Kirkko ja kaupunki 2023 08 Espoo

Emerituspiispa Wille Riekkinen on löytänyt hötkyilemättömän jumalasuhteen s. 12

Näin hevonen, kissa ja kana auttavat lapsia ja nuoria Breytingin terapiatilalla s. 18

Ruotsalaista sisua

Eurodance-tähti Pandoran eli Anneli Magnussonin elämään on mahtunut menestyksen ja menetyksen hetkiä s. 16

HYVÄN TÄHDEN.

11.5.2023

Pääkirjoitus

Tämän julmuuden täytyy loppua

UKRAINAN PRESIDENTIN Volodymyr Zelenskyin yllätysvierailu Suomessa oli viime viikon suuri uutinen. Vierailulla kävi ilmi Suomen vankka tuki Ukrainalle julmassa sodassa, jonka Venäjä aloitti jo vuonna 2014. Pitkään tuo sota ylitti uutiskynnyksen vain satunnaisesti, kunnes Venäjän täysimittainen hyökkäys viime vuoden helmikuussa vihdoin avasi silmät. Kyseessä on imperialistinen sota, jonka päämääränä on toisen kansan alistaminen ja kulttuurin tuhoaminen. Venäjä ei piittaa mistään sodan säännöistä vaan ottaa kohteekseen siviilit ja lääkintähenkilökunnan, kiduttaa vankeja, kidnappaa lapsia ja tuhoaa kulttuurikohteita. Joka päivä tekee mieli huutaa: julman murhaamisen täytyy jo loppua!

SUOMEN VALTIOVALTA ja suomalaiset eivät ole tyytyneet seuraamaan tilannetta vierestä. Toimimme aktiivisesti Ukrainan tukemiseksi ja sodan loppumiseksi. Monella on mielessä talvisodan muisto oikeudettomasta hyökkäyksestä ja uhreista, joita itsenäisyys vaati. Talvisota on lähellä myös ukrainalaisten sydäntä, sillä meitä yhdistää sama uhka.

Suomen evankelis-luterilainen kirkko ja ortodoksinen kirkko sekä Ekumeeninen neuvosto, muut kirkkokunnat ja eri uskontokuntia yhdistävä USKOT-foorumi ovat selkeästi ilmaisseet, mitä mieltä ne ovat sodasta. On rukoiltu, marssittu rauhan puolesta, tuomittu Ve-

Tuntuu, että ihmissuhteet ovat vaikeinta maailmassa. Huono omatunto hiertää jälleen. Jumala, anna meille meidän rakkauden velkamme anteeksi, niin kuin mekin annamme anteeksi

niille, jotka ovat meille rakkaudessa velkaa.

näjän hyökkäys, kerätty rahaa ukrainalaisten auttamiseksi ja tuettu tänne saapuneita pakolaisia. Pääkaupunkiseudun luterilaiset seurakunnat ovat olleet tässä hyvin aktiivisia. Suomalaiset kirkot ovat myös jyrkin sanoin kritisoineet Venäjän ortodoksisista kirkkoa sen tuesta sodalle. Helsingin seurakuntayhtymä on ollut mukana järjestämässä jo kahta isoa tapahtumaa Ukrainan tueksi.

SUOMALAISET YMMÄRTÄVÄT, mistä on kyse, ja ovat auttaneet ukrainalaisia monien eri kanavien kautta. Yksi hyvin konkreettinen tapa auttaa on parhaillaan menossa oleva Ukrainalaisten Yhdistys Suomessa ry:n ambulanssikeräys. Sodan uhrit tarvitsevat apua, ja tällä keräykselle pelastetaan henkiä.

PAULI JUUSELA päätoimittaja pauli.juusela@kirkkojakaupunki.fi

Aivot ovat taivasta laajemmat. RUNOILIJA EMILY DICKINSON (1830–1886)

Toisinaan tuntuu siltä, että me autistit olemme ainoita, jotka näkevät hälinän läpi.

GRETA THUNBERG

DOKUMENTISSA I AM GRETA

Minun sanani tulevat rehellisestä sydämestä, minun huuleni puhuvat kirkasta tietoa.

JOBIN KIRJA 33:3

Kirkko ja kaupunki

11.5.2023

Seuraava lehti ilmestyy 25.5.

KANNEN KUVA: JOONAS BRANDT

kirkkojakaupunki

kirkkojakaupunki

kirkkojakaupunki

@kirkko_kaupunki

KUVITUS: ANSSI RAUHALA

JOS KIRKOT VAIKENISIVAT, TUOMIOKIRKON PORTAAT HUUTAISIVAT.

”Kaipaan tavattomasti entistä elämääni ja kotiani Hersonissa”

Sotaa Suomeen paennut ukrainalainen kolmen

lapsen äiti Natalia

Yakymchuk viettää tulevaa

äitienpäivää menemällä perheensä kanssa kalaan.

TEKSTI MARJO KYTÖHARJU KUVA ESKO JÄMSÄ

1

Natalia Yakymchuk, milloin ja mistä päin Ukrainaa tulit perheesi kanssa Suomeen?

– Saavuimme Suomeen viime syyskuun lopussa

Itä-Ukrainasta Hersonin alueelta, läheltä Krimiä. Siellä on sodittu Venäjän hyökkäyssodan ensimmäisestä päivästä lähtien. Kun elämä alkoi muuttua yhä turvattomammaksi, sieltä lähti pakolaismatkalle kymmenen perhettä, joista meidän perheemme ja kaksi muuta tulivat Suomeen. Hersonin alue on tällä hetkellä venäläisten hallinnassa, joten jouduimme poistumaan sieltä Venäjän kautta.

– Kotimme on nyt Helsingin Kalliossa. Minun päiväni kuluvat lastenhoidossa, ja mieheni on töissä rakennustyömaalla. Kotiseudulle Hersoniin jäivät äitini, mieheni vanhemmat ja paljon muita sukulaisia. Meillä on kova huoli sinne jääneistä. Yhteydenpito onnistuu harvakseltaan esimerkiksi Telegram-viestintäsovelluksen kautta.

2

Mitä äitiys merkitsee sinulle?

– Minulla on kolme lasta, 11-vuotias Mykyta, viisivuotias Danylo ja nelikuukautinen Oleksandr. Elämäni muuttui täysin sodan alettua, ja se on vaikuttanut myös paljon äitiyteeni. Lapsista on tullut minulle entistä tärkeämpiä, ja halaamme ja juttelemme paljon enemmän kuin ennen.

– Ennen sotaa vietimme normaalia lapsiperheen elämää ja suunnittelimme tulevaisuutta. Mieheni työskenteli automekaanikkona ja minä opettajana. Kaipaan tavattomasti entistä elämääni ja kotiani Hersonissa.

3Millainen kokemus oli synnyttää lapsi Suomessa?

– Synnyttäminen pelotti, koska en osaa englantia. Sari-niminen sairaanhoitaja kuitenkin opasti minua etukäteen, miten sairaalassa ja synnytyksessä on täällä tapana toimia. Menimme sairaalaan kello seitsemältä aamulla, ja synnytin lapsen puoli tuntia sen jälkeen. Se tapahtui siis todella nopeasti.

– Synnytyksen jälkeen kommunikoin hoitajien kanssa google translate -ohjelman avulla. Henkilökunta oli avuliasta ja selitti asioita. Myös mieheni oli tukena koko ajan. Synnytykseen hän ei silti osallistunut, koska se ei ole vielä kovin yleistä Ukrainassa. 4

Miten aiot viettää tulevaa äitienpäivää?

– Olen kuullut, että Suomessa äitienpäivä on tärkeä päivä. Me aiomme viettää sitä yhdessä mieheni sisaren perheen kanssa. Hyvällä säällä menemme luultavasti jonnekin kalastamaan. Ukrainassa äitienpäivä on melko uusi asia, koska päivää on vietetty siellä vasta kahtena viime vuonna. Sen vuoksi meillä ei liity siihen juurikaan mitään perinteitä.

5Mikä sinulle on pyhää?

– Minulle pyhiä asioita ovat oma perhe ja äitiys sekä suhteet vanhempiini, sisaruksiini ja muihin sukulaisiini. Ajattelen myös, että muita ihmisiä on kohdeltava hyvin joka tilanteessa. Tämä koskee myös luontoa ja eläimiä.

– Lapseni sanoi kysymyksen kuultuaan, että Ukraina on pyhä asia. Emme todellakaan olisi koskaan uskoneet, että jokin toinen valtio pyrkii päättämään siitä, miten meidän maassamme eletään. Olemme erittäin kiitollisia suomalaisille avusta, mutta toivomme hartaasti pääsevämme vielä jonakin päivänä takaisin Ukrainaan, rakkaaseen kotimaahamme. ■

Äitienpäivää vietetään su 14.5.

Äidin hermot

Pyhiinvaellusmatka sai odottamattoman käänteen, kun 12-vuotias Jeesus hävisi Jerusalemissa. Tapahtumasta kerrotaan Raamatussa Luukkaan evankeliumissa. Vanhemmat olivat kauhuissaan ja lähtivät etsimään lastaan. Kun tämä vihdoin löytyi, hänen äitinsä, Maria, hermostui: ”Lapseni, miksi teit meille näin?”

– Hän oli pelästynyt tilannetta ja reagoi helpotukseen suuttumalla. Sillä tavalla me usein toimimme, ja se on hyvin inhimillistä, sanoo Maria Akatemian ehkäisevän väkivaltatyön johtava asiantuntija ja psykologi Maria Lindroos.

Lapset ja nuoret kokeilevat ja opettelevat kaiken aikaa sitä, missä heidän omat ja vanhempiensa rajat kulkevat, ja kuinka pitkälle ne venyvät. Lindroosin mukaan suuttumisessa on kyse rajojen asettamisesta.

– Sen sijaan raivoaminen tarkoittaa kontrollin menetystä, ja se on lapsille hyvin pelottavaa.

Kontrollin menettäminen saattaa pahimmillaan johtaa fyysiseen väkivaltaan. Lindroos muistuttaa, että huutaminen tai uhkaava tunnelma ovat henkistä väkivaltaa. Väkivallan tekemisen mahdollisuus asuu meissä jokaisessa. Hänen mukaansa omaan aggressioon tutustuminen on tärkeää.

– Väkivallan raja ei kulje ihmisten välillä, vaan se kulkee jokaisen ihmisen sisällä. Meidän jokaisen olisi hyvä pyrkiä tunnistamaan tuo raja itsessämme.

MARIA AKATEMIA TARJOAA erilaisia maksuttomia palveluita naisille, jotka ovat käyttäneet väkivaltaa tai pelkäävät käyttävänsä sitä. Suurin osa yhteydenottajista on äitejä. Aina väkivaltainen käytös ei kohdistu suoraan lapseen, mutta jos perheessä on väkivaltaa, lapset altistuvat sille joka tapauksessa.

”Suuttuminen asettaa rajat, mutta raivoaminen satuttaa”, muistuttaa psykologi Maria Lindroos.

Väkivalta on yksi sisäisen pahoinvoinnin oire. Jos siihen hakee ja saa apua, on mahdollisuus muuttua.

TEKSTI KATA-RIINA HEINONEN-TRICARICO KUVA ISTOCK

– Koska väkivalta aiheuttaa pahaa oloa myös tekijälle itselleen, se kohdistuu tavallaan myös häneen itseensä, Maria Lindroos sanoo.

Pinnan katkeamisen ja väkivaltaisen käytöksen takana voi olla monia syitä. Tavallinen arki saattaa kuormittaa yli omien voimien. Lisäksi olemme viime vuosina eläneet yhteiskunnallisesti poikkeuksellisen raskaita aikoja.

Meissä kaikissa vaikuttaa sekä oma että kansakuntamme historia. Kansakuntana meillä on edelleen käsittelemättömiä sotien aiheuttamia traumoja.

Eikä ole kovin kauaa siitäkään, kun lastenkasvatusohjeena toimi Raamatun sananlasku ”Joka vitsaa säästää, se vihaa lastaan”. Ruumiillinen kuritus kiellettiinkin Suomessa vasta vuonna 1984, joten monilla äideillä saattaa olla henkilökohtaisia kokemuksia ruumiillisesta rankaisemisesta.

Lapsuuden perheessä ei myöskään ole ollut välttämättä tilaa omille tunteille – pettymystä tai vihaa ei kenties ole saanut ilmaista ja onnistumisia on vähätelty. Monilla on taustalla myös kokemuksia koulukiusaamisesta tai muista henkisesti tai fyysisesti satuttaneista tapahtumista. – Väkivalta on yksi sisäisen pahoinvoinnin oire. Jos siihen hakee ja saa apua, on mahdollisuus muuttua.

NAISET HAKEVAT APUA Maria Akatemiasta itse. Yhteydenottajien taustat ovat moninaiset. Joukossa on heteroäitejä, seksuaalivähemmistöihin kuuluvia äitejä, adoptioäitejä, itsellisiä äitejä ja maahanmuuttajataustaisia äitejä.

Naiset saattavat miettiä yhteydenottoa Maria Akatemiaan jopa vuosien ajan. Häpeä ja syyllisyys ovat yleisimmät syyt sille, miksi apua on niin vaikea hakea.

Vaikka äitiyden monista puolista ja ilmentymistä puhutaan nykyään enemmän, myytti hermonsa hallitsevasta ja alati rakastavasta äidistä elää edelleen vahvana.

– Siinä on meille jotain hankalaa, että äiti synnyttää elämää, mutta samalla hän synnyttää myös kuolemaa. Äitiyden nurjaa puolta on vaikea katsoa, Maria Lindroos sanoo. Hän kehottaa hakemaan apua säikäyttäviin tai kontrolloimattomiin tunteisiin. Yhteyttä voi ottaa myös silloin, jos tapahtumista on kulunut jo aikaa.

– Ihmisessä on aina paljon arvokasta potentiaalia. Kunpa jokainen voisi löytää ja nähdä hyvän itsessään ja suoda itselleen hyvää. ■

Jos olet käyttänyt tai pelkäät käyttäväsi väkivaltaa, apua saat osoitteesta naisenvakivalta.fi/tuki.

Toukokuussa 1988:

AIDS:in pelko on pahempi kuin tauti

AIDS ei ole Markku Sallménille tauti muiden joukossa. Sanfranciscolaisessa sairaalassa AIDS-potilaita hoitaneelle Sallménille taudilla on kasvot.

– Niiltä kasvoilta kuvastui pelko ja ahdistus, sillä monet potilaat kokivat joutuneensa hylätyiksi ja vieroksutuiksi sairautensa vuoksi.

Sallmén työskentelee nyt kouluttajana AIDS-tukikeskuksessa Helsingissä. AIDS ei ole levinnyt Suomessa niin pahasti kuin aluksi pelättiin. 17 on kuollut ”aikamme mustaksi surmaksi” sanottuun tautiin. Sen sijaan Yhdysvalloissa AIDS:iin on kuollut jo yli 31 000 ihmistä.

AIDS liittyy julkisuudessa homoseksuaaleihin, narkomaaneihin, prostituutioon ja irrallisiin seksuaalisuhteisiin. Puhuttaessa AIDS:ista puhutaan aina myös virallisen yhteiskunnan tabuista, kielletyistä asioista.

Sallménin mielestä AIDS:ia ei voi pitää ”Jumalan rangaistuksena”, kuten eräät kristilliset piirit sanovat.

– Kirkon olisi havahduttava siihen, että Kristus itse eli ja toimi ei-hyväksyttyjen ihmisten parissa. Kristityiltä toivoisin myötäelävää suhtautumista AIDS-valistukseen.

Lyhennelmä Olli Seppälän artikkelista, joka julkaistiin 25.5.1988. Maailman terveysjärjestö WHO alkoi tuona vuonna viettää Maailman AIDS-päivää, joka oli järjestön ensimmäinen terveyden teemapäivä. Kirkko ja kaupunki 80 vuotta -sarjan on toimittanut Pihla Tiihonen.

VUORIKIIPEILIJÄ LOTTA HINTSA MITÄ HELVETTIÄ? -PODCASTISSA, JOKA ON

”Vuorella aistii pyhyyttä. Kun kiipeät ylöspäin, katsot maisemia ja tunnet olevasi hyvin pieni, Jumala on läsnä ihan eri tavalla.”

Kuono kohti kirkkoa

Tule, Seljaa…hei…hei… Siihenkö sä nyt jäät?”

kysyy Henri Alén koiraltaan Instagram-päivityksessään.

Kultainennoutaja Selja laittaa lenkillä lähes poikkeuksetta jarrut päälle Pakilassa sijaitsevan Hyvän Paimenen kirkon kohdalla.

MINKÄ TAKIA koira haluaa kirkkoon? Siihen televisiosta tuttu kokki ja ravintoloitsija Henri Alén ei osaa vastata.

– Jokin siellä vetää puoleensa, ja sinne pitäisi päästä, Alén sanoo ja

HYVÄN TÄHDEN.

82. vuosikerta kirkkojakaupunki.fi

Julkaisija

Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan ev.lut. seurakunnat

pohtii, olisiko kirkolla kokoustarjoiluja, joiden tuoksut houkuttelevat.

Ruoka nimittäin maistuu huippukokin koiralle.

– Hänellä ei ole minkäänlaista jarrua ruuan suhteen, Alén kertoo.

Seitsenvuotias Selja syö seniorikoirille suunnattua kevytruokaa. Jos tilaisuus tarjoutuu, se myös varastaa ruokaa, vaikkapa pöydälle unohtuneet aamiaissämpylät. Selja on myös ehtinyt yhden viikon aikana pihistää kolme puista paistinlastaa ja rouskaista ne säleiksi.

Entä jos koiran hinku kirkkoon onkin jonkinlainen jumalallinen vä-

liintulo ja yritys saada isäntänsä kirkonpenkkiin? Alén ei sulje pois sitäkään mahdollisuutta. Hän on nimittäin huomannut toisinaan koiran silmien takana suuren viisauden.

Selja ei hötkyile, vaikka elämä on usein hektistä ja ympärillä on puhelinta, ruutua, viestiä ja sähköpostia.

– Tuntuu kuin Selja haluaisi toisinaan sanoa, että ukko, ota hetki rauhassa, äläkä häslää joka suuntaan.

Selja saattaa maata pihatuolilla rullalle käpertyneenä ja vain haistella ilmaa.

– Seljalla on kyky olla tekemättä mitään. Siltä olisi paljon oppimista, Alén toteaa.

PAKILAN SEURAKUNNAN kirkkoherra Tiia Valve-Tuovinen tuntee Seljan somesta ja kertoo, että koirasta on puhuttu kirkolla. Kirkkoherrakaan ei osaa sanoa, mikä houkuttelee Seljaa kirkkoon.

– Olen ymmärtänyt, että Selja tykkää kivistä ja roudailee niitä

suussaan. Kiviä meidän pihallamme riittää, Valve-Tuovinen pohtii.

Hän on kutsunut Henri Alénin ja koiran käymään kirkossa. Kirkkosaliin ei lemmikkejä voi tuoda, mutta rakennuksesta löytyy tiloja, joihin Seljaa odotetaan tutustumaan.

Alén itse on menossa kirkolle jo 21.5., kun siellä vietetään luomakunnan sunnuntaita ja ympäristöpäivää. Hän keskustelee tapahtumassa muun muassa pölyttäjien merkityksestä ruuantuotannolle ja ympäristölle.

Kirkolta muuten saattaisi löytyä Seljalle leikkikaverikin. Valve-Tuovisen walesinspringerspanieli Atte on nimittäin toisinaan nukkumassa kirkkoherran työhuoneessa. ■

Luomakunnan sunnuntai ja ympäristöpäivä su 21.5. Hyvän Paimenen kirkolla Pakilassa. Ohjelmassa mm. messu klo 11 ja keittolounas klo 12, vieraana Henri Alén. Lounaan jälkeen siivoustalkoot lähimetsässä ja kirkon ympäristössä sekä konsertti klo 16.

Päätoimittaja Pauli Juusela

Toimituspäälliköt

Heli Kulmavuori, Ulla Lötjönen Toimituksen assistentti

Maija Kiviranta, 09 2340 2244

Postiosoite Kolmas linja 22 00530 Helsinki toimitus@kirkkojakaupunki.fi

Puhelin: 09 23400 (vaihde)

Mediamyynti Sacrum-Kotimaa Oy Pirjo Teva, 040 680 4057 Juha Kurvinen, 040 665 5983 etunimi.sukunimi@kotimaa.fi

Ilmoitusvaraukset aineistopäivää edeltävän viikon perjantaihin kello 14:ään mennessä.

Painos 340 000. Osoitteellisena jakeluna Postin kautta evankelisluterilaisten seurakuntien jäsentalouksiin Espoossa, Helsingissä, Kauniaisissa ja Vantaalla.

Painopaikka Sanomapaino, Vantaa

Osoiteasiat Lehti lähetetään seurakuntien jäsenille, talouden vanhimman nimellä. Osoitteet päivitetään automaattisesti muuttoilmoituksen perusteella. Jos osoitteessasi on virhe tai et halua lehteä, ota yhteyttä sähköpostitse osoitteet@kirkkojakaupunki.fi

tai puhelimitse arkisin klo 9–10 ja 12–13, p. 09 2340 2235.

Jakelu

Jäikö lehti tulematta? Haluatko antaa jakelusta muuta palautetta? Ota yhteyttä sähköpostitse osoitteet@kirkkojakaupunki.fi tai puhelimitse arkisin klo 9–10 ja 12–13, p. 09 2340 2235.

ISSN 0356-3421

Henri Alénin Selja-koira on Instagram-julkkis.

Huippukokin koira tuntee selittämätöntä vetoa Pakilan Hyvän Paimenen kirkkoon.

TEKSTI SOILI POHJALAINEN KUVA JANI LAUKKANEN

Hyvää elämää ylläpitävä harjoitus

TEKSTI KATA-RIINA HEINONEN-TRICARICO KUVA JOHANNA HARJUNPÄÄ

Pappi ja joogaohjaaja Heli Harjunpää on kehittänyt ja opettanut Hiljaisuuden joogaa vuodesta 2017 lähtien. Hiljaisuuden jooga® on tällä hetkellä ainoa suomalainen kristillinen joogalaji.

Hiljaisuuden joogassa keskeistä on kolmen harjoituksen liittyminen yhteen. Harjoitukseen kuuluu lempeä kehoa hoitava harjoitus, mieltä rauhoittava harjoitus ja kannatteleva hengellinen harjoitus. Näiden avulla keho, mieli ja henki voivat saavuttaa tasapainon ja yhteyden.

Jokainen Hiljaisuuden joogan tunti aloitetaan mielen hiljentämiseen tähtäävällä harjoituksella. – Pysähdymme kuulostelemaan itseämme ja pyrimme tulemaan läsnäolevaksi tässä hetkessä. Harjoituksiin liitetään rukousta ja Raamatun kohtien lukemista.

JOOGAN ARVELLAAN olevan alun perin lähtöisin Intian niemimaalta, joten jotkut saattavat miettiä, voiko se olla kristillistä. Harjunpään mielestä on tärkeä ymmärtää, että jooga on yleisnimi-

tys erilaisille harjoitusmenetelmille, jotka sisältävät fyysisiä, henkisiä ja hengellisiä elementtejä.

– Jooga on samanlainen yleiskäsite kuin musiikki. Kuten musiikki myös jooga on ihmiselle luontainen tapa olla ja ilmaista itseään tässä maailmassa sekä hoitaa hyvinvointiaan ja löytää uusia asioita itsestä ja elämästä.

Jooga on tuhansia vuosia vanha kansanperinne, jota on harjoitettu osana monia kulttuureita, uskontoja ja maailmankatsomuksia. Alunperin jooga on ilmeisesti ollut lähinnä meditaatiota. Tuolloin joogaharjoitus tehtiin istuvassa asennossa hengitykseen keskittyen. Myöhemmin harjoitukseen on tullut mukaan myös erilaisia asanoita eli asentoja.

Yksi joogan suomalaisista pioneereista oli teologi Elvi Saari. Hän toi joogan kansalaisopistoihin 1960-luvulla. Saari halusi kehittää joogaharjoitusta nimenomaan suomalaisille sopivaan suuntaan.

– Suomi oli vielä 1960-luvulla hyvin kristillinen maa, joten suomalaisen joogan juuret ovat vahvasti kristillisyydessä.

Harjunpää on kehittänyt joogaharjoitusta nimeämällä uudelleen perinteisiä asentoja. Esimerkiksi soturi-asentoja kutsutaan Hiljaisuuden joogassa rauhan sotureiksi.

– Rauhan soturi vahvistaa ja tuo rauhaa. Asennolla pyydetään rauhaa omaan sisimpään, elämään ja koko maailmaan.

HELI HARJUNPÄÄ KIINNOSTUI joogasta kolmekymmentä vuotta sitten Kirkkonummen kansalaisopiston joogakurssilla.

– Joogassa minua veti puoleensa paitsi kehon hoito myös rauhoittuminen. Joogatessa aloin tunnistaa sisäistä hiljaisuutta, johon on mahdollista löytää fyysisen harjoituksen yhteydessä.

Myöhemmin Harjunpää kouluttautui joogaopettajaksi. Hän on kouluttanut tähän mennessä noin sata Hiljaisuuden jooga -ohjaajaa ja kirjoittanut aiheesta kirjoja.

Hiljaisuuden joogan harjoitus on tärkeä osa Harjunpään päivärutiineja. Hän herää useimpina aamuina kuudelta, rullaa joogamaton auki ja hiljentyy kokonaisvaltaiseen harjoitukseen.

Harjoitus vaihtelee jaksamisen ja ehtimisen sekä vuodenaikojen mukaan.

– Säännöllisestä joogaharjoituksesta muodostuu elämää ylläpitävä punainen lanka.

Harjunpään hiljentymiseen kuuluvat myös kävelylenkit.

– Tarkoitukseni on, että teen joka päivä joogaharjoituksesta ainakin jonkin osan. Lisäksi teen joka päivä noin tunnin pituisen meditatiivisen kävelyn. ■

Heli Harjunpään uusin kirja on Hiljaisuuden jooga® (Hiljaisuuden Ystävät 2022).

Joogaohjaaja ja pappi Heli Harjunpäälle Hiljaisuuden joogan harjoitus on tärkeä osa jokaista päivää.

Suomalaisen joogan juuret ovat vahvasti kristinuskossa.

”On ihme, että olen

Tina Soinin evakuointitiimi on kuljettanut haavoittuneita Ukrainan rintamalta paikoista, joihin isot avustusjärjestöt eivät mene.

Haastateltavaksi istuu nainen hupparin huppu tukevasti päässä ja jalassaan maastokengät, joita on käytetty avustustehtävissä Ukrainan sodan rintamilla. Tina Soini, 37, on entinen markkinointipäällikkö, nykyinen lääkintämies ja evakuointitiimin vetäjä.

