kehityksen edistämisessä. Kunnissa päätetään esimerkiksi hyvinvointiin, turvallisuuteen, kaupunkirakenteeseen ja peruspalveluihin liittyvistä asioista. Kuntalain mukaan ”kunta edistää asukkaidensa hyvinvointia ja alueensa elinvoimaa sekä järjestää asukkailleen palvelut taloudellisesti, sosiaalisesti ja ympäristöllisesti kestävällä tavalla.” Parhaimmillaan kunta toimii siten, että vähähiilinen elämäntapa on kuntalaisille helppoa ja luonnonvaroja säästävä toiminta houkuttelevaa myös yrityksille ja muille toimijoille. Ota selvää, mitä mieltä paikalliset ehdokkaat ovat kestävän kehityksen ja yhdenvertaisuuden edistämisestä. Käytä apuna Marttojen kuntavaaliteesejä: martat.fi/kuntavaalit-2021 TULE VA ALIK AHVEILLE

Virtuaaliset kuntavaalikahvit järjestetään Martta-akatemiassa 16.2. klo 17.30–19. Tervetuloa joukkoon – oma kahvi tai tee mukaan! Tule kuulemaan ja keskustelemaan, miksi kuntavaalit ovat elämäsi tärkeimmät vaalit. Saat ideoita ja vinkkejä, mihin voit vaikuttaa ja miten sen teet. Tapahtuma on katsottavissa myöhemmin tallenteena. Ohjelmassa: Ť Marttojen kestävän kehityksen ja yhdenvertaisuuden tavoitteet kunnissa, Salka Orivuori, kehittämispäällikkö, Marttaliitto Ť Kuntien merkitys kestävän kehityksen näkökulmasta, Sini Sallinen, kuntakehitys- ja tutkimusjohtaja, Kuntaliitto Ť Kuntapäättäjän näkökulmia kunnan kehittämiseen ja kuntalaisten vaikuttamismahdollisuuksiin, Riika Raunisalo, kaupunginvaltuutettu, Hyvinkää Ť Keskustelua marttojen mahdollisuuksista vaikuttaa oman kunnan päätöksentekoon ja kehittämiseen.

a a u k i a v t a t r ma

LUE M ARTAT-LEHTEÄ , PYSY T MUK ANA MENOSSA!

ilmestyy 25.1. 15.3. 24.5. 23.8. 4.10. 29.11.

1 · 2021

numero 1 2 3 4 5 6

tat.f www.mar

Martat

Ilmestymispäivät vuonna 2021

at AVA A MA RTTA APPINS A VA ATE KA AIVOJA SI AJATTE LE SYÖ – ESTI TERVEE LLIS TO RJU MY YN NIN PU HE LIN AT ON GE LM ART TA RUO KAM KKA MA RJU A: MIK KOL U!”

”ILO TAR

TTU

Va uvaperh ma t uu ko tiruo ka

, OIK EIN SIIVOA NÄT VÄH EN ISK IÄ TAUTIR 13.1.2021

8.05

MARTAT 1 | 2021

| 53

YHDESSÄ & YHDISTYKSESSÄ

TERVETULOA LIITTOON!

Uusia kasvoja Marttaliitossa ovat Emilia Laine, Minttu Salminen ja Jeni Suhonen. Emilia aloitti kansalaistoiminnan koordinaattorina Ritva Ikosen siirryttyä eläkkeelle, ja hän keskittyy kansalaisja vapaaehtoistoiminnan edistämiseen sekä marttayhdistysten tukemiseen. Minttu vastaa Marttojen mobiilisovelluksen kehittämisestä ja käyttöönotosta, Jeni puolestaan CRM-käyttöönottoprojektista. Lapsiperheiden arjen tukeminen -toiminnassa työskentelee Outi Mehto Katariina Silasen perhevapaan ajan ja Rahat riittää -hankkeessa Katri Pellikka Erkki Ukkolan perhevapaan ajan.

Jeni Suhonen (vas.), Minttu Salminen ja Emilia Laine aloittivat työt Marttaliitossa vuodenvaihteessa.

SEURA A MARTTOJA SOSIA ALISESSA MEDIASSA

Facebook @martatvinkkaa

Instagram marttailu

Twitter @Marttaliitto

Youtube MartatTV

YHDISTYSTEN JA N IE R II P S Ö MUISTA MY MAT K ANAVAT! O

54 | MARTAT 1 | 2021

ILO IRTI OPINNOISTA Tankkaa tietoa, innostu uudesta, käytä hyödyksesi martan opintomahdollisuudet. Koulutusta järjestetään sekä marttapiireissä että verkon Martta-akatemiassa. MARJAHELENA SALONEN // KUVA SUSANNE RANTA-KIISKI

M ARTTA-AK ATEMIA

Martta-akatemian webinaareissa ja kursseilla voit perehtyä kiinnostaviin teemoihin, osallistua keskusteluihin ja suorittaa opintoja. Opit uutta ruoasta, ravitsemuksesta, kodinhoidosta, puutarhasta, taloudesta, ympäristöstä tai kodin lakiasioista. Osallistu vaikka virtuaaliselle ruokakurssille ja kokkaa omassa keittiössäsi, tai suorita osaamispisteitä ja Open Badge -osaamismerkkejä. KETJUKOULUTUKSET

