2/2022 V A S T U U L L I N E N
B I S N E S
LE H T I RO H K E I LLE JA VASTUULLI S I LLE HUOM I S EN J OHTAJ I LLE
LEA DE RS FOR A C HAN G ING WOR LD
SU OMEN NUORKAUPPA KAMARI T RY
7 Loikka uralta toiselle – ammatillinen itsemurha?
20 Pääministeristä start up -maailmaan – haastattelussa Taavi Rõivas
22 Kuinka tunnistaa sisäistetyt ennakkoasenteet, Sami Itani?
JCI - DEVELOPIN G
V A S T U U L L I N E N
B I S N E S
PÄÄKIRJOITUS
4
VIERASKYNÄ
5
TÄSSÄ NUMEROSSA
Mari Männistö: Tasa-arvoisen työelämän sietämätön raskaus Lukas Hradecky: Mitä on menestyminen ja mitä se vaatii?
JOHTAJUUSBAROMETRI NOSTAA ESIIN TYÖELÄMÄN KIPUKOHTIA 6 AMMATILLISET ITSEMURHAAJAT
/ 2
LE HTI ROHK E ILLE N UOR ILLE JOH TAJIL LE, JOTKA HALUAVAT LUODA VASTUU LLISTA MU UTOSTA YR ITYKSIIN JA YHTEI SKU NTAAN
13
JOHTAMINEN ON TEKEMISTÄ – EI OLEMISTA
14
Kuntakenttä kehittyy kamariottein – rohkeasti ja ennakkoluulottomasti
OTA VASTUULLISUUSSANASTO HALTUUN 15 VASTUULLISUUDESTA LISÄARVOA JA YDINLIIKETOIMINTAA EKOSYSTEEMI ON MENESTYVÄN YRITYKSEN ELINEHTO Haastattelussa Taavi Rõivas
5
8
KUNTAYHTEISTYÖ
16 20
TYÖELÄMÄN TASA-ARVO JA MONIMUOTOISUUS KULKEVAT KÄSI KÄDESSÄ – KOHTAAMISEN TASA-ARVOSTA PITÄISI PUHUA ENEMMÄN 22 Haastattelussa Sami Itani
KESTÄVÄ KEHITYS OLVILLA
24
VUODEN YHTEISKUNTAVASTUUPROJEKTISSA RAKENNETTIIN KESTÄVÄÄ KAINUUTA
25
PÄIVÄ JOHTAJANA
26
4 X VIESTINNÄN VASTAISKU
27
TUKENA JO 60 VUOTTA
29
JCI LUKUPIIRI
30
Päivä Johtajana törmäyttää digialustalla
Miksi lähteä vaalikokoukseen Kuopioon?
Suomen Senaatti
20
JOHTAJA /
J O H TA JA
Hyppyjä korporaatiourapolulta tuntemattomaan
Intoa vastuullisuuden edistämiseen
KOLUMNI
Miia-Tatjaana Salakka: GPS-signaalia ei löydy
31
Nuorkauppakamari on verkosto rohkeita huomisen johtajia, jotka luovat vastuullista muutosta yrityksiin ja yhteiskuntaan. Kaikkien jäsentemme käyntikortissa ei kuitenkaan vielä lue "johtaja", joillakuilla ei välttämättä tule koskaan lukemaankaan. Nuorkauppakamarissa johtajuus ei ole titteli, vaan asenne ottaa vastuuta ja luoda proaktiivisesti muutosta siellä, missä huomaamme epäkohtia. Johdamme rohkeasti tulevaisuutta positiivisempaan ja vastuullisempaan suuntaan. JULKAISIJA Suomen Nuorkauppakamarit ry, www.jci.fi PÄÄTOIMITTAJA Laura Pullinen VIESTINTÄJOHTAJA Simo Rokka TOIMITUS Satu Holma, Tiina Hämäläinen, Heikki Liukkonen, Mari Männistö, Laura Pullinen, Veera Reko, Miia-Tatjaana Salakka TAITTO Ville Kujansuu PAINO Grano ILMOITUSMYYNTI Antti Filpus, Sini Havukainen ja Riku Happonen KANNEN KUVA Karoliina Elenius
PÄÄTOIMITTAJALTA
VASTUU VÄLITTÄMISESTÄ ON MEIDÄN
Nuorkauppakamarilaiset ovat luontaisia vastuunkantajia. Kukin vuorollaan ottaa eri kokoisia vastuita projekteissa ja hallituksissa, paikallisesti, alueella ja valtakunnallisesti – ja siitäkin laajemmin. Johtaminen, vastuunkanto ja niissä kehittyminen ovat toimintamme ydintä.
KEHYSTYSKELPOISIA JOHTAJIA 2022 TEKSTI MARI MÄNNISTÖ
Tämän numeron kansikuvataitelija on turkulainen Karoliina Elenius. Karoliina on nuori, niin taiteilijana kuin iältäänkin. Tämän 23-vuotiaan elämänasenne huokuu rohkeaa huomisen johtajuutta - elämän elämistä värikkäästi, omaan juttuunsa uskoen, siipiään kokeillen ja unelmia rohkeasti tavoitellen. Karoliinalla on puolisonsa kanssa 2-vuotias tytär, ja töiden sekä orastavan taitelijanuran ohella hän myös opiskelee tavoitteenaan sairaanhoitajan tutkinto. Taiteessaan hän kokeilee ennakkoluulottomasti eri tekniikoita, niin perinteisiä kuin digitaalisiakin. Taiteessa Karoliinaa kiehtoo eniten itsensä toteuttaminen ja tavoitteena hänellä on taitelijana kehittyä ja jossain vaiheessa tulevaisuudessa myös työskennellä taiteen parissa. Taiteen tekemisen hän on aloittanut aloittanut vasta äitiyslomalla 2v sitten. Uskoisitko? Tutustu Karoliinan taiteeseen instagramissa @artbykarq
Tämän vuoden JOHTAJA-lehdet ovat suorastaan kehystyskelpoisia! Haluamme tänä vuonna nostaa lupaavia nuoria taiteilijoita esiin JOHTAJA-lehden kansissa. Tiedätkö nuoren taiteilijan, jonka käsialaa haluaisit nähdä Johtaja-lehdessä? Tai oletko se sinä itse? Vinkkaa meille! Voit lähettää vinkin potentiaalisesta kansitaiteilijasta osoitteeseen aineisto@jci.fi.
LUE LEHDEN JUTUT JA PALJON MUUTA DIGILEHDESTÄ Digilehti löytyy osoitteesta johtaja.nuorkauppakamarit.fi. Pääset lukemaan digilehteä myös skannaamalla viereisen QR-koodin.
Tämän lehden teemana on vastuullisuus. Uskon, että lehden sivuilta saat uusia oivalluksia vietäväksi omaan työhösi, kamariisi ja arkeesi ja opit jotain uutta. Toivon, että innostut edistämään vastuullisuutta uudesta näkökulmasta tai uudella tavalla. Vastuullisuus on teemana valtavan laaja. Niin laaja, että vastuullisuustekojen alle on helppo uupua. Moni meistä tuntee tai on tuntenut riittämättömyyttä sen paljouden edessä. Haastattelin viime vuonna vastuullisuuden huippuasiantuntija Kaisa Hietalaa (Johtaja 2/2021). Hietala muistutti, että vastuullisuus ei ole irrallinen kokonaisuus, vaan osa kaikkea tekemistä. Kun tunnistaa oman toimintansa vaikutukset, voi tehdä parempia, juuri niitä oleellisia, vastuullisuuspäätöksiä. Tarkastelimmepa vastuullisuutta mistä tahansa teeman ulottuvuudesta käsin, tullaan saman inhimillisen tunteen äärelle. Vastuussa on lopulta kyse välittämisestä. On vaikea uskoa, että pidemmän päälle on mahdollista kantaa vastuuta asioista, joista ei välitä. Kun tekemisen pohjalla on aito välittäminen, vastuullisuusteotkin syntyvät luonnostaan. Meillä jokaisella on vastuu välittää ilmastosta, ihmisoikeuksista ja yhdenvertaisuudesta, mutta meillä on vastuu välittää myös toisistamme. Samalla kun kamareissa teemme hienoja projekteja ja kehitämme johtajuutta eri tavoin, kannamme vastuuta myös toisistamme, aidosti välittämällä. LAURA PULLINEN PÄÄTOIMITTAJA
Mitä pidit JOHTAJA-lehdestä? Seuraavan lehden teema on johtajuus ja viestintä. Haluaisitko tarjota juttua lehteen? Vinkkaa juttua, haastateltavaa tai anna palautetta tiimille. Meidät tavoittaa sähköpostitse osoitteesta etunimi.sukunimi@jci.fi tai aineisto@jci.fi. 3
/
J O H TA JA
PÄÄ KIRJ O I T US / MAR I MÄN N ISTÖ
TASA-ARVOISEN TYÖELÄMÄN SIETÄMÄTÖN RASKAUS
H
4
/
J O H TA JA
ain Suomen Nuorkauppakamareiden kansalliseksi varapuheenjohtajaksi vuodelle 2021 ollessani viimeisilläni raskaana. Olipa kampanjasloganinikin ”meissä kaikissa asuu pieni johtaja”. Totta monin tavoin. En päässyt osallistumaan valintani jälkeiseen Johtajuusakatemiaan, koska tuo sisälläni kasvanut huomisen johtaja päätti syntyä juuri johtisviikonloppuna. Minun olisi pitänyt siellä kouluttaa aluekoordinaattorit sekä aluekehityspäälliköt virkojensa sisältöön vuotta 2021 ajatellen.
Kaikki kuitenkin järjestyi - ennakoimalla, hyvällä yhteistyöasenteella ja viimeisimmillä työkaluilla. Muistelen tuota elämäni ikimuistoisinta johtajuusakatemiaa – johon en siis koskaan päässyt – erityisellä lämmöllä. Miksi? Koska juuri tämä tarina kertoo kaiken olennaisen siitä, miksi nuorkauppakamaria tarvitaan. Miksi meidän tulee olla olemassa ja tuoda näkyväksi osittain vielä erittäinkin jähmettyneille ja syvällä alitajunnassamme eläville työelämän lainalaisuuksille, että kuka tahansa voi olla mitä tahansa. Kuka tahansa ansaitsee mahdollisuuden kasvaa ja kehittyä täyteen potentiaaliinsa. Ja toisaalta myös epäonnistua ja oppia turvallisessa ympäristössä ilman pelkoa tuomitsemisesta. Ja kaikki tämä riippumatta sukupuolesta, perhestatuksesta, iästä, kulttuuritaustasta, seksuaalisesta suuntautumisesta, uskonnosta, lempikirjasta tai mistä vaan. Palasin työelämään suoraan äitiysloman ja vanhempainvapaan jälkeen. Täytyy myöntää, että edes Suomessa naisena ja äitinä ei valitettavasti ole itsestäänselvyys, että pystyn toimimaan työelämässä vaativissa asiantuntijajohtamisen tehtävissä Nitrossa, yhdessä maan suurimmista mainostoimistoista, ja sen lisäksi hoidan korkeinta kansainvälisen tason edustamista vaativaa luottamustehtävää Suomen Nuorkauppakamareissa. Juuri tehdyn kansainvälisen tutkimuksen Gender Equality and Maternal Burnout: A 40-Country Study (Roskam et al.) mukaan äidit ovat uupuneimpia maissa, joissa sukupuolten välinen tasa-arvo on korkeimmalla tasolla. Eli maissa, joissa naisilla on samat oikeudet
kuin miehillä – myös Suomessa – on heillä kuitenkin yhteiskuntamme tiedostamattomiin rakenteisiin liittyviä ylimääräisiä vastuita, joita miehillä ei ole. Itse olen siitä onnellisessa asemassa, että perheestä on löytynyt yllinkyllin apua niin kotitöihin kuin jc-vauvailuunkin, jotta minä voin harrastaa. Kiitos siitä <3 Lähdin hakemaan kansalliseksi puheenjohtajaksi, koska haluan tuoda näkyväksi erilaisia vaihtoehtoja naisille ja koko yhteiskunnalle – rohkaista naisia hakeutumaan vastuupositioihin perhetilanteesta riippumatta, heidän niin itse halutessaan. Nuorkauppakamarissa johtajana kehittymisen ja vastuullisen yhteiskunnallisen muutoksen luomisen mahdollisuudet kuuluvat kaikille. Kutsun kaikki nuorkauppakamarilaiset perheineen mukaan Kuopiossa järjestettävään kansalliseen vaalikokoukseen Viestinnän vastaiskuun, johon on tulossa upea upea upea lastenohjelma ja lapsille myös oma lehti! Lue lisää s. 27. Perheystävällisyyttä kehittääksemme haastan myös meidät kaikki miettimään uutta sanaa korvaamaan termin ”seuralainen”, joka on koettu jokseenkin sukupuolittuneena ja muutoinkin ehkä vääränlaisia mielikuvia herättävänä. Itse en ole parempaa termiä vielä keksinyt, mutta ehkä joukkoälymme sen nyt keksii. Tässä numerossa käsitellään eri näkökulmia vastuulliseen bisnekseen ja johtajuuteen. Erityisesti suosittelen tutustumaan ammatillisiin itsemurhaajiin (8), vastuullisuuteen ydinliiketoimintana (16) sekä Viron entisen pääministerin Taavi Rõivaksen (20) ja Urheiluliiton puheenjohtajan Sami Itanin (22) haastatteluihin vastuullisuudesta. Antoisia lukuhetkiä! MARI MÄNNISTÖ KANSALLINEN PUHEENJOHTAJA 2022 SUOMEN NUORKAUPPAKAMARIT
V I E RAS KYNÄ
MITÄ ON MENESTYMINEN JA MITÄ SE VAATII? Kouluikäisenä olin vakuuttunut, että meillä kaikilla on palo jotain tiettyä asiaa kohtaan. Minulle se tuli luonnollisesti urheilun ja jalkapallon muodossa. Vanhempana olen alkanut ymmärtää, ettei se ehkä olekaan aina niin selkeää kaikille. Nuorina ja ymmärtämättöminä palon ja intohimon löytäminen saattaa joskus olla hankalaa.
