Keski-Suomen Kiinteistöviesti 2/2022

JÄSENLEHTI

2 • 2022

TURVALLISUUS TALOYHTIÖSSÄ

Pelastussuunnitelma ja väestönsuojat tulee pitää kunnossa ja ajan tasalla.

Ne ovat asukkaita varten.

s. 6–9

Hyviä kokemuksia laatikkoviljelystä taloyhtiössä

Silmät ja korvat auki tuholaisten varalta

Jäsenpalvelut ovat käytössäsi, katso mitä on tarjolla

Pihoille ilmettä ja huolto- ja siivouspalvelut kuntoon.

Pihoille ilmettä ja huolto- ja siivouspalvelut kuntoon.

Ota yhteyttä!

Ota yhteyttä !

Tuomo Trög toimitusjohtaja

• Petäjämäeltä asiakas saa tarvitsemaansa palveluun parhaan ratkaisun.

• Toiminnan ketteryys näkyy nopeassa reagoinnissa asiakaskontakteihin.

• Kiinteistön elinkaari huomioiden on tärkeää nähdä, korjataanko vanhaa vai vaihdetaanko uuteen.

Kotimainen – Laadukas – Tunnollinen

Yhteydenotto: 050 551 1129, 050 551 6789 asiakaspalvelu@petajamaki.fi

www.petajamaki.fi

TÄSSÄ LEHDESSÄ

2 • 2022

Keski-Suomen Kiinteistöviesti jaetaan neljä kertaa vuodessa kaikille jäsentaloyhtiöiden hallituksen jäsenille, isännöitsijöille ja muille yhdistyksen sidosryhmille.

Julkaisija Kiinteistöliitto Keski-Suomi Sepänkatu 4 C, 40100 Jyväskylä 045 208 6560 keski-suomi.kiinteistoliitto.fi

Päätoimittaja Hannu Mähönen 045 110 6333 hannu.mahonen@kiinteistoliitto.fi

12 Jyväskyläläisen

Kustantaja KKY-Palvelu Oy

Toimitus Viestintä-Paprico Oy Kiinteistöliitto Keski-Suomi kiinteistoviesti@paprico.fi

Ulkoasu Viestintä-Paprico Oy

Ilmoitusmyynti Mediatoimisto Dorimedia Oy leena.kolehmainen@dorimedia.fi 041 501 9902

Painopaikka

Kirjapaino Kari, Jyväskylä

Painosmäärä

6 300 kpl

Osoitelähde Kiinteistöliiton jäsenrekisteri Osoitteenmuutokset kiinteistoliitto.fi/osoitteenmuutos 045 208 6560 keski-suomi@kiinteistoliitto.fi

Kannen kuva Mika Pekkanen

Numero 3/2022

Ilmestyy viikolla 40 Aineistopäivä 31.8.2022

6 Johtava palotarkastaja Henna Kettunen: ”Kannattaa pitää mielessä se, ettei pelastussuunnitelmaa tehdä viranomaisia, vaan taloyhtiötä ja sen asukkaita varten.”

Asunto Oy Mattilanpellon talojen suurelta takapihalta löytyy laatikkoviljelmä, jonka puuhissa viihtyvät taloyhtiön nuorimmatkin asukkaat.

Keski-Suomen Kiinteistöyhdistyksen jäsenlehti 21. vuosikerta

Energiakriisi kohtelee taloyhtiöitä hyvin eri tavoin

Venäjän hyökkäys Ukrainaan on muuttanut talouden näkymiä nopeasti. Lisääntyvä epävarmuus, hidastuva talouskasvu, kiihtyvä inflaatio ja uhkaava energiakriisi pitää huomioida talouden suunnittelussa ja varautumisessa myös taloyhtiöissä.

Kun vielä viime vuonna keskustelu energiasta pyöri lähinnä hinnan ympärillä, nyt puhuttavat lisäksi huoltovarmuus, toimitusvarmuus ja energiaturvallisuus. EU, Suomi mukaan lukien, pyrkii nopeasti vähentämään riippuvuuttaan venäläisestä energiasta. Venäjältä tuodaan sähköä, kivihiiltä, öljyä ja puuhaketta. Tuonti saattaa loppua kokonaan osana pakotteita tai vastapakotteita. Suomalaisten kaukolämpö- ja sähköasiakkaiden ei tarvitse kuitenkaan olla huolissaan energian saatavuudesta. Suomalaiset energiayhtiöt ovat hyvin varautuneita ja niiden saatavilla on erilaisia korvaavia ja varastoitavia polttoaineita. Keski-Suomessa energiasta yli puolet tuotetaan puupolttoaineilla ja metsäteollisuuden sivutuotteilla. Neljännes energiasta tuotetaan fossiilisilla polttoaineilla, öljyllä ja turpeella.

Ilmastonmuutos ei ole tietenkään hävinnyt mihinkään. Suomen tavoitteena on olla hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä. Fossiilisen energian hinnannousu vauhdittaa fossiilisista polttoaineista luopumista, lämmöntuotannon ja myös liikenteen sähköistymistä, mikä pitää huomioida taloyhtiöiden latauspaikoissa.

Kriiseissä tulee aina vääjäämättä esiin, kuinka hyvin taloyhtiön talous on hoidettu ja miten se on varautunut yllättäviin menonlisäyksiin. Kun yhtiöllä on hoitoylijäämää, kassassa olevan puskurin avulla se pystyy suoriutumaan äkisti kohonneista energiamaksuista eikä tarvitse heti turvautua ylimääräisten vastikkeiden keräämiseen osakkailta.

Energiakriisi kohtelee energiayhtiöitä ja niiden asiakkaita hyvin eri tavoin. Parhaassa asemassa ovat ne, jotka ovat ajoissa investoineet energiatehokkuuteen, uusiin energiaratkaisuihin ja uusiutuvaan energiaan. Monet taloyhtiöt ovat leikanneet energiakustannuksensa murto-osaan ja voivat olla ainakin lämpöenergian osalta miltei omavaraisia.

Kiinteistöjen energiaratkaisujen pitää olla kestäviä, varmoja ja turvallisia myös tulevaisuudessa.

Hannu Mähönen

päätoimittaja, toiminnanjohtaja

twitter.com/mahonen

Kiinteistöliitto-yhteisöltä lahjoituksia

Kiinteistöliitto Keski-Suomi on lahjoittanut 10 000 euroa Ukrainan sodan keskellä hädässä olevien auttamiseksi Suomen UNICEF:n ja Suomen Punaisen Ristin kautta.

Yhdistyksen omistama KKY-Palvelu Oy on lahjoittanut 1 000 euroa Jyväskylään tulleiden ukrainalaisten auttamiseksi seurakuntien kotimaanavun kautta.

Suomen Kiinteistöliitto, sen jäsenyhdistykset ja osakkuusyhtiöt yhdessä ovat lahjoittaneet yli 100 000 euroa Ukrainan sodasta kärsivien avustamiseen.

YHDISTYKSEN VUOSIKOKOUKSEN PÄÄTÖKSIÄ

Kiinteistöyhdistyksen vuosikokous pidettiin 6.4.2022. Kokouksessa käsiteltiin yhdistyksen sääntöjen 10 § määräämät asiat.

Kokouksen alussa siihen osallistui Jyväskylän Hotelli Versossa tai etäyhteydellä 39 henkilöä, jotka edustivat yhteensä 61 jäsentä. 48:aa jäsentä edusti hallituksen puheenjohtaja ja 13:a jäsentä hallituksen erikseen valtuuttama henkilö.

Kokouksessa esitettiin hallituksen kertomus yhdistyksen toiminnasta, tilinpäätös ja tilintarkastuskertomus vuodelta 2021. Kokous päätti vahvistaa tilinpäätöksen ja myöntää vastuuvapauden hallituksen jäsenille ja toiminnanjohtajalle.

Kokous päätti vuoden 2022 talousarviosta ja toimintasuunnitelmasta. Jäsenmaksut päätettiin pitää ennallaan. Uudet jäsenet saavat 50 prosentin alennuksen liittymisvuoden jäsenmaksusta.

Hallituksen jäsenten määräksi päätettiin edelleen 10 ja varajäsenten määräksi 2. Hallituksen jäseniksi erovuoroisten tilalle valittiin Antti Kivenniemi, Tuure Kolehmainen, Raimo Lahtinen, Arto Maijala ja Tero Tilus kahden vuoden kaudeksi sekä Maria Kiviaho yhden vuoden kaudeksi. Hallituksen varajäseneksi valittiin Mikko Hildén kahden vuoden kaudeksi.

Hallituksen puheenjohtajaksi valittiin Vesa Lensu ja varapuheenjohtajaksi Jaakko Selin

Kansi: Kypärämäen pienkerrostalot

Läntisessä Jyväskylässä sijaitsee Kypärämäen kaupunginosa, ja siellä kansikuvan Kypärätie. Kypärämäki on valittu vuoden kaupunginosaksi vuonna 2004. Värikkäät ja persoonalliset pienkerrostalot on rakennettu vuonna 1949. Uusien ja suurempien kerrostalojen tieltä pienkerrostaloja oltiin myös purkamassa, mutta suunnitelma toteutui vain pieneltä osin.

Muistan huoneistoissa olleet pönttöuunit ja kun alakerran kellariin vietiin halkoja talven varalle. Ensimmäinen peruskorjaus valmistui vuonna 1979. Kerrostalojen tontit ovat isoja ja kosketus lähiluontoon on säilynyt hienosti. Kadulla sijaitsee myös Jyväskylän vanhin rivitalo, vuonna 1954 valmistunut Veljeskypärä.

Mika Pekkanen

Päätöksenteko ja siihen liittyvä keskustelu käytiin erittäin hyvässä ja rakentavassa hengessä. Kaikki päätökset tehtiin yksimielisesti. Hallituksen jäsenet valittiin vaalilla. Kokouksen puheenjohtajana toimi asianajaja Oili Kela.

Kokouksen aineisto ja pöytäkirja löytyvät jäsensivuilta.

Hallituksen jäsenet on esitelty osoitteessa keski-suomi.kiinteistoliitto.fi/hallitus2022-2023 Hallitukselle voi lähettää sähköpostia osoitteella keski-suomi.hallitus@kiinteistoliitto.fi

▶ Live-maalaus Taidekeskus Järvilinnassa (Järvilinnantie 213, Laukaa) 21.–22.5. klo 12–17. www.mikapekkanen.com

Palotarkastaja Henna Kettunen korostaa, että väestönsuojaa ja sen laitteita on tärkeä tarkastaa ja huoltaa säännöllisesti, jotta ne olisivat varmasti toimintakunnossa, jos niitä tarvitaan.

Taloyhtiön väestönsuoja vaatii säännöllistä huoltoa ja suunnitelman käyttöönotosta

Ukrainan sota nosti esiin myös taloyhtiöiden turvallisuuden ja etenkin väestönsuojat. KeskiSuomen pelastuslaitoksen johtava palotarkastaja Henna Kettunen korostaa turvallisuusasioissa suunnitelmallisuuden ja ennalta varautumisen tärkeyttä.

Keski-Suomessa on yli 2 400 väestönsuojaa asuinrakennuksissa, työpaikoilla ja erilaisissa kokoontumistiloissa. Venäjän hyökkäys Ukrainaan 24. helmikuuta sai monet taloyhtiöissäkin havahtumaan siihen, miten ja missä tilanteessa väestönsuojat otetaan käyttöön, millainen varustus niissä pitää olla ja kenen vastuulla on, että suojat ovat asianmukaisessa kunnossa? Entä jos asuu talossa, jossa ei ole väestönsuojaa?

– Väestönsuojia koskevia yhteydenottoja tuli meillekin varsin paljon etenkin sodan alkuvaiheessa. Erityisesti haluttiin tietää, mihin pitää mennä, jos omassa talossa ei ole väestönsuojaa, mutta myös käyttöönotto- ja vastuuasiat kiinnostivat, kertoo johtava palotarkastaja Henna Kettunen Keski-Suomen pelastuslaitokselta.

Käyttöönotto

72 tunnissa

Vastuu väestönsuojasta ja sen käyttöönotosta on kiinteistön omistajalla. Taloyhtiön väestönsuojasta vastaa siten taloyhtiö itse ja viime kädessä sen hallitus.

Vastuu konkretisoituu viimeistään silloin, kun viranomaisilta tulee määräys ottaa

väestönsuoja käyttöön. Sen jälkeen aikaa käyttökuntoon saattamisessa on 72 tuntia.

