Kirkko ja kaupunki 2023 06 Vantaa

Kaikki ei pääty tuskaan, kuolemaan ja

suruun s. 12

Sini Makkonen

vietti luostarissa

Ranskan maa­

seudulla

kahdeksan

tärkeää

kuukautta s. 20

Välitilinpäätös

Laulaja-lauluntekijä Juha Tapio

teki uransa henkilökohtaisimman levyn.

”Tiedän, mitä on salainen yksinäisyys.” s. 18

HYVÄN TÄHDEN.

30.3.2023

kirkkojakaupunki.fi

Pääkirjoitus

Yhdennentoista hetken vaeltajat

TÄMÄ MAAILMA ON ansioiden maailma. Siinä kysytään mitä osaat, mitä tiedät, miltä näytät, miten vaikutat, keitä tunnet ja miten paljon jaksat. Jos haluaa menestyä, on erotuttava joukosta, oltava erityinen. Siten pääsee piireihin ja saa elämälleen merkityksen. Jos sanot väärin tai näytät väärältä, sinut voidaan hylätä. Sosiaalinen media lisää armottomuuteen laumaefektin, kansanjoukon. Jos lausut väärän mielipiteen, kivien heittäjiä riittää.

Kristinuskon sanoma on jotain aivan muuta. Se on ansioiden maailman ulkopuolella, suunnattu keskeneräisille ja monin tavoin vajavaisille. Niille, jotka eivät täytä muiden tai itsensä asettamia mittoja. Eikä meistä kukaan pysty niitä loppuun asti täyttämään.

KIRKKOISÄ JOHANNES KRYSOSTOMOKSEN 300-luvulla pitämä pääsiäissaarna kiteyttää tämän hyvin. Saarna luetaan aina ortodoksisen kirkon pääsiäisen jumalanpalveluksissa ja se voidaan lukea myös luterilaisen kirkon pääsiäisyön messuissa. Pääsiäisen ilosta ovat saarnan mukaan osallisia yhtä lailla hurskaat ja oikeamieliset kuin ne, jotka saapuvat juhlaan vasta yhdennellätoista hetkellä. ”Viimeisenkin hän armahtaa ja ensimmäisestä pitää huolen”, Krysostomos saarnaa. ”Älköön kukaan itkekö rikkomuksiaan, sillä anteeksiantamus on noussut haudasta”, hän jatkaa.

Kristinuskon sanoma tuo lohtua ja toivoa yhdennentoista hetken vaeltajille. Ristillä riippuessaan Jeesus lupasi paratiisin rikolliselle, jolla ei ollut esittää omia ansioita. Ainoa, mitä hän pystyi sanomaan, oli ”Jeesus, muista minua, kun tulet valtakuntaasi”. Hän pyysi taivaspaikkaa mieheltä, jota kansanjoukko vielä muutama päivä aiemmin oli juhlinut sankarina. Mieheltä, joka sittemmin petettiin ja hylättiin ja joka joutui pilkan kohteeksi ja tuomittiin kuolemaan.

Ristillä riippunut pahantekijä tunnisti vierellään hyvyyden voiman. Hän oli varmasti kuullut Jeesuksesta ja hänen tavastaan kohdata rakkaudella ne, joita muut halveksivat. Hän laittoi toivonsa siihen, että kuolema ei saa lopullista sanaa. Eikä saanut: pääsäisaamuna Jeesuksen hauta oli tyhjä. Alkoi uuden toivon aika.

PAULI JUUSELA vt. päätoimittaja pauli.juusela@kirkkojakaupunki.fi

Toisen tuomitseminen on vastenmielistä, koska se edellyttää, että ”tunnemme” sen, minkä vain Jumala tuntee, heidän sisimmän sydämensä – ja myös, että tuntisimme oman sisimmän sydämemme, jota missään nimessä emme tunne.

ORTODOKSINUNNA MARIA

NORMANBYLAINEN (1912–1977)

Ajattelen, että meillä ei ole oikeutta asettaa toiselle sitä viimeistä rajaa. Kun ihminen pyrkii aidosti kohti parempaa, hänelle pitää antaa toinen mahdollisuus. Niin kauan kuin on elämää, on toivoa.

VANKILANJOHTAJA KAISA TAMMI

YHTEISHYVÄSSÄ 1/2023

Älkää tuomitko, niin ei teitäkään tuomita. Älkää julistako ketään syylliseksi, niin ei teitäkään julisteta syyllisiksi. Päästäkää vapaiksi, niin teidätkin vapautetaan.

JEESUS LUUKKAAN

EVANKELIUMISSA 6:37

Kirkko ja kaupunki

Kiitos tästä valosta.

Talven aikana on kertynyt paljon sotkua ja turhaa murhetta. Paljon on risaista, kulunutta ja pois heitettävää.

Anna minulle voimia

tuulettaa elämääni ja nähdä, mistä on jo aika luopua.

30.3.2023

Seuraava lehti ilmestyy 27.4.

KANNEN KUVA: JOONAS BRANDT

kirkkojakaupunki

kirkkojakaupunki

kirkkojakaupunki

@kirkko_kaupunki

KRISTINUSKON SANOMA ON JOTAIN AIVAN MUUTA.

”Lentoasemalla koetaan suuria tunteita”

Helsinki-Vantaan lentoasemalla voi törmätä pappi Hanna Similään, joka ei ole tulossa eikä menossa mihinkään.

Hanna Similä, ensimmäinen työpäiväsi lentoasemapappina on takana. Iskikö kaukokaipuu?

– Ei iskenyt, koska rakastan lentoaseman tunnelmaa. Olen aina ollut se, joka on monta tuntia ennen lähtöä lentoasemalla. Nyt saan tehdä töitä täällä.

– Olen toiminut asiantuntijana Kirkon lentokenttätyö -hankkeessa syyskuusta 2021 lähtien. Sen tuloksena lentoasemalle on nyt saatu hiljainen huone ja pappipalvelu.

– Kuulun lentokenttäpappien kansainväliseen verkostoon. Kollegat ovat maailmalla Whatsapp-viestien päässä. Yhdessä tätä rakennetaan. Muun muassa Lontoon Heathrow’n lentoasemalla työskentelee 19 kristittyä pappia ja kymmenen muiden uskontojen edustajaa. Ulkomaiden lentokentillä tehdään paljon myös vapaaehtoistyötä.

2Mistä kirkon lentokenttätyö

Helsinki-Vantaalla sai alkunsa?

– Maailman lentoasemilla papit ovat näkyneet jo pitkään. Tai emme puhu papeista vaan Airport chaplaineista, koska lentoasemilla ei ole vain pappeja vaan myös rabbeja, imaameja ja muiden uskontojen työntekijöitä.

– Vantaan kirkkoherrat kävivät muutama vuosi sitten tutustumassa Manchesterin lentoasemapappitoimintaan. Minä olen käynyt Amsterdamissa Schipholin lentoasemalla. Viime syksynä osallistuin Lontoossa Heathrow’n lentoasemapappien maailmankonferenssiin.

– Suomessa kirkon lentokenttätyöstä on puhuttu 1970-luvulta lähtien. Frankfurtin lentoasemalla kirkon työ täytti juuri 50 vuotta. HelsinkiVantaalla on 20 000 työntekijää, ja lentoaseman kautta kulkee vuoden aikana 21 miljoonaa ihmistä. Kirkon kuuluu olla siellä ihmisten rinnalla kulkijana.

3Mitä pappi tekee työaikana lentoasemalla?

– Minun puoleeni voi kääntyä minkä asian kanssa tahansa. Joku haluaa ehkä jakaa jonkin iloisen asian. On myös olemassa elämän nurja puoli. Kaikki eivät lennä lomamatkoille, vaan on muita syitä, miksi joutuu matkustamaan. Suruissa voin olla tukemassa.

– Voin myös konsultoida moniuskontoisen verkoston jäsenten kanssa ja tarvittaessa kutsua jonkun heistä paikalle, jos matkustaja haluaa tuekseen oman hengellisen viitekehyksensä edustajan.

– Lentoasemalla koetaan suuria tunteita, mutta toisille se on arkinen työpaikka. Työnohjaajana minulle kuuluu myös työyhteisön tukeminen. 4

Mitä ajattelet ilmastonmuutoksesta ja lentämisestä?

– Lentoasemapappien maailmankonferenssissa pohdittiin tulevaisuuden lentämistä ja erityisesti ilmastoystävällisempiä menetelmiä. Näen, että on yhteistä ponnistelua sen eteen, että toiminnasta saataisiin kestävämpää. En usko, että lentoasemapapin läsnäolo lisää lentämistä.

– Pappina tehtäväni on olla ihmisten rinnalla kaikenlaisissa todellisuuksissa. Jos joku kokee ilmastoahdistusta ja hänen täytyy lentää, senkin voi jakaa papin kanssa.

5Mikä sinulle on pyhää?

– Pyhä ei ole erillinen saareke, vaan se on koko ajan läsnä. Pyhää on luottamus siihen, että saan aina yhteyden ”korkeimpaan lennonjohtotorniin” ja että siellä joku valvoo ja kuulee.

– Myös pyhän kokemisen mahdollistaminen on pyhää. Arkikirkon alttari syntyy kohtaamisista, siitä että kirkko ei piiloudu vaan on läsnä siellä, missä ihmiset ovat. ■

Hanna Similä aloitti 13.3. lentoasemapappina Helsinki ­ Vantaalla.

TEKSTI NINA RIUTTA KUVA ESKO JÄMSÄ

Jalkojen pesun aika

Jalkojen peseminen on ollut osa kristillistä jumalanpalvelusta varhaiskeskiajalta lähtien.

Kun Jumalan lähettiläät saapuvat Vanhan testamentin kertomuksessa Abrahamin luokse, tämä tarjoutuu noutamaan vieraille vettä jalkojen pesua varten.

Näin Abraham osoittaa vieraanvaraisuutta muukalaisia kohtaan.

Jalkojen peseminen liittyy myös puhtauteen. Raamatun tapahtumien aikoina ihmiset kulkivat yleensä jalkaisin ja käyttivät sandaaleita. Lämpötilat olivat korkeita ja tiet tomuisia.

– Jokainen, joka on ollut vastaavissa oloissa lomamatkalla, tietää, miten ihanaa on pestä jalkansa, kun tulee hotelliin, sanoo Helsingin yliopiston Uuden testamentin ja varhaiskristillisyyden tutkija Outi Lehtipuu

Jalkojen peseminen on myös jokapäiväinen tapa.

– Kuten me laitamme tohvelit jalkaan, kun tulemme kotiin päivän päätteeksi, Raamatun ajan ihmiset pesivät jalat.

Uuden testamentin Johanneksen evankeliumissa jalkojen peseminen saa symbolisen merkityksen.

Evankeliumin mukaan Jeesus ja opetuslapset syövät yhdessä viimeisen ateriansa. Kesken ruokailun Jeesus haluaa pestä oppilaidensa jalat ja sanoo: ”Jos nyt minä, teidän herranne ja opettajanne, olen pessyt teidän jalkan-

ne, tulee myös teidän pestä toistenne jalat.”

– Tällä Jeesus tarkoittaa sitä, että muiden palveleminen on johtajan oikea asenne.

JALKOJEN PESEMINEN on ollut osa kristillistä jumalanpalvelusta ainakin varhaiskeskiajalta lähtien.

– Todennäköisesti tapa oli käytössä myös varhaisissa kirkoissa, mutta meillä on todella vähän tietoa kristinuskon ensimmäisiltä vuosisadoilta, joten emme tiedä sitä varmuudella, Outi Lehtipuu sanoo.

Suurimmassa osassa kristillisiä kirkkoja jalkojen peseminen on jäänyt pois tavallisesta jumalanpalveluksesta. Yksi poikkeus on Suomessakin toimiva adventtikirkko, jossa jalat pestään jokaisen jumalanpalveluksen aikana, mikäli tilat sen sallivat. Jalkojen pesu tapahtuu ennen ehtoollista, ja se tehdään kirkkosalista erillään olevissa tiloissa. Yleensä miehet pesevät toistensa jalat ja naiset naisten jalat. Aviopuolisot voivat pestä toistensa jalat.

Esimerkiksi katolisessa kirkossa jalkojen peseminen kuuluu nykyään vain kiirastorstain liturgiaan. Perinteisesti paavi on pessyt tuon päivän jumalanpalveluksessa kahdentoista kardinaalin jalat.

TEKSTI KATA-RIINA HEINONEN-TRICARICO KUVA ISTOCK

Nykyinen paavi Franciscus on uudistanut toimitusta radikaalisti. Esimerkiksi vuonna 2013 hän piti kiirastorstain messun roomalaisessa nuorisovankilassa, jossa pesi kahdentoista vangin jalat. Heidän joukossaan oli kaksi tyttöä, joista toinen oli kristitty ja toinen muslimi.

Vuonna 2016 paavi Franciscus päätti virallisesti, että naiset saavat osallistua jalkojenpesurituaaliin. Aiemmin se on ollut sallittua vain miehille.

ORTODOKSIT PUOLESTAAN toimittavat kiirastorstaina ”Kristuksen apostoleilleen suorittaman jalkojenpesun muistopalveluksen”. Heidän perinteessään päivää kutsutaan Suureksi torstaiksi.

Palveluksen toimittaa piispa, joka pesee kahdentoista papin tai seurakunnan miespuolisen jäsenen jalat. Suomen ortodoksisessa kirkossa jalkojenpesupalvelus toimitetaan vain pääpyhäkössä eli Uspenskin katedraalissa Helsingissä.

Evankelis­luterilaisen kirkon virallisesta pääsiäisperinteestä jalkojen peseminen on jäänyt pois. Pääkaupunkiseudulla on kuitenkin järjestetty joinakin

Kirkko ja kaupunki 80 vuotta

vuosina kiirastorstain messuja, joissa papit pesevät kahdentoista seurakuntalaisen jalat. Tänä vuonna jalkojenpesumessu järjestetään Matteuksenkirkolla Itäkeskuksessa.

Jalkojen peseminen ei ole vain juutalainen ja kristillinen tapa. Muslimien rukousta edeltää rituaalinen puhdistuminen, johon kuuluu muun muassa jalkojen peseminen. Jalat tulee pestä nilkkaa myöten kolme kertaa ennen rukoukseen ryhtymistä.

Millainen toiminta vastaisi nykypäivänä sitä, että Jeesus pesi aikanaan oppilaidensa jalat?

– Ensimmäisenä tulee mieleen, että kyseessä olisi hemmotteluhetki. Hartioiden hierominen voisi olla vastaava teko, Outi Lehtipuu sanoo. ■

Jalkojenpesumessu toimitetaan kiirastorstaina 6.4. klo 16 Matteuksenkirkolla.

Lähteet: Helsingin ortodoksisen seurakunnan tiedottaja Vlada Wahlsténin sähköpostihaastattelu, Helsingin adventtiseurakunnan pastori Sakari Vehkavuoren haastattelu sekä Yudit Kornberg Greenberg: The Body in Religion – Cross-Cultural Perspectives.

Professori

Mikä oli naisen asema alkuseurakunnassa? Naispappeuden puolustajat: Nainen osallistui tehtävien hoitoon, paitsi seurakunnan johtamiseen, koska ajan käsityksen mukaan naisen tuli olla miehelle alamainen. Torjujat: Alkukirkossa naista ei valittu apostoliksi, seurakunnan kaitsijaksi eikä johtajaksi. Näin ilmaistiin kirkkoa sitova säädös.

Entä naisen puhumis- ja opettamiskielto seurakunnassa? Naispappeuden puolustajat: Kielto johtui juutalaisesta käytännöstä ja ajan tavoista. Torjujat: Naisen puhumis- ja opettamiskielto on Jeesuksen antama ohje viranhaltijan sukupuolesta.

Mitä tarkoittaa naisen ”alamaisuus”? Naispappeuden puolustajat: Se kertoo synnin vääristämistä valtasuhteista, patriarkaalisesta yhteiskuntajärjestyksestä ja pyrkimyksestä säilyttää miehen valtaasema. Torjujat: Naisen ”alamaisuus” on pysyvä luomisjärjestys, joka ilmenee miehen johtamistehtävänä ja vastuuna avioliitossa ja kirkossa. Se ei tarkoita naisen alistamista.

Naisen osallistuminen pappisviran hoitamiseen? Naispappeuden puolustajat: Naiselle voidaan antaa seurakunnassa mahdollisuus samaan arvostukseen ja vallankäyttöön kuin miehellä vain avaamalla pappisvirka naiselle. Torjujat: Jumalallinen säätämys vahvistaa naisen ”alamaisuuden” ja torjuu naispappeuden. Lyhennelmä Jyrki Aroalhon artikkelista, joka julkaistiin Kirkko ja kaupungissa 23.1.1980. Ensimmäiset naiset vihittiin Suomen evankelisluterilaisessa kirkossa papeiksi kahdeksan vuotta myöhemmin. Kirkko ja kaupunki 80 vuotta -sarjan on toimittanut Pihla Tiihonen.

RIKOSTOIMITTAJA VERA MIETTINEN MITÄ HELVETTIÄ?

-PODCASTISSA, JOKA ON KUUNNELTAVISSA SPOTIFYSSA TAI OSOITTEESSA KIRKKOJAKAUPUNKI.FI.

”Kulutamme true crime -viihdettä, koska haluamme jännitystä elämäämme. Järjestäytynyt rikollisuus kiinnostaa enemmän miehiä, naisia taas tavalliseen ihmiseen kohdistuneet henkirikokset.”

Eero Huovisen tutkimus Nainen ja pappisvirka esittelee naispappeuskeskustelua.

Naispappeus – puolesta ja vastaan

Pyhien kuvien maalaaja

Reetta Ristimäki ohjaa Rottien pyhimys -musikaalin, joka kertoo keskiaikaisen naisen kasvutarinan.

TEKSTI MARJO KYTÖHARJU KUVA SIRPA PÄIVINEN

Kun Reetta Ristimäki luki Anneli Kannon menestysromaanin Rottien pyhimys, tuli hänelle pakonomainen tarve lähteä katsomaan Hattulan Pyhän ristin kirkon maalauksia. Kirja nimittäin kuvaa sitä, miten tuon Hämeessä sijaitsevan kirkon upeat maalaukset syntyivät 1490­luvulla.

– Ajoimme mieheni kanssa Hattulaan, ja koin kirkon värimaailman sykähdyttävän kauniina ja meditatiivisena.

– Pian sen jälkeen soitin Annelille ja pyysin häntä tekemään libreton ideoimaani musikaaliin. Olen nyt käynyt hänen kanssaan useamman

Vt. päätoimittaja Pauli Juusela

Toimituspäälliköt

kerran katsomassa maalauksia ja kuuntelemassa kirkon oppaan Vilppu Vuoren inspiroivaa tarinointia.

ROMAANISSA KUVATTUJEN maalareiden tarina on täysin fiktiivinen, koska heistä ei ole jäänyt mitään tietoja jälkipolville. Keskeiseksi hahmoksi nousee koristemaalausta osaava nuori nainen, jonka miehet joutuvat palkkaamaan avukseen. Pelliinan roolissa nähdään Aurora Manninen

Reetta Ristimäki kuvaa Pelliinaa naiseksi, joka raastavissa olosuhteissa löytää sisäisen voimansa ja lahjakkuutensa ja kasvaa vähitellen taiteilijaksi.

– Koin Hattulan keskiaikaisen kirkon värimaailman sykähdyttävän kauniina ja meditatiivisena, Reetta Ristimäki kertoo.

– Hänelle avautuu kirkossa työskennellessään kokonaan uusi maailma, kun hän näkee ensimmäistä kertaa elämässään piirretyn kuvan ja alkaa kohta itsekin tehdä tällaisia kuvia.

Ristimäki vertaa keskiaikaisen naisen asemaa afganistanilaisen naisen nykyiseen asemaan. Hän toivoo, että Afganistanissakin syntyisi vaikeista oloista huolimatta yhä enemmän Pelliinan kaltaisia voimatarinoita.

REETTA RISTIMÄEN mielessä alkoivat jo hänen kirjaa lukiessaan soida keskiaikaiset soittimet kuten jouhikko, gamba, nokkahuilu ja säkkipilli. Häntä hieman jännitti pyytää pitkäaikaista yhteistyökumppaniaan Jukka Nykästä säveltämään musikaalin, jossa kuuluisi kaikuja keskiajalta.

– Jukka on kuitenkin kiinnostunut historiasta, joten hänelle syntyi nopeasti vahva näkemys teoksen musiikista. Hän käsitteli teoksen teemaa yhdistämällä vanhat periodisoittimet ja nykyajan teknologian.

Myös Hattulan kirkon keskiaikaiset maalaukset tulevat näyttämöllä jännittävällä tavalla esille modernin interaktiivisen videotekniikan avulla. ■

HYVÄN TÄHDEN.

82. vuosikerta kirkkojakaupunki.fi

Julkaisija

Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan ev.lut. seurakunnat

Heli Kulmavuori, Ulla Lötjönen Toimituksen assistentti

Maija Kiviranta, 09 2340 2244

Postiosoite

Kolmas linja 22 00530 Helsinki toimitus@kirkkojakaupunki.fi

Puhelin: 09 23400 (vaihde)

Mediamyynti Sacrum-Kotimaa Oy Pirjo Teva, 040 680 4057 Juha Kurvinen, 040 665 5983 etunimi.sukunimi@kotimaa.fi

Ilmoitusvaraukset aineistopäivää edeltävän viikon perjantaihin kello 14:ään mennessä.