L
uin äskettäin mielenkiintoisen ketjun Nathan Baugh’n Twitter-tilillä. Baughn käytti tunteja tutkien, miksi vain 0,2 % kaikista maailman urheilijoista ovat ammattiurheilijoita. Vaikka esimerkki on urheilijoisa, uskon vakaasti, että menestymisessä millä tahansa alalla, pelataan samoilla lainalaisuuksilla. Baugh’n esiin tuomat asia ovat niitä, joita itsekin pidän tärkeinä. Tärkeimmät havainnot menestymisestä: 1. Lahjakkuus. Sitä voi olla monenlaista, mutta se ei ikinä tule yksin riittämään. Menestys vaatii lahjakkuuden ja taidon kehittämisen kombinaatiota. Painotan erityisesti taidon kehittämistä. Muuan Usain Bolt totesi: ”Lahjakkuus sinulla voi olla jo syntyessä, mutta taito mitä tahansa asiaa kohtaan kehittyy vain loputtomien toistojen ja tuntien työllä” 2. Pelkästään hölmö rehkiminen ei tietenkään myös riitä. Tarvitaan tehokkuutta. Baughn käytti Leo Messiä esimerkkinä. Leo kävelee 83 % jalkapallo-ottelusta. Loput 17 % teke-
vät hänestä maailman parhaan pelaajan. Salaisuus piilee siinä, millaisia peli- tai vaikka yhtiökavereita, perhettä tai muita tukijoukkoja sinulta löytyy.
Muistakaa siis ennen kaikkea rentoutua, kunnioittakaa toisianne, ja ennen kaikki nauttikaa elämästä, eikä mitään kannata ottaa liian vakavasti.
3. Rentous.
LUKAS HRADECKY KIRJOITTAJA ON VUODEN NUORI MENESTYJÄ 2022 –KILPAILUN SUOJELIJA.
Tämän täytyy olla minun lempi-prinsiippini näin laiskana maalivahtina. En tiedä, onko tälle tutkittua taustaa, mutta takaan, että tämä pitää paikkaansa. Lätkätermein: jos puristaa mailaa liikaa, ei yleensä hyvää tapahdu. Tärkeintä on nauttia siitä mitä tekee, huonoista ja hyvistä päivistä. Niitä on meillä kaikilla, ja ne kuuluvat menestymiseen. Baugh’n tutkimat asiat kuulostavat ja ehkä ovatkin osin kliseitä. Mutta se ei poista sitä faktaa, että ne toimivat. Elämänarvot, kuten kiitollisuus, nöyryys ja suhteellisuudentaju, eivät ikinä ole haitaksi. Valitettavasti maailma on tällä(kin) hetkellä surullisessa tilanteessa. Se, että voimme unelmoida, yrittää ja elää vapaasti, ei ole itsestäänselvyys. Muistakaa, että sairaan, tai edes lihasvamman saaneen, futispelaajan ainoa toive on olla terve. Mikään muu ei ole tärkeämpää, ei edes menestyminen.
MITÄ: Vuoden Nuori Menestyjä – JCI TOYP 2022 kilpailu, jossa etsitään menestyneitä 18-40- vuotiaita suomalaisia uuden sukupolven esikuvia viidessä eri kilpailukategoriassa. MISSÄ: Ilmoittautumiset ja lisätiedot www.nuorimenestyja.fi MILLOIN: Kisa-aika 22.4. – 31.5.2022
5
/
J O H TA JA
JOHTAJUUSBAROMETRI
nostaa esiin työelämän kipukohtia
Jopa 90% nuorkauppakamarilaisista on kokenut urallaan huonoa johtamista.
S 6
/
J O H TA JA
TEKSTI: MARI MÄNNISTÖ JA SANNA KULMALA
uomen Nuorkauppakamarit ry, Työterveyslaitos ja TYÖ2030-ohjelma ovat toteuttaneet yhdessä Suomen historian ensimmäisen valtakunnallisen riippumattoman Johtajuusbarometrin. Barometri kartoittaa nuorten aikuisten mielipiteitä johtajuudesta sekä etsiä suuntaa sille, kuinka johtajuutta tulisi kehittää, jotta tulevaisuudessa ihmiset voisivat työpaikoilla paremmin ja yritykset tuottaisivat entistä enemmän hyvinvointia ja elinvoimaa Suomeen. Kyselyssä kartoitettiin nuorten aikuisten odotuksia liittyen tulevaisuuden johtamiseen, palkkatasaarvoon, vastuullisuusasioihin, talouden läpinäkyvyyteen ja diversiteettiin. Johtajuusbarometriin vastasi 973 alle 40-vuotiasta nuorkauppakamarilaista ympäri Suomen. Verrattuna jäsenmääräämme, vastausprosentti oli huikeat 49 %! Idea johtajuusbarometrin tekemiseen lähti jo vuonna 2020, kun silloinen viestintäjohtaja Mari Männistö selvitti
pienimuotoisemmassa jäsenkyselyssä kamarilaisten asenteita johtajuutta kohtaan. Kyselyssä kävi ilmi, että kolme neljästä nuorkauppakamarilaisista eivät olleet tyytyväisiä siihen, kuinka johtajuus suomalaisessa yhteiskunnassa mielletään. Samassa kyselyssä johtajuus haluttiin nähdä vanhakantaisen valta-asemaan perustuvan position sijaan muutoksen aikaansaamisena – jokainen ihminen titteliin katsomatta voisi olla johtaja. – Suomalaisesta työvoimasta jo nyt yli puolet on milleniaaleja ja sitä nuorempia. Meidän jäsenistöstämme 100 % on tuota ikäluokkaa. Miksi emme toisi ääntämme kuuluviin? Paremmalla johtajuudella saadaan aikaan enemmän hyvinvointia ihmisille – sekä paremman työhyvinvoinnin että yritysten paremman kannattavuuden kautta. Huonon johtajuuden kustannus taas voi olla hirvittävä, sekä inhimillisesti että taloudellisesti, Suomen Nuorkauppakamarit ry:n vuoden 2020 puheenjohtaja Mari Männistö, jota voidaan pitää myös barometri-idean äitinä, summaa.
Syksyllä 2021 Johtajuusbarometriin kumppaniksi lähti TYÖ2030-ohjelma ja Työterveyslaitos. – Johtajuus on työelämän kehittämisen ytimessä. Kuinka voisimme tehdä päätöksiä työelämän tulevaisuuteen liittyen, jos emme tiedä mitä nuoret – tulevaisuuden johtajat – ajattelevat. Alkuvuodesta teettämämme Nuoret ja johtajuus -tutkimuksen mukaan johtavassa asemassa työskentelyssä nuoria inspiroi ennen kaikkea paremman tulevaisuuden luominen. TYÖ2030 -ohjelmassa haluamme yhdessä nuorten kanssa edistää hyvinvointia lisäävää johtajuutta, joka tukee meitä työn murroksessa ja siihen liittyvissä uudistamistarpeissa. Johtajuusbarometri on hieno mahdollisuus tukea johtajuuteen liittyvää moniäänistä keskustelua kehityksen tukena sekä seurata siihen liittyvää muutosta, TYÖ2030-ohjelmajohtaja Sanna Kulmala taustoittaa yhteistyötä. Barometrikysely toteutettiin maaliskuun 2022 aikana ja alustavat tulokset julkaistiin kansallisessa vuosikokouksessa
KUM PPA NI
MIKÄ TYÖ2030?
TYÖ2030 on työn ja työhyvinvoinnin kehittämisohjelma, joka tähtää toimintatapojen uudistamiseen ja teknologian tehokkaaseen hyödyntämiseen työpaikoilla sekä työelämäinnovaatioiden luomiseen. Tavoitteena on, että vuoteen 2030 mennessä Suomi on johtava työelämäinnovaatioiden kehittäjä ja että Suomessa on maailman paras työhyvinvointi. Lue lisää hyvatyo.ttl.fi/tyo2030
Tampereella. Tulosten mukaan nykyisellään nuoret aikuiset kokevat johtajuuden Suomessa edelleen hierarkkisena, vanhanaikaisena ja asiakeskeisenä. Hälyttävintä on, että jopa 93 % naisista ja 85 % miehistä on kokenut työurallaan huonoa johtamista esimerkiksi johtajan osaamattomuuden tai vuorovaikutusongelmien vuoksi. Asiaan puuttuminen on tärkeää, sillä jopa 64 % yhdisti huonoon johtamiseen negatiivisia työhyvinvointivaikutuksia, kuten työuupumusta. – Tämä suomalaisissa organisaatioissa piilevä ongelma on tuotava laajaan tietoisuuteen, jotta mahdollisimman moni yritys herää todellisuuteen tarkastelemaan omia toimintamallejaan. Uskallan väittää, että useassa yrityksessä kuvitellaan johtamisen olevan paremmalla tolalla kuin se todellisuudessa onkaan. Haluamme edistää ratkaisukeskeistä keskustelukulttuuria aiheen ympärillä ja rohkaista suomalaisia keskustelemaan avoimesti johtamiseen ja työhyvinvointiin liittyvistä asioista, Männistö haastaa. Tutkimuksen mukaan nuoret aikuiset kaipaavat johtamiseen nykyistä ihmisläheisempää otetta, jossa vuorovaikutustaidot, joustavuus ja työhyvinvointi pääsevät
arvoonsa. Johtamiskulttuuriin kaivataan tasa-arvoa ja monimuotoisuuden vaalimista. Paikalliset nuorkauppakamarit voivat olla yritysten kumppanina ratkomassa näitä haasteita. – Tulosten käsittely jatkuu pureutumalla entistä syvemmälle dataan. Analyysista saadaan arvokasta lisätietoa taustamuuttujiin peilaten. Samaan aikaan TYÖ2030ohjelmassa mahdollistamme johtajuuden kehittymistä oikeaan suuntaan. On mukava huomata, että myös nuorkauppakamarit ovat aktiivisesti lähteneet tarttumaan ensimmäisiin tuloksiin ja pohtivat omissa paikallisyhteisöissään projekteja, joita voisivat yhteistyössä yritysten kanssa aiheeseen liittyen tehdä, Sanna Kulmala summaa. Tilaa alustavat tulokset sekä lopullinen barometri sähköpostiisi: nuorkauppakamarit.fi/ johtajuusbarometri/ Ilmoittaudu Johtajuusbarometrin julkistustilaisuuteen Työelämäfoorumissa 31.8.: www.tyoelamafoorumi.fi/ Paikkoja on rajoitetusti!