Marttojen ketjukoulutuksilla on pitkät perinteet marttapiireissä. Asiantuntijat kouluttavat vapaaehtoisia marttoja, jotka vievät vuorostaan tietoja ja taitoja eteenpäin omaan yhdistykseensä tai laajemmallekin. Kouluttajamartat saavat tuekseen lisämateriaalia ja aiheeseen liittyvää aineistoa. Marttapiirien lisäksi ketjukoulutuksia tarjotaan nyt myös Martta-akatemiassa. Koulutukseen osallistuneet martat sitoutuvat viemään tietoa eteenpäin. Ketjukoulutukset ovat avoimia ja maksuttomia kaikille martoille. Mikäli et pääse mukaan silloin, kun tilaisuus järjestetään, voit katsoa tallenteen sinulle sopivana aikana. / tykset e-lahe v li k oo faceb tat.ﬁ/ r a m : toa Lisätie

M ARTTA-AK ATEMIAN KETJUKOULUTUKSET 2021: GARDEROBI

24.2. klo 17–19 Käännetään katseet vaatekaappiin! Meistä jokainen voi toimia vastuullisesti ja harkiten hankkiessaan uusia vaatteita ja pidentää tekstiilien käyttöikää huoltamalla, korjaamalla ja tuunaamalla. Keskustelemme tekstiilien vastuullisesta ja kohtuullisesta kuluttamisesta sekä perehdymme Garderobi-tapahtumien järjestämiseen. KOTITARVEVIL JELY

22.3. klo 13–16 29.3. klo 17–20 Oletko kiinnostunut hyötykasvien viljelystä ja oman ruoan kasvattamisesta? Opi perustiedot viljelmän perustamisesta, luonnonmukaisesta viljelystä ja kompostoinnista. Saat myös kasvikohtaiset viljelyohjeet. Koulutuksen pohjalta on helppo toteuttaa marttailta omassa yhdistyksessä tai järjestää tapahtuma lähialueen yhdistyksille. VIEK AS

17.3. klo 10–13 ja 17–20 24.3. klo 10–13 ja 17–20 Suomessa on arviolta 600 vieraslajia, joista jotkut saattavat levitä kotipihalta luontoon ja olla jopa terveydelle vaarallisia. Koulutuksessa saat tietoa vieraslajeista, turvallisista kasvivalinnoista ja vastuullisesta pihanhoidosta. Koulutuksen jälkeen voit toteuttaa

Marttatoiminta antaa monia mahdollisuuksia oppimiseen. Tule mukaan – tehdään yhdessä! Suunnitellaan ja toteutetaan marttailtoja, tapaamisia, ketjukoulutuksia, opintoryhmätoimintaa, tutustumiskäyntejä, retkiä…

marttaillan tai vieraslajien torjuntatalkoot. martat.ﬁ/viekas YKSI M A APALLO RIITTÄ Ä

14.9. kello 17–19 Muuta arkisia valintojasi kestävään suuntaan ja jaa tietoa muillekin. Kohtuullisuudesta hyötyy koko maapallo, mutta myös oma lompakkosi. Tutustumme kohtuullisen kulutuksen viitebudjetteihin ja opimme, kuinka jokapäiväiset valinnat vaikuttavat luonnonvarojen kulutukseen ja hiilijalanjälkeen.

MARTAT 1 | 2021

| 55

MILKA ALANEN

ELÄMÄNMENO

75 VUOTTA | Anneli Bjennes 22.12.20 Paraisten My Marjatta Hellsten. 8.1. Uudenkaupungin My Anna-Liisa Pokka 16.1. Saarenkylän Martat Seija Sahlberg 3.2. Orimattilan My Liisa Lakanen 10.2. Suolahden Martat Helvi Tujula 10.2. Karsturannan Martta Elli Kröger 7.3. Kiteen Säyneenkylän Martat 70 VUOTTA | Marja-Leena Kvick 30.7.20 Turtolan Martat Sirkka-Liisa Haaraniemi 13.9.20 Kokkokankaan Martat Saara Heiskanen 7.11.20 Kokkokankaan Martat Anneli Piessa 15.11.20 Kokkokankaan Martat Hilkka Tarkka 27.11. Teuvan Martat Riitta Heikkilä 21.12.20 Uudenkaupungin My Raija Kosonen 7.1. Hiltulanlahden Martat Merja Kostamo 19.1. Kiteen Juurikan My Terttu Koivuniemi 24.1. Lappean Martat Aino Tossavainen 25.1. Pitkälahden Martat Aune Piironen 6.2. Imatran My Aino Jokihalme 10.2. Äänesalon Martat Ritva Kangaspunta 5.3. Karsturannan Martat Raila Räkköläinen 10.3. Karsturannan Martat Sirkka-Liisa Papinaho 15.3. Orimattilan My

Marttaliiton kunniapuheenjohtaja Salme Holma täyttää 85 vuotta 24.1. Sydämelliset onnentoivotukset! Marttaliitto ry Marttaperinne-sivuilla kerrotaan liiton puheenjohtajien elämäntyöstä: www.martat.ﬁ/salme-holma

Onnittelemme 100 VUOTTA |Silja Vihersaari 24.9. Nousiaisten Kirkonseudun My 90 VUOTTA | Elli Virtanen 3.3. Pihlavan

Martat 85 VUOTTA | Pirkko Juhola 18.11.20 Hautjärven Martat Hillevi Kaleva 30.12.20 Teuvan Martat Marjatta Pyöli 8.1. Uudenkaupungin My Outi Miettinen 11.1. Keski-Hollolan Martat

56 | MARTAT 1 | 2021

80 VUOTTA | Eila Mäkinen 1.1. Uudenkau-

pungin My Ulla-Maija Palovaara 13.1. Saarenkylän Martat Ulla Kämäräinen 16.1. Syväsenvaaran Martat Seija Miettinen 24.1. Imatran My Eeva-Riitta Vilhunen 24.1. Riistaveden My Ritva Myllynen 26.1. Pitkälahden Martat Eila Ryynänen 5.2. Männistön Martat Saara Kuorelahti 26.2. Äänesalon Martat Iiris Tamminen 13.3. Kouvolan My

