Teksti ja kuvat MIKA VORNANEN
Millan keväinen epävarmuus vaihtui jo kesän aikana varmuudeksi kalojen ottipaikoista ja siitä miten ne saadaan kaivettua kuviin.
OSA 1
Milla oppii kalastamaan Sain varsin uniikin tarjouspyynnön. Naishenkilö nimeltään Milla kysyi, olenko koskaan opettanut ketään kalastamaan siten, että se olisi opiskelua, eikä vain kiva päivä kalastelua. Muutamien viestien tuloksena lähetin hänelle varsin kattavan tarjouksen, joka sisälsi keinotekoisten vieheiden heittokalastusta, unohtamatta kaikkea muuta mitä kalastuspäivä sekä avovesikausi pitää sisällään.
S
opimus syntyi ja olin hieman äimänä saamastani luottamuksesta sekä kunniasta, mutta tuokin asia selvisi. Milla toi poikansa kesäiselle kalareissulle kaudella 2020 ja reissu oli myös kalastuksellisesti menestys. Se, mikä oli jäänyt hänelle mieleen ja ratkaisi tämän tulevan edukseni, oli se, miten olin toiminut, opettanut, ohjannut, kannustanut, iloinnut (adhd) pojan kanssa. Omasta mielestäni kundi taas oli kuten kuka tahansa teini, mutta hän 50
Kalastus-lehti 2/22 | Kalamies.com
omaksui asioita todella nopeasti. Ja mehän vedettiin silloinkin hyvät kalat. Avovesikauden mittainen kalastuskoulu Mitä kaikkea kukin kuvitteleekaan sisällöstä, niin aloitimme toimintaympäristön oppimisesta karttakuva vs. todellisuus, johon lisättiin myös vedenalaisen struktuurin havainnoimista ja oppimista. Samalla oli ensimmäisenä agendana heiton mytologia. Avovesikausi on melko lyhyt aika oppia kalojen liikkeitä, sesonkivieheitä, sekä tärkeintä, aluetta mitä kalastaa. Päätös oli oppia alue, jonka äärilaitaan ajo lähtösatamasta kestäisi maksimissaan 45 minuuttia 28 solmun matkavauhdilla. Ensimmäinen oppi kalastuksesta oli käyttää oikeaa kättä heittokätenä ja vasenta kelaamisessa. Helppoa ja viehe alkoi poistua äänettömästi veneestä kohti vettä. Sitten olikin pieni uskon ja kuvitelman koetinkivi käsillä, tehdä
sama vasen käsi heittokätenä. Mutta juuri opittu olikin todella helppo siirtää toiselle puolelle. Pienessä hetkessä Milla osasi heittää ja kelata vasemmalla, tai oikealla ilman vavan siirtoa kädestä toiseen heiton aikana, tai sen jälkeen. Samalla, kun kätisyydet tulivat tutuksi, tulivat myös erilaiset vavat sekä eri kokoiset kelat. Raskaita vieheitä, kuten shädit, hybridit, jerkit rankoilla välineillä ja kevyemmillä sitten junnushädit, pikkujerkit, kevyet swimbaitit jne. Mikä parasta, voimaa ei tarvittu, alempi käsi ja vapa hoitivat homman. Mielestäni heittokalastus on tapahtumaketju Heitto - presentaatio - uitto - tartutus kalan väsytys/ pitely - saaliin saaminen ja vapautus tai papitus. Kuka tahansa pystyy heittämään kauas ja epätarkasti, harva lähelle ja tarkasti ja vielä niin, että viehe lähtee heti pyytämään. Onko siis tärkeämpää osua aivan kaislan reunaan, vai saada viehe 10–20 sentin pää-
