MEILTÄ TEILLE Asfalttikallio Oy:n asiakaslehti 2020
MINIMOIMME LUONNON RASITTUVUUDEN s.21
AIKAMIEHET ÄHTÄRISSÄ
MITÄ HANKALAMPI KOHDE, SITÄ PAREMMIN PÄRJÄÄMME
MIES ALAN ULKOPUOLELTA
KIINTEÄ ASFALTTIASEMA EURAJOELLE
ASFALTIN TUOKSUN VIEMÄ
PÄÄKIRJOITUS
MILJOONA TONNIA Tarvitseeko yritys strategian? Kyllä. Strategia on toiminnan punainen lanka, jonka jokainen tulee tietää, muistaa ja ymmärtää, sekä soveltaa ymmärtäen. Asfalttikallio päivitti strategiansa vuosille 2020–2023. Päätimme edetä uudella strategialla kohti uutta tulevaisuutta, koska halusimme olla myös tulevaisuudessa suurin suomalainen asfalttialan yritys. Tavoitteemme on kehittyä ja kasvaa vuosittain sovittuihin päämääriin, unohtamatta tyytyväisiä asiakkaita. Aluetoimintamme on saavuttanut kahdeksan toimintavuotemme aikana tukevan jalansijan pääkaupunkiseudulla, Tampereella, Seinäjoella ja Satakunnassa. Seuraavana on vuorossa Turun talousalue vuonna 2021, jonne pystytämme asfalttiaseman palvelemaan asiakkaittemme tarpeita. Vuosien pitkäjänteinen ja kärsivällinen työ alkaa pikkuhiljaa näkyä kaikessa toiminnassamme. Aluetoiminta on vakaata kasvukeskuksissa, ja mahdollistaa näin paremmin kestävän tulevaisuuden suunnitellun. Tavoitteemme on laajentaa aluetoiminta kattamaan kaikki merkittävät talousalueet Suomessa. Ely-urakointi kasvoi merkittävästi valtion viime vuonna myöntämän lisärahoituksen turvin. Tarjottavat päällystemäärät tuplaantuivat vuoteen 2019 verrattuna. Vuosittain tapahtuvat työmäärien muutokset ovat urakoitsijoille hyvin haastavia. Positiivinen uutinen oli kuitenkin niiden lisääntyminen, ei enää pieneneminen. Alan toimijat ovat toimineet äärirajoilla, mutta selvinneet aina tilanteesta molempiin suuntiin. Lisäksi vielä bitumin hinnan halpeneminen toi mukanaan lisää rahaa ja työtä markkinoille. Bitumia on onneksi riittänyt. Lopputulemana Ely-urakointimäärät kolminkertaistuivat vuonna 2020 vuoteen 2019 verrattuna.
Asfalttikallio aloittaa vielä tänä vuonna asfalttiasemien muutostyöt asfaltin lämmitykseen liittyen. Tämä mahdollistaa raskaan polttoöljyn sijaan poltettavan kaasua asteittain niillä laitoksilla, missä se on mahdollista. Kierrätystä vanhan asfaltin suhteen pyritään nostamaan edelleen, loppulaadun siitä kumminkaan kärsimättä. Kierrätysasfaltille rakennetaan lisää sääsuojia vähentämään energian kulutusta. Meille on kunnia-asia lisätä asfalttiin myös bitumia ja lämmittää se kuumaksi. Kylmä-, matalalämpö- ja ns. Green-asfaltit voi rinnastaa poliitikkojen vaalipuheisiin – uskokoon ken haluaa. Asfalttikallio investoi merkittävästi vuosittain nykyaikaiseen ja vähäpäästöiseen levityskalustoon. Asfaltin levittimien keski-ikä on meillä kaksi ja jyrien kolme vuotta. Moottorit vastaavat vähäpäästöisintä saatavissa olevaa tekniikkaa. Asfalttikallio pyrkii aina myös valitsemaan vähäpäästöisintä kalustoa käyttävän aliurakoitsijan. Tilaajapuolenkin soisi kiinnittävän huomiota siihen, kuinka saastuttavalla kalustolla työ tehdään. Yleisesti ottaen laatu paranee uusien koneiden ansiosta, vaikka ammattitaitoa ei toki korvaa mikään. Jatkossa uskon ympäristöasiat huomioivan urakoitsijan olevan voittaja. Haluamme jättää tuleville sukupolville puhtaamman perinnön, vaikka isot investoinnit laittavat aluksi tinkimään euromääräisistä tuloksista. Työturvallisuuden parantaminen on yksi tärkeimpiä tavoitteittamme. Tänä vuonna olemme saaneet huomata, etteivät edellisen vuoden hyvät tulokset seuraa automaattisesti mukana. Meidän tulee jatkuvasti keskittyä kaikessa tekemisessä työturvallisuuden parantamiseen, mitään unohtamatta, mikäli haluamme saada parempi tuloksia. Työkantaa on jäljellä runsaasti. Myyntimiehet ovat olleet maineensa veroisia ja onnistuneet jälleen kerran työssään. Työryhmillä on edessään pitkä ja työntäyteinen syksy kaikilla paikkakunnilla. Tämän vuoden liikevaihto on n. 80 M€, mikä on huikea suoritus. Kannattavuus paranee lisääntyneen liikevaihdon ja tehtyjen investointien myötä merkittävästi. Lisäksi aluetoimintojen vakiintuminen ja lisääminen osana yrityksen toimintaa lisää kannattavuutta. Koronakevät toi muutoksia moneen asiaan. Kaikki jo kevääksi sovitut koulutukset jouduttiin siirtämään eteenpäin. Kevät meni ja korona jäi. Jatkamme koronan vastaisessa taistossa jatkuvalla tiedottamisella ja hygieenisellä toiminnalla. Be carefully out there on hyvä kuolematon ohje, minkä muistamme eräästä televisiosarjasta. Hallitustyöskentelymme on saatettu 2020-luvun haasteita vastaavaksi, ja antaa henkilöstölle turvallisen perustan viedä yhtiötä kohti uusia haasteita. Suomalaisuus, suurin suomalainen asfalttialan yritys ja vahva suomalainen omistuspohja on voimavaramme myös tulevaisuudessa. Strategiassa on aina tavoitteita, ja yksi niistä taas saavutettiin. Valmistamme ja levitämme tänä vuonna yli MILJOONA TONNIA asfalttia. Kaikki Asfalttikallion työntekijät voivat olla tästä suorituksesta ylpeitä. Huikea, loistava, käsittämätön suoritus teiltä! Kiitos jokaiselle. Turvallista ja työteliästä loppuvuotta! Antti Kalliomaa Toimitusjohtaja Asfalttikallio Oy
TÄSSÄ LEHDESSÄ
8
4
32
4
TYÖNI ON ENNAKOINTIA Henri Kalliomaa, työnjohtaja
21
8
AIKAMIEHET ÄHTÄRISSÄ Ähtärin kaupunki
24
ASFALTIN TUOKSUN VIEMÄ Työnjohtaja Sami Niemistö
11
PIRKANMAALLA PURETAAN JA PÄÄLLYSTETÄÄN ELY-Keskus
28
KIINTEÄ ASFALTTIASEMA EURAJOELLE Näpin monttu, Eurajoki
14
MITÄ HANKALAMPI KOHDE, SITÄ PAREMMIN PÄRJÄÄMME VM Suomalainen Oy
32
HYRIA-KOULUTUKSEN KAUTTA ASFALTTI-TYÖNTEKIJÄKSI Marco Kupari ja Joel Wartiainen
18
MIES ALAN ULKOPUOLELTA Henkilöstöpäällikkö Juha Hällfors
36
ASFALTTIKALLIO LUKUINA
MINIMOIMME LUONNON RASITTUVUUDEN Konepäällikkö Arho Pylkkänen
Henri Kalliomaa, työnjohtaja
Kuorma saapui sovitusti ja työ käynnistyi. Henkka varmistaa vielä, että kaikki on kunnossa. Hetken kuluttua mies lähtee huomisen kohteeseen katsomaan, että siellä on kaikki kunnossa asfaltinlevitystä varten.
”TYÖNI ON ENNAKOINTIA” Asfalttikallion työnjohtajat elävät tulevaisuudessa. Jos kalenterissa on viidestoista päivä, heillä se on kuudestoista tai seitsemästoista, joskus jopa kahdeskymmenes. Ei heilläkään ole kristallipalloa. Heillä on visio ja suunnitelma. Suunnitelma, jonka tulee toimia ongelmitta, joka päivä ja välillä yölläkin.
4
HELPPO TYÖ? – Kaikki on kiinni ennakoinnista, napauttaa yksi Asfalttikallion työnjohtajista, Henri Kalliomaa. – Silloin kun kaikki on suunniteltu oikein koko toimintaketjun osalta, on itse työ meille helppoa. Se on helppoa siksi, että Asfalttikalliolla työskentelee erittäin osaavat ammattilaiset ja heillä on käytössään toimiva kalusto. Kuulostaa hirvittävän yksinkertaiselta toimittajan korvaan, mutta kun Kalliomaa ryhtyy purkamaan toimintaketjun valmistelua seuraavan päivän levitystyöhön, yksinkertaisuus kaikkoaa. Tapasimme Henri Kalliomaan kanssa varhain aamulla heidän työmaallaan ihan Helsingin ytimessä, Hietalahden rannassa. Hän oli tullut paikalle jo tunteja aiemmin, ennen kukonlaulua. Urakka käsittää Telakkarannan uudistuksen, jossa peruskorjataan noin kilometrin tienpätkä ja vedetään raitiotie Hernesaareen saakka. Asfalttikallio toimii urakassa työyhteenliittymänä VM Suomalainen Oy:n kanssa. Jatkuva liikennevirta ydinkeskustassa ja turvallinen liikenteenohjaus aiheuttavat sen, että asfaltoinnit on pakko toteuttaa lyhyissä pätkissä. – Käymme päällystämässä aina kun pohjatyöt ovat edenneet siihen vaiheeseen, että meidän kannattaa tulla, Kalliomaa sanoo. – Pyrimme kuitenkin välttämään turhaa kaluston ja miehistön siirtoa, jotta keskustan pakokaasupäästöt pysyisivät meidän toimestamme mahdollisimman matalina. Siitä huolimatta joudumme käymään kohteessa jopa 25 kertaa, mies evästää. – Risteysalueet raitioteineen ja kevyenliikenteen väylineen ovat aina huomattavasti hitaampia päällystettäviä kuin kantatie Keravalla tai moottoritie Porvoossa, mies hymyilee.
5
Ensimmäinen kuorma saapuu. Henri Kalliomaa voi levollisin mielin huokaista ja lähteä valmistelemaan huomisen projektia. - Sen suunnittelutyö on tehty, nyt alkaa ”sumpliminen”, Henkka tuumaa.
