Eko 2/2021

2 2021

Eko

PORVOON ENERGIA -YHTIÖIDEN ASIAKASLEHTI KILPAURHEILIJA ELÄÄ UNELMAANSA

PIENTALON LÄMMITYS­MUODOT

TÄYSSÄHKÖAUTO, HYBRIDIAUTO...?

Sara Kuivisto on menestyksekäs juoksija, mutta millainen hän on ihmisenä?

Lämmitysjärjestelmä vaikuttaa asumismukavuuteen ja kiinteistön käyttökustannuksiin.

Autoilu sähköistyy vauhdilla, ja vaihtoehtoisia ratkaisuja on monia.

2/2021 Eko 1

Valitsemalla

ympäristöystävällistä energiaa välität kanssamme tulevista sukupolvista

KAIKKI MYYMÄMME SÄHKÖ ON PÄÄSTÖTÖNTÄ www.pbe.fi info@pbe.fi

Eko TÄSSÄ NUMEROSSA

18

12

16

8 30

5 UUTISIA Näin uusit sähkö­sopimuksesi Lämpöakku valmis otettavaksi käyttöön 8 LÄMMITYS­MUODOLLA ON VÄLIÄ Pientalon lämmitysratkaisuissa kannattaa tukeutua ammattilaisen apuun 12 ESITTELYSSÄ Uusi talous- ja hallintojohtaja Anu Kiviniemi 13 URAAUURTAVIA RATKAISUJA Porvoon Energia on yksi Suomen vanhimpia energiayhtiöitä

16 KILPAURHEILIJA ELÄÄ UNELMAANSA Sara Kuivisto, menestyksekäs juoksija

24 KAUPUNKILÄMPÖÄ MAAPERÄSTÄ?

Geo­lämpö­hanke edennyt

18 TÄYSSÄHKÖAUTO, HYBRIDIAUTO...

Vaihtoehtoisia ratkaisuja on monia

26 DATAHUB Tiedonvaihtojärjestelmä pian käyttöön

19 SÄHKÖAUTOILEVA TALOYHTIÖ Taloyhtiöissä keskus­tellaan latauspisteiden hankinnasta

27 NIMIKKOURHEILIJA Jesper Lindahlin katse jo ensi kaudessa

21 LATAUSPISTE PIENTALOSSA Oikeanlaisella latauspisteellä varmistat turvallisen lataamisen 22 KAUSITYÖNTEKIJÄT Emilia Valasti ja Konsta Kuusela

28 KUULUMISIA BRYSSELISTÄ Patrick Wackströmin kolumni 29 UUTISIA Sähköinen allekirjoitus 30 KESÄSESONGISTA TALVIKAUTEEN Mökki talvikuntoon

2/2021 Eko 3

PÄÄKIRJOITUS

Paikallinen energiayhtiö edelläkävijänä muutoksessa kohti ilmastoneutraalia tulevaisuutta suomalaisten sähköyhtiöiden kanssa, yhteisomistuksessa olevien hankkeiden kautta. Pitkäjänteisen kehitystyön ja panostustemme ansiosta olemme pystyneet tarjoamaan asiakkaillemme päästötöntä sähköä kilpailukykyiseen hintaan, sähkön korkeasta markkinahinnasta huolimatta. Onkin ollut ilahduttavaa huomata, että kilpailukykyiset hintamme ovat houkutelleet meille syksyn aikana paljon uusia asiakkaita.

Kahden kuukauden työskentelyn jälkeen voin todeta, että Porvoon Energia on vastannut rekrytointiprosessin aikana saamaani mielikuvaa yhtiöstä. Porvoo Energia on paikallinen energiayhtiö, jolla on osaava henkilökunta hyvillä valmiuksilla tulevaisuuden haasteisiin. Työskentelemme aktiivisesti kehittääksemme yritystä edelleen ja ollaksemme myös jatkossa luonnollinen valinta asiakkaillemme.

Måns Holmberg Toimitusjohtaja 1.1.2022 alkaen

Porvoon Energia -yhtiöt Tolkkisten satamatie 1 ja 3 06750 Tolkkinen PL 95 06101 Porvoo puh. 019 661 411 www.pbe.fi info@pbe.fi

4 Eko 2/2021

KUVA: ELLA KAASINEN

Siinä kiteytyy yksi ensimmäisistä ajatuksistani Porvoon Energiasta, minkä toimitusjohtajaksi minut keväällä valittiin energianeuvos Patrick Wackströmin jäädessä eläkkeelle. Minulla on ollut ilo työskennellä Porvoon Energian osaavan henkilöstön kanssa lokakuusta alkaen. Ajankohta on mielenkiintoinen, sillä juuri nyt sekä Suomen että Euroopan energiamarkkinat ovat merkittävien muutosten ja haasteiden keskellä.

Yhteiskunta on syksyn 2021 aikana avautunut asteittain, ja olemme voineet palata normaalimpaan elämään Covid-19-rokotusasteen kasvaessa. Muutos on kiihdyttänyt Euroopan talouden taas kasvuun, mikä vaikuttaa myös energiamarkkinoihin. Raaka-aineiden (kaasu ja kivihiili) sekä päästöoikeuksien hinnat ovat nousseet voimakkaasti. Keskiarvoa pienempien sademäärien takia myös sähkön markkinahinta on noussut voimakkaasti.

Porvoon Energialla on hyvin hoidettuna yhtiönä kaikki edellytykset vastata tulevaisuuden haasteisiin. Olemme jo hyvissä ajoin keskittyneet uusiutuvan ja päästöttömän energian tuotantoon, ja kaukolämpömme tuotetaan pääsääntöisesti fossiilittomista ja uusiutuvista energialähteistä. Vain todella kylminä pakkasjaksoina käytämme lisänä vähäisen määrän maakaasua kyetäksemme vastaamaan myös korkeimpiin kulutushuippuihin. Kaasun ja päästöoikeuksien rajun hinnannousun vaikutukset Porvoon Energiaan ovat olleet selvästi vähäisemmät kuin moniin kilpailijoihimme.

Kevätkumpuun valmistuneen lämpöakun koekäyttö aloitettiin marraskuussa, mikä lisää entisestään kaukolämmön toimitusvarmuuttamme, ja vähentää fossiilisten polttoaineiden tarvettamme. Lämpöakun tehtävä on tasata korkeimmat kulutushuiput: lämpöakkuun voimme varastoida lämpöä käytettäväksi silloin, kun kaukolämmön tarve on suurin.

Porvoon Energia on ilmastoneutraali edelläkävijä myös asiakkaillemme myydyn sähkön osalta. Tuotamme sähköä hakkeesta sekä vesivoimasta. Lisäksi tuotamme päästötöntä sähköä yhdessä useiden muiden

Päätoimittaja Ella Kaasinen

Ulkoasu ja taitto Creative Peak

Toimittajat Rolf Gabrielsson Maarit Gabrielsson Nita Torni

Paino Lehtisepät Oy, Lahti Painos 28 500 kappaletta

UUTISIA TEKSTIT: ELLA KAASINEN

ENERGIANI - Sähköiset palvelut

Muuttopuhelin palvelee Kun muutat uuteen kotiin, saat sähköt helposti ja sujuvasti heti käyttöön soittamalla Porvoon Energian muuttopuhelimeen puh. 019 661 4230.

Muuttopuhelin palvelee suomeksi ja ruotsiksi maanantaista perjantaihin klo 8–18.

Kannattaa hyödyntää!

Porvoon Energian uusi asiakasjärjestelmä

NÄIN UUSIT SÄHKÖ­ SOPIMUKSESI JATKOSSA Keväällä käyttöön ottamamme uusi asiakasjärjestelmä mahdollistaa monia uudenlaisia palveluja asiakkaillemme.

Kotisivuiltamme löytyvästä Online-palvelusta pääset katsomaan kulutustietojasi, voit tehdä muuttoilmoituksen, tarkastella laskujasi ja päivittää omia tietojasi. Palvelusta löydät myös kaukolämmön kulutustiedot. Online-palvelustamme näet myös olemassa olevat sopimustietosi Porvoon Energialla.

PÄÄTTYVÄN SÄHKÖSOPIMUKSESI JATKOTARJOUS Mikäli sinulla on määräaikainen sähkösopimus kanssamme ja olet antanut meille sähköpostiosoitteesi, niin tulet sopimuskauden lopulla – vähintään 1,5 kuukautta ennen sopimuksen päättymistä – vastaanottamaan meiltä jatkotarjouksen sähköpostilla. Sähköpostissa on linkki Online-palveluumme, mitä kautta pääset tarkastelemaan saamaasi uutta jatkotarjousta, sekä hyväksymään tarjouksen.

Mikäli et ole antanut meille sähköpostiosoitettasi, tai et jostakin syystä reagoinut sähköpostilla saamaasi jatkotarjoukseen,

vastaanotat meiltä tekstiviestin. Tekstiviesti sisältää jatkotarjouksen, sekä ohjeet tarjouksen hyväksymiseen.

Noin kuukautta ennen sopimuksen päättymistä saat meiltä vielä perinteisen uusimiskirjeen postitse kotiisi, mikäli et ole jo hyväksynyt tarjousta sähköpostin tai tekstiviestin kautta. Kirjeellä saadun jatkotarjouksen voi hyväksyä jatkossa sähköpostitse lähettämällä sähköpostin asiakaspalveluumme (asiakaspalvelu@pbe.fi) tai lukemalla puhelimen QR-koodinlukijalla tarjouskirjeessä olevan QR-koodin ja seuraamalla ohjeita. Voit myös soittaa asiakaspalveluumme tai postittaa vastaanottamasi tarjouksen allekirjoitettuna asiakaspalvelullemme. On tärkeää, että hyväksyt sopimuksen ennen ilmoittamaamme viimeistä hyväksymispäivämäärää, jotta sopimus alkaa ajallaan. Sopimus pitää vahvistaa järjestelmään kaksi viikkoa ennen sen alkamispäivää.

Ota käyttöösi maksuton sähköverkon häiriövahti Lähetämme sinulle sähkökatkon syyn ja arvioidun keston.

Lisätietoja:

pbe.fi/hairiovahti/

LUONNOLLINEN VALINTA Päästötöntä ja uusiutuvaa energiaa

2/2021 Eko 5

UUTISIA TEKSTIT: ROLF GABRIELSSON, ELLA KAASINEN

Merkittäviä säästöjä BOOSTERILLA Porvoon Energia käyttää ensimmäisenä Suomessa ainutlaatuista kaukolämmön kokonaistuotannon ohjausjärjestelmää.

Porvoon Energian Lämpö- ja tuotanto-osasto on viimeisen kolmen vuoden ajan yhdessä konsulttiyhtiö Afryn kanssa toteuttanut toimintatapamuutoksen. Keskeisessä roolissa on Afryn kehittämä tuotannonohjausjärjestelmä, Afry Performance Booster.

Tuotantoinsinööri Peter Tallberg, joka on Porvoon Energian puolesta vetänyt hanketta, kertoo, että alkusysäyksen toimintatapamuutokselle antoi Afryn asiantuntijoiden esittämä visio, jonka mukaan toimintaa pystyttäisiin tehostamaan jopa miljoonalla eurolla vuodessa ilman investointeja.

– Lähtiessämme projektiin mukaan, Afry pääsi käytännössä kokeilemaan visionsa, ja konseptin ensimmäinen pilottiprojekti lähti liikkeelle.

Tallbergin mukaan ajattelutapa oli ennen sellainen, että tuotetaan varmasti ja tarpeeksi kaukolämpöä kaikille asiakkaille ja siinä sivussa bonuksena sähköä.

– Uudessa toimintatavassa toimintaa peilataan ainoastaan parasta mahdollista tulosta vasten, ja kaikki vähemmän kuin se, on poikkeavaa. Syntyneet sääs-

töt selviävät peilaamalla tuotetun lämmön MWh-hintaa, sisältäen kaikki tulot ja menot kvartaaleittain, niin sanottua baselinea eli vertailukohtaa vasten. Ensimmäisenä baselinena käytettiin vuotta 2017, ja siitä eteenpäin on käytetty edellisen vuoden samaa kvartaalia.

Tallberg kertoo, että tuotannonohjausjärjestelmää varten kerätään dataa eri järjestelmistä yhteen Afryn järjestelmään, jossa hoidetaan kaikki laskenta. Porvoon Energian operaattorit ja muu henkilökunta näkevät omilta näytöiltään, missä mennään. Lisäksi he näkevät näytöltä Ilmatieteenlaitoksen ennusteen ulkolämpötilasta ja ennusteen kaukolämpöverkon tehontarpeesta.

– Näytöltä voi seurata tuotannon kannalta tärkeitä mittareita, jotka mittaavat esimerkiksi menoveden lämpötilaa, viimeisen asiakkaan paine-eroa, turhaa huippulaitosten käyttöä, sähköntuotannon ennustamisen onnistumista ja laitosten rinnakkaisajon maksimaalista hyödyntämistä.

Useammalla seurattavalla mittarilla on sekä ylä- että alaraja. Mittarilla on tavoi-

teprosentti ajasta, jonka pitäisi pysyä kyseisissä rajoissa, muuten työvuoron päättyessä operaattoreiden pitää kirjoittaa asiasta poikkeamailmoitus.

– Ajatuksena on löytää systemaattisia virheitä, joihin pystytään vaikuttamaan.

Näytöltä näkee myös suoraan, paljonko joku epäkohta tarkoittaa rahassa, Tallberg selventää.

Afry Performance Boosterilla on hänen mukaansa myös tulevaisuudessa tärkeä rooli Porvoon Energian lämmöntuotannossa ja -jakelussa.

– Yhtiön kaukolämpöakun valmistuessa, prosessin automatisointia varten tarvitaan mahdollisimman tarkka ennuste verkon lähituntien ja -vuorokausien tehontarpeesta, sekä tieto siitä, miten sitä kannattaa tuottaa.

Konsulttien visiohan oli, että ensimmäisen vuoden aikana tuotantotapaa tehostamalla olisi saavutettavissa miljoonan euron säästöt. Miten kävi?

– Tämä ei toteutunut, mutta säästöä syntyi kuitenkin kunnioitettavat 571 000 euroa, Peter Tallberg kertoo.

