SALON KLUBITALO 2/2016
Sisällysluettelo
Julkaisija
Pääkirjoitus .... ....................................... 3 Salon Klubitalo
Salon Klubitalo on mielenterveyskuntoutujien ja palkatun henkilökunnan muodostama jäsenyhteisö, joka tarjoaa vertaistukea ja tavoitteellista toimintaa. Noudatamme kansainvälistä Fountain House-ideologiaa ja kansainvälisiä standardeja. Painopaikka
Mediamaja, ATK-yksikkö Yhteystiedot
Salon Klubitalo Länsiranta 8 II krs 24100 SALO puh. 044 727 5150 E-mail:
info@salonklubitalo.fi
Kotisivut:
www.salonklubitalo.fi
Klubitalo avoinna
ma - pe klo 8.30 - 15.45 Päätoimittaja
Mikä ihmeen klubitalo? ........................... 4 Hiivaliisa ......... ....................................... 5 Miljoonan euron mies ............................. 6 Klubitalokonkarin ajatuksia ..................... 7 Kristan sarjis ... ....................................... 8 Tilastoja .......... ....................................... 9 Klubitalokuntoutuksesta hyötyy koko yhteiskunta ..... ....................................... 10 Saulin sarjis .... ....................................... 12 Opiskelija ....... ....................................... 13 Infoa talon tapahtumista ........................ 13 Klubitalon hallitus esittäytyy ................... 14 Krypto ............ ....................................... 18 Ilmoitukset ..... ....................................... 19 Klubitalon yhteystiedot............................ 20
Arja Timonen Taitto ja toimitus :
Ahti, Arja, Jenni, Janne, Krista, Mikko, Milla, Sauli, Satu Käytämme etunimiä suojellaksemme kirjoittajien henkilöllisyyttä. Rahoitus:
Ray:n ja Salon kaupungin tuella
KLUBILEHTEMME ILMESTYMISPÄIVÄT 06.10.2016 30.11.2016
2
Terveiset Salon päättäjille Salon Klubitalolta
lubitalon syntytarina kertoo K kahdesta salolaisesta naisesta, jotka kansainvälisen mielenter-
veyskonferenssin yhteydessä tutustuivat klubitaloon. Siellä kohtaamiensa kuntoutujien positiivisuus ja avoin vuorovaikutus tekivät lähtemättömän jäljen heihin. ” Tällaista toimintaa pitäisi olla Salossakin! ” , naiset tuumivat. Eevaliisa Lindholm, toinen heistä, on Salon mielenterveysseuran toiminnanjohtaja. Hänen ansiokseen on luettava, että Saloon saatiin monen vaiheen jälkeen Klubitalo vuonna 2008. Aloite klubitalon perustamiseen tuli muutamalta Salon sosiaalitoimen virkamieheltä. Toinen on Salon ammattiopiston lehtori TtM Iiris Niemi, joka koulut-
taa lähihoitajia. Hän toimii Salon Klubitalo ry:n hallituksen puheenjohtajana, ja on siten vahvasti vaikuttamassa klubitalon tulevaisuuteen. Klubitalo on näiden vuosien aikana löytänyt paikkansa Salon mielenterveyskentässä. Matalankynnyksen toimintana se täydentää tarkoituksenmukaisesti julkisia palveluja. Toiminta on kustannustehokasta, toisin sanoen edullista, koska Raha-automaattiyhdistys rahoittaa sitä. Kaupungin kustannukset yhtä klubipäivää kohden ovat alle18 euroa. Itsenäisenä yhdistyksenä toimiminen mahdollistaa klubitalon laatukriteerien toteutumisen viimeistä piirtoa myöten myös siltä osin, et-
tä jäsenet ovat klubitalon hallituksessa päättämässä yhteisistä asioista. Teemme yhteisönä paraikaa tiivistä itsearviointia. Käymme yhdessä toimintaamme läpi pala palalta kansainvälisen kattojärjestön, International Clubhouses , antamien ohjeiden mukaisesti. Tiedämme tekevämme hyvää ja laadukasta työtä jo nyt, mutta vuoden 2017 lopulla saamme tästä toivon mukaan virallisen todistuksen. Tästä lehdestä kannattaa erityisesti lukea jäsentemme omakohtaisia kokemuksia klubin toimintaan osallistumisesta. Niistä löytää klubitoiminnan olennaisimmat piirteet. Klubitalon johtaja Arja Timonen
Käyttäjän terveiset klubitalolta päättäjille
M
inua pyydettiin kirjoittamaan pääkirjoitus klubitalon vaikuttavuudesta elämääni. Miten voin muutamalla sanalla kertoa sen, mikä on niin ratkaisevasti vaikuttanut elämääni ja omaan tulevaisuuteni? Parin viimeisen vuoden aikana koen kasvaneeni ihmisenä enemmän kuin koskaan lyhyessä ajas sa. Iso osa vaikkakin vain yksi hel-
mi nauhassa on ollut klubitalon oven avaamien ja aidot kontaktit aitoihin ihmisiin. Salon Klubitalo avattiin 2008 ja myös minua kysyttiin mukaan suunnittelemaan klubitalon avaamista. Pidin ajatusta oman ymmärtämättömyyteni takia lähinnä osaamattomien amatöörien pelleilynä. Myöhemmin kun kävin paikkaan tutustumassa, en löytänyt henkilökohtaista tilausta klubitalon kaltaiselle paikalle. Tätä tunnetta vahvisti oma kova ennakkoasenteeni. 2014 keväällä olin turhautunut istumaan yksin kotona ja koin tiedostamatonta syyllisyyttä omasta hyödyttömyydestä. Muistin klubitalon enkä odottanut paljoakaan, kun päätin käydä paikkaan uudelleen tutustumassa. Huomasin puhuvani paljon ja nauttivani tiskaamisesta silloisen yhteisöavustajan seurassa. Oleellisinta klubitalon antia on ollut ehkä lopulta tunne omasta hyödyllisyydestä ja riittä3
vyydestä, mikä sai minut lopulta jäämään talon jäseneksi. Kaikkein merkittävin hyöty klubitalolla on ollut aktiivinen sosiaalinen kanssakäyminen ja omien vahvuuksien kehittäminen sekä oman keskeneräisyyden hahmottaminen ja hyväksyminen. Aktivoituminen ja kannustus klubitalolla helpottivat myös merkittävästi jo luovuttanutta miestä palaamaan takaisin työelämään. Samalla klubitalo on hiljalleen kasvattanut uskoa ja innostanut sinkkumiestä askel askeleelta myös aktiivisempaan elämään klubitalon ulkopuolella. Koen tänään olevani melko sinut oman keskeneräisyyteni kanssa, johon klubitalo ja uudet ystävät ovat olleet vahvasti yhtenä osana vaikuttamassa. Voi olla, että juuri tänään leijun liikaa voidakseni kirjoittaa analyyttisesti klubitalon hyödyistä. Olen kuitenkin vakuuttunut, etten enää koskaan arastele positiivista haaveilua omasta tulevaisuudestani. -Ahti
Mikä ihmeen klubitalo?
