Suomen rakastetuin valokuituyhtiö Lounea tarjoaa selvää säästöä sillä yhteishankintana valokuitu ja kaapeli-TV tulee edullisemmaksi taloyhtiölle ja sen asukkaille. Ota yhteyttä ja teemme tarjouksen! Kun toimit heti, asia ennättää vielä kevään yhtiökokoukseen. kuitusaatavuus.lounea.fi
47 VUODEN KOKEMUKSELLA
Jyväskylän Kiinteistöpalvelu Oy on paikallisessa omistuksessa oleva, ulkopuolisista tahoista riippumaton ISA-auktorisoitu isännöitsijätoimisto. Koska myös osakkaat ovat itse töissä yrityksessä, tuntuma asiakkaiden tarpeisiin ja toiveisiin on hyvä ja toimintaa voidaan kehittää nopeasti ja asiakkaan tarpeet huomioon ottaen. Asiakassuhteemme ovat pitkiä ja luottamuksellisia.
Uusien rekrytointien myötä meillä on jälleen mahdollisuus tarjota isännöintipalveluitamme uusille asiakkaille. Mikäli sinua kiinnostaa pyytää tarjous isännöintipalveluistamme ole rohkeasti yhteydessä ja tervetuloa myös tutustumaan toimistoomme. Tarjouksen voi pyytää kotisivujemme kautta www.isannointijyvaskyla.fi/tarjouspyynto tai lähettämällä vapaamuotoinen sähköposti osoitteeseen asiakaspalvelu@jklkp.fi
VAPAITA PALAUTTEITA ASIAKKAILTAMME
”Asiat hoituneet todella jämptisti, hyvä jatkaa samoilla sävelillä!”
”Useampien yhtiöiden toimintaa seuranneena, olen todella tyytyväinen yhteistyöhön.”
”Ammattitaitoinen, aktiivinen, luotettava.”
”Yhteistyö on sujunut hyvin ja asioita saatu hyvin eteenpäin taloyhtiön parhaaksi.”
”Juoksevien asioiden hoito ja tarkkuus on erinomaista.”
”Vertailussa useampaan muuhun taloyhtiöön, isännöitsijä ja koko isännöitsijätoimisto on selkeästi edellä muita.”
4 Pääkirjoitus: Liittoutuneina olemme vahvempia
4 Ajankohtaista
6 Suomen Kiinteistöliitto ry tekee aktiivista edunvalvontatyötä
11 Osakkaan oikeus esteettömyyskorjauksiin taloyhtiön yleisissä tiloissa
12 Energiatehokkuusdirektiivin uudistuksen massiiviset vaikutukset
14 Monessa taloyhtiössä on edessä energiatodistuksen uusiminen
17 Kuka vastaa parvekelasitusten kunnossapidosta?
18 Yliopistonkatu 11:n puutalolla on värikäs historia
20 Lähivuosina Lyseon korttelissa vanhaa puretaan ja uutta rakennetaan
22 Pukkimäen hirsitalot ovat osa Äänekosken teollista historiaa
24 Viitaniemessä näkyy puutarhakaupunkiideologia
27 Tätä edunvalvontavaltuutus tarkoittaa taloyhtiön näkökulmasta
30 Suuntaviivat Kiinteistöyhdistyksen tulevalle toiminnalle
32 Palveluhakemisto
34 Jäsenpalvelut käytössäsi
Julkaisija Kiinteistöliitto KeskiSuomi, Yliopistonkatu 11, 40100 Jyväskylä
Kustantaja KKYPalvelu Oy
Päätoimittaja Hannu Mähönen, 045 110 6333, hannu.mahonen@kiinteistoliitto.fi
Toimitus Viestintä-Paprico Oy ja Kiinteistöliitto Keski-Suomi, kiinteistoviesti@paprico.fi
Ulkoasu ViestintäPaprico Oy
Keski-Suomen Kiinteistöviesti jaetaan neljä kertaa vuodessa kaikille jäsentaloyhtiöiden hallituksen jäsenille, isännöitsijöille ja muille yhdistyksen sidosryhmille.
Ilmoitusmyynti Mediatoimisto Dorimedia Oy, 040 717 8614, inkeri.valtonen@dorimedia.fi
Painopaikka Kirjapaino Kari, Jyväskylä
Painosmäärä 6 600 kpl
Osoitelähde Kiinteistöliiton jäsenrekisteri Osoitteenmuutokset kiinteistoliitto.fi/osoitteenmuutos, 045 208 6560, keski-suomi@kiinteistoliitto.fi
Seuraava numero 3/2023 ilmestyy viikolla 40, aineistopäivä 31.8.2023
Päätoimittaja, toiminnanjohtaja
Suomen turvallisuusympäristö muuttui perusteellisesti, kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan 24.2.2022. Hyökkäyksen jälkeen Suomi arvioi turvallisuuspoliittista tilannettaan uudelleen ja haki puolustusliitto Naton jäsenyyttä. Jäsenyys tuli voimaan 4.4.2023. Jäsenyys lisää sekä Suomen turvallisuutta että koko Itämeren alueen ja Pohjois-Euroopan vakautta ja turvallisuutta.
Myös taloyhtiöiden ja muiden kiinteistönomistajien toimintaympäristö muuttuu nopeasti ja epävarmuus lisääntyy. Esimerkkinä tästä on EU:n tiukentuvat energiatehokkuusvaatimukset ja tuleva kiinteistöverotuksen uudistus. Samaan aikaan taloyhtiöiden hallituksilta ja isännöinniltä vaaditaan yhä enemmän osaamista kiinteistön johtamisessa niin, että kaikilla on siellä hyvä asua, yhtiön rahat riittävät ja osakkaiden asunto-omaisuuden arvo säilyy. Se edellyttää myös aktiivista edunvalvontaa ja vaikuttamista.
Onneksi kiinteistönomistajien ei tarvitse kohdata tulevia haasteita yksin, sillä kiinteistönomistajat ovat liittoutuneet turvatakseen yhteisiä etujaan. Meillä Keski-Suomessa talonomistajat perustivat oman yhdistyksen jo vuonna 1903 ja tänään siihen kuuluu jo 1 800 kiinteistöä, suurin osa asunto-osakeyhtiöitä. Yhdessä muiden alueellisten jäsenyhdistysten kanssa se muodostaa Suomen Kiinteistöliiton, johon kuuluu yhteensä yli 30 000 kiinteistöä. Vuosittain mukaan liittyy yli tuhat kiinteistöä lisää.
Kiinteistöliitto on taloyhtiöiden ja muiden kiinteistönomistajien oma jäsenpalvelu- ja edunvalvontajärjestö, kiinteistöalan asiantuntija ja keskeinen vaikuttaja. Kiinteistöliitto turvaa jäsentensä asemaa, edistää niiden etuja ja varmistaa niiden toimintaedellytyksiä. Edunvalvontaa ja vaikuttamista tehdään valtakunnan ja EU:n tasolla sekä jäsenyhdistysten toimesta paikallisesti ja alueellisesti. Kiinteistöliiton edunvalvonnasta kerrotaan tämän lehden sivuilla 6–9.
Liittoutuneina olemme vahvempia.
Kaikkien ennen vuotta 2019 perustettujen asunto-osakeyhtiöiden pitää siirtää osakeluettelonsa huoneistotietojärjestelmään tämän vuoden loppuun mennessä. Keski-Suomen yhtiöistä siirron on tehnyt 3.4.2023 mennessä alle 17 prosenttia. Koko maan luku on 17,55 prosenttia. Aktiivisimmat siirtäjät ovat Etelä-Savossa, verkkaisimmat Keski-Pohjanmaalla.
OsAKeluettelOiden huOneistO-JärJestelmään
siirron tilanne 3.4.2023 KesKi-sUoMessa
rakennustyömaalla Kauppakadulla vuonna 1948.
Keski-Suomen museo, kuvaaja: Antti Pänkäläinen
Sähkölämmitteisille taloyhtiöille myönnetään kertaluontoista tukea valtioneuvoston asetuksella. Avustusta voi saada marras-, joulu- ja tammikuun sähkölaskujen perusteella, kun asuntoyhteisöllä on käytössä pörssisähkösopimus tai jos sähköenergian myyntihinta on yli 10 senttiä kilowattitunnilta.
Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA on avannut avustuksen hakupalvelun verkkosivuillaan huhtikuussa. ARA avaa myös asiakaspalvelun, joka auttaa avustuksen hakemisessa.
Tukea voivat hakea asunto-osakeyhtiöt, joiden lämmitys perustuu sähköön ja jotka vastaavat itse lämmityskustannuksistaan, sekä kiinteistökohtaisilla lämpöpumpuilla lämmitettävät asuntoyhteisöt. Avustusta voi saada enintään 2 800 euroa asuinhuoneistoa kohden.
Tukea myönnetään vain arvonlisäverollisiin sähköenergian kustannuksiin, ei esimerkiksi sähköveroon tai siirtomaksuun.
▶ Lisätietoja ARA:n sivuilta: www.ara.fi/fi-FI/Lainat_ja_avustukset/Asuntoyhteisojen_sahkoavustus
Tänä vuonna taloyhtiöiden hoitokuluissa on nousupaineita kaikkialla Suomessa. Taloyhtiöiden talousnäkymät kuitenkin vaihtelevat eri kunnissa, sillä myös hoitokulujen kehitys on vaihdellut suuresti viime aikoina.
Kerrostaloyhtiöiden hoitovastike on nousemassa alustavien arvioiden mukaan kahdeksan prosenttia viime vuodesta. Kymmenen suurimman kaupungin suurimmat nousut ovat Helsingissä ja Turussa, miltei 10 prosenttia. Maltilli-
sinta nousu on Jyväskylässä, keskimäärin kolme prosenttia. Myös taloyhtiöiden taloustilanne arvioidaan Jyväskylässä muita suuria kaupunkeja vakaammaksi.
Tiedot käyvät ilmi Kiinteistöliiton jäsentaloyhtiöille kohdistetusta kyselystä, johon vastasi miltei 4 900 vastaajaa maaliskuussa 2023. Vuoden 2023 havainnot ovat alustavia, sillä kaikilla vastaajilla ei ollut vielä kyselyhetkellä tiedossa päätöksiä vuoden 2023 vastikkeista.
LÄhdE: KIINTEISTöLIITTO
Eduskunta on hyväksynyt lakimuutoksen, jolla pyritään rajoittamaan kotitalouksien velkaantumista. Uusi lainsäädäntö tulee voimaan 1.7.2023, ja rajoitukset koskevat sen jälkeen myönnettyjä taloyhtiölainoja.
Hyväksytyn lainsäädännön myötä uusien taloyhtiölainojen osuus myyntihinnasta rajataan 60 prosenttiin kun aikaisemmin lakisääteistä enimmäisrajaa ei ole ollut, ja joissakin uudiskohteissa taloyhtiölainan osuus on voinut nousta jopa 80 prosenttiin.
Lisäksi taloyhtiölainojen lyhennysvapaita rajoitetaan niin, että jatkossa on mahdol-
lista sopia enintään 12 kuukauden mittaisesta lyhennysvapaasta rakentamisvaiheen päättymisestä lukien. Lyhennysvapaat ensimmäiset vuodet ovat olleet tyypillisiä uudiskohteissa.
Uuteen lainsäädäntöön sisältyy lisäksi 30 vuoden enimmäisaika lainojen takaisinmaksulle. Tämä koskee sekä taloyhtiölainoja että henkilökohtaisia asuntolainoja. Pankit voivat kuitenkin tehdä poikkeuksia oman harkintansa mukaisesti tapauskohtaisesti 10 prosentissa neljännesvuosittaisesta asuntoluotonannosta.
63 % taloyhtiöistä on päivittänyt isännöintisopimuksensa viimeisen viiden vuoden aikana.
60 % taloyhtiöistä ilmoitti isännöinnin kilpailuttamisen syyksi isännöinnin laadun ja tehtävien hoitumisen haasteet.
13 % taloyhtiöistä teki isännöinnin kilpailutuksen hinnan takia.
LÄhdE: KIINTEISTöLIITON ISÄNNöINTIPALKKIOT 2023 TuTKIMuS
Sanottua
No, sanotaan että rakentamisessa laatutaso on mitä on. Aina on saanut hävetä sitä, että on rakennusalalla töissä.
Sähkölämmitteisille taloyhtiöille on tarjolla kertaluonteista tukea
Suomen Kiinteistöliitto ry tekee aktiivista edunvalvontatyötä, joka palvelee järjestön jäsentaloyhtiöitä ja koko kiinteistöalaa vaikuttamalla yhteiskunnalliseen päätöksentekoon. Työn tulokset näkyvät lopulta taloyhtiöiden asukkaiden arjessa.
