Martat-lehti-2-2021 by Marttaliitto

PIIRAKOITA

KOTITARHURIN LAATIKKOLEIKKI – SYÖTÄVÄÄ JA SILMÄNILOA MARTTANA EHDOLLA KUNTAVAALEISSA MITEN TEHDÄÄN MUUTTOSIIVOUS?

Martat

2 · 2021 www.martat.fi

M t a a t r PÄÄSIÄISEKSI

Maija-Lott a te kee un elmista to tta marttaill en 01_kansi.indd 1

4.3.2021 13.29

Untitled-1 1

5.3.2021 14.17

SHUTTERSTOCK

RIIKKA HURRI

Hallitun hu etо he asmar a

Veli-Pekka Leppänen viihtyy farkuissa ja kauluspaidassa. Onni ja Meppi toivovat, että isäntä vaihtaisi jo lenkkivaatteisiin.

Kukkiiko kurpitsa halmeellasi tulevana suvena?

SISÄLTÖ

2/2021 4 5 6 7 8 14

22 24 26

LAURA RIIHELÄ

- Petini on linnani. Palveluskunta valmisti minulle viihtyisän vuoteen, johon nyt kellahdan kehräämään.

30 34 36 38 40 42 43 47 48 54 56

Pääsiäistä päin painellaan piiraiden voimin. Uunin uumenista putkahtaa ruokaisaa ja makeaa, uutta ja perinteistä piirakkaa.

58 62 64 66 67

Marttakartta Pääkirjoitus Lukijalta Martta suosittelee Talkoomuurahainen toteuttaa unelmiaan Nyt aukeaa pääsiäisen piirakka-(a)paja Ruokarytmi rakentaa unta Luomuun voi luottaa Martta avaa vaatekaappinsa: Hallitun huoleton Perheen kesken: "Te varmaan toivoitte poikaa" Kotitarhurin laatikkoleikki Kurpitsoissa on valinnan varaa Laatua lemmikille Kevät koputtaa oveen Jätä asunto siistiksi Marttana ehdolla vaaleissa Kuntavaalit 2021: Marttaliiton tavoitteet Martan lakitieto: Ositus Yhdessä & yhdistyksessä Pohjoismainen kirje: Mitä opimme pandemiasta? Verkkokurssilla soppaa ja satoa Elämänmeno Monessa mukana Marttaristikko Netissä nyt Viekas: Jättiputki

KANNEN KUVA KERTTU MALINEN Kannen mekko Boheme, Papu Design

MARTAT MARTAT 2 |22021 | 2021| |3 3

03_sis.indd 3

5.3.2021 12.29

Mar akar a KUITUA AIVOJEN PARHA AKSI

»Aivot rakastavat kuitua, koska se tasaa verensokeria. Annostele puuroa, valitse täysjyväinen leipä, paahda oma mysli. Valitse joka aterialle ainakin kaksi eriväristä kasvista – myös kahville ja välipalalle. Siten suoliston mikrobisto saa sopivaa pureskeltavaa ja viestii hyvästä olostaan aivoille.

PÄIVÄN KUVAT Pähkinämartat ja Vapaalan Martat ovat harrastaneet villasukkakävelyä (kuva takana). Oriniemen Martat ovat kokoontuneet maanantaisin lenkkeilyn merkeissä.

Pohj an suosikki »Antarctica, Hermitage, Strog Gold… Suomessa viljellään noin 500:tä erilaista tulppaanilajiketta. Siitä joukosta löytynee mieluisa leikko jokaisen maljakkoon. Eniten maailmassa tulppaaneja ostetaan Ruotsissa, kakkossijassa ovat kiinni Suomi ja Norja. Suomessa tulppaaneja viljellään noin 50 kauppapuutarhalla. Yli 95 prosenttia meillä myytävistä tulppaaneista on kotimaisia.

SATA VUOTTA SITTEN Emäntälehti N:o 3 Maaliskuu 1921

J.G.H.

JÄRJEST YSMIES

Pese suihkuverho. LIIK A A SUOL A A

Lähde: FinRavinto 2017

»Paljon luita menee vuosittain hukkaan, monessa suuressakaan talossa ei niitä keräänny ollenkaan. Ne joutuvat usein keittokupista lattialle koirien eteen, täältä rikkaläjälle ja ehkä vuosien kuluttua pellolle viereksimään. Sellaisenaan ne eivät pellolle lisää kasviravinto-aineita, niin hyviä kuin ne luujauhoiksi valmistettuina tähän tarkoitukseen ovatkin. Luut joka talossa tarkasti talteen, ja missä niitä ei käytetä kanojen rehuksi luun musertajan läpi laskettuina, siellä ne myytäköön liimatehtaihin. Täten saamme liimaa. Täten myöskin vaikutamme siihen, että rupeamme saamaan kotimaasta luujauhoja, siis arvokasta fosforihappoista apulantaa. Jokainen isäntä ja emäntä pienessä yhtä hyvin kuin suuressakin taloudessa muistakoon, että luiden hukkaan heittäminen on rangaistusta ansaitseva paha tapa, mistä moite etukädessä ja oikeudella kohtaa sitä, jolla muutoinkin on taloudessa määräämisvalta.

»Työikäisten suolan saanti väheni vuosina 1997–2007, mutta sitten suotuisa suunta tyssäsi. Tällä hetkellä yli yhdeksän kymmenestä aikuisesta saa ruokavaliostaan liikaa suolaa. Se tuntuu jo kansanterveydessä. Kotikeittiöiden lisäksi vetoava katse kääntyy elintarviketeollisuuteen ja joukkoruokailuun: olisiko varaa vähentää?

4 | MARTAT 2 | 2021

04_marttakartta.indd 4

5.3.2021 12.31

Marttojen kuntavaalitavoitteet ovat MARTAT 2/2021 119. vuosikerta. Lehdestä ilmestyy 6 numeroa vuonna 2021. Toimitus | Lapinlahdenkatu 3 A, 00180 Helsinki, lehti@martat.ﬁ, www.martat.ﬁ

PÄ Ä K I R J O I T U S 1 5 . 3 . 2 02 1

1) ilmastoviisaat kunnat 2) vastuulliset ja vaikuttavat julkiset hankinnat 3) kuntien sukupuolitietoinen budjetointi ja sukupuolivaikutusten arviointi sekä 4) kuntalaisten turvallisuus ja turvalliset tilat. Lue lisää martoista ja kuntavaaleista s. 42 alkaen.

Julkaisija | Marttaliitto ry p. 050 511 8002 Päätoimittaja | pääsihteeri Marianne Heikkilä p. 050 375 1195 Toimituspäällikkö | Helena Kokkonen p. 050 374 3192 Ulkoasu | Katja Kuittinen Teresa Moorhouse Ilmoitusmyynti | Media-Q Ky, Tuija Saarimäki tuija.saarimaki@ media-q.ﬁ, p. 040 523 8813 Levikki 38 259 (LT 2019) Tilaukset Anna-Maija Palosuo, p. 050 511 8099, jarjestosihteeri@martat.ﬁ. Lehti kuuluu jäsenmaksuun. Muille kuin jäsenille kestotilaus kotimaahan, Pohjoismaihin ja Baltian maihin 45 €, muihin maihin 55 €. Määräaikaistilaus kotimaahan 6 numeroa 50 €. Marttayhdistyksen lahjatilaus yhteisölle (kesto) 40 €. Asiakasrekisterin osoitteita voidaan käyttää suoramarkkinoinnissa. Painopaikka

PEFC-sertifioitu Tähän tuotteeseen käytetty puu on peräisin kestävästi hoidetuista metsistä ja valvotuista kohteista.

PEFC/02-31-151

Martta vaikuttaa kunnassa VALON JA AURINGON voima on suuri tätä kirjoittaessani. Pimeys on väistynyt, päivät pitenevät, kevät on täällä. M ARTTA ON aktiivinen vaikuttaja. Huhtikuun kuntavaaleissa on marttoja ehdolla, ja jokaisen meistä todellakin kannattaa äänestää. Kunnissa tarvitaan fiksuja ja vastuullisia päättäjiä. Kuntapäättäjät tekevät isoja ratkaisuja, jotka vaikuttavat jokapäiväiseen elämäämme. Esimerkiksi julkisia hankintoja tehdään yhteisillä rahoillamme vuosittain yli 30 miljardilla eurolla. Summa on merkittävä. Sillä voidaan vaikuttaa tuotteiden ja palvelujen vastuullisuuteen ja kestävyyteen. Vastuullisilla hankinnoilla taataan muun muassa ravitsevaa, kestävästi tuotettua ruokaa lapsillemme ja vanhuksillemme. Vastuulliset hankinnat ovat osa ilmastoviisaan kunnan toimintaa.

www.pefc.org

PEFC/02-31-151 Kestävän metsätalouden edistämiseksi. Lisätietoja www.pefc.org

4041-0619 Painotuote

JULKISEN SEKTORIN ja yritysten lisäksi tarvitsemme yhteisöllisyyttä ja vapaaehtoistoimintaa. Niiden merkitys vain kasvaa. Vapaaehtoistoiminnan arvo on syytä tunnistaa ja tunnustaa kunnissa. Vapaaehtoisuudessa on valtavasti voimaa, joka voidaan suunnata kuntalaisten hyvinvoinnin edistämiseksi. M ARTTA PUUTTUU aina syrjintään ja kiusaamiseen. Meillä on nollatole-

ranssi vihapuheelle. Alkuvuodesta Suomessakin on nähty ikäviä demokratian häirintäyrityksiä, mutta me tarvitsemme vaalirauhan. Martta puuttuu rohkeasti tilanteeseen, myös somessa, jos muita naisia kiusataan. Rohkea ja vaikuttava martta! MARTAT on kotitalousneuvontajärjestö, joka edistää kotien ja perheiden hyvinvointia ja kotitalouden arvostusta. Valtakunnalliseen keskusjärjestöön, Marttaliittoon, kuuluu 14 alueellista piiriä, joissa kotitalousasiantuntijat neuvovat ja kouluttavat. Paikallisia marttayhdistyksiä ja toimintaryhmiä on 1 100 ja jäseniä 41 000.

05_pääkir.indd 5

Sirpa Pietikäinen Marttaliiton puheenjohtaja // sirpa.pietikainen@martat.ﬁ

Martat 3/2021 ilmestyy 24.5.

5.3.2021 12.33

» Mielestäni "neuvot" ja mo-

nipuolinen informatiivisuus on lehdessä lisääntynyt; marttailun peruspilari kaikenikäisille lukijoille. Kiitos siitä! » Tämän lehden 2 parasta

juttua oli sivut 22 ja 23. Mukavia muistukkeita omaan arkeen miten niitä aivoja pääsee ”treenaamaan”. Toisena hyvänä juttuna oli tämä vaatteiden kierrätys ja huoltoosio. Täytyypä itsekin vilkaista omaan vaatekaappiin olisiko siellä tuunailtavaa tai kierrätettävää materiaalia. Tosi kovasti herätteli nämä tilastot vaatteiden valmistuksesta johtuvat ympäristöhaitat. Siinäpä onkin meille jokaiselle pala pureskeltavaksi miten omalta kohdalta näitä päästöjä voidaan keventää. » Perheenjäsen sairastui co-

ronaan. Paljon ohjeita sairaudesta, mutta ei coronapotilaasta perheessä. Loistavaa, marttalehdessä oli tietoa (s. 44). On hieno ja tarpeellinen artikkeli päivälehtiin. Kiitos Marttalehden toimitukseen. » Toimitukselle! Kyllä on ikä-

vä mm. 2008–2013 vuoden marttalehtiä!! Ne oli tehty asiallisesti ja lukijaa kunnioittaen. Ei ollut turhan paljon pieniä ”juttuja” eikä mainoksia. Lehden ulkoasukin oli enemmän Martoille sopiva! Nyt matkitaan jotain iltapäivälehtiä, heidän ”tyyliään”. Puuttuuko teiltä jutun aiheita – siksikö täytyy tehdä jopa

MARTTA AVAA VAATEKAAPPINSA AJATTELE AIVOJASI – SYÖ TERVEELLISESTI TORJU PUHELINMYYNNIN ONGELMAT RUOKAMARTTA MARJUKKA MIKKOLA:

”ILO TARTTUU!”

Vauvaperh ä ma tuu kotiruoka

Martat

» Älyhyvää ja Aivobingo erittäin hyvät ja tärkeät ohjeet oman elimistön hoitoon ihan jokaiselle. Hiusdonitsin ohje oli kiva käsitöistä tykkäävälle.

1 · 2021 www.martat.fi

LUKIJALTA

SIIVOA OIKEIN, VÄHENNÄT TAUTIRISKIÄ

» Kiinnostavin juttu: Pienestä pitäen pöydän ääressä – itselleni ajankohtainen viisikuisen pojan mummuna! » Olen jo niin vanha nainen, että siivousohjeet tuntuu turhilta, mutta ovat varmaan tärkeitä nuorille. Lehdessä on vähän sitä sun tätä silppua, josta ei jaksa kiinnostua. Vaatekaapin avausjutut mielestäni sopivat paremmin Anna, Eeva tms lehtien sisältöön. » Hyvä Marttaliitto! Posti toi

Liiankin hyvä paperi, tuhlausta. kahden sivun juttu jostain donitseista?? Ennen oli hyvät ns. ”Kolumnistit”, jotka osasivat huumorilla höystäen kertoa erilaisista sattumista/tapahtumista esim. omassa elämässään marttana tms. Terv. nim. Tyytymätön marttalehteen

» Miksei puhelinmyyntijutussa lehdessä 1/21 mainittu mitään suoramarkkinointikiellosta? Helppo laittaa, soittamalla numeroon 0600 13404. Maksaa muutaman euron ja on voimassa kolme vuotta. » Lehdessä oli yllättävän monta nuorempien lukijoiden elämää sivuavaa juttua, mm. s. 14, 43, 49. Positiivista. » Selkeä pelkistetty kansi miellytti silmää. Kivoja juttuja. Jatkakaa tällä linjalla!

tämän vuoden jäsenmaksulaskun 40,- kuten ennenkin. Korona pani toiminnan tauolle jo viime vuonna ja tilanne jatkuu. Eikö Kohtuullisuuden nimissä olisi syytä kohtuullistaa jäsenmaksua? Pelkästään Marttalehden hintana tuo 40,- tuntuu aika suurelta. Voisiko Marttalehden melko heppoista sisältöä kehittää, esim. kiinnostavia kolumneja, muisteluita marttojen vaiheista tms.? » Mielenkiintoinen juttu pakurikäävästä. Tiedä vaikka tulisi pienimuotoinen teollisuudenala.

» Martat-lehti on todella laadukas, mielenkiintoisia juttuja sisältävä lehti. Se on kaiken lisäksi kaunis jo ”esineenäkin”, että sen mielellään jättää pöydälle, jotta siihen tarttuisi perheenjäsenten lisäksi myös vieraatkin. » Tämä teidän lehti, onko se siirtymässä samanlaiseksi kuin esim. Kotivinkki? Pitäkää oma tyylinne. » Artikkelissanne ”Pienestä pitäen pöydän ääressä” ruokaresepteissä oli kauramaitoa tai kaurakermaa. EU on kieltänyt, ettei maidoksi saa kutsua mitään, mikä ei ole sitä. Joten kaurajuomaa on kutsuttava kaurajuomaksi, muuten toimitaan EU-asetusten ja lain vastaisesti.

Vastaus: Yleiskielisissä teksteissä, kuten uutisissa, voi käyttää sanaa kauramaito tai kaurajuoma. Samoin voi puhua soijamaidosta tai soijajuomasta, mantelimaidosta tai mantelijuomasta jne. Elintarvikelaki ja muu lainsäädäntö kuitenkin velvoittaa, että tuotteiden mainonnassa ja pakkausmerkinnöissä käytetään ainoastaan sanaa kaurajuoma, soijajuoma jne. Tuotteen menekkiä edistettäessä ei siis saa käyttää ilmauksia, joissa viitataan maidon tai kerman tai juuston kaltaisuuteen. Samaten ilmauksia kaurakerma, soijakerma ja, soijajuusto ei saa käyttää mainonnassa, mutta muutoin ne ovat yleiskielessä käytettyjä ja käypiä ilmauksia. Vaihtoehtona kasvijuustolle olisi ”viipaloitava maito- ja rypsiöljyvalmiste”, joka on kankea ilmaus. Lähde: Kielikello/Kysyttyä 4/2018, kielikello.fi

6 | MARTAT 2 | 2021

06_lukijalta.indd 6

5.3.2021 12.35

Mar a suosi el Vahva suositus TAISTELUUN TOMUA VASTA AN

MENNÄ ÄN L AINAL AUTASILL A

»Enää ei tarvitse sitoutua yhteen astiastoon koko elämänsä ajaksi. Keittiötarvikkeiden lainaamiseen keskittyvässä astiapalvelussa voit vaihtaa serviisiä vaikka vuoden välein. Lainattavana on Iittalan, Arabian, Fiskarsin ja Hackmanin astioita, laseja, tarjoilutuotteita, kattiloita, pannuja ja aterimia. Tarvikepaketeilla on kuukausihinta: esimerkiksi kahden hengen Teema-astiasto maksaa 6,90 euroa kuukaudessa. Lainasopimus tehdään vuodeksi, paketteja voi täydentää kesken vuoden ja eri tuotesarjoja saa yhdistellä. astiapalvelu.arabia.ﬁ

SUKUSEIKK AILU Työkirjatyyppinen opas auttaa alkuun sukututkimuksessa. Aluksi kerätään muistitiedon rippeitä ja tarinanpätkiä. Arkistoja ammentamalla edetään pitemmälle, ja lopuksi sivutaan geneettistä sukututkimusta. Kirja sisältää vinkkejä tiedon etsintään ja tienviittoja luotettavien lähteiden äärelle. Eija Mansikkamäki: Sukuni tarina. Muistot ja selvitykset talteen (Otava 2021)

VIISA AN VIINI

»Ympäristötietoisen viininystävän katse hakeutuu Alkon hyllyillä tuotteisiin, joissa on Vihreä valinta -tunnus kertomassa, että juoman tuottajan on sitoutunut ympäristötyöhön ja kestävään kehitykseen. Symboleita on seitsemän: alkuviini, biodynaaminen, hiilineutraali, kestävän kehityksen sertiﬁointi, luomu, vegaaninen ja ympäristövastuullinen. Alkolla on käytössä myös eettinen-symboli juomille, joiden tuotannossa kiinnitetään erityistä huomiota ihmisten hyvinvointiin.

»Milloin puhdistit patterin taustan? Tiedetään, se on hankala paikka, jonne ei imuri tai kuituliina ylety. Töhnän torjunnassa tarvitaankin pölymiekkaa! Sinin siivousväline mahtuu ahtaisiin koloihin, yltää ylös ja taipuu tarpeen mukaan. Miekka maksaa noin 7 euroa. Kun harmaat tomupallerot irtoavat lämpöpatterin takaa ja putoavat lattialle – se näky on joka lantin arvoinen.

K ATK AISE KERT YMISEN KIERRE

»Minimalismi puhuu arjen sujuvuuden puolesta. Kun tavara vähenee, elämä helpottuu. Myös elämäntavoissa on karsittavaa: digitulva, multitaskaus ja täysi kalenteri otetaan tarkasteluun. Teemu Kunto: Minimalismi (Otava 2020)

MARTAT 2 | 2021

07_marttasuosittelee.indd 7

| 7

5.3.2021 12.35

HENKILÖ

Maija-Lotta Vauramolla on hymy herkässä ja juttua riittää. Vapaaehtoistyö on hänelle mielekäs tapa valjastaa energia hyötykäyttöön.

– Neulojia yhdistää tarve tehdä jotain konkreettista käsin, sanoo Anna Rauhala.

8 | MARTAT 2 | 2021

08-12_henkilö.indd 8

5.3.2021 12.36

TALKOOMUURAHAINEN TOTEUTTAA UNELMIAAN Maija-Lotta Vauramo ei epäröi heittäytyä toteuttamaan villeimpiäkään ideoita. Oiva maaperä touhuamiselle on löytynyt Wirmon Martoista. SUSANNA VILJANEN // KUVAT PASI LEINO »

» MARTAT 2 | 2021

08-12_henkilö.indd 9

| 9

5.3.2021 12.36

TUUKIIN VOI TULLA VAIKK A TORJUMA AN YKSINÄISY YTTÄ .

un mynämäkeläisten Wirmon Marttojen hulppea kokoontumistila Tuuki viime syksynä valmistui, satoja tunteja paikan eteen talkootyötä tehneen MaijaLotta Vauramon takki oli hetken tyhjä. Uupumus meni kuitenkin nopeasti ohi, sillä tämä martta ei hevillä hyydy. – Minulta kysytään usein, miten ehdin sitä ja tätä, mutta minä vain tykkään tehdä ja touhuta. Pitkästyn, jos minulla ei ole mitään järkevää tekemistä. Ja kun asioita tekee ihanien ihmisten kanssa, saan heistä uutta virtaa, Maija-Lotta avaa energisyytensä salaisuutta. Antaumuksella tekeminen on myös elämänasenne. Maija-Lotan isä menehtyi muutama vuosi sitten nopeasti edenneeseen syöpään. Sen jälkeen Maija-Lotta päätti alkaa elää niin, ettei tarvitsisi katua eikä kadehtia. – Minulle on tärkeää uskaltaa toteuttaa hullujakin unelmia ja ideoita, olipa se sitten hiusten värjääminen oranssiksi tai sähköttömän saarimökin ostaminen. Liian usein jäämme miettimään, mitähän muut ihmiset tästäkin ajattelevat. Jokaisella on oikeus elää omannäköistään elämää. AINA LÄHTEE LAPASESTA Maija-Lot-

ta Vauramo on ollut Wirmon Marttojen jäsen kymmenisen vuotta. Samoihin aikoihin hänen kanssaan porukkaan tuli muitakin uusia, innokkaita ja touhukkaita marttoja. – Meillä on tosi helposti innostuva hallitus. Kun joku saa hyvän idean, sitä aletaan heti toteuttaa, ja homma lähtee hyvällä tavalla lapasesta. Yhdistyksen kurssit ja tapahtumat ovat kaikille avoimia. Kun on pari kertaa käynyt vaikkapa ruokakurssilla, monelle tulee mieleen liittyä jäseneksi, jolloin pääsee mukaan halvemmalla. Kurssit ovat tosin muutenkin mahdollisimman edullisia, jotta kukaan ei jättäisi tulematta rahan takia. Aktiivisen toiminnan ansiosta yhdis-

tyksen jäsenmäärä on muutamassa vuodessa kolminkertaistunut. – Kun sisään kävelee uusi ihminen, hänet otetaan heti porukkaan. Joukossa, jossa ei uskota sisäpiireihin tai kuppikuntiin, on helppo viihtyä ja tulla uudestaan, Maija-Lotta kuvaa tapaa, jolla kävijät koukutetaan marttailuun. Wirmon Martat järjestää mielellään isompiakin tapahtumia, joista saadaan jäsenhankinnassa tärkeää näkyvyyttä. Niitä tehdään yhteistyössä muiden yhdistysten, kunnan ja yritysten kanssa – mitä enemmän tekijöitä, sitä enemmän myös heidän ystäviään ja tuttujaan tulee itse tapahtumaan. Sosiaaliselle ja aktiiviselle Maija-Lotalle uusiin ihmisiin tutustuminen ja heidän kanssaan ystävystyminen on luontevaa ja koko homman suola. Hän kannustaa myös ujoja ja maan hiljaisia mukaan kursseille ja tapahtumiin. – Jokainen saa tulla ja olla ihan omana itsenään ja osallistua niin kuin hyvältä tuntuu. Aikaa myöten olo käy kotoisammaksi ja voi ottaa rohkeamman roolin. On käynyt niinkin, että aluksi tosi ujolta tuntunut ihminen on lopulta alkanut vetää kursseja itselleen tärkeästä aiheesta, Maija-Lotta Vauramo kertoo.

