Maitoa Suomesta 2/2023

Hintavaihtelut palasivat

Ympäristökorvaus uudistuu

Kultamitalit 13

Arla-ryhmäläiselle

ArlAn mAitotiloillA

AutetAAn uhAnAlAisiA pääskyjä

Kirsti Soini on mukana hankkeessa innolla

Tutustu tarkemmin

Optimat™ Masteriin ja hallitse rehukustannuksiasi ja hävikkiä, eläintesi terveyttä, ravitsemusta ja hyvinvointia sekä työsi tehokkuutta ja energiakustannuksia.

OptiWagon

* Ruokkii navetan kaikki eläimet aina 425 lypsylehmän kokoluokkaan asti.

* Itsenäisesti ruokkiva automaattinen OptiWagon vähentää työtä ja siihen käytettyä aikaa.

* Puskee rehut takaisin pöydän reunaan.

* Punnitukseen perustuva tarkka lastaus ja annostelu.

* Jakaa rehut yhdelle tai useammalle ruokintapöydälle, jopa toiseen rakennukseen.

* Monipuoliset jakomahdollisuudet.

* Oikea rehu, valitulle eläinryhmälle, täsmällinen määrä

* Hiljainen ja turvallinen.

AITALANKA PREMIUM BW4 1000 M

9995

NORM. 139,00 | AL2150004319

Premium -sarjan aitalanka. Erinomainen johtavuus ja kestävyys. 30 päivän alin hinta 139,00 €.

KÄRPÄSHÄVITE APTAOR

6 KPL

9795

NORM. 26,95/KPL | AL96809362

Tehoaa lentäviin ja ryömiviin hyönteisiin. Tehoaineena luonnon pyretriini.

LAIDUNALLAS P1000 449,-

NORM. 539,00 | AL2150017603

Kestävästä muovista valmistettu laidunallas laitumelle ja pihattoon. Iso tyhjennysreikä puhdistusta varten. Ei sisällä uimuria. 30 päivän alin hinta 539,00 €.

YHDISTELMÄPAIMEN ESE25BS AURINKOKENNOLLA

649,-

NORM. 789,00 | AL2150025171

Kiinteällä aurinkopaneelilla ja 12 V ladattavalla akulla varustettu tehokas yhdistelmäpaimen. Aurinkopaneelin teho 24 W, iskuteho 2,50 J. 30 päivän alin hinta 789,00 €.

SÄHKÖPAIMEN E120M

519,-

NORM. 649,00 | AL85488740 Voimakas sähköpaimen pitkiin aitauksiin. Pitää jännitteen vakaana vaikeissakin olosuhteissa. Iskuteho 8,4 J. 30 päivän alin hinta 649,00 €.

SÄHKÖPAIMEN 30M 269,-

NORM. 349,00 | AL94300010

Kaikille eläimille soveltuva tehokas peruspaimen. 30 päivän alin hinta 349,00 €.

PÄÄKIRJOITUS

Maatalous, ilmasto ja luonnon monimuotoisuus nousivat esille hallitustunnusteluissa

ARLA SUOMI -YHTEISTYÖRYHMÄN LEHTI

14. vuosikerta

PÄÄTOIMITTAJA:

Sami Kilpeläinen

Sähköposti: sami.kilpelainen@arlafoods.com

Ulkoasu: Ville Alén

Postiosoite: PL 33, 01151 Söderkulla

Puhelin:

050 3831755

Sähköposti: maitoasuomesta@arlafoods.com

Ilmoitukset ja tilaukset:

Minna Tamminen

Hämeenlinnan Osuusmeijeri

Meijerikatu 4

13100 Hämeenlinna

JULKAISIJAT:

Arla Oy

Hämeenlinnan Osuusmeijeri

Kaustisen Osuusmeijeri

Arla Oy Itä-Suomi, Kiteen Meijeri

Laaksojen Maitokunta

Limingan Osuusmeijeri

Porlammin Osuusmeijeri

Arla Oy Pohjois-Suomi, Ranuan Meijeri

Ruhan Meijeri Oy

PAINOPAIKKA:

Grano, Vaasa

KANNEN KUVA:

Arla

SAMI KILPELÄINEN

Arla Oy, hankintajohtaja, päätoimittaja

Hallitustunnusteluissa nousi 24 kysymyksessä esille erittäin vahvasti maitotalouteen vaikuttavat asiat. Hallitustunnustelija Petteri Orpo kysyi eduskuntapuolueilta mm. millä konkreettisilla keinoilla parantaisitte suomalaisen ruoantuotannon ja metsätalouden tulevaisuutta? Mitkä ovat mielestänne tärkeimmät keinot päästöjen vähentämiseksi? Miten torjuisitte luontokatoa ja vahvistaisitte luonnon monimuotoisuutta?

Viime vuosikymmeninä hallitusohjelman merkitys politiikan päätöksentekoa ohjaavana elementtinä on noussut keskeiseksi. Useissa politiikan asiakysymyksissä muutoksia lainsäädäntöön tai valtion budjettiin ei tehdä, jos sitä ei ole kirjattu hallitusohjelmaan. Tämä on johtanut siihen, että hallitusohjelma lukitsee politiikan neljäksi vuodeksi. Toki joitain poikkeuksia tapahtuu, kuten korona ja sota osoittivat.

Maidontuotannon kannalta on merkittävää, että hallitustunnusteluissa kysyttiin nimenomaan millä konkreettisilla keinoilla parannetaan suomalaisen ruoantuotannon tulevaisuutta. Kysymys on akuutti. Kotieläintaloudessa on painittu korkeiden kustannusten kanssa ja nyt toteutuneet tuottajahintojen korotukset ovat parantaneet kannattavuutta. Markkinoiden pitää toimia paremmin. Maitotilojen kannalta on myös keskeistä, että tukiehdot kannustavat tuottamaan ruokaa, ei ylläpitämään peltoja. Osa viljelijöistä on huolissaan, että ympäristökorvauksen uudistus johtaa esim. viljantuotannon vähenemiseen. Tukia on uuden ympäristökorvauksen myötä tarjolla ilman sadonkorjuuvelvoitetta jopa tuhat euroa hehtaarilta.

Orpo kysyi keinoja (ilmasto)päästöjen vähentämiseksi. Ilmastotoimet vaikuttaisivat olevan politiikan keskiössä jatkossakin. Kannustimet olisivat pakkoa parempi, eivätkä tilat kestä lisää kustannuspaineita esim. polttoaineiden ja energian hinnan kautta. Arla Suomi -yhteistyöryhmässä on tunnistettu päästöjen vähentämispotentiaali esim. biokaasutuotannossa. Kestävän kehityksen kannustin kannustaa keinoihin, joilla CO2päästöjä voidaan vähentää. Biokaasumahdollisuudet kannattaa tiloilla nyt kartoittaa. ***

Luonnon monimuotoisuus eli biodiversiteetti on nousemassa politiikan keskiöön. Siinä suomalaiset maitotilat ovat supertoimijoita. Biodiversiteetti on maitotiloilla korkealla tasolla ja laidunnus parantaa sitä edelleen. Arla on käynnistänyt monia biodiversiteettitoimenpiteitä, viimeisimpänä yhteistyö BirdLifen kanssa teemalla ’pelastetaan pääskynen’. Biodiversiteetin edistäminen näkyy myös maidon hinnassa.

Euroopan ympäristöviraston (EEA) mukaan 50 prosenttia kaikista EU:n lajeista on riippuvaisia maatalouden elinympäristöistä. Suomessa maatalouden muutosten seurauksena uhanalaisten perinneympäristöjen ja muiden ihmisen muuttamien elinympäristöjen lajien määrä on huomattava, 652 lajia (24,4 %). Maatalousmaan osuus kaikesta elinympäristöjen pinta-alasta ilman vesistöjä on 7–8 prosenttia. Metsäala on kymmenkertainen, ja siellä on luonnollisesti enemmän eli 833 ja 31,2 % uhanalaisista lajeista.