VALMISTELU – Tulin hyvissä ajoin ennen varsinaisen asfaltinlevitystyön alkua, Kalliomaa sanoo, silloin ei ollut vielä ruuhkaa, hän nauraa päälle. – Liikenteenohjauksen varmistamisen ja noiden kivitöiden takia tulin niin aikaisin. Se koska pääsemme aloittamaan oman työmme, riippuu tällä kerralla hiukan kivimiesten aikaansaannoksista. Ihan hyvältä vaikuttaa, aikaisin hekin aamunsa aloittivat. Kalliomaa on suunnitellut edellispäivänä tarvittavan miehistömäärän, konekannan, asfalttimassalaadut ja niiden määrät, kuljetukset, liikenteenohjauksen sekä miljoona muuta asiaa, ja aikatauluttanut kaiken lähes minuutilleen tapahtuvaksi. – Kun ensimmäinen massakuorma
6
saapuu sovitusti, heti pahimman aamuruuhkan jälkeen paikalle, tulee kaiken muun olla kunnossa, hän väläyttää. Työn tilaaja antaa aina aikamääreen, deathlinen, milloin kaiken tulee olla valmista. Maakunnassa aikamääre on löysempi. Saatetaan puhua päivistä tai jopa viikoista valmistumisen suhteen, mutta ydinkeskustassa aikataulu on tiukka. Siellä työ on pilkottu osiksi ja osien valmistumisaikatauluissa puhutaan tunneista. Koska keskustakohteissa on muuttuvia tekijöitä ja usein myös ulkopuolisia toimijoita, on työnjohtajien työ ”sumplimista”, niin kuin Kalliomaa sen kuvainnollisesti sanoo. – Työni on miettimistä, sopimista eri instanssien kanssa ja järjestelemistä, hän kiteyttää. Tulevatko työasiat uniin, kysäisen Henri Kalliomaalta. – Ei ne uniin
Risteysalue kiveyksineen, raitioteineen ja jatkuvine liikennevirtoineen haastaa urakoitsijat, paitsi liikennejärjestelyiden myös työturvallisuuden osalta.
tule, mutta pyörivät väkisinkin mielessäni myös vapaa-ajalla. Työmme on kausiluonteista, joten kesäkaudella olen henkisesti töissä ympäri vuorokauden, mutta talvella tilanne nollataan pitkän loman muodossa. ”Onko se henkisesti raskasta?” Ihmettelen ääneen. – Eipä juuri. Tämä on asennoitumiskysymys, joka vaatii harjaantumista ja paineensietokykyä Kalliomaa heittää leveän hymyn kera.
HENRI Henri valmistui infra-rakennusalan insinööriksi vuonna 2017. Hänen isänsä Antti kalliomaa on yksi Asfalttikallion perustajista ja toimii yhtiön toimitusjohtajana. – Pikihommat ovat meillä sukurasite,
Lähtöruudut on valittu. Koneet käyvät ja kuskit ovat valmiina. Get, set, go!
Telakkarannan aamuruuhka hälvenee hetkeksi. Henri Kalliomaa varmistaa puhelimitse, onko aamun ensimmäinen massakuorma pysynyt aikataulussa. Kohta se alkaa, ensimmäisen kuorman levitys.
Tässä tehdään maailman toimivinta kaupunkia, sanoo kaupungin pystyttämä kyltti. Sitä tehdään maailman toimivimpien urakoitsijoiden toimesta.
Henri nauraa. – Työurani alku pomon poikana, joskus kauan sitten, ei ollut helpoin tie. Minun ei auttanut lorvia koskaan eikä missään tilanteessa, ja aina viuhui nakki, hän muistaa. – Olen luonteeltani periksiantamaton ja painoinkin jo varsin nuorena rajusti töitä. Halusin täyttää paikkani yhteisössä ja näyttää, että ei helposti saatu työpaikka ollut minun tavoitteeni, vaan kova työnteko ja kehittyminen paremmaksi. Työyhteisö oli minulle aina todella lojaali, eikä kukaan piikitellyt pomon pojaksi, muistuttivat kyllä välillä asiasta, mies virnistää. Jätkät antoivat minun hankkia kannukseni itse ja näyttää mihin pystyn. Henri sai kotoaan opin, että jos haluaa tehdä työuransa ”duunarina”, ei koulutus ole välttämätöntä, mutta jos
haluaa edetä toimihenkilöpuolella, niin opiskelut on suoritettava. Nykyään kun urakehitys tökkää koulutuksen puutteeseen jo ihan lakisäädöstenkin mukaan. – Minulle annettiin vaihtoehdot kotoa, eikä patistettu yhtään mihinkään. Oli täysin oma haluni opiskella, koska haluan kantaa vastuuta ja jopa tykkään siitä, Henri tuumaa. – Työn kausiluonteisuus antoi loistavan mahdollisuuden opiskella talvella, joten pidin sitä ainoana oikeana vaihtoehtona. Henri aloitti työuransa asfalttiasemalla 17-vuotiaana ja seuraavat kesät kuluivat levitysryhmän mukana. Nyt, kymmenen vuoden työkokemuksella mies uskoo tuntevansa alan melko hyvin. – Olen tarkka, mutta reilu työnjohtaja. - Työturvallisuutta ja erilaisten turval-
lisuutta lisäävien varusteiden käyttöä valvon ja huomautan herkästi, jos havaitsen niissä puutteita. - Se saattaa joskus tuntua jopa nipottamiselta, mutta tulostakin tulee. – Kuluvan kauden vakavampien työtapaturmien sarake näyttää puhdasta nollaa, eikä pieniäkään havereita onneksi ole kuin pari kolme. Pieniä sattuu aina kun töitä tehdään, mutta tavoite on se, että laastarilla selvitään, Henri Kalliomaa tuumaa. – Tykkään asfalttialasta ja työnkuvastani paljon. Uskon, että pysyn alalla ehkä jopa koko työurani, mutta mistä sitä vielä tietää, mies naurahtaa. – Enhän minä muita aloja tunne. Tiedä vaikka jossain muualla olisi kuinka kivaa.
7
ÄHTÄRIN KAUPUNKI Timo Vainionpää (vas.) toivottaa mukavia eläkepäiviä Veli-Matti KeskiNikkolalle Mesikämmenen edessä.
AIKAMIEHET
ÄHTÄRISSÄ
Ähtärin kaupunki on aina ollut tunnettu panostuksestaan matkailun ja teollisuuden saroilla. Tuorein, vuoden 2018 alussa valmistunut Ähtärin Eläinpuisto Oy:n valtavasti medianäkyvyyttä kerännyt pandatalo, on yksi esimerkki kaupungin edistyksellisestä ja innovatiivisestä ajattelutavasta. Se, että 6000 asukkaan kaupungissa on koko Euroopan suurin alumiinivenetuotannon keskittymä ja paljon muutakin teollisuutta, kertoo kuntapäättäjien kauaskantoisesta viisaudesta sekä myönteisestä asenteesta yritystoimintaa kohtaan.
V
ilkkaan matkailun ja aktiivisen teollisuuden innoittamina, on Ähtärissä aina ymmärretty panostaa kaupungin infrastruktuuriin. Hyväkuntoisen tiestön sekä sujuvan liikenteen eteen on nähty vaivaa. Kokonaispinta-alaltaan reilun 900 neliökilometrin kaupungin tiestöstä on noin puolet päällystettyä maantietä tai kevyenliikenteen väylää. Päällystetyn tiestön kunto on silmiinpistävän hyvää, vaikka korjaamistakin riittää, niin kuin kaikkialla muuallakin maassamme. Ähtärissä panostetaan voimakkaasti myös uuden rakentamiseen, joten asfalttia levitetään kaupungin toimesta noin 300-400 tonnia vuodessa.
8
– Määrä ei kuulosta isolle, mutta kyllä siinäkin levittämistä riittää, muistuttaa toukokuussa 2019 eläköitynyt Ähtärin kaupungin toimialajohtaja Veli-Matti Keski-Nikkola. – ELY-keskuksen hoidossa on noin puolet kaupungin tieverkosta, mies huomauttaa. – Se, miksi katuverkostomme kunto on hyvä, johtuu meistä itsestämme, Keski-Nikkola hymyilee leveästi. – Olemme vahva matkailukunta, mies muistuttaa. – Alueellamme on yli 1400 vapaa-ajan asuntoa, joten haluamme kaikkien vierailijoidenkin näkevän ja kokevan, että täällä on hyvä olla, elää ja liikkua.
Vuonna 1976 valmistuneen hotelli Mesikämmenen piha-alueet ovat saaneet uuden pinnan. Hotelli itsessään keräsi valtavaa maailmanlaajuista mediahuomiota jo valmistuessaan. Arkkitehtiveljesten Timo ja Tuomo Suomalaisen suunnittelema rakennus tavoittaa paikalle ominaisen peruskallion ja herkän kasvillisuuden kontrastin.
Pandatalo itsessään on saanut monia kehuja niin maailmalta, kuin kotimaastakin. Kiinan metsähallinnon pandakeskuksen asiantuntijat totesivat tarkastuksessaan sekä rakennuksen, että ulkoalueet parhaiten toteutetuiksi Kiinan ulkopuolella. EteläPohjanmaan Rakennustaitosäätiö puolestaan kiinnitti Pandataloon rakentajalaatan, jonka he myöntävät alueellisesti ja valtakunnallisesti merkittävälle rakennukselle. Kyllä Pyryn ja Lumin kelpaa täällä pötkötellä.
VELI-MATTI Veli-Matti teki pitkän päivätyön Ähtärin leivissä. Kurikasta kotoisin oleva mies valmistui rakennusmestariksi vuonna 1978, työskenneltyään opiskelun ohessa silloisen tielaitoksen palveluksessa. Vuonna 1979 Keski-Nikkolan tie vei Lehtimäen kunnan rakennusmestariksi ja sieltä 2001 Ähtäriin kiinteistöpäälliköksi. Ähtärin teknisen toimen toimialajohtajaksi mies nimitettiin pari vuotta ennen eläköitymistään. – Meillä on aina ollut hyvä tekemisen meininki Ähtärissä, ja kaikki kunnalliset päätöksentekijät ovat ymmärtäneet matkailun ja matkailijoiden tärkeyden kunnan taloudessa ja markkina-arvossa. Täällä on aina puhallettu yhteen
hiileen, joten hurjiltakin kuulostavat matkailuhankkeet on otettu positiivisesti vastaan ja ymmärretty, että niitä varten tulee infrankin olla ”tip top” kunnossa, mies kiittelee. – Eihän Eläinpuiston pandatalokaan ihan kevyt hanke ollut, mutta se on tuonut mukavaa sykettä ja kansainvälisyyttä kaupunkiin.
ASFALTTIKALLIO ÄHTÄRIIN Asfalttikallio aloitti Ähtärin kaupungin työt samalla kaavalla kuin muuallakin eli voittamalla kaupungin julkisen tarjouskilpailun. – Saamme tarjoukset kaikilta alan toimijoilta, joilla resurssit ja taitotaso riittävät, sekä konekanta on määritelmiemme mukainen, Keski-Nik-
kola sanoo. – Tunnustan, että Asfalttikallio ei ollut minulle yrityksenä tuttu, mutta nyt on sitäkin tutumpi. Heidän henkilöstönsä on kerrassaan mainiota ja varsinkin Vainionpään Timon kanssa suhteestamme muodostui jopa kaverillinen, mies hymyilee. – Nämä kaksi vuotta (2018 & 2019) menivät kuin siivillä, ja nyt jopa hiukan harmittaa poistua kuvioista. Vaikka meillä oli hankaliakin asfaltointikohteita, varsinkin vuonna 2019, eivät ne tuottaneet Asfalttikallion ammattilaisille mitään ongelmia, eikä edes hidastuksia. Meillä oli alusta saakka Timon kanssa rakentavaa vuoropuhelua ja välillämme vallitsi syvä luottamus, Keski-Nikkola muotoilee.
9
– Kai se on niin, että kun kaksi vanhaa jäärää sopii hommista, niin kädenpuristus on se mihin voi luottaa, puolin ja toisin, mies naurahtaa. – Ehkä kuitenkin tärkeimpänä näin kaupungin edustajana näin sen, että Asfalttikallion toimiin ei tarvinnut koskaan puuttua. Työt tehtiin tismalleen sopimusten mukaan ja työn jälki oli sitä mitä olimme tilanneet. ”Se on helppoa, kun sen osaa”, kuuluu vanha, mutta paikkansa pitävä sanonta, mies tuumaa.
TIMO
Asfalttikallion myyntijohtaja Timo Vainionpää.
