Lumihuiput 2022-2023

Page 60

VUOKATTI-RUKA URHEILUAKATEMIA -KUUSAMO - KAUSI 2022-2023 KULTAA RUKALLE PEKINGISTÄ! S.48 VALOKEILASSA MAAJOUKKUELASKIJA SAMU TORSTI S.40 SUKSIEN VOITELUN LYHYT OPPIMÄÄRÄ S.44

HAMMASLÄÄKÄRILLE HELPOSTI JA NOPEASTI!

Viihtyisä hammasklinikkamme palvelee keskeisellä paikalla Kuusamon keskustan tuntumassa. Meille on helppo tulla niin kävellen, pyörällä, autolla tai julkisilla.

CORONARIA HAMMASKLINIKKA KUUSAMO

puh. 040 566 9699 (ma-pe klo 8.00-16.00) | Kaiterantie 8, Kuusamo hammasklinikka.kuusamo@coronaria.fi | coronariahammasklinikka.fi

PUHELIMITSE
AJANVARAUS
TAI HELPOSTI NETISSÄ!

SISÄLLYS

Puheenjohtajan tervehdys 6

Opiskelu VRUA:ssa 10

Ski Sportin terveiset 12

Onko urheiluakatemia onnistunut? 15 Rehtorin terveiset 17 Life Coach 20

Alppihiihdon kotipesä 22 Lumilautailua Rukalta huipulle 24 Freeski-valmentajan rooli

Urheiluun kuuluu muutakin

Urheilijoiden psyykkinen tukeminen 32 Fysiikkavalmennus 34 Liikuntaneuvojakoulutus 36

Urheilijahaastattelu: Rasmus Mesila 40 Valokeilassa Samu Torsti 42 Unelmakäännöksen anatomia 44 Suksien voitelun lyhyt oppimäärä 46 Juoksuharjoittelun mahdollisuudet 48 Pekingin olympialaiset - Kultaa Rukalle! 50

Urheilijakortit 60 Vuokatin nuorten talviolympiafestifaalit 64 Valmentajien esittelyt 75 Alppinistien yläkoulutiimi 76 24h My Day: Raportti hallileiriltä

Kannen kuva: Santeri Kiiveri Pekingissä 2022

Julkaisija: Rukan Alppihiihtoyhdistys ry

Toimitus: Mikko Linnatsalo, Perttu Salovaara, Mari Leppänen, Mika Pelli

Taitto: Merja Ruuskanen

Paino: Printfinder SIA, Latvia

5
28
31
RUKA O FI M N A LA S N UU D K
3

PUHEENJOHTAJAN TERVEHDYS

HEi!

Luet Rukan Alppikoulun Lumihuiputjulkaisua, jonka tekemiseen useat vapaaehtoiset ja kumppanit ovat tehneet kymmeniä tunteja töitä. Digi ja printti tukevat toisiaan ja mahdollistavat entistä laajemman yleisön tälle kanavalle.

Lumihuipuista löydät toiminnassa mukana olevat urheili jat sekä valmentajat esittelyineen ja mielenkiintoiset ar tikkelit antavat ajattelemisen aihetta. Erityisesti on syytä huomioida iso joukko toimintaa tukevien yritysten ilmoituksia. Kiitokset heille ja muistakaa valintoja tehdessänne erityisesti näitä tahoja. Urheilu kiittää! Alppikoulun on jälleen aloittanut moni urheilun ja opiskelun näin yhdistävä nuori lajeinaan alppihiihto, freeski ja lumilautai lu. Nuoren muuttaessa pois kotoa, on tilanne mieleenpainuva myös vanhemmille. Onneksi tuki ja turva uudessa tilanteessa on hyvin järjestetty. Toiminnasta vastaavat kokeneiden lajival mentajien lisäksi useat eri tahot. Fysiikkaharjoitteluun, kehon huoltoon, kuntoutumiseen, elämänhallintaan ja psyykkiseen valmennukseen löytyy ammattilaiset paikan päältä. Rukan alp pikoulu on myös mukana yhteistyössä Ski Sport Finlandin ja olympiakomitean kanssa alpin maajoukkueen Challenger-ryh mien toiminnan järjestämisessä. Paljon puhuttu polku lukiosta eteenpäin toimii.

OLOSUHTEET KUNNOSSA

Urheilijoiden käytössä ovat myös juuri remontoidut asunnot tu tussa osoitteessa ja edellisessä lehdessä lupailtu skeittiramppi on löytänyt paikkansa pihapiiristä. Myös valmentajien ja hallin non toimitilat ovat kokeneet merkittävän muutoksen. Puitteet ovat niiltäkin osin mainiot.

Käytössä ovat Rukan olosuhteiden lisäksi Kuusamon mah dollisuudet jää- ja uimahalleineen. Saliharjoittelu tulee tutuksi urheilutalolla ja oheisharjoitteluna kuulostaa ainakin golf sekä hiihto löytyneen valikoimaan. Joka viikko järjestettävät jää kiekkopelit houkuttelevat usein myös vanhoja alppilukiolaisia jäälle. Toiminta on siis varsin monipuolista. Lajien parissa py ritään tarjoamaan laadukas valmennus kunkin yksilön ominai

suuksien ja taitojen mukaisesti. Treenit kotimaisemissa Rukalla ja lähituntureissa tuovat vaadittua toistojen määrää, mikä taas mahdollistaa vähitellen siirtymisen vaativampiin harjoittelu- ja kisaolosuhteisiin ensin muualle pohjoismaihin ja siitä toivotta vasti laajemminkin maailman rinteisiin.

PALUU RUTIINEIHIN

Opiskelussa tehtyjen saavutusten lisäksi urheilun saralla saavu tettiin useita SM-mitaleja sekä nuorten että aikuisten sarjoissa. Kansainvälisen tason menestystä tuli esimerkiksi tällä kertaa Vuokatissa järjestetyiltä Nuorten Euroopan Olympiafestivaa leilta. Ennen kaikkea yhteishenki ja tekemisen ilo kuulostavat olevan korkealla. Koronan aiheuttamat häiriöt ovat toivottavasti jo pääosin tu levalla kaudella ohi. Onhan tämä ollut haastavaa aikaa. Koulun urheilijat ovat pandemian osalta päässeet jo normaaliin kouluja harjoittelurytmiin.

LUMI VÄHENEE, HARJOITTELU JATKUU

Vaikeuksia on maailmanlaajuisesti sen sijaan tuottaneet varsin poikkeukselliset lumiolosuhteet. Valitettavasti suunta on ollut tämän kaltainen jo jonkin aikaa alkukauden osalta. Halleilla ja edes siedettävillä jäätikköolosuhteilla on ollut kovin kysyntää. Kaikille ei tilaa ole riittänyt ja osa on joutunut joustamaan mää rien ja laadun tavoitteistaan. Onneksi Suomessa säilötty lumi ja talven tulo silti mahdollistavat täälläkin varsin aikaisen lajihar joittelun lukuisille ryhmille.

TERVETULOA TALKOISIIN

Jälleen kannattaa myös muistuttaa talkoilun virkistävästä vai kutuksesta. Pääosin alppikisojen järjestäjät ovat saaneet riit tävästi porukkaa kisoja tekemään, mutta lisää mahtuisi. Ilman vapaaehtoisia Suomessa ei kisoja olisi. Kauden kalenteri on jul kaistu ja sieltä voi napata itselleen sopivia ajankohtia. Tehtäviä on monenlaisia ja apua saa. Muistattehan seurata urheilijoitamme ja alppikoulun toimin taa somen eri kanavilta. Luvassa on kuulemma opiskelevan ur heilijan arkea ja toisaalta vauhdikkaita tilanteita reissuilta sekä kuvina että videoina. Nähdään rinteessä!

Keijo Alaniska puheenjohtaja, Rukan alppihiihtoyhdistys ry

5

OPISKELUN JA URHEILUN YHDISTÄMINEN VUOKATTI-RUKA URHEILUAKATEMIASSA

Vuokatti-Ruka Urheiluakatemiassa kasvaa tavoitteellisia ja hyvinvoivia urheilijoita, joilla on valmiudet menestyä kansainvälisillä rinteillä sekä opiskelun ja työelämän haasteissa.

Urheiluakatemian tarkoitus on varmistaa, että urheilijoilla on kansainvälisen vertailun kestävä päivittäisvalmennus, ja urheilija pystyy yhdistä mään tavoitteellisen urheilun sekä opiskelu- tai muun työuransa kustannustehokkaasti hyödyntäen lä hiympäristön olosuhteita ja suorituspaikkoja.

KUUSAMON LUKIO

Kuusamon lukio on noin 260 opiskelijan koulu, joka mah dollistaa joustavan lukio-opiskelun. Koulun ja valmentajien välillä on kiinteä yhteistyö, jolla varmistetaan opinnoissa eteneminen ja urheilemisen ajankäytölliset vaatimukset. Kurssitarjotin ja lukion jaksot on räätälöity rinnelajien vuo sikellon mukaan niin että lajiharjoittelu onnistuu olosuhtei den ollessa parhaimmillaan.

Edellytys harjoittelulle on eteneminen opinnoissa. Opis kelijoiden tukena on, ryhmä- ja opinto-ohjaajat sekä eri tyisopettaja. Urheiluakatemia on hyvä vaihtoehto nuorelle, joka on valmis tekemään määrätietoisesti työtä oman tu levaisuutensa eteen. Vähällä ei pääse, useita kokemuksia rikkaampana kylläkin.

KAINUUN AMMATTIOPISTO, KUUSAMO

Kainuun ammattiopiston Kuusamon toimipaikassa (KAO) opiskelee n. 500 opiskelijaa. KAO Kuusamossa voit suorit taa toisen asteen ammatillisia tutkintoja päivä-, monimuo to- tai oppisopimuskoulutuksena. Tarjolla on monipuolinen valikoima perustutkintoja sekä ammatti- ja erikoisammatti tutkintoja.

Jokaiselle opiskelijalle laaditaan henkilökohtainen osaa misen kehittämissuunnitelma, jossa huomioidaan urheilun

ja opiskelun yhdistäminen. Urheilijan opintoja suunnitel laan niin, että harjoituksissa ja leireillä on mahdollista käy dä oman harjoitusryhmän mukana. Opintoja voi suorittaa myös kesäaikana (esim. työpaikalla tapahtuva oppiminen).

URHEILU JA OPISKELU

Vuokatti-Ruka urheiluakatemiassa päivittäisharjoittelu ta pahtuu Kuusamon ja Rukan liikuntapaikoilla. Tämä mah dollistaa urheilun ja opiskelun joustavan yhdistämisen, sillä siirtyminen Rukalle käy kätevästi pikkubusseilla.

Oheisharjoittelu Kuusamossa, lajiharjoittelu Rukalla ja lei rit lähituntureilla on paketoitu nippuun, josta urheiluakate mian arkirutiinit muodostuvat vuodenajan mukaan. Rukan lumivarmuus mahdollistaa harjoittelun lumella lokakuusta äitienpäivään. Urheilijat on jaettu lajin, taitotason perus teella ryhmiin, joita valmentaa päätoiminen ammattival mentaja käytössään pikkubussi ja kalusto lajiharjoitteluun.

Osallistuva asiatuntijatoiminta linkittyy osaksi urheili joiden ja valmentajien valmennusprosesseja, vahvistaen heidän osaamista ja hyvinvointia, moniammatillisen työyh teisön tuella kohti yhteisiä tavoitteita urheilijan parhaaksi.

6

VUOKATTI-RUKA

HAKU VUOKATTI-RUKA URHEILUAKATEMIAAN, KUUSAMOON Valintaprosessi on kaksivaiheinen, käsittäen haun valmen nusryhmään ja haun valtakunnallisessa yhteishaussa lukioon tai ammattiopistoon. Haku valmennusryhmiin tehdään koti sivuilta löytyvillä e-lomakkeilla. Valintakriteereinä ovat aikai sempi koulu- ja urheilumenestys, hakijan soveltuvuus sekä valintatestin tulokset.

Yhteishakulomake, aikataulut ja valintatesti info löytyy Vuokatti-Ruka urheiluakatemian ja lajiliittojen nettisivuilta. Katso päivitetyt tiedot https://www.vrua.fi/ruka/2-aste/ Noudata yhteishaun määräaikoja ja ohjeita. Kuusamon lukioon hakevalle suositellaan vähintään 7,0 keskiarvoa lu kuaineissa.

LISÄTIETOA HAKEMISESTA VALMENNUSRYHMIIN:

• Valmennuspäällikkö Mika Pelli, puh. 050 464 1906,

• mika.pelli@kuusamo.fi

• Hakulomakkeisiin pääsee sivulta www.vrua.fi Lisätietoa saat opiskelusta Kuusamon lukiossa, www.kuusamonlukio.fi ja www.kao.fi/kuusamo sekä ottamalla yhteyttä.

KUUSAMON LUKIO

• Rehtori Tomi Meriläinen,

• puh. 040 860 8053, tomi.merilainen@kuusamo.fi

KAINUUN AMMATTIOPISTO, KUUSAMON TOIMIPAIKKA

• Koulutuspäällikkö Jaana Pesonen,

• puh. 044 497 5019, jaana.pesonen@kao.fi

LISÄTIETOA VALMENNUKSESTA:

• Valmennuspäällikkö Mika Pelli,

• puh. 050 464 1906, mika.pelli@kuusamo.fi

• ALPPIHIIHTO, valmentaja Sami Raittinen,

• puh. 0400 363 365, sami.raittinen@kuusamo.fi

• FREESKI, valmentaja Juha Mourujärvi,

• puh. 040 840 1048, juha.mourujarvi@kuusamo.fi

• LUMILAUTAILU, valmentaja Saku Tiilikainen,

• puh. 0500 689 010, saku.tiilikainen@edukmo.fi

7

Kokonaisvaltainen IoT ratkaisu Etäseuranta ja -valvonta Raportointi- ja analysointityökalu Luo sovelluksia minuuteissa

Myynnin digitalisaatioratkaisu Visuaalinen myyntikonfiguraattori Älykäs teollisuuden verkkokaupparatkaisu Tehosta myyntiä

Digitalisoimme ja tehostamme liiketoimintasi! SUMMIUM
www.wapice.com Mukana matkalla huipulle
IoT-TICKET
8
9

SKI SPORT FINLANDIN TERVEISET

Ski Sport Finlandin urheilijoiden valmistautuminen uu teen kauteen on sujunut hienosti. Joukkueet ovat ko konaisuutena hyvässä iskussa.

Alppihiihdon valmennustiimejä uusittiin sekä nais ten että miesten maajoukkueissa ja kokemukset harjoitus kaudesta tuoreiden valmentajien kanssa ovat erinomaisia. Alppiakatemioissa on jo kasvamassa lupaava uusi sukupolvi tulevaisuuden menestyjiä.

Freeski- ja lumilautamaajoukkueiden ja akatemiaurheilijoi den mainiota yhteistyötä tiivistettään entisestään urheilijoiden, valmennuksen ja tukitoimintojen osalta Kuusamossa ja Rukalla. Kumparelaskun maajoukkue- ja akatemiatoimintaa keskitetään Jyväskylään.

VALMENNUSJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMINEN

Urheilijan polun ja siihen kytkeytyvän kokonaisvaltaisen val mennusjärjestelmän kehittämistä ja toimeenpanoa tehdään ponnekkaasti seurojen, akatemioiden, maajoukkueiden ja asiantuntijaverkoston yhteisvoimin.

Samalla kun nykyisille maajoukkueille taataan edellytykset ammattiurheilussa menestymiseen, rakennamme viisaasti tu levaisuutta tukemalla seurojen valmennusosaamista ja var mistamalla inspiroivan ja laadukkaan akatemiatoiminnan. Näin mahdollistamme tulevaisuuden huippujen kasvun nuorista ta lenteista menestyviksi urheilun ammattilaisiksi.

Töitä tehdään siis määrätietoisesti selkein tavoittein, suurella kunnianhimolla ja ahkeruudella. Lajiemme yhteisössä fiilis on positiivinen, eteenpäin suuntautuva ja yhteen hiileen puhalta va. Toki esiin nousee toisinaan voimakkaita kehitysideoita ja äänekkäitä mielipiteitä. Niin saa ja pitää ollakin, sillä urheilussa on aina sydän ja tunne mukana.

Tärkeää on kuitenkin löytää aina yhteinen sävel ja suunnata tarmo yhteiseen tekemiseen lajiemme vetovoimaisuuden, mie lekkyyden ja menestyksen rakentamiseksi.

Toivotan vauhdikasta talvea ja menestystä kauden mittelöi hin. Tämä kausi starttaa uuden olympiadin, joka huipentuu Mi lano-Cortinan talviolympialaisiin 2026.

10
Vauhdilla uuteen talveen ja olympiadiin

Helsingin Kumi Oy

1951 perustettu teknisen kumin ratkaisutoimittaja.

Kumimatot kuntosaleille, uima,- sekä jäähalleille. Laadukas täyskumista valmistettu kumimatto on kestävä ja pitkäaikainen. Matot soveltuvat erittäin hyvin kuntosali sekä urheiluhalli käyttöön. Rakenteeltaan täyskumia oleva alusta on kestävä, käyttäjäystävällinen sekä turvallinen. Matot ovat helppoja ja nopeita asentaa. Luistimista ei jää merkittäviä jälkiä maton pintaan, joten matto säilyy pitkään uudenveroisena.

Leikkaamme yksilölliset kumituotteet ilman minimirajoituksia. Suunnittelemme ja valmistamme teollisuuden kumituotteet, mm. tiivisteet, suojakumit, sekä liukulaakerit. Toimitamme räätälöidyt tuotteet nopealla toimituajalla leikkaamostamme Helsingin Hernesaaresta.

myynti@helsinginkumi.fi puh. 09-6844620 www.helsinginkumi.fi

11

MITEN URHEILUAKATEMIAVUOKATTI-RUKA ON ONNISTUNUT?

Toisen asteen opiskelun ja tavoitteellisen valmenta misen yhdistäminen onnistuu parhaiten urheiluoppi laitoksissa, joissa on lajin vaatimat olosuhteet lähellä ja tarvittavat resurssit valmennuksen järjestämiseen. Urheiluoppilaitokset on tarkoitettu motivoituneille urheilijoil le, jotka tavoittelevat menestystä kansallisilla tai kansainväli sillä rinteillä. Urheiluoppilaitoksessa urheiluvalmennus on osa tutkintoa ja opintojen suunnittelussa otetaan huomioon urhei lun ajankäytölliset vaatimukset.

Suomalaisen kilpa- ja huippu-urheilujärjestelmän tavoittee na on, että kaikki urheilijat suorittavat toisen asteen tutkinnon. Kysyimme Kuusamossa/Vuokatissa opiskelevien ja urheile vien nuorten huoltajilta, mitä mieltä he ovat meistä.

Kysyimme urheilijoiden huoltajien mielipiteitä: Miten Vuokatti-Ruka urheiluakatemian asiakaslupaus on toteutunut?

• Hyvin on onnistunut, urheiluakatemian ja lukion keskinäi nen toiminta hyvää. Harjoituspoissaolot on usein hyvin mer kattu koululle.

• Treeniympäristö on suunnistuksen kannalta erinomainen. Alueelta löytyy monipuolisesti erilaisia maastoja ja laa dukkaita, ajantasaisia karttoja, joihin VRUA-valmentaja on rakentanut hyviä treenejä. Ympäristö tukee muutenkin kes tävyysurheilun harjoittelua loistavasti: lenkkipolut, pyöräily reitit, hiihtoladut, kuntosalit yms. eri lajien harjoittelupaikat. Urheiluopisto on nuorta urheilijaa tukeva ja innostava ym päristö jo itsessään.

Onko meidän asiakaslupauksemme toteutunut? Mitkä asiat ovat hyvin ja missä olisi kehitettävää?

• Täällä on ainutlaatuinen mahdollisuus yhdistää treenaami nen ja opiskelu. Oppimisympäristö on turvallinen ja toiminta yhteisöllistä. Täältä nuori saa hyvät eväät elämäänsä.

• Lapsen rakkaudesta lajiin. Nuori saa varmasti hyviä eväitä akatemiasta tulevaisuuteen vaikkei hänestä tulisikaan am mattiurheilijaa.

• Rukalla hyvät olosuhteet, valmentajat, hyvä lukio ja toimiva kokonaisuus.

• Vuokatti on ollut perheen vakio lomanviettopaikka jo pit kään. Ympäristö ja lajivalikoima tukee hyvin lajiamme suun nistusta. Olemme seuranneet VRUAn toimintaa ja havain neet sen innostavaksi ja tehokkaaksi. Vuokatti on paikkana sellainen (lue turvallinen ja tervehenkinen) jonne voimme isänä ja äitinä päästää 16-vuotiaan opettelemaan itsenäis tä elämää.

Millaiseksi koet Vuokatti-Ruka Urheiluakatemian ympäristönä?

(asuminen, treeniolosuhteet, vapaa-aika)

• Olosuhteet ja puitteet valmentautumiseen ovat hyvät. Plus saa on se että koti-koulu-perustreeni ovat kaikki lähellä, eikä turhaa aikaa mene siirtymisiin. Myös valmennuksen ja koulun yhteistyö sujuu hyvin.

• Kuusamo toimii hyvin. Koti-koulu-perustreeni lähellä ja rinne treenit kyydeillä Ok.

• Tiedottamista kotiväelle voisi olla enemmän, etenkin en simmäisen vuoden urheilijoiden osalta. Heille sekä heidän huoltajilleen kaikki on uutta. Tänä vuonna onkin aloitettu alppipuolella kuukausittainen infokirje huoltajille alppikou lun ajankohtaisista asioista, joka on lisännyt ymmärrystä valmennuksesta.

• Kotona on tuntunut, että lapsi on turvallisissa ja hyvissä olosuhteissa. Lumilautavalmentajat huippumukavia – soit taessa saa heti yhteyden ja sillä tavalla myös tietoa. Koto na haluttaisiin tietää tavallisista valmennukseen liittyvistä asioista. Plussalla olette kuitenkin helposti. Kiitos.

• Kokonaisuus toiminut aivan hyvin. Erityisesti kuusamossa tehdään työtä suurella sydämmellä. Kehitettävää olisi tie dottamisessa.

• VRUAn toiminta suunnistuksen näkökulmasta näyttää nyt erittäin hyvältä. Valmennuksessa on osaamista ja kokemus ta. Tyttäremme on innoissaan ja pitää valmennusryhmästä, unohtamatta nuorten yhteiseloa eri urheilulajien välillä. Ur heilijaporukalla on kiva käydä vaikka Kainuun musiikkifes tivaaleilla :)

Mikä sai teidät valitsemaan lapsenne opiskelu- ja urheilupaikaksi Vuokatti-Ruka Urheiluakatemian?
#huippujenkasvattaja #oletkosinäseuraava
12

Ohjelmistotekniikan asian t n j apal el ita .k . com

Kauppakeskus Kumpare, Ruka +358 40 70 77 123 LÄÄKÄRIASEMA BENE RUKA • COVID-19 ANTIGEENITESTIT 55e/kpl • ENSIAPU • RÖNTGEN • RINNEVAMMAT JA MUUT TAPATURMAT • YLEISLÄÄKETIEDE • OSAAVAT AMMATTILAISET Avoinna 10.00–24.00 Facebook.com/discoversaimaa Instagram: @discoversaimaa Lähde seikkailuun! DISCOVERSAIMAA.FI Elämyksiä luonnossa: • Pyörämatkat ja -retket • Melontaretket • Luontoelämysretket • Kurssit info@discoversaimaa.fi Puh. 041 313 6868 BORN ON THE RACE COURSE. BUILT FOR THE PISTE. REDSTER G9 SKI REVOSHOCK atomic.com Redster_Key_Visual_184x68.indd 1 19.09.22 16:33 14

MULLA ON KOTIASIAT KUNNOSSA JA URHEILU ON KIINNOSTAVAA!