Seuraa vikapalveluamme! pbe.fi/vikapalvelut Tarkista sähköverkon tai lämpöverkon jakelutilanne • Tee vikailmoitus jakeluhäiriöistä, myös linjoille kaatuneet puut Tee vikailmoitus katuvalaistuksesta • Ota käyttöösi sähköverkon häiriövahti • Katso häiriötiedotteet

6 Eko 2/2021

LÄMPÖAKKU VALMIS KÄYTTÖÖNOTTOON Kaukolämpövaraston kuumavesisäiliö putkistoineen on valmistunut. Kipinätien lämpökeskuksen yhteyteen Kevätkumpuun rakennettu säiliömuotoinen varasto on jo täytetty kaukolämpövedellä, ja nyt viimeistellään sen instrumentointia ja automaatioasennuksia.

KUVAT: TAAVI KIESILÄINEN, NIKO LAURILA

Porvoon Energian lämpö- ja tuotantopäällikkö Ari Raunio kertoo kesällä 2020 aloitetun investointihankkeen onnistuneen hyvin.

– Lämpövarasto päästään ottamaan käyttöön tämän alkaneen lämmityskauden aikana. Alussa varmaan on jonkin verran kokeilemista ja testaamista niin, että saadaan kaikki säädöt ja ajo-ohjelmat sellaisiksi, kuin me ne haluamme.

Lämpöakkuun verrattavissa oleva vesivarasto on halkaisijaltaan 20 metrin ja korkeudeltaan 40 metrin kokoinen. Siihen mahtuu noin 10 000 kuutiometriä kaukolämpövettä. Kun lämmön kysyntä verkossa on pienempää, kuumaa kaukolämpövettä varastoidaan akkuun ja kysynnän ollessa suurempaa varastovettä otetaan tarpeellisessa määrin käyttöön.

Lämpövarasto sisältyy Porvoon Energian kaukolämpötuotannon lähivuosien noin 45 miljoonaa euron kehitys- ja investointiohjelmaan.

Uusi sähköasema Hattulanrantaan Porvoon Sähköverkko Oy rakentaa Hattulanrantaan uuden sähköaseman, mikä tulee korvaamaan 1970-luvulla rakennetun vanhan sähköaseman.

Hattulanrannan sähköasema tulee vahvistamaan Porvoon keskusta-alueen ja lähialueiden sähkönjakelua ja toimitusvarmuutta. Uudella sähköasemalla varaudutaan myös liikenteen sähköistymiseen. Hankkeen kokonaiskustannus on noin 4,5 miljoonaa euroa ja projektin odotetaan olevan valmis vuoden 2023 syksyllä.

Hattulanrannan sähköaseman suunnittelussa on kiinnitetty erityistä huomiota rakentamisen sovittamiseen yleisja maakuntakaavassa maisemallisesti arvokkaaksi määritettyyn ympäristöön. Rakennukset ja niitä yhdistävä aita muodostavat selkeän kokonaisuuden, joka eheyttää maisemakuvaa ja täydentää alueella olevaa ja tulevaa rakennuskantaa. Arkkitehtisuunnitelmat tehnyt Arkkitehtitoimisto Virkkunen & Co Oy:n Pauliina Aho kertoo, että julkisivuissa käytettävät materiaalit, lehtikuusi sekä ruosteenvärinen säänkestävä teräs, ovat saaneet inspiraationsa alueelta, sekä siellä olevista rakennuksista että sen historiasta.

Sähköaseman esisuunnittelu on tehty yhteistyössä Rejlers Finland Oy:n kanssa,

joka myös toimii rakennuttajakonsulttina. Rakennustoimisto Nousiainen Oy vastaa kojeistorakennuksen, päämuuntajarakennuksen sekä piha-alueen ja aitauksen rakentamisesta suunnitteluineen. Sähkölandia Oy vastaa keskijännitekojeiston urakasta, joka pitää sisällään uuden 2-kiskokojeiston lisäksi muun muassa maasulkuvirran kompensointija loistehonkompensointilaitteistot sekä päämuuntajien liitynnät. Päämuuntajat toimittaa Multirel Oy, jonka edustama tehdas, Koncar, sijaitsee Kroatiassa.

Porvoon Sähköverkko Oy:n Magnus Nylander toteaa, että on hienoa päästä uusimaan myös tämä jo yli 50 vuotta vanha sähköasema ja hyödyntämään uutta laadukasta tekniikkaa.

2/2021 Eko 7

M 8 Eko 2/2021

PIENTALON

lämmitys­muodolla

ON VÄLIÄ!

Lämmitysjärjestelmä vaikuttaa niin asumismukavuuteen kuin kiinteistön käyttökustannuksiin ja jälleenmyyntiarvoon.

M

Mikäli suunnitelmissa on päivittää vanhan talon lämmitysjärjestelmää, tai mikäli olet valitsemassa lämmitysjärjestelmää raken­ teille tulevaan taloon, parhaat tulokset saat, kun tukeudut ammattilaisen apuun. Valin­ nassa huomioitavia näkökohtia on useita, ja ammattilaisen avulla saat valittua ratkai­ sun, joka on käyttövarma ja kohteeseen sopi­ va. Suunnittelussa sovitetaan yhteen asujien tarpeet, taloudelliset näkökohdat, rakennus­ paikan ja rakennuksen mahdollisuudet sekä lämmitysjärjestelmän ominaisuudet.

Ilmastonmuutos ja siihen liittyvät ener­ giansäästö- ja päästövähennystarpeet vel­ voittavat ottamaan huomioon esimerkik­ si hiilidioksidi- ja pienhiukkaspäästöt. Ym­ päristön kannalta suositeltavaa on hank­ kia lämmitysratkaisu, joka käyttää uusiutu­ vaa energiaa. Koko järjestelmän elinkaaren kustannukset on myös hyvä pitää mielessä: lämmitysjärjestelmään tehdään alkuinves­ tointi, minkä lisäksi kertyy huolto-, ylläpi­ to- ja käyttökustannuksia. Esimerkiksi polt­

TEKSTI: NITA TORNI || KUVAT: VIRPI LEHTINEN, NIKO LAURILA

toaineen hinta voi tulevaisuudessa olla iso­ kin kustannuserä.

LÄMMITYSRATKAISUJEN RUNSAUDENSARVI

Markkinoilla on suoranainen runsauden­ sarvi erilaisia lämmitysratkaisuja. Vaih­ toehtoihin kannattaa tutustua huolella ja harkita myös useita erilaisia lämmitysvaih­ toehtoja hyödyntäviä hybridiratkaisuja!

Sähkölämmitys Sähkölämmitys voidaan toteuttaa joko ve­ sikiertoisena sähkölämmityksenä, ilma­ lämmityksenä tai huonekohtaisena pat­ teri- tai lattialämmityksenä. Käyttöveden lämmitykseen tarvitaan erillinen vesivaraa­ ja. Sähkölämmitys on helppo kytkeä ulkoi­ seen ohjaukseen, joka optimoi sähkönkäyt­ töä ja esimerkiksi pudottaa lämmitystä au­ tomaattisesti aikoina, kun tiloissa ei oleilla.

Käyttökustannusten alentamiseksi sähkö­ lämmitystä voi täydentää esimerkiksi ilma­ lämpöpumpulla. Myös puun käyttö esimer­

kiksi varaavissa tulisijoissa kovien pakkas­ ten aikaan alentaa ostettavan sähköenergi­ an määrää.

Kaukolämpö Kaukolämpö on Suomen yleisin lämmitys­ muoto. Kaukolämpöä tuotetaan sähkön ja

EKOENERGIA ON PÄÄSTÖTÖNTÄ JA SOVELTUU SIKSI HYVIN MYÖS LÄMMITYS­ JÄRJESTELMÄSI YMPÄRISTÖ­ YSTÄVÄLLISEKSI ENERGIANLÄHTEEKSI! 2/2021 Eko 9

PORVOON ENERGIAN KAUKOLÄMPÖ ON LÄHES 100 % UUSIUTUVAA.

lämmön yhteistuotantolaitoksissa ja erilli­ sissä lämpölaitoksissa. Kaukolämpöön liit­ tyminen on helppoa ja nopeaa, kun lähis­ töllä on kaukolämmön jakeluverkko. Läm­ pö siirretään kaukolämpöverkosta talon lämmönjakokeskukseen, jossa on lämmön­ siirtimet tilojen lämmitykselle ja lämpimäl­ le käyttövedelle. Lämmönjakotapana käyte­ tään yleensä vesikeskuslämmitystä.

Ilmalämpöpumput Omakotiasuja voi valita useista erilaisis­ ta lämpöpumppuratkaisuista. Ilmalämpö­ pumppu siirtää ulkoilman lämpöenergian huonetilaan, ilma-vesilämpöpumppu vesi­ kiertoiseen lämmitysjärjestelmään, poistoil­ malämpöpumppu taas ottaa lämmitysener­ giaa talosta poistettavasta ilmasta. Ilmaläm­ pöpumppuja voidaan käyttää myös sisäilman laadun parantamiseen sekä viilennykseen.

Oikein mitoitettuna ilmalämpöpump­ pu voi toimia talon ensisijaisena lämmitys­ menetelmänä. Useimmiten niiden rinnal­ le kuitenkin suositellaan varalämmitysjär­ jestelmää kylmimpiä aikoja varten. Yleen­ sä varalämmitysjärjestelmänä käytetään pumpun omia sähkövastuksia.

Ilmalämpöpumput sopivat erinomaises­ ti tukemaan muita lämmitysjärjestelmiä.

Esimerkiksi sähkölämmitteisessä talossa il­ malämpöpumpun käytöllä voidaan tehok­ kaasti alentaa talon lämmityskustannuksia.

Maalämpö Maalämpöpumppu kerää maaperään, kal­ lioon tai veteen varastoitunutta lämpöä. Sy­ vemmissä, kallioon porattavissa lämpökai­ voissa lämpöä saadaan maapallon ytimes­ tä kallioon siirtyvästä energiasta sekä läm­ pimistä pohjavesivirtauksista. Vesikiertoi­ nen lattialämmitys soveltuu erityisen hyvin maalämpöpumpun lämmönjakotavaksi.

Ennen maalämpöpumpun hankintaa on 10 Eko 2/2021

syytä olla yhteydessä sähköverkkoyhtiöön ja selvittää, onko talon pääsulakekoko riit­ tävä, onko hankittava niin sanottu pehmo­ käynnistin tai tasavirtaohjattu pumppu­ malli. Maalämpöputkiston asentaminen edellyttää toimenpidelupaa, ja jos putkis­ toa suunnitellaan asennettavaksi vesistöön, vesialueen omistajan lupaa.

Aurinkokeräimet Ympäristöystävällinen aurinkolämpöjär­ jestelmä koostuu esimerkiksi talon katolle asennettavista aurinkokeräimistä, varaajas­ ta, pumppu- ja ohjausyksiköstä sekä putkis­ tosta. Lämmön jakelu toimii parhaiten ve­ sikiertoisena lattialämmityksenä, vesipatte­ rilämmityksenä tai ilmalämmityksenä. Par­ haiten keräimet soveltuvat päälämmitysjär­ jestelmää täydentäväksi lämmitysmuodoksi.

Pelletit Pelletit puristetaan yleensä sahanpurusta ja puulastuista, joskus hakkeesta tai ranka­ puusta. Pellettilämmitysjärjestelmä koostuu

kattilasta, polttimesta, siirtoruuvista ja varas­ tosiilosta, ja järjestelmä liitetään vesikiertoi­ seen lämmönjakoon. Sekä varastosiilo että pellettien toimitus tontille vaativat runsaas­ ti tilaa: keskikokoinen omakotitalo kuluttaa noin 8 kuutiota pellettejä vuodessa.

Pellettitakkaa puolestaan voi hyödyntää toisen lämmitysjärjestelmän rinnalla. Mo­ net mallit toimivat termostaatin tai ajasti­ men avulla, ja osa voidaan kytkeä vesikier­ toiseen lämmitykseen tai vesivaraajaan.

Hake-, pilke- ja halkokattilat Myös hake- pilke- ja halkokattilat käyttävät polttoaineenaan puuta. Lämmönjakojär­ jestelmänä on yleensä joko vesikiertoinen patteri- tai lattialämmitysverkko. Samoin kuin pellettilämmityksessä, myös tätä läm­ mitysmuotoa harkittaessa on suunniteltava tarkkaan polttoaineen hankinta ja säilytys.

Tulisijat Tulisijojen lämmitystehoa ei kannata ali­ arvioida! Vaikka tulisijat harvoin ovat ai­

noa lämmitysjärjestelmä, niillä on helppo täydentää muita lämmitysmuotoja. Takkaa kannattaa käyttää erityisesti kovien pakkas­ ten aikaan. Tulisijaa harkitsevan kannattaa tutustua myös helppokäyttöiseen pelletti­ takkaan.

Maakaasulämmitys Maakaasulla toimiva lämmitysjärjestelmä on hyvin samankaltainen kuin öljylämmi­ tyksessä. Maakaasua ei kuitenkaan varas­ toida kuten öljyä, vaan lämmitysjärjestel­ mä liitetään paikkakunnan kaasunjakelu­ verkostoon. Maakaasulla on alueellisesti hyvin rajallinen saatavuus, mutta verkos­ ton läheisyydessä se voi olla kilpailukykyi­ nen vaihtoehto. Öljylämmitys Öljylämmitysjärjestelmä koostuu öljykatti­ lasta, öljypolttimesta, säätölaitteista ja öljy­ säiliöstä. Myös öljylämmitys liitetään vesi­ kiertoiseen lämmönjakelujärjestelmään. Öl­ jylämmityksen valitsevien pientaloasujien osuus on tällä hetkellä hyvin pieni johtuen öljyn hinnan noususta. Öljy on myös fossiili­ nen, erittäin hitaasti uusiutuva polttoaine, ja sen käytöstä luopumista suositellaan mm. il­ mastotavoitteiden vuoksi laajasti.

PÄÄSTÖTÖNTÄ KAUKOLÄMPÖÄ Kaukolämmön tuottaminen biovoimalla on linjassa EU:n ilmastopäämäärien kanssa.

Porvoon Energia on päässyt uusiutuvien energianlähteiden käytössä lähes 100 prosenttiin sekä sähkön että lämmön tuotannossa jo nyt, vuosikymmeniä etuajassa.