Tähän mertsi lipun kaa ja jaakko sieltä
M
ikä on tämä menetelmä, joka on muun muassa vastaanottanut maailman suurimman humanitäärisen palkinnon vuonna 2014 Conrad N. Hilton-säätiöltä. Mikä on tämä järjestelmä, joka mainitaan Terveyden- ja Hyvinvoinnin Laitoksen hyvissä käytännöissä? Se on mielenterveyskuntoutujien klubitalo. Kansainvälinen malli
Hilton-palkinnon perusteluina todettiin Fountain House New Yorkin ja Clubhouse Internationalin organisaatioiden olevan pioneereja mielenterveyskuntoutujien toipumista ja yhteiskunnallista osallisuutta tukevan kuntoutumismenetelmän kehittäjinä ja tunnetuksi tekijänä maailmanlaajuisesti.
Vuosittain toimintaan osallistuu enemmän kuin 100 000 henkilöä järjestön 340 klubitalossa 32 maassa. Euroopassa toimii lähes 90 klubitaloa 20 maassa. Suomi on suhteessa väkilukuun Euroopan johtava klubitalomaa 25 talon verkostolla. Salossa 8
vuotta toiminut Salon klubitalo on Suomen 20. klubitalo. WinWin-winwin-winwin-toimintamalli
Tutkimuksissa klubitalot ovat osoittautuneet hyödyllisiksi ja vaikuttaviksi sekä kuntoutujille, heidän läheisilleen, rahoittajille, kuntien sosiaali- ja terveystoimelle, sosiaaliturvajärjestelmälle, opetustoimelle, ja työllisyyspalveluille. Toimintamallista hyötyvät kaikki osapuolet.
Klubitalojen on osoitettu ottavan huomioon jäsentensä yksilölliset kehitystarpeet ja toiveet laajemmin kuin mihin nykyiset psykiatrisen terveydenhuollon palvelut pystyvät. Useat tutkimukset osoittavat, että mielenterveyskuntoutujat ja heidän perheensä kokevat saavansa lähinnä lääketieteellisiä lääkeja terapiahoitoja, mutta muut kehitystarpeet useimmiten sivuutetaan. Erityisesti tukea odotetaan opintoihin, työllistymiseen, sosiaaliturvaan ja asumistarpeisiin sekä syrjintäkokemusten hallintaan liittyvissä asioissa. Klubitaloissa ei järjestetä kliinisiä palveluja, vaan ne keskitty4
vät kokonaan tukemaan kuntoutujajäsentensä mainittuja yhteiskunnallista osallisuutta koskevia toiveita ja odotuksia. Tavoitteena on parantaa kuntoutujien elämänlaatua, vähentää sairaalahoidon tarvetta ja tukea paluuta työelämään työpainotteisen toiminnan ja vertaistuen keinoin. Tutkitusti klubitalon toimintaan osallistuminen vähentää muiden mielenterveyspalvelujen käyttöä: Suomessa sairaalahoidon tarve tutkituilla väheni 75% ( v uoden 2009 tutkimuksen mukaan ) .
Emme tee ihmeitä, vaikka välillä se siltä tuntuukin Jäsenillä on Klubitaloissa oikeuksia, mutta myös velvollisuuksia. Toiminta perustuu vahvasti ihmisoikeuksiin ja erilaisten ihmisten kunnioittamiseen. Keskeisimpiä arvoja ovat tasavertaisuus, yhteisöllisyys ja vapaaehtoisuus.
Keskeisimpinä tavoitteina työssä on saada kuntoutujajäsenet voimaantumaan ja käyttämään omia kykyjään ja voimavarojaan.
Klubitalo pyrkii takaamaan jäsenilleen neljä perusoikeutta: - Oikeus paikkaan, johon voi tulla ja tuntea itsensä arvokkaaksi - Oikeus mielekkääseen työhön ja uusien taitojen oppimiseen - Oikeus mielekkäisiin ja tasavertaisiin ihmissuhteisiin - Oikeus paikkaan, johon voi myös aina palata – klubitalon jäsenyydelle ei määritellä aikarajaa. Näiden oikeuksien lisäksi Klubitalon jäsenillä on myös velvollisuuksia. Jäsenten edellytetään osallistuvan Klubitalon ns. työpainotteisiin päiviin voimavarojensa mukaisesti.
Klubitalon työtehtävät koostuvat yhteisön synnyttämistä työtehtävistä, ulkopuoliselle tehtävää ns. alihankinta työtä ei ole. Klubitaloilla tehtäviä töitä on esim. ruoanlaitto, siivous, hallinnolliset tehtävät, uusien jäsenten perehdyttäminen, tilastointi ja tietotekniikkatyöskentely.
Klubitalotoiminta on laadullisesti varmistettua toimintaa
Fountain House- klubitaloissa toiminta perustuu 36:een laatusuositukseen. Laatusuositukset määrittelevät jäsenten oikeudet Klubitalossa ja toimivat eettisenä ohjesääntönä henkilökunnalle ja hallitukselle.
Klubitalot tekevät kansainvälistä ja kansallista yhteistyötä. Kattojärjestö Clubhouse International vaatii, että Fountain House-kuntoutusmallia käyttävät klubitalo varmistavat laatunsa akkreditoitumalla.
Salon klubitalo on jo aloittanut vuoden mittaisen laadunvarmistusprosessin, jossa itsearviointi vie noin vuoden. Kesällä 2017 kansainvälinen akkreditointitiimi tulee seuraamaan klubitalomme toimintaa viikon ajaksi, jonka tuloksena toivomme saavamme kolmen vuoden laatusertifikaatin. Henkilöstö klubitaloilla
Klubitalon henkilökunnalta eli ohjaajilta ja johtajalta vaaditaan monipuolista osaamista, ja siksi myös ammatillinen koulutus-
5
pohja on laaja. Henkilökunnan tehtävistä tärkeimpiä on saada myös kuntoutujista esiin heidän osaamisensa. Kuntoutujat toimivat tasavertaisesti henkilöstön kanssa. Ohjaajan työssä tarvitaan rohkeutta heittäytyä uusiin tilanteisiin ja välillä omalta mukavuusalueeltaan poistumista. Saman työnpäivän aikana työskennellään usean eri ihmisen kanssa eikä mikään päivä ole samanlainen. Työpäivän kulkua on vaikeaa ennakoida. Ohjaajan pitää olla joustava, sosiaalinen ja omata hyvät vuorovaikutustaidot. Henkilökuntaan kuuluvat toimivat mahdollistajina, toiminnan virittäjinä, mutta työt tehdään yhdessä rinta rinnan, tasavertaisesti. Kuntoutujien kanssa. RAY:n työttömien nuorten palkkaukseen kohdennetulla Paikka auki - projektirahoituksella on palkattu nuori työntekijä.