YSTÄVÄT PARAS PALKINTO MaijaLotan hyörinää siivittää iloinen puheenpulina ja rapsakka huumori. Huumoria tarvittiin roppakaupalla yhteisötila Tuukin rakentamisessa. Leaderrahalla saatiin hankittua isoimmat tykötarpeet, mutta kaikki työ tehtiin talkoilla. Maija-Lotta on yrittäjä, ja hänen kaukolämpöputkia valmistavan tehtaansa meno hiljeni koronan myötä. Niinpä hän ehti Tuukiin lähes päivittäin – varsinainen talkoomuurahainen siis. – Jos töissä ei ollut kiirettä, tulin tänne. Mutta en minä tilaa yksin rakentanut: mukana oli kaikkiaan 84 talkootyöntekijää, Maija-Lotta laskee. – Kun urakan pilkkoo riittävän pieniksi ja selkeiksi palasiksi, ihmiset lähtevät mielellään talkoisiin ja tulevat toistekin. Meillä tärkeä periaate on, että jokainen saa tulla omien voimavarojensa ja aikansa mukaan juuri siihen toimintaan, mihin itse haluaa. Kaikkien ei tarvitse tehdä kaikkea. Wirmon Martat hoksasivat pyytää mukaan yrityksiä ja yhteisöjä, jotka lahjoittivat tarvikkeita sekä aikaansa ja rahoittavat tilan ylläpitoa yhteisötilakummeina. Näin kaikki toiminnasta kertyvät rahat voidaan palauttaa takaisin tekemiseen, eivätkä ne mene sähkölaskuihin. Marttakollegat palkitsivat Maija-Lotan ideoinnin ja uurastuksen ilmoittamalla hänet ehdolle Kansalaisareenan vuoden vapaaehtoiseksi. Hänet valittiin kymmenen finalistin joukkoon. Valtakunnallisessa äänestyksessä pikkukaupungin ehdokas ei lopulta tullut valituksi, mutta eipä vapaaehtoistyötä palkintojen toivossa tehdäkään. – Paras palkinto minulle ovat ystävät, joita olen saanut vapaaehtoistyössä. Kiitos pitää kuitenkin muistaa aina sanoa, kun joku antaa vapaa-aikaansa vaikka pieneenkin tehtävään. Ennen Marttoihin liittymistään Maija-Lotta nähtiin usein vapaaehtoisena

10 | MARTAT 2 | 2021

08-12_henkilö.indd 10

5.3.2021 12.36

Käsityöt rauhoittavat levotonta luonnetta ja tarjoavat haasteita.

kehitysvammaisten avustajana tai seurakunnan touhuissa, kunnallispolitiikassa ja harrastajateatterissa. Nyt muut estradit ovat jääneet: Martoissa saa toteuttaa kaikkia lahjojaan. – Wirmon Marttojen toiminta perustuu siihen, mitä jäsenet haluavat tehdä. Halusin sitten opetella ompelemaan alusvaatteita tai lähteä skumppapyöräilylle, aina löytyy kavereita järjestämään tapahtumaa, Maija-Lotta kiittää. TUUKI – TUU SÄ ÄKI! Syksyllä valmistunut yhteisötila Tuuki on tehty viimeistä piirtoa myöten mittatilaustyö-

nä marttailuun. Isot keittiösaarekkeet täyttyvät ruokakursseilla, ompelunurkkauksessa syntyvät kierrätyskankaiset kestokassit ja tunikakurssin tuotokset, kahvipöydissä pistetään maailman asiat kuntoon ja löhöparvella pidetään lukupiiriä tai otetaan rennosti. Entisen käsi- ja taideteollisen oppilai6 toksen jalometalliluokkaan remontoitu tila jätettiin hengeltään teolliseksi ja rouheaksi. Betonilattiat kestävät kovaa kulutusta ja siivoamista, sirot metallikaiteet muistuttavat tilan historiasta. Tuuki on kaikkien yhdistysten ja ryhmien käytössä. Jos ajanvarauskalenteris-

sa on tilaa, kuka tahansa voi tulla paikalle suristamaan ompelukonetta tai tekemään tavallista isommat leipomukset. Yhteisötilan arjessa korostuvat avoimuus, matalan kynnyksen toiminta ja sosiaalinen vastuullisuus, joiden puolesta Maija-Lotta Vauramo liputtaa. Nykyinen putkitehtailija on koulutukseltaan sosionomi. Niitä peruja lienee taito nähdä asioita heikompienkin näkökulmasta. – Tänne voi tulla myös ihan muuten vaan torjumaan yksinäisyyttä. Ajatuksena on ollut, että tämä on vähän niin kuin keski-ikäisten nuokkari, eli keskari, Maija-Lotta virnistää. »

MARTAT 2 | 2021

08-12_henkilö.indd 11

| 11

5.3.2021 12.36

» HÄN ON

Maija-Lotta Vauramo »47 vuotta »Yrittäjä, sosionomi »Wirmon Marttojen hallituksen jäsen »Perhe: aviomies, 18-vuotias poika sekä 16- ja 9-vuotiaat tyttäret. PIENI MARTTATESTI

Parasta elämässä ovat ihmiset. Yksin en haluaisi elää. Jos saisin muuttaa yhden asian maailmassa, lopettaisin kehitysmaihin kohdistuvan riiston. Tästä en luovu: Kyvystä innostua ja ideoida uutta!

Yhteisötila antaa hienot puitteet ison, aktiivisen yhdistyksen toiminnalle. Kun Tuukia kunnostettiin, Maija-Lotta Vauramo oli paikalla lähes päivittäin.

"URAKK A PITÄ Ä PILKKOA PIENIKSI JA SELKEIKSI PALOIKSI." Tilan ahkerimpia käyttäjiä ovat toki Wirmon Martat, joilla on joka viikko jokin tapahtuma: ruoka- ja käsityökursseja, luentoja ja työpajoja yhteistyössä paikallisten yrittäjien kanssa, jumppaa, lasteniltoja... – Idea omasta tilasta lähti juuri siitä, että meillä on niin paljon toimintaa, jolle piti koko ajan varailla tiloja. Perinteisiä marttailtoja jäsenten kodeissa meillä ei ole ollut enää hetkeen. Meitä on yli 180 – mieti, jos tämä joukko tulisi jonkun kotiin! SUKUPOLVELTA TOISELLE Kuten monella muullakin martalla, MaijaLotan harrastus on kotoa peritty. Lapsena hän kulki marttailloissa ja -mat-

koilla isoäitinsä kanssa. Anja-mummu oli aktiivimartta liittohallitusta myöten. – Silloin martat tekivät ihania retkiä. Olen ollut mummun kanssa marttamatkalla Sveitsissä ja Saksassa. Pikkuveli pääsi mummun kanssa Legolandiin, Maija-Lotta muistelee. Perinne on siirtynyt myös seuraavalle sukupolvelle. Jotta kotona ei tulisi sanomista äidin ajoittain vimmaisesta marttailusta, Maija-Lotta on rekrytoinut koko oman perheensä järjestöön. Lapset ovat aina olleet menossa mukana ja puoliso auttamassa tarpeen mukaan. – Keskimmäinen on vetänyt nuorisomarttojen ryhmää, ja kuopus hankki

miehelleni marttajäsenyyden isänpäivälahjaksi, jotta isäkin pääsee hänen kanssaan edullisesti ruokakursseille, Maija-Lotta kertoo. Viimeisimpänä varsinaiseksi jäseneksi liittyi vuoden alussa 18-vuotias poika, kun alle 25-vuotiaiden ei nykyään tarvitse maksaa jäsenmaksua. Sähköasentajaksi opiskeleva poika teki Tuukin sähkötyöt harjoittelutyönään alan yrityksen valvonnassa, joten tila on hänellekin varsin tuttu tulla vaikka grilliherkkukurssille. – Kaikki osallistuvat minun harrastukseeni, mutta ymmärrän kyllä, että heillä voi joskus tulla marttailua korvistakin ulos – itsellenikin käy välillä niin. Mutta äkkiä se olo menee ohitse!

12 | MARTAT 2 | 2021

08-12_henkilö.indd 12

5.3.2021 12.36

OUTI TYNYS // KUVA RITVA TUOMI

Katso video: martat.ﬁ/ martatlehti

VERSOKARUSELLI KASVATA versokaruselli keväisen pöydän koristeeksi ja aterioiden höysteeksi. Täyteen kukoistukseen versot kasvavat parissa viikossa. Isolle vadille mahtuu esimerkiksi auringonkukkaa, rohtosarviapilaa, vihanneskrassia ja kaaleja sekä sinappeja. Ilmettä tuovat erilaiset lehtimuodot ja liilalehtiset lajit, kuten sango-retikka ja punalehtinen basilika. LEVITÄ astiaan vähintään parin sentin kerros puhdasta multaa. Viisisenttinen kylvöalusta helpottaa kastelua ja antaa puhtia kasvuun. HAHMOTTELE mullan pintaan spiraalimainen kuvio esimerkiksi kivillä, lasihelmillä tai simpukoilla.

TURVOTA suuria, paljon kosteutta vaativia siemeniä vedessä pari tuntia ennen kylvöä. Kylvä kuvioiden sisälle reilusti siemeniä, jotta kasvustosta tulee turkkimaisen tuuhea. Ripottele keskelle lajit, jotka hujahtavat nopeasti pitkäksi, kuten härkäpapu, tattari ja herne. PAINELE siemenet kevyesti multaan, sumuta pinta ja peittele astia ilmavas-

ti mustalla muovilla. Seuraa kosteutta, sumuttele ja tuuleta tarvittaessa. Kun pinta alkaa vihertää, nosta astia valoisalle ikkunalle. LEIKKAA versoja, kun ne ovat muutaman sentin mittaisia. Katkaise 10–15-senttiset herneen versot noin kolmen sentin korkeudelta. Silloin ne jaksavat yleensä tuottaa uuden sadon.

MARTAT 2 | 2021 MARTAT 6 | 2014

13_kokeilekotona.indd 13

| 13 | 13

5.3.2021 12.37

Nyt aukeaa pääsiä en

PIIRAKKA(A)PAJA Piiraat sopivat juhlaan ja arkeen; brunssille, evääksi tai iltapalalle. Suolaisen leipomuksen voi tarjota pääsiäispöydässä, keitolla ja salaatilla täydennettynä. EMMI TUOVINEN //KUVAT LAURA RIIHELÄ KUVAUSJÄRJESTELYT SALLA KINNUNEN

Katso video:

martat.fi/martatlehti

14 | MARTAT 2 | 2021

14-21_ruoka.indd 14

5.3.2021 12.39

KOTIMAISET K ALASÄILYKKEET SOPIVAT MAINIOSTI PIIRAIDEN TÄYTTEEKSI. LUONNONK ALAVALMISTEITA ON JO HY VIN K AUPPOJEN VALIKOIMISSA .

Kalapaprikapiiras (ohje s. 19)

MARTAT 2 | 2021

14-21_ruoka.indd 15

| 15

5.3.2021 12.39

PIIRA AT OVAT TODELLISTA SEURA AVAN PÄIVÄN RUOK A A . AH ONNEA , JOS JUHL ATARJOILUISTA JÄI JÄLJELLE VIIPALE A AMUPAL AKSI! »

Vinkki

Juustopiiras versosalaatilla

Juustopiiraan pohjasta tulee melko makea. Jos suolaisen ja makean yhdistelmä ei tunnu omalta, valitse pohjaan mahdollisimman vähän sokeria sisältävät keksit.

JUUSTOPIIRAS VERSOSALAATILLA

Pohja: 200 g digestivekeksejä 125 g voita Täyte: 3 kananmunaa 200 g maustamatonta tuorejuustoa 1 prk mascarponejuustoa (250 g) 150 g fetaa ruohosipulia hienonnettuna 1 tl suolaa 0,5 tl mustapippuria myllystä (0,5 tl chiliä myllystä) Salaatti: reilusti versoja ja yrttejä 250 g kirsikkatomaatteja 0,5 dl oliiviöljyä 1 dl auringonkukan siemeniä 1 rkl soijakastiketta

LISTALL A

»Karjalanpiirakat, ohrapuurotäyte »Perinteinen munavoi »Munaton munavoi »Kala-paprikapiiras »Juustopiiras versosalaatilla »Keveä kevätsalaatti »Porkkana-kikherne-maapähkinäkeitto »Rahkapiiraat »Gluteeniton porkkanapiirakka

ääsiäiseksi pyöräytetään piiraita, suolaisia ja makeita. Leivonnaiset voi valmistaa ajoissa etukäteen, sillä maku ei kärsi muutamassa päivässä, päinvastoin. Keväinen salaatti virkistää aterialla. Jos lisäät salaatin leivonnaisen päälle, kuten juustopiiraassa, saat koristelut ja kevennyksen samalla kertaa.

»Pingota leivinpaperi irtopohjavuokaan (halkaisija korkeintaan 24 cm). Murskaa keksit ja sulata voi, sekoita keskenään. Painele seos vuoan pohjalle ja reunoille. Laita pohja jääkaappiin täytteen valmistamisen ajaksi. Valmista täyte. Vatkaa munien rakenne rikki kulhossa. Sekoita joukkoon tuorejuusto ja mascarponejuusto. Murustele joukkoon feta. Lisää ruohosipuli. Mausta suolalla ja mustapippurilla (ja chilillä, jos tahdot). Sekoita. Kaada seos keksipohjan päälle vuokaan. Paista 175-asteisessa uunissa noin 40 minuuttia, kunnes piiras on kypsä ja täyte jähmettynyt. Anna piiraan jäähtyä ja nosta se sitten jääkaappiin vähintään muutamaksi tunniksi.

Tee salaatti. Huuhtele versot ja yrtit, ravistele kuivaksi tai linkoa salaattilingossa. Pilko vihreät sopivan pituisiksi kulhoon, puolita kirsikkatomaatit joukkoon ja lisää oliiviöljy. Paahda auringonkukan siemeniä kuivalla pannulla. Kun siemenet ovat saaneet hieman väriä, lisää soijakastike, sekoita hyvin ja siirrä siemenet lautaselle jäähtymään. Nosta juustopiiras tarjoiluastialle, kokoa salaatti piiraan päälle ja ripottele siemenet pinnalle.

KEVEÄ KEVÄTSALAATTI

200 g pakasteherneitä 1 appelsiini 1 sweetie tai greippi 1 keltainen paprika 1 ruukku rukolaa 1 ruukku herneenversoja cashewpähkinöitä Kastike: 0,5 dl oliiviöljyä 2 rkl vaaleaa balsamiviinietikkaa 1 rkl juoksevaa hunajaa suolaa mustapippuria »Kiehauta herneet nopeasti ja jäähdytä. Kuori appelsiini ja sweetie (tai greippi) hedelmälihaa myötäillen ja leikkaa hedelmälohkot yksi kerrallaan irti kalvoista. Pilko paprika. Levitä tarjoiluvadille rukola ja herneenversot, paloitellut hedelmälohkot mehuineen, paprikat ja herneet. Sekoita kastikkeen ainekset keskenään hyvin. Kaada kastiketta salaatin päälle ja jätä osa tarjolle pieneen kannuun. Paahda cashewpähkinät ja lisää salaatin pinnalle. »

16 | MARTAT 2 | 2021

14-21_ruoka.indd 16

5.3.2021 12.39

Keveä kevätsalaatti

MARTAT 2 | 2021

14-21_ruoka.indd 17

| 17

5.3.2021 12.40

PUURON VOI KEITTÄ Ä VALMIIKSI EDELLISENÄ PÄIVÄNÄ . SILLOIN SE ON JÄ ÄHTYNYT HY VIN, KUN PIIRAKK APAJA AUKEA A . KARJALANPIIRAKAT OHRAPUUROTÄYTTEELLÄ

Täyte: 2 dl vettä 2 dl esikypsytettyjä, kokonaisia ohrasuurimoita 1,5 l maitoa 1 tl suolaa 1 kananmuna Kuoritaikina: 3 dl ruisjauhoja 1 dl vehnäjauhoja 0,75 tl suolaa 1,5 dl vettä Voiteluun: voita tai margariinia sulatettuna, vettä »Valmista ensin täyte: Kuumenna vesi kiehuvaksi. Lisää ohrasuurimot ja anna veden imeytyä niihin. Lisää maito, kiehauta sekoittaen ja keitä hiljalleen noin tunnin ajan. Sekoita välillä poh-

jaa myöten. Varo, ettei maito kuohu liedelle tai pala pohjaan. Mausta lopuksi suolalla. Jäähdytä hyvin. Sekoita jäähtyneen puuron joukkoon kananmuna. Tee kuoret: Sekoita jauhot ja suola kylmään veteen puuhaarukalla. Vaivaa taikina sileäksi ja kiinteäksi. Voit tehdä taikinan myös yleiskoneella. Ripottele pöydälle ruisjauhoja ja kaada taikina jauhojen päälle. Tee taikinasta pötkö (halkaisija noin 3 cm) ja leikkaa siitä parin senttimetrin levyisiä kiekkoja. Taputtele ohuemmiksi ja jauhota samalla kevyesti. Kokoa kakkarat pinoon ja peitä kulholla, jotta ne eivät kuivu. Kaulitse kakkarat piirakkapulikalla ohuiksi kuoriksi, pyöreiksi tai soikeiksi. Lado kuoret päällekkäin ja ripottele ruisjauhoja väliin. Pei-

tä kuoripinot kulholla. Täytä kuoret mahdollisimman pian, jotta ne eivät tartu kiinni toisiinsa. Täytä piirakat: Levitä kuoria pöydälle. Laita jokaisen kuoren keskelle lusikallinen täytettä, noin 1 cm:n paksuudelta. Täytettä voi tasoittaa veteen kastetulla veitsellä. Käännä vastakkaiset reunat täytteen päälle ja rypytä piirakat etusormilla. Siirrä piirakat lastan avulla uunipellille leivinpaperin päälle. Paista piirakoita 275– 300-asteisessa uunissa noin 15 minuuttia. Laita kattilaan vettä ja rasvaa, kuumenna ja sekoita. Kasta piirakat vesirasvaseokseen heti uunista otettua. Vaihtoehtoisesti voit voidella piirakat. Lado kuumat piirakat kulhoon päällekkäin ja peitä leivinpaperilla ja liinalla.

Vinkki »Täytteeksi sopivat myös riisipuuro, perunasose ja erilaiset kasvistäytteet. »Jos haluat tehdä vegaanisia piirakoita, keitä puuro kasvijuomaan, esimerkiksi kauramaitoon, ja jätä kananmuna pois täytteestä. Käytä voiteluun vegaanista margariinia. »Piirakoita voi rypyttää nipistämällä tai painamalla rypyt ja vetämällä kohti piirakan keskiosia. Nipistämällä rypytettyjen paistamisessa pitää olla tarkkana, sillä korkeat rypyt palavat helposti. Painamalla rypytetyistä piirakoista tulee tasaisempia ja ne on helpompi paistaa.

Vasemmalla munaton munavoi, oikealla perinteinen munavoi, piirakoissa ohrapuurotäyte.

1 | MARTAT 18 MAR RTAT AT 2 | 2021

14-21_ruoka.indd 18

5.3.2021 12.40

Porkkana-kikhernemaapähkinäkeitto

PORKKANA-KIKHERNEMAAPÄHKINÄKEITTO

1 kg porkkanoita 3 valkosipulinkynttä 2 rkl öljyä 1 kasvisliemikuutio 1 tlk kikherneitä 1 tlk kaurakermaa 2 rkl sileää maapähkinävoita tuoretta yrttiä, esim. korianteria »Kuori ja paloittele porkkanat. Hienonna valkosipulinkynnet. Kuumenna öljy kattilassa, lisää valkosipuli ja kuullota hetki. Lisää sitten porkkanat. Kaada vettä kasvisten päälle sen verran, että ne juuri peittyvät. Lisää kasvisliemikuutio. Keitä porkkanat lähes pehmeiksi. Lisää huuhdellut ja valutetut kikherneet ja keitä, kunnes sekä porkkanat että kikherneet ovat pehmeitä. Soseuta keitto. Lisää kattilaan kaurakerma ja maapähkinävoi. Kuumenna keitto ja sekoittele, kunnes maapähkinävoi on sulanut joukkoon. Tarjoa keitto tuoreiden yrttien kanssa.

PERINTEINEN MUNAVOI

MUNATON MUNAVOI

4 munaa 2 dl raejuustoa 100 g voita tai margariinia (4 rkl persiljasilppua)

1 tlk esikypsytettyjä kikherneitä 250 g kiinteää tofua 150 g margariinia 1 tl suolaa 1 dl hienonnettua persiljaa 1 chili

»Laita vettä kattilaan ja kuumenna kiehuvaksi. Pistä munat kattilaan yksitellen, ruokalusikkaa apuna käyttäen, ja keitä 8 minuuttia. Nosta keitetyt munat hetkeksi kylmään veteen, jotta kuori irtoaa helposti. Kuori jäähtyneet kananmunat, laita ne isolle lautaselle ja hienonna haarukalla tai käytä munaleikkuria. Sekoita joukkoon raejuusto ja huoneenlämpöinen, pehmeä rasva. Voit lisätä persiljasilppua päälle.

KALA-PAPRIKAPIIRAS

Pohja: 125 g voita tai margariinia 5 dl ruisjauhoja 1 tl suolaa 1 dl kylmää vettä Täyte: 2 prk kotimaista kalasäilykettä (esim. Luonnonkala, Leppäsavustetut särkikalat) 1 iso paprika 1 pss mozzarellaraastetta 3 dl kaurakermaa 3 kananmunaa 0,5 tl suolaa mustapippuria »Valmista ensin pohja. Ota voi pehmenemään huoneenlämpöön pari tuntia ennen leipomista tai pehmennä voita mikrossa. Voitele piirakkavuoka (halkaisija noin 27 cm). Paloittele voi kulhoon, lisää ruisjauhot ja suola, nypi murumaiseksi. Lisää vesi ja muovaa taikina tasaiseksi. Muotoile taikinasta pallo. Painele taikina piirakkavuoan pohjalle ja reunoille. Esipaista pohjaa 200-asteisen uunin keskitasolla noin 10 minuuttia. Tee sillä aikaa täyte. Pilko paprika pieniksi paloiksi. Sekoita kulhossa paprika, kalat ja juustoraaste. Sekoita toisessa kulhossa kaurakerma, muna, suola ja pippuri. Yhdistä seokset. Kaada täyte esipaistetun piiraspohjan päälle ja paista vielä noin 30 minuuttia. »

Kala-paprikapiiras

»Valuta ja huuhtele kikherneet, murenna tofu. Rouhi kikherneet haarukalla karkeaksi ja sekoita joukkoon tofumuru sekä margariini. Mausta suolalla. Sekoita persilja joukkoon. Hienonna puolet chilistä ja sekoita joukkoon. Koristele munavoi chiliviipaleilla.

MARTAT 2 | 2021

14-21_ruoka.indd 19

| 19

5.3.2021 12.40

Gluteeniton porkkanapiirakka

GLUTEENITON PORKKANAPIIRAKKA

Pohja: 2 tlk ananasmurskaa 3–4 porkkanaa (n. 4 dl raastetta) 4 munaa 2 dl fariinisokeria 2 dl sokeria 2 dl maapähkinävoita 6 dl gluteenitonta jauhoseosta (Pirkka tai Semper) 3 tl leivinjauhetta 3 tl kanelia 100 g voita tai margariinia sulatettuna

Kuorrutus: 120 g pehmeää voita 8 dl tomusokeria 200 g maustamatonta tuorejuustoa 1 tl vaniljasokeria 1 (luomu)appelsiinin raastettu kuori Koristeluun: 1 veriappelsiini

»Valuta ananasmurska ja raasta porkkanat. Vatkaa munat ja sokerit vaahdoksi. Sekoita vaahdon joukkoon ananasmurska, porkkanaraaste ja maapähkinävoi. Yhdistä jauhot, leivinjauhe ja kaneli ja lisää sulan rasvan kanssa taikinaan. Kaada taikina reunalliselle uunipellille leivinpaperin päälle, levitä tarvittaessa tasaiseksi. Paista 175-asteisen uunin keskitasolla 30 minuuttia. Jäähdytä piiras ennen kuorruttamista. Yhdistä kuorrutuksen ainekset sähkövatkaimella tasaiseksi ja levitä piirakan päälle. Koristele verisappelsiinisiivuilla.

20 | MARTAT 2 | 2021

14-21_ruoka.indd 20

5.3.2021 12.40

RUSINOILLA VAI EI? JOS ET RAK ASTA RUSINOITA , EI NIITÄ OLE PAKKO LAITTA A TÄYTTEESEEN. RAHKAPIIRAAT

Jos haluat rahkapiirakoihin letitetyn reunan, tee näin: Pyörittele pulla pötköksi, joka on noin 25 cm pitkä ja halkaisijaltaan noin 2 cm. Leikkaa pötkö kahtia, mutta jätä toisesta päästä kiinni pieneltä matkalta. Pyörittele nämä kaksi säiettä toistensa ympäri ja kierrä koko pötkö pullaksi. Anna kohota hyvin. Paina lasilla kolo täytettä varten samaan tapaan kuin pikkupullaan.

