Klubilehti - 4/2014

SALON KLUBITALO Teemana työ 4/2014

Minun työpaikkani Aulangossa urheiltiin Jaakko uusiin työtehtäviin Itsemurha tai sen yritys Liikunta mielenterveystyössä Käsillä tekeminen on terapiaa

Sisällysluettelo

Julkaisija

Pääkirjoitukset . ...................................... 3 Ajatuksia työnhausta .............................. 4

Salon Klubitalo

Salon Klubitalo on mielenterveyskuntoutujien ja palkatun henkilökunnan muodostama jäsenyhteisö, joka tarjoaa vertaistukea ja tavoitteellista toimintaa. Noudatamme kansainvälistä Fountain House-ideologiaa ja kansainvälisiä standardeja.

Työpaikkani klubitalolla .......................... 5 Työvalmennus klubilla ............................ 6 Työ ja eläke ..... ...................................... 7 Petri U käy kuntouttavassa työssä ........ 8 Salon kaupungin kuntouttava työtoiminta 9

Painopaikka

Mediamaja, ATK-yksikkö

Aulangon urheilukisat ............................. 10

Yhteystiedot

Salon Klubitalo Länsiranta 8 II krs 24100 SALO puh. 044 727 5150 E-mail:

Jaakko uusiin töihin ................................ 11 Kurkistus mielen maailmaan: itsemurha 12 Petri K on kiertänyt maailmaa, osa 2 ...... 13

salonklubitalo@ssmts.fi

Kotisivut:

Liikunta mielenterveystyössä .................. 14

www.salonklubitalo.fi

Rautaa nousee ...................................... 15

Klubitalo avoinna

Mintun blogi ..... ...................................... 15

ma—pe klo 8.30 - 15.45

Opiskelijat haastattelussa ....................... 16 Ruokala Maan vinkit ............................... 17

Päätoimittaja

Arja Timonen

Syksyn toimintakalenteri ......................... 18 Muut ilmoitukset ..................................... 19

Toimituspäällikkö

Mikko ja Kikka

Klubitalon yhteystiedot ........................... 20

Taitto

Kikka

Tämän lehden toimittivat:

Mirva, Arja, Jenni, Mikko, Sauli, Ahti, Hannu, Taina R, Mari, Petri U, Petri K, Minttu, Chichi, Tomi, Satu ja Henna KLUBILEHTI ILMESTYY:

Käytämme etunimiä suojellaksemme kirjoittajien henkilöllisyyttä.

LEHTI 4

Rahoitus

Ray:n ja Salon kaupungin tuella

LEHTI 5

2

30.09.2014

28.11.2014

Pääkirjoitukset Suomalaiset voivat huonosti. Yhdeksänkymmentäluvun laman ja pankkikriisin aiheuttama taloudellinen romahdus Suomessa vavisutti kansakunnan perustuksia ja sen jälkiä yritetään korjata edelleen.

Sosiaalinen eriarvoisuus kasvoi pankkien aiheuttaman luottotappiomylläkän myötä. Moni joutui maksumieheksi takaamalleen hulppealle asunto – tai muulle lainalle, eikä ole noussut luottokelpoisten kastiin vielä tänä päivänäkään.

Suomessa on kasvanut aikuisiksi kokonainen sukupolvi nykyisiä kolme-nelikymppisiä aikuisia,

jotka ovat syrjäytyneet suurelta osin tähänastisen elämänsä näköalattomuuden siivittämänä. Heidän vanhempansa saattavat olla juuri näitä luottotietonsa menettäneitä 80-luvun lopun ja 90-luvun alun hurjan nousukauden maksumiehiä ja kotoa on hyvinkin voinut matkaan tarttua perusolettamus, että elämällä ei ole parempaa tarjolla - ei nyt eikä tulevaisuudessa.

Heidät lannistettiin ennen kuin heidän aikuinen elämänsä ehti edes alkaa.

Edellämainittujen jälkeen, 2000luvun it-kuplan myötä on ehtinyt kasvaa jo seuraava polvi nuoria ja

nuoria aikuisia, joita uhkaa sama kohtalo. Miten heistä huolehditaan, kun edellisetkin ovat jääneet huolehtimatta? Paitsi sosiaalisten, myös mielenterveysongelmien määrä väestössämme on kasvanut huikeasti.

Kolmannen sektorin, esim. RAY:n tukemat projektit ovat tuiki tärkeitä. Tällä hetkellä Suomessa on 25 klubitaloa joiden toiminta edesauttaa mielenterveyskuntoutujien kuntoutumista aivan oleellisesti.

Tästä toimin itse hyvänä esimerkkinä. Klubitalon kaltaiset yhteisöt ovatkin korvaamattoman kallisarvoisia toimijoita sote-kentällä.

Mirva Hujanen

Onko klubitalon työ vain puuhastelua?

Eräs jäsenemme tuli onnettomana klubitalolle. Hänen klubitoimintaan osallistumistaan oli vähätelty tokaisemalla, että lakkaisit sinäkin sen puuhastelun ja menisit kunnon töihin. Mitä sitten on kunnon työ, tai miten työ ylipäätään määritellään?

Tuottavan työn sisältöjä voidaan määritellä, kuten mitä esimerkiksi sosiaalityö pitää sisällään. On henkistä ja ruumiillista työtä, osaaikatyötä, päätyötä jne. Ennen oli jopa miesten ja naisten töitä. Kuvaavaa määrittelyn vaikeudelle on, että työstä löytyy ytimekäs yleismäärittely ainoastaan fysiikan oppikirjasta.

Yleensä työ yhdistetään palkkaan eli toimeentuloon, mutta suuri osa ihmisten ajasta kuluu palkattomaan työhön. Vaivannäkö ja työ liitetään myös toisiinsa. Lasten kasvatus, puutarhan viljely, kodin hoito, ja loputon määrä erilaisia vapaa-ajantehtäviä voidaan luokitella työksi.

Klubitalon keskeinen anti jäsenilleen on työpainotteinen päivä. Mitä työ klubitalossamme on, näennäistä puuhasteluako ajankuluksi, tuottamatonta nollatyötä? Työ syntyy yhteisön olemassaolosta.

Mitä enemmän yhteisössä on päivittäin osallistujia, sitä runsaammin on työtäkin. Keittiössä nakataan perunoita pataan pääluvun mukaan, tilastoihin kirjataan pidempiä kävijälistoja ja kahviossa palvellaan kasvavaa jonoa jne.

Käytännön askareiden lisäksi tehtävävalikoimaan kuuluu mm. terveyttä ja hyvinvointia lisäävää toimintaa, kuten kuntosali ja sähly.

Taidetyöksi voidaan katsoa valokuvaaminen, näyttelyjen pystyttäminen ja bänditoiminta. Tämän lehden toimittamiseen on tarvittu vahvaa ja monipuolista tiimityötä.

Jäsenemme sanovat, että klubitalosta saa henkistä palkkaa. Vastuun kantaminen yhteisön tehtävistä on voimaannuttavaa.

3

Työtehtävän suorittamisesta seuraa hyvän olon tunne: ” S ainpas tehtyä! ” Bonuksena on lisäksi yhteisön kannustava ja ymmärtäväinen vertaistuki. Moni on myös huomannut energiansa lisääntyvän niin, että kotonakin jaksaa suorittaa arkirutiineja aivan eri tavalla.

Lääkäri antoi äskettäin tunnustusta eräälle jäsenellemme tämän kuntoutumisesta: ” Onneksi olkoon, sinä olet todella tehnyt työtä itsesi kanssa, että olet päässyt tähän pisteeseen! ” Allekirjoitamme klubitalolla tuntemattoman ajattelijan oivalluksen: Työ ei ole sitä mitä teet elääksesi. Työ on sitä mitä teet elämälläsi.

Klubitalossa näkyvä työ on vain jäävuoren huippu, pinnan alla piilossa tapahtuu se todellinen työ, jota kutsutaan kuntoutumiseksi.

Arja Timonen, klubitalon johtaja

Jäsenten ajatuksia työnhausta ja työhön palaamisesta Työnhaku kannattaa!

O

len ollut puoli vuotta työttömänä työnhakijana. Tänä aikana olen hakenut 20-30 työpaikkaan ja noin 75% työnantajista on vastannut hakemuksiini. Hakemukset ovat johtaneet kahteen haastatteluun, joista toinen johti työllistymiseeni.