KUTSU JOHTAJUUSVERKOSTOON TYÖ2030-ohjelma koordinoi kansallista johtamisuteliaista henkilöistä koostuvaa avointa verkostoa, johon kaikki nuorkauppakamarilaiset ovat enemmän kuin tervetulleita osallistumaan. Verkoston LinkedIn-ryhmässä voimme avata keskustelua Johtajuusbarometrin esiin nostamista haasteista, ja pohtia yhdessä ratkaisuja. Johtajuusverkoston tavoitteena on rakentaa tulevaisuuden johtamista: edistää johtamista, joka kantaa tulevaisuudessa, uudistaa työelämää ja luo puitteet oppimiselle ja osaamisen kehittämiselle. Verkoston tarkoituksena on jakaa kokemuksia johtamisesta sekä ideoida suomalaisen työelämään työkaluja, jotka mahdollistavat jatkuvan positiivisen kehityksen. Verkosto kokoaa yhteen johtamisuteliaat, jotka haluavat omalla panoksellaan olla rakentamassa Suomeen tulevaisuuden johtajuutta. Verkosto pyrkii luomaan vuorovaikutusta, keskustelua ja ymmärrystä eri sukupolvien välille, jolloin työelämässä pidempään olleiden kokemukset ja onnistumiset yhdistyvät nuorempien, työelämään tuorein silmin katsovien osaamiseen, näkemyksiin ja innovointiin. Liity johtajuusverkostoon LinkedInissä: bit.ly/johtajuusverkosto-linkedin
7
/
J O H TA JA
AMMATILLISET ITSEMURHAAJAT
8
/
J O H TA JA
Hyppyjä korporaatiourapolulta tuntemattomaan
Vastuu omasta työurastasi on lopulta sinun itsesi – ei kenenkään muun. Onko vakaalta ja harkitulta urapolulta loikkaaminen ammatillinen itsemurha vai rohkeuden huipentuma? Johtaja-lehti kysyi hypyn tehneiltä. TEKSTI: MIIA-TATJAANA SALAKKA
P
oikkeaminen menestyksekkääksi mielletyltä urapolulta herätti kuluneena keväänä LinkedInissä laajaa keskustelua Maarit Kettusen aloituksesta. Hän oli jättänyt taakseen pörssiyhtiön turvan siirryttyään vastaperustettuun yritykseen ‒ urakurssin suunnan muutosta oli kommentoitu jopa ammatilliseksi itsemurhaksi. Pitäisikö meidän jokaisen olla huolissaan, että toteuttaessamme salaisia haaveitamme saatammekin tehdä jotain niinkin peruuttamatonta? Ei pitäisi, jos
kysytään Maaritilta, vastaavan loikan vuonna 2020 tehneeltä Elina Seppälältä tai rekrytointikonsultti Jarkko Sipiläiseltä. –Ei sen päätöksen tekeminen ollut kovin helppo prosessi, Maarit kertoo. – Se lähti pienestä “Mitä, jos voisikin rakentaa alusta asti jotain ihan omaa” -ajatusleikistä. Päätöksen tekemiseen meni noin yhdeksän kuukautta, jonka aikana kävin avoimesti muiden ja sisäisesti itseni kanssa dialogia siitä mitä halusin elämältä. Samalla ammatti-identiteettiä piti rakentaa uudelleen ja miettiä millaisia konkreettisia vaikutuksia tällai-
sella loikalla on elämään ja miten niiden kanssa tulee toimeen, kuvailee Maarit. Elina Seppälällä on neuvo hyppyä miettivälle. – Älä hyppää tuntemattomaan, vaan tee kotiläksy hyvin ja valmistaudu uuteen. Tämä korostuu myös silloin, kun mentoroin pörssiyhtiöstä start upeihin siirtyviä. Arki on erilaista ja ikäviltä yllätyksiltä välttyy, kun tietää mahdollisimman hyvin mihin on menossa, vaikka ei olisikaan vielä kokenut sitä. Suurille uramuutoksille on annettava aikansa ja niitä vaikutuksineen on harkittava tarkoin. Jarkko Sipiläinen kertoo
MAARIT KETTUNEN, 32 vuotta
→ → → → → →
Energinen ihmisammattilainen, joka työskentelee arvojohtamisen, avoimen keskustelukulttuurin, yhdessä tekemisen sekä paremman työelämän puolesta. Kymmenen vuoden kokemus ihmistyöstä. Ennen startuppiin hyppäämistä työskenteli pörssiyritys Siili Solutionsilla mm. Head of People & Culture sekä Head of Talent -rooleissa. Yhteiskuntatieteiden maisteri, Johtaminen (YTM). Lisäksi opiskellut henkilöstöjohtamista mm. University of Saskatchewanista sekä Aalto University Executive Educationissa. Harrastuksina salibandyn erotuomarointi ja golf. Tärkein oivallus työelämässä: Ihmiset ja inhimillisyys. Asioita tehdään aina ihmisenä toista ihmistä varten. Kaikella tekemisellä tulee tuottaa arvoa ihmisille ja liiketoiminnalle.
ELINA SEPPÄLÄ, 42 vuotta
→
→ → → → → →
Hallitusammattilainen ja startup-junkie, joka rakastaa haasteita ja riskinottamista. 15+ vuoden kokemus työskentelystä suurten yritysten johtajapositioissa globaalisti, mm. Stora Enso, Director, Energy Sourcing. Hallitusvirkoja puheenjohtajana tai hallituksen jäsenenä: M Room, One Mind Dogs, Cuckoo Workout, Gubbe Kolumnisti, Helsingin Sanomat Hallintotieteiden maisteri, yrittäjä Perheeseen kuuluu kaksi lasta Harrastuksina Twitterissä debatointi, lukeminen, juoksu ja jooga Tärkein oivallus työelämästä: Aina voi yrittää uudestaan. Virheisiin ei kuole ja itse voi vaikuttaa todella moneen asiaan.
9
/
J O H TA JA
1 0
/
J O H TA JA
Monella tuntuu olevan huoli niin sanotusti taaksepäin menemisestä tai lyhyistä työsuhteista, jotka eivät syystä tai toisesta toimineetkaan
hänen työnantajansa kuvaavan ihmisen elämää veneen potkurina. – Työ on yksi neljästä lavasta potkurissa. Samoin kuin koti ja perhe, muut ihmissuhteet sekä terveys ja hyvinvointi. Jos yksi lavoista on vioittunut tai jos uusi työ on vääränlainen lapa, ei potkuri toimi tehokkaasti. Vaihtoehtoisesti, jos hyvinvointi -lapa alkaa kärsiä siitä, ettei pääse toteuttamaan haaveitaan, kärsii koko potkurin toiminta, Jarkko kuvailee. – Vaikka muutoksen tekeminen olisikin pelottavaa tai työlästä, se kannattaa oman hyvinvoinnin vuoksi. Maaritin kohdalla ratkaiseva kysymys oli lopulta se, mitä hän katuisi eniten, jos hän ei hyppäisi uuteen. – Katuisin eniten sitä, että jäisin hyvään, mielekkääseen ja aivan ihanaan työhöni, enkä edes yrittäisi rakentaa uutta ihan alusta asti. Halusin haastaa osaamiseni laajemmin, pohtii Maarit. Elina Seppälä on lähestynyt ammatillisia hyppyjä uuteen tietoisemmin. – Mietin aina, että tätä haluan nyt. Kun keksin mihin suuntaan haluan kehittyä, alan rakentaa sinne tietä ja etsiä niitä palikoita, joilla sinne pääsee. Oma siirtymä pörssiyhtiöstä start up -maailmaan alkoi, kun tunnistin haluavani lisää riskiä ja enemmän hands on -tekemistä. Prosessina se kesti pari vuotta, jonka aikana piti rakentaa sekä verkosto että paketoida oma osaaminen sopivaan muotoon, Elina kuvailee. – Monella tuntuu olevan huoli niin sanotusti taaksepäin menemisestä tai lyhyistä työsuhteista, jotka eivät syystä tai toisesta toimineetkaan, Jarkko Sipiläinen kertoo.
– Rekrytoinnissa on kuitenkin eniten väliä sillä, mikä se tarina näiden päätösten takana on – ja se tarina kannattaa kertoa avoimesti ja rehellisesti. Osaamisen kehitykselläkään ei ole aina mitään tekemistä tittelin arvon kohoamisen kanssa. Osaamistaan voi syventää, tai laajentaa sivusuunnassa. Tulevaisuus näyttäytyy valoisana molemmille naisille, vaikka pörssiyhtiön turva jäikin kauas taakse. – Osaajat erottuvat tittelistä riippumatta. Etenkin pienemmissä yrityksissä kädet savessa tekeminen tuntuu vain nopeuttavan ja laaja-alaistavan osaamisen kehittymistä, Elina Seppälä sanoo. – Olen jo viimeisen vuoden aikana saanut enemmän työmahdollisuuksia kuin koskaan ennen. Ymmärrän, ettei kaikille ole tällaiseen hyppyyn mahdollisuutta, mutta suosittelen harkitsemaan sitä, vakuuttaa Elina.
JARKKO SIPILÄINEN, 41 vuotta
→ → → → →
Operatiivinen johtaja & konsultti, MPS Career Oy Senaattori #78139 Perheeseen kuuluu kaksi tytärtä Harrastukset: kuntoliikunta ja penkkiurheilu Tärkein oivallus työelämästä: Ainoa pysyvä asia on muutos.
Mahdollisuuksia horisontissa näkee myös Maarit Kettunen. – Näen tulevaisuuden täynnä mahdollisuuksia. Se miten oppimansa sanoittaa meni miten meni, ratkaisee työllistymisessä, Maarit summaa. – Lopultahan tässä ollaan sen äärellä, ettei meillä ole kuin yksi elämä ja jokainen määrittää itse sen mikä on tärkeää elämässä, miten rakentaa arkensa sen mukaan ja mikä määrittelee menestyksen. Onko ammatillisia itsemurhia siis lopulta olemassakaan? Ei ole, jos Jarkko Sipiläiseltä kysytään. – On vain erilaisia uratarinoita erilaisissa elämäntilanteissa, joiden timanttisuus riippuu siitä, miten ne sopivat potkuriajattelun mukaisesti osaksi elämän kokonaisuutta, hän tiivistää.
Pikee
4/11
ASTU UPOUUTEEN, Vedos
KATSO Vauvan A VAJAbody ISTARJOUKSE T!
7.4.2021
Yhteyshenkilö: Teijo Virtanen
Vedos
vastuulliseen SNKKn Yhteyshenkilö:
Tarkistathan vedoksen huolella. Huomaamatta jäänyt virhe näkyy myös valmiissa tuotteessa. Tämä suunnitelma on High Peak Finland Oy:n omaisuutta. Suunnitelmaa ei saa luovuttaa kolmannelle osapuolelle ilman High Peak Finland Oy:n kirjallista lupaa. Värit ovat viitteellisiä ja lopputulos voi poiketa tavallisella tulostimella tulostettavista tai näyttöruudun väreistä.
VERKKOKAUPPAAN
T-paita Huppari
Tarkistathan vedoksen huolella. Huomaamatta jäänyt virhe näkyy myös valmiissa tuotteessa. Tämä suunnitelma on High Peak Finland Oy:n omaisuutta. 7.4.2021 Suunnitelmaa ei saa luovuttaa kolmannelle osapuolelle ilman High Peak Finland Oy:n kirjallista lupaa. Värit ovat Teijo Virtanen viitteellisiä ja lopputulos voi poiketa tavallisella tulostimella tulostettavista tai näyttöruudun väreistä.