Soini toimii Ukrainalaisten Yhdistys Suomessa ry:n ambulanssikeräyksen puolestapuhujana. Keräyksen tavoitteena on kerätä 100 000 euroa ambulansseihin ja niiden varusteisiin. Soini lähtee lähipäivinä viemään yhtä ambulanssia ja lääkintätarvikkeita Donbassin rintamalle Ukrainaan.

Soinin vetämä kansainvälinen tiimi on evakuoinut siviilejä ja kuljettanut haavoittuneita ja tarvikkeita pakettiautolla ja rähjäisellä maasturilla. – Kumpaakin autoa korjataan parhaillaan Suomessa. Tosin Land Rover on niin hirveässä kunnossa, että korjaaja aikoi jo luovuttaa. Auto on kuitenkin pelastanut henkemme niin monta kertaa, että päätimme korjauttaa sen, Soini kertoo.

TINA SOINI PALASI Ukrainasta muutama viikko sitten. Sitä ennen hän auttoi tiimeineen siviilejä ja sotilaita Donbassin rintamalla.

Tuleva ambulanssi saa Ukrainassa nimen Winter War eli talvisota. Soinin tiimin maasturi on saanut ukrainalaisilta sotilailta nimen Saatana, koska se on käynyt monta kertaa sota­alueen helvetillisimmässä paikassa Bahmutissa. Tuulilasin sisäpuolella pidetään kuitenkin aina Jeesuksen kuvaa.

Kun evakuointitiimi menee Bahmutiin ja muihin sotauutisista tuttuihin paikkoihin, se ajaa aina todella lujaa, vähintään sata kilometriä tunnissa. Tämä johtuu siitä, että autoon on tällöin vaikeampi osua. Toisin kuin kansainvälisten humanitaaristen sääntöjen mukaan pitäisi, venäläiset sotilaat pyrkivät osumaan erityisesti lääkintätiimeihin kaikella mahdollisella, mitä heiltä löytyy.

– Ajamme kirjaimellisesti henkemme edestä. Minulle on sattunut monia läheltä piti ­tilanteita. On ihme, että olen elossa. Olen uskovainen ja kuljen koko ajan mummolta saatu risti kaulassani. Nekin, jotka eivät ole ennen uskoneet, alkavat rintamaoloissa uskoa johonkin. Joku isompi taho on katsonut meidän peräämme, Soini sanoo.

TIETEEN JA TODENNÄKÖISYYDEN mukaan jossain vaiheessa ammus osuu kohdalle, Tina Soini arvioi. Niin kävi helmikuussa tiimin kollegalle,

lääkintämies Pete Reedille, kun tämä yritti pelastaa siviilejä lähellä aluetta, josta Soinin tiimi oli hetkeä aiemmin poistunut. Panssarintorjuntaohjus ammuttiin autoon, jonka vierellä lääkintäryhmä oli auttamassa 75­vuotiasta haavoittunutta naista.

Soini on päättänyt, että seuraava matka Ukrainaan on hänen viimeisensä. Sen tehtyään hänen ei enää tarvitse nauhoittaa omaisilleen videota siltä varalta, että kuolee työssään. Hän haluaa jatkaa elämäänsä Suomessa.

Millaista Ukrainan sodassa nyt on, ja millaista apua siellä tarvitaan?

– Minua hämmentää, kun tulen Suomeen. Uutiset Ukrainasta ovat liian positiivisia. Bahmutissa Venäjä on hyökännyt koko ajan ja vallannut pala palalta uusia alueita. Siellä tulee tosi paljon haavoittuneita. Kenttäsairaalaan, johon mekin veimme potilaita, tulee puolen tunnin välein pieni bussi, jossa on noin kahdeksan haavoittunutta. Joukossa on aina ainakin yksi vakavasti loukkaantunut, Soini sanoo.

VAMMAT, joita evakuointitiimi kohtaa kentällä, ovat kauheita. Pommien sirpaleet eivät vain revi vaan myös polttavat, sillä ne ovat tulikuumia.

TEKSTI PAULI JUUSELA KUVA TINA SOININ KOTIALBUMI

elossa”

Tina Soinin ryhmä on saanut koulutusta ja ohjausta eri alojen lääkäreiltä ja sotalääkintäkursseilta. Tiimistä löytyy myös entisiä sotilaita, joista yksi on sekä lääkäri että Yhdysvaltain erikoisjoukoissa toiminut sotilas.

Soini aloitti avustustyön Puolan rajalla auttamalla sinne saapuneita ukrainalaisia pakolaisia. Sittemmin hän on saanut koulutusta ja oppinut lääkintämieheksi.

Lääkintäavun lisäksi tiimi vie ruokaa ja muita tarvikkeita rintaman läheisyydessä oleviin kyliin ja pelastaa myös eläimiä. He menevät paikkoihin, joihin YK ja Punainen Risti eivät mene.

– Ukrainassa ei tarvita ruokaa eikä kirpputorivaatteita banaanilaatikoissa, sillä siellä on ruokaa ja vaatteita. Enemmän kuin villasukkia tarvitaan kiristyssiteitä. Sellaisen saa kahdella kympillä, ja sillä pelastetaan ihmishenkiä. Ambulansseja on aivan liian vähän, ja ne ovat vanhoja, huonokuntoisia ja sodan kuluttamia.

Nykyisen Wilhelmiinan rinnalle on valmistunut uusi palvelu- ja hoivakotimme Ruskeasuolle. Uusi Wilhelmiina Tenhola tarjoaa yhteisöllistä palveluasumista ja ympärivuorokautista hoivaa arvokkaaseen ikääntymiseen.

Järjestämme tutustumistilaisuuksia, joissa kerromme lisää talosta ja sen asunto- ja asumisvaihtoehdoista sekä palveluista.

Seuraavat tutustumisillat: 24.5., 1.6. ja 13.6. klo 17

Paikka: Wilhelmiina Tenhola, Tenholantie 10. Tarjolla on pikkusuolaista ja makeaa.

Ilmoittauduthan iltoihin etukäteen wilhelmiina@wilhelmiina.fi tai soittamalla numeroon 044 7060 139.

Asumispalvelukeskus Wilhelmiina www.wilhelmiina.fi

Yksityisesittelyitä lauantaina 27.5.

APUA SAANEET ovat ihmetelleet, miksi Tina Soini ja hänen johtamansa tiimi riskeeraavat elämänsä auttamalla sotaan joutuneita ukrainalaisia. Soini itse on jättänyt aiemman työnsä ja käyttänyt auttamiseen myös säästönsä. Hän uskoo, että se on kannattanut.

– Sain työpaikalta viikon aikaa miettiä, tulenko takaisin. Valitsin Ukrainan – ja löysin elämääni merkityksen ja tarkoituksen muiden ihmisten auttamisesta.

Toki hintakin on ollut kova. Kun Soini palasi Suomeen ensimmäiseltä keikaltaan, hän säpsähti lentokoneita ja pelkäsi auringonlaskua, joka merkitsi Ukrainassa vaaraa ja yön pimeydessä mahdollisesti liikkuvaa vihollista.

Soini kertoo, että hän on saanut Suomessa apua muun muassa rauhanturvaveteraaneilta ja päässyt terapiaan.

Kun viimeinen keikka Ukrainaan on tehty, Soini aikoo auttaa ihmisiä kertomalla siitä, miten vaikeista tilanteista elämässä voi selviytyä. Häntä on pyydetty opettamaan sotalääkintää ja puhumaan sodasta esimerkiksi ensihoitajille. Soini uskoo, että hänen kokemuksistaan ja tiedoistaan on apua ihmisille myös mielenterveyspuolella. ■ Ukrainalaisten yhdistys Suomessa ry kerää 31.5. asti rahaa, jotta Ukrainaan voidaan toimittaa ambulansseja. Lisätietoja keräyksestä osoitteessa ukrainians.fi/fi/ambulanssikerays.

Lomalla omassa kodissa.

Saga-palvelutalossa vietät eläkepäivät kuin ryhmämatkalla tasokkaassa hotellissa ja illat oman kodin rauhassa. Pääkaupunkiseudun talomme sijaitsevat Helsingissä ja Vantaalla. Hyvinvointi-, kuntoutus- ja hoitopalvelumme muuntuvat tarpeidesi mukaan. Aktiivinen harrastus- ja kulttuuritoiminta tuo iloa ja runsas buffét energiaa päivään.

Järjestämme yksityisesittelyitä lauantaina 27.5. Saga Munkkiniemessä, Saga Villa Karissa Meilahdessa sekä Saga Käpylinnassa Veräjämäessä Helsingissä – varaa esittelyaikasi maksuttomasta numerosta 0800-06116. Katso lisätiedot sagacare.fi/uusikoti

Tina Soini on toiminut kansainvälisen evakuointi- ja lääkintätiimin vetäjänä Ukrainassa.

”

Ambulansseja on aivan liian vähän, ja ne ovat vanhoja, huonokuntoisia ja sodan kuluttamia.

Uskonnollisesta yhteisöstä irtautuva jää terveydenhuollossa usein ilman tukea

Maria Björkmark selvitti väitöstutkimuksessaan, millaista kärsimystä vaativista uskonnollisista yhteisöistä irtautuvat kokevat ja miten terveydenhuolto tukee heitä.

Kun ihminen jättää uskonnollisen yhteisön, muutos voi vaikuttaa hänen hyvinvointiinsa ja terveyteensä monella tavalla. Tällaisessa tilanteessa olevan ihmisen auttamista vaikeuttaa terveydenhuollon ammattilaisten puutteellinen tietämys uskonnollisuuden eri puolista.

Tällaisiin johtopäätöksiin tulee terveystieteiden tohtori Maria Björkmark tuoreessa väitöstutkimuksessaan Rikkinäisestä ihmisestä kokonaiseksi – kärsimys, terveys ja hoitaminen uskonnollisesta yhteisöstä irtautumisen jälkeen. Tutkimus tarkastettiin Åbo Akademin kasvatustieteiden ja hyvinvointialojen tiedekunnassa maaliskuussa.

Väitöstutkimuksen yhtenä lähtökohtana on Björkmarkin oma kokemus. Hän jätti uskonnollisen yhteisön 12 vuotta sitten. Sen jälkeen Björkmark alkoi kiinnittää huomiota siihen, että uskonnollisista yhteisöistä lähtevien elämäntilanteita ei tunnisteta eikä ymmärretä terveydenhuollossa riittävän hyvin.

– Olen toiminut sairaanhoitajana psykiatrisessa hoitotyössä. Siellä olen nähnyt, että hengellisyyden ja uskonnollisuuden ymmärtäminen saattaa tuottaa hoitohenkilökunnalle vaikeuksia.

Väitöstutkimustaan varten Björkmark haastatteli sekä ihmisiä, jotka olivat irtautuneet uskonnollisesta yhteisöstä, että psykiatrisessa hoitotyössä toimivia terveydenhuollon ammattilaisia. Irtautumista uskonnollisista yhteisöistä ei ole aiemmin tutkittu hoitotieteen näkökulmasta.

RIKKINÄISESTÄ IHMISESTÄ KOKONAISEKSI -tutkimuksen kokemushaastateltavat olivat kuuluneet johonkin vaativaan ja ehtoja asettavaan uskonnolliseen ryhmään (high cost religious group).

– Tällaiset ryhmät vaativat jäseniltään paljon ja asettavat heille ehtoja. Jäsenet puolestaan antavat näille yhteisöille runsaasti aikaansa ja resurssejaan, joskus koko elämänsä. Kun ihminen jättää vaativan ja ehtoja asettavan ryhmän, hinta on usein kova, Maria Björkmark sanoo.

Björkmarkin haastateltavat olivat kuuluneet Jehovan todistajiin, van-

hoillislestadiolaisiin, helluntailaisiin, uuskarismaattisiin yhteisöihin ja Vapaakirkkoon. Näistä vanhoillislestadiolaisuus on evankelis-luterilaisen kirkon herätysliike.

Björkmark painottaa, että kaikki uskonnollisista yhteisöistä lähtevät eivät kohtaa kärsimystä ja mielenterveysongelmia. Toisaalta ongelmia löytyy hänen mukaansa kaikista uskonnollisista yhteisöistä. Björkmark muistuttaa myös, että uskonnollinen yhteisö on monen elämässä myönteinen voimavara ja sosiaalisen tuen lähde.

– Monissa elämäntilanteissa terveydenhuollon ammattilaiset osaavat tukea ihmisiä. Jotta tukeminen onnistuu myös uskonnollisista yhteisöistä irtautuvien kohdalla, ammattilaisten pitää ymmärtää heidän tilannettaan. Uskonnollisesta yhteisöstä irtautuminen ei vertaudu siihen, että ihminen jättää jalkapalloseuran.

Björkmarkin väitöstutkimuksesta käy ilmi, että moni uskonnollisen yhteisön jättänyt kärsii peloista, pitkäkestoisista syyllisyyden ja häpeän tunteista sekä hylätyksi tulemiseen ja menetykseen liittyvästä kivusta ja surusta.

LÄÄKÄRIN TAI SAIRAANHOITAJAN

vastaanotolla uskonnollisesta yhteisöstä irtautuminen voi näkyä esimerkiksi ahdistuksena ja masennuksena sekä psykosomaattisina oireina kuten unettomuutena ja burnoutina.

– Osalla näistä ihmisistä pelot ovat niin voimakkaita, että niihin liittyy itsemurha-ajatuksia. Jotkut kärsivät posttraumaattisista oireista, Maria Björkmark sanoo.

Uskonnollisesta yhteisöstä irtautunut saattaa pelätä Jumalaa tai helvettiä. Pelko tai häpeä voi liittyä myös siihen, miten yhteisön johtajat ja muut jäsenet suhtautuvat lähtijään.

Syyllisyyden ja häpeän taustalla voi olla itsesyytöksiä. Björkmarkin mukaan moni ottaa raskaasti sen, miten yhteisöstä lähteminen vaikuttaa läheisiin. Vielä raskaampaa on se, että lähtijä voi menettää perheensä ja ystävänsä.

– Myös elämä itsessään voi tuntua pelottavalta. Jos olet elänyt vaativassa uskonnollisessa yhteisössä, puolestasi on päätetty, miten sinun kuuluu toimia. Sellaisen kokemuksen jälkeen omien päätösten tekeminen on vaikeaa.

Uskonnollisesta yhteisöstä irtautunut saattaa Björkmarkin mukaan elää pitkään kahden maailman välissä ja kokea hämmennystä siitä, kuka on. Hän kuvaa tällaista tilannetta vaikeuksien ja hyvinvoinnin väliseksi liikkeeksi, jossa omaa tietä tukevien valintojen tekeminen vaatii voimaa ja rohkeutta.

– Ihminen rakentaa itselleen uutta elämää samalla, kun yrittää sisäistää uusia näkemyksiä maailmasta.

Vaikeuksien ja kuormittavien tunteiden lisäksi Björkmarkin haastateltavat kertoivat myös myönteisistä kokemuksista.

– Moni oli helpottunut uuden elämän avautumisesta. Elämään oli tullut vapautta, iloa, onnea ja hyvinvointia.

USKONNOLLISESTA YHTEISÖSTÄ

IRROTTAUTUVA ei todennäköisesti kerro tilanteestaan oma-aloitteisesti ensimmäisellä lääkärikäynnillä tai sairaanhoitajan tapaamisessa. Siksi Maria Björmark painottaa, että terveydenhuollon ammattilaisen tulisi kysyä asiakkaalta myös tämän uskonnollisesta yhteisöstä ja hengellisyydestä.

TEKSTI TANELI KYLÄTASKU KUVITUS HANS EISKONEN KUVA ESKO JÄMSÄ

Terveystieteiden tohtori Maria Björkmarkin mukaan terveydenhuollossa ymmärretään puutteellisesti, miten voimakkaasti uskonnollisesta yhteisöstä irtautuminen voi vaikuttaa ihmiseen.

Björkmarkin tutkimuksesta käy kuitenkin ilmi, ettei terveydenhuollossa ole riittävästi tietoa eikä osaamista näistä asioista.

– Monet uskonnollisista yhteisöistä irtautuvat tunsivat, etteivät terveydenhuollon ammattilaiset ottaneet heitä vakavasti eivätkä ymmärtäneet, miten vahvasti uskonnollinen yhteisö vaikuttaa ihmisen elämään.

Osa Björkmarkin haastateltavista ei ollut edes yrittänyt puhua tilanteestaan terveydenhuollon vastaanotolla, mutta joukossa oli niitäkin, jotka olivat saaneet tarvitsemaansa

tukea. Näissä tapauksissa lääkärillä tai sairaanhoitajalla on Björkmarkin mukaan ollut erityistä osaamista tai omaa kokemusta uskonnollisista yhteisöistä.

Björkmarkin haastattelemat terveydenhuollon ammattilaiset kokivat tarvitsevansa lisää tietoa ja koulutusta uskonnollisista yhteisöistä ja siitä, miten niihin liittyvät asiat voi ottaa puheeksi asiakkaan kanssa. Näiden asioiden tulisi heidän mukaansa kuulua alan peruskoulutukseen.

Esiin nousi myös tarve uskonnollisiin kysymyksiin erikoistuneista

ammattilaisista, joita lääkäri tai sairaanhoitaja voisi tarvittaessa konsultoida.

Björkmark yllättyi siitä, että monia lääkäreiksi ja sairaanhoitajiksi opiskelevia oli suoranaisesti kielletty ottamasta uskonnollisia asioita puheeksi vastaanotolla.

– Tämän jälkeen ei ole mikään ihme, että näitä asioita on vaikeaa lähestyä hoitokeskustelussa. Jos uskonnollinen yhteisö on ihmisen perusongelma, josta hänen oireensa lähtevät, myös siitä pitää uskaltaa kysyä, Björkmark sanoo.

– Yksi helppo tapa avata keskustelu on kysyä, tunnetko että uskonnollinen yhteisö tai hengellisyys on sinulle voimavara vai taakka.

MARIA BJÖRKMARK KEHITTI myös teoreettisen mallin, joka havainnollistaa uskonnollisesta yhteisöstä irtautuvan ihmisen kärsimystä ja terveyttä sekä hänen hoitamistaan.

Terveys tarkoittaa hänen tutkimuksessaan sitä, että ihminen kokee itsensä kokonaiseksi ruumiissaan, sielussaan ja hengessään. Yhteisöstä irtautumisen jälkeen tämä kokonaisuus voi Björkmarkin mukaan rikkoutua. Tällöin ihminen kärsii rikkinäisyydestä ja kaipuusta yhteisöllisyyteen, mikä voi johtaa terveysongelmiin sekä avun ja tuen tarpeeseen.

Björkmarkin tutkimuksesta käy ilmi, ettei terveydenhuollon nykyinen ihmiskuva ja tapa toimia ole riittävän kokonaisvaltainen. Fyysisen ja psyykkisen terveyden hoitamiseen on keinoja, mutta ihmisen hengellisistä tarpeista puhutaan käytännössä vain silloin, kun kyse on kuolevasta ihmisestä.

– Ammattilaisella ei tarvitse olla vastauksia asiakkaan hengellisiin kysymyksiin. Riittää, että hän on kiinnostunut tämän asioista ja suhtautuu niihin avoimesti ja neutraalisti.

Tutkimus valottaa myös sitä, miten elämään löytyy uusi suunta ja kasvu omaksi itseksi alkaa, kun uskonnollisesta yhteisöstä irtautuva saa tarvitsemaansa tukea ja opastusta. Tutkimuksen haastateltavat olivat löytäneet tukea omasta lähipiiristään, Uskontojen uhrien tuki ry:n vertaisryhmästä ja terveydenhuollon ammattilaisilta.

– Tuki tarkoittaa turvallista ja luottamuksellista suhdetta, jossa tällaisessa tilanteessa olevaa ihmistä kuunnellaan ja hänet otetaan vakavasti. Näin alkaa tie kohti paranemista, terveyttä ja uutta elämää, Maria Björkmark sanoo. ■

” Uskonnollisesta yhteisöstä irtautumista ei voi verrata siihen, että ihminen jättää jalkapalloseuran.

Osallisia valosta jo nyt

TEKSTI KAISA HALONEN KUVITUS ERKKI TOUKOLEHTO KUVAT ANTTI RINTALA

Ensi viikolla vietettävä helatorstai on useassa Euroopan maassa tervetullut vapaapäivä. Moni tietää, että päivällä on joku kirkollinen syy, vaikka ei välttämättä muistakaan, mikä. Siksi aloitetaan tämä juttu lukemalla Raamattua

Uuden testamentin Apostolien teot kertoo Jeesuksen kuoleman ja ylösnousemuksen jälkeisistä tapahtumista ja alkuseurakunnan vaiheista. Sen alussa ylösnoussut Jeesus, joka edelleen kuolemansa jälkeen liikkuu läheistensä parissa, istuu aterioimassa oppilaidensa kanssa. Ykskaks oppilaat näkevät, kuinka Jeesus otetaan ylös ja pilvi vie hänet heidän näkyvistään.

Yhtäkkiä paikalla on myös valkopukuisia miehiä – siis enkeleitä – jotka kertovat opetuslapsille seuraavaa: ”Tämä Jeesus, joka otettiin teidän luotanne taivaaseen, tulee kerran takaisin, samalla tavoin kuin näitte hänen taivaaseen menevän.”

Helposti syntyy mielikuva supersankari-Jeesuksesta sujahtelemassa taivaalle ja takaisin. Alkaa myös miettiä, onkohan se taivas, johon Jeesus pilven viemänä matkusti, sama paikka, johon meidänkin luvataan joskus kuoleman jälkeen ehkä pääsevän.

– Jos Raamattua lukee kirjaimellisesti, se saattaa meidät sellaisten kysymysten äärelle, jotka eivät sovi yhteen tämän päivän ihmisen maailmankuvan kanssa. Monia Raamatun kertomuksia lukiessaan miettii, että mitä ihmettä meidän tästäkin pitäisi ajatella, sanoo Wille Riekkinen, emerituspiispa ja Uuden testamentin tutkija.

”Mitä ihmettä?” onkin aika hyvä kysymys Uuden testamentin lukijalle, joka jo ennen tätä taivaaseenastumisepisodia on matkansa varrella kohdannut monenlaisia ihmeitä, enkeleiden ilmestymisiä, neitseellisen syntymän ja ylösnousemuksen.

Riekkinen sanoo, että kirjaimellisen lukemisen sijasta Raamattua pitäisi oppia lukemaan metaforisesti eli vertauskuvallisesti. Se ei ole mikään uusi, radikaali keksintö. Osa teksteistä on alun perinkin kirjoitettu ymmärrettäviksi metaforina.

– Joku saattaa nyt kysyä väheksyen, että vainko metaforisesti. Mutta metaforinen tulkinta on paljon syvempää kuin kirjaimellinen tulkinta.

ENNEN TAIVAASEEN ASTUMISTA oli ylösnousemus. Evankeliumit kertovat tyhjästä haudasta ja Jeesuksen ilmestymisestä oppilailleen. Apostolien teoissa tarkennetaan, että Jeesus ilmestyi oppilailleen kuolemansa jälkeen neljänkymmenen päivän ajan. Wille Riekkinen sanoo, että nämä ilmestykset synnyttivät kristinuskon.

– Ilmestymisiä oli niin paljon, että ne synnyttivät vakaumuksen, että Jeesus ei jäänyt kuoleman vangiksi vaan elää. Ryhdyttiin päättelemään, että koska hän elää, hänen on täytynyt nousta ylös. Mutta sitten nämä ilmestykset loppuivat.

– Helatorstain kertomus on metaforinen kertomus, jonka sanoma on, että ilmestykset loppuivat aikanaan ja Jeesus siirtyi toiseen todellisuuteen, joka on meidän aistiemme ulottumattomissa. Häntä ei voi nähdä, mutta merkillistä kyllä hänet voidaan tunnistaa ja tuntea rukouksessa ja myös silloin, kun kokoonnutaan hänen nimessään.

Taivaaseenastumisen jälkeisiä päiviä Riekkinen kuvailee täydelliseksi radiohiljaisuudeksi. Mutta jo kymmenen päivän kuluttua tapahtuu

taas jotain ihmeellistä. On juutalaisen sadonkorjuujuhlan aika, ja Jerusalemissa on koolla paljon väkeä. Apostolien teoissa kerrotaan, kuinka taivaalta kuuluu kohahdus ja näkyy tulenlieskoja. Jeesuksen oppilaat tulevat täyteen Pyhää Henkeä ja alkavat puhua eri kielillä niin, että eri maista tulleet ihmiset kuulevat kukin omaa kieltään.

– Koettiin kielilläpuhumisihme, mutta sitä voisi sanoa myös ymmärtämisihmeeksi. Siinä kerrotaan, kuinka ihmiset rupesivat ymmärtämään sitä, mistä apostolit puhuivat: että tässä Jeesuksessa meillä on kaikki elämän eväät tarjolla, Riekkinen sanoo.

ENNEN KUOLEMAANSA Jeesus kulki maan päällä ja julisti taivasten valtakuntaa eli Jumalan valtakuntaa, jonka toteutuminen oli lähellä. Wille Riekkinen kertoo, että Jeesuksen aikaan taivasten valtakunnasta oli kolmenlaisia käsityksiä: jotkut ymmärsivät sen poliittisesti ja odottivat vapautusta tuolloin maailmaa hallinneen Rooman vallan alta. Toisilla taas oli apokalyptisia odotuksia siitä, että tämä maailma loppuu pian ja Jumala tuhoaa yliluonnollisella tavalla kaiken pahan.

– Mutta Jeesus ei ollut poliittinen hahmo eikä myöskään haihattelija. Se Jumalan valtakunta, jota hän julisti, tulisi ymmärtää eettisesti: se on oikeamielisyyttä, iloa ja rauhaa, Riekkinen sanoo.

Enkelit Apostolien teoissa lupaavat Jeesuksen tulevan kerran takaisin. Jeesuksen oppilaat ja ensimmäiset kristityt odottivat sen tapahtuvan vielä heidän elinaikanaan. Jeesuksen paluun eli niin sanotun paruusian odotus näkyy selvästi esimerkiksi Paavalin kirjeissä, jotka ovat Uuden testamentin vanhimpia tekstejä.

Paavali ja yhä uudet sukupolvet hänen jälkeensä ovat joutuneet huomaamaan, että eipä Jeesus vielä ole palannut eikä maailma loppunut. Deadlinea on siirretty aina uudelleen, ja opetusta paruusiasta on jouduttu tarkistamaan.

– Sinä päivänä alkuseurakunnan yhteyteen siirtyi paljon juutalaisia. Avautui laajakaista kristinuskon sanomalle, sillä kun he palasivat juhlien jälkeen kotiseuduilleen ja kertoivat, mitä olivat kuulleet, sana Jeesuksesta lähti hurjaa vauhtia eteenpäin.

– Alettiin ajatella, että Jumalan valtakunta leviää vähitellen, ja loppu tulee sitten, kun se ulottuu kaikkialle. Tai että Jumala on meille armollinen ja on antanut lisäaikaa, Riekkinen kertoo.