En mielestäni saanut tarpeeksi tietoa työttömyyden alussa työvoimatoimistolta työllisyyttä edistävistä tukitoimista kuten työkokeilumahdollisuuksista ja palkkatukiasioista. Tämä tieto tuli enimmäkseen työnantajien puolelta, jonka jälkeen hain itse tietoa työvoimatoimistosta.

Työtä hakiessa kilpailu on todella kovaa, työnantaja saa helposti yhtä paikkaa kohden 100-200 hakemusta. Työn haussa on eduksi jos heti hakemuksessa voit mainita mahdollisuudesta esimerkiksi palkkatukeen.

Nykyiseen työpaikkaani hain jo marraskuussa 2013 ja haastattelussa kävin toukokuussa 2014.

Varsinainen työ alkoi syyskuun alussa.

Toivoa ei kannata menettää, vaikka prosessi välillä venyy ja työpaikka on todella työn takana. Hakiessani työtä en ole maininnut olevani mielenterveyskuntoutuja.

Mielestäni se ei kuulu työnantajalle ja kuntoutumiseni tässä vaiheessa ei haittaa tulevaa työtehtävää. Jokaisen on itse mietittävä mitkä ovat henkilökohtaiset haasteet työllistymisessä ja mitä näistä kertoo työnantajalle.

Klubitalolta saa tukea työhakemusten ja ansioluetteloiden laadintaan. Ohjaajat osaavat myös antaa palautetta hakemuksen sisällöstä ja ulkoasusta. Lisäksi tarvittaessa saa skannaus- ja kopiointiapua.

Kolme vinkkiäni työnhakuun:

MOL-netti työpaikka – ja koultushakuvahdin käyttö • Ota selvää mahdollisista työllistämistukimahdollisuuksista ja muista mainita ne hakemuksessa.

• MOL:n ansioluettelo ( CV ) kuntoon.

•

4

Haluaisin palata

takaisin työelämään

Olen

ollut useamman vuoden pois työelämästä, mutta työhön paluu on ollut mielessäni vuosien myötä välillä enemmän, välillä vähemmän. Viime keväästä lähtien enemmän.

Sairaudesta toipumiseni on viimeisen vuoden aikana ottanut kunnon vauhdin ja sitä myöden työasiat ovat vallanneet ajatukseni.

Olen siitä onnellisessa asemassa, että minulla on työsuhde edelleen olemassa ja työnantajan sekä Klubitalon kanssa yhteistyössä on mietitty asioitani.

Meillä onkin tehtynä tälle syksylle selkeä suunnitelma, joka parhaassa tapauksessa johtaa työhön paluuseen vuodenvaihteen jälkeen.

Klubitalolla on tässä olennainen rooli työvalmennuksen tarjoajana.

Työhön paluustani päätetään tulevassa lokakuisessa palaverissa työnantajan kanssa.

Entiseen työhöni palaaminen siinä muodossa kuin se oli, ei tule kohdallani enää kysymykseen. Työnantajallani on edessä uusimuotoisen työn etsintä, jos lokakuun palaverissa päädymme siihen, että työsuhdettani ei pureta, vaan aloitan vuodenvaihteen jälkeen uudenlaisen, paremmin soveltuvan työn.

Tunnelma alkaa olla sitä jännittyneempi, mitä lähemmäksi lokakuuta päästään... Tässä on kyseessä isot asiat, joilla on monenlaisia vaikutuksia elämääni. Positiivisella mielellä kuitenkin mennään eteenpäin. : ) Mirva H

Minun työpaikkani on klubitalolla yhdessä toisten kanssa. Meillä onkin klubilla mielestäni aika hyvä ilmapiiri ja vitsit lentävät välillä vilkkaasti.

Uusia ystäviä

Yhdessä tekeminen lämmittää minun mieltäni

O

len aikojen saatossa löytänyt itselleni ” työ-paikan ” Salon klubitalolta. Minulla on jopa omat työajat milloin käyn klubilla.

Se on oikeastaan tapa. Työaikani ei ole pitkä, käyn klubilla 2-3 kertaa viikossa 4 tuntia päivässä, mutta se on minulle riittävä määrä.

Sen jaksan tehdä.

Minun paikkani

Minulla meni aika kauan aikaa ennen kuin löysin klubitalolta oman paikkani, mutta ajan saatossa olen löytänyt sen sittenkin. Kokeilin alussa vähän kaikenlaista työtä kahvion pitämisestä tilastointiin, mutta ne eivät oikein tuntuneet minun töiltäni. Sitten klubilta löytyi mielekäs työ jota osaan tehdä ja josta pidän.

Kun aloin tekemään tätä työtä, taitoni olivat ruosteessa. Ne olivat unohtuneet sairauden alle ja jaksamiseni oli vähäistä. Mutta sitten pikku hiljaa taitoni alkoivat palailla ja jaksamiseni kasvaa. Tuli tunne, että minähän osaan sittenkin tehdä

vielä jotain! Ja se tunne oli aivan mahtava.

Työn merkitys

Klubitalotyö tuo minun elämääni sisältöä ja pitää viikkorytmiäni yllä.

En mieti klubilla omia ongelmiani niin paljon, vaan keskityn enemmänkin tekemään töitä tässä ja nyt. Klubilla tunnen itseni tarpeelliseksi ja että minunkin työpanokseni on tärkeä. Klubiaamuina minullakin on syy nousta sängystä ylös ja minulla on paikka minne mennä. Jos en kävisi klubilla, olisin luultavasti yksin kotona ilman muita ihmiskontakteja.

Jokainen työ klubilla on yhtä tärkeä, oli se sitten pöytien pyyhkimistä tai kukkien kastelua. Ilman näitä töitä klubitalo ei toimisi.

Myös työn tekeminen yhdessä on minun mielestäni tärkeää. Silloin kun puhallamme yhteen hiileen ja teemme yhdessä, minulle tulee ainakin yhteenkuuluvaisuuden tunne. Ja se lämmittää minun mieltäni. En tee töitä yksin, vaan 5

Olen saanut klubilta, paitsi työtä, myös paljon uusia ystäviä ja tuttavia, joiden kanssa voi puhua kaikenlaisista asioista. Tutustuin jopa nykyiseen parhaaseen ystävääni juuri klubitalolla. Valitettavasti en voi olla klubilla kaikkien kaveri, koska meitä käy klubilla nykyisin niin paljon. Mutta se ei liene tarkoituskaan. Toiset meistä tulevat toimeen keskenään paremmin kuin toiset, kuten oikeassa elämässäkin.

Palkka

Vaikka klubitalo ei maksa palkkaa tai muuta korvausta klubitalotyöstä, minua se ei haittaa. Teen mielelläni töitä klubitalolla. Saan palkkani muista asioista. On kuitenkin ihmisiä, joita tämä asia voi harmittaa. Minulle suurin palkka on hyvin tehty työ, se kun voin olla tyytyväinen itseeni.

Leimautumisen pelko

Klubitalolla käymistä hävetään aika usein eikä siitä puhuta paljon klubitalon ulkopuolella, mikä on ihan ymmärrettävää. Minäkin teen tätä. Tutummat ihmiset tietävät, että käyn klubilla mutta vieraammat eivät. Leimautumisen pelko on. Mutta jos minun on ihan pakko vastata jollekin vieraalle ihmiselle mitä teen ” työkseni ” , sanon tekeväni vapaaehtoistyötä mielenterveyden hyväksi, mikä onkin ihan totta, kun asiaa tarkemmin ajattelee.

Klubitalon jäsen

K

Mitä työvalmennus klubilla tarkoittaa

lubitalon jäsenistä osa tarvitsee apua työelämään takaisin siirtymisessä sairausloman jälkeen tai joku voi lähteä kokeilemaan uutta alaa työkokeilun tai vakituisen työpaikan kautta. Moni nuorista jäsenistämme miettii myös eri koulutusvaihtoehtoja ja tarvitsee apua koulutuspaikkojen ja eri etuuksien selvittelyssä. Klubitalon tärkein anti jäsenille on tällöin erilaisten työelämän taitojen opettelu tutussa ja turvallisessa ympäristössä. Oma jaksaminen askarruttaa monia ja pelko uudesta sosiaalisesta ympäristöstä.

Myös leimaantumisen pelko voi vaikeuttaa työelämään palaamista.