5 dl maitoa 50 g tuorehiivaa 1 tl suolaa 2 dl sokeria 1 rkl kardemummaa 13–14 dl vehnäjauhoja 200 g huoneenlämpöistä voita tai margariinia Voiteluun: munaa Rahkatäyte: 1 prk maitorahkaa (250 g) 0,5 dl kermaa 0,5 dl sokeria 1 muna 1 tl raastettua sitruunankuorta 1 rkl sitruunamehua 1 tl vaniljasokeria rusinoita säilykepersikoita »Lämmitä maito kädenlämpöiseksi. Murenna hiiva maitoon ja sekoita niin, että hiiva liukenee. Lisää joukkoon suola, sokeri ja kardemumma. Lisää jauhot vähitellen. Alusta taikina hyvin vaivaten, yleiskoneella tai käsin. Lisää huoneenlämpöinen rasva kuutioina alustamisen loppupuolella. Anna taikinan kohota peitettynä lämpimässä, vedottomassa paikassa kaksinkertaiseksi. Ota taikina leivinpöydälle ja vaivaa ilmakuplat pois. Pyörittele taikinasta pikkupullia ja kohota ne kaksinkertaisiksi. Sekoita rahkatäytteen ainekset keskenään. Täytä kohonneet pullat: Paina pullan keskelle syvennys esimerkiksi lasin pohjalla. Kasta lasia välillä jauhoihin, ettei se tartu taikinaan. Voitele pullien reunat munalla. Lusikoi syvennykseen rahkatäytettä, koristele rusinoilla ja persikanpalasilla. Paista 225-asteisessa uunissa noin 12 minuuttia.

Rahkapiiraat

Vinkki

Kohota pullat huolella, ennen kuin painat lasilla kolon täytteelle. Näin pullat eivät kohoa enää niin paljon uunissa ja täyte pysyy paremmin piiraan sisällä.

MARTAT 2 | 2021

14-21_ruoka.indd 21

| 21

5.3.2021 12.40

Tukeva iltapala tuudittelee unten maille. Irrotetaan illalla näpit ajoissa älylaitteista ja annetaan levolle mahdollisuus. MAIJA SOLJANLAHTI // KUVAT SHUTTERSTOCK

limistön sisäiset kellot säätelevät vuorokausirytmiä, joka vaikuttaa ihmisen aineenvaihduntaan. Valon määrä on sisäisten kellojen tärkein ajastaja, mutta ruokailujen ajoittamisellakin on merkitystä. Sisäisiä kelloja voi hienosäätää aterioinnilla, ja tästä voi olla apua, kun etsitään hyvää unirytmiä. Avaa aamulla verhot tai napsauta kirkas keinovalo päälle. Kunnon aamiainen käynnistää kehon. Runsaasti kuitua ja sopivasti proteiinia tulee perinteisestä aamupuurosta, joka on maustettu marjoilla ja vahvistettu rahkalla tai jogurtilla. Jos mikään ei tunnu maistuvan heti herätyksen jälkeen, kokeile tunnin kuluttua uudelleen, tai maistele vaikka hedelmä tai aamupirtelö.

Lounaaksi sopii esimerkiksi kasvisvoittoinen keitto tai ruokaisa salaatti. Jos päiväateria on kovin tuhti, seuraa 2–3 tunnin kuluttua unipaine: väsyttää, ja tekee mieli nokosille. Jos vain mahdollista, liiku ja ulkoile valoisaan aikaan ja juo runsaasti. Tämä auttaa sisäisten kellojen virityksessä, eikä päivällä tule liian unelias olo. Varttitunnin torkut eivät vielä häiritse yöunia, mutta pidempien päiväunien ottamista ei suositella. Iltaa kohti rentoudutaan hikiliikunnasta ja irtaudutaan älylaitteen valosta. Nautitaan joko myöhäinen päivällinen tai tukeva iltapala. Kokeile, paraneeko uni, jos syöt kevyemmin perinteiseen päivällisaikaan ja nautit runsaamman

aterian vasta muutama tunti ennen nukkumaanmenoa. Silloin aterian aiheuttama unipaine osuu sopivasti nukkumaanmenoaikaan. Runsas iltasyöminen tai jokin yksittäinen ruoka-aine voivat aiheuttaa närästystä. Anna elimistölle aikaa levätä ruokailun jälkeen. Käytä tarvittaessa vatsahappoja neutralisoivaa valmistetta ja juo riittävästi. Liiallinen juominen juuri ennen nukkumaanmenoa aiheuttaa kuitenkin yöheräilyä. Nestettä kannattaakin nauttia tasaisesti pitkin päivää, yhteensä ainakin 1–1,5 litraa. Alkoholi heikentää unen laatua ja lyhentää syvän unen vaihetta. Jo lasillinen viiniä vaikuttaa haitallisesti nukkumiseen.

RUOKARYTMI RAKENTAA UNTA Kokeile ja kuulostele

Nälkäistä ei nukuta

Itseään tarkkailemalla ja oloaan kuuntelemalla jokainen oppii lisää omasta kehostaan ja valintojensa vaikutuksista hyvinvointiin. Et tarvitse kalliita laitteita mittaamaan untasi, vaan itsesi kuuntelua. Laitteet voivat jopa lisätä unettomuudesta johtuvaa stressiä. Kokeile seuraavia asioita kahden viikon ajan ja pidä nukkumispäiväkirjaa. Nukahditko helpommin? Heräsitkö virkeänä?

HY VIÄ VAIHTOEHTOJA ILTAPAL AKSI

K AHVI, TEE JA KOL A JUOM AT

»Jätä vähintään viisi tuntia viimeisen annoksen ja nukkumaanmenon välille.

LISÄ Ä ILTAPAL A A

»Syö pari tuntia ennen nukkumaanmenoa tukeva iltapala. IRTI ÄLYL AITTEESTA

»Sulje puhelin, tabletti ja läppäri kaksi tuntia ennen nukkumaanmenoa. Kuuntele äänikirjaa tai lue. UNIERGONOMIA KUNTOON

»Tuuleta makuuhuone, vaihda puhtaat lakanat ja laske hieman huoneen lämpötilaa. Kokeile kotitekoista painopeittoa: levitä ylimääräinen täkki peiton päälle.

»Iso annos kaurapuuroa ja marjoja sekä raejuustoa tai jogurttia. »Kylmä juoma, joka sekoitetaan leseistä, mantelijauhosta, piimästä ja mehukeitosta. Jos haluat lusikoitavan annoksen, lisää joukkoon ruokalusikallinen tai kaksi mysliä. »Täysjyväpaahtoleipää, levitettä, kananmunaviipaleita ja paprikaa sekä annos kauragurttia.

PIENI ANNOS TRYPTOFA ANIA:

»Nauti iltapalan jälkiruokana banaania, kiiviä, pähkinöitä tai manteleita ja sekoita kamomillateehen tai veteen tilkka hunajaa. Nämä ruoat sisältävät tryptofaania, joka saattaa helpottaa nukahtamista.

22 | MARTAT 2 | 2021

22-23_uniruoka.indd 22

5.3.2021 12.41

a t s a r a Tilaa p ettavaa! u l t ä v e k tai An a r u e S

€ 9 3

vain

+lahja

Valitsetko lahjaksi olkalaukun...

Uudistuu upeasti

Mukana a m TV-maail IGI D ra u e S +

Seura S a – Lukuriemuja joka torstai! Kiinno ii ostavia ja elämänmakuisia henkilöjuttuja a. Maan parhaat ristikot ja TV-Maailma joka numerossa. n 3 kk, 12 nroa (norm. 69,30 €)

Anna - Suomen suurin naisten viikkolehti ilmestyy joka ke keskiviikko. Saat myös Anna DIGIn lukuoikeuden. 3 kk, 12 nroa (norm. 72,00 €)

Nopeimmin tilaat netissä: tilaus.otavamedia.fi/martatetu Tai

Soita asiakaspalveluun (09) 156 665 ma–pe 8–19

Tai

Lähetä alla oleva tilauskortti

T Tarjous koskee vain uusia tilauksia, ulkomaan tilauksiin lisätään postimaksu. Tilaajalla on oikeus peruuttaa tilaus 14 vuorokauden kuluessa. JJatkuva tilaus jatkuu automaattisesti kiinteän tarjousjakson jälkeen kulloinkin voimassaolevaan tilaushintaan. Seuraavan tilausjakson hinta on voimassaolevan hinnaston mukainen hinta vastaavalla tilauspituudella kuin ensimmäinen tarjousjakso. Tilaus voi päättyä aikaisintaan o ensimmäisen kiinteän tarjousjakson lopussa. Voimassaolevan jatkuvan tilauksen voi kiinteän tarjousjakson jälkeen irtisanoa 30 päivän e irtisanomisajalla. Tilaukseen liittyy maksuvelvollisuus, ellei sitä ole erillisesti määritelty näytetilaukseksi.

Arvo 44,90

Laadukas David Jones -olkalaukku on rento ja linjakas, materiaali kevyttä ja kestävää nylonia. Mitat 24 x 25 x 11 cm. Ulkopuolella kaksi ja sisällä yksi vetoketjutasku ja kätevä kännykkätasku. Säädettävä olkahihna 115 cm.

...vai haluatko lisää luettavaa 1 kuukauden lehdet MAKSUTTA suoraan tilauksesi jatkoksi

Netissä lisää lahjavaihtoehtoja! Tilaajalahjoja on rajoitettu määrä. Pidätämme oikeuden toimittaa tuotteen tilalle toisen vastaavan tuotteen, mikäli kysyntä ylittää varaamiemme tilaajalahjojen määrän. Lahjat toimitetaan postitse noin 3 viikon kuluessa siitä, kun tilausmaksu on maksettu. Noutamatta jääneitä tilaajalahjoja emme lähetä uudelleen.

22-23_uniruoka.indd 23

LEIKKAA KATKOVIIVAA PITKIN JA POSTITA JO TÄNÄÄN!

Tilauskortti

Kyllä kiitos! Tilaan rastilla merkitsemäni

POSTIMAKSU MAKSETTU

lehden hintaan 39 € ja saan valitsemani tilaajalahjan. ■ Seura 3 kk (12 nroa) + TV-maailma + Seura DIGI ■ Anna 3 kk (12 nroa) + Anna DIGI

Lahjavalintani:

■ Olkalaukku, arvo 44,90 € ■ 1 kk lehdet kaupan päälle Sukunimi

Etunimi

Lähiosoite

Puhelin

Postinumero

Postitoimipaikka

OTAVAMEDIA Tunnus 5005030 00003 VASTAUSLÄHETYS

ID 74 891 OT 994 888 8

Sähköpostiosoite

Antamalla sähköpostiosoitteesi saat tilausvahvistuksen sähköpostiisi ja ohjeet digipalvelun käyttöönottoon sekä tietoa asiakaseduista ja tarjouksista sähköisesti Otavamedia Oy:ltä ja sen kanssa kulloinkin samaan konserniin kuuluvilta yhtiöiltä. Voit halutessasi kieltää sähköisen tarjonnan vastaanottamasi tarjontaviestin kieltolinkistä. Katso tietosuojaseloste Otavamedia.fi/tietosuoja.

5.3.2021 12.41

LEHTI KERTOO LUOMUSTA

»EU-alueen yhteinen merkki. »Pakollinen pakatuissa luomuelintarvikkeissa. »Kertoo, että tuote on EU:n luomusääntöjen mukaisesti valmistettu. »Lehtimerkin yhteydessä on valvontaviranomaisen tunnus. Ruokaviraston valvomissa tuotteissa on merkintä FI-EKO-201. »Lisäksi tuotteessa on tieto, missä siihen käytetyt maatalousperäiset raaka-aineet ovat kasvaneet, esimerkiksi ”Tuotettu Suomessa”.

LUOMUUN VOI LUOTTAA HANNA VIITA & JAANA ELO //KUVAT SHUTTERSTOCK

ihreä lehtimerkki kaurahiutalepaketissa, porkkanapussissa tai valmisruokapakkauksessa kertoo, että tuote täyttää tiukat laatuvaatimukset. Luomu on viranomaisten valvoma ruoantuotannon sertifiointijärjestelmä, jossa on tiukemmat kriteerit kuin tavanomaisessa elintarviketuotannossa. Jotta tuotteessa saadaan käyttää luomutunnusta tai luomumerkkiä, täytyy koko ketjun noudattaa laatuvaatimuksia alkutuotannosta valmiiseen tuotteeseen saakka. Tuotannossa pyritään yhdistämään ympäristön ja ilmaston kannalta parhaat menetelmät. Biologinen moni-

muotoisuus, luonnonvarojen säästäminen ja eläinten hyvinvointi ovat luomutuotannon tunnusmerkkejä.

leppäkertut ja lierot viihtyvät luomupelloilla. ELÄIMET Luomutuotannossa eläinten

VILJELY Luomuviljelyssä ei käytetä

keinolannoitteita. Esimerkiksi typen saanti varmistetaan biologisin keinoin, kuten apilan tai härkäpavun viljelyllä. Ravinteet kierrätetään takaisin maahan. Luomuviljely hillitsee ilmastonmuutosta sitomalla maahan orgaanista ainesta ja hiiltä. Luomutuotanto tukee luonnon biologista monimuotoisuutta. Koska viljelyssä ei käytetä kemiallisia torjunta-aineita, linnut, pölyttäjät, perhoset,

elinolosuhteet ovat monipuolisemmat kuin tavallisessa tuotannossa. Eläimillä on enemmän tilaa liikkua lajinomaisesti ja vapaus ulkoilla kesäkuukausina: kanat voivat kylpeä hiekassa ja nokkia ruohoa, siat pyöriä mudassa ja tonkia olkia, luomunaudat ja -lampaat laiduntaa. Luomueläimet ruokitaan luomurehulla, muuntogeeniset eli GMO-rehut ovat kiellettyjä. Lähtökohtana on lajinomainen ruokinta. Esimerkiksi luomuvasikat saavat vähintään kolme kuukauden ajan

24 | MARTAT 2 | 2021

24-25_luomu.indd 24

5.3.2021 12.42

MIKSI LUOMU? Muutama esimerkki:

»Luomutuotanto ylläpitää pölyttäjien kannalta tärkeää luonnon monimuotoisuutta paremmin kuin tavanomainen tuotanto. Jopa 75 % ruokakasveista tarvitsee pölyttäjiä voidakseen tuottaa satoa. Pölyttäjien katoon ovat vaikuttaneet muun muassa luonnon monimuotoisuuden heikkeneminen sekä runsas torjuntaaineiden käyttö tavanomaisessa tuotannossa. »Orgaanisella lannoituksella luomupeltoon pystytään sitomaan hiiltä ilmakehästä. Luomu on ilmaston kannalta hyvä ratkaisu. »Luomutilat päästävät vain vähän valumia vesistöön, koska lannoitus on maltillista ja maan rakenne hyvä. »Suomalaiset saavat valtaosan nitraatista hedelmistä ja vihanneksista. Luomukasvisten nitraattimäärät ovat pienet, koska luomuviljelyssä käytetyn eloperäisen lannoituksen typpi ei päädy kasviksiin samassa määrin kuin tavanomaisessa viljelyssä. »Luomuhedelmien pintaa ei saa käsitellä vahalla eikä säilyvyyttä parantavilla kemikaaleilla. Luomuhedelmät voidaan syödä kuorineen, ja kuoren ravintoaineet saadaan käytettyä hyödyksi.

Ei keinolannoitteita, ei kemiallisia torjunta-aineita. Nämä asiat osataan yleisesti yhdistää luomutuotteisiin. Mutta tiesitkö, että esimerkiksi elintarvikkeelle luomutunnus tarkoittaa rajoituksia lisä- ja säilöntäaineiden käytössä? oman emän maitoa tai muuta luomumaitoa. Luomuvasikoita ei saa vieroittaa heti emästä. Luomuelintarvikkeiden tuotannossa käytetään lähes samaa teknologiaa ja valmistusmenetelmiä kuin tavanomaisessa tuotannossa; luomumaitokin pastöroidaan. GMO- ja säteilytystekniikat ovat kiellettyjä. Esimerkiksi tavanomaisia mausteita säteilytetään säilyvyyden parantamiseksi. Luomutuotteissa voidaan käyttää vain luontaisia lisäaineita. Se on alle 10 prosenttia kaikista lisäaineista, jotka ovat käytössä tavanomaisessa tuotanELINTARVIKKEET

nossa. Luomumakeisissa ei saa käyttää E-koodi-väriaineita. Värit saadaan luomukasveista, kuten punajuuresta tai porkkanasta. Säilöntäaineita voidaan käyttää vain lihavalmisteissa. Niissä nitraatin käyttö on sallittu, mutta määrät ovat vähäisemmät kuin tavanomaisessa tuotannossa. RUOKAPALVELUT Luomumerkki on

tarkoitettu vain pakattujen luomutuotteiden merkitsemiseen, joten sitä ei saa käyttää ravintoloissa ja ruokaloissa annosten tai ruokalistan yhteydessä. Luomu saa kuitenkin näkyä ruokalistalla esimerkiksi lauseina ”Käytämme

vain luomuperunoita” tai ”Kaikki käyttämämme kananmunat ovat luomua”. Listalla voidaan myös ilmoittaa, jos jokin annoksen osa on luomua, esimerkiksi ”Luomupinaattimuhennosta ja paistettua siikaa”. Tällöin kaikki pinaattimuhennoksen ainekset ovat luomua. Hankintastrategian mukaan luomuruoan osuuden tulee olla 25 prosenttia julkisten ruokapalvelujen hankinnoista vuoteen 2030 mennessä. Julkiset ruokapalvelut koskevat esimerkiksi päiväkoteja, kouluja ja palvelukoteja. Hankintalaissa luomu on kilpailutuksen hyväksytty kriteeri, joka tulisi muistaa tarjouksia pyydettäessä.

MARTAT 2 | 2021

24-25_luomu.indd 25

| 25

5.3.2021 12.42

MARTTA AVA A VA ATEK A APPINSA Tapaamme marttoja, jotka pukeutuvat Garderobin hengessä. martat.ﬁ/garderobi-harkitse-korjaa-kierrata/

HÄN ON

Veli-Pekka Leppänen (49) »ﬁlosoﬁan tohtori, toimitusjohtaja »asuu Joensuussa »kuuluu Akateemisiin Herrasmarttoihin »rakkaimmat harrastukset ruoka ja liikunta eri muodoissaan.

Koirat Onni ja Meppi liikuttavat isäntäänsä. Lenkille ei tarvitse lähteä yksin.

Veli-Pekka avasi vaatekaappinsa.

HALLITUN HUOLETON – Tärkeintä on, että vaatteet ovat monikäyttöisiä, oikeankokoisia ja istuvia, sanoo Veli-Pekka Leppänen. MARJAHELENA SALONEN // KUVAT RIIKKA HURRI

Töissä Veli-Pekka Leppäsen pukeutuminen on siistiä ja muodollista, tyyliin casual tai smart casual. Vapaa-ajalla puvut ja pikkutakit vaihtuvat rentoihin urheiluvaatteisiin ja kotoisiin villasukkiin. Leppänen arvostaa vaatteissa monikäyttöisyyttä ja kestävyyttä. Vaatteita pestään ja pidetään. Kauluspaitoja on kaapissa rivistö. Hyvä paita on siisti ja helposti silitettävä.

26 | MARTAT 2 | 2021

26-28_garderobi Veli-Pekka.indd 26

5.3.2021 12.43

> Villapipo kuuluu talvityyliin. Hyvä pipo on lämmin ja kotimainen.

< Festareille lähdetään kukkahousuissa.

Marimekon vaatteita kulkeutuu kaappiin. Ne ovat kestäviä ja ajattomia, ja muodissa taas muutaman kymmenen vuoden kuluttua.

Rento pikkutakki on arkinen työasu.

< Anopin neulomat villasukat kuuluvat kotiiltoihin.

TY YLINI KOLMELLA SANALLA:

HANKIN VA ATTEENI kivijalkakaupasta.

hallittu, siisti, rento.

Vaatteita pitää saada sovittaa. Vikatikkejä tulee vähemmän, kun näkee istuvuuden ja laadun. Makutuomarina on usein vaimo. Hän tuntee tyylini ja osaa myös uudistaa garderobia, jos valinnat alkavat mennä liian yksitoikkoiseksi.

LEMPIVA ATTEENI ON vapaa-ajalla ulkoiluhousut. Kokonaisuuteen kuuluu mukava paita ja säähän sopiva takki. Urheilukenkiä on paljon: lenkkikengät, polkujuoksukengät, talvella lenkkikengät nastoilla ja sadekelillä kunnon goretexit. Liikuntaa tulee harrastettua koirien kanssa päivittäin. Hyvät ja monipuoliset vapaa-ajan vaatteet ovat tärkeät. MINULLE TÄRKEÄ Ä VA ATTEISSA ON,

että ne tuntuvat ”omilta”. Vaatteiden pitää olla yksinkertaisia kuosiltaan ja helposti yhdisteltävissä toisiinsa. Hyvät vaatteet kestävät pitoa ja aikaa. Vaatteita ei tarvita suuria määriä, valikoiman pitää olla muunneltava. Rennomman asun kanssa voi jalassa olla vaikka tennarit, mutta parit kunnon nahkakengät pitää olla,, ja tietenkin kenkiin sopiva vyö.

VÄHEMMÄN ON ENEMMÄN vaatekaa-

pissa. Vaatteet ostetaan tarpeeseen. Työja kotivaatteet ovat erikseen. Garderobikasvatus on omilta vanhemmilta: vaatteet pidetään loppuun. Kun vaate ei enää kelpaa työ- tai juhlakäyttöön, voi sen siirtää rönttävaatteeksi. Halonhakkuussa tai pihatöissä ei tarvita uusia vaatteita. PARAS VA ATEVINKKINI: Hyvä vaatehuolto jatkaa vaatteen ikää. Pesuohjeita luetaan meillä tarkkaan. Valko- ja kirjop pesuun on omat pesuaineensa, samoin urh heiluja villavaatteille. Puhdas ja hyvin sili litetty vaate on miellyttävä päällä ja näyttä hyvältä. tää

INF O

Tu e pukuk dit SM ART CASUAL

Rento, siisti, edustava asu; hieman arkista juhlavampi. Työhaastattelut, työpaikat, rennot juhlat. Miehillä esimerkiksi pikkutakki, kauluspaita ja suorat housut, ei solmiota. BUSINESS CASUAL

Asiallisen ja rennon pukeutumisen yhdistelmä. Edustustilaisuudet ja juhlat. Työpaikat, joissa edellytetään arkenakin siistiä pukeutumista. BUSINESS FORM AL

Virallinen, muodollinen ja siisti arkipukeutuminen esimerkiksi työtapaamisiin, kokouksiin ja asiakaspalavereihin. Miehillä tumma puku, neutraalin värinen kauluspaita ja hillitty solmio. » Maripaita on varma valinta vapaa-aikaan.

Shortsit ja villasukat on hyvä kotiasu talvellakin.

MARTAT 2 | 2021

26-28_garderobi Veli-Pekka.indd 27

| 27

5.3.2021 12.44

< Hiihtokengillä oli käyttöä tänä talvena.

Kohta otetaan pyöräilykamppeet esille.

» Urheiluvaatteiden valikoimaan kuuluvat muun muassa triathlonvarusteet sekä hiihtopuku.

ehkä liikaakin. Vanhoista en raaski luopua, ennen kuin ne ovat puhki. Jokaiseen lajiin tarvitaan omanlaiset varusteet: Juoksulenkille omansa, kesään ja talveen eri varusteet. Talviurheiluun hiihtopuku ja toppa-asu. Kaapissa on myös pyöräilyasuja ja märkäpuku. Jotta järjestys säilyy, osa on varas varastossa vuodenajan mukaan. LOMATY YLI: Työpukeutuminen unohLOM l tuu lomalla. Kukkahousut puetaan päälle festa festareille tai lomamatkalle. Kesän ehdoton vvaate on shortsit. Saattavat ne sujahtaa ja jalkaan talvellakin. Mikäpä on parempi kotia kuin shortsit ja villasukat? kotiasu JUHLAVIIN TILANTEISIIN otetaan esilJUH

le sm smokki- tai frakkipuku. YLI- VAI ALIPUKEUTUMINEN? Bisnespuke pukeutuminen on muuttunut viime vuosina. Enää ei olla niin tiukkoja etiketeistä. Hyvä pukeutumisella kuitenkin arvosHyvällä tetaa toista osapuolta. Mieluummin yliyli tetaan kuin aalipukeutunut.