Meriläinen rehtori, Kuusamon lukio yksikön johtaja, Vuokatti-Ruka urheiluakatemia

”Mulla on kotiasiat kunnossa ja urheilu on kiinnostavaa!” Näin totesi urheilun monilahjakkuus Timo Silakka silmät ja kasvot loistaen, kun toimittaja Eero Kakko kysyi: ”Mitkäs ovat Timon omat tuntemukset?”

Silakka ja valmentajansa Raimo ”Ramppa” Vormisto muo dostivat dynaamisen kaksikon, joka koetteli eri urheilula jien rajoja Kummeli-maailmassa. Vormiston ennakkoluu loton ja ennenkuulumatonkin lähestymistapa valmennukseen tuotti Silakan tapauksessa uskomattoman mieleenpainuvia hetkiä. Tuloksena oli mm. pari pronssia, hopea ja hedelmäkori.

Muistamme myös Leemangan laskettelupyhätössä tehdyn legendaarisen haastattelun, jossa valmentaja Vormisto avasi nopeuslaskuharjoittelun saloja. Harjoittelun kulmakiviä olivat kolmen kuukauden nukkuminen muna-asennossa sekä pa rin-kolmen viikon laskuharjoittelu 140 kilometrin tuntinopeu dessa auton katolla. Tuon jälkeen siirryttiin Vormiston ja suojat tinsa Silakan ”normaaliin” lajiharjoitteluun rinteellä.

Telinevoimistelusalista verkkokalvoillemme on piirtynyt järisyttävä kieppi-kiintopyörähdys-kippi-kiintopyörähdys-kaarihyp py-sarja ja mieleemme on jäänyt onnellisen innostunut ”Mum mielestä jumppa on aika hianoo!” -tokaisu.

Mitä voimme oppia tuolta varsin juurevalta duolta? Tavoittei den saavuttamiseksi tulee tehdä töitä – joskus hyvinkin sinnik käästi, sisukkaastikin. Sisukkuus on parhaimmillaan periksian tamattomuutta ja intohimoa jonkin asian saavuttamiseksi. Se on kykyä kestää erilaisia vastoinkäymisiä ja kurottautumista jopa yli itse olettamiensa rajojen. Oleellista on keskittyä olennaiseen – ja joskus vähän vähemmän olennaiseen – sekä luoda hyvää ym pärilleen.

Kiinnittyminen johonkin itseään laajempaan, joka tukee yksi löä ja mahdollistaa saavuttamaan tavoitteet sekä unelmat, on tärkeää. Tuo laajempi on parhaimmillaan yhteisö, jossa on tur vallista olla ja toimia omana itsenään. Perhe, kaverit ja ystävät, koulu sekä harrastukset muodostavat yhteisöjä, joilla on perus tavanlaatuisia vaikutuksia toimintaamme. Yhteisöt luovat yhtei söllisyyttä, joka syntyy helpoiten ihmisten välille, joilla on jokin yhteinen kiinnostuksen kohde, elämäntilanne tai asuinpaikka. Tärkeää on huomata, että yhteisöllisyyden syntymiseen tar vitaan kohtaamisia – se on vuorovaikutusta ihmisten kesken. Positiivisuus, turvallisuus, toisten kanssa viihtyminen sekä yhdessä tekeminen kantavat yksilöä ja tekevät hänestä sekä yhteisöstä paremman. Silakasta voidaan todeta, että yhteisön tuella ja avustuksella hänestä kuoriutui vähintäänkin innokas piirisarjatason kymmenottelija. Vuokatti-Ruka urheiluakatemia on suuri yhteisö, joka muo dostuu monista pienemmistä yhteisöistä sekä yksilöistä.

Akatemia tarjoaa erinomaisen mahdollisuuden kasvaa niin yksilönä, urheilijana kuin yhteisön jäsenenä. Valmennus, opis kelu ja arjen muut toimet ja kokemukset muokkaavat nuoresta parasta painosta hänestä itsestään. Akatemiatoiminnassa mu kana oleva nuori oppii tuntemaan itseään uusissa ympäristöis sä ja uusissa tilanteissa – urheilijan itsetuntemus kasvaa hänen edetessään omaa urheilijan polkuaan.

Terve itsetunto rakentuu turvallisuuden tunteesta, itsensä tiedostamisesta eli realistisesta kuvasta itsestä, liittymisen ja yhteenkuuluvuuden tunteesta. On tärkeää kuulua johonkin, olla hyväksytty, arvostettu ja luotettu, tehtävätietoisuudesta eli tietoisuudesta omista päämääristä ja niiden saavuttamiseen liittyvistä tekijöistä sekä pätevyyden tunteesta, johon sisältyvät menestyminen ja suoriutuminen itselle tärkeissä ja arvokkaissa tehtävissä sekä omien vahvuuksien ja rajojen tunnistaminen.

Entinen mestaruussarjatason jalkapalloilija, Helsingin yliopis ton kasvatustieteen emeritusprofessori Kari Uusikylä on tullut tutuksi luovuuden ja lahjakkuuden arvostettuna tutkijana. Alle kirjoitan ja haluan jakaa hänen keskeisen viestinsä meille: ”Ei tarvitse olla enemmän kuin muut. Sinä, omana itsenäsi, olet juuri tarpeeksi. Kulje eteenpäin kohtuus mielessä, uteliaasti ja avoimin sydämin.” Aivan kuten urheilun monilahjakkuus Timo Silakkakin aina niin innostuksesta loistavine kasvoineen ja ole muksineen!

Ja muista pitää mielessäsi valmentaja Raimo Vormiston mu kaellut sanat: ”Purista pehvalla normaalisti!”

REKSIN TERVEISET 2022-2023
15
Tomi

BLACK IS THE NEW BLACK.

Ski Boots: NEW Dobermann 5
16

LIFE COACH

VALMENNUSTA ELÄMÄÄN

Life coach on karkeasti suomennettuna elämän valmentaja. Se on laaja käsite ja niin on työnkuvakin: life coachin tehtäviin kuuluu haastaa ja tukea nuorta urheilijaa omassa toiminnassaan, niin myötä kuin vastamäessä.

jonka moni on käynyt läpi yläkoululeirityksen aikana. Usea siis omaa jo vakaan pohjan perusasioista, joita on hyvä lähteä sy ventämään.

Vuokatti-Ruka urheiluakatemian urheilijoiden kanssa käydään kehittymisen perusteita läpi eli paneudu taan ravinnon, levon ja harjoittelun simppeliin, mut ta monimutkaiseen maailmaan. Tämän olen omis sa opiskeluissani huomannut. Kun tuntuu, että alat tietämään asiasta niin huomaat, että se oli vain pintaraapaisu asiaan.

URHEILUSTA OPPEJA LOPPUELÄMÄKSI

Akatemiassa tuodaan esille ja harjoitellaan asioita, jotka ei vät päde pelkästään urheilumaailmassa, vaan kaikilla elämän osa-alueilla. Urheilu-urallaan urheilija oppii esimerkiksi sosiaa lisia taitoja, tavoitteenasettelua, paineensietokyky, epämuka vuusalueilla olemista, keskittymiskykyä ja paljon muita hyödyl lisiä taitoja. Oman toiminnan kriittinen peilaaminen ja pohdinta on avainasemassa, jos omaa toimintaa haluaa kehittää. Elämässä ylipäätään rehellinen asenne omaan tekemiseen ja valmentajien kanssa kommunikointiin, ongelmien purkaminen ja ratkaiseminen on läsnä urheilevalla nuorella lähes päivittäin. Tällaisia kykyjä tarvitaan ja arvostetaan myös työelämässä, jon ne urheilijatkin jossain vaiheessa päätyvät. On siis tärkeää, että urheilija tiedostaa ja osaa ulos antaa oman osaamisensa mitä hän urheilu urallaan on jalostanut.

ARJENHALLINTAKURSSI

Kuusamoon saapuessa itsenäisen elämän harjoittelu saattaa tuottaa päänvaivaa ja monen asian opettelu vie aikaa ja energi aa. Näiden oireiden helpottamiseksi ensimmäisen vuosikurssin opiskelijoille pidetään arjenhallintakurssi, missä käydään läpi yksin elämiseen ja itsenäistymiseen liittyviä asioita kodin hoi tamisesta, ravintoon, lepoon, suunnitelmallisuuteen ja omien valintojen vaikutuksista urheiluun. Kurssilla mietitään hyviä ra vintoaineita, reseptejä ja kokataan niitä.

Hyvänä pohjana asioiden läpikäymiseen toimii Kehity huippuurheilijaksi kirja. Kirjasarjasta löytyy teos Kasva urheilijaksi,

Näiden asioiden luennoilla ei kumminkaan huippu-urheilijaa tehdä, vaan nuoren pitää olla rehellinen itselleen, tunnistaa omat kehityskohteensa, ja aloittaa työstämään niitä yhdessä valmentajien ja asiantuntijoiden avustuksella.

KOULUN JA URHEILUN OLTAVA TASAPAINOSSA

Kasvava huippu-urheilija saa painetta monesta eri suunnasta. Elämän eri osa-alueiden tasapaino on yksi tärkeimmistä asiois ta jaksamiselle. Ihmissuhteet, urheilumenestys, koulumenestys, psyykkinen ja fyysinen hyvinvointi – siinä on asioita, joiden vaa liminen vaatii paljon töitä.

Life coach käy joka jakson jälkeen yhdessä opon ja luokan valvojan kanssa läpi kaikki urheilijat ja miten heidän koulun käyntinsä sujuu. Yleensä jos koulunkäynnissä on ongelmia, niin myöskään urheilu ei suju halutulla tavalla. Itselleen hyvien opiskelutapojen löytäminen mahdollisimman nuorena, säästää nuorta monelta pään vaivalta.

Life coach vaalii myös asuntolan viihtyvyyttä ja käy tarkista massa, onko oppi mennyt käytäntöön. Urheilijoiden asuntola eli Oppari itsessään on remontoitu viihtyisäksi ja sieltä löytyy hyvä varustelutaso. Asunnoista löytyy pesukoneet ja kuivarit, yleisistä tiloista välineiden huoltotila sekä kehonhuoltotila, sau naa unohtamatta.

FYSIIKKATREENEISSÄ AVAUTUU MYÖS MIELI

Fysiikkaharjoitukset kuuluvat myös life coachin työnkuvaan. Vaikka päävastuu näistä on toki laji- ja fysiikkavalmentajilla, on hyvän keskusteluyhteyden muodostamiseksi oleellista, että life coach on aktiivisesti mukana harjoituksissa ohjaamassa, tsemppaamassa ja aistimassa nuorten tekemistä. Valmennus tilanteissa pystyy helposti huomaamaan, jos jokin asia painaa nuorella. Keskustelu asiasta kuin asiasta lähtee harjoituksissa käyntiin luonnollisemmin kuin jos asioita aletaan kaivamalla käymään läpi.

Urheilijoiden kohtaamiset eri tilanteissa antavat laajempaa näkemystä millaisesta kaverista on kyse. Urheilijan tunteminen on tärkeimpiä asioita valmennus prosessissa. Jokainen urheilija on oma yksilönsä ja hänelle toimivat tietyt asiat. Omien asioi den löytäminen ja niistä muotoutuvat harjoittelu metodit raken tavat vahvan pohjan menestymiselle.

17
awas.fi info@awas.fi 044 332 1443 PACKAGING CONSTRUCTION PRODUCTION SAMPLES PACKING WAREHOUSING firstbox@firstbox.lv +371 29606232 www.firstbox.lv firstbox_en www.blau.fi 18
Raatimiehenkatu12 53100, Lappeenranta Puh:+054152521 Raatimiehenkatu 12 53100, Lappeenranta Puh:+05 4152 521 KATTOREMONTIN AMMATTILAINEN UUSIMAA | PIRKANMAA | VARSINAIS-SUOMI KESKI-SUOMI | POHJOIS-SAVO | PÄIJÄT-HÄME www.kattokeskus.fi 010 2290 190 Ota yhteytta: DSV Road Oy Trukkikuja 3 01360 Vantaa Puh. 020 738 8388 info@fi.dsv.com www.dsv.com/fi 19

ALPPIHIIHDON KOTIPESÄ

Suomalaisen alppihiihdon koti ”Base” sijaitsee Kuusamossa, Vuokatti-Ruka urheiluakatemian sekä lumilajien olympiavalmennuskeskuksen alla. Base-ohjelma on alppikoulutoiminnan ydin. Ohjelman tarkoituksena on taata urheilijalle laadukas ja monipuolinen arkiharjoitteluympäristö tavoitteelliseen valmentautumiseen.

Arkiharjoittelu tapahtuu Kuusamossa, Rukalla sekä lähituntureilla, kuten Suomulla ja Sallassa. Base-ohjelma mahdollistaa urheilijan kaksoisu ran, eli urheilun ja opintojen joustavan yhteenso vittamisen. Tämä tarkoittaa mahdollisuutta päivittäiseen ja kus tannustehokkaaseen harjoitteluun lumivarmoissa olosuhteissa. Alppikoulun valmennusmaksu kattaa base-ohjelman, mikä pitää sisällään muun muassa valmennuksen, Ruka-Pyhä kau sikortin, Kuusamon liikuntapalvelut, asiantuntijapalvelut sekä kuljetukset alppikoulun autoilla. Majoitukset urheilijat maksavat erikseen.

Urheilijat asuvat Kuusamossa Opparilla lukion ja liikunta paikkojen läheisyydessä. Heillä on käytössään helposti saa vutettavat oheisharjoittelutilat, kuten liikuntakeskus, uimahalli ja jäähalli. Lisäksi base-ohjelma pitää sisällään psyykkisen valmennuksen sekä elämäntaitojen asiantuntijatoiminnot. TU LE-asiantuntijana (tuki- ja liikuntaelin) urheilijoilla on käytettä vissä OMT fysioterapeutti.

LEIRITYS JA KILPAILUT

Leiritys- ja kilpailuohjelma kattaa basen ulkopuolella tapahtu van urheilutoiminnan. Pitkäjänteisen harjoittelun ja kokonais kuormituksen näkökulmasta urheilun ja opiskelun yhteensovit tamisen huomioiva arkiharjoittelu on kaiken ydin.

Asianmukaisella leiritys- ja kilpailuohjelmalla on tärkeä rooli urheilijan uralla. Leiritys lisää osaltaan harjoitteluympäristön mo nipuolisuutta ja kilpailut toimivat opittujen asioiden ja harjoittelun mittarina. Matkustaminen vähentää useimmiten systemaattisen kokonaisvaltaisen harjoittelun määrää. Tästä syystä leiritys- ja kil pailuohjelma tulee olla hyvin suunniteltu ja perusteltu.

Leiritys- ja kilpailuohjelma on tärkeä lisä urheilijan arkiharjoit teluun, mutta samalla se lisää oleellisesti urheilijan kokemaa kokonaiskuormitusta. Vammojen sekä uupumuksen ennaltaeh käisyn näkökulmasta urheilijan kokeman kokonaiskuormituk sen hallinta ja seuranta on ensiarvoisen tärkeää.

QRIDI HARJOITTELUN SEURANTAAN

Alppihiihtäjien harjoittelua ohjelmoidaan elektronisella Qridialustalla. Qridi sisältää lisäksi harjoittelun ja rasituksen seuran nan sekä testi- ja itsearviointityökaluja. Urheilijat voivat lisätä omat harjoituksensa osaksi viikko-ohjelmaa.

Kokonaiskuormitusta seurataan RPE-asteikolla. RPE lukema muodostuu urheilijan kokemasta rasitustasosta (asteikolla 1-10) suhteessa harjoituksen kestoon. Lisäksi sykkeiden ja sykeväli vaihtelun seuranta on suotavaa.

Käytössämme on myös 360 training sovellus, joka tallentaa Polar Flow dataa harjoittelun ja palautumisen seuraamisen tueksi.

20

Harjoituksen seurannan osalta tavoitteena on jättää jatkuvaa jälkeä. Systemaattinen harjoittelun seuranta mahdollistaa ana lyysin jälkikäteen ja antaa samalla perustan realistiselle tavoit teenasettelulle.

ALPPIHIIHTÄJIEN VUOSIKELLO

Alppinistin vuosi koostuu seitsemästä jaksosta. Ylimenojakso alkaa toukokuussa. Silloin urheilijat palautuvat päättyneestä laji kaudesta ja opiskelevat. Toiminta pitää sisällään lajiharjoittelua, kehon huoltoa, pelejä, fysiikkatestit sekä urheilijakeskustelut kokonaisvaltaisella (KOVA) tavoitteenasettelulla. KOVA-tavoit teenasettelu pitää sisällään, lajitaitojen ja fysiikkaominaisuuk sien lisäksi urheilijan elämäntaidot (lepo, ravinto, arjen rutiinit), opinnot sekä henkiset taidot.

Kesäharjoittelujakso kestää kesäkuusta elokuun loppupuo lelle. Jakson ensisijainen tavoite on kehittää urheilijoiden fyy sisiä valmiuksia. Urheilijoille järjestetään kolme 5-6 päivän mit taista fysiikkaleiriä.

Kilpailuihin valmistava jakso alkaa lajiharjoittelun aloittami sesta loppukesästä tai syksyllä. Myös fyysisten ominaisuuksien kehittämistä tulee jatkaa tällä jaksolla. Urheilijan kokonaiskuor mituksen seuranta on erittäin tärkeää. Lumileireillä fysiikkahar joittelun laatu ja määrä tulee sovittaa huolellisesti lajiohjelman vaativuuden mukaan, jotta ylirastitustiloilta vältyttäisiin.

Rukan hiihtokeskus avaa rinteensä lokakuun alkupuolella, joten osa kilpailuihin valmistavan jakson lajiharjoittelusta on mahdollista toteuttaa myös Kuusamossa.

KILPAILUJAKSOT

Ensimmäinen kilpailujakso alkaa marraskuun puolenvälin paik keilla kestäen joulukuun loppupuolelle. Jakso pitää sisällään, urheilijan iästä ja taitotasosta riippuen, 6-14 kilpailua sekä tar vittavat lajiharjoittelupäivät. Ensimmäisen kilpailujakson perus teella voidaan määrittää kehityskohteet kilpailujaksoa seuraa valle harjoittelujaksolle.

Tammikuun treenijakso alkaa joulun jälkeen kestäen noin neljä viikkoa. Jakson ensisijaisena tavoitteena on lajitaidon sekä fyysisen kunnon vahvistaminen, joten myös fysiikkahar joittelulle tulee varata aikaa. Kilpailuissa ei välttämättä tähdätä

maksimaaliseen suorituskykyyn, vaan pitkän tähtäimen tavoit teita priorisoidaan.

On tärkeää, että urheilija ei pyri pysymään huippukunnossa koko talvea vaan että hän ymmärtää jaksotuksen merkityksen pitkäjänteisessä valmentautumisessa. Harjoittelun, kilpailun ja levon jaksotus vaikuttaa keskeisesti kilpailutuloksiin, urheilijan kokemaan rasitukseen sekä urheilijan uran pituuteen pitkällä aikavälillä.

Toinen kilpailujakso alkaa tammikuun lopulla kestäen aina huhtikuun loppupuolelle asti. Jakso pitää sisällään kauden tär keimmät kilpailut sekä noin viikon mittaisen palautumisjakson viikoilla 9-10. Lyhyen aikavälin kilpailulliset päätavoitteet koh distuvat tähän jaksoon.

Urheilijoiden kilpailulliset tavoitteet ovat hyvin yksilöllisiä ja ne sovitaan yhdessä valmentajan kanssa. Jakso pitää sisällään kaikkiaan noin 50 lumipäivää joista 20-35 kilpailua ja 15-25 laji harjoittelupäivää urheilijan iästä ja taitotasosta riippuen.

Lajitaitojen vahvistamisjakso alkaa huhtikuun lopulla kestäen toukokuun loppupuolelle. Jakson tavoitteena on olosuhteiden hyödyntäminen, lajitaitojen vahvistaminen. Jaksolla urheilijan itseohjautuvuus ja toistojen määrä pyritään pitämään korkealla tasolla.

KOTIPESÄ ”BASE” YLLÄPITÄÄ HYVÄÄ ARKEA

Alppikoulutoiminnan ydin, ”base” muodostuu siis arkiharjoit telusta – siitä että olosuhteet järjestetään paikallisesti mah dollisimman hyväksi tavoitteellisen ja kokonaisvaltaisen val mentautumisen näkökulmasta. Jotta näitä olosuhteita voisi täysipainoisesti hyödyntää, vaatii se urheilijalta hyvää sitoutu mista, keskittymistä ja pitkäjänteisyyttä arjessaan.

Eetu Virranniemi Yläkoulutiimin valmentaja

21

LUMILAUTAILUA - RUKALTA HUIPULLE

Lumilautailu Vuokatti-Ruka urheiluakatemiassa toteutuu päivittäisvalmennuksena 2. asteen opiskelijoille Kuu samossa sekä yläkouluikäisten leirityksinä Vuokatissa. Yläkoululeirejä järjestetään 7-9 luokkalaisille kolme vii kon mittaista leiriä kauden aikana. Leirit toimivat erinomaisena pohjana saada käsitystä, mitä oheisharjoittelu ja lumilautailun harjoittelu tarkoittaa.

Päivittäisvalmennuksessa Kuusamossa yhdistetään lukiossa tai ammattikoulussa opiskelu ja urheilu sopivaan harmoniaan keskenään, niin että molempia voidaan tehdä täysillä. Urheilua katemiaan kuuluville Kainuun prikaatin varusmiehille ja tietyin osin myös AMK-opiskelijoille tarjotaan mahdollisuuksien mu kaan valmennusta.

Kuusamossa lumilautailijat toimivat tiiviissä yhteistyössä freeskin kanssa, ja harjoittelu tapahtuu pääsääntöisesti lajeit

tain, mutta hyvässä yhteishengessä ja samoilla arvoilla. Yh dessä tekeminen kasvattaa myös kaveripiiriä yli lajirajojen, unohtamatta alppihiihtäjiä, jotka asuvat samassa asuntolassa ja harjoittelevat myös samoissa paikoissa. Tämä auttaa tutus tumaan uusiin ihmisiin, myös yleisesti ja olemaan avoin lajin ulkopuolella.

TREENIÄ JA KISAAMISTA

Lautailijoille pidetään keskimäärin viisi treeniä viikossa, joka si sältää lajitreenit sekä oheisharjoittelun. Vuoden ajan ja olosuh teiden mukaan vaihdellaan lumilautailun ja sekä voima/taito harjoittelun ajankohtia aamun ja iltapäivän välillä sujuvasti ur heilijoiden kalenteriin sopivaksi. Talven aikana akatemian laski joiden kanssa kierretään kotimaan QKLS Tour-kisoja sekä kan sainvälisiä kisoja ulkomailla. Pohjien rakentamiseen ja huipulla

Kirjoittajat: Tero Manninen ja Saku Tiilikainen lumilautavalmentaja
22

treenaamiseen akatemia antaa todella hyvät mahdollisuudet. Perusasioita nukkumisesta syömiseen harjoitellaan varsinkin alkuvaiheessa, unohtamatta rinteessä tapahtuvaa lajiharjoitte lua ja temppujen hienosäätöä.