Nuori koulutukseen suuntaava työntekijä työskentelee yhteisöavustajana. Häntä tuetaan löytämään polku työ- ja/tai opiskeluelämään
M
Miljoonan euron mies Elämä hallintaan
inusta ei tullut miljoonan euron miestä. Laskettu nimittäin on, että yhden nuoren syrjäytyminen maksaa yhteiskunnalle yli miljoona euroa.
2013 aloitin elämäntaparemontin ja sillä tiellä ollaan. Painoa on tippunut huikeat 60 kiloa ja voin todella hyvin. Polvivammoista huolimatta pystyn tekemään pieniä juoksulenkkejä ja pitkiä 12 kilometrin kävelylenkkejä, lisäksi käyn klubilaisten kanssa punttiksella ja pelaamassa sählyä.
Hyödytön mies
Vuonna 2010 lääkäri oli vahvasti sitä mieltä, että minusta ei ole mihinkään muuhun kuin eläkkeelle. Minä olin hiljaisesti eri mieltä, mutta ei minulla ollut mitään konkreettista millä näyttää, että työkykyä olisi jäljellä. Olin 22vuotias ja omasta mielestäni aivan liian nuori eläkkeelle. Perheessäni oli tapahtunut traagisia tapahtumia, enkä ollut kyennyt suremaan, enkä selvittämään asioita kun ensimmäinen työkykyarviointi tehtiin. Teksti oli karua luettavaa. Pienin askelein pitkää tietä
Pääsin kuitenkin työharjoitteluun vuonna 2011, mutta jouduin pian työtapaturman vuoksi pitkälle sairauslomalle. Sairauslomalla kaikki pahat ajatukset ja läpikäymättömät asiat palasivat ja sairastuin masennukseen. Pääsin samoihin aikoihin muuttamaan Mielenterveysseuran tukiasuntoihin ja päätin näyttää epäilijöille, että minä pärjään omillani ja hallitsen omaa elämääni. Alkoi pitkä kuntoutustie. Vielä 2012 tehdyn työkykyarvioinnin mukaan olin eläkepäätöstä vailla, mutta vaikka se masensi ja sai minut hetkeksi voimaan huonommin, en antanut periksi. Käänteentekevää oli, että sain pätevää terapiaa ja tukitalon ohjaajan kanssa lähdin tutustumaan Salon klubitaloon. Klubitalo maailma so-
pi minulle ja minusta tuli nopeasti aktiivikävijä. Sain itselleni sopivia työtehtäviä ja huomasin, että minua arvostetaan ja kunnioitetaan omana itsenäni. Sain ystäviä ja itsetuntoni koheni.
Päätin näyttää epäilijöille, että pärjään ja hallitsen omaa elämääni!
6
Keväällä 2015 ammatillinen kuntoutumiseni otti aimo harppauksen eteenpäin kun kävin Klubitalon työ- ja opinto-ohjaajan kanssa tutustumassa Verven toimintaan Turussa. Hain ja pääsin Kelan ammatilliseen kuntoutukseen, ensin ammatilliseen kuntoutusselvitykseen ja siitä ammatilliselle kuntoutuskurssille. Kuntoutuskurssiin kuului kaksi työharjoittelujaksoa, joista kummastakin sain valtavan hyvät palautteet. Minulla on täysi uskomus ja luottamus siihen, että kykenen tulevaisuudessa työskentelemään palkkatyössä ja tällä hetkellä työskentelen Salon klubitalon yhteisöavustajana ja ensi vuonna haen opiskelemaan merkonomiksi. Ilman omaa sisukkuuttani en olisi tässä. Mutta en olisi myöskään ilman Klubitaloa ja sen yhteisöä. Se antoi minulle tarkoituksen herätä päivään ja lähteä ulos neljän seinän sisältä. Sen porukka kantoi minua eteenpäin vaikeina aikoina ja kannusti eteenpäin, opetti sosiaalisuutta ja puhalsi voimaa ja ilmaa siipien alle. Ilman Salon klubitaloa minusta olisi todennäköisesti tullut miljoonan euron mies. Mikko
Klubitalokonkarin aatokset on kaksi hyvää ystävää, joihin olen tutustunut juuri klubitalolla ja joiden kanssa pidän yhteyttä myös klubitalon ulkopuolella. Uusia tuttavia minulla on suurin piirtein 150. Saman verran kuin klubitalolla on tällä hetkellä jäseniä. Ystäväpiirini on siis kasvanut klubitalon myötä huimasti. Kun kuljen kaupungilla, törmään hyvin usein tuttuihin kasvoihin kadulla ja jos emme puhu niin ainakin moikkaamme.
K
uulin klubitalosta ensimmäisen kerran eräältä ystävältäni, joka oli ruvennut käymään klubitalolla. Ihmettelin että mikä ihmeen klubitalo, nimikin kuulosti vähän oudolta. Mieleen tuli vanhojen herrojen kokoontumispaikka missä herrat siemailivat konjakkia ja polttelivat sikaria. Mutta eihän se sellainen paikka ollut sitten kuitenkaan. Kyse olikin mielenterveyskuntoutujille tarkoitetusta yhdistyksestä, jonne sai tulla ja mennä vapaasti ja tehdä itselle mielekästä työtä oman jaksamisen mukaan. Tasaveroisuus
Mielekäs tekeminen
tunneta sanaa pakko vaan kaikki tekeminen perustuu vapaaehtoisuuteen. Sain mennä klubille silloin kun halusin ja tulla myös pois silloin kun halusin, oman jaksamiseni mukaan. Tämä oli jotain uutta, ei ollut hoitajia eikä hoitajien roolia tai potilaita ja potilaiden roolia. Oli vain jäseniä ja tasavertaisia ohjaajia. Klubitalolla ei keskitytty sairauteen ja siitä puhumiseen vaan aivan tavallisiin asioihin kuten arjen pyörittämiseen yhdessä. Jäsenten hoitosuhteet olivat muualla. Yhteenkuuluvuus
Kun astuin 7 vuotta sitten ensimmäisen kerran Salon Klubitalon ovesta sisään, olin myyty. Tämä paikka oli juuri minunlaistani syrjäytynyttä ja hyvin yksinäistä ihmistä varten. Kaikki ihmiskontaktini kun rajoittuivat siihen aikaan lähinnä puheluihin äitini kanssa. Muuten vietin kaikki päiväni yksin kotona, hoitajan käyntejä lukuun ottamatta. Minulta puuttuivat ihmissuhteet, olin eristäytynyt enkä ollut enää työelämässäkään mukana.
