10
Tämä on Mediaplanetin tuottama erikoisjulkaisu
BIOHAJOAVIEN JÄTTEIDEN JA SIVUVIRTOJEN HYÖDYNTÄMINEN
Tehoa ravinteiden kierrätykseen ja biokaasutuotantoon Teksti Tarja Sinervo
Circwaste-hankkeen osahankkeessa pyritään korvaamaan neitseellisiä ravinteita sisältäviä lannoitteita kierrätysravinteita sisältävillä lannoitteilla viljanviljelyssä. Hankkeessa on kehitetty myös Biomassa-atlas-sovellusta. Demonstroimalla nestemäisten kierrätyslannoitteiden käyttöä täsmäkylvölannoituksessa Vihdissä ja Somerolla, kyettiin osoittamaan viljelijöille, miten kierrätettyjä lannoitteita voi käyttää tehokkaasti ja helposti. Nestemäisten lannoitteiden säiliöt asennettiin traktori-kylvökoneyksiköihin ja lannoite johdettiin hydraulitekniikalla kylvövantaille. Useamman lannoitesäiliön ansiosta voitiin annostella eri ravinteita, kuten typpeä, fosforia ja kaliumia, toisistaan erillisinä paikkakohtaisesti kasvin tarpeiden mukaan.
Digisovellus biomassoista Hankkeessa on jatkokehitetty myös Luonnonvarakeskus Luken luomaa digitaalista, kaikille avointa Biomassa-atlas -sovellusta. Karttapohjainen palvelu havainnollistaa valtakunnallisesti käytettävissä olevat biomassat, niiden määrät ja sijainnin. Se antaa tietoa maankäytöstä, metsävaroista, hakkuiden sivuvirroista, peltokasvien tuotannosta ja sivuvirroista, lannoista sekä teollisuuden ja yhdyskuntien biohajoavista jätteistä ja lietteistä. Hankkeessa atlaksen tietoja on jatkojalostettu ja yhdistelty ravinnetietoon Ravinnelaskurityökalu, jonka Luke ja SYKE ovat kehittäneet alueellisen ravinnesuunnittelun tarpeisiin. Tiedoista on apua, kun päättäjät pohtivat kaavoitusta tai yritys etsii raaka-ainetta, suunnittelee tuotantolaitoksen perustamista tai pohtii, minne sijoittaa käsittelyjäännös. Kartan avulla voi laskea kartalta rajaamaltaan alueelta biomassojen määrän, tarkastella käytön rajoituksia ja mallintaa käytön vaikutuksia kestävään kehitykseen. Osa biomassoista soveltuu raaka-aineeksi kosmetiikkaan, kuiduiksi, rehuksi tai ravinnevalmisteiksi.
MAINOSLIITE
BIOHAJOAVIEN JÄTTEIDEN JA SIVUVIRTOJEN HYÖDYNTÄMINEN
Keski-Suomessa vauhditetaan biokaasun tuotantoa ja hyötykäyttöä Keski-Suomessa on vuosia satsattu biojätteen hyödyntämiseen. Circwaste-hankkeessa on vahvistettu biokaasuekosysteemin rakentumista ja rohkaistu biokaasun liikennekäyttöön.
K
Teksti Tarja Sinervo eski-Suomen alueen jätevirtoja käsittelevässä hankkeessa on tutkittu biokaasuekosysteemiä, joka rakentuu alueen biokaasulaitoksissa käsiteltävistä biohajoavista jätteistä ja sivuvirroista, niiden kierrätyksestä sekä biokaasutuotannon ja -käytön edistämisestä. – Biohajoavien jätteiden käsittelyn ja biokaasun eteen on tehty pitkään töitä alueellamme, ja hanke on mahdollistanut aiheen jatkotyöstämisen. Pyrimme lisäämään biokaasun tuotantoa ja sen liikennekäyttöä, kertoo va. kehittämispäällikkö Outi Pakarinen Keski-Suomen liitosta. – Alueen jätehuollon tilasta tekemämme selvitys osoitti sekajätteen joukosta löytyvän paljon biojätettä. Vaikka meillä
on jo parikymmentä vuotta ollut biojätteen erilliskeräysvelvollisuus, joillain alueilla sekajätteessä oli lähes 30 % biojätettä. Sen saaminen talteen ja käsiteltäväksi, toisi paljon biokaasua alueen liikenteen käyttöön. Tärkein keino biokiertotalouden lisäämiseksi on ollut yhteistyön ja viestinnän kehittäminen. – Ihmiset tarvitsevat tietoa, joka motivoi jätteen huolelliseen lajitteluun. Tiedottamisessa yhteistyö jätelaitosten ja kuntien kanssa on tärkeää. Olemme tehneet myös erilaisia selvityksiä ja käynnistäneet verkoston luomisen, jotta kaikki alueen tuotanto- ja käyttöketjun toimijat saataisiin ekosysteemiin mukaan.
