31
čuopâškyeteh já toos nohá poccuiguin rosâdem.
kale eeči esken hirmástui:
Talle mun puoh iberdim, mane eeči lâi muu
– Puoh čuoppii päljisin, vääri lii mahte tuodâr.
oolâ nuuvt suttâm, veikâ jiem mun lamaš mahten áášán uásálâš. Nube peeivi mun eijijn
Tast tot keesi, čohčâ já tälvi moonâi maht
savâstâllim ete:
moonâi. Puásuituojijn mun-uv lijjim. Jis jiem
– Esken meccihaldâttâs suunâttâl luodâ ja toos
muide, te puásuisirden. Eeji mielâst maiden
sáttá moonnâđ veikâ mon maŋgâ ive ovdilgo
mun jiem olmânáál porgâm. 1959 keesi lâi
älgih luodâ rähtiđ.
rippâškovlâ Avelist kyehti oho. Pappân lâi Aittokallio. Muái Maati Arvoin láin Palokankaa
Já nuuvthân tot keevâi, ete esken 1965 porge
Saamu pääihist. Munnust lâi ennuv jyevdilâs
máánu loopâst algii luodâ rähtiđ já ruuđah
äigi já muoi išedáin tálo tuojijn nuuvt ennuv, ete
nuhhii Keđgijäävri kirkkosaje puotâ já toos
Sammu ij váldám maiden munnuu rippâškoovlâ
luoddârähtim ton tove orostij. Luoddâvuáđu
asâmist. Muštám, ko Yrjö Aittokallio ovdebáá
kale rahtii Kondosiijäävri uáivušân. Esken 1972
keesi eelij Keđgijäävrist já mun suu tolvum
Keđgijäävri väre savotestii já čuoppii puoh. Talle
taavaakeš jävrid kárbáin. Sun lâi aaibâs táválâš
Kondosiijäävri luoddâ, Keđgijävri čižetpeln (Kove: Johanna Alatorvinen)