Akatemia painottuu huipulle tähtäävään toimintaan ja kilpai lemiseen lajissa. Täällä harjoitellaan tavoitteellisesti, ja siinä sa malla tulet varmasti huomaamaan urheilijana kehittymisen sekä ymmärtämään ja yllättymään, miten taitavaksi lautailijaksi hyvin harjoittelemalla on mahdollisuus tulla. Tämän toivotaan johta van positiiviseen suhtautumiseen sekä innostumiseen myös kilpailemisesta.

MAUKKAAT TREENIOLOSUHTEET

Rukan ja Kuusamon seutu tarjoaa lumilautailijoille todella mo nipuolisen ja helposti saavutettavan harjoitteluympäristön. La jiharjoittelu tapahtuu Rukan rinteillä, pääosin Ruka Parkissa, josta löytyy hyppyreitä ja reilejä kaikentasoisille laskijoille aloit televista lumilautailijoista aina ammattilaisiin asti. Käytössämme on myös Landing bag -alastulopatja johon voi opetella haasta vampia temppuja ennen lumelle siirtymistä.

Oheis- ja fysiikkaharjoittelun parista akatemian lumilautailijat voi löytää joko uudelta skeittiparkilta tai Kuusamon liikuntahal lilta. Liikuntahallilla lumilautailijat tekevät fysiikka harjoituksia kuntosalilla sekä taitoharjoituksia trampoliinia ja airtrackia hyö dyntäen.

MAAJOUKKUELASKIJAT TULLEET AKATEMIASTA

Tällä hetkellä kaikki lumilautamaajoukkueen laskijat ovat nous seet joukkueeseen akatemiasta. Moni maajoukkueen laski joista asustaa talvisaikaan Kuusamo-Ruka akselilla ja heihin todennäköisesti törmää mäessä usein. Silloin kun maajoukku eella ei ole ulkomaanleirejä, heidät voi ajoittain tavata myös harjoittelemassa samoista oheistreeni paikoista, joissa toisen asteen opiskelijat harjoittelevat. Suomessa ollessaan maajouk kue lautailijan arki on hyvin samanlainen, kuin toisella asteella opiskelevan.

Pääsykokeet toiselle asteelle hakeville järjestetään tammihelmikuussa 2023. Pääsykokeisiin voit tulla mukaan, vaikka et akatemia toiminnassa aiemmin mukana olisi ollutkaan. Tarkem pi aikataulu ja hakulomake päivittyy lähempänä ajankohtaa net tisivuille https://ruka.vrua.fi/hae-mukaan/

URHEILIJOITA TUKEMASSA

23

Freeski-

valmentajalla on merkittävä rooli lajitietämyksen eteenpäin viennissä

Valmentajan tulee hallita työssään monia eri asioita pystyäkseen tukemaan urheilijan kehitystä eri vaiheissa urheilijan uraa. Valmentajalla tulee olla teknistä, taktista ja välineosaamista omasta lajistaan, mutta se itsessään ei riitä. Valmentajalla tulee olla tietämystä suorituskyvyn kehittämisestä, terveyden edistämisestä ja valmentajan tulee omata ihmissuhdetaitoja. Valmentajan tulee myös pystyä soveltamaan oppimaansa tietoa eri-ikäisiin ja tasoisiin urheilijoihin ottaen huomioon myös yksilön henkilökohtaiset tavoitteet ja tarpeet.

Valmentajan osaa miselle haasteita tuo oman lajin ke hitys – esimerkik si freeski-laji on viime vuosien aikana mennyt eteenpäin kovaa vauhtia. Tempuissa pyöritään viisi kertaa itsensä ympäri samalla kahta tai jopa kolmea volttia tehden.

Lajin harjoitusmahdollisuu det ovat myös parantuneet ilmapatjojen yleistyessä ja suorituspaikkojen kehittyes sä. Samalla vaatimukset ur heilijan fyysisille ja taidollisel le osaamiselle ovat nousseet.

Valmentajan tulee pysyä mukana lajin kehityksessä ja

uusimmissa lajiin liittyvissä tutkimustuloksissa, jotta hän pystyy kehittämään urheilijaa parhaalla mahdollisella taval la.

VALMENTAJA LUO USKOA VALMENNETTAVAAN

Valmentajalta vaaditaan siis paljon osaamista ja tietoa urheilijan kehityksen eri vai heissa. Työn haastavuus on varmaankin yksi syy, miksi työhön hakeudutaan. Lähtö kohtaisesti valmentajana kui tenkin haluaa auttaa urheilijaa saavuttamaan tavoitteensa la jin parissa, on se sitten maail manmestaruuden saavuttami

nen tai jonkun tietyn tempun oppiminen.

Itse valmentajana tärkeim pänä motivaation luojana toi mii urheilijan onnistuminen, se luo uskoa valmentamisen prosessiin.

YHTENÄISEN VALMENNUSKULTTUURIN LUOMINEN

Freeski-valmentajilla on pal jon tietoa valmentamisesta ja erilaisista tavoista opettaa. Urheilijoiden välistä valmen tamista myös tapahtuu paljon, on se tietoista tai tiedostama tonta, esimerkiksi kun ker rotaan kaverille miten tietyn tempun voisi suorittaa.

Usein valmennustapoja ja metodeja ei kirjata ylös, vaan ne jäävät vain elämään tietyn valmentajan tai yhteisön kes kuuteen. Tästä syystä paljon arvokasta valmennustietoa menee hukkaan ja aina jou dutaan keksimään pyörä uu destaan.

Lajin näkökulmasta olisikin tärkeää jakaa valmennustie tämystä eteenpäin valmen nuksen ja lajin kehittämiseksi. Jakamalla ajatuksia voidaan laajentaa valmennusnäke

mystä ja poimia sieltä asiat, mitkä toimivat ja mitkä eivät.

Yhtenäisillä toimintatavoil la ja valmennusmetodeilla saataisiin lajin pariin selkeä valmennuskulttuuri ylettyen seuratasolta aina maajoukku eeseen. Valmennusmetodit ja toimintatavat asettaisivat raamit valmennukselle, jonka sisällä valmentaja voi vapaasti toteuttaa itseään kehittäen ur heilijoita eteenpäin.

TUTKIMUS VALMENTAJIEN OSAAMISTARPEISTA

Näistä lähtötekijöistä lähdin tutkimaan freeski-valmen tajien osaamistarpeita seu ravalmennustasolla AMKOn opinnäytetyöhöni. Halusin selvittää minkälaista osaa mista valmentajilla tulisi olla seuratasolla. Opinnäytetyön tavoitteena oli antaa lajiliitol le tutkimuksen kautta tietoa, jota voidaan käyttää hyväksi valmentajien kouluttamiseen lajin pariin ja kehittämään tie totaitoa olemassa oleville val mentajille.

Haastattelin opinnäytetyö tä varten ammattivalmentajia, jotka ovat valmentaneet ur heilijoita seuravalmennusta

24

solta aina maajoukkueeseen saakka. Juuri tästä syystä ha lusin saada opinnäytetyöhöni kokeneiden valmentajien aja tuksia ja hyväksi koettuja toi mintatapoja.

LAJITIETÄMYS KESKIÖSSÄ

Tutkimustulosten perusteel la freeski-valmentajalla olisi hyvä olla koulutusta liikun ta-alalta kokonaisvaltaisen kuvan saamiseksi liikunnan ja urheilun eri osa-alueista. Val mentajalla tulisi myös olla laji tietämystä, että hän voi ohjata harjoittelua oikeaan ja turval liseen suuntaan. Lajitietämys tuo myös uskottavuutta ur heilijoiden silmiin ja se antaa valmentajalle kompetenssia valmentaa lajia.

Freeski-lajin taitoharjoitte lussa tulisi olla lajinomaisia liikkeitä ja suorituksia. Tämän lisäksi harjoittelussa valmen tajan tulisi pyrkiä rakenta

maan mahdollisimman laajaa liikepankkia urheilijoille.

Valmentajan tulisi olla tietoi nen psyykkisen valmennuk sen eri osa-alueista ja miten niitä työkaluja voisi käyttää valmennuksessa.

Valmentajan toimintaympä ristö usein koostuu lapsista ja nuorista, joten valmentajalla tulisi olla tietämystä lasten ja nuorten fyysisistä kehitysvai heista. Valmentajan tulisi osa ta tunnistaa eri vaiheet ja kar toittaa minkälaisia urheilijoita hänellä on.

VALMENTAJIEN KOULUTUKSEN MERKITYKSELLISYYS

Valitettava totuus on, että huippu-urheilussa ei pärjätä enää pelkällä lajitaidolla ja sen valmentamisella. Kaikki pyritään optimoimaan urhei lijan ympärillä, kuten ravinto, fysiikkavalmennus ja psyyk

kinen puoli. Näiden asioiden ymmärtäminen ja opettelun aloittaminen varhaisessa vaiheessa an taa urheilijalle paremmat mahdollisuudet menestyä huippuurheilu tasolla.

Tässä lajiliitot astuvat ku vaann ja pyrkivät järjestä mään koulutusta seuroille. Freeski-lajin parissa toimitaan rajallisten resurssien kans sa ja pyrimme jalkauttamaan tietotaitoa seuroille tulevai suudessa, hiljaisten vuosien jälkeen.

Tulee muistaa, että seurata solla valmentajilta ei voi olet taa tai vaatia koulutusta, mut ta koulutukseen voi hakeutua esimerkiksi lajiliittojen järjes tämien koulutusten kautta.

Nykyine tai tuleva valmen taja saattaa tässä vaihees sa kauhistellen miettiä, mitä

kaikkea valmentajalta vaadi taan. Mutta pitää muistaa, että jokaisen valmentajan tulee aloittaa josta kin ja taidot kehittyvät ajan myöstä. Paras paik ka kokeilla ja aloittaa valmentaminen on seurat, etenkin oman lajin pa rissa. Näin on helpompi aloit taa, kun löytyy osaamista lajin parista mihin voi aina nojata.

Juha Mourujärvi Freeski-valmentaja

Tutkimuksesta syntyi freeski-valmentajan opas, jonka pystyt lukemaan tästä: https://www.theseus.fi/ bitstream/handle/ 10024/493709/Mourujar vi_Juha.pdf?sequence=2

Freeski-lajin kehittyminen luo haasteita valmennukseen
Ä ÄRELL Ä UUSIEN TAITOJEN suorituspaikat & välineet luovaan liikuntaan - rsparks.fi 25
26

Lämmin hotellihuone aina mukanasi! vaunumest a.fi

27

URHEILUUN KUULUU MUUTAKIN KUIN LAJI- JA FYSIIKKAHARJOITTELU

Urheilullinen elämäntapa ja terveyteen vaikuttavat ulottuvuudet ovat osa urheilijan arkea myös harjoitusten ulkopuolella.

Rinnelajeissa urhei lijat ovat yksilöur heilijoita, mutta toiminta on raken nettu muistuttamaan lähei sesti joukkueurheilua ja so siaalisella näkökulmalla on suuri merkitys. Urheilullisen elämäntavan ja sosiaalisten taitojen kehittyminen edistä vät myös urheilullisia valmiuk

teemaa, joita ovat esimerkiksi sosioemotionaalisten taitojen harjoittaminen, suhteiden ra kentaminen, urheilijoiden joh tajuustaitojen kehittäminen ja luottamukseen sekä soveltu vaan riskinottoon kannustava vuorovaikutuskehys.

Urheilijoiden itsenäisen ajattelun ja urheilullisen elä mäntavan edistämiseksi val-

lajivalmennuksessa. Eri lajit ovat hyödyntäneet analyysiä hieman eri tavoin.

Tämä osoittaa myös, että yksilölliset ja lajikulttuuriset erot voidaan huomioida, eikä kaikkia tarvitse asettaa yh teen muottiin. Olennaista on edistää valmennuksen käy täntölähtöistä pedagogiikkaa.

Sisäiset tekijät Ulkoiset tekijät

Vahvuudet

Positiiviset tekijät

Negatiiviset tekijät

Mitä ovat vahvuutesi…?

Miksi tämä on vahvuus? Miten tästä saadaan paras irti?

Heikkoudet

Mitä nämä ovat?

Miksi tämä on heikkous? Miten tätä voidaan kehittää?

Mahdollisuudet

Mitä nämä ovat?

Miksi tämä on mahdollisuus? Miten tämä hyödynnetään parhaiten?

Uhat Mikä?

Miksi tämä on uhka? Miten voidaan välttää, että uhka ei toteutuisi?

SWOT-analyysi yhdistettynä reflektiomalliin. Mukaillen: AlMarwani, 2020.

sia ja valmennuksella onkin nykyisin myös kasvattava rooli.

Myös urheilijan itseohjau tuvuutta tulee tukea ja pyr kiä siihen, että urheilija oppii tekemään itsenäisiä urheilua edistäviä ratkaisuja. Valmen nuksen tehtävä nykyisin on la jivalmennuksen lisäksi tukea myös urheilullista elämänta paa ja sosiaalisten taitojen kehittymistä.

On siis huomioitava, että valmentajalta odotettava ydi nosaaminen kattaa laajasti monia asioita itse lajivalmen nuksen lisäksi. Kansainvälisen tuoreen tutkimuksen mukaan ydinosaamiseen kuuluu 15 eri

mennuksen käyttöön on otet tu talvella 2021/22 tehdyn kehittämistyön myötä reflek tioon johdatteleva SWOT-ana lyysi.

Opettajille tehdyn tutki muksen mukaan reflektioon johdatteleva SWOT-analyysi opettaa kriittisen ajattelun tai toja. Tarkoituksena on saada urheilijat miettimään raken teellisesti omia vahvuuksia, heikkouksia, mahdollisuuksia ja uhkia terveyteen vaikutta vien ulottuvuuksien ja sosiaa lisen ympäristön näkökulmis ta.

Käytännön tasolla vastaa vaa rakennetta voi tulevai suudessa hyödyntää myös

Tärkeimmät lähteet:

• AlMarwani, M. 2020. Peda gogical potential of SWOT analysis: An approach to teaching critical thinking. Thinking Skills and Creativity 38.

• Gearity, B. (2012). Poor teaching by the coach: A phenomenological descripti on from athletes’ experience of poor coaching. Physical education & sport pedagogy 1, 79–96.

• Kokko, S. 2014. Urheilulli sen elämäntavan ja rytmin edistäminen. Teoksessa: K. Mononen, O. Aarresola, P. Sarkkinen, J. Finni, S. Kalaja, A. Härkönen & M. Pirttimäki

(toim.) Tavoitteena urheilijan hyvä päivä. Kilpa- ja huippu-

• urheilun tutkimuskeskus. Ki hun julkaisusarja 46, 43–46.

• McCleery, J., Hoffman, J., Tereschenko, I. & Pauketat, R. 2022. Ambitious Coaching Core Practices: Borrowing From Teacher Education to Inform Coach Development Pedagogy. International Sport Coaching Journal 9 (1), 62–73.

• Rovio, E., Lintunen, T. & Salmi, O. (toim.) Ryhmäilmiöt liikunnassa. Helsinki: Liikun tatieteellinen seura.

Niko Leinonen Naprapaatti (AMK) TtM opiskelija, Terveystieteiden opettajan koulutusohjelma, JYU
28

toimintaamme osoitteessa familar.fi/perhehoitopalvelut

Ryhdy sijaisperheeksi! Turvallisista ja luotettavista sijaisperheistä on huutava pula! Onko sinulla mahdollisuus tarjota koti, jossa riittää lämpöä ja huolenpitoa niitä tarvitsevalle lapselle?
Mökkivuokraaja! Siirrä mökkikirjasi digiaikaan! Vähemmän kysymyksiä, enemmän tyytyväisiä asiakkaita. Kokeile nyt ilmaiseksi www.gettips.fi 29
Ota yhteyttä ja keskustellaan lisää! p.040 623 6011 tai tutustu
“Sydäntä lämmittää tieto siitä, että olemme päässeet luomaan lapselle turvallisen kodin ja tulevaisuuden.” Sijaisperheen äiti
-1992-
TARRATALO ON PALJON MUUTAKIN, KUIN PELKKÄÄ TARRAA. VALOMAINOKSET, OPASTEET, LIIKENNEMERKIT, SISUSTUSKUVAT, AKUSTIIKKA SOMISTEET, BANDEROLLIT, LIPUT, MESSUTELINEET, TURVAKALVOT, TUMMENNUSKALVOT, NÄKÖSUOJAT, MYYMÄLÄ- JA AJONEUVO TEIPPAUKSET, RULLATARRAT, ETIKETIT, MERKINTÄTARRAT, SIIRTOTARRAT, TARPEESEEN AINEISTON MUOKKAUSTA JA SUUNNITTELUA. VERKOSTOMME AVULLA TOIMITETTUNA - TAI ASENNETTUNA TURUILLE, TOREILLE, JA TUNTUREILLE.
30
Photo: Jan-Arne Pe erssen

Kuusamossa urheilijoiden psyykkistä hyvinvointia sekä koulun ja urheilun yhdistämistä tuetaan monin eri tavoin. Urheiluakatemioissa varsinaisen psyykkisen valmennuksen tavoitteena on erityisesti tehostaa ja tukea valmennusprosessia psyykkisen suorituskyvyn kehittämisen kautta.

Psyykkinen valmen taja toimii osana valmennustiimiä ja pyrkii yhdessä val mentajien kanssa kehittä mään lajien toimintakulttuuria sellaiseksi, jossa on menes tystä tukevat toimintatavat, ilmapiiri ja vuorovaikutus. Psyykkinen valmennus voi olla myös räätälöidympää yhteistyötä urheilijan kans sa, jossa tuetaan erityisesti urheilijan henkilökohtaista kasvua ja kehitystä. Yleisesti ottaen psyykkinen valmennus tähtää kokonaisvaltaiseen hy vinvointiin ja siihen, että yk silö saa koko potentiaalinsa

mahdollisimman hyvin käyt töönsä. Psyykkisen valmen nuksen tavoitteena on auttaa saamaan urheilijaa täysi hyöty harjoittelusta sekä tuomaan kilpailuissa esille koko sen hetken osaaminen ja kunto. Kuusamossa urheiluakate mian psyykkinen valmentaja toimii myös Kuusamon lukion erityisopettajana. Tämä mah dollistaa sen, että urheilijoita pystytään tukemaan entistä paremmin psyykkisten tai tojen ja hyvinvoinnin osalta sekä opiskelujen ja urheilun yhdistämisessä. Yhteisissä tapaamisissa voidaan käydä läpi ja keskustella kaikesta

URHEILIJOIDEN PSYYKKINEN TUKEMINEN URHEILUAKATEMIASSA JA LUKIOSSA

elämään, urheiluun tai opiske luihin liittyvistä asioista. Kai killa opiskelijoilla on mahdol lisuus saada henkilökohtaista tukea opiskeluihin aina, kun siihen ilmenee tarvetta. Käy tännössä tämä voi olla muun muassa opiskelustrategioiden opettelua, yhdessä kokeisiin valmistautumista, eri aineiden tehtävissä auttamista, yliop pilaskirjoituksiin preppausta tai erillisten koejärjestelyjen

mahdollistamista. Kuusamos sa toimii myös lifecoach, joka niin ikään tukee vahvasti ur heilijoiden koulunkäyntiä, ar kea ja yleistä hyvinvointia.

Kuusamon lukiossa opis kelevia urheilijoita tuetaan ja huomioidaan usein eri me netelmin. Missään muussa Suomen lukiossa ei ole näin paljon mahdollistettu luku järjestysten puitteissa aikaa treenaamiseen kuin täällä. Ke

väällä 2022 luotiin aivan uu denlainen tuntikaavio yhteis työssä koulun henkilökunnan ja huipputason valmentajien kanssa. Tämä mahdollistaa ainutlaatuiset treeniajat ja -mahdollisuudet urheilijoille. Tuntikaaviossa on huomioitu myös rinnelajien treenitarpeet ja vuosikello. Esimerkiksi kisa kaudella, jolloin reissaamista on enemmän, urheilijoilla on vähemmän kursseja. Lukion

opinto-ohjaaja suunnittelee jokaisen urheilijan kanssa yksilöllisen opintopolun ja lu kujärjestyksen. Jokaisella on mahdollisuus saada henkilö kohtaista ohjausta aina tarvit taessa. Ryhmänohjaajat seu raavat ja tukevat aktiivisesti urheilijoita koulunkäynnissä ja järjestävät myös yhteistä va paa-ajan toimintaa.

31
Kaisa Jauhiainen

PROVIDING ACADEMY ATHLETES WITH APPROPRIATE CHALLENGES

Developing youth athletes is complex, dynamic, non-linear, and often unpredictable. Many academies and development pathways do their upmost to ensure that the time spent in academies is as smooth as possible – attempting to maximise the support offered to athletes to minimise the impact of potentially stressful and/or challenging situations.

However, is this the optimal way to prepare youth athletes for the rigours of elite sport and fu ture growth?

PREPARING YOUTH ATHLETES

There is growing evidence that challenging experiences are important and facilitate growth and development via the deployment of several important pyschobehavioural skills.

Some important develop mental challenges can be anticipated, and proactively prepared for by academies, coaches, parents, and even athletes to help get the most out of such challenges.

For example, the transition from the specialisation to the investment stage (attending a sports academy like VRUA) requires athletes to engage in intensive, sport-specific programmes. This is often accompanied with changes in the athlete’s training (e.g., coaching, new location, and school) and competition level increasing.

TRANSITION AS OPPORTUNITY

Athletes at the beginning of their athletic journey will often have a shallow reservoir of experience to draw on to help them manage some of the challenges they may encoun ter. This points to the impor tance of understanding the interpretation of challenge from the perspective of youth athletes at key moments on the pathway.

This transition, which of course varies even at the same academy across sports (alpine skiing, freeskiing and snowboarding) presents sev eral challenges: selection to academy and junior national team, change in status, in creased levels of competition, different coaches.

These situations can act as opportunities and catalysts for development, if the youth athlete is prepared for and supported through.

ALL DEPENDS ON THE ATHLETE

However, these challenges can (and often do…) also po tentially derail an athlete if they haven’t developed the required skillset or have the necessary social support to cope effectively with the changes in their environment.

Coaches and personnel must also consider the im portance of the scale and individuality of challenging experiences that can support youth development in sport.

Although some challenges may, at face value, appear mundane and ordinary, an athlete’s interpretation of these events may be a defin ing factor and requires con sideration.

CHALLENGES AHEAD

Youth athletes perceive these as the biggest challenges:

• The transition to a higher level of competition (this could be attending an acad emy or FIS races/competi tions with a higher calibre of athlete to compete against)

• Lack of competition experi ence at an international lev el – feeling of being behind the skills at this level and lacking belief to perform

Photographer: Antti Harju @korpikustaa
3232

• Training monotony – train ing often too similar and in the same locations

• Training and facilities not ad equate to progress

• High school workload and various other domains and lack of understanding from some teachers

• Pressure from outside (friends, family, sponsors)

• Severe injuries and loss of time from training and com petition

• Critique on social media

• Pressure to demonstrate worth

NAVIGATING CHALLENGES

A common theme from the po tential stressors listed above are related to experiences or situations that require an ath lete to step up in performance or something that potentially takes them away from this ad vancement (injury or academ ic pressures).