Usko itseensä

Tärkeintä mitä klubitalo yhteisönä voi jäsenelleen antaa on usko ja voima jäsenen omiin kykyihin ja siihen, että myös mielenterveyskuntoutuja on ” oikea ” , arvokas ihminen. Klubimme voimaannuttava ja salliva ilmapiiri hellii rikkoutu-

neita itsetuntoja ja pienillä arjen askareilla saamme uskoa siihen, että ihmisellä on vielä paljon annettavaa pitkästäkin sairausjaksosta huolimatta. Jokaiselta kuntoutujalta löytyy sairauden alle unohtuneita taitoja ja voimavaroja, vaikka joskus näitä taitoja joudutaan hyvin pienin askelin houkuttelemaan esille.

Päivärytmi kuntoon

Työvalmennus aloitetaan yhteisellä palaverilla siitä, millaisia taitoja ja/tai tarpeita jäsenellä on koskien työelämään tai koulutukseen paluuta. Salon klubitalolla ei tällä hetkellä ole omaa siirtymätyöpaikkaa. Vapailta markkinoilta aktiivinen työnhaku on aina jäsenen omalla vastuulla. Yhdessä voidaan tehdä ja viilata esimerkiksi työhakemuksia.

Mikäli jäsen haluaa testata omia voimavarojaan, hän sitoutuu tiukempaan työelämän valmennukseen, jossa sovitaan työajat ja tehtävät sekä noudatetaan tarkemmin työelämän sääntöjä. Työ-

6

paikkana toimii Klubin vastaanottopiste, jossa työskentely vaatii sitoutumista, keskittymistä ja isojen asioiden haltuunottoa, atktaitoja sekä sosiaalisuutta ja ongelman ratkaisukykyä. Tärkeintä on saada päivärytmi kuntoon ja realistinen tieto omasta jaksamisestaan.

Yksilöllistä ohjausta

Jokaisen jäsenen tilanne on erilainen. Työvalmennuksessa tehdäänkin hyvin yksilökeskeistä työtä. Joku miettii koulutuspaikkoja tai eläkkeen lepäämään jättämistä. Joillakin on mahdollisuus päästä kaupungin kuntouttavaan työtoimintaan. Joku tarvitsee apua työhakemuksen teossa tai neuvoa byrokratiaviidakossa. Kaikille pyritään löytämään ratkaisu. Työelämän valmennuksessa toki käydään läpi myös yhteisöllisiä asioita, kuten työsuojelua ja hyvän työilmapiirin luomista. Moni jo työelämään päässyt jäsen käy klubilla vapaapäivinään tai osallistuu ilta – tai virkistystoimintaan.

Työn ja eläkkeen yhteensovittaminen

yökyvyttömyyseläkkeellä oleT vien työhön paluun edistämistä koskevaa lakia on jatkettu vuo-

den 2016 loppuun. Laki on tullut voimaan 1.1.2014. Tämä tarkoittaa seuraavaa: • Eläkkeen voi jättää lepäämään eli eläkkeen maksu keskeytetään eläkkeensaajan aloittaessa työnteon ja ansaitessa säädetyn tulorajan ylittävän määrän kuukaudessa. Ansiorajavuonna 2014 on 743,38 €/kk.

• Työkyvyttömyyseläkkeen voi jättää lepäämään tilapäisen työn vuoksi vähintään kolmeksi kuukaudeksi ja enintään kahdeksi vuodeksi. Työkyvyttömyyseläkkeen maksu keskeytetään työssäolon ajaksi. Jatkossa työkyvyttömyyseläkkeen voi jättää uudelleen lepäämään, kun se on ollut maksussa yhden kuukauden aikaisemman kolmen kuukauden asemasta.

• Lepäämään jättäminen koskee kaikkia työkyvyttömyyseläkkeitä = toistaiseksi myönnetty työkyvyttömyyseläke, määräaikainen kuntoutustuki, osatyökyvyttömyyseläke.

• Mikäli sinulla on ollut ennen työkyvyttömyyseläkettä vakituinen ansio, työnteko ei vaikuta työkyvyttömyyseläkkeeseesi, jos ansiotulosi ovat alle 40% eläkettä edeltäneestä vakiintuneesta ansiosta. Tulon pitää kuitenkin olla

suurempi kuin 743,38 € kuukaudessa.

• Jos olet osatyökyvyttömyyseläkkeellä ansaintarajasi on enintään 60% työkyvyttömyyden alkamista edeltäneestä vakiintuneesta keskiansiostasi, mutta vähintään 743,38 €/kk • Alle 743,38 € tuloja ei tarvitse ilmoittaa eläkkeenmaksajataholle, mutta ansaitsemastasi tulosta sinun täytyy ilmoittaa kelalle, mikäli saat eläkkeensaajan asumistukea.

• Kaikista sosiaalisista tuista kannattaa käydä keskustelemassa ko. tuen maksajan kanssa esim.

Kelan toimistossa. Käytännössä tulotason noustessa esim. toimeentulotuki pienenee tai lakkaa kokonaan, mutta eläkettä saavan hoitotukeen oikeutetulle maksetaan ylintä vammaistukea eläkkeen lepäämisen ajan.

• Jos työsuhde kestää korkeintaan

kuusi kuukautta, Kela ei yleensä lähde tekemään muutoksia asumistukeen. Pidemmissä työsuhteissa ansiotulot voivat vaikuttaa asumistuen suuruuteen siten, että asumistuki asteittain alenee tulojen kasvaessa. Ei ole olemassa mitään yleistä kuukausitulojen rajaa, josta alkaen asumistuki alkaa aleta. Asia selviää vain tapauskohtaisessa neuvottelussa.

• Eläkkeensaajan asumistukea ei kuitenkaan tarkisteta kahden vuoden takautuvalta eläkkeen lepäämisajalta ja näin henkilö saa pitää saamansa asumistuen, vaikka työeläke lakkautettaisiinkin takautuvasti samalta ajalta.

Eläkkeensaajan asumistuki lakkaa kuitenkin viimeistään kahden vuoden kuluttua lepäämään jättämisestä.

Esimerkissä alla on käytetty vuoden 2010 ansaintarajaa ( Sosiaaliturva 1/2010 ) . Taulukko selventää kuitenkin hyvin, miten pienikin työnteko kannattaa taloudellisesti. Puhumattakaan mielenterveyden kannalta!

Erkki E. Asuu yksin Vantaalla vuokra-asunnossa, jonka vuokra on 450,00e/kk. Hän saa täyttä kansaneläkettä 584,13e/kk. Lisäksi hän saa asumistukea 342,34e/kk.

Erkki E. alkaa käydä työssä ja saa eläkkeen lisäksi palkkaa 550,00e/

Hänen tulonsa ovat kuukaudessa yhteensä 1134,13 euroa. Asumistukea tulee nyt 185,09e/kk. kk.

Erkin kokonaistulot ovat 926,47e/kk. Kokonaistulot ovat 1319,22e/kk.

7

Erkki E: löytää uuden työn ja saa palkkaa 1100e/kk. Nyt Erkin kansaneläke jää lepäämään, koska kuukausitulo on yli 687e/kk. asumistuki pienenee ja se on 196,68e/kk.

Kokonaistulot ovat 1296,68e/kk.

Petri U käy kuntouttavassa työssä T-hallilla Miltä sinusta tuntui saada eläke-

Huonoista vaihtoehdoista se oli paras päätös. päätös?

Missä vaiheessa tuli mieleen, että kuntouttava työ voisi olla paikal-

Kun olin ollut muutaman vuoden eläkkeellä.

Miten TT-hallitoiminta eroaa klubita-

T-hallilla on tietyt sovitut ajat, jolloin työtä tehdään.

Sinne ei voi mennä, kun huvittaa.

Tekeminen on eri typpistä. Thallilla tehdään sarjatyötä useista kymmenistä satoihin kappaleisiin. lotoiminnasta?

laan?

T-hallitoiminta on kunnan lakisääteistä

Mitä sinulle merkitsee kuntouttava

Se merkitsee todella paljon.

On sosiaalisia suhteita, päivärytmiä, mielekästä tekemistä ja sieltä saa terveellistä , hyvää ruokaa. työ?

toimintaa.

Miten

klubitalo

täydentää sitä? Olen pyrkinyt käymään klubitalolla silloin, kun ei ole työtoimintaa T-hallilla. Klubitalon toiminta täydentää kuntouttavaa työtä oikeinkin hyvin. Klubilla voin käydä omien voimieni mukaisesti.

