Petri on seilannut maailman meret etelästä pohjoiseen teen 1993 asti, kunnes Fennicamurtaja valmistui. Se on monitoimimurtaja, joka puoli vuotta oli Suomessa murtamassa jäitä ja toisen puolikkaan vuodesta avusti arktisilla alueilla öljynporauslauttoja ja tutkimusaluksia. Fennica veti mm. putkia meren pohjaan. Laivoilla oli myös sukellusryhmiä ja pienoissukellusveneitä. Niitä ohjattiin kameroilla.
Ollaan aika pieniä, tulee tyhjä olo, kun kapteeni ilmoittaa että olemme merten syvimmällä kohtaa. Alla oli 13 kilometriä vettä! Salon klubitalon jäsen Petri muistelee. - Minulla on 25 vuotta meripalvelua takana. Maailma on tullut nähtyä etelästä pohjoiseen. On tullut matkattua Pohjoisnavalta Brasiliaan, Petri kertoo elämänhistoriaansa.
Muurariksi vai merimieheksi
M
inulla oli nuorena mielessä joko muurarikoulutus tai merimiesammattikoulu. Yhteishaussa oli hakuaika merimiesammattikouluun jo päättynyt, niin pistin paperit menemään muurariopintoihin. Kurillani laitoin paperit merimiesammattikouluunkin , vaikka tiesin niiden olevan myöhässä, Petri muistelee.
Merimies ei pelkoa tunne lain Petri ei myönnä pelänneensä koskaan merenkäyntiä. Merisairaudestakin hän selvisi vähällä: yhden päivän olin todella merisairas, mutta kun se meni ohi en sen jälkeen ole enää meritautia sairastanut. Huikeimmat vaaran kokemukset liittyvät Pohjois-Atlantin ylittämiseen. Aallot saattoivat äityä jopa 22 metrisiksi. - Porauslautoilta pääsi liikenteeseen vain helikoptereilla, Petri kertoo. - Ainoa todella vaarallinen tilanne liittyykin juuri tällaiseen helikopterikuljetukseen, kun kopteriin tuli
- Ehdin opiskella ammattikoulussa muurariksi päivän, kun koululle tuli soitto ja minut pyydettiin puhelimeen. Soittaja tiedusteli, josko olisin kiinnostunut opiskelemaan Raumalla merimieheksi. Eipä tarvinnut miettiä vastausta, Petri muistelee.
Tankkereita ja murtajia Petri lähti 1983 heti valmistuttuaan merille. Nesteen tankkereissa, jotka kulkivat Grönlannin ja Euroopan väliä, hän työskenteli vuo12
tekninen vika ja jouduttiin tekemään pakkolasku. Tämä oli Petrin työhistorian pelottavin kokemus. Kaikki sujui kuitenkin onnellisesti. -Meidän täytyi neljän vuoden välein osallistua Hollannissa pidettyyn pelastautumiskoulutukseen ja kahden vuoden välein osallistuttiin helikoptereiden opastamiskoulutuksiin.
Jääkarhuja ja jäävuoria Yksi Fennican mielenkiintoisimmista tutkimusretkistä suuntautui pohjoisnavalle. Siellä saksalaiset tutkijat porasivat mantereesta jäänäytteitä. Murtaja pukkaili jäälauttoja pois tutkimuslaivan tieltä. Oman jännitysmomenttinsa työhön toivat jääkarhut. Ne liikkuivat valkeassa ympäristössä huomaamatta. -Laivan kannella oli tarkka tähystys karhujen vuoksi. Jääkarhut olivat kiinnostuneita ympäristönsä tapahtumista. Kerrankin peräti kolme karhua pyöri laivamme ympärillä, Petri muistelee.