– Väestönsuojien keskeinen tarkoitushan on suojata ihmisiä kriisitilanteessa mahdollisilta asevaikutuksilta, paineaalloilta, säteilyltä, myrkyllisiltä aineilta sekä rakennussortumilta ja niiden käyttö tähän tarkoitukseen vaatii valmisteluja. Ilman valmisteluja väestönsuoja tarjoaa suojaa ainoastaan rakenteidensa verran sirpaleita vastaan, muttei esimerkiksi kaasuja tai tulipalossa syntyviä savuja vastaan, Kettunen sanoo.

Käyttöönotossa suojasta poistetaan ylimääräiset tavarat ja rakenteet, varmistetaan suojan tiiveys, valmistellaan ilmanvaihtolaitteisto käyttökuntoon, asennetaan sulkuteltta, jos sulkuhuonetta ei ole, tarkistetaan, että kaikki työkalut ja varusteet, sähkö, valaistus ja viestiyhteydet ovat käytettävissä, sekä täytetään varavesisäiliöt.

– Taloyhtiö on vastuussa siitä, että tämä kaikki tulee tehtyä mahdollisimman nopeasti ja enintään 72 tunnissa. Se, miten asia hoidetaan käytännössä, on taloyhtiön hallituksen päätettävissä. Olennaista on, että väestönsuoja saadaan käyttökuntoon säädetyssä ajassa, Kettunen linjaa.

Useimmissa taloyhtiöissä väestönsuojaa käytetään normaalioloissa huoneistokohtaisina varastoina ja iso osa käyttöönottoa on varastohäkkien purkamista ja tyhjentämistä. Lähtökohtaisesti asukkaat tyhjentävät varastot itse, mutta jos joku ei pysty tai halua tyhjentää omaa varastoaan, muiden on tehtävä se. Taloyhtiön on osoitettava paikka puretuille rakenteille ja niille tavaroille, joita ei voida siirtää asuntoihin.

Kettunen tähdentää sen tärkeyttä, että

TIESITKÖ?

• Väestönsuoja tulee rakentaa, kun asuinrakennuksen kerrosala on yli 1 200 m2.

• Taloyhtiöiden väestönsuojat on mitoitettu niiden omien asukkaiden tarpeisiin.

• Henkilöä kohti tilaa pitää olla 0,75 m2. (0,6 m2 ennen vuotta 2003 rakennetuissa suojissa)

• Väestönsuojassa on oltava tietty varustus.

• Väestönsuoja pitää pystyä ottamaan käyttöön 72 tunnissa.

• Keski-Suomessa on yli 2 400 väestönsuojaa asuinrakennuksissa tai työpaikoilla.

• Keski-Suomessa ei ole kaikille avoimia varsinaisia väestönsuojapaikkoja.

• Suomessa oli vuoden 2020 alussa 54 000 väestönsuojaa ja niissä yhteensä 4,4 miljoonaa suojapaikkaa.

uu

Ilmanvaihtolaitteisto (vasemmalla) on keskeinen osa väestönsuojaa. Siinä olevilla suodattimilla voidaan puhdistaa ulkoa tuleva ilma ja sen avulla suojaan saadaan aikaan ylipaine, joka estää myrkyllisten aineiden tulon tilaan mahdollisista raoista. Väestösuojassa pitää olla myös käytettävissä määrätyt varusteet ja välineet, kuten juomasäiliöitä ja kuivakäymälöitä.

taloyhtiössä olisi osana pelastussuunnitelmaa konkreettinen suunnitelma väestönsuojatilan tyhjentämisestä ja käyttöönottamisesta sekä siitä, kuka johtaa toimintaa.

– Jos näitä ryhdytään miettimään siinä vaiheessa, kun viranomaisilta tulee määräys väestönsuojan käyttöönotosta, ollaan myöhässä, hän toteaa.

Väestönsuojan hoitaja

olisi hyvä nimetä

Väestönsuojaa koskevissa ohjeistuksissa todetaan, että nimetyn väestönsuojan hoitajan pitäisi johtaa käyttökuntoon saattamista. Taloyhtiön ei ole kuitenkaan pakko nimetä tällaista henkilöä, joten usein sitä ei ole tehty tai vastuuhenkilöksi on nimetty huoltoyhtiö tai sen työntekijä. Kettusen mukaan taloyhtiössä asuvan väestönsuojan hoitajan nimeäminen olisi kuitenkin hyödyllistä, vaikka tietääkin, ettei vapaaehtoisia ole välttämättä helppo löytää.

– Tällaista henkilöä tarvitaan poikkeusoloissa koordinoimaan ja johtamaan suojan purkamista ja käyttöönottoa sekä normaaliaikana pitämään huolta siitä, et-

tä väestönsuoja tulee huollettua ja tarkistettua asianmukaisesti.

Mikäli nimettyä väestönsuojan hoitajaa ei ole, tulee muiden kiinteistössä olevien aloittaa purkamis-, tyhjentämis- ja varustamistoimenpiteet.

Säännöllisiä tarkistuksia ja huoltamista tarvitaan

Väestönsuojan ja sen laitteiden säännöllinen tarkistaminen ja huoltaminen on Kettusen mukaan avainasemassa, jotta väestönsuoja täyttäå tehtävänsä eli suojaa asukkaita kriisitilanteessa.

– Pelastuslaki edellyttää laitteiden pitämistä jatkuvasti toimintakuntoisina. Vähintään kymmenen vuoden välein tulee tehdä laaja tarkistus, jossa väestönsuojalle tehdään tiiveyskoe. Tästä tarkastuksesta on laadittava tarkastuspöytäkirja, joka on esitettävä pyydettäessä pelastusviranomaiselle.

– Lisäksi laitteita on huollettava ja koekäytettävä valmistajan ohjeiden mukaisesti ja pidettävä huolta siitä, että kaikki varusteet ovat olemassa ja niiden päi-

väykset voimassa. Käytännössä tällainen huoltotarkastus tulee tehdä vuosittain, Kettunen sanoo.

– Useassa tapauksessa vuosittaiset huollot tekee kiinteistöhuolto, mutta tekijä voi olla yhtä hyvin nimetty väestönsuojan hoitaja. Väestönsuojan hoitajan ja/ tai hallituksen edustajan kannattaa joka tapauksessa osallistua vuosihuollon lisäksi myös kymmenen vuoden välein suoritettavan tarkastuksen suorittamiseen.

Tietty varustus vaaditaan

Jotta väestönsuoja täyttäisi tehtävänsä, siellä tulee olla tietty varustus ja välineistö. Olennainen asia on ilmanvaihto ja -suodatus, jonka lisäksi käytössä pitää olla sulkuhuone tai -teltta, kuivakäymälä, kytkentä sähköverkkoon, viestilaitteet, vesipiste joko väestönsuojassa tai sen välittömässä läheisyydessä sekä riittävä muu varustus.

– Nämä muut varusteet ovat suojan varustesarja, työkalusarja ja turvallisuushenkilöstön materiaali. Suomen pelas -

Pelastussuunnitelma on taloyhtiön asukkaita varten

Taloyhtiön turvallisuuden kulmakivi on pelastussuunnitelma, joka täytyy tehdä kaikkiin yli kahden asunnon asuinkiinteistöihin. Sen tekeminen on asuinkiinteistön omistajan eli taloyhtiössä hallituksen vastuulla. Pelastussuunnitelmassa on oltava selostus:

• vaarojen ja riskien arvioinnista ja niiden johtopäätelmät,

• rakennuksen ja toiminnassa käytettävien tilojen turvallisuusjärjestelyistä,

• asukkaille ja muille henkilöille annettavista ohjeista onnettomuuksien ehkäisemiseksi sekä onnettomuus- ja vaaratilanteissa toimimiseksi,

• mahdollisista muista kohteen omatoimiseen varautumiseen liittyvistä toimenpiteistä.

Pelastussuunnitelmassa on selvitettävä myös, miten pelastuslain 14 §:n mukainen omatoiminen varautuminen toteutetaan poikkeusoloissa.

Laatijaa ei ole määrätty

Itse suunnitelman muodosta ja laatimisesta määräykset eivät ole tarkkoja. Myöskään tekijää ei ole määritelty. Se voi olla taloyhtiön hallitus, isännöitsijä tai joku ulkopuolinen taho.

tusalan keskusjärjestö SPEKin verkkosivuilta löytyy näistä listaus, jota käytetään yleisesti, Kettunen sanoo.

Joditabletit ovat osa turvallisuushenkilöstön materiaalia. Säteilyturvakeskus STUK suosittelee taloyhtiöitä hankkimaan niitä väestönsuojiin. Joditablettien kohdalla on syytä muistaa se, että niiden tehokkuus riippuu oikeasta ajoituksesta ja siksi niitä pitää ottaa vain viranomaisen kehotuksesta.

Käyttöönoton yhteydessä väestönsuojaan pitää varata myös vettä vähintään 40 litraa/neliömetri tai 15 litraa/neliömetri, jos suojaan tulee vesijohto. Jokainen voi tuoda omaan käyttöön elintarvikkeita 2–3 vuorokauden tarvetta varten, juomaa, ruokailuvälineet, henkilökohtaiset lääkkeet ja hygieniatarvikkeet sekä vuodevaatteet. Suojaan ei saa tuoda lemmikkejä, alkoholia tai lämpöä tuottavia laitteita eikä suojassa saa tupakoida.

– Varautumisessa kannattaa ottaa huomioon, että väestönsuojat on tarkoitettu lyhytaikaiseen suojautumiseen, Kettunen muistuttaa.

Pelastussuunnitelman laatimiseen löytyy ohjeita ja neuvoja esimerkiksi Suomen Pelastusalan keskusjärjestö SPEKin verkkosivuilta. Sivuilta löytyy myös pohja suunnitelman laatimista varten. Johtava palotarkastaja Henna Kettunen Keski-Suomen pelastuslaitokselta muistuttaa kuitenkin, ettei pelastussuunnitelmaa kannata tehdä liian kaavamaisesti.

– Aika usein eteen tulee pelastussuunnitelmia, jossa riskien arviointi on tehty suoraan mallilomakkeen pohjalta. Tekemiseen pitää keskittyä ja lähtökohtana tulee käyttää omaa taloyhtiötä ja sitä koskevia riskejä ja niihin varautumista. Kannattaa pitää

mielessä se, ettei pelastussuunnitelmaa tehdä viranomaisia, vaan taloyhtiötä itseään ja sen asukkaita varten.

Suunnitelma pidettävä ajan tasalla Vuosien mittaan taloyhtiössä ja sen ympärillä tapahtuu muutoksia ja pelastussuunnitelma pitäisi pitää näiden muutosten osalta ajan tasalla. Mitään tarkkoja määräyksiä suunnitelman päivitystiheydestä ei lainsäädännöstä ole, mutta sen edellytetään olevan ajan tasalla.

– Pelastussuunnitelma tulee päivittää aina muutosten yhteydessä, mutta kannattaa ottaa tavaksi tarkistaa se vähintään kerran vuodessa ja varmistaa, onko muutostarpeita ilmennyt, Kettunen ehdottaa.

Ajan tasalla olevan pelastussuunnitelman pitää olla myös taloyhtiön asukkaiden saatavilla. Kettusen mukaan tapaa tähän ei ole määritelty, vaan taloyhtiössä voidaan päättää siitä omista lähtökohdista.

– Yleistyvä käytäntö on, että ajan tasalla oleva pelastussuunnitelma löytyy verkosta. Usein se on nähtävissä myös yhteisissä tiloissa tai ilmoitustaululla. Jollakin tavalla sen saatavuus on mahdollistettava myös niille, jotka eivät osaa tai pääse katsomaan sitä sähköisesti. Myös siitä pitäisi informoida, jos pelastussuunnitelma muuttuu.

Entä jos taloyhtiössä ei ole väestönsuojaa?

Monia huolestuttanut asia on ollut se, mihin suojaudutaan, jos omassa taloyhtiössä ei ole väestönsuojaa. Suojahan edellytetään vasta yli 1 200 neliömetrin asuinkiinteistöiltä, eli käytännössä niitä ei ole omakoti- ja rivitaloissa tai pienissä kerrostaloissa. Keski-Suomessa ei ole toisaalta yleisiä väestönsuojia.

