VASTUULLISUUDESTA LISÄARVOA JA YDINLIIKETOIMINTAA Yrityksille ja yhteisöille vastuullisuus voi tarkoittaa yhä erilaisia asioita. Siinä missä perinteinen yritys saa hyvän omantunnon lahjoittamalla henkilökunnan joululahjarahat hyväntekeväisyyteen, toiselle yrityskansalaiselle vastuullisuus itsessään on osa arkipäivää ja keskeinen elementti sen tuottamaa lisäarvoa ja ydinliiketoimintaa. TEKSTI: HEIKKI LIUKKONEN
1 6
/
J O H TA JA
Yritys osana yhteiskuntaa – millainen on kunnon (yritys)kansalainen? Paljon on vettä virrannut Vantaanjoessa siitä, kun yritysvastuullisuudesta puhuttaessa liikeyrityksen sanottiin tekevän vain ja yksinomaan niin, kuin paha, putkiaivoinen ja empatiakyvytön loppuasiakas käskee. Ei yritysten riippuvuus asiakkaiden mahdollistamasta tulorahoituksesta sinänsä ole mihinkään hävinnyt, mutta todellisuus sen ympärillä on paljon kompleksisempi, kuin miltä se takavuosikymmeninä on näyttänyt. Useimmissa tapauksissa asiakkaat ovat yhä yrityksen tärkeimpiä, ellei tärkein, sidosryhmä. Asiakkaat ostavat – tai jättävät ostamatta – ja siten koko yrityksen olemassaolo on viime kädessä heistä ja heidän maksuhalukkuudestaan kiinni. Asiakkaat eivät kuitenkaan ole pelkästään itsekkäitä oman, välittömän edun tavoittelijoita, vaan päätöksiin ostaa tai jättää ostamatta vaikuttavat myös myyjän tavat kohdella muita sidosryhmiä sekä ostopäätöksen välilliset vaikutukset – toiset enemmän ja toiset vähemmän. Sidosryhmiä voi olla lukemattomia, ja kaikki ne on pyrittävä huomioimaan. Asiakkaiden lisäksi arvoketjun tärkeimpiä sidosryhmiä ovat yleensä henkilöstö, alihankkijat ja raaka-aineen toimittajat. Toisaalta monille liikeyrityksille voi olla elintärkeää ylläpitää hyvät suhteet esimerkiksi lehdistöön, viranomaisiin ja kansalaisjärjestöihin. Vaikka suhteiden merkitys olisikaan kokonaisuuden kannalta erityinen, niiden kriisiyttäminen tai laiminlyöminen voi saada aikaan kertaantuneet mittasuhteet.
Vastuullisen monet tasot ja ulottuvuudet Yrityksen yhteiskuntavastuu on laaja käsite, jota käytetään mitä erinäisimmissä yhteyksissä. Yritysvastuu voidaan jakaa paitsi suurempiin ja pienempiin osa-alueisiin, myös eri ulottuvuuksiin. Pääpiirteittäin yritysten vastuullisuus jaetaan ympäristövastuuseen, joka käsittää vastuullisuuden etenkin luonnosta, maapallosta ja ilmastovaikutuksista, sosiaalinen vastuu, joka tarkoittaa vastuuta toimintaympäristön ihmisistä ja heidän hyvinvoinnistaan sekä taloudellinen vastuu, joka tarkoittaa esimerkiksi yrityksen tuloksellisuutta ja verojalanjälkeä. Siinä, miten vastuullisuus eri muodoissaan näkyy yritysten toiminnassa, on koko kirjo eri sävyjä. Perinteisin tapa osoittaa vastuullisuutta on tehdä vastuullisuutta osoittavia toimia irrallaan varsinaisesta liiketoiminnasta, kuten lahjoituksia hyväntekeväisyyteen. Seuraava taso on käyttää liiketoiminnassa tapoja, periaatteita ja työmenetelmiä, jotka osoittavat vastuullisuutta, kuten vastuullinen työnantajuus, päästöjen vähentäminen tai huolehtiminen verojalanjäljestä. Voimakkaimmillaan yritysvastuullisuus on silloin, kun se itseasiassa on koko yrityksen olemassaolon syy, tärkein lisäarvo ja ydinliiketoimintaa. Tämä on vielä harvinaisempaa, mutta vastuullisuusbisnes kasvaa kohisten.