Vuonna 1907 talonomistajien etuja valvomaan perustettu Kiinteistöliitto on nykyisin kiinteistönomistajien edunvalvoja ja kiinteistöalan johtava asiantuntijaorganisaatio. Siihen kuuluu alueellisten jäsenyhdistysten kautta yli 31 000 taloyhtiötä, joissa asuu yhteensä lähes kaksi miljoonaa ihmistä.
Jäsentaloyhtiöiden hallitukset ja isännöitsijät tuntevat hyvin esimerkiksi Kiinteistöliiton tarjoamat neuvontapalvelut. Kiinteistöliiton yhteiskuntasuhdepäällikkö Janne Salakka tietää, että taustalla tehtävä edunvalvontatyö sen sijaan on monille vierasta.
– Oikeastaan kaikki Suomen Kiinteistö-
liiton tekemä työ on edunvalvontaa, koska juuri siksi järjestö on aikoinaan perustettu. Tärkeä osa edunvalvontaa on lobbaus. Se on tiivistetysti määriteltynä perinteistä yhteiskuntasuhdetyötä, jonka avulla viemme tietoa taloyhtiöiden asioista päättäjien tietoisuuteen. Joskus kyse on lainsäädännön epäkohdista, mutta yhtä hyvin voimme viestiä myönteisistä asioista, Salakka sanoo.
Edunvalvontatyön pohjaksi Kiinteistöliitto tuottaa runsaasti selvityksiä ja tutkimuksia, joiden avulla saadaan ajankohtaista tietoa jäsentaloyhtiöiden asioista. Esimerkiksi viime vuonna Kiinteistöliitto teki 11 asumiseen liittyvää tutkimusta ja kyselyä.
Paraskaan tutkimustieto ei auta, jos se
Meillä on myös omat hallitusohjelmatavoitteet, jotka olemme jakaneet ministereille, kansanedustajille ja näiden avus-
Luottamuksen eteen on tehtävä töitä
Lobbaus on Salakan mukaan tänä päivänä osa normaalia yhteiskunnallista vaikuttamista, jossa ei ole mitään mystiikkaa. Sen avulla eri tahojen etuja ajavat yhteisöt voivat välittää faktatietoa päättäjille. Salakka korostaa sanaa ”fakta”.
n TEKSTI: TIMO SILLANPÄÄ n KUVAT: KIINTEISTÖLIITTO, PEXELS
– Päättäjille esittämämme tiedon tulee olla luotettavaa, jotta luottamuksellinen yhteys säilyy. Luottamus syntyy hitaasti, mutta sen voi menettää nopeasti. Jos esit-
Kiinteistöliiton yhteiskuntasuhdepäällikkö Janne Salakka sanoo, että viime vuosina lakeja ja tukipaketteja on valmisteltu erilaisten poikkeusolosuhteiden vuoksi tavallista nopeammalla aikataululla.
– Ministeriöissä on valtavasti tietoa, mutta ministeriöiden ulkopuolinen asiantuntemus ja huomiot valmisteilla olevien lakien vaikutuksista tuovat päättäjille arvokasta tietoa päätöksenteon tueksi.
Salakan mukaan kiireessä tehtyihin tukipaketteihin ja lakeihin voi jäädä vahingossa porsaanreikiä. Näin oli käydä myös sähkölaskuja koskevan kertakorvauksen valmistelussa.
– Alkuvaiheessa esitys oli luonnosteltu siten, että yritykset rajataan tuen ulkopuolelle. Asunto-osakeyhtiö eli taloyhtiö on juridisesti katsottuna yritys, mutta sen tehtävä ei ole tuottaa voittoa, vaan se on tapa järjestää asumista.
Jos esitys olisi mennyt läpi alkuperäisessä muodossaan, ne asukkaat, joiden sähkön laskutus kulkee taloyhtiön sopimuksen kautta, olisivat jääneet ilman hyvitystä.
”Haluamme välittää päättäjille luotettavaa tietoa taloyhtiöiden asioista”, kertoo Kiinteistöliiton yhteiskuntasuhdepäällikkö Janne Salakka.
tämäämme tietoon liittyy epävarmuuksia tai tiedot ovat arvioita, meidän on kerrottava se. Tavoitteenamme on aina välittää päättäjille parasta mahdollista faktatietoa taloyhtiöiden asioista.
Kiinteistöliitto teki viime vuonna 55 viranomaislausuntoa. Kaikki lausunnot ovat avoimesti nähtävillä Kiinteistöliiton verkkosivuilla.
– Suomessa lainvalmistelijat – esimerkiksi ministeriöt ja valiokunnat – pyytävät aktiivisesti lausuntoja työnsä pohjaksi eri tahoilta. EU:lla puolestaan on avoi-
– Esitimme luonnollisesti huolemme lain valmistelijoille. Tukea täydennettiin uudella esityksellä siten, että sähköhyvitystä voivat saada myös ne asunto-osakeyhtiöt, joiden lämmitys perustuu sähköön ja joiden lämmitykseen käytettävän sähkön kustannuksista vastaa asunto-osakeyhtiö eli sopimus on yhtiön nimissä, Salakka kertoo.
▶ Lue lisää taloyhtiöiden sähkötuesta sivulta 5
mia kuulemisia, joihin voimme toimittaa määrätyn ajan puitteissa lausunnon. Myös Suomessa voimme antaa valmisteilla olevasta laista lausunnon, vaikka sitä ei erikseen pyydettäisi.
Salakan mukaan viranomaislausunnot ovat tärkeä keino ajaa taloyhtiöiden etuja. Asumiseen vaikuttavia lakeja ja direktiivejä valmistellaan niin valtion kuin EU:n tasolla, mikä merkitsee jatkuvaa päätöksenteon seurantaa. Valmisteluun tuotu faktatieto voi estää lainvalmistelun ajautumisen väärälle uralle.
Edunvalvontatyön pohjaksi Kiinteistöliitto tuottaa runsaasti selvityksiä ja tutkimuksia.
Luonnollisesti lainvalmistelija arvioi lopulta, mikä painoarvo eri tahojen esittämillä näkemyksillä, tiedoilla ja perusteluilla on. Salakka huomauttaa, että edunvalvonta on tehokkainta silloin, kun sen ajoitus on oikea.
– Jälkikäteen huutaminen ei auta. Mitä pidemmälle lainsäädäntöprosessi etenee, sitä vähäisemmäksi vaikuttamis -
mahdollisuudet käyvät. Joissakin lakihankkeissa vaikuttamistyö voi alkaa vuosia ennen kuin laki astuu voimaan. Lopulta lakia sovelletaan sellaisena kuin se on vahvistettu.
Meidän tehtävämme on varmistaa, että taloyhtiöiden asiat ovat hyvin niin Helsingin Punavuoressa kuin Pihtiputaalla, Salakka lisää.
Kun joukko Jyväskylän talonomistajia perusti 120 vuotta sitten yhdistyksen valvomaan yhteisiä etujaan, he tiesivät, että yhteenliittyminen tuo vaikuttamiselle painoarvoa. Alkuvuosien aiheita olivat muun muassa katurasitus, kaavoitus, kaupungin rakennussäännöt, vuokrat ja vesijohtoasiat.
Vaikuttaminen perustuu asiantuntemukseen ja tutkittuun tietoon. Ajantasaista tietoa tuotetaan muun muassa jäsenille tehdyillä kyselyillä. Tutkimusten tulokset raportoidaan jäsenkiinteistöjen hyödynnettäviksi, mutta myös vaikuttamisen tueksi.
Kyselyihin vastanneet jäsenkiinteistöt osallistuvat näin merkittävällä tavalla järjestön vaikuttamistyöhön, toteaa Kiinteistöliitto KeskiSuomen toiminnanjohtaja Hannu Mähönen Kiinteistöliitto Keski-Suomi on vuodesta 2005 lähtien laatinut omia selvityksiä alueensa kiinteistöveroista, jätemaksuista, energian hinnasta ja muista kiinteistökustannuksista, joista päätetään pitkälti kunnissa ja kuntien omistamissa yhtiöissä. Näissä selvityksissä on karusti tullut esiin suuret erot alueen eri kuntien asumiskustannuksissa.
Paikallistasolla merkittävää vaikuttamistyötä on yhteydenpito kuntapäättäjiin ja viranomaisiin. Yhdistyksen edustajia on ohjaus-
Valtakunnallisen edunvalvonnan lisäksi Kiinteistöliitto tekee edunvalvontaa EU:n tasolla. Kuvassa Kiinteistöliiton ja sen jäsenyhdistysten edustajat ovat vierailulla Euroopan komissiossa maaliskuussa 2020.
EU-tason merkitys korostuu tulevaisuudessa
Yhä useammat suomalaisiinkin taloyhtiöihin vaikuttaneista lainsäädäntöhankkeista ovat lähtöisin Euroopan unionista. Salakka näkee, että tarve EU-tason vaikuttamiselle lisääntyy lähitulevaisuudessa.
Suomen Kiinteistöliitto päätti jo vuonna 2020 vahvistaa eurooppalaista edunvalvontaa liittymällä UIPI:n (The International Union of Property Owners) jäseneksi. UIPI on yleiseurooppalainen, voittoa tavoittelematon järjestö, jossa on kolmisenkymmentä jäsentä 28 maasta. Ne edustavat yhteensä yli viittä miljoonaa yksityistä kiinteistönomistajaa.
Pidämme jatkuvasti yhteyttä myös europarlamentaarikkoihin eli meppeihin ja näiden avustajiin. Lähiaikoina ajankohtaisia asioita ovat muun muassa rakennusten energiatehokkuusdirektiivi, asbestidirektiivit sekä ennallistamisasetus. Pyrimme vaikuttamaan siihen, että direktiivit valmistellaan ja niitä sovelletaan Suomessa taloyhtiöiden näkökulmasta oikeudenmukaisesti ja kohtuullisesti.
ryhmissä, työryhmissä ja kehityshankkeissa, joissa käsitellään jäsenistölle tärkeitä asioita. Luottamuksellisia suhteita vahvistetaan myös muiden sidosryhmien, kuten kiinteistöalan yritysten, järjestöjen ja oppilaitosten suuntaan. Edunvalvontaan kuuluu myös mediatiedotteiden, lausuntojen ja mielipidekirjoitusten julkaiseminen.
Paikallisella edunvalvontatyöllä voidaan vaikuttaa maankäytön suunnitteluun ja kaavoitukseen, täydennys- ja lisärakentamiseen, katujen kunnossapitoon, jätehuoltomääräyksiin ja kunnallistekniikan hankkeisiin, pysäköintiratkaisuihin sekä muihin kiinteistönomistajia koskeviin säädöksiin ja hankkeisiin.
Onnistunut vaikuttamistyö ei ole vain jäsenten yksittäisten tavoitteiden ajamista, vaan vuorovaikutteista osallistumista yhteiskunnalliseen keskusteluun. Kunnallisten palveluiden tuottaminen, asumisviihtyvyys ja kustannukset sekä elinkeinopolitiikka ovat esimerkkejä laajoista paikallisista ja alueellisista kokonaisuuksista, joihin yhdistys voi vaikuttaa.
Jyväskylän talonomistajain yhdistyksen ensimmäinen kokous kunnallistalolla
19.6.1903 kutsuttiin koolle Keski-Suomi -sanomalehdessä. (Lähde: Kansalliskirjasto)
Suomen Kiinteistöliiton liittokokoustapahtuma oli Jyväskylässä 31.3.-1.4. Tapahtuma tarjosi Kiinteistöliittoyhteisön edustajille mahdollisuuden tavata toisiaan sekä saada ajankohtaista tietoa edunvalvonnasta ja muusta toiminnasta. Kaksipäiväinen ohjelma päättyi liittokokoukseen, joka on Kiinteistöliiton ylin päättävä elin.
Perjantaina 31.3. ennen kiinteistöseminaarin alkamista järjestetyssä mediatilaisuudessa Kiinteistöliiton toimitusjohtaja Harri Hiltunen, europarlamentaarikko Henna Virkkunen sekä Kiinteistöliitto Keski-Suomen puheenjohtaja Vesa Lensu, varapuheenjohtaja Jaakko Selin ja toiminnanjohtaja Hannu Mähönen tapasivat toimittajia ja keskustelivat suomalaisten asumiseen vaikuttavista ajankohtaisista asioista.
Huoli energiatehokkuusdirektiivistä ja kiinteistöverouudistuksesta Tiiviissä tilaisuudessa Harri Hiltunen pääsi tuomaan esille Kiinteistöliiton näkemyksiä ajankohtaisista kysymyksistä, kuten EU:n energiatehokkuusdirektiivistä ja kiinteistöveron kokonaisuudistuksesta.
- Energiadirektiivin toteuttaminen tämänhetkisten ehdotusten mukaisena merkitsisi kiinteistöjen omistajille todella suuria energiatehokkuuden parantamiseksi tehtäviä investointeja, jotka eivät ole taloudellisesti kannattavia.