Mitä klubitalo sitten minulle kuitenkin vielä nuorena eläkeläisenä merkitsee. Tärkeimpiä tunteita joita klubitalo minussa herättää on yhteenkuuluvaisuuden tunne. Tunne siitä, että minäkin kuulun johonkin on minulle tärkeä ja, että on paikka minne mennä. Toinen tärkeä asia on vertaistuki, jota olen klubitalolla toisilta jäseniltä saanut. He ymmärtävät miltä minusta tuntuu huonona päivänä ja ottavat osaa myös ilooni hyvinä päivinä. Klubilla on aina joku jonka kanssa voi jutella.
Sitten löytyi juuri minulle sopiva kuntoutusmuoto, klubitalolla kun ei
Olenkin saanut klubitalolta paljon uusia ystäviä ja tuttavia. Minulla 7
Kolmas asia mikä saa minut palaamaan klubitalolle aina uudestaan on mielekäs tekeminen. Mielenkiintoiset työtehtävät niin lehdessä kuin infopisteessä ovat innostaneet minua käymään klubitalolla. Myös klubitalon taideprojektit ovat innostaneet taiteilemaan, vaikken mikään taiteilija olekaan. Pidän haasteista ja uusien asioiden oppimisesta ja näitä asioita klubitalo on tarjonnut minulle. Klubitalolla olen saanut hyödyntää tietotaitojani ja esille myös luovempia tuotoksiani esimerkiksi Salon Klubitalo -lehdessä. Olen saanut kokea onnistumisen tunteita ja tämä on nostanut myös muuten niin huonoa itsetuntoani. On mukava huomata, että minussakin on jotain tervettä ja että minäkin osaan.
Paikka mihin palata
Minullakin on ollut aika ajoin taukoja klubitalolla käymisestä syystä ja toisesta ja se on saanut minut miettimään voinko tai kehtaanko tulla enää klubitalolle. Olen kuitenkin palannut aina rohkeasti takaisin, enkä ole pettynyt. Minut on otettu vastaan aina lämpimästi pitkästäkin tauosta huolimatta ja olen päässyt takaisin klubitaloelämän rytmiin mukaan : )
Kristan sarjis
8
Vuosi 2015 tilastoja Salon klubitalon toiminta on monipuolista. Toiminta suunnitellaan yhdessä jäsenten kanssa. Toiminnan sisältö mahdollistaa jäsenille sosiaalisen kanssakäymisen ja vertaistuen, sekä toiminta tukee jäsenten terveellistä elämänhallintaa. Lisäksi toiminnan suunnittelussa otetaan huomioon jäsenten kiinnostuksen kohteet ja harrastuneisuus. Ryhmän/tapahtuman nimi
Kokoontumiset
Eri
Yhteensä
osallistujat
osallistujia
Liikuntatapahtumat Bänditoiminta (osin jäsenvetoinen)
83 36
26 6
244 88
Leffakäynti
1
18
18
Retket
13
Ei eritelty
237
Juhlat
11
Ei eritelty
135
Talokokoukset
14
ka 9
124
MHAW Taidenäyttely+ryhmä
14
8
70
Valokuvaus- ja kuvankäsittely
7
12
45
Reach out
39
39
90
Hallinnon työryhmä
4
6
18
Työ- ja opintovalmennus yksilö
65
13
65
Lehtityöryhmä
18
20
92
Iltatoiminta: muu
21
26
189
Iltatoiminta: keilaus
9
17
80
Ratsastus
3
8
13
Koulutustapahtuma Amk
1
86
86
jäsenvetoinen
Ikäjakauma
Jäsenkäyntimäärä
2015 2014 2013 2012
Klubitalon toimintaan osallistui vuonna 2015 kaikkiaan 96 eri kuntoutujaa, käyntejä yhteensä 4021. Määrä pysyi edellisvuoden tasolla, vaikka monta aktiivikävijää siirtyi vuoden aikana eteenpäin koulutukseen ja kuntouttavaan työhön. Toimintaan tutustui 42 kuntoutujaa, joista 16 liittyi yhteisön jäsenyyteen.
Salon klubitalon jäsenistö on nuorekasta. Aktiivikävijöistä yli puolet ovat alle 40-vuotiaita. Salon klubitalon toimintaan osallistuu 18-30-vuotiaita nuoria jäseniä vähintään 14 henkeä kerran kuukaudessa. Päivittäin osallistujia oli 6-29, keskimäärin 16 jäsentä.
9
K
Klubitalokuntoutuksesta hyötyy koko yhteiskunta
ela korvasi 3 607 702 sairauspäivärahapäivää vuonna 2014 mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden vuoksi. Tämä on siis sairauspäivärahaa, ei kuntoutustukea ( m ääräaikainen eläke) tai työkyvyttömyyseläkettä. Työ ja mielenterveyspolitiikka
Joka neljäs työstä poissaolo johtui psyykkisistä syistä ja Suomessa 48% myönnetyistä työkyvyttömyyseläkkeistä myönnettiin mielenterveyden vuoksi. Mielenterveys- ja päihdehäiriöiden kustannukset ovat yhteiskunnalle 8,6 miljardia vuodessa. Suurin osa kustannuksista syntyy siitä, ettei asiakkaita pystytä kuntouttamaan takaisin työelämään, summaa Suomen mielenterveysseuran kehitysjohtaja Kristian Wahlbeck. Mielenterveysperusteisella työkyvyttömyyseläkkeellä on 110 000 suomalaista, joista suuri osa haluaa palata työelämään ainakin osaaikaisesti. Työllistymisen polkuja osatyökykyisille ei kuitenkaan ole rakennettu kunnolla. Pitäisi pystyä hyväksymään se tosiasia, etteivät kaikki ole huippukunnossa läpi elämänsä, korostaa Wahlbeck. Nuorten syrjäytymisen ehkäisy on paljolti myös mielenterveyspolitiikkaa. 60% nuorista, jotka eivät ole jatkaneet opiskeluita tai eivät ole työelämässä, käyttävät psyykelääkkeitä. –Heillä ei koulutusta eikä työpaikkaa. Näillä nuorilla on 17kertainen riski tehdä itsemurha muihin ikätovereihinsa verrattuna, toteaa Wahlbeck. – Mitä pidempään on työelämän ulkopuolella, sitä vaikeampaa on päästä sinne. Lopulta työttömänä omaksuttuja elämäntapoja on vaikea yhdistää työelämävaatimuksiin.
Klubitalo auttaa tutkitusti jäseniään takaisin työelämään
Salon klubitalo auttaa ja tukee kuukausittain aktiivisesti noin 60:tä kuntoutujaa pääsemään eteenpäin heidän elämälleen asettamissaan tavoitteissa, unelmissa ja haaveissa. Tavoitteet voivat olla mielekkääseen tekemiseen ja elämänhallintaan liittyviä asioita, mutta nuorempien työikäisten haaveissa siintää usein kouluttautuminen ja omillaan toimeen tulo.