We must also appreciate the individual nature of the challenges and an individual’s response. Given the individu al interpretation of experienc es and challenges, a uniform approach to a group is likely to be ineffective or limited.

THE ROLE OF SUPPORT

To overcome challenges, youth athletes will often em ploy pyschobehavioural skills –they will strive and be per sistent. The deployment of these skills across the course of a difficult situation appears to be influenced by prior chal lenging experiences on the pathway.

Additionally, youth ath letes will often recognize the positive impact a diverse social support can offer in overcoming and embracing challenge. In these situations the multifaceted role of a development coach is often influential, as are friends and family.

However, if this support is not coherent, it can be prob lematic whereby a youth ath lete is receiving different ad vice from several people.

APPROPRIATE CHALLENGES NEEDED

Athletes are likely to flourish if they encounter appropriate challenges and the right sup port from their coaches and social networks at the right time, in the right context and by the right means for both

their wellbeing and develop ment.

As indicated above, the picture is more complicated than “challenge equals devel opment”. However, youth ath letes can be encouraged to act on opportunities available to them and coaches should make every effort to ensure appropriate challenge is pro vided.

HOW TO MAKE SENSE OF CHALLENGES

Finally, academy coaches and practitioners can play a critical role in supporting youth athletes to interpret, deconstruct, and then make sense of challenges. In this context, practitioners should consider the individual needs, individual interpretation, and the scale (i.e., difficulty) of the challenge if they are to opti mise the experience for youth athletes.

Coaches may benefit from more systematically iden tifying the potential of, and preparation for, difficult chal lenges by supporting the teaching, development, and refinement of skills through periodised challenge (i.e.,

least to most difficult).

In addition to this, review and feedback processes could be embedded into academy pathways – with both coaches and athletes improving how they deliver, perceive, consume, and act on feedback.

Sport Science SpecialistFreeski and Snowboard

Finnish Olympic Training Center Vuokatti-Ruka University of Jyväskylä - PhD Candidate Sport Sciences jonathan.mcphail@edukmo.fi

Photographer: Antti Harju @korpikustaa Jonathan McPhail
33
Uutta KAO Kuusamossa Opiskele liikuntaneuvojaksi! Yhdistä opintosi ja urheilu Vuokatti-Ruka urheiluakatemiassa. Kurkkaa koodiin tai hae suoraan https://www.kao.fi/courses/liikunnanohjauksen-perustutkinto-liikuntaneuvoja/ 34
LUXURY CHALET SPECIALIST www.willalumia.com+358  (0)207301830info@keyholder.fi LUXURY CHALET SPECIALIST www.willalumia.com+358  (0)  207301830info@keyholder.fi LUXURY CHALET SPECIALIST www.willalumia.com+358  (0)207301830info@keyholder.fi +358  (0)  207301830info@keyholder.fi 35

Rasmus Mesila

After finishing ele mentary school and first FIS year in Estonia, I wanted to continue my further studies at an alpine school where would be strong team and experienced coaches, good slopes and longer win ter season than we had in Estonia. My family and I had been going to lots of training

camps and competitions in Finland for many years, and thus the idea to come to Ruka Alpine School was a very logical continuation to my previous activities. I was very happy when I heard that Ruka-Vuokatti Alpine Acade my decided to accept me as their student, as the people and coaches are all here so friendly.

From last autumn I moved to Kuusamo and continued my education in Estonian school where I took a distan ce learning program for high school. First year here in Finland was supposed to be a year of adaptation. While making new friends I was also studying Finnish with a plan to start learning also in Kuusamo high school. Now my second year here has started and I can proudly say that I succee ded and am studying in Kuu samo Lukio.

Amazing winters here as well as great training possibi

lities are a perfect opportunity for me to improve as an athle te and also a person. The best thing is that I can train with a team of strong alpine skiers and coaches who have the same goals as me. Trainings on snow start here already in October and the season lasts until May. So, under the hands of experienced coaches, eve ryone here has the opportu nity to become a very strong alpine skier, it’s not easy but it is doable! In addition I have found many new friends here and hopefully for the lifetime.

36 KOKEMUKSIA RUKAN ALPPIKOULUSTA

KESKITY OLENNAISEEN, ME HOIDAMME TALOUSHALLINTOSI.

Tarjoamme markkinoiden laajimman taloushallinnon tuen peruskirjanpidosta palkanlaskentaan ja konsultointiin. Pidämme huolen sinun taloushallinnostasi, jotta voit käyttää aikaasi siihen, missä sinä olet paras. Digitaalisten ratkaisujemme ansioista pystyt myös seuraamaan taloutesi tilannetta reaaliaikaisesti ja nopeasti, vaikka hiihtohississä.

OLE YHTEYDESSÄ, NIIN TEHDÄÄN SINUN ARJESTASI HELPOMPAA: Timo Kukkola 040 8322 634 tai sähköposti timo.kukkola@administer.fi www.administer.fi

IHANNEKÄÄNNÖS –ONKO SELLAISTA OLEMASSA?

Kun alppihiihtäjän lajitaidot halutaan virittää huippuunsa, kannattaa hyödyntää urheilijan luontaista liikkumistapaa ja kehotyyppiä. Millaista on se alppihiihtotekniikka, jota seurassa tai alppikoulussa harjoittelevan laskijan olisi hyvä tavoitella? Onko lajitekniikka muuttunut tai muuttumassa? Jos on, niin miten ja miksi? Entä onko edes olemassa mitään yhtä tiettyä kaikille sopivaa tekniikkaa? Ja lopulta, miten alppihiihdon lajitaitoja pitäisi harjoitella? Tässä jutussa pyritään avaamaan ja pohtimaan näitä kysymyksiä, jotka usein askarruttavat niin valmentajia kuin myös urheilijoita ja heidän vanhempiaan.

KÄÄNNÖKSILLÄ ON HISTORIANSA

Asiaan on hyvä aluksi ottaa jonkinlainen historiaperspek tiivi. Kun viime vuosisadan alkupuolella alettiin laskea ensimmäisiä kansainvälisiä kisoja (Kandahar-kisat), niin suunnilleen samaan aikaan alettiin myös kehittää opetus ohjelmia, varsinkin armeijan ja hiihtokoulujen käyttöön. Näihin ohjelmiin poimittiin

silloisen tiedon valossa yleis päteviksi havaittuja keinoja alppihiihtotaitojen kehittämi seksi. Näin yritettiin löytää pakettiratkaisu, joka toimisi mahdollisimman monille mah dollisimman hyvin.

Tällaisen yleistaitoratkaisun pohjalta kehittyivät myös ne laskijat, joilla oli se kisageeni. No, eräänlaiseksi tekniikka kilpailuksi ja kiistelyksihän se lopulta tietysti meni eri kan

sallisuuksien ja koulukuntien välillä: siinä missä esimerkiksi Itävallassa korostettiin ylöstai alaskevennystä, jalkojen aktiivista työtä (Beinspielte chnik) ja vastakiertoa (Verwin dung) niin ranskalaiset van noivat pitkään myötäkierron (rotation) nimeen – osittain ihan vaan sen takia, että pyrit tiin erottautumaan naapurista. Vasta 70-luvulta alkaen tek niikka alkoi kansainvälisesti yhdenmukaistua jonkinlai seksi ylös-alas-liikettä hyö dyntäväksi askeltekniikaksi (Ingemar Stenmark). Tuolloin, kun sukset olivat vielä suo ria ja pitkiä – sekä SL- että GS-sukset yli 200 cm – kään nöksen aloittaminen vaati nykyistä paljon enemmän ylös- tai alaskevennystä, ro taatiota, vastakiertoa tai as kellusta, tilanteesta riippuen. Näitä tietysti treenattiin myös alppihiihtäjien harjoituksis sa, ja ajateltiin yleisesti, että kaikkien kannattaa harjoitella suunnilleen samalla tavalla.

CARVING-SUKSIEN VAIKUTUS

Mutta carving-sukset muutti vat kaiken – vai muuttivatko sittenkään? Alppihiihtotek

niikan kehittymiseen ovat vuosien saatossa eniten vai kuttaneet välineiden, rinne kunnostuksen ja kilpailulajien sekä -sääntöjen kehittyminen ja muuttuminen.

Nykyisillä suksilla käännök sen aloittaminen on yleensä ottaen helpompaa kuin enti saikojen suorilla suksilla, kos ka ne ovat sivukaarevuuden ansiosta entistä itseohjautu vampia, ja lyhyempiin suksiin on opittu rakentamaan riittä vät elastisuus-, jäykkyys- ja vaimennusominaisuudet.

Alppilajit, välineet ja jäädy tetyt kisarinteet ovat tehneet laskemisesta nopeaa ja vaa tivat nykytekniikalta lajin al kuaikoihin verrattuna ennen muuta hyvää laskulinjan hal lintaa ja suksipaineen ajoitusja säätelykykyä – mutta myös hyvää kanttauksen, myötä- ja vastakierron sekä kääntävien ja jousto-ojennusliikkeiden hienosäätöä ja hallintaa, eli ai van samoja asioita, joita suk silla harjoiteltiin jo lähes sata vuotta sitten!

IHANNETEKNIIKKA ON OSIN YKSILÖLLINEN

Alppihiihdon maailmancup kisoja katsellessa voi todeta,

Samu Torsti Kuva: Erik Segerström
38

että hyviä tuloksia voi huippu tasollakin saavuttaa hyvin eri tyyppisillä tekniikoilla. Herää kysymys, onko edes olemas sa mitään yhtä tiettyä kaikille sopivaa ihannetekniikkaa? Mehän kaikki liikumme, kä velemme ja juoksemmekin omalla personnallisella taval lamme, josta meidät voi myös tunnistaa jo etäältä.

Tämä selittää osittain myös sen miksi esimerkiksi Ramon Zenhäusern, Marcel Hirscher ja Alexander Popov laskevat niin eri tavoilla. Tietysti myös näiden kavereiden hyvin eri laiset kehotyypit määrittävät, millä tavalla heidän kannattaa laskea, jotta se olisi tehokas ta ja toimivaa. Yhteistä heille kaikille on, että he ovat op pineet hyödyntämään omaa yksilöllistä liikkumistapaansa ja kehotyyppiään erittäin te hokkaasti

YKSITTÄISET TOTUUDET VAARALLISIA

Alppihiihtovalmennuksessa on vuosien saatossa näkynyt erilaisia trendejä, joissa jotkin taidon tai tekniikan osatekijät tai seurannaisilmiöt ovat ko rostuneet. Esimerkkejä tällai sista ovat ”sisäkäsi lumessa -tyyli” ja vaikkapa ”koko ajan matalasta asennosta” laske minen. Tämän tyyppinen yksi puolinen ”taikanappiajattelu” johtaa helposti harhaan, sillä kuvatun kaltaiset tekniikan ilmentymät ovat usein vain seurannaisilmiöitä, eivätkä ne edesauta toimivan tekniikan löytämistä kaikkialla tai kaikil la laskijoilla.

Liialliset tekniikan yksin kertaistukset voivat samalla tavalla johtaa väärinkäsi tyksiin ja haitata urheilijan kehittymistä. Tällaisia ovat esimerkiksi hokemat ”lantio pois suksen päältä”, ”jalat har

tioiden leveydellä”, ”nilkka ei voi liikkua monossa”, ”polvea vaan sisään” tai ”hartiat aina horisontaalissa”.

Pahimmillaan kapea-alai nen taitoharjoittelu ja epäer gonominen laskutekniikka voivat johtaa loukkaantumi siin ja rasitusvammoihin. Sitä paitsi on aina hyvä miettiä myös laskun taloudellisuutta ja myös sopeuttaa harjoittelua kunkin laskijan kestävyys- ja voimaominaisuuksiin.

EI TÄYDELLISYYTTÄ, VAAN TOIMINNALLISUUTTA

Liian tiukka käsitys ihannetek niikasta voi pahimmillaan hai tata urheilijoi den kehitystä. Täydellisyy den tavoittelun sijaan kannattaa tavoitella toi minnallisuut ta. Toimiva tekniikka koostuu aina monista tekijöistä, joten lajitaitoharjoittelun on hyvä olla pitkäjänteisesti monipuolista ja laaja-alaista. Viime kevään maailmancup-kauden päätöskilpailut osoittivat konkreettisesti, että ratahar joitteluakin kannattaa tehdä monipuolisesti, myös peh meällä ja jäädyttämättömällä pinnalla.

perustaitoharjoittelun alkuvai heessa.

Sen jälkeen, kun perustai dot on opittu, tarkkaavaisuus kannattaa suunnata kehon ul kopuolelle. Tehtäväsuuntau tuneella harjoittelulla (esim. taitoradat) ja tarkkaavaisuu den suuntaamisella välinee seen (esim. suksea kaarelle lumen sisään) tai oman kehon ulkopuolelle (esim. seuraa rinteessä olevaa laskujälkeä tai uraa; kasilasku pareittain) sekä mielikuvilla (esim. peh meällä pinnalla pehmeästi) päästään parempiin tuloksiin, ei ainoastaan liike- ja lajitai tojen kehittämisessä, vaan myös suori tuksen tehok kuudessa.

”Kun perustaidot on opittu, harjoitteissa urheilijan tarkkaavaisuuden voi suunnata kehon ulkopuolelle”.

siin” harjoitusmuotoihin (esim. paripujottelu; lämmittelyt ja laskeminen pareittain tai ryh missä).

Urheilijan kehittymistä voi nykytiedon valossa optimoi da panostamalla urheilijan henkilökohtaisiin vahvuuk siin – niiden varaan kun ne henkilökohtaiset taidot ja suorituskyky joka tapauk sessa pääosin rakentuvat. Vahvuuksien ohella on hyvä pyrkiä nostamaan myös ke hitettäviä ominaisuuksia ja taidon osa-alueita riittävälle tasolle.

HARJOITTELUSSA HUOMIO KEHON INTUITIIVISUUTEEN

Miten sitten kannattaisi har joitella alppihiihdossa vaa dittavia lajitaitoja? Taitohar joittelusta tiedetään nykyään yleisesti, että pelkkä mekanis tinen liike- tai asentoharjoitte lu, jossa urheilijan tarkkaavai suus suunnataan oman kehon liikkeisiin tai asentoihin, ei välttämättä auta urheilijaa ke hittymään parhaalla mahdolli sella tavalla, paitsi ehkä aivan

Siinä missä omaan kehoon keskittyminen tuppaa häiritsemään kehon automaattista liikkeidensäätöäja jäykistä mään suoritusta, tarkkaavai suuden suuntaaminen oman kehon ulkopuolelle, tai siihen miltä suoritus kokonaisuute na tuntuu, vapauttaa kehon toimimaan intuitiivisesti ja automaattisesti, eräänlaisena itseorganisoituvana järjes telmänä. Näin laskija voi hel pommin kehittää tekniikkaan sa tehokkaammaksi omalle keholle ja liikkumistavalle sopivalla ja ergonomisella taval la.

OIKEA TEKNIIKKA ON OMALLE KEHOLLE SOPIVA

Nykyään tiedostetaan myös se, että harjoittelussa tulisi pyrkiä hyödyntämään kaikkia havaintokanavia (auditiivinen, visuaalinen, rationaalinen, ki nesteettinen jne.) ja panostaa myös urheilijoita sitouttaviin ja ilmapiiriä tukeviin ”sosiaali

Ja lopulta, urheiluvalmen nuksen yleinen perusteesi pätee myös taitoharjoitte luun: Mitä parempi urheilijan fyysinen kunto, aerobinen suorituskyky ja voimaominai suudet, sitä paremmin jaksaa harjoitella, myös lajitaitoja, ja sitä nopeampaa on myös treeneistä palautuminen.

Yllä esitetyn valossa ny kyaikainen tavoitetekniikka näyttäytyy siis ennen muu ta toiminnallisina taitoina: toimivana, monipuolisena, laaja-alaisena, kaikkiin olo suhteisiin sovellettavana, er gonomisena ja omalle keholle ja liikkumistavalle sopivana tekniikkana.

INTELLIGENT COACHING

Nykyaikainen valmennus ja valmentautuminen, ”intelligent coaching”, tarkoittaa parhaimmillaan toimivaa urheili jan ja valmentajan yhteistyötä ja vuorovaikutusta, jonka ta voitteena on urheilijan henki lökohtaisten lajitaitojen virittä minen huippuunsa urheilijan luontaisen liikkumistavan ja kehotyypin pohjalta monipuo lisen ja laaja-alaisen harjoitte lun kautta.

Seppo
39
Keränen

VALOKEILASSA SUOMEN MAAJOUKKUELASKIJA SAMU TORSTI

Ajatuksia huippu-urheilijan arjesta, treenaamisesta ja Suomen alppihiihdosta. Samu Torstin into kilpailemiseen tarttui äidin kilpatanssiurasta: siinä missä sisko kiinnostui upeista tanssipuvuista, Samu kiinnostui palkinnoista. Perheen lomareissulla pohjoisessa oli mahdollisuus kokeilla kisaamista, josta kipinä alppihiihtoon syntyi.

Pian tämän jälkeen Samu alkoi kiertä mään Keski-Suomen cupia ja piiri- sekä aluemestaruuskisoja. Mitä enemmän palkintoja tuli sitä enemmän laji vei mukanaan. Yhdeksi merkittäväksi asiak si Samu nostaa Juha Lahden näyttämän kuvan, jossa hä nellä on polvet vierekkäin las kiessa. Se kuva sytytti paloa entisestään.

MONIPUOLINEN URHEILIJA

Samu on ollut urheilullinen pienestä pitäen. Hän kokei li nuorena laajasti eri lajeja. 13-vuotiaaksi asti hän harrasti jääkiekkoa sekä jalkapalloa, kunnes alppihiihdon kesät reenit ja treeniohjelma alkoi vat viedä yhä enemmän aikaa. Vanhemmat eivät pakottaneet häntä, vaan antoivat hänen vapaasti kokeilla eri lajeja ja sitä kautta tukivat häntä urhei lijana.

Samu kuvaa nuorena ol leensa hieman kömpelö ja kankea, eikä hän näin taipu nut pujotteluun. KUn myös fyysiset ominaisuudet tukivat enemmän vauhtilajeja kuin

pujottelua, suurpujottelu vali koitui hänelle päälajiksi. Jäl kikäteen mietittynä hän ei kerennyt edes kunnolla pujot telua harjoittelemaan tai sitä hänelle ei hänelle opetettu.

VALINNAT URHEILUN SUUNTAAN

Samu toteaa, että yhden ison valinnan hän on joutunut teke mään: Alppikoulu vai Vaasan paikallinen lukio? Kun valinta osui alppikouluun, niin va lintojen teko on sen jälkeen ollut helppoa. Siinä kohdas sa urheilu nousi ykköseksi ja kaikki valinnat sen jälkeen on pitänyt tehdä liittyen kysymyk seen, palveleeko se minua ur heilijana?

VUODET RUKAN ALPPIKOULUSSA

Samu valmistui 2011 Rukan Alppikoulusta. Hän muistelee alppikoulua hyvänä aikana. Siellä hän kasvoi urheilijaelä mään ja siihen, mitä kaikkea urheilu vaatii.

Alppikoulun henkeä hän kuvaa hyväksi. Alppikoulussa oli selkeä mutta kannustava hierarkia nuorempien ja van

hempien laskijoiden välillä: yhdessä toimittiin vanhem pien laskijoiden opastaessa nuorempia.

Alppikoulu kasvattaa nuoria hyviksi ihmisiksi ja antaa eväi tä elämälle, vaikka alppihiihto ura ei aukenisikaan, Samu to teaa. Se kasvattaa myös hyvin tulevaan työelämään, koska urheilijat oppivat sitoutumista, vastuunkantoa ja itsenäisyyt tä. Samu sanoo itse olevansa urheilijana sinnikäs, tunnol linen ja monipuolinen, oikea urheilun suurkuluttaja.

MITÄ TEKISIT TOISIN?

Jos uralta voisi jotain tehdä toisin, ykköseksi Samu nostaa nostaa kiireen merkityksen.

Torsti ei vielä juniori-ikäise nä yltänyt Topolinoon tai mui hin joukkueisiin, eikä hän ollut TOP-ykkönen kisoissa.

Kun Alppikoulussa FIS-ikäi senä alkoi tulemaan menes tystä, siitä alkoi kiire. Kiire saa da pisteitä alas, kiire päästä kovempiin kisoihin, kiire ke hittyä fyysisesti ja henkisesti, kiire, kiire, kiire, vaikka todelli suudessa ei ollut mikään kiire. Samu haluaakin korostaa, että

40

SAMUN VIESTI NUORILLE ALPPIHIIHTÄJILLE

”Nauttikaa matkasta. Olkaa omia itsejänne. Uskaltakaa heittäytyä ihan täysillä, oma sielu peliin. Uskokaa itseenne. Uskaltakaa pysähtyä ja tehdä välitilinpäätös. Analysoikaa omaa tekemis tä suhteessa tavoitteisiin. Ja ennen kaikkea – pitäkää huoli itsestänne” .

urheilijan pitää kasvaa rauhas sa. Menestys tulee, kun jaksaa tehdä työtä eikä yritä löytää oikoreittiä menestykseen.

VALMENNUSKULTTUURIN MERKITYS

Torstin mukaan nykyisessä maajoukkueessa on valtavasti nuorta potentiaalia, mutta vie lä monia askeleita otettavana ennen maailmancupin tasoa. Nuorille pitää Samun mukaan antaa aikaa kehittymiselle. Pari FIS-kisa ja alhaiset pisteet eivät tee valmista huippu-ur heilijaa.

Maailmancupiin ei ole oiko reittiä, ja siitä hän myös kritisoi suomalaista valmennuskult tuuria.

Urheilijoille tehdään testejä ja lasketaan lumipäivien mää rää, mutta ei kiinnitetä huo miota, että lumipäivät olisivat mahdollisimman laadukkkaita ja hyvin suunniteltuja. Palve leeko tämä urheilijan tarpeita?

Valmentajan tärkein teh tävä on innostaa ja luoda turvallinen treeniympäristö. Jos urheilija ei kehity niin val mentajan pitää antaa avaimia urheilijalle, miten saada kehi tystä eteenpäin. Ei niin, että urheilijan pitää yksin pohtia, jos suksi ei kulje.

RUOTSIN MAAJOUKKUEEN MATKASSA

Samu on harjoitellut useita vuosia Ruotsin maajoukku een mukana ja kertoo tästä kokemuksesta lämmöllä. Hän koki, että häntä arvostettiin heti ensi kohtaamisesta läh tien ja oltiin kiinnostuneita hä nestä ihmisenä ja urheilijana. Valmentajille oli ensiarvoisen tärkeää luoda urheilijalle mah dollisimman hyvät treenit ja olosuhteet.

Esimerkiksi radan kunnos tuksen huolehtivat valmenta

jat aina ennen treenejä, jolloin vältettiin se, että urheilijat la naavat reidet hapoille ja terä vin herkkyys treeneihin kärsii.

TAUSTAJOUKKOJEN MERKITYS

Karuinpana kokemuksena Samu mainitsee Söldenin maa ilmancupin 2015. Startissa ahdisti ja samalla turhautti. Oli kauden alku, eikä valmis tautuminen kisakauteen ollut mennyt suunnitellusti ja lasku ei ollut kunnossa. Paineet on nistumiseen olivat kovat. Samalla odotukset ulkopuo lelta olivat huipussaan. Hän koki, että valmennuksella ja urheilujohdolla eivät olleet realiteetit tiedossa. Ajateltiin, että kun oli uudet sukset ja hyvä numero, niin kyllä tulosta tulee – vaikka itse laskeminen ei ollut kunnossa.