TÄR KEÄ T

< <

NÄISTÄ EN LUOVU: Urheiluvaatteita on

KRAVATTI, RUSETTI VAI SOLMUKE?

Kravatti on jäänyt vaatekaapin perälle. Juhlavampiin hetkiin laitan rusetin tai solmukkeen. Värikkäillä taskuliinoilla saa twistiä pikkutakkiin. NEULE: Laadukas neule kestää eikä siihen tule nyppyjä tai venymisen jälkiä. Pesuväliä voi pidentää hyvällä tuuletuksella. Kaapissa neule on hyvin viikattuna tai hyvässä henkarissa. Silloin se ei viru vaan pysyy kuosissaan. PAITA: Yksivärinen pukupaita kuuluu juhlaan tai viralliseen tapaamiseen, rennompi kuviollinen kauluspaita menee neuleen tai pikkutakin kanssa. Kauluspaidassa tärkeintä on istuvuus. Paita ei saa kiristää eikä tehdä oloa tukalaksi, mutta ei saa olla iso säkkikään, jossa hihat roikkuvat. FARKUT ovat monikäyttöisemmät kuin n irtohousut. Hyvät farkut menevät niin toi paidan kuin kauluspaidankin kanssa. Ne voi nyhdistää irtotakkiin ja siisteihin nahkakenkiin tai mu mukaviin vapaa-ajan jalkineisiin.

Solmuke ja taskuliina viimeistelevät asun. Rusettia voi käyttää arkenakin.

Aktiivinen harjoittelu onnistuu talvellakin, kun jalassa on turvalliset ja vakaat nastajuoksukengät.

28 | MARTAT 2 | 2021

26-28_garderobi Veli-Pekka.indd 28

5.3.2021 12.44

PERHEEN KESKEN

"TE VARMA AN TOIVOITTE POIK A A" ERKKI UKKOLA

ommentti lyö palleaan ja sekoittaa pasmat. Hämmennyksen tilassa onnistun mumisemaan jotain epämääräistä. Ärsytys nousee vasta minuuttien jälkeen, kommentin antajan poistuttua jo paikalta. Vastaus muodostuu mielessäni, ja perään huutamisen sijaan sanon sen pääni sisässä: ”Mitä helvettiä se sinulle kuuluu?”

JOK AINEN L ASTA odottanut nainen tietää sen täti-ihmisten ryhmän, joka tulee pyytämättä ja yllättäen taputtamaan raskausvatsaa. Ihmislajin, joka tarkoittaa varmasti hyvää, mutta joka tuppautuu aivan liian lähelle omaa henkilökohtaista vyöhykettä. Isien vatsoja ei yleensä tulla taputtelemaan ihan niin paljon, mutta meille löytyy oma raivoa herättävä ryhmämme: olettajat. Heihin törmää etenkin kahden tytön isänä. Usein tunnutaan ajattelevan, että mies haluaa oletusarvoisesti jälkikasvukseen poikia. Tämä taas liittynee ikiaikaiseen ajatukseen poikalapsesta suvun jatkajana. Tai siihen, että olisi olemassa miesten ja naisten töitä. Tällöin mies tietysti haluaa oletusarvoisesti pojan jatkamaan oman miehekkäistä miehekkäimmän ammattiryhmänsä perinnettä. Täyttä potaskaa, sanon minä. Olen maanviljelijän poika, mutta maanviljelijää minusta ei tullut. Olen kouluttautunut aikuisopettajaksi ja työskennellyt viime vuodet tietotyöläisenä varsin naisvaltaisilla aloilla. Olenko tuottanut pettymyksen isälleni? En tietääkseni. Samoin eivät omat tyttäreni tule tuottamaan minulle pettymystä, valitsivatpa aikanaan millaisen urapolun tahansa. K AHDEN T Y TÖN isänä oleminen on lisännyt tietämystäni monista asioista, joihin en todennäköisesti poikien isänä olisi törmännyt. Omalta mukavuusalueelta prinsessaleikkeihin siirtyminen on tuonut mukanaan heittäy-

tymis- ja empatiakykyä – taitoja, jotka ovat laajasti hyödyksi elämässä. Toisaalta lapset toimivat monessa asiassa samalla tavalla sukupuolesta riippumatta. Liian korkealle puuhun kiivenneen kolmevuotiaan pelastaminen on oma operaationsa, oli kiipeäjänä tyttö tai poika. Vauvan sukupuoli on geneettistä arpapeliä, jonka tulokseen ei voi vaikuttaa ja johon ei pitäisi kiinnittää liikaa huomiota. En koe jääneeni kahden tytön isänä mistään paitsi, siinä missä eivät varmasti koe poikienkaan isät. Kasvatamme heitä parhaan taitomme mukaan heidän kromosomeistaan ja olettajien oletuksista riippumatta. T Y TTÄRENI OVAT perineet minulta puheliaisuuden ja huonon huumorintajun. Olen tästä hyvin ylpeä. Vaimoltani eräänä iltana saatu viesti vahvisti tämän: ”Täällä keskustellaan iltapalapöydässä siitä, millaisista pieruista isi tykkää. Hyvin tehty”. Sydän läikähti yli äyräiden, olin onnistunut siirtämään jotain seuraavalle sukupolvelle. Huumorilla pääsee elämässä pitkälle, mutta ehkä seuraava haasteeni on siirtää jotain hieman syvällisempää.

Kirjoittaja on kahden tytön isä, joka joutuu itse taputtelemaan omaa vatsaansa.

MARTAT 2 | 2021

29_Erkki-kolumni.indd 29

| 29

5.3.2021 12.45

ieli tekisi kasvimaata möyhentämään, mutta viljelmän perustaminen maan kääntämisestä alkaen tuntuu työläältä urakalta. Ehkä pihan maaperäkään ei sovellu kasvien kasvattamiseen ilman voimallista maanparannusta. Pitäisikö unohtaa koko juttu ja haudata puutarhahaaveet? No ei todellakaan! Apuun tulee viljelylaatikko. Kehyksien rajaamalle alueelle voi perustaa pienen puutarhan, ja jos tilaa riittää, laatikkoja voi pystyttää monta vierekkäin. Kun maltat suunnitella kasvivalikoiman, saat satoa ja silmäniloa koko kesän. Samassa laatikossa voi viljelyä jatkaa vuodesta toiseen. Jos suunnittelet viljelmiä taloyhtiön piha-alueelle, aloita kysymällä lupa isännöitsijältä. L AVAK AULUKSESTA L A ATIKKO

»Lavakaulukset ovat puukehikkoja, jotka on vahvistettu kulmista metallilla. Kauluksen koko on noin 120 cm x 80 cm x 20 cm. Yhdessä 20 cm:n korkuisessa kehikossa voi kasvattaa pieniä salaatteja ja yrttejä. Kun kaksi lavakaulusta laitetaan päällekkäin, multatilaa on 40 cm. Siinä kasvavat myös juurekset ja isot vihannekset.

KIVEN PÄ ÄLLE?

PERUSTA VIL JELM Ä

»Jos perustat laatikon pihakiveykselle, tee laatikkoon pohja laudasta tai kankaasta, ettei multa valu ympäristöön. Kankaaksi sopivat vanhat lakanat tai pyyhkeet. Mikäli alustalle ei saa valua vettä, kasvata kasveja ruukuissa tai muissa pohjallisissa astioissa.

»Leikkaa nurmikko lyhyeksi tai poista se ja muut kasvit laatikon alalta. Kokoa laatikko tukevasti paikoilleen. Laita alimmaiseksi 3 cm:n paksuinen kerros avattuja sanomalehtiä lomittain. Kaada päälle noin 20 litraa vettä, niin että lehdet kastuvat kauttaaltaan. Täytä laatikko mullalla. Kylvä siemenet ja istuta taimet.

VALITSE PAIKK A

»Sijoita viljelylaatikko pihassa valoisaan, lämpimään ja tuulettomaan paikkaan, lähelle vesipistettä. Jos laatikoita tulee monta, jätä niiden väliin 80 cm leveä hoitokäytävä. RIITTÄVÄSTI MULTA A

NIKK AROIJAT HUOM!

»Jos rakennat itse laatikon laudasta, käytä käsittelemätöntä tai lämpökäsiteltyä puuta. Puuosat voi sivellä esimerkiksi myrkyttömällä pellavaöljyllä.

»Yhteen lavakaulukseen menee multaa noin 200 litraa ja kahteen 400 litraa. Helpointa on täyttää viljelylaatikko vihannesten ja kukkien viljelyyn sopivalla kaupan säkkimullalla. Voit käyttää myös oman puutarhan multaa, jos se on puhdasta, kuohkeaa ja multavaa, eikä siinä ole rikkakasvien siemeniä tai juuria. Voit lisätä joukkoon kaupan säkkimultaa. Lannoita multa lantarakeilla.

VALITSE K ASVIT

»Laatikossa kasvit voivat kasvaa hieman tiheämmässä kuin kasvimaalla. Istuta samaan laatikkoon leveitä ja kapeita, korkeita ja matalia sekä hidas- ja nopeakasvuisia lajeja. Sijoita leveät lajit laatikon kulmiin ja reunalle ja korkeat keskelle tai laatikon pohjoispuolelle. Kylvä nopeakasvuisia lajeja hitaasti kasvavien rivinväleihin. Kun nopeakasvuisten sato on korjattu, hitaammin kasvavat valtaavat tilan. Kasvata samassa laatikossa ravinnetarpeiltaan samanlaisia kasveja. Vaihda kasvilajien paikkaa vuosittain. Jos sinulla on vain yksi laatikko, tee varastolannoite kasveille, jotka vaativat pal-

KOTIPUUTARHURIN

laatikk eikki Perusta pieni puutarha viljelylaatikkoon. Sama laatikko kestää käytössä vuodesta toiseen. TIINA IKONEN //KUVITUS KATJA KUITTINEN

30 | MARTAT 2 | 2021

30-33_viljely.indd 30

5.3.2021 12.56

MUISTISÄ ÄNTÖ K ASTELUUN

10 litraa

vettä kastelee 1 neliömetrin alan maata 10 cm:n syvyydeltä.

20 litraa

vettä kastelee 1 neliömetrin alan maata 30 cm:n syvyydeltä.

8 6 10 9

K YLVÄ JA ISTUTA

SATOA KOKO KESÄN

Syötävää ja silmäniloa 1. Tarha-ajuruoho 2. Sitruunamelissa 3. Persilja 4. Lamopinaatti

5. Porkkana 6. Vihersipuli 7. Kehäkukka (matala)

jon ravinteita: Kaiva taimen viereen kuoppa ja laita siihen eloperäistä lannoitetta, esimerkiksi kananlantarakeita. Peitä mullalla ja kastele. Kasvin juuret hakeutuvat ravinteeseen.

8. Sidesalaatti tai parsasalaatti 9. Tilli 10. Lehtisalaatti

»Kasvien kasvatus aloitetaan kylvämällä siemenet tai istuttamalla esikasvatetut taimet. Siemenpusseissa on hyvä ohjeet, tutustu niihin. Kaikkia pussin siemeniä ei tarvitse kylvää kerralla. Liota isoja, kovakuorisia siemeniä vedessä yön yli ennen kylvöä. Pidä multa kosteana, kunnes siemenet itävät. Kun taimet kasvavat, poista niistä osa eli harvenna. Tarkista oikea taimiväli siemenpussista. Kylvönauhoissa siemenet ovat valmiiksi sopivin taimivälein. Esikasvatetut taimet istutetaan, kun yöpakkaset ovat ohi. Kastele taimet hyvin ennen istuttamista. Tee istutuskuopat sopivin välein, täytä kuopat vedellä ja anna sen imeytyä. Laita taimi kuoppaan. Peitä juuripaakku niin, «

MARTAT 2 | 2021

30-33_viljely.indd 31

| 31

5.3.2021 12.56

« että sen päälle tulee 2 cm multaa. Tarkista myöhemmin, että juuripaakku pysyy mullan alla. Sipulit istutetaan pikkusipuleista, valkosipulit kynsistä, perunat siemenperunoista ja maa-artisokka juurimukuloista.

1 HOIDA VIL JELM Ä Ä

»Kastele kasveja säännöllisesti. Anna vettä kerralla niin paljon, että multa kastuu myös hieman juuristoa syvemmältä. Kokeile sormella multaa noin 5 cm:n syvyydestä. Kun multa on selvästi kuivahtanut, voit kastella. Poista rikkakasvit taimien välistä ja haraa kovettunut maan pienellä haralla. Tue herneet kepeillä. Maissi, kaalit, pavut, purjo, porkkana ja punajuuri tarvitsevat multaamista, eli mullan lisäämistä kasvin tyvelle. Näin kasvi pysyy paremmin pystyssä, eikä juuresten tyvi viherry tai kovetu. Poista kuivuneet ja sairaat kasvit. Poista tuhohyönteiset kasvista pyyhkimällä tai vesisuihkulla. Keväällä maahan laitettu eloperäinen lannoite riittää yleensä koko kesäksi. Paljon ravinteita vaativille kasveille, kuten kurpitsalle, voi antaa kesällä lisälannoitteeksi vihreää ruohosilppua tai viherkäytettä.

2 4

MONIVUOTISIA YRTTEJÄ SYÖM Ä ÄN!

»Poimi ja käytä salaatteja ja yrttejä jo niiden ollessa pieniä. Retiiseistä saa satoa kuukaudessa. Kylvä uusia siemeniä tyhjentyville paikoille. Kesäkurpitsat ja ensimmäiset herneet valmistuvat heinäkuussa. Elokuu on parasta satoaikaa. Juurekset kasvavat kokoa syksylläkin. Lehtikaalia voi kerätä vielä pakkasten tultua.

VINKKI

Kasvuharso suojaa kasveja kylmältä ja tuholaisilta.

Oma ryytimaa 1. Kuukausimansikka 2. Ryytisalvia 3. Rakuuna 4. Iisoppi

5. Kangasajuruoho 6. Sitruunamelissa 7. Ruohosipuli

32 | MARTAT 2 | 2021

30-33_viljely.indd 32

5.3.2021 12.56

HY VIÄ K ASVEJA VILJELYLA ATIKKOON vaatii ravinteita

paljon

kohtalaisesti

vähän

maata parantava

kylvösyvyys (cm)

lopullinen kasvutila (cm)

KYLVÄ SIEMENET SUORAAN VILJELYLAATIKKOON TOUKOKUUSSA ͻ 20 x 2–5 1 lehtisalaatit ͻ 20 x 2–5 1 retiisi ͻ 20 x 2–5 1 vihersipuli ͻ 20 x 2–5 1 tilli ͻ 20 x 2–5 1 maustekirveli ͻ 20 x 5–15 1–2 porkkana ͻ 20 x 5–15 1–2 nauris ͻ 20 x 5–15 1–2 palsternakka ͻ 20 x 5–15 1–2 punajuurikas ͻ 20 x 5–15 1–2 raitajuurikas ͻ 20 x 5–15 1–2 keltajuurikas ͻ 20 x 30 5 härkäpapu ͻ jätä istukkaan 10 x 10 sipuli kärki näkyviin 20 x 10 10 valkosipuli ͻ KYLVÄ SIEMENET KESÄKUUSSA LÄMPIMÄÄN MAAHAN ͻ 3 pensaspavut ͻ 3–5 herne

kasvuaika kylvöstä sadonkorjuuseen (kk)

1–2 1–2 1–2 1–2 1–2 2–4 2–4 2–4 2–4 2–4 2–4 2–3 2–3 4–5

20 x 10 20 x 5

2–3 2–3

20 x 20 20 x 20 20 x 20 20 x 20 20 x 20 20 x 20 20 x 20 20 x 20 40 x 40 50 x 50 20 x 15 20 x 30 20 x 20 60 x 60

2–4 2–4 2–4 2–4 2–4 2–4 2–4 2–4 2–3 3–7 3–7 3–7 2–4 2–4

ISTUTA TAIMET KESÄKUUSSA kesäkynteli basilika timjami ajuruohot ryytisalvia sitruunaverbena sitruunamelissa persilja lamopinaatti lehtikaali purjo ruotiselleri avomaankurkku kesäkurpitsa

ͻ ͻ ͻ ͻ ͻ ͻ ͻ ͻ ͻ ͻ ͻ ͻ ͻ ͻ

K ASVUK AUDEN ULKOPUOLELL A

VIHERK ÄY TE

»Peitä syksyllä multa kasvijätteillä tai puiden lehdillä. Eloperäinen kate suojaa maata ja tarjoaa ruokaa pieneliöille. Muokkaa keväällä kate mullan sekaan, lisää kompostimultaa ja lannoita seuraaville kasveille sopivaksi. Kalkitse multa kolmen vuoden välein dolomiittikalkilla. Vaihtoehtoisesti käytä vuosittain lannoitetta, joka sisältää kalkkia. Viljelykasvit viihtyvät, kun maan pH eli happamuus on 6–6.5.

»Viherkäyte on tehokas lannoite. Laita ämpäri täyteen ruohoa tai muita vihreitä kasveja. Lisää vettä niin, että kasvit peittyvät. Anna liemen seistä kaksi viikkoa. Liemi haisee pahalle, mutta se kuuluu asiaan. Tee lannoitevesi sekoittamalla 1 litra viherkäytettä ja 9 litraa vettä.

MARTAT 2 | 2021

30-33_viljely.indd 33

| 33

5.3.2021 12.56

Öljysiemenkurpitsa köynnöstelee 90 sentin korkuisessa metallituessa, joka on tehty kompostikehikosta.

Kuva oikealla: Tummanvihreä pallo keskellä on öljysiemenkurpitsa. Pieni raidallinen kurpitsa edessä on kesäkurpitsa ja oranssi on hokkaido-kurpitsa. Sen takana on vaaleanvihreä spagettikurpitsa. Siihen nojailevat hernemäisen raikas kesäkurpitsa ’Cocozelle De Tripolis’ ja keltainen kesäkurpitsa.

Harjateräsverkko tukee painavankin kasvuston ja kestää vuodesta toiseen.

Emikukan tunnistaa paksunnoksesta, joka on lajikkeen mukaan pyöreä tai pitkulainen.

– Neulojia yhdistää tarve tehdä jotain konkreettista käsin, sanoo Anna Rauhala.

34 | MARTAT 2 | 2021

34-35_kurpitsa.indd 34

5.3.2021 12.58

Kurpitsat ovat keittiötarhan komeimpia ja monikäyttöisimpiä vihanneksia. Lajikkeiden joukossa on hernemäisen raikkaita kesäkurpitsoita ja pähkinäisen tai kermaisen täyteläisiä talvikurpitsoja. Pitkäversoisia lajikkeita voi kasvattaa myös säleikössä. OUTI TYNYS //KUVAT RITVA TUOMI

KURPITSOISSA ON VALINNAN VARAA K

urpitsojen lajikkeisto on ylenpalttisen runsas ja monimuotoinen. Kesäkurpitsat ovat ilmastossamme varmimpia ja nopeimpia sadontuottajia. Talvikurpitsoiksi kutsutaan pitkän kasvuajan vaativia talvi-, turbaani-, myski- ja jättikurpitsan lajikkeita. Niiden kovakuoriset hedelmät säilyvät kuukausia. Monien lajikkeiden sato maistuu herkulliselta myös keskenkasvuisena ja ohutkuorisena. NÄIN K ASVATAT

»Kylvä kesäkurpitsan siemenet noin 3 viikkoa ennen aiottua istutusaikaa. Talvikurpitsan taimia voit kasvattaa viikon tai pari pidempään. Kylvä siemenet yksitellen suoraan maitotölkkeihin tai 8–12-senttisiin ruukkuihin. Kesäkurpitsalla myös suorakylvö penkkiin tai viljelylaatikkoon voi tuottaa kelpo sadon. Kylvä siemenet, kun maa on lämmennyt ainakin 12-asteiseksi. »Hyödynnä harsoa, kun totutat taimia ulkoilmaan, ja istutuksen jälkeen. Jos haluat istuttaa kylmänarat taimet ennen 10.6., suojaa kasvusto koleiksi öiksi harsomytyllä tai kolminkertaisella harsokatteella. Poista kate, kun taimet alkavat kukkia.

»Valitse lämmin ja aurinkoinen kasvupaikka. Hyödynnä lämpöä kerääviä sekä tuulenja sateensuojaa antavia rakenteita, kuten tunneleita. »Kunnosta taimille kuohkea penkki. Suosi eloperäisiä lannoitteita ja maanparannusaineita, kuten kompostimultaa. Voit istuttaa taimen myös edellisvuotisen puutarhakompostin päälle, kun kasaat ylimmäksi noin 30-senttisen multakerroksen. »Valitse ruukkuviljelyyn tilava, vähintään 20–30 litran vetoinen astia. Ruukussa viljeltäväksi on kehitetty pienikokoisia lajikkeita. »Kata maa esimerkiksi oljella tai ruohosilpulla. Huolehdi kastelusta ja lisälannoituksesta.

VARMISTA PÖLY TT YMINEN

»Monesti taimi kasvattaa kesän aluksi vain hedekukkia tai sen kukinta alkaa myöhään. Syynä voi olla pitkä kesäpäivämme ja runsaskätinen typpilannoitus. Useimmat lajikkeet vaativat hedelmöityksen, jolloin satoa muodostuu vasta, kun kasvustossa on sekä hede- että emikukkia. Emikukat tunnistaa kukan alla olevasta paksunnoksesta. Emikukkien siveleminen siitepölyllä on hyvä tapa varmistaa pölyttyminen, jos kukissa ei pörräile pölyttäjiä. SÄLEIKKÖÖN KIIPEILEM Ä ÄN

»Säleikössä kiipeilevä kurpitsa tuo keittiötarhaan korkeuseroja ja säästää tilaa. Hedelmät pysyvät kuivina sateisellakin säällä, mistä on etua varsinkin syyskesällä.

»Tueksi sopii esimerkiksi harjateräksinen säleikkö tai aitamainen rakenne. Voit myös pystyttää tunnelin tai majan jämäköistä, vähintään parimetrisistä rangoista tai pajukepakoista. »Valitse pitkäversoisia ja melko pienihedelmäisiä lajikkeita. Esimerkiksi jättikurpitsoista säleikköön sopii aikainen ja noin kilon painoisia hedelmiä kasvattava hokkaido-kurpitsa ’Uchiki Kuri’ (’Red Kuri’). Kesäkurpitsoista köynnöstäviä ovat esimerkiksi ’Black Forest’ F1 ja pallomainen ’Rondini’. »Istuta taimet tukikehikon kupeeseen 60–100 sentin välein. »Jos kasvutilaa riittää, somista kokonaisuutta esimerkiksi tuoksuherneellä, salkoja ruusupavulla sekä isoköynnöskrassilla.

Ku rpitsat ovat vuod en vihannes 2021 MARTAT 2 | 2021

34-35_kurpitsa.indd 35

| 35

5.3.2021 12.58

Eläinystävä vetäytyy omaan petiin rauhoittumaan ja lepäämään tai tarkkailemaan talon väen toimia. TEKSTI, OHJE JA MALLITYÖ ANJA AALTO

LAATUA LEMMIKILLE

- Kuulinko ruokapussin rapinaa? Nyt pitää keskeyttää päiväunet ja tarkistaa tilanne!

36 | MARTAT 2 | 2021

36-37_kässä_kissanpeti.indd 36

5.3.2021 12.59

ustin tai Mirrin lymypaikka ommellaan poistoon joutavista farkuista ja vanhasta peitosta. Reuna tuo turvallisen pesän tuntua. Pohjalle ommellaan irrallinen tyyny, joka on helppo puhdistaa, ja tilkuista tehdään telmimisen kestäviä leluja. Kisun iloksi niiden sisään piilotetaan kissanminttua.

pele farkkukappaleita vierekkäin yhteen niin paljon, että saat vähän rullaa pidemmän kappaleen. Aseta valmiin kappaleen pitkät sivut oikeat puolet vastakkain, ompele ja käännä. Työnnä peittorulla farkkuputken sisään. Kiinnitä käsin tikkauslangalla reiluin pistoin rullan päät napakasti yhteen. Aseta sitten farkkuputken päät vähän päällekkäin, käännä päällimmäisestä saumanvara nurjalle ja ompele kiinni käsin. Mittaa nyt rullan halkaisija ulkoreunasta ulkoreunaan. Kokoa pohjan kokoinen kappale farkkukankaista ja aseta se rullan pohjan päälle, pyöristä kulmat. Taita pohjakappaleen reunoista saumanvarat nurjalle, ompele käsin kaksinkertaisella tikkauslangalla paikalleen. Voit ommella myös koneella esim. siksakilla. Tee vielä kaksi pohjan kokoista pyöreää kappaletta farkkupaloista tyynyä varten. Ompele ne yhteen oikeat puolet vastakkain, jätä kääntöaukko. Käännä työ, leikkaa peiton lopusta sopivia paloja ja täytä tyyny niillä. Voit vielä lisätä vanua kerrosten väliin. Ompele täyttöaukko kiinni ja aseta tyyny pedin sisälle.