Luonnon monimuotoisuutta olisi voitu Suomessa pitää yllä luonnollisilla keinoilla maatalouspolitiikan avulla esim. laiduntamisen tuilla. 2000-luvun alussa nämä (laajaperäisyyspalkkio) tuet kuitenkin romutettiin. Laidunta oli Suomessa vielä EU-jäsenyyden alkaessa yli 120 000 hehtaaria, mutta viime vuonna enää 50 000 hehtaaria. 1960luvulla laidunalaa oli 250 000 hehtaaria. Laitumien merkitys luonnon monimuotoisuudelle on tärkeä ja siksi luonnollisia keinoja luonnon monimuotoisuuden edistämiseksi tarvitaan. Maitotalouden kannalta käsillä ovat nyt supertärkeät viikot: vastaako politiikka markkinaympäristön ja kestävän kehityksen haasteisiin. Lisäkustannuksia eivät tilat kestä.

Älykästä ruokintaa Lely Vectorilla

Lely Vector on automaattinen ruokintajärjestelmä, joka lastaa, sekoittaa ja jakelee rehun eläimille tarkasti ja oikeaan aikaan. Tiheä ruokinta ja rehunsiirto aktivoi eläimiä syömään tasaisesti ympäri vuorokauden. Näin ollen karjan syömän rehun määrä lisääntyy, millä on myönteinen vaikutus eläinten yleiseen terveyteen ja maitotuotokseen.

Lue lisää Lely Vectorista osoitteessa: www.nhk.fi/navettaan/

Hintavaihtelut palasivat maitomarkkinoille – Suomessa kustannusten nousu rasittaa edelleen sekä tiloja että teollisuutta, sanoo Arla Suomen toimitusjohtaja Pia Jormanainen.

Arlan maitotiloilla autetaan uhanalaisia pääskyjä

Luonnon monimuotoisuutta edistävät teot voivat olla hyvinkin arkisia. Kirsti Soinin tilalla pääskyt otetaan avosylin vastaan.

SISÄLTÖ

Muut

3 Pääkirjoitus

6 Ajankohtaista

10 Kultamitaleita yhteistyöryhmän tiloille.

13 Jukka Sarivaaran mielestä WE-kultamitali on tunnustus sukupolvien työstä.

14 Maatalouden ympäristökorvaus uudistuu – tuki leikkaantumassa valtion budjettisäästöjen takia.

18 Uusi ohjelmakausi toi muutoksia ympäristö- ja hyvinvointikorvauksiin.

24 Mattilan tilalla suhtaudutaan myönteisesti Arlan Kestävän kehityksen kannustinmalliin.

28 Vattenfall tarjoaa Arla Suomi -yhteistyöryhmän tuottajille yhteistarjouksena sähköä.

30 Karhu vieraili Kiteen meijerin läheisyydessä.

ympäristökorvAuksen sitoumuksen jA luomukorvAuksen ennAkoitA mAksuun

mArrAskuussA 2023

Ruokavirasto aloittaa tänä keväänä haussa olevien ympäristökorvauksen ja luonnonmukaisen kasvintuotannon korvauksen maksamisen maatiloille marraskuussa 2023. Alkuperäisen aikataulun mukaan maksujen oli määrä alkaa huhtikuussa 2024, mutta aiemmasta tiedosta poiketen korvauksista on mahdollista maksaa ennakkoa. Ennakoiden maksaminen on mahdollista EU-komission kanssa käytyjen keskustelujen ansiosta.

– Ympäristökorvauksen ja luomukorvauksen ennakoiden maksaminen marraskuussa siirtää tukimaksujen painopistettä enemmän hakuvuoden syksylle. Maksamme syksyn 2023 aikana arviolta 75 prosenttia samana vuonna haetuista tuista, kertoo Ruokaviraston maaseutulinjan ylijohtaja Matti Puolimatka .

Ympäristökorvauksen sitoumuksen ennakkoa maksetaan marraskuussa seuraavista toimenpiteistä:

• tilakohtainen toimenpide

• kerääjäkasvit

• suojavyöhykkeet

• turvepeltojen nurmet

• puutarhakasvien vaihtoehtoinen kasvinsuojelu

• maaparannus- ja saneerauskasvit

Ennakkoa ei makseta korvauksen toimenpiteistä kiertotalouden edistäminen, valumavesien hallin -

ta ja lintupellot.

Ennakoita maksetaan maatiloille 75 prosenttia korvausten kokonaismäärästä. Ympäristökorvauksen ennakkoa maksetaan yhteensä arviolta 101,5 miljoonaa euroa ja luonnonmukaisen kasvintuotannon korvauksen ennakkoa 37,8 miljoonaa euroa. Arviot summista perustuvat Suomen CAP-suunnitelman tavoitteisiin. Korvausten loppuosat maksetaan maatiloille keväällä 2024.

Ruokavirasto on julkaissut syksyn 2023 viljelijätukien tavoitteellisen maksuaikataulun. Osa tuista maksetaan samaan aikaan kuin aiempina vuosina, mutta aikatauluun on tullut myös pysyviä muutoksia. Muutokset johtuvat uusista viljelijätukien ehdoista. EU:n maatalouspolitiikan tukijärjestelmään tuomat muutokset näkyvät uusien ehtojen lisäksi tukien maksuaikataulussa.

Jenni Harmaajärvi haluaa vaalia ”Meidän meijerin” henkeä

TUOMAS KOIVUNIEMI

Kankaanpääläinen Jenni Harmaajärvi aloitti Hämeenlinnan Osuusmeijerin hallituksessa tänä keväänä. Nainen on pyörittänyt yhdessä miehensä Rikun kanssa Maunulan luomumaitotilaa kotikaupunkinsa Vihteljärven kylässä vuodesta 2009 lähtien.

– Meillä on yhden robotin navetta ja 60 lehmää. Peltomme siirtyivät luomuun 2017 ja luomumaidon tuotanto alkoi sitten vuonna 2019, hän kertoo.

Maunulan tila siirtyi Hämeenlinnan Osuusmeijerin tuottajien joukkoon kuusi vuotta sitten, kun aikaisemmin maito meni Satamaidolle.

– Hämeenlinnan Osuusmeijeri oli meidän suuntaan kaikella taval-

la avoin hinnoittelusta ja toiminnastaan, mikä oli tärkeä tekijä ratkaisussa.

– Olemme pieni, mutta sitkeä meijeri, Jenni Harmaajärvi sanoo.

Harmaajärvi lähti pian mukaan myös meijerin hallintoon. Ensin edustajistoon ja sitten hallintoneuvostoon.

– Halusin tietää ratkaisujen taustat ja osallistua, sillä meijerin hallintoelimissä päätetään myös meidän tilamme toimintaan vaikuttavista asioista.

Nyt Harmaajärvi kuuluu meijerin hallitukseen, missä hänen toimikautensa kestää vuoden 2024 loppuun saakka. Millaiset odotukset hänellä on hallitustyötä kohtaan?

– On tärkeää puhaltaa yhteen hiileen. Vaikeita ratkaisuja varmasti tulee. Hämeenlinnan Osuusmeijerin itsenäisyyden haluan säilyttää sekä edistää ”meidän meijerin” henkeä, joka sillä on ollut vahva. Olemme ”pieni, mutta sitkeä” meijeri, hän sanoo.

”Maksamme syksyn 2023 aikana arviolta 75 prosenttia samana vuonna haetuista tuista.”

PAKETTI KASASSA

Meillä A-Rehulla kaikki saa alkunsa suomalaiseen viljaan perustuvista laadukkaista rehuista, jotka valmistetaan tuottajien omistamassa kotimaisessa rehutehtaassa.

Kun tukenasi ovat suomalainen rehunvalmistaja ja ruokinnan ammattilaiset, voit olla varma siitä, että tilallasi on käytössä parhaat mahdolliset ruokintaratkaisut.

”Rehut ovat laadukkaita ja karjan terveys on parantunut. Meillä on tällä hetkellä todella hyvät pitoisuudet eli rehustus toimii erinomaisesti.”

