Kajaanin osaston johtaja Pirjo Mikkonen, siviilijäsen Marjo Immonen-Kemppainen ja pelastussotilas Aila Kontio valmiina vastaanottamaan tämän illan vieraat.
Leluja on moneen makuun.
Tassukahvila on hyväksi haukuttu! Kajaanissa kokoontuu keskiviikkoiltaisin karvan verran villimpi seurakunta. Pelastusarmeijan Kajaanin osastossa on syksystä asti ollut toiminnassa Tassukahvila, jonne ovat tervetulleita koirakaverit ja heidän palveluskuntansa. – Tämä on tällaista ystävyysevankelioimista, kertoo Kajaanin osaston johtaja, majuri Pirjo Mikkonen. Tassukahvila on ehtinyt kokoontua kolme kertaa, ennen kuin Sotahuuto pääsi paikalle. Toiminta on alkanut vauhdikkaasti – jo ensimmäisessä kahvilassa oli vieraillut seitsemän karvakaveria ja kymmenkunta lemmikinomistajaa. Toimittajaa hiukan huolettaa, miten tänään käy, sillä nauhurin ja kameran läsnäolo tuntuu pelottavan ainakin ihmisiä usein. Huoli on kuitenkin turha, sillä jo ennen kahvilan avautumista naapuri Päivi ja kaksi novascotiannoutajaa eli tolleria, sisarukset Mallu ja Hani tulevat moikkaamaan Pirjoa ja Ailaa. Hännät heiluvat innostuksesta, kun Aila tarjoilee namunurkasta pari herkkua. 18
SOTAHUUTO
Namunurkka on Tassukahvilan ehdoton hitti. Naapurin rouva ja tollerit jatkavat kotiin, ja jäämme Kajaanin osastonjohtajan, majuri Pirjo Mikkosen, pelastussotilas Ailan Kontion ja siviilijäsen Marjo Immonen-Kemppaisen kanssa odottamaan kahvilan ensimmäisiä vieraita. Päätän käyttää ajan hyödyksi ja tiedustella kolmikolta, mistä Tassukahvilassa oikein on kysymys.
Suloista lääkettä kaipaukseen Tassukahvilassa on kaikenlaista kivaa koirakavereille. Namunurkasta löytyy monenlaisia herkkunappeja, tikkuja ja namu-
sia. Lattialla odottaa kasa leluja palloista vinkuleluihin ja vetoköysiin. Muttei meitä ihmisvieraitakaan ole unohdettu: meille on kahvia, teetä, pieniä pullia, ja tällä kertaa myös osaston jäsenen valmistamaa kirpeänmakeaa puolukkamarjapiirakkaa. Tarjoilujen vieressä on keräyspurkki, johon voi laittaa vapaaehtoisen korvauksen. Saaduilla rahoilla hankitaan koirille nameja. Istahdamme alas, ja Pirjo kertoo ajatuksesta Tassukahvilan takana. – Rakas koirani Pyry nukutettiin kesällä miltei 16 vuoden iässä. Pyry oli westie eli ylämaanterrieri. Hän oli minulla viisi ja puoli vuotta, ja sitä ennen
