Onnellinen sattuma johdatti Anni Silokosken energia-alalle Turun AMK:sta energia- ja ympäristötekniikan insinööriksi valmistunut Anni Silokoski päätyi energia-alalle alun perin hieman vahingossa. Vahinko oli kuitenkin onnenpotku, sillä nyt Silokoski työskentelee itselleen tärkeiden aiheiden parissa ja kokee olevansa juuri oikeassa paikassa. Teksti | Mari Loikkanen Kuva | Tommi Raukola Koronaepidemia on saanut suomalaiset innostumaan omakotitalojen ja loma-asuntojen rakentamisesta. Se näkyy myös Anni Silokosken, 26, työpaikalla insinööritoimisto Vesitaidossa, joka keskittyy rakennusten energiatehokkuuteen ja elinkaarilaskentaan. – Olemme rekrytoineet lisää henkilökuntaa, sillä kysyntä on kasvanut niin kovasti. Pientalotilaukset ja ylipäätään rakentaminen ovat koronan aikana kasvaneet, joten meillä tarvitaan entistä enemmän laskentakapasiteettia, Silokoski kuvailee. Hän työllistyi tamperelaiseen Vesitaitoon heti valmistuttuaan Turun AMK:sta energia- ja ympäristötekniikan insinööriksi keväällä 2020. Silokosken ensimmäinen työtehtävä oli energiatodistusten laadinta, mutta pikkuhiljaa työn pääpaino on vaihtunut pientalovastaavaksi ja tiiminvetäjäksi. Silokoski muistuttaa, että energialaskennan perimmäinen tarkoitus on torjua ilmastonmuutosta. Rakentaminen ja rakennukset tuottavat noin kolmanneksen Suomen kasvihuonekaasupäästöistä. – Kun lasketaan rakennusten lämpöhäviöitä ja katsotaan, että talot ovat tarpeeksi tiiviitä ja lämmitysmuodon kapasiteetti riittää, huolehditaan samalla ympäristön kuormituksesta.
Hiilijalanjäljen laskemisesta lisäarvoa Energialaskenta tehdään pinta-alaperusteisesti
62
TALK KESTÄVÄ TULEVAISUUS 2022
standardiarvoilla, jotta rakennukset olisivat keskenään vertailukelpoisia. Laskennassa ei siis huomioida sitä, asuuko talossa vaikkapa viisihenkinen perhe vai sinkku. – Näitä ei oteta huomioon, koska ei voida tietää ihmisten kulutuskäyttäytymistä. Vaikka laki ei vielä tällä hetkellä velvoita hiilijalanjäljen laskentaan, sen suosio on Silokosken mukaan nousussa. – Suurilla kohteilla hiilijalanjäljen laskenta on hiukan suositumpaa, koska sillä saa lisäarvoa myyntiin. Mutta osa haluaa sen myös pientaloihin. Ihmiset arvostavat energiatehokasta taloa, jossa on hyvät materiaalit ja eristeet ja jonka lämpöhäviöt ovat pienet, Silokoski kuvailee. Rakentamisen hiilijalanjälkeä ruvetaan laskemaan Suomessa vuodesta 2025 lähtien, ja se tulee koskemaan kaikkea rakentamista. Ensi alkuun pakolliseksi tulee vain laskenta, ja vasta myöhemmin määritellään raja-arvot, joiden puitteissa tulee pysyä. Raja-arvojen avulla Suomi pyrkii hiilineutraaliustavoitteisiinsa.
Ohjelma valitsi ykköskohteen Silokoski kuvailee, että kestävä kehitys on hänelle itselleen tärkeä arvo, ja hänelle on ideaalia olla työssä, joka osaltaan tukee sitä.