- Maitotila, Sonkajärvi

AJANKOHTAISTA

hintAvAihtelut pAlAsivAt mAitomArkkinoille

Euroopan maitomarkkinoilla maidon tuottajahinnat liikkuivat 33-36 sentin tasoilla melko vakaasti vuosien 2017 ja 2021 välillä. Vuoden 2021 aikana kustannusten nousun myötä tuottajahinnat lähtivät nousemaan. Tämä oli ensimmäinen isompi muutos viiteen vuoteen.

Arla Suomen toimitusjohtaja Pia Jormanainen, joka on myös Arlan Euroopan johtoryhmässä arvioi, että tänä vuonna maitomarkkinoilla hintavaihtelut jatkuvat.

– Euroopassa tuottajahinnat kipusivat viime vuonna jopa 60 sentin tasolle, mutta nyt hintahuiput ovat sulaneet, taustoittaa Jormanainen.

Suomessa perinteisesti tasaisempaa

Suomessa maidon hinnat ovat historiallisesti käyttäytyneet eri tavoilla kuin Euroopassa tai maailmalla.

Täällä korkeimmat hintahuiput ovat jääneet saavuttamatta, mutta hinnat eivät ole myöskään laskeneet

Arla Suomen toimitusjohtaja Pia Jormanainen.

niin alas kuin osassa EU-maista on perinteisesti käynyt.

– Suomessa kustannusten nousu rasittaa edelleen sekä tiloja että teollisuutta, muistuttaa Jormanainen. Euroopan komissio teki huhtikuussa ennusteen maitomarkkinoiden näkymistä. Sen mukaan tuotanto kääntyisi lievään 0,2 prosentin laskuun. Laskua selittää ennustettu yhden prosentin kasvu teurasmäärissä. Sen sijaan keskituotosten arvioidaan nousevan 0,8 prosentilla.

– Euroopan maitomarkkinoihin vaikuttaa merkittävästi myös maailmankaupan näkymät. Koronarajoitteiden poistumisten Kiinassa ja hintahuippujen tasaantuminen voivat parantaa maailmanmarkkinanäkymiä, uskoo Jormanainen.

Haastava vuosi

Vuosi 2022 oli Arla Suomelle ja koko maitosektorille haastava.

– Hintainflaatio ja kustannusten raju nousu Venäjän Ukrainaan suuntautuneen hyökkäyssodan takia

aiheuttivat elintarviketeollisuudelle tappioita, kun hintoja ei pystytty nostamaan riittävän nopeasti kaupalle, avaa Jormanainen kuluneen vuoden haasteita.

Jormanainen kuitenkin muistuttaa, että maitotiloille tuottajahintaa nostettiin vaikka kaupalta ei viipeiden takia oltu saatu korotuksia.

– Maitotiloille tuottajahintaa nostettiin 13 kuukauden aikana yhteensä 8 kertaa ja melkein 50 prosentilla, sanoo Jormanainen.

Vajaan viiden vuoden vakaan hintajakson jälkeen niin elintarviketeollisuudessa kuin tiloilla on syytä varautua hintavaihteluihin ja suojautumaan isoilta kustannusvaihteluilta.

– Markkinoille näyttää palautuneen hintavaihtelut, päättää Jormanainen.

”Maitotiloille tuottajahintaa nostettiin 13 kuukauden aikana yhteensä 8 kertaa ja melkein 50 prosentilla.”

kultAmitAlit sAi

13 ArlA suomi -yhteistyöryhmän tilAA

Arla Suomi -yhteistyöryhmästä palkittiin yhteensä 13 maitotilaa kultaisella Walter Ehrströmin säätiön myöntämällä mitalilla yhtäjaksoisesta E-luokkaisen maidon tuottamisesta 25 vuoden ajan. Walter Ehrströmin säätiön kultamitalijuhla pidettiin 18.4.2023. Maidontuottajat sekä maitoalan toimijoiden edustajat kokoontuivat Helsingin yliopiston juhlasaliin perinteikkääseen Walter Ehrströmin säätiön kultamitalijuhlaan.

Tänä vuonna mitalit jakoi maaja metsätalousministeriön kansliapäällikkö ja säätiön puheenjohtaja Jaana Husu-Kallio. Palkittavia oli juhlassa 101 ja kaiken kaikkiaan kultaisen mitalin sai vuonna 2023 116 tuottajaa. Mitalien saajien joukossa oli kuusi tuplakultamitalistia eli 50 vuotta yhtäjaksoisesti parhaan laatuluokan maitoa tuottanutta tilaa. Juhla huipentui tuplakultamitalisti maitotilayrittäjä Martti Mäkelän pitämään juhlapuheeseen.

Seppo Turunen Kiteeltä. Jaana Husu-Kallio.

Marissa Tammisalo

Janne ja Otto Näsi Hämenlinnasta.

Sipoolaiset tuottajat Gina ja Henrik Borgström.

ARLA OY Borgström Henrik ja Gina, Sipoo

ARLA OY ITÄ-SUOMI Turunen Seppo ja Pirjo, Kitee

ARLA OY POHJOIS-SUOMI

Kivisuon Tila, Ranua

Sääskilahti Jani ja Salmela Katja, Ranua

Kuukasjärvi Hannu ja Keränen Sirpa, Ranua

Ylikärppä Marika ja Väärälä Kari, Simo

Sarivaara Jukka ja Matomaa Riikka, Kemijärvi

RUHAN MEIJERI

Mty Jokela Kimmo ja Päivi, Kuhmoinen

HÄMEENLINNAN OSUUSMEIJERI

Minna Pietilä ja Jyrki Salminen, Hämeenlinna

Kirsi-Marja ja Jarmo Paavola, Hämeenlinna

Ylöskartanon tila Janne Näsi, Hämeenlinna

KAUSTISEN OSUUSMEIJERI

Hartikainen Virpi ja Vesa, Kaustinen

Isokangas Atte ja Nurmi Jenni, Kaustinen

Arla Suomi -yhteistyöryhmän palkitut tuottajat sekä meijerien edustajat Helsingin yliopiston päärakennuksen juhlasalissa.

Virpi ja Vesa Hartikainen Kaustisilta.

Ari-Pekka Johansson Kivisuon tilalta Ranualta.

Ruhan meijerin tuottaja Päivi ja Kimmo Jokela Kuhmoisista.

Marissa Tammisalo

Jukka Sarivaaran mielestä WE-kultamitali on tunnustus sukupolvien työstä

TUOMAS KOIVUNIEMI

Kemijärvellä sijaitseva Jukka Sarivaaran , 54, ja Riitta Matomaan, 50, tila on yksi tämänvuotisista Walter Ehrströmin säätiön myöntämien kultamitalien saajista. Kultamitali myönnetään maidontuottajalle, jonka tilalla on tuotettu korkeimpaan laatuluokkaan kuuluvaa maitoa 25 vuoden ajan.

Sarivaarat ovat toimineet isännän kotitilalla maidontuottajina vuodesta 2005 lukien. Jukka Sarivaara toteaa, että mitali tuli yllätyksenä, ”puun takaa”.

– Samalla se on tunnustus ylisukupolvisesta työstä tilalla, kun maito on ollut E-luokassa 25 vuotta. Kun tieto mitalista tuli, äiti ja isäkin herkistyivät. Mitali on palkinto ja tunnustus myös heidän työstään, isäntä pohtii.

Laaduntarkkailusta ei lipsuta

Isäntä kehuu Ehrströmin säätiön palkintotilaisuutta Helsingissä, missä pariskunta kävi noutamassa kultamitalin.

– Se oli hieno, ”once in a lifetime” -tilaisuus, hän kiittelee.

Kemijärveläistilan eläinluku on 50–60 välillä kahdessa navetassa. Toisessa navetassa on kolmekymmentä lehmää ja toisessa navetassa on nuorkarja.