10
Toinen ”vanhoista jääristä” oli Asfalttikallion myyntijohtaja Timo Vainionpää. Myös eläkeikää hipova Vainionpää omaa asfalttialalta vaatimattoman 50 vuoden kokemuksen. Hän aloitti alalla 14-vuotiaana 1960-luvun lopulla. Työ alkoi, ihan kuin niin monilla muillakin, lapion ja kolan varressa, mutta työskenteli Timo jo ensimmäisenä kesänään asfalttiasemallakin. Kolme vuotta Asfalttikallion palveluksessa työskennellyt Vainionpää muistaa tuon kesän kristallin kirkkaasti, ainakin omien sanojensa mukaan. – Silloin painettiin aamu kuudesta iltamyöhään ihan koko kesä, mies kertoo. – Rahaa tuli niin, että olisin voinut ostaa mopon jokaisena tilipäivänä, mutta kun ei olisi koskaan ollut aikaa ajaa sillä, Vainionpää nauraa rehevästi. – Pelasin tuohon aikaan jääkiekkoa aktiivisesti, joten työ oli mieluisaa, koska talvella ehti treenaamaan paremmin kuin monet muut kaverit. Ei minusta silti lajin maailmantähteä tullut, mutta jätti se niin syvän jäljen sydämeeni, että toimin edelleen aktiivisena seuratoiminnassa ja valmennustehtävissä. – Meillä Asfalttikalliolla on hyvä henki ja loistava symbioosi. Maamme suurimpana kotimaisena toimijana luotamme nuoriin ja annamme heille vastuuta, kunkin kantokyvyn mukaan. Minä opin nuorilta paljon ja kykenen jakamaan myös omaa tietotaitoani heille, Vainionpää sanoo. – Erilaisten asfalttimassojen sekoitukset ja muut puhtaasti käytännöntyöt ovat minun vahvuuksiani myyntityön lisöksi ja puolestaan tietokonehommissa joudun usein huutelemaan nuoremmilta apua, hän hymyilee. – Uskon kuitenkin, että nimenomaan ihmissuhteissa ja niiden luomisessa olen parhaimmillani. Niin kuin Veli-Mattikin totesi, meidänkin välillemme muodostui heti luottavainen ja avoin suhde. Uskon, että me vanhat jäärät olemme nykynuoria rauhallisempia ja varmuutemme tilanteessa kuin tilanteessa henkii luotettavuutta. – Varmuushan tulee vain kokemuksen kautta, sitä ei oppikirjoista pysty lukemaan. Sen vielä haluan sanoa lopuksi, Vainionpää huikkaa, Asfalttikalliolla ei kukaan ole toistaan parempi tai tärkeämpi ja me kaikki ymmärrämme sen. Jokainen tontti on täytetty parhailla osaajilla ja vaihtomiehetkin ovat ykkösketjun pelaajia.
ELY-KESKUS
Rajasalmen silta päällystettiin Nokian puolelta Pitkäniemestä Pirkkalaan, Naistenmatkantielle. Tie sai uusien säädösten mukaiset valkoiset sulkuviivat merkiksi ohituskiellosta.
PIRKANMAALLA
PURETAAN JA PÄÄLLYSTETÄÄN Huonokuntoisia soratiepinnoitettuja teitä muutetaan sorateiksi myös Pirkanmaan alueella. Jos tieosuuden käyttöaste on noin 100 ajoneuvoa vuorokaudessa tai alle, alkutuotantoa eikä teollisuutta ole ja koulukin on lakkautettu, on järkevää purkaa vanha pinnoite. Vanha, vähän bitumia sisältävä pinta kuoritaan pois, sekoitetaan kulutuskestävään soraan ja levitetään tielle. Tällä toimenpiteellä tien kunnossapito tulee helpommaksi ja edullisemmaksi. Kyllä Pirkanmaalla paljon päällystetäänkin ja tietysti paikataan.
K
ävimme haastattelemassa ELY-keskuksen projektipäällikköä Tomi Keisalaa ja Asfalttikallion Ville Kuisminia ja kyselimme yhteistyön sujuvuudesta.
Tienpidon korjausvelka on kasvanut jo vuosia. Kuluvan vuoden aikana sitä saadaan kurottua hiukan kiinni, kiitos Pirkanmaalle suunnatun lähes 30% viime vuodesta kasvaneen määrärahan sekä bitumin edullisen hintatason. Kunnossapitotoimia on jouduttu asettamaan tärkeysjärjestykseen, jolloin vähäliikenteiset tiet ovat jääneet auttamatta huonolle hoidolle. – Kyllä niitä hoidettu on ja paikkailtu huonokuntoista päällystettä vuodesta toiseen, Tomi Keisala korjaa. – Päällysteen purkaminen on kuitenkin osoittautunut välttämättömäksi toimenpiteeksi, jotta kykenemme säilyttämään ja jopa parantamaan kyseisten teiden liikenneturvallisuutta. Soratie on helpommin kunnossapidettävä ja huomattavasti turvallisempi kuin reikäinen, urainen ja vuosia paikkailtu asfaltti, mies jatkaa. – Meillä on ollut tieosuuksia, joissa on enemmän paikkoja kuin ehjää päällystettä. Olemme saaneet tienkäyttäjiltä pääsääntöisesti myönteistä palautetta soratiemuutosten johdosta, sillä soratiellä on huomattavasti parempi ajettavuus kuin pahasti vaurioituneella päällystetyllä tiellä, Keisala sanoo.
TARKKAA SEURANTAA Kevät on päällystevauriotarkastajille kiireisintä aikaa. – Ajamme keväisin paljon lasermittareilla varustetuilla autoilla vauriokartoitusta ja kartoitusryhmät raportoivat tarkoin alueellisen tieverkon kunnon. Korjattavat tieosuudet valikoituvat tarkoin määritellyn ylläpitoasteikon perusteella, ja asteikossa on huomioitu liikennemäärä sekä vaikutus elinkeinoelämälle ja matkailulle. – Myös asiakaspalaute tienkäyttäjiltä on meille todella tärkeää, kolme vuotta ELY:n palveluksessa työskennellyt Keisala sanoo. – Toki siinä käy välillä niin, että kansalaisten oman, ympärillä olevan elinpiirin tiestö nähdään huonompana kuin naapuruston, hän hymyilee. – Mutta niin tai näin, kaikki palaute käydään läpi ja jokaiseen toimenpidepyyntöön vastataan. Me välitämme tiedot urakoitsijalle ja he käyvät todentamassa
12
Tomi Keisala ja Asfalttikallion Ville Kuismin vanhalla kolmostiellä Pirkkalassa, Rajasalmen sillalla. Taustalla miesten toimia tarkkailee ulkopuolinen konsultti Anne Valkonen Via Blanca Oy:stä.
tilanteen ja tekemässä tarvittavat toimenpiteet. Valtaosa isommista hankkeista tulee puhtaasti dataan perustuen. Edellisten kymmenen vuoden niukka talous ja auttamatta liian vähäiset määrärahat ovat johtaneet siihen, että korjattavia kohteita on paljon. Nyt kun määrärahaa on enemmän ja bitumi edullista, saadaan Pirkanmaalla pääväylät kohtalaiseen kuntoon. Myös tiestön perusrakennetta on kyetty korjaamaan, mutta se ei näy vielä tienkäyttäjille. Keisalan vastuualueella on noin 3500 km päällystettyä tiestöä. – Ylempi tieverkko on saatu suhteellisen hyvään kuntoon, mutta valta- ja kantateiden ulkopuolella tilanne on heikompi, mies huokaa. – Osa niistä on rakennettu aikoinaan heppoisin rakentein ja joissain kohdissa asfaltin läpi puskee jopa savea. Osa pikkuteistä, lähinnä viisinumeroisista on jo vaarallisen heikossa kunnossa. Pikkuteiden heikko kunto on siinäkin mielessä vaarallista, että varsinkin moottoripyöräilijät ajelevat niillä mielellään ja niin kuin tiedämme, huonokuntoinen tie ja moottori-
pyörä, eivät ole turvallinen yhdistelmä, Keisala kertoo varsin harmistuneena.
IDEARIKAS KUMPPANI – Lähtökohta on aina se, että asfalttiurakoitsijan täytyy olla luottamuksen arvoinen, Keisala täräyttää alkuun. – Vaikka he ovat raportointivelvollisia kaikista tekemisistään ja työsuoritteita valvovat sekä me ELY:llä, että ulkopuolinen konsultti, on heidän oma toimintansa oltava luotettavaa. Urakoitsija ei saa mennä siitä mistä aita on matalin, vaikka kuinka tekisi mieli. Asfalttikallion toiminnassa ei ole koskaan ollut mitään viitteitä siitä, mies toteaa. – Tilaaja määrittelee jokaiselle työlle tarkat menetelmät, massalaadut ja paikkaustavat. Olemme kuitenkin menossa siihen suuntaan, että urakoitsijalle annetaan enemmän vastuuta, ja sehän pohjautuu Asfalttikallion kohdalla kolmen vuoden aikana syntyneeseen luottamukseen. Työmenetelmiä kehitetään jatkuvasti yhdessä ja kuuntelemme tarkalla korvalla mitä muut tekevät. – Asfalttikal-
liolla ollaan innovatiivisia ja halutaan kehittyä, Keisala kehuu. – Heidän oma asfalttimassatuotantonsa on korkeatasoista, ja he uskaltavat ehdottaa ennakkosuunnitelmasta poikkeaviakin laatuja. Vaikka hankintalaki säätelee hyvältä kuulostavien ideoiden toteutusta, jäävät ne ainakin ”korvan taakse” muhimaan, mies naurahtaa. – Asfalttikallion päällysteprojekteista olemme saaneet jopa positiivista palautetta, etenkin liikenteenohjauksesta työmaa-alueilla. Liikenteenohjaus on turvallisuuden takia ehkä kaikkein merkityksellisin ja huomionarvoisin toimenpide. – Kesäkuussa 2020 poliisi mittasi eräällä asfaltointityömaalla autoilijoiden nopeuksia, Keisala kertoo. – Se ei ollut kaunista katseltavaa. Alueella oli 50 km/h nopeusrajoitus ja parhaaksi nopeudeksi mitattiin 115 km/h. Raskaan liikenteen autoja meni useita alueen halki ”kaasu pohjassa”, eli nopeudet olivat 85-87 km/h, mies ihmettelee. – Se on valitettavasti tietyömailla normaalia elämää, hyvin vaarallista sellaista, Tomi Keisala päättää.
Projektipäällikkö Tomi Keisala.
13
VM Suomalainen Oy
MITÄ HANKALAMPI KOHDE, SITÄ PAREMMIN PÄRJÄÄMME
Rantamuurin rakentamista räntäsateessa. Yrityksen työntekijöiden kokonaisuudessaan omistaman VM Suomalainen Oy:n erikoisosaamista ovat betonirakenteet, sillat sekä infrarakentamiskohteet haastavissa olosuhteissa. Kokonsa puolesta pääkaupunkiseudulla keskikastiin kuuluva yritys on tunnettu ja arvostettu infrarakentaja sekä myös haluttu työnantaja.
14
VM Suomalainen Oy tunnetaan erikoisosaamisestaan sillanrakentamisen saralla. Vuonna 1980 perustettu ja 2017 omistuspohjan muutoksen myötä myös infrarakentamiseen keskittynyt yritys tunnetaan paitsi poikkeuksellisen vaativien sillanrakennusprojektien luotettavana läpiviejänä, myös vaativien infrarakennuskohteiden tuottajana hankalissa kaupunkiolosuhteissa. Ansaittua mainettaan vaalivan yrityksen on oltava tarkkana myös yhteistyökumppaneiden suhteen.
15
Kuvassa Kari Kivelä ja Aleksi Rikkinen VM Suomalaiselta, Marko Tuokkola Asfalttikalliolta sekä Harri Kallio niin ikään VM Suomalaiselta.