Tolkkisten biovoimalaitos tuottaa ympäristöystävällistä kaukolämpöä ja kansainvälisesti sertifioitua EKO­ energiaa metsähakkeesta.

– Kaukolämpömme eroaa edukseen päästöttömyydellään, Porvoon

Energian lämmön ja tuotannon päällikkö Ari Raunio kertoo.

– Biopolttoaineena käytetään muun muassa se metsähake, joka ei sovellu muuhun jatkokäyttöön, ja joka muuten jäisi metsään mätänemään. Hakkeen polttaminen ei aiheuta enempää päästöjä kuin luonnollinen maatuminen, joten voidaan puhua todellisista nollapäästöistä.

KUVA: NIKO LAURILA

Hybridiratkaisut Hybridilämmityksellä tarkoitetaan kahden tai useamman lämmitysmuodon yhdistä­ mistä ja vuorottelua esimerkiksi vuoden- tai vuorokaudenajan mukaisesti. Hybridiläm­ mitysjärjestelmissä laitteiden ohjauksen ta­ so vaikuttaa merkittävästi järjestelmän toi­ mintaan ja käyttökustannuksiin. Parhaim­ millaan älykkäät laitteistot huolehtivat sii­ tä, että lämmitysjärjestelmä käyttää kullakin hetkellä edullisinta energiamuotoa.

SÄÄSTÖÄ MYÖS LÄMMITYKSEN TARVETTA VÄHENTÄMÄLLÄ

Lämmitysjärjestelmän valinnan rinnalla on järkevää miettiä myös keinoja, joilla ta­ lon energiatehokkuutta saadaan parannet­ tua ja lämmityksen tarvetta alennettua. Hy­ vin todennäköistä on, että kaikki rakennuk­ sen lämmitystarpeen pienentämiseen täh­ täävät investoinnit ovat kannattavia. Ikku­ noiden vaihtaminen, lämmön talteenotto­ ratkaisut, rakenteiden tiivistäminen ja/tai eristäminen sekä älykäs käytönohjaus voi­ vat vähentää merkittävästi talon lämpöhuk­ kaa ja ostoenergian tarvetta.

Lähteet: Motiva, Energiatehokas Koti, Ymparisto.fi

TARVITSETKO APUA LÄMMITYSTAVAN VALINTAAN? MOTIVAN VERTAILULASKURI LÖYTYY NETISTÄ: http://lammitysvertailu.eneuvonta.fi

2/2021 Eko 11

ESITTELYSSÄ

PORVOON ENERGIAN UUSI TALOUS- JA HALLINTOJOHTAJA

Arjen pienet asiat tekevät iloiseksi Aina oppii uutta!

Syyskuun alussa Porvoon Energialla aloittaneella uudella talous- ja hallintojohtajalla Anu Kiviniemellä on takanaan pitkä ura taloushallinnossa.

TEKSTI JA KUVA: ELLA KAASINEN

Reilun 20 vuoden työkokemuksesta viimei­ set 11 vuotta Anu Kiviniemi on työskennel­ lyt sekä talouspäällikkönä että talousjohta­ jana eri yrityksissä. Myöskään työ teollisuu­ dessa ei ole Anulle täysin uutta ja erilais­ ta, sillä hän on työskennellyt pitkään muun muassa Uddeholmin erikoisterästen parissa viime vuosikymmenellä.

Oman kotikaupungin energiayritykseltä Anu perheineen on ostanut energiaan liit­ tyvät tarpeensa aina. Anu onkin ylpeä uu­ desta työnantajastaan ja siitä, että Porvoon

KUKA? ANU KIVINIEMI SYNTYNYT: 1976 Hamarissa Porvoossa.

KOULUTUS: Taloushallinnon Tradenomi 2000, Kymenlaakson AMK. Opiskelee työn ohessa YAMK-tutkintoa HaagaHeliassa.

HARRASTAA: monipuolisesti liikuntaa, ratsastusta, paritansseja sekä avovesiuintia ympäri vuoden.

NAUTTII: ajasta perheen kanssa.

Perheeseen kuuluu aviomies, kolme tytärtä ja kaksi koiraa.

MOTTO: Omalta mummolta lämmöllä hyväksi havaittuna: ”Sellaista on elämä - tuskaa, vaivaa, voivotusta, kipua ja kolotusta.”

12 Eko 2/2021

Energian sähkö ja kaukolämpö on ympäris­ töystävällisesti tuotettua.

– Se fakta on mukava kertoa, ja sellaiseen toimintaan on hienoa päästä jättämään myös oma jälkensä.

Anun lapsuudenkoti sijaitsee Porvoon Hamarissa. Kesät vietettiin mummolan maitotilalla, lähellä Nilsiää. Luonto ja eläi­ met ovatkin Anulle tärkeitä.

– Toimin nuorena maatalouslomittajana Nilsiän maitotilalla useana kesänä. Vähän vanhempana olin kesätöissä Robin Hood -sekatavarakaupassa.

Arjessa pienet asiat tekevät iloiseksi. Nii­ tä ovat vaikkapa sienestäminen lasten kans­ sa tai se, että kotona odottaa ruoka valmii­ na. Positiivinen palaute tuntuu aina kival­ le, mutta myös se, kun itse pystyy ilahdut­ tamaan toista. Kotona odottavat myös kaksi koiraa – Ukko ja Sansa – joiden innostunut vastaanotto kotiovella ilahduttaa päivittäin.

Millaisena Anu sitten näkee itsensä uu­ dessa roolissaan: yhdeksi vahvuudekseen Anu nostaa pohjattoman uteliaisuuten­ sa sekä kyvyn hahmottaa isojakin kokonai­ suuksia.

– Vuosien esimieskokemuksesta huoli­ matta ajattelen, että olen vieläkin aloitteli­ ja, mutta yritän aina johtaa reilusti ja huo­ mioida koko organisaation tarpeet. Teen päätökset parhaan taitoni mukaan yrityk­

sen parhaaksi. Aina oppii uutta!

Myös ikä tuo armollisemman asenteen: – Välitän aidosti ihmisten hyvinvoinnista ja yritän tehdä kaikkeni, että se näkyy joh­ tamisessani.

Anu haluaa kiittää uutta työyhteisöään siitä, miten lämpimästi hänet on otettu vas­ taan.

– Lyhyessä ajassa olen ymmärtänyt, että tiiminä tätä tehdään ja yhdessä saavutetaan parhaat tulokset! Ainakin yhden haasteen Anu osaa jo nyt kertoa: – Haasteena on jatkaa Porvoon Energian menestyksekästä tietä uuden toimitusjoh­ taja Måns Holmbergin kanssa yhtä hienos­ ti kuin edeltäjämme.

HIILIJALANJÄLKI Sammuttelen aina valoja ja en tuuleta ahkerasti, koska lämpö karkaa. Yritän käyttää hankkimani tavarat loppuun ja olla uusimatta olemassa olevaa vain mielitekojeni takia. Kierrätän pullot, pahvit, sanomalehdet sekä puutarhajätteen.

PITKÄN HISTORIAN AIKANA

URAAUURTAVIA RATKAISUJA Suomen vanhimpiin energiayhtiöihin kuuluva Porvoon Energia Oy – Borgå Energi Ab ohitti viime vuonna 120-vuotismerkkipaalun. Pitkään historiaan mahtuu monta kauaskantoista ja aikanaan uraauurtavaa ratkaisua, joiden tuloksena yhtiöstä tuli jo vuosia sitten kokoluokkansa vihreimpiä toimijoita alallaan.

TEKSTI: ROLF GABRIELSSON || KUVA: ANSSI VUOHELAINEN, NIKO LAURILA

2/2021 Eko 13

1995 Tytäryhtiöt Porvoon Seudun Sähkö Oy, Porvoon Seudun Lämpö Oy ja Porvoon Sähköverkko Oy perustetaan 1911 Yhtiö siirtyy Porvoon kaupungin omistukseen ja muutetaan kunnalliseksi sähkölaitokseksi

1920 Sähkölaitos alkaa ostaa jakelusähköään Etelä-Suomen Voimaosakeyhtiöltä ESV:ltä

1971-73 Ensimmäiset siirrettävät kauko­ lämpökeskukset Kevätkumpuun

1981 Sopimus ESV:n kanssa kaukolämmön toimittamisesta Tolkkisten lämpövoimalaitoksesta Porvooseen

Samana vuonna, 1995, emoyhtiö hankki itselleen osan ESV:n energianjakeluverkoista, joita seuraavana vuonna seurasi ESV:n Tolkkisten voimalaitoksen ostaminen.

1900 1900 Porvoon Sähkö Osakeyhtiö perustetaan

Y

1913 Sähkölaitos muuttaa sille varta vasten suunniteltuihin ja rakennettuihin tiloihin Manner­heimin­kadun varteen

Ympäristöarvot ohjaavat edelleen vahvas­ ti perinteikkään yhtiön toimintaa, mistä on osoituksena esimerkiksi vastikään toteutus­ vaiheeseen viety noin 45 miljoonan euron kaukolämmön tuotannonkehitysohjelma, jolla jo nyt hyvin vähäistä fossiilisten polt­ toaineiden käyttöä vähennetään edelleen.

Pitkä historia sai alkunsa, kun tehtaili­ ja R.W. Ekblom 3. syyskuuta vuonna 1900 perusti Porvoon Sähkö Osakeyhtiön, joka alussa tuotti ja jakeli sähköä lähinnä sisä­ tilojen valaistukseen Porvoossa. Tässä yhti­ össä, joka vuonna 1911 siirtyi Porvoon kau­ pungin omistukseen ja samalla muutettiin kunnalliseksi sähkölaitokseksi, ovat Por­ voon Energian juuret.

Kaupunki alkoi vuonna 1920 ostaa säh­ kölaitokselleen jakelusähköä pari vuotta ai­ kaisemmin perustetulta Etelä-Suomen Voi­

14 Eko 2/2021

1954 Åke Hällsten aloittaa sähkölaitoksen johtajana

1980 Roy Granroth seuraa eläkkeelle siirtyvää Hällstenia toimitusjohtajana

1991 Energialaitos yhtiöitetään Porvoon Energia Oy – Borgå Energi Ab -nimiseksi energiayhtiöksi Harabackaan valmistuu maa­kaasulla toimiva lämpövoimalaitos

maosakeyhtiö ESV:ltä. Sähkön ESV hankki puolestaan AB Stockforsin Kloosarin voi­ malaitokselta.

Ensimmäiset askeleet toiminnan laajen­ tamiseksi kaukolämmön tuotannolla ja ja­ kelulla otettiin vuosina 1971-73, jolloin Ke­ vätkumpuun sijoitettiin muutama siirrettä­ vä lämpökeskus. Vuonna 1981 sovittiin kau­ kolämmön toimittamisesta ESV:n Tolk­ kisten lämpövoimalaitoksesta Porvooseen kaukolämpöputkea pitkin, jonka rakenta­ misen ESV rahoitti.

Kaukolämmön tullessa mukaan sähkö­ laitoksen toimintaan nimi muutettiin Por­ voon kaupungin energialaitokseksi. Kesäl­ lä 1991 energialaitos yhtiöitettiin Porvoon Energia Oy – Borgå Energi Ab -nimisek­ si energiayhtiöksi. Neljä vuotta myöhem­ min yhtiö perusti kolme tytäryhtiötä, Por­ voon Seudun Sähkö Oy:n, Porvoon Seudun Lämpö Oy:n ja Porvoon Sähköverkko Oy:n.

Samana vuonna, 1995, emoyhtiö hank­ ki itselleen osan ESV:n energianjakeluver­ koista, joita seuraavana vuonna seurasi ES­ V:n Tolkkisten voimalaitoksen ostaminen.

Voimalaitosta päivitettiin vuonna 2002 käyt­ tämään puuperäistä biomassaa polttoainee­ naan, ja vuonna 2013 sen viereen valmistui uusi samanlaista polttoainetta käyttävä bio­ lämpövoimalaitos. Yhtiön kolmas lämpövoi­ malaitos on vuonna 1991 käyttöönotettu Ha­ rabackan maakaasulla toimiva laitos.

Kaukolämpötoiminta laajennettiin Lovii­ saan ja Askolaan. Loviisassa Porvoon Ener­ gia aloitti kaukolämmön tuotannon ja jake­ lun vuonna 1999 ja kymmenen vuotta myö­ hemmin yhtiö oli kaupungissa ainoa kau­ kolämpötoimija. Vuonna 2020 Porvoon Energia myi Loviisan toimintonsa inves­ tointiyhtiölle.

Tytäryhtiöt Porvoon Seudun Sähkö Oy ja Porvoon Seudun Lämpö Oy fuusioitiin emoyhtiöön vuonna 2001 ja Sähköverkko­ liiketoiminta yhtiöitettiin Porvoon Sähkö­ verkko Oy:ksi vuonna 2005.

Vuonna 2020 Porvoon Energia aloit­ ti kaukolämmön tuotannonkehitysohjel­ man 2020+ toteuttamisen ohjelmaan sisäl­ tyvän kaukolämpövaraston rakentamisella Kevätkumpuun. Kehitysohjelmaan kuuluu

1999 Kaukolämmön tuotanto ja jakelu alkaa Loviisassa

2002 Tolkkisten voima­ laitosta päivitetään käyttämään puu­ peräistä biomassaa polttoaineenaan

2005 Sähköverkko­ liiketoiminta yhtiöitetään Porvoon Sähköverkko Oy:ksi Magnus Nylander nimitetään yhtiön toimitusjohtajaksi

2007 Langaton WIMAX-verkko avataan

2013 Tolkkisiin valmistuu uusi biolämpö­voima­ laitos vanhan voimalan viereen

2021 Porvoon Energian uudeksi toimitusjohtajaksi valitaan Måns Holmberg eläkkeelle siirtyvän Patrick Wackströmin jälkeen

2000 2001 Porvoon Seudun Sähkö Oy ja Porvoon Seudun Lämpö Oy fuusioidaan emoyhtiöön

2003 Internet-liittymiä tarjoavaa PBEzone-palvelu lanseerataan

Kaukolämpötoiminta laajennetaan Askolaan

lämpövaraston lisäksi lämpöpumppulai­ tos ja uusi kattilalaitos Tolkkisiin sekä uu­ det maakaasukattilat Harabackan tuotanto­ laitokseen.