– Maidon laadun säilyttämiseksi on huolehdittu hygieniasta ja eläimistä hyvin sekä pidetty kiinni laa -

Jukka Sarivaara ja Riitta Matomaa kiittelivät WE-säätiön kultamitalien jakotilaisuutta Helsingissä ”once in a lifetime” -tilaisuudeksi.

duntarkkailusta niin, ettei siitä yhtään lipsuta, Jukka Sarivaara sanoo.

Työvoimapula lomituspalveluissa

Maitotilan pyörittämisessä edellisellä sukupolvella on tärkeä rooli isäntäparin apuna.

– Haasteena ovat olleet lomituspalvelut, sillä ne tökkivät täällä

suuresti työvoimapulan vuoksi. Siitä on annettu palautetta Pohjois-Suomen lomituspalveluille, jota hallinnoi Muhoksen kunta. Molemmat vanhempani ovat täydessä työn touhussa lähes päivittäin, Jukka Sarivaara kertoo.

Isännän 75-vuotias äiti on toiminut lomittajana, kun taas 78-vuotias isä auttaa rehunteossa ja lämmityshakkeen teossa.

”Maidon laadun säilyttämiseksi on huolehdittu hygieniasta ja eläimistä hyvin.”

Valtion velkaantuminen on johtamassa siihen, että tiloilla juuri nyt hakuun tulevat ympäristökorvaukset ovat vaarassa leikkaantua. Varmaa tietoa ei vielä ole.

Maa- ja metsätalousministeriössä on valmistelussa eri tavat, joilla tarvittaessa voitaisiin leikata uudesta ympäristökorvauksesta vuosilta 2023–2027 tai viimeistään tulevalta ohjelmakaudelta.

Tilojen pitää sitoutua viideksi vuodeksi tukiehtoihin. Tiloille maksetaan melko matala korvaus vaativista ja erittäin laajoista yleisistä vaatimuksista. Sen sijaan tilakohtaisista toimista tukitasot ovat korkeampia ja todennäköisesti viiden vuoden aikana mahdollisia leikkauksia kohdentuisi juuri näihin toimenpiteisiin.

Tehokkaat kotimaiset Lehmän-pastat MEIJERISTÄSI!

KALSIUM-pasta

Markkinoiden tehokkain suun kautta annosteltava kalsiumvalmiste, kalsiumia 55 g/tuubi.

Pakkaus 4 x 390 g

Green Line

KALSIUM-pasta

Sopii myös luomutiloille! Poikimahalvausriskin pienen tämiseen.

Pakkaus 6 x 380 g

FOSFORI-pasta

Täydennysrehu fosforin puutostiloihin naudoille.

Pakkaus 4 x 370 g

KETOOSI-pasta

Sopii myös luomutiloille!

Kun lehmä ei syö!

Pakkaus 4 x 330 g

pH-Pasta

Nopea apu happaman pötsin ja juoksutusmahahaavaumariskin pienentämiseen.

Pakkaus 4 x 430 g

HIILI-pasta

Nopeasti vaikuttava täydennysrehu lehmille ja vasikoille ripulin, suolistohäiriöiden ja myrkytystilan yhteydessä.

Pakkaus 4 x 335 g

Toimittaja

PÖTSI-pasta

Vauhtia pötsin bakteeritoimintaan!

Pakkaus 4 x 330 g

MAGNESIUM-pasta

Sopii myös luomutiloille!

Kun on riski laidunhalvaukseen, myös sisäruokinnassa.

Pakkaus 4 x 390 g

Vasikan HIILI-geeli

Nopeasti vaikuttava täydennysrehu vasikoille ripulin, suolistohäiriöiden ja myrkytystilan yhteydessä. Kiinteyttää lantaa.

Pakkaus 4 x 360 g

Valmistaja

YMPÄRISTÖKORVAUS

Ympäristökorvauksessa viisivuotinen sitoumus

Ympäristökorvaus on maatalouden ympäristökuormituksen vähentämiseen tähtäävä tuki. Tukitoimenpiteet aloitettiin Suomen liityttyä EU:n jäseneksi vuoden 1995 alussa. Ympäristökorvaus perustuu viisivuotiseen ympäristösitoumukseen, joka sisältää tilakohtaisia ja lohkokohtaisia toimenpiteitä.

– Kun viljelijä sitoutuu noudattamaan ympäristökuormitusta vähentäviä ehtoja ja toimenpiteitä, ympäristökorvaus tasaa toimenpiteistä aiheutuvia kustannuksia ja mahdollisia tulonmenetyksiä, todetaan tukiehdoista tuen maksusta vastaavan Ruokaviraston toimesta.

Viljelijöiden keskuudessa epävarmuutta on aiheuttanut se, että korvauksen määrää ja ehtoja voidaan muuttaa sitoumuskauden aikana, jos Euroopan unionin lainsäädännön muutokset, päällekkäisen maksun estäminen tai vähimmäistason vaatimuksia koskevat muutokset sitä edellyttävät.

– Jos viljelijä ei hyväksy muutoksia, voi tila luopua sitoumuksesta ilman takaisinperintää, Ruokaviraston tekemissä tukiehdoissa todetaan.

Sitoumuksen ja maksun hakeminen Viljelijät voivat hakea ympäristösitoumusta ja ympäristökorvauksen maksua vuodelle 2023 Vipupalvelussa peltotukien haussa kesäkuun puolivälissä päättyvässä tukihaussa.

Sitoumuskauden pituus on viisi vuotta ja sitoumusaika 1.5.2023–30.4.2028 ja tilojen tulee hakea korvauksen maksua vuosittain. Sitoumusvuoden ajanjakso on 1.5.–30.4.

Ympäristösitoumuksen hakijan pitää olla aktiiviviljelijä ja hänen tai puolisonsa pitää olla vähintään 18-vuotias viimeistään 31.12.2022 ja hakijan pitää harjoittaa maataloustoimintaa.

Hakijan pitää jatkossa täyttää täydentävät ehdot korvaavat eh -

dollisuuden vaatimukset. Ehdollisuuden vaatimuksia on reilusti yli sata sivua.

Hakijalla pitää olla hallinnassaan korvauskelpoisia lohkoja vähintään viisi hehtaaria tai puutarhakasveja vähintään yksi hehtaari. Sitoumus pitää tehdä koko hakijan hallinnas -

sa olevalle korvauskelpoiselle alalle, mutta ala voi muuttua sitoumusvuosien välillä.

Ympäristösitoumuksen toimenpiteet

Ympäristösitoumuksen tilakohtainen toimenpide koostuu tilakoh -

taisten toimenpiteiden yleisistä vaatimuksista, joita ovat viljavuustutkimus, lohkokohtaiset muistiinpanot sekä ilmasto- ja ympäristösuunnitelma.

Tilakohtaisista valinnaisia toimenpiteitä ovat ilmasto- ja ympäristökoulutus, monivuotiset monimuotoisuuskaistat, maaperän seuranta, orgaaniset ravinteet, pölyttäjien ravintokasvit, täsmäviljelymenetelmät sekä kasvintuhoojien ja kasvitautien seuranta- ja tunnistussovellukset.

Uutena valinnaisena toimenpiteenä tuleva ilmasto- ja ympäristökoulutus pitää maatilan suorittaa ensimmäisen sitoumusvuoden aikana. Koulutuksen aiheina ovat hiilensidonta peltomaahan ja maaperän kasvukunto, kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen ja ilmastonmuutokseen sopeutuminen maatilalla, maatalousluonnon monimuotoisuuden edistäminen, maatilan vesiensuojelu tai

”Kun viljelijä sitoutuu noudattamaan ympäristökuormaa vähentäviä ehtoja ja toimenpiteitä, ympäristökorvaus tasaa toimenpiteistä aiheutuvia kustannuksia ja mahdollisia tulonmenetyksiä.”

integroidun torjunnan menetelmät.