Kuinka monta tuntia teet työtä vii-

Käyn työssä kolmena päivänä viikossa, neljä tuntia kerrallaan. kossa?

Petri U klubitalolla sopan keitossa.

Jos vointi on huono, työ tuntuu vaikealta. Muutoin työnteko on oikein mukavaa.

Mikä

Minkälainen työhistoria sinulla on?

Olen ollut ainakin kymmenessä työpaikassa kesätyöt mukaan lukien. Viimeisimmässä työpaikassa työskentelin kymmenkunta vuotta varastomiehenä. Loppuaikoina aloin sairastella. Selkä alkoi reistata ja sitten tuli näitä psyykkisiä vaivoja.

Milloin sinulle on kirjoitettu eläkepäätös?

sitten.

Vajaa kymmenen vuotta

työssäsi

on

vaikeaa?

Teollisuuden alihankintatöitä. Kokoonpanoa.

Mitä teet?

Saan työosuusrahaa tietyn summan päivässä.

Se on pieni korvaus verotonta tuloa, mutta sillä on merkitystä talouteni kannalta. Ruoasta pitää maksaa ja autolla kulkeminen maksaa.

Saatko palkkaa?

Ihmissuhteita ja terveellistä, hyvää ruokaa.

Mitä saat klubitalolla?

Onko klubilla toimintaa mistä olet

Olen osallistunut liikuntaan. Olen tykännyt käynyt keilaamassa ja punttisalilla. Vaihteeksi on ollut myös mukava tarttua kauhan varteen eli osallistua ruoanvalmistukseen. pitänyt?

Millaista olisi, jos ei olisi mahdolli-

Henkinen vointi olisi heikompi. Työ on oikeata teollisuuden työtä, mikä tuntuu järkevältä ja palkitsee, kun on saanut päivän tehtyä.

Mari ja Arja suutta

työpaikkaan?

T-halli pähkinänkuoressa T-hallin alihankintatyön yhteistyökumppanina on toiminut jo yli 40 vuotta Hella Lightning Finland Oy, entinen Talmu-tuote. Kaikki tehtävät työt liittyvät liikenteeseen ja valaistukseen. Eri tuotenimikkeitä on yli sata.

T-hallilla pussitetaan pieniä osia, leikataan määrämittaisia osia eri

tuotteisiin, kiinnitetään polttimoita, teipataan heijastimia, tehdään erilaisia tarkastustöitä ja kootaan erilaisia lamppuja. Osa tuotteista lähtee suoraan tehtaan asiakkaille, osa menee jatkotuotantoon.

Kuntouttavan työn paikkoja Thallissa on 30 ja näiden lisäksi kolme työkokeilupaikkaa. T-hallin 8

kuntouttavasta työstä maksetaan työosuusrahaa. Kuntouttavaan työtoimintaan sisältyy lounasmahdollisuus. Ateriakustannukset vähennetään työosuusmaksusta.

Työnohjaajat: Kirsi Tetri 044 772 3202 Seidi Tontti 044 772 3201

Salon kaupungin kuntouttava työtoiminta Työ on keskeinen kuntoutumisen väline. Kuntoutujat saavat mahdollisuuden parantaa elämänhallintaansa; päivärytmiä, ihmisarvoa, sosiaalisia suhteita, yhteiskuntakelpoisuuden tunnetta, rohkeutta, aktiivisuutta, vastuullisuutta ym.

alon kaupungin työtoiminta S on suunnattu 18-65-vuotiaille kuntoutustuella tai sairaseläkkeellä oleville, salolaisille mielenterveyskuntoutujille. Työtoimintaan tarvitaan lähete, joka osoitetaan mielenterveystyön moniammatilliselle työryhmälle.

Toiminnan aluksi pidetään neuvottelu ohjaajan, kuntoutujan ja hänen tukihenkilöidensä kesken ja tehdään kuntoutujan tarpeista lähtöisin oleva työsopimus sekä kuntoutussuunnitelma.

T-hallin työtoiminta

Työsopimus tehdään enintään puoleksi vuodeksi kerrallaan. Tällä hetkellä kuntouttavaan työtoimintaan osallistuu n. 45 kävijää.

Kuntouttava työtoiminta ei aina ole

vain työtä. Työpäiviin kuuluu myös taukojumpat, yhteiset palaverit sekä viriketoiminta mahdollisuuksien mukaan, kuten virkistysmatkat.

Kuntouttavan työn vaatimukset

Työtoimintaan osallistuvalta edellytetään sitoutumista ja omaa motivaatiota työhön.

Työ vaatii tekijältään myös keskittymiskykyä ja tarkkaa silmää, koska työt tehdään tehtaan laatuvaatimuksien mukaisesti. Työnohjaajat perehdyttävät kuntoutujan aina työtehtäviin, sekä toimivat hallilla laadunvalvojina.

Ohjaajat myös kannustavat ja tukevat kuntoutujaa työssä ja oman elämän hallinnassa.

Ulkotyöryhmä

Ulkotyöryhmän toiminta sisältää esimerkiksi piha-alueiden ja yleishyödyllisten tehtävien hoitamista kuten tavarankuljetuksia, roskien kuljettamista ja mielenterveyskuntoutujien muutoissa avustamista.

Paikkoja ryhmässä on kymmenen, mutta yhtä aikaa ryhmässä voi

9

työskennellä enintään kahdeksan henkilöä. Kuntoutujat käyvät työtoiminnassa yksilöllisen kuntoussuunnitelman mukaisesti 3-5 päivänä viikossa, 4-6 tuntia päivässä.

Ulkotyöryhmän tukikohta sijaitsee T-hallilla.

Avotyötoiminta

Muita työtoiminnan muotoja ovat avotyösuhteet yhteistyöyrityksissä, joissa yrityksen esimies on ohjaaja ja työtoiminnan ohjaaja toimii tukena. Avotyötoiminta räätälöidään yksilöllisesti erilaisiin yrityksiin tai yhdistyksiin. Avotyötoiminnan tavoitteena on antaa kuntoutujalle mahdollisuus kokeilla voimavarojaan ja jaksamistaan normaalissa työympäristössä.

Yhteystiedot:

Kuntoutuksen ohjaaja/ toimintaterapeutti: 044 772 3069 Ulkotyönohjaaja: 044 772 3203 Avotyötoiminnan työnohjaaja: 044 772 3202

Aulangon urheilukisat

L

ähdimme 20.8 aamuvarhain kahdentoista henkilön poppoolla kohti Hämeenlinnaa. Siellä Hämeen klubitalo järjesti leikkimieliset urheilukisat. Meidän klubitalo osallistui kisoihin yhdellä joukkueella. Sijoituimme hienosti neljänneksi kun joukkueita yhteensä osallistui 17.

Yhteensä ihmisiä oli paikalla yli 200. Kisat tarjosivat onnistumisen tunteita lajeihin osallistuneille. Lajeina olivat muun muassa saliban-

dypallon nopeuslyönti, frisbeegolftarkkuus, golfpallon lyönti, saappaanheitto ja tietovisa.

Lisäksi kannustusjoukkueet tukivat mahtavasti joukkueiden jäseniä. Isot kiitokset ansaitsevat vapaaehtoiset, kilpailurastien tuomarit ja koko Hämeen klubitalo kisojen järjestämisestä. Ensi vuoden urheilukisojen järjestäjäksi lupautui Järvenpään klubitalo.

Mikko ulangon leikkimieliseen urheilutapahtumaan osallistuminen loi mukavaa ryhmähenkeä oman klubiporukan kesken. Samalla tapasimme muiden klubitalojen väkeä.

Oli jälleen virkistävää vaihtaa ajatuksia ajankohtaisista asioista, joskin kovin pitkiin keskusteluihin ei tiiviin ohjelman puitteissa ollut mahdollisuutta.

Järjestäjien taholta Matti Jurvanen toivoi päätöspuheessaan, että vastaisuudessa klubitalojen johtajat osallistuisivat myös kisoihin. En

tiedä, kuinka monta meitä mahtoi siellä olla, koska en tunne ulkonäöltä kaikkia klubijohtajia. Ainoa, mitä jäinkin kaipaamaan, oli jonkinlaiset nimineulat rintapielessä, jotta olisin osannut yhdistää oikein henkilöt ja klubitalot. Arja

A

10

Jaakko loi joukkueeseemme hienon yhteishengen

Jaakko uusiin töihin Sherwoodin poikien ” liian lyhyt Robin Hoodiksi ” kasaa soittovälineensä nyt raksatyökalupakkiin ja siirtyy vakituiseen duuniin rakennusalalle. Ehkä rakennusala voitti, mutta emme me mitään hävinneet.

