Ski Sport Finland päivittää urheilijan nen urheilulaji, jossa tavoiton varhainen kiinnitpolun vuoden 2024 aikana. Tehdyn teena tyminen mutta myöhäinen tilannearvion pohjalta työryhmä erikoistuminen lajiin. Lapsuudessa ja nuoruudessa linjaa tarpeelliset muutokset yksipuolinen (laji) kansalliseen kilpailujärjestelmään, toteutettu harjoittelu johtaa usein nopeikäkausijaotteluun ja niiden aan tuloskehitykseen nuorten sarjoissa mutta ei nykytietäsisältöihin sekä tarkastelee lajia mykseen pohjautuen anna kansallisessa ja kansainvälisessä urheilijalle parasta mahdollisurheilujärjestelmässä. ta pohjaa nousta lajin huipul-
H
uomioitavia asioista urheilijan polun päivityksessä ovat muun muassa ikäkausijaottelun sisältöjen yhteensopivuus kilpailujärjestelmän kanssa ja kansallisen valmennusjärjestelmän toimijoiden roolitus urheilijan polulla. Esimerkiksi seuratoiminnan, yläkoulutoiminnan ja akatemiatoiminnan rajapintojen kirkastaminen on yksi tärkeä lähtökohta. Tavoitteena on suitsia varhaista erikoistumista lajiin ja lykätä sitä kahdella vuodella eteenpäin nykyiseen tilanteeseen verrattuna. Kilpailujärjestelmän ohjaava vaikutus valmentautumisen sisältöihin tunnistetaan. Urheilijan polku on kuvaus siitä, kuinka matka kohti maailman huippua tulisi lajissa parhaimmillaan rakentaa. Yksilöt etenevät polulla luonnollisesti yksilöllisten taipumusten ja harjoitustaustansa mukaisesti, mutta polku kertoo konk-
16
reettisesti sen, mitä taitoja, harjoitusmääriä ja valmennuksen sisällön painopisteitä polulla tulisi eri ikävaiheissa olla. Polku luo myös kuvaa eri vaiheissa olevien toimijoiden rooleista ja yhteistyötarpeista. Samalla se taustoittaa ja ottaa kantaa ratkaisuihin, joita urheilijan olisi kyseisessä lajissa tarkoituksenmukaista tehdä esimerkiksi urheilun ja opiskelun yhteensovittamisessa. Urheilijan polku antaa päälinjat toiminnalle. Yksityiskohtaista sovellusta tulee tehdä yhteistyössä valmentajan kanssa. Urheilijan polku on lajin kannalta tärkeä, sillä sen avulla luodaan punainen lanka - toisin sanoen yhtenäinen käsitys - urheilijan kehitysvaiheista. Tämän avulla rakentuu lajin sisäinen toimintamalli, jonka kautta luodaan vahva valmennus- ja toimintakulttuuri lapsuusvaiheesta huippuvaiheeseen ja aina urasiirtymään asti. Alppihiihto on taitopohjai-
le. Varhaisen erikoistumisen mallissa harjoitellaan lyhytjänteisesti ja kilpailunomaisesti kilpailuja varten, jolloin monipuoliset liikunta- ja lajitaidot jäävät rakentumatta. Varhaisen erikoistumisen haasteet on tunnistettu use-
assa urheilulajissa yhdeksi potentiaaliseksi syyksi urheilijan kehityksen hidastumiseen varhaisessa aikuisiässä. Kilpailutulosten sijaan huomion tulisi, etenkin lapsuus- ja nuoruusvaiheessa, keskittyä laajasti monipuolisten liikemallien, urheilullisen elämäntavan ja innostuksen rakentamiseen. Lapsuusvaiheen laatutekijät jalostuvat polulla huippuvaiheen menestystekijöiksi (Kuvio). Yleistaitavuuden ja lajitaitavuuden monipuolista harjoittelua tulee korostaa entistä enemmän lasten ja nuorten alppihiihtäjien arjessa.
Kuvio: Valmentautumisen laatutekijät