Sähköntuotannon puolella fokus on tänä päivänä yhä enemmän tuuli-, aurinko- ja ve­ sivoiman puolella. Kaukolämmön kehitys­ ohjelman ratkaisuilla vähennetään oman suoran sähköntuotannon osuutta, kun Ha­ rabackassa tullaan jatkossa tuottamaan vain lämpöä, kuten myös vanhempaa voimalai­ tosta Tolkkisissa korvaamaan rakennetta­ vassa laitoksessa. Ainoastaan uudempi Tolk­ kisten biolämpövoimalaitos tulee edelleen toimimaan CHP-periaatteella, eli siinä tuo­ tetaan samanaikaisesti ja samalla polttoai­ neella sekä lämpöä että sähköä.

Myyntiin muualta hankitun sähkön Por­ voon Energia saa muun muassa lukuisista tuuli- ja aurinkovoimapuistoista, joista yh­ tiö omistaa tuotanto-osuuksia. Osa tulee samalla periaatteella Teollisuuden Voiman, TVO:n, Eurajoen kahdesta ydinvoimalasta.

Porvoon Energia on mukana myös TVO:n valmistumassa olevassa Eurajoen kolman­

2006 Patrick Wackström valitaan Porvoon Energian toimitusjohtajaksi Roy Granrothin jäädessä eläkkeelle

2008 Nettiliiketoiminta myydään Loviisan Puhelimelle

2020 Loviisan toiminnot myydään investointiyhtiölle Kaukolämmön kehitysohjelma 2020+ siirtyy toteuttamisvaiheeseen

nessa ydinvoimalayksikössä sekä Fennovoi­ na 1943, jonka jälkeen konesalitilat kunnos­ man Pyhänjoen vasta suunnitteilla olevassa tettiin toimistotarkoituksiin. Jo vuoden 1920 jälkeen sähköntuotanto oli ollut enää ajoit­ ydinvoimalahankkeessa.

Porvoon Energian myymästä sähköstä taista, kun sähkölaitos ryhtyi ostamaan säh­ kasvava määrä on norjalaisella vesivoimal­ könsä ESV:ltä.

Arkkitehti Sela tuotettua. Edel­ lim A. Lindqvisläkävijän roolil­ tin suunnittele­ lensa uskollise­ man kiinteistön na yhtiö lähti jo PORVOON ENERGIALLA Porvoon Ener­ monta vuotta sit­ ON KUNNIANHIMOISET gia tytäryhtiöi­ ten hankkimaan tuotanto-osuuk­ TULEVAISUUDENSUUNNITELMAT. neen jätti vuon­ na 2018 siirtäes­ sia norjalaisis­ sään hallinnon ja ta pienvesivoima­ loista, kun vesivoiman lisärakentamismah­ muut toimistotoiminnot Tolkkisiin yhtiön dollisuudet Suomessa olivat, ja ovat, hyvin vuonna 2011 Stora Ensolta ostamaan, kun­ nostettuun toimistorakennuskompleksiin. rajalliset.

Hallinnollisesti Porvoon Energia on si­ Kauppaan kuului myös muita rakennuksia, jainnut suurimman osan ajasta Porvoon muun muassa vanha selluloosatehdas sekä Mannerheiminkadun varrella. Yhtiön edel­ maa-alueita.

Muutolla kaikki toiminnot, sekä tuotan­ täjä Porvoon Sähkölaitos rakennutti sin­ ne arkkitehtonisesti arvokkaan talon, johon nolliset että hallinnolliset, saatiin keskitet­ konttoritoiminnot ja sähköntuotanto siir­ tyä Tolkkisiin. rettiin vuonna 1913. Sähköntuotanto jäi lo­ pullisesti pois laitoksen toiminnoista vuon­ 2/2021 Eko 15

Suurin osa porvoolaisista tuntee Sara Kuiviston menestyksekkäänä juoksijana, mutta millainen hän on ihmisenä?

TEKSTI: MAARIT GABRIELSSON KUVAT: ANETTE SUNDSTRÖM

S

Sara Kuivisto huokuu itsevarmuutta, omi­ naisuutta, jota vaaditaan, kun kilpaillaan maailman huippujen tasolla.

– Olen tosi vaativa ja kunnianhimoinen.

Vaadin itseltäni paljon, hän toteaa.

– En tyydy pelkästään hyvään suoritukseen, vaan haluan vieläkin parempaa. Jokaisen har­ joituksenkin teen niin hyvin kuin pystyn, kes­ kityn ja teen huolella kaikki pikkuasiatkin.

Hän lisää, että urheilijan pitää olla itse­ käs ja luottaa itseensä.

– Kaikki menee urheilun pillin mukaan.

Se on Saran mukaan vaatinut hänen lä­ hipiiriltään, vanhemmiltaan ja siskoltaan joustavuutta, jotta he ovat jaksaneet tukea häntä niin henkisesti kuin fyysisesti.

– Täytyy nostaa heille hattua.

Periksiantamattomuuden ominaisuuden hän sanoo olevan kodin perintöä.

– Töitä on pitänyt myös aina tehdä. Ei ole auttanut sohvalla makoilla.

KILPAURHEILIJA SARA KUIVISTO

elää unelmaansa

Juoksu tuli Saran elämään jo lapsuudessa.

– Koulussa olin hyvä liikunnassa, pait­ si joukkuelajeissa, jotka eivät ole olleet mi­ nun vahvuuksiani. Olen enemmänkin sel­ lainen yksinäinen susi.

Kilpaurheilun hän aloitti 16-vuotiaana.

– Menin ensin Porvoon Urheilijoihin.

Meitä oli hyvä tyttöryhmä ja oli hyvät val­ mentajat harjoitella. Juoksin alkuun esteitä ja laidasta laitaan kaikkia matkoja.

Sittemmin urheiluseura on vaihtunut Porvoon Akilleehen.

Saran perheessä on harrastettu kaiken­ laista liikuntaa.

– Vanhempani ovat hyvin aktiivisia ja lii­

16 Eko 2/2021

PORVOOLAINEN

KUKA? SARA KUIVISTO SYNTYNYT: vuonna 1991 Porvoossa VIETTÄNYT LAPSUUTENSA JA NUORUUTENSA: Porvoossa PERHE: vanhemmat Irmeli Veittikoski ja Matti Kuivisto sekä isosisko Hanna Greta ja koira Alwin AMMATTI: urheilija, kokki JUOKSULAJI: keskimatkojen juoksija, edustaa Porvoon Akillesta, valmentajana Ari Suhonen OMAT ENNÄTYKSET: 400 m 55,26; Turku, 800 m 1.59,41 ja 1 500 m 4.02,35; Tokio TOKION OLYMPIALAISET 2021: neljä juoksua ja neljä Suomen ennätystä, 1 500 ja 800 metrin matkoilla välieriin, alitti ensimmäisenä suomalaisnaisena kahden minuutin haamurajan 800 metrillä

kunnallisia. Meillä on pyöräilty, hiihdetty, uitu ja ratsastettu.

Kuiviston perheellä on ollut useita hevosia.

Nytkin tallissa on kolme hevosta ja yksi poni.

– Ihan fyysistä hommaahan hevosten hoitaminen oli, ja samalla tuli niiden kans­ sa oltua ulkona paljon.

Saan tehdä sitä mistä nautin. ta piti ladata itsensä täyteen iskuun. Se vaa­ ti minulta paljon, ja eniten olen ylpeä juuri siitä, että sain kasattua itseni aina niin vah­ vana uudelleen viivalle.

Jotta kilpaurheilija voi treenata, vaatii se taloudellista tukea.

– Perheeni on tukenut minua taloudelli­ Juoksussa Saraa on kiehtonut lajin yksin­ sesti ja menestyksen myötä on tullut spon­ kertaisuus. soreita, paikallisesti muun muassa Porvoon Hän harjoittelee pääsääntöisesti Por­ kaupunki ja Porvoon Energia. voossa, kaksi kertaa päivässä aamuin illoin.

Hän toteaa urheilijan alun olevan aika ki­ Harjoittelu on monipuolista, laidasta lai­ vinen. taan eri nopeuksia, kestävyys-, voima- sekä – Alkuvaiheessa, kun pitäisi tehdä hir­ rataharjoittelua. veästi hommia tuloksien eteen, on vielä ni­ – Porvoossa on hyvät maastot, rantatiet, metön, jolloin on vaikea saada taloudellista Kokonniemi, hiekkatiet ja pururadat. Kyllä tukea. Mutta se polku pitää kaikkien koluta. niitä tulee kierrettyä ahkeraan.

Ari Suhonen on valmentanut Saraa 10 Sara sanoo olevansa ratajuoksija ja tarvit­ vuotta, ja valmentajan osuutta menestyk­ sevansa harjoittelus­ sessä hän pitääkin sa tasaista ja hyvää merkittävänä.

EN TYKKÄÄ RÄMPIÄ baanaa.

– Kemioiden täy­ – En tykkää räm­ tyy ehdottomas­ EPÄTASAISESSA piä epätasaisessa ti pelata. Syksyllä MAASTOSSA. maastossa. Juoksen meillä on parin vii­ mieluummin hie­ kon loma, ja jos si­ kalla, se säästää myös jalkoja. tä ei lasketa, olemme vuoden jokaisena päi­ – Se mikä meiltä puuttuu, on sisäurheilu­ vänä tekemisissä toistemme kanssa. Jos toi­ halli. Siihen pitäisi kyllä satsata. Yleisurhei­ sen naama ärsyttää, ei yhteistyö tule onnis­ lu kuuluu kuitenkin niin sanottuihin pääla­ tumaan. Ilman Arin tietämystä en usko, että jeihin jalkapallon ja jääkiekon lisäksi. nyt olisin tässä pisteessä. Olemme yhdessä Seuraavat kilpailut, joihin hän tähtää saaneet hienoja juttuja aikaiseksi, ja meillä ovat MM-hallikisat Serbiassa ja SM-halliki­ on ollut ainutlaatuinen matka. sat Suomessa.

– Meistä on aika hieno juttu, että 800 Tokion Olympialaisia hän pitää ehdot­ metrin kummankin sukupuolen suomen­ tomasti tähän asti vaativimpana kilpailuna ennätyksen haltijat olemme juuri me, por­ elämässään. voolaiset Ari ja Sara!

– Neljä kertaa siellä juostiin, ja joka ker­ Tulevaisuuden osalta Sara kertoo juokse­

vansa niin kauan kuin se on kivaa, ja moti­ vaatio on korkealla, tähtäimessä vielä arvo­ kisamitali.

Hän sanoo elävänsä sellaista unelmaelä­ mää, josta on haaveillut.

– Saan elää ammattiurheilijan elämää ja tehdä sitä, mistä nautin.

– Elän nyt tässä hetkessä, enkä halua vanhempana harmitella, miksi en yrittänyt.

Panostan kaikkeni tähän ja haluan katsoa, kuinka pitkälle se vie.

Saran voi bongata Kokonniemen kunto­ portaita juoksemassa. Haastatteluaamuna hän oli juossut portaat viisi kertaa.

– On kyllä hienot raput. Kiva on, että kuntalaisille on tehty tuollainen liikunta­ mahdollisuus.

Hän suosittelee juoksua kuntourheilusta kiinnostuneille.

– Se on tehokasta treeniä. Puolikin tun­ tia tekee hyvää.

Sara pyöräilee mielellään poikaystävänsä Olli Lappalaisen kanssa. Olli kuuluu Akil­ leen Green Team –pyöräilyjoukkueeseen ja on maalivahtina saman seuran jääpallo­ joukkueessa.

– Kun molemmilla on elämässä liikun­ ta kilpailutasolla, silloin ymmärtää hyvin, miksi toinen valitsee lenkkipolun eloku­ vaillan sijasta.

– Ystäville tosin joutuu välillä sanomaan, että sorry, en ehdi nyt, mutta onneksi he ovat ymmärtäneet.

2/2021 Eko 17

TÄYSSÄHKÖAUTO, HYBRIDIAUTO...?

Autoilu sähköistyy vauhdilla, ja vaihtoehtoisia ratkaisuja sähkön hyödyntämiseen auton käyttövoimana on monta, aina täysin ja ainoastaan sähköllä toimivasta autosta hybridiin, joka käyttää

V

energianlähteinä perinteistä polttoainetta ja sähköä.

TEKSTI: ROLF GABRIELSSON || KUVAT: SHUTTERSTOCK

Vaihtoehtojen termistö on vieläkin laajempi, eivät enää tai enää jonkun vuoden päästä kun autojen valmistajat ovat luoneet omat valmista yhtään pelkästään polttomootto­ nimikkeensä teknisesti samasta perusrat­ rilla varustettua autoa. Mukana on aina voi­ kaisusta. Esimerkkeinä ladattavista niin sa­ manlähteenä sähkömoottori isommassa tai notuista pistokehybrideistä (joissa on myös pienemmässä roolissa. polttomoottori) käyvät Plug-In, Plug-InHybridi, PHV (Plug-In Hybrid Vehicle) ja PARHAIMMILLAAN KAUPUNKIAJOSSA PHEV (Plug-In Hybrid Electric Vehicle).

Täyssähköauto on hyvä valinta erityisesti hen­ Liikenne- ja viestintäministeriö on lii­ kilölle, joka haluaa pienentää henkilöautoi­ kenteen päästövähennystoimia käsittele­ lun päästöjä ja energiankulutusta. Parhaim­ vässä raportissaan ehdottanut tavoitteek­ millaan se on kaupunkiajossa, jossa päästöt­ si 700 000 tuhatta ladattavaa autoa vuon­ tömyyden edut ovat suurimmillaan. Julkisten na 2030 ja niistä pikalatausasemi­ enemmistö täys­ en verkosto mah­ sähköautoja. Vii­ dollistaa nykyään me vuoden loka­ myös vähän pitem­ PIKALATAUKSELLA SAA kuun lopulla täys­ pimatkaisempaa sähköautoja oli NOIN PUOLESSA TUNNISSA sähköautoilua eri­ Suomessa 7 900 ja tyisesti eteläisen LATAUSTEHOSTA RIIPPUEN ladattavia hybri­ Suomen alueella.

50–150 KILOMETRIÄ LISÄÄ dejä noin 40 000.