1½ – 2 psykiatrisen sairaalapaikan vuotuisilla kustannuksilla voidaan kattaa esimerkiksi uuden 30 – 35 päivittäiselle kuntoutujalle tarkoitetun Klubitalon vuotuiset kustannukset, vuokrata toimitilat ja hankkia tarvittava välineistö, palkata johtaja ja 4-5 työntekijää. Päästäkseen työelämän alkuun varsinkin nuoret kuntoutujat tarvitsevat monenlaisia tukitoimia, joista yksi tärkeimpiä on oman itsetunnon ja mahdollisuuksien löytäminen realistisesti. Rikkoutunut ja maahan lyöty ihminen ei kykene työntekoon. Salon klubitalon yhteisö tukee ja auttaa vaurioitunutta itsetuntoa eheytymään. Salon klubitalon työ- ja opintoyksikön ohjaaja auttaa ammatillisessa kuntoutumisessa antamalla hyvin yksilöllistä tukea ja ohjausta nuorelle hänen ponnistellessa eteenpäin. 10
Vuonna 2015 koulutuksellisissa ja ammatillisissa asioissa on tuettu 10 nuorta työikäistä jäsentä. Heistä jokainen on päässyt asettamiinsa tavoitteisiin työllistymisen, koulutuksen tai ammatillisen kuntoutuksen saralla. Klubitalon opinto- ja työyksikön toiminta on jatkuvasti laajentunut ja jäsenet ovat löytäneet sen avulla väylän lähteä selvittämään mahdollisuuksiaan työelämässä. Mitä klubitalo maksaa ja kuinka paljon se tuottaa takaisin
Sosiaalineuvos Esko Hänninen on pitkän linjan Fountain Houseklubitalojen puolestapuhuja. Hän on pitkän uransa aikana nähnyt klubitalojen kiistattomat hyödyt täällä meillä Suomessa ja maailmalla. Hänninen kertoo juuri julkaistussa kirjassa ” Mieleni minun tekevi ” yleiseurooppalaisesta suuntauksesta siirtää resursseja mielenterveyspalveluiden raskaasta erikoissairaanhoidosta toimivaan ja matalakynnyksiseen avohoitoon. Sairaanhoitopiirien vuoden 2016 kuntalaskutustietojen mukaan 1½ –2 psykiatrisen sairaalapaikan vuotuisilla kustannuksilla voidaan kattaa esimerkiksi uuden 30 –35 päivittäiselle kuntoutujalle tarkoitetun Klubitalon vuotuiset kustannukset, vuokrata toimitilat ja hankkia tarvittava välineistö, palkata johtaja ja 4-5 työntekijää. Ekonomisti Harri Hietalan laskelmien mukaan klubitalotoimintaan ja mielenterveyskuntoutujiin investoidut aktivointitoimenpiteet kannattavat niin yksilön kuin yhteiskunnan kannalta. Selvitys osoittaa, miten suuri merkitys etenkin pidemmällä aikavälillä on sillä, että kuntoutujille on tarjolla mielekästä toimintaa ja kuntoutusta sekä mahdollisuus osallistua työelämään. Aktivointitoimet sisältävät mm. Klubitalojen toi-
minnan ja siirtymätyön, työvoimahallinnon palvelut, kuntien työtoiminnan sekä ammatillisen ja sosiaalisen kuntoutuksen. "Klubitalot
–
neljä
elinkaarilaskelmaa
casecasekustan-
selvityksessä tehtiin neljästä henkilöstä esimerkkilaskelmat klubitalotoiminnan potentiaalisista vaikutuksista yksilölle ja julkiselle taloudelle. Laskelmat tehtiin koko henkilön elinkaaren yli. Toteutunutta/toteutuvaa kehitystä on vertailtu vaihtoehtoiseen aktiiviseen kehitykseen, jossa työkykyä ja työllistymistä onnistutaan palauttamaan enemmän ja passiiviseen kehitykseen, jossa henkilö jää sosiaaliturvan sekä julkisten sosiaali-, terveys -, mielenterveys-, päihde- ja vankeinhoitopalveluiden varaan. Laskelmat perustuvat todellisiin henkilöprofiileihin, jotka saatiin haastattelemalla Klubitalojen jäseniä. nuksista
ja
hyödyistä
Case 3434-vuotias nainen
Yhtenä esimerkkinä 34-vuotias nainen, joka on työskennellyt vajaan vuoden hampurilaisravintolassa lapsuuden ja peruskoulun jälkeen. Toimeentulo on tullut sairauspäivärahoista, kuntoutustuesta ja työkyvyttömyyseläkkeestä sekä asumistuesta. Henkilö on lähes valmistunut lähihoitajaksi. Henkilö on kärsinyt mielenterveysongelmista 18-vuotiaasta alkaen koulukiusaamisen seurauksena ja saanut hoitoa. Hoitoihin on sisältynyt hoitokäyntejä ja -puheluita omahoitajan kanssa että hoitojaksoja psykiatrisilla osastoilla. Klubitalotoimintaan henkilö on osallistunut 33-vuotiaasta alkaen. Tämän naisen elinkaarilaskelmassa, jossa on oletettu naisella olevan 30 vuotta työuraa jäljellä, yh-
teiskunnan saama säästö aktiivisessa kehityskulussa, jossa satsataan aktivointitoimiin, verrattuna passiiviseen on jopa puoli miljoonaa euroa. Säästöä tulee mm. sosiaali- ja terveyspalveluiden kysynnän laskusta, sosiaalitukien pienentymisestä, eläkemaksujen noususta ja verotulojen kasvusta. Kunnalle tuleva säästö on yli 100 000 euroa. Sosiaaliturvan osuus jää alle neljäsosaan passiiviseen ja todennäköiseen kehityskulkuun verrattuna. Naisen käteen jäävä nettotulo on 120 000 –130 000 euroa suurempi työhistorian aikana. Vanhuuseläke on 1,4-kertainen nykyarvoltaan verrattuna muihin kehityskulkuihin. 34-vuotiaan naisen tapauksessa sekä julkisen että henkilökohtaisen talouden kannalta paras vaihtoehto on aktivointitoimenpiteet, jotka johtavat työllistymiseen. Yhteiskunta saa kuitenkin suuren hyödyn myös siitä, että mielenterveyskuntoutujaan investoidaan kuntoutus- ja aktivointipalveluita vähentäen muiden palveluiden tarvetta, vaikka pidempää työllistymistä ei tapahtuisikaan. 11
Heikoin vaihtoehto mielenterveyskuntoutujien elämässä ja toisaalta kallein vaihtoehto yhteiskunnalle riippuu siitä, kuinka paljon aktivointitoimenpiteiden ulkopuolelle jättäminen lisää julkisten palveluiden kysyntää ja minkä palveluiden kysyntä lisääntyy. Palveluista kalleimpia yhteiskunnalle ovat vankeinhuolto, erikoissairaanhoito ja lastensuojelun raskaat toimenpiteet. Lähteet: •Wahlbeck, Kristian: Mielenterveys ja yhteiskunta-seminaari, Helsinki •Hänninen, Esko: Mieleni minun tekevi-kirja 2016, Helsinki •Hietala, Harri: Klubitalot- neljä case-elinkaarilaskelmaa kustannuksista ja hyödyistä. Vates-säätiö
12
O
len Milla, 18- vuotias lähihoitajaopiskelija. Olin Klubitalolla harjoittelussa 2.5.1.6.2016. Tämä oli viimeinen harjoitteluni ennen toisen vuoden päättymistä ja kesälomalle pääsemistä.