Matala korvaus

Vaikka tiloilla on luettavaa satoja sivuja, korvataan vaativista yleisistä vaatimuksista ja valinnaisista toimenpiteistä vain 45 euroa heh -

Lohkokohtaisissa toimenpiteissä tukitasot vaihtelevat 37 eurosta ylöspäin hehtaaria kohden.

Tilojen pitää tehdä myös syysilmoitus. Valinnaisista tilakohtaisista toimista se tarvitaan mm. kiertotalouden edistämisen, valumavesien hallinnan ja lintupeltojen osalta.

Jos tila on sitoutunut puutarhakasvien vaihtoehtoiset kasvinsuojelumenetelmät -toimenpiteeseen, tilan pitää ilmoittaa syysilmoituksella käyttämänsä kasvinsuojeluaineet kasvulohkoittain.

Syysilmoituksessa pitää ilmoittaa ehdollisuuden vaatimuksiin kuuluva talviaikainen kasvipeitteisyysala, joten se koskee kaikkia tuenhakijoita.

Ruokaviraston mukaan syysilmoituksen tekeminen ohjeistetaan kuitenkin erikseen vasta syksyllä 2023.

Krampilta löydät varaosat traktoreihin ja työkoneisiin, tarvikkeet karjanhoitoon ja aitaukseen ja paljon muuta. Lisätietoja omasta meijeristäsi.

S-PIIKKI

• 32 x 12 mm

• 195 mm kärkilapulla

nr: CP5012N

S-PIIKKI

• 10 x 45 mm

• 8 x 210 mm kärjellä

nr: 5110SP10X45

3995 1695

KYLVÖKONEEN VANTAAT - SOPII VÄDERSTAD RAPID

Lannoitevannas

oikea - nr: 432121KR

vasen - nr: 432120KR

Siemenvannas, lyhyt reikä

oikea - nr: 432119KR

vasen - nr: 432118KR

4995 4795

Hinnat voimassa 31.5.2023 saakka, hinnat sis. alv 24%.

• 8 x 230 mm, 20kpl/pkt

nr: 5120101458

549

ÄKEEN LAUTANEN

• 510x5 mm, sopii Multiva nr: 20100510N

S-PIIKKI KÄRKI

• 6 x 220 mm, 25 kpl/pkt

nr: 51201

289

S-PIIKKI KÄRKI

• 6 x 220 mm, 25 kpl/pkt

nr: 6070400523

299

S-PIIKKI KÄRKI

taarilta peltokasveilta. Vielä kymmenen vuotta sitten tukitaso oli yli sata euroa hehtaarilta.

YMPÄRISTÖKORVAUS

Euroopan unionin uusi ohjelmakausi on tuonut muutoksia ympäristökorvauksiin ja eläinten hyvinvointikorvauksiin.

Maa- ja metsätalousministeriön neuvottelevan virkamiehen Anna Schulmanin mukaan ympäristökorvausten kokonaisuus on rakenteeltaan suurelta osin ennallaan, mutta toimenpidevalikoimassa ja ehdoissa on muutoksia. Osa ympäristökorvauksista koostuu edelleen ympäristösitoumuksesta ja -sopimuksesta.

– Ympäristösitoumuksessa uutta on etenkin muutokset kaikille sitoutuneille pakollisessa osuudessa eli tilakohtaiset toimenpiteet. Yhteisten ehtojen, kuten maanäytteiden, lisäksi siinä on myös valinnaisia ehtoja, joista on valittava kaksi.

Suorien tukien ekojärjestelmät

Schulman toteaa, että ympäristösitoumuksessa on edelleen vapaaehtoisia lohkokohtaisia toimenpiteitä, kuten kerääjäkasvit, mutta osa aiemmista lohkokohtaisista toimenpiteistä on siirtynyt suorien tukien ekojärjestelmiksi.

– Esimerkiksi aiempi ympäristökorvauksissa ollut peltojen talviaikainen kasvipeitteisyys on nyt osa suorien tukien ekojärjestelmiä ja sen ehdot ovat muuttuneet.

Uutta ympäristösitoumuksessa ovat esimerkiksi maanparannuskasvien laajempi käyttömahdollisuus ja lintupeltotoimenpide osana sitoumusta.

– Ympäristösopimuksissa on tuttuja sopimuksia kuten kosteikkojen hoito, mutta niihinkin kannattaa tutustua tarkemmin, sillä ne eivät ole täysin ennallaan, Schulman muistuttaa.

Aktiiviviljely ja

viisi hehtaaria

Millä edellytyksillä viljelijä voi hakea ympäristökorvausta?

– Ympäristösitoumuksissa hakijan tulee olla aktiiviviljelijä ja kor-

Uusi ohjelmakausi toi muutoksia ympäristöja hyvinvointikorvauksiin

TUOMAS KOIVUNIEMI

vauskelpoista peltoa tulee olla vähintään viisi hehtaaria tai puutarhakasvien viljelyn ollessa kyseessä yksi hehtaari, hän sanoo.

Mitä asioita viljelijän kannattaa ottaa huomioon ympäristökorvauksen suhteen oman tilansa toiminnassa? Schulmanin mukaan uudessa CAP-kaudessa on tukia hakevan viljelijän keskeisintä huomata, että ympäristöehtoja ja toimenpiteitä tulee eri rahoitusjärjestelmistä.

– Täydentävät ehdot ovat nyt nimeltään ehdollisuus. Ne ovat kaikkien tukien täysimääräisen maksamisen edellytys. Tämä uusi ehdollisuuden kokonaisuus on aiempaa selvästi vaativampi. Lisäksi osa ympäristötoimenpiteistä ei löydy enää ympäristökorvauksista vaan ovat osa suoria tukia ja kulkevat nimellä ekojärjestelmät, hän sanoo.

Perehdy tarkasti ja hae lisätietoa

Schulman ohjeistaa viljelijöitä perehtymään tarkasti ehtoihin.

– Kolmas huomioitava asia on, että vaikka jokin toimenpide ekojärjestelmissä, ympäristökorvauksissa tai ehdollisuudessa kuulostaisi nimeltään samalta kuin aiemmin, tulee ehtoihin tutustua tarkemmin, sillä ne ovat saattaneet muuttua.

Samalla hän kannustaa viljelijöitä hankkimaan lisätietoa Ruokaviraston nettisivuilta ja hallinnon alueellisista koulutustilaisuuksista.

Myös eläinten hyvinvointikorvaukseen muutoksia

Maa- ja metsätalousministeriön erityisasiantuntija Eeva Loikkasen mukaan eläinten hyvinvointikorvauksen ehdot nautatiloille

muuttuivat. Toimenpiteitä valmisteltiin usean vuoden ajan eri sidosryhmien kanssa ottaen huomioon niin kansalliset kuin EU-tavoitteet.

– Uudet hyvinvointia koskevat tutkimustiedot on otettu huomioon. Nautojen osalta eläinten hyvinvoinnissa on painotettu laidunnusta ja ulkoilua. Tähän etsittiin tilatason joustoa, jotta saisimme mahdollisimman paljon eläimiä laitumelle tai ulkoilemaan.

Hyvinvointikorvauksen keskeinen ehto on tilalle laadittu nautojen hyvinvointisuunnitelma, mikä on pakollinen. Tärkeää on emo- ja lypsylehmien sekä nuorkarjan laidunnus- ja ulkoilumahdollisuuksien edistäminen, kuten myös poikima-, hoito- ja sairaskarsinat.

Loikkasen mukaan eläinten hyvinvointikorvausten avulla edistetään tuotantoeläinten hyvinvointia ja terveyttä sekä kehitetään tilan toimintaa.

– Eläinten hyvinvointikorvauksien toimenpiteet menevät aina yli peruslainsäädännön, joten korvauksien saamiseksi lainsäädännön perustason vaatimuksia on noudatettava. Kyseessä ei ole suora tulotuki, vaan korvaukset perustuvat aiheutuneisiin kustannuksiin ja tulonmenetyksiin, hän sanoo.

