VIEK AS
ESTÄ VIERASLAJIN LEVIÄMINEN:
RUTTOJUURI TIINA IKONEN //KUVA SHUTTERSTOCK
Aikanaan uskottiin, että etelänruttojuuren juurakko estää ruton tarttumista. MIK Ä
Ruttojuuret (Petasites) ovat kookkaita monivuotisia perennakasveja, jotka muodostavat laajoja ja tiiviitä kasvustoja. Kasvi on helppo havaita toukokuussa maasta nousevista kukintovarsista. Nuijamaisen kukinnot kasvavat 10–50 senttimetrin pituisiksi ja ovat etelänruttojuurella (P. hybridus) syvän sinipunaiset ja japaninruttojuurella (P. japonicus ssp.giganteus) kellertävät. Raparperimaiset lehdet nousevat kukinnan jälkeen ja voivat kasvaa jopa metrin pituisiksi. Ruttojuuret ovat kaksikotisia, eli hede ja emi ovat eri yksilöissä. Suomessa tavataan lähes yksinomaan hedekasveja, eikä laji tee meillä siemeniä. Kasvi leviää juurakon paloista. MISSÄ
Etelänruttojuuri on kotoisin Länsi-Aasiasta ja KaakkoisEuroopasta, japaninruttojuuri Itä-Aasiasta. Etelänruttojuurta on käytetty alun perin rohdoskasvina: pahanhajuisen juurakon uskottiin estävän ruton tarttumista. Suomeen kasvi tuli 1670-luvulla. Nykyään ruttojuurta esiintyy viljelyjäänteenä ja -karkulaisena lähes koko maassa. Se leviää suikertavalla juurakollaan helposti, ja lisääntyy myös juuren paloista, jotka kulkeutuvat kasvijätteen ja maa-aineksen mukana. Kasvi viihtyy kosteilla kasvupaikoilla ojien ja vesistöjen varsilla sekä joutomailla.
MIKSI TORJUTA AN
Ruttojuuri on meillä vakiintunut vieraslaji. Sitä saa kasvattaa omassa kotipihassa, mutta sieltä kasvi ei saa levitä ympäristöön. Maa-aineksen siirtelyssä pitää siis olla tarkkana. Ruttojuuri leviää voimakkaasti ja muodostaa laajoja kasvustoja, jotka tukahduttavat ja varjostavat alkuperäisiä kasvilajeja. Se houkuttelee puutarhaan lehtokotiloita. Etelänruttojuuri on luokiteltu haitalliseksi Ruotsissa, Norjassa, Tanskassa, Virossa, Latviassa ja Liettuassa, japaninruttojuuri Norjassa ja Tanskassa. MILLOIN
Aloita torjunta varhain keväällä ja jatka läpi kasvukauden. Tarkkaile kasvupaikkaa seuraavina vuosina ja poista juurten kappaleista kasvavat uudet yksilöt juurineen. Torjuntaan tarvitaan aina maanomistajan lupa. MITEN
» Kaiva kasvi maasta juurineen istutuskuokalla tai lapiolla. Toista samalla alueella 2–3 kertaa kesän aikana. » Niitä laajat kasvustot, seuraa kasvua ja niitä uudestaan 2–4 kertaa kasvukaudessa. » Kompostoi lehdet huolellisesti. Voit myös jättää lehdet alueelle suuriin kasoihin maatumaan. » Ole tarkkana, että kasvi ei leviä maasta kaivetuista juurten paloista. Mädätä juurakot muovisäkissä ja kom-
Ensimmäiseksi maasta nousevat kukintovarret, lehdet vasta myöhemmin. postoi sen jälkeen, tai kuivaa ne auringossa ja polta hallitusti. » Kasvijätteen voi kuljettaa myös hyvin pakattuna jätteen vastaanottopisteiseen. MUISTA
»Viekas LIFE (2018–2023) on haitallisten vieraslajien kartoitukseen ja torjuntaan sekä tiedon levittämiseen keskittyvä hanke. Lisätietoja martat.fi/viekas M ARTAT MUK ANA
K YSY NEUVOA
Kotipuutarha-chat on avoinna 12.4.–28.6. ja 2.–30.8. maanantaisin klo 12–15. Mene osoitteeseen www.martat.fi. Etusivun alalaidassa on KYSY MARTALTA -painike. Klikkaa sitä ja kirjoita viesti. Voit kysyä haitallisista vieraslajeista, turvallisista kasvivalinnoista, pihanhoidosta tai puutarhajätteen käsittelystä. Asiantuntija vastaa reaaliajassa. Neuvonta on maksutonta ja se on tarkoitettu kotitalouksille.
Vieraslajit-verkkokurssi (8 op) Martta-akatemiassa: moodle.mmg.fi/martat/ Seuraa piirien ja yhdistysten tapahtumakalentereita ja Osallistu Viekas LIFE -tapahtumiin. Torju haitalliset vieraslajit pihasta ja lähiympäristöstä. Ilmoita vieraslajihavainnot ja torjuntatoimet: https://viekas.laji.fi, https://vieraslajit.fi.
MARTAT 3 | 2021
75_viekas Ruttojuuri_3-2021.indd 75
| 75
14.5.2021 15.34