SELITYKSIÄ EI TARVITTAISI, jos paruusia ymmärrettäisiin paluun sijasta läsnä-

Wille Riekkinen, 76, on teologian tohtori, jonka erityisalaa on Uuden testamentin tutkimus. Tutkimustyön lisäksi hän on kirjoittanut useita Raamattua käsitteleviä yleistajuisia kirjoja. Uusin niistä, Kirjain vai henki (Teos), ilmestyi tänä keväänä.

Vuosina 1996–2012 Riekkinen toimi Kuopion hiippakunnan piispana. Sitä ennen hän on työskennellyt muun muassa seurakuntapappina, kouluttajana Kirkon koulutuskeskuksessa ja raamattuteologina Kirkkojen maailmanneuvostossa.

” Uudestisyntyminen tarkoittaa itsekkyyden jatkuvaa kuolettamista ja kilvoittelua.

oloksi – sillä sitäkin kreikan sana parousia merkitsee. Wille Riekkinen muistuttaa, että tällaisellekin ajattelulle löytyy perusteet Raamatusta, Johanneksen evankeliumista

– Kristus ja taivas ovat läsnä jo nyt uskossa. Usko tarkoittaa uudestisyntymistä: siirtymistä kuolemasta elämään, pimeydestä valoon. Uskossa olemme jo osallisia Jeesuksen ylösnousemuksesta ja siitä kirkkaudesta, joka Jeesuksessa oli täydellistä.

– Johanneksen evankeliumi korostaa sitä, että tämä hetki on tärkeä. Emme tiedä, kuinka kauan täällä olemme, mutta jo nyt voimme tätä uskoamme jakaa ja siitä elää.

Riekkinen lisää, että uudestisyntyminen ei ole mikään kertakaikkinen tapahtuma vaan pikemminkin jatkuvaa uudistumista. Jeesus sanoo Luukkaan evankeliumissa, että se, joka tahtoo kulkea hänen jäljessään, kieltäköön itsensä, ottakoon joka päivä ristinsä ja seuratkoon häntä.

– Joka päivä! Uudestisyntyminen tarkoittaa itsekkyyden jatkuvaa kuolettamista ja kilvoittelua. Se ei johda kirjaimelliseen orjuuteen tai jäykkään uskonnollisuuteen vaan Hengen suomaan vapauteen – sellaiseen, jossa olemme valmiit reagoimaan lähimmäisen ja maailman hätään.

Sana uudestisyntyminen saattaa herättää mielikuvia äkkikäännöksestä ja hurahtamisesta.

Riekkinen sanoo, että ei ole yhtä sapluunaa, jonka mukaan asiat tapahtuisivat, eikä yhtä tietä, jota kaikkien pitäisi kulkea.

– Se on Jumalan käsissä. On Jumalan armoa, jos me edes kaipaamme uudestisyntymistä. Jumala toimii siinäkin yksilöllisesti. Jonkun hän pysäyttää niin kuin parrulla iskisi päähän. Jollekulle taas on pitkän ja joskus hankalankin kehitysprosessin tulos, että hän viimein toteaa ”Herra, tässä minä olen”.

Aikoinaan Riekkiseltä kysyttiin usein piispantarkastuksissa, milloin piispa on tullut uskoon. Riekkiselle tuli tavaksi vastata vanhalla kaskulla miehestä, joka meni lääkäriin ja valitti tuntevansa itsensä hevoseksi. Kun lääkäri sitten tiedusteli, kuinka kauan oire oli vaivannut, mies vastasi, että tietysti varsasta lähtien.

– Tämä on ollut minunkin kehitykseni. Minut on aikanaan kastettu, olen saanut virikkeitä kristillisyyteen ja opiskellut. Vähitellen tieni on kirkastunut. Olen saanut levollisuuden, että ei ole mitään hätää. Tämän uskon ja Jumalan armon varassa mennään sitten aikanaan sille viimeiselle portille.

TÄTÄ JUTTUA TEHDESSÄ taivas tuli puheeksi aika monta kertaa. Sekin tuli selväksi, että Wille Riekkinen pysyttelee teologiassaan mieluummin

maan pinnalla ja tässä elämässä, jota nyt eletään.

Otetaan vaikka pelastus. Riekkiselle se tarkoittaa sitä, että löytää elämälleen tarkoituksen.

– Ehkä se on sitä, että ihminen saa sisimpäänsä rauhan, löytää hötkyilemättömän jumalasuhteen. Silloin tietää, että tuleepa eteen mitä tahansa, turva on Jumalassa.

– Usein ajatellaan, että pelastus koskee kuolemanjälkeistä aikaa. Mutta siitä, mitä kuoleman jälkeen tapahtuu, me emme voi sanoa varmuudella mitään. Ne asiat ovat yksin Jumalan käsissä. Kaikki on toivon varassa. Itselläni on sellainen tunne, että kuoleman rajan tuolla puolen on jotakin enemmän kuin me osaamme ajatella – on toinen todellisuus.

Riekkistä on puhutellut Helene Schjerfbeckin maalaus Ovi. Siinä on hämärän kappelin tumma, suljettu ovi. Oven ja oviaukon välissä on rakoja. Niistä säteilee kirkas valo, jota Riekkinen luonnehtii tuonpuoleiseksi.

– Osallisuus tuosta valosta voi tapahtua uskossa jo nyt, ja sen pitäisi riittää. Pitäisi kiinnittää huomio tämänpuoleiseen elämään ja siihen, miten me kristittyinä olemme valona ja suolana maailmassa. Silloin ei tarvitse huolehtia omasta tai toisten tulevaisuudesta, koska emme me siitä tulevaisuudesta tiedä. ■

Uskon dokumentit

Evankeliumit eivät ole silminnäkijäkertomuksia eivätkä neutraalia historiankirjoitusta, muistuttaa teologian tohtori Ville Mäkipelto.

Aika niukoille faktoille me kristityt olemme kirkkomme rakentaneet: Jeesus oli historiallinen henkilö. Hän keräsi ympärilleen seuraajia, teki ihmeiksi tulkittuja

tekoja ja julisti Jumalan valtakuntaa, joka tulisi pian. Jeesus vangittiin Jerusalemissa juutalaisten pääsiäisjuhlan aikaan, ja roomalaiset teloittivat hänet. Jeesuksen kuoleman jälkeen hänen seuraajiensa parissa syntyi usko ylösnousemukseen.

Siinä onkin aika lailla kaikki, mitä Jeesuksesta voidaan varmuudella sanoa, summaa teologian tohtori Ville Mäkipelto.

Mäkipellon tiivistys saattaa ensi alkuun kuulostaa oudolta, sillä Uudessa testamentissa on neljä evankeliumia, joissa Jeesuksen toiminnasta, opetuksista ja lopulta kuolemasta ja ylösnousemuksesta kerrotaan. Eivätkö ne pidäkään paikkaansa?

Mäkipelto muistuttaa, että evankeliumit eivät ole silminnäkijäkertomuksia. Jeesuksen kuoleman ja evankeliumeista vanhimman, eli Markuksen evankeliumin, kirjoittamisen välillä ehti kulua noin neljäkymmentä vuotta. Siihen asti kertomukset Jeesuksesta elivät ja muokkautuivat suullisena perimätietona.

Kuilu ei ole vain ajallinen. Jeesus ja hänen oppilaansa olivat Galilean maaseudulla eläneitä alempiluokkaisia, vähemmän koulutettuja ihmisiä, joiden äidinkieli oli aramea. Evankeliumit taas ovat selvästi koulutetumpien ihmisten kirjoittamia, ja kielikin on vaihtunut kreikaksi. Ei tiedetä, missä ne tarkalleen on kirjoitettu, mutta luultavasti muualla kuin Jeesuksen elämän tapahtumapaikoilla –mahdollisesti esimerkiksi Roomassa tai Syyriassa.

– Ensimmäisinä vuosikymmeninä kristityillä ei ollut tarvetta omille pyhille teksteille tai opille, sillä he odottivat Jeesuksen palaavan vielä heidän elinaikanaan. Kun suurta käännettä ei tullutkaan, alettiin muistella tarkemmin, mitä Jeesus oikein opettikaan ja tekikään, Ville Mäkipelto kertoo.

Kannattaa myös pitää mielessä, että evankeliumeja ei kirjoitettu siksi, että jälkipolville tallennettaisiin mahdollisimman tarkka ja puolueeton kuvaus Jeesus Nasaretilaisen elämästä.

– Se käy ehkä selvimmin ilmi Johanneksen evankeliumin 20. luvun lopussa, jossa sanotaan, että ”Tämä on kirjoitettu siksi, että te uskoisitte Jeesuksen olevan Kristus, Jumalan Poika, ja että teillä, kun

uskotte, olisi elämä hänen nimensä tähden”, Mäkipelto sanoo.

– Evankeliumit ovat ensisijaisesti uskon dokumentteja, jotka todistavat tietystä kristillisestä uskosta. Lukija tai kuulija sitten arvioi, onko tämä sellainen uskontulkinta, johon hän haluaa liittyä.

Uuden testamentin evankeliumeissa korostuvat Jeesuksen elämän viimeiset vaiheet. Niiden ympärille on sitten syntynyt kertomuksia siitä, mitä Jeesuksen muisteltiin tai ajateltiin opettaneen. Monet evankeliumien pitkät puhejaksot, kuten Matteuksen evankeliumin vuorisaarna ja Johanneksen evankeliumin

jäähyväispuhe, ovatkin kasvaneet matkan varrella.

Toinen selkeästi myöhempi kerros ovat Luukkaan ja Matteuksen evankeliumien kertomukset Jeesuksen syntymästä. Ville Mäkipelto huomauttaa, että niitä varhaisemmissa apostoli Paavalin kirjeissä tai Markuksen evankeliumissa ei vielä olla millään lailla kiinnostuneita asiasta. Ajatus siitä, että Jeesuksen syntymässä olisi ollut jotakin erikoista, on selvästi myöhäisempi, ja siihen ovat Mäkipellon mukaan todennäköisesti vaikuttaneet kreikkalaisroomalaisen kulttuurin kertomukset joidenkin suurmiesten ihmeellisestä syntymästä.

Kertomukset Jeesuksen elämästä ovat eläneet ja muuttuneet vielä senkin jälkeen, kun ne lopulta olivat saaneet kirjallisen muodon. Täydellisimmät evankeliumien käsikirjoitukset ovat peräi-

sin vasta 300-luvulta. 100- ja 200-luvuilta on kuitenkin säilynyt papyrusfragmentteja, jotka osoittavat, että tekstit ovat ainakin jossakin muodossa olleet jo silloin olemassa.

– Eri käsikirjoitusten väliset erot osoittavat, että evankeliumeja on muokattu ja toimitettu. Merkittävin esimerkki tästä on Markuksen evankeliumin loppu, josta on olemassa kolme erilaista versiota. Niistä lyhin on varhaisin, Mäkipelto kertoo.

Ville Mäkipellon ja Paavo Huotarin maaliskuussa ilmestynyt kirja Sensuroitu –Raamatun muutosten vaiettu historia (Otava) on ollut myyntimenestys ja herättänyt myös paljon keskustelua.

Kirjan keskeinen teesi on, että Raamattu ei ole muuttumaton kirjakokoelma. Mäkipelto kertoo yllättyneensä siitä, kuinka monelle kyseinen ajatus tuntuu olevan ongelma.

– Raamattu haluttaisiin nähdä muuttumattomana ja kirjaimellisesti totta olevana. Kristillinen teologia kuitenkin antaa tilaa sille, että Raamatun tekstit voidaan nähdä myös läpeensä inhimillisinä kertomuksina, jotka kuvaavat ihmisten uskoa sekä pohdintaa ja kokemusta Jumalasta, Mäkipelto sanoo.

– Minä en ajattele, että Raamatulla olisi arvovaltaa itsessään – että se olisi joku lakikokoelma. Raamatun kanssa saa olla eri mieltä. Ihan avoimesti voi sanoa, että me tulemme erilaisesta ajasta ja kysymme siksi erilaisia kysymyksiä kuin mihin tekstien kirjoittajat ovat halunneet vastata.

Mihin Raamatussa voi luottaa? Keskustelemassa teologian tohtorit Ville Mäkipelto ja Eero Junkkaala ma 15.5. klo 18 Rekolan Pyhän Andreaan kirkossa, Vantaalla. Tilaisuus striimataan Rekolan seurakunnan Youtube-kanavalle.

Ville Mäkipelto on teologian tohtori ja psykologi. Hän on myös suosittu tubettaja, jonka videot käsittelevät muun muassa psykologiaa, uskontoja, historiaa ja salaliittoteorioita.

” Ensimmäisinä vuosikymmeninä kristityillä ei ollut tarvetta omille pyhille teksteille, sillä he odottivat Jeesuksen palaavan heidän elinaikanaan.

Kuka?

Eurodance-laulaja Anneli Magnusson, 53, tunnetaan taiteilijanimellä Pandora.

Mitä?

Pandora on myynyt uransa aikana yli 6 miljoonaa levyä, julkaissut 12 studioalbumia ja saanut 22 musiikkialan palkintoa. Pandora juhlii 30-vuotista uraansa Trust me 3.0. -kiertueella. Helsingissä hän esiintyy Mummotunnelissa to 29.6.

Motto

Et voi muuttaa menneisyyttä, mutta tulevaisuuteen voit vaikuttaa.

Oman elämän ohjaksissa

Ruotsalaiselle laulajalle Pandoralle eli Anneli Magnussonille itsenäisyys parisuhteessa on tärkeää.

TEKSTI KATA-RIINA HEINONEN-TRICARICO KUVA JOONAS BRANDT

Eräänä iltana 10-vuotias Anneli

Magnusson makasi kotona vuoteessaan, risti kätensä ja sanoi ääneen: Gud, gör vad du vill med mig. Tee minulla mitä haluat.

Ravintola Kappelin pöydässä

Magnusson levittää kätensä sivuilleen ja nauraa.

– Sitten avasin käteni näin ja odotin, että jotain tapahtuisi.

Mitään erityistä ei sinä iltana tapahtunut.

– En tiedä, mikä sai minut rukoilemaan, mutta ajattelen, että se oli minulta kapinallinen teko. Tiesin, että rukoilemalla rikon kodin sääntöjä.

Magnussonin perhe ei ollut uskonnollinen. Isosisko ja äiti olivat kiinnostuneita new age -henkisyydestä.

– Äitini oli ihminen, joka uskoi ihan mihin vain, myös vähän Jumalaan. Hän oli kiinnostunut myös ennustamisesta, unien tulkinnasta ja kummituksista.

Magnussonin äiti on nykyään 84-vuotias ja sairastaa muistisairautta.

Magnussonin isä oli ateisti.

– Joogaan hän kuitenkin uskoi. Hän kouluttautui jopa joogaohjaajaksi.

Isä kuoli 58-vuotiaana. Magnusson oli silloin 22-vuotias.

Lapsuudenperheessä vallitsi ahdistava ilmapiiri. Isä valvoi lastensa ja puolisonsa elämää monin tavoin. Magnussonin äiti ei saanut käydä töissä. Kun Magnusson halusi oppia soittamaan kitaraa, isä ei antanut lupaa, vaikka harrasti itse kitaransoittoa. Äiti vei tyttärensä salaa kitaratunneille ja maksoi tunnit mummin antamilla rahoilla.

– Isäni ei ollut hyvä ihminen. En ole koskaan päässyt selvyyteen, miksi hän oli sellainen kuin oli.

VUONNA 1993 LAMA oli Suomessa syvimmillään. Euroopassa sodittiin. Ruotsissa julkaistiin musiikkivideo, jolla Anneli Magnusson, taiteilijanimeltään Pandora, lauloi siniseen kimallemekkoon pukeutuneena.

Debyyttilevyltä One of a kind lohkaistu Trust me -single teki Pandorasta hetkessä tunnetun ympäri maailmaa. Hän oli tuolloin 23-vuotias.

Toimittajat kutsuivat Pandoraa one hit wonderiksi, vaikka levy myi kultaa sekä Ruotsissa että Suomessa ja Pandorasta tuli 1990-luvulla Ruotsin menestynein kansainvälinen artisti. Erityisesti häntä rakastettiin Suomessa ja Japanissa.

Pandoran kakkosalbumi Tell the World julkaistiin vuonna 1995. Sitä myytiin Pohjoismaissa yli 100 000 kappaletta.

Samalla yksityiselämässään laulaja menetti yhteyden itseensä.

– Pandoralla oli upea ura, mutta en enää tiennyt, kuka on Anneli.

VUONNA 2003 Anneli Magnusson tapasi lapsensa, Leonin, isän. Hyvin pian Magnusson huomasi olevansa raskaana. Hän oli juuri eronnut edellisestä puolisostaan, joka oli toiminut hänen managerinaan. Mies oli tehnyt useita kirjanpitorikoksia, joista Magnusson joutui tilille. Oikeustaistelu kesti lopulta 10 vuotta.

– Aluksi olin raskaudesta kauhuissani, mutta nyt ajattelen, että se oli Jumalan tapa rakastaa minua. Sain syyn pitää huolta itsestäni.

Magnussonin puoliso istui iltaisin television edessä ja joi coca cola -tölkkeihin kätkemäänsä alkoholia.

– Yritin puhua hänelle juomisesta, mutta hän kielsi kaiken. Ex-puolisoni muuttui hyökkääväksi ja käänsi asiat niin, että kaikki oli minun vikaani.

Vuonna 2013 Magnusson konsertoi Porissa. Konsertin järjestäjä oli pyytänyt ystäväänsä, entistä jääkiekkoilijaa Mikko Peltosta auttamaan keikan järjestämisessä.

– Mikko oli oikea herrasmies. Hän piti todella hyvää huolta minusta ja bändistä koko illan ajan. Konsertin jälkeen keikkajärjestäjä kutsui Magnussonin pikkujouluihin, joissa Peltonen toimi DJ:nä. Myöhemmin Peltonen saattoi Magnussonin taksilla hotelliin.

– Kuulin Jumalan sanovan minulle, että älä anna tämän miehen kadota elämästäsi.

– Olin ihmeissäni, koska minä en rakastunut hänen kaltaisiinsa miehiin. Hän oli aivan liian hyvä.

Seuraavana päivänä Magnusson lähetti Peltoselle viestin kiittääkseen edellisestä illasta. Viestistä alkoi jokapäiväinen yhteydenpito.

Kuukautta myöhemmin Magnusson kertoi Leonin isälle, että halusi erota. Aluksi mies nauroi ja ivasi, sitten hän muuttui uhkaavaksi. Magnussonin oli lähdettävä poikansa kanssa kotoa.

Mies alkoi uhkailla sillä, että veisi pojan huoltajuuden. Hän halusi pitää Magnussonin ostaman kartanon itsellään ja uhkaili myös Peltosta. Häiriköintiä kesti pari vuotta. Mies murtautui jopa Magnussonin kotiin ja varasti sieltä tavaroita. – Kaiken tämän keskellä Mikko oli aina tukenani. Vastoinkäymiset eivät loppuneet tähän. Vuonna 2017 kartano paloi niin pahasti, että Magnusson ja hänen poikansa joutuivat muuttamaan sieltä pois.

Samaan aikaan Magnusson oli talousvaikeuksissa oikeudenkäynnin vuoksi. Lisäksi levyjä myytiin vuosi vuodelta vähemmän cd-levyjen piraattiteollisuuuden takia ja keikkat vähenivät.

Magnussonilla oli tapana pitää kerran vuodessa Västeråsin kirkossa hyväntekeväisyyskonsertti, jonka tuotto meni asunnottomien hyväksi. Konserttien yhteydessä Magnusson tutustui paikallisen helluntaiseurakunnan työntekijöihin. He kutsuivat Magnussonin puhumaan omasta elämästään seurakunnan naisten ryhmään.

– Tunsin itseni siinä kohtaa elämää täydellisen epäonnistuneeksi, ja minua hävetti mennä puhumaan naisten eteen.

– Kokoontumisessa kuulin muiden naisten tarinoita ja tunsin yhteenkuuluvuutta heidän kanssaan. Ymmärsin myös, että on olemassa vielä vaikeampia kokemuksia kuin minulla on ollut.

Magnusson koki tulleensa nähdyksi ja hyväksytyksi omana itsenään.

Vuonna 2007 hänet kastettiin Västeråsin helluntaiseurakunnassa.

– En silloin nähnyt itselläni tulevaisuutta ilman kastetta. Enää en kuulu helluntaiseurakuntaan, mutta siellä opin kaiken sen, mitä tiedän Jumalasta ja kristinuskosta.

PERHE ON PIDETTÄVÄ kasassa, Anneli Magnusson ajatteli, ja sinnitteli vielä kuusi vuotta lapsensa isän kanssa.

NYT ANNELI MAGNUSSON kokee elävänsä elämänsä parasta aikaa.

Parhaillaan hän kiertää Pohjoismaita Trust me 3.0. -kiertueella, joka alkoi maaliskuussa Himos Areenalta. Seuraavaksi kiertue siirtyy Tanskaan. – Juhlistan kiertueellani ensimmäisen singleni 30-vuotispäivää. Kiertue on visuaalisesti ja musiikillisesti päivitetty versio 90-luvun show’sta. Nykyään Magnusson ja Mikko Peltonen ovat myös työkavereita. Peltonen kiertää DJ:nä Pandoran mukana keikoilla silloin, kun päivätyö Dressmannin aluepäällikkönä sen sallii.

Magnusson iloitsee läheisistä väleistään 18-vuotiaaseen Leoniin. Tästä on kymmenessä vuodessa tullut merkityksellinen osa myös Peltosen elämää.

Pari on kihloissa, mutta kiirettä naimisiin ei ole. Magnussonilla on Leonin kanssa koti Kungsörissä Keski-Ruotsissa. Suomessa hän asuu Peltosen kanssa vantaalaisessa kaksiossa.

Koska yhteinen aika ei ole itsestäänselvyys, pari viihtyy yhdessä aina, kun se on mahdollista. Peltonen on saattanut Magnussonin haastatteluun ja tekee töitä viereisessä pöydässä.

Varovainen eteneminen ja oma tila ovat Magnussonille suhteessa tärkeitä. Hän etsii pitkään oikeita sanoja summatakseen menneisyyden kokemuksiaan ja nykyistä itsenäisyyden tarvettaan.

– Sanotaan vaikka niin, että molemmat edelliset mieheni olivat kontrolloivia, aivan kuten isäni.

– Nyt olen ymmärtänyt, ettei kukaan mies voi tehdä minusta ehjää, vain Jumala voi. ■

”

Olen ymmärtänyt, ettei kukaan mies voi tehdä minusta ehjää, vain Jumala voi.

Eir on valkoinen islanninhevonen, joka ei sopinut kilparatsastukseen jalkavamman vuoksi. Se ottaa tilalle tulevat lapset ja nuoret vastaan kiinnostuneesti ja ystävällisesti. Eir on herkkä hevonen, jolta hylkäämisiä ja kaltoin kohtelua kokenut lapsi saa lempeyttä ja hyväksyntää. Kun Eir huomaa ihmisen kokeilevan asiaa, jota hän ei vielä osaa tai johon hän ei ole valmis, se jännittyy, muttei tee ihmiselle pahaa.

Parantava kosketus

Psykoterapeutti ja psykologi Anna-Kaisa Pitkäsen työtovereihin kuuluu kolme hevosta ja joukko muita maatilan eläimiä.

Auton valoissa seisoo hentorakenteinen tyttö, joka katsoo tallien suuntaan aamun hämärässä. Tyttö ei haluaisi olla täällä. Tytön äiti kertoo, että hän ei ole pitkään aikaan halunnut lähteä kodistaan mihinkään.

Kun lapsi tai nuori tulee ensimmäisen kerran Breytingin terapiapalvelun asiakkaaksi, hänellä on usein ollut jo paljon kielteisiä kohtaamisia aikuisten kanssa. Minäkuva saattaa sisältää vahvoja lannistavia uskomuksia: mikään ei suju, minä olen paska ja ihmiset ovat minua vastaan.

– Jo pieni lapsi voi kokea vahvasti, että hänessä on jotakin vikaa. Silloin jopa hyvin kokeneilla ammattilaisilla on vaikeuksia saada häntä avautumaan, sanoo psykologi ja psykoterapeutti AnnaKaisa Pitkänen

Tällä kertaa tilanteen käsikirjoitus on kuitenkin erilainen. Kun tulijat kävelevät tallille, Lahjaniminen vanha kollikissa ilmaantuu paikalle ja toivottaa heidät tervetulleiksi.

Kun lapsi ja hänen äitinsä siirtyvät Pitkäsen työhuoneeseen juttelemaan, Lahja hyppää tottuneesti pöydälle ja kellahtaa tärkeiden papereiden päälle keräämään huomiota ja silityksiä. Kuunneltuaan keskustelua aikansa se lähtee lipaistuaan maistiaiset yhdestä kahvikupista.

LAHJA-KISSA TYÖSKENTELEE Hyvinkään lähellä sijaitsevalla Breytingin terapiatilalla yhdessä kahden kissakollegansa, kolmen islanninhevosen, kolmen lampaan, kahden kanin, kuuden kanan, kukon ja dalmatiankoiran kanssa. Eläimet ovat Anna-Kaisa Pitkäsen työtovereita, sillä Breytingin tila on tarjonnut eläinavusteista perhe- ja psykoterapiaa yli kymmenen vuoden ajan.

Pitkänen on työskennellyt maatilalla kolme vuotta. Hänen asiakkaansa ovat pääosin 8–17-vuotiaita lapsia ja nuoria, mutta joukossa on myös aikuisia. Lapset ja nuoret tulevat tilalle useimmiten hyvinvointialueiden kautta. Monella heistä on erikoissairaanhoidon, perheneuvolan tai lastensuojelun asiakkuus.

Toukokuussa ilmestyvässä tietokirjassaan Eläinten hoivassa (Kirjapaja) Pitkänen kertoo, miten eläin voi tukea psykoterapiassa muun muassa motivaatiota ja sitoutumista, vuorovaikutus- ja yhteistyösuhteen syntymistä sekä tunteiden tunnistamista ja tunnesäätelyä. Eläin voi ol-

la suureksi avuksi myös tarkkaavuuden ylläpidossa ja sosiaalisten taitojen harjoittelussa.

Eläimiä on käytetty 1980-luvulta lähtien yhä enemmän psykoterapian avustavissa tehtävissä, mutta eläinavusteisen psykoterapian historia on yhtä pitkä kuin nykyaikaisen psykologian ja psykoterapian historia. Maatilan eläimet kuuluivat psykiatrisiin sairaalaympäristöihin jo modernin ajan alussa. Ensimmäisen ja toisen maailmansodan jälkeen hevosia ja koiria on käytetty sotatraumoista kärsivien veteraanien kuntouttamisessa.