Edelläkävijän ratkaisut

kannattavaan tuotantoon

Yhteistyössä meijereiden tuottajapalvelujen kanssa

Varmista kuivikkeen saatavuus

EYS-separaattoreilla

Separoitua kuivajaetta käytetään kuivikkeena jo sadoilla maatiloilla. Saat huomattavia säästöjä ja varmistat kuivikkeen saatavuuden. Lisäksi tulevat muut separoinnin hyödyt.

Kysy lisää, mietitään yhdessä tilallenne sopivin ratkaisu.

Säästä kuivikekustannuksissa

Lietteen pumppaukseen LMJ-pumput

Laadukkaat ja toimintavarmat pumput lietteen pumppaamiseen 50 vuoden kokemuksella.

LIETEC® EMIX 100 -lietekuilusekoitin

Lietteen sekoittamiseen betonirilöiden alla. Mahtuu 30 mm leveästä ritilän raosta ja pystyy sekoittamaan 2 m syviä kuiluja.

���� Korkeussäädettävä työntötanko

���� 2,2 kW moottori, 16 A/400 VAC

���� Sekoitin lasketaan vinssillä, maksimisekoitussyvyys 100 cm

Emix 100 suorakäynnistyksellä

���� Sekoitusnopeus 452 kierr/min

���� Propellin sekoituskulma 15°

Emix 100 taajuusmuuttajaohjauksella

���� Säädettävä nopeus 0-630 rpm

���� Pyörimissuunnan mukaan tehostuva potkuri

KYSY LISÄÄ MYYJILTÄMME

INVESTOINTITUOTTEET

Kari Kangasniemi, 040 515 2490, kari.kangasniemi@finnlacto.fi

Tero Savela, 044 284 1160, tero.savela@finnlacto.fi

Jukka Lähetkangas, 050 432 0303, jukka.lahetkangas@finnlacto.fi

TUOTANTOTARVIKKEET

Tuomas Wilen, 050 541 3112, tuomas.wilen@finnlacto.fi

Pasi Niemi, 040 544 9036, pasi.niemi@finnlacto.fi

Adobe Stock

Pääsky on monelle loruistakin tuttu kesän tuoja, joka visertää maitotilojen vieraana hyönteisiä saalistaen. Pääskyjen tilanne Suomessa on kuitenkin vaikea. Haarapääsky luokitellaan vaarantuneeksi ja räystäspääsky jo erittäin uhanalaiseksi lajiksi.

ääskyt uhkaavat kadota Suomesta jopa kokonaan. Merkittävin syy huonontuneeseen tilanteeseen on niiden elinympäristön yksipuolistuminen, sanoo BirdLifen asiantuntija Mauri Leivo

Tänä keväänä Arlan maitotilat ja lintujen suojelu- ja harrastusjärjestö BirdLife päättivät yhdistää voimansa pääskyjen elinolosuhteiden parantamiseksi.

– Luontokato näkyy myös meillä Suomessa ja pääskyjen ahdinko on osoitus siitä. Yhteisen hankkeemme tavoitteena on saada lisättyä sekä pääskyjen pesintää että tie -

toisuutta aiheen ympärillä, sanoo Arlan vastuullisuusjohtaja Saara Azbel .

Arlan maitotiloilla autetaan uhanalaisia pääskyjä p

Pääskyt ovat jääneet maaseudun muutoksen jalkoihin Selkeä syy pääskykantojen pienentymiselle on karjatilojen määrän vähentyminen, sillä pääskyt viihtyvät parhaiten maatiloilla. Laiduntavien eläinten ympärillä pörräävät hyönteiset ovat niille ihanteellista ravintoa ja maatilojen rakennukset taas tarjoavat sopivia pesimäpaikkoja.

– Maanviljelyn tehostuminen ei tue pääskyjen kaipaamaa monimuotoista elinympäristöä. Kun sopivaa pesimäpaikkaa tai ravintoa ei

Mauri Leivo

– Tulisipa tänä vuonna lisää pääskyjä, toivoo sastamalainen Kirsti Soini.

LUONNON MONIMUOTOISUUS

enää löydy, pääskynpoikaset eivät selviä aikuisiksi asti ja uusia pääskysukupolvia ei synny. Pääskykanta voi tällä tavalla taantua nopeastikin, kertoo Leivo.

Tekoja pääskyjen puolesta Pääskyjen auttamisen avainasemassa on monimuotoisen elinympäristön tarjoaminen.

– Tiloille on tärkeää jättää luonnontilaisia alueita, joissa hyönteiset viihtyvät. Pesimistä voi edistää rakentamalla tekopesiä ja tarjoamalla kosteaa maata pesänrakennuksen avuksi. Pääskyjä voi myös houkutella soittamalla pääskyjen laulua, Leivo kertoo.

Kaikille Arlan maitotiloille on jaettu opas pääskyistä ja niiden auttamisesta.

– Tiloilla monimuotoisuutta edistävät teot voivat lopulta olla hyvinkin arkisia. Pienilläkin teoilla voi olla iso merkitys, Azbel muistuttaa.

20 maitotilaa mukaan pääskytalkoisiin pilottivaiheessa Yhteistyöhankkeeseen lähti ensimmäisenä vuonna mukaan 20 maitotilaa eri puolilta Suomea.

– Monilla huoli pääskyjen tilanteesta kumpuaa omakohtaisista kokemuksista, kun tuttua sirkutus -

ta ei enää kuulukaan, sanoo Azbel. BirdLifen asiantuntijat vierailevat mukana olevilla tiloilla neuvomassa, miten pääskyjen olosuhteita voitaisiin parantaa.

– Hankkeen avulla seuraamme ja tunnistamme toimivimpia keinoja ja mitä voimme jatkossa kehittää. Toivottavasti pääsemme näkemään konkreettisia tuloksia pääskymäärissä muutaman vuoden sisällä, Azbel kertoo.

Kipan luomutilalla pääskyt otetaan avosylin vastaan

Yksi mukana olevista tilallisista on Kirsti Soini, tutummin Kipa , jonka pieni sastamalainen luomutila lähti mukaan hankkeeseen innolla. Kipan tiluksilla on aiemmin asustellut monenlaista pääskyä. Niiden määrät ovat kuitenkin vähentyneet vuosien varrella, vaikka lintuja on koitettu houkutella tekopesien avulla.

Saara Azbel.

Mauri Leivo.

– Lehmänkakkaa, kärpäsiä ja pesäpaikkoja täällä olisi vaikka muille tarjota, joten tulisipa tänä vuonna lisää pääskyjä, Kipa summaa.

BirdLifen asiantuntijan vierailun jälkeen tilalle päätettiin asentaa uudet tekopesät katon räystään alle. Toukokuussa taas on edessä pääskyjen houkuttelu kut-

tapaa auttaa pääskyjä

PÄÄSKYT VIIHTYVÄT parhaiten maaseudulla, mutta voivat pesiä myös pihapiireissä ja kesämökeillä. Näiden vinkkien avulla voit edistää pääskyjen pesimistä myös omassa pihapiirissäsi.

1. Rakenna pääskylle pesä

• Pääskyjen pesimistä voi auttaa rakentamalla niille tekopesiä. Pesän voi rakentaa esimerkiksi huovasta, puusta tai betonista.

2. Ylläpidä monipuolista ympäristöä

• Muun muassa luonnontilaiset kukkaniityt, pientareet, vesialueet ja puustot tarjoavat pääskyille hyönteisiä pullollaan olevia ruokapaikkoja.

sulaulun avulla – sekä petojen, kuten harakoiden ja oravien, pitäminen poissa pesien läheltä.

ARLAN ja BidrdLifen yhteistyö valloittaa myös kauppojen hyllyt kesän aikana, kun Toivo-pääsky vierailee Arla Luonto+ -mustikkajogurtin litran pakkauksissa ja luomumaitopurkeissa.

3. Tarjoa kosteaa maata pesänrakennukseen

• Pääsky tarvitsee pesän rakentamiseen kosteaa maa-ainesta, kuten mutaa. Renkaan uraan tai kuoppaan laitumella voi tehdä mutalätäkön, joka kannattaa pitää kosteana pesimäkauden ajan.