- Kiinteistöveron kokonaisuudistus on puolestaan ollut kahden edellisen hallituksena työlistalla, mutta eteenpäin sitä ei ole viety. Vaarana onkin, että siitä on tulossa uusi sote-uudistus, hän totesi.
Näin energiatehokkuusdirektiivin uudistus etenee Europarlamentaarikko Henna Virkkunen puolestaan valaisi, mitä energiatehokkuusdirektiivin osalta on tapahtunut ja tapahtumassa. Kovin ruusuista kuvaa hän ei antanut kiinteistönomistajien näkökulmasta.
- Useinhan direktiivit etenevät EU:ssa niin, että komission tehtyä esityksen parlamentti tekee siihen tiukennusehdotuksia sisältöön ja aikatauluun, kuten nytkin tapahtui. Tämän jälkeen Euroopan unionin neuvosto eli ministerineuvosto esittää direktiiviehdotukseen löysennyksiä. Tämän jälkeen käynnistyvät parlamentin, neuvoston ja komission väliset kolmikantaneu-
vottelut. Niissä syntyvä kompromissi on yleensä varsin lähellä komission ehdotusta.
Tällä kertaa Virkkusen mielestä ongelmana on se, että komission ehdotus on aivan liian yksityiskohtainen ja kaavamainen eikä ota huomioon eri alueiden ja maiden erityisolosuhteita. Vaatimus kaikkien uusien rakennusten varustamisesta aurinkoenergiajärjestelmillä on tästä hyvä esimerkki. Jossakin ratkaisu voi olla järkevä, mutta toisella alueella muut ratkaisut saattavat olla järkevämpiä. Virkkunen ennustaa myös, että kompromissin syntymiseen menee vielä aikaa.
-En usko, että kesäkuun lopussa päättyvällä Ruotsin puheenjohtajakaudella päästään hirveän pitkälle. Trilogineuvottelut tosin käynnistyvät pääsiäisen jälkeen, mutta ensimmäisissä neuvotteluissa lähinnä esitetään omia kantoja ja sen jälkeen sovitetaan yhteen helpompia asioita. Uskoisin, että ensi syksynä alkaa tapahtua, ja lopulliset pykälät olisi saatu aikaan jouluun mennessä. Tarkkaa aikataulua on kuitenkin vaikea sanoa. Paljon riippuu siitä kuinka joustavia osapuolet ovat.
▶ Lisää energiatehokkuusdirektiivistä sivulla 12.
Liittokokoustapahtumaan kuuluva Kiinteistöseminaari järjestettiin Jyväskylän kaupungintalolla. n TEKSTI: ISMO MYLLYLÄ n KUVA: ANNAKAISA PIRILÄMilloin viimeksi olet kiinnittänyt huomiota talonne ulkoseinien kuntoon?
Ulkoverhouksen
kunto on eräs
merkittävimpiä talon
pitkäikäisyyteen ja ulkonäköön
vaikuttavia tekijöitä
Ulkoseinien kunto
kannattaa
tarkastuttaa
Me maalaamme erilaisia taloyhtiöiden ulkoverhouksia ja julkisivuja vuosittain yli
300 kappaletta Noin puolet niistä olisi voitu tehdä huomattavasti edullisemmin, jos työ olisi tilattu viisi vuotta aikaisemmin
säännöllisesti asiakastyytyväisyys 4,5/5 10. toimintavuosi
400 työntekijää lähes 10 000 asiakasta
Torstaina 2.11. klo 12.00–17.00 Jyväskylän Paviljonki
Hyödynnä aikaisen varaajan etu.
120 v
Mattovuokraus – vastuullinen ratkaisu Lindströmin vaihtomattopalvelu toimii asiakkaan lähellä Otamme ympäristön huomioon niin tuotteidemme valmistuksessa kuin palveluprosesseissammekin. Helpota arkeasi ja keskity olennaiseen. Toimi hyvän sään aikana.
Tapio Haltia
Kiinteistöliiton neuvontalakimies
Asunto-osakeyhtiölakia muutettiin vastikään pyrkimyksenä parantaa osakkaan mahdollisuuksia esteettömyyttä parantaviin muutostöihin taloyhtiön tiloissa. Muutokset tulivat voimaan 8.3.2023.
Vanhempien asunto-osakeyhtiöiden rakennusten yleisistä tiloista suuri osa ei täytä nykyisiä esteettömyysvaatimuksia. Samalla kuitenkin väestö ikääntyy ja liikkumisrajoitteisten asukkaiden määrä kasvaa. Lakimuutoksen keskeisenä tavoitteena on esteettömyyden parantaminen silloin, kun taloyhtiössä ei ole riittävää kannatusta tai mahdollisuuksia parannuksen toteuttamiseen yhtiön hankkeena.
Aiemmin yhtiö on voinut harkita osakkaan yhtiön tiloihin kohdistuvaa muutostyötä vapaasti. Muutoksen myötä yhtiön harkintavalta kapenee ja osakas saa lähtökohtaisen oikeuden toteuttaa muutostyö kustannuksellaan lain edellytysten toteutuessa. Osakkaan muutostyöoikeus ei kuitenkaan ole rajaton. Osakkaan tulee jättää yhtiölle kirjallinen ilmoitus muutostyöstä hyvissä ajoin ennen työhön ryhtymistä, jotta yhtiölle jää kohtuullinen aika ilmoituksen käsittelyyn. Yhtiö tai toinen osakas voi asettaa muutostyölle ehtoja, jos työ voi vahingoittaa rakennusta tai aiheuttaa muuta haittaa yhtiölle tai toiselle osakkaalle.
Yhtiö tai toinen osakas voi myös kieltää muutostyön, jos sen toteuttaminen olisi kohtuutonta, kun otetaan huomioon osakkaalle muutostyöstä koituva hyöty ja toisaalta yhtiölle tai toiselle osakkaalle koituva haitta. Kieltäminen on mahdollista, mikäli haitta ylittää hyödyn, ja perusteena voi olla esimerkiksi pelastusturvallisuusvaatimukset tai rakennuksen arkkitehtoniset arvot.
Osakkaan muutostyöhön yhtiön tiloissa pätee muutoinkin pitkälti samat säännöt kuin osakehuoneistossa suoritettavaan muutostyöhön: osakas vastaa siitä aiheutuvista kustannuksista sekä kunnossapidosta ja yhtiöllä on oikeus valvoa työn suorittamista. Jotta kunnossapitovastuu muutostyöstä olisi selvää myös uudelle osakkaalle, on tärkeää viedä tieto muutostyöstä yhtiön kunnossapito- ja muutostyörekisteriin. Samalla tiedon muutostyöstä ja sen kunnossapitovastuusta tulee välittyä myös isännöitsijäntodistukseen.
Laissa tai sen esitöissä ei ole rajattu sitä, kenen tarpeisiin esteettömyyden parantaminen liittyy. Muutostyö voi koskea myös esimerkiksi liikehuoneistoa, jossa tarkoituksena on parantaa sen saavutettavuutta työntekijöiden tai asiakkaiden osalta. Käytännössä muutostyö voi olla esimerkiksi kulkuluiska, ovenavauslaite, käsijohde tai tuolihissi. Selkeänä lähtökohtana on, että osakkaan muutostyön toteutuksesta, sen kunnossapidosta ja uudistamisesta sekä myös mahdollisesta ennallistamisesta aiheutuvista kustannuksista vastaa muutostyön toteuttaneen huoneiston kulloinenkin osakas. Jos kuitenkin muutostyöstä hyötyvät talon asukkaat laajemminkin, voidaan yhtiössä harkita kunnossapidosta tai uudistuksesta koituvien kustannusten kattamista yhtiön varoista.
Muutos laajentaa osakkaan oikeutta muutostöihin yhtiön tiloissa, jolloin muutostyön rahoittamiseen voidaan käyttää myös osakkaan saamaa yhteiskunnan tukea.”
EU:ssa parhaillaan uusittava rakennusten energiatehokkuusdirektiivi (EPBD) uhkaa pahimmillaan ajaa monet suomalaiset taloyhtiöt ja pientalot ennenaikaisiin korjauksiin kiristyvien energiatehokkuusvelvoitteiden täyttämiseksi.
n LÄHDE: KIINTEISTÖLIITTO UUSIMAA n KUVAT: TIMO SILLANPÄÄ
Energiatehokkuusdirektiivin kautta asuinrakennuksista halutaan mahdollisimman vähäpäästöisiä ja energiaa vähän kuluttavia. EU-parlamentille tehdyn ehdotuksen mukaan nykyisin olemassa olevien asuinrakennusten olisi viimeistään vuoden 2030 alussa oltava energiatehokkuudeltaan vähintään E-luokkaa ja vuonna 2033 vähintään D-luokkaa.
Pakkoremontiksi mediassa nimetyllä direktiivillä on massiiviset vaikutukset
Kiinteistöliiton arvion mukaan rakennusten energiatehokkuutta koskevalla direktiivillä olisi Suomessa massiiviset vaikutukset, jos direktiivi toteutuisi nyt parlamentille ehdotetussa muodossa. Rakennusten korjausten kustannukset olisivat noin 21 miljardia euroa. Euroopan parla-
mentin vastuuvaliokunnan ITRE:n ehdotuksen mukainen korjausvaatimus koskisi niitä omakotitaloja, rivitaloja ja kerrostaloja, jotka kuuluisivat tulevan direktiivin mukaisiin energialuokkiin G, F ja E. Käytännössä tämä tarkoittaa esimerkiksi rakennuksen lämmöneristävyyden parantamista julkisivuremontin avulla tai lämmitysjärjestelmän vaihtamista, vaikka näille korjauksille ei muuten olisi vielä tarvetta.
Kiinteistöliitto Uusimaan tekniset asiantuntijat Janne Laksola ja Jari Hännikäinen ovat seuranneet energiatehokkuusdirektiivistä käytävää keskustelua sekä tutustuneet direktiivin sisältöön.
– Kesken rakennuksen elinkaaren ei kannata lähteä korjaamaan. Se ei ole taloudellisesti eikä ekologisesti kannattavaa, painottaa lvi-asiantuntija Laksola. Hän myös lisää, että Suomessa taloyhtiöt
ovat pääsääntöisesti hyvin energiatehokkaita jo nyt.
Direktiivissä on monta seikkaa, jotka mietityttävät kaksikkoa.
– Aikataulu korjauksille on liian tiukka. Sanoisin, että mahdoton. Kiinteistömassa, joka Suomessa pitäisi korjata tämän direktiivin mukaan on niin iso, että pidän epärealistisena sitä, että 10 vuodessa kaikki nämä talot saataisiin korjattua. Näen myös ongelmana sen, että Suomessa ja muualla loppuvat osaavat suunnittelijat sekä remontin tekijät. Hinnat voivat myös nousta korkeiksi, kun kysyntää olisi enemmän kuin tekijöitä, summaa Laksola.
Neuvontainsinööri Jari Hännikäinen on samoilla linjoilla.
Neuvon taloyhtiöitä aina, että kun talotekniset järjestelmät, koneet ja rakennusosat tulevat elinkaarensa päähän ja ne pi-
Janne Laksola ja Jari Hännikäinen toteavat jutussa, ettei korjauksien tekeminen kesken rakennuksen elinkaaren ole järkevää taloudellisesti eikä ekologisesti. Heidän mukaansa ne kannattaa tehdä siinä vaiheessa, kun talotekniset järjestelmät, koneet ja rakennukset tulevat elinkaarensa päähän ja ne pitää vaihtaa. Silloin kannattaa hankkia tilalle energiataloudellisesti perusteltu tuote tai ratkaisu. Näin toimittiin Jyväskylässä As Oy Puistokatu 10–12:n remontissa, jonka etenemistä Keski-Suomen Kiinteistöviesti seurasi vuonna 2021. Remontissa kiinteistöön rakennettiin muun muassa maalämpö ja lämmön talteenotto. Isännöitsijä Lari Kortelaisen mukaan saneerauksen myötä Puistokatu 10:n talon energialuokka nousi G:stä E:hen ja Puistokatu 12:n talon energialuokka F:stä D:hen.
tää vaihtaa, hankitaan tilalle energiataloudellisesti perusteltu tuote tai ratkaisu eli samalla, kun korjataan myös perusparannetaan, Hännikäinen painottaa.
Laksola huomauttaa vielä, että ison energiaremontin läpiviemiseen voi mennä keskimäärin kaksi vuotta ja toisaalta vaatimus koskisi myös taloyhtiöitä, joita on jo korjattu, mutta jotka silti saattavat jäädä tavoitellusta energialuokasta.
– Takautuva lainsäädäntö aiheuttaisi taloyhtiöille suuria haasteita. Meillä voi olla esimerkiksi taloyhtiö, joka on viime vuosina tehnyt jonkin remontin, ja laitteilla on elinkaarta jäljellä laskennallisesti joko 20 tai 50 vuotta. Jos lähtisimme tällaista kohdetta korjaamaan, siinä ei ole järkeä taloudellisesti eikä resurssien kannalta. Uudistuotantoon kiristykset ovat hyviä ja kannatettavia, sanoo Laksola.