– Eläinavusteisessa psykoterapiassa toimitaan vuorovaikutuksessa terapeutin ja eläimen kanssa sekä tehdään eläinten kanssa ohjattuja tehtäviä. Usein niissä hoidetaan eläintä tai toimitaan sen kanssa leikinomaisesti. Samalla omaa toimintaa arvioidaan eläimen antaman palautteen avulla, Pitkänen sanoo.

ANNA-KAISA PITKÄSTÄ OVAT ohjanneet psykoterapeutin ja psykologin uralle osittain myös omat kokemukset siitä, miten eläimet voivat muuttaa ihmisen elämää. Hän kiinnostui uudella tavalla eläimen ja ihmisen yhteistyön psykologiasta 2000-luvun alkupuolella omistaessaan herkän täysverihevosen, jonka nimi oli Fantoom. Jo ensimmäisen ratsastusretken jälkeen Pitkänen ymmärsi, että hevonen opettaisi hänelle enemmän kuin monet ihmiset.

Pitkänen osti hevosen ja muutti sen kanssa Hakunilaan pienelle ratsastusterapiaan omistautuneelle tallille. Viereisellä Poni-Haan ratsastuskoululla hän oli harrastanut ratsastusta jo varhaisteininä. Pitkä-

TEKSTI TANELI KYLÄTASKU KUVAT ESKO JÄMSÄ

Ihmisellä ja eläimellä on samoja perustunteita ja reagoimme toisiimme tunteella.

Lahja-kissa on Breytingin tilan jäänsärkijä, joka ottaa uudet ihmiset vastaan ja toivottaa heidät tervetulleiksi. Lahja tuo ihmisten kohtaamisiin lämpöä ja huumoria. Se on aina valmis silitettäväksi ja kuuntelemaan tarinoita, ja keventää tunnelmaa touhuamalla kaikenlaista pöljää. Ennen nykyistä tallikissan tehtävää Lahja oli hylätty ja kaltoin kohdeltu, ja se löydettiin pentuna kaatopaikalta.

sen mukaan ratsastuskoulun silloinen pitäjä Chrisse Fagerström teki jo 1970- ja 80-luvuilla pioneerityötä, jossa ratsastukseen ja eläintenhoitoon liittyi nuorisotyön painotus.

Kyyneleet nousevat silmiin, kun Pitkänen hakee oikeita sanoja. Hän on kertonut yhteisistä vuosista hevosensa kanssa kirjassaan Omalaatuinen ystäväni – Kuinka hevoseni opetti minulle toisin katsomisen taidon (Kirjapaja 2012).

– Fanttu oli ylittämätön hevonen, hän sanoo.

Elämässään kovia kokeneeseen ja poikkeuksellisen herkästi reagoivaan hevoseen tutustumisesta ja sen hoitamisesta tuli prosessi, jossa kumpikin kävi läpi isoja asioita. Pitkäsen mukaan yhteistyö hevosen kanssa sai hänet käsittelemään muun muassa elämään sisältyvää epävarmuutta, turvallisuuden ja luottamuksen tunteita sekä kysymystä omasta paikasta maailmassa.

– Työskennellessäni hevoseni kanssa kohtasin itsessäni sellaisia kysymyksiä kuin millainen todella olen, mihin pystyn ja mitä haluan elämältä.

Tärkeäksi käännekohdaksi suhteessa muodostui se, kun Pitkänen uskalsi luopua liiallisesta kontrollista. Hevonen on suuri ja voimakas eläin, jonka kanssa hallinnan menettäminen voi olla kohtalokasta. Siksi perinteisen ratsastajien koulutuksen lähtökohtana on, että ihminen on hevosen johtaja ja kontrolloi sitä kaikissa tilanteissa ehdottomasti ja usein keinoja kaihtamatta.

Pitkänen valitsi Fantun kanssa toisenlaisen tien ja antoi hevoselle enemmän vapautta ja luotta-

Jouluna syntynyt Anu on yksi maatilan kanoista. Se reagoi ihmisiin herkästi, ja sitä pitää lähestyä rauhallisesti ja kunnioittavasti. Nopeasti oppivan kanan kanssa levoton lapsi voi harjoitella oman kehon ja mielen hallintaa. Lopulta Anu voi palkita oppimisen tulemalla syliin.

musta kuin hän oli tottunut hevosille antamaan. Vähitellen hevonen sai esimerkiksi kävellä hänen rinnallaan ilman talutusnuoraa ja tehdä omia valintoja tilanteissa, joissa se oli mahdollista.

Ansa on herkkä ja arka lammas, joka reagoi uusiin ihmisiin pelokkaasti ja joskus hölmösti. Sen kanssa ahdistunut lapsi tai nuori saa harjoitella esimerkiksi jännittävissä tilanteissa toimimista: ”Kerrankin paikalla on joku, joka reagoi vielä pelokkaammin ja hermostuneemmin kuin minä.” Ansan hoitaminen tarjoaa turvallisia yhdessäolon hetkiä.

– Opin sietämään omassa elämässäni vapautta ja sitä, etten tiedä, mitä seuraavaksi tapahtuu. Kyse oli suhteesta, jossa hevosesta ja ihmisestä tuli yhdessä jotakin.

Aloittaessaan yhteisen matkan Fantun kanssa Pitkänen työskenteli toimittajana. Lehdistölle 2000-luvun alkuvuodet olivat vaikeita, ja myös hänen työpaikassaan yt-neuvottelut seurasivat toisiaan.

Samalla, kun Fanttu opetteli luottamaan ihmiseen, Pitkänen alkoi pohtia, voisiko olla toisille hyödyksi myös muulla tavalla kuin kirjoittamalla.

Ensin Pitkänen hakeutui opintovapaalle ja aloitti psykologian opinnot. Myöhemmin hän aloitti tänä keväänä valmistuneet kognitiivisen käyttäytymisterapian psykoterapeutin opinnot. Niiden aikana hänessä kasvoi ajatus eläimien hyödyntämisestä kuntoutuksen tukena.

– Näin syntyi vähitellen yhteinen polku, jossa hevonen sai mahdollisuuden olla oma itsensä ja niin vapaa kuin ihmisten kanssa elävälle hevoselle on mahdollista.

MUUTOS NÄKYI hevosen uudenlaisena tasapainoisuutena ja rauhallisuutena, kun sen luottamus ihmisiin palasi. Samalla vuosia kestänyt tiivis yhdessäolo oli muuttanut myös sen hoitajaa. Kun hevonen oli opetellut vapautta, myös Anna-Kaisa Pitkäsen sisimmässä oli tapahtunut jotakin.

Ennen nykyistä työtehtäväänsä Pitkänen työskenteli lasten ja nuorten mielenterveystyön etulinjassa muun muassa HUS:n nuorisopsykiatrialla ja Kanta-Hämeen keskussairaalan nuoriso- ja aikuispsykiatrialla. Lasten ja nuorten ongelmat ovat tulleet hänelle tutuiksi myös koulupsykologin ja perheneuvolan psykologin tehtävissä.

Viimeisen kymmenen vuoden aikana nuorten masentuneisuus, ahdistus, tarkkaavuuden häiriöt ja haastava käytös ovat yleistyneet. Pitkäsen mukaan lasten ja nuorten arjessa on liian vähän varhaisen puuttumisen keinoja.

– Työssäni poliklinikalla ja nuorisopsykiatrian osastolla näin, miten moni nuori sai elämänhalun

”

Kun lapsi tai nuori kokee tulleensa ihmisten torjumaksi, hän saa eläimeltä toisenlaisen viestin.

ja ­hallinnan takaisin, mutta liian moni nuori painii yksin ongelmiensa kanssa aivan liian pitkään. Emme voi puhua kestävyysvajeen purkamisesta tai minkään asian kestävästä hoitamisesta, ellemme onnistu ratkaisemaan lasten ja nuorten ja heidän perheidensä ongelmia.

KUN ELÄIN OSALLISTUU psykoterapiaprosessiin, terapeuttinen suhde lähtee Anna­Kaisa Pitkäsen mukaan syntymään nopeammin kuin jos terapia tapahtuisi vain ihmisten välisenä keskusteluna. On tutkittu, että eläimen läsnäolo tekee ihmisen mielialan myönteisemmäksi vaikeanakin hetkenä. Ihmisestä tulee myös avoimempi vuorovaikutukselle ja hänen on helpompi pysyä tarkkaavaisena.

Eläinten terapeuttisuuteen liitetään toisinaan jopa mystisiä ulottuvuuksia, sillä niillä tuntuu välillä olevan selittämättömiä kykyjä. Pitkäsen mukaan eläinavusteisen terapian vaikutus perustuu kuitenkin tutkittuun tietoon.

Ihminen jakaa kaikkien muiden nisäkkäiden kanssa samanlaiset hermostolliset stressinsäätelyn prosessit sekä samat perustunteet ja niihin liittyvät tunnesysteemit. Tämä näkyy siinä, että jokainen nisäkäs hoivaa, leikkii ja pystyy kokemaan halua, pelkoa, paniikkia ja vihaa.

Näihin yhtäläisyyksiin perustuu se, että ihmiskehon stressireaktiot voivat rauhoittua tutun ja luotettavan eläimen läheisyydessä. Sydämen syke hidastuu, verenpaine madaltuu, hengityksen tahti väljenee ja lihakset rentoutuvat. Eläimen läsnäolo voi vähentää myös kivun tuntemuksia.

Luomiskertomuksessa eläimet ovat ihmisen päivätovereita

Raamatun luomiskertomuksen mukaan eläimillä on ihmisen tarpeista ja hyötynäkökohdista riippumaton olemassaolon oikeus, jonka ne ovat saaneet suoraan Jumalalta. Kertomuksessa Jumala siunaa eläimet, ja ne saavat ihmisen tavoin käskyn olla hedelmällisiä ja lisääntyä.

Vanha testamentti kuvaa Jumalan suhdetta eläimiin persoonalliseksi ja rakastavaksi. Tätä läheistä suhdetta kuvaa muun muassa Jobin kirja, jonka mukaan Jumala tyydyttää leijonanpentujen nälän ja hankkii ruoan korpin poikasille (Job 38:39–41).

Maaeläimet ovat luomiskertomuksen mukaan ihmisen läheisiä päivätovereita. Sekä ihmisten että eläinten elämän perustarkoitus on elämä itse ja sen ylläpitäminen. Tämän lisäksi ihminen on luotu Jumalan kuvaksi, mihin sisältyy kyky dialogiseen vuorovaikutukseen Luojan kanssa.

Ihminen saa myös kehotuksen viljellä ja varjella luomakuntaa, mihin sisältyy ajatus muita luontokappaleita suuremmasta vallasta ja vastuusta. Ihmisen tulee huolehtia luonnon tasapainosta niin, että miltään sen osalta ei riistetä elämisen mahdollisuutta. Vanha testamentti ei puhu suoranaisesta vuoropuhelusta ihmisen ja eläinten välillä, mutta psalmien mukaan ihminen voi kuulla luonnossa puhuttelun, joka viittaa aineellisen maailman taakse. Jobin kirjassa luontokappaleiden puhuttelulle avautuminen johtaa kohtaamiseen Jumalan kanssa. Hevosen voiman ja kauneuden sekä strutsiemon merkillisen käytöksen ihmettely avaa mielen elämän syvemmälle ymmärtämiselle.

Lähde: Raamattu spiritualiteetin lähteenä. Kokoelma Vanhan testamentin tutkija Timo Veijolan artikkeleita (Suomen eksegeettinen seura 2009).

– Ihmisellä ja eläimellä on samoja perustunteita ja reagoimme toisiimme tunteella. Stressaantunut ihminen ja eläin voivat esimerkiksi rauhoittua yhdessä, Pitkänen sanoo.

Psykoterapiassa on Pitkäsen mukaan yhtä tärkeää se, että eläimet ovat myös olennaisella tavalla erilaisia kuin ihmiset eivätkä jaa kaikkia tunteitamme.

Eläin ei tunne esimerkiksi häpeää, kunnianhimoa ja katumusta. Silti se voi Pitkäsen mukaan tavoittaa näihinkin ihmisen tunteisiin liittyvää virittyneisyyttä ja vastata siihen omalla tavallaan.

Eläimeltä puuttuu myös kieli, jonka avulla ihmismieli liikkuu menneeseen ja tulevaan sekä pystyy kuvittelemaan asioita. Pitkänen toteaa, että useimpien ihmisten mieli käyttää paljon aikaa murehtimiseen.

– Mieli voi myös kritisoida meitä kohtuuttomasti tai piinata paikkaansa pitämättömillä tarinoilla. Esimerkiksi ahdistuneen tai masentuneen ihmisen mieli kertoo usein tarinaa, jossa hän on epäonnistunut ja huono.

Vaikka eläimet eivät ymmärrä tarinoitamme, ne lukevat Pitkäsen mukaan herkkävireisesti kehomme viestejä. Siksi ne huomaavat sanojen vallan meissä ja tulkitsevat taitavasti sitä, miten ajatukset ja tarinat vaikuttavat meihin.

– Usein eläin vastaa tilanteeseemme läsnäololla tässä hetkessä, aitoudella ja tekemisellä. Tällä tavalla ne saavat kiinni kohdan, jossa olemme huijanneet itseämme.

TUTKIMUSTEN MUKAAN eläinavusteinen psykoterapia hyödyttää erityisesti sellaisia lapsia ja nuoria, jotka ovat traumatisoituneet kiintymyssuhteissaan. Toinen tärkeä ryhmä ovat lapset, joilla on jokin neuropsykiatrinen erityisyys, kuten autismikirjon häiriö tai adhd eli aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriö. Autismikirjon kuntoutuksessa eläinavusteinen terapia on kirjattu käypä hoito ­suosituksiin.

Anna­Kaisa Pitkänen tähdentää kuitenkin, että eläinavusteinen terapia ei ole helppo oikotie, jossa ”kaikki paranee, kunhan hoidat hevosta ja silität kissaa”.

– Kuntoutuminen vaatii aina paljon pitkäjänteistä työtä, johon myös koti ja koulu osallistuvat aktiivisesti. Eläimen kanssa koettu onnistuminen voi auttaa ja rohkaista lasta tai nuorta, kun hän harjoittelee esimerkiksi toiminnanohjaukseen liittyviä taitoja omassa arjessaan.

Pitkäsen kanssa työskentelevät maatilan eläimet eivät ole koskaan huolissaan terapian tavoitteiden täyttymisestä. Ne eivät myöskään odota lapsen tai nuoren saavuttavan jotakin. Kukaan ei ole niille terve tai sairas, epäonnistunut tai menestyjä.

– Kun lapsi tai nuori kokee tulleensa ihmisten torjumaksi, rankaisemaksi ja hylkäämäksi, hän saa eläimeltä toisenlaisen viestin: ”sinähän osaat olla minun kanssani”. Tällaisen kokemuksen jälkeen kynnys toisen ihmisen kohtaamiseen on matalampi sekä psykoterapeutin kanssa että oman arjen keskellä. ■

– Työskennellessäni hevosen kanssa kohtasin itsessäni sellaisia kysymyksiä kuin millainen todella olen, mihin pystyn ja mitä haluan elämältä, psykoterapeutti Anna-Kaisa Pitkänen sanoo.

Vetoomus Helsingin seurakuntayhtymän

luottamushenkilöille

PALVELEVAN PUHELIMEN koulutettuina, vapaaehtoisina päivystäjinä olemme hämmentyneinä seuranneet Helsingin seurakuntayhtymän suunnitelmaa lakkauttaa Palvelevan puhelimen toiminta alueellaan. Vetoamme Helsingin seurakuntien luottamushenkilöihin, että näin ei tapahtuisi.

Kirkon keskusteluapuun tuli viime vuonna 107 949 yhteydenottoa, joista 58 prosenttia jäi vastaamatta. Puhumisen tarvetta kuvaa, että päivystäjät keskustelivat yhteensä 17 616 tuntia. Palvelulle on valtava tilaus. Lopettamispäätös tarkoittaisi, että vastaamatta jääneiden puheluiden määrä kasvaisi ja odotusajat pitenisivät. Apu vähenisi niiltä, joilla sitä on jo muutenkin vähän.

Olemme yhteiskunnallisesti merkittävä kirkollinen toimija. Vastaamme eri puolilta Suomea tuleviin puheluihin ilman ajanvarausta joka ilta klo 18–24. Suomessa toimii kymmeniä eri palvelulinjoja, mutta heillä on rajattu päivystysaika. Ohellamme vain Mieli ry:n kriisipuhelin sekä kriisi- ja sosiaalipäivystys vastaavat yöllä.

Yhteydenottajille on merkityksellistä, että he voivat puhua anonyymisti. Usein pelkkä puhuminen riittää selviämään seuraavaan aamuun, jolloin ammattiapua on saatavilla paremmin. Kuuntelemme ja keskustelemme, vastaamme ahdistukseen, yksinäisyyteen, pelkoihin ja arjen huoliin. Moni soittaa laitoksesta tai liikkuu huonosti. Olemme monelle ainoa ihminen, jonka kanssa voi hetkellisesti tulla kohdatuksi.

Palvelevassa puhelimessa voi keskustella myös hengellisistä kysymyksistä, rukoilla päivystäjän kanssa tai välittää esirukouspyynnön. Ei ole niin suurta hätää, kriisiä, kuolemanpelkoa tai sairautta, ettemme me päivystäjät voisi turvautua Jumalan apuun yhteydenottajan sitä toivoessa.

Olemme Kirkkohallituksen koordinoimina valtakunnallinen toiminto. On tärkeää, että me va-

Herttoniemeen ei tule uutta kirkkoa

SAM HARDWICK viittasi mielipidekirjoituksessaan (K&k 27.4.) käyttökelvottomassa kunnossa olevaan Herttoniemen kirkkoon, jonka vuokrauksesta seurakunta on vuoden 2024 alusta lähtien päättänyt luopua. Tarkemmat laskelmat ovat osoittaneet, ettei seurakunnalla valitettavasti ole nykyjäsenmäärän valossa mitään mahdollisuutta kirkon korjaamiseen eli käytännössä uuden kirkon rakentamiseen. Seurakunta etsii edelleen kolmatta, pienempää tilaa keskialueeltaan.

On hienoa, jos osa Herttoniemen seurakuntalaisista on löytänyt tiensä Roihuvuoren kirkkoon, joka on monia varsin lähellä.

paaehtoiset päivystäjät olemme edelleen eri puolilta Suomea ja että useat seurakunnat osallistuvat toiminnan kuluihin. Moni helsinkiläinen vapaaehtoinen tekee arvokasta työtä Palvelevassa puhelimessa.

Toiminnan ylläpitämiseen tarvitaan kuitenkin seurakuntien palkattuja työntekijöitä kouluttamaan uusia päivystäjiä, huolehtimaan päivystäjien täydennyskoulutuksesta ja työnohjauksesta sekä koordinoimaan toimintaa.

Ehdotus seurakuntien yhdistymisestä on mielenkiintoinen. Ilman seurakuntien yhdistymistäkin kaikki ovat jo nyt sydämellisesti tervetulleita osallistumaan myös Roihuvuoren seurakuntaelämään.

Minnamari Helaseppä Herttoniemen kirkkoherra

Timo Pekka Kaskinen Roihuvuoren kirkkoherra

Kristittyjenkin on huomioitava eläinten oikeudet

KIITOS Kirkko ja kaupunki-lehdelle jutuista, jotka käsittelivät suhtautumista eläimiin (K&k 27.4.). Olen iloinen, että kirkon piiristäkin löytyy rohkeita eläinten oikeuksien puolustajia, kuten piispa Kaisamari

Palvelevan puhelimen toiminta jatkuu. Jos Helsinki jää pois yhteistyöstä, me muut maksamme myös Helsingin kulut – me vastaamme helsinkiläisten puheluihin. Avun tarve ei siirry eikä muutu.

Palvelevan puhelimen 86 anonyymiä päivystäjää Julkaisemme kirjoituksen poikkeuksellisesti nimimerkillä, koska Palveleva puhelin toimii nimettömyysperiaatteella.

Hintikka, pappi Kari Kuula ja taiteilija Limppu Witick.

Tuotantoeläinten karu kohtalo tehotuotannon koneistossa on asia, jota jokaisen lihaa syövän ihmisen kannattaa miettiä. Nämä syötäväksi kasvatetut, tuntevat, älykkäät eläimet ansaitsevat jokaiselta syöjältään edes sen, että he ovat selvillä, millaisessa oloissa heidän ruokansa kasvatetaan.

Kari Kuula on kumonnut perinteisiä väitteitä lihansyönnin oikeuttamisesta kristinuskolla. Asioita on kyseenalaistettava, jotta niitä voidaan muuttaa. Kysymykset eläinten oikeuksista ja lihansyönnistä eivät ole helppoja, mutta on hienoa, että niitä käsitellään myös kristillisissä piireissä.

Eija Jokinen Helsinki

Tabloid-lehti takaisin!

MUUTAMIA VUOSIA sitten Kirkko ja kaupunki -lehti oli tabloid-kokoinen, kuten Helsingin Sanomat ja vastaavat sanomalehdet. Sitten K&k muuttui vähän oudon kokoiseksi. Se ei ole aikakauslehden kokoinen eikä tabloidi. Siksi se on ainakin minun mielestä ollut vähän vaikea luettava.

Jos ja kun lehti saa uuden päätoimittajan, onko mahdollista muuttaa lehti jälleen tabloid-kokoiseksi? Olisi helpommin luettava. Lehdessä on paljon hyviä kirjoituksia.

Kalervo Pulkkinen Helsinki

PÄÄTOIMITTAJA VASTAA: Kiitos palautteesta. Hyvä, että lehti kiinnostaa. Nykyiseen lehtikokoon, joka on

leikattu tabloid, päädyttiin pitkän harkinnan jälkeen.

Nykyinen koko on sekä painamisen että jakelun osalta aiempaa tabloidia edullisempi vaihtoehto. Painamiseen kuluu nyt vähemmän materiaaleja, kuten paperia ja painovärejä, jolloin myös ympäristövaikutukset ovat tabloidia vähäisemmät.

Pauli Juusela päätoimittaja, Kirkko ja kaupunki

Säilyttäkää eläkkeensaajien asumistuki

VALTIOVARAINMINISTERIÖN virkamiehet esittivät, että eläkkeensaajien asumistuki yhdistettäisiin yleiseen asumistukeen säästöjen saamiseksi. Sipilän hallitus yritti jo tehdä saman tempun mutta taipui perumaan uudistuksen, kiitos muun muassa hanketta vastustavan adressin. Sen sijaan hallitus siirsi opiskelijat yleisen asumistuen piiriin. Tästä on tullut pysyvästi noin 200 miljoonan euron vuosittaiset lisäkulut valtiolle. Eläkkeensaajien asumistukea saavat pääosin kansan- ja takuueläkettä tai hyvin pientä työeläkettä saavat henkilöt. Joukko koostuu pitkälti yksin vuokralla asuvista ikäihmisistä sekä nuoremmista usein monisairaista työkyvyttömyyseläkettä saavista ihmisistä.

Näillä ihmisillä ei ole vahvoja lobbarijoukkoja asioitaan ajamassa, ei mediassa eikä juuri muuallakaan. Eläkkeensaajien asumistuessa on omaisuusrajat, toisin kuin yleisessä asumistuessa.

Eläkkeensaajien asumistuen lopettaminen ajaisi käytännössä monet sairaat toimintarajoitteiset ihmiset toimeentulotuen varaan, mikä olisi paitsi nöyryyttävää, myöskin monelle teknisesti erittäin vaikeaa edes hakea. Myös vaihto halvempaan vuokra-asuntoon on isoissa kasvukeskuksissa hyvin vaikeaa.

Juha Kastemaa Helsinki

Nykytaide ei sovi kotimuseoon

KIRKKO JA KAUPUNKI esitteli artikkelissaan Amos Andersons Hem -kotimuseon (K&k 27.4.). Museo onkin todella hyvin entisöity. Alkuperäinen henki elää saleissa, työhuoneessa ja ennen muuta mittavassa taidekokoelmassa, esineistössä ja valokuvissa.

Kuitenkin kappeli, hiljentymisen tila täynnä uskonnollista taidetta, herätti ihmetystä. Onko eettisesti oikein tuoda kotimuseoon sinne alun perin kuulumatonta taidetta?

Tarkoitan Pauliina Turakka Purhosen tekstiiliveistosta Tuskien mies. Mielestäni tuo teos on täysin väärässä museossa!

Mitähän mieltä Amos itse olisi tuosta teoksesta ja sen sopivuudesta hänen luomaansa kappeliin?

Päivi Linna Helsinki

MIELIPITEITÄ VOI LUKEA myös verkossa: www.kirkkojakaupunki.fi/ puheenvuorot

Palstalla julkaistaan korkeintaan 1 300 merkkiä pitkiä mielipidekirjoituksia. Kirjoita omalla nimelläsi ja lähetä myös yhteystietosi. Nimimerkkiä voi käyttää vain poikkeustapauksissa. Toimitus voi lyhentää ja muokata tekstejä. mielipiteet@kirkkojakaupunki.fi | www.kirkkojakaupunki.fi | Kirkko ja kaupunki, Kolmas linja 22, 00530 Helsinki

Stadin digituki

- apua arjen digipulmiin!

Saat maksutonta digitukea

• kirjastoista, palvelukeskuksista, asukastaloilta, työväenopistoista

• etänä

• omassa kodissasi

Lue lisää tai varaa aika verkossa digituki.hel.fi tai Helsinki-infosta puh. 09 310 111 11

Hautauspalveluja

HELSINKI FORUM p. 010 76 66620

ITÄKESKUS p. 010 76 66590

KALLIO p. 010 76 66500

MALMI p. 010 76 66630

TÖÖLÖ p. 010 76 66530

ESPOO

ESPOONLAHTI p. 010 76 66640

LEPPÄVAARA p. 010 76 66610

TAPIOLA p. 010 76 66570

VANTAA

hok-elannonhautauspalvelu.fi hok-elannonlakipalvelu.fi hok-elannonkukkasitomo.fi

TÖÖLÖN HAUTAUSTOIMISTO

perunkirjoitukset hautakivityöt 09 628 398

Mechelininkatu 32 www.seurakuntapalvelu.fi

HAUTAKIVET kaiverrukset ym. alan työt p. 09 387 3215 040 635 3800

www.bremerinhautakivi.fi

Ketokivenkaari 32, Hki 71 ark. 9-17, la 10-14 tai sop.muk.