Jos ajo sisältää kau­ Ministeriön tavoit­ punkiajon lisäk­ AJOMATKAA. teeseen on vielä si maantieajoa eri matkaa. puolilla Suomea, Erilaisia välimuotoja tullaan sillä matkal­ ladattava, niin sanottu pistokehybridi tai ke­ la näkemään paljon. Jo nyt ovat kuitenkin vythybridi on varmempi valinta. eräät autonvalmistajat ilmoittaneet, että ne Ladattava sähköauto tarvitsee käytän­

18 Eko 2/2021

nössä latauspisteen siellä, missä autoa säi­ lytetään. Tilapäisesti latauksen voi hoi­ taa lämpötolpasta tai vastaavasta kotitalo­ uspistorasiasta, kunhan pitkäaikainen (yli 2 tuntia) latausvirta on rajoitettu riittävän pieneksi (esimerkiksi 8 A). Pistorasia-asen­ nuksen soveltuvuus ja sähköturvallisuus on varmistettava ennen käyttöä̈. Lämpötolpan ajastin ei yleensä mahdollista riittävän pit­ kää latausaikaa.

Käytännössä suositellaan käytettävän var­ ta vasten sähköautoille suunniteltua pisto­ rasiaa ja pistoketta tai latausasemaa. Euroo­ pan alueen julkisiin latauspisteisiin on sovit­ tu yhteinen pistokestandardi (Type 2). Perus­ latauksen teho riittää yleensä tyhjänkin täys­ sähköauton akun lataamiseen yön aikana.

Peruslataukseen (Type 2 -pistorasia) so­ veltuva latauslaite maksaa noin 1 000 eu­ roa. Kustannuksia syntyy lisäksi asennuk­ sesta ja kaapeloinnista sekä mahdollisis­ ta kaapelin kaivutöistä. Latauspisteen voi hankkia myös palveluna.

Pikalataus on mahdollista lähinnä julki­ silla latausasemilla, joita rakennetaan koko ajan lisää. Julkiset latauspisteet sijaitsevat esimerkiksi pysäköintialueilla, kauppakes­

kuksissa, huoltoasemilla tai kadunvarressa.

Lataus edellyttää tunnistautumista maksun kohdentamiseksi. Se varmistaa myös, että kukaan muu ei voi käyttää samaa latausta­ pahtumaa oman autonsa lataamiseen.

Täyssähköauton toimintamatka riittää useimpien käyttäjien päivittäiseen ajoon.

Suomessa henkilöautolla ajetaan keski­ määrin noin 18 000 kilometriä vuodessa eli päivässä keskimäärin noin 50 kilometriä.

MONTA HYVÄÄ SYYTÄ SÄHKÖAUTOILLA

Tulevaisuudessa sähköauton toimintamat­ kan arvioidaan kasvavan jopa 1 000 kilo­ metriin – ihanteellisissa olosuhteissa. Tois­ taiseksi viralliset toimintamatkailmoituk­ set liikkuvat 250 ja parhaimmillaan noin 600 kilometrin välillä. Käytännössä esimer­ kiksi Suomen talvisissa oloissa sähköä riit­ tää ehkä vain puoleen ilmoitetusta mat­ kasta, ajotavastakin riippuen. Ladattaval­ la hybridillä voidaan olosuhteista ja ajota­ vasta riippuen ajaa 20-80 kilometriä pelkäl­ lä sähköllä. Hybridin ajoakusto on pienem­ pi kuin täyssähköautossa.

Ladattavien autojen etuina ovat päästöt­ tömyys, hyvä energiatehokkuus ja matala melutaso sekä mahdollisuus käyttää uusiu­ tuvaa energiaa. Täyssähköauto on ajon ai­ kana päästötön myös liikennetilantees­ ta ja ulkolämpötilasta riippumatta, kun polttomoottoriauton päästöt kasva­ vat ruuhka-ajossa ja kylmäkäytös­ sä. Suomessa sähköautolla aja­ mista voi pitää ekotekona, koska sähköntuotannon päästöt ovat meillä pienempiä kuin monis­ sa muissa maissa, joissa säh­ kö tuotetaan vielä pitkälti hii­ livoimalla. Varsinkin käyttä­ mällä Porvoon Energian hii­ lineutraalia sähköä voi säh­ köautoilija pitää itsensä ekoautoilijana.

Sähköllä ajo on halvem­ paa kuin polttonesteillä ajo. Ladattavan henkilö­ auton, jonka kulutus on esimerkiksi 20 kWh/100 km, energiakustannus on noin 3 euroa/100 km, mi­ kä on noin neljäsosa vas­ taavan bensiinikäyttöisen henkilöauton energia­ kustannuksesta.

Sähköautoileva

TALOYHTIÖ Sähköautoilun yleistyessä yhä

useammassa taloyhtiössä keskustellaan latauspisteiden hankinnasta.

U TEKSTI: NITA TORNI

Useimmissa taloyhtiöissä on parkkipaikoilla jonkinlaista sähköinfraa, esimerkiksi lämmitystolpat, joista autoilija voi ottaa sähköä autonsa talviaikaiseen esilämmitykseen ajastimen avulla. Lämmitystolpasta on mahdollista ladata myös täyssähkö- tai hybridiautoa, mutta sitä ei suo­ sitella, koska tavallisia pistokkeita ei ole tarkoitettu pitkäaikaiseen te­ hoa vaativaan käyttöön. Perustolppien käyttämisestä tulee usein myös tasa-arvokysymys: ilman tolppakohtaista mittarointia taloyhtiö laskut­ taa autopaikoista huomioimatta sitä, minkä verran mistäkin tolpasta energiaa otetaan.

Lähde: Motiva

2/2021 Eko 19

Riippumatta siitä, halutaanko taloyhtiös­ sä investoida osakaskohtaisiin latausmah­ dollisuuden sisältäviin autopaikkoihin vai koko yhtiön käytössä oleviin latausasemiin, kysymyksiä herättävät mm. latausinfran ra­ kentamisen kustannukset. Kustannuksiin vaikuttavat mm. yhtiön sähköpääkeskuk­ sen ja sähköliittymien kunto ja koko: joskus saatetaan joutua hankkimaan erillinen säh­ köpääkeskus latauspisteiden käyttöön. Suu­ rimmat kustannukset syntyvät perusinfra­ töistä kuten kaapeloinneista, joilla varmiste­ taan latauspisteille riittävä sähkönsaanti. In­ vestointi saattaa kismittää, jos ei itse sähkö­ autoile. Latausinfra on kuitenkin myös talo­ yhtiön arvoa nostava tekijä ja tulevaisuudes­ sa todennäköisesti myös edellytys taloyhtiön kiinnostavuuden säilymiselle.

Lainsäädäntö velvoittaa rakentamaan la­ tauspistevalmiuden suurten remonttien yh­ teydessä, kun yhtiöllä on vähintään neljä py­ säköintipaikkaa.

RATKAISUVAIHTOEHTOJA ON USEITA

Yksinkertaisimmillaan parkkipaikalla jo olevan lämmitystolpan pistoke voidaan päivittää sähköautoilun tarpeita vastaavaan Type 2 -pistokkeeseen. Tämä on muutostyö, jonka sähkömies hoitaa nopeastikin – kun­ han on tutkittu, että kiinteistön sähköjärjes­ telmä kestää muutoksen vaatiman tehon­ tarpeenlisäyksen. Tällaisella muutostyöl­

lä ei kuitenkaan ratkaista yhdenvertaisuus­ sa tehtyjen sopimusten ja käyttäjäkohtaisen kysymyksiä, vaan pistokeinfran päivityksen kulutuksen mukaisesti. rinnalle tarvitaan tolppakohtainen mittari­ ratkaisu tai yhtiöjärjestykseen kirjattava la­ KUINKA HANKE ETENEE? tausvastikeratkaisu. Toinen vaihtoehto on Useimmiten projekti alkaa, kun yksi tai valita älykäs latauslaiteratkaisu, jonka avul­ useampi osakas esittää taloyhtiön hallituk­ la sähkön käyttö voidaan laskuttaa käytön selle sähköautojen latausmahdollisuuden mukaan suoraan lataajalta. järjestämistä taloyhtiöön. Hallitus vie asian Laajempia muutostöitä vaativien lataus­ yhtiökokouksen käsiteltäväksi. Kun yhtiöko­ pistehankkeiden yhteydessä taloyhtiö voi in­ kouksen päätös latauspisteiden perustamis­ vestoida latausinfran rakentamiseen ja tilata halukkuudesta on tehty, teetetään ns. alku­ tarvittavat säh­ kartoitus, jossa köjärjestelmän selvitetään, min­ muutostyöt se­ kälaiset valmiu­ kä käytönseu­ det kiinteistös­ rantaan liitty­ sä on latauspis­ ARA MYÖNTÄÄ AVUSTUSTA vät ratkaisut esi­ teiden asenta­ SÄHKÖJÄRJESTELMIEN merkiksi laite­ miseen. Erilaisin toimittajalta tai ratkaisuin kiin­ MUUTOSTÖIHIN sähköyhtiöltä. teistöön saadaan VUOTEEN 2022 SAAKKA. Latauspisteiden erilaisia mää­ EDELLYTYKSENÄ ON, ETTÄ rakentamises­ riä latauspistei­ sa voidaan miet­ tä, ja kartoituk­ TALOYHTIÖ RAKENTAA tiä myös esimer­ sen pohjalta tie­ VALMIUDEN VÄHINTÄÄN kiksi usean ta­ detään, kuinka VIIDELLE LATAUSPISTEELLE. loyhtiön yhteis­ monta lataus­ ratkaisua tai la­ pistettä kiinteis­ tauspaikkojen töön voidaan ulkoistamista palveluyhtiölle. Jos taloyhtiö asentaa esimerkiksi pysäköintialueen sähkö­ hankkii sekä infran että siihen liittyvän kulu­ liittymään tai kiinteistön sähkökeskukseen tusseurannan vuokra- eli leasing-palveluna, ja pääsähköliittymään tehtävin muutostöin. taloyhtiön osuus hankkeen kustannuksista Sähköjärjestelmän muutostyöt saattavat on yleensä melko pieni ja liittyy käytännös­ edellyttää myös muita remontteja. Kiinteis­ sä hankkeen aloittamiseen. Leasing-palvelu­ tössä saatetaan tarvita esimerkiksi uusia lä­ toimittaja laskuttaa latauspalvelun kuukau­ pivientejä tai muita rakennuksiin vaikutta­ sittain suoraan käyttäjiltä käyttäjien kans­ via muutostöitä. Mikäli latauspisteille pe­ rustetaan oma sähkökeskus, myös sen si­ joittelu voi vaatia erillissuunnittelua. Siksi suunnitteluun on hyvä palkata ammattilai­ nen ja myös vakuutusyhtiöltä ja pelastuslai­ tokselta pyytää kannanotto.

Kartoituksen tulosten perusteella talo­ yhtiö voi pyytää tarjoukset eri ratkaisutoi­ mittajilta. Varsinainen etenemispäätös teh­ dään jälleen yhtiökokouksessa, jossa ote­ taan kantaa ratkaisutoimittajan valintaan, hankkeen kustannuksiin ja niiden jakau­ tumiseen yhtiön ja sen osakkaiden kesken.

Muistathan tutustua Kun päätökset on tehty, valittu ratkaisutoi­ yhtiökokousten päätöksen­ mittaja huolehtii latauspisteet käyttöönot­ teon määräenemmistö­ tovalmiiksi asetettujen vaatimusten ja teh­ vaatimuksiin sekä prosessin eroavuuksiin, kun autopaikat tyjen sopimusten mukaisesti. ovat yhtiön sijasta osakkaiden Lisätietoja https://pbe.fi/fi/yritys/ ohjeita-ja-vinkkeja/sahkoautoilu/ hallinnassa.

LÄHTEET Kiinteistöliitto: Ohje sähköautojen latauspisteiden toteuttamiseksi, Motiva: Kiinteistöjen latauspisteet kuntoon -opas, STEK, Kiinteistolehti.fi, Energianeuvonta.fi

20 Eko 2/2021

Auton lataus­ nopeuteen vaikuttavat mm. auton laturin teho, akun varaus ja lämpötila sekä ulkolämpötila.

Sähköauton lataus OMAKOTITALOSSA TEKSTI: NITA TORNI || KUVA: SHUTTERSTOCK

Harkitsetko sähköauton hankintaa ja pohdit sitä myötä

V

myös autosi kotilatausmahdollisuuksia?

Vaikka sähköautoa voi periaatteessa ladata peruspistokkeesta, sitä ei suositella, koska peruspistokkeita ei ole tarkoitettu suurille tehoille tai pitkäaikaiseen käyttöön, kuten läpi yön tapahtuvaan sähköauton latauk­ seen. Peruspistokkeen käytössä on tulipalo­ riski, ja siksi suositellaan, että sähköautolle perustetaan oma latauspiste. Oikeanlaisel­ la latauspisteellä varmistat, että autosi la­ tautuu turvallisesti seisonta-aikana kotipi­ hassasi tai autotallissasi.

Myös sähköteknisen alan kansallinen standardointijärjestö Sesko suosittelee käyttämään kiinteästi asennettua latauslai­ tetta, jossa on sähköauton lataukseen suun­ niteltu pistorasia. Mikäli auton lataukseen on kuitenkin tarkoitus käyttää jo olemas­ sa olevaa pistorasiaa, on suoritettava kar­ toitus, jossa tarkistetaan pistokkeen kunto, vikavirtasuojaus ja kaapeloinnin riittävyys.

rittavalta yritykseltä tai sähköyhtiöstä. Toi­ mittaja todennäköisesti kysyy esimerkik­ si talosi sulakekokoa, lämmitysmuotoa se­ kä sähkökaapin sijaintia. Toimitettavan lait­ teen hintaan vaikuttaa myös se, sijoitetaan­ ko se sisä- vai ulkotilaan, seinään vai omil­ laan seisovaan tolppaan.

Pienissä omakotitaloissa on yleensä 3 x 25A ja sähkölämmitteisissä ja isommissa omako­ titaloissa 3 x 35A -sähköliittymä. Molemmat sallivat sähköauton lataamisen, kun kohteen muut merkittävästi sähköä kuluttavat ratkai­ sut on huomioitu. Perussääntö on, että lataus­ pisteen nimellisvirran tulee olla selkeästi pie­ nempi kuin kiinteistön pääsulakkeen koko.