65 VUOTTA | Arja Heikkinen 26.1. Pitkälahden Martat Helena Gröhn 2.2. Kiteen Säyneenkylän Martat Anna Heikkinen 6.3. Karsturannan Martat 60 VUOTTA | Tuula Kantojärvi 15.9.20 Kokkokankaan Martat Kaarina Hurme 24.11.20 Uudenkaupungin My Irma Rautiainen 7.1. Suolahden Martat 50 VUOTTA | Minna Kröger 29.1. Kiteen Säyneenkylän Martat

Vauvoja

Vuonislahden Marttayhdistys kävi onnittelemassa Salla Myyryn perhettä esikoisen Reima Raappana syntymästä. Reima on nyt yhdistyksen nuorin jäsen. Leena Molkoselkän perheeseen syntyi tyttövauva 14.11.2020. Kokkokankaan Martat onnittelee! Keravan Martat onnittelevat lämpimästi jäseniään Sanni Huovinen ja Susanne Kaven poikavauvojen syntymän johdosta. Koronavuodelle tällaisia iloisiakin uutisia!

Osanottomme »Yhdistyksemme jäsen, pitkäaikainen ahkera hallitusmartta Eini Eero nukkui ikiuneen 17.9.2020. Einiä, sydämellistä marttaa, kiitollisina ja lämmöllä muistaen. Turtolan Martat »Sirkka Helena Jäntti (s. 11.1.1939) kuoli 25.7.2020. Sirkka astui suurten surujen huvijahtiin ja purjehti yli kyynelten virran, kauniin kuoleman maahan. Hyvää matkaa toivottaa Rantakylän Martat

OSANOTTOMME Marttaliiton kunniajäsen, maatalous- ja metsätieteiden tohtori, dosentti Kaija Hasunen (s. 6.12.1942) kuoli 26.12.2020 Asumispalvelukeskus Wilhelmiinassa. Kaija Hasunen toimi Marttaliiton hallituksen puheenjohtajana vuosina 1988– 1995. Kaija Hasunen liittyi Tuusulan Marttayhdistykseen 1972. Marttaliiton hallitukseen hänet valittiin 1982. Hasuselle myönnettiin Marttaliiton kultainen ansiomerkki 1999 ja kunniajäseneksi hänet kutsuttiin 2010. Hän kuului helsinkiläiseen MMMarttayhdistykseen. Kaija Hasunen väitteli maatalous- ja metsätieteiden tohtoriksi 1978. Työuransa hän teki sosiaali- ja terveysministeriössä neuvottelevana virkamiehenä sekä dosenttina Jyväskylän yliopiston terveystieteiden laitoksella ja Helsingin yliopiston ravitsemustieteen osastolla. Kaija Hasunen painotti kaikille suunnatun avoimen kotitalousneuvonnan merkitystä. Hän osallistui itsekin käytännön neuvontatyöhön kirjoittamalla ravitsemukseen liittyvistä aiheista Emäntälehteen. Marttajärjestön lisäksi Hasunen toimi monissa muissakin luottamustehtävissä. Hän on Kallion Kokoomuksen Naisten puheenjohtaja 1999– 2001, Väestöliiton hallituksen jäsen ja varapuheenjohtaja 1988–2001, Alli Paasikiven Säätiön hallituksen jäsen sekä Helsingin kaupungin liikepalvelulautakunnan ja Helsingin Tuomiokirkkoseurakunnan seurakuntaneuvoston jäsen. Kaija Hasusen siunaustilaisuudessa 16.1. Helsingin Hietaniemen uudessa kappelissa rovasti, Marttaliiton pääsihteeri ja Martat-lehden päätoimittaja Marianne Heikkilä lausui: ”Muistamme tänään Marttaliiton kunniajäsenen Kaija Hasusen merkittävää vaikutusta ja visionäärisyyttä järjestössämme kaikille avoimen kotitalousneuvonnan, ravitsemustiedon ja -kasvatuksen vahvistamisessa ja yhteiskunnallisessa vaikuttamisessa. Kunniajäsen, puheenjohtaja, tohtori ja lukuisissa luottamustoimissa vaikuttanut Hasunen korosti marttajärjestön tehtävää olla osa elinikäistä koulutusta ja jatkuvaa oppimista. Hän piti erityisen tärkeänä järjestön modernisointia ja kehittämistä entistä vaikuttavammaksi ja kantaaottavammaksi. Kaija oli niitä naisia, jotka uskovat periaatteeseen ’Saa kun tahtoo, voi kun viitsii’. Me kiitämme siitä, että sinä Jumala annoit hänelle lahjojasi tätä elämää ja tulevaa varten. Kiitos, että saimme tuntea hänen kanssaan yhteyttä, joka ulottuu sukupolvien yli.”

Kaija Hasusen muistoa kunnioittaen Marttaliitto ry Marianne Heikkilä, pääsihteeri, Martat-lehden päätoimittaja

MARTAT 1 | 2021

| 57

MONESSA MUK ANA

2 1

Karkkilan Marttojen liikunnallinen päivä Kisakalliossa sisälsi kuntojumppaa, liikuntatanssia, frisbeenheittoa, jousiammuntaa, lenkkeilyä, saunomista ja uintia.