BREMERIN KIVI

HAUTAKIVET

Edullisemmin suoraan veistämöltä KIVITUOTE OY Salpakuja 7, 01200 Vantaa p. 09 756 8200 myynti@kivituote.com Espoonaukio 7, 02770 Espoo p. 09 465 650

Kuolinilmoitukset ja -kiitokset Kirkko ja kaupunki -lehdessä

Pirjo Teva, 040 680 4057, pirjo.teva@kotimaa.fi

Juha Kurvinen, 040 665 5983, juha.kurvinen@kotimaa.fi

Hammaslääkärikeskus

Hämeentie 60, avoinna ma-to 8–18, pe 8–15, www.eurohammas.fi Katutasossa, helppo pyörätuolille. Aivan bussi-, ratikka-, metropysäkkien vieressä

Saat ystävällistä ja asiantuntevaa hammaslääkäripalvelua.

p. 09 726 2266

p. 040 700 0000

HAMMASTEKNIKKO

24 h

Proteesit kuin omat hampaat. Parhailla materiaaleilla ja ammattitaidolla.

KAUNIS HYMY VALLOITTAA Ylä- tai alaleuan kokoproteesi

· Hammaskiven ja värjäytymien poisto, fluoraus, puhdistus

Hammaslääkäri Ada Tikka alk. 69 € aika 20 min.

· Hammastarkastus hoidon yhteydessä 25 €

· Hammastarkastus muuten 45 €

· Hammasvalkaisu 129 €

· Purentakisko 270 €

· Näkymätön oikomishoito alk. 3500 €

Muut palvelut: Keinojuurihammas • Kirurgia • Hammaskoru

ERIKOISHAMMASTEKNIKOT HINNAT TÄSSÄ KUUSSA:

ja alaleuan kokoproteesi

tai alaleuan kokoproteesin pohjaus odottaessa

○ Ilmainen proteesien tarkistus

PROTEESI VALMIS 24H NORMAALIHINNALLA Ylä- tai alaleuan kokoproteesi norm. 550€

Yksilölliset hammasproteesit suoraan valmistajalta

Erikoishammasteknikko

Merja Vesamäki

Helsingink. 9, Hki, p. (09) 716 151

SOITA JA VARAA

050 5533 050

Hammaslääkärin tarkastus ja proteesien puhdistus 50€ (sis. Kela-korvauksen).

Tarvittaessa Röntgen-kuvaus hinnaston mukaisesti.

Hämeentie 7, 00530 Helsinki (katutaso)

Osaavaa hammashoitoa asiakkaan luona

Tutustumistarjous alennuskoodilla Luokse23

Tarkastus ja hammaskivenpoisto 199 € (norm. 269,50 €) ei sis. röntgenkuvia.

Soita ja varaa 045 783 222 08

Voimassa 1.5.-1.8.2023

HAMMASIMPLANTTI +KERAAMINEN KRUUNU

09 23 174

MAKSUTON ARVIOINTIKÄYNTI

Fabianinkatu 31 C, 4 krs. 00100 Helsinki www.betterbite.fi

1 2 0 0 €

Hammasklinikka

Ilmoitusaineistot osoitteeseen: ilmoitusmyynti@ kotimaa.fi

ERIKOISHAMMASTEKNIKOT

Sinikka Laikkola p. 09 321 4480

Olli Hytönen p. 040 8344 206

KYSY MYÖS KOTIKÄYNTEJÄ

• Korsontie 8, 01450 Vantaa, katutaso

• Pitkänsillanranta 15,00530 Helsinki, katutaso • www.satuhammas.fi

- Uudet proteesit - Pohjustukset - Korjaukset

Ystävällisen palvelun

erikoishammasteknikot

Hammasproteesien valmistus, huolto ja korjaus.

Varaa aika soittamalla

EHT Reija Linnavuori P. 044 242 2213

EHT Sirkka Müller P. 040 157 4560

Mannerheimintie 65, Helsinki

Matinraitti 14, Espoo

HAMMASPROTEESIT KUNTOON!

Erikoishammasteknikko

Jyrki Saarimaa

(09) 753 11 56

Soita ja varaa aika!

Vantaa, Tikkurila Kielotie 2b / Talvikkitie 7

Huom! Käynti Kielotien puolelta

Valmistamme proteesityöt yksilöllisenä ja paikallisena käsityönä!

Kauppalantie 4, Etelä-Haaga, Helsinki

Vuokrata halutaan Vuokralle tarjotaan Rakennusala

JORMAN REMONTTIPALVELU

Maalaus, tapetti, laatoitukset, laminaatit, keittiöön ovet, tasot. Myös pikkutyöt.

Ulos kestopuuterassit + aidat.

P. 040 189 5682, myös iltaisin ja vkl.

Kaikki remontit, isot ja pienet. Toteutamme toiveesi ammattitaidolla. Ilmainen arvio, kotitalousvähennys.

Saneerausliike Pappi ja Kanttori Oy 0400 800 875

Huoneistoremontit, maalaustyöt ja muu korjausrakentaminen.

Linjatekniikka Oy vuodesta 1994.

P. 040 050 6180 ja 040 040 9678 toimisto@linjatekniikka.fi

Terveet elämäntavat omaava urheilija etsii edullista vuokraasuntoa pitkäaikaiseen vuokrasuhteeseen Helsingin keskustasta, 1.7. alkaen. Puhelin: 044 025 0313.

Stiftelsen Lillesgården erbjuder förmånliga pensionärsbostäder (ca 30 m2) I Nordsjö, Hfors, ej serviceboende. Tel. 050 555 0477 ons. 10-13.

Lehti ilmestyy vielä kaksi kertaa ennen kesätaukoa

25.5. varaukset 12.5. klo 14, aineistot 15.5. klo 15

8.6. varaukset 26.5. klo 14, aineistot 29.5. klo 15

Kesätauon jälkeen seuraava lehti ilmestyy 17.8.

Mediamyynti

Pirjo Teva, 040 680 4057, pirjo.teva@kotimaa.fi

Juha Kurvinen, 040 665 5983, juha.kurvinen@kotimaa.fi

• katutasossa

• esteetön sisäänkäynti www.jyrkisaarimaa.fi

Huoneistoremontit edullisesti. 20v. kokemus. Ilmainen kirjallinen tarjous. Rak.korj. Laasonen p. 0400 674 739

EHT Tero Roine

Hammaslääkäriasema

Lakipalveluja

ASIANAJOTOIMISTO N ORROS OY

Asianajoa Helsingissä vuodesta 1930

Perunkirjoitukset, pesänselvitykset, testamentit ja edunvalvontavaltuutukset.

Asianajotoimisto Norros Oy

puh. 09 477 0680

www.norros.com

TURVAA LÄHEISESI ASIANTUNTEVASTI

Perhe ja Perintö J. Pakarinen Oy

Korkeavuorenkatu 17 A 1

puh. (09) 622 5930

Testamentti 299, avioehto 355, edunvalvontavaltakirja 295, perukirjat, perinnönjaot, ositukset. https://perhejaperinto.fi

Edunvalvontavaltuutukset 180 €

Testamentit 180 €

Perunkirjoitukset 560 €

Ositukset ja perinnönja ot 560 €

Lakitoimisto JPH | 040 557 3578 | toimisto@perheasiat.fi

Perunkirjoitukset, kiinteä palkkio 495 € Etänä tai perinteisesti. Lisäksi: perinnönjakosopimus 280€, testamentti 180 €, edunvalvontavaltuutus 180 €. www.perunkirjoitusarffman.fi

p. 050 464 2930

Palveluja tarjotaan

KOTIOPTIKOT

PALVELUKOTIMME Haagassa, Maunulassa ja Vuosaaressa tarjoavat kotoisan ja turvallisen yhteisön vanhuuteen. Palveluasunnot soveltuvat lyhyt­ ja pitkäaikaiseen asumiseen. Olemme voittoa tavoittelematon säätiö. P. 0400 341 306, helander­kodit.fi

KOTIAPU NAULA JA VASARA OY Hoidamme kaikenlaiset kodin työt! Huonekalujen kokoamiset, asennustyöt. Huoneistoremontit, korjaustyöt, muutto- ja kantoapu. 050 547 0101 Jukka Vasarainen 0400 805 323 Jari Lehto

PK-Seudun Dyykkarit Oy 0400 811261 Varastojen ja jätekatoksien tyhjennykset kaatopaikalle sekä muutot. 40 € + 24% alv./tunti/hlö ja min. 2 tuntia

YLEISMIES JANTUNEN 0400 811941 kuolinpes. tyhj., remontit, muutot, tv:t tietokoneet yms. 40 €+24% alv./tunti/hlö ja min. 2 tuntia. www.bewesport.fi

Ok-talojen ja pienkiinteistöjen sähkövikakorjaukset 37 €/h + alv. Työstä kotitalousvähennys. P. 040 145 8822.

Tyhjennetään kuolinpesät, vintit, kellarit . Kaikki pois.

P. 040 361 7594

Kaikenlaista kuljetusta alk. 20 €/tunti

P. 050 926 6203

Asennan ja opetan kaikkien elektronisten laitteiden käytön kotonasi. -Petteri 044 979 3435, alk. 45€+tehty työ.

ASIANAJOTOIMISTO KIRSI UKKONEN

Kiviportintie 6, 00950 Helsinki

Kirsi Ukkonen

p. 040 552 0818 kirsi@ukkonen.com

Testamentit, perukirjat, perintöasiat ym. www.ukkonen.com

Ostetaan

Perintöoikeus, testamentit verosuunnittelu ym. Lakiasiaintoimisto

Jari Vaitoja

OTT, VT p. 050 405 5719

Varatuomari Kari Silvennoinen Ky Kaikki lakiasiat. Ullanlinna, Helsinki www.silvennoinen.fi

Eläkeläisille, leikkaus 18-25 €, permanentti tai väripaketti 75 € P. 045 238 6356, Hämeentie 38.

Ostamme uusia ja vanhoja autoja Hoidamme kaikki paperityöt ja myös mahdollisen loppuvelan lunastuksen. Tarvittaessa nouto kauempaakin. Autotalo Vuohtoniemi Oy p. 050 542 2388.

Kuolinpesät, vintit, varastot, muutot, lp:t, astioista työkaluihin ym. irtainta. Käteismaksu. P. 040 751 4464.

Kuolinpesät, yms. tyhjennykset. Tiedustelut Petteri Laine p. 0400 821805 www. esajavesaostaa.com

Siivouspalveluja

KOTI- JA TOIMISTOSIIVOUSTA myös seniorisiivoukset MM Siivouspalvelut Oy 045 638 5774 Mirja

KOTISIIVOUSTA Ikkunanpesua, muuttosiivousta, remonttisiivousta ammattitaidolla. OLKSiivouspalvelut.fi 040 762 56 15

Ikkunapesut ja siivoukset. Myös hankalat ikkunat 15v kokemuk. Kotim. voimin hyvin edull. Timo 0440691994.

Kotisiivousta ja ikkunanpesua Lähihoitaja Merja Rouvali 045 8520 244 ○ 045 2514 125

Ikkunanpesut pitkällä kokemuksella. Veikko ja Helena Salonen p. 040 2566 907

Ikkunanpesut ja siivoukset ammattitaidolla, myös hankalat, PetriPosti Oy, www.petriposti.com 050 500 3090

Tilaisuuksia Kiinteistönvälitystä

Myymässä tai vuokraamassa asuntoa?

Tarjoan kiinteistönvälittäjän yksilöllistä, huolellista ja asiantuntevaa palvelua 30. vuoden kokemuksella.

Aina tavattavissa puh. 09 665 272, 0500 883 732

Markku Rautanen YKV, LKV [A] LKV M. Rautanen Oy www.mrautanen.com

HERÄTTÄJÄ-YHDISTYS

ke 10.5. klo 19 Körttikodin seurat (kevään vikat), Ratak. 1a A 3. su 14.5. klo 16 äitienpäivän kevätveisuut Seuratuvalla, Salomonk. 17 D, 2. krs. klo 18 seurat Järvenpään vanhan kirkon Oliivi-Sali, Kirkkot. 2. ke 17.5. klo 18 seurat Matinkappelilla, Liisankj. 3, Espoo. su 21.5. klo 12 kirkkopyhä Meilahdessa, Pihlajat. 16; Veisuuveljet; s. T. Kauhanen. klo 12 messu ja seurat Laajasalossa, Reposalment. 13, s. J.Takala. klo 17 Pappilan veisuut, Niuhalanraitti 6 C, Vihti. ke 24.5. klo 18 seurat Paavolan srk-koti, Aittat. 1, Hyvinkää. TULOSSA: 27.-28.5. Maailma kylässä -festivaali Suvilahdessa, H-Y Mahdollisuuksien torilla! su 4.6. klo 14 seurat Vartiosaaren luontokirkossa. 14.-16.7. herättäjäjuhlat Seinäjoella, www.herattajajuhlat.fi.

Ilmoitusaineistot osoitteeseen: ilmoitusmyynti@kotimaa.fi

www.sanaris. / laadinta Erkki Vuokila, toteutus Heli Kärkkäinen

HANKINTA

KIVIM IEH ET SEN OVENPIELISSÄ UPOTTAVIA JUOKSI MONTA KULTAA

ROLOGEILLA

TARUSTOISSA 100

PUUTTOMIA PERUSLUONNE

JEESUKSEN RATSU

MIELISSÄÄN

LÄHIITÄÄ

GRILLISTÄ PAISTETTAESSA SOIKIO RYHMIIN

MESIKÄMM EN SELKKAUS KORVA

EIVÄT TUOTA UHKAA

JELPPAAVIA

PÖYDÄLLE RUUTUIHIN VOI

ETEENPÄIN

PYSYVÄ JÄLKI PIRTTI USEIN KUULTAVIA PUUHA

SAARALLE

PELKÄÄ PIKKASEN SANASSA

JAKAUTUU

TONAVAN HALKOMA

OSAPUILLEEN

ARTISTI BEHM

1/4

PIHI KÄRKISIJOILLA

KAPINE PINTAVIKA

REVANSSEJA

SPITAALI

TOISTUVA 1 . 2. 3 .

JOKAINEN EHTO O MATKAILLA

CHARLES MEGHANILLE

HERRAN PELKO VIISAUDELLE?

SUURSOUDUISTA TUTTU

KLAVIKULA VAARIT

LINDSTRÖM

SEPÄN PAIKKA

TÄIN MUNA

JEESAA VIA

ELG TARKKUUS

PERÄTÖ NTÄ ERITTEITÄ TALOILLE

-1. -1.

POMON PITÄMÄ -1.

LAITA

TULIASEITA

YHDISTELMIÄ

Ristikon ratkaisu löytyy verkosta osoitteesta kirkkojakaupunki.fi/ristikko.

Kirkoissa vietetään rukoussunnuntaita.

Päivän evankeliumissa (Matt. 6:5-13) Jeesus rohkaisee rukoilemaan ja sanoo Jumalan tietävän, mitä tarvitsemme.

Äitien kevätjuhla

ÄITIENPÄIVÄ ON saanut alkunsa vuonna 1914 Yhdysvalloista. Siellä vieraillut kouluneuvos Vilho Reima suositteli äitienpäivän viettoa myös suomalaisille. Juhlasta innostuttiin paikoitellen maaseudulla, ja äitienpäivää vietettiin aluksi kesällä ja sittemmin syksyllä. Kevään juhla siitä tuli ensin toukokuun kolmanteen sunnuntaihin, mutta todistuksia kirjoittaville opettajille tuo päivä osui kiireen keskelle. Heidän toiveestaan vuonna 1927 äitienpäivä siirrettiin toukokuun toiseen sunnuntaihin. Siinä se on yhä.

On lukemattomia tapoja rukoilla

Jumalaa voi rukoilla missä tahansa. Paikalla ei ole väliä. Kaikki äänensävyt ja tavat käyvät. Saat rukoilla niin kuin osaat ja mitä sisimmässäsi tunnet – oman sydämesi kielellä. Eikä ole kieltä, jota Jumala ei ymmärtäisi.

On lukemattomia tapoja rukoilla. Voit lähteä kävelylle, istua puiston penkille ja huokaista mielessäsi. Voit sulkea silmäsi ja hengittää syvään. Voit polvistua ja painaa otsasi maahan. Saat seistä suorana ja kohottaa kätesi. Tutun virren, laulun, psalmin, kaihoisan tangon tai tuutulaulun sanat voivat olla rukousta. Tai istu hiljaa ja anna ajatustesi mennä. Voit itkeä, nauraa tai huutaa tuskasta – tai vaikka tanssia ja heiluttaa ruumistasi rukouksen tahdissa. Jumala tietää, mitä sinä kaipaat.

Jumala tuntee sydämemme ja sisimmät ajatuksemme, sanamme ja aikeemme, ennen kuin edes puemme ne sanoiksi. ”Teidän Isänne kyllä tietää, mitä te tarvitsette, jo ennen kuin olette häneltä pyytäneetkään”, Jeesus rohkaisee meitä.

Jokainen saa puhutella Jumalaa juuri niillä sanoilla, joita sisimmässään tuntee. Jos juuri nyt et voi kutsua Jumalaa isäksi, kutsu häntä toisella nimellä. Jumalan rakkaudella ja ymmärryksellä ei ole rajoja. Hän tuntee kaikki sydämestä nousevat kutsumanimet.

Eikä Jumala ole kaukana. Hän odottaa sydämesi hiljaisuudessa, että kerrot hänelle huolesi. Rukoillessasi voit myös oivaltaa, mitä syvimmin kaipaat ja mitä läheisesi sinulta toivovat.

LAURI MAARALA

Piipahda sisimpäsi huoneessa

Kun rukoilet, menet sisimpäsi huoneeseen. Kuuntele siellä, mitä kaipaat, mitä toivot, mistä kiität ja mitä tarvitset.

Saat laskea kaiken sen hänen sydämelleen, jota Jeesuskin rukoili.

NINA RIUTTA

Hyvää pyhää

MARIA AKATEMIAN PSYKOLOGI MARIA LINDROOS s . 4.

Perinteen jatkajat

Anne ja Toni Seppänen

päättivät, että heidän lapsilleen pidetään ristiäiset s. 2.

Seurakuntien tulee kuunnella nuorten ääntä s. 4

Mummulapäivään mahtuu lapsenlapsen muskari s. 8

Onnin ja Hilkan vanhemmille Anne ja Toni Seppäselle jäi lämpimät muistot Olarin kirkossa järjestetystä Kastepäivästä, jossa heidän molemmat lapsensa kastettiin. Kuvassa myös Viljami-koira, joka seuraa isän ja tyttären kevätpuuhia perheen siirtolapuutarhamökillä.

Tuplaristiäiset Kastepäivänä

Seurakunnan järjestämä Kastepäivä oli Anne ja Toni Seppäselle helppo valinta. Hilkan ja Onnin yhteisiä ristiäisiä vietettiin Olarin kirkossa maaliskuussa.

Anne ja Toni Seppäsen perheessä eletään täyttä pikkulapsiperheen elämää. Siitä pitävät huolen Hilkka (4 v.) ja Onni (8 kk).

– Arkemme on onnellista, tasaista ja turvallista. Vapaa-ajan ongelmia ei tosin ole. Vaikka välillä väsyttää, mitään en vaihtaisi pois, Toni Seppänen sanoo.

– Viime syksy oli rankkaa, koska Onni syntyi pienenä keskosena raskausviikolla 32. Nyt elämä sujuu jo helpommin. Joskus tosin saa pyyhkiä hikeä otsalta, kun lapset on saatu illalla nukkumaan. Mutta en minäkään vaihtaisi tätä elämänvaihetta mihinkään, Anne Seppänen sanoo.

Olarissa asuva aviopari on ollut yhdessä lukioikäisestä lähtien. He sanovat nauttineensa elä-

mästä yhdessä harrastuksineen ja vapaa-aikoineen kyllästymiseen asti ennen lasten syntymää. – Lasten syntymät ovat tuoneet elämään jatkuvuutta. Heidän myötään elämästä on tullut kokonaista, ja siihen on tullut syvempää merkitystä, Toni Seppänen sanoo.

ANNE SEPPÄNEN hoitaa lapsia kotona, ja Toni Seppänen tekee pääosan työpäivistään perheen siirtolapuutarhamökillä Puolarmaarissa, joka on alle kahden kilometrin päässä kotoa. Hilkka käy muutamana päivänä viikossa päiväkodissa, jossa hän saa leikkiä samanikäisten lasten kanssa. Kun Hilkka syntyi neljä vuotta sitten, ristiäisten järjestäminen ei vanhempien mielestä tuntu-

TEKSTI PAULA HUHTALA KUVA ESKO JÄMSÄ

nut merkitykselliseltä. Hänelle pidettiin nimiäiset Anne Seppäsen äidin luona maalla.

– Myöhemmin ajatukseni muuttui, kun kävin Hilkan kanssa erilaisissa seurakunnan perhetapahtumissa. Kirkko tuli tutuksi, samoin sen arvomaailma. Ristiäisten merkitys kasvoi mielessäni. Aloin pohtia, kuinka monta sukupolvea meidän kummankin sukua onkaan kastettu. Totesin, että en halua olla se, joka katkaisee tämän perinteen, Anne Seppänen sanoo.

Myös Toni Seppäsellä oli samanlaisia ajatuksia. Ristiäisten järjestäminen ei tosin ollut päällimmäisenä mielessä heti Onnin liian varhaisen syntymän jälkeen, sillä ensimmäiset kuukaudet olivat raskaita jatkuvan sairastamisen takia. Mutta maaliskuussa järjestetty Kastepäivä Olarin kirkolla tuntui sopivalta ajankohdalta ja paikalta. Olihan kyse heidän vihkikirkostaan ja Toni Seppäsen rippikirkosta.

Kastepäivä-tapahtumassa kasteperheille on valmiina tila ristiäisille sekä siellä odottavat pappi ja kanttori. Täytekakkukahvitkin katetaan valmiiksi. Tarvittaessa seurakunnalta saa lainaksi kastemekon.

Kivaa puuhaa kesällä

Espoon tuomiokirkkoseurakunta

Perheiden kesäpäivä Suvelan kappelissa, Kirstintie 24, ti 20.6. klo 10–13. Hauskaa puuhaa, kesäinen hartaushetki ja iloisia leikki- ja soitinlauluja. Lounas klo 11, hinta aikuinen 3 e., lapsi yli 3 v. 1,5 e. Ilm. ja ruokavaliosekä allergiatiedot viim. ti 13.6. marika.laakkonen@evl.fi

Kesäinen Karuselliperhekerho Espoon tuomiokirkon seurakuntatalolla, Kirkkoranta 2, ma 5.6., ke 7.6., ma 12.6. ja ke 14.6. klo 9.30–12.30. Tarjolla kahvi/mehu ja voileipä, hinta aikusille 1,5 e. Ei ennakkoilmoittautumista. Lounas tarjolla Viherlaakson kap pelilla, Viherkalliontie 2, ti 6.6., to 8.6., ti 13.6. ja to 15.6. klo 9.30–12.30. Hinta 3 e aik., 1,5 e lapset, alle 3v. ilmainen. Ilm. ruokai luun ja allergiatiedot: marika.laakkonen@ evl.fi, viikolle 23 viim. ti 30.5. ja viikolle 24 viim. ti 6.6.

SEPPÄSET LAPSINEEN, heidän lähiperheensä ja lasten kummit kokoontuivat 11. maaliskuuta Olarin kirkolle, jossa pastori Tapio Suontakanen kastoi Hilkan ja Onnin. Hilkalla oli yllään valkoinen juhlamekko ja Onnilla Anne Seppäsen suvussa kulkeva vanha kastemekko. Kanttori esitti Mestaripiirros-laulun ja kaikki lauloivat yhdessä kaksi virttä. Sen jälkeen vieraiden kanssa nautittiin kakkukahvit.

– Ristiäiset olivat hyvin pienimuotoinen, koskettava ja kaunis tilaisuus. Samalla juhlistimme Onnin puolivuotispäivää, Anne Seppänen muistelee.

Toni Seppänen sanoo, että Kastepäivä oli kaikin puolin näppärä. Kirkolla oli kaikki valmiina heitä varten ja sinne oli helppo mennä. Kotona samanlaisen tilaisuuden järjestäminen olisi työlästä, ja siksi se ehkä jää joiltakin tekemättä. Hän uskoo, että Kastepäivän suosio saattaisi kasvaa, jos tieto sen helppoudesta leviäisi lapsiperheille.

– Kirkko tarvitsee tällaisia matalan kynnyksen tapahtumia, joihin on helppo osallistua ja jotka herättävät ihmisissä positiivista sointia, Toni Seppänen sanoo.

– Tämä on eräällä tavalla meidän kannanottomme sen puolesta, että kirkko ja sen asema säilyisivät. Kirkko on yksi keskeinen osa-alue suomalaisessa yhteiskunnassa. ■

Seuraavat Kastepäivät: 18.5. Espoon tuomiokirkossa, 28.5. Tapiolan kirkossa, 26.8. Karakappelissa, 1.10. Soukan kappelissa ja Kaskikappelissa, 14.10. Tapiolan kirkossa. Lisätietoja: espoonseurakunnat.fi/kastepaiva.

Retkiperhekerho ma 19.6. klo 10–13 Nuuksion Kattila, Kattilantie 425, bussi 245A. Tied. Aila Pihlajavesi, p. 050 525 1216. Ke 21.6. klo 10–13 Pirttimäki, Kunnarlantie 110, bussit 246, 246K ja 246T. Tied. Kristii na Hannula, p. 040 547 4146. Sään mukainen vaatetus, omat eväät. Ei ennakkoilmoittautu mista.

Perheiden kesäpäivä

20.6. klo 10–13 Suvelan kappelis sa. Puuhaa pienille ja vähän isom millekin. Kasvislounas ja jätski jälkkäri klo 11, hinta 3 e aikuiset, 1,5 e lapset. Ilm. ja ruokavaliotie dot viim. 13.6. marika.laakkonen@ evl.fi.

Perhepyhäkoululeiri

Hvittorpissa 11.–13.8. Hinta 50 e/ aikuinen, 25 e/3–14-v. lapsi. Mahd. kysyä maksuvapautusta. Ilm. net tisivulla olevan linkin kautta 1.–27.5. Tied. janina.oikarinen@evl.fi tai mia.blomstedt@evl.fi

Espoonlahden srk

Kesäkahvila 5.6.–21.6. ma–to klo 9.30–12.30 Espoonlahden kirkko, Kipparinkatu 8. Vauvakerho/kahvila ma 5.6., 12.6. ja 19.6. klo 13.30–15 Espoonlahden kirkko. Tied. leena.jarvinen@evl.fi, p. 041 535 6190.

Leppävaaran seurakunta

Perheiden kesäkahvila Leppävaaran kirkolla, Veräjäkallionkatu 2, ma–pe 5.–21.6. klo 9–13. Tarjolla kahvia ja mehua, voit myös ottaa omia eväitä mukaan. Ruoan lämmitysmahdollisuus. Tied. elisa. uurtio@evl.fi, p. 040 647 3509.

Olarin seurakunta

Rantautuminen Matinkylään 5.–9.6. klo 10–13.  Perhetyöntekijät Matinkylän rannalla. Leikkejä, pelejä ja toimintaa lapsille ja perheille. Välipalatarjoilu.

