Äär e t ön І syyskuu 2021
Kertomus sinisestä tulesta ajatuksia shamanistisessa ympäristöyhteydessä elämisestä teksti ja kuvat jaana kouri
Artikkelissa olevan tarinan olen kertonut shamaanisessa Vesi-seremoniassa kesällä
Eukko katsoi sinistä tulta ja muisti, miten joskus oli ollut niin kylmä, että ihmiset
2021.
sanoivat sitä tulipalopakkaseksi. Hän muisti,
Olipa kerran pieni saari keskellä sinistä merta,
Eukko katsoi ulos ikkunasta ja meri kutsui
keskellä saarta oli pieni talo ja keskellä taloa asui eukko, keskellä elämäänsä. Eräänä aamuna eukko halusi sytyttää tulen, jotta pieni talo olisi lämmin saaressa sinisen meren keskellä. Hän otti tulitikun ja sytytti sen. Kun tuli syttyi, se paloi sinisellä liekillä, sininen tuli. Shamanismi ei ole uskonto tai uskomusjärjestelmä. Shamaanit ovat henkisen polun kulkijoita, parantajia, välittäjiä ja tietäjiä. Se mikä heitä yhdistää on animistinen maailmankuva, käsitys siitä, että kaikki on elävää ja yhteydessä toisiinsa. Tähän perustuu myös shamaanin mahdollisuus ja tekniikat kommunikoida muun elävän kanssa.
16
miten aikojen alussa oli vain sinistä merta. hänet ulos. Saarella oli vanha tapa kulkea keväisin saaren rantoja ja katsoa, mitä meri oli tuonut kylmän talven aikana. Eukko lähti kiertämään askel askeleelta saaren ympäri. Shamanismia on kaikkialla maailmassa luonnonuskontojen parissa, etenkin pohjoisessa Euraasiassa ja Pohjois-Amerikassa. Shamaani-nimitys on tullut yleismaailmalliseen käyttöön evenkien sha-man- nimestä, jonka tarkoittaa ’hän, joka tietää, hän, joka näkee’. Oleellista on, että shamaani on shamaani vain shamanoidessaan, ollessaan yhteydessä henkimaailmaan. Shamaani onkin henkilö, joka muuttaa tahdonalaisesti tietoisuuttaan rituaalissa, menee henkimaailmaan ja hakee ja tuo parannusta, tietoa tai voimaa sitä tarvitseville. Shamaani on voiman tasapainottaja.