Latauslaite tarvitsee oman kaapelivedon sähköpää- tai -alakeskukselta, ja siksi myös sähköpääkeskuksen tilanne on tarkastettava.

Mitä lähempänä sähköpääkeskusta lataus­ piste sijaitsee, sitä edullisempi se on asentaa.

LIIKKEELLE ALKUKARTOITUKSESTA

KUORMANOHJAUKSELLA JOUSTAVUUTTA

Tarkka kartoitus taloosi sopivista latausrat­ kaisuista kannattaa pyytää sähkösuunnitte­ lijalta tai -urakoitsijalta. Itse latauspisteen voi tilata esimerkiksi sähköasennuksia suo­

Tarvittaessa kohteessa voidaan ottaa käyt­ töön kuormanohjaus tai älykäs latauslaite, joka mittaa talon muuta kulutusta ja sää­ tää auton lataamiseen ohjattavan virran ku­

lutuksen perusteella. Jos käytetään esimer­ kiksi kiuasta, imuria ja liettä yhtä aikaa, kuormanhallinta alentaa sähköauton la­ tauslaitteen tehoa ja estää kiinteistön säh­ köliittymää ylikuormittumasta. Autoa siis ladataan pienemmällä teholla silloin, kun on paljon muuta kulutusta, ja lataustehoa nostetaan, kun muu kulutus pienenee.

JOS KIINTEISTÖN SULAKE­ KOKO ON 3 X 25A, SUOSITELTAVA LATAUSLAITE ON 3 X 16A TAI VÄHEMMÄN. Vaikka sähköauton lataus tapahtuisi pää­ asiassa yöaikaan, jolloin sähkönkäyttö on yleensä pientä, kuormanohjaus saattaa ol­ la tarpeen, mikäli talotekniikka hyödyntää yösähköä. Ota siis ammattilainen avuksesi suunnittelussa, niin saat toimivan ja turval­ lisen latausratkaisun!

2/2021 Eko 21

TEKSTI: MAARIT GABRIELSSON || KUVA: ELLA KAASINEN

Se on parasta, kun näkee jonkun oppivan jotain uutta.

Kasvatus­­tieteistä hyötyä

ASIAKAS­ PALVELUSSA

Luokan- ja liikunnanopettajaksi opiskeleva Emilia Valasti on työskennellyt Porvoon Energialla vuodesta 2014.

– Aloitin 15-vuotiaana ja olen alusta asti ollut asiakaspalvelutiimissä, tehnyt erilaisia töitä aina postittamisesta asiakaspalvelutyöhön.

Emilia oli ensi alkuun töissä kesäisin ja sittemmin myös joululomilla.

– Nykyään teen opiskelun ohessa parina päivänä viikossa etänä töitä asiakaspalvelussa, omassa, pienessä kotikonttorissani.

Emilia sanoo viihtyvänsä asiakaspalvelussa ja alati kehittyvää energia-alaa hän pitää kiinnostavana.

Myyntineuvottelijana hän vastailee puhelimeen ja sähköposteihin.

– Työtehtäviini kuuluu auttaa asiakkaita heidän sähkösopimusasioissaan ja myös hintaneuvotteluissa.

Emilia tähdentää Porvoon Energian vuosien aikana oppineensa paljon muun muassa sähkönkulutuksesta, neuvottelusta ja siitä, miten kohdataan erilaisia ihmisiä.

22 Eko 2/2021

– Tästä kaikesta on ollut hyötyä myös oman elämäni arjessa. Olen jo tehnyt itse oman sähkösopimuksen, hän naurahtaa.

Parasta työssään hän kertoo olleen sen, että on voinut tutustua uusiin ihmisiin ja työkavereihin, ja ennen kaikkea sen, että saa tehdä asiakaspalvelutyötä.

Emilia haluaa tuoda esille työstään mukavan työyhteisön.

– On kivat työkaverit, ja aina on saanut apua, kun sitä on tarvinnut.

Vaativinta hän sanoo olevan stressaavien työpäivien.

– Meillä on aina kuun vaihteessa paljon enemmän työtehtäviä kuin keskimääräisesti muina päivinä, ja silloin päivät voivat olla joskus stressaavia.

– Siihen kyllä tottuu, oppii sen oman työrytmin ja saa työpäivän rullaamaan aika hyvin. Tosin tehtäväalue on aika laaja, mikä sekin voi olla joskus vaativaa.

Muistojakin on kerääntynyt. Emilia muistelee tapahtumaa pari vuotta sitten, kun raju ukonilma iski Porvoon ylle.

– Meillä oli palvelukonttorissa asiakkaita ja yhtäkkiä iski iso salama, sähköt menivät, tuli pilkkopimeää eikä mikään toiminut.

– Se oli jotenkin koomista, että sähköyhtiön konttori pimeni totaalisesti. Asiakkaat olivat hämmästyneitä.

– No, sähköt palautuivat nopeasti.

Nuorelle naiselle liikunta on tärkeää, mikä sekin viittaa hänen opiskeluunsa luokanopettajan koulutuksen lisäksi myös liikunnanopettajaksi.

Emilia harrastaa liikuntaa eri muodoissa: uintia, lenkkeilyä, salilla käyntiä, patikointia ja talvella hiihtoa.

KUKA? EMILIA VALASTI SYNTYNYT: 1998 Porvoossa VIETTÄNYT LAPSUUDEN JA NUORUUDEN: Porvoossa, käynyt ala- ja yläasteen sekä lukion Porvoossa ASUU: tällä hetkellä Vaasassa PERHE: isä, äiti ja pikkusisko OPISKELEE: Vaasassa, Åbo Akademissa luokan- ja liikunnanopettajaksi, valmistuu parin vuoden päästä

– Liikunta on tullut elämääni jo lapsena.

Olemme perheeni kanssa käyneet aina yhdessä hiihtämässä ja luistelemassa. Tykkään kokeilla myös uusia lajeja.

Jotta kaikki ei olisi pelkästään liikuntaa, hän sanoo soittavansa pianoa. Musiikin suhteen Emilia on kaikkiruokainen, mutta ylitse muiden on popmusiikki.

Kysymykseen, millainen hän on ihmisenä, Emilia vastaa, että ystävällinen, miellyttävä ja positiivinen.

– Mottoni elämässä on, että kaikilla olisi hyvä olla. Siihen minä pyrin.

– Sitä yritän joka päivä ajatella, ja siksi olen valinnut opettajan työn tulevaksi ammatiksi, siinä pystyy auttamaan ihmisiä ja opettamaan heille uusia asioita.

– Se on parasta, kun näkee jonkun oppivan jotain uutta ja myöskin onnistuvan siinä.

Hän haluaa tulevaisuudessa panostaa myös yhä enemmän kestävään kehitykseen.

– Mielestäni Suomen luonto on puhdas ja kaunis, toivon, että se saisi myös pysyä sellaisena.

Emilia on opiskellut parilla kurssilla kestävää kehitystä. Siitä on ollut hyötyä hänen työskennellessään ekologisuuteen pitkään panostaneessa Porvoon Energiassa.

Opiskellessaan kasvatustieteitä, hän pyrkii ajattelemaan, miten voisi tuoda tulevaa ammattiaan myös asiakaspalvelutyöhön.

– Opettajan työssä on tärkeintä opetuksen eriyttäminen siten, että jokainen kohtaamani henkilö varmasti ymmärtää, mitä tarkoitan.

– Sillä tavalla yritän tuoda tulevaa ammattiani mukaan myös tähän asiakaspalvelutyöhön.

TEKSTI: MAARIT GABRIELSSON || KUVA: ELLA KAASINEN

Konstasta tuli

MONIOSAAJA Porvoon Energiassa

Porvoon Energiassa 10 vuoden aikana opiskelun ohella työskennellyt Konsta Kuusela on kiitollinen tuosta ajasta.

– Yhtiö on ollut reilu ja joustava työnantaja. Työt ovat sopeutuneet erilaisiin elämäntilanteisiini. Olen ollut välillä osa- ja välillä täysaikaisena.

Hän on työskennellyt myynnissä ja asiakaspalvelussa.

– Joka vuosi tuli uutta osaamista, ja opin lisää eri järjestelmien käytöstä.

Hän kertoo saaneensa Porvoon Energiassa asiakaspalvelusta hyvää kokemusta, mikä on ollut hänen markkinointiuralleenkin tärkeää, kun asiakaskeskeinen ajattelu tulee selkäytimestä.

Palkitsevaksi Konsta kokee myös sen, että on voinut kehittyä Porvoon Energialla laaja-alaiseksi osaajaksi.

– Parhaimmillaan kesätyökokemuksesta

saa inspiraatioita siihen, mitä haluaa tehdä elämässä jatkossa. Se on arvokas mahdollisuus, hän toteaa.

– Saa myös hyvää kokemusta siitä, mitä itsellä on annettavana, hän lisää.

Konstan isä Akke Kuusela on ollut pitkään energia-alalla töissä, ja sitä kautta Konsta kertoo kiinnostuksen energia-alaan heränneen ja alan tulleen tutuksi.

– En ole tekninen ihminen, mutta minua kiinnostavat kaikki järjestelmät, ylipäätään sähkönjakelu ja -tuotanto, ja yritysmyynnin kehitysprojektissa pääsin hyödyntämään ja kehittämään koulussa opittuja taitoja käytännössä.

Vaativinta työssään hän kertoo olleen sen nopearytmisyyden.

– Työtehtävien priorisointikyky on ainakin kehittynyt, ja nopea hahmottaminen siitä, millaista apua kukin asiakas tarvitsee – joskus se oli haastavaa, kun yhteydenottoja tuli paljon ja puhelin soi jatkuvasti.

Hän kertoo toisen kotimaisen kielen jännittäneen häntä aluksi, ja hän oli vaativa itseään kohtaan.

Mieleen Konstalle on jäänyt alkuajoista asiakas, joka sanoi haluavansa palvelua ruotsiksi.

– Ohjasin hänet kollegalle, joka osasi minua paremmin ruotsia. Asiakas istahti tuolille ja sanoi, että ”jag har en så här kinkkinen juttu”. Mietin silloin, että olisinkohan tuossa sittenkin pärjännyt.

Seuraavaksi Konstalla on tarkoitus ottaa autoala haltuun ja kehittää siinä omaa osaamista.

Hän aloitti keväällä Suomen Fordilla ensin myynti- ja markkinointikoordinaattorina, ja syyskuun alusta alkaen sales and online marketing spesialistina, eli hän hoitaa digitaalisia myyntikanavia ja markkinointia.

Konstan haaveena on myös ulkomaan työkokemus, ehkä Yhdysvalloissa.

– Jossain vaiheessa voisi häämöttää myös perheen perustaminen.

Nyt vielä se ei ole hänen ajatuksissaan ensimmäisellä sijalla, vaan fokus on työnteossa.

Kysymykseen, mitä hän tekisi rahalla ja ajalla, jos kumpaakin olisi runsaasti, vastaa Konsta yksiselitteisesti, että tekisi pitkän road tripin avo-Mustangilla Jenkeissä.

– Siinä on lomatunnelmaa, kun on avoauto alla ja iso tie edessä.

– Olen tehnyt muutaman automatkan perheen kanssa ja välillä yksinkin, sekä itäettä länsirannikoilla. Olen ollut yliopistovaihdossa Bellinghamin kaupungissa Seattlen lähellä, sekä San Diegossa aivan Etelä-Kaliforniassa. Tämä vaihto jäikin koronan myötä kesken, joten reissuhammasta kolottaa vielä.

Konsta toteaa lopuksi onnellisuuden avaimen olevan hyvä balanssi mielenkiintoisten töiden, perheen, harrastuksien ja hyvin ystävien välillä.

Ja tuo avain hänellä on jo käsissään.

KUKA? KONSTA KUUSELA SYNTYNYT: vuonna 1994 Helsingissä VIETTÄNYT LAPSUUDEN JA NUORUUDEN: Helsingissä VAIHTO-OPPILAANA: vaihtovuosi lukiossa Saksassa, yliopistovaihdot Washingtonissa ja Kaliforniassa KOULUTUS: kauppatieteen maisteri (KTM), valmistui markkinointi pääaineena toukokuussa 2021 Aalto-yliopistosta ASUU: Helsingissä, Töölössä PERHE: vanhemmat ja sisarukset, perheen Topi-koira TYÖSSÄ: Porvoon Energialla vuosina 2011, 2013-2021, 31.5.2021 alkaen Suomen Fordilla myynti- ja markkinointi­ koordinaattorina, 1.9. alkaen sales and online marketing spesialistina HARRASTUKSET: maantiepyöräily, golf, laskettelu, toimintaelokuvat mm. Arnold Schwarzenegger -elokuvat, Quentin Tarantino, Tom Hanks

Joka vuosi tuli uutta osaamista.

2/2021 Eko 23

KAUPUNKILÄMPÖÄ TEKSTI: ROLF GABRIELSSON || KUVAT: NIKO LAURILA, TAMPEREEN SÄHKÖLAITOS OY

Porvoon Energian ja 14 muun kaupunkienergiayhtiön

T

yhteinen geolämpöhanke on edennyt toteuttamisvaiheeseen.

Tutkimustarkoituksessa Tampereella po­ rattava geolämpökaivo on jo toista kilomet­ riä syvä.

Pilottiporauksessa saavutettiin ensimmäi­ nen etappi, 1 000 metrin syvyys elokuus­ sa. Poraus jatkuu tarkoituksena päästä noin 3 000 metrin syvyyteen. Jatkoporauksesta ai­ na 6-8 kilometrin tavoitesyvyyteen asti neu­ votellaan, kun ensimmäinen vaihe on analy­ soitu. Laskelmien mukaan noin seitsemän kilometrin syvyydessä on riittävän lämmin­ tä, jotta geolämmöstä saadaan suoraan mer­ kittävä uusi kaukolämmön lähde.

Tutkimustulosten pohjalta hankkeeseen osallistuvat yhtiöt päättävät aikanaan ku­ kin omalta osaltaan, ryhtyvätkö ne poraa­ maan geolämpöä omalla kaukolämmön ja­ kelualueellaan.