– Asfalttikallion toiminta täyttää kaikki kriteerimme sekä henkilöstön, että kaluston suhteen, kertoo VM Suomalaisen hallituksen puheenjohtaja Harri Kallio. – Koska luottamus ja näytöt ovat kohdillaan, voimme laskea omat tarjouksemme ja toimemme niin, että Asfalttikallio hoitaa oman tonttinsa sovitusti, yrityksen toimitusjohtaja Kari Kivelä komppaa vieressä. Kävimme syksyllä 2019 VM Suomalaisen työmaalla Sörnäisten kaupunginosassa Helsingissä. Vaikka ensilumi pyrytti parhaillaan, emme antaneet sen latistaa tunnelmaa. Kohde sijaitsee n. 2 km etäisyydellä Kalasataman keskuksesta etelään. Alue on entistä satamalaitosaluetta ja ollut aikanaan saari, joka on yhdistetty pohjoispäästään mantereeseen. Nyt kyseistä aluetta rakennetaan asuinalueeksi, jolla on
16
läpikulkuliikennettä Sompasaaren eteläosiin sekä Nihtiin. Urakka sisältää aallonhalkojan, Sompasaaren laiturin, useita katuja, rantarakenteita ja paljon muuta. Työn tilaaja on Helsingin kaupunki.
AINA ON SELVITTY Saavumme kohteeseen Asfalttikallio Oy:n työpäällikön Marko Tuokkolan kanssa. Muutama sentti märkää lunta, lukemattomat työmaat lähiympäristössä sekä pääkaupungin perinteinen aamuruuhka aiheuttavat matkallemme viivästystä. Onneksi Tuokkola tiesi tilanteen etukäteen ja lähdimme ajoissa matkaan. Perillä meitä odottivat jo VM Suomalainen Oy:n hallituksen puheenjohtaja Harri Kallio, toimitusjohtaja Kari Kivelä
sekä työnjohtaja Aleksi Rikkinen. Miehet hymyilevät iloisesti, vaikka luulisi, että räntäsateessa ketään ei hymyilyttäisi. – Tämä on meille ja erittäin pätevistä ammattilaisista koostuvalle henkilöstöllemme ihan ”peruskohde”, Harri Kallio täräyttää alkuun. – Tuo Hämeentien valtava remontti ja osittainen sulkeminen on ainoa työtämme hidastava komponentti, Aleksi Rikkinen sanoo vierestä. – Se kun on logistisesti tärkeä kulkuväylä alueelle, mies tarkentaa. – Meillä on niin pitkä kokemus maanrakentamisesta kaikilla sen sektoreilla, että ei meitä pieni räntäsade haittaa. Tälläkin hetkellä on toistakymmentä kohdetta työn alla ympäri Uudenmaan aluetta ja niistä suurin osa vilkkailla liikepaikoilla, Kallio tuumaa.
Euromääräisesti halvin asfaltointitarjous on harvoin uskottava. Asfalttikallion kokonaispalveluiden laadukkuus tekee heistä luotettavan ja edullisen kumppanin.
toimitusjohtaja Kari Kivelä kertoo. – Kokeneena betoni- ja sillanrakentajana se ei tuota meille vaikeuksia, päinvastoin, se on sitä minkä osaamme ja mistä henkilöstömme ihan vilpittömästi nauttii, mies jatkaa. Asfalttikallio toteuttaa asfaltoitavien alueiden profiloinnin, pohjatyöt tasauksineen sekä itse asfalttimassan levityksen. – Asfalttimassaa uppoaa alueelle arviolta noin 2000 tonnia, Tuokkola laskeskelee. – Kyllähän siinä jokunen kasettikuorma Tuusula- Helsinki väliä kulkee. Reilun puolensataa ammattilaista työllistävän VM Suomalaisen henkilöstöstä Sompasaari 3 työllistää keskimäärin 15-20 henkilöä. – Tekijöiden määrä vaihtelee työvaiheiden mukaan, Rikkinen kertoo. – Ja tähän pitää tietysti laskea lisäksi iso joukko aliurakoitsijoita, joita työllistämme tälläkin työmaalla, mies jatkaa.
ILMASTO TÄRKEÄÄ
– Meille tämä on normaali keskustakohde, Asfalttikallion Tuokkola sanoo. – Toki Hämeentien sulku aiheuttaa logistista ongelmaa, asfalttimassat kun tuodaan tänne Senkkerin asfalttitehtaalta Tuusulasta. Mutta kyllä me tästäkin selviämme, niin kuin olemme kaikista yhteisistä projekteistamme selvinneet, mies hymyilee.
SUURI TYÖMAA Jos Sompasaari osa 3 on merkittävä urakka VM Suomalaiselle, on se sitä myös Asfalttikalliolle. – Tämä on muuten ihan bulkkityötä meille, mutta tuo rantamuurin rakentaminen tuo kohteeseen oman pikantin mausteensa. Se tuo nimenomaan esille meidän poikkeuksellisen laajan ammatillisen osaamisemme, VM Suomalaisen
VM Suomalaisella on, uskallamme väittää, koko Etelä-Suomen uusin konekalusto. Yrityksen kaikki maanrakennuskoneet ovat alle kaksi vuotta vanhoja, joten ne täyttävät viimeisimmät päästömääräykset. – Edellytämme myös jokaiselta aliurakoitsijaltamme tuoretta konekantaa sekä oikeaa asennetta ilmastomme pelastamiseksi, Harri Kallio sanoo. – Suunnittelemme tarkoin maansiirtoautojen sekä koneenkuljetuslavettien reitit ja aikataulutukset, jotta turhalta ajolta vältytään. Ihan samaa edellytämme kaikilta aliurakoitsijoiltamme ja seuraamme tarkoin heidän toimiaan, hän jatkaa. – Meidän työmaillamme välitetään ilmastosta ja olemme valmiita taloudellisiin investointeihin, jotta maamme ilmastotavoitteet täyttyisivät. – Totuus kuitenkin valitettavasti on se, että tämän laajuinen työmaa ei vielä
ihan lähitulevaisuudessa valmistu päästöttömästi, Kari Kivelä tiivistää. – Teemme kuitenkin parhaamme yhteisen tavoitteen eteen ja jopa toivomme, että päästöluokitukset menisivät digitaaliseen valvontaan, jota on joillain tahoilla heitelty ideatasolla ilmaan, mies vakuuttaa.
PARASTA ASFALTTIMASSAA Vaikka Asfalttikallion ja VM Suomalainen Oy:n yhteistyö alkoi vasta vuonna 2017, olivat vastuuhenkilöt tuttuja edellisistä toimistaan ja työpaikoistaan. Uskottava ja luottamuksellinen yhteistyö perustuukin pitkälti henkilöiden keskinäiseen tuntemukseen. – Euromääräisesti halvin asfaltointitarjous on harvoin uskottava. Asfalttikallion kokonaispalveluiden laadukkuus tekee heistä luotettavan ja edullisen kumppanin, Harri Kallio sanoo. – Asfalttikallio on toimillaan lunastanut paikkansa ”hovihankkijanamme”, enkä näe mitään syytä kyseenalaistaa vallitsevaa tilannetta. He valmistavat itse parhaat mahdolliset asfalttimassat. Vaikka pääurakoitsija määrittelee poikkeuksetta massalaadut, niin Asfalttikalliolla on mielenkiintoa, osaamista ja ammattiylpeyttä jopa kyseenalaistaa niitä. – Arvostan sitä suuresti ja luotan siihen, että osaamme yhdessä päättää kulloiseenkin kohteeseen parhaan mahdollisen asfalttilaadun, Kallio kehuu. Onhan joskus ihan olosuhteiden pakostakin muutettava massalaatua, ja Asfalttikallio on niissä tilanteissa äärettömän notkea ja joustava. – Ja minun täytyy puolestani todeta Asfalttikallion bonuksena sen, että heillä on tuore ja ympäristöystävällinen kalusto sekä vastuullinen henkilöstö, Kari Kivelä heittää lopuksi. – Meidän on hyvä jatkaa valitsemallamme tiellä, miehet naurahtavat yhteen ääneen.
17
Henkilöstöpäällikkö Juha Hällfors
MIES ALAN ULKOPUOLELTA! – Suurimpana suomalaisena alan toimijana, näen vastuumme henkilöstömme osaamisesta ja hyvinvoinnista poikkeuksellisen suurena, Juha Hällfors toteaa aluksi. – Haluamme työllistää ja työllistyä kotimaisin voimin ja arvostamme suomalaisia perinteitä ja suomalaista työtä. Haluan henkilökohtaisesti huolehtia siitä, että meidän jokaisen, lähes 200 asfalttikalliolaisen, on hyvä olla ja meillä on parhaat mahdolliset olosuhteet turvalliseen ja terveeseen työntekoon. Iso kiitos tästä kuuluu Asfalttikallion omistajille ja sen hallitukselle, timantin kovia ammattilaisia kaikki.
HYVÄ IDEA Kohta kolme vuotta Asfalttikallion palveluksessa työskennellyt Hällfors pitää palkkaamistaan täysin alan ulkopuolelta hyvänä ideana. – Se, että se olin juuri minä, ei tee ideasta hyvää, vaan se, että otettiin joku, joka ei ymmärrä itse asfalttialasta yhtään mitään. Vanhat tavat, joihin tämäkin ala on tuudittautunut, eivät ole aina se paras, turvallisin tai tehokkain tapa toimia. Tavat olivat juurtuneet täälläkin hyvin syvälle rakenteisiin sekä kulttuuriin ja niiden muuttaminen tuntui varmasti vaikealta. – On helppoa katsella taustapeiliin ja haikailla ajasta, jolloin kaikki oli paremmin, mies nauraa. – Meilläkin mentiin työnteko edellä, eikä perinteisiin haluttu tai osattu tehdä muutoksia. Nyt Asfalttikalliolla on opittu katsomaan tähän hetkeen ja jopa tulevaisuuteen. Minun tehtäväni on parantaa työyhteisömme hyvinvointia ja kehittää siihen työkaluja, pienin askelin eteenpäin. – Suunnittelen systemaattisesti henkilöstön kehitykseen tähtääviä toimenpiteitä isossa kuvassa ja näillä toimilla kykenemme saavuttamaan tuottavampaa työtä pienemmin ponnisteluin. En koskaan väheksy yhteisön henkisen hyvinvoinnin merkitystä, vaan näen sen lopulta tärkeänä osatekijänä yrityksen menestyksessä ja asiakaspalvelumme korkean laadun säilyttämisessä. – Me kaikki asfalttikalliolaiset olemme kuitenkin palveluammatissa, Hällfors toteaa, se meidän jokaisen tulee muistaa.
KIIVAS KAUSI Asfalttialalla kausi on aina kiivas, niin henkisesti kuin fyysisesti. Pitämättömät lomat rassaavat jokaista kesän loppupuolella ja tiivis työtahti näkyy niin asfaltin valmistuksessa, levitysryhmi-
18
ssä kuin toimihenkilöissäkin. – Kauden ollessa kiivaimmillaan, tehtäväni on yrittää auttaa jokaista yksilöä heidän osaamisessaan, jaksamisessaan ja koittaa keventää heidän taakkaansa edes hetkellisesti, Hällfors sanoo. – Koitan järjestää heille lepohetkiä koulutuksen, kalustohuollon tai tarvittaessa lyhyen loman avulla, tapauskohtaisesti, hän täsmentää. – Koronavirus sotki kaikki kevään suunnitelmat ja laittoi kuviot uusiksi. Nyt keskityttiin siihen, miten tästä yhdessä selviydytään mahdollisimman hyvin – On ollut ilo huomata, että Asfalttikalliolla vallitsee hyvä, jopa harmoninen työilmapiiri työnkuvaan tai tehtävään katsomatta. Hoidan henkilöstön työeläkeasioita sekä kehitän ja toteutan valmennusta mm. osaamisen kehittämiseen ja työhyvinvointiin liittyen. – Yhteisömme on ottanut ideoita hienosti vastaan ja he ymmärtävät erilaisten kehittämis- ja työhyvinvointiohjelmien merkityksen. Jopa ne alalla kauimmin toimineet ”jäärät”, Hällfors hymyilee.