4. Suojele saalistajilta

• Saalistajien, kuten kissojen, oravien ja haukkojen pääsyä pääskyn pesälle voi estää esimerkiksi rakentamalla pesälle kulkuesteitä ja kiinnittämällä siihen peltiä tai muovia.

5. Houkuttele soittamalla ääniä

• Jos pihamaalla ei aiemmin pesi pääskyjä, voi niitä houkutella soittamalla pääskyjen ääniä. Erillisen kaiuttimen kautta soitettu ääni houkuttaa muuttajia kauempaakin.

Mauri Leivo

Pertti Rasp

Mauri Leivo

Mattilan tilalla suhtaudutaan myönteisesti Arlan Kestävän kehityksen kannustinmalliin

TUOMAS KOIVUNIEMI

Ar la Suomi -ryhmä haluaa edistää kestävää kehitystä maitotiloilla. Siksi ryhmässä otettiin huhtikuussa käyttöön ”Kestävän kehityksen kannustin” -hinnoittelumalli, missä huomioidaan 19 erilaista tiloilla tehtävää toimenpidettä.

Kannustinmalli painottuu ensi vaiheessa tilojen päästöjen vä -

Tilakeskus, jossa vasemmalla tilan päärakennus ja oikealla käytössä oleva vuonna 2012 valmistunut pihattonavetta.

hentämiseen. Eri toimenpiteet pohjautuvat tieteeseen ja tiloilla tehtyihin ilmastokartoituksiin.

Kannustinmalli tulee käyttöön muissakin Euroopan maissa kesän aikana, missä Arla Foods -konsernilla on toimintaa.

Tilojen työ ja

tulokset näkyville

Hämeenlinnan Osuusmeijerin tuottajatiloihin kuuluvalla Matti -

lan tilalla Janakkalan Tervakoskella kannustinmalliin suhtaudutaan myönteisesti. Maitotilalla on äskettäin tehty sukupolvenvaihdos, kun tilaa kolme vuosikymmentä pyörittänyt Jussi Mattila , 60 luovutti isännyyden pojalleen Joonas Mattilalle , 30.

– Ajan henkeen kuuluu kestävän kehityksen huomioiminen ja se on tärkeää kuluttajille. On selvää, että se auttaa tuotteiden markkinoin -

nissa. Meidän tuottajien kannattaa ottaa hyöty tästä järjestelmästä, uusi isäntä sanoo.

Jussi Mattila toteaa, että suomalaisilla maatiloilla on luonnon ja kestävän kehityksen puolesta tehty aina työtä. Toisaalta, kannustinmalli tuo työn ja tulokset näkyville kuluttajillekin.

– On Suomessa kyseessä mikä maatalouden tuotantosuunta tahansa, tuotanto on maailmalle verrattuna hyvin puhdasta. Meijerit tekevät vastuullisuustyötä, jotka vastaavat kuluttajien toiveita. Ryhmässä onkin tehty työtä asian eteen – on vapaan laiduntavan lehmän maidot ja kiinnitetty huomiota eläinten hyvinvointiin sekä tuotu tekoja esille, Joonas Mattila sanoo.

Rehujen käyttöön kiinnitetty huomiota jo aiemmin

Mattilan tilalla ei ole vielä tehty kannustinmallin myötä muutoksia ruokintaan tai lannoitteiden käyttöön. Miehet näkevät mallin pisteytyksen tukevan muun muassa järkeviä ruokintamenetelmiä, joilla rehun kuiva-aine maksimoidaan

Jussi ja Joonas Mattila vaihtoivat rooleja vuodenvaihteessa.

Joonas oli isällään ”renkinä” vuodesta 2017

lähtien ja nyt isä hoitaa tehtävää nuoren isännän silmien alla.

ja kotoisten rehujen käyttö optimoidaan.

Joonas Mattilan mukaan tilalla on näihin asioihin kiinnitetty jo aiemmin huomiota.

– Saamme tuotettua kaiken syötetyn viljan viljelyssä olevilla pelloillamme, mikä on osoittautunut tärkeäksi viljan hinnan noustua ajoittain todella korkealle. Vaikka tuotantokustannukset ovat nousseet, jää meille enemmän mahdollisuuksia vaikuttaa syötetyn viljan hintaan kuin jos olisimme pelkän ostoviljan varassa.

Tilalla on otettu myös herne osaksi viljaseosta sen valkuaispitoisuuden ja typensidontaominaisuuksien takia.

– Myös ostolannoitteiden suuret hintavaihtelut voivat tulevaisuu -

”Ajan henkeen kuuluu kestävän kehityksen huomioiminen ja se on tärkeää kuluttajille.”

dessa muuttaa niiden käyttöä. Jos vastaavia hinnan korotuksia nähdään tulevaisuudessa, jossa väkilannoitteiden hinnat moninkertaistuvat ”normaalitasosta” täytyy niiden käytön kohdentamista ja lannoitetasojen laskemista erityisesti viljakasveilta harkita.  Lisäksi lannoitteiden oston ajoittaminen on näiden hintavaihteluiden myötä muuttunut entistä tärkeämmäksi.

Energiaratkaisuillakin on tärkeä merkitys kestävän kehityksen kannalta. Joonas Mattilan mukaan tällä hetkellä tilalla ei ole muuta uusiutuvan energian lähteitä kuin hakelämmitys.

Kestävän kehityksen kannustinmallin eri toimenpiteillä tilan saama maksimipistemäärä on 80 kappaletta. Mattilan tilalla ruokinta- ja proteiinitehokkuus, pellon ja lannoitteiden käytön tehostus tuovat jo 41 pistettä.

Katkeamaton ketju yli 200 vuotta

Tervakoskella sijaitseva Mattilan tila on ollut saman suvun hallussa 1790-luvulta saakka, jolloin kantatila jaettiin Ruotsin kuninkaan vahvistamalla jakokirjalla Perttulan ja Mattilan tiloiksi.

Jussi Mattila aloitti tilan isäntänä 1993 ja on toiminut siitä lähtien Hämeenlinnan Osuusmeijerin hallintoelimissä. Sukupolvenvaihdoksen myötä hän on jäämässä pois meijerin hallinnosta. Työ tilan töissä toki jatkuu.

– Minulla on kolme poikaa ja ilmoitin marraskuussa 2021, että vuosi 2022 on viimeinen vuosi maitotilan isäntänä, kun sen jälkeen EU:ssakin käynnistyy uusi ohjelmakausi. Samalla kerroin, että lopetan, jos kukaan pojista ei jatka.

Uusi polvi jatkaa

Jussi Mattilan mukaan ohjelmakauden vaihtuminen oli sopiva kohta spv:lle, sillä näin uusi polvi pääsee suunnittelemaan tilan kehittämis -

tä selvin sävelin.

Tilalle löytyi omasta väestä jatkaja, kun Mustialasta agrologiksi valmistunut Joonas Mattila otti isännyyden. Toki tilan työt ovat olleet tuttuja nuoruudesta lähtien ja

hän oli työskennellyt kotitilallaan ”renkinä” jo vuodesta 2017 lähtien. Sukupolvenvaihdoksen myötä isän ja pojan roolit ovat muuttuneet, Jussi Mattila on pojallaan renkinä.

– Myös avopuolisoni Anu on mukana tilan töissä, Joonas Mattila sanoo.

Tilalla on tällä hetkellä yli 60 lehmää vuonna 2012 valmistuneessa yhden robotin pihattonavetassa.

– Eläinten määrä kasvoi pihattonavetan myötä nelinkertaiseksi. Maidontuotannon määrä on ollut hieman yli 500 000 litraa. Omaa peltoa on 113 hehtaaria ja vuokrapeltoa 23 hehtaaria sekä metsää 156 hehtaaria, Jussi Mattila kertoo.

Mattilan tilalla on maidontuotannon lisäksi siemenviljan ja öljykasvien tuotantoa. Tila on Tilasiemen Oy:n sopimustuottaja.