Tullessani Klubitalolle, minua ei oikeastaan jännittänyt ollenkaan. En tiennyt klubin toiminnasta muuta, kuin sen minkä olin lukenut nettisivuilta. Kuitenkin olin saanut hyvän ja lämpimän mielikuvan Klubitalosta pienien tietojeni perusteella. Odotukseni täyttyivätkin jo heti ensimmäisenä päivänä, kun sain lämpimän vastaanoton jäseniltä ja henkilökunnalta. Tämä työharjoittelupaikkana oli täysin erilainen, hyvällä tavalla, kuin ne muut paikat joissa olen ollut. Pääsin moneen kivaan toimintaan mukaan. Muun muassa biljardiin, keilaukseen ja kahvila Villin toimintaan. Työssäoppimisaikaani sijoittui myös taidenäyttely kulttuuritalo Villissä, johon klubin jäsenet olivat tehneet suurenmoisia töitä.
Opiskelija Klubitalolla vallitsee aina hieno yhteishenki ja rento tunnelma. Arki oli ainakin tämän ajan aika kiireistä, paljon menoa ja meininkiä suuntaan jos toiseenkin. Oli hienoa päästä oppimaan ja tekemään yhteistyötä kaikkien kanssa, ja nähdä yhdessä tekemisen voima. Kiitos Klubitalon kaikille jäsenille ja henkilökunnalle mukavasta ja mieleenpainuvasta työssäoppimisesta! Hyvää jatkoa kaikille! T. Milla
Salon klubitalo tekee oppilaitosyhteistyötä Turun ammattikorkeakoulun ja Salon seudun ammattiopiston kanssa. Vuosittain klubitalolla on kymmenkunta opiskelijaa työharjoittelujaksoissa ja lisäksi opiskelijoita tulee yhteistyökumppaneidemme kautta, kuten nuorisopsykiatrian poliklinikan kautta tutustumaan joko asiakkaiden kanssa tai itsenäisesti muutamiksi tunneiksi. Tämän lisäksi meillä käy kansainvälisiä opiskelijoita lyhyillä tutustumisjaksoilla.
Infoa talon tapahtumista BILJARDI
BÄNDI
Maanantaisin klo 10.30-11.45 Steissillä.
Keskiviikkoisin klo 16-18.00 Steissillä.
ILTATOIMINTA
KUNTOSALIVUORO
Tiistaisin klo 14.30-15.30
Torstaisin klo 15.30-18.00
Perjantaisin klo 14-15.00 Salohallin kuntosalilla. 13
Klubitalon hallitus esittäytyy maistuu opetustyö edelleen, sillä nuoret ovat innostuneita ja kiinnostuneita. Heiltä oppii paljon ja jokainen opiskelijaryhmä on aina erilainen. Perhe ja ystävät ovat tärkeä osa elämääni. Harrastan varovaisesti liikuntaa, esim. spinning sopii minulle ja muutkin helpot ryhmäliikunnat. On hyvä, kun joku sanoo, mitä tehdään. Muuten olisin liian laiska. Lisäksi olen aktiivinen lukija ja kirjallisuuspiirimme kokoontuu säännöllisesti keskustelemaan luetuista kirjoista. Toki muukin kulttuuri kiinnostaa; erityisesti kuvataiteet ja teatteri. Olen siis kulttuurin kuluttaja, en aktiivinen tekijä.
O
len Iiris Niemi. Toimin Salon klubitalo ry:n hallituksen puheenjohtajana. Työskentelen Salon seudun ammattiopistossa. Olen lähihoitajaopiskelijoiden opettaja. Vaikka olen jo 30 vuotta opettanut lähinnä mielenterveysja päihdetyöhön liittyviä asioita,
Klubitalo on ollut minulle tärkeä yhteistyökumppani lähes koko toimintansa ajan. Vuosittain muutama lähihoitajaopiskelija on ollut työssäoppimassa Klubitalolla 4-6 viikkoa ja heidän ohjaus- ja arviointitilaisuuksiensa kautta koko talon toiminta on tullut jossain määrin tutuksi. Toki olin jo kauan
O
sitten lukenut New Yorkin Klubitalosta ja toiminnan leviämisestä ympäri maailmaa. Ja kun vuosi sitten kesän alussa Arja pyysi minua mukaan uuteen hallitukseen, tuntui mukavalta lähteä tiiviimmin mukaan toimintaan. Mielenterveys on ihmisen hyvinvointia niin, että hän pystyy elämään aktiivisesti omien voimavarojensa ja kykyjensä mukaan elämästään ja läheisistään nauttien. Salossa Klubitalon ilmapiiri vaikuttaa hyvältä, sinne on aina mukava poiketa. Ihmiset ottavat satunnaisen vierailijan hyvin vastaan. Hyvän ilmapiirin säilyttäminen on jatkossakin tärkeää. Sen tulee olla paikka, jossa voidaan kokeilla erilaisia toimintoja esim. jäsenten kykyjä ja vahvuuksia hyödyntäen. Kankea ja jäykkä toiminta ei saa jatkossakaan kuulua klubitalon arkeen. Siirtymätöiden löytyminen on tulevaisuudessa iso haaste.
Taina Virtanen
len Taina Virtanen, 49vuotias ja 16-vuotiaan nuoren naisen äiti. Olen sisustussuunnittelija ammatiltani, mutta eläkkeellä olen ollut keväästä 2009. Harrastan hyötyliikuntaa, kävelyä ja pyöräilyä sekä keväällä aloitin joogan. Olen ollut Salon klubitalon jäsen vuodesta 2009 ja Klubitalo on tärkeä osa elämääni. Tämä hallitustyöskentely on minulle mielekästä ja osallistuin aiemmin jäsenedustajana Salon klubitalon neuvoaantavan hallitukseen toimintaan. Mielenterveys tarkoittaa minulle mielen hyvinvointia ja sairauden 14
yllättäessä mielenterveyden tasapainon saavuttamista. Klubitalotoiminta, kuten Suomen klubitalo ry:n toiminta on yhteiskunnassamme todella tärkeää, yhdessä olemme voimakkaampia. Kaiken kaikkiaan tulevaisuus hieman pelottaa, sillä muutoksia on tulossa yhteiskuntaamme. Tulevaisuudessa uskon ja toivon, että klubitalot ovat vakiinnuttaneet asemansa Suomessa ja maailmalla. Toivottavasti tulevaisuus on Salon klubitalo ry:lle valoisa ja työntäytteinen. Yritetään yhdessä!!