Painos 340 000. Osoitteellisena jakeluna Postin kautta evankelisluterilaisten seurakuntien jäsentalouksiin Espoossa, Helsingissä, Kauniaisissa ja Vantaalla.

Painopaikka Sanomapaino, Vantaa

Osoiteasiat

Lehti lähetetään seurakuntien jäsenille, talouden vanhimman nimellä. Osoitteet päivitetään automaattisesti muuttoilmoituksen perusteella. Jos osoitteessasi on virhe tai et halua lehteä, ota yhteyttä sähköpostitse osoitteet@kirkkojakaupunki.fi

tai puhelimitse arkisin klo 9–10 ja 12–13, p. 09 2340 2235.

Jakelu

Jäikö lehti tulematta? Haluatko antaa jakelusta muuta palautetta? Ota yhteyttä sähköpostitse osoitteet@kirkkojakaupunki.fi tai puhelimitse arkisin klo 9–10 ja 12–13, p. 09 2340 2235.

ISSN 0356-3421

Rottien pyhimys -musikaalin ensi-ilta to 13.4. klo 19 Musiikkiteatteri Kapsäkissä.

Pohjoisesplanadi palaa tulevana kesänä 1910-luvun mannermaiseen ilmeeseen (havainnekuva).

On palmujen aika

”Tiellä ken vaeltaa, ken aasilla ratsastaa? Maahan on laskettu vaatteita, lehtiä, oksia.”

KANSANMUSIIKKIA ESPOOSSA

JuuriJuhla

RotFest 10.–15.4.2023

10.4. • klo 19

Espoon tuomiokirkko

Teija Niku soolo ja Timo

Alakotila & Petri Hakala: Mandolin concerto

11.4. • klo 19 • Thorstorp

Ihana saaristolaisilta: Maria Kalaniemi, Pekka Pentikäinen, Marianne Maans, Bosse Mellberg ja Får Seasons

20 v

13.4. • klo 19 • Sellosali Frigg, Maija Kauhanen

14.4. • klo 19 • Sellosali Sväng, Celenka

15.4. • klo 19 • Sellosali Muzsikás (HU)

ESPLANADIN PUISTOSSA pääsee ensi kesänä palmujen katveeseen! Etelä- ja Pohjoisesplanadit muutetaan kokeeksi yksikaistaisiksi, ja ruukkukasvit valtaavat käytöstä vapautuvat ajokaistat.

Espalle tulee sata kääpiöpalmua, jollaiset koristivat puistoa ensimmäisen kerran 1910-luvulla mannermaiseen tyyliin. Lisäksi puistoon tuodaan viisikymmentä taatelipuuta, jotka menevät palmuista, ellei satu olemaan kasvitieteilijä. Joukossa on isojakin puita.

JUURI TAATELIPUU on se kasvi, jonka mukaan 2. huhtikuuta vietettävä palmusunnuntai on nimetty. Taatelipuun lehvistä lauletaan virressä:

Stadin digituki

Ensimmäisenä palmusunnuntaina Jeesus ratsasti aasilla Jerusalemiin, ja häntä kunnioitettiin heittämällä eteen palmunlehviä. Ylvästä hetkeä seurasivat Jeesuksen vangitseminen, kuulustelut, nöyryyttäminen ja lopulta ristiinnaulitseminen.

Siellä missä palmut kasvavat, palmusunnuntaita vietetään edelleen alkuperäisin oksin. Suomessa on ollut tapana heilutella varhain kevääseen herääviä pajunoksia eli virpomavitsoja.

RAAMATUN KASVIT -kirjan mukaan taatelipalmu on ihmisten ensimmäisiä viljelykasveja. Se saattaa tuottaa hedelmää vielä 200-vuotiaanakin ja on siksi saanut elämänpuun ja pyhän puun maineen. Raamatun psalmi 92 menee vielä pidemmälle: ”Hurskaat kukoistavat kuin palmupuu.” ■ Espan palmuista kertoi ensimmäisenä Helsingin Sanomat.

Palmut ja taatelipuut tulevat Espalle ensi kesänä.

Katso koko ohjelma ja lisätiedot: www.juurijuhla.fi

J. S. Bach: Johannes-passio

CANTORES MINORES • Suomalainen barokkiorkesteri

Solisteina Tom Nyman • Jyrki Korhonen

Tuuli Lindeberg • Teppo Lampela

LIPUT TICKETMASTER.FI & TUNTIA ENNEN KIRKON PÄÄOVELTA

Liput: 65, 50/40, 30/25, 15 € (numeroidut rivit)

konsertin suoratoisto: youtube.com/cantoresminoresfinland

uuteen Wilhelmiinaan

Nykyisen Wilhelmiinan rinnalle valmistuu uusi palvelu- ja hoivakoti keväällä 2023 Ruskeasuolle. Uusi Wilhelmiina tarjoaa kevyempää palveluasumista ja ympärivuorokautista hoivaa arvokkaaseen ikääntymiseen. Järjestämme tutustumistilaisuuksia, joissa kerromme lisää talosta ja sen asunto- ja asumisvaihtoehdoista sekä palveluista.

Seuraava tutustumisilta: tiistaina 18.4.2023 klo 17

Paikka: Wilhelmiina, Taavetti Laitisen katu 4 Tarjolla on pikkusuolaista ja makeaa.

Ilmoittauduthan iltaan etukäteen wilhelmiina@wilhelmiina.fi tai soittamalla numeroon 050 577 1666.

Asumispalvelukeskus Wilhelmiina www.wilhelmiina.fi

Itse tehtyyn uurnaan

Timo Fils onnistui saamaan paikan Paavalin seurakunnan suositulta uurnakurssilta.

Mitä ihminen eläessään tarvitsee? Riippuu varmaan siitä, keneltä kysyy, mutta jonain päivänä – ei tosin enää eläessään – ihminen tarvitsee arkun ja mahdollisesti myös uurnan. Timo Filsin uurna on mäntyä ja toistaiseksi vielä puun värinen. Kohta se saa ylleen maalia.

Poikkeuksellisen tilanteesta tekee se, että Fils on vielä täysissä ruumiin ja sielun voimissa ja tekee uurnansa itse.

– Tai ehkä tästä voisi tulla sellainen koko suvun uurna, jossa voisi kuljettaa useammat tuhkat. Vähän samaan tapaan kuin on suvussa kiertäviä kastemekkoja. Meidän suvussakin on kastemekko, jossa on kastettu 30 lasta, Fils pohtii.

Fils oli onnekas, kun sai paikan Paavalin seurakunnan tuhkauurnakurssilta. Halukkaita olisi ollut peräti 17. Syyn rajattuun osallistujamäärään ymmärtää, kun katsoo ympärilleen: Hermannin diakoniatalon kellarissa sijaitseva verstas on pieni. Viisi kurssilaista ja kurssin vetäjä, diakoniatyöntekijä Pekka Tähtinen täyttävät

IHMINEN VOI asua kartanossa tai kadulla, mutta jokainen meistä lähtee täältä arkussa tai uurnassa.

– Uurnassa on jotakin hyvin demokraattista, Timo Fils sanoo.

Hän valitsee uurnaansa pyökin sävyisen maalin. Sitä tulee vain yksi kerros, puun syyt saavat näkyä.

Fils päätyi kurssille, kun hänen vaimonsa luki siitä Facebookissa ja mainitsi asiasta miehelleen.

– Olen ollut kiinnostunut myös arkkukursseista, mutta sellaiselle en ole vielä mennyt, Fils sanoo.

Hän ei asu Paavalin seurakunnan alueella vaan Itäkeskuksessa. Tavallaan hän on kuitenkin juurillaan.

– Isä asui täällä päin, kävi koulua tässä vieressä ja pääsi Paavalinkirkossa ripille.

Nikkarointi ja käsillä tekeminen ovat Filsille mieluista tekemistä.

– Käymme landella Pohjois-Espoossa. Siellä on vaimoni ukin rakentama talo ja hyvät perusvälineet kaikenlaiseen käsillä tekemiseen.

Uteliaisuuttaan Fils kävi ennen kurssia netissä katsomassa, mitä uurnat hautaustoimistoissa yleensä maksavat.

– Helposti uurna saattaa maksaa sellaiset 200 euroa, hän kertoo.

Kurssilla tehdyn uurnan hinnaksi tulee muutama kymppi.

tilan.

TEKSTI HANNA ANTILA KUVA MAIJA SAARI

Timo Fils kiinnitti itse tekemäänsä uurnaan narua Hermannin diakoniatalon verstaalla pidetyllä uurnakurssilla.

KE 5.4. JA PE 7.4.2023 KLO 18 HELSINGIN TUOMIOKIRKKO

HUOM! 7.4.

Johan Krogius • Aarne Pelkonen

Joht. Prof. Hannu Norjanen

KE 5.4. JA PE 7.4.2023 KLO 18 HELSINGIN TUOMIOKIRKKO

Kuinka

ENNEN MAALIKERROSTA kurssilaisten tuhkauurnat näyttivät vähän linnunpöntöiltä. Nyt kun niihin on porattu reiät naruja varten ja niitä maalataan, käyttötarkoitus alkaa hahmottua.

Kooltaan uurnat ovat sellaisia, että niihin mahtuu se, mitä keskivertoaikuisesta jää jäljelle: 4–5 litraa tuhkaa.

Tämän uurnakurssin osallistujat, kaksi naista ja kolme miestä, ovat eläkeikäisiä, mutta kursseilla on ollut jopa kolmikymppisiä.

– Osa tekee uurnan itselleen, osa jollekulle toiselle, osa vähän niin kuin harrastuksen vuoksi, kursseja vetävä Pekka Tähtinen kertoo.

Tunnelma uurnakurssilla on lähinnä keskittynyt. Puhutaanko täällä kuolemasta vai ihan jostakin muusta?

– Ei täällä ole mitään rajoituksia. Saa puhua mistä vain, Tähtinen sanoo.

TIMO FILS on nyt 68-vuotias. Hiljattain hän luki Helsingin Sanomien Kuukausiliitteestä työeläkeyhtiön laskelmasta, joka koski suomalaisten odotettavissa olevien elinvuosien määrää. Suunta oli ylöspäin, joten Filsilläkin voi olla vielä pitkä elämä edessään. Varma ei tietenkään voi kukaan olla.

– Nuorin lapsenlapseni on nelivuotias. Hänen vanhojentanssinsa haluaisin kyllä vielä nähdä.

Tähän ikään mennessä kuolemaa ja vanhenemista on toki tullut mietittyä. Filsin omat vanhemmat ja appivanhemmat ovat kuolleet. Vaimon kanssa hän on laatinut kahdenkeskiset testamentit ja hoitotahdon.

– Kuolema on luonnollinen asia, joka ei pelota minua, mutta en sitä odotakaan. Suhteeni kuolemaan on lukemisen ja funtsinnan tulos.

– Vanhempani ja isovanhempani ovat lähteneet nopeasti ja kivutta. Sellaista kuolemaa toivon itsellenikin.

Kaikkiin asioihin ei voi tietenkään vaikutta, mutta muistisairautta, sitä Fils yrittää torjua.

– Teen ahkerasti ristikoita, luen vieraskielistä kirjalisuutta ja katson tv-ohjelmia eri kielillä, esimerkiksi ruotsiksi ja viroksi. Se on sellaista aivojumppaa.

UURNAKURSSILLE TULLESSA ei tarvitse olla mikään nikkaroija, sillä uurnan tekeminen onnistuu keneltä vain ja apua saa, kurssin vetäjä Pekka Tähtinen vakuuttaa.

Timo Fils on samaa mieltä.

– Ei tässä ole ollut erityisen vaikeita vaiheita. Ehkä haastavinta oli rungon liimaus niin, että uurna pysyy tiiviinä neliönä.

Sitä, mihin tuhkat tästä uurnasta sitten aikanaan lasketaan, Fils ei ole vielä ajatellut. Suvulla on kyllä hautapaikka Hietaniemessä.

– Lapsena kävimme Hietaniemessä aina jouluaattona iltapäivällä. Muistan, että siinä oli jotakin juhlavaa, kun hautausmaalla oli silloin kenraalivartio.

Nyt odotellaan, että uurnan maali kuivuisi. Sitten siihen kiinnitetään vielä naru ja ristikoriste. Missä ajattelit tuota säilyttää?

– Meillä on Lundia-hylly, ehkä laitan sen sinne jonnekin Raamatun ja Koraanin väliin. ■

140

NAISILTA MIEHILLE

Musiikkitalossa 8.4.2023

Cecilia Damström Justė Janulytė Maija Kauhanen Yui Katada

Anna-Mari Kähärä Jennah Vainio Ida Moberg

YLIOPPILASKUNNAN LAULAJAT 140 VUOTTA

LIPUT - TICKETMASTER.FI

Helsinkiläinen Mimi, 57, kokeili palkittua curaMIN-niveltuotetta ja yllättyi positiivisesti!

- Olen käyttänyt curaMINiä muutaman kuukauden ja ilahtunut sen tuomista vaikutuksista niveliin.

- curaMINin ansiosta olan nivelten liikkuvuus on parantunut sekä "rutina" vähentynyt. Myös polvissa on tapahtunut samoja parannuksia kuin olkanivelissä. Ilolla suosittelen muillekin!

- Mimi, 57 v, Helsinki

Mimin nivelet voivat hyvin, koska curaMINin sisältämä, maailman dokumentoiduin BCM95-kurkumiiniuute auttaa suojaamaan niveliä ja tukemaan normaalia nivelterveyttä ja koska Bospure-boswelliauute tukee nivelten liikkuvuutta ja mukavuutta. curaMINin teho perustuu näiden kahden tutkitun uutteen ainutlaatuiseen

Kuuluako vai ei?

Kirjailja Antti Hurskainen on eronnut kirkosta kaksi kertaa ja liittynyt kaksi kertaa takaisin.

Jokin aika sitten kirjailija ja esseisti Antti Hurskainen kokeili Punavuoressa sijaitsevan Mikael Agricolan kirkon ovea. Se oli ihme kyllä auki.

Hurskainen istui tyhjän kirkon penkkiin. Samaan aikaan kanttori alkoi soittaa parvella urkuja.

– Hän soitti pari virttä, joita en tuntenut. Hetkestä puuttui kaikki ylimääräinen. Se oli parempi kokemus kuin jumalanpalvelus.

Kirjailija Juha Seppälä on sanonut, että evankelis-luterilaisesta kirkosta on tullut hiphop-henkinen. Hurskainen on samaa mieltä. Erilaiset elämysjumalanpalvelukset, kuten joulukuussa järjestetty sambajumalanpalve -

lus, aiheuttavat Hurskaisessa lähinnä myötähäpeää.

– Haluaisin pelkistetyn, tunnin mittaisen messun. Silloin kun saarna on onnistunut, on jumalanpalveluskokemus tietenkin parempi kuin tyhjä kirkko, hän sanoo.

ANTTI HURSKAISEN romaani Suntio (Siltala 2023) ilmestyi helmikuussa. Kirjan kantavia teemoja ovat syyllisyys, armo, itsekkyys, pelko ja kuolema.

– Tarkoitukseni oli osoittaa, että nuo käsitteet ovat edelleen käyttökelpoisia ja liittyvät elämän tärkeimpiin kysymyksiin. Niiden ratkaiseminen tai ainakin vatvominen on yhä ajankohtaista.

– Nukun yöni paremmin, kun en pohdi tai tee joutavia. Jos saa vallan kirjoittaa ja julkaista kirjan, se pitää käyttää täysimittaisesti.

Hurskainen on aiemmin kirjoittanut esseeteoksia ja kaksi monologiromaania.

Suntion ensimmäinen osa koostuu keskusteluista pienen maalaisseurakunnan sunti -

on ja kirkkoherran välillä, toinen osa on kirjemuotoinen. Suntio Turtolan hahmo on ollut Hurskaisen mielessä jo pitkään, ja se on tuntunut oikealta tulokulmalta kristinuskon teemoihin.

– Suntio näkee materiassa jotain mitä hengen mies ei näe. Turtolalle puu ja hautakivet ovat pyhiä asioita samalla tavalla kuin kristinuskon opetukset ovat pyhiä.

– Turtola ei kuitenkaan ole mikään tolkun ääni ja kirkkoherra syvällinen ääni, vaan molemmat ovat sivistyneitä ihmisiä.

Turtolan hahmossa Hurskainen vapautui katsomaan asioita uudesta näkökulmasta.

– Kadehdin niitä, jotka ymmärtävät materian päälle. En ole itse ollenkaan käsityöihminen.

1980-LUVUN PUOLIVÄLISSÄ Pohjois-Savossa syntynyt Antti Hurskainen kuvailee lapsuuden perhettään tapakristityksi.

– Meillä kotona ei vastustettu eikä kannatettu uskontoa. Lapset oli kastettu, kuten oli tapana 1980-luvun taajamissa.

Antti Hurskaisen tuore Suntio-romaani käsittelee kristinuskon ydinkysymyksiä. Ne ovat kirjailijan mielestä edelleen ajankohtaisia.

TEKSTI KATA-RIINA HEINONEN-TRICARICO KUVA ESKO JÄMSÄ

Teini-ikäisenä Hurskainen pyöri mukana seurakunnan toiminnassa. Rippikoulu oli hänelle hieno kokemus. Myöhemmin rippikoulumuistot purkautuivat kuitenkin katkeraksi Jumalaton saari -esseeksi, joka julkaistiin osana Välinpitämättömyys -esseekokoelmaa (Savukeidas 2016).

– Rippikoululla ei ollut mitään tekemistä uskon kanssa. Se oli seksuaalista valtapeliä. Pärjäsin siellä hyvin, ja olin itse enemmän sortaja kuin sorrettu. Kun silmäni aukesivat, minua hävetti. Olen edelleen, enkä niin vähänkään, katkera joillekin ihmisille.

Hurskainen otti etäisyyttä seurakuntaan lukioiässä ja erosi lopulta kirkosta parikymppisenä yliopisto-opiskelijana.

– 2000-luvun alkupuoli oli yliopistolla uusateismin kulta-aikaa. Kirkko tuli nähdä kaiken pahan alkulähteenä ja uskonto sotien ja kärsimyksen aiheuttajana. Nuorena sen nieli kritiikittä. Kaikki ympärilläni erosivat kirkosta. Ajattelin, että niin kuuluu tehdä.

Myöhemmin Hurskainen liittyi uudestaan kirkkoon. Tällä kertaa hän teki sen erottuakseen pääkaupunkiseudun kirjailija- ja älykköpiireissä.

– Koin, että oli kapinallista kuulua kirkkoon. Kaltaiseni ihmiset eivät kuulu kirkkoon tai pidä uskon kysymyksiä tärkeinä. He suhtautuvat kirkkoon jopa halveksuen.

– Siitä kaikesta seurasi aika poseeraavia uskontotekstejä. Oli jännittävää näyttäytyä uskovana ja näitä aiheita ajattelevana ihmisenä. Se liittyi pitkälti itseni asemoimiseen tiettyyn yhteisöön nähden.

Kotimaa kutsuu sinua mukaan lukemaan ja keskustelemaan kirkon kiinnostavista ja välillä kuohuttavistakin asioista. Se tarjoaa myös näkökulmaa suomalaiseen yhteiskuntaan kirkon arvoista katsottuna.

Yksi huoli vähemmän.

MUTTA SITTEN Antti Hurskainen erosi jälleen kirkosta – liittyäkseen taas pari vuotta myöhemmin siihen takaisin.

– Nyt kun identiteettikysymys on poistunut, voin vain olla uskoni kanssa. Enää ei tarvitse välittää siitä, mitä muut ajattelevat. Vaikka eivät he varmaan koskaan ole mitään erityistä uskostani ajatelleetkaan.

– Tällä hetkellä haluan kuulua kirkkoon ja kannatella jollakin tavalla sen romahtavaa rakennetta.

Jos Hurskainen onkin kipuillut uskonkysymysten kanssa lähes koko ikänsä, hänen luomukselleen, suntio Turtolalle, usko on itsestään selvä asia. Turtolan hahmo olikin Hurskaiselle eräänlainen ajatuskoe: mitä siitä seuraisi, jos uskoa ei epäilisi?

– Turtolalla uskonkysymykset on ratkaistu täysin. Sellainen tila on jossain määrin ihanteellinen, mutta samaan aikaan ajatus siitä, että mysteeri on poissa, on aika pelottavaa.

– Mielestäni uskoon kuuluu epävarmuus siitä, onko juuri tämä oikea valinta. Uskon pitää olla hapuilua pimeässä. ■

Turvalliset Kela-kyydit terveydenhuoltoon saat meiltä ympäri vuorokauden.

Anna meidän viedä arjestasi yksi huoli pois. Soita maksutta Kela-taksitilaukseen 0800 414 600.

Mielestäni uskoon kuuluu epävarmuus siitä, onko juuri tämä oikea valinta.

Puhelun hinta matkapuhelimesta 8,21 snt/puh. + 14,9 snt/min, lankapuhelimesta 8,21 snt/puh. + 6,9 snt/min. Tilaus alkaa seuraavasta mahdollisesta numerosta. Tarjous koskee vain uusia

Me kovasydämiset

Opettaisiko

Illallinen, jossa on luopumisen ja jäähyväisten tuntua –ja aavistus siitä, että yksi lähipiiristä on petturi ja toinen pelkuri.

Yö, jona kuolemantuska painaa. Parhaista ystävistä ei ole lohduttajiksi, sillä he nukkuvat.

Väkijoukon kiihtyvä raivo, väärät syytökset, sotilaiden julma pilkka ja sadistinen väkivalta. Lopulta pitkä ja piinallinen kuolema. Jumalakin on hylännyt.

