Pakina
Päivän sana: brexit Teksti ja kuva Ketjupolttaja
Brexit on tarpeen toistaa. Pitää saada saarivaltion ulkopuolinen maailma nousuun myös pyöräilyssä. Kyllä ihan riittäisi, että englantilaiset pärjäävät Englannin ympäriajossa. Ei tarvitse tämän tästä kiertää Ranskan ja Espanjan ympäri valtiaan lailla. Ja entäpä nämä olympiakisat velodromilla? Toiset eivät saa edes edustajiaan kilpailemaan, kun Englannille tarjotaan monta paikkaa. Eivätkä nämä ymmärrä jakaa mitalien kantamisen taakkaa toisten kanssa kun itse pitää saada kaula täyteen. Oli lajina sitten joukkuetakaa-ajo tai pareittain piiloon niin ettei kukaan hae. Brexit, sanon minä, ratkaisee ongelman kaikkia tyydyttävällä tavalla. Ja vaihteen vuoksi asiasta voidaan järjestää äänestys Englannin ulkopuolella. Kyllä minä luulen, että Ranska ja Italia, jotka minun nuoruudessani hallitsivat velodromia, äänestävät vankasti brexitin puolesta. Ja Uzbekistan ja Kolumbia. Entäpä suomalaiset? Kyllä niin monta englantilaista on päässyt kiilautumaan suomalaisten eteen, etteivät ole tämän katajaisen kansan kasvatit päässeet näyttämään näppejään perävaloista puhumattakaan. Ei edes Kainalniemen Elmo ottanut osaa keiriniin, vaikka olisi varmasti voittanut. Hyvin olisi voinut antaa tasoitusta kaatumalla takasuoralla ja silti ehtinyt ensimmäisenä maaliin. Tämän vuoden maantiepyöräilyn MM-kisat ovat juuri edessä. Voittoja odotetaan ainakin Slovakiaan ja Puolaan ja muutamiin muihinkin vanhoihin pyöräilykulttuureihin. Etelän ilmanala Dohassa saattaa kuitenkin tehdä tepposet ja panna hikivanan virtaamaan 5
Pikajalka 38
selkää pitkin semmoista vauhtia, ettei pullonjakelu riitä täyttämään janoisien ajajien tarpeita. Mutta tällä kohtaa meillä on ylivertainen etu muihin ajokulttuureihin nähden. Sauna on totuttanut suomalaisen urheilijan villinä virtaavaan hikeen ja selkää nöyryyttävään kuumuuteen. Löylyn suhina muistuttaa vinhasti pyörivän vapaarattaan surinaa, ja kerta toisensa jälkeen naamalle lyövä höyry on kuin eteläinen sadekuuro, joka käy kimppuun iltahämärissä maalisuoran avautuessa kuin valaan kita kisailevan pyöräilyjoukon eteen. Pentti Haanpää on jo taannoin kuvannut raadollisesti saunan käyttöä pyöräkisoihin valmentautumisessa. Pyöräilyunionin herrat valmentajat eivät ole mielestäni riittävästi hyödyntäneet tätä fiktion kautta tarjottua konstia, joka on niin kaukana dopingista kuin nuotiolla käryävä makkara on valkoiselle pöytäliinalle katetusta hummeri-illallisesta, vaan ovat tyytyneet Pohjanmaan vastatuulten antamaan haljuun harjoitukseen. Vaikka Kälviältä on saatukin muutamia vallan kelvollisia edustajia Olympian alttareille, saavutukset ilman saunaharjoittelua ovat jääneet jokseenkin vaatimattomalle tasolle. Vaikka onhan aina muutama ranskalainen ja italialainenkin joutunut keskeyttämään, ei sen puoleen. Turhaan luotetaan ajovastuksiin ja ylämäkivideoihin. Nyt on tarpeen nostaa pyörä saunan kattoon ja tarttua löylykauhan varteen. Kun yksi lyö löylyä, toinen puhaltaa kuumaa selkään ja kolmas viskoo kylmää vettä päin naamaa, luodaan oikea etelämaan kilpailutunnelma niin että palmut vain puuttuvat. Onko lähtijöitä?