Kesäseikkailut kirkonmäellä 12.–16.6. klo 9.30–12.30 Olarin kirkolla, Rälssitilankuja 1. Puuhaa koko perheelle sisällä ja ulkona. Yhteinen musiikkihartaushetki. Lounas, lapset etusijalla. Tied. leila.saarela@evl.fi tai mia.silvola@evl.fi.

Koko perheen juhannustapahtuma Hvittorpin kurssikeskuksessa, Hvittorpintie 245, Kirkkonummi pe 23.6. klo 14–19. Bussikuljetuksesta lisätietoa: espoonseurakunaletta.palosaari@evl.fi mia.silvola@evl.fi.

Tapiolan seurakunta

Kesäperhekerho Tapiolan kirkolla, Kirkkopolku 6, ti 6.6.–to 8.6. ja ti 13.6–to 15.6. klo 9–11.30. Tied. laura. hytti@evl.fi

Esbo svenska församling

Familjeklubbar på sommaren 30.5–22.6. kl. 9.30–11.30: Sång och lek i Sökö kapell, Sökögränden 3, tis. Esbo domkyrkas församlingsgård, Kyrkstranden 2, ons. Imse-Vimseklubben i Mattby kapell, Lisasgränden 3,

Köklax kapell, Handelsbacken

Familjeläger på Solvalla 2527.8. Anmälningstiden 15.5–4.6. Platserna fylls i anmälningsordning. Mera info: helena.aitti-lind040 763 6250

Kauniaisten suomalainen

Kesäretki perheille Korkeasaareen ma 5.6. Ilm. kauniaisten. suom.srk@evl.fi viim. 26.5. Hinta aikuiset 15 e, lapset 8 e, alle 4-v. ilmainen. Omat eväät mukaan.

”

En halua olla se, joka katkaisee tämän perinteen.

ANNE SEPPÄNEN

Nuorille halutaan lisää vaikuttamisen mahdollisuuksia

Heinäkuussa voimaan astuva uusi kirkkolaki tekee nuorten vaikuttajaryhmistä pakollisia. Nuoria kuullaan jo nyt eri tavoin.

Otetaan kaikki mukaan. Käytetään kunnioittavaa kieltä. Ei kuvata toista ilman lupaa.

Tässä muutama kahdeksasta turvallisemman tilan periaatteesta, jotka voi lukea Hämeenkylän kirkon nuorisotilan seinältä. Vantaalaiset nuorten vaikuttajaryhmien jäsenet eri seurakunnista laativat periaatteet yhdessä.

– Ne ovat tavallaan itsestään selvyyksiä, mutta kun ne ovat tuossa seinällä, itsekin kiinnittää vielä enemmän huomiota omaan käytökseensä ja tulee siitä tietoiseksi, Nina Voutilainen , 20, kuvailee.

– Kun turvallisemman tilan periaatteet ovat tuossa, kaikilla on täällä mukava ja turvallinen olo. Voi olla rauhassa ja hengailla vaan, Kati Toivola, 16, sanoo.

HÄMEENKYLÄSSÄ NUORTEN vaikuttajaryhmä on myös esimerkiksi suunnitellut ja tilannut nuorille omat hupparit ja järjestänyt nuorille Yö kirkossa -tapahtuman. Vaikuttajaryhmä kävi myös seurakuntaneuvoston kokouksessa esittäytymässä ja kertomassa nuorten meiningistä.

Vantaalla nuorten vaikuttajaryhmä on joka seurakunnassa. Pian näin pitäisi olla muuallakin, sillä uuden kirkkolainsäädännön tullessa voimaan 1. heinäkuuta 16–29-vuotiaille tarkoitetuista nuorten vaikuttajaryhmistä tulee pakollisia.

HELSINGISSÄ NUORTEN vaikuttajaryhmä toimii tai on perusteilla seitsemässä seurakunnassa. Herttoniemen seurakunnassa toimii kerran kuukaudessa kokoontuva nuorten hallitus. Nuoret ovat saaneet osallis-

Nina Voutilainen ja Kati Toivola ja muut vaikuttajaryhmien jäsenet Vantaalla laativat turvallisemman tilan periaatteet nuorisotyöhön.

Tapiola voitti keskustapalkinnon

Valtakunnallinen Elävät Kaupunkikeskustat (EKK) ry palkitsi 3.5. Tapiolan mittavan ja onnistuneen keskustauudistuksen perusteella.

– Tapiolan keskustaa luonnehtii vilkkaus ja elinvoimaisuus sekä näkemyksellinen ja sitkeä kehittämistyö. Monikeskuksisen Espoon tunnetuin keskusta koki ison muutoksen herättäen voimakasta keskustelua, toteaa Palkintoraadin puheenjohtajana toiminut Aulis Tynkkynen

– Metro oli ratkaiseva megatekijä. Se kytki Tapiolan luontevasti pääkaupunkiin, mielikuvienkin kannalta. Metsälähiöteema saattoi nyt jäädä hieman sivuun, mutta alkuperäinen, ikoninen maine jäi eloon.

EKK ry valitsee menestyneimmät keskustat vuosittain.

Uusi kirkkolainsäädäntö tulee voimaan kesällä

Tasavallan presidentti on vahvistanut 14.4.2023 eduskunnan

2.3.2023 hyväksymän uuden

kirkkolain ja erillislait.

Uudesta kirkkolaista löytyvät muun muassa säännökset seurakunnan jäsenen osallistumisja vaikuttamismahdollisuuksista. Seurakunnan jäsenellä on oikeus osallistua seurakunnan toimintaan ja vaikuttaa päätöksentekoon.

– Kirkkovaltuuston tai seurakuntaneuvoston on pidettävä huolta monipuolisista osallistumisen ja vaikuttamisen mahdollisuuksista. Seurakunnan on myös tiedotettava, millä tavoin päätösten valmisteluun voi osallistua ja vaikuttaa, kertoo kirkko-

JULIUS JANSSON/LEHTIKUVA

Tapiola sai nimensä nimikilpailussa vuonna 1953.

TEKSTI HANNA ANTILA KUVAT JOONAS VOHLAKARI

neuvos Pirkko Pihlaja

Osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia voidaan edistää järjestämällä keskustelu- ja kuulemistilaisuuksia ja selvittämällä seurakunnan jäsenten mielipiteitä ennen päätöksentekoa. Seurakunnan pitää ilmoittaa aloitteen tehneelle seurakunnan jäsenelle, mihin toimenpiteisiin se on ryhtynyt aloitteen johdosta.

Uutena asiana kirkkojärjestykseen tulee pykälä nuorten vaikuttajaryhmistä. ”Nuorten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien varmistamiseksi seurakunnan on asetettava

nuorten vaikuttajaryhmä ja huolehdittava sen toimintaedellytyksistä.”

Kirkolliskokous hyväksyi kirkkojärjestyksen 11.11.2021. Uusi kirkkolainsäädäntö tulee voimaan 1.7.2023.

Toiminta ukrainalaisten hyväksi palkittiin

Suomen Ekumeeninen Neuvosto (SEN) huomioi Ekumeeninen teko 2022 -tunnustuksella toimia Ukrainan sodasta kärsivien auttamiseksi. Seurakunnis-

tua esimerkiksi tapahtumien suunnitteluun.

– Meiltä on myös kysytty, halutaanko tulla mukaan järjestämään tapahtumia, mikä on tosi kiva, nuorten hallituksen jäsen Peppi Lepola, 16, kertoo.

Jos asia vaatii, nuorten hallituksen puheenjohtaja voi viedä nuorten viestiä eteenpäin seurakunnan työntekijöille tai luottamushenkilöille.

Lukiota käyvä Lepola tuli mukaan nuorten hallitukseen joulukuussa.

– Haluan vaikuttaa siihen, että nuorten ääntä kuunnellaan, meidät huomioidaan ja asiat tehdään meidän näköisiksi. Itse haluan vaikuttaa kirkossa sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöjen asemaan.

Lukiolaisilla päivät voivat olla pitkiä, mutta Lepola on kokenut, että nuorten hallituksessa toimimiselle löytyy aikaa. Ensi syksyksi on tosin tulossa tauko, sillä hän lähtee vaihto-oppilaaksi Kanadaan.

– Voi olla, että jatkan, kun tulen takaisin Suomeen. Katsotaan sitten, miltä tuntuu.

ESPOOSSA NUORTEN vaikuttajaryhmä on tällä hetkellä nimettynä vain Espoon ruotsinkielisessä seurakunnassa. Leppävaaran seurakunnan johtava nuorisotyönohjaaja Pasi Härkönen suhtautuu nuorten vaikuttajaryhmiin ja niiden pakollisuuteen skeptisesti. Hänen mukaansa kovinkaan moni nuori ei halua sitoutua vaikuttamiseen, siihen, että kokoonnutaan aina tiettyyn paikkaan tiettyyn aikaan.

Hänen mielestään ongelmana on myös se, että vaikuttajaryhmän kautta kuuluu vain pienen porukan ääni.

– Jos laki vaatii, kai tällaisia ryhmiä pitää sitten perustaa, mutta minusta se on kuolleena syntynyt

sa eri puolilla Suomea tehtiin viime vuonna paljon töitä Ukrainan sotaa pakenevien auttamiseksi. Esimerkkejä tällaisesta toiminnasta ovat diakoniatyö Mikkelissä ja rukoustapahtuma Helsingissä.

”Rukoile rauhaa Ukrainaan” -tilaisuus järjestettiin toisena pääsiäispäivänä 18.4.2022 Helsingin Senaatintorilla. Tilaisuudessa kuultiin eri kirkkokuntien edustajien puheenvuoroja ja rauhanrukouksia.

Pääkaupunkiseudulla rukoushetkiä Ukrainan ja rauhan puolesta järjestettiin myös muun

idea, Härkönen sanoo.

Tämä ei silti tarkoita, etteikö nuoria kuultaisi Leppävaarassakin. Härkösen mukaan nuorten ajatuksia kysytään kasvotusten ja somessa ja he pääsevät tekemään tapahtumista itsensä näköisiä.

– Meillä esimerkiksi toteutettiin Hoosianna-messu niin, että nuoret suunnittelivat sen ja siitä tuli heidän näköisensä. Nuorilta on kysytty myös somessa, millaisia kysymyksiä työhaastatteluun tuleville nuorisotyönohjaajaehdokkaille pitäisi esittää. Heiltä tuli oikein hyviä kysymyksiä.

SEURAKUNNAN TYÖNTEKIJÖIDEN pitää Härkösen mukaan olla nuorten parissa herkällä korvalla.

– Jos joku nuori sanoo puolikkaankin ajatuksen, että ”olisipa kiva, jos…”, siihen tartutaan ja kysytään, että mitä pitäisi tapahtua. Ei pidä tehdä vain sellaista, mikä olisi meidän työntekijöidemme mielestä hyvä.

Nina Voutilainen ja Kati Toivola tunnistavat sen, että monien nuorten on vaikea sitoutua pitkäjänteiseen toimintaan.

– Tunnistan ilmiön ja sitoutuminen voi tuntua vaikealta jos ajattelee, että vaikuttajaryhmissä vain istutaan kokouksissa ja ollaan vakavia. Sen pitäisi mennä niin, että vaikuttajaryhmään voi tulla katsomaan ja kokeilemaan, onko se oma juttu, Voutilainen sanoo.

Voutilaisen ja Toivolan mielestä uusi laki on hyvä juttu. Se voi herätellä erityisesti pienten paikkakuntien seurakuntia ottamaan nuoret paremmin huomioon. Kaikkialla on hyvä kiinnittää huomiota siihen, että nuoret huomiodaan kaikessa seurakunnan toiminnassa.

– Jos vaikuttajaryhmiä ei olisi, olisi isompi kynnys tuoda mielipiteitä esiin, Voutilainen sanoo. ■

muassa Olarin ja Tapiolan kirkoissa. Ekumeeninen teko -tunnustuksen kautta nostetaan esiin ekumeeninen aloite tai toimintamuoto. Tunnustus voidaan myöntää tapahtumalle, hankkeelle tai idealle.

Perheneuvojat vastaavat uudessa palvelussa

Kirkon perheneuvojat alkavat vastata ihmissuhteisiin liittyviin kysymyksiin Väestöliiton Hyvä kysymys -palvelun uudella palstalla.

Hyväkysymys.fi on kaikille avoin ja maksuton verkkopalvelu, josta saa tukea ja tietoa erilaisiin elämäntilanteisiin. Sivuston tavoitteena on, että jokainen avun tarvitsija voi saada tietoa ja tukea mahdollisimman varhain ja helposti, kun jokin asia askarruttaa omassa tai läheisen elämässä.

Jatkossa kirkon asiantuntijoiden tavoitteena on tarjota verkkopalvelussa muun muassa artikkeleita ajankohtaisista teemoista, videoita ja podcasteja sekä luentoja ja verkkokursseja.

Pasi Härkönen Leppävaaran seurakunnasta ajattelee, että nuoria voidaan kuulla myös muuten kuin vaikuttajaryhmiä perustamalla.

JOS VAIKUTTAJARYHMIÄ EI OLISI, OLISI ISOMPI KYNNYS TUODA MIELIPITEITÄ ESIIN. NINA VOUTILAINEN

Peppi Lepola kuuluu Herttoniemen seurakunnan nuorten hallitukseen.

Espoon tuomiokirkko seura kunta

Toimisto: Kirkkokatu 10, avoinna arkisin klo 9–15, p. 09 8050 3800, espoontuomiokirkkoseurakunta@ evl.fi

Osoitteet:

Espoon tuomiokirkko, Kirkkopuisto 5

Espoon tuomiokirkon seurakuntatalo, Kirkkoranta 2

Hvittorpin leirikeskus, Hvittorpintie

245, 02430 Masala

Auroran kappeli, Heiniemenpolku 1

Kalajärven kappeli, Ruskaniitty 3

Kauklahden kappeli, Kauppamäki 1

Kirkonkymppi, Kirkkokatu 10

Laaksolahden kappeli, Ylänkötie 16

Nupurin kappeli, Brobackantie 1-3

Suvelan kappeli, Kirstintie 24

Unelman kammari, Kaivomestarinkatu 8

Viherlaakson kappeli, Viherkalliontie 2

MESSUT ESPOON TUOMIOKIRKOSSA

Messu: ”Tarvitaanko aina sanoja?” su 14.5. klo 10. Liturgia ja

saarna Pirkko Nurminen, avustaa

Iida Rotko, urkuri Sheldon Ylioja, kanttori Marja-Liisa Talja. Lauluyhtye Res Mira. Kirkkokahvit.

Helatorstain juhlamessu to 18.5. klo 10. Liturgia ja saarna piispa

Kaisamari Hintikka, avustajina

hiippakunnan pappeja, urkuri Petri Koivusalo, kanttori Tiia Maria Saari. Messun yhteydessä toimitetaan uusien pappien ja diakonien virkaan vihkiminen.

Kaatuneitten muistopäivän kaksikielinen messu: ”Jaksanko odottaa – Kan jag vänta?” su 21.5. klo 10. Toimittajina Heidi Jäntti, Kirsi Muurimäki, avustaa Oiva

Hujanen, kanttorit Teemu Suominen ja Eeva-Liisa Malmgren. Messun jälkeen seppelten lasku haudoille. Juhlakahvit seurakuntatalolla.

Ikäihmisten kevätkirkko ja -kahvit ti 23.5. klo 12. Pappi Reetta

Ikonen, diakonit Sofia Ali ja Henrik

Tuohino, kanttori Teemu Suominen. Tied. 040 572 5344, 040 5130 862.

MESSUT KAPPELEILLA

Auroran kappeli

Messu su 21.5. klo 12. Koski, Häggblom. Kirkkokahvit.

Kalajärven kappeli

Messu su 14.5. klo 14. Rotko, Talja. Tiia Maria Saari, sopraano. Kirkkokahvit.

Kauklahden kappeli

Urdunkielinen messu pe 12.5. klo 18. Parvez Gill.

Kyläkirkko su 21.5. klo 12. Kunnamo, Ylioja. Kirkkokahvit.

Laaksolahden kappeli

Rauhaa ja syvyyttä -ehtoollishartaus to 11.5. klo 19. Ikonen.

Ikäihmisten juhlan messu la 20.5. klo 14. Ikonen, Koivusalo.

Nupurin kappeli

Lähde Suvivirren sunnuntaina pyhiinvaellukselle Nuuksioon

Petteri Soini, miksi osallistut Suvivirren sunnuntaina 4.6. pyhiinvaellukselle Espoossa?

– Löysin kuusi vuotta sitten kaupunkipyhiinvaellukset, ja niistä on tullut minulle henkireikä. Ne tarjoavat rauhoittumisen mahdollisuuden hektisen arjen keskelle. Silloin saan hiljentyä luonnon keskellä samanhenkisessä seurassa. Kokemukseni viime vuoden suvivirsipyhiinvaelluksesta oli niin hyvä, että haluan mennä sinne uudelleen. Miten tuon sunnuntain teema yhdistyy vaeltamiseen?

– Laulamme Suvivirren säkeistö kerrallaan taukopaikoilla. Välillä kuulemme aiheeseen liittyviä tekstejä, joita voi pohdiskella kävellessä. Suvivirteen syntyy uusi näkökulma, kun sitä lauletaan kesään heräävän luonnon keskellä. Viimevuotinen suvivirsipyhiinvaellus oli minulle syventävä kokemus.

Messu su 14.5. klo 12. Liiman, Haunio. Kirkkokahvit.

Suvelan kappeli

Colourful Christian Worship su 14.5. klo 15. Mathlin, Kujanpää, Ylioja. Pyhäkoulu. Kirkkokahvit. Ehtoollishartaus ti 16.5. klo 12. Malvaranta, Salonen, Talja. Messu su 21.5. klo 15. Koivusalo, Hujanen. Kirkkokahvit.

ESPOON TUOMIOKIRKKO

Avoinna ti–pe klo 10–17 ja la–su klo 10–18 hetkittäisiä poikkeuksia lukuun ottamatta.

PITÄJÄNTUPA

Aarteenetsijöiden miestenilta ma

22.5. klo 19. Ilkka Rytilahti: ”Jumalan kosketus”.

AURORAN KAPPELI

Kappelilounas ma ja to klo 11–13.

Hinta 2–5 e.

Päivän tunnussana ma ja kappelihartaus to klo 11–11.15.

Rukouspiiri ma 15.5. klo 18.30.

Raamattu-rukouspiiri ti 16.5. klo

18.30.

Kappeliklubi ke 24.5. klo 18. Kehi-

– Luonnossa liikkuessa mieli rauhoittuu ja voi mietiskellä yhtä jos toistakin asiaa, sanoo Petteri Soini, joka osallistuu kesäkuun alussa Suvivirsipyhiinvaellukselle.

Millaisessa maastossa kuljetaan?

– Metsässä ja polkuja pitkin. Siellä voi joutua esimerkiksi kiipeämään kaatuneen puunrungon yli. Normaalikuntoinen selviää kuuden kilometrin reitistä hyvin. Kannattaa varustautua paikoin kosteaan maastoon sopivilla jalkineilla ja säähän sopivalla vaatetuksella. Vesipullo ja eväät ovat tarpeen neljä tuntia kestävällä matkalla.

tysvammaisten kerho. Café Aurora ma–to klo 10–14.

KALAJÄRVEN KAPPELI

Rukousilta ke klo 18.30. Yhteisvastuukirpputori la 13.5. klo 11–14. Myy tarpeetonta tavaraa ja tee löytöjä! Pöytämaksu 15 e, pöytävaraus viim. 12.5.: virpi. sutelainen@evl.fi, 040 736 9315. Maksut käteisellä.

Eläkeläiskerho to 25.5. klo 13.

Tulossa: Kalajärven kappeli 25 vuotta -juhlamessu su 28.5. klo 14. Messun jälkeen rovasti Seppo Särkiniemi esittelee kappelin 25-vuotista historiaa. Kakkukahvit. Ympäristöteko! Huolehdimme lähiympäristön siisteydestä. Kappelilta saat lainaan roskankeräyspihdit, hanskat ja roskapussin.

KAUKLAHDEN KAPPELI

Hengellisen kirjallisuuden ryhmä to 11.5. klo 18. Juha Sankamo: ”Henkivallat”. Dos. Janne Nikkinen. Luovatkädet-käsityöryhmä ma 15.5. klo 13–15. Viron kielen ryhmä ma 15.5. klo 18.30.

Oletko osallistunut monelle pyhiinvaellukselle?

– Noin kymmenelle, ja ne ovat olleet lähialueella.

PAULA HUHTALA

Suvivirsipyhiinvaellus Nuuksiossa su 4.6. Lähtö klo 14 Velskolan kurssikeskuksen pysäköintialueelta, Vääräjärventie 2. Paluu noin klo 18. Ei ennakkoilmoittautumista. Tiedustelut Marianne Tiihonen, puh. 040 735 6575, marianne.tiihonen@evl.fi.

Kappelilounas ti klo 11–12.30. Hinta 2–4 e. Ennen lounasta kävellään yhdessä, lähtö klo 10 kappelin edestä.

Rukouspiiri ke 17.5. klo 18. Eläkeläiskerho ma 22.5. klo 13.

LAAKSOLAHDEN KAPPELI

Äänimaljarentoutus to 11.5. klo 18. ILM. pia.harkonen@evl.fi.

Ikäihmisten kerho ma 15.5. klo 13. Toivoa naisille -rukouspiiri ti 16.5. klo 18.30.

Tulossa: Kevätlaulajaiset su 28.5. klo 18. Laaksolahden lauluryhmä. Kakkukahvit.

SUVELAN KAPPELI

Päivärukous ma ja to klo 13–13.20.

Kappelilounas ti klo 12–13. Hinta 1,5–3,5 e.

Hiljaisuuden jooga ma 15.5. klo 18.15–19.15. Maksuton. Tied. ja ILM. heli.vesanen@evl.fi, 040 552 8924. Käsityöpiiri ti 16.5. klo 10–12.

Eläkeläiskerhot: Teräskukat to 11.5. ja 25.5. klo 13. Ilonpilkahduksia-ryhmä ti 16.5. klo 13. Naisten raamattupiiri su 21.5. klo 16.30.

Safkaa ja seuraa: Laitetaan hyvä kiertämään ke 24.5. klo 17–20. Tuo vaihtopöytään ehjää vaatetta & tavaraa, ota mukaan muiden tuomaa. Klo 17 rastirata lapsille ja aikuisille, pikkukirkko, laululeikkejä, hiljaisuuden huone, vanhempien oma hetki, jonka aikana lapsiparkki. Ilta-ateria tarjolla klo 17–18.30; hinta 1–2 e. Tule yksin tai koko perheellä!

Tulossa: Kevätkirppari Suvelassa la 27.5. klo 10–14. Varaa myyntipöytä, Ks. kappelin nettisivulta ja FB Suvelan kappeli.

VIHERLAAKSON KAPPELI

Kappelilounas ti klo 12–13. Hinta 2–4 e.

Ikäihmisten kerho ke 10.5. klo 13. Viherlaaksopäivän iltakonsertti: Mustarastas (Trio) ti 16.5. klo 19.30. Vapaa pääsy, Ks. Musiikki-palsta. Avoin raamattupiiri ke klo 18. Tule laulamaan! ke 24.5. klo 13.30–15. Toivevirsiä yhteislauluna.

KIRPPUTORI-KAHVILA

Unelman kammari ma klo 11–15 ja to klo 11–16. Os. Kaivomestarinkatu

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 12.–26.5.

8. Otetaan vastaan hyväkuntoisia vaatteita ja kodin pientavaraa. Tied. eeva.einola@evl.fi.

SUOMEA JA KAHVIA -KIELIKAHVILA

Finnish Language and Coffee ma

15.5. ja 22.5. klo 10–11.30 Suvelan kappeli. Sinulle, joka puhut ainakin vähän suomea. Avoin keskusteluryhmä. Kahvia, teetä ja pieni välipala.

KOKKAILLAAN KIMPASSA

”Suomen suven herkkuja” ravintola- ja catering alan ammattilaisen Tiina Tannisen ohjauksessa ke 7.6. klo 17.30–20.30 Pitäjäntuvassa. Illan päätteeksi aterioimme yhdessä. Hinta 15 e/hlö. Tied. ja ILM. kristiina.hannula@evl.fi, 040 547 4146.

SYKSYN MUSKARIRYHMÄT

Touhutaan, taputetaan ja taiteillaan – loruillaan, liikutaan ja lauletaan! Haku muskariin 20.5. asti. Ryhmiä 3 kk vauvoista 6-vuotiaisiin, myös sisarusryhmiä. ILM. www.espoonseurakunnat.fi. Jos haluat kysyä muskareista: heli. vapaakallio@evl.fi, taija.karppinen@evl.fi.

KESÄINEN

KARUSELLIPERHEKERHO

Tervetuloa nauttimaan kesäpäivistä, kaiken ikäisille lapsille perheineen!

Espoon tuomiokirkon srk-talo: 5.6., 7.6., 12.6. ja 14.6. klo 9.30–12.30. Tarjolla kahvi/mehu ja voileipä, hinta 1,5 e/aik. Ei ennakkoilmoittautumista.

Viherlaakson kappeli: 6.6., 8.6., 13.6. ja 15.6. klo 9.30–12.30. ILM. lounaalle hintaan 1,5 e/lapsi ja 3 e / aik. (vkolle 23 ti 30.5. ja vkolle 24 ti 6.6. mennessä): marika.laakkonen@evl.fi.

LAPSET JA PERHEET

Perhekerhot & -kahvilat, Ks. www. espoonseurakunnat.fi/tulemukaan/lapsille-ja-lapsiperheille. Perhepyhäkoululeiri 11.–13.8. Hvittorp. Omaa ohjelmaa aikuisille ja lapsille. Hinta on 25–50 e, mahdollisuus maksuvapautukseen. ILM. 27.5. asti: www.espoonseurakunnat.fi. Tied. 050 432 7501 ja 050 432 9315.

Muksulle päiväkerhopaikka syksyksi. Kysy vapaita paikkoja: aila.pihlajavesi@evl.fi.

KUMMIPÄIVÄ

Su 4.6. kummille ja kummilapselle on tarjolla kivaa tekemistä: Leffanäytös ”Kolme iloista rosvoa” Kino Tapiolassa, vierailu luontokeskus Haltiassa sekä Seikkailupuisto Huipun verkkoseikkailu. Ks. hakusanalla ”kummipäivä” osoitteesta www.espoonseurakunnat.fi ja ilmoittaudu mukaan!

PARISUHDE JA

VANHEMMUUS

Keskusteluapua, tiedustelut, ilmoittautumiset ja maksuvapautukset: Perhetyönohjaajat kirsi. kanerva@evl.fi, 050 511 0165 ja kristiina.hannula@evl.fi, 040 547 4146.