Jos Jeesuksen viimeisistä päivistä kertovia evankeliumitekstejä lukee eläytyen, huomaa pian olevansa tummissa syövereissä. Jeesus tuli petetyksi, väärinymmärretyksi ja hylätyksi äärimmäisellä tavalla, mutta samoja tunteita pienemmässä mittakaavassa on luultavasti jokainen meistä kokenut – ja myös aiheuttanut muille.

– Jeesuksen kärsimyksestä kertovia raamatuntekstejä voisi tarkastella kolmesta näkökulmasta. Ensinnäkin voi miettiä, miten Jeesuksen kärsimys heijastaa omaa kärsimystäni ja yksinäisyyttäni. Seuraavaksi voisi miettiä, miten itse olen omalla toiminnallani mahdollisesti aiheuttanut samaa muille. Kolmanneksi kiinnitetään huomio Jeesukseen ja katsotaan, mitä hän tekee, ehdottaa Pekka Y. Hiltunen.

Hiltunen on eläkkeellä oleva uskontodialogin asiantuntija. Hän on myös hengellinen ohjaaja, joka tosin mieluummin kutsuu itseään maallikoksi ja kanssakulkijaksi.

– Jeesus tuo minut toisen ihmisen rinnalle. Hän tekee meistä lähimmäisiä itselleen ja toisillemme. Kun Jumala kerran suostuu minun lähimmäisekseni, kenet minä voisin sulkea ulkopuolelle?

Hiltusen kysymys on retorinen, mutta hiljaisen viikon evankeliumiteksteistä tulee heti mieleen ainakin yksi ulossuljettu tai ehkä itsensä ulossulkenut: Juudas, joka kavalsi Jeesuksen. Itsensä tuominneena ja syyllisyytensä ahdistamana hän päätyi lopulta itsemurhaan.

– Niin. Olisiko hän voinut vielä katua ja tulla muiden joukkoon? Jeesus sanoi ristillä: ”Isä, anna heille anteeksi. He eivät tiedä, mitä tekevät.” Olisiko hän voinut sanoa saman Juudaksestakin? Hiltunen miettii.

Ylösnousemuskertomuksesta

”PEKKA Y. HILTUNEN

Lopulta hän vastaa omaan kysymykseensä:

– Kaikkein pilaantuneintakaan ihmistä ei heitettäisi pois. Hylätyksi tuleminen ja osattomaksi jääminen ovat Hiltusen mukaan monen kokemuksia. Hän miettii, että ehkä meissä edelleen on samaa kovasydämisyyttä, itsekkyyttä ja pinnallisuutta kuin teini-ikäisinä, jolloin ystävän tai seurustelukumppanin saattoi jättää hetken mielijohteesta, toisen tuskaa tajuamatta.

– Emme me oikein jaksa lähimmäistämme rakastaa.

JOS KÄRSIMYSKERTOMUKSEN henkilöistä pitäisi nimetä yksi, johon samastuu, Pekka Y. Hiltuselle se olisi hänen kaimansa Pietari, joka tiukan paikan tullen kielsi tuntevansa Jeesusta. Toisaalta Hiltunen ei löydä itsestään Pietarin esillä olemisen halua. Ehkä hän sittenkin olisi Tuomas, opetuslapsi, joka ei uskonut Jeesuksen ylösnousemukseen ennen kuin sai koskea tämän haavoja.

Enemmän Hiltunen kuitenkin on kertomukseen uppoutuessaankin oma itsensä. Joissakin kohdissa hän kokee osattomuutta, joissakin taas on helpottunut nähdessään, että Jeesus jaksaa käydä läpi koko matkan.

– Sen tähden minullakin on mahdollisuus päästä hänen seuraansa. Jokainen meistä lukee evankeliumista

Jeesuksen kärsimyksiin eläytyminen meitä suhtautumaan toisiimme myötätuntoisesti ja tuomitsematta?

avautuu ovi toiseen ulottuvuuteen, tavallisesta taivaalliseen.

omaa tarinaansa. Tutkimme sitä siinä syvyydessä, missä kulloinkin kuljemme. Ei meistä kukaan ole perillä, eikä kukaan ihan alussakaan. Ajattelen, että evankeliumi on kertomus minusta. Mutta tällä ajatuksella on alkanut olla merkitystä minulle vasta nyt yli seitsemänkymppisenä, Hiltunen sanoo.

– Elämä on rankkaa, ja sitä on riittävästi ennen kuin täältä pääsee pois. Vanhemmiten, kun on tullut kaikkia vaivoja, tajuaa, ettei tämä tästä enää helpommaksi tule. Mutta tajuaa myös, ettei Jumalan rakkaus tähän lopu. Se on syvempää kuin kaikki tämä paska, mitä joudun kokemaan tai mitä aiheutan muille.

Hiltunen huokaa, että ihminen oppii äärettömän hitaasti. Jos Jeesuksen kärsimykseen eläytyminen voisi jotakin opettaa, niin myötätuntoa.

– Tunnen myötätuntoa Jeesusta kohtaan. Sitten näen, että sen, mitä hän teki, hän teki myötätunnosta meitä kohtaan. Jospa sen kokeminen opettaisi tuomitsemattomuutta, myötäkärsimistä ja kykyä ottaa toinen vastaan.

ELÄYTYVÄ RAAMATUN LUKEMINEN on keskeistä ignatiaanisessa meditaatiossa, jossa Jeesuksen elämän tapahtumiin mennään sisälle eräänlaisen mielikuvaharjoittelun avulla, kaikkia aisteja käyttäen.

Pekka Y. Hiltunen on ohjannut ignatiaanista meditaatiota ja useita ignatiaanisia retriittejä. Hän tietää, että luettu raamatunteksti ei aina kosketa tai liikuta.

– Jos jotakin raamatunkohtaa lukiessaan kysyy itseltään, miltä kertomus vaikuttaa, ja vastaa ”ei miltään”, on sekin hyvä vastaus.

– Itseään ei pidä tuomita tunteista, joita teksti herättää – tai ei herätä. Kannattaa vain levollisesti tunnistaa ja tunnustaa, jos jokin teksti, esimerkiksi tämä pääsiäiskertomus, tuntuu etäiseltä tai vieraalta. Jos jaksaa olla siinä, saattaa saada jonkun vihjeen siitä, miksi teksti tuntuu vieraalta. Omasta itsestä paljastuu jotakin.

Joskus taas teksti voi tuntua liian rankalta. Voi olla, että omassa elämässä on tilanne, jonka takia esimerkiksi kärsimykseen tai vaikeisiin tunteisiin

eläytyminen tuntuu tukalalta. Hiltusen mielestä silloin täytyy vain hyväksyä, että tätä en jaksa nyt käsitellä.

– Taitava retriitinohjaaja sanoisi, että älä tee mitään. Lähde vaikka ulos.

Hiltunen lisää, että vaikka Jeesuksen kärsimyksen tarkastelu saattaa tuntua raskaalta, se antaa myös toivoa: Jeesus taisteli loppuun asti ja hänen kanssaan minäkin.

EVANKELIUMIEN KERTOMUKSET eivät pääty tuskaan, kuolemaan ja suruun. Se, mikä ihmisenä olemisessa on väistämätöntä, ei olekaan loppu. Jeesuksen ylösnousemuksesta kerrotaan evankeliumeissa erilaisia versioita. Pekka Y. Hiltunen huomauttaa, ettei niistä oikein saa harmonisoitua kuvaa siitä, mitä on tapahtunut: naisia tulee ja menee, Jeesus ilmestyy milloin missäkin ja kenellekin. Tapahtumat eivät taivu rautalankamalliksi.

– Minusta on aika onnellista, että uskoessani ylösnousemukseen en usko seikkaperäiseen tarinaan, jossa kerrottaisiin, kuinka kaikki tapahtuu – kuinka monta siipeä on enkeleillä tai kuinka monta porrasta pitää nousta taivaan portille päästäkseen.

– Ylösnousemuskertomuksesta avautuu ovi toiseen ulottuvuuteen, tavallisesta taivaalliseen. Ovi on avattu, mutta me emme kulje siitä vielä sisälle.

Haudalle tulevien naisten ja myöhemmin opetuslasten tunteet ailahtelevat laidasta laitaan: on säikähdystä, pelkoa, järkytystä, epäuskoa, ihmetystä, riemua ja uskoa. Hiltusen mielestä samanlaisia tunteita käy myös lukija läpi.

– Pelon ja ilon tunteet heijastavat sitä, mitä minulle tapahtuu avoimesta ovesta tulevassa valossa. Sanat hajoavat, ne eivät oikein riitä sen kuvaamiseen.

Pohdittavaa Jeesuksen kärsimystä katsellessa

Pekka Y. Hiltunen ehdottaa muutamaa kysymystä, joita evankeliumien kärsimyskertomuksia lukiessa voisi miettiä. Hän huomauttaa, että kaikkia kysymyksiä ei kukaan jaksa käsitellä samalla kertaa, joten kannattaa valita vain yksi tai kaksi.

• Onko sinun helppo tuntea surua ja myötätuntoa Jeesuksen kärsimyksistä? Tunnistatko niissä omaa kärsimystäsi? Vai tunnetko etäisyyttä kertomuksen tapahtumiin?

• Oletko joskus kokenut olevasi ihmisten ja Jumalan hylkäämä, aivan yksin pimeässä? Huomaatko Jeesuksen vierelläsi? Väheksyykö hän sinun tuskaasi vai jakaako hän sen kanssasi?

• Havaitsetko Jeesuksen kärsimystä ajatellessasi oman taipumuksesi välttää kärsimystä tai vastakkainasettelua? Onko sinulla taipumusta sellaiseen?

• Tekeekö Jeesuksen viimeisten päivien mietiskely sinut tietoiseksi maailman epäoikeudenmukaisuudesta? Miten sitä käsittelet?

Pekka Y. Hiltunen on perehtynyt ignatiaaniseen meditaatioon, jossa keskeistä on eläytyvä Raamatun lukeminen.

Velvollisuus surra

Kolmivuotiaan poikansa kuoltua Lari Launonen tunsi helpotusta, tarpeettomuutta ja haikeutta. Suruaan hän piti pinnallisena, ja siksi hän haluaa tietoisesti viljellä sitä.

Kuollut ei tunne kipua. Tuota lausetta Lari Launosen piti toistaa itselleen poikansa Huugon hautajaispäivänä. Tuntui jotenkin vastuuttomalta ja väkivaltaiseltakin jättää oma lapsi unipupu kainalossaan jäiseen, pimeään maakuoppaan ja siirtyä itse kahvittelemaan saattoväen kanssa.

Kipua Huugo oli kyllä lyhyen elämänsä aikana ehtinyt kokea. Isän Instagram-postaukset näyttävät pienen pörröpäisen pojan sairaalassa letkujen keskellä, mutta myös onnellisempia hetkiä: leveitä hymyjä, hellyyttä, musisointia.

Huugolla oli todettu pian syntymän jälkeen mukolipidoosi II, harvinainen aineenvaihduntasairaus, jossa elimistön soluihin kertyy kuonaaineita. Tiedettiin, ettei Huugo eläisi kauan – arvioitiin, että 3–7-vuotiaaksi. Hän kuoli viime vuoden helmikuussa, pari kuukautta ennen nelivuotispäiväänsä.

Lari Launonen on parhaillaan vanhempainvapaalla: Huugon pikkuveli Elo syntyi viime toukokuussa.

poikansa kuoleman vuoksi jäänyt sähköposteja lähettämättä tai salitreenejä tekemättä.

Mitä Launonen sitten on tuntenut? Kun häntä pyytää nimeämään tunteitaan Huugon kuoltua, luettelo näyttää tältä: Helpotus. Tarpeettomuus. Epämukavuus. Paino. Vastuuttomuus. Ristiriitaisuus. Myötätunto. Haikeus.

Lari Launosen ja hänen perheensä kotona on esillä useita valokuvia viime vuoden helmikuussa kuolleesta Huugosta. Kuvien katseleminen on Launoselle surun siemenen viljelemistä sielussa.

HUUGON VIELÄ eläessä Lari Launosen useimmin toistuvat ja voimakkaimmat kielteiset tunteet olivat turhautuminen ja suuttumus. Tunteet kumpusivat kokemuksesta, ettei hän kyennyt kontrolloimaan tilannetta. Huugo esimerkiksi sai uuden infektion ennen kuin oli ehtinyt toipua edellisestäkään. Kaupassa

Tämän haastattelun Launonen halusi tehdä sähköpostilla. ”Kuule, pahoittelut, mutta vedän nyt vähän takaisinpäin ja peruisin sen perjantaisen haastatteluajan. Mutta en peru haastattelua. Sen sijaan ehdotan, että tehdään tämä sähköpostitse. Minua alkoi eilen turhauttaa se, miten kaikki päivät valuvat, enkä kerkeä tekemään niitä juttuja, jotka tässä isyyslomalla oli tarkoitus. Kuten säästää aikaa kirjani kirjoittamiselle”, hän kirjoitti muutamaa päivää ennen sovittua tapaamista. Launosen mainitseman kirjan työnimenä on Kuolevan pojan isä. Siinä Launonen, joka on teologian tohtori ja helluntailaisen IK-opiston Helsingin kampuksen opettaja, kirjoittaa Huugosta ja surustaan. Tai ehkä tarkemmin sanottuna siitä, ettei hän ole kokenut surevansa tarpeeksi syvästi. Muiden lapsensa menettäneiden kuvaukset lamaannuksesta tai putoamisesta pimeään kuiluun ovat tuntuneet vierailta miehestä, jolta ei

”

Surulla on tärkeä tehtävä. Se integroi menetyksen osaksi omaa identiteettiämme ja elämäntarinaamme.

LARI LAUNONEN

asioidessaan isä käytti maskia ja hansikkaita ja piti etäisyyttä muihin, mutta siitä ei ollut apua. Huugo myös oksenteli usein, vaikka vanhemmat olisivat kuinka tarkasti laskeneet ruuan ja nesteiden määrän sopivaksi.

– Hyvä aviomies ja isä varoo purkamasta vihantunteitaan läheisiinsä. Hän lyö betoniseinään niin, että rystysiin kyllä sattuu, mutta ääntä tuskin kuuluu. Hän kyykkää ja kiroilee kuin Seppo Räty lumisessa liikuntapuistossa keskellä yötä, kun kukaan ei kuule, Launonen kuvaa tapaansa käsitellä turhautumistaan.

Hän kertoo, ettei osannut surra Huugon kuolemaa etukäteen. Sen sijaan hänen mielessään pyöri helpotus siitä, että ainakaan pojan ei tarvitsisi kokea koulukiusaamista tai kärsiä erilaisuudestaan. Launonen oli nähnyt videon teini-ikäiseksi varttuneesta mukolipidoosi-pojasta, jonka puheessa korostui vammaisuuden aiheuttama sosiaalinen kipu. Huugo sai elää kuplassa, jossa jokainen hänen kohtaamansa ihminen rakasti häntä.

Helpottunut Launonen oli myös siitä, ettei Huugon tarvinnut kestää kauan niitä lisääntyviä vaivoja, joita hänen sairauteensa liittyi. Helpotuksentunne herätti Launosessa orastavaa syyllisyyttä – olkoonkin, että helpotus tuntui oikeutetulta tilanteessa, jossa suuri osa Huugon keuhkoista oli tuhoutunut ja elämän jatkuminen olisi tarkoittanut makaamista hengitystukeen kytkettynä.

SURUAAN HUUGON KUOLTUA Lari Launonen kuvailee häiritsevän pinnalliseksi. Hän haluaisi surra enemmän, paremmin. Hänestä sureminen on moraalinen velvollisuus häntä itseään mutta ennen kaikkea Huugoa kohtaan. Siksi hän on pyrkinyt vahvistamaan kaipauksen ja surun tunteita muistelemalla Huugon elämää. Kotona on esillä useita Huugon kuvia. Myös kirjan kirjoittaminen on osa samaa projektia, jota Launonen kutsuu surun siemenen viljelemiseksi sielussa.

Kun Launonen kirjoitti Areiopagi-verkkolehteen surusta velvollisuutena, hän huomasi monien reagoivan torjuvasti väitteeseen, että tunteilla olisi moraalista merkitystä. Moni ajattelee, että vain teoilla on väliä. Taustalla on oletus, ettei ihminen voi kontrolloida tunteitaan. Launonen on sitä mieltä, että kyllä voi: tunne-elämää voi viljellä ja harjaannuttaa eri tavoin. Niin tehdään vaikkapa terapiassa silloin, kun pyritään kitkemään turhia pelkoja.

Asiaa ehkä selventää se, että erotetaan toisistaan affektit ja emootiot. Affektit ovat välittömiä reaktioita, joilla on vahva neurobiologinen perusta ja joita on vaikea kontrolloida. Emootiot sen sijaan ovat pitkäkestoisempia olotiloja, joihin sisältyy tulkintaa ja arviointia ja joihin pitkällä aikavälillä on mahdollista vaikuttaa.

Launonen ottaa esiin filosofi Robert C. Robertsin käyttämän käsitteen tunnehyve. Kyse on juurtuneesta taipumuksesta tuntea asianmukaista tunnetta tietyssä tilanteessa. Suru läheisen kuoltua on hyveellinen tunne, samoin myötätunto kärsimyksen äärellä tai ilo toisen onnesta.

Ei ehkä yllätä, että Launonen nostaa esimerkiksi hyveellisestä tunne-elämästä Jeesuksen Evankeliumit kertovat, kuinka Jeesus itki ystävänsä haudalla, sääli sairaita ja eksyneitä ihmisiä, suuttui epäoikeudenmukaisuutta nähdessään ja pelkäsi kuoleman edessä.

Robertsia seuraten Launonen katsoo, että tunnehyveiden viljeleminen kuuluu kristityn kas-

vuun ja että esimerkiksi jumalanpalveluksen pitäisi vahvistaa meissä hyveellisiä tunteita kuten kiitollisuutta, ihmetystä, synnintuntoa ja nöyryyttä. Raamattu ohjaa tunnehyveisiin, kun se kehottaa tuntemaan muun muassa kiitollisuutta ja katumusta eri tilanteissa. Kun apostoli Paavali Kirjeessä roomalaisille kehottaa iloitsemaan iloitsevien kanssa ja itkemään itkevien kanssa, hän kehottaa empaattiseen myötäelämiseen toisen tunnekokemuksessa.

Tätä voisi jo pitää suuren luokan ihmiskokeena: ripotellaan valtava määrä ihmisiä autiomaahan ankariin olosuhteisiin ja yksinäisyyteen. Katsotaan, mitä tapahtuu, kun he vuosien ajan – monet heistä koko loppuelämänsä – karsivat ärsykkeet, mukavuudet ja ihmiskontaktit minimiin ja keskittyvät yksinkertaisiin askareisiin ja ennen kaikkea rukoukseen.

200-luvun lopulta alkaen Egyptin, Palestiinan ja Syyrian erämaissa eli miehiä ja naisia, jotka tekivät juuri niin. He olivat halunneet vetäytyä pois maailmasta ja sen houkutuksista ja omistautua taivaan tavoittelulle. Näiden erämaaisien ja -äitien kilvoitteluun kuului myös omien tunteiden, mielenliikkeiden ja halujen tarkkailu ja niiden hallitseminen.

HUUGON KUOLINPÄIVÄNÄ Lari Launonen itki. Sitten kyyneleet tyrehtyivät. Seuraavan kerran itkiessään hän oli jälleen sairaalassa, ensimmäistä kertaa kahdestaan vastasyntyneen Elo-pojan kanssa. ”En itkenyt onnesta tai helpotuksesta. Itkin, koska en keksinyt yhtäkään laulua, jota olisin halunnut lapselle laulaa. Kaikki laulut olivat Huugon lauluja”, hän kirjoitti tuolloin Facebookpäivityksessään.

Launonen kuvailee tunnelmiaan Elon synnyttyä ristiriitaisiksi.

– Terveen lapsen syntymä tuntui Huugon korvaamiselta. Olin tyytyväinen, mutta en osannut iloita isosti. En halunnut ajatella, että jes, nyt viimeinkin saatiin se terve lapsi, jota alun perinkin yritettiin.

Ei Launonen osaa täysin tavoittaa myöskään sitä iloa tai toivoa jälleennäkemisestä kuoleman jälkeen, jota hän epäilee tunnekypsältä kristityltä odotettavan. Toisaalta hän arvioi, ettei kuolemansurun tukahduttaminen jälleennäkemisen toivon alle olisi kovin tunnekypsää sekään.

– Surulla on tärkeä tehtävä. Se integroi menetyksen osaksi omaa identiteettiämme ja elämäntarinaamme, Launonen tiivistää.

Launonen on tehnyt myös toimittajan töitä. Vuosia sitten hän haastatteli helluntaipastoria, joka oli kuolemassa syöpään. Kun Launonen kysyi, mikä kuolemisessa oli vaikeinta, pastori vastasi, että lopullisuus. Kuolema merkitsi läheisten ihmissuhteiden ja kaiken tärkeän loppua, vaikka hän uskoikin rakkaidensa kohtaamiseen tuonpuoleisessa.

– Mielestäni hän antoi kuolemalle sen painoarvon, mikä sille kuuluu. Kuolema ei ole pieni hidastustöyssy ennen taivaspysäkkiä. Se on kosmoksen toiselle reunalle johtava musta aukko, jonka äärettömyys puistattaa sinne tähyilevää. Juuri kuoleman kammottavuus tekee ylösnousemuksen toivosta niin syvän, Launonen kuvailee.