Kiinteistöliiton mielestä järkevämpää olisi korjata rakennuksia niiden elinkaaren tarpeiden mukaan eikä pakotetusti jollakin tietyllä aikataululla. Kiinteistöliitto on tehnyt direktiivin osalta pitkään edunvalvontaa ja pyrkinyt vaikuttamaan direktiivin sisältöön. Kiinteistöliitto on muun muassa
yhdessä muiden toimijoiden kanssa vedonnut suomalaisiin europarlamentaarikkoihin, jotta rakennusten energiatehokkuusdirektiivin uudistamista koskevaa esitystä muutettaisiin parlamentin käsittelyssä.
Taloyhtiöiden energialuokkiin ja laskentasääntöihin on myös mahdollisesti tulossa muutoksia
Taloyhtiön energialuokka käy ilmi energiatodistuksesta. Tällä hetkellä energialuokka määritellään laskennallisen E-luvun avulla. Sillä tarkoitetaan rakennuksen laskennallista ostoenergiankulutusta, joka on painotettu eri energiamuotojen kertoimilla.
ITRE-valiokunta on esittänyt myös, että energiatodistusluokitusasteikko uudistetaan muun muassa siten, että rakennuskannasta 15 prosenttia laitettaisiin huonoimpaan luokkaan G. Toisin sanoen nykyisestä taloyhtiön energialuokasta ei vielä pysty päättelemään sitä, joutuisiko taloyhtiö direktiivin vaatimusten piiriin. Toki jos jo nyt on huonoimmissa luokissa, todennäköisesti käytännössä myös uudistuksen jälkeen olisi niissä.
Direktiivin sisältö ratkeaa kolmikantaneuvotteluissa
Direktiivin muutoksella komissio ohittaisi myös kansallisen päätösvallan ja päättäisi rakennusten energiatehokkuuden vähimmäistasoista ja huonoimpiin energialuokkiin kuuluvien rakennusten korjausaikatauluista kaikissa EU-maissa. EU-parlamentti äänesti uudistuksesta ja parlamentin kannasta uudistukseen 14.3. hyväksyen sen selvin äänin.
EU-parlamentin äänestyksen jälkeen asian käsittely jatkuu parlamentin, neuvoston ja komission kolmikantaneuvotteluissa. Kolmikantaneuvotteluissa etsitään yhteistä näkemystä, josta syntyisi lopulta uudistettu direktiivi. Todennäköisesti tulevana syksynä on tiedossa neuvottelujen lopputulos, eli millainen uudistettava direktiivi on sisällöltään.
▶ Tämänhetkiset energialuokat löytyvät ARA:n ylläpitämästä energiatodistusrekisteristä: www.energiatodistusrekisteri.fi/
▶ Voit etsiä ja vertailla oman taloyhtiösi energiatehokkuusluokkaa saman ikäisiin, kokoisiin tai samalta alueelta löytyviin taloyhtiöihin vertailutyökalulla: www. energiatodistusrekisteri.fi/tilastot
Rakennuksen energiatodistus on voimassa 10 vuotta, joten monessa taloyhtiössä on edessä todistuksen uusiminen. Vuosina 2013–2014 laadittiin paljon energiatodistuksia, joten niiden voimassaolo on päättymässä. ARA on tehostanut energiatodistusten valvontaa ja asettanut ensimmäiset uhkasakot energiatodistusten laatimiseksi. Energiatodistuksen uusimistarve tulee huomioida taloyhtiön hallituksessa sekä talousarviota laadittaessa.
Energiakriisi on lisännyt taloyhtiöiden ja asukkaiden kiinnostusta energian kulutusta, kustannuksia ja energiatehokuutta kohtaan. Energiatehokkuus on noussut kuumaksi puheenaiheeksi. Monet ovat kokeneet energiatodistuksen turhana pakkopullana, mutta parhaimmillaan siitä saa hyötyä taloyhtiön energiatehokkuuden parantamiseen.
Energian osuus taloyhtiön menoista on ollut normaalisti noin 30–40 %. Nyt energiamenoja uhkaa kova kasvu. On aika ottaa energiankäyttö taloyhtiöissä tarkkaan syyniin. Tähän kannustaa ja tarjoaa tietoa muun muassa valtakunnallinen Astetta alemmas -kampanja.
Energiatodistus on taloyhtiölle pakollinen
Energiatodistus tulee esittää aina asuntoa taloyhtiöstä myytäessä tai vuokrattaessa. Taloyhtiö on velvollinen teettämään energiatodistuksen. Todistuksen laatii Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA:n ylläpitämässä energiatodistusrekisterissä oleva pätevöitynyt energiatodistuksen laatija. Rakennuksen energialuokka ilmaistaan asteikolla A–G, jossa A on paras ja G heikoin luokitus. Energialuokan alaviite (2013 tai 2018) ilmaisee myynti- ja vuokrausilmoituksessa minkä vuoden säännösten mukaisesti energiatodistus on laadittu.
Uusittava 10 vuoden välein
Lähtökohtaisesti energiatodistus laaditaan rakennuskohtaisesti. Energiatodistuksen uusiminen on edessä monessa taloyhtiössä vuonna 2023, kun kymmenen vuotta sitten laaditut energiatodistukset lakkaavat olemasta voimassa. Taloyhtiön hallituksen ja isännöinnin kannattaa ennakoida tämä ja varautua todistuksen tai todistusten teettämiseen myös talousarviossa.
Valvovana viranomaistahona toimiva ARA on tehostanut tänä vuonna valvon-
taansa ja asettanut ensimmäiset uhkasakot energiatodistusten puuttumisen takia. Uhkasakon suuruus voi olla kerrostalolle jopa 6 000 euroa.
Hyödyksi energiatehokkuuden parantamisessa
Energiatodistukset ovat väline rakennusten energiatehokkuuden vertailuun ja parantamiseen. Huolellisesti laadittu energiatodistus antaa taloyhtiölle ehdotuksia toimenpiteiksi, joilla voi parantaa energiatehokkuutta. Lisäksi todistus mahdollistaa asunnon ostajalle taloyhtiöiden vertailun energiankulutusten mukaan.
Hyödyllisintä tietoa energiatodistuksessa ovat nimenomaan asiantuntijan toimenpidesuositukset rakennuksen energiatehokkuuden parantamiseksi sekä siihen liittyvät laskelmat. Todistuksen laatija tuo esille energiankäyttöä parantavia ja kannattavia toimenpiteitä rakennukseen aiemmin tehtyjen tutkimusten ja selvitysten perusteella. Asiantuntija käyttää toimenpide-ehdotustensa pohjana myös pakollisen kohdekäynnin aikana tekemiään havaintoja sekä taloyhtiön asiakirjoista saatavia tietoja.
Hinnat maltillisia
Motiva kartoitti energiatodistusten hintoja vuonna 2021. Todistusten kustannukset eivät olleet juurikaan muuttuneet edellisestä vuoden 2017 selvityksestä.
Uudisrivitalon energiatodistus maksoi vuonna 2021 keskimäärin 450 euroa ja olemassa olevan rivitalon keskimäärin 510 euroa. Uudiskerrostalon energiatodistus on keskimäärin 860 euroa ja olemassa olevan kerrostalon keskimäärin 650 euroa.
Tietoa tarjolla taloyhtiöille
ARA ylläpitää energiatodistusrekisteriä sekä rekisteriä energiatodistuksen laatijoista. Edellisestä löytyvät taloyhtiöiden todistukset ja jälkimmäisestä voi hakea päteviä tekijöitä tekemään uutta energiatodistusta.
Kiinteistöliiton ja Motivan energianeuvontapalvelut, koulutukset ja nettisivut tarjoavat tietoa energiansäästön mahdollisuuksista sekä energiatodistuksista.
Motiva Oy antaa energiatodistuksiin liittyvää neuvontaa ympäristöministeriön toimeksiannosta. Lisätietoa löydät Motivan sivuilta osoitteesta www.motiva.fi/ energiatodistus.
Parvekelasituksien kunnossapitovastuuseen ja kustannustenjakoon liittyvistä asioista kysytään usein Kiinteistöliiton lakineuvonnasta.
n TEKSTI: PAULIINA HAAPASAARI n KUVAT: HANNU MÄHÖNEN JA KIINTEISTÖLIITTO
Parvekelasitus voidaan teettää taloyhtiön hankkeena kaikille parvekkeille tai osakkeenomistajat voivat itse teettää parvekelasituksen osakasmuutostyönä. Miten vastuu edellä mainituissa tilanteissa jakautuu, ja voidaanko vastuu siirtää taloyhtiöltä osakkeenomistajille?
Entä miten kustannukset jakautuvat taloyhtiön toteuttaessa parvekelasitukset?
Kunnossapitovastuuta koskevat asunto-osakeyhtiölain säännökset ja mahdolliset yhtiöjärjestysmääräykset osoittavat sen, kenen vastuulle korjaaminen kuuluu.
Lähtökohta on, että taloyhtiön hankkeena asennetut parvekelasitukset ovat taloyhtiön kunnossapitovastuulla ja osakkeenomistajan toimesta asennetut parvekelasit ovat osakkeenomistajan kunnossapitovastuulla. Tämä koskee yhtä lailla myös aiemman osakkeenomistajan teettämiä lasituksia. Jos taloyhtiössä kuitenkin myöhemmin päätetään teettää parvekelasitukset, osakkeenomistajien yhdenvertaisuus edellyttää, että taloyhtiön kunnossapito-
vastuulla jatkossa ovat myös osakkeenomistajien aiemmin asennuttamat parvekelasit, mikäli ne rinnastuvat taloyhtiön toteuttamaan lasitukseen.
Asunto-osakeyhtiölain mukaisesta kunnossapitovastuusta on mahdollista poiketa yhtiöjärjestysmääräyksin. Mikäli yhtiöjärjestyksessä ei ole mainintaa kunnossapitovastuusta, kunnossapitovastuu jakautuu yhtiön ja osakkaan välillä lain mukaisesti.
Mikäli parvekelasien kunnossapitovastuu halutaan siirtää taloyhtiöltä osakkeenomistajalle yhtiöjärjestysmääräyksellä, tämä edellyttää 2/3 määräenemmistöpäätöstä yhtiökokouksessa annetuista äänistä ja edustetuista osakkeista. Jos taloyhtiön tiedossa on tuolloin parvekelasien korjaustarve, päätös edellyttää suostumusta niiltä osakkeenomistajilta, joiden hallitsemien huoneistojen parvekelaseissa korjaustarve on.
Kustannusten jakautuminen taloyhtiön hankkeessa Osakkaan teettäessä parvekelasituksen, osakas vastaa myös kustannuksista.
Taloyhtiön toteuttaessa parvekelasitukset taloyhtiön hankkeena, on pohdittava, jakautuvatko kustannukset kaikkien osakkaiden kesken, jos osassa huoneistoista on parvekkeet jo lasitettu tai jos kaikissa huoneistoissa ei ole parveketta?
Mikäli osakkeenomistajan tai hänen edeltäjänsä aiemmin tekemä parvekelasitus voidaan hyödyntää taloyhtiön urakassa ja näin vähentää taloyhtiölle aiheutuvia kustannuksia, yhtiökokouksen tulee päättää osakkaalta perittävän yhtiövastikkeen alentamisesta eli niin sanotusta hyvityksestä. Hyvityksen laskemisessa tulee myös ottaa huomioon, milloin osakkaan teettämä asennus on tehty, eli kuinka paljon kyseisellä parvekelasituksella on jäljellä elinkaarta.
Myös ne osakkaat, joilla parveketta ei ole, osallistuvat parvekelasien asentamisen kustannuksiin yhtiöjärjestyksen mukaisella vastikeperusteella. Korkeimman oikeuden ratkaisun 2005:83 mukaan parvekelasitus ei tuota etua ainoastaan parvekkeellisille huoneistoille, vaan etua koituu myös taloyhtiölle todennäköisesti alentuvina parvekkeiden kunnossapito-
kustannuksina. Siksi päätös parvekelasituksesta voidaan tehdä yhtiökokouksessa normaalilla ääntenenemmistöllä ja rahoittaa kaikilta osakkeenomistajilta perittävillä vastikkeilla. Päätös ei loukkaa parvekkeettomien osakkeenomistajien yhdenvertaisuutta, sillä Korkeimman oikeuden ratkaisun mukaan uudistuksesta koituu etua koko taloyhtiölle
Toteutamme kattoremontit vankalla kokemuksella ja nopealla aikataululla. Siksi sadat taloyhtiöt, kunnat ja julkiset rakennuttajat ovat valinneet meidät kumppanikseen.
Pyydä tarjous kattoremontista:
www.kattokeskus.fi
Vilkkutie 5 40320 Jyväskylä
010 2290 190
Aika uusia pihaa?