Henna Kettunen toteaa, että tilanteessa, jossa väestönsuojiin turvaudutaan, viranomaiset huolehtivat väestön suojaamiseen tarvittavista toimenpiteistä.

– Poikkeusoloissa pelastusviranomaiset voivat mahdollisuuksien mukaan osoittaa suojapaikkoja alueen väestönsuojista, jos rakennuksessa normaalisti työskentelevät tai muuten olevat eivät tarvitse niitä. Tarvittaessa voidaan turvautua myös tilapäisiin suojiin tai sisälle suojautumiseen.

– Sekin on syytä muistaa, että väestönsuojaan turvautuminen ei ole uhkatilanteessa ainoa vaihtoehto. Asukkaat voidaan myös evakuoida pois vaara-alueelta viranomaismääräyksellä, hän kertoo.

Taloyhtiön turvallisuuteen, pelastussuunnitelmiin ja väestönsuojiin liittyvistä asioista on tietoa tarjolla verkossa useissa paikoissa.

• Kiinteistöliiton Turvallisuus taloyhtiössä -sivustolta löytyy tietoa pelastussuunnitelmasta, väestönsuojasta ja kotivarasta sekä vastauksia kysymyksiin taloyhtiön näkökulmasta: kiinteistoliitto.fi/taloyhtio/turvallisuus/

• Keski-Suomen Pelastuslaitoksen Turvallinen taloyhtiö -sivulla on tietoa pelastussuunnitelmasta ja paloturvallisuudesta. Väestönsuojelusta ja väestönsuojista löytyy tietoa toimintaohjeista: www.keskisuomenpelastuslaitos.fi

• Hyvä tietolähde on Suomen pelastusalan keskusjärjestö SPEK, jonka verkkosivut (www.spek.fi) tarjoavat laajasti turvallisuuteen liittyvää tietoa ja materiaalia. Sivuilta löytyy esimerkiksi ohjeita pelastussuunnitelmaa varten, Pelastussuunnitteluopas, pelastussuunnitelman mallipohja, väestönsuojan tyhjentämissuunnitelma, materiaaliluettelo sekä ohjeet väestönsuojan omatoimiseen tarkastukseen ja vuosihuoltoon.

• Useat yritykset tarjoavat verkkosivuillaan palveluja esimerkiksi pelastussuunnitelmien laatimiseen ja väestönsuojien tarkistamiseen ja huoltoon.

TURVALLISUUSTIETOA VERKOSTA

Johtava palotarkastaja Henna Kettunen arvioi taloyhtiöiden pelastussuunnitelmien ja väestönsuojien olevan kohtuullisessa kunnossa.

KESKI-SUOMI

HISSIPALVELUSOPIMUS

Hissipalvelusopimus on valmis palvelukokonaisuus, jonka puitteissa valvomme hissilaitteiden huoltoa, korjauksia ja laskutusta.

VALVONTASOPIMUKSET

Hoidamme kaikki hissilaitteiden modernisointi-, uusinta- tai rakentamisprojekteihin liittyvät asiat tarjouspyynnöistä takuutarkastukseen asti.

KUNTOARVIO

Teemme hissilaitteille puolueettomia kuntoarvioita mahdollisten korjaus- tai modernisointitarpeiden selvittämiseksi.

KILPAILUTUKSET

Kilpailutamme hissilaitteiden huoltosopimuksia parhaan hinta-laatusuhteen takaamiseksi.

ASIANTUNTIJALTA

Katriina Sarekoski

Kiinteistöliitto Uusimaan johtava lakimies

Kevät toi, kevät toi… taloyhtiön pihatalkoot!

Perheemme sai taannoin kunnian olla vieraana naapuritaloyhtiön juhlassa. Hallituksen puheenjohtaja oli järjestänyt valokuvanäyttelyn, oli musiikkia ja yhdessä kootut nyyttärikestit. Aikuiset skoolasivat kuohuviinillä ja lapset pillimehuillaan. Ihanaa yhteisöllisyyttä!

Miten tuoda yhdessä tekemisen ja olemisen meininkiä omaan taloyhtiöön? Keväällä siihen on oiva mahdollisuus talkoiden muodossa. Kuinka osallistaa naapurit ja järjestää onnistuneet talkoot?

1. Suunnittele. Mieti hyvissä ajoin, mitä pihalla pitää tehdä, mitä välineitä ja tarvikkeita tarvitaan, kuka ne hankkii ja miten työt talkoopäivänä osallistujien kesken jaetaan, kuka toimii työnjohtajana ja opastaa talkootehtävissä, millaista oheisohjelmaa talkoissa voisi järjestää ja mikä on sopiva ajankohta – vältä aikaista lauantaiaamua…

2. Vakuuta. Talkooväen tapaturmien varalta kannattaa yhtiölle ottaa talkoovakuutus ainakin, jos tiedossa on tikapuita ja teräviä työkaluja.

3. Kutsu. Panosta kutsun ulkonäköön, tee kutsusta hauska ja houkutteleva, älä tee vain tylsää tiedotetta. Tiputa kutsu postiluukusta, laita se ilmoitustaululle ja taloyhtiön Facebook-sivuille viikkoa paria ennen talkoita.

4. Tarjoile. Kahvi ja pulla saa ihmiset liikkeelle. Kaljaa ja makkaraakin on keinona käytetty. Kerro siis talkookutsussa pienen purtavan mahdollisuudesta. Jos nyyttäriperiaate tuntuu liialliselta haasteelta, voidaan kohtuulliset talkootarjoilut maksaa yhtiön yhteisestä kassasta.

5. Hymyile. Hymy tarttuu ja tekee olosta mukavamman. Naapurit ottavat sinuun paremmin kontaktia ja tutustutte toisiinne. Talkoissa voi olla oikeasti hauskaakin!

Näillä pienillä vinkeillä hallitus voi osaltaan luotsata yhtiötä ja sen asukkaita kohti entistä miellyttävämpää yhteisöasumista. Ketään ei voi talkootyöhön pakottaa eikä osallistumatta jättämisestä pidä syyllistää, mutta motivoida saa.

Talkoista voi koitua yhtiölle rahallista säästöäkin, mutta tärkeimpänä hyötynä on tutustua naapureihin.

Hallitus voi osaltaan luotsata yhtiötä ja asukkaita kohti entistä miellyttävämpää yhteisöasumista.

▶ Talkooasioista ja muista taloyhtiötäsi mietityttävistä kysymyksistä voit keskustella Kiinteistöliitto Keski-Suomen toiminnanjohtaja Hannu Mähösen kanssa jäsenmaksuun sisältyvässä puhelinneuvonnassa arkisin klo 9–16 puh. 045 110 6333.

Osa Käyräkadun viljelijöistä. Vasemmalta Antti Pietiläinen ja Hanna Korhonen 2-vuotiaan tyttärensä Hilkan kanssa sekä Miikka Pyykkönen 5-vuotiaan tyttärensä Ilman kanssa. Perheiden pienimmät ovat innokkaita apulaisia ja nauttivat yhteisestä puuhastelusta.

Yrtit, vihannekset ja juurekset omalta pihalta

Joukko Käyräkadulla

Jyväskylässä sijaitsevan

Asunto Oy Mattilanpellon

asukkaita innostui kesällä 2020 laatikkoviljelystä.

Kokemukset ovat

olleet myönteisiä ja viljelysuunnitelmia tehdään jo tulevalle kasvukaudelle.

Asunto Oy Mattilanpellon kolmessa vuonna 1954 valmistuneessa asuintalossa on yhteensä 72 asuntoa. Käyräkadulla sijaitsevien talojen takapihalla on 1950-luvun hengen mukaisesti suuri sisäpiha, mikä sai Hanna Korhosen pohtimaan pienimuotoisen laatikkoviljelyn mahdollisuutta. Hän ryhtyi keräämään yhteen ideasta kiinnostuneita asukkaita keväällä 2020.

– Otin yhteyttä taloyhtiön hallituksen puheenjohtajaan, jonka mielestä viljelyn aloittamiselle ei ollut esteitä. Tämän jälkeen aloin tiedustella taloyhtiön oman some-kanavan ja ilmoitustaulujen kautta halukkaita laatikkoviljelijöitä. Kymmenkunta taloutta halusi lähteä mukaan. Aloitusta helpotti se, että taloyhtiö maksoi istutuslaatikot ja mullat, Korhonen muistelee.

Kolmas viljelykausi on nyt alkamassa ja kokemukset ovat olleet hyviä.

– Meillä on kahdeksan viljelylaatikkoa, joissa on viljelty yrttejä, kukkia, juureksia ja vihanneksia. Sen tosin olemme oppineet, että rusakotkin ovat kiinnostuneita sadostamme. Vain osa on asentanut jänisverkkoja, mutta tulevana kesänä on varmaan aika nikkaroida lisää verkkoja, Korhonen kertoo.

– Itse olen ajatellut, että ensi kesänä istuttaisin kasveja, joiden sato painottuu syksyyn, sillä olemme kesäisin paljon poissa kotoa. Kenties lehtikaalia, kukkia ja yrttejä.

Korhonen vinkkaa, että viljelylaatikot kannattaa sijoittaa mahdollisimman lähelle vesipistettä, koska kastelu on välttämätöntä. Alkukesän hallaöinä kasvit on

hyvä peitellä suojaharsoilla, mikäli mielii saada satoa.

– Viime kesä oli haasteellinen kuivuutensa vuoksi, ja sato jäi aika vaatimattomaksi, Korhonen sanoo.

Lähiruokaa ja yhteisöllisyyttä

Laatikonpuolikkaassa yrttejä kasvattanut Miikka Pyykkönen näkee, että pienimuotoiset lavaviljelmät tuovat paljon muutakin myönteistä kuin iloa onnistuneesta sadosta.

– Laatikkoviljelyyn innosti yhteisöllisyyden idea: kun tehdään yhdessä, opitaan tuntemaan naapureita. Ja onhan tässä ”viljelyn” lomassa tutustunut moniin naapureihin. Keskustelua käydään usein viljelylaatikoiden äärellä – se on aika luontainen kokoontumispaikka keväällä ja kesällä, Pyykkönen sanoo.

Pyykkönen näkee, että taloyhtiön yhteisissä askareissa alkuinnostus on usein suuri, mutta voi vähitellen lopahtaa muutaman aktiivisen työmaaksi.

– Olisi hyvä, että innostusta pidetään aloituksen jälkeen aktiivisesti yllä. Yhteisillä kevättalkoilla voisi joka vuosi kunnostaa viljelmät tulevalle kasvukaudelle ja näin sadostakin tulisi parempi. Näen myönteisenä myös sen, että viljelyn myötä perheen pienimmille välittyy maanläheisiä tietoja ja taitoja.

– Meidän laatikossamme on kasvanut yrttejä, kuten tilliä, persiljaa ja basilikaa. Sipulia en vielä ole saanut menestymään, mutta tulevana kesänä ajatuksena on kokeilla ainakin valkosipulin kasvatusta, Pyykkönen kertoo.

n TEKSTI JA KUVAT: TIMO SILLANPÄÄ

”

Laatikkoviljelyyn innosti yhteisöllisyyden idea: kun tehdään yhdessä, opitaan tuntemaan naapureita.

Miikka Pyykkönen

KIRSIKAT (Prunus domestica) ovat helppohoitoisia hedelmäpuita, jotka tuottavat satoa jo melko nuorina ja ovat kauniita läpi kasvukauden. Touko–kesäkuun valkoinen kukkaloisto on upeaa katseltavaa, mutta paras osio on vastassa vasta kesän lopulla, kun sato kypsyy. Uudemmat matalakasvuiset lajikkeet, kuten esimerkiksi ’Schedraja’, ’Novella’, ’Tamaris’ ja ’Carmine Jewel’ ovat helppoja hoidettavia ja sopivat kokonsa puolesta myös rajallisempaan tilaan.

PENSASMUSTIKKA (Vaccinium angustifolium) on helppohoitoinen ja yleensä hyvin menestyvä marjakasvi, joka viihtyy tuoreessa, ravinteikkaassa multamaassa aurinkoisella tai puolivarjoisella kasvupaikalla. Sitä voidaan käyttää myös korkeana maanpeite-/massakasvina, jolloin tiiviisti istutettu kasvusto peittää maanpinnan tehokkaasti ja estää esimerkiksi rikkakasvien leviämisen. Jos pensaasta kuitenkin halutaan suurin mahdollinen sato, kannattaa istutusväliä jättää vähintään metri, tällöin valo pääsee tasaisesti joka puolelle pensasta ja herkulliset marjat kypsyvät tasaisesti. Tiesitkös muuten, että jalostustyön johdosta lajikevalikoima on kasvanut entisestään, ja kaikki mustikat eivät ole enää sinisiä?