2/11
Tä
viit
3/11
A
→ shop.nuorkauppakamarit.fi Lappu
Huomisen johtaja Lappu Nahkajäljitelmä
Lappu
Powered by:
High Peak Finland Oy | Tampere | Espoo | Pori myynti@highpeak.fi | highpeak.fi
PANTONE 2925 C PANTONE 2925 C
PANTONE 2726 C
Huolenpitoa WordPress-sivustoillesi
High Peak Finland Oy | Tampere | Espoo | Pori
High Peak Finland Oy | Tampere | Espoo | Pori
myynti@highpeak.fi | highpeak.fi
myynti@highpeak.fi | highpeak.fi
High Peak Finland
|
PANTONE 2925 C
PANTONE 2726 C
Toimin mikro- ja pienyritysten kanssa, joilla ei ole omaa osaamista tai
High Peak Finland Oy | Tampere | Espoo | Pori
High Peak Finland | aikaa huolehtia ja kehittää verkkopalveluitaan. Tämä johtaa heikompaan
myynti@highpeak.fi | highpeak.fi
näkyvyyteen verkossa ja saamatta jääneisiin asiakkaisiin. Tarjoamani huolenpito- pienkehityspalvelut ovat kustannustehokas tapa varmistaa verkkopalveluidesi löydettävyys, toimintavarmuus ja ajantasaisuus. Voit keskittyä täysillä myyntiin ja asiakkaidesi palvelemiseen, kun huolehdin selustastasi. WordPress-päivitykset ja varmuuskopiointi Turvallisuustarkistus ja päivittäinen käytettävyysajan tarkistus 0,5 h vapaata pienkehitystä WordPressin käyttöneuvonta arkisin 9-17
Alkaen 49 €/kk* Kysy lisää JC-Antilta, 045 3255 095 tai tilaa palvelu www.fissiomedia.fi/jci
*Hintoihin lisätään arvonlisävero
High Peak Finland
|
PANTONE 2726 C
KETKÄ? Tiina Hämäläinen (s. 1985) Elinvoimajohtaja, Pöytyän kunta asuu Säkylässä Pyhäjärviseudun NKK Hanna Nieminen (s.1981) Liiketoimintajohtaja, Säkylän kunta Kotoisin Pöytyältä, asuu Turussa Auranmaan NKK Anna-Mari Alkio (s.1983) Kehitysjohtaja, Auran kunta Kotoisin Pöytyältä, asuu Aurassa Auranmaan NKK Riikka Peippo Elinvoimajohtaja, Huittisten kaupunki Asuu Pöytyällä Auranmaan NKK, senaattori #76240
KUNTAKENTTÄ KEHITTYY KAMARIOTTEIN – rohkeasti ja ennakkoluulottomasti
Mitä yhteistä on Auran kehitysjohtajalla, Huittisten elinvoimajohtajalla, Pöytyän elinvoimajohtajalla ja Säkylän liiketoimintajohtajalla? He kaikki tekevät työtään rohkeasti, virheitä pelkäämättä; niin kuin heille on kamariharrastuksen parissa opetettu.
E
TEKSTI: TIINA HÄMÄLÄINEN
linkeinojen ja elinvoiman kehittäminen huomattiin joitakin vuosia sitten tärkeäksi kuntakentällä. Enää pelkkä ”hyvä paikka elää ja yrittää” ei riitä, vaan jokaisen paikkakunnan on löydettävä vahvuutensa uudella tavalla. On erottauduttava muista. Viime vuosina tämän tiimoilta onkin useisiin kuntiin palkattu kehittäjiä tätä työtä tekemään. – Maaseutukunnat eivät kisaa niinkään keskenään, vaan yhdessä kaupungistumista vastaan, Pöytyän elinvoimajohtaja Tiina Hämäläinen pohtii. Koska tittelit ja virat ovat kuntakehittämisen puolella melko uusia, on myös työkenttä tuntematon. Mitä kuntakehittäjä tekee? – Kaikkea markkinoinnista yritystonttien myymiseen ja yrittäjien yritystukien
hakemiseen, Auran kehitysjohtaja AnnaMari Alkio toteaa. – Tässä ammatissa ei kahta samanlaista päivää ole ja siksi se sopii täydellisesti esimerkiksi minulle, hän jatkaa. Julkinen sektori koetaan usein jäykäksi ja byrokraattiseksi työympäristöksi. Ja joskus se sitä onkin. Tilaa kuitenkin riittää kehitykselle, uusille ajatuksille ja rohkeille kokeiluille. – Kunta on ketterä ympäristö uusille ideoille ja erottautua halutaan, Säkylän liiketoimintajohtaja Hanna Nieminen kertoo. – Ja siksi kamaritaustaiset kehittäjät ovat oikein tervetulleita tälle kentälle! Huittisten elinvoimajohtaja Riikka Peippo jatkaa. Nelikko kehittää tällä hetkellä neljää naapurikuntaa niin ammatillisin kuin kamaristakin opituin ottein; rohkeasti ja ennakkoluulottomasti.
Kunnat ovat paitsi mielenkiintoinen uravalinta nuorkauppakamarilaisille, myös loistava yhteistyökumppani. Jokainen nuorkauppakamari toimii jossakin kunnassa tai kaupungissa. Jokaisen kunnan tai kaupungin tavoitteena on olla elinvoimainen ja vetovoimainen. Mikä siis olisikaan sen parempaa yhteistyötä kuin yhteistyö kamareiden ja kuntien välillä? Kun päämäärä on sama ja tavoite tarpeeksi korkealla, on hankala hävitä. Nuorkauppakamarilaiset ovat johtajuuden kehittäjiä. Työelämän tulevaisuuden johtajia. Usein työelämästä ja johtajuudesta puhuttaessa viitataan yksityiseen sektoriin, mutta kehittäjiä ja rautaisia ammattilaisia kaivataan muuallakin. Julkinen sektori on suurten muutosten äärellä ja kehittyy nopeaa vauhtia. Rohkeita johtajia tarvitaan ja kehittäjille on paikkoja tarjolla – kuntakentälläkin.
1 3
/
J O H TA JA
KU M PPA N I
JOHTAMINEN ON TEKEMISTÄ – EI OLEMISTA! Mitä teet työksesi? Olen johtaja.
M
oni johtajaksi nimitetty on saavuttanut tärkeän uratavoitteensa ja lähes välittömästi tehtävässä aloitettuaan kokee sellaista tyytyväisyyttä asemaansa ja tehtäväänsä, että oman toiminnan reflektointi ja altistuminen niin palautteelle kuin kehittymisellekin jää vajaaksi. Osalla johtajista tämä tyytyväisyys ”jää päälle”, eikä omaan kehittymiseen panostaminen tahdo käynnistyä pitemmälläkään tähtäimellä. Tulee tunne, että tässä on hyvä olla ja muiden tulee ponnistella johtajan tavoitteiden täyttämiseksi. Seurauksena on usein huonoa johtamista. Se voi johtaa johtamisen arvosteluun, tiimin työtyytyväisyyden laskuun ja ristiriitoihin johtajan ja työntekijöiden välillä – ja lopulta johtajan arvostuksen laskuun. Miten tämän voisi välttää?
1 4
/
J O H TA JA
Lainaan aluksi amerikkalaista johtamisen professoria, John Maxwellia, jonka luoma malli johtajana kehittymisen portaista on toiminut itselleni vahvana ohjurina johtajuuden kehittymisessä.
Mallissa ensimmäinen porras on nimitys johtajaksi. Tällä portaalla ihmiset seuraavat johtajaa vain aseman vuoksi, mutta johtaja ei ole nimityksen myötä muuttunut paremmaksi ihmiseksi. Toisella portaalla pitää hankkia oikeutus johtaa. Tämä tulee alaisilta, jotka alkavat luottaa johtajaan, joka on heitä lähellä ja kuuntelee. Kolmas porras edellyttää aikaansaamista ja tulosta, sillä kukaan ei halua kuulua häviäjien joukkoon. Tällöin joutuu usein myös tekemään vaikeita päätöksiä ja jotkut kokevat pettymyksiä. Neljännellä portaalla ihmisten kehittäminen nousee keskiöön ja johtajan fokuksen pitää olla siinä, miten huomenna ollaan parempia kuin tänään! Viides porras on huippu, jossa ihmisen seuraavat sinua sen vuoksi kuka olet ja mitä olet heille tehnyt – eivät sen vuoksi mikä asemasi on. Tämä ajatus perustuu lähtökohtaan, että jokainen voi olla hyvä johtaja. Kulkeakseen noita portaita eteenpäin on tehtävä joka päivä työtä oman johtajuuden kehittämiseksi. Kovalla karismalla varustettu johtaja voi olla hetken hyvä johtaja, mutta pitkällä tähtäimellä menestyy
Iiro Pohjanoksa on MPS-Yhtiöiden senior partner, hallituksen jäsen sekä kehitysjohtaja. Hän konsultoi, valmentaa ja coachaa yritysasiakkaita sekä johtoa yli 20 vuoden kokemuksella. Iiro on saanut vuoden 2022 Corporate INTL:n International Leadership Development Consultant of the Year -palkinnon.
sellainen henkilö, joka on valmis altistamaan itsensä kehittymiselle, palautteelle ja alaisten palvelemiselle joka päivä. On tehtävä johtamisen tekoja, jotka ovat hyödyksi johdettaville. Ja vähäisin näistä ei ole johtajan omaan kehittymiseen ja kasvuun panostaminen. Hyvän johtajan tekoihin kuuluu jatkuva oppiminen ja kehittyminen. IIRO POHJANOKSA
OTA VASTUULLISUUSSANASTO HALTUUN Vastuullisuusteema vilisee koko joukon sanoja ja lyhenteitä, jotka vaativat usein avaamista. On hyvä huomata, että rakkaalla lapsella on monta nimeä ja vastuullisuudellakin on monta synonyymiä, kuten yritysvastuu, yhteiskuntavastuu tai englanninkieliset vastineet corporate responsibility ja corporate social responsibility. SANASTON KOKOSI HEIKKI LIUKKONEN.
Yritysvastuu – Yrityksen yhteiskuntavastuu, jolla tarkoitetaan yrityksen vastuuta sitä ympäröivästä yhteiskunnasta, sidosryhmistä ja ympäristöstä Ympäristövastuu – Yritysvastuun ympäristövastuualue, yksi keskeisimmistä yritysvastuun alakäsitteistä Sosiaalinen vastuu – Yritysvastuu ihmisistä, yksi keskeisimmistä yritysvastuun alakäsitteistä Yhteiskuntavastuu – Yritysvastuun yhteiskunnalle, kuten valtiolle ja kunnille osoitettavan vastuun osaalue, yksi keskeisimmistä yritysvastuun alakäsitteistä. Corporate Citizenship – yrityskansalaisuus Responsible Business – vastuullisuusliiketoiminta Suurta osaa termeistä käytetään lähinnä englanniksi. Ota seuraavasta haltuun kansainväliset lyhenteet!
CSR – Corporate social responsiblity CR – Corporate responsibility ESG – Environmental, social and corporate governance SDG – Sustainable development goals eli kestävän kehityksen tavoitteet CDP – Carbon Disclosure Project, voittoa tavoittelematon ilmastonmuutoksentorjuntajärjestö GHG – Greenhouse gas, kasvihuonekaasu, joka ilmakehässä päästää auringonsäteilyn lävitseen, mutta ei maan pinnalta tulevaa lämpösäteilyä aiheuttaen näin kasvihuoneilmiön CO2 – Carbon dioxide, hiilidioksidi, hiilestä ja hapesta koostuva kemiallinen yhdiste, maailman merkittävin ihmisen tuottama kasvihuonekaasu. Hiilidioksidia syntyy hiilipitoisten aineiden palamistuotteena ja kasvit käyttävät sitä raaka-aineena yhteyttäessään.
Hiilinielu – Nimitys luonnon ekosysteemeille ja muille, jotka keräävät ja varastoivat hiiltä sisältäviä yhdisteitä, erityisesti hiilidioksidia. TCFD – The Task Force on Climate Related Financial Disclosures -järjestelmä, joka kertoo sijoittajille yritysten ilmastonmuutoksen vastaisista toimista UN Global Compact – United Nations Global Compact on YK:n sopimus, jolla kannustetaan yrityksiä soveltamaan kestäviä ja sosiaalisesti vastuullisia toimintatapoja sekä kertomaan niiden implementoinnista. GRI – Global Reporting Initiative, kansainvälinen järjestö, joka auttaa yhteisöjä ymmärtämään ja kommunikoimaan vaikutuksia ilmastonmuutoksen vastustamisen, ihmisoikeuksien ja korruptionvastaisuuden edistämisessä. NFI - Non financial information, ei rahamääräinen informaatio, jolla yritys raportoi vastuullisuusasioista, jotka eivät suoraan ilmene tilinpäätöksestä.