Luvian Martat pitivät syksyn ensimmäiset marttaillat ulkosalla. Kokeiltiin frisbeegolﬁa Veto Disc Golf Parkissa. Kivaa oli ja tuntumaa tuli, vaikka koko 18-väyläistä rataa ei käyty läpi.

Porvoon Karjalaiset Martat osallistuivat Kilometrikisa 2020 -tapahtumaan ja saivat kokoon 4 452,8 pyöräilykilometriä. Kuvassa kaksi ahkerinta pyöräilijää, Kaija Orkomies (1 512 km) ja Sari Rantala (1 113 km). Valtakunnalliseen kisaan osallistui kaikkiaan 34 950 pyöräilijää, ja yhteensä kertyi yli 30 miljoonaa kilometriä.

Reippaillaan

5 4

Luhangan Martat käyvät viikoittain kävelyllä lähimaastoissa. Hyvällä kelillä otetaan eväät mukaan.

58 | MARTAT 1 | 2021

Saarijärven Martat tapasivat toisiaan sauvakävelyretkellä. Porukka reippaili Kolkanlahden männikkömaastossa kuulumisia vaihtaen, vaikka välillä sadekuurot yllättivät.

Tolkkila-Värälän Martat viettivät liikuntapäivän Pajulahden urheiluopistolla. Kuvassa marttoja barretunnin jälkeen. Päivä sisälsi myös kehonpainoharjoittelua ja frisbeegolﬁa.

Saarijärven Martat toteuttivat Villasukat uusien vauvojen vanhemmille -tempauksen. Lisäksi kaksi marttaa tekivät vaihtovaatteita vauvanukeille neuvolan leikkinurkkaukseen pienten neuvolakävijöiden iloksi. VINKKI! Yhdistyksen marttailuvuodesta tehty video on YouTubessa nimellä Marttailua Saarijärvellä 2019.

Taavetin Martat neuloivat 35 paria sukkia ja lahjoittivat ne Luumäen palomiehille.

Käsitöitä

Tuetaan tulevaisuuden harrastajaa -projektin päätteeksi Jokioisten Martat luovuttivat Jokioisten Paanankoulun oppilaille villasukat. Noin 50 sukkaparia tehtiin Novitan lahjoittamista tai omista langoista. Yhteistyökumppaneina olivat Kirjaston käsityökerho, Jokioisten Kirjasto ja Nuorten Jokioinen. Kuvassa Jokioisten Marttojen puheenjohtaja Marketta Ratilainen ja Paanan koulun oppilaskunnan puheenjohtaja Aino Mäntyvaara.

Ylikylän Martat askartelivat henkaritähtiä tuomaan valoa pimeyden keskelle.

MARTAT 1 | 2021

| 59

Kannuksen Martat myivät ruispuolukkapuuroa ja jakoivat Martatlehteä Kannuksen maalaismarkkinoilla.

Vuorelan Martat noudattivat turvasuosituksia ja toteuttivat marttaillan kahdessa ryhmässä. Toiset valmistivat ruokaa vuoden nimikkokasveista ja toiset ompelivat kasvomaskeja.

Keuruun Marttojen sushikurssin veti kotitalousopettaja Merja Juntunen. Hänen opeillaan moni kokeilee taitojaan kotonakin.

Taitoja ja tapahtumia

Savukosken Martat juhlistivat puurokuuta tekemällä talkkuna-, ruis- ja mustaherukka-raparperipuuroa sekä gluteiinitonta vispipuuroa.

Hyvinkään kaupungin Martat pitivät kesäkahvilaa Lean pihalla.

Tohmajärven Kemien Martat vierailivat Okkosen Riitan luona Itä-Rajan Helmessä.

60 | MARTAT 1 | 2021

Karkkilan Martat järjestivät sieniesittelyn torille.

Sirpa Juvonen teki runon Tämän päivän Martta Järvenpään Marttayhdistysten avajaisiin: ”Mistä on Martat tänään tehty? Sokerista ja kanelistako vain? Pullantuoksuinenko Martta aina on? Ei todkaan, vastaa vallaton!

Pohjois-Karjalan Martat, Suomen tietokirjailijat ja Joensuun kirjasto järjestivät keittokirjaraati-tapahtuman. Arvioitavana oli viisi ruokakirjaa, joista parhaiksi valikoituivat tasapistein Kari Aihisen Kapen parhaat ja Elina Innasen Chocochilin arkiruokaa. Kuvassa raatilaiset ja kirjat: panimoyrittäjä Ville Vuorio (vas.), toiminnanjohtaja Heli Hjälm ja kotitalousasiantuntija Tiia Koppanen PohjoisKarjalan Martoista sekä informaatikko Kai Sormunen Joensuun kirjastosta. Oikealla juontaja Marja Simola Suomen tietokirjailijoista.

Tilaisuuden tallenne on osoitteessa www.facebook.com/ PKMartatvinkkaa.

Kun Martta käärii hihat, se tuulemaan laittaa. Se tutkii metsät ja pihat, ja sen eväät retkellä maittaa. Se löytää sienen ja puolukan, varoo haittakasveja ja huomaa juolukan. Se kierrättää ja ekoilee ja ihmettelee, kun muut roskiksilla sekoilee. Martta tekee itse eikä heitä hukkaan, langanpätkistä on vaikka sukkaan. Lapsiperheille Martta apuaan antaa, ja kotitalousneuvonnasta kortensa kekoon kantaa. Tämän päivän Martta tilaisuudet järkkää, ei ehkä enää paitoja tärkkää, mutta tietää, että koti ja perhe kaiken perusta on, ilman niitä yhteiskunnasta tulisi suojaton. Siksi tän päivän Martta tiedostaa ja tukee, edelleen ruutupaidankin päälle pukee. Mut kaikilla ei kanelia sormenpäissä, tehtäviä on loputtomasti Martta-ryhmissä näissä. Ei tarvii todkaan kutoo, Martalle voi joku toinen tehtävä putoo. Utelias tän päivän Martta on, ahkera ja EI-avuton. Martta on Suomen selkärankaa, liemissä keitetty, haasteisiin senkun pankaa. Syksyn hehkua, tuulen tanssia, mieleen armoa ja valoa; kieppuu lehdet, tuiskii sade, sydämessä sykkii paloa, Martta-aatetta jaloa.