NORMI PÄIVÄ Sovimme haastattelun Juha Hällforsin kanssa Senkkerin Asfalttitehtaalle Tuusulaan. Mies oli saapunut paikalle aamuvarhain, tunti ennen sovittua aikaa. – Tämä oli hyvä hetki käydä asfalttitehtaan henkilöstön kanssa asioita läpi, Hällfors sanoo toimittajalle. – Täällä työskentelee yrityksen pääluottamusmies Timo Kostiainen, jonka kanssa olen säännöllisesti yhteydessä. Meillä on ”Kossun” kanssa todella tiiviit ja lämpimät välit ja minä toimin hänen linkkinään yrityksen johtoon. Kostiaisen rooli Asfalttikallion luottamusmiehenä on sinänsä helppo, että hänen ei tarvitse toimia sovittelijana eikä toisaalta ”riidankylvä-
Kuvassa Juha Hällfors.
19
jänäkään”. Talossa voidaan hyvin, eikä työtaisteluille ole ollut tarvetta. – Kyllähän se minua aluksi ihmetytti, että täällä on näin hyvä konsensus työnantajan ja tekijöiden välillä, Hällfors sanoo. – Toisaalta se varmasti johtuu siitä, että kaikilla, etenkin Kostiaisella on suora yhteys talon ylimpään johtoon ja toisaalta taas siitä, että kotimaisessa omistuksessa olevassa talossa on aina menty työntekijät edellä. Asfalttikalliolla ymmärretään henkilöstön arvo, mies kehaisee. – Normipäiväni koostuu pitkälti palavereista erilaisten sidosryhmien kanssa. Suunnittelen yhteistyökumppaneiden kanssa tulevaisuutta työntekijöiden silmin, Hällfors sanoo. – Yksinkertaistettuna, annan kasvot henkilöstön kehittämiselle, hyvinvoinnille, työterveydelle ja työssä jaksamiselle.
JUHA ITSE Vuonna 1989 Helsingissä luokanopettajana uransa aloittanut, 55-vuotias Hällfors on ollut monessa mukana. Mies on aina kokenut elämäntehtäväkseen ja missiokseen opettamisen, kouluttamisen sekä konsultoinnin. – Kyse on oppimisen johtamisesta, hän kiteyttää.
20
Opettajan ura käännähti Helsingin kaupungin tieto- ja viestintätekniikan opettajille suunnattuun projektiin, ja sieltä yksityiselle sektorille, suuren yrityksen henkilöstön osaamisen kehittämistyöhön. Hällforsin edellinen työnantaja oli johtava myynti- ja henkilöstövalmennuksia tarjoava yritys, jossa miehen tittelinä oli projektipäällikkö. – Näin paljon yrityksiä, isoja ja pieniä, ja pääsin syvälle niissä vallitsevaan tilanteeseen, mies kertoo. – Olen nähnyt sekä julkisen puolen, että yritysmaailman, joten asiakaskuntaani voitaneen sanoa kaiken kattavaksi. Yhteisöjen toimintojen kehittäminen on minulle mieluisaa tekemistä ja olen siinä mielestäni aika hyväkin, Hällfors hymyilee leveästi. Asfalttikallio haki palvelukseensa ihmistä, joka kokoaisi paljon pieniä yrityskulttuuriin kuuluvia palasia yhteen ja rakentaisi niistä toimivamman kokonaisuuden. Aloitin talossa kehityspäällikön tittelillä, Hällfors tuumaa. – Työnkuvani laajetessa henkilöstömäärän mukana, oli aika tehdä ratkaisu, että keskityn pääasiallisemmin henkilöstöön. En tullut kehittämään asfalttia, enkä sen levittämistä, mies naurahtaa. Juha Hällforsin pesti on varmasti henkisesti hyvinkin kuormittavaa. Mies
Vaikka Hällforsin työnkuvaan ei suoranaisesti liity koneiden ja laitteiden toimivuus tai turvallisuus, tekee hän vierailemissaan kohteissa yleistä tarkkailua työolosuhteiden turvanormit mielessään. – Se on niin, että vaikka nämä asiat ovat meillä muiden hoidossa, tulee sitä vaan tutkailtua silmämääräisesti, että kaikki näyttää hyvälle ja toimivalle, mies sanoo. pitää sekä henkisestä, että fyysisestä hyvinvoinnistaan huolta urheilemalla ja luonnossa liikkumalla. Kehonhuoltoon voimakkaasti liittyvä pilates, salibandy ja hiihto ovat miehen suosikkilajeja. – Olen pitänyt tavoitteenani treenata jotain vähintään kolme-neljä kertaa viikossa. Meillä on hyvä ikämiessählyporukka, jonka kanssa treenaamme ja käymme erilaisissa ikämiesturnauksissa. Se on hieno tunne, kun joukkueessa on ukkoja, joiden kanssa olen pelannut
1980-luvun
puolivälistä
saakka.
Kun pallo putoaa kenttään, unohtuvat työasiat ainakin sen pelin ajaksi, mies muistuttaa. – Mitä enemmän tulee ikää, sitä enemmän tulee liikkua, päättää Hallfors haastattelun.
Konepäällikkö Arho Pylkkänen
Uusilla, toimivilla ja ympäristöystävällisillä koneilla on ilo ajaa, kertoo Lasse Honkonen ratin takaa.
MINIMOIMME LUONNON RASITTUVUUDEN 21
Kuvan pikkujyrä on niin uusi, että sitä ei ehditty maalata talon väreihin, joten se teipattiin niihin nopeasti ennen Tampereelle lähtöä.
– Olemme toimialana ilmastoamme rasittava, teemme sitten työmme kuinka tahansa, aloittaa Asfalttikallion konepäällikkö Arho Pylkkänen. – Mutta oikein suunniteltuna ja toteutettuna, kykenemme vähentämään luonnon kuormitusta hyvinkin paljon. Se vaatii meiltä investointeja ja se vaatii sen, että jokainen toimintaketjumme osanen ymmärtää vastuumme. Uusi, viimeisimmät päästönormit täyttävä konearsenaali on suuri askel kohti mahdollisimman vähäpäästöistä työvaiheketjua, mutta päästöttömäksi emme voi muuttua, mies huokaa. Pylkkäsellä on selvästi asia mielessään jatkuvasti. Hän tutkii mahdollisuuksia, laskeskelee ja miettii. Arho on hyvin teoreettinen kaveri, joka suorastaan janoaa ymmärtämystä koneiden ja laitteiden toiminnasta, sekä niiden taloudellisesta käytöstä. Hän haastaa niiden käyttäjiä, huoltajia ja jopa konetoimittajia, jotta kalusto olisi päivä päivältä ympäristöystävällisempää ja sitä käytettäisiin fiksuimmalla mahdollisella tavalla. Eniten hän kuitenkin haastaa itseään. Pylkkäsellä on missio. Hankinnoista vastaavana henkilönä hän haluaisi vielä joskus nähdä päästöttömän asfaltinvalmistus- ja levitysketjun, vaikka tiedostaa, että ehkä hänen työuransa aikana se ei tule toteutumaan. – Aina pitää olla haaveita, Arho hymyilee.
VALTAVA Asfaltin valmistus ja sen levittäminen ovat maailmanlaajuisesti valtava toimiala. Toimialan osuus maapallomme hiilidioksi-
22
dipäästöistä on pieni, mutta merkityksellinen. Yrityksillä, kaupungeilla ja valtiolla on Suomessa kunnianhimoisia tavoitteita hiilidioksidipäästöjen rajoittamiseksi. Asfalttialalla niiden vähentäminen on ajankohtaista, koska Väylävirasto ja ELY-keskus huomioivat ympäristöpäästöt hankinnoissaan. Merkittävin osa asfaltointiprosessin hiilidioksidipäästöistä aiheutuu asfalttiaseman polttoaineen kulutuksesta. Valmiin massan, sekä henkilöstön ja työkoneiden kuljetukset päällystyskohteeseen, ja itse levitystyö tulevat vasta seuraavana. – Niin kauan, kun maailma kulkee pyörillä, tarvitaan tienpintaa, ja tienpinnan valmistamiseen tarvitaan energiaa, Arho toteaa. – Aina kun tarvitaan energiaa, syntyy päästöjä, mies summaa.
POLTTOAINE Asfalttialalla kuluu erilaisia polttoaineita paljon. Kaikki siirrot ja kulkemiset vaativat niitä, sillä sähkökäyttöisiä vaihtoehtoja ei toistaiseksi ole. Asfalttimassan valmistuksessa asfalttiasemilla, ollaan kuitenkin vaihtamassa perinteistä raskasta polttoöljyä nestekaasuun. – Maakaasu olisi vieläkin edullisempaa ja ympäristöystävällisempää, Arho sanoo, mutta kun niitä maakaasuputkia ei valitettavasti voida vetää jokaiselle asfalttiasemalle, hän sanoo. – Nestekaasu on hyvä vaihtoehto polttoöljylle ja meillä Asfalttikalliolla ollaan suunnitelmissa jo todella pitkällä, jotta jo ihan lähitulevaisuudessa asemamme toimisivat pääsääntöi-
Konepäällikkö Arho Pylkkänen käy säännöllisesti työmailla ja asfalttiasemilla kyselemässä henkilöstön mielipiteitä koneiden toimivuudesta. Asfalttikallion kalusto on tuoretta kautta linjan ja se täyttää viimeisimmät päästöluokitukset.
sesti nestekaasun voimin. Olemme suurimpana kotimaisena alan yrityksenä jopa velvoitettuja toimimaan esimerkkinä ja pioneerina tälläkin saralla, mies tuumailee. Levitystyömaalla käytettävä kalusto on ottanut viime vuosina merkittäviä askelia ympäristöystävällisyyden saralla. Niihin ovat tulleet jäädäkseen monet pakokaasupäästöjä rajoittavat tekniset oivallukset. Koneet vaativat käyttäjiltään ja huoltohenkilöstöltä pieniä ”saastejärjestelmiä” ylläpitäviä toimia, mutta niihin on opittu kohtuullisen helposti ja nuo toimet ovat jo iskostuneet koneiden käyttäjien arkirutiineiksi. – Se, että koneet toimivat luotettavasti, on ympäristön kannalta tärkeintä, Arho sanoo. – Jos käy niin, että levitystyömaalla tulee konerikko, on se koko ketjulle valtava takaisku. Pahimmassa tapauksessa alkaa koneiden siirtoralli, työmaa keskeytyy ja voidaan joutua ajamaan alas jopa massan tuotanto. Se on karmea tilanne, Arho huokaa, ja siksi on hyvin tärkeää, että käytämme tuoretta toimivaa kalustoa sekä vastuullisia konetoimittajia.
– Se, että jokainen työkohde kyetään viemään ongelmitta läpi, on aina ympäristöteko.
KALUSTO Uusi kalusto on paitsi ympäristöteko, myös taloudellisesti järkevin ylläpitää. – Se menee karkeasti niin, että alle kolme vuotta vanhat koneet toimivat moitteettomasti, 3-6-vuotiaissa koneissa alkaa ilmetä ongelmia ja yli kuusi vuotta vanhat ovat jo hyvinkin ongelmallisia, Pylkkänen kategoroi. – Meillä ei yli kuusi vuotta vanhaa kalustoa juuri ole, joitain niin sanottuja varakoneita lukuunottamatta. Koneiden maahantuojien toimissa on eroja. Toisilla jälkimarkkinointi toimii hienosti ja vastuullisesti, joillain ei ihan niin hienosti. – Uuden koneen takuu on normaalisti kaksi vuotta, jonka ajan maahantuojat pitävät niiden toiminnasta huolta. Laaja valtakunnallinen huoltoverkosto ja lyhyt vasteaika huolloissa ja korjauksissa ovat meille tärkeimmät kriteerit konehankinnoissamme, Pylkkänen kiteyttää.
Meillä ei yli kuusi vuotta vanhaa kalustoa juuri ole, joitain niin sanottuja varakoneita lukuunottamatta.