Jyväskylän Taulumäentie 51:n kolmessa taloyhtiössä parvekelasit on asennettu talojen rakentamisvaiheessa.
Asfaltti sopii niin omakotitalojen kuin taloyhtiöidenkin pihaan. Hoidamme myös muita asfaltoinnin pientöitä sekä esimerkiksi yksityisteiden perusparannuksia. Peab Asfalt on Suomen suurin asfaltoija. Tarjoamme laadukkaat päällysteet sekä niihin liittyvät palvelut ammattitaidolla ja kustannustehokkaasti.
Ota yhteyttä ja kysy tarjous: peabasfalt.fi/ ota-yhteytta/kysytarjous
Vuonna 1837 perustetun Jyväskylän kaupungin ruutuasemakaavan keskellä olevan aukion, nykyisen Kirkkopuiston, ympärille oli sijoitettu yhdeksän kaupungin muita tontteja suurempaa tonttia. Tarkoitus oli tulevalla rakentamisella korostaa keskustan merkitystä. Keskellä aukiota oli varattu paikka kirkolle, alareunaan tulisi kaupungintalo ja Kauppakadun varteen koulurakennus.
Yksi suurista tonteista sijaitsi Kauppakadun ja nykyisen Kilpisenkadun kulmassa. Liekö tontin keskeinen sijainti asettanut haasteita, sillä ensimmäisen 60 vuo-
Vasemmalla kauppias Viktor Gaddin rakennuttama liikerakennus Kauppakadun ja silloisen Kilpikadun kulmassa aivan 1800-luvun lopulla. Yläkuvassa vasemmalla näkyvä tontin toinen rakennus oli Kauppias Mikko Paulinin toimesta saanut jatko-osan 1880-luvulla. Pihakuvassa näkyy useiden tontilla toimineiden ravintoloiden vaikutus lasi-ikkunoilla varustettuina terasseina. Kun tontti siirtyi vuosisadan vaihteessa Kansallis-Osake-Pankille, teetti uusi omistaja kulmarakennuksessa ison remontin. Julkisivuille ilmestyivät muun muassa koristeelliset räystäskannattimet, ikkunoita uusittiin ja talo maalattiin.
den aikana sillä oli kaikkiaan 12 eri omistajaa.
Tämän tarinan kannalta merkittävin niistä oli kauppias Viktor Gadd, joka rakennutti vuonna 1863 tontin kulmaan yhden tuon ajan Jyväskylän suurimmista puutaloista. Sen kulmahuoneistoon tuli tilat kauppahuoneistolle. Tontin rakennuksissa toimi myös vuodesta 1865 alkaen Hotelli Mecklenburg, mutta nälänhädän kuristamassa kaupungissa se pystyi toimimaan vain pari vuotta.
Helsingistä Jyväskylään muuttanut, pääkaupunkilaiseen elämään tottunut poikamies Viktor Gadd ei kuitenkaan sopeutunut sisämaan pikkukaupungin rytmiin, ja niinpä hän ajautui konkurssiin vuonna 1866.
Tontin seuraava omistaja, Jyväskylän menestyvimpiin kauppiaisiin lukeutuva Alfred Girsén, sai kuitenkin Gaddin rakennuttaman talon kukoistukseen. Vuonna 1870 hän perusti rakennukseen ”ensi luokan ravintolan”, joka sai nimekseen Seurahuone. Siellä kokoontuivat kaupungin virka- ja liikemiesten seurapiirit, ja ravintolassa perustettiin muun muassa Kansanvalistusseura. Rakennuksessa toimi Girsénin hoitamana myös kaupungin kestikievari.
Vuonna 1886 tontin uudeksi omistajaksi tuli kauppias Mikko Paulin. Hänen toimestaan kulmarakennukseen tehtiin muutoksia rakennusmestari Joh. Joutsenen suunnitelmien mukaan. Muun muassa Kilpisenkadun puo-
leisen julkisivun alapään kivijalkaan lisättiin huoneen ja keittiön käsittävä asunto. Samalla Kauppakadun varrella sijainnutta tontin toista rakennusta pidennettiin.
Mikko Paulin kuoli vuonna 1898, ja hänen perikuntansa laittoi tontin myyntiin. Ostajaksi ilmaantui vuonna 1896 Jyväskylässäkin toimintansa aloittanut Kansallis-Osake-Pankki, joka osti tontin rakennuksineen vuonna 1900.
Kolmen muun pankin kanssa kaupungissa kilpaillut Kansallis-Osake Pankki laittoi neljän ensimmäisen toimintavuotensa aikana näyttäviä ilmoituksia Keski-Suomi-lehteen, mutta tultuaan kaupunkilaisille tutuksi ja muutettuaan omalle tontilleen keskeiselle paikalle riitti jatkossa yleensä pienet parin rivin ilmoitukset.
Parantaakseen kilpailuasemaansa Kansallis-Osake-Pankki hankki piirustukset yhtiölle muuallekin Suomeen toimitaloja piirtäneeltä arkkitehti Vilho Penttilältä. Tarkoituksena oli rakentaa katujen kulmaan kolmikerroksinen moderni toimitalo vuoteen 1915 mennessä. Toisella puolella Kauppakatua asunut Suomen Yhdyspankin pankinjohtaja Anton Fredrikson huomasi tilaisuutensa tulleen ja osti purettavaksi määrätyn hienon puutalon ja siirrätti sen asuintalokseen Opistokadulle Fredriksonin omistaman lakkitehtaan viereiselle tontille. Fredriksonin sukua asui rakennuksen kahdessa huoneistossa vuoteen 2009 saakka, jolloin Marttaliitto osti kiinteistön. Seuraava omistaja olikin sitten Keski-Suomen kiinteistöyhdistys vuodesta 2022 alkaen.
Lyseon korttelin ilme muuttuu lähivuosina, kun vanhaa puretaan ja uutta rakennetaan. Vuonna 1902 valmistunut Lyseon päärakennus peruskorjataan Kansalaisopiston ja Kuvataidekoulun käyttöön.
Lyseon korttelin kehittäminen Jyväskylässä on hyvässä vauhdissa. Ensimmäinen asukastilaisuus korttelin kaavoituksesta järjestettiin syksyllä 2022. Maaliskuun lopussa valmistui viitesuunnitelma kaavamuutoksen pohjaksi. Sen pohjalta laaditaan kaavaluonnos, ja aiheesta järjestetään toinen asukastilaisuus.
Luonnosvaiheesta saamamme palautteen jälkeen täydennämme kaavaehdotusta, joka tulee uudelleen nähtäväksi. Kaavoitusprosessi kestää vielä ainakin vuoden ajan, kertoo asemakaavasuunnittelija Mauri Hähkiöniemi Jyväskylän kaupungilta.
Suunnittelualue on kokonaisuudessaan Jyväskylän kaupungin omistuksessa.
Korttelin tulevaisuutta on pohdittu pitkään Lyseon korttelin tulevaisuutta on pohdittu siitä lähtien, kun lukion toiminta siirtyi Gradian Harjun kampukselle.
Vuonna 1902 valmistunut Lyseon päärakennus on suojeltu rakennusperinnön suojelusta annetun lain nojalla. Sen tulevaisuuden käyttötarkoitusta on pohdittu muun muassa Jyväskylän sydän -projektin yhteydessä.
Runsaan 10 vuoden aikana korttelin tulevaisuudesta on esitetty erilaisia suunnitelmia ja ehdotuksia, mutta lainvoimaista suunnitelmaa ei ole olemassa. Lyseon päärakennuksen peruskorjauksesta valtuusto on jo päättänyt ja suunnittelu on käynnissä. Sinne rakennetaan tilat Kansalaisopistolle ja Kuvataidekoululle, eli rakennus säilyy opetuskäytössä, Hähkiöniemi kertoo.
Lyseon hankepäätöksen mukainen kokonaiskustannus on noin 14,5 miljoonaa euroa. Rakennustyöt aloitetaan näillä näkymin lokakuun tienoilla.
Vanhaa purkamalla tilaa uudelle
Korttelista puretaan vuonna 1959 valmistunut Lyseon laajennusosa, 1971 valmistunut Helluntaiseurakunnan Siionin temppeli ja 1988 valmistunut Kauppahalli, mikä tuo tilaa uudisrakentamiselle.
Korttelin suunnittelun yhteydessä selvitetään P-Torin peruskorjausta ja laajentamista.
– Koska kaavoitusprosessi on kesken, on vielä liian aikaista sanoa, mitä kaikkia toimintoja kortteliin tulee. Tavoitteena on toiminnoiltaan monipuolinen kortteli, johon voitaisiin rakentaa kulttuuri-, liike- ja toimistotiloja sekä asuntoja. Uutta päästään rakentamaan 2–3 vuoden kuluttua, mutta muutoksenhakumahdollisuus voi luonnollisesti vaikuttaa aikatauluun.
Väinönkatu 36 bB 2. krs 40100 Jyväskylä 020 754 5130
toimisto@janlex.fi
www.janlex.fi
• Jäähdytyslaitteiden myynti ja huolto
• Ilmalämpöpumppujen myynti ja huolto
• Maalämpöpumppujen myynti ja huolto
• Ilmavesilämpöpumppujen myynti ja huolto
Asemakaavan suunnittelualue on rajattu valkoisella katkoviivalla. Sen ulkopuolelle jää entisen Fredriksonin lakkitehtaan alue. Lakkitehdas saneeraattiin asunnoiksi 2005 ja puutalo toimitiloiksi 2009. Puutalon eli ”Fredan” omistaa nykyisin kiinteistöyhdistys ja siinä ovat KeskiSuomen Marttojen, Pitopalvelu Sipisen ja kiinteistöyhdistyksen toimitilat.
Kauppatori on ollut nykyisellä paikallaan 1930-luvulta lähtien. Asema-aukio saneerataan uudeksi torialueeksi vuosina 2024–2026 sen jälkeen, kun paikallisliikenneterminaali on saneerattu ja joukkoliikenne on siirtynyt Asemakadulta takaisin Vapaudenkadulle. Vanhasta torialueesta on suunnitteilla monitoiminnallinen kaupunkitila.
Torin ja muiden Lyseon kortteliin liittyvien kaupunkitilojen kehittämisestä laaditaan yleissuunnitelma asemakaavamuutoksen yhteydessä.
Hähkiöniemi näkee, että Lyseon korttelin sijainti ydinkeskustassa Harjun kupeessa mahdollistaa puitteet upean kokonaisuuden luomiselle.
Fredriksonin lakkitehtaan rakennukset eivät kuulu asemakaavan suunnittelualueeseen. Uskon, että näille aivan suunnittelualueen vieressä sijaitseville kiinteistöille korttelin uudistaminen ja siihen suunnitellut viheralueet tuovat lisäarvoa ja viihtyisyyttä.
neljän asunnon hirsitalon kunnossapito ei ole yksinkertainen juttu. Äänekosken Pukkimäessä tuollaisia taloja on kaikkiaan kahdeksan neljässä eri taloyhtiössä. Kokoavana voimana toimii kolmen taloyhtiön yhteinen isännöitsijä.
n TEKSTI JA KUVAT: PASI RAHIKAINENÄänekosken Pukkimäen puutarhakaupunginosassa voi sukeltaa syvälle tehdaspaikkakunnan historiaan. Puiden katveesta löytyy kuusi keltaiseksi maalattua ja kaksi valkoista suurikokoista hirsirakennusta, jotka ovat satavuotiaiksi taloiksi kestäneet hienosti aikaa.
Talot voivat jatkaa hyvinkin elämäänsä vielä toiset sata vuotta, sillä nykyiset ja entiset asukkaat ovat pitäneet kotitaloistaan hyvää huolta.
Äänekosken tehtaan työläisten asunnoiksi aikanaan rakennetuissa taloissa asuu kussakin neljä perhettä. Erikoista on se, että kahdeksan taloa muodostavat neljä eri taloyhtiötä, joissa kussakin on kaksi taloa. Kolmella yhtiöllä on nykyään yhteinen isännöitsijä.
Yhtiöt ovat Asunto Oy Topiaanpiha, Asunto Oy Topiaantalot, Asunto Oy Äänekosken Topiaanhovi sekä Asunto Oy Topiaanlehto.
Topiaanlehdon hallituksen puheenjohtaja Oliver Ruppert tuli kolmisenkymmentä vuotta sitten Saksasta Suomeen kesätöihin ja jäi sille tielle. Valtaosan Suomen vuosistaan hän on asunut nykyisessä kodissaan.
Talojen ulkopuoli on suojeltu, mutta sisällä saa tehdä muutoksia. Keskustelemme remonteista aina myös Museoviraston kanssa, Ruppert sanoo.
Yhteistyötä yhtiöiden
sisällä ja välillä
Topiaanpihaa lukuun ottamatta kolmen muun yhtiön isännöinnistä huolehtii äänekoskelainen Ikkunan puolella. Isännöitsijä, IAT, Sinikka Halminen kertoo, että kaikkien yhtiöiden hallitukset kokoontuvat säännöllisesti isännöitsijän johdolla keskustelemaan tulevista hankkeista.