Launoselle itselleen kuolemanjälkeisen elämän toivossa on tärkeää merkityksellisyyden tunne. Kun hän uskoo, että Huugon tarina jatkuu haudan tuolle puolen, hänen on helpompi tuntea, että Huugon lyhyellä elämällä kipuineen ja vaivoineen oli ja on merkitystä.

”Kilvoitelkaamme, ettei viha tyrannin tavoin hallitsisi meitä eivätkä intohimot pitäisi meitä vallassaan”, neuvoi yksi heistä, Antonios Suuri veljiään noin 1700 vuotta sitten. – Maalliset siteet katkaisemalla pyrittiin ihannetilaan, jossa tunteilla ei olisi valtaa. Tällaisten käsitysten taustalla vaikuttivat antiikin filosofikoulut, erityisesti stoalaisuus, kertoo Joona Salminen. Hän on systemaattisen teologian yliopistonlehtori Itä-Suomen yliopistossa ja on tutkinut erityisesti varhaista kristillisyyttä.

– Iso kysymys on, voiko tunteista päästä kokonaan eroon niin kuin stoalaiset ajattelivat vai pitäisikö tyytyä vain hallitsemaan ja moderoimaan niitä. Tätä jälkimmäistä kantaa edustivat platonistit, jotka ajattelivat, että sielun järjellisten osien kuuluu kontrolloida sielun alemmista osista nousevia impulsseja.

ANTIIKIN AIKANA tunteiden ajateltiin olevan sielussa tapahtuvia liikutuksia. Niihin liittyi usein jonkinlainen fyysinen tuntemus tai muutos ja sen perusteella syntynyt arvio tai toimintasuositus. Tunteet voivat olla miellyttäviä tai epämiellyttäviä, haluttavia tai vältettäviä.

– Monet ajattelivat myös, että tunteilla oli jonkinlainen esiaste, joka tavallaan valmisti itse tunnetta. Edistyneimmät osasivat hallita tunteitaan niin, että he eivät lähteneet mukaan siihen varsinaiseen tunteeseen. Koska tunteet voivat olla hyvin intensiivisiä, ihminen helposti tekee niiden vallassa hätiköityjä tai vääriä johtopäätöksiä, Joona Salminen sanoo.

Luostarielämässä tunteiden katsottiin vievän kilvoittelijaa syrjään

Juuri kuoleman kammottavuus tekee ylösnousemuksen toivosta niin syvän.

Demonien kiusattavana

hengellisistä päämääristä. Siksi suosittiin vakautta, tunteiden hallintaa ja toiminnan perustamista harkintaan eikä mielijohteisiin.

Käsitys tunteista oli siis varsin toisenlainen kuin nykyisin. Salminen arvioi, että nykyisin tunteita pidetään tärkeinä ja usein lähtökohtaisesti oikeina. Ajatellaan myös, että ihminen voi tunteensa tunnistamalla oppia tuntemaan itseään.

ERÄMAAHAN VETÄYTYNYT kilvoittelija sai yleensä pian huomata, etteivät maalliseen elämään liittyneet halut ja huolet olleetkaan jääneet taakse. Päinvastoin: kun kaikenlaiset virikkeet ja hälinä kaikkosivat ympäriltä, mieli alkoi tuottaa niitä itse. Menneisyyden tapahtumat ja niiden herättämät tunteet nousivat pintaan.

– Erämaaisät ovat kirjoittaneet paljon varsinkin surusta ja vihasta. Heidän mieltään saattoivat kalvaa myös entisen elämän nautinnot. On todella vaikea pysyä sellaisessa mielentilassa, että olisi onnellinen siitä, mitä juuri nyt on, ja keskittyisi vain siihen, Joona Salminen sanoo.

Erämaassa oli omat huolensa, jotka liittyivät yhteisössä elämisen jännitteisiin. Itseään ei päässyt pakoon, mutta ei myöskään ihmissuhteiden ongelmia ja hankauksia. Kun samojen ihmisten kanssa oli läheisissä tekemisissä vuodesta toiseen, pienetkin asiat toisten käytöksessä saattoivat ärsyttää ja suututtaa.

– Ja kilvoitteluhan ei hirveästi edisty, jos pikkumaisesti keskittyy vahtimaan muiden tekemisiä.

Salmisen mukaan monista erämaaisien teksteistä on luettavissa myös pelkoa sairastumisesta, vanhenemisesta ja siitä, mitä kuoleman jälkeen tapahtuu.

– Kun puhutaan tunteiden hallinnasta, taustalta voikin löytyä hyvin käytännöllisiä asioita: nälkää, väsymystä, sairautta, kuolemanpelkoa ja yksinäisyyttä. Ohjaajat sitten rauhoittelivat, että käy kuinka käy. Että jos elää maallisten huolien vallassa, niin se nyt ei ainakaan auta kilvoittelussa.

– Suurinta vapautta erämaaisille oli se, kun erilaiset tunteet, muistot ja muut eivät enää häirinneet vaan saattoi nauttia Jumalan läsnäolosta.

JOONA SALMISEN mukaan monesti ajatellaan, että luostarielämässä vaikeimpia ovat erilaiset ruumiin nautintoihin – syömiseen, juomiseen ja seksiin – liittyvät kiusaukset. Paastoaminen ja seksuaalinen pidättäytyminen ovat kuitenkin askeesin tiellä vasta ensimmäisiä askelia. Pidempään ja kovemmin joutuu tekemään töitä surun ja vihan kaltaisten tunteiden kanssa.

Erilaisia häiritseviä mielensisältöjä pidettiin demonien aiheuttamina. Erämaaisistä esimerkiksi Evagrios Pontoslainen katsoi, että yksi demoni oli erikoistunut ylpeyteen, yksi murehtimiseen, yksi syömisen houkutuksiin, yksi vihaan ja niin edelleen.

Demonien aikaansaannosta oli, että kilvoittelija harhautui pois nykyhetkestä. Vastalääke oli keskittyä siihen, mitä juuri sillä hetkellä on tekemässä eikä ajatella mitään muuta. Jo tuohon aikaan siis tajuttiin, etteivät multitaskaaminen ja liian monet ärsykkeet ole meille hyväksi. Ihminen pystyy kunnolla keskittymään vain yhteen asiaan kerrallaan.

– Jos siis haluat keskittyä rukoukseen, älä yritä tehdä sitä metromatkan aikana vaan etsi itsellesi jokin rauhallinen paikka, voisi olla erämaaisien neuvo meille, Salminen sanoo.

JOS ERÄMAAISILTÄ haluaisi nykypäivänä ottaa opiksi jotakin, se voisi Joona Salmisen mielestä olla asenne, jossa ei kiinnytä turhaan materiaan.

– Sekä yksilöinä että yhteisöinä varmasti hyötyisimme, jos emme haluaisi niin paljon kaikkea. Ja se olisi ympäristönkin kannalta parempi.

– Erämaaisien opetukset voivat toimia kuin peilinä, jonka avulla omaa elämää, arvoja ja valintoja voi tarkastella. Kyllähän niissä kuuluu jonkinlainen toisen maailman ääni. Heidän omistautumistaan voi ihailla ja ihmetellä – he ovat kuin hengellisiä huippu-urheilijoita. Ei niin ankara elämä silloinkaan ollut kaikkia varten.

Erämaaisien kilvoittelun lähtökohtana oli se, että ihminen tekee pelastuksensa eteen voitavansa ja Jumala hoitaa loput. Se on Salmisen mukaan inhimillinen ja järkeenkäyvä ajatus. Luterilaisesta näkökulmasta se on kuitenkin hankala.

– Luterilaisuudessa ajatellaan, että vaikka kuinka harjoittelisit, olet aina syntinen. Jumala antaa uskon kenelle antaa ja joskus kasvattaa ihmistä kauheidenkin elämäntapahtumien kautta. Siksi luterilaista teologiaa on usein pidetty ongelmallisena alustana varsinkin ruumiilliselle kilvoittelulle ja askeesille, jossa vetäydytään yhteiskunnasta.

Toisaalta erämaaisien hengellisyydessä on sellaista vakavuutta, joka Salmisen mielestä sopisi esimerkiksi luterilaisten virsien ja hartauskirjallisuuden tunnemaastoon.

– Erämaaisät puhuivat kyynelten lahjasta. Kyse oli siitä, että ymmärtää maailman tuskan ja ahdistuksen ja oman paikkansa siinä. ■

Vaikka ihminen vetäytyisi erakoksi erämaahan, hän ei pääse pakoon tunteitaan ja muistojaan.

Joona Salminen on tutkinut erityisesti varhaista kristillisyyttä.

Jaguaari ärjyy sisällä

Laulaja-lauluntekijä Juha Tapio oppi jo lapsena käyttäytymään hillitysti ja tarkkailemaan muita. ”Minulla on herkkyys lukea ihmisten

Poika joka varoo sanojaan / joka joululahjaksi saa sukset / poika joka huomaa kulmakarvanliikkeet äänenpainot / poika joka lukee ajatukset.”

Laulaja Juha Tapio kirjoitti kappaleen Poika joka istuu pöydän alla omista lapsuudenkokemuksistaan.

– Melkein jokainen lause on totta. Ne ovat kuin valokuvia. Laulu kertoo siitä, millainen tyyppi olin, luontaisesta herkkyydestäni ja varmaan myös jotain ympäristöstä, jossa kasvoin. Tässä mennään hyvin henkilökohtaiselle alueelle.

Tapio kääntää katseensa pois, ulos samasta ikkunasta, josta Eino Leino aikoinaan tuijotteli. Runoilija asui 1920-luvulla Tuusulanjärven rannalla vaalean puutalon yläkerran kamarissa, joka toimii nykyään Tapion työhuoneena.

Täällä Krapin Onnelassa sai alkunsa valtaosa lauluista, jotka julkaistiin Elävien maassa -albumilla helmikuussa. Tässä huoneessa Tapio on miettinyt menneisyyttään.

– Muistan, kuinka muutimme uudelle paikkakunnalle viikkoa ennen kuin aloitin koulun. Ekana koulupäivänä katsoin ympärilläni ilakoivia lapsia ja tajusin, että olen ulkopuolinen tarkkailija. Kerran omaksuttu rooli jäi päälle, vaikkei sitä varmaan huomannut ulkoapäin enää muutaman vuoden jälkeen.

Tapio kuuluu Suomessa radion soitetuimpiin muusikoihin. Hän on tuomaroinut The Voice of Finlandissa ja viihdyttänyt Vain elämää -sarjassa. Vuoden 2022 verotietojen mukaan hän tienasi 226 000 euroa, ja ennen pandemiaa vielä enemmän. Tapiolla on parhaillaan menossa albuminjulkaisukiertue, joka on myynyt erinomaisesti.

Menestyksestä huolimatta Tapio kokee, että ensimmäisen koulupäivän ujosta tarkkailijapojasta on yhä jäljellä ”hirmuisen paljon”. Hän sanoo, että se on siunaus ja kirous.

– Olen opetellut eroon miellyttämisenhalusta, tai oikeastaan tarpeesta, mutta kyllä sitä edelleen on. Esiintyminen on yksi tapa taistella estojaan vastaan. On paradoksi, että usein juuri ne, joilla on heikoin itsetunto, haluavat mikrofonin eteensä.

Monia Tapion suosittuja kappaleita on nimitetty lohtulauluiksi ja voimalauluiksi. Hänen faninsa kirjoittaa keikasta Instagram-tilillä juhatapioofficial: ”Oli taas niin kovan luokan terapiasessio, että kiitos!!!”

– Tiedän, mitä on salainen yksinäisyys, kipu ja lohdutetuksi tulemisen tarve. Siksi tiedän myös,

miten siihen osutaan. Minulla on herkkyys lukea ihmisten otsasta heidän ajatuksiaan ja aistia taajuuksia, Tapio sanoo.

”MARADONA-PAIDAN all’ on / musta jaguaari Sumatralla / katulampun täysikuu vaan / Tyynenmereen heijastuu / ja poikaan joka istuu pöydän alla.”

Juha Tapio katsoo kiinteästi sinisillä silmillään ja sanoo, että hänessä on aina ollut kaksi puolta. Hän oli ensin kiltti lapsi, joka osasi odottaa vuoroaan, ja myöhemmin teini, joka ei kapinoinut. Pinnan alla myllersi kuitenkin koko ajan villi elämänhalu.

– Halusin haastaa itseäni lapsuuden ammattihaaveissakin. Ulospäin hillitysti käyttäytyvän pojan sisäinen maailma oli sellainen, että hänestä tulee maailman paras jalkapalloilija, jonka rinnassa ärjyy musta jaguaari. Muita urahaaveitani olivat lentomäen maailmanmestari, urheiluselostaja ja näyttelijä.

Tapio kertoo olevansa kiitollinen, että voi toteuttaa nykyään molempia puoliaan. Kotipäivinä hän on ”villasukissa hiihtelevä introvertti”, joka lukee kirjoja, soittaa kitaraa ja pelaa miesporukassa padelia, tennistä ja futista.

– Kiertueella voin sitten hyppiä tasajalkaa lavalla pommien paukkeessa ja sanoa yleisölle, että nyt huudetaan. Saan ärjyä mikrofoniin. Meininki on reteä.

Tapio rypistää otsaansa ja selittää, että jos ihmisellä on voimakas tunne-elämä, moni kuvittelee sen tarkoittavan liikuttumista ja voimakkaita väristyksiä taiteen edessä. On kuitenkin olemassa muitakin tunteita.

– Olen lapsellisen herkästi innostuva, mutta myös helposti pahastuva ja joskus pikkusieluinenkin. Tämän ikäisenä sen voi jo myöntää. Asiat suututtavat ja masentavat.

Viimeksi Tapion sisällä kiehui, kun konserttipaikalla virkaintoiset järjestysmiehet estivät kuulijaa nousemasta kuvaamaan.

”SÄ KÄÄNNYIT HYMYILLEN mua kohti / silloin pimeääni hohti / valo, josta palasen mä saan / tänään kun mä katson meitä / kerran yhteen eksyneitä / näen aina vaan / tytön joka pyöräili mua vastaan.”

Tämä tarina on tosi: kun Juha Tapio oli 16, häntä vastaan ajoi tyttö, jonka kanssa Tapio meni naimisiin 22-vuotiaana ja jonka vierestä hän heräsi haastatteluaamuna. Tapio hymyilee niin, että silmäkulmat rypistyvät.

– Kemiat ovat osuneet yhteen ja vetovoima on säilynyt. Aina puhutaan, että avioliitto on tahtoa ja taistelua, mutta en tiedä siitä. Meillä on sujunut toistaiseksi hyvin.

Tapio pitää avioliittonsa vahvuutena kummankin puolison omaa elämää ja kunnianhimoa. Hänen vaimonsa Raija Tapio on lääkärikeskus Aavan ja Pikkujätin toimitusjohtaja.

– Elämme samassa maailmassa, mutta emme tee koko ajan samoja asioita. Pitkän suhteen sudenkuoppa on kai se, että on tuntevinaan toisen täysin. On mahtavaa havahtua, että tuota en sinusta tiennytkään. Näin toinen pysyy kiehtovana.

Juha Tapio kirjoitti vuonna 2008 julkaistuun Kaksi puuta ­hittiinsä: ”Ja sä viet mut ikkunan luo / ja sä sanot: ’me kai ollaan niin kuin nuo’ / kaksi vanhaa puuta sateen pieksämää / katsoo kevääseen, seisoo erillään / ja kestää joka tuulen ja sään” ja ”jossain alla maan / ne kaiken aikaa yhteen punoneet on juuriaan.”

Miltä on tuntunut elää 33 vuotta suhteessa yhden naisen kanssa, kun niin moni muu osoittaa ihailuaan?

– Olen niin keskittynyt musiikkiin, etten ole koskaan ajatellut sitä noin.

Sydän, sydän, liekki, sydän. Fanit ylistävät Tapiota Instagramissa esimerkiksi näin: ”Voi komis-

otsasta heidän ajatuksiaan.”

TEKSTI PIHLA TIIHONEN KUVA JOONAS BRANDT

tusten komistus olet.” ”Tuotat mielettömälle joukolle ihmisiä iloa ja suurta nautintoa pehmeällä, harvinaisen upealla äänelläsi. Myös minulle. Jatka samaan malliin pikku Tarzan. Haluan olla pikku Jane.”

– Työni on aiheuttanut mitättömän vähän turbulenssia avioliitossa vuosikymmenten varrella. Soitin kuitenkin kitaraa ja tein keikkoja jo, kun vaimon kanssa tavattiin. Hän sanoi joskus coolisti, että ethän sinä voi olla laulaja, ellei sinulla ole faneja.

Tapio pohtii, että hänellä on pitkän parisuhteen lisäksi monta vanhaa ystävää ja yhteistyökumppaneita, jotka ovat olleet mukana koko musiikkiuran ajan.

– Taidan olla jämähtävää tyyppiä.

– Aviomiehenä ja perheenisänä olemiseen liittyy vastuuntuntoa, joka on minusta miehekästä. Että on rehti ja luotettava, sanojensa mittainen mies.

”PUUN LUONA ASTUIT niitylle / ja käännyit valoon päin / ja ääni jonka kuulin / sanoi mulle näin / tästä eteenpäin sä et voi enää tulla / tämän pidemmälle seurata et saa / Valo väreili ja hehkui autiolla hiekkatiellä / sinä yönä jona lähdit.”

– Estottomimmat esiintyjät ovat monesti kaikkein yksinäisimpiä ja arimpia ihmisiä, Juha Tapio sanoo.

Kuka?

Juha Tapio on pitkän uran tehnyt laulajalauluntekijä. Hänen vaimonsa on Aavan ja Pikkujätin toimitusjohtaja Raija Tapio Heillä on pojat Mikael, 21, ja Akseli, 17.

Mitä?

Juha Tapio julkaisi helmikuussa 13. levynsä Elävien maassa

Motto

Vältän mottoja, koska ne vanhenevat.

ta hän ei tietoisesti suunnitellut ujuttavansa tekstiin.

– Kun luo uutta, on jollain ihmeellisellä lähteellä. Ei tarvitse heittäytyä erikseen uskonnolliseksi, jotta voi olla kanavana jollekin.

”MINÄ TAHDON OLLA ihminen / verta, hiiltä, solisluita / repaleinen sielu ja henki / joka kurkottelee kuita / ja päästää valo läpi / murtumista pohjaan saakka.”

Elävien maassa -levyllä kurkotetaan ulos arjesta: Juha Tapio laulaa 21 grammaa painavasta sielusta, enkeleistä ja sen sellaisesta. Levyn nimikin muistuttaa Psalmista 27, jossa sanotaan, että ”vielä saan kokea Herran hyvyyttä elävien maassa”.

Raamattu on Juha Tapiolle hyvin tuttu jo lapsuudenkodista, jossa hän luki sitä selittäviä Ikuisia kertomuksia jo alle kouluikäisenä. Hän perehtyi samalla innolla myös kummituksiin ja poltergeisteihin.

Juha Tapio on 49-vuotiaana kiistatta keski-ikäinen. Muusikko ajaa haastatteluun mustalla E-Hybrid Porchella kolmen kilometrin päästä kotitalostaan ja pukeutuu laadukkaasti.

Tässä elämänvaiheessa moni tekee välitilinpäätöksen: tuolta tulin, tuonne haluan mennä. Tapio kirjoitti elämänkaarilevyn, joka kuljettaa varhaislapsuudesta teini-iän kautta aikuisuuteen ja kuolemaan asti.

– Keikkatauon aikana vanhempi poikani muutti pois kotoa ja äitini menehtyi. Olen tiennyt, että tällaisia asioita tapahtuu joskus tulevaisuudessa, mutta nyt horisontti olikin tässä. Elämänkäänteet sysäsivät ajattelemaan omia vaiheita.

Sinä yönä jona lähdit -kappale kertoo unesta, jonka Tapio näki äitinsä kuolinaamuna.

– Muistan unessa hiekkatien ja vehmaan puun, jonka luona tyttö tanssahteli ja meni sen puun taakse vähän lällätellen, että etpäs saa minua kiinni. Näky oli vahva ja kirkas.

Kun biisi oli jo valmis, Tapio luki puiden merkityksestä eri kulttuureissa. Hän hämmästyi tajutessaan, että monessa mytologiassa tammi seisoo elämän ja kuoleman rajalla kuten hänen laulussaan.

Lauluntekijä on ollut monta kertaa vaikuttunut, kun omasta lyriikasta on löytynyt tasoja, joi-

Iltaisin Tapio lasketteli Levolle lasken luojani -rukouksen kuin lorun, mutta kun häntä pienenä pelotti, hän puhui Jeesukselle ja Jumalalle. Niin kävi esimerkiksi hänen karatessaan päiväkodin hiihtoreissulla omin luvin kympin lenkille.

– Kaaduin isossa mäessä ja sukset lensivät. Kun käännyin takaisin, minusta tuntui, ettei latu lopu koskaan enkä pääse metsästä pois. Silloin itkin, että Jumala sinun on pakko auttaa.

Toinen muisto liittyy koulun jälkeisiin iltapäiviin tokaluokkalaisena.

– Minun piti olla iso poika. Oli hankalaa, kun en aina tuntenut olevani tarpeeksi iso. Hain turvaa Jeesuksesta, kun pelotti olla yksin kotona.

Tapio kertoilee rennosti hengellisyyteen liittyviä lapsuusmuistojaan. Ilme muuttuu vakavammaksi, kun siirrytään kohti nykyaikaa.

Tapion ensimmäiset levytykset olivat gospelia. Kun hän menestyi populaarimusiikilla, jotkut uskovaiset tuomitsivat sen. Välikohtaus jätti jäljen.