– Toki olemme luoneet itsellemmekin laajan sopimushuoltajaringin, ja meillä on oma huolto-organisaatio hätätapauksia varten. Työskentelemme usein yöaikaan ja silloin avun tulee olla lähellä ja mahdollisimman nopeasti. Uudet koneet tulevat aina lopulta kokonaisedullisemmaksi kuin vanhemmat yksilöt. – Rumasti sanottuna koneet ovat meille vain euroja, jotka meidän on saatava tuottamaan luotettavasti ja ympäristöystävällisesti, Arho Pylkkänen muistuttaa.
23
Työnjohtaja Sami Niemistö
ASFALTIN TUOKSUN VIEMÄ Seinäjoesta on muodostunut Pohjanmaan keskus, johon rakennetaan jatkuvasti uusia toimitiloja ja jonka infrastruktuuriin investoidaan järkevästi.
N
ykyisin Kurikkaan kuuluvalla Jalasjärvellä, Etelä-Pohjanmaalla, työskenteli hiljattain varusmiespalveluksen suorittanut nuorimies puualan tehtaassa. Hän oli halunnut elämästään varmaa ja pysyvää, säntillistä ja aikataulutettua. Hänen 1894 syntynyt isoisoisänsä oli tehnyt pitkän uran asfalttialalla, ensimmäisten suomalaisten joukossa. Lähes parikymmentä lähisuvun miestä oli jatkanut suvun mainetta pikimiehinä, mutta se ei nuorta miestä painanut.
24
Puulistojen ja muiden puujalosteiden parissa oli mukavampi touhuta, työajat kun olivat säännöllisiä ja työkaveritkin ihan mukavia.
TUOKSU VEI Kohtalo puuttui työkaverin muodossa peliin. 23-vuotias Sami Niemistö tuli tehtaalle töihin, niin kuin joka aamu. Tehtaan pihassa oli koneita ja miehiä töissä, mutta ei Sami heitä sen kummemmin vilkaissutkaan. Kling, kuului kellokortin ääni ja nuorimies painui puulta tuoksuvaan taivaaseen. Puolilta päivin työkaveri koputti Samia olkapäähän ja pyysi katsomaan ikkunasta. ”Tehtaan pihaan vedetään uutta asfalttia. Tuollahan sinun kuuluisi olla, onhan lähes kaikki teidän sukunne ukot noissa hommissa”, kaveri tuumasi. Sami asteli ulos, nuuhkaisi syvään, nuuhkaisi toisenkin kerran ja päätti. Se on tässä. Oli perjantai päivä. Sami asteli ulos kysymään työmaapäällikön puhelinnumeroa ja soitti hänelle. Maanantaina mies aloitti asfalttitöissä, 19 vuotta sitten.
NOPEA TIE Sami oli työskennellyt kesä toisensa jälkeen nevalla, turvasuolla. Ennen lukiota ja jälkeen sen. Kaikki kesät traktorin ja kaivukoneen ratissa. Raskasta, pölyistä ja hikistä työtä. Pitkää päivää, aamusta iltaan. Ehkä siksi puunjalostustehdas houkutteli. Samin tie kolan ja lapion varresta muuttui muutaman työviikon jälkeen jyräkuskiksi ja jo ensimmäisenä kesänä hän toimi asfaltinlevittimen kuljettajana. Pitkä kokemus koneiden ratissa oli levitysporukassa huomioitu, ja kun hommat sujuivat hienosti, pääsi nuorimies tuuraamaan perämiestäkin. – Massanvalmistus taitaa olla ainoa outo asia minulle asfalttialalla, Sami Niemistö sanoo. Pikihommat veivät miehen, milloin mihinkin. Tanskassakin mies päällysti sikäläisiä teitä usean kuukauden ajan. Edelliset kolme vuotta Sami työskenteli pääkaupunkiseudulla. Kolmen pienen lapsen isänä se oli kuitenkin hankalaa, sillä vaimolle jäi liian suuri vastuu kuskata heitä harrastuksista toisiin ja pyörittää viikot taloutta yksinään.
Kuvassa Asfalttikallion työnjohtaja Pohjanmaan alueella, Sami Niemistö.
ASFALTTIKALLIO POHJANMAALLE Niemistön setä, Erkki Niemistö, työskentelee Asfalttikalliolla työmaapäällikkönä ja Pohjanmaan alueen ”veturina”. Erkki on kuitenkin jäämässä eläkkeelle, ja ehdotti Asfalttikallion johdolle, että hänellä olisi tiedossa hyvä ja luotettava kaveri jatkajakseen. – Kun Asfalttikalliolta otettiin yhteyttä talvella 2020, olin innoissani, Sami sanoo. – Olen isänmaallinen mies, ja minulle oli suuri kunnia astua kotimaisen yrityksen palvelukseen. Saivat minusta hyvän miehen paikkaamaan Erkin jättämää valtavaa aukkoa, mies lupaa. – Olen sellainen vanhan kansan mies, joka myy aikaansa työnantajalle ja tekee sen myydyn työajan täysillä töitä, Sami pamauttaa. – Jos ja kun työpäivä venyy, niin se venyy. Työt tehdään aina loppuun, kelloa vilkuilematta. – Asfalttikallio ei ole yrityksenä vielä Pohjanmaalla kovinkaan tuttu, mutta sen kotimaisuus on kovaa valttia. Tiedän, että olen jo voittanut muutaman tarjouskilvan ihan yrityksen kotimaisuuden ja paikallisten tekijöiden ansiosta. – Asfalttikallion toiminnassa myös se on mukavaa, että meille annetaan vastuuta ja mahdollisuus kasvaa. Meille on kertynyt niin paljon työtä, että olemme voineet palkata lisää tekijöitä ja hankkia enemmän koneita. Asfalttikallion byrokratia on joustavaa ja uusia ideoita kuunnellaan. Sami kertoo. – Saan ”häärätä” alueella itsenäisesti, kunhan johtoporras tietää missä mennään ja pysymme tuottavina, mies hymyilee. – Meillä on oma asfalttiasema Seinäjoella ja sen tuotto riittää omiin tarpeisiin. Arvioni on, että kuluvan kauden massantuotantomme on jotain 60 000 tonnin luokkaa, mies laskeskelee ennakkoon.
KUNNAT, KYLÄKAUPPA JA JUUSTOPORTTI – Noin neljännes massamäärästämme kuluu julkisten kohteiden, kuten kuntien ja kaupunkien asfaltointeihin. Loppu jakautuu aika tasaisesti teollisuuden, kaupan ja yksityisten kohteisiin. Yksityisiin lasken maatalouden, joka on alati kasvava asiakaskunta tilakokojen suurentuessa jatkuvasti, mies kertoo. – Seinäjoki on erittäin kehittyvä kaupunki. Siitä on muodos-
25
Juustoportin lastausalueella on vilkas rekkaliikenne. Asfalttikallio päällystää uudistetun pihan, kunhan liikennevirta sen sallii.
Vesa Keskinen oli todennut, että loistavaa, eiköhän näin mennä seuraavat 40 vuotta. Lupaan hoitaa kyläkaupan piha-alueet ihan kuin setänikin, mutta en taida ihan 40 vuoteen venyä.
tunut Pohjanmaan keskus, joka vetää paljon yrityksiä puoleensa. Kunnanisät ovat tehneet täällä pitkään menestyksekästä ja kauaskantoista työtä, joka poikii hedelmää nyt, mies kehuu. Tuurin Kyläkaupan pihaa asfaltoidaan kuluvana kesänä yli 30000m2 alueelta. Kyläkaupasta on tullut Asfalttikallion vakiasiakas, sillä Samin setä Erkki Niemistö on huolehtinut Kyläkaupan pihojen pinnoituksesta jo kunnioitettavat 40 vuotta. Yhteistyö jatkuu, vaikka mies itse vetäytyy eläkkeelle. – Kyläkauppias oli ollut huolissaan Erkin eläköitymisestä, Sami sanoo. – Hän oli tuumannut, että on ollut helppoa ja luotettavaa toimia aina kun työsopimuksessa on tekijän allekirjoituksena Niemistö. – Kun minä tein työsopimuksen Asfalttikallion kanssa, soitti Erkki saman tien Vesa Keskiselle ja sanoi, että kyllä sopimuksessa edelleenkin lukee Niemistö, hän jatkaa nauraen. – Vesa Keskinen oli todennut, että loistavaa, eiköhän näin mennä seuraavat 40 vuotta. Lupaan hoitaa kyläkaupan piha-alueet ihan kuin setänikin, mutta en taida ihan 40 vuoteen venyä, 43-vuotias Sami hymyilee. Samainen Erkki Niemistö on ollut myös tunnetun, yli 30-vuotiaan Jalasjärvellä syntyneen perheyrityksen, Juustoportin piha-alueiden päällystäjä. Juustoportti on pienestä maatilajuustolasta kasvanut, noin 250 henkilöä työllistävä kotimainen perheyritys. Yrityksen arvo-
26
WWW.ASFALTTIKALLIO.FI
maailmaan ovat aina kuuluneet kotimaisuus, sekä jatkuva ja tavoitteellinen tuotekehitys. Rohkeat, mutta kannattavat investoinnit ovat yksi Juustoportin toiminnan kulmakivistä. Yrityksen tuotteet ovat saavuttaneet lukemattomia kotimaisia ja kansainvälisiä palkintoja. Perheyrityksen arvomaailmaan ovat aina kuuluneet henkilöstön osaamisen ja työhyvinvoinnin kehittäminen. Juustoportti on palkittu myös ”hyvä työnantaja”- tittelillä. – Hyvin samankaltaisia arvoja, kuin Asfalttikalliolla, Sami Niemistö mietiskelee.
Juustoportillakin on seuraava sukupolvi astumassa ohjaksiin ja jatkossa pihojen
pinnoituksista
keskustelevat
nuoremman sukupolven edustajat Niklas Keski-Kasari Juustoportilta ja Sami Niemistö Asfalttikalliolta. – Uskon, että jatkamme yhteistyötä entiseen malliin, mikäli Sami hoitaa käynnissä olevan uusien lastauslaiturien alueen asfaltoinnit kunnialla ja sovitusti maaliin, Niklas hymyilee. – Älähän epäile yhtään, Sami heittää, totta kai hoidamme sen justiinsa niin kuin olemme sopineet.
Kuvassa vas. Sami Niemistö ja Niklas Keski-Kasari
27
Näpin monttu, Eurajoki
Näpin montun kiinteä asfalttitehdas suoltaa valmista massaa vain vajaan kuukauden myöhässä suunnitellusta, vaikka koronavirus ajoi saksalaisen tehtaan asennusryhmän kotiinsa kesken kiivaimman rakentamisen.
KIINTEÄ ASFALTTIASEMA EURAJOELLE Näppi T&N Oy omaa pitkät perinteet kiviainesten tuottajana ja toimittajana Satakunnan alueella. Yritys aloitti toimintansa 50 vuotta ennen Asfalttikalliota, vuonna 1962 ja nykyisellä sijaintipaikallaan Eurajoen Rikantilassa kallion murskaus aloitettiin vuonna 1982. Satakunnan alueella on jatkuva tarve maa-aineksille, sillä meri, satamat ja niiden tuoma taloudellinen hyvinvointi vaativat toimivaa infrastruktuuria. Toimivaa infrastruktuuria ei rakenneta ilman kiviaineksia, eikä asfalttia.
28
WWW.ASFALTTIKALLIO.FI
Aluejohtaja Mikko Rekola Asfalttikalliolta.