Jos sisus tuntuu liikkuvan, ompele nurjalta pitkällä neulalla ja tikkauslangalla pisto tyynyn läpi ja takaisin, solmi langanpäät tiukasti ja jätä parin sentin päät. Tee muutama kiinnityspisto sinne tänne.

3 TARVIKKEET

TEE NÄIN

»parhaat päivänsä nähnyt, litteähkö vanupeitto »käytöstä poistettuja farkkuja »ompelulankaa ja vahvempaa tikkauslankaa »ompelutarvikkeet

Leikkaa peiton päästä n. 45 cm:n pala pois ja jätä se sivuun tyynyä varten. Rullaa pitempi pätkä peitosta napakalle rullalle. Kiinnitä rullan sivu ronskein pistoin tikkauslangalla, jotta rulla ei purkaudu. Mittaa rullan ympärysmitta ja pituus. Leikkaa vanhojen farkkujen lahkeista kappaleita, jotka ovat rullan ympärysmittaa muutaman sentin pidempiä. Suorista sivut. Om-

Vinkki KISSANMINTTUT Y YNY

»Ompele kaksi neliön muotoista kappaletta oikeat puolet vastakkain yhteen kolmelta sivulta ja käännä. Täytä vanulla ja ripottele joukkoon kuivattua kissanminttua. Voit purkaa avoimesta reunasta lankoja, jotta saat hapsureunan. Kiinnitä sivu napakasti suoralla ompeleella. HIIRI

»Taita neliön muotoinen farkkupala oikeat puolet vastakkain kaksinkerroin. Ompele, jätä toiseen kulmaan kääntöaukko. Käännä ja täytä vanulla. Jos haluat hiirelle korvat, ompele farkkupalat korviksi ennen täyttämistä. Tee häntä esim. farkkusauman pätkästä, jonka päässä on solmu. Muotoile kääntöaukon reuna sisään ja pujota häntä väliin, ompele kiinni.

Petiin tarvittavia materiaaleja on joka kodissa: vanhoja peitteitä ja farkkuja.

MARTAT 2 | 2021

36-37_kässä_kissanpeti.indd 37

| 37

5.3.2021 12.59

HENKILÖ

Tervetuloa meille, valoisa vuodenaika! Nyt lakaistaan talven tomut pois mielestä ja päästetään kevään kirkkaus sydämen sopukoihin saakka.

KEVÄT KOPUTTAA OVEEN

Pieni pääsiäisluuta koristaa kodin sisäänkäynnin. TEKSTI JA KUVAT TERHI HÄLLSTRÖM

– Neulojia yhdistää tarve tehdä jotain konkreettista käsin, sanoo Anna Rauhala.

38 | MARTAT 2 | 2021

38-39_pajunkissaluuta.indd 38

5.3.2021 13.00

ajunkissaluuta valmistuu yksinkertaisista materiaaleista. Luudanvarsi koristellaan villalankakerän jämillä; tässä työssä käytettiin kolmea eriväristä lankaa. Kuvan varsi tehtiin vadelmapensaan oksasta, mutta mikä tahansa keppi käy. Muistathan jokamiehenoikeudet materiaaleja kerätessäsi.

TEE NÄIN

TARVIKKEET

»sekatöörit eli oksasakset »sakset »kumilenkki »villalankaa (yhtä tai useampaa väriä) »pajunkissan oksia (pituus 15–20 cm) »keppi (pituus n. 30 cm)

Leikkaa sekatööreillä pajunkissan oksat suunnilleen samanmittaisiksi (15–20 cm). Asettele oksat kimpuksi ja pyöräytä se kiinni kumilenkillä. Työnnä keppi kimpun keskelle pajunoksien lomaan, noin 5 cm:n syvyyteen. Leikkaa villalangoista kolme noin 60 cm:n mittaista pätkää. Kieputa kaikkia kolmea lankaa yhtä aikaa kumilenkin päälle tiiviisti, niin että se jää piiloon. Päättele napakalla umpisolmulla ja katkaise ylimääräiset langanpätkät.

Tee varteen niin monta koristetta kuin silmää miellyttää.

Tee varren päähän kolmella langalla koristeosa kuten edellä. Päättele langat umpisolmulla, mutta älä katkaise lankoja vaan tee niistä ripustuslenkki. Pyöräytä lopuksi koristeiden solmut luudanvarren takapuolelle.

Koristele luudanvarsi: Kiepauta langanpätkää muutamia kertoja varren ympärille. Aseta langan toinen pää kulkemaan varren ympäri kieputettavan langan alle. Tee koristeesta niin leveä kuin haluat. Päättele solmimalla langanpäät yhteen napakalla umpisolmulla. Katkaise ylimääräiset langanpätkät.

Vinkki: Somista luuta pääsiäistipuilla. Liimaa ne esim. kuumaliimalla pajunkissojen lomaan.

MARTAT 2 | 2021

38-39_pajunkissaluuta.indd 39

| 39

5.3.2021 13.00

L ÄHTEENÄ K ÄY TETT Y Suomen vuokranantajat. Tavanomaista vai ei? Ohje vuokra-asunnon tavanomaisesta kulumisesta ja siivouksesta K ATSO MYÖS

martat.ﬁ/kodinhoito

MUISTILISTA LOPPUSIIVOUKSEEN

1 2 3 4

Imuroi ja pese lattiat, pyyhi lattialistat. Pyyhi pinnat. Puhdista kaappien hyllyt, laatikostot ja ovet. Puhdista keittiötasot, tiskiallas ja hana. Tyhjennä ja sulata pakastin ja jääkaappi. Katso, ettei vettä valu lattialle. Pyyhi hyllyt ja ovet. Jos otat kylmälaitteet pois päältä, jätä ovet auki, etteivät laitteet homehdu tai ummehdu. Puhdista liesi ja uuni sisä- ja ulkopuolelta, pyyhi myös sivuilta ja takaa. Pese uunipellit. Puhdista liesikupu ja rasvasuodatin.

6 7 8 9

Pese pesualtaat, vessa ja lattiakaivo. Pese saunan lauteet ja lattiat. Vie roskat. Pese roskakaappi ja jäteastiat. Pese likaiset ikkunat. Puhdista ilmanvaihtoventtiilit. Imuroi lieden, jääkaapin ja pakastimen taustat, jos edellisestä kerrasta on aikaa. Tyhjennä varastot. Kierrätä turhat mutta käyttökelpoiset tavarat. Älä jätä omaisuuttasi taloyhtiön jätehuoneeseen. Tyhjennä ja siisti parveke ja piha-alue.

10 11

JÄTÄ ASUNTO SIISTIKSI

Vinkki

»Kun muutat uuteen asuntoon, tee ennakkotarkastus vuokranantajan kanssa. Ota ennen muuttoa kuvia mahdollisista vioista, naarmuista ja kolhuista. Näin niistä ei tule erimielisyyksiä, kun muutat pois.

Loppusiivouksessa käydään asunto perusteellisesti läpi. TEIJA JERKKU // KUVAT SHUTTERSTOCK

un olet muuttamassa pois vuokra-asunnostasi, siellä pitää tehdä loppusiivous. Se ei ole suuri ponnistus, jos olet aiemmin siivonnut säännöllisesti. Siivouksen jälkeen vuokranantaja tarkistaa asunnon ja hyväksyy jäljen. Jos asunto ei ole siisti, vuokranantaja voi pidättää vakuusmaksusta siivouskuluja vastaavan summan. Vuokranantajalla voi olla omia ohjeita loppusiivouksesta. Tarkista ne etukäteen.

ASUMINEN JÄTTÄ Ä JÄLKIÄ

Vuokranantaja ei voi edellyttää, että asunto olisi vuokrasuhteen alussa ja lopussa täsmälleen samassa kunnossa. Eletystä elämästä syntyy asuntoon kohtuullisia käytön jälkiä. Tavanomaisena kulumisena voidaan pitää vaurioita, jotka ovat syntyneet vähitellen. Tavanomaista kulumista ei ole esimerkiksi: »pintamateriaalin vahingoittuminen, jos olet käyttänyt väärää puhdistusainetta tai liikaa vettä tai laiminlyönyt oikean hoidon »huonekalujen vetämisestä syntyneet naarmut »isot kolhut, jotka ovat syntyneet tavaran putoamisesta lattialle tai pesualtaaseen »piirrokset seinissä tai tapeteissa, tapetin repeytymät »hiekan tai sulaneen lumen aiheuttamat vahingot lattiassa »lamppujen, taulujen ja peilien kiinnittämisestä syntyneet suuret reiät »lämpöpatterin ruostuminen, jos patterilla on kuivatettu tekstiilejä »wc-istuimen vaurio, jos sen päällä on seisottu »pakastimen vaurio, jos laitetta ei ole sulatettu säännöllisesti »tupakoinnista aiheutuneet haitat, jos vuokrasopimuksessa on kielletty tupakointi. »lemmikkieläinten aiheuttamat jäljet, jos lemmikkieläinten pitäminen on kielletty vuokrasopimuksessa.

40 | MARTAT 2 | 2021

40_neuvokki.indd 40

5.3.2021 13.01

MUSEOVIRASTI

Kurkijoen Martat yhteiskuvassa 1930-luvun puolivälissä. Kuvan otti Pekka Kyytinen.

MARTAT 2 | 2021

41_marttailukansi.indd 41

| 41

5.3.2021 13.01

MARTTA VAIKUTTA A

Marttahenkeen kuuluva tasa-arvoinen ja keskusteleva yhteistyökulttuuri sopii mainiosti myös kunnalliseen päätöksentekoon. SUSANNA VILJANEN // KUVAT SUSANNAN VILJANEN JA HAASTATELTAVAT

TÄRKEÄT PÄIVÄT

MARTTANA EHDOLLA VAALEISSA

un neljä marttaa kohtaa, vaikkapa nettipalaverissa, tunnelma on oitis lämmin ja keskusteleva. Kuntavaaleissa ehdokkaina olevat, eri puolueita edustavat martat löytävät hetkessä yhteisen sävelen. Jos puolueilla onkin erilaisia näkemyksiä, martat hakevat luontojaan lähtökohdaksi sen, mikä on kaikille samaa. – Tässä me eri puolueiden edustajat eri puolilta Suomea juttelemme hyvässä yhteisymmärryksessä ja löydämme paljon yhteistä ja samaistuttavaa – tämä on sitä marttahenkeä, savonlinnalainen Lea Sairanen tiivisti yhteishaastattelun ytimen. Kuntavaaliehdokkaat muistuttivat, että Martat on mahtava verkosto, jolla on yhteiskunnallista, puoluerajat ylittävää vaikutusvaltaa. – Jos jokainen marttayhdistys tekisi omalla paikkakunnallaan aloitteen vaikka lähi- ja luomuruoan lisäämisestä ruokapalveluissa, sillä olisi maanlaajuinen vaikutus. Yhdessä tehden meillä on voimaa, Lea Sairanen sanoi.

KORONA RAJOITTA A VA ALITYÖTÄ

Ehdokkaiden mielestä Marttaliiton valtakunnalliset kuntavaalitavoitteet ovat hyvin valittuja ja istuvat ihmisten arkeen. Eila Aavakare tosin olisi tuonut Ilmastoviisaat kunnat -kohdassa enemmän esiin harvaan asuttujen alueiden ja pohjoisen Suomen näkökulmaa. – Fossiilisista polttoaineista luopuminen on hyvä asia, mutta sen toteuttamisessa pitää olla maltti mukana, ettei kenellekään tule kohtuuttomia hankaluuksia. Esimerkiksi polttoaineverotus kolahtaa eniten meihin perukoissa asuviin. Ei meillä ole julkista liikennettä, jonka käyttäjiksi voisimme siirtyä, kajaanilaisehdokas huomautti. Marttaliiton tavoitteissa mainitaan vihapuheeseen puuttuminen. Kuntapolitiikassa vihapuhetta on toistaiseksi tullut vastaan vain vähän. – Itse olen kuullut kritiikkiä työssäni ympäristöneuvojana, mutta en politiikassa. Työssä kritiikin sietokyky on kehittynyt niin, etten ota asioita henki-

7.–13.4. ennakkoäänestys Suomessa

7.–10.4. ennakkoäänestys ulkomailla

18.4. vaalipäivä

1.6. valtuustot aloittavat työnsä

lökohtaisesti. Ymmärrän, että kun jokin oikein harmittaa toista, hän ei ehkä osaa tuoda sitä kovin hienosti esiin, Lotta Salminen sanoo. – Vihapuhetta en toki suvaitse. Sosiaalisessa mediassa kirjoitetaan aika herkällä sormella asioita, joita ei sanottaisi kasvokkain. Huolta koettiin siitä, miten äänestäjät saavat riittävästi tietoa ehdokkaista nyt, kun korona rajoittaa vaalityötä. – Ensikertalainen äänestäjä ja ensikertalainen ehdokas varmasti kärsivät. Mitä isompi paikkakunta, sitä vaikeampi on tietää, millaisia ehdolla olevat ihmiset ovat, turkulainen Eija Esko totesi. – Kerrankin pienellä paikkakunnalla asumisesta on hyötyä. Täällä Kemiönsaaressa kaikki tuntevat toisensa, Marjaana Hoikkala myhäili.

LISÄ Ä M ARTTOJEN TAVOITTEISTA:

martat.ﬁ/kuntavaalit-2021

42 | MARTAT 2 | 2021

42-45_kuntavaalit.indd 42

5.3.2021 13.03

Lea Sairanen

Marjaana Hoikkala

Eija Esko

Marttatapaamisiin kuuluva iloinen ja toisia kunnioittava yhteishenki viriää myös nettipalaverissa.

Lotta Salminen

Toimittaja Susanna Viljanen kuvassa oikealla alareunassa.

MARTTOJEN VA ALITAVOITTEET - KUNTAVA ALIT 2021 M ARTTALIITON VIESTI PUOLUEILLE JA PÄ ÄTTÄJILLE: Tehkää ympäristön,

talouden ja tasa-arvon kannalta kestävää ja pitkäjänteistä kuntapolitiikkaa. EDELLY TÄ MME KUNNALTA

»ilmastoviisautta »vastuullisia ja vaikuttavia julkisia hankintoja »tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta »sukupuolitietoista budjetointia »turvallisia julkisia tiloja. 1 ILM ASTOVIISA AT KUNNAT Kunnilla on ratkaise-

va merkitys ilmastonmuutoksen hillinnässä ja ilmastonmuutoksen vaikutuksiin varautumisessa. Jokaisen kunnan on asetettava konkreettiset ilmastotavoitteet ja suunniteltava päästöjen vähentämiseen tähtäävät toimenpiteet linjassa valtion hiilineutraaliusta-

voitteen kanssa. Ilmastotavoitteiden toteuttamisessa otetaan huomioon luonnon monimuotoisuus ja vaikutukset lapsiin ja nuoriin sekä heikoimmassa asemassa oleviin. Tavoitteet ovat osa kunnan strategiaa ja niiden toteutumista seurataan sekä vaikuttavuutta arvioidaan.

ruoan alkuperän ja mahdollisuudet valita lähi- ja luomutuotteita. Kunta käyttää vastuullisia tuotteita ja sitoutuu kansallisiin ravitsemussuosituksiin.

2 VASTUULLISET JA VAIKUTTAVAT JULKISET HANKINNAT Kunnat teke-

ottaa huomioon sukupuolten välisen tasa-arvon ja sukupuolivaikutukset tehdessään talousarvioita esimerkiksi varhaiskasvatuksen, koulun, sosiaalipalvelujen, liikunnan, harrastusten ja julkisten tilojen osalta. Päätökset ja toimenpiteet arvioidaan ennakkoon siltä kannalta, millaisia vaikutuksia niillä mahdollisesti on eri-ikäisiin, eri sukupuolta oleviin ihmisiin. Budjetointiin osoitetaan keinoja sukupuolten tasaarvon edistämiseen ja syrjinnän estämiseen.

vät monenlaisia julkisia hankintoja, jotka vaihtelevat tavara- ja palveluhankinnoista rakennusurakoihin. Hankinnoillaan kunnan on edistettävä ilmastotavoitteiden ja kestävän kehityksen tavoitteiden toteutumista. Hankinnoissa kunta ottaa huomioon ihmisoikeudet, työllistämis- ja ympäristövaikutukset, kuntalaisten hyvinvoinnin ja terveyden sekä vastuullisten tuotteiden ja palvelujen markkinoiden kehittymisen. Kunta selvittää ostamansa

3 SUKUPUOLITIETOINEN BUDJETOINTI JA SUKUPUOLIVAIKUTUSTEN ARVIOINTI Kunta

4 KUNTAL AISTEN TURVALLISUUS JA TURVALLISET TIL AT Kunnan julkista

tilaa ovat kunnan fyysiset ja virtuaaliset tilat sekä nettisivut. Ne kuuluvat kaikille kuntalaisille. Jokaisen on voitava tuntea kunnan palvelut ja toimintaympäristöt omakseen, ja jokaisella on oikeus elää vailla fyysistä ja psyykkistä uhkaa. Julkisen tilan on oltava kaikille yhtä turvallinen riippumatta sukupuolesta, iästä, toimintakyvystä tai muusta ominaisuudesta. Fyysisten tilojen turvallisuuteen vaikutetaan julkisella liikenteellä, liikennejärjestelyillä, valaistuksella, opasteilla ja esteettömyydellä. Vihapuheeseen ja häirintään puututaan aina, jos sitä esiintyy kunnan palveluissa, kouluissa, seuratoiminnassa tai virtuaalisissa tiloissa. Kunta pyrkii estämään kuntapäättäjiin kohdistuvan vihapuheen ja tukee sitä kohdanneita päätöksentekijöitään. »

MARTAT 2 | 2021

42-45_kuntavaalit.indd 43

| 43

5.3.2021 13.03

Kysyimme: 1. Miksi olet ehdokkaana? 2. Mihin asioihin haluat erityisesti vaikuttaa kotikunnassasi? 3. Mikä Marttojen vaalitavoitteista on sinulle tärkein? 4. Miten olet vaikuttanut kotiseutusi asioihin oman marttayhdistyksesi kanssa?

MARTTOJEN VAALITAVOITTEET edellisellä sivulla. KATSO MYÖS martat.ﬁ/ kuntavaalit-2021

EIJA ESKO

EIL A A AVAK ARE

Turku Kasken Martat Puolue SDP

Kajaani Kajaanin Purola-Puistolan Martat Puolue: Perussuomalaiset

Koronapandemia herätti ajattelemaan, että minun kokemustani tarvitaan vielä. Jos me eläkeikäiset emme osallistu politiikkaan, voi käydä niin, että yli 70-vuotiaat suojellaan tyystin pois näkyvistä. Haluan vaikuttaa erityisesti yhteisten palvelujen saatavuuteen ja tavoitettavuuteen. Ikäihmisten liikkumista hankaloittavat esteet on poistettava. Tämä tarkoittaa vaikkapa jalkakäytävien reunojen madaltamista, penkkejä joille istahtaa huilaamaan, kohtaamispaikkojen järjestämistä hoiva-asumiseen ja puistoihin – pienilläkin asioilla on merkitystä. Päätöksenteko ja keskustelu pyörii helposti vain isoissa asioissa. Numero 4 ja lause ”Julkisen tilan on oltava kaikille asukkaille yhtä turvallinen riippumatta sukupuolesta, iästä, toimintakyvystä tai muusta ominaisuudesta”. Karanteeniaikana yhdistyksemme aktiivit varmistivat puhelimitse, että jäsenillä oli kaikki hyvin: enemmistö Kasken Martoista on 70 vuotta täyttäneitä. Ilokseni olen huomannut, että korona-aikana nettiin on tullut kaikenlaista käytännöllistä ja hyvää marttailua myös englanniksi.

Kotikunnan asiat kiinnostavat. Olen myös varakansanedustaja ja maakuntahallituksen jäsen. Puolueen Kainuun piirin vaalipäällikkönä yritän saada lisää naisia ehdolle, jotta meitä riittäisi luottamustehtäviin tasa-arvopykälien mukaisesti. Maaseudullakin pitää voida hankkia elantoa. Lisäisin lähiruoan käyttöä kunnissa, sillä se työllistäisi, ja samalla koululaiset saisivat terveellistä lähiruokaa. Turvetuotannon alasajo pitäisi toteuttaa maltilla, jotta alan yrittäjät ja työntekijät ehtivät varautua. Matkailuelinkeinolle ja asukkaille tärkeää on saavutettavuus eli tie- ja lentoyhteydet. Kainuussa monen elinkeinon harjoittamista hankaloittavat sudet. Kannanhoidollista metsästystä tarvittaisiin siksikin, että koulukuljetusten sijaan lapset saisivat arkiliikuntaa. Tärkeää on tukea lapsiperheitä ja vanhuksia arjessa. Moni asia liittyy ilmastotavoitteisiin. Kuntien olisi hyvä sijoittaa ilmastotekoihin sitoutuneisiin kohteisiin eikä yhtiöihin, joilla on jo kaikki valmiina. Martat ovat terveellisen ja ilmastoystävällisen lähiruoan puolustajia. Enemmän voitaisiin kiinnittää huomiota ruoan lisäaineisiin: lähiruokahan ei niitä tarvitse, mutta muualta tulevassa ruoassa on valtavasti säilöntä- ja muita lisäaineita.

44 | MARTAT 2 | 2021

42-45_kuntavaalit.indd 44

5.3.2021 13.03

M ARJA ANA HOIKK AL A

LEA SAIRANEN

LOTTA SALMINEN

Kemiönsaari Kemiön Kiilan Marttayhdistys Puolue: Suomen Keskusta

Savonlinna Imatran Vuoksenniskan Martat (ensisijainen) ja Punkaharjun Martat Puolue: Kokoomus

Lieto Liedon My Puolue: Vihreät

Koen, että äitinä, opettajana ja vararehtorina minulla on annettavaa päätöksentekoon. Haluan olla luomassa keskustelukulttuuria, jossa haetaan kaikille yhteisiä lähtökohtia eikä keskitytä etsimään toisten virheitä. Haluan vaikuttaa kuntalaisten arkeen erityisesti päivähoito- ja kouluasioissa. Täällä saaressa isoja asioita ovat myös saavutettavuus ja se, miten saadaan palvelut ja ihmiset pysymään kunnassa. Urheiluseura-aktiivina minulle on tärkeää, että lapsilla ja nuorilla on syrjemmälläkin mahdollisuudet harrastaa ja liikkua. Numero 2: Kunnat tekevät hirmuisesti hankintoja, joilla on vaikutusta jopa globaaleihin asioihin ja ilmastoteemoihin. Liittyi Marttoihin viime kesänä, joten kokemusta ei ole vielä paljon. Koen, että järjestö tekee paljonkin yhteiskunnallista työtä. Politiikka on yhteisten asioiden hoitamista, ja se jos mikä kuuluu marttajärjestön perusteisiin. Parempaa huomista tässä yhdessä rakennetaan.

Helppo vastaus tähän on, että aikoinaan joku pyysi! Mutta tietysti minulla järjestöihmisenä on halu hoitaa yhteisiä asioita ja vaikuttaa niihin. Savonlinna on muuttotappiokunta, jossa talous on tiukalla ja kunnallisvero korkea. On tärkeää suunnata resurssit järkevästi, jotta perus- ja lähipalvelut pystytään säilyttämään ja maaseutukin pysyy asuttuna. Se on pitkäjänteistä päätöksentekoa, jossa tarvitaan hyvää yhteistyötä yli puoluerajojen. Numero 2: Kunnat ovat niin isoja ostajia, että hankinnat vaikuttavat työllisyyteen, yrittäjyyteen, lähiruoan tuotantoon ja jopa asukkaiden terveyteen. Maakuntahallituksen jäsenenä näen, että hankintaosaaminen tuo elinvoimaa koko maakunnan alueelle. Martoissa olen päässyt vaikuttamaan monenlaisiin asioihin, mutta ehkä tärkeintä on yksinäisyyden ehkäiseminen. Leivomme ja ulkoilemme vanhusten kanssa ja pidämme koululaisille pikkukokkikerhoa. Arjen pieniä, isoja tekoja!