Jaakko sysäsi monta hyvää juttua liikenteeseen, jotka kantavat hedelmää klubilla jatkossakin. Kiitos Jaakko ajastasi täällä meillä. Ovi on aina sinulle auki!

Jenni

hteisöavustaja Jaakko saaY pui iloksemme maaliskuun 2014 alussa Paikka Auki-projektin

myötä. Alusta saakka oli selvää, että Jaakon lahjakkuus liikunnan ja musiikin saralla pitää valjastaa klubimme käyttöön. Jaakko pistikin vauhtia kuntosalitoimintaan ja oppi itse siinä samassa frisbeegolfin saloja ja ratsastusta, shakkia ja tietenkin oppi tavan tehdä mielenterveystyötä hieman erilaisella tavalla, tasa-arvoisesti ja ihmistä kunnioittaen.

Yhtäkkiä klubilla tuntui siltä, että koko ajan joku oli menossa heittelemään koreja, pelaamaan jalkapalloa, pussittamaan palloja biljardissa, soittamaan kitaraa ja kaiken päällä kaikui spontaanin rähisevä nauru, joka houkutteli nauramaan mukana.

Jotain progee

Jaakon myötä saimme aimo sysäyksen liikunnallista elämää, kannustusta, sparrausta, henkilökohtaisia liikuntaohjelmia, äijäenergiaa. Eikä pidä unohtaa Sherwoodin poikia – klubibändiä, joka soittaa ” jotain progee ” .

Kommentteja läksiäiskaffeilta

- Jaakkoa ei oikein voi sanoa syrjäytymisvaarassa olevaksi, mutta hienoa, että työ löysi hänet kotoa.

- Ennen en vetänyt yhtään leukaa, nyt menee kuusi.

- Jaakko toi meille valtavasti energiaa. Siinä ajassa kun minä treenasin oman kuplani sisällä, Jaakko oli tutustunut sataan henkilöön ja saanut ne kaikki treenaamaan.

- Ensin mua pelotti toi järjetön energia, mutta sitten mä huomasin että se on ihan ookoo tyyppi.

- Kun mä tulen klubille, mietin, et nyt rauhassa, ei yhtään tyhmää vitsiä, vaan käyttäydyt asiallisesti ja teet duunia. Sitten mä avaan oven ja voi helvetti, siinä on Jaakko!

- Mun kunto on kohentunut tosi paljon Jaakon myötä.

- Mua niin naurattaa, kun mä oon nähny noi sällit keittiössä. Ne tekee kaikki ihan päälaelleen, mut silti ruoka on ollu tosi hyvää. Parasta makaronilaatikkoa ever!

11

Suomen MielenterveysMielenterveysseuran ylläpitämä VAHVISTAMO - tukee mielen hyvinvointia Vahvistamossa voit perehtyä

mielenterveyteen ja voimavaroihin eri teemojen kautta.

Teemoihin liittyvät testit, tehtävät ja harjoitukset auttavat oman elämän pohdinnassa ja muutosten toteuttamisessa.

VAHVISTAMON Löydät netistä Osoitteesta:

www.vahvistamo.fi

Faktaa itsemurhista

Kurkistus mielen maailmaan

• Joka

vuosi noin 900 suomalaista tekee itsemurhan. He jättävät jälkeensä arviolta 10000 surevaa läheistä, joiden elämä on järkkynyt.

• Verrattuna muihin EU-maihin alle

65-vuotiaiden suomalaisten itsemurhakuolleisuus oli vuonna 2013 noin puolitoistakertainen EU:n keskimäärään verrattuna.

• Kolme

neljästä itsemurhan tehneestä on mieshenkilö. Itsemurhien määrä oli suurimmillaan vuonna 1990, jolloin Suomessa tehtiin yli 1 500 itsemurhaa. Sen jälkeen itsemurhakuolleisuus on pienentynyt 20 vuodessa yli 40 prosenttia. Tämä selittyy miesten itsemurhien vähenemisellä, naisten itsemurhat ovat pysyneet ennallaan.

• Jokaisella

itsemurhalla on oma taustansa. Yleensä tapahtuneeseen johtaa pitkällinen prosessi, jossa syyn ja seurauksen osoittaminen on lähes mahdotonta. Itsemurhat kertovat omalta osaltaan karua tarinaa yhteiskunnan pahoinvoinnista, mutta taustaan vaikuttavat myös kulttuurilliset ja yksilön elämänhistoriaan vaikuttavat tekijät. Merkittäviä taustatekijöitä ovat mm. masennus, mielenterveysongelmat, liiallinen alkoholinkäyttö, työttömyys, epätoivo, kariutuneet ihmissuhteet ja aikaisemmin koettu läheisen itsemurha. Nuorilla pitkittynyt koulukiusaaminen ja syrjäytyminen sekä tärkeissä ihmissuhteissa tapahtuneet muutokset.

Itsemurha tai sen yritys

inä olin omassa kodissani, M kun yhtäkkiä sain niin kauhean ahdistuskohtauksen, ettei

minulla koskaan ole ennen sellaista ollut. Söin kaksi pulloa Litoa ( L itium-lääkettä ) , koska koin epäonnistuneeni ihmissuhteissani niin pahasti. Meni monta minuuttia, mieleeni nousi vanha äitini ja hänen kokemansa tuska, jos kuulisi poikansa kuolemasta. Mieleeni nousi myös tarina Raamatusta, jossa opetuslapset tapaavat ylösnousseen Jeesuksen Emmauksen tiellä eivätkä tunnista häntä. Jeesuksen piti kärsiä ja kuolla pelastuakseen. Minuun iski valtava halu elää.

Lähdin kävelemään läheiselle grillille ja sain sieltä tilattua taksin, joka vei minut terveyskeskukseen.

Terveyskeskuksen lääkäri ei uskonut minua ja passitti minut psykiat-

• Itsemurhaan

kuolleista suuri osa on hakenut apua ainakin epäsuorasti esimerkiksi kipujen, särkyjen tai epämääräisen ahdistuksen vuoksi.

12

riseen sairaalaan. Olin sinne saapuessani todella huonossa kunnossa, kalpea ja hikinen. Minut vietiin ambulanssilla yliopistolliseen sairaalaan dialyysihoitoon.

Hoitava lääkäri soitti psykiatrisen sairaalan ylilääkärille ja kertoi, että veren litiumpitoisuus on tappava ja mitään ei ole tehtävissä. Potilas kuolee.

Suuri ihme kuitenkin tapahtui. Jäin henkiin. Vastaavaa ei näillä veren litiumpitoisuuksilla ollut lääkärien mukaan tapahtunut Suomessa.

Koen, että minut pelasti vahva tahto elää. Hädän hetkellä muistin Jumalan ja Jumala muisti minut.

Minulla on nykyään vahva usko sekä Jumalaan että elämään. Jos jotain opin tästä niin kunnioituksen ihmiseen ja ihmisyyteen. Elämä on lyhyt tuhlattavaksi, se täytyy käyttää parhaalla tavalla hyväksi.

Hannu

Petri K on seilannut maailman meret etelästä pohjoiseen osa 2 Angolassa oli meneillään sisällissota: kun miehistöä vaihdettiin, ei saanut liikkua laivan ulkopuolella.

Valkoiset miehet olisi heti napattu, he olivat sotilaille vapaata riistaa.

Meitä kuljetettiin lentokentälle mustissa autoissa joissa oli tummennetut lasit, ettei sisälle nähnyt.

Petri toimi tarvittaessa savusukeltajana. - Tositoimiin jouduttiin pariin otteeseen kun konehuoneessa kärähti jotain. Pari täpärää tilannetta oli, mutta niistä selvittiin nopealla toiminnalla.

Luottamustehtävät oli mieleisiä

Petri K:n haastattelun ensimmäinen osa julkaistiin Klubilehdessä 3/2014.

loitin laivapoikana, etenin A matruusiksi ja siitä lopulta kaikkein korkeimpaan mahdolli-

seen asemaan kansikorjaus-/ pursimieheksi. Miehistöpuolella tämän ylemmäksi ei voi edetä, Petri tuumii ansaittua ylpeyttä äänessään.