Millaisia suunnitelmia uudella isännällä on tilan suhteen?

– On selvää, että tilakoot eivät tule tulevaisuudessa pienenemään. Tilan kehittämisen hinku ja tahtotila on kova, Joonas Mattila lupaa.

Arvid Fredrik Kurck oli ilmeisesti ruotsalainen hovioikeuden presidentti, jonka nimi mainitaan 1790 annetun jakokirjan ensimmäisellä sivulla. Jakokirjan toisella sivulla näkyy himmeästi naulalla paperiin liitetty kuninkaan sinetti. Asiakirja ilmeisesti vuodelta 1790, jolloin Mattilan ja viereinen Perttulan tila on jaettu kahtia.

Maidon laatu:

• Paras pesu monipuolisten säätöjen ja pyörivän pesupään ansiosta

• Jäätymisen esto myös pienille maitomäärille

• Tukenasi Kylmäkärjen osaava huoltoverkosto

Taloudellisuus:

• Nopea asentaa ja taloudellisin käyttää integ kylmäkoneiston ja pesuautomatiikan ansiosta

• Kysy lisätiedot myyjältä

Hyvät asiakaskokemukset

Jussi Mattilan mukaan suomalaisilla maatiloilla on tehty aina työtä luonnon ja kestävän kehityksen puolesta.

HUOLTO, KYLMÄKÄRKI OY

Järvelä: Jarkko Mäkelä 041 440 1172

Tomi Mustasalo 041 440 1176

Veli Pekka Poutanen 041 440 1179

Jani Pasanen 044 060 5305

Hämeenlinna: Juha Karjalainen 041 440 1177

Mikkeli: Juha Mikkonen 040 450 1020

Jyväskylä: Ari Viitala 040 905 2552

Kaustinen: Pasi Leskinen 040 519 5756

Halsua: Taneli Kunelius 041 440 1175

Oulu: Joonas Hietala 045 773 48748

SÄILÖNNÄN UUSI SUUNTA

Pioneer® SILA-BAC® -biologiset säilöntäaineet – kehitetty toimimaan Suomen olosuhteissa!

Pioneer SILA-BAC® -valikoimasta löydät oikean tuotteen laadukkaan säilörehun ja murskeviljan valmistukseen. Tuotteen valinta tehdään korjattavan massan kuiva-aineen perusteella. Valikoimassa on tuotteet myös säilö-/hevosheinälle ja maissisäilörehulle.

Sila-Bac -tuotteet ovat helppokäyttöisiä, koneystävällisiä ja takaavat hyvän säilöntätuloksen. Tuotteet eivät vaadi kylmäsäilytystä ja ne liukenevat veteen erinomaisesti, jonka ansiosta niitä voidaan käyttää myös pienannostelulaitteissa.

Uutta suuntaa edustaa Rapid React -tuotteet, joka vie rehunsäilönnän uudelle tasolle. Uudet patentoidut bakteerikannat mahdollistavat siilon avaamisen aikaisimmillaan jo kahden viikon päästä siilon sulkemisesta.

Vattenfall tarjoaa jälleen Arla Suomi -yhteistyöryhmän tuottajille yhteistarjouksena sähköä

Arla Itä-Suomen hankintapäällikkö Jouni Tahvanainen on tyytyväinen, että Arla Suomi -yhteistyöryhmän ja Vattenfallin yhteistarjouskierros sähkösopimuksista jatkuu jälleen tänä keväänä. Sähkömarkkinan vakautuminen mahdollistaa uudet tarjoukset.

– Arla lähettää kaikille maidontuottajille viestin UUMAan, jossa kerromme Vattenfallin räätälöidystä yhteistarjouksestamme, kertoo käytännön toimintamallista Tahvanainen.

Vattenfallilla halutaan jatkossa myös tarjota useampia eri sopimustyyppejä.

– Nyt Arla-ryhmän yhteistyössä painotetaan 24 kuukauden tuotetta ja voi ollakin, että halutaan tarjota jatkossa myös jotain muuta vielä sopivampaa tuotetta, avaa product owner Santeri Määttänen tulevaisuuden suunnitelmia.

Tavoite saada tarjous kvartaaleittain

Jatkossa tavoitteena on, että tuottajat saisivat kvartaaleittain ryhmätarjouksen Vattenfallilta.

– Tässä yhteydessä maitotilallinen ilmoittaa halukkuutensa tehdä sopimuksen kanssamme seuravan kvartaalin aikana, Määttänen avaa toimintamallia.

– Saatuamme kaikkien halukkaiden ilmoittautumiset ja volyymit, voimme arvioida volyymien hankintahinnat ja sen pohjalta hinnoi -

tella yhteistarjouksen. Kvartaalille ilmoittautuneille maitotilallisille lähetetään yhteistarjous, joka on voimassa maksimissaan kolme työpäivää.

– Tämän ajan puitteessa on myös tehtävä päätös, muistuttaa Tahvanainen.

Vattenfall.fi/arla

Maitotilallinen käy tekemässä sopimuksen yhteistarjouksen vattenfall.fi/arla -sivuilla. Sivustolle pääsee käyttäen linkkiä, joka löytyy Vattenfallin lähettämästä yhteistarjouksesta sähköpostilla.

– Tarjouksen umpeuduttua saadaan luotua uudet sähkösopimukset, kertoo Määttänen.

Tarjousprosessi on jatkossa tavoitteena aloittaa aina edellisen kvartaalin viimeisen kuukauden viimeisillä viikoilla. Heinä–syyskuuta koskevasta tarjouksen aloitusjaksosta on tarkoitus antaa lisäinfoa touko–kesäkuun vaihteessa.

”Nyt Arla-ryhmän yhteistyössä painotetaan 24 kuukauden tuotetta.”

Vattenfall

Sähkötarjous maitotilallesi Vattenfallilta

Vattenfall ja Arla Suomi yhteistyöryhmä tarjoavat maitotilayrittäjille räätälöidyn sähkötarjouksen. Tarjous laaditaan kvartaaleittain, ennakkoon ilmoittautuneille. Vattenfallin fossiilivapaa sähkö mahdollistaa yritystoiminnan ilmastoa vaalien – kilpailukykyisestä hinnasta tinkimättä.

Näin saat sähkötarjouksen tilallesi:

1. Saat sähköpostin meijeriltäsi, jonka kautta voit ilmoittaa haluavasi tarjouksen.

2. Vattenfall laatii 24 kk:n määräaikaisen sähkötarjouksen kaikille kvartaalin aikana ilmoittautuneille.

3. Tee sähkösopimus Vattenfallin sivuilla 3 arkipäivän kuluessa tarjouksen saapumisesta.

Lue lisää: vattenfall.fi/arla

Karhu vieraili Kiteen meijerin läheisyydessä

Selvät kesän merkit ovat nähtävissä meillä täällä

Arla Itä-Suomen Kiteen meijerin pisteessä, kertoo

Arla Itä-Suomen hankintapäällikkö

Jouni Tahvanainen

Viikolla 16 nuori naaraskarhu oli herännyt sekä tullut vierailulle noin 100 metrin päässä olevasta talvipesästään Kiteellä meijerin toimipisteestä ja ”nälkäänsä popsinut maittavaa pyöröpaali säilörehua”.

Karhu oli uteliaisuuttaan ”merkannut” vähän ylimääräistä seuraavaa vierailua varten.

– Samalla karhu kävi meidän lähinaapurin lintulaudalla katsastamassa, olisiko jäänyt herkkuja popsittavaksi?

Karhun edesottamukset kiinnostivat Kiteellä.

Paikallinen suurpetoryhmä seuraa uteliaan kaverin liikkeitä, kertoo hankintapäällikkö Jouni Tahvanainen.

• ProAgria NIR-maa-analyysi

• Carbon Check + hivenmääritys

Ota yhteyttä tai lue lisää kotisivuiltamme!

HÄPEILEMÄTTÄ LUONNOLLINEN