Haluan olla mukana edistämässä kestävän kehityksen näkökulmaa kunnan kaikessa päätöksenteossa. Ympäristöarvojen pitää olla mukana kaikissa käänteissä. Kunta on iso toimija, joka tekee suuria hankintoja ja on siten paljon vartijana. Haluaisin ohjata esimerkiksi maankäytön suunnittelua ja hankintapäätöksiä kestävään ja vihreään suuntaan. Haluaisin myös, että kunta lähtisi rohkeasti mukaan ilmastohankkeisiin. Olisin voinut huutaa ”Jippii” joka tavoitteen kohdalla, mutta ilmastoviisas kunta on tärkein lähtökohta, jota sitten hankinnoilla toteutetaan. Meidän on pidettävä kestävällä tavalla huolta ihmisistä, ympäristöstä ja palveluista. Liityin Marttoihin noin vuosi sitten, ja sieltä löytyi minulle henkinen koti. Teen työkseni jäteneuvontaa, joten ympäristömartan rooli olisi minulle luonteva. Haluan hyödyntää ammattiosaamistani myös vapaaehtoistoiminnassa.

MARTAT 2 | 2021

42-45_kuntavaalit.indd 45

| 45

5.3.2021 13.03

Kevätkattauksessa yhdistellään marttamukeja sinisen eri sävyissä.

MUKIMARKKINAT Mukit myydään kahden kappaleen pakkauksessa. Toisessa mukissa on värillinen kuvio valkealla pohjalla, toisessa valkea kuvio värillisellä pohjalla. Astiat kuuluvat Iittalan Teema-sarjaan. Tilaukset: martat.ﬁ/martanpuoti/

Liila

38 € /2 mukin pakkaus

TAR JOU S

Turkoosi

29 € /2 mukin pakkaus

46 | MARTAT 2 | 2021

46_muki-ilmo.indd 46

5.3.2021 13.04

MARTAN L AKITIETO

Tuula Rainto

Avioliitto päättyy aina joko avioeroon tai puolison kuolemaan. Avioliiton päätyttyä tehtäväksi tulee ositus.

OSITUS TUULA RAINTO, L AKIASIAINTOIMISTO AMOS

MISSÄ TIL ANTEESSA OSITUS TEHDÄ ÄN?

»Ositus tehdään avioerotilanteessa ex-puolisoiden välillä ja kuolemantapauksessa lesken ja puolison kuolinpesän välillä. Poikkeuksena on tilanne, jossa aviopuolisot ovat tehneet avioehtosopimuksen. Tällöin sovelletaan avioehtosopimuksessa sovittua omaisuuden erottelua. MITEN AVIO -OIKEUS LIITT Y Y OSITUKSEEN?

»Avio-oikeudella tarkoitetaan puolison oikeutta toisen puolison omaisuuteen avioliiton päättyessä. Avioliiton purkautuessa puolisoiden omaisuus ja velat kartoitetaan. Pääperiaate on, että enemmän omistava puoliso antaa vähemmän omistavalle omaisuudestaan tasinkoa niin paljon, että puolisoiden nettovarallisuudet ovat yhtä suuret. MIK Ä ON OSITUS?

»Osituksessa kartoitetaan kummankin avio-oikeuden alaiset varat ja velat sekä laaditaan osituslaskelma. Osituksen yhteydessä on syytä ottaa huomioon myös muut puolisoiden väliset taloudelliset kysymykset, kuten yhteiset velat ja puolisoiden keskinäiset saatavat toisiltaan.

Osituksen tarkoituksena on jakaa puolisoiden varat ja velat kahteen yhtä suureen osaan, joista kumpikin puoliso saa oman osansa. Toisaalta puolisot voivat osituksessa myös sopia toisin, eli esimerkiksi siten, että toinen saa kesämökin ja toinen asunnon, vaikka nämä eivät olisi arvoltaan yhtä suuria.

ONKO OSITUKSELLE TAK ARA JA A?

»Takarajaa ei ole, koska oikeus vaatia ositusta ei lähtökohtaisesti vanhene. Esimerkiksi perunkirjoituksen yhteydessä perunkirjoittajan kuuluu kysyä, onko ositus puolisoiden välillä tehty vai tekemättä. L AKIMIEHEN SUOSITUKSET?

VOIVATKO PUOLISOT SOPIA KESKENÄ ÄN OSITUKSESTA?

»Kyllä. Lyhimmillään Ositussopimuksessa lukee: ”Avioliittomme on päättynyt (päivämäärä lisätään) ja ositus on tehty. Osapuolilla ei ole taloudellisia vaatimuksia toisiaan kohtaan”. Ositussopimus täytyy allekirjoittaa ja siihen tarvitaan todistajat. ENTÄ JOS PUOLISOT EIVÄT PÄ ÄSE SOVINTOON OSITUKSESTA?

»Ositus kannattaa tehdä melko pian avioliiton päätyttyä. Tällöin vältytään myöhemmiltä kysymyksiltä osituksen toteuttamisesta, esimerkiksi vuosikymmenten jälkeen toisen puolison perunkirjoituksen ja perinnönjaon yhteydessä. Samoin uusiin naimisiin mennessä kannattaa tulevien aviopuolisoiden varmuuden vuoksi tarkastaa, että ex-puolison kanssa on ositus tehty.

»Mikäli sopimukseen ei päästä, kumpikin puolisoista voi hakea pesänjakajan määräämistä suorittamaan ositus. INFO KOSK A OSITUKSEN VOI TEHDÄ?

»Ositus voidaan tehdä milloin tahansa avioeron vireille tulemisen jälkeen. Kuolemantapauksessa ositus on tehtävä ennen perinnönjakoa.

Martan lakitieto -palstalla käsitellään yleisiä lakiin liittyviä kysymyksiä, joihin monet meistä joutuvat perehtymään käytännössä. Artikkelit kirjoittaa lakimies Tuula Rainto, Lakiasiaintoimisto Amos.

MARTAT 2 | 2021

47_laki.indd 47

| 47

5.3.2021 13.05

YHDESSÄ JA YHDISTYKSESSÄ KOONNUT REIJA SALOVAARA

martat SIENEEN SUOMEN L ADUN K ANSSA

M ARTTATIL ASTO ON K ÄY TÖSSÄ

Marttatilasto, eli yhdistyksille tarkoitettu uusi tilastointiohjelma, on nyt käytössä. Helppokäyttöinen ohjelma toimii myös mobiililaitteilla. Rekisteröitymiseen tarvittavat yhdistysnumerot on lähetetty yhdistysten ja toimintaryhmien puheenjohtajille sekä kaikille niille, joilla on ollut tunnukset aiempaan tilastointiohjelmaan. Numeron voi välittää eteenpäin yhdistyksen toimintaa tilastoiville henkilöille. Rekisteröinnin yhteydessä luodaan uudet tunnukset. Marttatilastoa ei voi käyttää vanhan ohjelman tunnuksilla. Tilastoilla on merkitystä, koska ne kertovat osaltaan yhdistysten monipuolisesta toiminnasta ja vapaaehtoistyöhön annetusta ajasta. Käytämme lukuja, kun kerromme maailmalle, mitä kaikkea marttayhdistyksissä saadaan aikaan. Tilastotieto on tarpeen, olipa kyseessä toiminnan suunnittelu ja kehittäminen, jäsenhankinta, vuosikertomus tai rahoitushakemukset. Luvut näyttävät, että martta vaikuttaa! martat.ﬁ/marttatilasto martat.ﬁ/toiminnantilastoinnin-ohjeet

Martat ja Suomen Latu järjestävät yhdessä retkiä sieniviikoilla 30.8.–12.9. Liikutaan luonnossa ja opitaan lisää sienistä ja sienestämisestä. Pistäkää retkihynttyyt yhteen Suomen Ladun paikallisten yhdistysten kanssa ja aloittakaa suunnittelu vaikka saman tien. martat.ﬁ/sieniretket

MARTTAILU JATKUU Vaikka korona hyydytti toimintaa, se ei lopettanut marttailua. Kokoontumisia järjestetään terveysturvallisuus mielessä ja alueellisia rajoituksia kunnioittaen. Monessa yhdistyksessä on kokoonnuttu pienryhmissä ja ulkoiltu. Myös verkkotapaamiset ovat aitoa marttailua!

KOULUTUSTA PUHEENJOHTA JILLE

Tänä vuonna käynnistyy ensimmäinen marttayhdistysten puheenjohtajille tarkoitettu verkkokoulutus. Kokonaisuuteen kuuluu verkkotapaamisia, joissa perehdytään puheenjohtajan tehtäviin ja yhdistyksen toimintaan eri näkökulmista. Tule mukaan kehittymään johtajana! martat.ﬁ/puheenjohtajakoulutus

48 | MARTAT 2 | 2021

48-51_yhdessä ja yhdistyksessä.indd 48

5.3.2021 13.08

NETISSÄ ON PAL JON M ATERIA ALIA JÄRJESTÄ JIEN AVUKSI:

kutsupohja, ohjeet, reseptit… martat.ﬁ/maailman-suurin-marttailta Katso myös: martat.ﬁ/garderobi-harkitse-korjaa-kierrata/ https://issuu.com/martat-lehti/docs/martat_1-2021_issue/24

MSM VVP

Siis mitä!? Lue juttu, siitä se selviää! (ja vihreästä laatikosta sivun alalaidassa.)

VKOLL A 16

aailman suurimmalle marttaillalle on tänä vuonna varattu kokonainen viikko. Marttayhdistykset kokoontuvat 19.–25.4. (viikko 16) vaatteiden merkeissä. Tapahtumissa katseet käännetään tekstiilien kohtuulliseen kulutukseen. Otetaan selvää tekstiilien alkuperästä. Korjataan, tuunataan, vaihdetaan, kierrätetään, lahjoitetaan. Tehdään löytöjä. Nyt on hyvä sauma vaatekaapin kevätsiivoukselle. Vie hyvät mutta tarpeettomat vaatteet ja asusteet tapahtumaan. Anna ne eteenpäin, ja ehkä löydät tilalle jotain käytettyä, mutta itsellesi uutta. Noudatetaan tapahtumissa alueellisia koronarajoituksia ja pidetään osallistujamäärä suositusten rajoissa. Huhtikuun lopulla tapahtumia voi akin. ehkä järjestää ulkonakin.

SA A SOMETTA A:

#martat #maailmansuurinmarttailta

NÄIN ILTA ONNISTUU

TIEDOTTAKA A ajoissa.

Näin jokainen ennättää käydä kaapit ja varastot läpi.

VARUSTAUTUKA A.

Tapahtumapaikalla tarvitaan pöytiä, naulakoita, vaaterekkejä, hengareita, peilejä... Miettikää, miten turvavälien pitäminen onnistuu kirpparihenkisessä tapahtumassa.

SA A SOVITTA A! Onko tilassa rauhallinen nurkkaus sovituskopiksi? Kun kokeilet jotain yllesi, pyydä muita marttoja makutuomareiksi. Lopuksi ﬁiliskierros: mitä löysit, miksi valitsit tämän?

TARKKANA TARJOILUISSA. Suositaan an-

nospaloja ja pidetään huolta hygieniasta. Sovitaan etukäteen, mitä tehdään tähteille. Ei hävikkiä! Tässä yksi tarjoiluehdotus: yrttinen karpalomoctail, siemennäkkileipää särkikala- ja granaattiomenalevitteellä, rahkapiirakoita.

MUUNNELKA A. Omat

kehitelmät ovat tervetulleita. Tehdään meidän yhdistyksen näköinen juttu. Tai järkätään tempaus yhdessä naapuriyhdistyksen kanssa – koronarajoituksia kunnioittaen, tottakai.

MSM – V VP VKOLL A 16

Maailman suurin marttailta – Vaatteidenvaihtopäivä viikolla 16

MARTAT 2 | 2021

48-51_yhdessä ja yhdistyksessä.indd 49

| 49

5.3.2021 13.08

YHDESSÄ JA YHDISTYKSESSÄ

# »Kouvolan Kukko-Martoilla oli perinteiset hapankaalinteko-talkoot.

ANNA Ä ÄNI L APSELLE

»Syksyn 2020 #yhdessätuumin-kuvahaasteen voittajat on arvottu. Pääpalkinnon voitti Kauhavan Martat kuvallaan kymppijuhlista (yllä). Kiitos kaikille osallistujille, kuvia jakaneille ja niistä tykänneille! Muut onnekkaat osallistujat: Elokuu: Viitapohjan Martat, kässäkahvila Syyskuu: Pro Martat, sieninäyttely Lokakuu: Kouvolan Nykymartat, Martat Afrikassa -kokkailu Marraskuu: Olarin Martat, ilmastoruoka Joulukuu: Keravan Martat, etäpikkujoulu ja Tar

i MIKSI Ä ÄNESTÄN?

Marja, Tarja ja Päivi kertovat. Katso martat.ﬁ/ martatlehti

ä iv

KIVAT KUVAT

»Martat ovat mukana lapsi- ja perhejärjestöjen yhteisessä kuntavaalikampanjassa varmistaakseen, etteivät kunnat leikkaa lasten hyvinvoinnista tulevalla valtuustokaudella. Järjestöt painottavat, että kuntiin on valittava päättäjiä, jotka huolehtivat lasten edun toteutumisesta talouden paineista huolimatta. Kuntien päätökset vaikuttavat suoraan siihen, miten lapsi voi, millaiseksi aikuiseksi hän kasvaa ja millaisia mahdollisuuksia hänellä on tulevaisuudessa. Poliittisesti sitoutumatonta kampanjaa koordinoi Lastensuojelun Keskusliitto.

martat

Kun aika on

rja

»Ystävänpäiväksi kaikki Porlammin Marttojen jäsenet saivat postilaatikkoonsa marttamukin varustettuna iloisella tervehdyksellä. Viesti oli, että yhdistys on elossa ja pitää huolta jäsenistään!

TEOT RATK AISEVAT

»Parhaiten martat näkyvät tekojen kautta. Teoilla viemme yhteistä viestiä eteenpäin ja muutamme maailmaa. Arvojemme mukainen toiminta ratkaisee sen, miten vetovoimainen järjestömme on. Vuoden 2021 teemoissa riittää tekemisen paikkoja jokaiselle: »Kuntavaalit 18.4. Äänestä ja vaikuta! »Maailman suurin marttailta – Vaatteidenvaihtopäivä 19.–25.4. »Marttailuviikko 25.–31.10. Yksi maapallo riittää.

Vuosikokous, jäsenlaskut, toimintakalenteri, tilastointi… Milloin on niiden aika? Tarkista se yhdistyksen vuosikellosta. Vuosikello on muistilista, johon on koottu yhdistyksen hallinnossa toistuvat tehtävät ja niiden ajankohdat. www.martat.ﬁ/yhdistyksen-vuosikello

50 | MARTAT 2 | 2021

48-51_yhdessä ja yhdistyksessä.indd 50

5.3.2021 13.08

Marttabrändi tarkoittaa sitä mielikuvaa, jonka haluamme Martoista muodostuvan. Jokainen martta on marttailun käyntikortti ja muokkaa osaltaan mielikuvaa järjestöstämme.

M a r t at

Kaikki marttabrändiin liittyvä materiaali on osoitteessa www.martat.ﬁ/ viestintamateriaalia

Brändistä tulee totta jäsenten ja yhdistysten toiminnan kautta. Yhtenäinen ilme syntyy, kun käytämme brändin mukaista materiaalia viestinnässämme.

TEHDÄÄN BRÄNDISTÄ TOTTA 3

MARTTOJEN STRATEGIA & BRÄNDI

KUVA KERTOO Hyvästä arjesta parempi maailma

1 TÄSTÄ LIIKKEELLE

Lue brändiesite ja brändikirja. Brändikirjan ja Marttojen strategian sisältöjä saa käyttää yhdistyksen viestinnässä.

2 HARJOITUS: HISSIPUHE

Miettikää yhdessä, miten esittelisitte Martat ja oman yhdistyksenne napakasti, vaikka hissimatkan aikana. Entä kuinka kerrot lyhyesti, millaista on olla martta? Harjoitelkaa käytännössä!

Kun jaamme ja julkaisemme valokuvia marttatoiminnasta, pyrimme siihen, että niistä välittyy läsnäolo, yhdessä tekemisen riemu ja lämpö. Tärkeintä on toimeen tarttuminen, ei täydellisyyden tavoittelu. Ihmisten erilaisuus saa näkyä! Kuvissa on eri-ikäisiä ja eri taustoista tulevia ihmisiä, kuten marttailijoissakin.

5 NETISSÄ

Martat.ﬁ-sivut muutetaan vähitellen uuden brändin mukaisiksi. Myös yhdistysten sivujen ulkoasu muuttuu hieman, mutta niiden ylläpitoon ei tule muutoksia.

4 OM A LOGO

Yhdistysten ja toimintaryhmien oman logon perustana on marttajärjestön logo. Omaa logoa voi käyttää esimerkiksi tapahtumien ilmoituksissa. Logo sijoitetaan valkoiselle pohjalle, näkyvään kohtaan. Logoa ympäröivä alue rauhoitetaan, joten logoja ei saa laittaa liian lähelle toisiaan.

6 OTA K ÄY TTÖÖSI ESIM .

»kansikuvat Facebookiin ja Twitteriin »Teams-taustakuva »sosiaalisessa mediassa jaettavat kuvat uudesta sloganista ja tapahtumista.

MARTAT 2 | 2021

48-51_yhdessä ja yhdistyksessä.indd 51

| 51

5.3.2021 13.08

KUTSUMME TIEDON ÄÄREEN Kevään webinaareissa käsitellään ajankohtaisia aiheita. Tule kuulolle ja keskustelemaan. Tapahtumat ovat kaikille avoimia, eikä ennakkoilmoittautumista tarvita. NÄIN PÄ ÄSET MUK A AN

Linkit tilaisuuksiin löytyvät tapahtumapäivänä martat.ﬁ:n etusivulta.

13.4. klo 17.30

23.4. klo 13–15

REILU RUOK A MURROS

Marttaliiton vuosikokousseminaari

»Miten ja miksi luonnon monimuotoisuutta tutkitaan viljellyillä pelloilla? Mitä tarkoittaa kumppanuusmaatalous? Miten martat voivat olla osa kestävää ruokamurrosta? Reilu ruokamurros (Just Food) -tutkimushankkeen tutkijat kertovat webinaarissa, miten ruokajärjestelmässämme otetaan kestävyysloikka kaikille reilulla tavalla.

YKSI M A APALLO RIITTÄ Ä – 122 VUOTTA KESTÄVÄN KEHIT YKSEN PUOLESTA

»Mukana mm. Sirpa Pietikäinen ja Marianne Heikkilä (Marttaliitto), Liisa Rohweder (WWF Suomi) ja Kaisa Kosonen (Greenpeace Suomi).

7.5. klo 13 MIKSI PAKK AUSMERKINNÄT?

»Elintarvikepakkausten merkinnät suojaavat kuluttajan terveyttä ja ehkäisevät taloudellisten tappioiden syntymistä. Merkintöjen avulla kuluttaja pystyy tekemään tietoisia valintoja ja ostamaan itselleen soveltuvia ja omien arvojensa mukaisia tuotteita. Kuinka hyvin kuluttajat osaavat lukea pakkausmerkintöjä ja erilaisia merkkejä? Miten verkkokauppa turvaa pakkausmerkintöjen lukemisen? Miltä elintarvikepakkausten tulevaisuus näyttää? Tästä kaikesta puhutaan Miksi pakkausmerkinnät -päätösseminaarissa.

24.4. klo 10–11 Vuosikokousesitelmä K ATSE GARDEROBIIN JA VASTUULLISEEN KULUTTA MISEEN

»Eetti ry:n vastuullisuusasiantuntija Maija Lumme, Suomen Tekstiili & Muoti ry:n johtava asiantuntija Satumaija Mäki sekä Marttaliiton kehittämispäällikkö Terhi Lindqvist johdattavat 2000-luvun tekstiilintuotannon haasteisiin ja ratkaisuihin. Miten kuluttaja ja martta voivat vaikuttaa?

HENKILÖ

LAHJOJA LUONTOÄIDILTÄ Terhi Hällström löysi ammatillisen intohimonsa kolmekymppisenä. Nyt hän on kotimaisiin luonnonmateriaaleihin erikoistunut floristimestari, jonka silmissä risukin on kaunis. MINNA HOTOKKA // KUVAT KRISTIINA KONTONIEMI

Facebook @martatvinkkaa

Instagram marttailu Terhi Hällström työskentelee olohuoneensa pirtinpöydän ääressä, johon lankeaa ikkunasta luonnonvaloa. – Neulojia yhdistää tarve tehdä jotain konkreettista käsin, sanoo Anna Rauhala.

» 10 | MARTAT 6 | 2020

MARTAT 6 | 2020

| 11

KIITOS PAL AUTTEESTA

Twitter @Marttaliitto

Youtube MartatTV

»Ristikon ratkaisu

»Martat-lehden 6/2020 suosituin juttu oli Lahjoja luontoäidiltä. Kaikkien palautteen lähettäneiden kesken arvottiin 5 kpl Satoisa palstapuutarha -kirjaa. Sen saivat Taina Kivenjuuri Jyväkylästä, I. Launonen Kuopiosta, Irja Pispala Tampereelta, Pirjo Pamilo Lappeenrannasta ja Marja-Liisa Suni Mynämäeltä.

52 | MARTAT 2 | 2021

52-53_silput.indd 52

5.3.2021 13.09

KUTSU

MARTTALIITTO RY:N VUODEN 2021 VARSINAISEEN KOKOUKSEEN AIKA: lauantai 24.4. klo 11.00 alkaen PAIKKA: Stremia Oy, Niittyläntie 2, 00620 Helsinki Ennen kokousta järjestetään klo 10–11 luento Katse garderobiin ja vastuulliseen kuluttamiseen. Eetti ry:n vastuullisuusasiantuntija Maija Lumme, Suomen Tekstiili & Muoti ry:n johtava asiantuntija Satumaija Mäki sekä Marttaliiton kehittämispäällikkö Terhi Lindqvist johdattavat 2000-luvun tekstiilintuotannon haasteisiin ja ratkaisuihin. Miten kuluttaja ja martta voivat vaikuttaa? Marttaliiton hallitus pyytää, että koronaepidemian vuoksi kokousedustajat osallistuvat kokoukseen tietoliikenneyhteyksiä käyttäen. Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat, Marttaliiton omistamia maakuntatiloja koskeva tilastrategia sekä esitys kokouksen kannanotoksi. OSALLISTUMINEN KOKOUKSEEN

»Marttaliiton hallitus päätti 5.2. väliaikaislain (677/2020) mukaisesti mahdollistaa etäosallistumisen Marttaliiton vuosikokoukseen 24.4. kokouksen aikana. Mahdollisten kokoontumisrajoitusten vuoksi paikalla olevien kokousedustajien määrää voidaan joutua rajoittamaan. »Lisäksi hallitus päätti, että jäsenpiirien on mahdollista valtuuttaa yksi edustaja edustamaan piiriä ja käyttämään koko piirin äänimäärää kokouksessa. »Marttapiirit nimeävät kokoukseen osallistuvat edustajansa, joiden on ilmoittauduttava kokoukseen 19.4. mennessä ja ilmoitettava samalla, osallistuvatko he tietoliikenneyhteyttä käyttäen vai saapuvatko paikalle. Tietoliikenneyhteyttä käyttävien edustajien on ilmoitettava sähköpostiosoitteensa ja puhelinnumeronsa. »Marttapiirien on toimitettava 19.4. mennessä valtakirja, josta ilmenee edustajien äänimäärä kokouksessa. Ilmoitukset ja valtakirjat toimitetaan Marttaliittoon osoitteella saila.neffling@martat.ﬁ. »Liiton hallituksen jäsenillä, liiton kunniapuheenjohtajalla ja liiton kunniajäsenillä on läsnäolo- ja puheoikeus kokouksessa. Lisäksi läsnäolo-oikeus on niillä, joille kokous sen yksimielisesti myöntää. Myös heidän tulee ilmoittautua kokoukseen 19.4. mennessä osoitteella saila.neffling@martat.ﬁ ja kertoa sähköpostiosoitteensa ja puhelinnumeronsa. Marttaliitto ry HUOM A A!