Vanhemmuuden ensiaskeleet: Ti

16.5. ”Valmistautuminen vanhemmuuteen” ja ti 23.5. ”Voimavarat ja jaksaminen” klo 17.30–19 Espoon keskuksen Perhekeskus, os. Kamreerintie 6. Tied. 050 432 9315, janina.oikarinen@evl.fi.

Parista perheeksi-ilta perhevalmennus to 25.5. klo 17–18.30 Espoon keskuksen Perhekeskus, os. Kamreerintie 6. www.espoonseurakunnat.fi/ tule-mukaan/aikuiset/parisuhde

TALKOOLAISEKSI?

SyysMatin Markkinat järjestetään la–su 16.–17.9. Espoon tuomiokirkonmäellä. Tulisitko tänä vuonna talkoolaiseksi? Ilmoittaudu mukaan: www.espoonseurakunnat.fi/syysmatinmarkkinat.

MATKA ISRAELIIN

20.–28.10. Tied. ja ILM. hannu. maenpaa@evl.fi, 040 513 0861 tai marja.malvaranta@evl.fi, 040 531 1040.

YHTEYS DIAKONIATYÖNTEKIJÄÄN

Tukea vaikeassa elämäntilanteessa. Ota yhteyttä alueesi diakoniatyöntekijään:

Auroran alue: 040 7636599. Espoon keskus ja Suvela: 040

5311037, 050 438 0189 tai 040 547

1861.

Pohjois-Espoo: 040 736 9315.

Länsi-Espoo: 050 438 0176 tai 040 513 0862.

Viherlaaksolahden alue: 040 572 5344.

www.espoonseurakunnat.fi/apuaja-tukea.

ÄLÄ JÄÄ YKSIN!

Silta – paikka pysähtyä huojentamaan huolia Suvelan kappelissa. Ajanvaraukset: kirsi.kanerva@evl. fi, 050 511 0165.

Papin puhelin joka päivä klo 9–21, 09 8050 3501.

SOMESSA JA VERKOSSA

Olemme toistemme arjessa vahvasti läsnä. Seuraa meitä! Facebook.com/EspoonTuomiokirkkoseurakunta/ Instagram: @espoontuomiokirkkoseurakunta

Espoonlahden seurakunta

Toimisto: puhelinpalvelu ma-pe klo 9–12

p. 09 8050 6000, espoonlahdenseurakunta@evl.fi

www.espoonseurakunnat.fi – Seurakunnat – Espoonlahti

Nuoret: www.sodesode.fi

Facebook: Espoonlahden seurakunta, Espoonlahden seurakunnan lapset ja perheet

Instagram: diakoniaespoonlahti, enkelinsuojassa, sodesta, kirkkoespoossa

Toimipisteet:

Espoonlahden kirkko, Kipparinkatu 8 Soukan kappeli, Soukankuja 3 Mäntykappeli, Mäntytie 27 Kaskikappeli, Kaskipiha 5 Sode, Soukantie 13

Aukioloajat: Espoonlahden kirkko ma–to klo 8.30–18, pe 8–15, la toiminnan mukaan ja su 10–18. Soukan kappeli ma–pe 9–15, la–su toiminnan mukaan.

Kaikki toiminta ja ajankohtaiset tiedot verkossa: espoonseurakunnat.fi/espoonlahden-seurakunta.

MESSUT

Messu su 14.5. klo 11 kirkko. Olli, Rautio.

Yhteisömessu su 14.5. klo 16 kirkko. Etkot klo 15.30. Pyhäkoulu. Keittoruokailu.

Hiljaisuuden messu su 14.5. klo 17 Soukan kappeli. Lindberg, musiikki Gregory Pass.

Helatorstain messu to 18.5. klo 11 kirkko. Sinervo, Lindberg, Ojala. Kalliokirkko to 18.5. klo 16 kirkon pihalla. Sateen sattuessa kirkkosalissa. Huttunen, Puukko.

Messu su 21.5. klo 11 kirkko. Santaharju, Ojala. Mukana rippikoululaisia.

Yhteisömessu su 21.5. klo 16 kirkko. Etkot klo 15.30. Pyhäkoulu. Keittoruokailu.

Iltamessu su 21.5. klo 17 Soukan kappeli. Haarlaa, Puukko. Messu su 28.5. klo 11 kirkko. Turtiainen, Lehti, Puukko, Ojala, Paulasaari. Kirkkoherra Jouni Turtiaisen lähtösaarna. Kakkukahvit. Yhteisömessu su 28.5. klo 16 kirkko. Etkot klo 15.30. Pyhäkoulu. Keittoruokailu.

Hiljaisuuden messu su 28.5. klo 17 Soukan kappeli. Olli, Ojala, Gospelryhmä Nardus.

APUA JA TUKEA

Diakonian ajanvaraus arkisin klo 9–15 p. 050 583 6885. Pappi päivystää ma–pe klo 12–19 p. 050 432 8496. Ostaripastori/-diakoni to klo 13–15 kauppakeskus Lippulaiva. Papit ja diakonit vuoroviikoin.

SYÖDÄÄN YHDESSÄ

Diakonialounas ma ja to klo 12–13 kirkko, lipunmyynti klo 11.30–12.30.

Aikuiset 3 e. Brunssi tiistaisin klo 10–11.30 kirkko. Ruoka valmistetaan pääosin hävikkielintarvikkeista, tarjolla niin kauan kuin ruokaa riittää. Maksuton.

TAVATAAN TAAS!

Seurakuntakahvila ke klo 13–15

Leveys 87 mm korkeus 273 mm

S.7

Tiesitkö?

Mummun kanssa muskarissa

Espoossa muskareissa käy lähes 900 lasta viikoittain.

Paikka ensi syksyn ryhmään kannattaa varata nyt.

Eliel, 2,5 vuotta, tykkää erityisesti rumpujen soittamisesta. Hän kokeilee monenlaisia eri soittimia Tapiolan kirkon muskarissa, jonka hän pääsi aloittamaan vuoden vanhana äitinsä kanssa.

– Eliel viihtyy muskarissa erittäin hyvin. Hän tykkää leikkiä, laulaa ja lorutella, kertoo pojan isoäiti Kati Tuohimaa, joka kuljettaa Elielin nykyisin perjantaisin kirkolle.

Nuori mies käy päiväkotia neljänä päivänä viikossa, mutta perjantai on mummulapäivä. Se alkaa isoäidin ja lapsenlapsen yhteisellä harrastuksella.

– Tämä on ihanaa yhdessä olemista ja tekemistä. Samoja leikkilauluja lauleskellaan sitten mummulassakin.

ENSI SYKSYNÄ alkaviin Espoon seurakuntien muskareihin eli musiikkileikkikouluryhmiin ilmoittaudutaan parhaillaan. Muskareita on kaikissa Espoon suomenkielisissä seurakunnissa. Kaikkiaan niihin osallistuu lähes 900 lasta vanhempineen viikoittain.

Vauvaryhmissä lapsi käy muskarissa aikuisen kanssa. 2–5-vuotiaiden ryhmiin voi osallistua useamman tai yhden lapsen kanssa. Isompien lasten ryhmissä lapsi käy muskarissa yksin il-

man vanhempaa.

Tarjolla on myös kuorotoimintaa 5–8-vuotiaille muskari-ikäisille Tuomiokirkkoseurakunnassa, Leppävaarassa ja Tapiolassa. Kuoroja johtavat seurakuntien musiikin ammattilaiset ja ne ovat maksuttomia. Tuomiokirkkoseurakunnassa aloitetaan uutuutena 7–8-vuotiaiden lasten nokkahuiluryhmä ensi syksyä.

Espoonlahden kirkolla pidetään 5–6-vuotiaiden maksullinen taidemuskarikurssi.

Muskarit alkavat kokoontua syyskaudella viikoilla 33–34 ja kevätkaudella viikolla 2. Lukuvuodessa on 30 toimintaviikkoa, joista 2–4 kertaa voi olla esim. konsertti, juhla tai perhemessu. Lukukausi maksaa 75 euroa, josta saa sisarusalennusta. Myös maksuvapautusta on mahdollista hakea.

KATI TUOHIMAA ja Eliel aikovat jatkaa muskarissa käymistä jälleen ensi syksynä.

– Tapiolan kirkolle on helppo mennä lastenrattaiden kanssa. Ja on hauskaa, että muskariin ovat tervetulleita myös lasten isovanhemmat. ■

Muskari-ilmoittautuminen on käynnissä 20.5. saakka. Katso lisätietoa ja ilmoittautumisohjeet www.espoonseurakunnat.fi/muskarit.

kirkko. Tuotto lähetystyölle ja Naisten pankille. Kirpputori Toivon Tori to klo 12–18 ja la klo 11–15 os. Soukankaari 8 B. Aikuisten teatteriretki Vivamoon la 27.5. Bussi kirkolta klo 10.30. Takaisin kirkolla n. klo 17.45. Maksu 35 e bussissa käteisellä tai kortilla. Ilm. viim. pe 12.5. inkeri.oinonen@ evl.fi, 050 583 6883. Klo 12–13 ruokailu, kirpputori ja myymälä auki. Klo 15 Aurinkoranta-musiikkinäytelmä. Sään mukainen vaatetus, hyvät kengät. Näytelmä esitetään ulkona, siirrytään paikasta toiseen.

Espoonlahti Fellowship & Praise Party la 27.5. klo 17 Soukan kappeli. Kv. yhteysilta ja ylistysjuhla. Kohtaamista ruokailun, musiikin ja tanssin parissa. Yhteisvastuu-golf 25.8. Gumböle golf. Tapahtuman tuotot Yhteisvastuun hyväksi. Ilmoittaudu pelaamaan! Lisätiedot tapahtumasta: Hannu Niemelä p. 0500 414 602 tai Ari Lassila p. 040 512 1661.

MUSIIKKI

Jylla Ensemblen konsertti ke 24.5. klo 19 Soukan kappeli. Kuoro esittää Erkki Sipilän sovituksista koostuvan tulevan levynsä kappaleet. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e. Försommarkonsert med Kammarkören Novena pe 26.5. klo 19 Soukan kappeli. Kammarkören Novena sjunger in sommaren. Vapaa pääsy.

RUKOUS JA RAAMATTU

Raamattu- ja keskustelupiiri ma 15.5. klo 18 Kaskikappeli. Kaikenikäisten raamattupiiri ti klo 14 Kaskikappeli.

Toivoa Naisille ke 24.5. klo 13 Soukan kappeli.

RYHMIÄ JA PIIREJÄ

Posliininmaalausryhmä ma 15.5. klo 12 Soukan kappeli, pullakahvit

1,50 e.

Käsityökerho ma 29.5. asti klo

12.30 Soukan kappeli. Kahvi 1e. Opi suomea – Luetaan yhdessä ti klo 9.30 Soukan kappeli (naisille)

30.5. asti ja ke klo 17.30 kirkko (kaikille) 31.5. asti (ei 17.5.). Lapsen saa ottaa mukaan. Ilmainen. Lukupiiri ti 16.5. klo 18 kirkko.

Kirjana Juhani Karila, Pienen hauen pyydystys.

Teresa-piiri ti 30.5. asti klo 18 kirkko, parill. vkot. Tehdään käsitöitä myyjäisiin. Tuotto Naisten Pankille.

Vertaistukiryhmä raittiuteen ke klo 18.30–20 Soukan kappeli. Ryhmässä vertaisohjaaja. Gospel-lattarit naisille to 25.5. klo 18–19 ja klo 19–20 Soukan kappeli. Tanssitunteja latinogospelin tahtiin, 5 e/kerta, sekä Arkipyhis 5–10-vuotiaille klo 18–19 päiväkerhotilassa.

Meren ja taivaan välillä to 1.6. klo 13–15, parill. vkot. Meriemyssä,

(Merenkäynti 3). Keskusteluryhmä mielen hyvinvoinnin tueksi. Heprealaisia tansseja la klo 12.15–15.30 kirkko (ei 13.5.).

IKÄIHMISTEN KESÄKERHO

Ma 22.5, 29.5, 5.6, 12.6 ja 19.6 klo 10–11.30 kirkko. Ohjelmassa hartaus, kahvit (1,5 e) ja kesäistä ohjelmaa mukavan yhdessäolon merkeissä.

LAPSET JA LAPSIPERHEET

Perhe- ja vauvakerhot pyörivät keväällä normaalisti viikolle 21 asti. Perheiden kesäkahvila 5.6.–21.6. ma-to klo 9.30–12.30 kirkko Kesän vauvakerho/kahvila ma 5.6., 12.6. ja 19.6. klo 13.30–15 kirkko.

Leppävaaran seurakunta

Toimisto:

p. 09 8050 5000 arkisin klo 9–11, leppavaaranseurakunta@evl.fi facebook.com/leppavaaranseurakunta

youtube: Leppävaaran seurakunta @leppavaaransrk nuortensiipi.fi @nuortensiipi Lapset ja perheet minisiipi.fi FB & IG & YouTube @minisiipi

MESSUT JA

JUMALANPALVELUKSET

Leppävaaran kirkolla ja Karakappelissa on kirkkopussukoita omalle paikalle mukaan otettavaksi pienimmille messuvieraille. Kirkolta löytyy myös lastenpaikka. Messun jälkeen tarjolla kirkkokahvit ja -mehut. Tarkemmat messutiedot löytyvät verkosta osoitteesta espoonseurakunnat.fi/le/jumalanpalvelukset ja Leppävaaran seurakunnan Facebookista. Musiikkimessu kirkossa ja verkossa su 14.5. klo 11. Otce nas – Isä meidän.

Messun musiikkina Leos Janacekin (1854–1928) Otce nas (Isä meidän). Niall Chorell, tenori; Lily-Marlene Puusepp, harppu; Pauliina Hyry, urut; Leppävaaran Kirkon Kamarikuoro. Musiikin johto Kullervo Latvanen. Rissanen, T. Salo. Striimataan Leppävaaran seurakunta -YouTube-kanavalle.

Auttaako rukous? – messu su 14.5. klo 13 Karakappeli. Elämän monien kysymysten äärellä tarvitaan rukousta. Jeesus rukoili ja opetti Isä meidän -rukouksen. Rissanen, Noponen.

Venäjänkielinen iltakirkko ti 16. ja 23.5. klo 19.30 Uuttu.

Helatorstain messu to 18.5. klo 11 Leppävaaran kirkko. Musiikissa Olli-Pekka Tuomisalo, fagotti, Pauliina Hyry, urut. T. Salo, Alanne. Messu su 21.5. klo 11 Leppävaaran kirkko. Riparikesän isoset ja apparat siunataan tehtäviinsä. Messua

TEKSTI ULLA LÖTJÖNEN KUVA ESKO JÄMSÄ

– Eliel on innokas muskarilainen, kertoo Kati Tuohimaa.

toteuttamassa papit Emilia Kallioniemi ja Arto Vallivirta nuorisotyön väen ja isosleiriläisten kanssa.

Musiikissa laulajia ja soittajia kanttori Outin kanssa.

Henki kulkee – Helluntain messu su 28.5. klo 11 Leppävaaran Kirkko.

Armon ja totuuden Henkeä helluntaina kohtaamassa papit Raunu ja Vallivirta ja kanttori Latvanen. Messu su 28.5. klo 13 Karakappeli. Synttärijuhlaa ja Pyhää Henkeä. Helluntain messun liturgina Kaisa Yletyinen ja kanttorina Pauliina Hyry.

International Lutheran Worship Service 28.5. klo 17 Karakappeli.

ARKI-ILLAN MESSU

Lyhyt messu arjen keskellä to klo 17 Leppävaaran kirkossa. Tule mukaan kotimatkalla, ennen harrastusta, työpäivän päätteeksi. Kesto n. 20 min. Viimeinen kerta ennen kesää to 25.5.

LAPSILLE JA PERHEILLE

Lasten toiminta Facebookissa: minisiipi.fi, FB & IG & YouTube: @ minisiipi.

Kirkon perhekahvila ti klo 9

Leppävaaran kirkko.

Kirkon vauvakerho ti klo 13 Leppävaaran kirkko.

Karakappelin perhekahvila ke klo 9 Karakappeli.

Uutun perhekahvila to klo 9

Uuttu.

Karakappelin vauvakerho to klo 13 Karakappeli.

LASTEN AAMUPÄIVÄ

KARAKAPPELILLA

La 27.5. klo 10–12 Karakappeli. Askartelua ja puuhaa lapsille ja perheille. Klo 10.30 lastenmusiikkikonsertti. Jäätelö- ja mehutarjoilu.

Tapahtuma on maksuton ja suunniteltu erityisesti alle kouluikäisille lapsille.

MUSKARIIN!

Muskari-ilmoittautuminen syksylle 2023 jatkuu 20.5. saakka: espoonseurakunnat.fi/muskarit.

NAISTEN KESÄSAUNAT

Saunat lämpiävät ma 5.6., 19.6. ja 7.8. klo 18–21 Hilan leirikeskuksen rantasaunassa. Nautimme lämpöisestä saunasta, virkistävästä vedestä, iltapalasta, yhteisestä hiljentymisestä sekä keskustelusta ja mukavasta yhdessäolosta. Lähde mukaan ja ota ystäväsikin! Tied. ja ilm. viim. 31.5.: Eliisa Lassila, 040 715 9250 (myös tekstiviesti).

RYHMIÄ AIKUISILLE

Kaikki aikuisten ryhmät löydät netistä: espoonseurakunnat.fi/ tule-mukaan/aikuiset/ryhmat.

Kansainvälinen TZ-kuoro ti klo 18 Uuttu. Lauletaan yhdessä eri kielillä. Tied. Vadim Rozhnovskiy, 050 563 5905, vadim.rozhnovskiy@evl. fi.

PäiväRaamattupiiri to klo 14 Karakappeli. Peruttu 11.5.

Äiti Teresa -piiri to klo 11 Karakappeli. Kevätkauden viim. kerta to 25.5.

Lähetyspiiri ti 16.5. klo 13 Leppävaaran kirkko.

Runopiiri ti 16.5. klo 18 Karakappeli.

Etsivä löytää -keskusteluryhmä ti 16.5. klo 13 Raitin Pysäkillä, Konstaapelinkatu 1.

Raamattupiiri ma 15.5. ja 22.5. klo 18 Leppävaaran kirkko.

Uutun Raamattupiiri ma 15.5. ja 22.5. klo 18.15 Uuttu.

Raamattu-, rukous- ja ylistyspiiri ke klo 18.30 Karakappeli.

Varttuneen väen avoin kahvila

Leppävaaran kirkon srk-salissa parill. viikkojen ma klo 13–14.

Varttuneen väen kerhot: Karakappeli ti klo 13–14.30. Leppävaaran elä ja asu -keskus pe klo 13–14.30.

KEVÄTKONSERTTI JA

YHTEISLAULUA

La 13.5. klo 16 Karakappeli, Karakalliontie 12. Vuokko Saariahon lauluoppilaat. Kimmo Ruotsala, piano. Vap.eht. ohjelma- ja kahvimaksu Yhteisvastuukeräyksen hyväksi.

KUOROJEN KEVÄTKONSERTTI

Su 21.5. klo 14 Leppävaaran kirkko. Inkeroisen serkkukuoron ja Leppävaaran Kirkon Kamarikuoron yhteinen kevätkonsertti. Kuoroja johtavat Hannu Inkeroinen ja Kullervo Latvanen. Vapaa pääsy.

KEVÄINEN

HELLUNTAIKONSERTTI

Rakkaani puutarhassa su 28.5. klo 13 Leppävaaran kirkko. Esiintyjät: Tiia Maria Saari, laulu, ja HannaMari Zinovjev, piano. Vapaa pääsy. Ohjelmamaksulla tuetaan Ukrainan lapsia, esimerkiksi koulujen rakentamista.

APUA JA TUKEA

Diakonian palveluaika ma klo

10–12 p. 09 8050 5522 ja 050 432 9318. Muuna aikana voit varata ajan suoraan diakoniatyöntekijöiltä sähköpostitse osoitteesta leppavaaran.diakonia@evl.fi tai netissä: asiointi.espoonseurakunnat.fi.

Diakonialounaat Leppävaaran kirkolla ti ja to klo 11.30–12.30.

Hinta 3 e.

Olarin seurakunta

Toimisto: Olarin kirkko, p. 09 8050 7000, (puhelinpalvelu klo 9–15), olarinseurakunta@evl.fi

Facebook: Olarin seurakunta, Chapple Iso Omena, Olarin seurakunnan lapset ja perheet

Instagram: @chappleisoomena @ chapplenuoret

Youtube: Olarin seurakunta

Olarin kirkko: Rälssitilankuja 1

MESSU

Kirkon päivämessu pyritään suoratoistamaan: youtube.com/Olarinsrk. Jos et halua näkyä videokuvassa, valitse paikkasi kirkkosalin takaosasta. Ehtoollista vietettäessä kuvataan alttarialuetta.

Olarin kirkko: Su 14.5. klo 10. Maritta Hartikainen, Antti Kruus, Mikko Niinikoski.

Helatorstai 18.5. klo 10. Antti Kruus, Maritta Hartikainen, Päivi Hakomäki.

Su 21.5. klo 10. Jarmo Jussila, Antti Hirsto, Mikko Niinikoski.

Olarin kappeli: Su 14.5. klo 12. Antti Kruus, Mikko Niinikoski. Matinkappeli: Su 14.5. klo 12. Annamari Lehtinen, Sari Rautio. Su 21.5. klo 12. Tapio Suontakanen, Sanna Franssila, Olarin seniorilaulajat.

Chapple, Iso Omena: Risteys joka to klo 19, tuulahdus nykyaikaista musiikkia ja ikiaikaista sanomaa. Etkot, jossa tarjolla pientä purtavaa klo 17.30–18.30. Voit myös tulla toteuttamaan messua. 11.5. Juha Virta, 18.5. Juha Virta, 25.5. Antti Hirsto. Musiikki: Risteysbändi. Seuraa meitä Instagramissa @ risteys.

SIIONINVIRSISEURAT

Ke 17.5. klo 18 Matinkappeli. Kahvit 18, seurat 18.30. Siionin virsiä ja puheita: Anu Rask, Hans Christian Daniel, Antti Hirsto.

TYHJÄN SYLIN KIRKKOHETKI

Tyhjää syliä sureville la 13.5. klo 19 Olarin kirkko. Tyhjän sylin kirkkohetki kutsuu erityisesti lapsettomia, lapsen menettäneitä tai muusta syystä tyhjää syliä surevia yhteiseen tilaisuuteen saamaan lohtua. Kirkkohetken jälkeen mahdollisuus jäädä iltateelle ja juttelemaan.

DIASPORATYÖTÄ

ATEENASSA

Nimikkolähettimme Faisal ja Bella Masih kertovat työstään pakolaisten parissa. Su 21.5. messu Matinkappelilla klo 12 jonka jälkeen kirkkokahvit ja lähetystilaisuus alkaa n. klo 13.15.

PARISTA PERHEEKSI

Perhevalmennusilta ensimmäistä lasta odottaville pareille to 25.5. klo 17–19 Matinkappeli. Aiheina mm. lapsen syntymän vaikutus parisuhteeseen, myönteisen vuorovaikutuksen merkitys sekä yhteisen perhekulttuurin luominen. Esittelyssä seurakunnan ja alueen muiden toimijoiden järjestämää toimintaa perheille. Illan päätteeksi on mahdollisuus lyhyeen infoon, jossa kerrotaan nimen antamiseen liittyvistä käytännöistä ja kasteen järjestämisestä sekä kummeista. Iltoihin voi osallistua myös vauvan

Lue lisää Yhteiset-palstalta.

syntymän jälkeen.

KUMMIN KAA -PERHEMESSU JA -TAPAHTUMA

Musiikkia, iloa, riemua, puuhaa lapsille, perheille ja kummeille su 4.6. klo 16 Olarin kirkko. Musiikintäyteinen messu klo 16 jonka jälkeen n. klo 16.30 alkaen temppurata, talutusratsastusta aaseilla, paijattavia lampaita, päivällistä, aistihuone vauvoille, ilmapalloja, korttipaja ym. puuhaa. Pikku-Päkä ja Aina-aasi seikkailevat myös kirkonmäellä. Vapaaehtoisen

tapahtumamaksun Yhteisvastuukeräykselle voi maksaa käteisellä tai kortilla.

AIKUISTEN RYHMIÄ

Lukupiiri to 11.5. klo 14–15.30

Matinkappelin takkahuoneessa. Venla Hiidensalo: Suruttomat. Tiedustelut: 050 353 8398 tai leena. lenkkeri@gmail.com.

Opi digitaitoja Kirkonmäkikahvilassa. Yhteisöllinen Digitaidot- peli Olarin kirkko 15.5. klo 11–12.30

Yhdessä pelaaminen on mukava tapa tutustua älypuhelimeen tai tablettiin ja digitaalisiin palveluihin. Lisätiedot diakoniatyöntekijä

Minna Martiskainen 050 330 7129.

DIAKONIATYÖ

Diakoniapäivystys ti klo 10–12, 050 4329 368 tai sähköpostilla diakoniatyöntekijöille. Contact

20.5.

deacon on Tuesdays 10–12 by phone 050 4329368 or via email. Diakonialounas/Community lunch

Olarin kappeli to klo 12–13. myynti klo 11.45–12.30. Mukaan tasaraha. Tuesdays in Matinkappeli, 12–13. Thursdays at Olari Chapel, 12–13. Tickets at 11.45–12.30. Please, use the exact amount.

Hinta/Fee 3 e. Minikirppis ti klo 10–12 Matinkappeli. Tule tekemään löytöjä pikku rahalla lähetystyön hyväksi!

Tapiolan seurakunta

Tapiolan kirkko: ma–to klo 8–20, pe klo 8–17, la toiminnan mukaan ja su klo 8–14.

Toimisto: ma–pe klo 9–11, p. 09 8050 4000, tapiolanseurakunta@evl.fi

Osoitteet:

Tapiolan kirkko, Kirkkopolku 6

Otaniemen kappeli, Jämeräntaival 8

Ajankohtaiset tiedot: espoonseurakunnat.fi tai vahtimestari, p. 09

8050 4460 tai Papin puhelin, 09

8050 4900 joka päivä klo 9–21.

MESSUT JA HARTAUDET

TAPIOLAN KIRKOSSA

Sateenkaarimessu – Regnbågsmässä pe 12.5. klo 18 Tapiolan kirkko. Kaksikielisen (suomi–ruot-

si) messun toteutuksessa mukana Tapiolan seurakunta, Esbo svenska församling ja Espoon seurakuntien sateenkaaritoiminnan yhteyshenkilöt.

Messu su 14.5. klo 10 Tapiolan kirkko. Paananen, Sainio ja Jurmu. Kirkkokahvit. Helatorstain messu amfilla to 18.5. klo 11 Espoon kulttuurikeskus. Karinen, Paananen ja Malkamäki. Kristuksen taivaaseenastumisen messu. Candomino-kuoro, joht. Esko Kallio. Huonolla säällä Tapiolan kirkossa.