Biokaasun liikennekäyttö kasvuun Biokaasun liikennekäyttöä on lisätty
Lietelannan separointi tuplaa tuoton Lukessa on testattu sian lietelannan separointimenetelmää, laskeutusta, jolla erotetaan fosforia ja kuiva-ainetta sisältävää pohjasakkaa typpipitoisesta päällysnesteestä. Menetelmällä voidaan parantaa biokaasulaitoksen energiantuotantoa, sillä pohjasakassa on separoimattomaan lietteeseen verrattuna korkea fosforipitoisuus ja energiatiheys, ja näin selvästi enemmän metaanintuottopotentiaalia kuin separoimattomassa lietelannassa. Luken laskelmien mukaan pohjasakkaa käsittelevä laitos voisi tuottaa menetelmällä 67 % enemmän metaania ja nettoenergiaa jopa 99 % enemmän. Laskeutuksesta on merkittävää hyötyä myös fosforirikkaiden peltojen lannoituksessa. Ympäristötuen fosforirajoitus rajoittaa lannan mukana levitettävän typen määrää. Mitä enemmän liukoista typpeä ja kaliumia saadaan pellolle, sitä vähemmän tarvitaan väkilannoitteita. Luken laskemassa 600 hehtaarin ohrapeltojen väkilannoitekustannuksissa tila säästää 9 560 euroa vuodessa, jos peltojen fosforiviljavuusluokka on ”hyvä”. Separointimenetelmä olisi kaupallistettavissa, jos kiinnostuneita yrittäjiä löytyy.
Asiantuntijoina: Juha-Matti Katajajuuri, Liisa Pesonen, Eeva Lehtonen ja Ville Pyykkönen LUKE:sta.
BIOHAJOAVIEN JÄTTEIDEN JA SIVUVIRTOJEN HYÖDYNTÄMINEN
Ruokahävikin vähentäminen hyödyttää kaikkia Ruokahävikki tulee kalliiksi yhteiskunnalle ja kaikille ruokajärjestelmäketjussa alkutuottajista kuluttajiin. Luonnonvarakeskus selvitti hävikin syitä ja ratkaisukeinoja, joista koostetaan Suomen ensimmäinen, Euroopan mittakaavassakin ainutlaatuinen ruokahävikkitiekartta. Teksti Tarja Sinervo Luonnonvarakeskus Luken pilotissa tehdään ensimmäinen ruokahävikkikartta Varsinais-Suomen alueelle. Lisäksi syksyn aikana työstetään koko maan kattava ruokahävikkitiekartta. Varsinais-Suomessa koottiin yhteen laaja joukko ruokajärjestelmäketjun toimijoita kolmeen työpajaan. Mukana oli alkutuotannon, elintarviketeollisuuden, kauppaketjujen, jätehuollon, ateriapalvelujen, ruoka-aputoimijoiden, Turun kaupungin ja kehitysyhtiöiden edustajia.
– Ensimmäisessä työpajassa kartoitimme alueen ruokahävikkiä aiheuttavia ongelmia. Toimialakohtaisia haasteita olivat muun muassa alkutuotannon jakelukanavat, väärät pakkausmerkinnät, jätteet, elintarvikkeiden päivämäärärajat ja kuluttajakäyttäytymisen vaikea ennakointi. Tietoa haluttiin lisää, samoin kauppapaikkoja, hävikkitietopankkia, pakkaussensoreita ja lukuisia muita yksityiskohtaisia asioita, kertoo Luken erikoistutkija Juha-Matti Katajajuuri.