Vuosikokous ja -esitelmä striimataan ja ne ovat kaikkien kiinnostuneiden katsottavissa. Linkki tilaisuuteen löytyy tapahtumapäivänä martat.ﬁ:n etusivulta.

52-53_silput.indd 53

5.3.2021 13.09

POHJOISM AINEN KIRJE

Tartuntojen jäljittäminen, tiedonvälitys ja kansalaisten solidaarisuus olivat ratkaisevia koronan vastaisessa taistelussa Islannissa. ALMA D. MÖLLER

MITÄ OPIMME PANDEMIASTA?

orona on värittänyt elämäämme vuoden ajan. Eri maissa on toimittu pandemiatilanteessa eri tavoin; sen mukaan, millaiset ovat kunkin maan lait, säännöt, kulttuuri ja arvot. Kun aikaa kuluu, on kiinnostavaa arvioida eri maiden menettelyä. Näin voimme oppia toisiltamme pandemian ja toimenpiteiden vaikutuksista kansanterveyteen, talouteen ja koko yhteiskuntaan.

ISL ANNISSA ALOITETTIIN järjestelmällinen valmistautuminen koronan varalta tammikuussa 2020, sen mukaisesti, mitä oli linjattu tartuntatautilaissa, laissa siviilien suojelemisesta ja pandemiasuunnitelmassa. Oli tärkeää, että meillä oli voimassa selkeät lait ja prosessit, sekä riittävästi suojavarusteita. Jo varhaisessa vaiheessa oli selvää, että pandemia voi kehittyä vakavaksi. Tavoitteena oli suojata yhteiskunnan infrastruktuuria, erityisesti terveyden- ja sairaanhoitojärjestelmää. Piti ”tasoittaa käyrää”, eli hidastaa tartuntojen määrää, varmistaa suojavarusteiden saanti, valmistaa sairaaloita ja terveydenhuoltoa tulevan varalle sekä perustaa hoitohenkilökunnan reservi. Vanhusten ja heikossa asemassa olevien suojelemisesta oli vahva yhteisymmärrys.

Kirjoittaja Alma Dagbjört Möller (synt. v. 1961) on anestesiologian ja tehohoitolääketieteen tohtori sekä terveyden- ja sairaanhoidon johtamisen maisteri. Islannin terveysviranomaisen lääketieteellisenä päällikkönä hän on ensimmäinen nainen kyseisessä virassa. Möller on ollut keskeinen henkilö Islannin taistelussa covid-19-virusta vastaan.

ja oikea tiedonvälitys oli ensiarvoista. Kansa pidettiin ajan tasalla. Avattiin covid.is-verkkosivu. Päivittäiset tiedotustilaisuudet välitettiin reaaliaikaisesti mediassa. Toimittajat esittivät kysymykset suoraan ryhmälle, johon kuuluivat valtionepidemiologi, siviilipuolustuksen poliisipäällikkö ja terveyshallinto, eli niin sanotulle Triolle. Trion ja Islannin hallituksen välinen yhteistyö on ollut erittäin hyvää, ja hallitus on tukenut terveydenhoidon työntekijöitä. VIRUSTARTUNNAT TODETTIIN ja

TARTUNTAKÄYRÄ TASOITTAMINEN

onnistui, mikä perustui yhteistyöhön etulinjan toimijoiden välillä ja koko kansan solidaarisuuteen. Täsmällinen

analysointiin aikaisessa vaiheessa, ja eristystä käytettiin. Tartuntojen jäljittämisessä terveydenhoito ja poliisi tekivät yhteistyötä, ja jäljittämistä var-

ten luotiin sovellus. Jäljittämisen ansiosta noin 60 prosenttia tartunnoista todettiin henkilöillä, jotka olivat jo karanteenissa eivätkä siis tartuttaneet muita. Yliopistollisessa sairaalassa oli polikliininen covid-19-osasto, joka epäilemättä vähensi tartunnan saaneiden sairaalahoidon ja tehohoidon tarvetta. Kaikkia tartunnan saaneita valvottiin osastolta puhelimitse ja etälaitteilla, tehtiin riskiarvioita ja ryhdyttiin toimenpiteisiin, jos potilaan tila huononi. Kolmatta aaltoa varjosti tartunta vanhusten kuntoutussairaalassa, jossa 18 ihmistä kuoli. Virus on hyvin monimutkainen, ja siksi ote ei saa herpaantua. ISL ANNISSA M A AN kokonaiskuolleisuus ei ole noussut vuoden aikana, ja vaikuttaa siltä, että terveyden- ja sairaanhoito on selvinnyt tästä stressitestistä, vaikka tilanne on ollut hankala. Sillä on merkitystä, että maa on harvaanasuttu ja että yhteiskunta on pieni. Viestintä on tehokasta ja tilanteisiin voidaan reagoida nopeasti. On mahdollista muodostaa yleiskuva tilanteesta, mikä helpottaa toimenpiteiden ajoittamista ja toteutusta. Toisaalta yhteiskunta on tarpeeksi iso voidakseen tarjota erinomaista terveyden- ja sairaanhoitoa. Tärkeä tekijä on epäilemättä se kestävyys ja solidaarisuus, joka islantilaisille on kehittynyt elettäessä vaikeissa luonnonolosuhteissa ja luonnonkatastrofien kanssa. Kansan yhteisvastuu ja halu noudattaa sovit-

54 | MARTAT 2 | 2021

54-55_kirje.indd 54

5.3.2021 13.11

tuja toimenpiteitä olivat avain hyviin tuloksiin. TÄTÄ KIRJOITTAESSA , joulukuussa 2020, kolmas aalto on lopuillaan. Haasteena on ylläpitää kansan kestävyyttä, kunnes, toivottavasti, laumasuoja on saavutettu rokotuksilla. Pandemiaväsymystä on alkanut ilmetä. On tärkeää saada kansantalous oikeille raiteilleen. Islanti on riippuvainen turismista, joka muodostaa noin 40 prosenttia vientituloista ja 9 prosenttia bruttokansantuotteesta. Kattavien rajatarkastusten avulla maa on pyritty pitämään avoinna, mutta on selvää, että talous kärsii suuria vahinkoja, kuten monissa muissakin maissa.

54-55_kirje.indd 55

K ANSAINVÄLISTÄ YHTEISÖÄ ajatellen on selvää, että virustautien tutkimusta on tehostettava. Tieteen merkitys ja laaja yhteistyö heijastuvat uusien rokotteiden nopeassa kehittämisessä, ja tällaista yhteistyötä on tärkeä jatkaa. Voimme oppia pandemian hoidosta sen, kuinka tartutaan kahteen terveyttämme uhkaavaan haasteeseen, ilmastonmuutokseen ja antibioottiresistenssiin. Islannissa antibioottien käyttäminen väheni pandemian aikana neljänneksellä ja eräät vakavat infektiot vähenivät. Tämä osoittaa yksilöllisten hygieniarutiinien merkityksen tartuntojen ehkäisyssä. Maailman on tasoitettava hiilidioksidipäästökäyrää ilmastonmuutoksen

torjumiseksi. Pandemiavuosi on opettanut, ettei meidän tarvitse matkustaa niin paljon kuin ennen. Toivottavasti koko maailma punnitsee arvojaan uudelleen ja terveys asetetaan materiaalisen vaurauden edelle, niin että YK:n maailmanlaajuiset tavoitteet kaikille kuuluvasta terveydestä ja hyvinvoinnista saavutetaan. Maailman kansojen on pidettävä yhtä ja toimittava yhdessä. POHJOISM AINEN KIRJE

Marttaliitto on Pohjoismaiden Naisliiton NKF:n jäsen. Vuosittain jäsenjärjestöt julkaisevat lehdissään ajankohtaisen tekstin joltakin pohjoismaiselta naisvaikuttajalta. Tänä vuonna kirjoittajan valitsi Islannin naisyhdistys (Kvenfélagasamband Íslands).

5.3.2021 13.11

VERKKOKURSSIT

Marttojen verkkokurssit tarjoavat tietoja, taitoja ja elämyksiä. Mukana on aina Marttojen asiantuntija neuvomassa ja ohjaamassa. MARJAHELENA SALONEN //KUVAT KERTTU MALINEN

VERKKOKURSSILLA SOPPAA JA SATOA

artoilla on yli vuosisadan kokemus kurssitoiminnasta. Olemme kohdanneet opetuskeittiöissä, luentotiloissa, sieniretkillä ja erilaisissa tapahtumissa – nyt myös verkossa. Verkkokurssit eivät ole Martoille korona-ajan keksintö; ensimmäiset toteutettiin jo vuonna 2017. Ne täydentävät muuta kurssitoimintaa, eivätkä katoa sittenkään, kun pääsemme taas kokoontumaan ryhmissä paikan päälle. Verkkokurssiemme tarjonta kasvaa ja monipuolistuu koko ajan. Verkkokurssille osallistuminen on mahdollista mistä päin maata tai maailmaa tahansa. Kohtaamme uusia ihmisiä ja vaihdamme ajatuksia ja kokemuksia. Tärkeintä on yhdessä tekeminen; jos ei vierekkäin, niin sitten virtuaalisesti. Osa kursseista on marttapiirien omia kursseja ja osa kaikille avoimia. Osallistu yksin tai yhdessä perheenjäsenten tai marttakavereiden kanssa. Kysy omas-

ta marttapiiristäsi omaa verkkokurssia yhdistyksellesi. KOKATA AN KAHDESSA TUNNISSA

Marttojen kotitalousasiantuntijat tuovat kurssin kotikeittiöösi. Keittotaidot karttuvat, samalla kun saat uusia ruokaelämyksiä ja vinkkejä. TUORETTA SATOA Asiantuntijoiden

kanssa pääset helposti puutarhaharrastuksen alkuun. Et tarvitse omaa kasvimaata tai palstaa; ikkunalauta tai parveke riittää. Aloita vaikka itujen ja versojen kasvatuksesta. Se on helppoa, ja saat nopeasti vihreää satoa lautaselle tai ruokien koristeeksi. Verkkoluennolla opit perusasiat idättämisestä, versottamisesta ja sopivien siemenien hankkimisesta. SEURA A TARJONTA A Martta-akatemiassa on joka viikko useita kursseja ja webinaareja. Jos sinulla ei ole vielä tun-

nuksia, käy tekemässä ne nyt. Ajankohtaiset sisällöt löydät Martta-akatemian tapahtumakalenterista ja martat.fi:stä. Monista kursseista ja webinaareista on tallenteet, joita voit katsoa sopivalla ajalla. Osa sisällöistä ja kursseista on maksullisia, mutta paljon sisältöä on katsottavissa ilmaiseksi. Kurssien lisäksi vinkkejä ja neuvontaa on Facebookin Marttaliveissä. OSA ANKO, ONNISTUNKO? Vaikka

toisille digitaaliset tapaamiset ovat arkea jo työnkin takia, on yhteydenpito verkon välityksellä monelle vierasta ja haastavaa. Tässä voimme auttaa toinen toisiamme. Marttatoiminta on matalan kynnyksen paikka uusien taitojen harjoitteluun. Samalla kun opettelemme digitaalista yhteydenpitoa, voimme vahvistaa uusia kansalaistaitoja ja neuvoa toisiamme esimerkiksi erilaisten sähköisten palvelujen käytössä.

56 | MARTAT 2 | 2021

56-57_digiopinnot.indd 56

5.3.2021 13.12

Verkkokurssillekin voi osallistua kavereiden tai perheenjäsenten kanssa.

Osallistuminen on helppoa

1 2

Etsi sopiva kurssi Marttojen nettisivuilta ja ilmoittaudu. Saat sähköpostiisi ohjeet, jotka sisältävät menun, ostoslistan ja listan tarvittavista keittiövälineistä. Saat myös reseptivihon. Kurssilla käytettävät raaka-aineet löytyvät tavallisten ruokakauppojen valikoimista, ja välineet ovat kotikeittiön perusvarusteita.

TUTUSTU OHJELM A AN

Kurssi kestää noin kaksi tuntia. Sinä aikana valmistetaan ruoat asiantuntijan opastuksella, ja samalla voit kysyä häneltä ruoanlaittoon ja ravitsemukseen liittyviä kysymyksiä. Saat lisäksi vinkkejä kestävään ja taloudelliseen kokkaamiseen.

SEURA A TAPAHTUM AK ALENTEREITA JA TULE MUK A AN!

martat.ﬁ/martta-akatemian-webinaarikalenteri/ martat.ﬁ/marttapiirien-tapahtumat/

martat.ﬁ/facebook-live-lahetykset/

MARTAT 2 | 2021

56-57_digiopinnot.indd 57

| 57

5.3.2021 13.12

ELÄMÄNMENO

Onnittelemme 103 VUOTTA | Martta Marttila 10.2. Ou-

lujoen Martat 95 VUOTTA | Heljä Salonen 14.1. Loka-

lahden Martat 90 VUOTTA | Paula Soukka 25.1. Kalliolan Martat Kerttu Heikkinen 1.3. Alakorkalon Martat Hilkka Siltanen 13.3. Hallin My Raili Kuisma 19.3. Anjalan Riitamaan Martat 85 VUOTTA | Outi Miettinen 11.1. Kes-

ki-Hollolan Martat Anneli Runola 15.2. Lokalahden Martat Anja Aarnio 18.2. Leppävaaran Martat Ulla Kallio 4.4. Nummelan Martat Sirkka Rautanen 9.4. Olarin Martat Raija Kivimäki 15.4. Anjalan Riitamaan Martat 80 VUOTTA | Martti Kreivi 1.1. Forssan Martat Liisa Pennanen 4.2. Juuan Martat Hanna-Leena Laiho 10.2. Uudenkaupungin Martat Eeva-Liisa Kummola 2.3. Tervakosken Martat Leena VennaLähdeoja 6.3. Laajalahden Martat Eeva Jaranti 11.3. Turun Uittamon Martat Kaija Räsänen 18.3. Tervakosken Martat Aino Hurskainen 23.3. Kannonkosken Martat Riitta Kapiainen 31.3. Kouvolan My Raili Talvala 27.4. Laihalan-Rapattilan Martat Lea Akkanen 2.5. Karkkilan Martat Salme Pihlajamaa 4.5. Tornion Martat Marja Puhakainen 17.5. Karsturannan Martta 75 VUOTTA | Liisa Peltola 13.1. Launeen Martat Sinikka Mujunen 23.1. Teuvan Martat Raija Sappinen 23.1. Vaskijärven Martat Satu Tulosmaa 27.1. Askisto-Hämeenkylän Martat Kristiina Hakala 9.2. Mouhu-Voikosken Martat Ulla Marttila 15.2. Teuvan Martat Pirjo Lahti 23.2. Anjalan Riitamaan Martat Anneli Karhunen 25.2. Askisto-Hämeenkylän Martat Maire Hursti 8.3. Kämmenniemen Martat Ulla Jokinen 12.3. Maaningan Martat Leena Järvinen 19.3. Pirkkalan My Verena Voutilainen 3.4. Askisto-Hämeenkylän Martat Pirkko Kallio 10.4. Pihlavan Martat Vieno Mujunen 15.4. Launeen Martat Liisa Nur-

minen 15.4. Pitkälahden Martat Seija Jäntti 26.4. Pitkälahden Martat Sisko Manni 29.4. Rauman My Mirva Nurmi 11.5. Turun Uittamon Martat Marjatta Lehtamo 21.5. Nummelan Martat 70 VUOTTA | Eevis Mäntylä 7.1. Laajalah-

den Martat Leena Luoma 9.1. Naantalin Martat Marja Tikka 13.1. Forssan Martat Kyllikki Laitinen 31.1. Vaskijärven Martat Taina Juntti 8.2. Paraisten My Merja Artiola 9.2. Uudenkaupungin Martat Auli Sinervo 15.2. Turun Uittamon Martat Tarja Kokkinen 20.2. Kannonkosken Martat Riitta Manninen 24.2. Kannonkosken Martat Satu Haanperä 27.2. Karjalan tl Laajoen Martat Tarja Saarinen 2.3. Laajalahden Martat Arja Roitto 9.3. Mouhu-Voikosken Martat Pirkko Veckman 18.3. Äänesalon Martat Tuula Melto 20.3. Launeen Martat Raili Parviainen 22.3. Kouvolan My Ritva-Leena Aakala 4.4. Keski-Hollolan Martat Sinikka Lampila 8.4. Keljonkankaan Martat Ritva Manninen 8.4. Launeen Martat Carmela Grasutis 16.4. Linnan Martat Sirpa Lahtinen 19.4. Jämsänkosken Martat Hannele Lehtonen 22.4. Tervakosken Martat Arja Ojala 22.4. Naantalin Martat Pirjo Saarnio 22.4. Karsturannan Martta Eila Rantapää 23.4. Patelan Martat Pirkko Burri 27.4. Itä-Ikaalisten Martat Seija Hämäläinen 30.4. Kannonkosken Martat Riitta Siikaranta 9.5. Kannonkosken Martat 65 VUOTTA | Sirpa Sinkkonen 24.1. Tietävälän Martat Armi Filppu 15.2. Naantalin Martat Irmeli Arjovirta 7.3. Forssan Martat Marita Jauhiainen 21.3. Turun Uittamon Martat Ritva Vehniäinen 30.3. Männistön Martat Mirja Alanurmi 28.4. Suolahden Martat Tuija Pietilä 2.5. Naantalin Martat Heimo Hietanen 6.5. Pihlavan Martat Päivi Polvi 21.5. Pihlavan Martat 60 VUOTTA | Eija Hakala 13.1. Forssan

Martat Irene Lehtonen 20.1. Lokalahden Martat Erja Nyholm 3.2. PähkinäMartat Heljä Pulli 8.2. Porvoon Karja-

laiset Martat Jutta Suvinen 6.3. Alakorkalon Martat Tuija Suokonautio 15.3. Kämmenniemen Martat Marja-Leena Saarinen 16.3. Keljonkankaan Martat Helka-Maija Kauppila 17.3. Renkomäen Martat Irma Pienimaa 18.3. Lapuan Martat Tiina-Riitta Virrantaka 28.3. Karsturannan Martta Eila Upola-Jähi 5.4. Tietävälän Martat Sirpa Häkkinen 19.4. Patelan Martat Marjut Luoma 8.5. Pirkkalan My Sari Vuoristo 22.5. Linnan Martat 55 VUOTTA | Katri Raeske 12.2. Kark-

kilan Martat Päivi Kalliomäki 21.3. ItäIkaalisten Martat Sinidu Nigussie 7.4. Karsturannan Martta 50 VUOTTA | Sari Lahtinen 15.3. Karkkilan Martat Krista Mäkelä 31.3. Tornion Martat 40 VUOTTA | Mirva Juvonen 3.2. Renkomäen Martat Maarit Walta 26.2. Maaningan Martat Heidi Haajanen 20.3. Mouhu-Voikosken Martat

POSTIA M ARTAT-LEHTEEN

Elämänmeno-sivuille tarkoitettu posti lähetetään osoitteeseen lehti@martat.ﬁ tai Marttaliitto, Martat-lehti, Lapinlahdenkatu 3 A, 00180 Helsinki. Lehti ei ota tietoja jäsenrekisteristä. Yhdistykset ja yksittäiset martat lähettävät itse tiedot lehteen niin halutessaan. Jos lähetät tietoja koko yhdistyksen puolesta, varmista jokaiselta päivänsankarilta, että hänen tietonsa saa julkaista. Jos haluat kieltää tietojesi julkaisemisen Elämänmenossa, ilmoita siitä ensisijaisesti oman yhdistyksesi sihteerille tai puheenjohtajalle tai sille henkilölle, joka vastaa tietojen lähettämisestä. Pyrimme julkaisemaan onnittelut lähimpänä merkkipäivää ilmestyvässä lehdessä ja muun postin käytettävissä olevan tilan mukaan.

58 | MARTAT 2 | 2021

58-61_elämänmeno.indd 58

5.3.2021 13.13

ELÄMÄNMENO

Karjalan tl Laajoen Marttojen pitkäaikaisen jäsenen Raili Rauvolan 85-vuotissyntymäpäivää vietettiin Laajoen kyläkeskuksessa 5.9.2020.

Hyvänmielen Martat Kokkolasta kokoontuivat juhlimaan 40-vuotista toimintaansa Kruununvoudin taloon. Laulu raikui ja tarinoita kerrottiin.

Ulla Nurmi on ollut Pusulan Marttojen jäsen 50 vuotta. Kuva on vuosikokouksesta, jossa Ulla sai vuosimerkin.

6 4

Nousiaisten Kirkonseudun Marttayhdistyksen kunniajäsen Silja Vihersaari vietti 100-vuotisjuhliaan 24.9.2020

Yhdistykset juhlivat

Karhunpään Marttojen jäsen Anja Tolvanen on kutsuttu yhdistyksen kunniajäseneksi vuoden 2021 alusta. Kuva on yhdistyksen 80-vuotisjuhlasta 2018, jossa Anjaa (oik.) muistettiin 60 vuoden jäsenyydestä. Kuvassa myös silloinen Pohjois-Karjalan Marttojen toiminnanjohtaja Katja Kolehmainen sekä Sari Turunen ja Ilona Alhoniemi Karhunpään Martoista.

Eila Hallamaa on kutsuttu Pohjois-Pohjanmaan Marttojen kunniapuheenjohtajaksi. Eila on ollut Vaalan Marttojen jäsen vuodesta 1982 ja Säräisniemen Marttojen toissijainen jäsen vuodesta 2007. Hänelle on myönnetty Marttaliiton kultainen ansiomerkki vuonna 2008. Eila on hoitanut piirin puheenjohtajan tehtäviä monta toimikautta ja osallistunut aktiivisesti piirin kehittämiseen.

Linnan Martat Hämeenlinnasta onnittelee Sinikka Karppista 30 vuoden marttajäsenyydestä ja kiittää häntä toiminnasta yhdistyksen hyväksi: Kiitos Sinikka, luova ja taiteellinen, luontoa rakastava ja luonnosta kaiken tietävä martta! Kuvassa on Sinikan punoma marttalogo, jonka materiaalina on katinlieko. Tällä kuvalla hän juhlisti marttavuosiaan yhdistyksen Facebookryhmässä.

MARTAT 2 | 2021

58-61_elämänmeno.indd 59

| 59

5.3.2021 13.13

ELÄMÄNMENO

Neuvoton-Salmin Martat palkitsivat hopeisilla ja pronssisilla ansiomerkeillä jäseniään yhdistystoiminnasta.

Poukkusillan Martat onnittelivat Aira Turkkaa kunniajäsenyydestä. Aira on ollut 60 vuotta mukana marttatoiminnassa.

Säviän Martat täytti viime vuonna 110 vuotta. Sen kunniaksi martat istuttivat kolme serbiankuusta Säviän Nuorisoseuran talon pihaan. Kuuset nimettiin yhteistyön mukaan: Nuorisoseura, Metsästysseura ja Martat – yhdessä olemme enemmän.

Pohjois-Karjalan Martat onnittelee lämpimästi kunniajäsentään Eeva Mikkolaa, joka täytti 80 vuotta 12.3. Eeva on aktiivinen ja ansioitunut yhdistystoimija. Hän on ollut perustamassa Karelian Marttoja ja toiminut piirin puheenjohtajana sekä erilaisissa hallitustehtävissä vuosina 1975–1999.

Salme Harkke täytti 100 vuotta Lucian päivänä 13.12.2020. Maija Löytömäellä oli ilo viedä säteilevälle tädilleen onnittelut Toivon Marttojen toimintaryhmän puolesta.

Rotuaarin Martat Oulusta vietti 15-vuotisjuhliaan Oulun Lääninhallitustalolla. Ohjelmassa oli naurua, laulua, muistoja menneestä ja tulevan suunnittelua.