Viimeisen reissunsa Petri teki Alaskaan. Kahdentoista tunnin aikaeroon oli totutteleminen: jokainen päivä oli työpäivä, ja työvuoro saattoi olla kellon ympäri.

- Euroopassa työskennellessä työtä tehtiin neljä viikkoa ja vapaata oli puolestaan neljä 4 viikkoa. Atlantin toisella puolella työtä puskettiin välillä tauottakin seitsemän viikkoa, ja lomaa pidettiin vastaavasti myös pidempään, seitsemän viikkoa, Petri muistelee. Pisin yksittäinen merimatka Edinburghista Alaskaan kesti seitsemän viikkoa.

Joskus tarvittiin ” maasuunii ”

- Kun laivalla piti olla miehistön vaihto, joskus jouduttiin odottamaan 3-4 päivää hotellissa pelkän byrokratia vuoksi. Lahjuksilla vaih-

toa pystyi nopeuttamaan. Atlantin toisella puolella oli paljon byrokratiaa: meno oli siellä verkkaisempaa, miehistön vaihtoon täytyi varata kosolti aikaa. Piti varata myös, ” maasuu ” , eli lahjontaa varten extrarahaa, jotta homman sai toimimaan, kokenut merikarhu kertoilee.

Merimieskaste

Petri toimi laivalla laivan luottamusmiehenä ja työsuojeluvaltuutettuna. Hänet valittiin myös merimiesunionin valtuustoon. Kaikki tämä jäi vuonna 2009 sairastumisen vuoksi. Vaikeahoitoinen diabetes ja muut liitännäissairaudet tulivat esteeksi laivoilla työskentelyyn. Edessä oli eläkepäätöksen hyväksyminen vain hiukan päälle nelikymppisenä.

Petri muistelee huvittuneena merimieskastettaan: - Kun tuore merimies ylittää päiväntasaajan ensimmäisen kerran, hän pääsee osalliseksi laivan miehistön järjestämään traditioon. Siihen kuuluu erilaisia toimintapisteitä, joissa tulokasta mm. liotetaan rasvassa, juotetaan jotain ällöä kuten Tabascoa tai häntä pidetään laivan kannella häkissä vankina jonkin aikaa.

Merimieskasteesta luovutetaan myös taulu. Petri sai omansa toukokuun lopulla 2000.

Vauhtia ja vaarallisia tilanteita

- Vauhtia ja vaarallisia tilanteita oli , kun ajettiin Angolaan Norsunluurannikon ohi. Silloin oli ylimääräinen päivystys kannella koko ajan merirosvojen vuoksi.

13

Petrin huoneen seinällä on muistona merimiesajoista ” kastetaulu ” . Sen saa, kun ylittää päiväntasaajan ensimmäisen kerran.

Liikunta mielenterveystyössä

iikuntalääketieteen dosentin L mukaan tieteelliset tutkimukset Katariina

KukkonenKukkonen-Harjulan

osoittavat, että jo muutaman kuukauden liikunnan katsotaan vähentävän yhtä paljon tai jopa enemmän depressiota kuin psykoterapia.

Liikunta ylipäätään vaikuttaa sekä fysiologisesti että psykologisesti.

Kukkonen-Harjulan mukaan stressi on voinut vähentää aivojen välittäjäaineita, jolloin liikunta palauttaa hermojen välisiä yhteyksiä.

Liikunta vie myös ajatuksia pois negatiivisista asioista.

Kukkonen-Harjula kertoo liikunnan välittömistä ja pidempiaikaisista vaikutuksista sekä lääkkeiden vaikutuksen mahdollisesta tehostumisesta. Lääkärin asenteilla on keskeinen merkitys valittaessa hoitolinjaksi liikunta.

Kukkonen-Harjula mukaan lääkäri voisi ohjata potilaan vaikkapa kunnan liikuntatoimen pariin. Masentunut tarvitsee alkuun aktivaatioterapiaa ja uuden lukujärjestyksen.

Valvottu liikunnan ryhmäohjaus ja vertaisneuvot auttavat alkuun mistä toipuva voi jatkaa jo omin neuvoin.

Työpalvelua sairaalassa

Liikunta osana kuntoutusta ei ole ehkä niin uusi menetelmä kuin dosentti antaa ymmärtää. Halikon sairaalan historiikissa puhutaan työpotilaiden tärkeästä roolista sairaalan arjessa.

Ennen sotia sairaalalla on ollut käytössään kolmatta sataa hehtaaria maata. Polttopuut hankittiin omasta metsästä omalla työvoimalla, kuten myös maatalous kuului olennaisena osana työpotilaiden päivittäiseen toimintaan. Suuressa roolissa on ollut sairaalan tarve omavaraisuuteen.

Sairaalan potilaat elonkorjuussa.

( K uva: Halikon sairaalan historiikki -kirjasta

Maataloudesta on luovuttu vaiheittain 60-luvulla, jolloin tilalle tuli käsityöpajojen toimintaa. Tämä mahdollisti myös potilaille mahdollisuuden ansaita rahaa: Mielekäs työ mielekäs rooli - mielekäs yhteisö – mielekkäät rutiinit. Ehkä ihan kaikkea ei sairaala ole voinut aikanaan tarjota, mutta halukkaita käsityöpajoille oli enemmän kuin paikkoja.

Mahdoton sanoa onko elintason yleisen nousun myötä hukattu jotain tärkeää. Kaikki meistä eivät välttämättä enää kaipaa metsäsavottaa tai sikalanhoitoa. En myöskään usko, että Salon kunta senkaltaisia virikkeitä pystyisi edes tarjoamaan.

Hyvinvoinnin käsikirja

Onnellisuusprofessoriksi tituleeratun Markku Ojasen Hyvinvoinnin käsikirja kertoo, ettei masentunut aina kykene kohottamaan mielialaansa. Depression myötä kyky kohdata pieniäkin vastoinkäymisiä heikkenee ja on omiaan jatkamaan kierrettä. Myös asiallinen tervehtivä hymy saattaa vain ärsyttää.

Professorin näkemys liikunnasta on sama kuin Kukkonen14

)

Harjulalla. Kirjassa kerrotaan liikunnan positiivisista vaikutuksista, mutta myös ihmisen luontaisesta tarpeesta liikkua ja sosiaalisen kanssakäymisen kautta saatujen kokemusten myönteisistä vaikutuksista depression kierteen laukaisijana.

Ajatuksiani kesältä

Klubitalon tarkoitus on olla turvallinen ympäristö, jossa kaikki jäsenet kokevat itsensä yhdenvertaisina. Itse löydän työpainotteisista päivistä joitain entisaikojen piirteitä sekä samoja ajatuksia liikunnasta joita dosentti esittää.

Voin puhua vain omista kokemuksistani kuluneen kesän ajalta, mutta tunnen aidosti löytäneeni oikean tavan lähestyä omia ongelmiani. Niin kannustus, vertaistuki, kitaran soitto, liikuntatoiminta kuin klubin muukin arkinen toiminta alkaen keittiöstä tämän artikkelin kirjoittamiseen ovat kaikki antaneet uskoa omiin kykyihini. Itse en koe, että olisi syytä puhua Kukkonen-Harjula tavoin suppeasti pelkästään liikunnasta, vaan myös työnteosta ja sosiaalisesta kanssakäymisestä.

Ahti Viitaniemi

Rautaa nousee kuntosalilla Salon klubitalolla on maaliskuusta lähtien ollut aktiivista kuntosalitoimintaa kahdesti viikossa yhteisöavustaja Jaakon vetämänä. Jokaiselle halukkaalle tehty oma saliohjelma on lisännyt harjoittelun mielekkyyttä huomattavasti. On ollut hienoa huomata kehitystä lyhyessäkin ajassa.

Ryhti on tullut paremmaksi ja lihasvoima on kasvanut. Olen saanut perehdytystä paitsi salitreeniin myös muuhun liikuntaan ja ihmiskehon toimintaan.

Salilla meitä on koolla kiva porukka. On ollut paljon helpompaa lähteä yhdessä muiden kanssa salille

kuin yksin. Motivaatio on aivan erilainen. Myös ohjaajan merkitys on suuri. Jaakko osaa kerätä ihmiset yhteen ja ottaa huomioon kunkin yksilölliset tarpeet ja lähtökohdat. Kun on positiivinen ja kannustava ohjaaja osallistumiskynnys madaltuu.