Pihlavan Martat kutsuivat Kaasmarkun Martat kanssaan Yyterin dyyneille viettämään Martan päivää. Laulettiin ja saunottiin sekä nautittiin iltapalaa.

»Marttayhdistysten tapahtumista kertovat kuvat teksteineen voi lähettää osoitteeseen lehti@martat.ﬁ tai Martat, Monessa mukana, Lapinlahdenkatu 3 A, 00180 Helsinki. Julkaisemme painokelpoisia digi- ja paperikuvia, emme kuitenkaan lehdestä leikattuja tai tavalliselle paperille tulostettuja kuvia. Valitse kuvatessasi mahdollisimman suuri tallennusmuoto. Kuvien vähimmäiskoko on 500 x 500 px, kun resoluutio on 300 dpi. Palstalle lähetettyjen kuvien käyttöoikeus siirtyy Marttaliitolle. Saamme paljon postia, joten jonoa syntyy ja julkaisuun voi kulua aikaa!

MARTAT 1 | 2021

| 61

MARTTAPIIRIT

PIIREISSÄ TAPAHTUU NYT PALJON, SEKÄ PAIKAN PÄÄLLÄ ETTÄ VIRTUAALISESTI! TARKISTA KEVÄÄN TAPAHTUMAT PIIRISI NETTISIVUILTA JA SEURAA SOSIAALISTA MEDIAA. TAPAHTUMIEN JÄRJESTELYISSÄ OTETAAN HUOMIOON KORONATILANTEEN VUOKSI ANNETUT SUOSITUKSET.

Etelä-Hämeen Martat

Kainuun Martat

Kymenlaakson Martat

Birger Jaarlin katu 21, Hämeenlinna p. 044 072 3071

Sammonkatu 10 A 3, Kajaani p. 044 7047 950 etunimi.sukunimi@martat.ﬁ

Torikatu 6, Kouvola p. 010 838 5650 Toimisto avoinna ma klo 10–15.30. etunimi.sukunimi@martat.ﬁ

www.martat.ﬁ/etela-hame www.facebook.com/etelahameenmartatvinkkaa https://twitter.com/EtelaHame www.instagram.com/etelahame/ toiminnanjohtaja Arja Pehkonen, arja.pehkonen@martat.ﬁ, p. 040 746 6754 Marttojen Kotiapu p. 044 050 4805

Etelä-Karjalan Martat Marttakeskus, Valtakatu 45 (käynti Anni Swanin kadun puolelta), Lappeenranta Toimisto avoinna ma klo 9–16, muulloin sopimuksen mukaan. www.martat.fi/etela-karjala www.facebook.com/Etelä-Karjalan Martatvinkkaa www.twitter.com/ekarjalamartat www.instagram.com/ekarjalamartat/ toiminnanjohtaja Tuija Valjakka, tuija.valjakka@ martat.fi, p. 010 838 5658 toimistosihteeri, kotitalousasiantuntija Riitta Sutinen, etela-karjala@martat.fi, p. 010 838 5687

MENOVINKKI! Martat vinkkaa -neuvontatapahtumista tietoa ja ideoita arkeen. Tilaisuudet ovat kaikille avoimia ja maksuttomia. Ei ilmoittautumista. Ohjelma osoitteessa www. martat.ﬁ/etela-karjala/

Itä-Hämeen Martat

www.martat.ﬁ/kainuu toiminnanjohtaja, kotitalousasiantuntija Kaino Kinnunen, p. 044 7047 950 Marttojen Kotipalvelu p. 044 5622 424

Keski- ja Etelä-Pohjanmaan Martat Vingenkatu 15 A ja Vingenkatu 15 B 14, Kokkola Kotitalouskeskus ja kotiapu p. (06) 8313 127 (ark. klo 9–12) etunimi.sukunimi@martat.ﬁ www.martat.ﬁ/marttapiirit/keski-ja-etelapohjanmaa/ www.instagram.com/keskijaetelapohjanmaanmartatry/ www.facebook.com/keskijaetelapohjanmaanmartat/ twitter.com/tuijabiskop toiminnanjohtaja Tuija Biskop, p. 050 597 6585 toimisto, KA-toiminta Rauni Lampela tai Elisa Heiskanen, p.044 336 3202.