Näpin montulla, niin kuin paikallisesti puhutaan, on valmistettu asfalttia kauan, aina vuodesta 1990. Montulla oli kiinteä asema peräti 22 vuotta, mutta samoihin aikoihin, kun Asfalttikalliota perustettiin, asema purettiin. – Vierailijoita meillä on riittänyt vuosittain mobiiliasemien kanssa, kertoo Näppi T&N Oy:n toimitusjohtaja Teijo Näppi. Teijo itse on toisen polven yrittäjä isänsä Erkon perustamassa yrityksessä, ja nykyään osaomistajana on jo kolmaskin sukupolvi, Teijon poika Niklas. – Kyllähän ne vierailijat ovat mukavia olleet, ihan kuin Asfalttikalliokin kolme vuotta sitten, mutta kiinteä asema tuo aina vakautta ja rauhallisuutta, Teijo sanoo. – Kun Asfalttikallion Rekolan Mikko ehdotti kiinteän aseman rakentamista tontillemme, tuntui se ajatuksena hyvältä. Loppuu kerralla se ”säätäminen” eri toimijoiden kanssa ja voimme keskittyä hedelmälliseen yhteistyöhön, mies muistaa ajatelleensa. – Näpin montun sijainti on hyvä ja kiviaines soveltuu hyvin asfaltin raaka-aineeksi, aluejohtaja Mikko Rekola Asfalttikalliolta kehuu. – Aloitimme alueellisen toiminnan Satakunnassa vuosi sitten, Rekola sanoo, aiemmin urakoimme täällä enemmänkin satunnaisesti. – Maakunnassa on aloitettu suuria infrahankkeita ja lisää on luvassa, joten päätös kiinteän aseman rakentamiselle oli varsin perusteltua.
OMAAN KÄYTTÖÖN JA MYYNTIINKIN Vaikka Asfalttikalliolla tehdään perinteisesti nopeita ja rohkeita ratkaisuja, mietittiin uuden asfalttiaseman koko sekä
Toimitusjohtaja Teijo Näppi, Näppi T&N Oy.
toimittaja poikkeuksellisen tarkoin. Alueellinen massantarve pyrittiin kartoittamaan niin pitkälle tulevaisuuteen kuin se suinkin oli mahdollista, jotta aseman tuotantokapasiteetti riittäisi varmasti omaan tarpeeseen ja myytäväksikin. Satamien, metsäteollisuuden sekä niiden ympärille rakentuneiden teollisuuspalveluiden asfaltin ja asfaltoinnin tarve on jatkuvaa, joten ne pelkästään loivat rohkeutta perustaa uusi kiinteä asfalttiasema. – Eikä tietenkään sovi unohtaa julkista sektoria, Rekola huomauttaa. – Julkisen sektorin vastuullahan toimivan tieverkon rakentaminen ja ylläpito lopulta ovat, Raumalta kotoisin oleva mies muistuttaa. Kaikki näkökulmat, niin taloudelliset, ilmastolliset kuin aikataululliset huomioituaan, valikoitui Asfalttikallion Satakunnan alueen kiinteäksi asfalttitehtaaksi.
BENNINGHOVEN – Tai niin kuin nuo saksalaiset asentajat itse sanovat, on Benninghoven korona-ajan ihme, Näpin montun asfalttiaseman hoitaja Petri Saarinen naurahtaa. Petri itse on työskennellyt asfalttiasemilla kunnioitettavat 25 vuotta, joista nyt kolme kuukautta Asfalttikallion palveluksessa. Miehen osaamistaso sekä aseman jokapäiväisessä kunnossapidossa, että asfalttimassojen valmistuksessa ovat epäilemättä kohdillaan, ja kun Asfalttikallio kutsui hänet uuteen projektiin, oli miehen helppo vastata myöntävästi. Saarinen on työskennellyt Benninghovenin asemilla aiemminkin, joten valmistaja ja konstruktio itsessään olivat hänelle
29
Vaakariharjoittelija Kari Holi oli yksi asfalttiaseman rakennusajan sankareista. – Eihän parempaa oppikoulua alalle voi toivoa, kuin päästä rakentamaan uusi asema, Kari iloitsee. Koneasentajaksi valmistunut nuori mies on erityisen kiinnostunut tekniikasta ja asfaltin valmistusprosessista ja uskoo viihtyvänsä alalla hyvin.
30
WWW.ASFALTTIKALLIO.FI
Koneaseman hoitaja Petri Saarinen viihtyisässä, ilmastoidussa ohjaamossaan.
jo ennalta tuttuja. Oli mielenkiintoista olla mukana koko ra-
YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLINEN MONTTU
kennusvaihe siitä saakka, kun ensimmäiset osakuormat saapuivat tontille, mies sanoo. – Meitä oli kahdeksan ukkoa, joista puolet saksalaisia, toimeen ryhtyessämme. Sitten, jo aika alkuvaiheessa, koronavirus ajoi saksalaiset kotiinsa. Olihan se aikamoinen tilanne. Yritimme etäyhteyksillä hoitaa aseman rakennusvaihetta ja onnistuimmekin siinä, mies iloitsee. – Paine oli kova, Saarinen myöntää. – Meillä oli Köyliössä vielä toukokuun ajan käytössämme mobiiliasema, mutta sen piti päästä siirtymään seuraavaan kohteeseensa. Eli paljon oli laskettu tämän kiinteän aseman valmistusaikataulun mukaan. – Koronan mukanaan tuomien karanteenien väistyttyä ja saksalaisten saavuttua takaisin työmaalle, minulta pääsi aikamoinen huokaus, Saarinen myöntää. – He sanoivat itse, että tämä on ainoa Benninghovenin asfalttitehdas, joka on saatu pystyyn korona-aikana missään päin maailmaa, kertoo Saarinen. – Se on täysin totta, Mikko Rekola nyökkää vieressä. – Ilman Petriä tämä asema ei tuottaisi yhtään kiloa massaa vielä pitkään aikaan, hän kehuu. – Emmehän me lopulta olleet kuin kuukauden suunnitellusta myöhässä, Saarinen iloitsee, ja nyt massaa tulee jo tarpeiden vaatimalla tavalla.
Asfalttitehtaalla häärii edelleen joukko tehtaan asentajia tekemässä hienosäätöjä ja vaihtamassa joitain komponentteja, mutta heidän työskentelynsä aiheuttavat vain lyhyitä tuotantokatkoksia, jos liioin niitäkään. – On todella hienoa, kuinka vastuullisesti valmistaja huolehtii siitä, että kaikki tulee viimeistä piirtoa myöden valmiiksi, Saarinen kehuu. – Tämä on kokonaisuutena asfalttiasemien aatelia ja sen jokaisesta yksityiskohdasta suorastaan huokuu laatu. Jokainen komponentti on viimeisintä huutoa, ja aseman ympäristöystävällisyys on niin huippua, kuin se nykyteknologialla voi olla. Se, että tähän valjastettu automatiikka hoitaa aseman jokaisen työvaiheen täysin automaattisesti mahdollisimman vähäpäästöisiksi, poistaa inhimillisten erehdysten tai jopa puhtaan välinpitämättömyyden mahdollisuudet pois. – Asfalttiala on kokonaisuudessaan joka tapauksessa ilmastoamme saastuttavaa, niin on hienoa, että täällä alkutuotannossa, massan teossa, kykenemme vähentämään päästöjämme merkittävästi, Petri Saarinen iloitsee. – Ja meillä on painetta myös Näppi T&N Oy:n suuntaan, Rekola vihjaa. – He kun ovat investoineet viime aikoina niin rutkasti vähäpäästöiseen kalustoonsa kautta linjan. Heidän uusin murskalaitoksensakin on täysin sähkökäyttöinen, eli kyllä meidän tulee toimia samoilla ajatusmalleilla ja yhtä vastuullisesti heidän kanssaan, mies päättää
31
Marco Kupari JA Joel Wartiainen
32
WWW.ASFALTTIKALLIO.FI
Tapasimme kaksi vuosi sitten koulutuksen käynyttä nuorta miestä, jotka molemmat työllistyivät haluamalleen alalle.
HYRIA-KOULUTUKSEN KAUTTA
ASFALTTITYÖNTEKIJÄKSI Asfalttikallio Oy järjesti yhdessä Hyria-koulutuksen ja TE-palveluiden kanssa rekrytoivan asfalttityöntekijän koulutuksen keväällä 2019. Koulutus oli erittäin onnistunut ja sen avulla alalle saatiin työllistettyä tuoreita tekijöitä. Hyvien kokemusten perusteella koulutusta päätettiin jatkaa ja järjestäjien remmiin astui mukaan vielä Uudenmaan ELY-Keskus. Uusi kurssi alkoi kesällä 2020, ja siltä odotetaan vähintään yhtä hyviä tuloksia työllisyyden suhteen kuin ensimmäiseltä koulutukselta. MARCO KUPARI – Olen 24-vuotias, koulutukseltani kokki ja työskennellyt ravintola-alalla koko työurani, mies heittää aluksi. Nauravainen, kohtelias ja miellyttävä nuorimies on helppo nähdä ravintolamaailmassa, mutta mikä hänet ajoi asfalttialalle, kolan ja lapion varteen? – Kaverini on Asfalttikallion palveluksessa, ja hänen tarinansa työyhteisöstä sekä työnkuvasta saivat minut kiinnostumaan alasta, Kupari sanoo. – Minä itseasiassa hain Asfaltti-
kalliolle töihin jo aiemminkin, mutta kokin paperit eivät olleet kovaa valuuttaa työhaastattelussa, hän nauraa. – Kuultuani, että Hyria ja Asfalttikallio järjestävät avoimen rekrykoulutuksen alalle, laitoin paperit saman tien vetämään. Haastattelu meni hyvin ja pääsin kurssille, eli hiukan kuin keittiön kautta haluamalleni alalle. Kupari kehuu kurssin työssäoppimisjaksoa vuolaasti. – Se oli todella antoisa jakso. Vaikka teimme pitkää päivää, jaksoin hyvin ja opin tykkäämään työstä päivä päivältä enemmän.
33
TYÖHÖN Kupari tunnustaa, että ensimmäinen oikea työpäivä jännitti, mutta levitysryhmä otti noviisin hienosti vastaan. – He opastivat ja opettivat minua kärsivällisesti, eikä minusta koskaan tuntunut, että pyörisin toisten jaloissa. Sain työskennellä koko kauden (n. 6kk) samassa ryhmässä ja ainakin itsestäni tuntuu, että sulauduin porukkaan hyvin. Meillä on rento, mutta reipas meininki ja huumori, välillä karskikin, lentää aika lailla. – Minua auttoi se, että kaverini on alalla töissä ja kertoi paljon työhön liittyvistä asioista, Marco Kupari sanoo. – Mikään ei tullut suurena yllätyksenä. Kupari kertoo mielellään työnkuvastaan ja halustaan oppia asfaltoinnista joka päivä enemmän. Hän on luonut itselleen askeleet, joita hän haluaa seurata. – Haluan oppia yhden työvaiheen kerrallaan kunnolla ja hypätä sitten aina seuraavaan. Nautin jokaisesta hetkestä, eikä mielessäni ole missään vaiheessa ollut kaipuuta muualle. – Tein viime talvena kokin hommia sen verran, kuin lain mukaan sain tienata. Kun helmi-maaliskuun vaihteessa puhelimeni soi ja kysyivät Asfalttikalliolta, haluanko tulla jatkamaan siitä mihin syksyllä jäimme, oli vastaukseni selvä.
KURSSI – Jos asfalttiala kiinnostaa vähänkin, kannattaa kurssille hakeutua, Kupari sanoo. – Siellä oppii paljon ja näkee sen jaksaako alalla. Kurssi on mielestäni reilu myös Asfalttikalliolle, koska hekin näkevät sen aikana onko oppilaasta alalle vai ei. Kenenkään ei tarvitse ostaa ”sikaa säkissä”, Kupari miettii.
JOEL WARTIAINEN 28–vuotias Joel Wartiainen on kuljetusalan ammattilainen, jonka mielessä oli pitkään häivähdellyt ajatus asfalttialasta. Hän on istunut lähes kaikenlaisten kuljetusajoneuvojen ratin takana ja tehnyt mielekästä työtä, mutta reipasotteisen miehen mieli on kaivannut jotain fyysisempää. Jotain, jossa saa tarttua itsenäisesti toimeen ja ratkaista pulmia. Oppia uutta ja saada vaihtelevampaa tekemistä. Jotain, jossa saa tehdä käsillään ja näyttää mihin kykenee. Työ asfalttiasemalla on ollut hänen omasta mielestään kaikkea tätä. – Nähtyäni ilmoituksen kurssista, laitoin paperit sisään. Saatuani hyväksytyn päätöksen, irtisanouduin vakityöstäni, vaikka en ollut ollenkaan varma työllistynkö asfalttialalle. Hyppäsin tuntemattomaan, mutta jo nyt kaduttaa, että en tehnyt sitä aiemmin, Wartiainen hymyilee.
