Äär e t ön І syyskuu 2021
vanhan KIRKKOMAAN KUMMITUKSET
Mystikon mietteitä
matti kultajoki
kuvat matti kultajoki
Jostain syystä nykymaailmassa ei ole olemassa kovin paljon kirkkoihin liittyviä kummitustarinoita, mutta päätin tarjoilla tällä kertaa teille, arvoisat lukijat, muutaman espoolaisen sellaisen… Kirkothan on tunnetusti rakennettu seurakuntien omistamille maa-alueille, jotka on tarkoitettu nimenomaan hengelliseen uskonnolliseen käyttöön. Varsinkin vanhempien kirkkojen ympärillä on lähes aina myös kristillinen hautausmaa, jonka keskellä kirkko seisoo. Hautausmaita nimitetään perinteisesti myös ”siunatuiksi maiksi”, johon vainajien ruumiit lasketaan odottamaan kristillisen uskontunnustuksen mukaista kuolleitten ylösnousemusta. Siunattuihin hautausmaihin liittyy myös vanha uskomus, että ne ovat suojassa pahoilta hengiltä ja 38
muilta vahingollisilta voimilta. Tämä siksi että kirkkomaa on rituaalisin siunauksin pyhitetty ja erotettu muusta maailmasta aivan erilliseksi henkisen rauhan alueeksi. Siksi tällaisen pyhän maan ulkopuolelle ei haluta ketään kristittyä haudattavan. Löytyykö tälle pyhitetyn maan erityisasemalle kuitenkaan varsinaisesti mitään raamatullista tai teologista perustetta, siihen en ota tässä kirjoituksessani kantaa. Monet vanhat uskonnolliset perinteethän ovat kuitenkin vain ihmisten vuosisatojen kuluessa muodostamia tapoja, eivätkä suoranaisia Jumalan säädöksiä.
Entisaikoina hautausmaihin liittyi lisäksi monenlaisia taikauskoisia kansanuskomuksia. Yleensä ottaen ne olivat nykyihmisten ajattelutapaan ja maailmankuvaan verrattuina varsin erikoisia ja kaikessa mielikuvituksellisessa pelottavuudessaan samalla suorastaan huvittaviakin. Vanhat pakanalliset muinaisuskomukset olivat aikojen kuluessa sekoittuneet ihmisten arkielämässä melko saumattomasti kristinuskoon ja alkoivat poistua kotimaisesta kansanperinteestä hiljalleen vasta 1800-luvulla ja 1900-luvun alkupuolella. Toki kirkon papistokin omalta osaltaan ahkeroi sitkeän taikauskon pois kitkemisessä, joskus varsin kovallakin kädellä. Muutokseen vaikuttivat myös aivan inhimilliset asiat, kuten esimerkiksi kaupungistuminen, teollistuminen, koulutuksen lisääntyminen, eri tieteenalojen kehitys, valtion vauras-