1 5
/
J O H TA JA
VASTUULLISUUDESTA LISÄARVOA JA YDINLIIKETOIMINTAA Yrityksille ja yhteisöille vastuullisuus voi tarkoittaa yhä erilaisia asioita. Siinä missä perinteinen yritys saa hyvän omantunnon lahjoittamalla henkilökunnan joululahjarahat hyväntekeväisyyteen, toiselle yrityskansalaiselle vastuullisuus itsessään on osa arkipäivää ja keskeinen elementti sen tuottamaa lisäarvoa ja ydinliiketoimintaa. TEKSTI: HEIKKI LIUKKONEN
1 6
/
J O H TA JA
Yritys osana yhteiskuntaa – millainen on kunnon (yritys)kansalainen? Paljon on vettä virrannut Vantaanjoessa siitä, kun yritysvastuullisuudesta puhuttaessa liikeyrityksen sanottiin tekevän vain ja yksinomaan niin, kuin paha, putkiaivoinen ja empatiakyvytön loppuasiakas käskee. Ei yritysten riippuvuus asiakkaiden mahdollistamasta tulorahoituksesta sinänsä ole mihinkään hävinnyt, mutta todellisuus sen ympärillä on paljon kompleksisempi, kuin miltä se takavuosikymmeninä on näyttänyt. Useimmissa tapauksissa asiakkaat ovat yhä yrityksen tärkeimpiä, ellei tärkein, sidosryhmä. Asiakkaat ostavat – tai jättävät ostamatta – ja siten koko yrityksen olemassaolo on viime kädessä heistä ja heidän maksuhalukkuudestaan kiinni. Asiakkaat eivät kuitenkaan ole pelkästään itsekkäitä oman, välittömän edun tavoittelijoita, vaan päätöksiin ostaa tai jättää ostamatta vaikuttavat myös myyjän tavat kohdella muita sidosryhmiä sekä ostopäätöksen välilliset vaikutukset – toiset enemmän ja toiset vähemmän. Sidosryhmiä voi olla lukemattomia, ja kaikki ne on pyrittävä huomioimaan. Asiakkaiden lisäksi arvoketjun tärkeimpiä sidosryhmiä ovat yleensä henkilöstö, alihankkijat ja raaka-aineen toimittajat. Toisaalta monille liikeyrityksille voi olla elintärkeää ylläpitää hyvät suhteet esimerkiksi lehdistöön, viranomaisiin ja kansalaisjärjestöihin. Vaikka suhteiden merkitys olisikaan kokonaisuuden kannalta erityinen, niiden kriisiyttäminen tai laiminlyöminen voi saada aikaan kertaantuneet mittasuhteet.
Vastuullisen monet tasot ja ulottuvuudet Yrityksen yhteiskuntavastuu on laaja käsite, jota käytetään mitä erinäisimmissä yhteyksissä. Yritysvastuu voidaan jakaa paitsi suurempiin ja pienempiin osa-alueisiin, myös eri ulottuvuuksiin. Pääpiirteittäin yritysten vastuullisuus jaetaan ympäristövastuuseen, joka käsittää vastuullisuuden etenkin luonnosta, maapallosta ja ilmastovaikutuksista, sosiaalinen vastuu, joka tarkoittaa vastuuta toimintaympäristön ihmisistä ja heidän hyvinvoinnistaan sekä taloudellinen vastuu, joka tarkoittaa esimerkiksi yrityksen tuloksellisuutta ja verojalanjälkeä. Siinä, miten vastuullisuus eri muodoissaan näkyy yritysten toiminnassa, on koko kirjo eri sävyjä. Perinteisin tapa osoittaa vastuullisuutta on tehdä vastuullisuutta osoittavia toimia irrallaan varsinaisesta liiketoiminnasta, kuten lahjoituksia hyväntekeväisyyteen. Seuraava taso on käyttää liiketoiminnassa tapoja, periaatteita ja työmenetelmiä, jotka osoittavat vastuullisuutta, kuten vastuullinen työnantajuus, päästöjen vähentäminen tai huolehtiminen verojalanjäljestä. Voimakkaimmillaan yritysvastuullisuus on silloin, kun se itseasiassa on koko yrityksen olemassaolon syy, tärkein lisäarvo ja ydinliiketoimintaa. Tämä on vielä harvinaisempaa, mutta vastuullisuusbisnes kasvaa kohisten.
Kuinka yrityksen yhteiskuntavastuun saa muutettua euroiksi? Vastuullisuudesta liikeidean on löytänyt myös jyväskyläläinen Emmi Lemmetty-Garcia, joka on yrityksellään Skandino raivannut markkinoita vähähiilijalanjälkisille ja turvallisille vauvatarvikkeille. – Asuessani Keski-Amerikassa järjestin hyväntekeväisyysprojekteja ja näin omin silmin, miten paljon mediahuomiota saanut muovi todella tuhoaa ympäristöä. Palasin Suomeen synnyttämään vauvaani ja kiinnitin huomiota lähes kauttaaltaan muovisiin vauvatarvikkeisiin ja -astioihin, joiden valmistuksessa on käytetty ehtyviä fossiilisia raakaaineita ja joiden käytössä oli paljon rajoituksia liittyen esimerkiksi pesuun ja mikrolämmitykseen. Syntyi päätös tehdä sataprosenttisesti turvallinen ja ekologinen vaihtoehto, Emmi kertoo. Silloin Emmi ei vielä tiennyt mihin ryhtyi, sillä pitkä tuotekehitysprosessi vaati paljon kemiallisia testejä ja muita ponnisteluja. Sinnikäs työ johti kuitenkin biokomposiittiin, josta 98 prosenttia on biopohjaisia materiaaleja ja jossa yhdistyvät puun kestävyys ja muovin käytännöllisyys. Varsinaiset tuotteet, vauvaastiat on hiottu loppukäyttäjiä varten yhdessä puhe- ja toimintaterapeuttien ja muiden asiantuntijoiden kanssa. Luonnollisesti huolellisen tuotekehitysprosessin läpikäyneet ja korkealuokkaisista materiaaleista Suomessa valmistetut tuotteet ovat hinnaltaan muovisia kilpailijoita kalliimpi, mutta vaativa kohderyhmä on valmis maksamaan korkeampaa hintaa. On myös tarjottava kuluttajille vaihtoehtoja tehdä vastuullisia valintoja, koska kaikkea ei voi jättää pelkästään yhteiskunnan ja yritysten harteille. Emmi Lemmetty Garcia on 34-vuotias pieksämäkeläis-jyväskyläläinen start up -yrittäjä. Pieksämäen Nuorkauppakamariin hän löysi tiensä 2017 ja on kokenut jc-verkoston olleen avuksi yrittäjänurallaan.
Emmi Lemmetty-Garcia näki omin silmin muovin vaikutukset ympäristössä ja päätti tuoda markkinoille ekologiset lasten astiat. 1 7
/
J O H TA JA
Yli 200 ravintolaa ja yhtä monta elämystä – monipuolisia mahdollisuuksia vuorokauden ympäri.
Kaikki ravintola-, juhla-, ja kokouspalvelut yhdellä kerralla Ota yhteyttä
MARIKA NISKANEN Key Account Manager
+358 45 139 4120 • marika.niskanen@noho.fi
www.noho.fi/ravintolatoiminta
EKOSYSTEEMI
2 0
/
J O H TA JA
ON MENESTYVÄN YRITYKSEN ELINEHTO
Viron entinen pääministeri Taavi Rõivas vaihtoi politiikan startup-maailmaan. Nyt hän kertoo, miten luodaan yritteliäisyyden ekosysteemi, ja miksi hän haluaa päästä eroon yksityisautoilusta.
TEKSTI: VEERA REKO
V
alkoinen auto taulussa näyttää pienen bussin ja henkilöauton yhdistelmältä. Taavi Rõivas vastaa Teams-puheluun toimistolla, jonka tauluissa näkyy tulevaisuuden liikenne. Rõivas on hallituksen puheenjohtaja Auve Tech startup-yhtiössä, joka kehittää itseohjautuvaa liikennejärjestelmää. Sen tarkoitus on päästä eroon henkilöautoista, myös takseista. – Isoisälleni auto oli omaisuutta, joka tuli omistaa koko elämän. Minun lapseni miettivät, miten päästä paikasta A paikkaan B mahdollisimman kätevästi. Siihen me olemme etsimässä ratkaisua, Rõivas sanoo. Rõivaksen johtamassa yhtiössä rakennetaan julkista liikennejärjestelmää, jota on helppo käyttää myös silloin, kun sataa vettä tai kauppakassit painavat. Kaduilla liikennöivät automatisoidut ajoneuvot tarjoavat tähän ratkaisun. Ne vievät kotiovelle asti ja niitä voi käyttää myös lasten kanssa – toisin kuin esimerkiksi sähköpotkulautoja tai -pyöriä. Yhtiön liiketoiminnan ytimessä on vastuullisuus. Rõivas uskoo, että liikkumisen tulevaisuus näyttää erilaiselta kuin vielä osaamme edes kuvitella. Se muuttaa myös rakennettua ympäristöä. Tällä hetkellä kaupungit on rakennettu autojen ehdoilla. – On parkkihalleja ja parkkipaikkoja, jotka vievät paljon tilaa ihmisten viihtymiseltä. Kaupungeista tulisi elävämpiä, jos kaikkea ei olisi rakennettu autoja varten. Tärkeintä on vuorovaikutus Vielä kuusi vuotta sitten Rõivas työskenteli Viron pääministerinä. Virkaan astuessaan hän oli EU-maiden nuorin pääministeri. Poliittinen ura alkoi jo lukiossa. Rõivas sanoo, että hänen polkunsa pääministe-
riksi sisälsi sekä loogisia strategisia askeleita että sattumia. – Se oli tarttumista mahdollisuuksiin, jotka avautuivat eteen. Startup-maailmaan hyppääminen oli Rõivakselta tietoinen valinta. Toinen vaihtoehto olisi ollut jatkaa politiikassa seuraavat 30 vuotta. – Halusin käyttää energiani johonkin uuteen. Teknologia-ala on hyvin erilainen sektori kuin politiikka. Viimeisten vuosikymmenten aikana ekosysteemiajattelu on korostunut yrityselämässä. Jatkuvasti muuttuva toimintaympäristö vaatii vuorovaikutusta muiden yritysten kanssa. Rõivas sanoo, että ekosysteemit ovat startup-yrityksille elintärkeitä. Hän nostaa esimerkiksi virolaislähtöisen Skypen, jonka Microsoft sittemmin osti. – Se osoitti, että Vironkin kokoisessa maassa on mahdollista rakentaa globaali yritys, joka muuttaa maailmaa. Skypen jälkeen Viron startup-ekosysteemi on Rõivaksen mukaan ottanut melkoisia harppauksia eteenpäin. Iso vaikutus on ollut sillä, että menestyneet yrittäjät ovat jatkaneet varallisuutensa sijoittamista uusiin yrityksiin.
”Kukaan ei yksin muuta koko maailmaa” Ekosysteemiajattelussa merkitystä on kaikilla ekosysteemin toimijoilla, myös poliitikoilla, jotka säätävät lakeja ja suuntaavat rahoitusta erilaisiin kohteisiin. Aloittaville yrittäjille Rõivaksella on yksi tärkeä neuvo. – Jo hyvin varhaisessa vaiheessa kannattaa olla yhteydessä muihin yrittäjiin ja rahoittajiin esimerkiksi erilaisten tapahtumien kautta. On todellakin viisasta verkostoitua ja kysyä neuvoa. On paljon ihmisiä, jotka ovat tehneet saman aiemmin. Rõivas sanoo, että Auve Tech ei ole perinteisin startup. He eivät kehitä vain yhtä sovellusta tai ohjelmistoa, vaan haluavat muuttaa koko tavan liikkua. Vastuullinen liiketoiminta ja johtaminen ei Rõivaksen mukaan enää tässä ajassa ole vaihtoehto, se on yrityksen elinehto. – Yksikään yritys ei tietenkään yksin muuta koko maailmaa. Ehkä on järkevintä miettiä, miten juuri teidän markkinapaikassanne, teidän toimialallanne tai tuotteellanne on mahdollista löytää käytännöllisiä tapoja ratkoa ongelmia vastuullisesti, hän sanoo.
Kuka? TAAVI RÕIVAS
→ →
42-vuotias
→
Toimi vuosina 2014-2016 Viron pääministerinä. Vuosina 20122014 Rõivas oli Viron sosiaaliministeri.
→ →
Itseohjautuvia ajoneuvoja ja liikennejärjestelmää kehittävän Auve Tech -startupin hallituksen puheenjohtaja.
