MAAN MAINIOT KALAMIEHET Mikko Malin on Kymijoen soutaja.
Soutukaloja. Vasemmalla taimen, oikealla lohi.
Kalastava virkamies
Mikko Malin Mikko Malin on 44-vuotias perheellinen kalamies ja kymijokivartinen. Hän on myös tehnyt nuoresta iästään huolimatta jo pitkän uran kalataloushallinnon parissa, peräti 23 vuotta.
Maan mainiot kalamiehet
M
ikon komeaan uraan mahtuvat työt RKTL:ssä (Riista -ja kalatalouden tutkimuslaitos), Kaakkois-Suomen TE-keskuksessa, sittemmin ELY-keskuksella. Sieltä hän siirtyi Metsähallituksen eräpalveluihin valtion lupaviranomaiseksi ja välissä Maa -ja metsätalousministeriöön Erätalousyksikön palvelukseen. Nykyisin Mikko työskentelee Metsähallituksella, jossa hänen toimialaansa kuuluvat valtion kala-asiat; vesien kalastusjärjestelyt, luvitukset, suunnittelu, kunnostukset sekä istutukset. Kalakipinän alku Kipinän kalastukseen Mikko sai isovanhemmiltaan, jotka kalastivat aktiivi-
58
Kalastus-lehti 2/22 | Kalamies.com
sesti. Kymijoen alkuperäinen lohikanta oli käytännössä tuhoutunut 1970-luvun lopulla. 1978 vapautettiin jokeen uusia lohenpoikasia, korvaamaan tuhoutunutta lohikantaa. Samoihin aikoihin myös Mikon ura sai alkusysäyksensä. Nuorena miehenä hän kalasteli joelta ahventa, haukea ja lahnaa, eikä muusta ollut silloin tietoa. 12-vuotiaana Mikko sai joelta ensimmäisen lohensa. Tästä tapahtumasta on kulunut jo 32 vuotta, joka siis johti elinikäiseen lohenkalastuskoukkuun. Samoihin aikoihin syntyi myös haave urasta kalastuksen parissa. Iktyonomiksi Mikko opiskeli Paraisilla, josta myöhemmällä iällä tie vei Helsingin yliopistoon kalataloustieteitä työn ohessa opiskelemaan. Kalastus ja lohi ovat Mikolle enemmänkin elämäntapa, kuin harrastus ja työ. Näihin päiviin mennessä Mikko laskee saaneensa ylös noin tuhatkunta lohta, 14:lla eri tavalla laillisilla pyydyksillä pyydettyinä.
Arvokasta työtä vaelluskalojen parissa ”ELY-aikoina pääsin vastaamaan Kymijoen vaelluskala-asioista, istutuksien suunnittelusta, kalaväylä- sekä kalatieasioista, kalaportaitakin pääsin kunnostamaan. Asioita vietiin eteenpäin myös vapaa-aikana, koska koin ne sydäntäni lähellä oleviksi. Ja homma jatkuu edelleenkin”, Mikko toteaa. Hänen mukaansa jokainen lohenpoikanen tai joella pintovan lohen selkä ovat hienoja asioita, arvokkaita juttuja. ”Vaelluskalojen tiimoilta olen myös saanut ottaa kantaa Tornion-Muonionjoen sekä lohen merikalastukseen. Asiat eivät aina ole helppoja, vaan asioita on myös osattava sovitella. Virkamiehenä toimin aina lain kirjaimen puitteissa, pyritään toki oikeudenmukaisiin ratkaisuihin eri osapuolet huomioon ottaen”, Mikko kertoo työnsä eri vaiheista. Lohenkalastus harrastuksena Mikko sanoo, että mieluisin harrastemuoto hänelle on lohen soutukalastus. ”Jos rannalta kalastetaan, otan mieluusti perhovavan käteeni. Myös spinflugalla kalastelen kotirannastani lämpimän veden aikaan. Myös lohen uistelua merellä olen kokeillut, mutta tällä hetkellä ei ole hommaan soveltuvaa kalustoa. Soutukalastusta harrastan sekä Kymijoella että Tornion-Muonionjoella.” Pari sanaa välineistä Mikon mielestä nykyään kalastuksessa mennään aika paljon välineet edellä, ja että niiden pitää aina olla viimeistä muotia. ”Tärkeintä lohenkalastuksessa ei ole välineiden hintalappu, vaan se, että niitä osaa oikein käyttää”, hän toteaa ykskantaan. ”Paljon oleellisempaa on osata lukea jokea, tuntea oikeat soutulinjat. Koska lohensoudussa tärkeimmän työn tekee aina soutaja, joka löytää ottipaikat ja saa