Kannustus kannustaa

Ohjaajan kannustus on tärkeää silloinkin, kun ei itse jaksa, eikä usko omiin kykyihinsä. Tavoitteiden ja sopivien haasteiden saavuttaminen tuntuu hyvältä. Itse luulee, ettei ole kyse isosta asiasta, mutta pikku askeleet vievät kohti tavoitetta. Usein olen lähte-

nyt salille tappiomielialalla, mutta poistunut sieltä voittajana.

Myös mieli rentoutuu

Ihmisen ollessa kokonaisuus, vaikuttaa saliharjoittelu myös psyykkiseen hyvinvointiin. Korjaantuneen ryhdin lisäksi salitreeni on avannut jumiutuneita lihaksia ja syventänyt hengitystä. Kun keho rentoutuu, rentoutuu myös mieli.

Murehtimisen ja liian kelailun katkaiseminen edes tunniksi tekee hyvää. Mielen ja kehon yhteys on ollut itseltäni usein kadoksissa.

Sen yhteyden löytäminen on ollut eheyttävä kokemus.

Sauli

Mintun blogi Käsillä tekeminen on terapiaa

Mikä käsitöissä kiehtoo niin että jotkut tekevät niitä päivittäin?

Naisten hommaa, jossa ei ole mitään järkeä. Kerron sinulle nyt miksi kannattaa tehdä käsitöitä.

M

inä olen ihminen jolla täytyy olla koko ajan käsillä jotain tekemistä. Niinpä teen käsitöitä.

Mitä hyötyä siitä sitten on, kysyy joku, näprätä jotain koko ajan.

Professori Sinikka Pöllänen on tutkinut käsitöiden ja henkisen hyvinvoinnin yhteyttä ja hänen mukaansa yhteys on vahva. Käsitöiden terapeuttisuus perustuu käsillä tekemiseen ja sen aikana tapahtuvaan pohdiskeluun. ” K äsillä tehdessä voi siirtää muut asiat hetkeksi ulkopuolelle. Aivot saavat aikaa jäsentää asioita ja suhteuttaa ongelmia ” , sanoo Pöllänen.

Keino hallita mielen kaaosta

Käsillä tekeminen kehittää myös aivotoimintoja, luovuutta sekä ongelmanratkaisukykyä. On vaikeaa yrittää tehdä kantapäätä sukkaan jos sen tekemisen on unohtanut, mutta sitten kun olet ratkaissut ongelman, voit olla itseesi tyytyväinen. Käsitöitä tehdessä oppii uusia asioita ja siinä voi kehittyä.

Käsitöiden tekeminen on monelle myös tapa ladata akkuja ja rentoutua.

Voit unohtaa päivän murheet keskittymällä johonkin muuhun. Se voi myös rauhoittaa ja on yksi keino hallita mielen kaaosta. Tuskan ja surun voi kääntää symboliselle kielelle. Siksi minä teen käsitöitä.

Joku mielenkiintoinen työ voi helpottaa ahdistusta, kun keskittyy hetkeksi vain siihen.

Myös muu käsillä tekeminen on hyvin terapeuttista. Oli se sitten pullan leipomista, valokuvaamista tai piirtämistä. Näitäkään kätten töitä ei tule väheksyä. Jokaisella 15

meistä on omat kiinnostuksen kohteensa joista pitää. Ja näitä taitoja kannattaa vaalia.

Lahja ystävälle

Käsitöiden tekeminen on myös toisella tavalla palkitsevaa. Kun valmistat itse jonkin tuotteen alusta loppuun asti, voit nähdä kättesi jäljen.

Lämmöllä tehty lahja, kuten kortti ystävälle, lämmittää mieltä enemmän kuin valmiskortti, joka on ostettu kaupasta. Olet ajatellut korttia tehdessäsi juuri tätä tiettyä ystävääsi. Kunpa käsitöitä arvostettaisiin vain enemmän.

Tämän vuoksi käsitöitä kannattaa tehdä, vaikka se toisista tuntuisikin täysin turhalta touhulta. Ja jos käsitöiden tekeminen ei kiinnosta, voit aina kaivaa kumikengät esiin ja mennä vaikka metsään keräämään sieniä.

Minttu

Opiskelija Chichi haastattelussa työharjoittelussa, tämä on minun viides harjoittelupaikkani.

Millainen perhe sinulla on?

Tulen afrikkalaisesta pienestä perheestä. Minulla on veli ja sisko ja vanhempani elävät Nigerian itäosassa.

Mitä harrastat?

Rakastan musiikkia, pidän R & B:sta ja tyypillisestä 80-90-luvun musiikista, en koskaan kyllästy siihen. Pidän myös leipomisesta.

Miten olet kokenut työharjoittelun klubilla?

H

ei, minun nimeni on Chichi.

Olen nigerialainen ja olen elänyt Suomessa 4 vuotta. Olen viimeistä vuotta sairaanhoitajaopiskelijana Turun ammattikorkeakoulussa. Olen täällä klubitalolla

Kuten sanoin aikaisemmin, tämä on minun viides työharjoittelupaikkani ja sanoisin, että tämä harjoittelupaikka on kaikkein kiinnostavin niistä kaikista. Se on niin erilainen ja kokonaan uusi kokemus minulle. Me kaikki työskentelemme yhdessä perheenä, kaikki ovat ystä-

vällisiä, erityisiä ja ainutlaatuisia omalla tavallaan. Ympäristö on hyvin kannustava.

Muuttuiko jokin suhtautumisessasi mielenterveyskuntoutujiin harjoittelun aikana?

Oltuani täällä 4 viikkoa, voin sanoa että tämä on ainutlaatuinen kuntoutusmuoto. Ainutlaatuinen siinä mielessä, että työskentely yhdessä perheenä antaa jokaiselle tunteen kuulumisesta johonkin.

Kukaan ei välitä mikä on sinun sairautesi, näemme vain vahvuudet ja olen oppinut tämän harjoittelun aikana, että jokaisella on jotain joka tekee hänestä erityisen.

Mitä viet mukanasi täältä?

Kun jatkan elämääni, saan mukaani elinikäisen kokemuksen, koska en ehkä enää saa tilaisuutta työskennellä klubitalolla.

Hannu ja Chichi

Opiskelija Henna haastattelussa

O

len Henna, 26-vuotias, alkujaan lahtelainen ja monen mutkan kautta Saloon päätynyt 3vuotiaan tytön äiti, metallimusiikin suurkuluttaja ja lähihoitajaopiskelija. Suoritan mielenterveys- ja päihdetyön koulutusohjelman ensimmäistä työssäoppimisjaksoa Salon Klubitalolla.

Klubitalo on tärkeä

Kuulin ensimmäistä kertaa klubitaloista aloitettuani lähihoitajaopinnot. Ihmettelen tätä, koska kaveripiirissäni on paljon erilaisia mielenterveydellisiä ongelmia omaavia ihmisiä ympäri Suomen; miten on mahdollista, että kukaan heistä ei ole käynyt minkään paikkakunnan klubitalolla. Mielestäni tällaisen paikan olemassaolo on mah16

tavaa, ettei kuntoutujien tarvitse jäädä ajatustensa kanssa kotiin passivoitumaan ja he saavat päivärytmin pidettyä säännöllisenä ja sosiaalisia tilanteita elämäänsä.

Aluksi jännitti

Harjoittelun aloittaminen jännitti, koska minulla ei ole ammatillista kokemusta mielenterveyspuolen kuntoutujista, ja klubitalo on niin erilainen paikka laitoksiin verrattuna. Jäsenet ja työntekijät ovat kuitenkin tosi mukavia, ja tämä kuuden viikon harjoittelu sujahtaa varmasti ohitse ennen kuin ehtii kunnolla alkaakaan.

Toivotan kaikille mukavaa syksyä ja onnellista talven odotusta. : ) Henna

Ruokala Maan keittokirjasta: Suppilovahveropiirakka Pohja:

Sienitäyte:

Ohje:

Noin 25-30 cm:n pyöreä piirakkavuoka 1 kpl pyöreä piirakkataikina, suolainen 380 g

1 rkl voita ½ l suppilovahveroita ( j a muita syötäviä sieniä ) 1 iso punasipuli ½ tl suolaa ⅓ tl valkopippuria rakuunaa tai rosmariinia hienonnettuna ½ dl auringonkukan tai pinjansiemeniä 2 dl smetanaa tai kermaviiliä, voi olla laktoositonta 1 muna

Sekoita erikseen smetanaan tai kermaviiliin muna.