Rõivas on opiskellut markkinointia ja kansainvälistä taloutta Tarton yliopistossa. Perheeseen kuuluu puoliso ja kolme lasta.
2 1
/
J O H TA JA
TYÖELÄMÄN TASA-ARVO JA MONIMUOTOISUUS KULKEVAT KÄSI KÄDESSÄ
– kohtaamisen tasa-arvosta pitäisi puhua enemmän Mistä työelämän tasa-arvossa on kyse? Laajentamalla käsitystä monimuotoisuudesta, voidaan tehdä parempia päätöksiä. TEKSTI: MIIA-TATJAANA SALAKKA
2 2
/
J O H TA JA
P
uhuttaessa työelämän tasa-arvosta puhutaan usein naisten ja miesten palkkaeroista, maahanmuuttajien syrjinnästä tai asiaa hahmotetaan jonkin muun yksittäisen esimerkin kautta. Aalto ylipiston työelämäprofessori ja Urheiluliiton puheenjohtaja Sami Itani, mistä työelämän tasa-arvosta oikeastaan on kyse? – Työelämän tasa-arvosta puhuttaessa keskitytään usein ulkoisiin, helposti nähtäviin ilmentymiin kuten sukupuoleen, ikään, tai etnisyyteen, Sami Itani sanoo. – Näissä puitteissa organisaatioiden tasa-arvoteot jäsentyvät usein tarkoittamaan materialistiseen tai mahdollisuuksien tasa-arvoon liittyviä tekoja – eli esimerkiksi, että naisille maksetaan samoista tehtävistä samaa palkkaa kuin miehille tai samoja mahdollisuuksia tarjotaan erilaisille ihmiselle. Tutusta lähestymistavasta unohtuu kuitenkin jotain oleennaista. Sami huomauttaa, että kognitiivinen monimuotoisuus ei näy ulospäin. – Tämä tarkoittaa, että huomioitaisiin myös elämänkokemukset kuten sosioekonominen tausta, ulkomaan kokemukset ja uskomukset. On siis täysin mahdollista, että johtoryhmä, joka koostuu keski-ikäisistä miehistä on kognitiivisesti monimuotoisempi kuin johtoryhmä, jossa jokaisen etninen tausta on erilainen, Sami huomauttaa. Työelämän tasa-arvossa onkin pitkälti kyse monimuotoisuudesta, kyvystä
kohdata ja arvostaa erilaisuutta sekä taidosta hyödyntää monimuotoisuutta. – Uskon, että edellä mainittujen rakenteelllisten tasa-arvotekojen rinnalle tarvitsemme enemmän kohtaamisen tasa-arvoa – eli jokainen sosiaalisesta statuksesta riippumatta kohdataan mahdollisimman samankaltaisesti, Sami sanoo. – Se voimaannuttaa ja antaa tilaa sellaiselle kulttuurille ja johtamiselle, joka pystyy hyödyntämään monimuotoisuuden potentiaalin. Hyväntahtoisuus ilman tekoja ei muuta mitään Sami Itanin mukaan organisaatiossa on helppo aloittaa tasa-arvoteot siitä, mikä näkyy. Esimerkiksi Sami nostaa johtamansa Urheiluliiton, jossa on ollut jo parikymmentä vuotta vilpitön tahtotila lisätä naisten osuutta päätöksentekijöiden joukossa. – Tätä on tahdottu siksi, että tutkimuksista tiedetään monimuotoisten tiimien tekevän parempia päätöksiä. Hyvä tahto ei ole kuitenkaan tuottanu tuloksia syvälle juurtuneiden traditioiden ja kulttuuristen tekijöiden vuoksi. Aloitteestani vuonna 2019 otimme käyttöön sukupuolikiintiöt. Kiintiöt voi myöhemmin poistaa, kun organisaatio on ymmärtänyt, ettei johtaminen ole sukupuolikysymys, kuvailee Sami. Syvään juurtuneet traditiot ja kulttuuri ovat toisin sanoen piirtäneet mieleemme hyvän tahdon ohittavia mielikuvia. – On todella tärkeää, että päätöksentekijöistä ja johtajista jokainen opettelee
tunnistamaan ja haastamaan omia tiedostamattomia ennakko-oletuksiaan, Sami painottaa. Muka-rationaalinen päätöksenteko ylläpitää valtarakenteita Tiedostamattomat ennakko-oletukset vaikuttavat jokaisen päätöksentekoon. Esimerkkinä Sami käyttää tilannetta, jossa 80-prosenttisesti miehistä koostuva hallitus rekrytoi uutta toimitusjohtajaa ja loppusuoralle pääsee kaksi yhtä pätevää kandidaattia. Kumpi valitaan? – Se, josta tulee se “hyvä tunne” on se, joka on päätöksentekijöille samaistuttavampi ja tutumpi vaihtoehto. Tämä on täysin inhimillistä – jos pystymme samaistumaan, luotamme helpommin toiseen, taustoittaa Sami. Kyseessä on siis työelämän muna– kana-ongelma: Kokemusta monimuotoisuudesta tulisi olla, jotta siihen voi päätöksentekijänä luottaa, mutta monimuotoisuudesta ei saa samaistumispintaa tai kokemusta, jos siihen ei uskalla luottaa. – Me ajattelemme edelleen olevamme rationaalisia ja objektiivisia – ja tätä ajatusta pitäisi haastaa. Todellisuudessa olemme erittäin subjektiivisia ja emotionaalisia. Jos uskaltaa luopua rationaalisesta ihmiskuvasta, alkaa myös nähdä ja ymmärtää miksi valtarakenteet suosivat tietyntyyppisiä ihmisiä ja miksi ne ovat juurtuneet niin tiukkaan, Sami sanoo. – Samalla huomaamme, että se miten kohtaamme erilaisuuden on tasa-arvoteko, johon voimme jokainen vaikuttaa itse niin työelämässä kuin sen ulkopuolella.
“Jos uskaltaa luopua rationaalisesta ihmiskuvasta, alkaa nähdä ja ymmärtää miksi valtarakenteet suosivat tietyntyyppisiä ihmisiä.”
Kuka? SAMI ITANI
→ →
Kansainvälisesti menestynyt moniottelija
→ → → → →
Kauppatieteiden tohtori, Aalto Yliopisto
Kauppatieteiden maisteri, Jyväskylän Yliopisto, 2011 tieteenalansa paras Pro Gradu –tutkielma Pörssiyhtiö Adeccon toimitusjohtaja –2021 Urheiluliiton puheenjohtaja Aalto Yliopiston työelämäprofessori Sami Itani valittiin Suomen Adeccon CEO for One Month -kesätoimitusjohtajaksi vuonna 2016, jonka jälkeen hän toimi yhtiön HR-johtajana, PK-seudun aluepäällikkönä ja varatoimitusjohtajana, kunnes tammikuussa 2020 Itani nimitettiin yhtiön toimitusjohtajaksi.
Adeccon “CEO for One Month”-konsepti sekä Suomen Nuorkauppakamareiden Pä1vä Johtajana –projekti molemmat antavat nuorille mahdollisuuden tutustua johtajien työhön sekä edistävät nuorten uramahdollisuuksia uniikilla tavalla. Joidenkuiden muiden lehdessä haastateltujen tapaan Sami Itanin voidaan sanoa tehneen epätyypillisen uravalinnan hypätessään pörssiyhtiön toimitusjohtajan tehtävästä vapaampaan työelämäprofessorin tehtävään antaakseen enemmän aikaa perheelleen sekä suomalaiselle yleisurheilulle.
2 3
/
J O H TA JA
KU M PPA N I
KESTÄVÄ KEHITYS OLVILLA
2 4
/
J O H TA JA
V
astuullisuuden merkitys arvona on noussut erityisesti tänä vuonna. Olvilla olemme jo useamman vuoden miettineet miten voimme tehdä konkreettisia vastuullisuustekoja. Haluamme voida vastata kysymykseen, että nyt kun sitten arvot ovat kerran niin tärkeitä ja vastuullisuus on niissä mainittu erityisen tärkeänä, niin mitä nyt sitten olette aikuisten oikeasti tehneet. Aika monia asioita on tehty, koska me Olvilla haluamme olla mukana pelastamassa maapalloa omalta osaltamme. Neljä vuotta sitten siirryimme käyttämään pelkästään Suomen Luonnonsuojeluliiton sertifioimaa EKO-Energiaa, ensimmäisenä Olvin kokoluokan yrityksenä Suomessa. Se ei ainoastaan takaa vihreää energiaa, vaan huomioi mm. lintujen pesimärauhan. www.ekoenergy.org/fi/ Nälkä kasvoi syödessä. Päätimme tehdä koko panimostamme hiilineutraalin Suomessa. Kun sanomme hiilineutraa-
lin, tarkoitamme aidosti hiilineutraalia, ei kompensaatioilla hyvitettyä ”neutraalisuutta”. Tässä projektissa olemme nyt hyvässä vauhdissa, tehdas tulee olemaan aidosti hiilineutraali vuoden 2023 aikana. Pakkausten merkitys juoma-alan kestävän kehityksen mukaiseen toimintaan on suuri. Vuonna 2021 aloitimme 100% kierrätetystä muovista valmistettujen pullojen käytön. Vuonna 2022 lisäämme niiden käyttöä entisestään. Talvella 2021-2022 siirryimme 100% kierrätetystä kartongista valmistettuihin olutsalkkuihin. Tänä vuonna tulemme siirtymään kokonaan vain niiden käyttöön. Syksyllä 2022 tulemme siirtymään 100% kierrätetystä muovista valmistettuihin 6-pakkehin. Vastuullisuus on myös inhimillisyyttä ja ihmisistä välittämistä. Vuonna 2016 päätimme laittaa varoitusmerkit alkoholipakkauksiin koko Olvi-konsernissa. Koska pakkauksia on noin tuhat, on projekti kestänyt useamman vuoden. Tämän vuoden loppuun mennessä se on
valmis. Varoitusmerkit varoittavat alaikäisiä, raskaana olevia ja autoilijoita. Haluamme olla suunnan näyttäjiä niin vastuullisuudessa kuin kiertotaloudessa. Tammikuussa toimme kauppoihin hävikkihedelmiä hyödyntävän OLVI Iisalmi Appelsiini Lonkeron alkoholittomana 0,0% versiona. Tuote on Vain K-Kaupoista -tuote. Kahta kuukautta myöhemmin toimme kaksi hävikkihedelmiä hyödyntävää tuotetta lisää. Ne kehitettiin yhdessä Jungle Juice Barin kanssa, ja niissä hyödynnetään smoothieiden valmistuksessa syntyvää hukkaa. Toinen tuote on kivennäisvesi KevytOlo Mansikka ja Passion + Hukkahedelmät. Toinen on energiajuoma KevytOlo Natural Energy Drink Tropiikin Maut & Hukkahedelmät. Ne eivät ratkaise läheskään edes Jungle Juice Barin koko hävikkiä, mutta ne voivat innoittaa ihmisiä ja yrityksiä näkemään hävikin raaka-aineena. Kysymys on Jyrki Kataisenkin lempiaiheesta eli kiertotaloudesta. Näemme hävikin hyödyntämisessä merkittävää potentiaalia jatkossakin.
JOKAINEN VOI TEHDÄ JOTAIN – Vuoden yhteiskuntavastuu -projektissa rakennettiin Kestävää Kainuuta
Valtakunnan paras yhteiskuntavastuu-projekti toteutettiin vuonna 2021 Kainuussa. Vaikuttava projekti tavoitti yli 10 000 ihmistä ja saa jatkoa myös tänä vuonna.