L
okakuun alussa 2015 jäin eläkkeelle mielenterveyshoitajan toimesta psykiatrian poliklinikalla. Työhistoriaa on ollut sairaalassa, kuntoutuskodissa, kuntoutuspoliklinikan kuntoutusohjaustyössä ja psyk. poliklinikalla. Juuri nyt olen muuttanut omakotitalosta kerrostaloon Rappulaan ja kaksio on vielä hyrskyn myrskyn. Tyttäreni avopuolisonsa kanssa olivat auttamassa ja jättivät Osku havannankoiran hoitooni viikoksi. Syksyllä rohkaistuin hakeutumaan karaokelaulukurssille ja sen jälkeen onkin tullut laulettua kotonakin paljon. Nyt kerrostalossa täytyy varoa, ettei häiritse naapureita isoäänisellä laululla. Kansalaisopistossa osallistuin viimeksi laulun lisäksi luentomuotoisille kursseille. Liikuntaharrastuksiin joudun itseäni melkein ” pakottamaan ” . Sauvakävelylenkit ja kuntosali ovat olleet ohjelmassa viimeaikoina. Mielenterveyden kannaltakin liikunnan hyödyt nykyään tiedetään. Arja klubitalolta soitti kertoen Salon klubitalon itsenäistymisestä ja kysyi tulisinko mukaan klubitalon hallitukseen. Pohdiskeluni jälkeen lupauduin mukaan. Klubitalon toiminta on työssäni tullut tutuksi, kun olen kuntoutujien kanssa käynyt tutustumiskäynneillä. Työhistoriani aikana erilaiset kuntoutumisyhteisöt tulivat tutuiksi ja klubitalofilosofiaan tutustuttiin mm Naantalissa, kun kuntoutusosastojen toimintoja aikoinaan kehitettiin. Näistä syistä kiinnostuin ja hallituksessa toimiminen tuntui mahdolliselta. Voin vielä näin perehtyä mielenterveyskuntoutukseen ja pitää itseäni ” ajan tasalla ” , vaikka työura päättyikin.
Soili Puolimatka Päivätyön vaihduttua eläkepäiviksi on Soililla aikaa istahtaa ihastelemaan kesäistä päivää tyttären koiran kanssa . Mielenterveys –sana tuo mieleeni sellaisen elämän, joka sisältää itselle mielekästä tekemistä, toisten kanssa yhdessäoloa, joka tuntuu hyvältä ja lisäksi on joku joka välittää ja josta itse välittää. Voi luottaa siihen, että ” elämä kantaa ” vaikeuksista huolimatta. Mielenterveyteen kuuluu mielestäni tarvittaessa valmius hakea apua ja ottaa apua vastaan. Klubitalotoiminnassa kuntoutujat osallistuvat toiminnan kehittämiseen, jolloin tarpeenmukainen kuntoutustoiminta toteutuu kuten esim. eri ikäryhmien tarpeet tulee huomioiduksi. Klubitalotoiminta on joustavaa ja muuntuvaa. Kuntoutuminen on prosessi, jossa oikea-aikaisuudella on iso merkitys.
Salon klubitalossa meneillään oleva akkreditointiprosessi varmistaa toiminnan laadun. Noin vuoden kuluttua on jännittävää nähdä minkälaisen sertifikaatin Salon klubitalo on saanut. Mietin, miten joustavia maailmanlaajuiset laatustandardit ovat kun niitä sovelletaan Suomen ja Salon klubitaloihin.
Esimerkiksi hetki, jolloin kuntoutuja sitoutuu ja oivaltaa omat mahdollisuutensa ja uskoo kykyihinsä on hieno saavutus. Ennen tätä vaihetta klubitalotoimintaan kuuluva vapaus osallistua voimavarojensa mukaan toimintoihin ja kuulua yhteisöön, jonka jäsenet ja henkilökunta ovat tukemassa, auttaa löytämään alkua kuntoutumisen polulle.
Maailmanlaajuisia laatustandardeja tarkastetaan kahden vuoden välein ja muutetaan tarvittaessa. ” Laatusuositukset toimivat myös jäsenten perusoikeuksien määrittelynä ja eettisenä ohjesääntönä henkilökunnalle, hallitukselle ja hallintoon osallistuville henkilöille ” ( h ttp://www.suomenklubitalot.fi/ klubitalotietoa/laatusuositukset/ ) .
Salossa klubitalotoiminta täydentää muita kuntoutumispalveluja kuten kolmannen sektorin toiminnan tulee tehdäkin. Klubitalon kuntoutustoiminta tukee juuri niiden kuntoutujien kuntoutumistarpeita, joille Salossa ei ole muuta soveltuvaa yhteisöä. Tärkeää on, että kaupunki on järjestänyt kuntoutumispalvelut myös niille kuntoutujille, jotka tarvitsevat enemmän tukea ja ohjausta. 15
len Virva Korhonen, olen O ammatiltani yrittäjä yrityksessä MaraCatering Oy. MaraCate-
ring oy sisältää paikat Maran Torikeidas, MaranKlubi, Maran Grilli sekä Höyrymara. Ydinperheeseeni kuuluvat mieheni Matin lisäksi 9 -vuotias energinen Laura-tytär. Olen kiinnostunut monista asioista ja ilmiöistä maan ja taivaan välillä. Aina löytyy uusia mielenkiintoisia asioita ihmeteltäväksi. Tällä hetkellä minulla ei ole oikein aikaa harrastuksille, mutta luen, lenkkeilen metsissä, uin ja joogaan kun aikataulu antaa myöden. Yrityksemme on tukenut Salon klubitalon toimintaa ja olen sivusta seurannut sitä vuosia. Kun mah-
Virva Korhonen dollisuus tuli päästä hallitustyöskentelyyn mukaan, ei ollut vaikeaa vastata asiaan myöntävästi. Mielenterveys on kallis ja arvokas asia ihmisen elämässä. Liian usein keskitytään fyysiseen terveyteen, eikä nähdä kuinka tärkeätä on myös mielenterveys ja henkinen hyvinvointi. Pidän klubitalon toimintaa tärkeänä matalan kynnyksen palveluna, johon on toivottavasti mahdollisimman helppo lähteä mukaan ja josta ihmiset saavat tarvitsemaansa apua elämän haasteisiin. Näen Klubitalon toiminnan valoisana ja itsenäistyminen tuo varmasti monia muutoksia tullessaan.
