VIEK AS
TORJU HAITALLINEN VIERASLAJI:
KANADANVESIRUTTO TIINA IKONEN // KUVA SHUTTERSTOCK
MIK Ä
Samassa kukinnossa on eri kehitysvaiheessa olevia kukkia ja siemenkotia.
»Kanadanvesirutto (Elodea canadensis) on monivuotinen uposkasvi, jota tavataan Suomen sisävesissä ja Itämeren rannoilla. Kasvi talvehtii vihreänä, aloittaa kasvun heti jäiden lähdettyä, kasvaa nopeasti ja muodostaa laajoja kasvustoja. Rennot varret kasvavat jopa 2 metrin pituisiksi. Tummanvihreät lehdet kiinnittyvät varteen kolmen lehden kiehkuroina. Pienet valkoiset kukat nousevat ohuessa kukkavarressa vedenpinnan yläpuolelle. Kukinta on Suomessa harvinaista. Kasvi lisääntyy oletettavasti vai kasvullisesti, kasvinpaloista, jotka irtoavat emokasvista. Kanadanvesiruttoa on kasvatettu myös akvaariokasvina. MISSÄ
»Kanadanvesirutto on kotoisin Pohjois-Amerikasta. Suomeen laji kulkeutui 1880-luvulla ja on vakiintunut laajasti Etelä- ja Keski-Suomeen. Esiintymiä on löytynyt Enontekiöltä saakka. Kasvi viihtyy erikoisesti rehevissä matalissa lammissa ja järvissä, mutta sitä on tavattu kaikenlaisissa vesistöissä, myös hitaasti virtaavissa puroissa ja ojissa. MIKSI TORJUTA AN
»Kanadanvesirutto on säädetty kansallisesti haitalliseksi vieraslajiksi. Sitä ei saa päästää ympäristöön eikä tuoda Suomeen, kasvattaa, myydä tai muuten pitää hallussa. Sitä ei saa ostaa nettikaupasta eikä luovuttaa akvaariokasviksi. »Kasvinosat leviävät huomaamatta veden, kalastusvälineiden ja veneiden mukana uusille kasvupaikoille. Kasvit juurtuvat ja kasvavat nopeasti laajaksi kasvustoksi, joka tukkii vesistön, heikentää virtausta ja syrjäyttää alkuperäisiä vesikasveja. Vesistön ravinnekierto muuttuu ja veden laatu huononee. Kasvustot haittaavat kalastusta ja vesistön virkistyskäyttöä. MILLOIN
»Kanadanvesirutto on vaikeasti torjuttava. Tehokasta torjuntakeinoa ei ole tiedossa. Torjunta aloitetaan keväällä ja toistetaan monena vuonna peräkkäin. Torjuntaan tarvitaan aina maanomistajan lupa.
Kanadanvesiruttoa on kasvatettu akvaariokasvinakin.
MITEN
M ARTAT MUK ANA
Estä leviäminen uusiin vesistöihin: »Älä tyhjennä akvaariota vesistöön. »Ilmoita lajin esiintymisestä vieraslajiportaaliin. »Puhdista veneen pohja ja kalastusvälineet. »Pidä veneen pilssivedet puhtaana. »Vähennä vesistöjen ravinnekuormitusta. »Poista vesistön ravinteita hoitokalastuksella. Omalta rajoitetulta vesialueelta voi hävittää vesiruttoa pienimuotoisesti: »Ilmoita torjunta paikalliselle ELY-keskukselle (Elinkeino- liikenne- ja ympäristökeskus) ja pyydä torjuntaohjeita. »On tärkeää saada koko kasvi mahdollisimman ehjänä pois vesistöstä. Kasvi leviää virtaavan veden mukana ja pienistäkin kappaleista muodostuu uusi kasvi. »Toista poisto monena peräkkäisenä vuotena. »Kompostoi kasvijätteet huolellisesti.
»Vieraslajit-verkkokurssi (8 op) Marttaakatemiassa: moodle.mmg.fi/martat/ »Seuraa piirien ja yhdistysten tapahtumakalentereita ja osallistu Viekas LIFE -tapahtumiin. »Ehdota yhdistykseen vieraslaji-iltaa tai torjuntatalkoita. »Torju haitalliset vieraslajit pihasta ja lähiympäristöstä. »Ilmoita vieraslajihavainnot ja torjuntatoimet https://vieraslajit.fi.
OPI LISÄ Ä!
»Vieraslajit kotipuutarhassa -koulutus 10.2.2022 klo 17–19. Lisätiedot ja ilmoittautuminen www. martat.fi/viekas-vapaaehtoiset/
MUISTA
»Viekas LIFE (2018–2023) on haitallisten vieraslajien kartoitukseen ja torjuntaan sekä tiedon levittämiseen keskittyvä hanke. Lisätietoja martat.fi/viekas
MARTAT 6 | 2021
67 viekas-taitto6-2021.indd 67
| 67
18.11.2021 12.00