– Pyrimme suunnittelemaan ja tekemään yhdessä niin paljon asioita kuin mahdollista. Esimerkiksi aurauspalveluista on päätetty yhdessä, vuodesta 2019 To-
piaanlehdon isännöitsijänä ollut Halminen toteaa.
Oliver Ruppert lisää, että hyvä esimerkki yhteistyöstä oli kolmisen vuotta sitten tehty kaikkien talojen yhteisen vanhan lämmönjakohuoneen kaukolämpö-, sähkö- ja vesilaitteiden uusiminen.
– Tekemällä yhdessä varmistimme projektille laadukkaan suunnittelun, urakoitsijan ja työnvalvonnan. Lämmönjakohuoneen uusi tekniikka on tiputtanut talojen energiakustannuksia merkittävästi. Talot ovat olleet Äänekosken kaukolämpöverkossa jo 25 vuotta, mutta osassa asunnoista on kuitenkin säilytetty vanhat pönttöuunit, Ruppert toteaa.
Kaikki isoimmat remontit ja kunnostustyöt pyritään tekemään yhdessä. Hallitusten puheenjohtajat suunnittelevat tulevat projekti, mutta niistä päätetään hallitusten kesken.
Oliver Ruppert myöntää, että kahdeksan talon kunnostustarpeiden aikataulutus ei ole helppoa, mutta synergiaetuja tavoitellaan aina kun se on mahdollista.
– Talojen ulkomaalaukset on tehty säännöllisesti, joten niillä on ollut luonnollinen yhteinen rytmi. Teemme paljon myös talkootyötä. Esimeriksi rännien puhdistukset ja pihatyöt hoituvat porukalla.
Useita muodonmuutoksia vuosikymmenten saatossa Äänekoski Oy:ssä tehtiin 1910-luvun loppupuolella päätös uuden asuntoalueen rakentamisesta tehtaan työväestön käyttöön. Päätöksen taustalla oli silloisen kauppalan huutava vuokra-asuntojen tarve.
Yhtiö rakennutti vuosien 1920–1927 aikana työväestölleen 20 uutta asuinrakennusta, jotka suunnitteli arkkitehti Birger Brunila. Nykyisen Kuhnamontien eteläja pohjoispuolille rakennetuista hirsirakennuksista on jäljellä enää pohjoispuolen kahdeksan taloa.
Kuten nykyäänkin, kussakin talossa asui alun perin neljä perhettä. Sotien jälkeen asuntoja tarvittiin lisää, joten kaikki alueen talot remontoitiin kahdeksalle perheelle. Tuolloin yläkerran kylmät varastotilat muutettiin asuinhuoneiksi. Nykyiseen kuosiinsa talot remontoitiin noin 35 vuotta sitten. Silloin muun muassa rakennetiin asuntojen yläkertaan omat saunat. Satavuotiaat hirsitalot vaativat kunnossa pysyäkseen erityishuomiota. Oliver Ruppert tuntee parhaiten oman talonsa tilanteen.
– Pyrimme isännöitsijän kanssa pitämään talosta mahdollisimman hyvää huolta. Talon runko ja rakenne ovat terveitä, mutta hirsitalon pitää jatkossakin pystyä hengittämään. Siksi ikkunat eivät saa olla liian tiiviit. Lämpö kyllä pysyy talvella hyvin sisällä, Ruppert kertoo. Alapohjan ilmanvaihtoa tehostavat jo vuosikymmeniä sitten sokkeliin asennetut tuuletusluukut.
Kiinteistöliitto Keski-Suomen jäseniksi taloyhtiöt liittyivät nelisen vuotta sitten. Ruppertin mukaan jäsenyydestä on ollut iso hyöty, sillä jäsenenä saa paljon arvokasta tietoa.
Niin ja onhan Keski-Suomen Kiinteistöviestissä hyviä juttuja luettavaksi, hän lisää hymyillen.
Kahdeksassa talossa asuu nykyään kuutisenkymmentä hyvin eri-ikäistä ihmistä, jotka muodostavat varsin tiiviin yhteisön. Asukkaiden vaihtuvuus ei ole kovin suurta, tosin lapsia on tietysti lähtenyt maailmalle, myös Ruppertin perheessä.
Yksi uskollisimmista asukkaista on Ruppertin seinänaapuri, lähes yhdeksänkymppinen Heloisa Suuronen
Olen asunut täällä yli 30 vuotta ja aion asua jatkossakin, jos vain fyysinen kunto antaa myöten, Suuronen sanoo.
t Talot ovat olleet kaukolämpöverkossa jo neljännesvuosisadan, mutta vanhat pönttöuunit ovat edelleen käytössä.
u Talojen yläkerrat olivat alun perin kylmiä varastotiloja, mutta ne on remontoitu asuinkäyttöön. Asuntojen pinta-ala on 86 neliömetriä.
Äänekosken Pukinmäen satavuotiaat hirsitalot ovat kestäneet hienosti aikaa. Talojen julkisivut ovat suojeltuja.
Satavuotiaan hirsitalon kunnossapito vaatii jatkuvaa työtä. Ulkoseinät maalataan säännöllisesti ja alapohjan tuuletusta tukevat vuosikymmeniä vanhat tuuletusluukut.
Oliver Ruppert on Asunto Oy Topiaanlehdon hallituksen puheenjohtaja ja Heloisa Suuronen sen pitkäaikaisin asukas. Isännöitsijänä toimii Sinikka Halminen.
Asunto Oy Viita-Ketju on yksi Viitaniemen 1960-luvun alussa rakennetuista rivitaloista. Polveilevan muodon lisäksi rakennuksessa kiinnittyy huomio piha-alueisiin, joista pidetään hyvää huolta.
Viitaniemi Jyväskylässä edustaa edelleen rakennusajankohtansa, 1950- ja 1960-luvun taitteen, puutarhakaupunki-ideologiaa.
Etenkin alueen rivitaloissa eletään rauhallisessa ympäristössä laajan puistoalueen reunalla.
Vuonna 1962 valmistunut 14 asunnon Viita-Ketju on yksi näistä rivitaloista. Jorma Paatolan suunnittelema rakennus sijaitsee rinnetontilla kahdessa kerroksessa. Julkisivultaan suojellussa rakennuksessa huomio kiinnittyy piha-alueisiin, jois-
ta pidetään hyvää huolta historiaa kunnioittaen.
– Etenkin alapihalla näkymä on kauempaa katsoen yhdenmukainen ja todennäköisesti hyvin samanlainen kuin 1960-luvulla. Rakennuksen julkisivu on ennallaan ja huoneistojen omia piha-alueita reunustavat orapihlaja-aidat kuten alun perinkin. Myös Tiedepolun varrella olevat lehmukset ovat kymmeniä vuosia vanhoja, kertoo Mirja Alaniemi, yksi talon asukkaista.
Historiaan ei ole kuitenkaan jääty kiinni, vaan asukkaiden omat piha-alueet vaih-
televat pelkistetyistä hyvinkin monimuotoisiin.
– Meille pihanhoito on yhteinen harrastus, ja olemme muokanneet tätä omaa pihaamme vähitellen sen 13 vuoden aikana, jonka olemme asuneet täällä. Se myös muuttuu jatkuvasti, Alaniemi ja hänen miehensä Juhani Tero kertovat.
Pihojen hoitaminen on myös asukkaita yhdistävä asia. Alaniemi kertoo, että mallia ja ideoita otetaan muilta ja pihakasveja jaetaan asukkaiden kesken.
– Sekin tuo tiettyä linjakkuutta pihaalueisiin, kun monia asioita on toteutettu yhdenmukaisesti, hän huomauttaa.
Viita-Ketjun asunnoissa viihdytään pitkään, mutta joukkoon mahtuu myös uudempia tulokkaita. Siten asukkaiden ikähaitari on suuri, mutta tämä ei haittaa yhteiseloa, kertoo vuodesta 2018 talossa yhdessä miehensä ja neljän lapsensa kanssa asunut Venla Tornberg
– On itse asiassa hauskaa, että talossa on monenikäistä väkeä. Täällä ollaan myös
Juhani Teron ja Mirja Alaniemen oman piha-alueen täyttävät koristeja hyötykasvit ja rakennelmat. Heille oman pihan hoitaminen ja kehittäminen on yhteinen harrastus.
paljon tekemisissä naapureiden kanssa, mikä tuo sisältöä arkipäivään. Paikka itsessään on meidän kaltaisellemme lapsiperheelle oikein sopiva, sillä täällä on rauhallista, taloa ympäröi laaja puistoalue ja uimarantakin on lähes vieressä, Tornberg arvioi.
Suojeltu ja hyvin pidetty taloyhtiö
Viita-Ketjun pitkä historia näkyy muun muassa siinä, että elokuussa vietettiin talon 60-vuotisjuhlia.
Ikä ei kuitenkaan näy rakennuksessa, sillä korjaukset ja huoltotoimenpiteet on tehty ajallaan. Parinkymmenen viime vuoden aikana on uusittu muun muassa ikkunat, katto ja käyttövesiputkisto sekä pinnoitettu viemärit.
Myös huoneistojen sähkövedot pääkeskuksille sekä tietoliikenneverkosto on uudistettu ja tehty julkisivumaalausta. Tällä hetkellä uusittavana ovat asuntojen ja tallien puupaneeliset ovet.
Rakennuksen suojelu näkyy siinä, että korjauksissa ja uudistuksissa talon julkisivua ei saa muuttaa. Tämä on pitänyt ot-
Yläpihalla taloa ympäröi laaja nurmikenttä ja sen vieressä jokaisella huoneistolla on oma alueensa, jota asukkaat hoitavat mieltymystensä mukaan. Kuvassa näkyy hyvin talon polveileva muoto.
2-vuotiaat kaksoset Vellamo ja Aaro ovat Viita-Ketjun nuorimpia asukkaita. Heille talon piha tarjoaa rauhallisen leikkiympäristön.
taa huomioon muun muassa materiaalivalinnoissa: esimerkiksi uusien ikkunoiden karmien piti olla puisia ja nyt uusintavuorossa olevat ulko-ovet ovat alkuperäisen mallin mukaiset.
Ongelmaksi asukkaat eivät ole suojelua kokeneet.
– Tosin Museovirasto antoi vuosi sitten lausunnon, jonka mukaan talon katolle ei saa laittaa aurinkopaneeleja. Selvitimme asiaa, koska talon sijainti ja suunta olisi tarjonnut siihen hyvät mahdollisuudet. Mielenkiintoista olisi tietää, onko nykytilanne muuttanut näkemystä, kun periaatteessa paneelit voisi sijoittaa myös niin,
etteivät ne näy katutasolta. Toisaalta suojelupäätös ei estänyt parvekkeiden lasituksia, mikä toteutettiin tosin yhdenmukaisesti, Tero kertoo.
Suojelu ei koske rakennuksen sisäpuolta, ja useimmat asunnoista ovat kokeneet suuriakin muutoksia, joilla ne on saatu vastaamaan nykypäivän tarpeita.
– Monessa asunnossa on purettu väliseiniä, yhdistelty huoneita ja muutettu huonejärjestyksiä. Tähän on ollut tarvetta, sillä asunnoissahan oli alun perin esimerkiksi hyvin pienet keittiöt, kertovat Alaniemi ja Tornberg, jotka asuvat molemmat perusteellisesti korjatuissa asunnoissa.
• Viitaniemi koostuu vuosina 1959–1964 rakennetuista kerros- ja rivitaloista 35 hehtaarin alueella. Alueen rakennutti Asuntosäätiö arkkitehti Jorma Järven vuonna 1958 laatiman asemakaavan pohjalta. Ajatuksena oli Espoon Tapiolan kaltainen puutarhakaupunki. Viitaniemen tunnetuin rakennus on Alvar Aallon suunnittelema 13-kerroksinen Viitatorni, joka oli pitkään Jyväskylän korkein rakennus.
• Alue kuuluu Museoviraston ylläpitämälle valtakunnallisesti merkittävien rakennettujen kulttuuriympäristöjen listalle. Vuonna 2007 alueelle laadittiin säilyttävä suojelukaava.
• Viita-Ketju-rivitalon suunnitellut Jorma Paatola oli yksi Viitaniemeen rakennuksia suunnitelleista tunnetuista arkkitehdeista.