Samun kokemus on, että ur heilija jää monesti yksin tilan teissa, joissa tulosta ei synny. Pitäisi muistaa, että se on ur heilijan ja valmentajien välistä yhteistyötä, jota valmentajat johtavat. Paras tulos saavute taan kun vastuun kantavat he, joille se kuuluu. Tärkeää kui tenkin on, että urheilija kokee tulevansa kuulluksi.

TÄHTIHETKI

Samulle ikimuistoisin kisa on Adelbodenin maailmancup 2017, jossa hän laski sijalle 10. Kisassa oli dramatiikkaa: Samu lähti numerolla 52 ja hä net liputettiin ensimmäisellä laskulla pois ja hän sai uusin talaskun. Ennen liputusta hän oli väliajoissa sijalla 14. Hän muistaa hyvin sen ki san tunnelman. Jännitys oli käsin kosketeltavissa. Samu oli käynyt oksentamassa en nen starttia, mutta treenit oli vat menneet hyvin ja Samu luotti itseensä.

Hän sanookin, että toisen kierroksen radankatselut ovat parhaita. Niissä on laskijoiden kesken kunnioitus, rauha ja tunnelma huipussa.

SAMU ALPPIKOULUN VALMENTAJANA

Samu kokeili alppikoulun ur heilijoiden valmentamista ke väällä 2022. Häntä epäilytti astua valmentajan rooliin, mutta onneksi Keijo Palander oli häntä kovasti kannustanut ja ollut tukena.

Samulla oli selkeä suunni telma treeneihin, ja hän pai notti urheilijoille treenin tavoi tetta.

Valmennuskokemuksen myötä hän näki omat laskunsa paremmin: “se yksinkertaisti myös omaa ajatusta.”

Hän koki myös saaneensa arvostusta urheilijoilta. Alppi koulun laskijat kuuntelivat, oli vat innokkaita ja rentoja. Eri tyisen kiitollinen Samu oli siitä, että hän sai olla oma itsensä.

“Saatiin porukalla viisi hy vää päivää ennen kauden päätöstä. Olin yllättynyt kuin ka hyvällä energialla jengi oli matkassa, vaikka takana oli pitkä ja raskas kausi,” Samu muisteli Suomun valmennus päiviä ja urheilijoiden fiiliksiä.

MITEN SAMU TORSTI ON VALMISTAUTUNUT TULEVAAN KAUTEEN?

Samu on tehnyt oman väli tilinpäätöksen. Sen pohjalta hän on tehnyt muutoksia tree naamiseen lumella ja kuivalla maalla sekä myös valmennuk seen. Samu on luottavaisin menossa kauden kisoihin. Ki sat jatkuvat kunnes Samu on katsonut oman potentiaalinsa loppuun asti.

”Never take your eyes off the target”.

41
VEDENALAINEN RAKENTAMINEN PIHOJEN MAA- JA MAISEMOINTITYÖT 040 419 7090 SUKELLUSTRIO.FI 42
MAAN MONIPUOLISIN TREENIKESKUS OTA HALTUUN SUOMEN MONIPUOLISIMMAT ERIKOISSUORITUSPAIKAT JA HARJOITUSALUEET. TREENIRYHMILLE TARJOAMME -15% ALENNUKSEN SKI-INN MAJOITUKSISTA. TUTUSTU PALVELUIHIN JA VARAA MATKASI MYYNTI@RUKA.FI TUTUSTU JA VARAA MYYNTI@PYHA.FI 43

SUKSIEN VOITELUN LYHYT OPPIMÄÄRÄ

Suksien voitelu on helppoa ja perusasiat oppii jo vartissa. Voideltu suksi takaa laskunautinnon.

Suksi käyttäytyy pa remmin, kun sen luisto-ominaisuudet ovat optimaaliset.

Huoltamalla suksi säännölli sesti niiden käyttöikä pitenee. Voitelun perusasiat ovat yk sinkertaisia. Alppihiihtosuksi luistovoidellaan koko pituu deltaan. Suksen luisto syntyy kitkasta, joka sulattaa suksen

alla lumen vedeksi. Luisto voiteella pyritään säätämään kontaktikulma ja kitkakerroin niin, että tuo vesipatja on op timaalisen paksuinen, noin 0,4 millimetriä. Silloin pinta jännite pitää veden mahdol lisimman pyöreinä pisaroina ja suksi liukuu kuin kuulalaa kereilla. Sukset pitää myös puhdistaa, sillä likainen suksi

menettää luisto-ominaisuu tensa.

VOITELU ALKAA AINA SUKSEN PUHDISTAMISELLA

Suksen puhdistamiseen voi daan käyttää pohjan puhdis tamiseen tarkoitettuja puh distusnesteitä tai parafiinia, joka siklataan suksesta pois lämpöisenä. Parafiini puhdis

tuksessa lika nousee vahan mukana pois. Molempia puh distus menetelmät kannattaa toistaa, jos suksi ei puhdistu yhdellä kerralla.

LUISTOVOITELUUN VAIHTOEHTOJA

Kuumavahavoiteluun on ny kyisin tarjolla muitakin vaihtoehtoja. Kulutuskestävin voite

44

lu saadaan aikaiseksi luisto nauhalla, joka on 4-6 kertaa kulutuskestävämpi kuin va havoitelu. Luistonauha voite lu on myös helppo ja nopea tehdä. Nopein ja helpoin voi telu saadaan aikaiseksi neste mäisillä vahoilla, mutta niiden kulutuskestävyys ei yllä vaha voitelun tasolle. Nestemäisiä voiteita käytettäessä suksi kannattaa aika ajoin kuuma voidella vahalla tai nauhalla, sillä se estää pohjaa kuivumi selta, joka pidemmän päälle pilaa pohjan luisto-ominaisuu

det. Normaalikäytössä yksi ”pikkupakkasille” tarkoitettu voide riittää kattamaan kaikki keliolosuhteet. Luistonparan tumisen lisäksi voide estää myös suksen pohjamateriaa lin palamista aggressiivisella lumella ja tiukoissa käännök sissä.

HARJAUS VIIMEISTELEE VOITELUN

Vaha-, luistonauha- ja neste voitelussa on sama periaate, voide pyritään levittämään suksen pohjaan ohueksi ker

roksessa, joka lopuksi harja taan mahdollisimman hyvin. Harjauksen perusohje on, et tei sitä voi tehdä liikaa, sillä ta voitteena on kaiken ylimääräi sen voiteen harjaaminen pois. Ylimääräinen voide heikentää luistoa ja kerää myös likaa. Paras harjaustulos saadaan käyttämällä pohjankuviota avaavia harjoja (messinki-, rosteri- ja Hevosenjouhi har ja), sekä lopuksi kiillottavaa nylon harjaa.

NEUVOJA ERILAISIIN VOITELUTEKNIIKOIHIN

Luistonauhavoitelu

Rullaa luistonauha suksen päälle ja raudoita se kiinni voitelurau dalla. Poista luistonauha suksen päältä ja tarvittaessa tasoita va hakerros raudalla. Tämän jälkeen harjaa suksi heti, sillä vaha on äärimmäisen kovaa, joten sen harjaaminen lämpimänä on hel pompaa. Tarvittaessa toista suk sen harjaus uudestaan, kun suksi on jäähtynyt.

Nestemäiset voiteet

Levitä neste suksen pohjaan ja anna liuottimien haihtua tuot teen ohjeiden mukainen aika (normaalisti 15-20 min). Tämän jälkeen harjaa suksi.

Vahavoitelu

Sulata vaha raudalla suksen pohjaan ja tasoita se ohueksi kerrokseksi. Tämän jälkeen jääh dytä suksi ja siklaa ylimääräinen voide pois. Lopuksi harjaa suksi huolellisesti.

45

JUOKSUHARJOITTELUN ERILAISET KUORMITUSTEKIJÄT

Juoksu harjoitusmuotona ymmärre tään yleisimmin kestävyysharjoitteluksi. Lähempi tarkastelu nostaa juoksusta esiin monia muitakin harjoituksellisia osa-alueita.

Yleisen määritelmän mukaan juoksun erottaa käve lystä selkeä ilmalentovaihe, jonka kesto on riippu vainen juoksijasta ja etenemisnopeudesta. Riippuen siitä keskustellaanko asiasta kestävyysurheilun vai teholajien valmennusympäristössä juoksijan nopeutta määritel lään keskustelukulttuurissa eri tavoin.

Usain Bolt kykeni parhaimmillaan saavuttamaan yli 12 m/s no peuden (eng. ”velocity”), kun taas Eliud Kipchoge taivalsi kah den tunnin maratoninsa pyöreästi 2.50 min/km vauhdilla (eng. ”pace”) (21.18 km/h). Määritelmissä samaa ilmiötä kuvaavat ter mit ja käytetyt yksiköt siis vaihtelevat.

Juoksu on kuormittava ja tehokas harjoitusmuoto. Mikä siinä kuormittaa?

VOIMANTUOTON TARKASTELUKULMA

Jo kevyen hölkän askelkontaktissa syntyvät pystysuuntaiset voimat ovat kaksinkertaisia kehon painoon nähden. Näitä as kelkontakteja tulee yhden kilometrin juoksussa helposti 800 kappaletta, joten on ymmärrettävää, että alaraajojen lihaksis tossa ja sidekudoksissa (jänteet, nivelet, lihaskalvorakenteet jne…) on juoksuun tottumattomalla tuntemuksia harjoitusta seuraavana päivänä.

Ajatusleikkinä viiden kilometrin juoksulenkin voidaan lihasra situkselta ajatella vastaavan salilla tehtävää 4000 toiston lihas kestävyysharjoitusta jaloille. Juoksunopeuden kasvaessa luon nollisesti myös reaktiovoimat kasvavat niin, että huipputason pikajuoksijaan kohdistuu rataan yli neljä kertaa kehonpainoa vastaavan pystyvoiman – yhden jalan varassa. (Kuva 1.)

Toinen vaikuttava tekijä on voimantuoton nopeus. Vähänkin reippaammalla juoksuvauhdilla askelkontaktin kesto on 0,2 sekunnin tietämillä, jolloin venytysrefleksin toiminta aktivoituu tehostamaan voimantuottoa.

Kun mennään varsinaiseen juoksun nopeusharjoitteluun, voi mantuotto nopeutuu entisestään: pikajuoksijoilla askelkontakti rataan on yhden sekunnin kymmenyksen luokkaa. Lyhyen im pulssimaisen voimantuoton seurauksena koko juoksijan asen toa ylläpitävä keskivartalon lihaksisto joutuu aktivoitumaan ta loudellisen ja tehokkaan askelluksen mahdollistamiseksi.

LIHASAKTIVAATION TARKASTELUKULMA

Juoksu kuormittaa luonnollisesti erityisesti jalkojen lihaksistoa

ja kudoksia. Juoksu voidaan kuitenkin jakaa pelkän tasavauh tisen kestävyyssuorituksen sijaan moniin eri osiin ja suoritusta voidaan varioida.

Nopeus ja nopeuskestävyysharjoittelussa harjoitus muodos tuu useista juoksuvedoista, jotka aloitetaan kiihdyttämisellä tavoitenopeuteen. Maksimivauhtisen juoksun (pikajuoksun) kiihdytysvaiheessa pakaran ja etureiden lihasaktiivisuus tyypil lisesti korostuu, kun taas maksimivauhtinen tai lähes maksimi vauhtinen juoksu kuormittaa enemmän reiden takaosan lihak sistoa.

Kuva 1. Voimantuoton ja kontaktiajan muutos eri juoksunopeuksilla pikajuoksijoilla ja muiden lajien urheilijoilla.

Juoksemalla loivaan ylämäkeen (maksimissaan 5-10 astetta) tai portaisiin vauhdikkaasti saadaan kuormitusta suunnattua enemmän reiden takaosien lihaksistolle, kun juoksuasento samanaikaisesti pyritään pitämään ryhdikkäänä. Tällöin myös pystysuuntaisen vertikaalivoiman alastulosta johtuva isku jää pienemmäksi kuin tasaisella juostessa.

Alamäkeen juostessa taas lisääntyvä eksentrinen lihastyö kuormittaa erityisesti reiden etuosia ja luo painetta polven

(Clark&Weyand 2014)
46

alueelle. Maastossa ja epätasaisella juoksu taas kuormittaa laaja-alaisesti keskivartalon ja säären alueen lihaksistoa, kun jokainen askelkontakti on erilainen.

NOPEUSÄRSYKKEEN TULOKULMA

Maksimivauhtinen juoksu toteuttaa varmasti kaikkien urheilula jien harjoittelussa nopeusharjoituksen määritelmä. Maksimaa linen yritys tarkoittaa, että myös isot maksimaalisesta voiman tuotosta vastaavat lihassolut (motoriset yksiköt) aktivoituvat. Toisaalta nämä lihassolut myös väsyvät nopeasti, joten kuormi tuksen työjaksot jäävät usein melko lyhyiksi ja harjoitukseen on suunniteltava palautusjaksoja tehon ylläpitämiseksi. Monissa juoksua vaativissa pallopeleissä juoksu ei suinkaan ole lineaarisesti etenevää, vaan sisältää pelin vaatimustason mukaisesti reagointia, suunnanmuutoksia, jarrutuksia, kään nöksiä ja kiihdytyksiä. Nämä lisäävät aina juoksun voimantuo tollisia vaatimuksia merkittävästi. Suunnanmuutosharjoittelun teemat olisivatkin sitten oman kirjoituksen aihe.

Nopeusärsykkeenä voidaan käyttää myös luontaisen juok suaskeleen ”manipulointia”, jossa juoksunopeuden kaavan nopeus=askeltiheys x askelpituus toista osatekijää muutetaan tietoisesti. Tämä voidaan toteuttaa vaikkapa merkkikartioilla, aidoilla, askeltikapuilla tai portaissa liikenopeusärsykkeen luo miseksi.

ENERGIA-AINEENVAIHDUNNAN TULOKULMA

Reipas kävely muuttuu hölkäksi yleensä noin 8 min/km vauhdis sa, jolloin hölkkä on myös kävelyä taloudellisempi tapa edetä.

Kestävyysharjoittelussa tavoitellaan yleensä kuormitusta tie tyllä syketasolla, ja pääosin tasaisessa maastossa sykkeen ja vauhdin keskinäistä suhdetta voidaan hyvin käyttää kehittymi sen mittarina.

Kestävyyskunnon kehittyessä tapahtuu kaksi ilmiötä: jos syke pysyy samana, juoksunopeus kasvaa, tai vakionopeudella syke laskee, jos ollaan aerobisen aineenvaihdunnan puolella. Aero bisella alueella on mahdollista tehdä tunnin molemmin puolin olevia niin tasavauhtisia ”steady state” harjoituksia, jossa pu hekyky säilyy ja syke pysyy tasaisena koko harjoituksen ajan. Sykkeen jatkuva nousu ja puheen katkeilu kertoo vastaavasti siitä, että lihaksisto alkaa jo hyödyntämään enemmän anaero bisen aineenvaihdunnan prosesseja. Mikäli kuormitusta halutaan vaihdella ja huomioida aiemmin mainittuja tekijöitä harjoitukseen, kuormitus voidaan jakaa työja palautusjaksoihin intervalleiksi kuormitusfysiologian periaat teita noudattaen. Intervalliharjoittelun etu on, että harjoituksen keskimääräistä intensiteettiä voidaan nostaa korkeammalle kuin tasavauhtisissa kuormituksissa ja käydä ”vierailemassa” kovemmissa vauhdeissa.

Teemu Rauhala Rinnelajien asiantuntija, Olympiavalmennuskeskus Vuokatti-Ruka teemu.rauhala@vrua.fi

LÄHTEET:

• Clark & Weyand J Appl Physiol 117: 604–615, 2014.

• Are running speeds maximized with simple-spring stance

• mechanics?

• Hayes & Caplan (2012): Foot strike patterns and ground contact times during high-calibre middle-distance races, Journal of Sports Sciences, 30:12, 1275-1283.

• Mero et.al. Sports Medicine 13 (6): 376-392, 1992. Biomechanics of sprint running.

47

RUKALLE

KULTAA

Rukan alppikoulun Santeri Kiiveri kertoo omin sanoin, kuinka toi paralympialaisten alppihiihdosta kultaa Suomelle.

Reilu puoli vuotta on kulunut Pekingin reissusta. Matkalle valmistautuminen oli itselle ehkä henkisesti vaikein ja rankin osuus, koska tammi kuun jälkeen koronan saa minen olisi ollut katastrofi.

Siksi vietin koko helmi kuun oikeastaan yksin, en sin kotona ja sitten Pyhällä treenaten.

Lappeenrannassa me nin salille yöllä 24 jälkeen, jotta ihmisiä olisi mahdolli simman vähän. Pyhällä taas valmistauduimme viikon lä hes täydellisessä rinneolo suhteissa valmentajani Ro manin ja isäni kanssa.

Ennen Kiinaan matkusta mista piti saada kaksi nega tiivista koronatestitulosta. Ne onnistuivat meiltä kaikilta onneksi ongelmitta. Ei sinän sä yllätys, sillä olimmehan ol leet todella varovaisia asian suhteen.

TERVEISET PEKINGIN OLYMPIALAISISTA
48

KISAKYLÄN KUULUMISIA

Aloitan yleensä vastaavil la reissuilla aikaeroon to tuttamisen jo Suomessa, ja niin tein nytkin. Lentäminen menosuuntaan oli vielä nor maali ja lensimme Amsterda min kautta Pekingiin. Maahan saavuttaessa oli taas edessä koronatesti. All good ja pääs tiin kisakylään. Kisakylässä maskia oli pakko käyttää kaik kialla, paitsi omassa huonees sa ja syödessä.

Kisakylä oli aika sokkeloi nen, mutta tuli hyvin tutuksi kolmen viikon aikana. Ruoka oli kohtalaista, mutta samat ruoat alkoivat kyllä maistu maan hieman laimealta ajan myötä.

Valvontakameroita oli joka paikassa ihan sama mis sä nosti katseen ylös, löysi useamman kameran. Kaikki työntekijät kulkivat valkoisis sa suojapuvuissa. Tietoturva oli myös yksi iso kysymys pai kanpäällä. Itse käytin varapu helinta koko reissun ajan.

Kylästä löytyi kaikki tarpeel linen: sali, pyykkitupa, kauppa ja paljon muuta. Kisakylässä mukavinta oli gondoli, mikä lähti suoraan suorituspaikoil le. Kylästä meni noin 25 mi nuuttia rinteille.

SANTERIN fiilikset ensimmäisestä mitalista:

”Tunnelma combin aikana ja jälkeen oli uskomaton. Sa noin jo edellisenä päivänä super-g:n jälkeen, että huo menna on mitalipäivä. Itse luottamus oli kohdillaan. Su per-g osuus onnistui ja olin toisena. Fiilis oli hyvä, mutta tiesin, että pujottelu ratkai see kaiken.”

”Lämmittelylaskut tuntuivat vaikeilta ja suolapinnalle ei löytynyt heti hyvää tuntu maa. Pienellä riskillä pyysin huoltajaa ottamaan kantit tavalla, jota ei edes ennen ki saa oltu kokeiltu. Se kannat ti. Tullessani maaliin ja näh tyäni nimen ykkösenä oli fiilis sanoinkuvailematon. Kaikki työ ja panostus monen vuo den ajalta sai konkreettisen osoituksen.”

HARJOITUSOLOT KOHDALLAAN

Rinteeseen menimme heti seuraavana päivänä saapu misesta. Lumi tuntui itselle hy vältä. Meillä oli treenikäytössä kaksi rinnettä tekniikkalajei hin ja yksi vauhtiin. Treeneistä lähtien itsellä oli todella hyvä fiilis ja kroppa oli kunnossa.

Maaliskuun alussa kelit olivat jo aika lämpimät ja iso osa val mistautumisesta meni voitelun löytämiseen. Kuiva keli tuotti omat haasteet ja oikea ”setup” löydettiin vasta kun kaikki kol me syöksytreeniä oli laskettu.