Messu su 21.5. klo 10 Tapiolan kirkko. Airaksinen, Jokivuori. Kirkkokahvit.

Anglikaaninen messu englannin kielellä su 21.5. klo 12.30, Tapiolan kirkko, tila Kaipuu. Kaiken kansan kevätkirkko ke 24.5. klo 13. Koivisto, Hero, Jurmu ja Jokiranta. Keväisiä virsiä, Suvivirsi, Raamatun sanaa ja ehtoollinen sekä kirkkokahvit.

ke klo 8. Messun jälkeen kirkkokahvit ja aamupuuro

KESKIPÄIVÄN RUKOUS verkossa Tapiolan seurakunnan Facebook-sivulla.

avoinna ma klo 12–19 ja ti–to klo 12–16 Tapiolan kirkko. Kahvilan tuotto KUA:n kautta Syyriaan. Suljettu helatorstaina

to 11.5. klo 11.30–13.30. MobilePay, korttimaksu tai käteismaksu tasarahalla lippaaseen YV-keräyksen, KUA:n tai Tapiolan seurakunnan lähetystyön hyväksi. Hinta 5 e aikuiset, lapset 2 e, alle 3-v. ilmainen. L, G. Leipä, leikkeleet, kahvi, tee, mehu, pulla ja keksi sisältyvät hintaan. Huom! Kevätkauden viimeinen keittolounas.

RUKOUS- JA LAULUILTA

Teemoina rukous, kiitos ja ylistys ti 23.5. klo 18 Tapiolan kirkko. Rukousta omien aiheiden, Tapiolan ja Espoon puolesta. Mahdollisuus siunaamiseen ja kahdenkeskiseen rukoukseen. Mukana Kristiina Larjava, seurakuntalaisia ja musiikkiryhmä. Iltatee kirkon kahvila Valossa alk. klo 17.30.

SUVIVIRSIPYHIINVAELLUS

Su 4.6. klo 14–18 Velskolan kurssikeskuksen parkkipaikka. Polkuja pitkin rauhallisesti n. 6 km. Matkalla laulu- ja rukoushetkiä. Omat eväät. Tiedustelut Marianne Tiihonen, puh. 040 735 6575, marianne. tiihonen@evl.fi.

KANSAINVÄLINEN

OLOHUONE

Joka ke klo 17–19 Kahvila Valossa. Teetä ja pientä purtavaa tarjolla.

KRISTILLINEN MEDITAATIO

The World Community for Christian Meditation -perinteen mukaista meditaatioita to 11.5., ja 25.5. klo 19 Tapiolan kirkko. Ei edellytä aiempaa kokemusta. Ei edellytä ilmoittautumista ja sitoutumista.

AVOIN RAAMATTUPIIRI

Tapiolan kirkolla ke 24.5. klo

18.30–20. Tied. Merja Tarhio, 040 544 4257.

MIESTEN RAAMATTUPIIRI

Tiistaina 16.05. klo 18.30 tila Kaipuu, Tapiolan kirkko.

LAPSILLE JA PERHEILLE

Pyhäkoulu sunnuntaisin messun aikana klo 10 Tapiolan kirkon

Ilo-tilassa. Alle 4-v. aikuisen kanssa. Laajalahden perhekerho pe 12.5. klo 9.30 Kirvuntie 16, kerhotila. Vapaata leikkiä ja jutustelua, hartaus- ja lauluhetki, tarjoilu. Mukana lastenohjaaja Kaisa Puranen. Perhekerho ma 15.5. klo 9–11.30

Tapiolan kirkko. Perhekahvila ti 16.5. klo 9–11.30

Tapiolan kirkko.

Iltaperhekerho ke 17.5. klo 16.30–18.30 Tapiolan kirkko. Kevätjuhla. Tavataan muita perheitä, leikitään, lauletaan ja syödään yhdessä. Tervetuloa koko perhe!

Kummipäivä su 4.6. Tapiolan seurakunta tarjoaa kummeille ja kummilapsille ilmaisen leffanäytöksen: Kolme iloista rosvoa (ikäraja S, elokuvan kesto 1 h 19 min)

Kino Tapiolassa, Mäntyviita 2 klo 11.30. Leffaherkut omakustanteisesti Kino Tapiolasta. Ilm. 8.–22.5. espoonseurakunnat.fi/kummipaiva.

MUSKARIIN!

Muskari-ilmoittautuminen syksylle 2023 jatkuu 20.5. saakka: espoonseurakunnat.fi/muskarit.

BLESS. -ILLAT

Bless. – nuorten aikuisten ilta on yhteisö, joka kokoontuu su 14.5. ja 28.5. klo 17.30–20 Tapiolan kirkolla. Musiikkia, ylistystä, rukousta, Raamattua, rentoa yhdessäoloa sekä pientä iltapalaa. Tule sellaisena kuin olet! Voit tulla myös suunnittelemaan ja toteuttamaan iltoja yhdessä. IG @blessillat. #JesusBlessThisMess.

ÄLÄ JÄÄ YKSIN

Papin puhelin joka päivä klo 9–21, 09 8050 4900.

Diakonian ajanvaraus ja neuvonta ti ja to klo 9–11, p. 09 8050 4400, diakonia.tapiola@evl.fi. Keskusteluapua perhetyöntekijä, Solmu-parineuvoja, sielunhoitoterapeutti Kristiina Larjava, p. 050 358 1064 tai kristiina.larjava@evl.fi.

Kauniaisten suomalainen seurakunta

Seurakuntatoimisto: Kavallintie 3, ma–ti 10–14, ke 12–14, to 10–16, lisäksi perjantaisin 10-14 puhelimitse ja sähköisesti p. 050 500 9000 kauniaisten.suom.srk@evl.fi

Osoitteet: Kauniaisten kirkko, Kavallintie 3 Sebastos, Kauniaistentie 11

RUKOUSTA JA RAAMATUN LUKUA PÄIVÄLLÄ

To 11.5. ja 25.5. klo 14–15.30 kirkolla alatakkahuoneessa. Ohj. Kari Mattila ja Ritva Kallio.

MESSU KLO 10 KIRKOSSA JA KIRKKOKAHVIT

Su 14.5. klo 10 saarna Anna-Kaisa Tuomi, liturgia Kari Kuula, kanttori Lasse Mäki. Helatorstain messu to 18.5. klo 10 Kari Kuula ja kanttori Lasse Mäki. Su 21.5. klo 10 kaksikielinen jumalanpalvelus, Anna-Kaisa Tuomi ja Jona Granlund, kanttori Heli Peitsalo. Ei kirkkokahveja. Jumalanpalveluksen jälkeen kaatuneitten päivän seppeltenlasku Kauniaisten hautausmaalla.

ILON RYHMÄ

Tiistaisin klo 15 kaksikielinen mielenterveysryhmä 23.5. asti Sebastoksen toimitilassa.

RUKOUSTA JA RAAMATUN LUKUA

Ma 15.5. ja 29.5. klo 18.30–20.30 Sebastoksessa. Ohj. Kari Mattila ja Ritva Kallio.

MONIKULTTUURISET PERHEET -RYHMÄ

Joka toinen lauantai (13.5., 27.5. ja 10.6.) klo 10–12.Sebastoksen toimitilassa, os. Kauniaistentie 11 (kirjaston viereinen kerrostalo). Ohj. Milena Raitmaa, laillistettu psykologi p. 0400 196 634. Ilmoittautumiset etukäteen sähköpostilla yilcedmilena@yahoo.es.

AVOIN PERHEKERHO

Ma 15.5. klo 9.30–11. Grillataan kirkon leikkipuistossa.

ACCABELLA-KUORON 15 VUOTISJUHLAKONSERTTI

”SYDÄMEN PUHETTA”

Su 14.5. klo 18 Kauniaisten kirkossa, joht. Teija Palolahti. Mukana myös Jiri Kuronen/piano, Heikki Pohto/huilu, Tiro Rohkimainen/ kitara ja basso, Joel Saikkonen/ lyömäsoittimet. Vapaa pääsy. Ohjelma 10 e Yhteisvastuukeräyksen hyväksi.

MARTAT JA MARIAT

Torstaina 25.5 klo 12 kansainvälisen työn ja lähetyksen ryhmä kirkolla.

GRANIPÄIVÄ

To 25.5. klo 17 alkaen seurakunta

mukana Granipäivässä Kauniaisten keskustassa.

GRANIPÄIVÄN KONSERTTI

To 25.5. klo 19.30 Kauniaisten kirkossa, Jussi Syrén & The Groundbreakers. Vapaa pääsy.

KESÄRETKI PERHEILLE

KORKEASAAREEN MA 5.6. Ilmoittautuminen kauniaisten. suom.srk@evl.fi viimeistään 26.5.

Esbo svenska församling

Kansli: Kyrktian, Kyrkogatan 10, vardagar kl. 9–13 per telefon och epost. Öppet för besök må och to kl. 9-13, tfn 09 8050 3000 esbosvenskaforsamling@evl.fi

H ÖGMÄSSOR

Hagalunds kyrka fr 12.5 kl. 18. Tvåspråkig regnbågsmässa. Jäntti, Iivanainen, samt Anu Ristimäki, Karin Airaksinen, Riikka Hatakka från Tapiolan seurakunta. Kvällste. Esbo domkyrka sö 14.5 kl. 12.15. Mässa med små och stora på mors dag. Jäntti, Brunell, Kronlund. Esbo domkyrka to 18.5 kl. 12.15. Utegudstjänst på Kristi himmelsfärdsdag och välsignelse av nyanställda i församlingen. Sironen,

Elämänkaari

Ertman, Sandberg, Kronlund, Malmgren. Kyrkkaffe utomhus. Esbo domkyrka sö 21.5. Tvåspråkig mässa på de stupades dag. Jäntti, Malmgren.

Olars kyrka sö 21.5 kl. 17. Mässa med lovsånger. Ertman, Kronlund. Kvällste.

Olars kyrka on 24.5 kl. 19. Ungdomsmässa. Kanckos, Brunell.

B ARN OCH FAMILJ

Familjeklubbar: Fredagar kl. 9.30 familjeklubb i Köklax kapell. Tisdagar kl. 9.30 Sång och lek i Sökö kapell och onsdagar kl.9.30 i Esbo domkyrkas församlingsgård. Torsdagar kl. 9.30 ImseVimse i Mattby kapell. Obs! Inte familjeklubb 18.5. Nu tar vi familjetid fr–sö 25–27.8 på Solvalla, Nouxvägen 82, Esbo. Ett läger för alla sorters familjer och över generationsgränser. Mer info på esboforsamlingar.fi/familjelager där den elektroniska anmälningen öppnas 15.5. Möjlighet till befrielse från avgift. Tilläggsinformation: Helena Aitti-Lindberg, 040 763 6250

UNGA OCH UNGA VUXNA

Ungdomskväll i Sode må 15.5 och 22.5 kl. 17. Chilla, träffa kompisar och församlingens anställda.

Sökövägen 13.

VUXENVERKSAMHET

Symamsellerna obs! må 22.5 kl.16–19. Handarbetsgruppen som jobbar för mission och internationell diakoni samlas i Vita huset, Prästgårdsgr. 1. Sommarträffar kl. 13–14.30 i Sockenstugan, Kyrkbacksv.2. Första träffen ”Vi sätter i gång sommaren” är to 1.6, sedan träffas vi to 15.6, 29.6, 13.7 och 27.7. Kom och ta en kopp kaffe/te, träffa andra och ta del av program med diakoniteamet.

DIAKONIN STÖDER OCH HJÄLPER

Ta kontakt med diakonerna: Nina 050 432 4323, nina.wallenius@evl. fi, Ani 050 597 3313 ani.iivanainen@ evl.fi, Taina 040 547 1856, taina. sandberg@evl.fi, samt WhatsApp eller elektronisk tidsbokning asiointi.espoonseurakunnat.fi

International

Espoo International Lutheran Worship Services: kaksikielinen (suomi–englanti) messu sunnuntaisin/bilingual (Finnish–English) worship service on Sundays: Kuukauden 1. su/1st Sun of the month: Matinkappeli, Liisankuja 3, klo 17 (Matinmessu)

2. su/2nd Sun (14.5.): Suvelan

kappeli, Kirstintie 24, klo 15.

3. su/3rd Sun (21.5.): Tapiolan kirkko, Kirkkopolku 6, klo 17

4. su/4th Sun (28.5.): Karakappeli, Karakalliontie 12, klo 17 Finnish Language and Coffee on Monday 15.5. and 22.5. at 10–11.30 at Suvela Chapel (Suvelan kappeli, Kirstintie 24). For you who study Finnish and know at least some words. For you who want to speak Finnish and have fellowship. Open group with volunteers. Coffee, tea, snacks. Free participation, voluntary payment for coffee.

Espoonlahti Fellowship & Praise Party la 27.5. klo 17 Soukan kappeli. Food, music and dance.

Yhteiset

Muskari-ilmoittautuminen syksyn 2023 ryhmiin jatkuu 20.5.saakka.

Lue ja kuuntele lisää: www.espoonseurakunnat.fi/muskarit.

Sateenkaarimessu pe 12.5. klo 18

Tapiolan kirkko, Kirkkopolku 6. Messu on kaksikielinen (suomi ja ruotsi). Toteutuksessa mukana

Tapiolan seurakunta, Esbo svenska församling ja Espoon seurakuntien sateenkaaritoiminnan yhteyshenkilöt. Kirkko Espoossa järjestää sateenkaarimessuja kaksi kertaa vuodessa seurakuntien kirkko- ja kappelitiloissa eri puolilla Espoota.

Sateenkaarimessu on turvallisemman ja syrjinnästä vapaan tilan messu sateenkaari-ihmisille sekä heidän läheisilleen ja tukijoilleen. Askelia ihmisyyteen -näyttely Helinä Rautavaaran museossa, kauppakeskus Entressen 2. krs, Siltakatu 11. Kuvataiteilijoiden Erno Enkenbergin ja Sini Pelkin näyttely sukeltaa katsomuskasvatuksen ytimeen. Suomen ev.-lut. kirkko ja Step-opintokeskus kutsuivat syksyllä 2021 yhdessä Taiteen edistämiskeskuksen, Espoon seurakuntien ja Espoon kaupungin kanssa 10 varhaiskasvatuksen asiantuntijaa osallistumaan uudenlaiseen taiteen läpi katsomisen menetelmään. Vapaa pääsy. Avoinna ti, ke ja pe klo 11–19, to 11–20, la 12–18, su 12–16. www.helinamuseo.fi. Tyhjän sylin kirkkohetki: Olarin kirkossa, Rälssitilankuja 1, järjestetään lapsettomien lauantaina 13.5. klo 19 Tyhjän sylin kirkkohetki, joka kutsuu erityisesti tahattomasti lapsettomia, lapsen menettäneitä tai muusta syystä tyhjää syliä surevia yhteiseen tilaisuuteen saamaan lohtua. Kirkkohetken jälkeen on mahdollisuus jäädä iltateelle ja juttelemaan.

ESPOON TUOMIO KIRKKOSEURA KUNTA

Kastettu

Anton Olavi Bäckström, William James Edwards, Neela Maria

Ellinor Karlstedt, Niina Lea Katariina Karppanen, Liisa Elma Ingrid

Kirstinä, Saimi Aino Elodia Kumpulainen, Alexander Anton

Edward Mielonen, Arttu Johannes

Mäenpää, Elias Viljami Raninen, Miki Samuel Saari.

Hautaan siunattu

Marjatta Mirja-Leena Alho 81 v, Aarre Sakari Honkasalo 73 v, Seppo Aulis Hymander 79 v, Lauri

Juhani Jääskeläinen 75 v, Eija-

Riitta Konttinen 68 v, Lassi Johannes Lehto 74 v, Tenho Ilpo Oinonen 74 v, Eija-Liisa Maj Taura 78 v.

ESPOONLAHDEN SEURAKUNTA

Kastettu

Fanni Roosa Aleksandra Kettunen, Oona Eveliina Kontkanen, Malla

Evena Josefiina Korvola, Rasmus Veikko Aukusti Turpeinen, Maikki Vaapukka Vesterinen-Raatila. Hautaan siunattu

Helena Halén 91 v, Kirsti Marjatta Hiltunen 75 v, Marja Onerva Hujala 77 v, Jorma Elias Jänkä 86 v, Pentti Pauli Ilmari Koskinen 79 v, Heikki Kumpulainen 60 v, Arto Kalervo Leppänen 70 v, Aune Oili Lemmikki Lindén 95 v, Veli Juhani Mannonen 85 v, Juha Aulis Metsärinta 77 v, Kirsti Onerva Pajarinen 93 v, Hannu Pekka Juhani Putkonen 66 v, Marja Kaarina Rautanen 80 v.

KAUNIAISTEN

SUOMALAINEN

SEURAKUNTA

Kastettu

Isabel Aurelia Jalo, Sampo Veikko

Juhana Sintonen.

Hautaan siunattu

Jyrki Tapio Kaitila 56 v, Pekka

Juhani Kuvaja 86 v, Liisa Leinikki Mäkipeska 97 v.

LEPPÄVAARAN

SEURAKUNTA

Kastettu

Siiri Tellervo Hemmilä, Armi Sari

Sofia Kokkonen, Oiva Sulo Ilmari Louhelainen.

Hautaan siunattu

Eino Kalervo Riihilahti 92 v.

OLARIN

SEURAKUNTA

Kastettu

Viivi Sofia Heikkilä, Venla Sofia

Henriksson, Aarni Olavi Honkanen, Sulo Valio Kasperi Keitaanniemi, Aina Antonina Leiponen, Vincent Mads Nasr, Mila Kaarina

Amanda Pelkonen, Aino Olivia

Pentti, Saimi Ilona Reinikainen.

Hautaan siunattu

Aini Inkeri Huttunen 84 v, Timo

Olavi Laine 86 v, Sanna Maria

Mäenpää 55 v, Heikki Oskari Niemi

83 v, Margit Palmgren 90 v, Aimo

Johannes Piispanen 77 v, Aila

Sinikka Tamminen 88 v, Lars

Gunnar Wikström 89 v.

TAPIOLAN SEURAKUNTA

Hautaan siunattu

Sirkku Päivikki Hintsala 95 v, Leena Lilli Kyllikki Lensu 93 v, Mirjam Elisabet Lundsten-Laitinen

97 v, Kaisu Inkeri Niemi 89 v, Nani

Tellervo Paananen 65 v, Laila

Teränen 90 v.

ESBO SVENSKA FÖRSAMLING

Döpt/Kastettu

Edvin Theodor Lassila.

Avliden/Hautaan siunattu

Anja Anneli Albrecht 89 v, Astrid

Anna-Lisa Holm 96 v, Sinikka

Sinaida Holmgren 85 v, Christoffer

Robin Laurén 52 v, Nils-Göran

Lindblom 77 v, Jasmin Jessika

Paananen 28 v, Gerda Alexandra

Salenius 93 v, Marianne Kristina

Salkovuo 73 v, Göran Artur

Simonsson 86 v, Eeva Trygge 59 v.

Kirkoissa soi

TORSTAINA 11.5.

VirsiVirtaa – seurakunnan kuorojen ja seurakunnan virsi-ilta klo 19 Espoon tuomiokirkko, Kirkkopuisto 5. Lapsikuorot Tuike, Hohde ja Välke, Exodus-kuoro, Chorus Domus, Auroran laulajat, Kuoro kaikille. Seurakunnan kanttorit ja muskariopettajat, myös yhteislauluja. Vapaa pääsy, vapaaehtoinen ohjelmamaksu.

LAUANTAINA 13.5.

Kevätkonsertti ja yhteislaulua klo 16 Karakappeli, Karakalliontie 12. Vuokko Saariahon lauluoppilaat. Kimmo Ruotsala, piano. Vap.eht. ohjelma- ja kahvimaksu Yhteisvastuukeräyksen hyväksi.

SUNNUNTAINA 14.5.

Sydämen puhetta – AccaBellakuoron 15-v.-juhlakonsertti klo 18 Kauniaisten kirkko, Kavallintie 3. Joht. Teija Palolahti. Mukana myös Jiri Kuronen, piano, Heikki Pohto, huilu, Tiro Rohkimainen, kitara ja basso ja Joel Saikkonen, lyömäsoittimet. Vapaa pääsy. Ohjelma 10 e Yhteisvastuukeräyksen hyväksi.

TIISTAINA 16.5.

Musiikkiopisto Avonian kevätkonsertti klo 19 Espoon tuomiokirkko, Kirkkopuisto 5. Vapaa pääsy.

Viherlaaksopäivän iltakonsertti: Mustarastas (Trio) klo 19.30 Viherlaakson kappeli, Viherkalliontie 2.

Henkevä kansanmusiikkikonsertti Viherlaaksopäivän päätteeksi. Suositun Mustarastas-yhtyeen kolme keskeistä jäsentä Kari Haapala, Aki Hauru ja Susanna Eronen musisoivat koskettavasti, lämpimästi ja sielua hivelevästi. Vapaa pääsy.

SUNNUNTAINA 21.5.

Kuorojen kevätkonsertti klo 14 Leppävaaran kirkko. Inkeroisen serkkukuoron ja Leppävaaran Kirkon Kamarikuoron yhteinen

kevätkonsertti. Kuoroja johtavat Hannu Inkeroinen ja Kullervo Latvanen. Vapaa pääsy. Dreams of a Butterfly klo 18 Espoon tuomiokirkko, Kirkkopuisto 5. Amerikkalaista Classic Jazzia, Shirley Sparksin laulusävellyksiä, Eliina Taalin pianoimprovisaatioita. Shirley Sparks, laulu, Eliina Taal, jazzpiano. Vapaa pääsy.

KESKIVIIKKONA 24.5

Jylla Ensemblen konsertti klo 19 Soukan kappeli, Soukantie 3.

Musiikkia Helsingissä ja Vantaalla

Sunnuntaina 14.5.

Silence and Music klo 16 Helsingissä Oulunkylän kirkossa, Teinintie 10. Hämäläis-Osakunnan Laulajat. Ohjelmassa muun muassa Kuula, Sibelius, Vaughan Williams. Vapaa pääsy, maksullinen ohjelma.

Perinteinen äitienpäiväkonsertti klo 17 Helsingin tuomiokirkossa, Unioninkatu 29. Helsingin tuomiokirkon poikakuoro Cantores Minores, Cantores Minores Koulutusryhmien kuorot, säestys Marja Kyllönen, Cantores Minores Muskarilaisten kuoro, Olli Saari, urut. Liput 30/25, 20/15, 10 e (numeroidut rivit) ticketmaster. fi ja kirkon pääovelta.

Tiistaina 16.5.

Ora l’amore – rakkauden aika: Con Amore -kuoron kevätkonsertti klo 19 Vantaalla Pyhän Laurin kirkossa, Kirkkotie 45. Ohjelmassa kuoromusiikkia Suomesta, Ruotsista ja Italiasta, säveltäjinä Rauno Lehtinen, Evert Taube ja Bepi De Marzi. Kuoroa johtaa Heidi Korhonen-Björkman. Vapaa pääsy, ohjelma 5 e.

Torstaina 18.5.

Siivet kuin silkkiä klo 15 Helsingissä Huopalahden kirkossa, Vespertie 12. Liedistin yksinlaulajat Lotta Englund ja Rauni Pääkkönen, sopraano, Pertti Falk, tenori, Timo Ahvenjärvi ja Hannu Niemistö, baritoni. Pianistina Joel Papinoja. Teoksia säveltäjil-

tä Brahms, Dvorak, Kaski, Mahler ja Rahmaninov. Vapaa pääsy, ohjelmamaksu Kirkon Ulkomaanavulle.

Lauantaina 20.5.

Kamarimusiikkia Argentiinasta klo 16 Helsingissä Kannelmäen kirkossa, Vanhaistentie 6. Latinalaisamerikkalaisen kitaramusiikkifestivaalin konsertti. Janne Lehtinen, kitara, Janina Lehto, huilu, Erkki Palola, 1. viulu, Inka Eerola, 2. viulu, Clara Petrozzi, alttoviulu, Tuure Paalanen, sello. Musiikkia säveltäjiltä Guastavino, Morel, Montero. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e. Kevään kohinaa klo 19 Helsingissä Käpylän kirkossa, Metsolantie 14. Kamarikuoro Addictio.

Kamarikuoro Novenan alkukesän konsertti klo 19 Soukan kappeli, Soukankuja 3. Espoon ruotsinkielisen seurakunnan kuoro laulaa kesän käyntiin! Vapaa pääsy.

LAUANTAINA 27.5. Ilmastokonsertti klo 18 Laaksolahden kappeli, Ylänkötie 16. Naturakvartetti, kuoro, esiintyjiä. Vapaa pääsy. Vapaaehtoisen ohjelmamaksun tuotto menee WWF:n kautta ilmastonmuutoksen hidastamiseen.

SUNNUNTAINA 28.5. Rakkaani puutarhassa – keväinen helluntaikonsertti klo 13 Leppävaaran kirkko, Veräjäkallionkatu 2. Tiia Maria Saari, laulu ja Hanna-Mari Zinovjev, piano. Vapaa pääsy. Ohjelmamaksulla tuetaan Ukrainan lapsia, esimerkiksi koulujen rakentamista.

Kuoro esittää Erkki Sipilän sovituksista koostuvan tulevan levynsä kappaleet. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

PERJANTAINA 26.5.

Akateemisten Muusikoiden kevätkonsertti klo 18 Suvelan kappeli, Kirstintie 24. Soiton- ja laulunopetuksen oppilaiden esityksiä. Vapaa pääsy, ohjelma 5 e Yhteisvastuukeräyksen hyväksi. Kahvit 2,50 e seurakunnan musiikkitoiminnan hyväksi.

Veden laulu – laulu- ja käsikelloyhtye Sonuksen kevätkonsertti klo 18 Espoon tuomiokirkko, Kirkkopuisto 5. Käsikelloyhtyettä johtaa Sanna Helasterä, lauluyhtyettä Hanna Helasterä. Pianistina Ritva-Leena Tuuli. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e. Kevätlaulajaiset klo 18 Laaksolahden kappeli, Ylänkötie 16. Laaksolahden lauluryhmä ja Kari Jutila, kitara. Kakkukahvit. Vapaa pääsy.

Monteverdi, Rautavaara, Stanford, Uusberg ja Quartel. Alkoholiton malja kesälle. Vapaa pääsy, ohjelma 15 e.

Kamarikuoro Addictio esittää lauluja luonnon heräämisestä lauantaina 20.5. kello 19 Helsingissä Käpylän kirkossa. Konsertissa kuullaan laaja kattaus a cappella -ohjelmistoa renessanssin ajasta nykypäivään.

Kammarkören Novena esiintyy perjantaina 26.5. klo 19 Soukan kappelissa, Soukankuja 3. Vapaa pääsy/fritt inträde.