VIEK AS
TORJU HAITALLINEN VIERASLAJI:
JÄTTIPALSAMI TIINA IKONEN // KUVA SHUTTERSTOCK
MIK Ä
» Jättipalsami (Impatiens glandulifera) on yksivuotinen ruoho, joka muodostaa laajoja, tiiviitä kasvustoja. Mehevät, ontot ja usein punertavat varret kasvavat 20– 300 cm:n korkuisiksi. Tiheä juuristo ulottuu vain 10 cm:n syvyyteen. Kukinta alkaa kesä-heinäkuussa ja kestää syyspakkasiin. Terttukukinnon yksittäiset, orkideamaiset kukat ovat punaisen eri sävyisiä tai valkoisia. Samassa kukinnossa on eri kehitysvaiheessa olevia kukkia ja litumaisia siemenkotia. Kun kypsä siemenkota repeää, siemenet sinkoavat pitkälle; siitä lempinimet paukkupalsami ja paukkukukka. Yksi kasvi voi tuottaa jopa 4 000 siementä. Kasvi leviää vain siementen avulla.
Samassa kukinnossa on eri kehitysvaiheessa olevia kukkia ja siemenkotia.
MISSÄ
» Jättipalsami on kotoisin Himalajan vuoristosta. Kasvia tuotiin Suomeen jo 1800-luvulla. Nyt sitä tavataan lähes kaikkialla maassamme. Se on levinnyt kotipihoilta ympäristöön ja vallannut ihmisen muokkaamia alueita. Leviämistä edistää menestyminen monenlaisilla kasvupaikoilla ja runsas siementuotanto. Siemenet leviävät ihmisten, eläinten, työkoneiden, maa-aineksen, kasvijätteen ja virtaavan veden mukana. MIKSI TORJUTA AN
» Jättipalsami on luokiteltu kansallisesti haitalliseksi vieraslajiksi. Sitä ei saa tuoda maahan, myydä tai ostaa. Maanomistajan tai -haltian on hävitettävä kasvi alueeltaan, myös yksityispihoista. Laji tukahduttaa alkuperäislajeja ja houkuttelee pölyttäjät pois viljely- ja luonnonkasvien parista. Yksivuotisena ja matalajuurisena se sitoo huonosti maata, joten kasvupaikat altistuvat eroosiolle ja ravinteiden huuhtoutumiselle. MILLOIN
» Torjunta aloitetaan varhain keväällä ja sitä jatketaan läpi kasvukauden. Jos siemenet ovat kehittyneet, on varottava levittämästä kasvia torjunnan yhteydessä. Kasvupaikkaa tarkkaillaan jatkossa, sillä maan siemenpankista nousee taimia 2–3 vuotta. Torjuntaan tarvitaan aina maanomistajan lupa.
MITEN
MUISTA
» KITKE nostamalla pieni kasvi maasta juurineen. Suurien kasvien kanssa käytä apuna istutuskuokkaa tai lapiota. Kitke sama alue 2–3 kertaa kesässä. » NIITÄ laajat kasvustot, seuraa kasvua ja toista niitto tarvittaessa. » PEITÄ kasvusto keväällä valoa läpäisemättömällä, kestävällä peitteellä 2–3 vuoden ajaksi. Siemenet eivät idä ja maan siemenpankki häviää. Sopii pienelle alueelle, jossa kitkeminen on vaikeaa, sekä alueelle, jossa ei käydä usein. Jos kasvusto on korkea, niitä se ennen peittämistä. » TEE KUUMAVESIKÄSITTELY: Sumuta taimia kiehuvan kuumalla vedellä tai kaada vesi niiden päälle. Toista tarvittaessa. » LEIKKAA kukinnot tertun alapuolelta ja laita jätesäkkiin. Varo, etteivät siemenet leviä. Kompostoi kasvijäte huolellisesti. Jos siemenkodat ovat kehittyneet, mädätä jäte mustassa muovisäkissä ennen kompostointia. Voit myös jättää kasvijätteen alueelle suuriin kasoihin maatumaan tai kuljettaa hyvin pakattuna jätteen vastaanottopisteiseen. Tee kasoista niin suuria, etteivät alimmat kasvit pääse painon alla juurtumaan uudelleen varren nivelkohdista.
» Viekas LIFE (2018–2023) on haitallisten vieraslajien kartoitukseen ja torjuntaan sekä tiedon levittämiseen keskittyvä hanke. Katso martat.fi/viekas/. M ARTAT MUK ANA
» Martta-akatemiassa on vieraslaji-ketjukoulutuksia ja verkkokursseja. » Järjestäkää aiheeseen liittyvä marttailta. Viekkaat vieraat -opasta saa piireistä. Aineisto myös osoitteessa https://issuu. com/martat-lehti/docs/viekasmartta » Järjestäkää jättipalsamin torjuntatalkoot. Lista alueista, joissa saa torjua vieraslajeja ilman erillistä lupaa: www.allergia. fi/luontoaskel/talkookohteita/#87e61b88 » Torju jättipalsami omasta pihastasi. » Noudata verkkokaupassa ja tuliaistuonnissa kasvinterveysvaatimusten rajoituksia: www.ruokavirasto.fi
MARTAT 1 | 2021
| 67