Näillä onnistut! Helpot hyötykasvit taloyhtiöiden yhteisille alueille

n TEKSTIT: KATI KIVELÄ n KUVAT: VIHERLANDIA OY

MAKEASINIKUUSAMAT (Lonicera caerulea var. kamtschatica) eli hunajamarjat ovat nousseet viime vuosina suureen suosioon, ja ne ovatkin erittäin käyttökelpoisia monenlaisilla kasvupaikoilla. Ne sietävät kuumuutta ja kuivuutta, mutta myös ajoittaista kosteutta ja pientä katvettakin. Perinteisen yksittäisistutuksen lisäksi ne toimivat vaikkapa tonttien raja-aidanteina. Makeasinikuusama vihertyy todella varhain ja kevyesti mustikkaan vivahtavat marjat kypsyvät jo hyvissä ajoin heinäkuussa yhtä aikaa mansikoiden kanssa. Kokeile ja ylläty iloisesti!

PÄÄRYNÄT (Pyrus communis) ovat mainettaan huomattavasti kestävämpiä ja nykyään ne ovat syrjäyttäneet suosiossa esimerkiksi perinteiset luumupuut. Päärynä on omenapuuhun verrattuna jopa helpompi hoitaa, sillä sen leikkaus- ja lannoitustarve on huomattavasti vähäisempi. Päärynät ovat kauniita läpi kasvukauden ja tuovat sen ansiosta taloyhtiöidenkin pihaan näyttävyyttä kesän alusta myöhäiseen syksyyn. Etenkin runsaana ryöppyävä valkoinen kukinto ja loistokkaat ruskavärit ovat todellinen ilo silmälle!

PERHEHERUKKA (Ribes) on herukkamaailman vastaisku suosituille perheomenapuille. Tämä puutarhureiden käsityönä kasvattama taimi pitää nimittäin sisällään kolmea eri herukkalajiketta; mustaa, punaista ja vihreää. Se on näppärä napostelupensas pienempäänkin pihaan ja antaa mahdollisuuden kompromissiin silloin, kun ei osata päättää, mitä herukkaa pihassa kasvatettaisiin. Hoidoltaan perheherukka ei poikkea mitenkään perinteisemmistä ”yhden lajikkeen herukoista”, ja muutaman vuoden kasvatuksen jälkeen siitä harvennetaan vuosittain vanhimmat oksat pois. Jo yhden hyvin hoidetun pensaan antama satomäärä voi olla yllättävän suuri, joten tämä satoihme kannattaa ehdottomasti pitää mielessä, kun pihaan suunnitellaan hyötytarhaa.

VIINIKÖYNNÖS (Vitis) ei ole enää vain etelän asukkien tai himoharrastajien herkkua, sillä lajikevalikoimasta löytyy helposti rypäleitä tuottavia, talven kestäviä lajikkeita, jotka pärjäävät hyvinkin vaatimattomalla hoidolla. Parhain esimerkki lienee jo pari vuosikymmentä markkinoilla ollut ”Zilga”, joka selviää puutarhoissa ilman talvisuojausta ja tuottaa muutamien vuosien kasvatuksen jälkeen parhaimmillaan usemman ämpärillisen herkullisia pikkurypäleitä. Jos yhteiseltä piha-alueelta ei löydy varsinaista pergolaa tai köynnökselle sopivaa seinämää, voi köynnöksen istuttaa vaikka grillikatoksen tai huvimajan nurkalle kiipeilemään. Parhaaseen mahdolliseen satoon päästään kuitenkin, jos se pääsee kasvamaan auringon hellimälle seinustalle tai aitaa vasten.

Taloyhtiöiden piha-alueet ovat koko kohteen käyntikortteja, ja niillä luodaan usein se kaikista mieleenpainuvin ensivaikutelma, niin hyvässä kuin pahassa. Jo pieni panostus kannattaa, ja viihtyisän yleisilmeen lisäksi etenkin ajatuksella valitut hyötykasvit tuottavat kohteen asukkaille iloa ja satoa vuodesta toiseen.

MARJATUOMIPIHLAJAT (Amelanchier alnifolia) eli mustikkapuut ovat etenkin rungollisina versioina ihastuttavia, varhain toukokuussa kukkivia pikkupuita, jotka tuottavat makoisan sadon pieniä, sinisiä marjoja. Hellittelynimestään huolimatta marjat eivät ole maultaan aivan yksi yhteen mustikan kanssa, mutta hyviä ne ovat joka tapauksessa. Marjatuomipihlajapuut viihtyvät monenlaisilla kasvupaikoilla ja ne sietävät hyvin myös ajoittaista kuivuutta. Tämä kaunis puu on sievä myös syksyllä; sen ruska-asu on nimittäin ihanan värikäs!

PILARIOMENAPUUT (Malus domestica) ovat vekkuleita pikkupuita, jotka nimensä mukaisesti kasvavat kapean pilarimaisesti ja kypsyttävät omenat tiiviisiin ryppäisiin rungon lähettyville. Nämä hieman harvinaisemmat hedelmätarhan tulokkaat eivät ehkä anna sitä maksimaalisinta satoa, mutta toimivat hienosti silloin, kun tilaa on vähän ja esimerkiksi perennapenkkiin kaivataan ryhdikästä, korkeaa keskuskasvia. Pilariomenapuita voi siis käyttää huoletta erilaisten kasviryhmien osana, mutta ei pidä unohtaa talvikauden jyrsijäsuojauksia.

Puutarhuri Kati Kivelä, Viherlandia

KERHOHUONE

Taloyhtiöiden hallitusten jäsenistä on 62 % miehiä

38 % naisia

Kiinteistöliiton hallituskysely 2022

Termit tutuiksi

Hallinnanjakosopimus

Samalla tontilla voi joskus olla useampi taloyhtiö. Tontin ja sillä olevien rakennusten hallinnoinnista tehdään silloin sopimus, jossa määritellään, mikä osuus niistä kuuluu millekin taloyhtiölle ja mitä osia kiinteistöstä mahdollisesti hallitaan yhdessä. Tällaista sopimusta kutsutaan hallinnanjakosopimukseksi.

Myös samassa rakennuksessa voi olla useita yhtiöitä, esimerkiksi kiinteistöosakeyhtiö ja asunto-osakeyhtiö, joiden välille on solmittu hallinnanjakosopimus.

Testaa tietosi

1. Milloin taloyhtiö maksaa vedeneristyksen osakkaan remontissa?

a) kun kylpyhuone on yli 20 vuotta vanha

b) jos hallitus niin päättää

c) kun yhtiökokous on tehnyt siitä päätöksen

2. Kuka vastaa väestönsuojasta ja sen käyttöönotosta?

a) kiinteistönhuolto

b) kiinteistön omistaja

c) pelastusviranomainen

3. Minne asukkaan tulee ilmoittaa havaitsemistaan lutikoista?

a) naapureille

b) isännöitsijälle tai hallitukselle

c) kunnan terveysviranomaiselle

Oikeat vastaukset: 1 c, 2 b, 3 b

Tarjalta usein kysyttyä

”Miten tarkistan jäsenrekisteriin merkityt yhteystiedot?”

Kirjaudu jäsensivuille jäsennumerolla, jonka löydät tämän lehden osoitekentästä. Jäsenrekisterin tiedot näet Omat tiedot -kohdassa. Voit muokata hallinnon tietoja aina tarpeen mukaan. Tarkistuksemme jälkeen tiedot päivittyvät rekisteriin 1– 2 arkipäivässä. Tiesithän, että vain oikeat jäsentiedot takaavat palvelut kaikille hallituksen jäsenille, isännöitsijälle, tilin- ja toiminnantarkastajille.

▶ Pidä jäsenrekisterin tiedot ajan tasalla: kiinteistoliitto.fi/jasensivut

Olethan minuun yhteydessä, jos kaipaat lisätietoja – autan mielelläni.

Tarja Båga, 045 208 6560, tarja.baga@kiinteistoliitto.fi

Taloyhtiön hallituksen jäsenen tarkistuslista –tarkista oman taloyhtiösi tilanne!

Hallituksen jäsenet ja puheenjohtaja hoitavat taloyhtiössä vastuullista ja laaja-alaista tehtävää. Olemme koonneet tarkistuslistan, jonka avulla voit tarkistaa oman taloyhtiösi tilan ja perehtyä hallituksen jäsenen kannalta tärkeisiin asioihin.

Oletko perehtynyt taloyhtiön isännöintisopimukseen?

Käyttekö isännöintisopimuksen sisällön läpi isännöitsijän kanssa vuosittain?

Oletko tutustunut yhtiösi kiinteistönhuolto- ja muihin sopimuksiin?

Sisältääkö yhtiösi vakuutusturva hallituksen jäsenten vastuuvakuutuksen?

Tunnetko yhtiösi mahdolliset vuokrasopimukset?

Tunnetko yhtiösi yhtiövastikkeen perusteet?

Tiedätkö yhtiösi käyttökorvausten suuruudet ja määräytymisperusteet?

Tiedätkö yhtiön maksaman lämmön, sähkön ja veden maksuperusteet?

Seuraako hallitus kiinteistön lämmön, veden ja sähkön kulutusta?

Onko yhtiöllä voimassa oleva energiatodistus?

Täyttävätkö palveluntuottajat tilaajavastuulain mukaiset velvoitteensa?

Saako hallitus raportin yhtiön taloustilanteesta ja maksurästeistä?

Saako puheenjohtaja tilitarkastuskertomuksen suoraan tilintarkastajalta?

Onko yhtiössä kerätty osakkailta varoja tuleviin korjaushankkeisiin etukäteen?

▶ Koko tarkistuslista löytyy jäsensivuilta kohdasta Oppaat ja suositukset.

Vinkkejä

Team Whack iskee taloyhtiöön

Katsottavissa maksutta Yle Aree nassa: areena.yle.fi/1-4664683

Herättävä Ylen dokumenttisarjan jakso, jossa hakkerit hyökkäävät taloyhtiön ohjauskeskukseen ja paljastavat ison tietoturva-aukon. Järjestelmän kautta tuhansien ih misten arki voisi mennä sekaisin. Kyberturvallisuusuhka leviää myös useisiin muihin rakennuksiin!

Kodin vastuunjakotaulukko uudistui

Useita eri tekijöitä: Kodin vastuunjakotaulukko, Kiinteistömedia Oy 2022, 32 s., jäsenhinta 12 euroa.

Uudistettu opas esittää osakkaan ja taloyhtiön kunnossapitovastuut huoneistossa selkeiden kuvien ja värikoodien avulla. Lisäksi saat tietoa huoltotoimista, jotka osakkaan tulee itse huoneistossa tehdä. Kääntöpuolella on englanninkielinen versio. Opas sopii siten mainiosti vastuunjaosta viestimiseen myös taloyhtiöissä, joissa on vieraskielisiä osakkaita. Kodin vastuunjakotaulukko on käytettävissä ilmaiseksi jäsensivuilla.

Silmät avaava opas lähiseikkailuihin

Mari Savio: Piknik People, Cozy Publishing 2021, 164 s., Suomalainen kirjakauppa 29,95 euroa. Myös verkkokirjana.

Kirja muuttaa tutun jännittävämmäksi, hauskemmaksi ja avaa silmät oman lähiympäristön salaisiin mahdollisuuksiin. Tavallinen iltapäivä riittää pikkuretkeen vaikka takapihalle. Tekemisen ja seikkailun avulla arki laajenee. Kirjassa annetaan ideoita lähiseikkailuihin ja vinkkejä niiden toteuttamiseen. Runsas ja herkullinen kuvamaailma houkuttelee kokeilemaan!

Kiinteistöhuolto

Ulkoalueiden hoito

Talotekniset palvelut

Sisäilma-asiantuntijapalvelut

Kiinteistöjen etävalvontapalvelut

SOL KIINTEISTÖPALVELUT

myynti@sol fi puh 020 570 0200 www solkiinteistopalvelut fi

lämpimästi!