Geolämmön etuja ovat muun muassa sen päästöttömyys, säädettävyys ja riip­ pumattomuus vuodenajoista. Se ei aiheu­ ta kuljetuskustannuksia, ja sille on valmis asiakaskunta laajojen kaukolämpöverkko­ jen kaupungeissa.

24 Eko 2/2021

Tutkimushankkeen tavoitteena on kehit­ tää Suomen olosuhteisiin sopivaa poraus­ tekniikkaa ja samalla keinoja, joilla syväs­ tä geolämpökaivosta saatavaa lämpöä pys­ tytään hyödyntämään mahdollisimman te­ hokkaasti osana kaukolämmön tuotantoa.

– Kaukolämpöverkkoon voidaan tuottaa lämmintä vettä monella eri tavalla. Kauko­ lämpöasiakkaalle geolämpö on kiinnosta­ va ja huoleton lisä valikoimaan, sillä asi­ akas pääsee hyödyntämään maaperän lämpöä ilman teknisiä muutoksia läm­ mönjakohuoneessa, Porvoon Energi­ an ympäristö- ja kehityspäällikkö Jukka Rouhiainen toteaa.

Suomen alueella geotermisen ener­ gian hyödyntämismahdollisuuksissa on alueellisia eroja. Geolämmön potentiaali ja paras teknologia selviävät vain pilotti­ kaivojen avulla.

Ensimmäisen pilottikaivon sijain­ tipaikaksi valittiin Tampereen Taras­ tenjärvi, jossa syväkaivoa porataan nyt Tammervoiman hyötyvoimalaitoksen

vieressä. Tammervoima on niin sanottu pe­ ruskuormalaitos eli se tuottaa kaukoläm­ pöä ja sähköä ympäri vuoden.

– Tammervoiman kaltaisen peruskuor­ malaitoksen yhteyteen sijoitettuna se sopii erinomaisesti uudenlaisen energiantuotan­ non demonstraatioympäristöksi, Rouhiai­ nen selventää.

Geolämmön etuja ovat muun muassa sen päästöttömyys, säädettävyys ja riippumattomuus vuodenajoista.

Porvoon maaperästä?

Teholtaan tämä pilottilämpökaivo ei ko­ vin ihmeellinen tule olemaan, arviolta 2 MW, kun esimerkiksi Tolkkisten biovoi­ malaitoksen yhden yksikön lämpöteho on noin 40 MW. Tavoitteena on saada geolämpöä virtaa­ maan Tampereen kaukolämpöverkossa jo lähivuosina. Kun geolämpöä saadaan siir­ rettyä turvallisesti ja kustannustehokkaas­ ti kaukolämpöverkkoon, sillä voidaan kor­ vata fossiilisia polttoaineita. Geolämpö on uusiutuva luonnonvara, johon eivät vuo­ denajat ja säät vaikuta.

Entä milloin Porvoon kaukolämpöver­ kossa voisi virrata geolämpöä?

– Siitä on vielä liian aikais­ ta esittää edes spekulaati­ oita, Jukka Rouhiainen vas­ taa. Kiinnostusta meillä on, muutenhan emme olisi mu­ kana koko hankkeessa, mut­ ta jatko riippuu vahvasti tut­ kimustuloksista. Toistaiseksi näyttää lupaavalta.

Ensimmäinen pilottikaivo valmistuu Tampereen Tarastenjärvelle.

GEOLÄMPÖ Geoterminen energia on pinnalta maaperään varastoitunutta auringon energiaa ja syvemmällä radioaktiivisten aineiden hajoamisesta syntyvää lämpöenergiaa. Sitä on käytetty lämmön- ja sähköntuotantoon vuosikymmeniä Islannin kaltaisilla tuliperäisillä alueilla, joilla se nousee esiin geysireinä.

Suomessa geolämmön tuotanto ottaa vasta ensiaskeliaan. Euroopassa teknologialla on jo pitkät perinteet.

Ranskassa porattiin ensimmäisiä syviä energiakaivoja 1980-luvulla.

Euroopassa on jo kolmisensataa geolämpölaitosta, ja niiden lämpöteho on noin 5 000 megawattia. Koska eteläisemmässä Euroopassa geolämmölle ei ole aina valmista asiakaskuntaa lämpöverkkojen kautta kuten Suomessa, siellä tuotettavalle lämmölle on keksitty erilaisia soveltamiskohteita kylpylöistä elintarviketeollisuuteen.

Geolämpökaivo eroaa tutusta maalämpökaivosta siinä, että maalämpöä saadaan noin 200–300 metrin syvyydestä ja maaperän lämmittämän veden lämpötilaa joudutaan vielä nostamaan lämpöpumpulla. Sy-

vä geoterminen lämpökaivo ulottuu sen sijaan 6–8 kilometrin syvyyteen, jossa vesi on noin 100-asteista. Se ei vaadi lämpöpumppua, ja lämpöä riittää jopa kokonaisen kaupunginosan lämmittämiseen, kun maalämpö yleisimmin on yksittäisten omakotien tai pienempien asuinyhteisöjen lämmitysratkaisu.

Kaupunkienergiayhtiöiden geolämpöhanke on Suomessa ainutlaatuinen. Esimerkiksi St1:n Deep Heat -hankkeessa Espoossa käytetään erilaista, kahden kaivon toteuttamistapaa, kun Tampereen pilottihanke perustuu yhden kaivon tekniikkaan. Se muistuttaa normaalia maalämpökaivoa, jossa kylmä vesi menee sisään ja kuuma vesi tulee ulos samasta kaivosta.

Geolämpö on Jukka Rouhiaisen mukaan ehdottomasti tulevaisuutta.

– Se on tehokas ratkaisu kohti päästötöntä ja hiilineutraalia tulevaisuutta, hän sanoo, muistuttaen samalla, että Porvoon Energian kaukolämpö on jo nyt lähes sataprosenttisesti uusiutuvaa.

2/2021 Eko 25

TEKSTI: ROLF GABRIELSSON || KUVA: NIKO LAURILA, SHUTTERSTOCK

DATAHUB

pian käyttöön Suomen sähkön vähittäismarkkinoiden keskitetty tiedonvaihtojärjestelmä Datahub otetaan käyttöön helmikuun loppupuolella ensi vuonna.

A

Alkuperäisen aikataulun mukaan käyt­ töönoton piti tapahtua jo huhtikuussa tä­ nä vuonna.

– Datahub edellyttää, että kaikki markki­ natoimijat ottavat sen yhtä aikaa käyttöön ja, kun selvitysten mukaan noin 30 pro­ senttia jakeluverkkojen käyttöpaikoista oli­ si jäänyt ulkopuolelle, jos käyttöönotto oli­ si tapahtunut alkuperäisen aikataulun mu­ kaisesti, päätettiin se siirtää, Porvoon Ener­ gian ympäristö- ja kehityspäällikkö Jukka Rouhiainen kertoo.

Hankkeella halutaan luoda paikka, josta löytyy kaikki erilaiset sähkönkäyttöön liit­ tyvät tiedot ja tapahtumat ja jossa ne ovat kaikkien tietoon oikeutettujen osapuolten saatavilla tasapuolisesti ja ajantasaisesti.

– Tänä päivänä tilanne on vielä se, että tie­ toa Suomen noin 3,7 miljoonasta sähkönkäyt­ töpaikasta on hajautettuna eri yritysten omiin järjestelmiin, ja tietoa niiden välillä vaihtuu välillä hitaasti, Rouhiainen taustoittaa.

Jokaisesta sähkönkäyttöpaikasta löytyy jakeluverkkoyhtiön ja sähkönmyyjän omis­ ta järjestelmistä paljon tietoa, kuten säh­ könkäyttöpaikan omistajan tai haltijan yh­ teystiedot ja käyttöpaikan kulutustiedot.

Nyt kaikki tiedot keskitetään yhteen ja sa­ maan paikkaan, datahubiin, joka on erään­ lainen asiakas- ja sähkönkäyttöpaikkatie­ tovarasto. Siellä tiedot tulevat olemaan yh­ denvertaisesti ja samanaikaisesti kaikkien osapuolten saatavilla. Myyjän vaihto, kulut­ tajan muutto ja muut sähkösopimukseen liittyvät muutokset ovat yksi esimerkki tie­ donvaihtoa edellyttävistä tilanteista, joissa keskitetystä tietojärjestelmästä on apua.

– Datahub voi myös käsitellä ja jalostaa sin­ ne tallennettua tietoa. Nämä tiedot, ja mah­ dolliset tulevaisuuden mobiilisovellukset,

26 Eko 2/2021

voivat tarjota sähkön kuluttajille täysin uusia palveluja, esimerkiksi energiansäästöön tai kulutuksen seurantaan, Rouhiainen toteaa.

Datahubin kautta tietoja tulee käyttä­ mään noin sata sähkönmyyjää ja yli 80 säh­ könsiirrosta vastaavaa jakeluverkkoyhtiötä.

Tietojen keskittäminen eri toimijoiden jär­ jestelmistä yhteen paikkaan parantaa myös kaikkien sähkönkäyttäjien saamaa palvelua.

Sähkönkäyttäjillä tulee olemaan mah­ dollisuus katsoa omat datahubiin tallenne­ tut tietonsa asiakaspalveluportaalin kautta oman sähköyhtiön sähköisten palveluiden lisäksi. Palvelusta tulee näkemään omien henkilötietojensa lisäksi myös sähkönkäyt­ töön liittyvät asiakastiedot.

Kaiken kaikkiaan kysymys on sähkön­ myyjille ja -jakelijoille kalliista, isosta ja

työläästä hankkeesta. Jukka Rouhiaisen mukaan Porvoon Energian tuoreessa asia­ kaspalvelujärjestelmän uudistuksessa on huomioitu datahub-hanke ja sen muka­ naan tuomat muutokset yhtiön järjestel­ miin ja prosesseihin.

– Varmistaaksemme turvallisen tiedon­ vaihdon on jokainen käyttöpaikka ja sen omistaja pitänyt voida yksilöidä varmasti.

Asiakastietojen yksilöintiin käytetään ku­ luttaja-asiakkaiden osalta henkilötunnus­ ta ja yritysten osalta y-tunnusta, Rouhiai­ nen toteaa.

Datahubin rakennuttaa Fingrid, tarkem­ min sanottuna kantaverkkoyhtiön perusta­ ma tytäryhtiö Fingrid Datahub Oy. Hankin­ nan arvon on ilmoitettu olevan 41,9 miljoo­ naa euroa.

LYHYESTI • Yhteinen järjestelmä parantaa sähkönkäyttäjän saamaa palvelua, kun tiedonvaihto eri osapuolten välillä on reaaliaikaista.

• Sähkönkäyttäjällä on mahdollisuus seurata oman tai omien sähkönkäyttöpaikkojensa kulutustietoja yhdestä järjestelmästä jakeluverkko- ja sähkönmyyntiyhtiöstä riippumatta.

• Datahubia hallinnoi Fingrid Datahub Oy, joka on kantaverkkoyhtiö Fingridin tytäryhtiö.

DATAHUB-PROJEKTISSA LUODAAN MITTAUS-, ASIAKAS- JA SÄHKÖNKÄYTTÖ­PAIKKATIETOVARASTO.

KUKA? JESPER LINDAHL SYNTYNYT: vuonna 1997 Porvoossa VIETTÄNYT LAPSUUTENSA JA NUORUUTENSA: Porvoossa ASUU NYT: Jyväskylässä OPISKELEE: Jyväskylän yliopistossa liikunta­ pedagogiikkaa KUULUU: Akilles Green Team -pyöräilyjoukkueeseen

Nimikkourheilijan katse jo ensi kaudessa TEKSTI: MAARIT GABRIELSSON || KUVA: NIKO LAURILA

Porvoon Energian Vuoden nimikkourheilijalla, Akilleen pyöräilyjaoston Green Teamiin kuuluvalla

A

Jesper Lindahlilla kesä ei mennyt kilpailukauden osalta aivan kuten hän oli suunnitellut.

Alkukesästä Jesper oli viikon petipotilaana flunssan kourissa.

– Se vaikutti aika paljon kuntooni. Ei tun­ tunut oikein hyvältä, kun viikko katkaisi hy­ vin lähteneen alun, Jesper toteaa.

Muuten kesä vierähti opiskelukaupun­ gissa Jyväskylässä töitä tehden, yliopistolla projektitehtävissä.

Kilpailukauden aikana keväästä syksyyn Jesperillä oli 20 kisastarttia.

– Henkilökohtaisesti se ei ollut paras kauteni, muutama kisa meni paremmin, mutta muuten oli aika tasaista.

Jesper pyöräilee Akilleen Green Team -pyöräilyjoukkueessa ja kertoo joukkueen pärjänneen kohtalaisen hyvin.

Hän tähdentää, että kun kysymyksessä on joukkuelaji, silloin pitää ajaa kaikille, eli jokaisen tiimiläisen pitää saada mahdolli­ suus. Mikäli jollain on parempi päivä, niin sille kannattaa ajaa hyvä sijoitus.

– Muutama tärkeä kisa voitettiin. Por­ voon Ajot voitti Ukko Peltonen ja SM-kort­ teliajon Oulussa Jaakko Sillankorva.

– Joukkueaika-ajossa ajettiin SM-pronssi.

– Olosuhteisiin nähden se kisa meni hy­

vin. Henkilökohtaisesti se oli minulle kau­ den paras suoritus. Silloin oli hyvä fiilis.

Kovimmat haastajat kuuluvat Jesperin mukaan Suomen kärkipyöräilijöihin.

Niihin lukeutuu muun muassa sipoolai­ nen Anders Bäckman, joka pyöräilee IBD Cykling -tiimissä.

– Hän on jo kokeneempi kilpapyöräilijä, ja veti taktisesti monta kisaa hyvin.

– Muuten oltiin aika tasaisia top 5 - top 10 -välillä, siihen mahtui aika monta tasavah­ vaa kilpailua.

– Pari kertaa olen käynyt myös etappi- ja maajoukkuekisoissa.

Jesper sanoo olevansa kiitollinen Por­ voon Energian tuesta.

– Pystyin osallistumaan Viron puoliam­ mattilaiskisoihin, ja osa saamastani tues­ ta menikin osallistumismaksuihin ja kisa­ matkakuluihin, koronatesteihin sekä mui­ hin kuluihin. Rahaa on kulunut myös pyö­ rään ja sen huoltoon.