TYÖHÖN Wartiainen työskenteli rekrykurssin työssäoppimisjakson asfaltin levitysryhmässä ja ensimmäisestä työkaudestaankin lähes puolet. Joel koki kuitenkin, että asfalttiaseman monipuolinen työkenttä erilaisten koneiden parissa ja niiden mukanaan tuomat haasteet sopisivat hänelle paremmin. – Ilmoitin esimiehelleni itse, että haluaisin työskennellä asfaltin valmistuksessa ja oppia valmistusprosessin salat. Olen aina ollut melko kätevä käsistäni ja osannut tarttua omaaloitteisesti eri tehtäviin, joten koin, että minulla olisi enemmän annettavaa asfalttiasemalla, Wartiainen sanoo.
34
WWW.ASFALTTIKALLIO.FI
Joel Wartiainen hymyilee, sillä taustalla näkyvän kuorma-auton lavalle putoaa tuoretta asfalttimassaa ja asemalla kaikki on reilassa.
Joel Wartiainen auraa pihan puhtaaksi, jotta massaa noutavien autojen on helppoa ja turvallista noutaa massaa Ylöjärven asfalttiasemalta.
Nyt tuntuu siltä, että olen löytänyt alan jolla viihdyn ja jossa haluan kehittyä päivä päivältä paremmaksi.
Ylöjärven asemalla työskentelevä mies on tyytyväinen vallitsevaan tilanteeseen. – Olen saanut jo harjoitella mylläystä, eli asfalttimassan valmistamista, mutta päätehtäväni on seurata, että kaikki toimii ja massa liikkuu asemalta levitysryhmien tarpeisiin. – Työni on hyvin itsenäistä ja täällä saa todella toteuttaa itseään, hän iloitsee. – Asemalla työskentelevillä tulee olla oma-aloitteisuutta ja kykyä itsenäiseen työskentelyyn. Jokaisen tekemättä jätetyn työn löytää varmasti edestään, Wartiainen huomauttaa. – Kaikkein miellyttävintä on se, että täällä ei oppiminen lopu koskaan. Se on itsestä kiinni, kuinka paljon haluaa oppia ja kuinka pitkälle urallaan edetä, mies myhäilee. – Nyt tuntuu siltä, että olen löytänyt alan, jolla viihdyn, ja jossa haluan kehittyä päivä päivältä paremmaksi.
KURSSI – Jos tunnet itsesi työtä pelkäämättömäksi, etkä ole löytänyt alaa, jolla viihdyt, niin suosittelen asfalttialan rekrykurssia. Se on intensiivinen ja tehokas, mutta toisaalta kohtuullisen pienin ponnistuksin suoritettava ajanjakso, jolta voit päätyä elämänmittaiselle työuralle, Wartiainen tuumailee. – Alalla on hyvä työllisyystilanne ja urakehitys on pitkälti itsestä kiinni, hän jatkaa. – Korvaus menetetystä vapaa-ajasta on hyvä, mutta toki sen eteen pitää tehdä töitä, mies toteaa, eivätkä ne työajat täällä asemallakaan ihan ”kahdeksasta neljään” ihmisille sovi, hän hymyilee. Asfalttiaseman työaikoja määrittelee massan tarve eri levityskohteissa, eli jos massaa tarvitaan yöllä moottoritien päällystykseen, me valmistamme sitä yöllä, ei se sen kummempaa ole, Joel Wartiainen päättää.
35
TILAA MEILTÄ MERKITTÄVIMMÄT URAKAT 2020
• Alavuden kaupunki • Destia hoitourakat valuasfalttipaikkaukset Etelä- ja Länsi-Suomi • DHJ EPO ELY ET 2 2020 • DHJ EPO ELY ET 3 2020 • DHJ KAS ELY ET 1 2020 • DHJ PIR ELY ET 1 2020
• • • • • • • • • • • •
Päällystystyöt Massanvaihdot Kivetystyöt Mastix-vesieristystyöt Remixer-työt Kuumennuspintaustyöt Asfaltin jyrsintätyöt Asfalttimassan myynti Kokonaisurakointi Siltapäällysteet valuasfaltilla Sirotepintaustyöt Kurkofalt
• ELY urakat • Euran kunta asfalttityöt 2019-2020 • HKL • Ikaalinen • Kaskinen kaupunki • Kauhavan kaupunki
KALUSTOMME TEITÄ VARTEN ASFALTTIASEMAT • Kiinteä 1 kpl • Semimobiili 1 kpl • Mobiili 5 kpl
• Kauniaisten kaupunki • Keravan kaupunki • Keuruu • Kimppa päällysteidenpaikkausurakka Pirkanmaa 2020 • Kuortaneen kunta • Laitilan kaupungin asfaltointityöt vuonna 2020
LEVITYS • Levittäjät 26 kpl • Jyrät 50 kpl • Jyrsimet 5 kpl • Grillit 5 kpl • MPKJ 2 kpl • Remixer 1 kpl
• Mänttä-Vilppula • Nokian kaupunki 2020 • Nurmijärven kunta • PIR ELY RC 2018-2020 • Porin kaupunki päällystysurakka 2019-2020 • Sipoon kunta
ASFALTTIKALLION HALLITUS • • • •
Jukka Elg, jäsen Olli Kalliomaa, jäsen Karl Sjöblom, jäsen Tero Lahtinen, puheenjohtaja
• SOP-päällysteiden purkaminen 2019-2020 pirkanmaa • Tampereen kaupunki paikkausurakka 2020 • Tienpäälystysurakka DHJ VAR ELY ET2 2020 • Tienpäälystysurakka DHJ VAR ELY ET3 2020 • VAR REPA paikkausurakka 2020 • Veljekset Keskinen, Tuuri • Virrat • VT 4 parantaminen Äänekosken kohdalla
36
KIINNOSTAAKO ASFALTTIALA? SEURAA VERKKOSIVUJAMME, TARVITSEMME LISÄÄ OSAAJIA! WWW.ASFALTTIKALLIO.FI
YHTEYSTIEDOT PROJEKTITYÖT
MIKKO MÄKELÄ 040 523 6937
MIKKO REKOLA 0400 561 113 Aluejohtaja
Projektipäällikkö
KARI VÄÄTÄINEN 040 198 0689
MIKKO KALLIOMAA 040 077 1471
JESSE UKKOLA 050 466 1616
SARI KYHÄLÄ 050 575 0751
MARJO KOSONEN 040 539 3980
Aluejohtaja
Työmaapäällikkö
Työnjohtaja
JONNE ISOTUPA 040 670 0948
VILLE KUISMIN 040 843 5691
NIKO SEKKI 040 656 5199
Projektipäällikkö
Projektipäällikkö
GRESA KRASNIQI 050 591 5221
SUSANNA LAITINEN 040 700 6547
Työnjohtaja
Talous
TUOMAS FORSBERG 045 631 8597 Talousjohtaja
Talouspäällikkö
Kirjanpitäjä / ostoreskontranhoitaja
Talousosaaja
Talousasiantuntija
Asfalttikallio Oy Puh: 09 2525 1160 info@asfalttikallio.fi www.asfalttikallio.fi MARI MAJAPURO 0400 413 838
HR- ja palkka-asiantuntija
TUIJA SALMIKOUKKUNEN 040 358 2584
Sähköpostit ovat muotoa etunimi.sukunimi@asfalttikallio.fi
Talouden ja markkinoinnin asiantuntija
37
ETELÄ-SUOMI
JORMA TUOMELA 0400 561 146
MARKO TUOKKOLA 0400 560 775
TEPPO HAAPAKOSKI 040 527 0665
OTTO SUOPAJÄRVI 040 568 6092
JONI TUULANIEMI 040 670 0975
TUOMAS MÄKITALO 050 569 6060
EERO HEISKANEN 046 921 1150
JESSE HÄMÄLÄINEN 050 326 0666
HENRI KALLIOMAA 040 556 6037
ANTTI LEINONEN 050 412 2148
Aluejohtaja, asfaltointityöt, kunnossapito, valuasfaltointi
Toimistoinsinööri
Työpäällikkö, asfaltointityöt, jyrsintätyöt
Työnjohtaja
Projektipäällikkö, valuasfalttityöt
Työnjohtaja
Työmaapäällikkö
Työnjohtaja
Työmaapäällikkö
Työnjohtaja
KALUSTO
JUHO PELTOLA 040 661 0366 Työnjohtaja
OSSI RINTALA 050 430 9096 Työnjohtaja
MIKA SIHVOLA 046 923 0707 Työnjohtaja
ARHO PYLKKÄNEN 040 548 2800 Konepäällikkö
POHJANMAA
KIMMO KUKKONEN 0400 739 944 Aluepäällikkö
38
ANSSI DOLK 050 448 8661 Työnjohtaja
SENKKERIN ASFALTTIASEMA
ERKKI NIEMISTÖ 0400 561 150
Työmaapäällikkö
WWW.ASFALTTIKALLIO.FI
SAMI NIEMISTÖ 040 534 4377 Työnjohtaja
ARI MIKKONEN 0400 561 105
Tehdaspäällikkö
OLLI KALLIOMAA 040 554 6258
Tuotantopäällikkö
PIRKANMAA
MINNA ROUHIAINEN 050 577 9592 Toimistosihteeri
Työmaapäällikkö
HENRI KUISMIN 050 526 0358
ALLAN PALMROTH 050 323 3222
ALEKSI STÉN 050 516 4344
TOMMI SULIN 050 566 5815
JUHANI VUORI 0400 561 162
OLLI LAUNONEN 050 308 0304
Työnjohtaja
Työnjohtaja
Työnjohtaja
VARSINAIS-SUOMI JA SATAKUNTA
SAMPO LEHTINEN 050 475 0110 Aluepäällikkö
VESA VAHALA 050 356 4200
Myyntipäällikkö
Työmaapäällikkö
Työnjohtaja
Henkilöstöpäällikkö
PETRI KORHONEN 045 357 0347
Laatu-, turvallisuus- ja ympäristöpäällikkö
TIMO VAINIONPÄÄ 040 062 4147 Myyntijohtaja
Asfalttikallio Oy
HALLINTO, KEHITYS, LAATU JA TYÖTURVALLISUUS
JUHA HÄLLFORS 050 594 8825
Työnjohtaja
info@asfalttikallio.fi
Työnjohtaja
Aluepäällikkö
ANTTI JAAKKOLA 050 343 3536
Puh: 09 2525 1160
Aluejohtaja
JUSSI YRJÖLÄ 040 141 8900
Sähköpostit ovat muotoa etunimi.sukunimi@asfalttikallio.fi
PEKKA HUJANEN 050 352 2704
www.asfalttikallio.fi
MIKKO MÄKELÄ 040 523 6937
ANTTI KALLIOMAA Toimitusjohtaja
39
TOIMINTAMME TÄRKEIN ARVO ON ASIAKASTYYTYVÄISYYS
Suomalainen vaihtoehto
PORIN TOIMISTO
SEINÄJOEN TOIMISTO
TAMPEREEN TOIMISTO
TURUN TOIMISTO
VANTAAN TOIMISTO
KALUSTOKORJAAMO
Hevoshaankatu 9 28600 Pori
Kauppaneliö 13 60120 Seinäjoki
Enqvistinkatu 7 33400 Tampere
Ohikulkutie 577 20660 Kaarina
Jaakonkatu 2, 4.krs 01620 Vantaa
Sisutie 5 01900 Nurmijärvi
PUH: 09 2525 1160
WWW.ASFALTTIKALLIO.FI