Santeri Kiiveri olympiakultamitalisti

49
G u s t a v s H a r i j s Ā b e l e A l p p i h i i h t o i n s t a g r a mg u s t a v s h a r i j s a b e l e R i g a 2 0 0 3 S K A S I Y h t e i s t y ö k u m p p a n i t : Ve e r a A l a n i s k a A l p p i h i i h t o I n s t a g r a m : v e e r a . a l a n i s k a Fa c e b o o k : Ve e r a A l a n i s k a O u l u 2 . a s t e ( l u k i o ) R O I I N S D e n t t a r i t 2 0 0 3 R u k a S l a l o m Y h t e i s t y ö k u m p p a n i t : E l l i o t C e d e r q v i s t A l p p i h i i h t o e l l i o t c e d e r S n a p c h a t Ta m p e r e y l ä ko u l u 2 0 0 8 Ta m p e r e e n S l a l o m s e u r a Y h t e i s t y ö k u m p p a n i t : J a k o b F i n n s t r ö m A l p p i h i i h t o f a c e b o o k . c o m i n s t a g r a m . c o m / / J a ko b . fi n n s t r o m 0 2 j a ko b fi n n s t r o m Vö y r i R u u k k i , L a n t m ä n n e n A g r o j a K- r a u t a 2 0 0 2 Vö r å I F s l a l o m Y h t e i s t y ö k u m p p a n i t : 50 URHEILIJAKORTIT
Hakola Oona Alppihiihto Instagram: oona.hakola Kuusamo 2.aste (lukio/kao) Balanssiklubit.fi 2006 Helsinki Ski Club Yhteistyökumppanit: Alexander Heikkinen Alppihiihto Instagram, Facebook, snapchat, tiktok Porvoo 2.aste (lukio/kao) Äyriäistukku 2006 Slalom66 Yhteistyökumppanit:
Eelis Alppihiihto Instagram: eelis.oskariii Grifk Alpine Espoo 2005 2.aste (lukio) Yhteistyökumppanit: Saana Heikkinen Alppihiihto facebook-sivu ja instagram: @heikkinensaana Helsinki 2.aste (lukio/kao) Kasvu Partners Helsinki Oy 2006 Peuramaa Slalom Yhteistyökumppanit: 51 URHEILIJAKORTIT
Heikkinen
S a m u e l H u r m e r i n t a A l p p i h i i h t o H y v i n k ä ä y l ä ko u l u 2 0 0 7 H y v i n k ä ä n S l a l o m s e u r a S u k k u l a Y h t e i s t y ö k u m p p a n i t : J a r m a s S a a n a A l p p i h i i h t o i n s t a g r a m : s a a n a j a r m a s Ta m p e r e y l ä ko u l u 2 0 0 7 Ta m p e r e e n S l a l o m s e u r a Y h t e i s t y ö k u m p p a n i t : J e s p e r i K e m p p a i n e n A l p p i h i i h t o i g : @ j e s p e r i ke m p p a i n e n f b : J e s p e r i Ke m p p a i n e n r o v a n i e m i 2 . a s t e ( l u k i o / k a o ) L a p i n l i i k u n t a k l i n i k k a / c o m e b a c k c e n t e r W i l l a L u m i a Ko n e l i i ke ko r t e n i e m i 2 0 0 4 s a n t a c l a u s s k i t e a m Y h t e i s t y ö k u m p p a n i t : E m i l K e r ä n e n A l p p i h i i h t o I G : e m i l ke r a n e n N a s t o l a j a t ko - o p i s ke l i j a Va n h e m m a t 1 9 9 9 H y S S Y h t e i s t y ö k u m p p a n i t : 52 URHEILIJAKORTIT
O l a v i K i v i n i e m i A l p p i h i i h t o I n s t a g r a m : o l a k i v i n i e m i N o k i a y l ä ko u l u O p t i w a x , N o r d i c a , F i n n s v a l a j a S u k s i v i l l e 2 0 0 7 Ta m p e r e e n S l a l o m s e u r a Y h t e i s t y ö k u m p p a n i t : S i l j a K o s k i n e n A l p p i h i i h t o i n s t a g r a m : I g s i l j a ko s k i n e n Tu r k u 2 . a s t e ( l u k i o ) Yo u t r a v e l 2 0 0 4 Tu s l a Y h t e i s t y ö k u m p p a n i t : Ku u t t i K a l l e A l p p i h i i h t o I n s t a g r a m : k a l l e . k u u t t i S n a p c h a t : k k u u t t i Fa c e b o o k : K a l l e Ku u t t i Ta m p e r e y l ä ko u l u Ku u t t i i n t e r n a t i o n a l o y 2 0 0 7 Ta m p e r e e n s l a l o m s e u r a Y h t e i s t y ö k u m p p a n i t : R o o p e L e p p ä n e n A l p p i h i i h t o I n s t a g r a m r o o p e l e p p a n e n 7 j a Fa c e b o o k r o o p e l e p p a n e n 7 I m a t r a 2 . a s t e ( l u k i o / k a o ) H i i d e n l i n n a j a D i s c o v e r S a i m a a 2 0 0 5 I m a t r a n U r h e i l i j a t , A l p p i Y h t e i s t y ö k u m p p a n i t : 53 URHEILIJAKORTIT
Rene Linnatsalo Alppihiihto Linnatsalo_Rene ja linnaski fb/ig Espoo 2.aste (lukio/kao) Head, skigarage, optiwax 2005 Ruka slalom Yhteistyökumppanit: L i n n a t s a l o J a d e A l p p i h i i h t o I g : l i n n a t s a l o j a d e f b : j a d e l i n n a t s a l o s k i s n a p c h a t : j a t t e e h l i n n a s k i s i v u t f b / i g E s p o o S k i g a r a g e , O p t i w a x j a H e a d 2 0 0 2 R u k a S l a l o m Y h t e i s t y ö k u m p p a n i t : L o u k u s a P i r i t a A l p p i h i i h t o i n s t a g r a m : @ p i r i t a . l o u k u s a a Ku u s a m o 2 . a s t e ( l u k i o / k a o ) I n g r i a A B 2 0 0 5 R u k a S l a l o m Y h t e i s t y ö k u m p p a n i t : Mesila Rasmus Alppihiihto @rasmusmesila Tallinn 2.aste (lukio/kao) 2004 Klubi Mäesuusakoo Yhteistyökumppanit: Graanul Invest, Avera , FinEst Steel, Euronics 54 URHEILIJAKORTIT
M i k o N i e m i A l p p i h i i h t o I n s t a g r a m : m i ko o n s k i i s Va a s a 2 . a s t e ( l u k i o / k a o ) a w a s . fi j a Wa p i c e O y 2 0 0 5 Va s k i Y h t e i s t y ö k u m p p a n i t : N i e m i K a s p e r A l p p i h i i h t o I g @ n i e m i k a s p e r r E s p o o 2 . a s t e ( l u k i o / k a o ) K- M a r ke t Ö s t e r s u n d o m , Ve s a l a , L ä n s i m ä k i 2 0 0 4 G r I F K A l p i n e Y h t e i s t y ö k u m p p a n i t : N i k o l a O s k a r i A l p p i h i i h t o I i n s t a g r a m j a Fa c e b o o k o s k a r i n i ko l a H e l s i n k i 2 . a s t e ( l u k i o / k a o ) H e l s i n g i n k u m i o y 2 0 0 4 G r I F K A l p i n e Y h t e i s t y ö k u m p p a n i t : J o o n a O l l i l a A l p p i h i i h t o I n s t a g r a m : j j o o n a o l l i l a O u l u 2 . a s t e ( l u k i o / k a o ) 2 0 0 4 R u k a S l a l o m Y h t e i s t y ö k u m p p a n i t : 55 URHEILIJAKORTIT
R e c h a r d t U r h o A l p p i h i i h t o j I n s t a g a r a m : u r h o r e c s k i E s p o o 2 . a s t e ( l u k i o / k a o ) 2 0 0 6 R u k a S l a l o m Y h t e i s t y ö k u m p p a n i t : L u k a R o i v a i n e n A l p p i h i i h t o I g L u k a r o i v a i n e n H e l s i n k i 2 . a s t e ( l u k i o / k a o ) 2 0 0 6 Pe u r a m a a s l a l o m Y h t e i s t y ö k u m p p a n i t : Hetta Saarinen Alppihiihto Hausjärvi 2.aste (lukio/kao) 2006 Hyvinkään slalomseura Yhteistyökumppanit: Ty y n e S a l o v a a r a A l p p i h i i h t o i g : t y y n e s a l o v a a r a f b : Ty y n e S a l o v a a r a H e l s i n k i 2 . a s t e ( l u k i o / k a o ) V i h t i S k i , R e n e s a n s C o n s u l t i n g , A j a t u s v i r t a O y 2 0 0 4 H e l s i n k i s k i c l u b Y h t e i s t y ö k u m p p a n i t : 56 URHEILIJAKORTIT
S a r a S a v o l a i n e n A l p p i h i i h t o i n s t a g r a m : s a r a s a v o l a i n e n n , s n a p c h a t : s a r a s a v o l f a c e b o o k : S a r a S a v o l a i n e n O u l u / Ku u s a m o 2 . a s t e ( l u k i o / k a o ) i s i j a ä i t i 2 0 0 6 R u k a S l a l o m Y h t e i s t y ö k u m p p a n i t : J o h a n S i l f ä l t A l p p i h i i h t o I n s t a g r a m : @ j o h a n s i l f a l t A r v i k a j a t ko o p i s ke l i j a F i s c h e r, B y g g c o m p a n i e t , I n t e r s p o r t A r v i k a / I n t e r s p o r t S u n n e , B e y o n d -X , S u n n e R a c i n g S e r v i c e 1 9 9 6 Va l f j ä l l e t s S L K Y h t e i s t y ö k u m p p a n i t : J e s s e S i n t o n e n A l p p i h i i h t o E s p o o 2 . a s t e ( l u k i o / k a o ) Va n h e m m a t 2 0 0 4 G r I F K A l p i n e Y h t e i s t y ö k u m p p a n i t : O s k a r i S u l k a k o s k i A l p p i h i i h t o F B O s k a r i S u l k a ko s k i ( @ o s k a r i s u l k a ko s k i 6 ) , i n s t a g r a m @ o s k a r i s u l k a ko s k i j a Yo u t u b e O s k a r i S u l k a ko s k i N a s t o l a j a t ko - o p i s ke l i j a L a h d e n h i i h t o s e u r a I t t e r a c i n g N o v o w o o d O y A t o m i c I n s i d e r s p o r t s h o p t u x B i g e m s u s p e n s i o n ” " L a h d e n a d v a r a o s a e x p e r t 2 0 0 0 L a h d e n h i i h t o s e u r a Y h t e i s t y ö k u m p p a n i t : 57 URHEILIJAKORTIT
Tö r n q v i s t D a v i d A l p p i h i i h t o d t o r n q v i s t 1 ( I n s t a g r a m ) B o r l ä n g e j a t ko - o p i s ke l i j a D B - b y g g , Ta k s m i d e , N o r r m a s k i n e r, M o m & D a d 1 9 9 8 I F K B o r l ä n g e A l p i n Y h t e i s t y ö k u m p p a n i t : S a n n i V i r t a A l p p i h i i h t o i n s t a g r a m : @ v i r t a s a n n i H a r j a v a l t a 2 . a s t e ( l u k i o ) LV I - A s e n n u s Ko k k i O y , R a u d o i t u s P. R i n t a l a O y Te r v e y s p a n k k i , K i n o - H u o v i , S ä h kö Ko i k k a l a i n e n O y 2 0 0 3 H a r j a v a l l a n J y m y Y h t e i s t y ö k u m p p a n i t : A n t o n Ö h m a n A l p p i h i i h t o I @ a n t o n o h m a n ( i n s t a g r a m ) j a A n t o n Ö h m a n ( f a c e b o o k ) E s p o o 2 . a s t e ( l u k i o / k a o ) Ko v a k a n t t i 2 0 0 5 R u k a s l a l o m Y h t e i s t y ö k u m p p a n i t : O t t o Ö s t e r b a c k A l p p i h i i h t o i @ o t t o i s a k Va a s a 2 . a s t e ( l u k i o / k a o ) S u o m e n A s e n n u s - j a Te o l l i s u u s p a l v e l u t O y , R e s c u e Te a m F i n l a n d A b O y , Ko r p i f o r e s t O y , E P M M e t s ä O y . 2 0 0 6 Va a s a n h i i h t o k l u b i Y h t e i s t y ö k u m p p a n i t : 58 URHEILIJAKORTIT
H e l ē n a Ē r e n p r e i s a A l p p i h i i h t o i n s t a : e r e n p r e i s a h e l e n a s c : e r e n p r e i s a . h e l a R ī g a 2 . a s t e ( l u k i o / k a o ) 2 0 0 4 R u k a S l a l o m Y h t e i s t y ö k u m p p a n i t : 59 URHEILIJAKORTIT

NUORTEN TALVIOLYMPIAFESTIVAALIT

Vuokatissa kilpaili lähes tuhat nuorta urheilijaa olympiahengessä. Runsas vapaaehtoisten määrää mahdollisti tapahtuman onnistumisen.

Euroopan Nuorten Talviolympiafestivaa lit 2022 järjestettiin loistavassa säässä ja Olympiahengen mukaises ti 20.-25.3.2022. Tapahtu maan osallistui 932 urheilijaa. Kaiken kaikkiaan Vuokatti, Kajaani ja Lahti keräsivät ta pahtumapaikoille yli 1600 joukkueenjäsentä 46 eri Eu roopan maasta.

SUOMI MITALITAULUKON YKKÖNEN

Mitaleja jaettiin 39 eri lajika tegoriassa. Isäntämaa Suomi oli mitalitaulukon ykkönen kuudella kultamitalilla, neljällä hopealla ja neljällä pronssilla päihittäen tällä tuloksellaan Italian ja Itävallan, jotka sijoit tuivat heti Suomen taakse. Suomen mitaleista alppihiihto toi kolme mitalia, kun Rosa Pohjolainen ja Erik Saravuo voittivat slalomin kultaa. Erik

Saravuo pujotteli vielä paripu jottelussa hopeaa.

VAPAAEHTOISET TALKOOLAISET LOIVAT HYVÄN KIPAILUKOKEMUKSEN

Kahteen otteeseen korona pandemian tieltä siirretystä Vuokatin EYOF-tapahtu masta Vuokatti sai kiitosta järjestelyistä. Erityisesti suo rituspaikkojen kunto sekä ly hyet välimatkat olivat kisa kävijöiden mieleen. Kisojen pääsihteeri Marita Kaipainen kertoo saaneensa paljon pa lautetta kansainvälisiltä kis avierailta ammattitaitoisten lajiorganisaatioiden ja val tavan palvelualttiiden sekä

ystävällisten vapaaehtoisten osalta. ”Suurin kiitos kisojen onnistumisesta kuuluu kaikille tuhannelle talkoolaiselle”, Kai painen kiittelee.

ALPPIHIIHDON

KILPAILUNJOHTAJA

MIKA PELLIN KOMMENTIT

Nuorten olympiafestivaalien järjestelyt aloitettiin järjestely toimikunnassa 2019 syksyllä. Alppihiihdon osuuden suun nittelu oli aloitettu jo aiemmin Monilajikisojen erikoisuutena on kaikkien lajien aikataulu jen hiominen yhteen niin, että urheilijat pystyvät osallistu maan myös yhteistapahtumiin kuten ruokailuihin ja palkinto jenjakoon.

Kilpailunjohtajana televi siointi oli minulle uutta. Te

60

levisiointia mietimme paljon ja tarkasti. Televisioitava laji oli sekajoukkueparipujottelu (Mixed team parallel), jota ei Suomessa oltu laskettu kuin kerran Rukalla nuorten kisoissa. Ilman osaavaa vapaaeh toisporukkaa ei tapahtuma olisi ollut mahdollista toteuttaa. Talkooporukassa oli paljon mo nenlaista osaamista ja alppi hiihdon kilpailut saatiin toteu tettua iloisin mielin.

Euroopan Nuorten Talviolympiafestivaalit saivat runsaasti näkyvyyttä mediassa

Meille kaikille kisaorgani saatiossa Suomen mitalit oli vat viikon parasta antia. :) Upeassa kevätsäässä käy dyt Talviolympiafestivaalit näkyivät niin paikan päällä ka

tukuvassa kuin Ylen kanavil lakin. Suoria live-streemejä seurasi kymmeniä tuhansia katsojia ympäri Eurooppaa. Vuokatin EYOF-tapahtu maa oli tekemässä yli tuhat vapaaehtoista. Kisoja seurasi tuhansia katso jia paikan päällä Vuokatissa, Ka jaanissa ja Lah dessa sekä koti sohvilla suorien lähetysten ää rellä. Kisatulen sammuttua 25.3.2022 Sotka mo luovutti Euroopan Olym piakomiteoiden lipun tulevalle EYOF-kisaisännälle, Italialle. Ensi talvena Euroopan Nuor ten Talviolympiafestivaalit järjestää Friuli Venezia Giuliaen si.

61 20.-25.3.2022 20.-25.3.2022 20.-25.3.2022

NUORTEN TALVIOLYMPIAFESTIVAALIT

EYOF-kisojen vapaaehtoisten kokemuksia kilpailujen järjestämisestä

Kari Aintila

1.Mikä sai sinut hakeutumaan mukaan EYOF:n kisaorganisaatioon?

Kaverin suosittelu

2.Mikä oli roolisi kisaorganisaatiossa?

Rinnehuoltoryhmän jäsen.

3.Millaiselta tuntui olla vapaaehtoisena EYOF-kilpailuissa?

Tosi mukavalta. Yhtenä päivänä työrupeama venyi pitkäksi. Hyvässä porukassa sekin sujui kitkattomasti. Vapaa-aikaakin jäi sopivasti laskettelulle ja levolle.

4.Millainen tunnelma oli kisoissa?

Aurinkoisin nuorten urheilutapahtuma, johon on saanut osallistua. Ulkoilua iloisessa ja humorintajuisessa seurassa.

5.Mikä oli sinun kohokohtasi EYOF-kisoissa?

Paripujottelu ja vielä TV-kisana.

Tony Öhman

1.Mikä sai sinut hakeutumaan mukaan EYOF:n kisaorganisaatioon?

Halu auttaa järjestämään hienot kisat nuorille urheilijoille.

2.Mikä oli roolisi kisaorganisaatiossa? Erilaiset tehtävät alppihiihtokisoissa.

3.Millaiselta tuntui olla vapaaehtoisena EYOF-kilpailuissa?

Normaalilta vapaaehtoistyöltä.

4.Millainen tunnelma oli kisoissa? Kisoissa oli loistava tunnelma.

5.Mikä oli sinun kohokohtasi EYOF-kisoissa?

Yksittäisten urheilijoiden suoritukset ja kaikkien osallistujien yhteishenki.

62

Jorma Penttinen

1. Mikä sai sinut hakeutumaan mukaan EYOF:n kisaorganisaatioon? Myönteiset kokemukset 20 vuotta sitten olleista Vuokatin kisoista.

2. Mikä oli roolisi kisaorganisaatiossa? Lääkäri

3. Millaiselta tuntui olla vapaaehtoisena EYOF-kilpailuissa? Ok

4. Millainen tunnelma oli kisoissa? Hyvä

5. Mikä oli sinun kohokohtasi EYOF-kisoissa? Suomalaisten menestys alppihiihdossa.

Saara Sunila

1. Mikä sai sinut hakeutumaan mukaan EYOF:n kisaorganisaatioon? Tuttu taho järjestämässä alppikisoja ja sitä kautta tuli pyyn tö lähteä mukaan.

2. Mikä oli roolisi kisaorganisaatiossa? Rataryhmä (alppihiihto).

3. Millaiselta tuntui olla vapaaehtoisena EYOF-kilpailuissa? Aika lailla samat tunnelmat kuin muissakin alppikisoissa. Hyvällä porukalla kiva tehdä töitä ja aina kivempaa, kun ilmatkin olivat kohillaan.

4. Millainen tunnelma oli kisoissa? Mukava, iloinen.

5. Mikä oli sinun kohokohtasi EYOF-kisoissa? Suomalaisten menestys alppikisoissa.

63

MIKA PELLI

Age/ ikä 47

Kuka olet ja mistä tulet?/ Who are you and where do you come from?

Puijolta, Kuopiosta on lähdetty valloittamaan lumihuippuja v. 1984.

Aloitin Puijon hiihtoseuran valmentajana, Puijolla v. 1994. PHS/ Huimapää ryhmä pärjäsi hyvin joka sarjassa, Aku Ankka kisoissa Rukalla. Maajoukkueen apuvalmentajana aloitin päätomisena v. 2001 Laitakarin kepinkantajana. Se meni sen verran hyvin, että pääsin nuorten maajouk kueen päävalmentajaksi. Junnu mitaleja tuli mukavasti vuosina 2007-2009. Kuusamoon muutin vuonna 2005 elokuussa. Kunnanvaltuutettu Raatikainen otti vastaan ja kertoi ettei alppikoulu ole kovin hyvässä huudossa. Vuonna 2003 lopetin fysioterapia opinnot, vuotta liian aikaisin, komennuksen tullessa Kuusamoon. VEAT10 kävin Rovaniemellä vuonna 2007 ja Sportti JET vuonna 2018. Kolmannen lapsen synnyttyä vuonna 2015 meidän perheessä alettiin harrastamaan kuntosalia. Pääasiassa niin että vaimo käy salilla ja minä rasvaan laitteet ja vaih dan lamput. Nykyään luen ja kuuntelen enemmän kuin opikeluaikoina. Viimeiset kirjat leuttuna on "Valmennuk sella voittoon", "Elämän peliä" ja "Huipulle uusin eväin". Mikä on paras tapa rentoutua? What is the best way to relax? Sauna ja uinti! Siihen sopiva limppari!

Millainen valmentajaurasi on ja mikä on koulutuksesi?/ What is your coaching career like and what is your education?

Laji/ discipline Alppi Kerro taustastasi urheilijana ja meriitit tässä tai muussa lajissa?/ Tell us about your background as an athlete and merits in this or any other sport?

Mitkä ovat vahvuutesi valmentajana ja mitä pystyt antamaan valmennettavil le? What are your strengths as a coach and what can you give to the athletes?

Mitkä ovat harrastuksesi vapaa-ajalla? What are your hobbies in your free time?

Mitä edellytät urheilijoilta ja mitkä ovat tavoitteet? What do you expect from athletes and what are your goals?

Miten näihin tavoitteisiin päästään jos sinulla on ”vapaat kädet” toteuttaa valmennusta? How do you achieve these goals if you have a ”free hand” to implement coaching?

Omasta urheilusta ei jäänyt kerrottavaa, sillä silloin ei vielä ollut alppikouluja, vaan Kuopion urheiluakatemi an alppihiihtovalmennusta pyöritti Pekka Korja. Meitä laskijoita olikin lähes kymmenen. Paras sijoitus lienee Syöksyn nuorten SM hopea.

Minulla on kyky katsoa kauempaa ja nähdä kokonaisuus. Minun valmennettavat on maan parhaita valmentajia ja asiantuntijoita! Osaavia coutseja kaikki, jotka tekevät osallistuvaa asantuntijatyötä intohimoisesti.

Lasten kanssa puuhasteluun menee vielä suurin osa vapaa-aikaa. Nykyään hiihto, golf, kuntosali, rullaluistelu ja jääkiekko on mieluisia harrastuksia.

Hyvä valmentaja osaa käsitellä urheilijoita niin ettei kynt tilä pala molemmista päistä ja liekki kasvaa!

Jokaisen ihmisen liekki kasvaa, kun tekeminen on sopi van haastavaa ja kehittävää. Ihminen jaksaa harjoitella ja kuunnella kehoa paremmin, kun tekeminen on omaeh toista ja sopivan kannustavassa ilmapiirissä toteutettua. Urheilija saavuttaa paremmin tavoitteensa, kun hän on ne itse asettanut ja ovat tavoitteet ovat syntyneet omasta oivalluksesta. Urheilijalle onkin löydettävä sopivat harjoit teet taitotason kehittämiseen ja autettava huomaamaan oma kehittyminen.

Vastuualue/ responsible

Valmennuspäällikkö

Kuvaajat: Vuosi kuusamossa valokuvauslinja, Kristiina Silver, Seppälän koulukuvat  mika.pelli@kuusamo.fi
VRUA VALMENTAJAT JA ASIANTUNTIJAT Vaikuttavaa vakuutusmeklarointia soderbergpartners.fi Hoidamme vakuutus- ja vahinkoasioita puolestasi sekä pidämme huolta, että yrityksesi käytössä on aina markkinoiden paras vakuutusturva kustannustehokkaaseen hintaan. 64

MAGNUS BRODIN

Age/ ikä 51

Kuka olet ja mistä tulet?/ Who are you and where do you come from?

Millainen valmentajaurasi on ja mikä on koulutuksesi?/ What is your coaching career like and what is your education?

A laplander guy from Tärna by. Skiing is my religion.

I been coaching since 1994 in schools in Sweden and Norway. National teams Denmark Island Finland. Education Swedish alpin trainer step 1 to 3Norway alpin trainer step 1 to 3.Croatia alpin training step 1.

Mikä on paras tapa rentoutua? What is the best way to relax? Mountain hiking

Laji/ discipline Alppi

Kerro taustastasi urheilijana ja meriitit tässä tai muussa lajissa?/ Tell us about your background as an athlete and merits in this or any other sport?

Mitkä ovat vahvuutesi valmentajana ja mitä pystyt antamaan valmennettaville? What are your strengths as a coach and what can you give to the athletes?

Mitkä ovat harrastuksesi vapaa-ajalla? What are your hobbies in your free time?

Mitä edellytät urheilijoilta ja mitkä ovat tavoitteet? What do you expect from athletes and what are your goals?

Miten näihin tavoitteisiin päästään jos sinulla on ”vapaat kädet”toteuttaa valmennusta? How do you achieve these goals if you have a “free hand” to implement coaching?

I was i tärnaby skidhem 3 years and after that I quit because of injuries.

Im a possitive and hardworking coach. I'm good at talking to athletes so the can understand what and why we are training different things. I can provide a positive atmosphere where I think the athletes always can produce their best. . i.

Fishing and hunting

Athletes must always be prepared for everything no details are to small. Own equipment etc.My short-term goal is to make Ruka school nr 1 in finland. We must get athletes in world ranking better than 150.

Possitive atmosphere in all training.Always be prepared for everything. Training in different hills and surfaces. Challenging course settings.Try not to always be training the hardest but the smartest.

Vastuualue/ responsible Head coach Instragam osoite?

TERO MANNINEN

Age/ ikä 35 Kuka olet ja mistä tulet?/ Who are you and where do you come from?