A n n e K a m a j a A s O y H e l s i n g i n E s p r e s s o

Olimme erittäin tyytyväisiä Sorcolorin suorittamaan taloyhtiöiden maalaukseen Urakka eteni sovitusti ja hinta oli tarjouksen mukainen Suosittelen lämpimästi! ”

Näin vastuu jakautuu osa 2/4

Kalusteet ja niissä olevat kiinteät valaisimet ja pistorasiat ovat osakkaan kunnossapitovastuulla.

Erilliset pistorasiat ovat taloyhtiön kunnossapitovastuulla.

Ammeet ja altaat ovat osakkaan kunnossapitovastuulla.

Suihkut ja käsisuihkut ovat osakkaan kunnossapitovastuulla

Suihkukaappi, suihkuseinä ja suihkuverhotanko ovat osakkaan kunnossapitovastuulla.

Lattiakaivo on yhtiön kunnossapitovastuulla. Osakas kuitenkin vastaa sen puhdistuksesta.

Vesijohdot ovat yhtiön kunnossapitovastuulla.

Viemärit, mukaan lukien vesilukot, ovat yhtiön kunnossapitovastuulla.

Vesihanat ja sekoittajat ovat yhtiön kunnossapitovastuulla.

WC-laite kokonaisuudessaan on yhtiön kunnossapitovastuulla.

Pyykinpesukoneen täyttö- ja poistoletkut liitäntäosineen ovat osakkaan vastuulla. Osakas vastaa myös pesukoneen liittämisestä ja liitännän pitävyydestä.

Kodinkoneet, kuten pyykinpesukone ja kuivausrumpu, ovat osakkaan kunnossapitovastuulla.

Seinä- ja lattiapinnoitteet, jotka eivät ole rakennetta eivätkä vedeneristettä, ovat osakkaan kunnossapitovastuulla. Näitä ovat mm. laatat sekä silikoni- ja muut saumaukset.

Lattialämmitys ja muut huoneistokohtaiset lämmityslaitteet termostaatteineen ja säätimineen ovat yhtiön kunnossapitovastuulla.

Tuloilmaventtiili, kuivatusventtiili ja poistoilmaventtiili ovat yhtiön kunnossapitovastuulla. Osakas kuitenkin vastaa niiden puhdistamisesta.

Saunan lauteet ja seinäpaneelit ovat osakkaan kunnossapitovastuulla.

n TEKSTI: HANNU MÄHÖNEN

n KUVAT: TARJA BÅGA, ASUNTOKUVAUS NIKLAS SUOMINEN

Pääsääntö kunnossapidon vastuunjaosta taloyhtiössä on monelle tuttu ja varsin selvä. Osakkaan vastuulle kuuluvat hänen hallitsemansa osakehuoneiston sisäosat. Näitä ovat muun muassa lattia-, seinä- ja kattopinnat, kaapistot ja kiinteät kalusteet sekä yhtiön perusjärjestelmään kuulumattomat laitteet ja varusteet, kuten pyykinpesukone ja kuivausrumpu.

Taloyhtiön on puolestaan pidettävä kunnossa osakehuoneistojen rakenteet ja eristeet. Lisäksi yhtiö on velvollinen pitämään kunnossa niin sanotut perusjärjestelmät, kuten lämmitys-, sähkö-, vesi-, viemäri- ja ilmanvaihtojärjestelmät. Vastuu näistä on yhtiöllä silloin, kun ne ovat yhtiön toteuttamia tai vastuulleen hyväksymiä taikka niihin rinnastuvia osakkaan asennuksia. Tästä lain mukaisesta vastuunjaosta voidaan yhtiössä pätevästi poiketa vain yhtiöjärjestysmääräyksellä.

KOSTEUSVAURIO

Kun osakas ryhtyy itse remontoimaan kylpyhuonettaan esimerkiksi mukavuussyistä, hän vastaa lähtökohtaisesti itse kaikista remontin kustannuksista. Joskus remontin yhteydessä pintojen purkamisen jälkeen paljastuu, että vedeneristeet ovat jossain vaiheessa pettäneet ja kosteutta on päässyt lattiarakenteeseen. Yhtiön kunnossapitovastuulle kuuluvassa rakenteessa on siis kosteusvaurio, joka edellyttää korjaamista.

Tällaisessa tapauksessa taloyhtiö vastaa vaurion korjauksista ja kustannuksista aivan samalla tavalla kuin kyseessä olisi alun perin ollut yhtiön kosteusvauriokorjaus. Käytännössä taloyhtiö vastaa lattiapintojen purkamisesta ja lattiarakenteen kuivaamisesta sekä sen jälkeen vedeneristämisestä ja pinnoittamisesta yhtiön perustasoon.

Asunto-osakeyhtiölain kannalta ei siis ole merkitystä sillä, havaitaanko yhtiön vastuulle kuuluva vika osakkaan remontin yhteydessä vai muutoin. Osakkaiden yhdenvertaisuuden näkökulmasta osakkaita tulee kohdella samalla tavalla molemmissa tilanteissa.

Kiuas kaapeleineen on osakkaan kunnossapitovastuulla.

Kiukaan seinärasia on yhtiön kunnossapitovastuulla.

Juttusarjassa on aiemmin käsitelty vastuun jakautuminen keittiössä (lehti 1/2022). Aiemmat lehdet ovat luettavissa jäsensivuilla.

Kunnossapito- ja vahingonkorvausvastuu osakkaan muutostöissä

Osakkaalla on asunto-osakeyhtiölain perusteella oikeus tehdä muutoksia osakehuoneistossaan. Osakas vastaa muutostyön kustannuksista. Kenen vastuulle sitten kuuluu osakkaan tekemän tai teettämän muutostyön kunnossapito jatkossa? Kysymystä joudutaan yhtiöissä pohtimaan usein vasta korjaustarpeen ilmentyessä.

Ensin on selvitettävä kunnossapitovastuun jakautuminen yhtiön ja osakkaan välillä. Asunto-osakeyhtiölaki määrittelee yhtiön kunnossapitovastuulle kuuluvan osakehuoneistojen rakenteet, eristeet ja perusjärjestelmät. Osakas vastaa puolestaan huoneiston sisäosista. Yhtiö vastaa kuitenkin myös niiden huoneistojen sisäosien korjaamisesta, jotka ovat vahingoit-

tuneet rakenteen tai yhtiön kunnossapitovastuulle kuuluvan rakennuksen muun osan vian tai sen korjaamisen vuoksi. Tämä yhtiön ennalleensaattamisvelvollisuus rajoittuu yhtiön perustasoon.

Osakas vastaa lähtökohtaisesti huoneiston alkuperäisestä asusta ja tasosta poikkeavien muutosten kunnossapidosta sekä niiden aiheuttamista ylimääräisistä kustannuksista yhtiön kunnossapitotöiden yhteydessä. Kunnossapito- ja vahingonkorvausvastuuta voidaan havainnollistaa tarkemmin muutaman esimerkkitilanteen avulla.

Osakas on lisännyt lattialämmityksen kylpyhuoneremontin yhteydessä

Osakas vastaa lattialämmityksen kunnossapidosta jatkossa kokonaisuudessaan, jos osakas on lisännyt lattialämmityksen kylpyhuoneeseen uutena varustuksena kylpyhuoneremontin yhteydessä. Kunnossapitovastuu määräytyy eri tavalla silloin, jos kylpyhuoneessa on jo ollut lattialämmitys ja osakas uusii sen alkuperäistä vastaavalla tavalla. Yhtiö vastaa nimittäin lattialämmityksen kunnossapidosta jatkossa, jos lattialämmitys rinnastuu yhtiön teettämään tai vastuulleen hyväksymään toimenpiteeseen ja yhtiö on voinut valvoa työn toteuttamista.

Osakas on muutostyönä muuttanut vaatehuoneen saunatilaksi Osakkaan suorittama muutostyö voi olla toisinaan laajempi, kuten vaatehuoneen

muuttaminen saunaksi tai kylpyhuoneen rakentaminen kuivatilaan. Yhtiö ei lähtökohtaisesti vastaa käyttötarkoitukseltaan muuttuneiden huonetilojen kunnossapidosta. Kunnossapitovastuu on siten jatkossa osakkaalla.

Tilannetta voidaan tarkastella ennalleensaattamisvelvollisuuden kannalta. Vaatehuoneesta saunaksi muutetun tilan korjaustarve voi liittyä esimerkiksi putkivuotoon, jonka seurauksena myös osakkaan rakentama sauna on korjattava. Yhtiön on korjattava kunnossapitovastuulleen kuuluvat osat, koska vahinko on aiheutunut yhtiön kunnossapitovastuulle kuuluvasta putkesta.

Vuodon seurauksena myös sauna on vaurioitunut, joten yhtiöllä on tällöin sisäosien ennalleensaattamisvelvollisuus ainoastaan perustasoon eli vaatehuoneeksi. Osakas vastaa siis itse saunan purkamisesta ja ennalleensaattamisesta aiheutuneista kustannuksista siltä osin kuin ne poikkeavat perustasosta. Yhtiön ja osakkaan on hyvä sopia ennen korjaustoimiin ryhtymistä tarkemmin siitä, miten korjaukset ja saunan mahdollinen uudelleenrakentaminen käytännössä toteutetaan.

Jos vahinko sen sijaan olisikin lähtöisin osakkaan kunnossapitovastuulle kuuluvasta osasta, kuten saunasta, vastaavat yhtiö ja osakas molemmat omalle kunnossapitovastuulleen kuuluvien osien korjauksesta.

n TEKSTI: MINNI YLI-OLLI n KUVA: KIINTEISTÖLIITTO

Minni Yli-Olli on Kiinteistöliiton lakimies.

Tällöin yhtiöllä ei ole myöskään huoneiston sisäosien ennalleensaattamisvelvollisuutta perustasoon.

Osakas on toteuttanut vedeneristeen puutteellisesti kylpyhuoneremontin yhteydessä, minkä seurauksena on aiheutunut vesivahinko

Kunnossapitovastuusta on pidettävä erillään vahingonkorvausvastuu. Aiemmissa esimerkeissä käsitelty kunnossapitovastuu osoittaa sen, kenen vastuulle korjaaminen kuuluu. Vahingonkorvausvastuun perusteella voidaan taas vaatia korjauskustannuksia jälkikäteen vahingon aiheuttajalta.

Muutostyö on tehtävä hyvän rakennustavan mukaisesti. Osakas on voinut toimia vahingonkorvausvastuun perustavalla tavalla huolimattomasti, jos osakas ei ole noudattanut kylpyhuoneremontissa hyvää rakennustapaa ja vedeneristys on toteutettu puutteellisesti. Yhtiö voi tällaisessa tilanteessa vaatia vahingonkorvauksena sille aiheutuneita vesivahingon korjauskustannuksia huolimattomasti toimineelta osakkaalta.

Taloyhtiöille avustuksia

Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA tarjoaa taloyhtiöille tällä hetkellä seuraavia avustuksia:

• Energiatehokkuutta parantaviin korjaushankkeisiin (energia-avustus).

• Sisäilmaongelmaisten asuntojen kuntotutkimukseen ja perusparannusten suunnitteluun.

• Liikkumisesteiden poistamiseen (esteettömyysavustus).

• Uuden henkilöhissin rakentamiseen hissittömään kerrostaloon (hissiavustus).

• Sähköautojen latausinfran rakentamiseen.

Jotkut kunnat, esimerkiksi Jyväskylä, myöntävät omaa hissi- ja esteettömyysavustusta taloyhtiöille, joille ARA on myöntänyt vastaavan valtion avustuksen.

Vanhat kiinteistöt voivat saada ELYkeskukselta avustusta rakennusperinnön hoitoon sekä Museovirastolta avustusta rakennusten ja kulttuuriympäristökohteiden entistämiseen.

Kotitaloudet, joissa on 65 vuotta täyttänyt tai vammainen henkilö, voivat hakea ARA:lta avustusta asuntojen korjaamiseen.

KESKI-SUOMEN

TALOYHTIÖPÄIVÄ 2022 to 3.11.2022 Jyväskylän Paviljonki

Merkitse kalenteriisi jo nyt taloyhtiöiden päättäjien ykköstapahtuma.

Lisätietoja: keski-suomi.kiinteistoliitto.fi/taloyhtiopaiva

Rakentavaa kunnossapitoa

Helping Hands Oy

Kokonaisvaltaista paikallista palvelua sinun ja kiinteistösi tarpeisiin.