R

Levitä taikina pyöreän piirakkavuoan pohjalle ja reunoille tasaisesti. Valmista täyte paistamalla sienet ja silputut sipulit pannussa.

Lisää siemenet ja mausteet. Paista kunnes sienistä irtoava liemi on haihtunut.

Levitä pohjalle paistettu sienisipuliseos ja kaada päälle smetana- tai kermaviiliseos.

Paista 200-asteisen uunin alimmalla tasolla 30-40 minuuttia kauniin väriseksi. Vuoan koko eli piirakan paksuus vaikuttaa paistoaikaan, mitä pienempi vuoka, sitä pidempi paistoaika.

Terveysvinkki: Ruokasuola ja sen tärkeys

uokasuola on pääasiassa ( 9 9,9 % ) natriumkloridista ( N aCl ) koostuva suola. Luonnossa ruokasuolaa on runsaasti meriveteen liuenneena. Paikoitellen sitä esiintyy myös kallioperässä vuorisuolana sekä suolaaavikoilla. Käytännön tarpeisiin sitä valmistetaan merivettä haihduttamalla tai suolakaivoksista louhimalla.

Pieninä annoksina ruokasuolan sisältämä natrium on ihmiselle tärkeä kivennäisaine. Suomalaisessa maaperässä ei esiinny juuri lainkaan elimistölle välttämätöntä jodia. Sitä lisätäänkin suolaan ehkäisemään kilpirauhasen suurentumaa eli struumaa.

Suolanpuutteen syitä

Ravinnosta johtuvaa ruokasuolan puutetta ei tunneta, koska ruoassa sitä on monin verroin siihen nähden, mitä elimistö tarvitsee.

Hyponatremia l. natriumin vähäisyys voi syntyä vain kahdella eri mekanismilla; natriumia joko menetetään liikaa tai elimistöön kertyy liikaa nestettä jolloin veri ja kudosnesteet laimenevat.

Suolan puute voi aiheutua lääkityksestä, syömättömyydestä, hikoilusta, runsaasta vedenjuonnista, joistain sairauksista, ripulista tai oksentelusta. Etenkin vanhukset voivat kärsiä hyponatremiasta syömättömyyden ja lääkityksensä johdosta. Suolanpuutteen oireita ovat väsymys, voimattomuus, päänsärky ja pahoinvointi sekä harvemmin lihasheikkous, kouristelu ja sekavuus.

Yleisesti ollaan sitä mieltä, että liiallinen suolan saanti lisää riskiä sydän- ja verisuonitauteihin, mutta on saatu uutta, päinvastaistakin tutkimustietoa.

17

Vuonna 2011 Journal of the American Medical Assosiation – lehdessä julkaistun raportin mukaan vähäinen suolan käyttö lisää sydänkohtauksen riskiä suurempaan suolankäyttöön verrattuna.

Muitakin vallitsevista käsityksistä poikkeavia tutkimustuloksia on saatu. Esim. 2011 American Journal of Hypertension – lehdessä julkaistun laajaotoksisen tutkimuksen mukaan suolan rajoittaminen ruokavaliossa ei vähennä sydänkohtausten, aivohalvausten tai ennenaikaisen kuoleman riskiä ihmisillä, joilla on korkea tai normaali verenpaine. Oli niin tai näin, terveintä lienee ajatella ja toimia kohtuus mielessään. Kaikkea kohtuudella.

SYKSYN TOIMINTAKALENTERI

FARMITIIMI Farmitiimi kokoontuu taas syksyn ajan joka toinen viikko tiistaisin klo 9.00-11.45. Lähtö farmille klubilta klo 9.00.

SÄHLY Seurakuntatalon sali on varattu joka toinen torstai klo 13-14 sählyn peluuta varten. HUOM! Sisäliikuntakengät mukaan.

KUNTOSALIVUOROT Kuntosalivuorot ovat taas alkaneet Salohallissa. Kuntoilemaan pääsee taas: Tiistaisin klo 14:30-15:30 ja Perjantaisin klo 14.00-15.00

VALOKUVAUSRYHMÄ Valokuvausryhmä kokoontuu joka toinen viikko keskiviikkoisin klo 13.

Kaikki mukaan suunnittelemaan ensi kevään taidenäyttelyä!

SHERWOODIN POJAT Klubin uusi bändi Sherwoodin pojat musisoi Steissin bänditilassa joka keskiviikko klo 16.00-18.00.

Tervetuloa mukaan jammailemaan kanssamme!

KEILAUSVUOROT Käymme keilaamassa tänä syksynä Hanhivaaran liikuntakeskuksessa seuraavasti:

9.10.

13.11.

11.12.

klo 17.00-18.30 klo 17.00-18.30 klo 17.00-18.30

SYKSYN ILTATOIMINTA

2.10.

Karaokea

9.10.

Keilausta

klo 17-18.30

16.10.

Opiskelijat ohjelmamestareina

23.10.

Biljardia

30.10.

Halloween-juhla

6.11.

Leffailta Lumo

13.11.

Keilausta

20.11.

Yllätysilta

27.11.

Karaokea

4.12.

Opiskelijat ohjelmamestareina

11.12.

Keilausta klo 17-18.30

18.12.

klo 17-18.30

Musiikin merkeissä, bändi

Ainutlaatuisia kohtaamisia Mielenterveysmessuilla!

Lähdemme Mielenterveysmessuille Omaiset mielenterveystyöntukena ry:n kanssa tiistaina 18.11.2014. Lähtö Salon torin turistipysäkiltä klo 9.

Ilmoittautuminen klubitalolle 7.11.2014 mennessä. Matka ilmainen, mutta jokainen vastaa itse lounas- ja kahvimaksuistaan. Tervetuloa mukaan!

18

Muut ilmoitukset PERJANTAISIN

RUOKAILUT KLUBILLA

Klubikahvila auki koko iltapäivän

ma – pe klo 12.00

Klo 14-15.45 Pidämme jäsenten valmistaman Viikkovisan sekä valmistaudumme viikonlopun viettoon.

Ruokalipun hinta on 3.00 € Muista ilmoittautua klo 9:30 mennessä

Salon Klubitalon blogi Klubilla on nyt oma blogi.

Käy kurkkaamassa osoitteessa:

www.salonklubitalo.blogspot.fi

YHTEISTYÖKUMPPANEIDEN ALENNUKSET JÄSENILLE

vertaistukea itsemurhan tehneiden läheisille ELOKUVATEATTERI LUMON TARJONTAA OSOITTEESSA

http://www.lumoleffat.fi

Vertaistukipuhelin toimii ajanvarauksella.

Lisätietoa saat nettisivuiltamme.

Yhteystiedot:

Puh. 040-545 8954

toimisto@surunauha.net www.surunauha.net

Alennus

normaalihintaisista tuotteista, kysy lisää rohkeasti!

Salon Kukkakimppu Helsingintie 5, 24100 Salo

19

-20%

Normaalihintaisista tuotteista Salon kukkakori Horninkatu 11 – torin laidalla, 24100 Salo

Vapaalippuja Veturitalliin Saatavana edelleen Klubin respasta, niin kauan kuin lippuja riittää. Liput ovat voimassa 31.12.2014 asti.

Vastaanottaja

POSTIMERKKI

Salon Klubitalo YHTEYSTIEDOT:

PUHELINNUMEROT:

KLUBITALON OHJELMA:

Salon Klubitalo Länsiranta 8 II krs 24100 Salo 044044-727 5150

Johtaja Arja Timonen 040 532 9748

Aukioloajat: ma— ma—pe klo 8.308.30-15.45

Ohjaaja Jenni Salakari 044 727 5152

Ruokailut: ma— ma—pe klo 12.00

salonklubitalo@ssmts.fi www.salonklubitalo.fi

Ohjaaja Mervi Hopia 044 532 9740 Ohjaaja Satu Laakso 044 727 5153

20

Kahvila auki: ma— ma—pe klo 10.0010.00-10.30 klo 14.0014.00-14.30 Talokokous: joka toinen viikko