60 | MARTAT 2 | 2021

58-61_elämänmeno.indd 60

5.3.2021 13.13

ELÄMÄNMENO

Osanottomme »Kuusankosken Herttamartojen kunniajäsen Aune Kuusenhako nukkui pois 95-vuotiaana 28.12.2020. Aune oli yhdistyksemme perustajajäsen. Muistamme hänet erityisesti taitavana ja ahkerana käsityöihmisenä, jonka käsistä syntyivät lukuisat villasukat ja töppöset. Niiden tekemistä hän neuvoi myös muille. Aune oli myös kukkien ystävä, sienestäjä ja marjastaja. Kevään lauluillat järjestettiin monena vuonna toimikauden lopulla Aunen kotona ja tietysti laulettiin marttalaulu hänen toiveestaan. Lämmöllä muistaen Kuusankosken Herttamartat »Tuomarilan Marttojen kunniajäsen Raija Lehtinen nukkui pois 93 vuoden ikäisenä 29.12.2020. Raija oli yksi Tuomarilan Marttojen perustajajäsenistä. Häneltä saimme vuosien varrella paljon muistitietoa yhdistyksemme vaiheista ja kotikylästämme. Raija tunnisti vanhoista valokuvista henkilöitä vielä marraskuun kotiseutuhistoria-aiheisessa marttaillassamme, joka onnistuttiin järjestämään koronarajoitukset huomioiden. Muistamme Raijan naurusuisena, elämäniloisena ja laulavana marttasiskona, joka kokoontumisissamme usein viritti marttalaulun: ”Päivä kun paistaa pirttihin pieneen, työtäni teen, olen onnellinen.” Marttailuinnostus perheessä jatkuu: Sirpa-tytär aloitti marttailun äidin mukana jo ennen syntymäänsä ja on toiminut yhdistyksemme puheenjohtajanakin. Raija sai asua elämänsä loppuun asti kotonaan Sirpan lähellä. Hän leipoi vielä pullat perheen viimeiseen yhteiseen jouluun. Kiitos, Raija, että olit! Olkoon leposi rauhaisaa. Nyt kynttilöiden meri loistaa heille ja tähtitaivas yllä kirkkomaan. He laulavatko tänään enkeleille nyt kirkkaammin kuin täällä milloinkaan? (A-M Kaskinen) Pirjo Rintamäki Tuomarilan Martat

»Yhdistyksemme kunniajäsen MaijaLiisa Lindfors nukkui pois 92-vuotiaana 24.11.2020. Maija-Liisa liittyi Marttoihin vuonna 1972. Hän toimi monissa vastuullisissa luottamustoimissa ja teki pitkän, ansiokkaan kauden yhdistyksen puheenjohtajana. Hän oli kantava voima hankittaessa yhdistykselle uusia toimitiloja Uudenmaankadulta. Maija-Liisalle oli myönnetty Marttaliiton kultainen ansiomerkki aktiivisesta marttatyöstä. Hän oli valveutunut ja aktiivinen esimerkki meille kaikille ja osallistui marttailtoihin aina yhtä iloisena ja elämänmyönteisenä elämänsä loppuun asti. Maija-Liisaa kunnioittaen, kaipauksella ja lämmöllä muistaen Turun Marttayhdistys ja Torstaimartat tr »Karakallion Marttojen pitkäaikainen jäsen Ritva Lindroos nukkui pois 83 vuoden ikäisenä 13.12.2020. Lämmöllä Ritvaa muistaen Karakallion Martat »Yhdistyksemme pitkäaikainen jäsen Leena Pitkänen (s. 23.7.1919) poistui keskuudestamme vihreimmille niityille 4.1.2021. Leenan muistoa kunnioittaen Tietävälän Martat »Karsturannan Marttojen jäsen Sirkka Kyllikki Potinkara (s. 24.7.1937) nukkui pois 83 vuoden ikäisenä. Hän oli liittynyt Karsturannan Marttoihin vuonna 1950. Sirkan muistoa kunnioittanen Karsturannan Martat »Riihimäen Marttojen pitkäaikainen jäsen Anja Salo (o.s. Hämäläinen) nukkui pois 83-vuotiaana 17.11. Karjalan Antreasta kotoisin ollut Anja teki elämänmittaisen uran hoivatyössä, muun muassa Vesilahdella vanhainkodissa, Yläneellä Huvituksen koulukodissa ja Riihimäen kotipalvelun työtehtävissä. Ihmisten auttaminen, vapaaehtoistyö ja erityisesti monipuolinen toiminta Riihimäen Martoissa olivat hänelle tärkeitä monen vuo-

sikymmenen ajan. Marttojen taitoavainten opiskelu, pikkukokkikurssit, Riihimäen kaupunginmuseon yhteydessä sijainneen Marttojen kesäkahvilan toiminta, Marttojen yhteiset retket ja kulttuuririennot olivat hänelle henkireikiä. Myös metsä ja luonto olivat hänen sydäntään lähellä, ja erityisesti marjastus lempipuuhaa. Ei ollut kesää, etteikö hänellä olisi ollut sormet mustikan värjäämät. Anja sai Riihimäen Marttojen toiminnassa ihania sydänystäviä, jotka pitivät häneen tiivistä yhteyttä aivan viime hetkiin saakka. ”Vai sil’ viisii! Asiat järjestyy kyllä aina, tavalla tai toisella!” Anja Salon muistoa ja Marttojen arvokasta työtä kunnioittaen Pirjo Tanni, Riihimäen Martat Sampsa Salo »Pitkäaikainen jäsenemme Seija Orvokki Veikkolainen kuoli 17.2.2020. Hän oli syntynyt Suistamossa 5.3.1943. Seija osallistui marttatoimintaan jo pikkutyttönä äitinsä Elli Veikkolaisen kanssa. Yhdistyksemme varsinaiseksi jäseneksi hän liittyi vuonna 2008. Hän oli useita kausia mukana hallituksessa ja toimi myös puheenjohtajana ja varapuheenjohtajana. Marttaliiton pronssisen ansiomerkin hän sai vuonna 2018 yhdistyksemme 100-vuotisjuhlassa. Seija oli vastuuntuntoinen ja luotettava. Me muistamme Seijan maistuvat leivonnaiset ja piirakat, joita hän teki myyjäisiin ja yhteisiin tilaisuuksiin. Hän oli taitava ja ahkera käsitöiden tekijä. Myös puutarhanhoito kukkineen ja hyötykasveineen oli hänelle tärkeää. Seija oli aina valmis osallistumaan talkoisiin, olivat ne sitten oman yhdistyksen tai piirin järjestämiä. Lämmöllä muistaen Oulujoen Martat

MARTAT 2 | 2021

58-61_elämänmeno.indd 61

| 61

5.3.2021 13.13

MONESSA MUK ANA

Kyrön Martat kutoivat koronan loppumista odotellessaan Hoivakoti Kotikarpalon asukkaille sukkia, säärystimiä, lapasia ja hartiahuiveja Novitan langoista.

Märkäjärven Martat lahjoittivat 60 pipoa ja 20 sukkaparia Sallan Terveyskeskuksen Akuutti- ja kuntoutusosastolle. Kankaat ja langat martat hankkivat hyväntekeväisyyteen keräämillään varoilla. Käsityöt tehtiin marttailloissa, ja lisäksi martat ja marttojen ystävät ompelivat ja kutoivat pipoja ja sukkia kotonaan. Lahjoituksen ottivat vastaan Mika Onkamo ja Mira Helin.

Käden taitoja ja lahjoituksia

Taidonnäyte Lumijoen Martoilta, sukat on neulottu Marttalangasta.

Mansen Martat ompelivat kangasmaskeja vähävaraisille. Maskit lahjoitettiin Pelastusarmeijalle jaettavaksi ruokapakettien yhteydessä.

MAR TTA RUN O

Pälkäneen Marttojen jäsen Anneli Kivelä harrastaa kirjoittamista. Ohessa katkelma hänen runostaan Martat: Marttaliitto 1899 Suomeen perustet tu Lucina Hagmanin toimesta. Marttailla tarkoittaa kokoontumista. Marttana matala kynnys. Rekisteröityneitä yhdistyksiä, Martat – oma lehti jäsenille. Pälkäneen Martat ry, Mirva Nikkasen johdolla parin viikon välein kokouskutsu esitetty. Illan aiheet vaihtuvat, askartelusta alkaen. Omakustannehinnalla tarvikkeita Martat myyvät. Villalangat laadukkaita, askarreltu suklaalevylle kotelo. Havupallo joulua tuomaan. Kahvitarjoilu kotoisin kastamisin.

5 3

Paimion Vistan Martat kutoivat noin 100 paria vauvojen lapasia ja lahjoittivat ne lastenneuvolaan, onnitteluksi pienokaisille. Mukana oli Marttojen logo ja onnittelusanat ”Hiukkasista elämän on suuret ihmeet luotu. Lahja kaikkein arvokkain on iloksenne suotu!”.

Saarijärven Martat osallistuivat kranssikurssille, joka järjestettiin yhteistyössä kansalaisopiston kanssa. Kransseja tehtiin itse kerätyistä luonnonmateriaaleista, ja jotkut askartelivat ruusukransseja suodatinpusseista ja led-valoista. Moni innostui niin, että jäi kranssikoukkuun! Työt menivät kaupaksi marttojen joulutorilla ja lahjoiksi ystäville. Taitoja päätettiin hyödyntää myös tulevassa toiminnassa. Kranssikuvia koottiin Google Driven kuvagalleriaan ideaksi toisillekin.

Karelian Martat Joensuusta lahjoittivat paikallisen hoivakodin vanhuksille säärystimiä ja sairaalan synnytysosastolle äitien ja vauvojen villasukkia. Käsityöprojekti tuotti lämpimien neuleiden lisäksi mielekästä puuhaa kässämartoille.

62 | MARTAT 2 | 2021

62-63_monessamukana.indd 62

5.3.2021 13.15

STUDIO PIHL AVAN KUVA

Muusikko Simo Silmu vieraili vaimonsa Päivin kanssa Pihlavan Marttojen hyvinvointi-illassa. Simo on kotoisin samalta seudulta, ja martat pyysivät hänet yllätysvieraaksi musiikkipitoiseen marttailtaan. Simo kertoi kotioloistaan ja alkuvaiheistaan musiikin parissa. Marttoja kiinnosti myös Simon vapaa-ajan harrastus: hän kutoo mielellään, ja hänellä oli mukanaan omatekoiset villasukat. Juttujen lomassa Simo Silmu esitti suosituimpia kappaleitaan.

Savukosken Martat innostuivat jouluherkuttelujen jälkeen tekemään terveellistä ruokaa ja tutustuivat kvinoan käyttöön. Martat kokkasivat kvinoa-tomaatteja ja kvinoa-parsakaalipaistosta sekä jälkiruoaksi kvinoa-jugurttia. Kyllä maistui – savukoskelaiset suosittelevat!

Saukkolan Martat kokoontuivat Puurokuun tapahtumaan Kirsti Saukkolan luokse. Nautittiin inkoonpuuroa ja omenariisipuuroa sekä muita emännän laittamia herkkuja. Kuvassa Helena Tuominen (vas.), Oili Nordström, Irma Pynninen (jonka takana Marianne Laitinen), Kirsti Saukkola, Sirpa Heikkilä, Aarno Pynninen, Marjatta Laitinen ja Leena Särmäharju.

Kameran takana Eira Vihersaari.

Lumijoen Martat olivat mukana liikenneturvaillassa ja paistoivat osallistujille lättyjä.

Oman yhdistyksen kanssa

Keski-Jyväskylän Martat vierailivat Kirsin ja Juhan Kyllinkaunis-puutarhassa Leppälahdella.

Pähkinämartat ovat viettäneet koronataukoa pääasiassa liikkuen. On kävelty sauvoilla ja ilman, jumpattu ja golfattu. Syksyinen jumppatunti pidettiin Lammaslammen rannalla.

MARTAT 2 | 2021

62-63_monessamukana.indd 63

| 63

5.3.2021 13.16

MARTTARISTIKKO

»Ristikon ratkaisu s. 52.

64 | MARTAT 2 | 2021

64_ristikko.indd 64

5.3.2021 13.16

MITÄ MIELTÄ M ARTAT-LEHDESTÄ 2/2021?

Tämän lehden kiinnostavin juttu oli sivulla HAE STIPENDIÄ NASTA AN

»Naisten Valmiusliiton valtakunnallisissa valmiusharjoituksissa parannetaan turvallisuustaitoja. Marttaliitto tukee vuosittain vähintään 30 martan osallistumista harjoituksiin korvaamalla osallistumismaksun. Stipendi koskee sekä lähi- että etäopetuksena toteutettavia harjoituksia. »Hae stipendiä lähettämällä lyhyt, vapaamuotoinen hakemus osoitteeseen susanna.koski@martat. ﬁ tai Marttaliitto ry/NASTA, Lapinlahdenkatu 3 A, 00180 Helsinki. Ilmoita nimesi, pankkitilitiedot ja sen harjoituksen nimi, johon osallistut. Liitä mukaan kuittikopio osallistumismaksusta.

Vähiten minua kiinnosti juttu sivulla Muita terveisiää

Nimi Lähiosoite Postinumero ja -toimipaikka

NASTA Friski 17.–19.9. Kauhava NASTA Merituuli 9.–11.4. Hamina PikkuNASTA Savotar 13.–15.8. Mikkeli PikkuNASTA Aava 22.–24.10. Upinniemi

Vastaukset myös sähköpostilla osoitteeseen lehti@martat.ﬁ tai postikortilla: Martat, Lapinlahdenkatu 3 A, 00180 Helsinki.

Marttaliitto ry maksaa postimaksun

Marttaliitto ry

Tunnus 5001880

00003 Vastauslähetys

Tietoa harjoituksista: naistenvalmiusliitto.ﬁ/koulutukset

»Palautteen lähettäneiden kesken arvotaan 5 kpl Marttojen Kodinhoitokirjaa. Lähetä vastauksesi seuraavan lehden ilmestymiseen mennessä. PALVELUKORTTI

Tilaan Martat hintaan 45 €. Tilaus alkaa seuraavasta numerosta ja jatkuu kestona. Jäsenille lehti kuuluu jäsenmaksuun. Osoitteenmuutos alkaen

Teatteriissa ENTÄS NY YT, NISKAVUO ORI? 24.4. saakkka

2021

Asiakasnumero osoitelipusta Vanha osoite / tilauksen maksaja: Nimi Lähiosoite Postinumero ja -toimipaikka Päiväys ja allekirjoitus

TENORIT LIEMESSÄ Ensi-ilta 20.3. SE ELLAI AIST STA A EL LÄM ÄMÄ Ä ON – Juha Ju uha h Vai a ni n on n tar arin ina a E sii-i En - lt ltaa kee 233..6. 6. Miikk M kkel ellin eli in N Nai aisv svuo uoreen keessät ätea eatt ea ttter tte eris isssa s sa

Lähiosoite Postinumero ja -toimipaikka Päiväys ja allekirjoitus Tilaukset ja osoitteenmuutokset myös jarjestosihteeri@martat.ﬁ tai p. 050 511 8099

Marttaliitto ry maksaa postimaksun

Marttaliitto ry

Tunnus 5001880

00003

mikkelinteatteri.fi

Nimi

Vastauslähetys

RY R YHM H ÄVA VAR ARAU ARA AUKS AUKS KSET T liipu ut@ t@mi m kk kel eliinte t at atte terii.ﬁ ﬁ p. 044 p. 44 402 02 1538 02 538 53

Uusi osoite / lahjatilauksen saaja:

MARTAT 2 | 2021

65_kuponki.indd 65

| 65

5.3.2021 13.17

Kevät kurk taa jo nurkan takaa LUONNONYRTIT

KOONNUT JOONAS JYLHÄ

Kevään lähiruoka sinunkin ulottuvillasi! martat.ﬁ/ luonnonyrtit

VAPPUVAPPU NA AMARI

KORVASIENI Kun koivut ovat reilusti hiirenkorvalla, ensimmäiset korvasienet ilmestyvät kasvupaikoilleen. Opettele oikeat otteet – käsittelemätön sieni on erittäin myrkyllinen. martat.ﬁ/korvasieni

Kananmunakennot talteen, nyt askarrellaan eläinnaamareita! martat.ﬁ/ vappunaamarit

ÖTÖKK ÄHOTELLI Tee koti hyönteisille; rakenna ja ripusta ohjeillamme. martat.ﬁ/otokkahotelli

NET ISSÄ NYT Uu a martat.fi: ä

3X JUHL AT TULOSSA? MARTAT.FI MUK ANA!

K ASVUN IHME

martat.fi/paasiainen martat.fi/vappu martat.fi/aitienpaiva

Helposti marta i martat.ﬁ/ liity-marttoihin

Viljellään hyötykasveja lasten kanssa Marttojen ja Biolanin neuvoilla. martat.ﬁ/kasvatakotona

VALMIIT RUOK ALISTAT MARTOILTA Pikkulapsiperheen viikkoruokalistalla on tuttuja raaka-aineita ja helppoja ohjeita. martat.ﬁ/pikkulapsiperheen-ruokalista

Katso myös muut ruokalistat martat.ﬁ/ ruokalistat

SESONGIN SUOSIKIT MARTAT.FI:SSÄ – NÄITÄ ETSITÄ ÄN Pääsiäinen 1. Perinteinen pasha 2. Mämmi 3. Murea lammaspata Vappu 1. Sima 2. Munkkirinkilät 3. Churrot Äitienpäivä 1. Britakakku 2. Korvapuustit 3. Täytekakun perusohje

66 | MARTAT 2 | 2021

66_netissä nyt.indd 66

5.3.2021 13.17

VIEK AS

TORJU HAITALLINEN VIERASL A JI:

JÄTTIPUTKET

MISSÄ Jättiputket ovat ko-

toisin Kaukasiasta ja LounaisAasiasta. Kasvi on tuotu Suomeen näyttäväksi puutarhakasviksi ja se on levinnyt pihoilta ympäristöön lähes koko maassa. Kasvi viihtyy ihmisen muokkaamilla alueilla, joutomailla ja vanhoissa pihapiireissä. Se leviää siemeniä sisältävän kasvijätteen

TIINA IKONEN //KUVA SHUTTERSTOCK

MIK Ä Jättiputket (Heracleum persicum -ryhmä) ovat kookkaita sarjakukkaiskasveja. Suomessa yleisin laji on kaukasianjättiputki. Lisäksi meillä tavataan persianjättiputkea ja oletettavasti myös armenianjättiputkea. Torjunnan kannalta lajien erottaminen ei ole tarpeen, koska kaikki kolme ovat haitallisia ja hävitettäviä. Jättiputki kasvaa rehevillä kasvupaikoilla 3–5 metriä korkeaksi ja peittää laajoja alueita. Varsi on paksu, ontto ja karvainen ja siinä on punertavia laikkuja tai väritystä. Liuskoittuneet lehdet ovat lehtiruotineen jopa 3 metriä pitkät ja vaalea kukinto halkaisijaltaan jopa 50 cm. Kasvilla on voimakas ominaistuoksu. Jättiputki kukkii kesä–elokuussa. Siemeniä kehittyy runsaasti. Kaukasian- ja armenianjättiputket kuolevat yleensä kukinnan jälkeen, persianjättiputki voi kukkia monta kertaa.

ja maa-aineksen mukana tehokkaasti. Siementen itävyys säilyy useita vuosia. MIKSI TORJUTA AN Kaukasian-, persian- ja armenianjättiputki on luokiteltu haitalliseksi vieraslajiksi koko EU:n alueella. Niitä ei saa tuoda maahan, myydä tai ostaa. Maan omistajan tai haltian on hävitettävä ne alueeltaan, myös yksityispihoista. Kasvi on terveydelle haitallinen. Kasvineste reagoi auringonvalon kanssa ja aiheuttaa iholla palovamman kaltaisia oireita, jotka voivat jäädä pysyviksi. Voi aiheuttaa myös hengenahdistusta ja allergisia oireita. Tiheä kasvusto tukahduttaa muun kasvillisuuden, haittaa eliöstöä, alentaa alueen monimuotoisuutta, estää alueen virkistyskäyttöä ja voi jopa alentaa kiinteistön ja maan arvoa. MILLOIN Torjuntaan tarvitaan aina maanomistajan lupa. Aloita torjunta varhain keväällä ja jatka läpi kasvukauden. Jos siemenet ovat kehittyneet, varo levittämästä kasvia torjunnan yhteydessä. Tarkkaile kasvupaikkaa seuraavina vuosina. Maan siemenpankista nousee uusia taimia vuosien ajan.

Jättiputket leviävät voimakkaasti. Tiheä kasvusto tukahduttaa muun kasvillisuuden.

kia käsittelevän henkilön on suojauduttava erittäin hyvin vaarallisen kasvinesteen vuoksi ja käytettävä suojavaatetusta sekä hengitysja silmäsuojia. Jos nestettä joutuu iholle, se pestään saippualla ja runsaalla vedellä. Tarvittaessa hakeudutaan lääkäriin. TORJUNTATAPOJA

»Kitke » kasvi nostamalla se maasta juurineen mahdollisimman pienenä. Jos et saa kaivettua pääjuurta kokonaan ylös, katkaise se pistolapiolla 10–20 cm:n syvyydestä. Kitke sama alue 2–3 kertaa kesässä. »Niitä » kasvusto, kun se on vielä matala. Seuraa kasvua ja uusi niitto monta kertaa kasvukauden aikana. Älä käytä siimaleikkuria. »Leikkaa » kukinnot aivan kukinnon alapuolelta, kun sie-

menet eivät vielä ole kypsiä ja varisevia. Laita kukinnot ja siemenet jätesäkkiin. »» Peitä nuori kasvusto varhain keväällä valoa läpäisemättömällä ja kestävällä peitteellä useaksi vuodeksi. Jos kasvusto on korkea, niitä se ennen peittämistä. »Kompostoi » kasvijäte huolellisesti. Varmista, etteivät juuret lähde uudelleen kasvuun. Jos siemenet ovat kehittyneet, hävitä jäte esimerkiksi polttokelpoisena jätteenä. »Ennen » torjuntaan ryhtymistä tarkista kunnasta tai jäteyhtiöltä paikalliset ohjeet torjunnasta ja jätteen käsittelystä. MUISTA

»Viekas » LIFE (2018–2023) on haitallisten vieraslajien kartoitukseen ja torjuntaan sekä tiedon levittämiseen keskittyvä hanke.

Martat mukana Vieraslajikoulutus vapaaehtoisille: martat.fi/viekas/ Vieraslajikurssi Martta-akatemiassa: moodle.mmg.fi/martat/ Seuraa piirien yhdistysten tapahtumakalentereita ja osallistu Viekas LIFE -tapahtumiin. Torju haitalliset vieraslajit omasta pihasta ja lähiympäristöstäsi. Ilmoita vieraslajihavainnot ja torjuntatoimet: viekas.laji.fi/ 

MITEN Torjunta tehdään pilvisellä säällä. Jättiput-

MARTAT 2 | 2021

67_viekas.indd 67

| 67

3.3.2021 11.33

JÄSENKORTTI

M a r t at

Hersyvän hauska komedia ESITYKSET 1.6.-14.8.2021 Maria Jotunin klassikko Ohjaaja-käsikirjoittaja Antti Mikkola Rooleissa mm. Tom Lindholm, Piia Soikkeli, Ola Tuominen, Arttu Ratinen, Pia Piltz, Karoliina Kudjoi, Aimo Räsänen, Pyry Kähkönen, Inke Koskinen ja Esme Kaislakari Näytelmä on Pyynikin kesäteatterisäätiön, Tampereen Teatterin ja Tampereen Työväen Teatterin yhteistuotanto

Rikollisen hauska musiikkikomedia ESITYKSET 9.–25.7.2021 Käsikirjoitus: Sami Hintsanen, Jani Karvinen ja Ville Pusa Ohjaus: Marika Vapaavuori Esityksessä käytettävä musiikki: Tuure Kilpeläinen & Kaihon karavaani Rooleissa mm. Lari Halme, Mari Turunen, Sari Siikander, Ville Majamaa ja Senni Raappana. Ikäsuositus yli 12-vuotiaille

WWW.PYYNIKINKESATEATTERI.FI

Untitled-1 1

PYYNIKIN KESÄTEATTERIN RYHMÄMYYNTI puh. 010 2292 111 * | varaus@pyynikinkesateatteri.fi Verkatehtaankatu 11, 33100 Tampere

puh. 010 346 2000 * Hämeenkatu 14b, 33100 Tampere * 8,35 snt/puh + 16,69 snt/min

5.3.2021 14.16

Martat-lehti-2-2021

Articles inside

Martat-lehti-2-2021

Viekas: Jättiputki

Monessa mukana

Elämänmeno

Mitä opimme pandemiasta? Verkkokurssilla soppaa

Pohjoismainen kirje

Jätä asunto siistiksi

Marttaliiton tavoitteet Martan lakitieto: Ositus

Marttana ehdolla vaaleissa

Kuntavaalit 2021

varaa Laatua lemmikille

Kevät koputtaa oveen

Kurpitsoissa on valinnan

sa: Hallitun huoleton Perheen kesken: "Te

Martta avaa vaatekaappin

Luomuun voi luottaa

toteuttaa unelmiaan Nyt aukeaa pääsiäisen

Martta suosittelee

Talkoomuurahainen

Lukijalta

Marttakartta

Pääkirjoitus