Millainen valmentajaurasi on ja mikä on koulutuksesi?/ What is your coaching career like and what is your education?

Mikä on paras tapa rentoutua? What is the best way to relax?

Kotikeskus Häkärinteiltä aina Vuokatin kautta Rukalle 22 vuoden aikana

Vuodesta 2007 eteenpäin hiihtokoulun ohjaajasta aina akatemian valmentajaksi asti

Mozart - Piano sonata no.16

Lumilauta Kerro taustastasi urheilijana ja meriitit tässä tai muussa lajissa?/ Tell us about your background as an athlete and merits in this or any other sport?

Laji/ discipline

Mitkä ovat vahvuutesi valmentajana ja mitä pystyt antamaan valmennettaville? What are your strengths as a coach and what can you give to the athletes?

Mitkä ovat harrastuksesi vapaa-ajalla? What are your hobbies in your free time?

Mitä edellytät urheilijoilta ja mitkä ovat tavoitteet? What do you expect from athletes and what are your goals?

Miten näihin tavoitteisiin päästään jos sinulla on ”vapaat kädet” toteuttaa valmennusta? How do you achieve these goals if you have a ”free hand” to implement coaching?

Vastuualue/ responsible

Itse myös aikanaan Sotkamon urheilulukiosta lumilautalinjalta valmistunut, ja muutaman maailmancupin big airin kiertänyt

Toivottavasti omista kokemuksista ja näkemyksistä lajin parissa on hyötyä myös nuoremmalle porukalle

Lumisurffaus ja maastopyöräily

Tehdään asiat kunnolla ja tavoitellaan sitä korkeinta taitotasoa, johon olisi mahdollisuus päästä

Opetellaan oppimaan mahdollisimman omatoimiseksi, mutta pyytäämään kuitenkin apua pienellä kynnyksellä

Akatemiavalmentaja

 mange.brodin@gmail.com
 tero.manninen@edukmo.fi
VRUA VALMENTAJAT JA ASIANTUNTIJAT 65

ANTTI KORAMO

 antti.koramo@gmail.com

Age/ ikä

Kuka olet ja mistä tulet?/ Who are you and where do you come from?

Millainen valmentajaurasi on ja mikä on koulutuksesi?/ What is your coaching career like and what is your education?

Mikä on paras tapa rentoutua? What is the best way to relax?

laji/ discipline

Kerro taustastasi urheilijana ja meriitit tässä tai muussa lajissa?/ Tell us about your background as an athlete and merits in this or any other sport?

Mitkä ovat vahvuutesi valmentajana ja mitä pystyt antamaan valmennettavil le? What are your strengths as a coach and what can you give to the athletes?

Mitkä ovat harrastuksesi vapaa-ajalla? What are your hobbies in your free time?

Mitä edellytät urheilijoilta ja mitkä ovat tavoitteet? What do you expect from athletes and what are your goals?

Miten näihin tavoitteisiin päästään jos sinulla on ”vapaat kädet” toteuttaa valmennusta? How do you achieve these goals if you have a ”free hand” to implement coaching?

Vastuualue/ responsible

ROMAN ROZMAN

36

Olen Koramon Antti ja olen päätynyt takaisin lähtöpistee seen eli Kuusamoon 10 vuoden Lapin reissun jälkhen.

Oma valmentajaurani on ollut varsin lyhyt ja ytimekäs. Koulutukseltani olen yhteiskuntatieteiden maisteri, joten alppivalmentajan työ on luonnollinen jatkumo akateemi selle uralle.

Riippuu varmaan tilanteesta. :)

Alppi

Laskin aktiiviaikoinani Rukan alppikoulussa ja oma urani päättyi loukkaantumiseen. Ilmeisesti jotain jäi hampaan koloon, kun löytää täältä itsensä. Lehteen painamisen arvoisia urheilumeriittejä ei ole.

Omat vahvuuteni ovat varmaan urheilijoiden kohtaami nen sekä heidän kehityskohteidensa löytäminen. Toivon, että pystyn pitämään homman aitona. Toisin sanoen ruokittua urheilijan sisäistä motivaatiota lajia kohtaan.

Vapaa ajalla tulee näppäiltyä kaikenlaisia soittimia ja käytyä retkeilemässä.

Urheilijoilta odotan laadukasta itseohjautuvuutta sekä vastuunottoa omista tekemisistä ja suorituksista. Tavoit teenani on kasvattaa nuorista hyviä ihmisiä, jotka tekevät elämässä ja urheilussa hyviä päätöksiä myös itsenäisesti sitten, kun omat siivet kantavat.

Yritän antaa urheilijoille työkaluja ja luoda olosuhteita, jotka vievät heitä eteenpäin valitsemallaan tiellä.

Yläkouluikäisten valmennus sekä valtakunnallinen yläkoululeiritys.

Age/ ikä 61

Kuka olet ja mistä tulet?/ Who are you and where do you come from?

Millainen valmentajaurasi on ja mikä on koulutuksesi?/ What is your coaching career like and what is your education?

Mikä on paras tapa rentoutua? What is the best way to relax?

I am alpine skiing coach. I am coming from Slovenia.

I coached all different categories and also disciplines of alpine skiing during my career. I was working with kids all the way up to athletes with World Cup wins. My educati on is alpine skiing coach pro.

My best way to relax is just walk the dog out in the natur.

Laji/ discipline Alppi

Kerro taustastasi urheilijana ja meriitit tässä tai muussa lajissa?/ Tell us about your background as an athlete and merits in this or any other sport?

Mitkä ovat vahvuutesi valmentajana ja mitä pystyt antamaan valmennettavil le? What are your strengths as a coach and what can you give to the athletes?

Mitkä ovat harrastuksesi vapaa-ajalla? What are your hobbies in your free time?

Mitä edellytät urheilijoilta ja mitkä ovat tavoitteet? What do you expect from athletes and what are your goals?

Miten näihin tavoitteisiin päästään jos sinulla on ”vapaat kädet” toteuttaa valmennusta? How do you achieve these goals if you have a ”free hand” to implement coaching?

Vastuualue/ responsible

I appreciate hard work. But I believe that a way to train smarter always exist, trying to keep progress steady, pushing forward and staying vigilant when things be came too familiar. I was coaching different generations of young athlets who won 13 medals at Junior World Championships, some of them were later successeful at World Cup too.

I have a lot of experience with all categories and dis ciplines of alpine skiing. I know what it takes to become world cup racer of the highest range. I know all the way, extremly challenging and demanding path which is forward, but never straight.

Skiing, hiking and mountaineering, long walk with my dog.

Absolute commitment to alpine skiing, strong passion to achieve the best possible results according to their level.

I believe that Ruka Alpine School and Akademie already have right program and sufficient knowleadge to offer. Maximum development of their potentials is enabled for all athletes with strong desire.

Ruka Academy team, responsible for the competitor Santeri Kiiveri.

 romanrozman@siol.net
VRUA VALMENTAJAT JA ASIANTUNTIJAT 66

SAKU TIILIKAINEN

Age/ ikä 32

Kuka olet ja mistä tulet?/ Who are you and where do you come from?

Millainen valmentajaurasi on ja mikä on koulutuksesi?/ What is your coaching career like and what is your education?

Mikä on paras tapa rentoutua? What is the best way to relax?

Olen Mikkelistä kotoisin oleva lumilautailija, joka on saanut hienon ammatin samaisen lajin parista.

Olen koulutukseltani Liikunnanohjaaja (AMK). Valmenta jaurani alkoi Vuokatti-Ruka urheiluakatemian yläkoululeiri vetäjänä liikunnanohjaaja opiskeluiden ohella. Leirejä pidin kolme vuotta jonka jälkeen sain paikan akatemian lukioikäisten valmentajana.

Lumilautailu ja kitaran soittaminen.

Laji/ discipline Lumilauta

Kerro taustastasi urheilijana ja meriitit tässä tai muussa lajissa?/ Tell us about your background as an athlete and merits in this or any other sport?

Mitkä ovat vahvuutesi valmentajana ja mitä pystyt antamaan valmennettavil le? What are your strengths as a coach and what can you give to the athletes?

Mitkä ovat harrastuksesi vapaa-ajalla? What are your hobbies in your free time?

Mitä edellytät urheilijoilta ja mitkä ovat tavoitteet? What do you expect from athletes and what are your goals?

Miten näihin tavoitteisiin päästään jos sinulla on ”vapaat kädet”toteuttaa valmennusta? How do you achieve these goals if you have a ”free hand” to implement coaching?

IOlen lumilautaillut vuodesta 1998 lähtien ja edelleen lasken aktiivisesti. Parhaimmat meriitit kisarintamalla lumilautailussa taitaa olla Nuorten mm-kisoissa 5. Sija big Airissa sekä kahdesti olen sijoittunut 3. Sijalle SM-kisois sa slopestylessa miesten sarjassa.

Urheilijoiden ja varsinkin nuorten kanssa toimiminen on minulle luontevaa. Minulla on pitkä tausta lajin parissa joka auttaa todella paljon lajivalmennuksessa. Itsekin urheilulukio taipaleen käyneenä pystyn samaistumaan valmennettaviin ja pystyn tukemaan ja opastamaan heitä kokonaisvaltaisesti.

Lumilautailu, skeittaus, musiikin kuuntelu ja soittaminen.

Odotan urheilijoilta oma-aloitteisuutta ja intohimoa lajia kohtaan.

Antamalla tarpeeksi vapautta laskijoille toteuttaa itseään sekä arvostamalla urheilijaa sellaisena kuin hän on. Opastaa urheilijaa löytämään itse vastaus kysymyksiin.

Akatemian Lumilautavalmentaja, nuorten MJ valmentaja Instragam osoite? @kuosmane

Vastuualue/ responsible

PASI LAITAKARI

Age/ ikä 53

Kuka olet ja mistä tulet?/ Who are you and where do you come from? Koutsi stadista

Millainen valmentajaurasi on ja mikä on koulutuksesi?/ What is your coaching career like and what is your education?

27 vuotta valmentajana joista n20 vuotta eri maajouk kueissa.6 vuotta koulujen ja akatemioiden valmentajana. Ammatti valmentaja tutkinto vuonna 1999 ja nyt uudel leen koulussa päivittämässä tietotaitoa.(VAT)

Mikä on paras tapa rentoutua? What is the best way to relax? Lähteä merelle

Laji/ discipline alppi

Kerro taustastasi urheilijana ja meriitit tässä tai muussa lajissa?/ Tell us about your background as an athlete and merits in this or any other sport?

Mitkä ovat vahvuutesi valmentajana ja mitä pystyt antamaan valmennettavil le? What are your strengths as a coach and what can you give to the athletes?

Nuorena harrastin monipuolisesti eri lajeja. Lätkä

Kokemus. Oon nähnyt kaiken (kahdesti).

Mitkä ovat harrastuksesi vapaa-ajalla? What are your hobbies in your free time? Veneily

Mitä edellytät urheilijoilta ja mitkä ovat tavoitteet? What do you expect from athletes and what are your goals?

Hoida oma tonttisi, niin mennään yhdessä eteenpäin, askel kerrallaan.

Vastuualue/ responsible Akatemiavalmentaja

 saku.tiilikainen@edukmo.fi
VRUA VALMENTAJAT JA ASIANTUNTIJAT  pasi.laitakari@edukmo.fi
67

JONATHAN MCPHAIL

Age/ ikä

Kuka olet ja mistä tulet?/ Who are you and where do you come from?

Millainen valmentajaurasi on ja mikä on koulutuksesi?/ What is your coaching career like and what is your education?

Mikä on paras tapa rentoutua? What is the best way to relax?

33

United Kingdom

BSc. (Hons) Sport and Exercise Science MSc. Biology of Physical ActivityPh.D. Candidate in Sport Sciences.

Turn off my phone.

laji/ discipline

Asiantuntija Kerro taustastasi urheilijana ja meriitit tässä tai muussa lajissa?/ Tell us about your background as an athlete and merits in this or any other sport?

Mitkä ovat vahvuutesi valmentajana ja mitä pystyt antamaan valmennettavil le? What are your strengths as a coach and what can you give to the athletes?

Mitkä ovat harrastuksesi vapaa-ajalla? What are your hobbies in your free time?

Mitä edellytät urheilijoilta ja mitkä ovat tavoitteet? What do you expect from athletes and what are your goals?

Miten näihin tavoitteisiin päästään jos sinulla on ”vapaat kädet” toteuttaa valmennusta? How do you achieve these goals if you have a ”free hand” to implement coaching?

Pretty average at most sports! Currently enjoying the challenge of learning to skateboard.

Working together in a team to help create and deliver an environment for athletes to realize their potential.

Playing sports, listening to music and podcasts, reading and spending time with friends and family when possible.

Being accountable, making the most of their opportuni ties, reflect, self-awareness, having a good attitude and willing to help others.

Surround myself with good coaches, invest in myself and my skills, work on my weaknesses, develop trust and set the right example.

Freeski and Snowboard National Team/Academy Instragam osoite? jon_mcphail

Vastuualue/ responsible

KEIJO PALANDER

Age/ ikä 54

Kuka olet ja mistä tulet?/ Who are you and where do you come from?

Millainen valmentajaurasi on ja mikä on koulutuksesi?/ What is your coaching career like and what is your education?

Palander Torniosta

Lähellä alppihiihtoa 40v. Elämän koulu

Olla tallissa robamassa Laji/ discipline alppi Kerro taustastasi urheilijana ja meriitit tässä tai muussa lajissa?/ Tell us about your background as an athlete and merits in this or any other sport?

Mikä on paras tapa rentoutua? What is the best way to relax?

Yritys oli kovaa vähän kaikissa lajeissa

Mitkä ovat vahvuutesi valmentajana ja mitä pystyt antamaan valmennettavil le? What are your strengths as a coach and what can you give to the athletes?

Mitkä ovat harrastuksesi vapaa-ajalla? What are your hobbies in your free time?

Mitä edellytät urheilijoilta ja mitkä ovat tavoitteet? What do you expect from athletes and what are your goals?

Pysytään totuudessa. Asennetta

Omakoti talo

Silloin kun vedetään niin vedetään täysillä. Hyvä sijoitus maailman cupissa.

Vähän vaikea vielä sanoa mut positiivisen kautta mentäis. Vastuualue/ responsible

Miten näihin tavoitteisiin päästään jos sinulla on ”vapaat kädet” toteuttaa valmennusta? How do you achieve these goals if you have a ”free hand” to implement coaching?

Huolto/valmentaja

 kekepalander68@gmail.com
VRUA VALMENTAJAT JA ASIANTUNTIJAT 68

JUHA MOURUJÄRVI

Age/ ikä 31

Kuka olet ja mistä tulet?/ Who are you and where do you come from?

Millainen valmentajaurasi on ja mikä on koulutuksesi?/ What is your coaching career like and what is your education?

Olen Juha Mourujärvi tulen Kuusamosta ja olen kasvanut Rukan läheisyydessä.

Aloitin valmennusurani n. 7 vuotta sitten seuravalmen nuksen parissa ja seuraavaksi valmennuskokemusta karttui erilaisten leirien kautta. Nyt aloitan kolmatta vuotta täyspäiväisenä valmentajana. Viimeistelen opintojani ammattikorkeakoulussa ja valmistun liikunta-alan ammat tilaiseksi. Opinnot ovat olleet tärkeässä osassa työtäni, sillä ne ovat tukeneet työtäni ja antaneet tietotaitoa työtehtäviin.

Mikä on paras tapa rentoutua? What is the best way to relax? Lepo laji/ discipline freeski

Kerro taustastasi urheilijana ja meriitit tässä tai muussa lajissa?/ Tell us about your background as an athlete and merits in this or any other sport?

Mitkä ovat vahvuutesi valmentajana ja mitä pystyt antamaan valmennettavil le? What are your strengths as a coach and what can you give to the athletes?

Mitkä ovat harrastuksesi vapaa-ajalla? What are your hobbies in your free time?

Freeskilajia olen harrastanut yli 10 vuotta ja kilpailin lajissa kansallisella ja kansaivälisellä tasolla.

Olen määrätietoinen, luotettava ja halu kehittyä koko ajan valmentajana. Pystyn antamaan urheilijoille työkalut menestyä omassa lajissaan ja elämässä.

Kamppailulajit

Mitä edellytät urheilijoilta ja mitkä ovat tavoitteet? What do you expect from athletes and what are your goals?

Määrätietoisen ja säännöllisen harjoittelun kautta, jossa on otettu huomioon urheilijan tavoitteet.

Rehellisyyttä, avoimuutta ja halua tehdä töitä omien tavoitteiden eteen. Tavoitteena on olla tukemassa ja auttamassa urheilijaa, jotta hän saavuttaisi tavoitteensa. Miten näihin tavoitteisiin päästään jos sinulla on ”vapaat kädet ” toteuttaa valmennusta? How do you achieve these goals if you have a ”free hand” to implement coaching?

Vastuualue/ responsible

Ruka freeskiakatemian päävalmentaja. Akatemia- ja yläkoulu urheilijat. Instragam osoite? Juhamou

EETU VIRRANNIEMI

Age/ ikä 36

Kuka olet ja mistä tulet?/ Who are you and where do you come from?

Olen Eetu Kuusamosta. Millainen valmentajaurasi on ja mikä on koulutuksesi?/ What is your coaching career like and what is your education?

Mikä on paras tapa rentoutua? What is the best way to relax?

Aluksi seuravalmentajana 4 vuotta. Sen jälkeen FIS-tasol la alppikouluvalmentajana vuodesta 2013. Koulutus on Liikuntatieteiden maisteri.

Raskas liikunta ja hyvät unet.

Laji/ discipline Alppi Kerro taustastasi urheilijana ja meriitit tässä tai muussa lajissa?/ Tell us about your background as an athlete and merits in this or any other sport?

Mitkä ovat vahvuutesi valmentajana ja mitä pystyt antamaan valmennettavil le? What are your strengths as a coach and what can you give to the athletes?

Mitkä ovat harrastuksesi vapaa-ajalla? What are your hobbies in your free time?

Mitä edellytät urheilijoilta ja mitkä ovat tavoitteet? What do you expect from athletes and what are your goals?

Miten näihin tavoitteisiin päästään jos sinulla on ”vapaat kädet”toteuttaa valmennusta? How do you achieve these goals if you have a “free hand” to implement coaching?

Aloitin harrastamisen seurassa 8-vuotiaana. Innostusta ja kehitystä oli sen verran että pääsin Rukan alppikou luun. Parhhaat saavutukset on muutamat SM-kultamitalit lasten ja nuorten U14-U20 sarjoista. Lisäksi muutamia FIS kilpailuvoittoja ja edustuksia nuorten arvokisoissa.

Avoimuus, vuorovaikutus, asiallisuus ja turvallisuus. Tavoitteena on valmentautumista tukeva hyvä ilmapiiri.

Perheen kanssa tekeminen ja kestävyysliikunta.

Tavoitteena on että realistisen tavoitteenasettelun pohjal ta voidaan määrittää toiminnan sisällöt joihin urheilija sitoutuu.

Vaatii jatkuvaa ja hyvää vuorovaikutusta, jotta urheilija pääsee selville siitä mitä haluaa ja että valmentaja pää see selville siitä, miten voi urheilijaa parhaiten auttaa.

Toinen aste Instagram osoite? eejovirr

Vastuualue/ responsible

 juha.mourujarvi@edukmo.fi
 eetu.virranniemi@edukmo.fi
VRUA VALMENTAJAT JA ASIANTUNTIJAT 69

KAISA JAUHIAINEN

Age/ ikä

Kuka olet ja mistä tulet?/ Who are you and where do you come from?

Millainen valmentajaurasi on ja mikä on koulutuksesi?/ What is your coaching career like and what is your education?

Mikä on paras tapa rentoutua? What is the best way to relax?

Kerro taustastasi urheilijana ja meriitit tässä tai muussa lajissa?/ Tell us about your background as an athlete and merits in this or any other sport?

Mitkä ovat vahvuutesi valmentajana ja mitä pystyt antamaan valmennettavil le? What are your strengths as a coach and what can you give to the athletes?

37

Kaisa Jauhiainen, kotoisin alun perin Lieksasta, Pohjois-Karjalasta.

Koulutukseltani olen kasvatustieteen maisteri luo kanopettajakoulutuksesta. Myöhemmin pätevöidyin vielä erityisopettajaksi ja erityisluokanopettajaksi. Jo nuoresta pitäen olen toiminut valmentajana hiihdossa, suunnistuk sessa ja koiraurheilun parissa. Pari vuotta sitten pätevöi dyin sertifioiduksi psyykkiseksi valmentajaksi.

Lepo, luonto, hyvä ruoka ja agility.

Olen kilpaurheillut koko ikäni eri kestävyyslajeissa saa vuttaen niistä kymmeniä SM-mitaleja nuorten sarjoissa. Aikuisiällä olen kilpaillut koiraurheilussa, josta myös SMmitaleita ja yksi MM-hopea.

Innostuneisuus, positiivisuus ja aito välittäminen. Psyykkisenä valmentajana autan urheilijoita löytämään keinot, joilla tukea ja vahvistaa henkistä hyvinvointia ja suorituskykyä, uskomaan itseensä vaikeinakin hetkinä sekä loistamaan itselle tärkeissä tilanteissa. Tapaamisissa minulla aina yhtenä tavoitteena on, oli tilanne mikä tahan sa, että urheilija on tapaamisen jälkeen voimaantuneem pi ja usko itseen vahvistuneempi. Ja tässä uskon olevani aika hyvä.

Mitkä ovat harrastuksesi vapaa-ajalla? What are your hobbies in your free time? Agility ja monipuolinen urheilu.

Mitä edellytät urheilijoilta ja mitkä ovat tavoitteet? What do you expect from athletes and what are your goals?

Toivon, että jos ja kun urheilija kohtaa haasteita tai mitä tahansa muuta matkan varrella, kukaan ei jäisi niiden kanssa yksin vaan, että niistä tultaisiin avoimesti puhu maan valmentajille tai esim. minulle. Asioille on paljon tehtävissä, jos niistä vaan ollaan tietoisia.

Vastuualue/ responsible Psyykkinen valmennus.

VRUA VALMENTAJAT JA ASIANTUNTIJAT
 Kaisa.Jauhiainen@kuusamo.fi
70

EMIL ABDULLIN

Age/ ikä 33

Kuka olet ja mistä tulet?/ Who are you and where do you come from?

Millainen valmentajaurasi on ja mikä on koulutuksesi?/ What is your coaching career like and what is your education?

Olen Emil, kotoisin Ufa:sta (Venäjä)

Blaidi - rullaluistelukoulun ohjaaja, Pikazu - laskettelukerhon ohjaaja, hiihdonopettaja. Valmentaja-ammattitutkinto.

Mikä on paras tapa rentoutua? What is the best way to relax? Uni Laji/ discipline freeski

Kerro taustastasi urheilijana ja meriitit tässä tai muussa lajissa?/ Tell us about your background as an athlete and merits in this or any other sport?

Mitkä ovat vahvuutesi valmentajana ja mitä pystyt antamaan valmennettaville? What are your strengths as a coach and what can you give to the athletes?

Olen FreeStyle hiihtäjä, aloitin lasketella 15-vuotiaana, Venäjän mestari 2020 - big air, Venäjän Maajoukkue2011-13.

Olen harrastanut useita lajeja, ja haluan jakaa osaamiseni ja kokemukseni.

 mariostunt@mail.ru

Mitkä ovat harrastuksesi vapaa-ajalla? What are your hobbies in your free time?