Nykyisestä hengellisyydestään Juha Tapio kertoo näin: Herkkiä ja intiimejä asioita. Identiteetin syvimpiä alueita, jotka eivät kuulu muiden ronkittaviksi. Jotain, mikä ei selittämällä aukene.

– Hengellisyys kuuluu jokapäiväiseen elämääni kuten perhe ja kitaransoitto. Ne ovat kaikki asioita, joista elän ja hengitän. Ei siinä sen kummempaa. ■

Kursivoidut lainaukset ovat Juha Tapion kappaleista Elävien maassa -levyltä.

Parantavien kyynelten tiellä

Sini Makkonen teki matkan sisimpäänsä kristillistä meditaatiota harjoittavassa luostariyhteisössä Ranskan maaseudulla.

Kun Sini Makkonen saapui Ranskan kaakkoisosassa sijaitsevaan Bonnevauxin luostariin, hän tunsi tulleensa kotiin.

1100-luvulla rakennettu luostari toimii tätä nykyä Kristillisen meditaation maailmanyhteisön (The World Community for Christian Meditation) kotipaikkana. Luostari on remontoitu nykyaikaiseksi meditaatio- ja retriittikeskukseksi, jonka retriitteihin osallistuu paljon nuoria aikuisia. Benediktiinimunkki John Mainin (1926–1982) perustaman yhteisön rukoustapa perustuu varhaisten kristillisten luostareiden opetuksiin.

Opiskeluaikana Makkonen oli löytänyt retriittiliikkeen hiljaisen rukousperinteen ja vieraillut Taizé-luostariyhteisössä Ranskassa. Nämä kokemukset saivat hänet pohtimaan, miten rukoushiljaisuuden voisi tuoda osaksi omaa arkea. Silloin hän huomasi kristillistä meditaatiota harjoittavan kansainvälisen yhteisön, joka toimii myös Suomessa.

Porvoossa asuva Makkonen kävi Helsingissä järjestetyn meditaatiorukouksen johdantokurssin ja osallistui meditaatioihin, jotka järjestettiin koronarajoitusten vuoksi Zoom-etäyhteyden välityksellä.

– Kun kuulin Bonnevauxin luostarista, ajattelin, että minun on päästävä tuonne. Aloin säästää rahaa matkaa varten, ja se toteutui lopulta syyskuussa 2021.

MATKAA EDELTÄNEEN vuoden aikana Sini Makkonen meditoi ja luki kristillistä mystiikkaa käsitteleviä kirjoja. Yhdysvaltalaisen sisterssiläismunkki Thomas Keatingin (1923–2018) kirja Sisäinen eheytyminen tuntui erityisen tärkeältä. Makkonen luki myös 1300-luvulla eläneen englantilaisen erakon Juliana Norwichlaisen ja 1500-luvulla vaikuttaneen espanjalaisen karmeliittanunnan Teresa Avilalaisen tekstejä.

– Tunsin, että he ilmaisivat sen, mitä olin aina ajatellut hengellisyydestä. Heidän mukaansa Jumala kutsuu ihmistä tulemaan siksi, mitä hänen kuuluu olla. Tämä on aivan eri asia kuin paranneltu versio itsestä.

Koronarajoitusten vuoksi Bonnevauxin luostari oli tavallista hiljaisempi, mutta Makkoselle tämä sopi hyvin. Jokainen aamu alkoi rukousmeditaatiolla luostarin kappelissa, joka on rakennettu vanhaan latoon. Sitä seurasi hetkipalvelus, jossa luettiin Raamatun psalmeja ja muita rukoustekstejä.

– Hiljainen rukous ei ollut enää vain oma henkilökohtainen juttuni, vaan sain liittyä pitkään rukouksen linjaan, joka on ollut olemassa jo monen vuosisadan ajan.

Makkonen mainitsee, että luostarissa luettiin myös toisten uskontotraditioiden tekstejä kuten suufiperinteeseen kuuluvaa islamilaista mystiikkaa ja hindulaista Bhagavad Gitaa. Retriittikeskuksessa toimi myös joogaopettaja.

Luostariyhteisön päivärytmi oli varsin tiivis. Meditaatioiden ja hetkipalvelusten lomassa jokainen yhteisön jäsen työskenteli viisi tuntia päivässä ora et labora eli rukoile ja tee työtä -perinteen mukaisesti.

Makkonen osallistui muun muassa siivoamiseen ja ruoanlaittoon sekä luostarin kanojen hoitamiseen. Aamun hetkipalveluksen jälkeen hän suuntasi puutarhaan, missä hän päästi kanat ulos ja ruokki ne.

Makkonen teki myös rukouskävelyitä ja nautti juoksulenkeistä luostaria ympäröivillä maalaisteillä, niityillä ja pienen joen varrella.

– Ranskan maaseudulla vaaleanpunaiset ja valkoiset kukat kukkivat marraskuulle saakka. Talvikuukaudet ovat leutoja ja sumuisia, mutta kevät on pitkä ja lämmin, hän kertoo.

AUVOISAN LUOSTARIELÄMÄN vaihetta kesti noin kuukauden ajan. Sen jälkeen Sini Makkosen sisimmässä nousi myrsky.

Kolmen päivittäisen meditaation rytmi vei hänet prosessiin, jonka vauhti tuntui välillä melkein liian hurjalta. Hän ymmärsi käyvänsä läpi jota-

kin, mitä hengelliset ohjaajat kutsuvat puhdistumiseksi. Makkonen kuunteli itseään kirjoittamalla päivittäin.

”Varjotyö on alkanut / kaikki nousee pintaan”, hän kirjoitti prosessin alkaessa.

Makkonen kohtasi aikaisemman elämänsä taakkoja ja vaikeita kokemuksia, kuten nuoruuden kamppailun masennuksen ja syömishäiriöiden kanssa. Hän kävi läpi elämänsä tapahtumia, ja mieleen nousi unohduksissa olleita tärkeitä muistoja.

– Vaikka minulla oli vaikea olla, samalla tunsin, että jotakin hyvää oli tekeillä, hän sanoo.

Vanhojen kuormien paino tuntuu esimerkiksi näissä Makkosen merkinnöissä:

”Minä kannan / muistoa vanhasta surusta / tajuamatta / se on muisto vain / voimaton määrittelemään / olemiseni tilaa enää.”

” Hiljainen rukous ei ollut enää vain oma henkilökohtainen juttuni, vaan liityin pitkään rukouksen linjaan, joka on ollut olemassa jo vuosisatojen ajan.

Yksi Sini Makkosen hoitamista kanoista tuli hänelle erityisen läheiseksi Bonnevauxin luostariyhteisössä elettyjen kuukausien aikana.

TEKSTI TANELI KYLÄTASKU KUVAT WORLD COMMUNITY FOR CHRISTIAN MEDITATION

”Pitäisi joo luopua illuusioista / mutta kun ne on pitäneet mut hengissä / kun todellisuus on yrittänyt tappaa.”

Kirjoittamisen lisäksi Makkonen työsti sisäistä prosessiaan keskustelemalla retriittikeskusta johtavan munkki Laurence Freemanin ja muiden yhteisön opettajien kanssa. Hän rohkaistui myös näyttäytymään muille ihmisille erilaisissa olotiloissa, vaikka se tarkoitti välillä itkemistä toisten nähden.

– Kun minulla oli paha mieli, annoin sen näkyä. Huomasin, että ihmiset kohtasivat minua syvemmällä rakkaudella, kun uskalsin olla oma itseni.

SINI MAKKONEN OLI suunnitellut viettävänsä

Bonnevauxin luostarissa pari kuukautta, mutta viipyi lopulta yhteisössä kaikkiaan kahdeksan kuukauden ajan. Tuona aikana syntyneistä ru-

nomuotoisista teksteistä välittyy meditaatiohiljaisuuden aikana kuljettu sisäinen matka. Kun Makkonen rohkaistui näyttämään tekstejä munkki Laurence Freemanille, tapahtui jotakin yllättävää.

– Jonkin ajan kuluttua muutama ihminen tuli sanomaan minulle, että Laurence oli lukenut heille runojani ja että ne olivat heidän mielestään tosi hyviä. En osannut odottaa, että tekstit, joita olin kirjoittanut vain itselleni, antaisivat jotain myös muille.

Freeman rohkaisi Makkosta valitsemaan osan runoista ja kääntämään ne englanniksi. Kristillisen meditaation maailmanyhteisö julkaisee teksteistä kootun kirjan, jonka nimi on Tears come on the way home. Makkonen painattaa kirjasta lähiaikoina myös suomenkielisen omakustanteen nimellä Kotimatkalla aina itkettää.

Kun Makkonen palasi Suomeen toukokuussa 2022, ystävät sanoivat, että hän oli muuttunut. Makkonen itse ajattelee, että hän ei enää takerru asioihin niin paljon kuin ennen Bonnevauxin kuukausia. Hänen mukaansa puhdistautumisen vaihetta seurasi ”vapautuminen tyhjyyden kokemuksen kautta”.

– Koen, että olen nyt enemmän oma itseni ja vapaampi kuin ennen matkaa. Rakastan itseäni aikaisempaa enemmän ja sen seurauksena pystyn paremmin rakastamaan myös toista ihmistä. ■

Kristillisen meditaation tutustumisillat ke 12.4. klo 18 Helsingin Tuomiokirkon kappelissa Senaatintorilta nousevien portaiden oikealla puolella ja ti 25.4. klo 18 Agricolan kirkon kappelissa, Tehtaankatu 23 (käynti sisäpihalta D-portaan kautta). Lisätietoja kristillinenmeditaatio@gmail.com.

Musiikki inspiroi

VIIME NUMEROSSA Sanna Ruskomäki ehdotti kirkkoihin entistä monipuolisempaa musiikkitoimintaa: yhteistä soittoa ja laulua, soittotuntejakin pienestä maksusta. Mielipidekirjoitus sai Facebookissa miltei 600 tykkäystä ja paljon kommentteja. Tässä muutamia ajatuksia:

Eeva L.: Musiikki vaikuttaa ihmisiin syvästi ja kokonaisvaltaisesti. Ihana ajatus!

Rauli H.: Monella paikkakunnalla kirkko on ainoa paikka missä musiikkitilaisuuksia on.

Kaarina S.: Huh sentään. Meidän seurakunnassa laulajia kokoontuu viikoittaisiin ryhmiin vauvasta vaariin. Nuoret opettelevat bändisoiton saloja, ja toiset oppivat rytmisoittimia kuoron ohella. On matalan kynnyksen ryhmiä ja tavoitteellisempia ryhmiä. Kanttorien työ on jo nyt kiitettävän vilkasta toimituksineen, kuoroineen ja konsertteineen, että en kyllä keksi mihin kohtaan asettelisin pienet urkuoppilaat tai muut yksittäiset oppilaat.

Johanna M.: Varmaan myös kirkkoon kuuluvien määrä vaikuttaa resursseihin, millä toteuttaa musiikkiopetusta.

Kaija-Mari J.: Olen samaa mieltä kirjoittajan kanssa. Erityisesti matalan kynnyksen yhteissoittomahdollisuuksia on aikuisille tarjolla varsin vähän.

Sari A.: Ainakin Tampereella evl. srk. järjestää kaikille avointa musiikinopetusta. Toimintaa on ollut vuosikymmeniä.

Mikko M.: Tätä on meillä koetettu useaan otteeseen ja ihan maksuttomasti, mutta ryhmät ovat kaatuneet osallistujien vähäisyyteen.

Yhteislaulutilaisuus ei ole kuoroharjoitus

IHMISEN HYVINVOINTIIN ja terveyteen on tutkitusti musiikilla ja varsinkin yhteislaululla positiivinen vaikutus. Leppävaaran seurakunta on tarjonnut monia mahdollisuuksia laulamiseen.

Kuoro ja yhteislaulu ovat mielestäni eri asioita. Koska kuorolaiset myös esittävät laulujaan eri tilaisuuksissa, on esitettävät laulut hallittava, ja siksi joudutaan paneutumaan äänenkäyttöön erilaisilla

Yksi ääni tarjolla

MONENLAISTA SUKUPUUTTOON kuolemista surraan. Minä suren suomalaisten sukupuuttoa. Lapsiperheen perustaminen taitaa näinä aikoina olla taloudellisesti niin kuormittavaa, että monet jäävät empimään. Sääli. Lapset ovat kadun kaunein koristus. Olen miettinyt asian näin. Jos löydän jostain eduskuntavaaliehdokkaan, jolla on sekä radikaali että realistinen ehdotus lapsiperheiden taloudelliseksi tukemiseksi, harkitsen vakavasti hänen äänestämistään. Kovin pienet rahathan eivät tässä riitä. Esko Miettinen Helsinki

äänenavausharjoituksilla ja toistamaan lauluja yhä uudelleen.

Yhteislaulutilaisuuksissa lauletaan osallistujille tuttuja lauluja. Jokin uusikin laulu mahtuu mukaan, mutta tärkeintä on laulaminen ja sen tuottama riemu.

Karakappelissa on laulettu yhteislauluja päiväsaikaan. Helmikuun yhteislaulelo oli riemukasta laulua, ja se näkyi laulajien olemuksessa.

Ilman uskoa vai uskomalla?

KIITOS LAURI MAARALALLE Hyvää pyhää ­kirjoituksen suorasta ja rohkeasta toteamuksesta, että ilman uskoa pelastuu yhtä lailla kuin uskomalla (K&k 20.11.2022). Se oli jopa hieman pelottavan suora toteamus. Luulen kuitenkin, että lähes kaikki meidän pappimme ovat asiasta eri mieltä.

Ehkä tuo kannanotto oli vain Maaralan mielipide, eikä totuus aivan. Kristinusko on mysteeri ja Jumala on salattu, joten me ihmiset emme järjen emmekä uskonkaan avulla voi tietää tuota asiaa.

Maarala varmaankin perustaa tuon varmalta vaikuttaneen mielipiteensä 1. Korinttolaiskirjeeseen, jonka mukaan rakkaus on suurempaa kuin usko. Raamattu on kai tässä asiassa ristiriitainen. Siinä on kahdensuuntaisia ohjeita meille kristityille. Samalla lailla Raamatussa on toisilleen vastakkaisia neuvoja samansukupuolisten vihkimisessä, mistä minäkään en valitettavasti ole kyennyt luomaan selvää kantaa.

Rikard Vonlaufen Masala, Kirkkonummi

Seurakuntien sijoitukset ja Credit Suisse -pankki

SVEITSILÄINEN CREDIT Suisse ­pankki on kärsinyt skandaaleista jo vuosien ajan ja nyt viimeksi vakavista ongelmista kannattavuuden ja likviditeetin kanssa. Kyseinen pankki hoitaa myös Helsingin seurakuntayhtymän sijoituksia kaikkien seurakuntien puolesta.

Maaliskuussa oli erilaista. Poissa oli rentous. Oli erilaisia äänenavausyrityksiä, mutta ei tuttuja lauluja, vaan jopa latinaksi laulettiin. Mielestäni se olikin kuoroharjoitus. Osallistujien reaktiot olivat sen mukaisia. Pari laulajaa lähti kesken pois.

Toivoisin takaisin helmikuun kaltaisia yhteislauleluja.

Onko seurakuntayhtymä suojannut sijoituksiaan jollakin tavalla pankin mahdollista konkurssia tai selvitystilaa varten? Onko seurakuntayhtymä harkinnut muita vakavaraisia vaihtoehtoja sijoitustensa hoitamiseksi? Onko yhteinen kirkkovaltuusto tietoinen sijoitusten nykytilasta? Pitäisikö tilanteesta olla huolissaan?

Tuomas Anttila seurakuntaneuvoston jäsen, Petrus församling, Helsinki

Eeva-Liisa Parkkonen Leppävaaran

seurakuntalainen

Mielipiteitä voi lukea myös verkossa: www.kirkkojakaupunki.fi/puheenvuorot

Palstalla julkaistaan korkeintaan 1 300 merkkiä pitkiä mielipidekirjoituksia. Kirjoita omalla nimelläsi ja lähetä myös yhteystietosi. Nimimerkkiä voi käyttää vain poikkeustapauksissa. Toimitus voi lyhentää ja muokata tekstejä. mielipiteet@kirkkojakaupunki.fi | www.kirkkojakaupunki.fi | Kirkko ja kaupunki, Kolmas linja 22, 00530 Helsinki

Hammashoitoa

Hammaslääkärikeskus

Hämeentie 60, avoinna ma-to 8–18, pe 8–15, www.eurohammas.fi

Katutasossa, helppo pyörätuolille. Aivan bussi-, ratikka-, metropysäkkien vieressä

Saat ystävällistä ja asiantuntevaa hammaslääkäripalvelua.

KAUNIS HYMY VALLOITTAA

· Hammaskiven ja värjäytymien poisto, fluoraus, puhdistus

Hammaslääkäri Ada Tikka alk. 69 € aika 20 min.

· Hammastarkastus hoidon yhteydessä 25 €

· Hammastarkastus muuten 45 €

· Hammasvalkaisu 129 €

· Purentakisko 270 €

· Näkymätön oikomishoito alk. 3500 €

Muut palvelut:

Keinojuurihammas • Kirurgia • Hammaskoru

09 23 174

MAKSUTON ARVIOINTIKÄYNTI Fabianinkatu 31 C, 4 krs. 00100 Helsinki www.betterbite.fi

Ilmoitusaineistot osoitteeseen: ilmoitusmyynti@kotimaa.fi

Hautauspalveluja

p. 09 726 2266

p. 040 700 0000

Proteesit kuin omat hampaat. Parhailla materiaaleilla ja ammattitaidolla.

HAMMASTEKNIKKO

24 h

ERIKOISHAMMASTEKNIKOT HINNAT TÄSSÄ KUUSSA:

Ylä- tai alaleuan kokoproteesi 480 € Ylä- ja alaleuan kokoproteesi 890 € Ylä- tai alaleuan kokoproteesin pohjaus odottaessa 149 € Korjaukset alk. 105 €

○ Ilmainen proteesien tarkistus

PROTEESI VALMIS 24H NORMAALIHINNALLA Ylä- tai alaleuan kokoproteesi norm. 550€

Yksilölliset hammasproteesit suoraan valmistajalta Erikoishammasteknikko

Merja Vesamäki

Helsingink. 9, Hki, p. (09) 716 151

Seuraava lehti ilmestyy 27.4. Verkossa joka päivä.

Mediamyynti

Pirjo Teva, 040 680 4057 Juha Kurvinen, 040 665 5983

HAUTAKIVET

NOPEASTI JA AMMATTITAIDOLLA

SOITA JA VARAA

050 5533 050

Hammaslääkärin tarkastus ja proteesien puhdistus 50€ (sis. Kela-korvauksen). Tarvittaessa Röntgen-kuvaus hinnaston mukaisesti.

Hammaslääkäriasema

Hämeentie 7, 00530 Helsinki (katutaso)

Ystävällisen palvelun erikoishammasteknikot

Hammasproteesien valmistus, huolto ja korjaus.

Varaa aika soittamalla

EHT Reija Linnavuori P. 044 242 2213

EHT Sirkka Müller P. 040 157 4560

Mannerheimintie 65, Helsinki Matinraitti 14, Espoo

Kiinteistönvälitystä

Myymässä tai vuokraamassa asuntoa?

Tarjoan kiinteistönvälittäjän yksilöllistä, huolellista ja asiantuntevaa palvelua 30. vuoden kokemuksella.

Aina tavattavissa puh. 09 665 272, 0500 883 732

Markku Rautanen YKV, LKV [A] LKV M. Rautanen Oy www.mrautanen.com

HOK-ELANNON HAUTAUSPALVELUN

KIVIPÄIVÄT

27.3.-6.4.2023

KIVIPÄIVIEN AJAN S-ETUKORTILLA ASIAKASOMISTAJALLE -10 %

HAUTAKIVEN HINNASTA + BONUS.

KTS. TARKEMMAT TIEDOT JA KIVIESITTELYJEN AIKATAULUT HOK-ELANNONHAUTAUSPALVELU.FI

hok-elannonhautauspalvelu.fi

perunkirjoitukset hautakivityöt 09 628 398

kaiverrukset ym. alan työt

p. 09 387 3215 040 635 3800 www.bremerinhautakivi.fi

Ketokivenkaari 32, Hki 71 ark. 9-17, la 10-14 tai sop.muk.

BREMERIN KIVI

HAUTAKIVET

Edullisemmin suoraan veistämöltä KIVITUOTE OY

Salpakuja 7, 01200 Vantaa

p. 09 756 8200 myynti@kivituote.com

Espoonaukio 7, 02770 Espoo

p. 09 465 650

Rakennusala

JORMAN REMONTTIPALVELU

Maalaus, tapetti, laatoitukset, laminaatit, keittiöön ovet, tasot. Myös pikkutyöt. Ulos kestopuuterassit + aidat.

P. 040 189 5682, myös iltaisin ja vkl.

Kaikki remontit, isot ja pienet. Toteutamme toiveesi ammattitaidolla. Ilmainen arvio, kotitalousvähennys.

Saneerausliike Pappi ja Kanttori Oy 0400 800 875

Suoritamme kaikki huoneisto- ja kiinteistöremontit. Sisä- ja ulkomaalaustyöt 30 vuoden kokemuksella. Kotimainen perheyritys. Ilmainen tarjous! P. 0400 819 483 rompta64@gmail.com MP-Remonttiapu

Myydään asuntoja

2 h + kk, 50 m2, Hakaniemessä. Tyydyttävä kunto. H. 315 000 €. P. 040 756 0011

Vuokrata halutaan

Vak. työs. n. etsii siist. hilj. 37–48 m2, L.-Helsinki, 30.4.–5.8./ toistais., 050 577 0902.