Mikko Lintunen
sen. Harrastan liikuntaa, lenkkeilyä ja käyn kuntosalilla. Liityin klubitalon jäseneksi vuonna 2013 ja kiinnostuin pikku hiljaa klubin toiminnasta. Sain vastuuta ja töitä omien voimavarojeni mukaisesti.
27O lenvuotiasMikkoSalonLintunen, klubitalon jä-
O
Toivon kuitenkin kaikkien katsovan tulevaisuuteen, jossa Klubitalotoiminta on osoittanut paikkansa suomalaisessa kolmannen sektorin toiminnassa sekä myös kansainvälisesti.
Parasta klubitalo toiminnassa on nimenomaan oikea työ, vaikkei siitä palkkaa saakaan. Palkka on oma kuntoutuminen ja klubitalon yhteisön kannustus ja tuki elämässä eteenpäin menemiselle. Olen aiemmalta koulutukseltani elektroniikka-asentaja, mutta nyt olen suuntautumassa merkonomi-
Juha Mäkilä
len Juha Mäkilä, syntyisin Kirkkonummelta, nykyään asun Salon Tupurissa vaimoni ja kahden poikamme kanssa. Olen syntynyt vuonna 1980 ja ammatiltani sairaanhoitaja.
aali- ja terveyslautakunnan jäsen, toimin myös erinäisissä muissa luottamustehtävissä kuten Salon mielenterveysseuran hallituksessa ja sitä kautta ohjauduinkin Salon klubitalo ryn hallituksen jäseneksi.
Työskentelen Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin Halikon sairaalassa. Olen kiinnostunut politiikasta ja tällä hetkellä olen Salon sosi-
Olen aina ollut kiinnostunut mielenterveydestä ja sen edistäminen on lähellä sydäntäni. 16
opintoihin. Minulle tarjottiin mahdollisuutta työllistyä Salon klubitalolle yhteisöavustajaksi ja näin sen mahdollisuutena testata omaa jaksamistani ja parantaa mahdollisuuksiani päästä ammattiopintoihin. Näen klubitalotoiminnan erittäin tärkeänä väylänä mielenterveyskuntoutujien pääsyyn opiskeluihin ja työelämään. Nuoret, syrjäytyneet ihmiset eivät yksin ponnista kotoaan mihinkään. Mielenterveys ja mielen tasapaino ovat ihmisen tärkeimpiä asioita!
len Sanna Haakanen, sosiO aaliohjaaja Salon kaupungin mielenterveys- ja päihdepalveluis-
sa. Harrastuksiani ovat mökkeily, lukeminen, käsitöiden tekeminen ja koiran kanssa ulkoilu. Asun Salossa miehen ja aikuisen pojan kanssa, joka on kuitenkin vielä tämän syksyn aikana muuttamassa omilleen. Iloksemme jää vielä Jessi-koira. Klubitalon johtaja oli pyytänyt esimieheltäni Salon kaupungin edustajaa Klubitalon uuteen hallitukseen, ja esimieheni kysyi kiinnostustani. Kiitin luottamuksesta ja lähdin kiinnostuneena mukaan. Klubitalon hallitus on ensimmäinen kokemukseni järjestötoimintaan osallistumisesta, joten lähdin oppimismielellä matkaan.
Sanna Haakanen Esimieheni on sanonut, että ei ole terveyttä ilman mielenterveyttä ja mielelläni tässä kohtaa lainaan hänen ajatuksiaan. Ihminenhän on kokonaisuus, jossa kaikki osaalueet vaikuttavat ihmisen elämään. Klubitalolla on tärkeä paikkansa Salon kaupungissa tarjolla oleviin mielenterveyspalveluihin. On tärkeää, että kuntoutujat voivat osallistua toimintaan, jossa on mahdollisuus tavata muita ihmisiä ja paikka, jossa on tarjolla mielekästä tekemistä arkeen. Tulevaisuudessa toivon, että Klubitalolla on erilaisia vaihtoehtoisia toimintamalleja liittyen Klubitalon päivien sisältöön, josta kävijät voivat valita oman tarpeeseensa ja tilanteeseensa parhaiten sopivan vaihtoehdon.
Sam Timonen 2016
17
Krypto
Janne
18
Muut ilmoitukset
YHTEISTYÖKUMPPANEIDEN ALENNUKSET JÄSENILLE
Yhdistys on Salon mielenterveyskuntoutujien etujärjestö. Salmi ry on Mielenterveyden Keskusliiton jäsenyhdistys. Kuukausiohjelma löytyy netistä ja klubin ilmoitustaululta!
-20%
Normaalihintaisista tuotteista
-20%
Normaalihintaisista tuotteista
Salon Kukkakimppu
Salon kukkakori
Helsingintie 5,
Horninkatu 11 – torin laidalla,
24100 Salo
24100 Salo
Tervetuloa tutustumaan! YHTEYSTIEDOT Salonkatu 10 a 6 24100 Salo
puh. 044 2955508 http://salmiry.yhdistysavain.fi/
ELOKUVATEATTERI LUMON TARJONTAA OSOITTEESSA
http://www.lumoleffat.fi Respasta voi ostaa lippuja 5€/Kpl
19
Vapaalippuja Salon taidemuseo Veturitalliin Saatavana edelleen Klubin respasta, niin kauan kuin lippuja riittää.
Vastaanottaja
POSTIMERKKI
YHTEYSTIEDOT:
PUHELINNUMEROT:
KLUBITALON OHJELMA:
Salon Klubitalo Länsiranta 8 II krs 24100 Salo 044044-727 5150
Johtaja Arja Timonen 040 532 9748
Aukioloajat: ma— ma—pe klo 8.308.30-15.45
Ohjaaja Jenni Salakari 044 727 5152
Ruokailut: ma— ma—pe klo 12.00
info@salonklubitalo.fi www.salonklubitalo.fi
Ohjaaja Mervi Hopia 044 532 9740 Ohjaaja Satu Laakso 044 727 5153
Kahvila auki: ma— ma—pe klo 9.309.30-10.30 klo 14.0014.00-14.30 Talokokous: parillisen viikon tiistaina
AUTTAJA 20162016- Messut Salohalli 8.10 Klo 11:0011:00-16:00 Yleisölle vapaa pääsy. Tule tutustumaan Salon alueella hyvää tekevien tahojen toimintaan! Jaossa ensimmäisille kävijöille Auttaja-ämpäreitä, joissa osassa on piilotettuna Salon alueen eri tahojen lahjoittamia lahjakortteja. Kuja-Kirppis, Kahvio Järjestäjinä: Anna Tukesi ry, Salon Kaupunki sekä SSKKY
20