Kiinteistöliiton lakimies
Edunvalvontavaltuutuksella tarkoitetaan valtuutuksen muotoa, jossa henkilö (valtuuttaja) etukäteisesti varautuen valtuuttaa tietyn esteettömän luonnollisen henkilön (valtuutettu) hoitamaan ja järjestämään asioitaan siltä varalta, että valtuuttaja tulee itse kykenemättömäksi hoitamaan ja huolehtimaan asioistaan esimerkiksi sairauden tai heikentyneen terveydentilansa vuoksi. Valtuutus tapahtuu etukäteen annettavalla edunvalvontavaltakirjalla, jossa valtuuttaja määrittelee itse tarkemmin ne asiat, jotka haluaa valtuutuksella katettavan. Yleensä valtuuttaja valtuuttaa itselleen läheisen henkilön, kuten esimerkiksi puolison tai muun lähiomaisen, huolehtimaan edunvalvontavaltakirjassa tarkemmin luetteloiduista tehtävistä. Edunvalvontavaltuutusta koskevan lain (648/2007) mukaan jokainen voi nimetä itselleen edunvalvontavaltuutetun. Nimeäminen tapahtuu edunvalvontavaltuutuksella ja valtuutus tulee voimaan, kun holhousviranomainen (Digi- ja väestötietovirasto) vahvistaa sen. Valtuutuksen vahvistamista hakee valtuutettu tilanteessa, jossa valtuuttaja ei pysty enää hoitamaan niitä asioita, joita valtuutus koskee. Vahvistamisen yhteydessä valtuutetun on esitettävä holhousviranomaiselle edunvalvontavaltakirja ja lääkärintodistus tai muu siihen rinnastettava selvitys siitä, että valtuutuksen vahvistamiseen on lain edellyttämä, valtuuttajan toimintakykyyn vaikuttava, edellytys.
Valtakirja edunvalvontavaltuutusta varten on tehtävä kirjallisesti ja valtuuttajan on kahden todistajan samanaikaisesti läsnä allekirjoitettava valtakirja tai tunnustettava siinä oleva allekirjoituksensa. Todistajien on sen jälkeen todistettava valtakirja allekirjoituksillaan ja heidän tulee olla tietoisia, että asiakirja on edunvalvontavaltuutusta varten tehtävä valtakirja.
Jos edunvalvontavaltuutus koskee valtuuttajan edustamista tämän taloudellisissa asioissa, holhousviranomaisen on vahvistamisen yhteydessä merkittävä se holhousasioiden rekisteriin. Asunto-osakeyhtiöllä on oikeus saada rekisteristä tieto siitä, onko tietty henkilö edunvalvonnassa ja hänen edunvalvojansa. Muutoin valtuutetun kelpoisuus edustaa valtuuttajaa ilmenee edunvalvontavaltakirjasta. Valtuutuksen sisältö yksilöidään tarkemmin edunvalvontavaltakirjassa, johon valtuuttaja yksilöi ne tehtävät, joita valtuutettu asiakirjan mukaan hoitaa. Asunto-osakeyhtiön osakkeenomistajan kannalta tärkeimpiä edunvalvontavaltakirjassa yksilöitäviä tehtäviä ovat huoneiston kunnossapitoa koskevien tehtävien hoito ja osakkaan taloudellisten asioiden hoitaminen. Mikäli valtuutettu on valtakirjassa valtuutettu hoitamaan valtuuttajan taloudellisia asioita tämä sisältää oikeuden osakasoikeuksien käyttämiseen yhtiökokouksessa.
Mikäli valtuuttaja on asunto-osakeyhtiön hallituksen jäsen, valtuutettu ei voi toimia hallituksen jäsenenä valtuutuksen perusteella, sillä hallituksen jäsenen läsnäolo-oikeus hallituksen kokouksessa on aina henkilökohtainen.
Asunto-osakeyhtiön osakkeenomistajan kannalta tärkeimpiä edunvalvontavaltakirjassa yksilöitäviä tehtäviä ovat huoneiston kunnossapitoa koskevien tehtävien hoito ja osakkaan taloudellisten asioiden hoitaminen.”
Lemmikit ovat taloyhtiöissä osa normaalia asumista. Lemmikinomistajan tulee kuitenkin tiedostaa, että lemmikin mukana tulee myös vastuu siitä ja sen tekemisistä. Kun ongelmia pyritään ennakoimaan, lemmikeistä voi olla taloyhtiössä iloa muillekin kuin omistajilleen.
1
Kouluta lemmikkisi niin, ettei se häiritse naapureita haukunnalla tai muulla ääntelyllä.
2
Älä jätä lemmikkiäsi valvomatta parvekkeelle, terassille tai huoneistopihalle.
3
Pidä lemmikkisi ulkona aina kytkettynä taajama-alueilla. Tähän velvoittaa järjestyslaki.
4
Älä anna lemmikin merkkailla esimerkiksi ovenpieliä, tolppia ja aidanreunuksia.
5
Älä anna lemmikkisi tehdä tarpeitaan taloyhtiön pihalle tai yhteisiin tiloihin. Siivoa jätökset aina heti pois.
6
Pidä lemmikkisi poissa lasten leikkialueilta.
VSS-VARUSTEET
MAARAKENNUSTA KESKI-SUOMESSA
Erikoisalaamme ovat piha- ja salaojasaneeraukset. Toteutamme kaikki projektit asiakaslähtöisesti, “laatu edellä” -asenteella ja ympäristöasiat huomioiden.
ME MATOTAMME
• tuulikaapit
• käytävät
• saunatilat
• terassit
• VSS-varustepaketit
• Tarviketäydennykset
NYKYAIKAISET PESULAKONEET JA
-VARUSTEET Tuotannosta
n. 70% valmistetaan Suomessa.
LIKAA KERÄÄVÄT MATOT MITTOJEN MUKAAN. HUOLTOSOPIMUS TAI PESUT VAIN TARVITTAESSA.
Maanrakennus Huuskonen Oy www.maanrakennushuuskonen.fi teemu@maanrakennushuuskonen.fi
puh. 0400 748 594
Graffitien poistot • Julkisivupesut
puh. 0400 973 423
jouni.saajamaa@gracon.fi
www.gracon.fi
Rappukäytävään laadukkaat
Iron Horse kuramatot
• Nitriilikumipohja, pysyy hyvin paikoillaan ja on kevyt käsitellä.
• Konepestävä, paras pesutulos edullisemmin
• Myös omalla painatuksella pesu ja kuljetus.
Ilmainen kartoituskäynti!
Kuljetuspalvelu
Kotimaiset, kestävät ja energiatehokkaat ikkunat ja ovet
Ikkunat Ulko-ovet Kerrostaso-ovet Sisäovet Parvekeovet Autotallin ovet Alumiiniovet
Kiinteistöliitto Keski-Suomi on päivittänyt strategiansa vuoden 2022 aikana ja se esiteltiin yhdistyksen vuosikokouksessa 18.4.2023. Tässä yhteenveto strategian keskeisistä kohdista.
Toiminnan tarkoitus määrätään yhdistyksen säännöissä.
• Toimia jäsentensä yhdyssiteenä ja valvoa niiden yleisiä ja yhteisiä etuja.
• Edistää oikean tiedon leviämistä kiinteistöjä koskevista asioista ja tiedottaa kiinteistöjä koskevista kysymyksistä, laeista, asetuksista ja kunnallisista määräyksistä toiminta-alueellaan.
• Herättää ja ylläpitää jäsenissään kiinnostusta kiinteistökysymyksiin sekä kehittää niiden piirissä kiinteistöalan ammattitaitoa.
• Toimia kiinteistöalan yhteisten pyrkimysten ja päämäärien hyväksi jäsenten edun mukaisella tavalla.
2. Nykytilan kuvaus
Yhdistys on yleishyödyllinen ja voittoa tavoittelematon jäsenpalvelu- ja edunvalvontajärjestö, jonka jäseninä on taloyhtiöitä ja muita kiinteistönomistajia Keski-Suomessa.
Yhdistys kuuluu Suomen Kiinteistöliittoon ja käyttää nimeä Kiinteistöliitto Keski-Suomi.
Jäseniä on yli 1 800. Niistä 94 % on asunto-osakeyhtiöitä. Kiinteistöistä yli puolet on asuinkerrostaloja ja yli kolmannes rivitaloja. 70 % sijaitsee Jyväskylässä ja 60 % on rakennettu 1960–1980-luvuilla.
Keskeiset jäsenpalvelut ovat neuvonta, koulutus ja muut jäsentapahtumat sekä jäsenlehti, jäsenkirje, jäsensivut ja muu jäsenviestintä.
Jäsenrekisterissä on yhteystahoina yli 6 000 henkilön ja noin 200 yhteisön tiedot. Vuosittain hieman yli puolet jäsenistä päivittää tietonsa rekisteriimme.
95 % jäsenten edustajista suosittelee jäsenyyttä. Myös yhdistyksen
medianäkyvyys on hyvä. Jäsenmäärän kasvu on ollut 2–4 % vuosittain.
Yhdistyksellä on hyvät taloudelliset resurssit, mikä mahdollistaa toiminnan jatkuvan kehittämisen ja taloudellisen riippumattomuuden. Toiminnasta ¾ rahoitetaan jäsenmaksuilla ja ¼ sijoitustoiminnalla. Yhdistyksellä on kaksi vakituista työntekijää.
Kuitenkin suuri yleisö, asukkaat ja osakkaat, usein myös jäsenkiinteistöjen hallitus tai isännöinti, ei tunne yhdistystä, sen toimintaa ja jäsenpalveluita kovin hyvin. Usein yhdistys sekoitetaan muihin kiinteistöalan toimijoihin.
3. Toimintaympäristön muutokset
Keskeisiä toimintaympäristömme muutoksia ovat:
• Energiamurros
• Kiinteistöt eriarvoistuvat
• Velvoitteet lisääntyvät
• Digi & data
• Asuminen monimuotoistuu
• Kokonaisturvallisuus
• Yhdistyksen kilpailuympäristö muuttuu
Osaamisvaatimukset taloyhtiöiden johdolle lisääntyvät. Kiinteistöjen johdon, osakkaiden ja asukkaiden tiedon ja tuen tarve kasvaa.
4. Sidosryhmät ja niiden odotukset
Yhdistyksemme keskeisiä sidosryhmiä ovat:
• Kiinteistöjen johto, osakkaat ja asukkaat
• Isännöinti ja muut palveluntarjoajat
• Viranomaiset ja päättäjät
• Media ja suuri yleisö
• Kiinteistöliitto-yhteisö
Sidosryhmien odotukset meille lisääntyvät. Meiltä odotetaan asiantuntemusta, luotettavaa tietoa ja vaikuttamista sekä nopeaa reagointia toimintaympäristön muutoksiin.
5. Arvot
Yhdistyksemme keskeiset arvot ovat:
• Jäseniä varten – Jäsenkeskeisyys on toimintamme ydin ja ohjaa kaikkea toimintaamme. Olemme taloyhtiöiden oma järjestö.
• Vastuullisuus – Taloudellinen, sosiaalinen ja ekologinen vastuu näkyvät kaikessa toiminnassamme. Noudatamme hyvää hallintotapaa.
• Tietoa ja tukea – Korostamme osaamisen ja tiedon merkitystä. Toimintamme perustana on oikea, tutkittu ja puolueeton tieto. Autamme jäseniämme johtamaan kiinteistöjään tiedolla. Jaamme tärkeää ajankohtaista tietoa avoimesti kaikille.
• Riippumattomuus – Toimintamme luotettavuuden, laadun ja vaikuttavuuden perusta on riippumattomuus. Yhdistys on yleishyödyllinen ja voittoa tavoittelematon järjestö, taloudellisesti ja poliittisesti riippumaton.
6. Tulevaisuuden tavoitetila
Olemme alueellamme tunnettu kiinteistöalan asiantuntija ja vaikuttaja, jäsenkiinteistöjämme johdetaan tiedolla ja taidolla, ja niissä on turvallista asua ja omistaa.
7. Strategiset tavoitteet
Yhdistyksellä on neljä strategista tavoitetta, toiminnan painopistettä, joihin tarttumalla voimme päästä nykytilasta tulevaisuuden tavoitetilaan.
• Tunnettu järjestö – meidät tunnetaan kiinteistöalan asiantuntijana alueellamme
• Arvostettua jäsenpalvelua – autamme jäseniämme pitämään huolta kiinteistöistään
• Vaikuttavaa edunvalvontaa – valvomme ja ajamme jäsentemme yleisiä ja yhteisiä etuja
• Kehittävää toimintaa – edistämme oikean tiedon leviämistä ja osaamisen kehittymistä
8. Mittarit strategisille tavoitteille
Mittarit tavoitteille määritellään yhdistyksen toimintasuunnitelmassa vuosittain. Mittareina voivat olla esimerkiksi, kuinka paljon jäsenten määrä kasvaa vuosittain, miten jäsenet arvioivat yhdistyksen toimintaa ja palveluita jäsenkyselyissä, kuinka monta kertaa yhdistys on mainittu mediassa, kuinka paljon jäsenet käyttävät neuvontapalveluita ja osallistuvat jäsentapahtumiin, kuinka paljon yhdistykseen tulee yhteydenottoja ei-jäseniltä, kuinka paljon avoimissa tapahtumissa on osallistujia, ja kuinka moni alueemme kansanedustaja, kunnanvaltuutettu tai muu päättäjä on saanut esittelyn yhdistyksen ja sen jäsenistön tavoitteista.
