Kohti unelmien Pohjolaa Vuosi 2022 merkitsee uutta alkua Pohjola-Nordenille, sillä järjestö on saanut uuden johdon, joka on aloittanut innokkaana uudessa tehtävässään. Maaliskuun lopussa Pohjola-Nordenin uusi pääsihteeri Tove Ekman aloitti tehtävässään ja huhtikuussa taas Pohjola-Norden nimitti liittokokouksessaan kansanedustaja Kim Bergin liittohallituksen uudeksi puheenjohtajaksi. Kuluneet vuodet ovat kurittaneet Pohjola-Nordenia monella tavalla. Pandemian toiminnalle asettamat rajoitteet sekä taloudelliset haasteet ovat tehneet toiminnasta haastavaa. Nyt on aika pohtia uusia tulokulmia toimin-
taan. Sekä Tovella että Kimillä on vahva motivaatio kehittää järjestöä haasteellisten vuosien jälkeen ja osoittaa, että lähes 100-vuotiaalla Pohjola-Nordenilla on ainutlaatuinen paikkansa suomalaisten kansalaisjärjestöjen joukossa. Pohjoismaista yhteistyötä tarvitaan näinä epävarmoina aikoina enemmän kuin koskaan ja Pohjola-Nordenin paikallisyhdistyksillä ja jäsenillä on tärkeä tehtävä pohjoismaisen yhteistyön näkyväksi tuomisessa ruohonjuuritasolla. Tutustuaksemme Kimiin ja Toveen, kysyimme heiltä kolme kysymystä, jotka kuvastavat heidän suhdettaan Pohjolaan ja pohjoismaisuuteen.
1. Millainen on pohjoismainen identiteettisi ja millaiset tilanteet ja asiat ovat vahvistaneet sitä? 2. Millaista pohjoismaista kulttuuria kulutat? 3. Millainen on unelmiesi Pohjola?
Kim Berg
Tove Ekman
Pohjola-Nordenin puheenjohtaja
Pohjola-Nordenin pääsihteeri
1. Pohjoismainen identiteettini on vahva. Tähän on vaikuttanut osaltaan asuminen kaksikielisillä seuduilla Pohjanmaalla, missä katsottiin säännöllisesti myös Ruotsin SVT:tä. Myös kaksikieliseen sukuun kuuluminen, missä juuret löytyvät sekä Suomesta että Ruotsista ja myös Vaasan kaupungin pitkään jatkunut tiivis yhteistyö naapurikaupunki Uumajan kanssa on vahvistanut pohjoismaista identiteettiäni. Viime vuosina identiteettiä on vahvistanut entisestään vielä Pohjoismaiden neuvoston jäsenyys. 2. Katson nykyään hyvin paljon pohjoismaisia elokuvia ja sarjoja. Siitä saa kiittää suoratoistopalveluja, joiden myötä tarjonta on lisääntynyt huomattavasti. Parina suosikkinani voisin mainita tanskalaisen Borgenin (Vallan linnake) sekä pohjoismaisen yhteistuotannon Sillan. Pohjoismaista musiikkia taas olen kuunnellut käytännössä koko elämäni. Roxette, Herreys ja ABBA ovat olleet suosikkiyhtyeitäni, mutta onhan sitä tullut kuunneltua kymmenittäin eri yhtyeitä, varsinkin ruotsalaisia. Meidän perheen traditio on ollut aina katsoa yhdessä Ruotsin euroviisukarsintaa Melodifestivalenia, mikä on viime vuosina onnistunut myös Ylen kanavilta. 3. Unelmieni Pohjola on pohjoismaisen hyvinvointivaltion arvopohjalle rakentunut yhteiskunta, missä työssäkäynti, opiskelu ja vapaa-ajan liikkuminen on mahdollisimman helppoa ilman rajaesteitä.
1. Läheiset ystävät Norjassa ja Ruotsissa auttavat minua samaistumaan arkeen toisessa Pohjoismaassa. Pohjoismainen identiteettini on itse asiassa ollut vahvimmillaan asuessani ulkomailla. Suomenruotsalaisena on myös hyvin luonnollista pohtia omaa identiteettiään suhteessa ruotsin kieleen ja muihin Pohjoismaihin. 2. Luen hyvin paljon ruotsalaista kaunokirjallisuutta. Tänään vinkkaan kuitenkin kahdesta norjalaisesta kirjailijasta: Nina Lykke ja Vigdis Hjort. Molemmat käsittelevät omalla tavallaan keski-ikäisten sekoiluja ja edesottamuksia. Hieman nuoremmasta sukupolvesta kertoo tanskalainen TV-sarja Kolmekymppiset (Yle Areenassa lokakuuhun 2022 asti), mutta sekin on hyvin tunnistettava. Toinen kiinnostava tanskalainen sarja on tietenkin Vallan linnake. Suosittelen erityisesti kaikille politiikkanörteille, mutta myös muille. 3. Unelmieni Pohjolassa kontaktit maiden välissä ovat tiiviit kaikilla tasoilla: politiikassa, yritysmaailmassa, kouluissa, kansalaisjärjestöissä ja jokaisen ihmisen arjessa. Unelmieni Pohjolassa on luonnollisesti löydetty järkeviä ratkaisuja kaikkiin rajaesteisiin. •
Pohjola-Norden Ry
31