Jesperillä on nyt katse suunnattu jo pit­ kälti ensi kauteen.

– Talvella olisi kiva päästä etelään harjoi­ tusleirille. En osaa sanoa toteutuuko se.

– Onhan se erilaista, kun voi harjoitella ulkona ja ihailla hienoa luontoa. Se, jos mi­ kä motivoi ihan eri lailla treenaamaan kuin sisätiloissa polkeminen.

Jesperillä on opiskelua jäljellä vielä reilu pari vuotta.

– Pyrin tänä aikana yhdistämään urhei­ lun ja opiskelun siten, ettei siitä tulisi hir­ veä stressi.

Nuori kilpapyöräilijä haluaa olla esiku­ vana nuorille ja motivoida heitä liikunnan pariin.

– Hyvän peruspyörän saa jo 500 eurol­ la. Kannattaa kuitenkin miettiä, millaisessa maastossa aikoo ajaa ja sen mukaan valita itselle sopiva pyörä.

JESPER LINDAHLIN KILPAILU­KAUDEN 2021 SIJOITUKSET • Rosendahl GP 6. (Tampere) • Halssila MTB 1. (Jyväskylä) • Joukkueaika-ajo SM 3. (Oulu) • TS-Kortteli 8. (Turku)

2/2021 Eko 27

KUULUMISIA BRYSSELISTÄ

TEHOTTOMUUTTA JA PILVILINNOJA Edunvalvontatyöni Brysselissä on päättymässä. Olen toiminut siellä Energiateollisuus ry ET:n edustajana eurooppalaisen sähköteollisuuden etujärjestö Eurelectricissa sähkökaupan loppukäyttäjämarkkinakomiteassa.

Luottamustehtävä kytkeytyy toimitusjohtajuuteeni Porvoon Energiassa, joten kun jätän sen siirtyäkseni vuodenvaihteessa eläkkeelle, luovun myös luottamustehtävästä Brysselissä.

Edunvalvontatyöni alkoi vuonna 2013, ja sain jo vuoden jälkeen kokea yhden kohokohdan, kun minut kutsuttiin epäviralliseen loppukäyttäjä- ja jakelukomitean toimintaa koordinoimaan perustettuun työryhmään.

Toinen kohokohta oli kutsu edustamaan etujärjestöä neuvotteluissa eurooppalaisen kuluttajaorganisaatio BEUC:n (Bureau Européen des Unions de Consommateurs) kanssa. BEUC vaati kaikenlaisia sähkökauppadirektiivejä, jotka olisivat tehneet sähkölaskun nykyistä vaikeaselkoisemmaksi. Onnistuimme saamaan organisaation luopumaan vaatimuksista.

Minulla on koko ajan ollut vahva ET:n taustatuki. Pekka Salomaan johdolla keskusteltiin aina asiantuntijaryhmässä ennen Eurelectricin seuraavaa kokousta agendalla olevista asioista. Lämmin kiitos hänelle ja erityisesti ryhmän johtavalle asiantuntijalle Riina Heinimäelle selkeästi tiivistetyistä viesteistä vietäviksi kokouksiin meidän puolestamme.

Olivathan nämä vuodet monessa mielessä silmää avaavia, esimerkiksi siinä, mitä EU-taholla uskotaan, ja mikä todellinen tilanne on. Enkä tarkoita pelkästään energia-alaa ja sähköalaa, jota suomalaisena edunvalvo-

28 Eko 2/2021

jana tietysti ensisijaisesti pidin silmällä, vaan myös yleisemmin, kuten ilmasto- ja ekologiakysymysten kohdalla. Totesin siinä olevan kysymys muun muassa siitä, että Keski-Euroopassa metsä tarkoittaa puistometsää, eikä moni voi kuvitellakaan, millaisia valtavia luonnollisia metsäalueita Pohjolassa on.

Näin jälkeenpäin täytyy sanoa, että EU kyllä mielestäni voisi olla vähän tehokkaampi.

Unioni työllistää esimerkiksi valtavan määrän sinänsä päteviä asiantuntijoita, joilla kuitenkin saattaa olla toiminnassaan oma agenda ilman merkittävämpää ruohojuuritason todellisuuspohjaa. Olette ehkä kuulleet niin sanotuista pilvilinnoista, kun uusitaan direktiivejä, joita ei vielä edes olla ehditty ottaa käyttöön jäsenvaltioissa, jolloin pohja uuden rakentamiselle puuttuu.

Tällä hetkellä askarrellaan komission kesällä julkaiseman laajan säädöspaketin Fit for 55 kanssa, jonka tavoitteena on vähentää EU:n kasvihuonekaasupäästöjä vähintään 55 prosenttia vuoteen 2030 mennessä vuoden 1990 tasosta. Lainsäädäntöpaketti sisältää myös keskeisen EU-energialainsäädännön uudistamisen, joten seuraajallani Brysselissä tulee olemaan mielenkiintoisia edunvalvontavuosia edessä.

Mainittakoon lopuksi, että Porvoon Energia yksittäisenä toimijana on jo vuosia täyttänyt EU:n energia-alalle asettamat ilmastovaatimukset, myös ne nyt esillä olevat entistä tiukemmat.

Patrick Wackström energianeuvos, toimitusjohtaja

UUTISIA

VINKKI Mobiilivarmenne helpottaa sähköistä asiointia!

Mobiilivarmenne liitetään matkapuhelimen SIM-korttiin, ja sen avulla voi todistaa henkilöllisyyden erilaisissa verkkopalveluissa verkkopankki­ tunnistautumisen sijaan. Mobiilivarmenteen saa käyttöön oman puhelinoperaattorin kautta. Lisätietoja: mobiilivarmenne.fi

SÄHKÖINEN ALLEKIRJOITUS tekee asioinnin nopeaksi ja turvalliseksi TEKSTI: NITA TORNI || KUVA: JAN LYDMAN

Porvoon Energia on ottanut sähköisen allekirjoituksen käyttöön useilla verkko­ sivustolla käytössä olevilla asiointilomakkeilla. Alle­ kirjoitus on järjestetty Telia Sign -palvelun avulla ja perustuu vahvaan tunnistautumiseen.

S

Sähköinen asiointi kasvaa voimakkaasti ja alkaa olla arkipäivää useimmilla yhteiskunnan sektoreilla. Kehityksen myötä todennäköistä on, että paperiset, fyysisesti allekirjoitettavat asiakirjat jäävät pian historiaan.

– Sähköinen asiointi on nykyaikaa. Yleisesti on jo totuttu asioimaan verkon välityksellä, koska se on nopeaa ja tuo joustavuutta asioiden hoitoon. Korona-aika on entisestään vauhdittanut tätä kehitystä, kommentoi Berndt Hjelt, Porvoon Sähköverkon sähköliittymistä ja pientuotantoasioista vastaava tekninen myyjä.

Lähtökohta sähköisessä asioinnissa on, pokäyttöisyys ja asiakasystävällisyys, ja nyt oli luonteva hetki ottaa teknologia käytettä digitaalisella allekirjoituksella voi tehdä sitovan sopimuksen turvallisesti ja jous- töön yleisimmin käytetyillä muilla tilaus- ja tavasti missä ja milloin tahansa. Vahvaan sopimuslomakkeilla.

– Ensisijainen tavoitteemme on sujuvoittunnistautumiseen perustuva sähköinen altaa asiakkaidemme arkea. Kun esimerlekirjoitus vahvistaa allekirjoittajan henkikiksi sopimusasiat saa löllisyyden, eikä kähoidettua netin kautsin kirjoitettua allekirta itselleen sopivajoitusta enää tarvita. na aikana, ei aikaa Allekirjoitetut dokutarvitse varata asiamentit ovat heti nähKUN MUUTAT, kaspalvelussa määtävissä ja helposti talTARVITSET räaikoina tapahtuletettavissa omiin arvaan asiointiin, Tomas kistoihin. Huolta paSÄHKÖSOPIMUKSEN, Nordström, Porvoon peristen asiakirjoKUN RAKENNAT, Sähköverkon asiakjen hukkumisesta ei kuuspäällikkö kiteytenää ole.

SÄHKÖLIITTYMÄN JA tää.

SÄHKÖSOPIMUKSEN. LUONTEVA ASKEL Toistaiseksi verkkoASIAKASPALVELUSSA sivujen kautta voi alSähköinen asiointi lekirjoittaa sähköisesti ei ole Porvoon Energiankaan palveluissa sähköliittymän tilauslomakkeen, pientuouusi asia. Sähkösopimuksen on jo pidem- tantolaitteiston sähköverkkoon liittämislopään voinut tilata online-palvelun kautta, makkeen sekä yleistietolomakkeen, jolla ja nyt esimerkiksi sähköliittymän tilaami- sähköurakoitsija voi lähettää esimerkiksi liinen käy verkkosivuilla käden käänteessä. tyntä-/mittarointipyynnön. TulevaisuudesSähköisen allekirjoituksen käytön laasa lomakevalikoima laajenee edelleen. jentamiseen vaikutti nimenomaan help-

2/2021 Eko 29

TEKSTI: NITA TORNI || KUVA: SHUTTERSTOCK

KESÄSESONGISTA TALVIKAUTEEN – muista mökin sähkömittari!

T

Mikäli mökillä käynti harvenee tai päättyy kokonaan talvikaudeksi, on mökki hyvä laittaa talvikuntoon jo hyvissä ajoin ennen pakkassäitä.

Tottuneet mökkeilijät tietävät, mitä mökin talviteloille laittaminen tarkoittaa. Tuoreemmille mökinomistajille saattaa olla hyvä tutustua erilaisiin vinkkeihin ja ohjeisiin, joilla varmistetaan mökin hyvä talvitilanne, taloudellinen kylmän kauden sähkönkäyttö sekä ehkäistään esimerkiksi vahinkojen tapahtumista.

HUOLEHDITAAN VEDESTÄ JA LÄMMÖSTÄ Jos mökkiä on tarkoitus käyttää myös talvella, ja siellä pitää peruslämpö talven yli, on lämmitystä hyvä säätää ennen pakkasten tuloa. Sopiva peruslämpötila on 5-15 astetta. Mikäli mökille tulee vesi, vesiputket kannattaa tyhjentää, jos mahdollista, ja pumppu huolehtia sisätiloihin.

Jos mökkiä ei ole rakennettu talvikäyttöön eikä sitä käytetä talvella, peruslämpöä ei kannata pitää päällä. Kuivanapitolämmityksessä mökkiä pidetään termostaattien avulla 3–5 astetta ulkoilmaa lämpimämpänä.

Kuivanapitolämmitykseen sopii myös aurinkoilmalämmitin, jota ei tarvitse kytkeä lainkaan sähköverkkoon.

MODERNIEN SÄHKÖJÄRJESTELMIEN EDUT Nykyisin on mahdollista hankkia etäohjattavia lämmitysjärjestelmiä, joiden avulla voi paitsi lisätä mökin käyttömukavuutta myös energiatehokkuutta. Kauko-ohjauksella voit esimerkiksi nostaa mökin lämpöä ennen mökkimatkaa, jolloin mökki on mukavasti lämmin, kun saavut paikal-

30 Eko 2/2021

le. Sähköä menee vähemmän, kun mök- pitää käynnissä koko talvikauden ajan, on ki lämmitetään pienemmällä teholla pihyvä hankkia laite, jossa on kaksi kompdemmän ajan kuluessa. ressoria. Näin pakastin voi olla päällä vaikJos käytössäsi on etäluettava sähkömitta- ka jääkaappi ei ole. ri, voit katkaista mökin sähköt pääkytkimen Petivaatteet, peitot ja tyynyt kannattaa sijaan mittaristasi. Tieto pestä ja jättää kunnollisähkönkulutuksen loppusen kuivatuksen jälkeen misesta menee silloin verksäilytykseen ilmavasti.

KATKAISE MÖKIN koyhtiöön, ja sinua lasRuokakomero ja kuivaSÄHKÖ PÄÄKYTKIMEN kutetaan vain todelliseskaapit kannattaa käydä ta kulutuksesta, ei aiemläpi ja mahdolliset talviSIJAAN MITTARISTA: paan kulutukseen peruskauden aikana vanhenNÄIN SÄHKÖVERKOLLE tuvan arvion mukaan. Mituvat elintarvikkeet heitVÄLITTYY REAALI­­ käli virta katkaistaan päätää pois. Jo tässä kohtaa kytkimestä, arviolaskut on voi tehdä hankintalistaa AJASSA TIETO MYÖS lähetettävä, koska yhseuraavaa kautta varten!

VIKATILANTEISTA. teys mittariin ja sitä myöMökin ilmanvaihdosta tä käyttötietoihin katkeaa. on hyvä huolehtia: mökKun mittari pysyy yhteydessä sähköyhtiöön, kiä ei saa tiivistää liikaa talvikaudenkaan saa yhtiö tietoa myös mahdollisista vioista. ajaksi, jotta sisätiloihin ei tiivisty liikaa kosMökin sähkönkulutusta kannattaa seuteutta. Väliovet kannattaa jättää auki, rata sähköyhtiöltä saatavista kulutusraniin ilma kiertää tasaisemmin. porteista. Jos kulutuksessa on poikkeamia, Mökin turvallisuutta voi lisätä valvontavoidaan mahdollisiin ongelmiin tarttua te- järjestelmillä, mökkitalkkaripalveluilla sekä hokkaasti heti kun ne huomataan, ei vas- omilla tarkastuskäynneillä. ta kun kevät koittaa ja mökin aktiivisempi Porvoon Energian vihreä sähkö on käyttö taas alkaa.

MITÄ MUUTA KANNATTAA MUISTAA, JOS MÖKKI ON HARVALLA KÄYTÖLLÄ TALVIKAUDELLA Jääkaappi kannattaa tyhjentää, pyyhkäistä puhtaaksi, kuivata ja jättää auki, mikäli mökin käyttöön tulee pitempi tauko. Jos mökillä on pakastin, joka halutaan

viisas ilmasto­valinta, ja luonnollinen valinta myös mökillesi!

Lue lisää etäluettavista mittareista verkkosivuillamme: https://pbe.fi/fi/sahkonsiirto/etaluettavatsahkomittarit/