Mitä edellytät urheilijoilta ja mitkä ovat tavoitteet? What do you expect from athletes and what are your goals?

Miten näihin tavoitteisiin päästään jos sinulla on ”vapaat kädet” toteuttaa valmennusta? How do you achieve these goals if you have a ”free hand” to implement coaching?

Bleidaus, pyöräily, vesilautailu, lumilautailu.

Yhteisymmärrys ja yhteistyö urheilijoiden kanssa, ja pyrkimys oppia mahdollisimman paljon yhdessä tavoitteiden saavuttamiseksi.

Treenaamalla

Vastuualue/ responsible Freeski/ Temput

OLLI JYLHÄ

Age/ ikä 30

Kuka olet ja mistä tulet?/ Who are you and where do you come from?

Millainen valmentajaurasi on ja mikä on koulutuksesi?/ What is your coaching career like and what is your education?

Vuokatissa kasvanut talvilajien rakastajaksi.

Lapin amkista valmistunut liikunnanohjaajaksi 2016 ja erikoistunut kilpa ja huippu-urheiluun. Rovaniemellä tuli tehtyä valmennus hommia painonnostosta lentopallojoukkueen psyykkisenä valmentajana. Juniori jääkiekon parissa tuli vietettyä eniten tunteja. Lumilautailijoiden Nuorten olympiavalmentajana olin Vuokatissa 2018-2019 ja muutin karavaanin mukana Kuusamoon. Nykyjään life coachina Vuokatti Ruka urheiluakatemissa.

Mikä on paras tapa rentoutua? What is the best way to relax?

Hengitellä pitkään ja syvään

Asiantuntija Kerro taustastasi urheilijana ja meriitit tässä tai muussa lajissa?/ Tell us about your background as an athlete and merits in this or any other sport?

Laji/ discipline

Mitkä ovat vahvuutesi valmentajana ja mitä pystyt antamaan valmennettaville? What are your strengths as a coach and what can you give to the athletes?

Mitkä ovat harrastuksesi vapaa-ajalla? What are your hobbies in your free time?

Mitä edellytät urheilijoilta ja mitkä ovat tavoitteet? What do you expect from athletes and what are your goals?

Miten näihin tavoitteisiin päästään jos sinulla on ”vapaat kädet” toteuttaa valmennusta? How do you achieve these goals if you have a ”free hand” to implement coaching?

Vastuualue/ responsible

Kovin meriitti on MM-pronssia kengän potkaisussa ja 73 wingsiä alle tunnissa. Eniten tunteja on käytetty jääkiekon parissa ja suht tosissaan tahkottu vielä 23-vuotiaaksi. Joskus jotakin voittanutkin.

Tekemisen asenne ja elämisen ilo. Jos niitä saisi tartutettua porukkaan.

Erä, lätkä, alaspäin tuleminen, tuumailu, kokkailu ja musiikista nauttiminen.

Avointa mieltä tekemisessä, uskallusta epäonnistua ja ottaa ne hyvinä opetuksena. Virheistä oppii. Haluan kehittyä kaikilla elämän osa-alueilla. Ravinto, fysiikkaa ja psyykkinen puoli kiinnostaa.

Turvallinen harjoittelu ympäristö ja hyvä ryhmähenki missä tuetaan ja pusketaan kavereita. Tehdään harjoituksia mitkä ei ole entuudestaan tuttuja.

Fysiikka treenit, elämänhallinta ja yläkoululeiritykset.

 olli.jylha@edukmo.fi
VRUA VALMENTAJAT JA ASIANTUNTIJAT 71

HEIKKI VALLIONIEMI

Age/ ikä 25

Kuka olet ja mistä tulet?/ Who are you and where do you come from?

Millainen valmentajaurasi on ja mikä on koulutuksesi?/ What is your coaching career like and what is your education?

Mikä on paras tapa rentoutua? What is the best way to relax?

Olen Heikki Vallioniemi ja olen asunut Kuusamossa koko ikäni.

Olen toiminut freeskivalmentajana RukaSlalomissa vuodesta 2013.

Ulkoilu

Laji/ discipline Freeski

Kerro taustastasi urheilijana ja meriitit tässä tai muussa lajissa?/ Tell us about your background as an athlete and merits in this or any other sport?

 heikki.vallioniemi@edukmo.fi

Mitkä ovat vahvuutesi valmentajana ja mitä pystyt antamaan valmennettavil le? What are your strengths as a coach and what can you give to the athletes?

Mitkä ovat harrastuksesi vapaa-ajalla? What are your hobbies in your free time?

Mitä edellytät urheilijoilta ja mitkä ovat tavoitteet? What do you expect from athletes and what are your goals?

Miten näihin tavoitteisiin päästään jos sinulla on ”vapaat kädet”toteuttaa valmennusta? How do you achieve these goals if you have a ”free hand” to implement coaching?

Aloitin alppihiihdon 8-vuotiaana RukaSlalomissa ja samal la pelasin jalkapalloa Kuusamon pallokarhuissa. Lopulta hyppyrit ja freestyle hiihto alkoi kiinnostaa ja alppi ja jalkkis jäi pois 12-vuotiaana. Aluksi parkkia tuli laskettua ihan omaksi huviksi kavereiden ja veljien kanssa. Sitten sitä huomasi että tässähän alkaa olla ihan hyvä ja aloitin kisaamisen.

Minulta löytyy paljon kokemusta lajin parissa urheilijana tuomarina sekä valmentajana. Kattavan lajitietämyksen sekä virheiden ja kokemuksien avulla pystyn ohjaaman tulevia laskijoita oikeaan suuntaan.

Laskettelu, Frisbeegolf, Kuntosali ja vähän kaikkea

Kun treenataan niin opetellaan tekemään ne tärkeimmät hommat niin hyvin kuin mahdollista sekä siinä ohessa muistetaan pitää hauskaa.

Luodaan urheilijoille kannustava ja hyvä ilmapiiri treenei hin missä jokainen saa onnistua ja epäonnistua. Tavoit teet urheilijoille pidetään sopivan haastavina, jolloin he kehittyvät ja mielenkiinto pysyy yllä.

Vastuualue/ responsible Akatemia ja yläkoulu

KRISTIINA NISULA

Age/ ikä 30

Kuka olet ja mistä tulet?/ Who are you and where do you come from?

Millainen valmentajaurasi on ja mikä on koulutuksesi?/ What is your coaching career like and what is your education?

Mikä on paras tapa rentoutua? What is the best way to relax?

Laji/ discipline

Kerro taustastasi urheilijana ja meriitit tässä tai muussa lajissa?/ Tell us about your background as an athlete and merits in this or any other sport?

Mitkä ovat vahvuutesi valmentajana ja mitä pystyt antamaan valmennettavil le? What are your strengths as a coach and what can you give to the athletes?

Mitkä ovat harrastuksesi vapaa-ajalla? What are your hobbies in your free time?

Mitä edellytät urheilijoilta ja mitkä ovat tavoitteet? What do you expect from athletes and what are your goals?

Kristiina Nisula ja Oulusta lähtöisin. Asunut Münchenissä ja Vuokatissa käynyt urheilu-lukion.

Koulutukseltani olen liikunnanohjaaja AMK ja aikasempaa valmennus kokemusta minulla on seura- sekä leirival mennuksesta. Lisäksi olen toiminut erilaisissa lumilautailuun liittyvissä projekteissa.

Avantouinti ja jooga ovat huippuja rentoutumisen keinoja arjessa.

Lumilauta

Olen toiminut maajoukkueen palveluksessa useita vuo sia ja kierrellyt maailmalla mm. maailman cupin kisoissa ja muissa kutsu kisoissa. Lajit joissa kilpailin olivat Big air sekä Slopestyle.

Yhtenä vahvuutena pidän ehdottomasti omaa koke musta omalta urheilu-uralta. Kokemukseni myötä toivon pystyväni tarjoamaan tietämystä ja työkaluja heidän urheilu-uralle.

Lumilautailun lisäksi kiipeily ja surffaus.

Tavoitteena on auttaa urheilijoita löytämään heidän omat vahvuudet ja vahvistamaan niitä vahvistamalla itsetunte musta ja luottamusta omalla polullaan kohti heidän omia tavoitteitaan. Edellytys on laadukas ja monipuolinen tekemisen meininki päivittäisessä valmennuksessa, jotta tavoitteisiin päästään.

Miten näihin tavoitteisiin päästään jos sinulla on ”vapaat kädet”toteuttaa valmennusta? How do you achieve these goals if you have a ”free hand” to implement coaching?

Vastuualue/ responsible

Kannatan monipuolisia liikunnallisia taitoja jo jotta tavoit teisiin päästään on suorituspaikkojen oltava myös hyväs sä kunnossa. Luomalla toimintaympäristö sekä treenit monipuolisina pidetään harjoittelu mielenkiintoisena ja täten myös hyvä fiilis on taattu.

Lumilautavalmentaja

 Kristiina.nisula@edukmo.fi
VRUA VALMENTAJAT JA ASIANTUNTIJAT 72

JUSSI MONONEN

Age/ ikä 35

Kuka olet ja mistä tulet?/ Who are you and where do you come from?

Millainen valmentajaurasi on ja mikä on koulutuksesi?/ What is your coaching career like and what is your education?

Nimeni on Jussi Mononen ja tulen Valkeakoskelta.

Ensimmäistä kertaa valmensin 2010. Kaikki alkoi Rukan kesäleiriltä. Lunta oli säilötty kauden jälkeeen ja peitot avattiin Kesäkuussa. Ensimmäinen valmentaja kokemus oli hyvin miellyttävä. Niin aikoihin laskin vielä itsekkin aktiivisesti, mutta päästessäni seuraamaan muiden ohessa n.12 vuotiaita Patjaa (Aleksi), Kangasta (Joona) ja Ollillaa (Antti), ymmärsin, että on tässä pikku hiljaa hyvä alkaa keskittyä johonkin muuhunkin, koska nämä kaverit tulevat kohta ohi :) Vakituisena leirivalmentajana aloitin 2012 ja täysipäiväisenä Akatemia valmentajana 2015 Kuusamossa. 2016-2017 Suoritin valmentajana Ammatti tutkinnon. Kesän 2017 ja 2018 työskentelin valmentajana Uudessa Seelannissa Cardronan High Performance Centerissä ja leirivalmentajana Snow Sport New Zealand organiaatiossa. Suomen Freeski Maajoukkueen Pääval mentajana aloitin syksyllä 2018. Tällä hetkellä opiskelen Valmentajaan Erikoisammattitutkintoa.

Luontoon meneminen usein ja jo ennen kuin esimerkiksi väsähtää. Hyvästä pyöräilypäivästä saan myös energiaa pitkäksi aikaa. Sauna se myös lämpiää aikas usein.

Laji/ discipline freeski

Kerro taustastasi urheilijana ja meriitit tässä tai muussa lajissa?/ Tell us about your background as an athlete and merits

Harrastin lapsena paljon ja monipuolisesti mm. jääkiek koa, jalkapalla, yleisurheilua ja tanssia. Jääkiekkoa pela sin noin. 17- vuotiaaksi. Siirtyessäni pelaamaan miesten kanssa 2-divisioonaa ja talvisin kiertäessä viikonloput pelireissuissa ei homma enää napannut, kun samaan aikaan olisi päässyt myös laskemaan.Jääkiekossa tavoite oli tulla NHL maalivahdiksi, mutta kun sitä ei ukkelista tullut en ikinä laittanut laskemiseen sen suurempia tavoitteita. Parasta oli kuvata pätkiä kavereiden kanssa. Parhaimmillani taisin olla Austrian Openin top 10 ja Euro pean Openin semifinaaleissa. Toki kansallisssa kisoissa tuli myös podiumeja ja olisinko jopa jokun reilikilpailun voittanutkin. Vapaalaskuupuolen uran ehdoton huippu hetki oli sitten Freekinriden voitto 2014 Isosyötteellä :)

Mitkä ovat vahvuutesi valmentajana ja mitä pystyt antamaan valmennettavil le? What are your strengths as a coach and what can you give to the athletes?

Mitkä ovat harrastuksesi vapaa-ajalla? What are your hobbies in your free time?

Mitä edellytät urheilijoilta ja mitkä ovat tavoitteet? What do you expect from athletes and what are your goals?

Miten näihin tavoitteisiin päästään jos sinulla on ”vapaat kädet ”toteuttaa valmennusta? How do you achieve these goals if you have a ”free hand” to implement coaching?

Tekniseltä puolelta mainittavana minulla on silmää ja tietotaitoa analysoida esimerkiksi ponnistusta hyvin tar kasti. Tykkään tehdä töitä ihmisten ja erityisesti nuorten kanssa.

Lempiharrastuksiani ovat: maastopyöräily, pianon ja kita ran soitto, lumisurffaus, lumilautailu, jääkiekko, frisbeegolf ja retkeily.

edellytän urheilijoilta / nuorilta paloa siihen mitä he tekevät. Jos sitä ei ole tai ei oikein tiedä miksi tekee on vaikea päästä oikein mihinkään tavoitteisiin.

Hyvin pyörivällä arjella, jossa ei ole jatkuvasti turhia kes keytyksiä tai tekosyitä. Huomautuksena, että opettelen tätä myös edelleen itse :)

National Team Head Coach Instragam osoite? @jamesbootski

Vastuualue/ responsible

MOOTTORIPYÖRÄHUOLTO
ESPOO 
Mikä on paras tapa rentoutua? What is the best way to relax?
in this or any other sport?
73

SAMI RAITTINEN

Age/ ikä

Kuka olet ja mistä tulet?/ Who are you and where do you come from?

Millainen valmentajaurasi on ja mikä on koulutuksesi?/ What is your coaching career like and what is your education?

Mikä on paras tapa rentoutua? What is the best way to relax?

56

Kuusamolaistunut Porvoolainen hammaslääkäri alppivalmentaja.

2004 aloitin valmentajaurani kotiseurassani Porvoossa Slalom66:n riveissä. 2014 lähtien olen toiminut Ruka Slalomin valmentajana. Kaikki hiihdonopettajakoulutuk set, liiton valmentajakoulutukset ja valmentajan ammatti tutkinto on käytynä.

Laskettelu täydellisellä pinnalla.

Laji/ discipline Alppi

Kerro taustastasi urheilijana ja meriitit tässä tai muussa lajissa?/ Tell us about your background as an athlete and merits in this or any other sport?

Mitkä ovat vahvuutesi valmentajana ja mitä pystyt antamaan valmennettavil le? What are your strengths as a coach and what can you give to the athletes?

Mitkä ovat harrastuksesi vapaa-ajalla? What are your hobbies in your free time?

Mitä edellytät urheilijoilta ja mitkä ovat tavoitteet? What do you expect from athletes and what are your goals?

Miten näihin tavoitteisiin päästään jos sinulla on ”vapaat kädet ”toteuttaa valmennusta? How do you achieve these goals if you have a ”free hand” to implement coaching?

Kaikkea tuki junnuna kokeiltua ja kilpailtua. Tavoitteel linen harrastaminen loppui 16 v. loukkaantumiseen. Telemarkissa tuli SM tason mitaleita 90-luvulla.

Vahva lajitieto ja vuorovaikutus. Tavoitteen asettelussa on paljon annettavaa kehitettävää urheilijoiden kanssa.

Laskettelu, luonto ja lukeminen.

Urheilijoita edellytän oikeiden valintojen tekemisen ajattelua.

En usko "vapaisiin käsiin". Vahvalla tiimityöllä on parhaat mahdollisuudet onnistumiseen.

Vastuualue/ responsible 2 aste

sami.raittinen@edukmo.fi
VRUA VALMENTAJAT JA ASIANTUNTIJAT 74

Yläkoululeiritys

Rukalla yläkouluikäisten koulunkäynti ja harjoittelu yhdistetään toimivaksi kokonaisuudeksi yläkoululeirityksen puitteissa. Leirit tarjoavat nuorille urheilijoille mallia kokonaisvaltaiseen urheilijaksi kasvamiseen ja antavat eväitä arjessa tapahtuvaan omatoimiseen harjoitteluun.

Valtakunnallinen yläkoululeiritys Rukalla on osa use an lajin valmennusjärjestelmää ja urheilijan polkua (kts. linkki alla). Myös yläkouluikäisten valmennuk sessa toimitaan alppihiihdon valmennuslinjausten mukaisesti.

Nuorten urheilijoiden kohdalla tämä tarkoittaa lajivalmentau tumisen rinnalla monipuolisten taito- ja fyysisten ominaisuuk sien harjoittelua, urheilijoiden elämäntaitojen, kuten ravitse muksen, psyykkisten taitojen ja urheilijan terveyteen liittyvien taitojen kerryttämistä, sekä tuen tarjoamista urheilijan kaksois uraan ja opiskelutaitoihin.

Yläkoululeirityksen kautta nuoret alppinistit oppivat arkihar joittelun merkityksen. Rukalla yläkoululeiritys tarjoaa mahdolli suuden tutustua ja totuttautua jo etukäteen mahdolliseen tule vaan opiskelu- ja valmennussympäristöön.

VALTAKUNNALLISEN YLÄKOULULEIRITYKSEN TOIMINTAMALLI

• kolmen vuoden leiritysprosessi sisältäen 3-6 leiriä vuodessa sekä leirien välisen ajan

• leirivuorokausia on 4-6 päivää/leiri

• yläkoululeirityksessä noudatetaan valtakunnallisia urheilijaksi kasvamisen sisältöjä ja lajivalmennus tapahtuu lajin määrittelemien linjausten mukaisesti

• taito- ja fyysisten ominaisuuksien valmennuksessa noudatetaan Kasva urheilijaksi -yleisvalmennuksen linjauksia

• sisältöjen jako vuositasolla: 1/3 lajiharjoittelua, 1/3 taito- ja fyysistä ominaisuusharjoittelua, 1/3 urheilijan elämäntaitoja

• leirien aikana koulunkäynnille ja läksyille on varattu vähintään 3 x 45 min/ päivä

• nuoren urheilijan kaksoisuraa tuetaan tarjoamalla hänelle tietoa leirityksenjärjestäjän ja lajiliiton toimesta. Leiritykseen kuuluu mm. infokooste toisen asteen urheiluoppilaitoksistaja järjestelmästä.

Lähteet: Urheilijan polku alppihiihto: https://www.ski.fi/app/uploads/ 2021/01/Urheilijan-polku-alppihiihto.pdf

VRUA Alppihiihdon Yläkoululeiritys 2022-2023

• Suurleiri Vuokatti 23.-27.8.2022

• Leiri Vuokatti 18.-24.9.2022

• Leiri Kuusamo/Ruka 16.-22.10.2022

• Leiri Kuusamo/Ruka 20.-26.11.2022

• Leiri Kuusamo/Ruka 23.-29.4.2023

Rukan 9-tiimi

• Opetellaan urheilijan arkea sekä valmentaudutaan tavoitteellisesti kaksoisura huomioiden

• Totuttelua ja tutustumista akatemian päivittäisvalmennukseen alle 2 viikon mittaisissa jaksoissa

• Integroituu vahvasti alppikoulun ohjelmaan

• Kasva urheilijaksi sisällöt ja kokonaisvaltainen urheilijana kasvaminen

• Harjoitteluvalmiuden kehittäminen kohti toista astetta

• Kansallinen kilpailuohjelma ja kilpailuihin valmistautuminen

Yhteydenotot: Mika Pelli, mika.pelli@kuusamo.fi, 0504641906, Ruka-Kuusamo valmennuspäällikkö Eetu Virranniemi, eetu.virranniemi@kuusamo.fi, 0407645518, Alppihiihdon yläkouluvalmentaja

75

24h MY DAY RAPORTTI HALLILEIRILTÄ

Jesperi Kemppainen

Olen Liettuassa, Druskininkai-nimisessä kaupungissa. Treenipäivä alkaa aamupalalla ja siitä sitten lähdetään hallille laskemaan. Tulevaan treeniin valmistautuminen koostuu aina samasta rutiinista; alkulämmittely ilman monoja ja sukset jalassa lämmittely eli vaparit.

1, Alkulämmittelyt ennen aamun pujottelutreeniä.

2. Treenien jälkeen heti suksien laittoa, koska rinne on jäässä. Joka treenin jälkeen pitää laittaa sukset.

4. Iltapäivätreeniin valmis tautuminen pienellä levol la. Välipala ennen treeniin lähtöä niin jaksaa laskea. Sama lämmittelyrutiini myös ennen iltapäivän pujottelutreeniä.

6. Valmentajat touhussa. Niidenkin pitää välillä pitää kroppa kunnossa, että jaksavat valmentaa.

3. Päivän touhuja. Kouluhommia kuuluu päiväohjelmaan aina treenien välissä ja niiden jälkeen.

5. Päivällisen tekoa ja syönti. Sen jälkeen valmistautuminen kohti nukkumaanmenoa.

76

Sanni Virta

Kerrohan mitä olette valmentajasi kanssa leirillä työstäneet tai saaneet aikaan. Ja mitkä ovat tavoitteesi tulevalle kaudelle? Näin kauden alkuun olemme valmentajan kanssa työstäneet perus asioita. Siitä pikkuhiljaa edetään kohti tekniikan viilaamista. Ensi kau den tavoitteena on jatkaa nousujohteista menoa ja parantaa fis-pisteitä pujottelussa sekä suurpujottelussa.

Tällä leirillä hiotaan perustekniikat kuntoon ja siitä pikkuhiljaa etiä päin! Tavoitteet tulevalle kaudelle on menestyä sekä saada treeneissä ja kisoissa onnistumisia! Aina on kiva oppia uutta

6.15
2. Pikkulepo jotta energiat ovat taas tapissa tokaan treeniin.
4.
5. Hölkkälenkki mäkitreenien jälkeen. 6. Keke
77
:) 1. Aamujumpat klo
ennen treenien alkua.
3. Lukemista yo-kirjoituksiin.
Treeneissä, jonottamassa radalle.
laittaa sukset kuntoon.
Laadukasta hammashoitoa kohtuuhinnoillahammashammas.fi OLA ,FI N L A DN ••• 85715671IF ••• WWW . MDF- ja HDF-levyt Massiivitasot Levynpaloittelu ja särmäys Sisustuslevyt Laminaatit Saunalevyt Lastulevyt Jalopuut Oy Novo Wood Ltd Tiiriskankankaantie 3 15860 Hollola, Finland www.novowood.fi info@novowood.fi 79
TERVEYDENHUOLLON UUDISTAJA
80
ELÄMÄNLAATUA rakennusteho.fi
81

PROFESSIONAL GRADE. RESPONSIBLY MADE.

LIFA INFINITY ™, is our most innovative and sustainable waterproof/ breathable technology to date, made without any chemical treatments. Developed with professionals around the world to protect them from the elements while keeping environmental responsibility in mind.

82 HELLYHANSEN.COM
HELLYHANSEN.COM
KAYLIN RICHARDSON / PROFESSIONAL SKIER
83 RESPONSIBLE BREATHABLE WATERPROOF
85
86
VRUA Henkilökunta
87
88
89
VRUA Oppilaat
90

h e l s i n k i

91
TERVETULOA TA AS ENSI KESÄNÄ! H I I D E N L I N N A W W W. H I I D E N L I N N A . C O M

Turn static files into dynamic content formats.

Create a flipbook
Issuu converts static files into: digital portfolios, online yearbooks, online catalogs, digital photo albums and more. Sign up and create your flipbook.