MENOVINKKI! Tammi-helmikuun toiminnansuunnitteluillat pidetään paikallisten suositusten mukaan joko paikan päällä tai TEAMSin välityksellä: Seinäjoki 14.1., Kannus 26.1., Ähtäri 28.1., Vähäkyrö 2.2. ja Veteli 4.2. Jos kaikki tilaisuudet pystytään pitämään livenä, pidetään vielä erikseen TEAMS-TS-ilta 10.2. Ollaan yhteydessä!

toiminnanjohtaja Anne Saarikko, p. 010 838 5652

Lapin Martat Rovakatu 13, Rovaniemi Toimisto on auki ma klo 12–16 ja pe klo 9–14, mikäli koronarajoitukset sallivat. etunimi.sukunimi@martat.ﬁ www.martat.ﬁ/lappi www.facebook.com/lapinmartatvinkkaa www.facebook.com/tavataankylilla www.instagram.com/lapinmartat/ toiminnanjohtaja Leila Rautio, p. 040 734 2636

Lounais-Suomen Martat Yliopistonkatu 33 G, 3.krs., Turku Valtakatu 7 C, Pori p. 050 448 1665 Toimisto avoinna ma–to klo 9–13.30. www.martat.ﬁ/lounais-suomi/ Facebook Lounais-Suomen Martat vinkkaa Instagram lounaissuomenmartat toiminnanjohtaja Sanna Voutilainen, sanna.voutilainen@martat.ﬁ, p. 050 4099 046

Keski-Suomen Martat

Laaksokatu 1, Lahti Toimisto avoinna ma klo 12–17. p. 050 501 9715

Yliopistonkatu 11, Jyväskylä p. 050 438 7532 Toimisto avoinna ma ja ti klo 9–16. keski-suomen@martat.ﬁ

www.martat.ﬁ/ita-hame/ www.instagram.com/itahameenmartat/ Facebook Itä-Hämeen Martat vinkkaa

www.martat.ﬁ/keski-suomi Facebook Keski-Suomen Martat vinkkaa www.instagram.com/keskisuomenmartat/

toiminnanjohtaja Tuulikki Uusitalo, tuulikki.uusitalo@martat.ﬁ, p. 040 830 8742

toiminnanjohtaja Kati-Erika Timperi, p. 050 512 3492, kati-erika.timperi@martat.ﬁ

62 | MARTAT 1 | 2021

www.martat.ﬁ/kymenlaakso www.facebook.com/kymenlaaksonmartatvinkkaa www.twitter.com/Marttakulma www.instagram.com/kymenlaakson.martat

MENOVINKKI! Puutarhawebinaarit Martta-akatemiassa klo 18 »20.1. Keittiössä vihertää – kasvata ituja ja versoja »17.2. Siemenestä taimeksi »21.4. Monivuotiset ja monikäyttöiset köynnökset

»TEAMS-LUENNOT klo 18 »12.1. Viisaasti kukkarolla »1.2. Ruokailoa ikävuosiin (klo 15–16) »8.3. Siivouksen pikakurssi »15.4. Juhlaetiketti »23.9. Vauvaperheen arki (klo 14–15) »11.10. Energiajärkeä »FACEBOOKLIVET klo 18 »18.1., 22.2., 22.3. & 19.4. Martat tutuksi »10.2. Ystävänpäiväleivos ja Garderobi »30.3. Kerro se kukkasin »7.4. Vaihtelua ja makua leivälle Tapahtumat ovat maksuttomia. Ilmoittaudu: www.martat.ﬁ/lounais-suomi/ilmoittaudu-tapahtumaan

Pirkanmaan Martat Tampellan esplanadi 7, Tampere puh. 050 370 2139 pirkanmaan@martat.fi Toimisto avoinna ma-ke klo 9–15. www.martat.fi www.facebook.com/pirkanmaanmartatvinkkaa www.instragram.com/ pirkanmaanmartat toiminnanjohtaja, kotitalousasiantuntija Marja Kuuteri, marja.kuuteri@martat.fi, p. 050 351 6658

Pohjois-Karjalan Martat Koskikatu 5–7 Joensuu pohjois-karjala@martat.ﬁ p. 050 448 1125 Toimisto avoinna ma–pe klo 10–15. www.martat.ﬁ/pohjois-karjala/ www.facebook.com/PKMartatvinkkaa/ @pohjoiskarjalanmartatry @pkmartatry

MENOVINKKI! »Virtuaali-marttailta joka kuukauden toinen maanantai. UUTTA! Podcast saman viikon torstaina kerran kuussa. »Facebook-live/tapahtumat https://www. facebook.com/PKMartatvinkkaa/

Uudenmaan Martat

Pohjois-Pohjanmaan Martat

toiminnanjohtaja Pirkko Haikkala, pirkko.haikkala@martat.ﬁ, p. 044 713 6209

Lapinlahdenkatu 3 A, 2 krs., Helsinki tilaukset.uusimaa@martat.ﬁ www.martat.ﬁ/uusimaa www.facebook.com/Uudenmaanmartatvinkkaa/ https://twitter.com/UudenmaanM www.instagram.com/uudenmaan_martat/

Kajaaninkatu 36, Oulu Toimisto avoinna ma–pe klo 9–15. Varmista soittamalla, että olemme paikalla. www.martat.ﬁ www.facebook.com/pohjois-pohjanmaan-martat-vinkkaa www.instragram.com/pohjoispohjanmaanmartat toiminnanjohtaja, kotitalousasiantuntija Taina Pirkola, p. 050 5661 851, taina.pirkola@martat.ﬁ

Savon Martat Haapaniemenkatu 23 (B-ovi), Kuopio Hallituskatu 7 A 1, Mikkeli p. 050 339 4260 savon@martat.ﬁ Facebook Savon Martat vinkkaa

MENOVINKKI! »Marttailu – innostavaa ja kiinnostavaa toimintaa »klo 17–19 »27.1. Kuopio »28.1. Iisalmi »3.2. Mikkeli »4.2. Varkaus »9.2. Savonlinna »11.2. Juva

Vehkataipaleen Martat Taipalsaarelta, Etelä-Karjalasta, neuloivat kaikille Vehkataipaleen koululaisille sukat viime vuonna.

toiminnanjohtaja Heli Hjälm, heli.hjalm@martat.ﬁ, p. 0400 151 545

MARTAT 1 | 2021

| 63

LAURA RIIHELÃ&#x201E;

Ristikon ratkaisu s. 48.