Jäsenten edustajille tullaan lähettämään sähköinen kysely, jossa he voivat ottaa kantaa yhdistyksen strategiaan. Muistathan varmistaa, että sähköpostiosoitteesi on jäsenrekisterissämme.
Olemme Jyväskylän johtava talotekniikkasuunnittelun asiantuntija sekä kiinteistöjen energiatehokkuuden ja rakennuttamisen ammattilainen.
Granlund Jyväskylä Oy
Mattilanniemi 6-8
Kympinkatu 3 C, Jyväskylä
010 759 2499
p. 010 759 2499
Luotettavasti ja ammattitaidolla
Nuohous- ja ilmastointipalvelu Räty
Ilmastointikanavien puhdistus, hormien tiiviyskokeet, suodatinhuollot, säädöt, tulisijojen ja hormien nuohoukset palvellen jo 40 vuoden ajan
Ota yhteyttä puh. 0500 548 882 Muista varaukset ennen ruuhkia!
• Ilmanvaihtokanavien puhdistukset
• Ilmanvaihtokoneiden huollot. Ilmamäärien mittaukset.
• Perinteiset piipunnuohoukset.
P. 050 555 7848 • www.tekufix.fi
n IMUAUTOPALVELUJA
Imuautopalvelut: Sadevesiviemärit Öljynerotuskaivot Rasvaerotuskaivot
0400 547 384
isännöinti ITS • kirjanpito • vuokrakirjanpito
Puh. 040 777 0161 heikki.valkonen@isannointivalkonen.fi
Vihtiäläntie 159, Leppävesi
Meiltä löy tyy kokeneita isännöinnin ammattilaisia taloyhtiösi käyttöön. Pyydä tarjous!
Lyseonkatu 4, 40100 Jyväskylä Antti Kutvonen, puh. 040 671 5533 antti.kutvonen@retta.
APV Isännöintipalvelu Ky
tuottaa ammattiisännöitsijä palveluja
pienille asuntoosakeyhtiöille
Jyvässeudun alueella.
Ari Vaskelainen ari.vaskelainen@apv-isannointi.fi
p. 040 565 9461 www.apv-isannointi.fi
Asiakaslähtöinen palvelumme tuottaa ja välittää laadukkaita asumisen ja omistamisen palveluita. Pyydä tarjous isännöinnistä. Myös pienet yhtiöt!
Jyväskylän Kiinteistömestarit Ky • Kauppakatu 6, 40100 Jyväskylä
Puh. 0403 400 113 (klo 9–17) • isannointi@kiinteistomestarit.com
Taloyhtiönne parhaaksi + Pitkä kokemus + Tyytyväiset osakkaat
0400 580 153 | toimisto@disponentti.fi | www.disponentti.fi
Kokonaisvaltaista ja asiantuntevaa isännöintipalvelua taloyhtiöille ja liikekiinteistöille.
Alasinkatu 1–3 • 40320 Jyväskylä • nosteisannointi.fi
n PESULAKONEITA JA HUOLTOA
Vapaudenkatu 40- 42, 40100 Jyväskylä. Puh. 010 778 6700 www.isannointijyvaskyla.fi, asiakaspalvelu@jklkp.fi
w w w r
e i m f
n RAKENNESUUNNITTELUA, SISÄILMA- JA KUNTOTUTKIMUKSIA
PUTKISTOJEN KUNTOTUTKIMUKSET LVISR-PERUSKUNTOARVIOT HANKESUUNNITTELUT, VALVONTA MUUT TEKNISET TARKASTUKSET
Suomen Asiantuntijapalvelut Oy WWW SATPA FI 040 411 6317 Kiinteistösi puolueeton asiantuntija
n KIINTEISTÖHUOLTOA
Isännöintisiivous- ja kiinteistönhoitopalveluja vuodesta 1973.
Betonitie 4, 40340 Jyväskylä, puh. 010 820 9300 www.sulunkh.fi
n LASITUSLIIKKEITÄ
JYVÄSKYLÄN LASIHUOLTO OY
Tapionkatu 4, 40100 Jyväskylä
• lasit, eristyslasit, turvalasit, peilit
• ikkuna-ja ovilasien korjaukset
• sisustuslasit ja -peilit
• autojen ja työkoneiden lasitukset
• lasituslistat, alumiinilistat
Puh. 014 217 332 • info@lasihuolto.fi • www.lasihuolto.fi
n LVI-ASENNUSLIIKKEITÄ
Putkiremontit ja LVI-työt yli 30 vuoden kokemuksella.
Ammattilainen nopeasti paikalle!
puh. 014 610 755, 050 024 6047, taimipiha@taimipiha.fi www.taimipiha.fi
n TILINTARKASTUKSIA
Kiinteistöyhdistyksen vuosikokous pidettiin hybridikokouksena
18.4.2023. Kokouksessa käsiteltiin yhdistyksen sääntöjen 10 § määräämät asiat ja esiteltiin yhdistyksen päivitetty strategia.
120vuotiaan yhdistyksen vuosikokous pidettiin ensimmäistä kertaa yhdistyksen omassa toimitalossa Yliopistonkatu 11:ssa. Kokoukseen osallistui paikan päällä 20 ja etäyhteydellä 4 henkilöä, jotka edustivat yhteensä 32 jäsentä.
Kokouksessa esitettiin hallituksen kertomus yhdistyksen toiminnasta, tilinpäätös ja tilintarkastuskertomus vuodelta 2022. Kokous päätti vahvistaa tilinpäätöksen ja myöntää vastuuvapauden hallituksen jäsenille ja toiminnanjohtajalle.
Kokous päätti vuoden 2023 toimintasuunnitelmasta sekä talousarviosta ja jäsenmaksuista. Jäsenmaksut pysyvät ennallaan ja uudet jäsenet saavat 50 % alennuksen liittymisvuoden jäsenmaksusta.
hallituksen jäsenten määräksi päätettiin 10 ja varajäsenten määräksi 2. hallitukseen valittiin uudelleen erovuoroiset jäsenet Jaakko Selin, Aki Vesin, Vesa Lensu, Virpi Ruotsalainen ja Maria Kiviaho sekä varajäsen Minna Pusa
hallituksen puheenjohtajaksi valittiin Vesa Lensu ja varapuheenjohtajaksi Jaakko Selin
Päätöksenteko ja siihen liittyvä keskustelu tapahtui erittäin hyvässä ja rakentavassa hengessä, ja kaikki päätökset tehtiin yksimielisesti. hallituksen jäsenet valittiin vaalilla. Kokouksen puheenjohtajana toimi KeskiSuomen opiskelijaasuntosäätiön toimitusjohtaja Matti Tanskanen
Kokouksen aineisto löytyy jäsensivuilta kohdasta Tilaisuuksien aineistot.
hallituksen kaikki jäsenet on esitelty yhdistyksen sivuilla osoitteessa keski-suomi.kiinteistoliitto.fi/hallitus2023-2024
hallituksen jäsenille voi lähettää sähköpostia osoitteella keski-suomi.hallitus@kiinteistoliitto.fi
JÄSENSIVULLA VERKKOKURSSEJA
HALLITUKSEN JÄSENILLE
HTHJ – Hyväksytty taloyhtiön hallituksen jäsen
HTHJPLUS – Hallituksen puheenjohtajana
Toiminnantarkastuksen perusteet
Taloyhtiön pelastussuunnitelma, TaPe
www.kiinteistoliitto/jasensivut
Kiinteistöliiton liittokokoustapahtuma järjestettiin Jyväskylässä 31.3.–1.4.2023. Tapahtuma järjestettiin Jyväskylässä edellisen kerran vuonna 2004.
Kiinteistöseminaari perjantaina 31.3. pidettiin samassa kaupungintalon juhlasalissa, jossa isäntäyhdistys Kiinteistöliitto KeskiSuomen perustava kokous pidettiin tasan 120 vuotta sitten. Seminaarissa europarlamentaarikko Henna Virkkunen käsitteli esityksessään Euedunvalvontaa ja Rakennusteollisuus RT:n Ari Järvinen kiinteistöjen digitaalista turvallisuutta. Jyväskylän kaupungin tervehdyksen esitti kaupunginhallituksen puheenjohtaja Jaakko Selin
Perjantaina iltapäivällä vieraat pääsivät tutustumaan kiinteistöyhdistyksen uuteen omaan toimitaloon Yliopistonkatu 11:ssa. Liittokokousillallisella Sataman Viilussa juhlistettiin 120 vuotta täyttävää yhdistystämme ja illallisen yhteydessä Kiinteistöliiton ansiomerkin sai myös toiminnanjohtaja Hannu Mähönen tunnustuksena kiinteistöalan järjestötoiminnan hyväksi tehdystä työstä.
Liittokokoustapahtuman vieraiden seuralaisille järjestettiin omaa ohjelmaa, muun muassa tutustuminen Toivolan vanhaan pihaan ja Jussi Jäppisen näyttelyyn KeskiSuomen museossa.
Varsinainen liittokokous pidettiin lauantaina 1.4. hotelli Versossa. Kokouksen puheenjohtajana toimi isäntäyhdistyksen edustaja Vesa Lensu. Kokous valitsi hänet myös Kiinteistöliiton hallituksen jäseneksi kaudelle 2023–2025.
Ensi vuonna liittokokoustapahtuma järjestetään Porissa.
Voit lähettää meille kysymyksiä, neuvontapyyntöjä tai palautetta milloin tahansa. Olemme sinuun yhteydessä kahden arkipäivän kuluessa toimiston aukioloaikoina. huomaa, että annamme neuvontaa puhelimitse tai toimistolla ajanvarauksella.
Jäsensivut on todellinen taloyhtiön tietopankki verkossa. Rekisteröidy jäsensivujen käyttäjäksi taloyhtiösi jäsennumerolla ja sähköpostiosoitteellasi.
Tarkista jäsensivuilta, että taloyhtiön tiedot ovat jäsenrekisterissämme oikein. Siten varmistat, että yhtiössäsi oikeat henkilöt saavat jäsenpalvelut käyttöönsä.
Järjestämme jäsenille koulutusta, myös webinaareina, sekä kohdevierailuja ja muita paikallisia tapahtumia. Seuraa tapahtumakalenteriamme!
Jäsensivuilta löydät koulutusten materiaalit ja tallenteet, koulutusvideoita ja verkkokursseja.
JÄSENLEHDET
KeskiSuomen Kiinteistöviesti ilmestyy neljä kertaa vuodessa ja postitetaan jäsenrekisterissämme oleville henkilöille. Suomen Kiinteistölehti ilmestyy kymmenen kertaa vuodessa ja postitetaan jäsenyhtiöiden puheenjohtajille. Lehtien verkkoversiot voit lukea jäsensivuilta.
JÄSENKIRJE
Jäsenkirje lähetetään kuukausittain sähköpostilla jäsenrekisterissämme oleville henkilöille.
Jäsenkirjeestä saat tiedon kiinteistöalan ajankohtaisista asioista KeskiSuomessa sekä tulevista tapahtumista ja muista jäsenpalveluista ja eduista.
Puhelimen sovellus helpottaa jäsenpalveluiden ja etujen käyttöä. Sen avulla voit soittaa suoraan neuvontaamme, ilmoittautua tapahtumiin, päivittää omat tietosi ja käyttää jäsensivuja.
Asenna Kiinteistöliiton jäsenkortti sovellus puhelimesi omasta sovelluskaupasta (App Store tai Google Play).
▶ keski-suomi.kiinteistoliitto.fi/jasenpalvelut
Paikallinen neuvonta
hannu Mähönen, toiminnanjohtaja 045 110 6333 (ma–pe 9–16) Yliopistonkatu 11 C, Jyväskylä hannu.mahonen@kiinteistoliitto.fi
Jäsenyysasiat
Tarja Båga, järjestöassistentti 045 208 6560 (ma–pe 9–16) tarja.baga@kiinteistoliitto.fi
Lakineuvonta
10 asiantuntijaa
09 1667 6300 (ma–to 9–15, pe 10–15) ajanvaraus.kiinteistoliitto.fi/lakineuvonta
Korjaus- ja
tekninen neuvonta
3 asiantuntijaa
09 1667 6311 (ti–to 9–12)
Talous- ja
veroneuvonta
2 asiantuntijaa
09 1667 6369 (ma–to 9–12)
Energianeuvonta
1 asiantuntija ajanvaraus.kiinteistoliitto.fi/energianeuvonta
Palvelumme kattavat
• kiinteistöhoidon
• siivouksen
• korjausrakentamisen
• turvapalvelut
• vihertyöt
• parkkiruutujen maalauksen
• kiinteistöpäivystyksen 24/7
Ota reilusti yhteyttä, me autamme varmasti sinua!