Vuokralle tarjotaan

Keski-Haagassa Keskuspuiston läh. puistopih. keskellä, hissit. rem. YKSIÖ, 29 m2, 1 h+alk+ikk. kk+kph+las.parv. Hyvät liikenneyhteydet. Tied. ilt. p. 09-588 3528.

Huoneistoremontit, maalaustyöt ja muu korjausrakentaminen. Linjatekniikka Oy vuodesta 1994. P. 040 050 6180 ja 040 040 9678 toimisto@linjatekniikka.fi Stiftelsen Lillesgården erbjuder förmånliga pensionärsbostäder (ca 30 m2) I Nordsjö, Hfors, ej serviceboende. Tel. 050 555 0477 ons. 10-13.

Huoneistoremontit edullisesti. 20v. kokemus. Ilmainen kirjallinen tarjous. Rak.korj. Laasonen p. 0400 674 739

OTTO A. MALMIN LAHJOITUSRAHASTO

Apurahoja kansansivistystä edistäviin sekä yleishyödyllisiin tarkoituksiin

Apurahat voidaan myöntää työryhmille, organisaatioille tai yksityishenkilöille. Hakemukset lähetetään liitteineen säätiön verkkopalvelun kautta (http://www.ottomalm.fi), missä annetaan tarkempia ohjeita hausta. Tieteellistä tutkimusta ei rahoiteta tänä vuonna. Hakuaika alkaa 1.4. ja päättyy 30.4.2023. Luettelo myönnetyistä apurahoista julkaistaan säätiön verkkosivulla 1.7.2023 ja niistä ilmoitetaan saajille myös kirjeitse.

Paikkoja avoinna

Kauniaisten suomalaisessa seurakunnassa on avoinna KANTTORIN VIRKA

Kanttoriksi Kauniaisiin?

Kauniaisten suomalaisessa seurakunnassa on avoinna kanttorin virka. Hakuilmoitus löytyy Kirkkorekry-palvelusta. Hakemukset jätetään 11.4.2023 klo 16 mennessä Kirkkorekryn kautta.

Lisätietoja osoitteesta www.kirkkorekry.fi.

Lakipalveluja

ASIANAJOTOIMISTO N ORROS OY

Asianajoa Helsingissä vuodesta 1930

Perunkirjoitukset, pesänselvitykset, testamentit ja edunvalvontavaltuutukset.

Asianajotoimisto Norros Oy

puh. 09 477 0680

www.norros.com

TURVAA LÄHEISESI ASIANTUNTEVASTI

Perhe ja Perintö J. Pakarinen Oy

Korkeavuorenkatu 17 A 1

puh. (09) 622 5930

Testamentti 299, avioehto 355, edunvalvontavaltakirja 295, perukirjat, perinnönjaot, ositukset. https://perhejaperinto.fi

Perunkirjoitukset, kiinteä palkkio 495 € Etänä tai perinteisesti. Lisäksi: perinnönjakosopimus 280€, testamentti 180 €, edunvalvontavaltuutus 180 €. www.perunkirjoitusarffman.fi

p. 050 464 2930

Testamentit, perukirjat, perintöasiat ym.

ASIANAJOTOIMISTO

KIRSI UKKONEN

Kiviportintie 6, 00950 Helsinki

Kirsi Ukkonen

p. 040 552 0818

kirsi@ukkonen.com

www.ukkonen.com

Palveluja tarjotaan

PALVELUKOTIMME Haagassa, Maunulassa ja Vuosaaressa tarjoavat kotoisan ja turvallisen yhteisön vanhuuteen. Palveluasunnot soveltuvat lyhyt­ ja pitkäaikaiseen asumiseen. Olemme voittoa tavoittelematon säätiö. P. 0400 341 306, helander­kodit.fi

KOTIAPU NAULA JA VASARA OY Hoidamme kaikenlaiset kodin työt! Huonekalujen kokoamiset, asennustyöt. Huoneistoremontit, korjaustyöt, muutto- ja kantoapu.

050 547 0101 Jukka Vasarainen

0400 805 323 Jari Lehto

YLEISMIES JANTUNEN 0400 811941 kuolinpes. tyhj., remontit, muutot, tv:t tietokoneet yms. 40 €+24% alv./tunti/hlö ja min. 2 tuntia. www.bewesport.fi

Kaikenlaista kuljetusta alk. 20 €/tunti

P. 050 926 6203

Tyhjennetään kuolinpesät, vintit, kellarit . Kaikki pois.

P. 040 361 7594

Ostetaan

Hyvinvointia Arjesta

○ Kauppa- ja saattoapua

○ Omaishoidon vapaat ○ Kotiapua

○ Seuraksi kulttuuritapahtumiin

Kotitalousvähennys 60 % www.hyvinvointiaarjesta.fi

Paula Sallinen 040 142 6574

GRAFOLOGIN LUONNEANALYYSIT

Vuosikymmenten kokemuksella

Puh. 050 572 7766

PK-Seudun Dyykkarit Oy 0400 811261 Varastojen ja jätekatoksien tyhjennykset kaatopaikalle sekä muutot. 40 € + 24% alv./tunti/hlö ja min. 2 tuntia

Asennan ja opetan kaikkien elektronisten laitteiden käytön kotonasi. -Petteri 044 979 3435, alk. 45€+tehty työ.

ICT-Ins. opisk. opastaa ja as. tietokoneet ja puh. kotonasi luotettavasti. p. 0400 711 629

Kuolinpesän autojen myynti ja arviointi luotettavasti 35 v. kokemuksella. puh. 050 060 1617

HERÄTTÄJÄ-YHDISTYS

su 2.4. klo 14 seurat Myyrmäen Virtakirkolla, Rajatorpant. 8, Vantaa. klo 16 kahvikonsertti Seuratuvalla, Salomonk. 17 D; Veisuuveljet, Virsikuoro ja Sakari Topi, laulu. Kolehti H-Y:n kv-työlle. ma 3.4. klo 18 hiljaisen vkon seurat Loviisan siunauskpli, L. Harjut. 21. klo 18.30 seurat Leppävaarassa, takkah, Veräjäkallionk. 2, Espoo. ke 5.4. klo 19 seurat Lauttasaaressa, Myllykallionrne 1. pe 7.4. klo 16 seurat Espoonlahdessa, Kipparink. 8. ti 11.4. klo 12.30 Seuratuvan lähetyspiiri, Salomonk. 17 D; ”Inkerin kirkko nyt”, R.Porkola. ke 12.4. klo 19 Körttikodin seurat, Ratak. 1 a A 3. su 16.4. klo 12 kirkkopyhä Myllypurossa, Myllynsiipi 10; messu ja kevätveisuut, s. M.Peiponen. klo 16 rippikoululaisten läheisten seurat ja tapaaminen Seuratuvalla, myös työntekijöitä. klo 17 Vihdin Pappilan veisuut, Niuhalanraitti 6 C. klo 18 seurat Järvenpään vanha kko, Oliivi-sali, Kirkkot. 2. ma 17.4. klo 16 seurat Rasti-srkkesk, Tenholant. 6 (Ruskeasuo), Hki. ti 18.4. klo 18 verkkoseurat Seuratuvalta, www.facebook.com/ herattaja, www.youtube.com/ herattajayhdistysfi

pe 21.4. klo 18 sateenkaariseurat Mäntsälän Ankkurissa, Keskusk. 11. klo 18 kotiseurat Konttisella, Kotinumment. 44 (Hgin Tapanila). su 23.4. klo 15 seurat Klaukkalan kko takkah, Ylitilant.6, N-järvi. klo 18 seurat Mikaelinkirkolla, Emännänp. 1, Kontula. ti 25.4. klo 12.30 Seuratuvan lähetyspiiri, ”Kiinalainen juttu”, U.Leppänen.

Varatuomari Kari Silvennoinen Ky

Kaikki lakiasiat. Ullanlinna, Helsinki

www.silvennoinen.fi

Ilmoitusaineistot osoitteeseen: ilmoitusmyynti@kotimaa.fi

Ostetaan kirjoja, kokoelmia ja kuolinpesiä. Myydessäsi ota yhteyttä luotettavaan, akateemiseen yhtiöön. MENEC 040 635 1000 www.menec.fi

Kuolinpesät, vintit, varastot, muutot, lp:t, astioista työkaluihin ym. irtainta. Käteismaksu. P. 040 751 4464.

Kuolinpesät, yms. tyhjennykset. Tiedustelut Petteri Laine p. 0400 821805 www. esajavesaostaa.com OSTAN ylim. tavarat ja kuolinpesä tyhj. Käteismaksu p. 045 197 5299

ke 26.4. klo 19 Körttikodin seurat. su 30.4. klo 16 Nuorisotyö 50! Ent. nuorten ilta Seuratuvalla; mm. M.Nivala, J.Rauhala, L.Väyrynen-Si. LISÄÄ: www.h-y.fi/tapahtumakalenteri Seurat Frebellä Uusheräyksen rukoushuoneella (Fredrikinkatu 61 B, Helsinki) Sunnuntai-iltapäivinä klo 15.00 2.4. Valtakunta tulee!

Markku Sivonen, Laura Lahtinen, Tuomo Lahtinen 30.4. Valtakunnan väkeä Raimo Vanninen, Tinja Halunen 21.5. Valtakunnan avaimet Niko Rantanen, Jouko Talonen Tervetuloa!

ESIRUKOUSILTA 11.4 ja 25.4 klo.19 Munkkiniemen kirkossa, Tiilipolku 6. Petrus församling

Ikkunanpesut ja siivoukset ammattitaidolla, myös hankalat, PetriPosti Oy, www.petriposti.com 050 500 3090

11.4 Bengt Lassus, 25.4 Daniel Björk, Bengt Lassus. Mathias Sandell. Lastenkaitsenta. Esirukousaiheet esirukousillan yhteydessä tai puh. (09)23407171 ma klo 14.30–16.30, ke klo 18–20 tai kirjallisena: pray.petrus@evl.fi, os. Petrus församling, Metsäpurontie 15, 00630 Helsinki. Joka toinen viikko. Tervetuloa mukaan iltaan!

Ikkunapesut ja siivoukset. Myös hankalat ikkunat 15v kokemuk. Kotim. voimin hyvin edull. Timo 0440691994.

Ikkunanpesut pitkällä kokemuksella. Veikko ja Helena Salonen p. 040 2566 907

Pääsiäisaamun evankeliumissa (Joh. 20:1–10)

Magdalan Maria menee Jeesuksen haudalle.

Kuoret rikkoutuvat

KANANMUNAAN ON sisällytetty pääsiäisen koko ydinsanoma. Munasta kuoriutuva tipu symboloi haudasta nousevaa Kristusta, ja jäljelle jäävät kuoret muistuttavat tyhjästä haudasta. Pääsiäismunat ovat varsinkin ortodoksisessa kirkossa monin tavoin vaikuttava perinne. Juhlapöydässä ortodoksit voivat kolauttaa vierustoverin kanssa keitettyjä munia vastakkain ja esittää samalla pääsiäistervehdyksen: Kristus nousi kuolleista! Se, jonka munan kuori menee rikki, saa aloittaa ruokailun.

NINA RIUTTA

Kaikkialla läsnä

Etsimme usein Jeesusta sieltä, missä hän ei ole. Toisaalta voimme kohdata hänet siellä, missä emme olisi ikinä uskoneet hänen olevan. Emmekä aina tunnista häntä heti.

Tämän voi havaita evankeliumien kertomuksista, joissa ylösnoussut Jeesus kohtaa oppilaansa. Yksi heistä on Magdalan Maria.

Takana ovat kärsimyksen ja kuoleman täyttämät päivät, kun Maria pääsiäisaamuna menee Jeesuksen haudalle. Hän itkee haudan suulla.

Kun Maria kurkistaa hautaan, se onkin tyhjä. Ruumiin sijaan hän näkee kaksi enkeliä. Hän ei ymmärrä, kuka on vienyt Jeesuksen haudasta ja mihin hänet on pantu. Jokin saa Marian kääntymään. Hän näkee Jeesuksen, muttei tunne häntä. Maria luulee häntä puutarhuriksi.

Vasta kun Jeesus lausuu Marian nimen, Maria ymmärtää, kenen kanssa hän keskustelee. Jeesus ei anna Marian koskea itseään vaan sanoo merkillisesti:

”Älä takerru minuun, sillä en ole vielä noussut Isän luokse.”

Sen sijaan Jeesus kehottaa Mariaa kertomaan toisille, että hän on palaamassa ”teidän Isänne ja Jumalanne luokse”.

Ylösnousseen Jeesuksen olemus on muuttunut. Hän ei ole enää sidottu ajan ja paikan rajoihin. Hän voi nyt olla läsnä kaikkialla. Hän on mennyt Jumalan luokse, ja kuitenkin hän on läsnä täällä, missä olemme. Hän voi lähestyä meitä ja jopa tulla sisimpäämme ja valaista meidät niin, että kaikki alkaa näyttää toiselta. Se, mikä on lukossa, voi avautua – aivan kuin Jeesuksen haudan ovi.

Tätä kaikkea voi olla vaikea ymmärtää. Silti siitä voi kokea jotain jo nyt. Usein meitä pelottaa tulevaisuus ja houkuttaa menneisyyteen takertuminen, mutta pääsiäisaamun valossa saamme katsoa luottaen tulevaan.

Pääsiäisen valo on toivon ja kevään valoa. Se on elämän näköalattomuuteen kajastavaa uuden luomisen valoa.

LAURI MAARALA

Havahdu kevään aurinkoon

Lähde huhtikuisena aamuna ulos ja havahdu kevään aurinkoon.

Aamun valo on pääsiäisen valoa Se muistuttaa Kristuksesta, joka ei ikinä kuole ja joka voi herätä elämään meissä.

Aamun valossa katsot häntä, joka valaisee sydämesi ja pyyhkii pois pimeyden ja murheen pilvet.

Seuraava lehti ilmestyy 27.4.

TEEMAMATKOJA

SIGULDAN TAIMIMARKKINAT 5.-7.5. • alk. 310,-

Taikahuilu-ooppera Tallinnassa

6.-7.5. • alk. 210,-

Mamma Mia -musikaali Tallinnassa

6.-7.5. • alk. 215,-

TARTTO ja Alatskiven linna

18.-21.5. • alk. 390,-

LAHEMAAN KANSALLISPUISTO – luontoelämyksiä ja kartanoita

18.-21.5. • alk. 395,-

GEORG OTSIN lauluja ja POHJOIS-VIRON kesätunnelmaa

30.6.-2.7. • alk. 330,-

Etelä-Viron kartanoita ja puutarhoja

13.-15.7. • alk. 360,-

KENTIN linnoja, puutarhoja ja viinitarhoja

13.-16.7. • alk. 1.495,-

ISLANTI, satujen saari

19.-23.7. / 6.-10.9. / 18.-22.10. • alk. 1.240,-

SAARENMAAN oopperapäivät sis. La Boheme -ooppera ja Joutsenlampi-baletti

25.-28.7. • alk. 730,-

Kuninkaallinen Lontoo

– Windsor, Kensingtonin palatsi, Buckinghamin palatsi…

2.-5.9. • alk. 1.295,-

Agatha Christien Englanti

Carmen

VIEHÄTTÄVÄ ITÄVALTA

JA CARMEN-ooppera

St. Margarethenin oopperafestivaaleilla

Ainutlaatuisella matkalla koetaan Wienin nähtävyyksiä: kiertoajelu, Hofburgin palatsi, Sissi-museo. Myös Wienerwaldin retki, Baden ja Rosarium-ruusupuisto. Oopperaan eläydytään unohtumissa

puitteissa: roomalaisten aikaisessa kivilouhimossa.

2 lounasta, 1 illallinen, majoitus Wienissä.

27.-30.7. • alk. 1.295,-

www.matka-agentit.fi – myynti@matka-agentit.fi

puh. 09 2510 2080

7.-11.9. / 5.-9.10. • alk. 1.435,-

Samppanjaa ja etanoita a’la FRANCE

29.9.-2.10. • alk. 1.595,-

6

Vuoden kohokohta

Rekolan kirkon suntio

Mirja Röytiö iloitsee pian

alkavasta juhla-ajasta s. 2

Länsi-Vantaan keikka-apu toimii vapaaehtoisten voimin s. 4

Pääsiäismusiikki täyttää pääkaupunkiseudun kirkot huhtikuun alussa s. 6

30.3.2023

kirkkojakaupunki.fi

Rekolan kirkko kutsuu pääsiäisenä ilon ja toivon juhlaan

Rekolan Pyhän Andreaan kirkon pääsiäisyön messu vietetään kynttilänvalossa, ja sen jälkeen syödään maittava ateria. Näin juhlitaan valon voittoa pimeydestä.

Pääsiäislauantain yönä Rekolan Pyhän Andreaan kirkko on pimeä. Jokaiselle messuun saapuvalle annetaan käteen tuohus, mehiläisvahasta valmistettu rukouskynttilä. Kun väki on asettunut paikoilleen, messun toimittajat kävelevät kirkkoon kulkueena yhden kynttilän valossa. Messun edetessä kirkkoväen tuohukset sytytetään merkiksi siitä, että ristiinnaulittu Jeesus voitti kuoleman.

Kirkon alttari on tuolloin koristeltu narsisseista tehdyllä kukka­asetelmalla, mikä myös viit­

taa Jeesuksen ylösnousemukseen. Alttarilla palaa kuusi kynttilää ja iso pääsiäiskynttilä.

SUNTIO MIRJA RÖYTIÖ on osallistunut Rekolan seurakunnan perinteisen pääsiäisyön messun valmisteluihin kymmenen vuoden ajan. Hän pitää vaikuttavaa tilaisuutta ehdottomasti vuoden kohokohtana: sen kuluessa siirrytään pitkäperjantaina alkaneesta synkkyyden ajasta sunnuntain ilon ja toivon tunnelmiin.

– Vuodesta 2016 lähtien messun jälkeen on tarjottu myös yöllinen ateria. Aloite siihen tuli eräältä seurakuntalaiselta.

Pappi Seppo Paulasaari ja suntio Mirja Röytiö toteuttavat tänä vuonna Rekolan seurakunnan perinteistä pääsiäisyön tapahtumaa.

TEKSTI MARJO KYTÖHARJU KUVA ESKO JÄMSÄ

Tunnin kestävään messuun on yleensä saapunut satakunta ihmistä. Röytiön mukaan suurin osa heistä on jäänyt yöpalalle.

– Suntio valmistaa aterian samana päivänä vapaaehtoisten kanssa. Tarjolla on tänä vuonna kahta erilaista salaattia, lihapullia, broileria, hedelmäsalaattia, rahkaa ja suklaamunia. Ruokailutilan pöydät koristellaan kukilla, rairuoholla ja pääsiäistipuilla.

Ruokailu on ilmainen, mutta halutessaan voi tukea Yhteisvastuukeräystä viidellä eurolla.

PAPPI SEPPO PAULASAARI odottaa pääsiäisyön messua innostuneena. Hän osallistuu siihen ensimmäistä kertaa, mikä johtuu siitä, että Paulasaari aloitti Rekolassa pappina kolmisen vuotta sitten, ja koronapandemia esti kahtena vuonna pääsiäisyön messun järjestämisen. Ennen Rekolaa Paulasaari oli seitsemän vuotta Lähetysseuran töissä Jerusalemissa.

Onko Jeesus lammas

vai leijona?

Pääsiäisen kolmessa päivässä kiteytyy

Jumalan suuri suunnitelma ihmisen hyväksi.

SEPPO PAULASAARI

Hänen mielestään pääsiäinen on kristityn tärkein juhlapyhä. Silloin Jeesus nousi ylös kuolleista kolmantena päivänä ristiinnaulitsemisensa jälkeen, ja näin hänen tehtävänsä tuli täytetyksi.

– Jerusalemin pääsiäisenvietosta on jäänyt mieleen erityisesti se, miten kiirastorstaina kuljettiin kaupungin halki pimeässä illassa kulkueena ristin perässä Getsemanen puutarhaan. Olen miettinyt, onko meillä jotenkin unohdettu tämä kulkueperinne, kun samaan aikaan muualla maailmassa se on esillä niin isosti ja vaikuttavasti.

Paulasaari aikoo sivuta pääsiäisyön messun saarnassa omia kokemuksiaan Jerusalemissa.

– Korostan saarnassani sitä, että nyt on kuolema voitettu, mikä on lahjaa meille ihmisille. Jumala on tehnyt tämän puolestamme ja samalla täyttänyt meidät armolla ja rakkaudella.

PÄÄSIÄISYÖN MESSUN sanomaa tukevat sen visuaaliset elementit. Messun aikana kirkkotekstiilit vaihtuvat mustasta valkoiseksi.

Samoin pääsiäisyön messun musiikki nousee pääsiäisyön sisällöstä: aurinko nousee ja kuoleman pimeys väistyy. Messussa musisoivat kanttori Hanna­Maria Valve sekä huilistit Marisa Östberg ja Keijo Säikkä.

– Huilun ääni on herkkä ja kaunis, ja toisaalta puhallinsoittimet luovat yhdessä urkujen kanssa ison orkestraalisen soinnin, kun huilu helähtää kirkkaana urkujen yli. Huilut sopivatkin erityisen hyvin messuun, jossa musiikin täytyy taipua moneen erilaiseen tunnelmaan, Valve kuvailee.

– Huilut koristelevat myös virsisovituksia, sillä huilun luonnollinen laulava ääni sekoittuu kuin itsestään ihmisääneen ja tukee virsilaulua. ■

Pääsiäisyön messu ja ateria la 8.4. klo 23 Rekolan kirkossa, Kustaantie 22 A.