64 | MARTAT 1 | 2021

MITÄ MIELTÄ M ARTAT-LEHDESTÄ 1/2021?

Tämän lehden kiinnostavin juttu oli sivulla Vähiten minua kiinnosti juttu sivulla Muita terveisiää

TUNNE HISTORIASI Nimi Lähiosoite Postinumero ja -toimipaikka Vastaukset myös sähköpostilla osoitteeseen lehti@martat.ﬁ tai postikortilla: Martat, Lapinlahdenkatu 3 A, 00180 Helsinki.

Marttaliitto ry maksaa postimaksun

Marttaliitto ry

Tunnus 5001880

00003 Vastauslähetys

»Palautteen lähettäneiden kesken arvotaan 10 kpl Penninvenyttäjän keittokirjaa. » Lähetä vastauksesi seuraavan lehden ilmestymiseen mennessä.

Hinta

PALVELUKORTTI

€

Tilaan Martat hintaan 45 €. Tilaus alkaa seuraavasta numerosta ja jatkuu kestona. Jäsenille lehti kuuluu jäsenmaksuun. Osoitteenmuutos alkaen

2021

Asiakasnumero osoitelipusta Vanha osoite / tilauksen maksaja:

ON SUUREMPI KOTI – MARTAT 120 VUOTTA -tutkimus kertoo mielenkiintoisella tavalla, miten marttajärjestö on pystynyt vastaamaan kunkin aikakauden tarpeisiin ja yhteiskunnan muuttuviin perhekäsityksiin.

Nimi Lähiosoite Postinumero ja -toimipaikka Päiväys ja allekirjoitus Uusi osoite / lahjatilauksen saaja: Nimi Lähiosoite

Monipuoliseen lähdeaineistoon perustuva ja runsasta kuvitusta hyödyntävä teos vie lukijan aikamatkalle maamme historian murrosvuosiin.

Päiväys ja allekirjoitus Tilaukset ja osoitteenmuutokset myös jarjestosihteeri@martat.ﬁ tai p. 050 511 8099

Marttaliitto ry maksaa postimaksun

Marttaliitto ry

Tunnus 5001880

00003

Vastauslähetys

martat.ﬁ/martanpuoti

Postinumero ja -toimipaikka

MARTAT 1 | 2021

| 65

NET ISSÄ NYT

KOONNUT JOONAS JYLHÄ

kevään Martat.ﬁ aavistaa

et. ensimmäiset ente

UUTTA MARTAT.FI:SSÄ VALOKUVASUUNNISTUS

Ota idea marttailtaan! Suunnistus onnistuu sekä etänä että maastossa.

Väriä elämään

• martat.ﬁ/valokuvasuunnistus

Tulppaanisesonki on täällä jatkuakseen pääsiäiseen asti. Ohjeillamme kukkakimppu kestää pitkään. • martat.ﬁ/leikkotulppaanit

KESÄ

MIELESSÄ? Jos aloitat säästämisen nyt, ennätät koota jonkinmoisen potin kesän rientojen varalle. Katso vinkit budjetointiin ja raha-asioiden hoitoon. » martat.ﬁ/lomabudjetti » martat.ﬁ/omat-rahat

RUOKALISTA APUNA ARJESSA Suunnittelu helpottaa elämää. Ota avuksi Marttojen valmiit viikkoruokalistat. Hanki perusraaka-aineet yhdellä kauppareissulla ja täydennä jääkaappia tuoretuotteilla viikon aikana. • martat.ﬁ/talven-ruokalista • martat.ﬁ/kevaan-ruokalista

TOP RUOKAOHJEET NYT www.martat.ﬁ/ 1. madekeitto 2. blinit 3. hernekeitto 4. keväinen munakas 5. broileripyörykät

Ed sä

HERKKUSESONKI • martat.fi/runebergin-tortut • martat.fi/laskiaispulla • martat.fi/prinsessalaskiaispullat

66 | MARTAT 1 | 2021

PUHTAALTA PÖYDÄLTÄ Alkuvuodesta klikataan erityisesti näitä sivuja: » martat.ﬁ/kahvinkeitin » martat.ﬁ/pyykinpesu

koneen-hoito » martat.ﬁ/uunin-puhdistus

VIEK AS

TORJU HAITALLINEN VIERASLAJI:

JÄTTIPALSAMI TIINA IKONEN // KUVA SHUTTERSTOCK

MIK Ä

» Jättipalsami (Impatiens glandulifera) on yksivuotinen ruoho, joka muodostaa laajoja, tiiviitä kasvustoja. Mehevät, ontot ja usein punertavat varret kasvavat 20– 300 cm:n korkuisiksi. Tiheä juuristo ulottuu vain 10 cm:n syvyyteen. Kukinta alkaa kesä-heinäkuussa ja kestää syyspakkasiin. Terttukukinnon yksittäiset, orkideamaiset kukat ovat punaisen eri sävyisiä tai valkoisia. Samassa kukinnossa on eri kehitysvaiheessa olevia kukkia ja litumaisia siemenkotia. Kun kypsä siemenkota repeää, siemenet sinkoavat pitkälle; siitä lempinimet paukkupalsami ja paukkukukka. Yksi kasvi voi tuottaa jopa 4 000 siementä. Kasvi leviää vain siementen avulla.

Samassa kukinnossa on eri kehitysvaiheessa olevia kukkia ja siemenkotia.

