Liikunta mielenterveystyössä
iikuntalääketieteen dosentin L mukaan tieteelliset tutkimukset Katariina
KukkonenKukkonen-Harjulan
osoittavat, että jo muutaman kuukauden liikunnan katsotaan vähentävän yhtä paljon tai jopa enemmän depressiota kuin psykoterapia. Liikunta ylipäätään vaikuttaa sekä fysiologisesti että psykologisesti. Kukkonen-Harjulan mukaan stressi on voinut vähentää aivojen välittäjäaineita, jolloin liikunta palauttaa hermojen välisiä yhteyksiä. Liikunta vie myös ajatuksia pois negatiivisista asioista. Kukkonen-Harjula kertoo liikunnan välittömistä ja pidempiaikaisista vaikutuksista sekä lääkkeiden vaikutuksen mahdollisesta tehostumisesta. Lääkärin asenteilla on keskeinen merkitys valittaessa hoitolinjaksi liikunta. Kukkonen-Harjula mukaan lääkäri voisi ohjata potilaan vaikkapa kunnan liikuntatoimen pariin. Masentunut tarvitsee alkuun aktivaatioterapiaa ja uuden lukujärjestyksen. Valvottu liikunnan ryhmäohjaus ja vertaisneuvot auttavat alkuun mistä toipuva voi jatkaa jo omin neuvoin. Työpalvelua sairaalassa
Liikunta osana kuntoutusta ei ole ehkä niin uusi menetelmä kuin dosentti antaa ymmärtää. Halikon sairaalan historiikissa puhutaan työpotilaiden tärkeästä roolista sairaalan arjessa. Ennen sotia sairaalalla on ollut käytössään kolmatta sataa hehtaaria maata. Polttopuut hankittiin omasta metsästä omalla työvoimalla, kuten myös maatalous kuului olennaisena osana työpotilaiden päivittäiseen toimintaan. Suuressa roolissa on ollut sairaalan tarve omavaraisuuteen.
Sairaalan potilaat elonkorjuussa.
( K uva: Halikon sairaalan historiikki -kirjasta
Maataloudesta on luovuttu vaiheittain 60-luvulla, jolloin tilalle tuli käsityöpajojen toimintaa. Tämä mahdollisti myös potilaille mahdollisuuden ansaita rahaa: Mielekäs työ mielekäs rooli - mielekäs yhteisö – mielekkäät rutiinit. Ehkä ihan kaikkea ei sairaala ole voinut aikanaan tarjota, mutta halukkaita käsityöpajoille oli enemmän kuin paikkoja. Mahdoton sanoa onko elintason yleisen nousun myötä hukattu jotain tärkeää. Kaikki meistä eivät välttämättä enää kaipaa metsäsavottaa tai sikalanhoitoa. En myöskään usko, että Salon kunta senkaltaisia virikkeitä pystyisi edes tarjoamaan.
Hyvinvoinnin käsikirja
Onnellisuusprofessoriksi tituleeratun Markku Ojasen Hyvinvoinnin käsikirja kertoo, ettei masentunut aina kykene kohottamaan mielialaansa. Depression myötä kyky kohdata pieniäkin vastoinkäymisiä heikkenee ja on omiaan jatkamaan kierrettä. Myös asiallinen tervehtivä hymy saattaa vain ärsyttää. Professorin näkemys liikunnasta on sama kuin Kukkonen14
)
Harjulalla. Kirjassa kerrotaan liikunnan positiivisista vaikutuksista, mutta myös ihmisen luontaisesta tarpeesta liikkua ja sosiaalisen kanssakäymisen kautta saatujen kokemusten myönteisistä vaikutuksista depression kierteen laukaisijana.
Ajatuksiani kesältä
Klubitalon tarkoitus on olla turvallinen ympäristö, jossa kaikki jäsenet kokevat itsensä yhdenvertaisina. Itse löydän työpainotteisista päivistä joitain entisaikojen piirteitä sekä samoja ajatuksia liikunnasta joita dosentti esittää. Voin puhua vain omista kokemuksistani kuluneen kesän ajalta, mutta tunnen aidosti löytäneeni oikean tavan lähestyä omia ongelmiani. Niin kannustus, vertaistuki, kitaran soitto, liikuntatoiminta kuin klubin muukin arkinen toiminta alkaen keittiöstä tämän artikkelin kirjoittamiseen ovat kaikki antaneet uskoa omiin kykyihini. Itse en koe, että olisi syytä puhua Kukkonen-Harjula tavoin suppeasti pelkästään liikunnasta, vaan myös työnteosta ja sosiaalisesta kanssakäymisestä. Ahti Viitaniemi