K
ajaanin nuorkauppakamarin Kestävä Kainuu -projektin päätavoitteena oli tuoda kestävän kehityksen moninaiset teemat laajasti esille yhteiskunnassa. Projektin tavoite oli, että jokainen ikään tai taustaan katsomatta pystyy osallistumaan viikkoon ja oppii lisää siitä, kuinka arjen pienillä teoilla pystyy olemaan osana muutosta kohti kestävämpää yhteiskuntaa ja maailmaa. – Keinoja haluttiin tuoda esille positiivisen kautta ja syyllistämättä ketään – jokainen voi tehdä jotain! tiivistää Kajaanin nuorkauppakamarin puheenjohtaja 2021 Janika Ohtonen. Monipuoliset teemat haastoivat eri kohderyhmät mukaan Projekti haastoi osallistujat mukaan aktiiviseen toimintaan teemahaasteiden avulla. Lähes vuoden kestänyt projekti toteutettiin laajassa yhteistyössä paikallisten toimijoiden ja yritysten kanssa. Pääyhteistyökumppaniksi mukaan lähti Kajaanin kaupunki. Kestävä Kainuu -haasteessa paikalliset yhteisöt kutsuttiin mukaan tekemään eri kokoisia kestävän kehityksen tekoja ja viestimään niistä. Yhteishaasteen lisäksi ravintolat haastettiin erikseen nostamaan kasvis- ja vegaaniruokavaliot näkyvästi esille Kestävä Kainuu -viikon ajaksi. Yhteistyössä kaupunginkirjaston kanssa toteutetussa lukuhaasteessa ihmisiä kannustettiin lukemaan YK:n kestävän kehityksen tavoitteita tukevia kirjoja. Erityisen tärkeänä teemana Kestävä Kainuu -viikolla oli tiedon tarjoaminen myös lapsille ja nuorille. Alueen kouluille
toimitettiinkin tehtäväpaketit, joiden tarkoituksena oli antaa inspiraatiota ja helpotusta opettajille kestävän kehityksen opetukseen. Kestävää Kainuuta myös vuonna 2022 – Halusimme alusta lähtien mahdollistaa projektin jatkuvuuden ja monistettavuuden. Sen varmisti huolellinen dokumentointi koko projektin ajan, tiivistää Janika. Projektitiimin tavoitteena on toteuttaa Kestävä Kainuu tänä vuonna vähintään yhtä suurena kuin vuonna 2021. Tapahtumat ja koulutukset painottuvat syksyn Kestävän kehityksen viikolle, mutta tapahtumia on koko vuoden ympäri. – Tänä vuonna erityisenä teemana on hiilijalanjäljen pienentäminen sekä
yritysten että yksilöiden näkökulmasta. Yrityksille esitellään matalan kynnyksen ympäristöjärjestelmiä ja yksityishenkilöille tarjotaan sähkönkulutusmittareita käyttöön, Kainuun nuorkauppakamarin puheenjohtaja Mika Seppänen nostaa esimerkkeinä. Projektissa keskeisenä tavoitteena on tietoisuuden lisääminen kestävästä kehityksestä ja kannustaminen arjen kestäviin valintoihin. – Yksittäinenkin ihminen voi vaikuttaa omilla pienillä teoillaan. Niiden myötä jokainen voi olla osa isoa muutosta, Mika kannustaa.
Vastuullisen Bisneksen Viikko 30.5.-3.6.2022 Vuonna 2022 kaikilla kamareilla on mahdollisuus lähteä mukaan toteuttamaan Kestävä Kainuu -projektin hengessä vastuullisen yritystoiminnan edistämistä kansallisella Vastuullisen Bisneksen Viikolla. Teemaviikko toteutetaan eurooppalaisella kestävän kehityksen viikolla. Viikon aikana teemapäivät ovat: Ma 30.5. Vastuullisuus kilpailutekijänä Ti 31.5. Vastuullisen muutoksen johtaminen Ke 1.6. Kestävä kehitys ja kiertotalous To 2.6. Hyvä työelämä Pe 3.6. Vastuullinen bisnes - kansallinen päätapahtuma Viikkoon sisältyy myös #vastuullinenbisnes -haaste yrityksille.
2 5
/
J O H TA JA
TYÖPÄIVÄN TARJOAMINEN NUORELLE ON YHTEISKUNTAVASTUUN KANTAMISTA Päivä Johtajana -projekti tarjoaa jälleen sadoille nuorille näköalapaikan työelämään ja johtajuuteen. Ensimmäistä kertaa yritykset ja nuoret törmäytetään digitaalisella alustalla. TEKSTI: LAURA PULLINEN
I
nnostus on puhelinlankojakin pitkin käsin kosketeltavissa, kun kansallinen päällikkö Outi Laitinen kertoo Päivä Johtajana -projektin uudistuksista. – SNKK:ssa nähtiin tarve lähteä kehittämään Päivä Johtajana -projektia omana kokonaisuutenaan, irrallaan kilpailusta. Ensimmäistä kertaa meillä on oma projektitiimi! ensimmäinen kansallinen päällikkö Outi innostuu. Projektin uudistamisvauhti on ollut kova. Pääyhteistyökumppaniksi löytyi vuonna 2016 lanseerattu suomalainen WorkPilots, jonka digitaalinen alusta törmäyttää yritykset ja tekijät toisiinsa. Palvelu on laajasti käytössä koko Suomessa ja käyttäjiä on jo yli 40 000. – Yhteistyö mahdollistaa sen, että ensimmäistä kertaa kaikki projektiin osallistuvat nuoret saavat tehdystä työstä myös palkan, tähdentää Outi. Alustan myötä kampanjaan osallistuminen on mahdollista yhä useammalle:
alusta on käytössä koko Suomessa, useammalla eri kielellä. Vastuullisuus näkyviin Kansallinen päällikkö muistuttaa, että projektiin osallistuminen on yritykselle keino tehdä omaa yhteiskuntavastuutaan näkyväksi. On vastuullinen teko antaa nuorelle mahdollisuus tutustua työelämään ja edistää työllistymistä. – Päivä Johtajana tarjoaa myös työnantajalle mahdollisuuden päästä kuulemaan nuoren sukupolven ajatuksia työelämästä ja sen kehittämisestä. Yhteiskunta tarvitsee työpaikkoja ja uusia yrittäjiä, ja tuoreita tekijöitä on syytä kuunnella. WorkPilots-alustan myötä myös nuorelle jää myös arvio ja mahdollinen suositus seuraavia työpaikkoja varten. – Viesti nuorille on, että mahdollisuuksia on, kun vaan niihin tarttuu. Päivä Johtajana on erinomainen tapa kurkistaa oman unelma-alansa arkeen, Outi muistuttaa.
Mikä Päivä Johtajana?
→
2 6
/
J O H TA JA
→ → → →
Suomen Nuorkauppakamarien vuosittainen valtakunnallinen kampanja, jossa nuoret pääsevät päivän ajaksi seuraamaan johtajan työpäivää Kampanjaan voivat osallistua 16–24-vuotiaat nuoret ja kaikenlaiset ja -kokoiset yritykset ja yhteisöt Kampanjan käytännön järjestelyistä vastaavat paikalliset kamarit Päivä Johtajana on järjestetty vuodesta 2013 alkaen Tänä vuonna kampanjaviikkoa vietetään 7.–11.11.2022
Kamarille mahdollisuus kumppaniverkoston laajentamiseen Uudenlaista Päivä Johtajana -konseptia pilotoidaan alkukesällä Espoon nuorkauppakamarissa yhteistyössä BNI:n ja Aalto Yliopiston HR-yksikön kanssa. – Olen iloinen, että Espoosta löytyi uskallusta kokeilla aivan uutta! Pilotin avulla löydetään mahdollisia kompastuskiviä, jotka ehditään vielä silottaa ennen varsinaista kampanjaviikkoa marraskuussa, kansallinen päällikkö iloitsee. Tuttuun tapaan paikalliskamarit kontaktoivat projektin myötä alueidensa yrityksiä ja oppilaitoksia. Yhteistyökumppanit ja nuoret ohjataan WorksPilots-alustalle. – Päivä Johtajana tarjoaa myös paikalliskamareille mahdollisuuden luoda entistä syvempiä kumppanuussuhteita matalalla kynnyksellä ja positiivisella viestillä, Outi kannustaa.
4X
VIESTINNÄN VASTAISKU Ensi syksynä kokoustetaan savolaisten ydinmailla, kun Kuopion ja Warkauden Nuorkauppakamarit järjestävät kansallisen vaalikokouksen 7.—9.10.2022 Kuopiossa. TEKSTI: HETA JYRÄLÄ | WILLE MARKKANEN
1) Ottaudu teemaan lukupiirissä Kokouksen teema on aina ajankohtainen viestintä. Toukokuusta syyskuuhun järjestetään kuukausittaisia lukupiirejä. Jokaiselle kuukaudelle on oma kirjansa ja ne puretaan yhteisessä Teamsissa loppukuusta. Kaikki kirjat ovat saatavilla myös englanniksi ja ne sivuavat muun muassa sanatonta viestintää, vaikuttavan puheen pitämistä, vuorovaikutustaitoja sekä suhdettamme sosiaaliseen mediaan. Lukupiirit järjestetään suomeksi ja englanniksi.
3) Tutustu savolaiseen vieraanvaraisuuteen Savossa vieraista pidetään huolta, joten kokousvieraidemme käytössä on kiintiöt neljässä keskustan hotellissa. Vastaiskukokouksen pääpallopaikka on Original Sokos Hotel Puijonsarvi, jossa myös tulojuhla pidetään. Kuopiossa riittää tutustumista myös seuralaisille ja lapsille, joten kokoukseen kannattaa saapua koko perheen voimin. Varsinaisen kokousohjelman lisäksi erilaista sosiaalista ohjelmaa on runsaasti.
2) Löydä sisäinen savolaisesi Savolaiset ovat tunnetusti tarinoitsijoita. Monipuolinen kokousohjelma tarjoaa aimokattauksen vinkkejä siihen, miten oman viestin voi toimittaa perille sutjakasti. Hersyvää savolaista tarinankerrontaa tarjoaa myös näyttelijä-ohjaaja ja yrittäjä Ismo Apell. Apellin puheenvuoro käsittelee vuorovaikutuksen sietämätöntä keveyttä ja siinä tarkastellaan ihmisten välisiä vuorovaikutustilanteita. Kierompaankin savolaiseen mielenlaatuun pääsee kurkistamaan, sillä tässä kokouksessa opit, kuinka huijaat Power Pointilla.
4) Treenaa naurulihakset valmiiksi Kotiin mennessä naururyppyjä on syntynyt varmasti pari lisää, sillä olet juuri tavannut satoja uusia ja vanhoja nuorkauppakamariystäviä. Pieni kujeilu alkaa jo heti perjantaina. Tulojuhlaa juhlitaan Viärinymmärtäjien teemalla – vastuuhan siirtyy tuttuun tapaan kuulijoille. Seuraavana aamuna kroppa herätellään uuteen päivään kamppailulajien avulla kello 5.55. Lauantaina käydään läpi koko tunneskaala. Luvassa on Suomen Nuorkauppakamareiden jännittävin ja kutkuttavin hetki, sillä silloin valitaan tekijät seuraavalle vuodelle.
VIESTINNÄN VASTAISKU PÄHKINÄNKUORESSA
→ → → → → → →
Kokouspaikkana toimii Kuopion Musiikkikeskus Tulojuhla järjestetään HQ-hotelli Original Sokos Hotel Puijonsarvessa Päähotellin lisäksi majoituskiintiöt löytyvät Scandic Kuopiosta, Scandic Atlaksesta sekä Lapland Hotels Kuopiosta Gaalaa juhlitaan Kuopio-hallissa Alustava aikataulu ja ensimmäiset ohjelmanostot löytyvät verkkosivuilta Rekisteröinti on avoinna 22.9.2022 saakka Lisätiedot & rekisteröinti www.viestinnanvastaisku.fi
2 7
/
J O H TA JA
SENAATIN SIV UT
Kajaanin Nuorkauppakamari vastaanottamassa kunniakirjaa Suomen Nuorkauppakamarit ry:n kansallisessa vuosikokouksessa Tampereella.