MISSÄ

» Jättipalsami on kotoisin Himalajan vuoristosta. Kasvia tuotiin Suomeen jo 1800-luvulla. Nyt sitä tavataan lähes kaikkialla maassamme. Se on levinnyt kotipihoilta ympäristöön ja vallannut ihmisen muokkaamia alueita. Leviämistä edistää menestyminen monenlaisilla kasvupaikoilla ja runsas siementuotanto. Siemenet leviävät ihmisten, eläinten, työkoneiden, maa-aineksen, kasvijätteen ja virtaavan veden mukana. MIKSI TORJUTA AN

» Jättipalsami on luokiteltu kansallisesti haitalliseksi vieraslajiksi. Sitä ei saa tuoda maahan, myydä tai ostaa. Maanomistajan tai -haltian on hävitettävä kasvi alueeltaan, myös yksityispihoista. Laji tukahduttaa alkuperäislajeja ja houkuttelee pölyttäjät pois viljely- ja luonnonkasvien parista. Yksivuotisena ja matalajuurisena se sitoo huonosti maata, joten kasvupaikat altistuvat eroosiolle ja ravinteiden huuhtoutumiselle. MILLOIN

» Torjunta aloitetaan varhain keväällä ja sitä jatketaan läpi kasvukauden. Jos siemenet ovat kehittyneet, on varottava levittämästä kasvia torjunnan yhteydessä. Kasvupaikkaa tarkkaillaan jatkossa, sillä maan siemenpankista nousee taimia 2–3 vuotta. Torjuntaan tarvitaan aina maanomistajan lupa.

MITEN

MUISTA

» KITKE nostamalla pieni kasvi maasta juurineen. Suurien kasvien kanssa käytä apuna istutuskuokkaa tai lapiota. Kitke sama alue 2–3 kertaa kesässä. » NIITÄ laajat kasvustot, seuraa kasvua ja toista niitto tarvittaessa. » PEITÄ kasvusto keväällä valoa läpäisemättömällä, kestävällä peitteellä 2–3 vuoden ajaksi. Siemenet eivät idä ja maan siemenpankki häviää. Sopii pienelle alueelle, jossa kitkeminen on vaikeaa, sekä alueelle, jossa ei käydä usein. Jos kasvusto on korkea, niitä se ennen peittämistä. » TEE KUUMAVESIKÄSITTELY: Sumuta taimia kiehuvan kuumalla vedellä tai kaada vesi niiden päälle. Toista tarvittaessa. » LEIKKAA kukinnot tertun alapuolelta ja laita jätesäkkiin. Varo, etteivät siemenet leviä. Kompostoi kasvijäte huolellisesti. Jos siemenkodat ovat kehittyneet, mädätä jäte mustassa muovisäkissä ennen kompostointia. Voit myös jättää kasvijätteen alueelle suuriin kasoihin maatumaan tai kuljettaa hyvin pakattuna jätteen vastaanottopisteiseen. Tee kasoista niin suuria, etteivät alimmat kasvit pääse painon alla juurtumaan uudelleen varren nivelkohdista.

» Viekas LIFE (2018–2023) on haitallisten vieraslajien kartoitukseen ja torjuntaan sekä tiedon levittämiseen keskittyvä hanke. Katso martat.ﬁ/viekas/. M ARTAT MUK ANA

» Martta-akatemiassa on vieraslaji-ketjukoulutuksia ja verkkokursseja. » Järjestäkää aiheeseen liittyvä marttailta. Viekkaat vieraat -opasta saa piireistä. Aineisto myös osoitteessa https://issuu. com/martat-lehti/docs/viekasmartta » Järjestäkää jättipalsamin torjuntatalkoot. Lista alueista, joissa saa torjua vieraslajeja ilman erillistä lupaa: www.allergia. ﬁ/luontoaskel/talkookohteita/#87e61b88 » Torju jättipalsami omasta pihastasi. » Noudata verkkokaupassa ja tuliaistuonnissa kasvinterveysvaatimusten rajoituksia: www.ruokavirasto.ﬁ

MARTAT 1 | 2021

| 67

JÄSENKORTTI

M a r t at

HYVÄÄ SUOMESTA -MERKKI LUPAA SUOMALAISEN RAAKA-AINEEN JA TYÖN Ř Liha, kala, muna ja maito sellaisenaan ja osana muita elintarvikkeita on aina 100 % suomalaista. Ř Jos pakkauksessa on vain yhdenlaista raaka-ainetta, on sen oltava 100 % suomalaista. Ř Monen raaka-aineen tuotteessa raaka-aineesta 75–100 % on suomalaista. Ř Lopputuotteen valmistus ja pakkaaminen tehdään Suomessa.

ZZZ K\YDDVXRPHVWD Ɠ Z

Ruokatieto Yhdistys ry

Martat-lehti 1-2021

Articles inside

Viekas: Jättipalsami

Netissä nyt

Marttapiirit

Elämänmeno

Monessa mukana

Ilo irti opinnoista

Martan lakitieto: Avioehto

Kunnan kumppanina kokkikurssilla

Potilaan koti puhtaaksi

Perheen kesken: Neuvolapaniikki

Makea donitsi lettiin

Pyytämättä ja yllätyksenä

Kun paikka on paikallaan

Väri-ihminen Koivikoissa leviää pakuribuumi

Martta avaa vaatekaappinsa

Nyt tarvitaan takinkääntöä

Pääkirjoitus

Aivobingo

Älyhyvää

Martta suosittelee

Martat kuin perhepiiri

Pienestä pitäen pöydän ääressä

Lukijalta

Marttakartta