Kiinteistöjen ylläpitopalvelu monipuolisesti ja joustavasti. Laajan yhteistyöverkkomme ansiosta pystymme tarjoamaan kattavan ja kustannustehokkaan tavan hoitaa kiinteistönne tekniset tarpeet nykyaikaisesti.

TALOYHTIÖIDEN KATTOHUOLTOSOPIMUKSET ALK. 700 € /VUOSI (SIS. ALV)!

Kevään ja syksyn tarkastukset sisältävällä kattohuoltosopimuksella suojelet koko kiinteistöä. Kun katon korjaustarpeet huomataan heti, ei edessä ole suuria korjausremontteja.

Kaikki yhdeltä ovelta. Portilta piipunhattuun – paikallisin voimin, vuosien kokemuksella!

Koko kiinteistö kuntoon nykyaikaisin välinein!

• Rakennus- ja remonttipalvelut

• Tilamuutokset ja liiketilaremontit

• Vahinkosaneeraukset

• Kattohuolto- ja korjauspalvelut

• Kattohuoltosopimukset

• Pellitykset ja kattoturvatuotteet

• Vuotokorjaukset

• Kaikki kiinteistösi kunnossapitoon

Tutustu palveluihimme ja tee tarjouspyyntö kätevästi verkkosivuillamme!

DNA on taloyhtiösi luotettava kumppani

Jyväskylän alueella

DNA Netti taloyhtiöille

DNA:n paikallisesta yhteyshenkilöstä ja maksuttomasta taloyhtiöpalvelusta taloyhtiöpäättäjä saa luotettavan kumppanin sujuvaan asumiseen.

Hoidamme kerralla netti- ja TV-palvelut kuntoon koko taloyhtiölle.

DNA Netin taloyhtiösopimuksesta hyötyvät kaikki, sinkuista suurperheisiin, sillä asukkaat maksavat vain siitä mitä tarvitsevat.

Asukkaiden saatavilla on jopa gigan eli 1000 megan nopeudet. Lisäksi DNA Netti -asiakkaamme saavat meiltä viihdettä asiakasetuhintaan sekä monia muita rahanarvoisia etuja.

Ota yhteyttä omaan paikalliseen asiantuntijaasi ja kysy

Mitä haluaisit lukea tulevista jäsenlehdistä?

Lähetä toiveesi tai juttuvinkkisi: keski-suomi@kiinteistoliitto.fi

VUOKRANANTAJA!

TARJOAMME ASIANTUNTEVAA APUA

Välitämme teille nopeasti hyvän ja maksukykyisen vuokralaisen.

Turvallinen ja tehokas vuokravälittäjä Jyväskylässä jo yli 30 vuoden ajan. KESKI-SUOMEN

Puh. 020 787 0770, www.ks-vuokraisannat.fi

Puistokatu 5 A 9, 40100 Jyväskylä

Iljettäviä, haitallisia vai molempia?

Monimuotoinen luonto tulee toisinaan liian lähelle.

Taloyhtiössä jokaisen asukkaan on hyvä pitää silmät ja korvat auki, jotta tuhohyönteiset ja jyrsijät eivät pääse leviämään.

Tuholaiset voivat aiheuttaa terveyshaittoja ihmiselle ja vahinkoja kiinteistön rakenteisiin.

n TEKSTI: TIMO SILLANPÄÄ n KUVAT: ANTICIMEX, SHUTTERSTOCK

Rotta eli isorotta on kaupunkialueilla yksi tavallisimmista tuhoeläimistä ja työllistää eniten myös tuholaistorjuntaan erikoistuneita yrityksiä. Isorotan esiintymistä Jyväskylän kaupungin alueella selvittänyt Pauli Linna havaitsi ympäristöteknologian opinnäytetyönsä kyselytutkimuksessa, että rottahavaintojen lukumäärät ovat vuosittain suunnilleen kolminkertaistuneet vuodesta 2018 heinäkuun 2020 loppuun asti.

Rottien määrää kaupungeissa on vaikea arvioida, mutta on esitetty, että pelkästään Helsingissä olisi satoja tuhansia rottia.

Viime vuonna meillä oli Keski-Suomessa yli 800 jyrsijöihin liittyvää torjuntakäyntiä, joista rottien osuus oli noin kaksi kolmasosaa. Jyrsijöiden osuus kaikista torjuntakäynneistä oli ylivoimaisesti suurin, kertoo Anticimex Oy:n myyntipäällikkö Timo Kääriäinen

Rotta viihtyy siellä missä ihminenkin, koska yhdyskuntajätteestä jää aina syötävää siimahännälle.

– Kun koronapandemian aikana ihmiset jäivät etätöihin, jätepisteet täyttyivät tavallista nopeammin. Auki jääneet kannet tarjosivat rotille pääsyn katetun pöydän ääreen. Tosin ne voivat myös jyrsiä tiensä jäteastioihin, Kääriäinen huomauttaa.

Kääriäisen mukaan läheskään kaikki ihmiset eivät oivalla, mitkä tekijät voivat ylläpitää ja vahvistaa rottakantaa.

Lintujen ruokinnassa on holtittomuutta. Lintuja ei saa ruokkia maahan ja ruokintapisteen tulee olla noin kahden metrin korkeudella metalliputken nokassa.

Taloyhtiöissä jokaisen asukkaan olisi hyvä tunnistaa tuholaisten jäljet. Pihan kevätsiivouksen yhteydessä on hyvä katsella, onko rakennuksen ulkopuolella merkkejä rottien liikkeistä. Jos talon seinusta on kraatterimainen, se voi olla merkki rottien kaivuutöistä. Myös jyrsityt reiät rakenteissa kielivät siitä, että rottia tai muita jyrsijöitä on liikkeellä.

– Rottakantaa rajoitetaan pääasiassa loukuilla. Torjunta-aineiden ongelmana

on, että jyrsijä saattaa kuolla kiinteistön rakenteisiin. Uutena keinona ovat erilaiset älyloukut, joissa voidaan hyödyntää lämpö- ja liiketunnistimia, kameroita ja langatonta tiedonsiirtoa. Suomessa Anticimex pyydysti viime vuonna Smart-loukuilla noin 140 000 jyrsijää.

Rottien lisäksi metsämyyrät ja -hiiret pyrkivät syksyisin rakennusten lämpöön. Jyrsijät voivat aiheuttaa tuhoja jyrsimällä rakenteita. Lisäksi ne voivat levittää salmonellaa ja myyräkuumetta.

Lutikat kulkevat

tavaroiden mukana

Erilaiset tuhohyönteiset ovat kautta aikojen olleet vitsaus ihmisasumuksissa. Tällä hetkellä sisätiloissa eniten torjuntatoimenpiteitä aiheuttaa lutikka eli seinälude.

– Vuonna 2006 lutikoiden torjuntamäärä oli vuodessa sama kuin nykyisin kahdessa viikossa. Lutikoiden yleistyminen on seurausta siitä, että ihmiset liikkuvat yhä enemmän. Noin 95 prosenttia lutikois-

ta ”matkustaa” paikasta toiseen ihmisten ja tavaroiden mukana, Kääriäinen sanoo.

Lutikkaongelman voi saada myös hankkimalla huonekaluja kirpputoreilta tai sosiaalisen median roskalava-ryhmistä.

Suosittelemme tarkastamaan lutikoiden varalta kotiin tulevat huonekalut, niin uudet kuin käytetyt, Kääriäinen vinkkaa.

Lutikoiden suhteen taloyhtiöissä pitää Kääriäisen mukaan olla nollatoleranssi. Jos yksikin asukas havaitsee lutikan, on asiasta ilmoitettava välittömästi isännöitsijälle tai taloyhtiön hallitukselle.

Lutikat leviävät asunnosta toiseen putkien ja johtojen läpivientien kautta. Eräässä kiinteistössä lutikat olivat ehtineet levitä seitsemään asuntoon ja niiden hävittäminen maksoi taloyhtiölle noin 10 000 euroa.

Paperitoukka vai sokeritoukka?

Sokeritoukat ovat kerrostalojen asukkaille tuttu vitsaus ja niistä on vaikea päästä

eroon. Keskikokoisessa asuinkerrostalossa torjunta maksaa noin 2 000 euroa, mutta takeita lopputuloksesta ei voi antaa.

Paperitoukka muistuttaa sokeritoukkaa, mutta on hieman suurempi. Paperitoukan tunnistaa parhaiten siitä, että sen takapäässä on kolme pitkää sukasta. Muun muassa pahvilaatikoiden ontoissa käytävissä paikasta toiseen matkustavat paperitoukat ovat yleistyneet verkkokaupan myötä. Se selviytyy myös kuivissa olosuhteissa toisin kuin sokeritoukka, joka on kosteiden ja lämpimien olosuhteiden asukki.

Kääriäisen mukaan myös torakoita hävitetään säännöllisesti, mutta tilastojen kärkipäässä nämä keittiöissä, vessoissa ja kylpyhuoneissa viihtyvät hyönteiset eivät ole viime aikoina olleet. Russakka eli saksantorakka on Suomen yleisin torakkalaji.

Vyöturkiskuoriainen on haasteellinen torjuttava ammattilaisillekin, sillä se viihtyy pimeissä koloissa ja leviää vähitellen koko kiinteistöön putkistoja, hormeja ja porraskäytäviä pitkin. Niitä voi kulkeutua

kiinteistöön myös kirpputoreilta.

Riittävä ennakkoselvitys asukaskyselyn kautta on hyvä tapa aloittaa torjunnan suunnittelu. Haittoja aiheuttaa nimenomaan vyöturkiskuoriaisen toukka, joka tuhoaa tekstiilejä, Kääriäinen kertoo.

Tavallisia riesoja lämpimään vuodenaikaan ovat pesiään rakentelevat muurahaiset ja ampiaiset.

Siivekkäät kiusaavat

varsinkin pesimäaikana

Linnut voivat aiheuttaa monenlaista päänvaivaa kaupunkiympäristössä. Ulkona lokki, naakka, varis ja pulu eli kesykyyhky voivat sotkea kattoja ja seiniä ulosteillaan, repiä erilaisia materiaaleja, levittää loishyönteisiä ja käyttäytyä pesimäaikaan ihmisiä kohtaan aggressiivisesti.

– Puluongelmasta kärsivien on muistettava, että lintu on rauhoitettu 10.3.–31.7. eli tuolloin emme pääse tekemään mitään torjuntatoimenpiteitä, Kääriäinen huomauttaa. uu

Paperitoukka (Ctenolepisma longicaudata) on hieman suurempi kuin sokeritoukka ja sen takapään sukaset ovat pidempiä. Se voi elää jopa 8-vuotiaaksi ja kasvaa lähes kaksi senttimetriä pitkäksi.

Lutikat imevät verta nukkuvan ihmisen iholta. Verta imettyään se on pitkulainen ja väriltään punaruskea. Ne piiloutuvat erityisesti sänkyyn, patjoihin ja vuodevaatteisiin. Oikealla lutikan munia.

Torjunnan tarve tulee terveydensuojelulaista

Anticimexin myyntipäällikkö Timo Kääriäinen on huomannut, että tuholaisten esiintyminen on toisinaan arka asia taloyhtiössä. Asukkaiden pitäisi ilmoittaa välittömästi kaikista hyönteisiin ja jyrsijöihin liittyvistä havainnoista taloyhtiön hallituksen edustajalle tai isännöitsijälle, jotta torjunta voidaan aloittaa eivätkä otukset pääse leviämään.

– Ensin täytyy tunnistaa, mistä lajista on kyse. Kaikkia hyönteisiä ei tarvitse torjua. Osa hyönteisistä kuuluu luontoon ja suurin osa on vaarattomia. Joskus sisällä oleva hyönteinen on vain lentänyt ikkunasta sisään. Mutta toistuvat ja runsaat esiintymät kertovat ongelmasta, Kääriäinen huomauttaa.

Ennaltaehkäisyä ja torjuntaa

Tuhoeläimet aiheuttavat nimensä mukaisesti tuhoa. Sokeritoukan tyyppiset vieraat ovat lähinnä iljettäviä, mutta monet hyönteiset voivat levittää tauteja ja pilata elintarvikkeita. Jyrsijät voivat aiheuttaa jopa tulipaloja ja sähkökatkoksia, kun ne iskevät hampaansa sähköjohtoihin.

Terveydensuojelulain 26 pykälässä sanotaan selvästi, että asunnossa ei saa olla eläimiä eikä mikrobeja siinä määrin, että niistä

aiheutuu terveyshaittaa.