TUKENA JO 60 VUOTTA
2 8
/
J O H TA JA
S
uomen Senaatti on perustettu vuonna 1962, vain viisi vuotta Suomen Nuorkauppakamarit ry:n perustamisen jälkeen. Alussa jäsenmäärä oli alle kaksikymmentä henkilöä. Tänään Suomen Senaatissa on yli 1200 jäsentä. Kaikkien näiden vuosien aikana tärkein tehtävämme on ollut tukea tulevaisuuden tekijöitä, nuorkauppakamarilaisia ja nuorkauppakamaritoimintaa Suomessa. Senaatin 60-vuotisjuhlavuoden aikana rahallista tukea annetaan merkittävästi aluekokousorganisaatioille. Tavoitteena on saada mahdollisimman paljon senaattoreita kuhunkin aluekokousviikonloppuun ja verkottumaan keskenään sekä erityisesti jäsenten kanssa. Näin pyritään auttamaan järjestäjäkamareita pääsemään helpommin break eveniin osallistujien lukumäärän suhteen ja kokousten kasvaneen osallistujamäärän auttavan esim. yhteistyökumppanineuvotteluissa. Pidemmällä tähtäimellä senaattoreiden
aktivointi mukaan toimintaan auttaa kamareiden toimintaa toivottavasti myös tulevaisuudessa. Juhlavuoden tuen lisäksi Suomen Senaatti on jakanut yli 30 vuotta Senaatin palkintoa. Senaatin palkinto myönnetään paikalliselle kamarille tunnustuksena parhaasta yhteiskunnan kehittämiseen tähtäävästä projektista. Palkintoa tavoitteli kaikkiaan 13 hakemusta eri kamareista. Tänä keväänä Senaatin 4.000 euron suuruisen palkinnon sai Kajaanin Nuorkauppakamari projektilla Kestävä Kainuu. Projektin ajankohdaksi valittiin Euroopan Kestävän Kehityksen -viikko, jonka ajalle Kestävä Kainuu -teemaviikko sijoittui. Viikon jokaiselle päivälle valittiin yksi YK:n kestävän kehityksen tavoite, joiden ympärille eri päivien ohjelmat rakentuivat. Tavoitteena oli, että jokainen ikään tai taustaan katsomatta pystyy osallistumaan viikkoon ja oppii lisää siitä, kuinka arjen pienillä teoilla pystyy olemaan osana muutosta kohti kestävämpää yhteiskuntaa ja maailmaa. Keinoja haluttiin tuoda esille
positiivisen kautta ja syyllistämättä ketään – jokainen voi tehdä jotain. Yhdessä paikallisten yritysten, yhteisöjen ja muiden toimijoiden kanssa järjestettiin 24 kaikille avointa koulutusta ja tapahtumaa kestävän kehityksen teemojen esiintuomiseksi. Koulutuksilla tavoitettiin 300 henkilöä. Markkinointia ja erilaisia sometempauksia tehtiin pitkin projektin toteutusta. Näillä toimilla tavoitettiin n. 10.000 ihmistä. Onnea Kajaanin Nuorkauppakamarille hienosta projektista! JARMO MALIN #65493 SENAATIN PUHEENJOHTAJA
Senaatin yhteystiedot: suomensenaatti.fi
Ensimmäiselle työelämän menestystarinan tilaajalle pullo shampanjaa!
EXE Headhunting – Työelämän menestystarinoita turhautumatta EXE Headhunting on vaativien asiantuntijoiden, päälliköiden ja johdon suorahakuihin erikoistunut yritys, joka tekee asiat hieman toisin kuin muut.
Hannu Järvimäki Liiketoimintajohtaja hannu.jarvimaki@exe.works 050 367 0862 www.exe.works
Matilda Aira Headhunter matilda.aira@exe.works 040 046 9097
KO LU MNI
G PS -
SIGNAALIA
3 0
/
J O H TA JA
EI LÖYDY “GPS-signaalia ei löydy” sanoo navigaattori, renkaat jyystävät kapeaa tietä norjalaisen tunturin rinteellä. Mielessä pyörii keskustelu ammatillisista itsemurhista ja YouTubesta katsomani keskustelu J. K. Rowlingin ja Oprah’n välillä. Missä vaiheessa oma määritelmäni menestyksestä oli muuttunut näin täysin? Missä vaiheessa olin alkanut tuntea itseni menestyksekkääksi siitä huolimatta, että olin juuri jättänyt hyvän työni mainostoimistossa, muuttanut autooni ja haaveeni kirjailijuudesta oli vasta näppäimistön suhinaa – tai kuten voisi sanoa hukannut GPS-signaalin? Ehkä iso osa syytä menestysmääritelmäni täyskäännökselle oli juuri näiden kahden käymä keskustelu. Aikana, jolloin J. K. Rowling oli saanut Harry Pottereista viimeisen kirjoitettua ja Oprah oli juuri tehnyt viimeisen jakson Oprah Show’ta, he kävivät keskustelua, miten jatkaa menestyksen huipulta eteenpäin. Molemmilla oli ulkomaailman luomat paineet tehdä jotain entistä suurempaa kohdassa, jossa on vaikeaa kuvitella, mikä voisi olla suurempaa. Lamaantumisen tai suuremman jahtaamisen sijaan molemmat sanoivat: “I don’t want to be chasing the
phenomenon.” Se, mitä seurasi oli aivan erillinen kokonaisuus ja vaikka saavutuksista olikin ylpeä, sitä ei voi voittaa – ja sen ymmärtäminen oli vapauttavaa. Se viimeinen niitti tehdä “ammatillinen itsemurha” taisi tulla Kilpisjärvellä, jolloin olin jo siivoamassa lomamökkejä. Tarkoitukseni oli vain pitää hengähdystauko ja jatkaa sitten uraputken nousujohteista rakentamista. Yllätyksekseni se, että kirjoittaminen sujui siivoustyön ohella, oli tehnyt minusta myös onnellisemman. Olin aina haaveillut kirjan kirjoittamisesta, enkä obsessiskompulsiivisena tekstintuottajana aina edes tiedä, mitä ajattelen, jos en kirjoita sitä. Kirjailijuus on kuitenkin jotain sellaista mihin GPS-signaalia, valmista tietä tai edes polkua pusikossa on melko turha etsiä. Siksi aina oli ollut jotain “tärkeämpää” kuin kirjan kirjoittaminen. Se, mistä olin haaveillut aina, oli aina ollut se vähemmän tärkeä sivuprojekti. Aina oli ollut jokin “varmempi ura ja tapa hyödyntää intohimoani ja osaamistani tarinankertojana”. Aina oli pitänyt olla “hyvä työ”, sillä muuten “heittäisin maisterin opintoni hukkaan” ja koska “niin kauan kuin
en ole julkaissut kirjaa, en ole kirjailija”. Kunnes siivosin lomamökkejä Kilpisjärvellä ja havahduin siihen surulliseen totuuteen, etten ollut antanut itselleni oikeasti mahdollisuutta. Suurin haaste ei ollut päättää, että jään siivouskomeroon, vaan tuon päässäni elävän yhteiskunnallisen narratiivin haastaminen siitä, mitä menestys oikeastaan on ja miten hyödynnän koulutustani parhaiten maailman hyväksi. Se, mikä voi näyttää huonolta päätökseltä ulospäin, ja jota ilkeimmillään voi kutsua jopa ammatilliseksi itsemurhaksi, on todennäköisesti tarkkaan harkittu päätös alkaa johtaa omaa elämäänsä omilla ehdoillaan. Harva meistä on Rowling tai Oprah, mutta heiltä voi oppia sen, että jos tunnistaa oman siihenastisen menestyksensä ja osaa arvostaa sitä, menestys ei enää tarkoitakaan loputtomasti taivaaseen kohoavaa kasvukäyrää. Sen sijaan se tarkoittaa kykyä määritellä onnistuminen omilla ehdoillaan ulkopuolisten odotusten kaaoksessa, rohkeutta elää itsensä näköistä elämää, joka sisältää itselle tärkeät asiat. KIRJOITTANUT MIIA-TATJAANA SALAKKA
Tuhdin lukupaketin Johtaja-lehden lukijoille on koonnut Ikaalisten kirjakaupan omistaja, senaattori #66665 Satu Holma.
Yritysvastuu & oikeus
Johtaminen ja globaali talous
Vanhala, Anne & Ristaniemi, Michael (toim.)
Tienari, Janne & Meriläinen, Susan
Vastuullisuus on viime vuodet ollut yksi keskeisimmistä yritystoimintaan vaikuttavista teemoista. Yrityksiltä edellytetään yhä enemmän toimia kestävän ja eettisen yhteiskunnan hyväksi. Samaan aikaan yritysvastuuseen liittyviä lainsäädäntöaloitteita on tehty kansainvälisesti ja erityisesti EU:n tasolla ennätysmäärä. Yritysvastuun ja juridiikan rajapintoja käsittelevää kotimaista kirjallisuutta on kuitenkin vähänlaisesti tarjolla. Tämä teos avaa keskustelun yritysvastuun ja juridiikan eri ulottuvuuksista. Se antaa yrityksiä neuvoville juristeille, yritysten johdolle ja vastuullisuuden parissa työskenteleville asiantuntijoille ajatuksen ruokaa ja käytännön neuvoja vastuullisen toiminnan kehittämiseen uudesta näkökulmasta. Kirja rakentuu kolmesta pääosiosta. Ensimmäisessä osassa käydään läpi yritysvastuun oikeudellisen ulottuvuuden päälinjoja sekä esitellään yritysvastuun kehitystä yleisellä tasolla. Toinen osa sisältää kattauksen asiantuntijaartikkeleita yritysvastuun juridisista teemoista, kuten johdon vastuukysymyksistä, kiertotaloudesta ja kestävästä rahoituksesta. Kolmannessa osassa pureudutaan siihen, miten yritysvastuu näkyy juristin työssä.
JCI LUKUP I I RI
INTOA VASTUULLISUUDEN EDISTÄMISEEN JCI LUKUPIIRI
Kirjassa käsitellään johtamisen kysymyksiä, jotka tarjoavat aineksia globaalin talouden hahmottamiseen ihmisten välistä kanssakäymistä ja vuorovaikutusta syvällisesti ymmärtämällä. Vastaukset näihin kysymyksiin avaavat kytköksiä teknologioiden, rahan, kulttuureiden, median ja ympäristön kantokyvyn välillä. Kirja antaa ideoita koronapandemiassa ja sen jälkimainingeissa ajankohtaiseen talouden uudelleenarviointiin ja vastuulliseen organisaatioiden ja yhteiskuntien jälleenrakentamiseen. Se luo informatiivisen, selkokielisen ja kokonaisvaltaisen hahmotuksen siitä, missä ja miten johtaminen nykyisin tapahtuu, miten nykytilanteeseen on tultu ja mihin ollaan menossa. Kirja avaa johtamisen keskeisiä osa-alueita strategian, johtajuuden ja vastuullisuuden kysymysten kautta ja rakentaa niihin erilaisia näkökulmia.
Yritysvastuu 2.0 – Johtamisen uusi normaali Compliance – Eettinen ja vastuullinen liiketoiminta Ratsula, Niina Organisaatioilta odotetaan eettistä, vastuullista ja lain vaatimukset vähintäänkin täyttävää mutta mieluummin ylittävää toimintaa. Pienikin eettinen lipsahdus saattaa aiheuttaa organisaation maineelle - ja sitä kautta taloudelle - merkittäviä kolhuja. Eettiset ja compliance -ohjelmat ohjaavat organisaation toiminnan asianmukaisuutta niin lainsäädännön kuin eettisten toimintatapojen kannalta. Tämä kattava perusteos tarjoaa konkreettisen lähtökohdan compliance-toimintojen ja -ohjelmien rakentamiseen ja jalkauttamiseen organisaatioissa.
Koipijärvi, Terhi & Kuvaja, Sari Yritysvastuu 2.0 – Johtamisen uusi normaali -kirja taustoittaa yritysvastuun kehityskaaria kahden asiantuntijan näkemyksien, kokemuksien ja tulkintojen kautta. Kirja tarjoaa käytännönläheisiä neuvoja yritysvastuun johtamiseen ja vastuullisuustyön organisointiin. Alun perin syksyllä 2017 ilmestyneen kirjan 2. painos on päivitetty kauttaaltaan. Kirjan loppuun on kirjoitettu uusi luku siitä, miten vastuullisuudesta tuli uusi normaali. Kirjan luettuasi ymmärrät, miksi taloudellinen tulos on liian kapea mittari yrityksen menestykselle ja miksi ihmisoikeudet kuuluvat myös pienten ja keskisuurten yritysten agendalle. Yritysvastuu 2.0 - Johtamisen uusi normaali on reseptivihkosi myös silloin, kun valmistaudut sidosryhmien kanssa käytävään vuoropuheluun, oli kyse sitten kansalaisjärjestöistä tai paikallisyhteisöistä.
3 1
/
J O H TA JA
WE WANT YOU! Nuori aikuinen, haluatko kehittää itseäsi ja luoda vastuullista muutosta yrityksiin ja yhteiskuntaan? KYLLÄ
EI
Hae mukaan tai vinkkaa kaverille!
Yritys,
tule mukaan luomaan vastuullista muutosta yhteiskuntaan! www.nuorkauppakamarit.fi/kumppanuus