Vaalien alla mediassa arvioidaan poliitikkojen menestymistä vaalikeskusteluissa. Joissakin listauksissa keskustelijat jaetaan leijoniin ja lampaisiin. Leijonia ovat ne, jotka ovat olleet vahvoja ja lampaita ne, jotka ovat epäonnistuneet. Isojen urheilukilpailujen yhteydessä samaan lajierotteluun joutuvat suomalaiset urheilijat. Ottelun jälkeen eritellään jokaisen henkilökohtaiset voitot ja tappiot nimeämällä lampaat ja leijonat. Kun rohkaisemme ihmistä, saatamme sanoa: ”Älä ole tuollainen lammas!” tai ”Nyt tarvitaan leijonan voimaa!”.

MONESSA PÄÄSIÄISVIRRESSÄ lauletaan lampaasta ja leijonasta. Usein virsien sanoittaja puhuu tarkemmin ilmaistuna uhrikaritsasta ja Juudan leijonasta. Ne ovat molemmat Jeesuksen nimiä. ”On Jeesus, uhrikaritsa, maailman sovittanut, on pyhä Juudan leijona kuoleman kukistanut.” (Virsi 89:5) Samassa säkeistössä Jeesukseen viitataan siis sekä uhrikaritsana että Juudan leijonana.

MITEN IHMEESSÄ JOKU voisi olla samanaikaisesti lammas ja leijona? Mehän nimenomaisesti teemme erottelua näiden kahden eläimen avulla. Tunnistamme politiikan menestyjät ja epäonnistujat, nimeämme urheilusuoritusten voittajat ja häviäjät, annamme lähimmäisimmillemme ohjeita siitä, kumpaan lajiin pitäisi samaistua.

LAMPAANA JA LEIJONANA olemisessa tiivistyy Jeesuksen ainutlaatuisuus ja pääsiäisen sanoma. Jeesus on samanaikaisesti molempia, lammas ja leijona. Pääsiäisen kolmessa päivässä kiteytyy Jumalan suuri suunnitelma ihmisen hyväksi; se, millainen Jeesus on ja mitä hän meille lahjoittaa.

JEESUS ON lammas, joka häviää ja päätyy tappioon. Jeesus kärsii, uhrautuu, tulee häväistyksi, pilkatuksi ja tapetuksi. Hän kantaa meidän puolestamme epäonnistumisemme. Mutta samalla Jeesus on leijona, joka taistelee ja voittaa meidän puolestamme. Voittaa kuoleman, avaa oven taivaaseen. Jeesus on uhri, jotta meidän ei tarvitsisi olla uhreja. Hän on vahva, jotta me saisimme olla heikkoja.

Iloista pääsiäistä!

Teemu Laajasalo

Helsingin hiippakunnan piispa

Nyt kuolema on voitettu, mikä on lahjaa meille ihmisille.

Piispa Teemu Laajasalo saarnaa pääsiäisyön messussa Helsingin tuomiokirkossa lauantaina 8.4. Messu alkaa Via Crucis -vaelluksen päätyttyä Tuomiokirkossa noin klo 22.30.

Keikka-avun vapaaehtoiset auttavat arjen haasteissa

Kun Marita Kirjavainen tapaa 91-vuotiaan Pirkko Kilpasen, he puivat yhdessä päivänpolttavia asioita.

Kun Marita Kirjavainen jäi eläkkeelle reilu vuosi sitten, elämään tuli luppoaikaa. Niinpä hän alkoi etsiä vapaaehtoistyötä. Kirjavainen hakeutui mukaan Vantaankosken seurakunnan perustamaan Länsi-Vantaan keikka-apuun, koska se vaikutti sopivan mutkattomalta vapaaehtoistoiminnalta.

Ensimmäisenä tehtävänä oli toimia juttuseurana Myyrmäessä asuvalle Pirkko Kilpaselle.

– Olen käynyt tapaamassa Pirkkoa kerran viikossa viime syksystä lähtien. Yleensä juomme kahvit, kerromme kuulumiset ja parannamme maailmaa. Juttelemme paljon päivänpolttavista asioista, kuten Putinista ja Turkin maanjäristyksestä, Kirjavainen kertoo.

Kilpaselle mukavan ja huumorintajuisen juttukaverin saaminen on ollut tervetullutta.

– Tunnen oloni välillä tosi yksinäiseksi. Tyttäreni asuu Parkanossa, ja hän pääsee käymään vain joka toinen viikko. Kotihoitajat kyllä kulkevat luonani aamuin ja illoin, mutta käynnit ovat nopeita, koska heillä on kiire toiseen paikkaan.

Kilpanen käyttää paljon erilaisia sanontoja ja hän sanoo odotta-

vansa Kirjavaisen käyntejä kuin lehmä kesää.

– On aina kiva nähdä. Juttu luistaa hyvin eikä meille tule hiljaista hetkeä.

Kirjavainen kokee tehtävänsä tärkeäksi, koska tietää, miten paljon yksinäisyydestä kärsiviä vanhuksia on. Vaikka kyseessä on eri paikkoihin suuntautuva keikka-apu, hän on halunnut käydä vain yhden ja saman ih-

misen luona. Kirjavaiselle ja Kilpaselle on muodostunut niin hyvä yhteys.

YLI 65-VUOTIAILLE suunnattu LänsiVantaan keikka-apu alkoi Vantaankosken seurakunnassa viime vuonna. Tämän vuoden alussa toiminta laajeni Hämeenkylän seurakuntaan. Seurakunnat toimivat yhteistyössä Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen ja Punaisen Ristin Länsi-Vantaan osaston kanssa.

Keikka-apu toimii vapaaehtoisten voimin. Hankekoordinaattori Jutta Hakala kertoo vapaaehtoisia olevan nyt 40, kun tänä vuonna saatiin mukaan vielä 12 uutta.

– Osa asiakkaista tilaa jo apua säännöllisesti, mutta pystyisimme auttamaan nykyistä useampaa ikäihmistä. Vapaaehtoiset käyvät nyt myös hoivakodeissa vanhusten juttuseurana. Lisäksi Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella toimiva vanhusten kotihoito tilaa heitä asiakkaidensa avuksi.

KEIKKA-AVUN VAPAAEHTOISET auttavat arjen pienissä haasteissa. Kyse on yhdessä tekemisestä. Vapaaehtoisen voi tilata seuraksi kauppareissulle tai tueksi lääkärikäynnille. Hänen kanssaan voi keskustella, käydä ulkoilemassa, opetella käyt-

Myyrmäen kirkon korjaus käynnistyy

Myyrmäen kirkon peruskorjaus alkaa. Korjaukselle on saatu rakennuslupa, joten projektinjohtourakoitsijana toimiva NCC Suomi Oy voi aloittaa varsinaiset työt.

– Täytyy kuitenkin muistaa, että korjaustarpeet voivat muuttua, kun lopulliset vauriot selviävät kaikkien purkutöiden jälkeen, toteaa Vantaan seurakuntayhtymän kiinteistöjohtaja Timo Kraufvelin

ko. Se on ollut suljettuna sisäilmaongelmien vuoksi vuodesta 2019. Kirkon on suunnitellut akateemikko Juha Leiviskä. Peruskorjauksen on määrä valmistua kesällä 2024.

Vuonna 1984 valmistunut Myyrmäen kirkko on ollut suljettuna vuodesta 2019. Nyt sen korjaus alkaa.

Ennen virallista rakennuslupaa kirkossa oli jo aloitettu suojaus- ja purkutyöt. Esimerkiksi säilytettäviä väliovia on viety kunnostettavaksi. Tämänhetkisen arvion mukaan peruskorjauksen hinta on noin 14 miljoonaa euroa.

Peruskorjauksen tavoitteena on ratkaista kirkon sisäilmaongelmat. Samalla uusitaan talotekniikkaa ja päivitetään tilojen käytettävyyttä. Remonttiin sisällytetään myös laajat maarakennustyöt ja pihan kunnostus.

Vuonna 1984 valmistunut Myyrmäen kirkko on Vantaankosken seurakunnan pääkirk-

Seurakuntien talous tasapainossa

Vantaan seurakuntayhtymän tilikauden tulos on 330 274 euroa ylijäämäinen. Tuloslaskelma ei sisällä kertaluonteisia eriä, kuten omaisuuden myynneistä saatuja myyntituloja. Toimintatuotot olivat yhteensä 11,2 mil-

JOONAS BRANDT

TEKSTI MARJO KYTÖHARJU KUVA ESKO JÄMSÄ

”

Iäkäs ihminen voi tarvita kotona apua vaikka kukkamultien vaihtamisessa tai kakun leipomisessa.

HANKEKOORDINAATTORI

JUTTA HAKALA

joonaa euroa eli noin yhdeksän prosenttia suuremmat kuin edellisvuonna. Nousua oli pääosin vuokratuotoissa.

Keskiviikkona 22.3. kokoontunut Vantaan yhteinen kirkkoneuvosto hyväksyi seurakuntayhtymän ja hautainhoitorahaston vuoden 2022 toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen.

Kokouksessa päätettiin myös esittää yhteiselle kirkkovaltuustolle, että se tekisi vuoden 2023 talousarvioon määrärahamuutoksia, jotta säästyneitä rahoja voidaan kuluvan vuoden aikana ohjata perusteltuihin tarpeisiin.

Kirkkohäät yhä useammalle

Kirkkohallituksen täysistunto esittää kirkolliskokoukselle, että jatkossa kirkolliseen avioliittoon vihkiminen olisi mahdollista, jos toinen vihittävistä on rippikoulun käynyt kirkon jäsen. Tällä hetkellä molempien puolisoiden tulee olla rippikoulun käyneitä kirkon jäseniä.

Kirkollinen vihkiminen onnistuu myös kun vihittävistä toinen kuuluu evankelis-luterilaiseen kirkkoon ja toinen johonkin muuhun kristilliseen kirkkoon

yhdessä kerran viikossa.

tämään tietokonetta ja osallistua tapahtumiin.

– Iäkäs ihminen voi tarvita kotona apua vaikka kukkamultien vaihtamisessa tai kakun leipomisessa, Hakala sanoo.

– Tavoitteena on tukea ja vahvistaa ikäihmisen toimintakykyä ja vähentää näin samalla yksinäisyyttä. Meillä on ollut esikuvana HelsinkiMission vastaavanlainen toiminta.

LÄNSI-VANTAAN KEIKKA-APU sai Jutta Hakalan mukaan alkunsa siitä, kun Vantaankosken seurakunnan työntekijät soittelivat koronapandemian aikana neljän seinän sisälle pakotetuille ikäihmisille. Monissa puheluissa tuli esiin tarve saada kotiin tämän tyyppistä apua.

– Vapaaehtoiseksi hakevat haastatellaan, että saamme tietää muun muassa siitä, millaista osaamista heiltä löytyy ja miten paljon aikaa kukin haluaa käyttää keikka-apuun. Sen jälkeen heidät koulutetaan tehtävään. Annamme vapaaehtoisille tarpeen tullen taustatukea, ja järjestämme heille myös työnohjausta.

Keikka-apua voi tilata osoitteesta vantaankoskisrk.clara.fi tai soittamalla keikka-avun puhelinpäivystykseen. Päivystysnumerossa 09 830 6405 vastataan tiistaisin kello 9–11.

– Varauksen tekeminen on helppoa, mutta jos ei itse kykene tilaamaan keikka-apua, sen voi tehdä henkilön puolesta myös omainen tai hoiva-alan työntekijä. Vapaaehtoinen tulee apuun ilmaiseksi, ja takaamme sen, että auttaja on luotettava.

Vantaankosken seurakunnan alueella harjoitetaan vapaaehtoisten voimin myös Nikkaristi-toimintaa. Nikkaristit auttavat maksutta kodin töissä sekä sisällä että ulkona. Nikkaristin voi tilata maanantaisin ja keskiviikkoisin kello 11–13 numerosta 08 830 6426.■

tai kristilliseen uskontokuntaan Suomessa tai ulkomailla.

Kirkkohallituksen esityksen tavoitteena on mahdollistaa moninaistuneessa yhteiskunnassa jokaiselle kirkon jäsenelle mahdollisuus kirkolliseen vihkimiseen myös silloin, kun tuleva puoliso ei ole kirkon tai muun kristillisen yhteisön jäsen. Samalla turvattaisiin kirkon jäsenen oikeus harjoittaa uskontoa myös avioliittoon vihkimisen yhteydessä.

Esityksen taustalla on Paavalin seurakunnassa Helsingissä vuonna 2020 syntynyt aloite.

Kirkko ja kaupungin juttu palkittiin

EAPN-FIN – Suomen köyhyyden vastainen verkosto on myöntänyt vuoden 2023 Kunnioittavasti köyhyydestä -tunnustuksen toimittaja Kata-Riina HeinonenTricaricolle Kirkko ja kaupunki -lehdessä ja Kirkkojakaupunki. fi-verkkomediassa joulukuussa 2022 julkaistulle artikkelille otsikolla Ei varaa valita. Myös artikkelin kuvat ottanut Jani Laukkanen sai EAPN-FIN:n raadilta kunniamaininnan.

Palkintoraadin mukaan Hei-

nonen-Tricaricon artikkeli on ihmisläheinen, konkreettinen ja syvältä koskettava, ja siinä kuuluu vahvasti haastatellun Eija Salon oma ääni.

Raati kiinnitti erityistä huomiota siihen, miten Heinonen-Tricarico onnistui köyhyydestä kärsivän henkilön kautta kertomaan rakenteellisesta epäoikeudenmukaisuudesta. Tämä teki artikkelista yhteiskunnallisesti merkittävän.

Lue lisää: kirkkojakaupunki. fi/ajankohtaista

Pirkko Kilpanen ja Marita Kirjavainen kahvittelevat

Musiikkia pääsiäisen aikaan

Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan kirkoissa soi pääsiäisen aikaan upea valikoima pääsiäisen musiikkia.

LAUANTAINA 1.4.

■ Paimenia ja roistoja klo 15 Kannelmäen kirkossa. Länsi-Helsingin musiikkiopiston vanhan musiikin yhtyeet. Sanz, Purcell, Ortiz, Pulici, Vivaldi.

■ Kevätkonsertti klo 18 Temppeliaukion kirkossa. Polyteknikkojen Orkesteri, solistina Saara Särkimäki. Sibelius, Schumann, Dvořák. Liput 15/12/8 e polyteknikkojenorkesteri.fi.

PALMUSUNNUNTAINA 2.4.

■ Klassinen messu klo 11 Espoonlahden kirkossa. J. S. Bachin kantaatti BWV 182 Himmelskönig, sei willkommen. Espoon Barokki, Navichorus-kuoro ja solistit. Pastori Jukka Lehti ja kanttori Elja Puukko.

■ Virren voimaa klo 13.30 Myllypuron kirkon seurakuntasalissa. Kirsi Lemponen laulattaa yhteislauluja.

■ Faure: Requiem klo 17 Vuosaaren kirkossa. Kamarikuoro Ora ja Gaudium, Heli Kantola, urut, solisteina ”Kristiina” Joung suk Kim ja Pauli Kainulainen. Ohjelma 10 e.

■ Bach: Matteus-passio klo 18 Espoon tuomiokirkossa. Solisteina Anna Ginström, Marja-Stiina Pesonen, Elli Vallinoja, Kati Mäkelä-Niemi, Otso Sipilä, Veikko Vallinoja, Niilo Erkkilä ja Juhana Kotilainen. Kammarkören Novena, Chorus Domus, Exodus, Sibelius-Akatemian kirkkomusiikin opiskelijoita, MGRENsemble, Esbo svenskan ja Espoon tuomiokirkkoseurakunnan kanttorit. Markus Malmgren, urut. Liput 20 e ovelta.

■ Psalmit-sävellyskonsertti klo 18 Hakunilan kirkossa. Sonja Tissarin säveltämiä kirkkovuoden eri aikoihin liittyviä psalmeja.

Tuomas Heikkilä ja Johanna Suomala, laulu, Hanna Tissari ja Johanna Salminen, huilu, Sonja Tissari, piano.

■ Tervetuloa takaisin, flyygelimme! klo 18

Kallion kirkossa. Risto Lauriala, piano. BachBusoni, Chopin. Ohjelma 10 e.

■ Kankainen: Luukas-passio klo 18 Kannelmäen kirkossa. Vantaan Kamarikuoro, Anne Myllylä, urut. Ohjelma 10 e.

■ Salva nos klo 18 Olarin kirkossa. Lauluyhtye Versio, Pilvi Listo-Tervaportti, urut. Eng-

lantilaisen renessanssimusiikin helmiä. Sheppard, Parsons, Gibbons, Mundy, White, Purcell. Liput 15/10 e ovelta.

■ Tenebrae klo 18 Pyhän Laurin kirkossa, Kirkkotie 45, Vantaa. Lumen Valo -lauluyhtyeen 30-vuotisjuhlavuoden avajaiskonsertti.

Ohjelma 10 e.

■ Kankainen: Luukas-passio klo 18 Tapiolan kirkossa. Tapiolan seurakunnan kamarikuoro, solisteina Hannu Jurmu ja Esa Ruuttunen, Hannele Mehtälä, urut. Ohjelma 10 e.

MAANANTAINA 3.4.

■ Kärsimysmusiikkia ristintiellä klo 12 Helsingin tuomiokirkossa. Arttu Selonen, urut.

■ Musiikkia hiljaiseen viikkoon klo 12 Lauttasaaren kirkossa. Ville Elomaa, urut. Mendelssohn, Pachelbel, Bach.

■ Musiikkia hiljaiseen viikkoon klo 18 Lauttasaaren kirkossa. Lauttasaaren musiikkiopiston pianisteja.

■ Pergolesi: Stabat Mater klo 18 Puistolan kirkossa. Helsingin Työväen Naiskuoro Elegia, solisteina Mia Heikkinen ja Annaliisa Pillak, Jousiyhtye Storia. Ohjelma 10 e.

■ Hiljaisen viikon lauluilta klo 19 Espoon tuomiokirkossa. Kärsimysajan virsiä, lauluja ja tekstejä. Jorma Niinikoski, juonto ja iltahartaus, Sheldon Ylioja, kanttori.

■ Hiljaisen viikon konsertti klo 19 Temppeliaukion kirkossa. Virva Krans, evankeliumi. Otto Alanen, laulu, Henri Hersta, urut.

■ Musiikkipitoinen Vesper klo 19.30 Roihuvuoren kirkossa. Kamarikuoro Cantiamo.

TIISTAINA 4.4.

■ Kärsimysmusiikkia ristintiellä klo 12 Helsingin tuomiokirkossa. Inka Kinnunen ja Risto Pulkamo, laulu, Arttu Selonen, urut.

■ Musiikkia hiljaiseen viikkoon klo 12 Lauttasaaren kirkossa. Hanna-Mari Zinovjev, piano. Muun muassa Thomas Adésin Darknesse Visible.

■ Ristisaaton musiikkihartaus klo 15.30 Myllypuron kirkossa. Minnamari Helaseppä, Herttoniemen kirkkokuorot, Marika Leino, urut.

■ Kuule minua klo 19 Kallion kirkossa. Kallion Kantaattikuoro, Olli Pyylampi, urut, Kallion Kapellin vasket. Kreek, Purcell. Liput 20/15 e kallionkantaattikuoro.fi ja ovelta.

■ Hiljaisen viikon dialogeja klo 19 Kauniaisten kirkossa. Markus Kuikka, viola da gamba, Peter Peitsalo, urut. Bach, Telemann. KESKIVIIKKONA 5.4.

■ Pianokonsertti klo 10.15 Temppeliaukion kirkossa. Sid Hille. Meditatiivista musiikkia. Vierailumaksu 5 e.

■ Kärsimysmusiikkia ristintiellä klo 12 Helsingin tuomiokirkossa. Inka Kinnunen, Harri Kerko ja Collegium Musicum Lohja.

■ Lacrimosa klo 12 Lauttasaaren kirkossa. Hiski Wallenius ja Anna-Elina Norjanen, laulu, piano ja urut. Muun muassa Bach, Mozart.

■ Urkumusiikkia klo 14 Temppeliaukion kirkossa. Henri Hersta. Vierailumaksu 5 e.

■ Ambient Kallio klo 16.30–20.30 Kallion kirkossa. Dj Mikko Saari. Meditatiivista musiikkia vinyylilevyiltä. Muun muassa Schultze, Froese, Gabriel, Laswell, Gerrard/ Perry.

■ Bach: Johannes-passio klo 18 Helsingin tuomiokirkossa. Cantores Minores, solisteina Tom Nyman, Jyrki Korhonen, Tuuli Lindeberg, Teppo Lampela, Johan Krogius ja Aarne Pelkonen, kuorosolisteja, Suomalainen barokkiorkesteri. Liput 65, 50/40, 30/25, 15 e Ticketmasterista ja pääovelta.

■ Pääsiäisen iltamusiikki klo 18 Kivistön kirkossa. Kanttorit Ritva Holma ja Mari-Annika Heikkilä. Muun muassa Händelin Messiasoratorion ja Bachin Matteus-passion aarioita, Bachin pääsiäiskoraaleja jousiyhtyeen säestyksellä ja hengellisiä lauluja. Ohjelma 10 e.

■ Virsiä-konsertti klo 19 Tikkurilan kirkossa. Lauluyhtye Club for Five. Ohjelma 10 e.

KIIRASTORSTAINA 6.4.

■ Kärsimysmusiikkia ristintiellä klo 12 Helsingin tuomiokirkossa. Lisäksi viikkomessu. Musiikki Harri Kerko ja Jukka Leppilampi.