Tuhoeläintorjunnan kaksi keskeistä kulmakiveä ovat ennaltaehkäisy ja torjunta. Ennaltaehkäisyllä pyritään vähentämään tuholaisille suotuisia olosuhteita ja tekemään rakenteellisia muutoksia. Tähän voi jokainen asukas osallistua.

– Tuholaisten käyttäytyminen keskittyy ravinnonhankintaan ja lisääntymiseen. Näiden tarpeiden ymmärtäminen antaa eväitä ennaltaehkäisyyn. Asunnon yleinen puhtaus, lattiakaivojen pitäminen siistinä, kuiva-aineiden säilyttäminen kannellisissa muovirasioissa ja läpivientien tiivistäminen ovat esimerkkejä keinoista, joilla tuholaisille suotuisia olosuhteita voi vähentää.

Kääriäisen mukaan hyönteisten hävittämiseen käytettävät torjunta-aineet ovat nykyisin varsin vaivattomia käyttää. Ammattilaisen tekemän käsittelyn jälkeen suosituksena on, että asunnossa ei oleskeltaisi pariin tuntiin.

Jos tuholaisongelma on vain yhdessä asunnossa, vastuu tuholaisten hävittämisestä on asukkaalla. Jos tuholainen on levinnyt kiinteistössä laajemmalle, taloyhtiö ottaa ohjat käsiinsä.

–

Kunnat eivät kanna vastuuta torjunnasta yksittäisissä taloyhtiöissä. Tosin terveystar-

kastaja voi terveydensuojelulain mukaan kehottaa tai jopa velvoittaa taloyhtiötä torjuntatoimenpiteisiin, jos siihen on aihetta, Kääriäinen huomauttaa.

– Kun yhden taloyhtiön tontilla on merkkejä rotista, pitäisi selvittää tilanne lähinaapureissa. Lopputulos on parempi, jos pystytään hävittämään kerralla suurempi populaatio.

Esimerkiksi Vaasassa kaupunki on torjunut rottia julkisin varoin keskusta-alueella. Torjuntaa tehtiin myös viemäreissä.

– On tiedossa, että Jyväskylänkin viemäreissä asustelee rottia. Sen vuoksi ruokajätteitä ei pitäisi kaataa viemäriin. Niiden oikea osoite on kannellinen biojäteastia.

YLEISIMMÄT TUHOLAISET

• Jyrsijät (rotta, metsähiiri, metsämyyrä, kotihiiri)

• Lutikka eli seinälude

• Torakka

• Mauriainen (sokerimuurahainen)

• Sokeritoukka ja paperitoukka

• Ampiainen

• Tekstiilituholaiset (kuoriaiset, perhoset)

• Elintarviketuholaiset (kuoriaiset, perhoset)

• Linnut (pulut, lokit)

Varaudu tuholaisten torjuntaan!

– helposti ja edullisesti ilman lisäkustannuksia!

TorjuntaPLUS kattaa asiantuntijan suorittaman tuholaistorjunnan ilman omavastuuta.

Palveluun sisältyy mm. tunnistuspalvelu, joka varmistaa kuuluuko havaittu tuhoeläin korvattavien lajien joukkoon sekä torjunta-aineet ja muut tarvikkeet!

UUTTA 2022! Myös tuholaisten aiheuttamat rakennevauriot voivat olla korvattavia 2022 lukien.

09 5420 2400 finland@howdenfinland.fi www.howdenfinland.fi

TUHOLAISTORJUNTAA •

Tarjoamme tarpeisiinne räätälöidyt sopimuspohjaiset sekä kertaluonteiset tuholaistorjuntaratkaisut nykyaikaisen EU-lainsäädännön mukaisesti.

POHJOLAN DESINFIOINTI OY

✆ 050 5281 915 | www.podoy.fi Kihokkitie 5, 40530 Jyväskylä info@podoy.fi

Toimimme myös Pohjois-Suomen alueella

TORJUNTAPALVELUT | VERKKOKAUPPA

KOKENUT JA LUOTETTAVA AMMATTILAINEN

KATTAVAT PALVELUT

LAAJA TOIMIALUE

KILPAILUKYKYISET HINNAT

TORJUNTATARVIKKEIDEN VERKKOKAUPPA

NOPEA TILANNEARVIO, SOITA 040 660 5808

Ammattitaitoista

Rappukäytävään laadukkaat

Iron Horse kuramatot

• Nitriilikumipohja, pysyy hyvin paikoillaan ja on kevyt käsitellä.

• Konepestävä, paras pesutulos edullisemmin

• Myös omalla painatuksella

• Myynti, pesu ja kuljetus.

Kysy tarjous!

Pasi Juha Sirpa

Näin häädät sokeritoukat kotikonstein

Sokeritoukka on kodin inhottava mutta vaaraton vieras. Kerros- ja rivitaloissa naapureiden kannattaa tehdä sokeritoukkien torjuntatoimenpiteet samaan aikaan, jotta toukat eivät vain siirry asunnosta toiseen.

1

Sokeritoukat viihtyvät kosteissa tiloissa, joten hyvä keino niiden häätämiseen on pitää kylpyhuone kuivana tehokkaasti tuulettamalla. Voit myös puhaltaa hiustenkuivaajalla lämmintä ilmaa listojen ja lattian rakoihin ja halkeamiin, joissa toukat lymyilevät.

2

Tehokas tapa tuhota viemäreissä lymyilevät sokeritoukat, on kaataa kiehuvan kuumaa vettä altaisiin, kylpyammeeseen ja lattiakaivoon. Kaada perään loraus etikkaa ja toista käsittely aamuin ja illoin niin kauan kuin tarve vaatii.

3

Sokeritoukat lymyilevät usein lattialistojen takana ja lattioiden koloissa. Imuroi ne pienellä suulakkeella lattioiden ja irrota lattialistat tarvittaessa ennen imuroimista. Vie pölypussi sekajätteisiin heti imuroimisen jälkeen; älä jätä sitä huoneistoon.

4

Lattian ja listojen koloihin ja rakoihin voi suihkuttaa pyretriiniä sisältävää torjunta-aerosolia. Hyvä keino on myös tiputtaa sinne pipeteillä muutamia tippoja seetrin hajuista eteeristä öljyä.

5Jos olet pidemmän aikaa pois kotoa, levitä runsaasti muurahaissirotetta paikkoihin, joissa sokeritoukat liikkuvat. Huomaa, että sirotetta ei saa levitä ympäri asuntoa. Kotiin palatessasi poista sirote hyvin vedellä ja pesuaineella. Älä imuroi, sillä sirote leviää pölypussin läpi huoneisiin.

SHUTTERSTOCK

Viisas taloyhtiö katsoo eteenpäin, ennakoi ja kääntyy ongelmatilanteissa asiantuntijan puoleen. Keskity huoletta hallitustyöhön. Me tuemme lakiasioissa.”

“ Aki Rosén asianajaja, varatuomari

Parasta lakiasiantuntemusta

taloyhtiön johtamiseen

Taloyhtiön hallitus on näköalapaikka, jossa pääsee vaikuttamaan viihtyisään ja taloudellisesti järkevään asumiseen. Tehtävässä olennaista on, että osaa tarvittaessa pyytää asiantuntija-apua. Se kertoo hallituksen huolellisesta toiminnasta.

Kuhanen, Asikainen & Kanerva Oy on Suomen johtava kiinteistöjuridiikkaan erikoistunut asianajotoimisto. Tarjoamme taloyhtiön hallitukselle lakiapua, konsultaatiota ja koulutusta kaikissa juridista osaamista vaativissa tehtävissä aina yhtiökokouksista korjaus- tai lisärakentamishankkeisiin.

Isännöinti ja vuokravälitys

Paikallisesti, yhdeksällä paikkakunnalla

Yli 350 ammattilaista 45 vuoden kokemuksella

Jyväskylässä uudessa osoitteessa: Vapaaherrankatu 2, tervetuloa!

Jyväskylässä osoitteessa: Vapaaherrantie 2, tervetuloa!

Pyydä tarjous • 0207 488 360 • kiinteistotahkola.fi

TAMPERE puh. 029 360 1200 Koskikatu 7 A • HELSINKI puh. 029 360 1100 Unioninkatu 13 Tarvitset vain yhden osoitteen kak-laki.fi

Löydä oma paikallinen Katepal-kattaja ja pyydä tarjous: katepal.fi/asennuspalvelu

KOURA-AUTOLLA KOHTI

• RISUNNOUTO 155 €

• MAA-AINES

SUURSÄKEISSÄ 80/110 €

+ rahti 80–120 €

• MULTA & KUORIKE 75 €/m3

Koura-autotoimitus

• PIHATIELLE

MURSKAA 70 €/tn

raakalevitettynä

Koura nostaa tuotteet noin 9 metrin etäisyydelle autosta esimerkiksi rinteisiin tai hiekkalaatikkoon.

Katso lisää: koura-autot.fi

KOLUMNI

Tarja Båga

Järjestöassistentti, Kiinteistöliitto

Keski-Suomi

Onko teidän talossa imua – avautuuko ostajan lompakko?

Herättelen taloyhtiöiden päättäjiä miettimään, kuinka houkutteleva talosi on asuntoa etsivän silmissä. Onko osakekirja yhtiöstäsi ostamisen arvoinen?

Muistan, kun etsin ensimmäistä omaa kerrostalokotia ja tavoittelin sitä_oikeaa_ fiilistä , jonka kuulemma tuntee, kun se osuu kohdalle. Sen tunteen koin erään talon rappukäytävässä, kun kosketin kauniisti ajan saatossa pyöristynyttä puista porraskaidetta. Talo tuntui heti turvalliselta – kodilta. Silloin en kauppakirjaa allekirjoittaessani tiennyt, mitä tarkoittaa omistaminen asunto-osakeyhtiössä. Se alkoi valkenemaan vasta ensimmäisessä yhtiökokouksessa ja syvemmin hallitustyöskentelyn aikana. Olin kuin kissanpentu, jolla silmät alkoivat avautumaan. Yhtiöjärjestys oli vuodelta 1947 ja siinä oli määrätty huimia vastuita osakkaille. Lisäksi kaikki isot saneeraukset olivat edessäpäin – niin, ja ne pienetkin.

Nykyään järki voittaa tunteet. Tutkin tilinpäätöksen, hallituksen kunnossapitotarveselvityksen, yhtiöjärjestyksen ja isännöitsijäntodistuksen. Huoneiston lisäksi tarkistan yleiset tilat, ilmoitustaulujen laput sekä piha-alueen viihtyvyyden ja jätepisteen siisteyden. Ne kertovat paljon asumisen kulttuurista, joka on yhtiössä vallalla. Lisäksi fiilistelen lähiympäristöä, ja koska en ole tuppisuu, niin jututan vastaantulijoita. Oletko joskus miettinyt, mistä muodostuu mielikuva taloyhtiöstäsi täysin ulkopuoliselle henkilölle?

Hallituksen kunnossapitotarveselvityksenä arvostan lain vaatiman 5 vuoden minimin sijaan 10 vuoden pitkäjänteistä suunnitelmaa, joka pohjautuu ammattilaisten arvioihin ja tutkimuksiin. Hallituksen ei nimittäin tarvitse mennä siitä, mistä aita on matalin! On vaikuttavaa, jos yhtiössä tehdään asioita enemmän kuin laki vaatii. Yksi kohde jäi ostamatta, kun tiedoissa luki vain, että hallitus on pitänyt hyvää huolta kiinteistöstä ja pitää jatkossakin. Sinänsä kunnioitettava ajatus, mutta mitä se konkreettisesti tarkoittaa kiinteistön eri osien suhteen? Ja olet joskus varmaan huomannut, että hyvä voi tarkoittaa varsin eri asioita eri ihmisille.

Ymmärrän, että taloyhtiö on pääsääntöisesti siinä asuvien koti, johon sisältyy tunnearvoa. Mutta toisaalta se on yhteistä omaisuutta. Siitä tulee pitää hyvää huolta, jotta sen osakkeiden arvo säilyy, parhaassa tapauksessa jopa kasvaa. Oletko joskus pohtinut, mitä teillä on tapahtunut osakkeiden arvolle, ja kuinka merkittävässä roolissa taloyhtiön hallinto on yhteisen varallisuuden hoidossa? Lopuksi alussa esittämäni kysymys eri tavalla muotoiltuna: Jos nyt etsisit asuntoa hyvin hoidetusta ja vakavaraisesta yhtiöstä, jossa omaisuutesi arvo todennäköisesti säilyy, ostaisitko sen teidän talostanne?

Ymmärrän, että taloyhtiö on pääsääntöisesti siinä asuvien koti, johon sisältyy tunnearvoa. Mutta toisaalta se on yhteistä omaisuutta.

020 749 5050 • www.nuohousjapuhdistus.

Luotettavasti ja ammattitaidolla

Nuohous- ja ilmastointipalvelu Räty

Ilmastointikanavien puhdistus, hormien tiiviyskokeet, suodatinhuollot, säädöt, tulisijojen ja hormien nuohoukset palvellen jo 40 vuoden ajan

Ota yhteyttä puh. 0500 548 882

e-mail: harriyjraty2@luukku.com • www.nuohousjailmastointipalveluraty.fi

• Ilmanvaihtokanavien puhdistukset

• Ilmanvaihtokoneiden huollot. Ilmamäärien mittaukset.

• Perinteiset piipunnuohoukset.

P. 050 555 7848 • www.tekufix.fi

MEILTÄ LÖYTYY KOKENEITA ISÄNNÖINNIN AMMATTILAISIA TALOYHTIÖSI KÄYTTÖÖN.

PYYDÄ TARJOUS!

REALIA ISÄNNÖINTI Lyseonkatu 4, 40100 Jyväskylä puh. 010 228 4000, asiakaspalvelu@realia.fi

REALIA ISÄNNÖINTI

www.realiaisannointi.fi

Laadukasta

kiinteistöjen arvoa turvaten jo vuodesta 1983.

Länsiväylä 4 A, 40630 Jyväskylä puh. 020 740 1760 www.jskipa.fi

Kaikkiin kohteisiin

www.kohdeisannointi.fi

Kauppakatu 16, 40100 Jyväskylä

Postiosoite: PL 274, 40101 Jyväskylä

www.isannointitiimi.fi

Huoltopolku 4, 40800 Jyväskylä Torikatu 2, 44100 Äänekoski

Ilmanvaihdon puhdistus ja säätö APV Isännöintipalvelu Ky tuottaa ammattiisännöitsijä palveluja pienille asuntoosakeyhtiöille Jyvässeudun alueella.

isännöinti ITS • kirjanpito • vuokrakirjanpito

Puh. 040 777 0161

heikki.valkonen@isannointivalkonen.fi

Vihtiäläntie 159, Leppävesi

Ari Vaskelainen ari.vaskelainen@apv-isannointi.fi p. 040 565 9461 www.apv-isannointi.fi

ISÄNNÖINTIPALVELU

Asiakaslähtöinen palvelumme tuottaa ja välittää laadukkaita asumisen ja omistamisen palveluita. Pyydä tarjous isännöinnistä. Myös pienet yhtiöt!

I Realia Services Oy

Vapaudenkatu 40- 42, 40100 Jyväskylä. Puh. 010 778 6700 www.isannointijyvaskyla.fi, asiakaspalvelu@jklkp.fi

Onko uusi kumppani haussa?

Kokonaisvaltaista ja asiantuntevaa isännöintipalvelua taloyhtiöille ja liikekiinteistöille. Alasinkatu 1–3

LVI-asennus, -huolto ja korjaustyöt, linjasaneeraukset Lekatie 1, 40320 Jyväskylä • puh. 010 322 3300 asiakaspalvelu@lvi-maktek.fi • www.lvi-maktek.fi

Isännöintipalvelut ja kiinteistöjohtaminen

Isännöintisiivous- ja kiinteistönhoitopalveluja vuodesta 1973.

Betonitie 4, 40340 Jyväskylä, puh. 010 820 9300 www.sulunkh.fi

tilintarkastus veroneuvonta erityistarkastukset yritysjärjestelyt

KHT Lauri Heinonen 045 671 6767

KHT Tanja Pajulampi 040 543 9024

HT Anni Kilpinen 040 064 8281

HT Sami Kiviluoma 045 678 4633

HT Tapani Kärkkäinen 050 355 6620

HT Maria Taavila 044 585 8713

HT Samu Kallioinen 040 670 5735

HT Tuomas Rantanen 050 492 9005

HT Lauri Lehtonen 045 124 1462

SYS Audit Oy Yliopistonkatu 28 B (3. krs) 40100 JYVÄSKYLÄ

Puh. 010 420 2250 etunimi.sukunimi@sysaudit.fi www.sysaudit.fi

Jäsenpalvelut käytössäsi

Poimintoja jäsensivuilta:

Lakisääteinen pelastussuunnitelma on jokaisen asukkaan ja taloyhtiön asuinturvallisuuden kivijalka. Sen avulla parannetaan yhtiön varautumista tunnistamalla keskeiset riskit ja määrittämällä toimenpiteet niiden hallitsemiseksi sekä ohjeistamalla toimimaan oikein vaaratilanteissa. Pelastussuunnitelma sisältää myös toimintaohjeet yhteiskunnan vakavissa häiriötilanteissa.

Taloyhtiön pelastussuunnitelma -verkkokurssin avulla pystyt asiantuntijoiden ohjauksessa laatimaan taloyhtiöllesi asianmukaisen pelastussuunnitelman. Lisäksi saat ohjeita pelastussuunnitelman keskeisistä sisällöistä viestimiseen.

Kurssin suorittaminen kestää noin 2–2,5 tuntia. Kurssia ei ole pakko suorittaa kerralla loppuun, vaan voit opiskella omassa tahdissa silloin, kun sinulla on aikaa.

Verkkokurssit löytyvät jäsensivuilta kohdasta Videot ja verkkokurssit.

▶ kiinteistoliitto.fi/palvelut/verkkokoulutukset

Taloyhtiölle hyödyllisiä linkkejä

Jäsensivuille on nyt koottu runsaasti linkkejä taloyhtiöille hyödyllisiin haku- ja tietopalveluihin.

Hakupalveluiden avulla voi etsiä taloyhtiölle muun muassa pätevää LVI- ja kiinteistöalan ammattilaista, sähkö- ja hissitöiden tekijää, isännöitsijää, hallitusammattilaista, tilintarkastajaa, kiinteistöarvioijaa, tavarantarkastajaa tai asianajajaa.

Palveluiden avulla taloyhtiö voi myös hakea sähkösopimusta, ilmoittaa muutoksia kaupparekisteriin, hakea luettelo talon asukkaista tai hankkia kiinteistön energiatodistus, kuntotarkastus, kosteusmittaus, lämpökuvaus tai ilmanvaihdon huolto.

Sivuilta löytyy hyödyllistä tietoa myös muun muassa taloyhtiön verotuksesta, ARA:n avustuksista, erityisestä tarkastuksesta, henkilötietojen käsittelystä, energiatehokkuudesta ja turvallisuudesta sekä riitojen sovittelusta.

Taloyhtiön hyödylliset linkit löytyvät jäsensivuilta kohdassa Työkaluja taloyhtiöille.

▶ keski-suomi.kiinteistoliitto.fi/linkkeja

Maksuttomat asiantuntijoiden palvelut hallitukselle, isännöitsijälle, tilin- ja toiminnantarkastajille.

TULEVAT TAPAHTUMAT

WEBINAARIT

Webinaarit alkavat klo 17.30, kesto 1 tunti

Taloyhtiön vakuutukset kuntoon Kouluttajana Kiinteistöliiton talous- ja veroasiantuntija Juho Järvinen.

Osakaswebinaari yhtiökokousasioista Kouluttajana Kiinteistöliiton vanhempi lakimies Pauliina Haapsaari.

”Tupailta” ajankohtaisaiheesta

Tupailtaa vetävät Kiinteistöliiton lakiasianjohtaja

Jenni Hupli ja vanhempi lakimies Minna Anttila.

Taloyhtiön viestintä – suositeltavat käytännöt ja välineet Kouluttajana Kiinteistöliiton viestintäpäällikkö

Annakaisa Pirilä.

Väestönsuojelu taloyhtiöissä, kaikille avoin Kouluttajana Keski-Suomen Pelastuslaitoksen paloinsinööri Mika Laitinen (huom. aika).

Osakaswebinaari, kaikille avoin Kouluttajana Kiinteistöliiton lakimies Tiina Räsänen.

LÄHIKOULUTUSTA JYVÄSKYLÄSSÄ

Paikkana Hotelli Verso

Ajankohtaista kiinteistöjuridiikasta, ammatti-isännöitsijöille

Kouluttajana Kiinteistöliiton lakiasianjohtaja

Jenni Hupli.

Ajankohtaista kiinteistöjuridiikasta, hallitukselle

Kouluttajana Kiinteistöliiton lakiasianjohtaja

Jenni Hupli.

Väestönsuojelu taloyhtiössä

Kouluttajana Keski-Suomen Pelastuslaitoksen paloinsinööri Mika Laitinen.

Tiesithän, että webinaarien tallenteet voit katsoa myöhemmin jäsensivuilla!

Tapahtumakalenteri ja ilmoittautuminen:

▶ keski-suomi.kiinteistoliitto.fi/tapahtumat

Taloyhtiön pelastussuunnitelma (TaPe) -verkkokurssi

TALOYHTIÖN PELASTUSSUUNNITELMA (TAPE)

TIEDOLLA JA TAIDOLLA JOHDETUSSA

TALOYHTIÖSSÄ ON TURVALLISTA ASUA JA OMISTAA

OTA YHTEYTTÄ

Voit jättää meille kysymyksen, neuvontapyynnön tai palautetta milloin tahansa. Olemme sinuun yhteydessä kahden arkipäivän kuluessa toimiston aukioaikoina.

▶ keski-suomi.kiinteistoliitto.fi/yhteydenotto

JÄSENSIVUT

Taloyhtiön tietopankki 24/7. Rekisteröidy jäsensivujen käyttäjäksi taloyhtiösi jäsennumerolla ja sähköpostiosoitteellasi.

Tarkista jäsensivuilta, että taloyhtiön hallinnon tiedot ovat jäsenrekisterissämme oikein. Siten varmistat, että oikeat henkilöt yhtiössäsi saavat jäsenpalvelut käyttöönsä.

▶ kiinteistoliitto.fi/jasensivut

JÄSENLEHDET

Keski-Suomen Kiinteistöviesti (4 nroa/v) postitetaan kaikille hallituksen jäsenille ja isännöitsijälle sekä Suomen Kiinteistölehti (10 nroa/v) puheenjohtajalle. Lehtien verkkoversiot ovat kaikkien luettavissa jäsensivuilla.

JÄSENKIRJE

Jäsenkirje lähetetään sähköpostilla kuukausittain. Siinä kerromme tärkeimmät ajankohtaiset asiat taloyhtiölle ja tulevat tapahtumat.

JÄSENKORTTI

Puhelimen sovellus helpottaa jäsenpalveluiden käyttöä. Sovelluksen avulla voit soittaa suoraan neuvontapalveluihin, ilmoittautua tapahtumiin, ja päivittää omat tietosi.

Asenna Kiinteistöliiton jäsenkortti -sovellus puhelimesi omasta sovelluskaupasta.

ME NEUVOMME SINUA

Paikallinen neuvonta

Hannu Mähönen, toiminnanjohtaja

045 110 6333 (ma–pe 9–16)

Sepänkatu 4 C, Jyväskylä hannu.mahonen@kiinteistoliitto.fi

Jäsenyysasiat

Tarja Båga, järjestöassistentti 045 208 6560 (ma–pe 9–16) tarja.baga@kiinteistoliitto.fi

Lakineuvonta

10 asiantuntijaa

09 1667 6300 (ma–to 9–15, pe 10–15) ajanvaraus.kiinteistoliitto.fi/lakineuvonta

Korjaus- ja tekninen neuvonta

3 asiantuntijaa

09 1667 6311 (ti–to 9–12)

Talous- ja veroneuvonta

2 asiantuntijaa

09 1667 6369 (ma–to 9–12)

Energianeuvonta

1 asiantuntija ajanvaraus.kiinteistoliitto.fi/energianeuvonta

ÄKSÖNIÄ KIINTEISTÖIHIN

Palvelumme kattavat

• kiinteistöhoidon

• siivouksen

• korjausrakentamisen

• turvapalvelut

• vihertyöt

• parkkiruutujen maalauksen

• kiinteistöpäivystyksen 24/7

Ota reilusti yhteyttä, me autamme varmasti sinua!