■ Hiljaisen viikon musiikkia klo 12 Tikkurilan kirkossa. Iina Katila, urut.

■ Pieni iltamusiikki ja ehtoollinen klo 18 Hyvän Paimenen kirkossa, Palosuontie 1, Helsinki. A capella -yhtye Fake Five. Muun muassa spirituaaleja, J.S. Bach, Dvorak. Ilta jatkuu ehtoollisen vietolla.

■ Bach: Matteus-passio klo 19 Johanneksenkirkossa, Korkeavuorenkatu 12, Helsinki. Solisteina Topi Lehtipuu, Matthew Rose, Núria Rial, Oleksandra Diachenko, Fernando Guimarães ja Ludwig Mittelhammer, Suomalainen barokkiorkesteri (Fibo), Suomen Laulu, Ripienokuoro: Kannelkellot, Candomini ja Helsingin Konservatorion nuoret laulajat. Liput 62/52/45/30/25 e lippu.fistä.

PITKÄPERJANTAINA 7.4.

■ Kärsimysmusiikkia ristintiellä klo 12 Helsingin tuomiokirkossa. Hannu Jurmu, Harri Kerko ja Collegium Musicum Lohja.

■ Haydnin jousikvartetto Jeesuksen 7 sanaa ristillä klo 14 Huopalahden kirkossa. Ackord-kvartetti. Vapaaehtoinen ohjelmamaksu.

Lauttasaaren kirkon Musiikkia hiljaiseen viikkoon -konserttisarjassa tiistaina 4.4. klo 12 soittaa pianisti Hanna-Mari Zinovjev. Ohjelmistossa muun muassa Thomas Adésin Darknesse Visible.

Helsingin Työväen Naiskuoro Elegia esittää Pergolesin teoksen Stabat Mater ma 3.4. klo 18 Puistolan kirkossa Helsingissä. Solisteina laulavat Mia Heikkinen ja Annaliisa Pillak.

■ Syvyyden säveliä klo 14 Hyvän Paimenen kirkossa, Palosuontie 1, Helsinki. Senni Valtonen, kantele, avainviulu, huilut ja laulu, Katja Mäkiö, laulu ja cembalo, Sergei Sokolov, piano. Improvisaatioita ja instrumentaalimusiikkia, pitkäperjantain lauluja ja tekstejä. Kolehti.

■ Pergolesi: Stabat mater klo 15 Espoon tuomiokirkossa. Kristuksen kuolinhetken musiikkihartaus. Solisteina Inka Kinnunen ja Ruut Mattila, Auroran laulajat, Lauluyhtye Frida, Espoon barokki. Pastori Marja Malvaranta.

■ Haydn: Seitsemän sanaa ristillä klo 15 Kauniaisten kirkossa. Pauline Fleming-Unelius ja Pia Sundroos, viulu, Iisa Kostiainen, alttoviulu, Sami Mäkelä, sello. Tekstinluku Anna-Kaisa Tuomi ja Daniel Nyberg.

■ Buxtehude: Membra Jesu nostri klo 15 Leppävaaran kirkossa. Kärsimysmusiikkia. Leppävaaran seurakunnan lauluyhtye Moodi

A cappella -lauluyhtye Club for Five esittää virsiä konsertissaan keskiviikkona 5.4. kello 19 Tikkurilan kirkossa.

HENNA KOPONEN

MAREK SABOGAL

Markus Malmgren, urut, Juho Punkeri, laulu ja viulu, Tuomas Heikkilä, laulu ja alttoviulu, Timo Kiiskinen, laulu ja cembalo, Nina Kronlund, laulu, Elina Vidrike, dulcian. Kolehti.

LAUANTAINA 8.4.

■ Urkukonsertti klo 18 Kallion kirkossa. Tommi Niskala.

■ Ukrainalaisen lauluyhtyeen konsertti klo 18 Pyhän Laurin kirkossa, Kirkkotie 45, Vantaa. Kirkkolauluyhtye Kaanon. Ohjelma 10 e Ukrainan sodan uhrien auttamiseksi.

PÄÄSIÄISSUNNUNTAINA 9.4.

■ Osa Triduum Paschale -oratoriosta klo 10 Kannelmäen kirkossa messun yhteydessä. Pekka Kostiaisen oratoriosta Missa Paschalis -osan Loppuylistys. Vokaaliyhtye CantoNovo, Pekka Suikkanen, urut, lyömäsoittimia.

■ Händel: La Resurrezione – Ylösnousemusoratorio klo 18 Espoon tuomiokirkossa. Historiallisin esityskäytännöin, periodipuvuin ja -soittimin sekä barokkitanssijoiden kanssa. Opera Tellus, solisteina Jenni Liikaoja, Tia Svanberg, Paula Patosalmi, Daniela Silén, Sampo Rantalainen ja Antti Pakkanen. Tanssijat Terhi Ketolainen ja Ulla Paakkunainen. Ohjelma 15 e.

■ Pääsiäisen jazzvirsiä klo 18 Pyhän Laurin kirkossa, Kirkkotie 45, Vantaa. Eva Vikman, laulu, Janne Saarinen, saksofoni ja oboe, Lassi Kouvo, piano. Ohjelma 10 e.

■ Riemukas pääsiäiskonsertti klo 19 Pitäjänmäen kirkossa. Matti Fredriksson, viulu, Timo Fredriksson, piano. Muun muassa Bach, Debussy, Mendelssohn. Kolehti. Maanantaina 10.4.

■ Urkumatinea klo 15 Johanneksenkirkossa, Korkeavuorenkatu 12, Helsinki. Sixten Enlund. Muun muassa Bachin, Widorin, Stanfordin, Müller-Zürichin pääsiäiseen liittyviä teoksia.

Ukrainalainen kirkkolauluyhtye Kaanon konsertoi la 8.4. klo 18 Pyhän Laurin kirkossa Vantaalla ja ma 10.4. klo 19 Kulosaaren kirkossa Helsingissä. Ohjelmistossa on ortodoksista kirkkolaulua, ukrainalaisia kuoroteoksia ja erityisesti pääsiäisen ajan lauluja.

ja Kullervo Latvanen, Pauliina Hyry, urut, Hanna Renvall ja Sirke Mäki, viulu, Samuli Hyvärinen, sello.

■ Lacrimosa klo 15 Oulunkylän kirkossa. Anna-Elina Norjanen ja Hiski Wallenius. Muun muassa Bach, Mozart. Ohjelma 10 e.

■ Mozart: Suuri c-mollimessu klo 15 Paavalinkirkossa, Sammatintie 5, Helsinki. Mikkelin kaupunginorkesteri ja Suomalainen

Oratoriokuoro, solisteina Johanna Nylund, Silja Aalto, Mika Nisula ja Heikki Kilpeläinen. Myös osia kantaatista ja motetti. Ohjelma 10 e.

■ Gregoriaaninen Johannes-passio ja Kristuksen kuolinhetken muistohartaus klo 15 Pyhän Laurin kirkossa, Kirkkotie 45, Vantaa.

■ Passiokonsertti klo 15 Tapiolan kirkossa. Jeesuksen kuolinhetken hartaus. Pitkäper-

jantain musiikkia ja tekstimeditaatiota. Hannu Jurmu, tenori, Collegium Musicum.

■ Musiikkia Yhdeksännellä hetkellä klo 15 Viikin kirkossa. Vokaaliyhtye Uoma. Pitkäperjantain ja lankalauantain motetteja. Muun muassa de Victoria, Gabrieli, Gesualdo, Purcell, Tallis, Byrd.

■ Siioninvirsiseurat klo 16 Espoonlahden kirkossa. Lauletaan Siionin virsiä. Kolehti.

■ Scarlatti: Johannes-passio klo 16 Vanhassakirkossa, Lönnrotinkatu 6, Helsinki. Solisteina Tuula Paavola ja Tuomas Tuloisela, Vanhankirkon kuoro ja barokkiyhtye. Ohjelma 10 e.

■ Bach: Johannes-passio klo 18 Helsingin tuomiokirkossa. Cantores Minores, solisteina Tom Nyman, Jyrki Korhonen, Tuuli Lindeberg, Teppo Lampela, Johan Krogius ja Aarne Pelkonen, kuorosolisteja, Suomalai-

nen barokkiorkesteri. Liput 65, 50/40, 30/25, 15 e Ticketmasterista ja pääovelta.

■ Ristin tie klo 18 Kallion kirkossa. Anima Mea, Pauliina Lindfors, Riikka-Eliina Juhantalo.

■ Lacrimosa klo 18 Maunulan kirkossa. Anna-Elina Norjanen ja Hiski Wallenius. Muun muassa Bach, Mozart.

■ Silent Music klo 18 Mikael Agricolan kirkossa, Tehtaankatu 23, Helsinki. UMO Helsinki Jazz Orchestra, Kathrine Windfeld, piano. Windfeldin sävellyksiä ja sovituksia sekä tilaussävellys UMO:lle. Liput 25/20/15 e ticketmaster.fistä.

■ Stabat mater – rakkaus korkein klo 18 Mikaelinkirkossa, Emännänpolku 1, Helsinki. Kaari-ensemble, Henri Hersta, urut. Pergolesi, von Bingen, Kuula, Poulenc. Ohjelma 10 e.

■ von Burck: Johannes-passio klo 21 Espoon tuomiokirkossa. MGRENsemble,

■ Händel: La Resurrezione – Ylösnousemusoratorio klo 15 Kannelmäen kirkossa. Historiallisin esityskäytännöin, periodipuvuin ja -soittimin sekä barokkitanssijoiden kanssa. Opera Tellus, solisteina Jenni Liikaoja, Tia Svanberg, Paula Patosalmi, Daniela Silèn, Sampo Rantalainen ja Antti Pakkanen. Tanssijat Terhi Ketolainen ja Ulla Paakkunainen. Kamariyhtye Camerata Amoroso. Ohjelma 10 e.

■ JuuriJuhla-RotFest-konsertti klo 19 Espoon tuomiokirkossa. Mandolin Concerto. Petri Hakala, mandoliini, Timo Alakotila, piano, Siiri Virkkala, Esko ja Mauno Järvelä, viulu, Marion Göbel, sello, Roger Tallroth, kitara, Teija Niku, haitari. Kamari- ja kansanmusiikkia sekä improvisaatiota.

■ Pääsiäisen lauluja klo 19 Kulosaaren kirkossa. Ukrainalainen kirkkolauluyhtye Kaanon. Ortodoksista kirkkolaulua, ukrainalaisia teoksia ja pääsiäisen ajan lauluja. Maksullinen ohjelma. KOONNUT

Vapaa pääsy, ellei lipun hintaa ole mainittu. Ohjelma ostaminen on vapaaehtoista. Katso lisää konsertteja menohaku.kirkkojakaupunki.fi.

Hakunilan seurakunta

Kirkkoherranvirasto:

Hakunilantie 48, 01200 Vantaa avoinna ma–to klo 9–14 p. 09 8306 500, hakunilan.seurakunta@evl.fi, hakunilanseurakunta.fi, Facebook: Hakunilan seurakunta

Instagram: hakunilansrk, haksinnuoret, haksinlapset

YouTube: Hakunilan seurakunta

SoundCloud: Hakunilan seurakunta

Päivystävä pappi tavattavissa

ma–to klo 10–14, p. 09 8306 507

Yhteys diakoniatyöntekijöihin: p. 050 573 6277 hakunilan.diakonia@evl.fi

VERKOSSA

Musiikkihetki Facebookissa keskiviikkoisin klo 12.

Tänään on Jumalan päivä Wilfrid Stinissenin mietiskelytekstejä SoundCloudissa.

Tubemuskari Sini-kanttorin iloiset muskarit YouTubessa. Messut Facebookissa sunnuntaisin klo 12.

HAKUNILAN KIRKKO

Hakunilantie 48, suntio p. 050 409

0500

Hakunilan kirkko on avoinna ti–to klo 9–14.

Ensivauvat torstaisin klo 13–14.30. Ryhmä ensimmäisen lapsensa saaneille vanhemmille. Lisätiedot ja ilmoittautumiset birgitta.karjalainen@evl.fi. Uusi ryhmä aloittaa 20.4.

Iltakirkko torstaisin 13., 20. ja 27.4. klo 18. Nuorten valmistamassa iltakirkossa lauletaan nuoren seurakunnan veisuja.

Hakunilan kirkon kuoro torstaisin klo 18.45–20.45.

Maanantaikirkko maanantaisin klo 11. Ehtoollista vietetään parillisilla viikoilla.

Maanantain yhteisölounas; ensimmäiseen kattaukseen sisään klo 11.30–11.45 ja toiseen klo 12.15–12.30.

Vauvakahvila maanantaisin klo

12–14.

Tutkimme Raamattua maanantaisin klo 12.30. Juhani Leppälä, Taisto Kotomäki.

Päivähetki Raamatun äärellä parittomien viikkojen tiistaina klo

12. Jari Araneva.

Raamattupiiri tiistaisin klo 17.15.

Nuortenilta Lepaani tiistaisin klo

18–20.30.

Perhekerho keskiviikkoisin klo

9–12

Toivo Café keskiviikkoisin klo

13–15.

Käsillä hyvää -ryhmä keskiviikkoisin klo 14–15.30.

Esikoiset ry. Seurat pe 31.3. klo

18.30. Tarja Nieminen.

Virpoti, varpoti! Koko perheen iloinen puuhapäivä la 1.4. klo

14.30–17. Sari Kokkonen, Birgitta

Karjalainen, Eija Hyytiäinen, Liisa

Jylhä-Mikkonen, Sini Nikku. Ohjelmassa virpomisoksien askartelua klo 14.30 (oksat ja materiaalit löytyy kirkolta), vitsojen siunaushetki kirkkosalissa klo 15.30, kasviskeittoruokailu klo 15.45 alkaen.

Vapaaehtoinen maksu Yhteisvastuulle.

Palmusunnuntain messu su 2.4. klo 12. Harri Nurminen, Sari Hartikka, Sini Nikku. Lähetysarpajaiset. Kohti hiljaista viikkoa: Psalmit -sävellyskonsertti su 2.4. klo 18.

Tuomas Heikkilä ja Johanna Suomala, laulu, Sonja Tissari, piano ja sävellykset, Hanna Tissari ja Johanna Salminen, huilu.

Seniorikerho ti 4.4. klo 13. Kerhon

vetäjänä Minna Tervo. Vieraana vt. kirkkoherra Tiina Palmu.

Hiljaisen viikon virsiä ke 5.4. klo

12 kokoushuoneessa. Tuomas Heikkilä.

Raamattuluento: Usko arjessa.

Paavalin kirje efesolaisille, luvut

4–6, osa 2 ke 5.4. klo 18.30. Pahuuden valtaa vastaan. Pastori Samuel Yrjölä.

Kiirastorstain messu to 6.4. klo 18. Sari Kokkonen, Sasu Rauhala, Juha Paukkeri.

Pitkäperjantain sanajumalanpalvelus pe 7.4. klo 12. Sari Hartikka, Tuomas Heikkilä.

Pääsiäisyön messu la 8.4. klo 23.

Sasu Rauhala, Sini Nikku, Tomi Nikku, trumpetti.

Pääsiäispäivän messu su 9.4. klo

12. Tiina Palmu, Harri Nurminen, Tuomas Heikkilä, Hanna Tissari, huilu.

Raamattuluento: Usko arjessa.

Paavalin kirje efesolaisille, luvut

4–6, osa 2 ke 12.4. klo 18.30. Kristityn taisteluvarustus. Professori Seppo Suokunnas.

Afrikkalainen gospelmessu su 16.4. klo 12. Vesa Häkkinen, Harri Nurminen, Sari Hartikka, Sini Nikku, bändi, Vivacen Leidit. Seniorikerho ti 18.4. klo 13. Kerhon

vetäjänä Minna Tervo. Levyraati.

Raamattuluento: Usko arjessa.

Paavalin kirje efesolaisille, luvut

4–6, osa 2 ke 19.4. klo 18.30. Keskinäisen välittämisen merkitys.

Raamattuopiston rehtori MarjaKaarina Marttila.

Esikoiset ry. Seurat pe 21.4. klo

18.30. Tarja Nieminen.

Messu su 23.4. klo 12. Sasu Rauhala, Tiina Palmu, Tuomas Heikkilä. Käsityömyyjäiset Hakunilan kirkon

aulassa klo 11.30–14. Myytävänä

sukkia, lapasia ym. Järjestäjänä

Hakunilan seurakunnan Käsillä hyvää -ryhmä.

Inkerinsuomalaisten paluumuuttajien ryhmä ti 25.4. klo 13–14.30.

Kultaisen Iän Laulajat etsii uusia

laulajia. Tule mukaan iloiseen

joukkoon! Harjoittelemme Hakunilan kirkolla tiistaisin klo 10–12.

Lisätietoja Seija Taljalta, taljas@ hotmail.com.

Iloa ja toivoa -kahvi Hakunilan seurakunnan oma kahvi myynnissä

Menokasvo

Tule hakemaan ihanat pääsiäisherkut ja nauttimaan myyjäistunnelmasta Virtakirkolla

Kansainvälisyys- ja lähetystyön koordinaattori Maria Järviniitty, Virtakirkolla järjestetään pääsiäismyyjäiset huhtikuun 1. päivänä. Mitä siellä on tarjolla?

– Myytävänä on keväisiä leivonnaisia, pikkuleipiä, saaristolaisleipää ja erityisesti pääsiäispöytään sopivia rahkapiirakoita. Tarjolla on myös hilloja ja muitakin säilykkeitä ja tämän ruokapuolen lisäksi käsitöitä – muun muassa neuleita ja lasitaidetta.

– Lisäksi myyjäisistä voi ostaa kirjoja sekä arpoja. Ja viimevuotiseen tapaan on avoinna virpomisoksapaja, jossa voi askarrella ilmaiseksi oman pääsiäisoksan.

Näillä myyjäisillä on jo vuosien perinne ja niitä osataan odottaa. Mitä uutta Virtakirkossa tapahtuu tänä vuonna?

– Meillä toimii seurakunnassa Friendsʼ Café, joka kokoaa kansainvälistä porukkaa, maahanmuuttaneita ja kantasuomalaisia. Myy-

jäisten uusi aluevaltaus on, että kahvilan toimintaan osallistuvilta on tulossa myyntiin ihania etnisiä herkkuja.

– Meillä on myös elävää musiikkia, sillä kello 10.30 saapuvat eri ikäiset pianistit soittamaan ja kello 12 tulee perinteisen kiinalaisen huilun soittaja viihdyttämään paikalla olijoita.

– Samalla sapluunalla kuin viime vuonna myyjäisissä on avoinna kahvio, josta voi ostaa pullaa, kahvia, teetä ja mehua. Sinne voi myös jäädä rupattelemaan ja nauttimaan tunnelmasta. Maksaminen myyjäisissä onnistuu niin käteisellä kuin Mobilepayllakin.

OUTI ISOTALUS

Pääsiäismyyjäiset la 1.4. klo 10–13. Myyrmäen Virtakirkolla, Rajatorpantie 8. Myytävänä itse valmistettuja keväisiä leivonnaisia, käsitöitä sekä kirjoja ja arpoja. Kahvio ja elävää musiikkia. Tuotto lähetys- ja kansainvälisen työn sekä Myyrmäen Marttojen hyväksi.

– Myös viime vuonna myyjäisissä askarreltiin pääsiäisoksia, kertoo Maria Järviniitty. Kuvan somat neulelinnut hän osti myyjäisistä.

Yhteisvastuun hyväksi. Nouda omasi kirkkoherranvirastosta.

Paketin hinta 10 e, maksu käteisellä, pankkikortilla tai MobilePaylla numeroon 10197.

Diakoniatyöntekijät tavoitat p. 050 573 6277 sekä hakunilan. diakonia@evl.fi.

Kirkkoherranvirasto Hakunilan

kirkolla avoinna ma–to klo 9–14, p. 09 8306 500, hakunilan.seurakunta@evl.fi.

Adressit myynnissä diakoniatyön hyväksi.

Päivystävä pappi on tavattavissa

Hakunilan kirkolla ma–to klo 10–14, p. 09 8306 507.

LÄNSIMÄEN KIRKKO

Kerokuja 9, suntio p. 050 573 6391

Perhekerho perjantaisin klo 9–12. Avoin muskari perjantaisin klo 10, pe 7.4. ei muskaria.

Kädentaitoryhmä tiistaisin klo 10. Säppi avoin keskusteluryhmä tiistaisin klo 10.

Raamatun ja kahvikupin äärellä tiistaisin klo 12.

Sanaa ja saunaa äijäporukassa tiistaisin klo 18.30–21.

Naiset Raamatun äärellä tiistaisin klo 19–21.

Venäjänkielinen raamattupiiri keskiviikkoisin klo 18.

Русскоязычная библейская

группа по средам с 18 до 20 Marttojen pääsiäismyyjäiset la 1.4. klo 11–13. Myytävänä käsitöitä, pääsiäisaskarteluja ja leivonnaisia. Kahvilasta lohikeittoa ja kahvia.

Arpajaiset.

Palmusunnuntain messu su 2.4. klo 10. Harri Nurminen, Tuomas

Heikkilä, Hakunilan kirkon kuoro. Pyhällä polulla ti 4.4. klo 18.

Hiljaisen viikon pyhiinvaellus Länsimäen kirkon läheisyydessä, kaduilla ja metsäpoluilla pastori Sari Kokkosen kanssa. Vaelluksen päätteeksi ehtoollishetki Länsimäen kirkossa. Mukana myös Ceciliakuoro.

Kiirastorstain messu to 6.4. klo 18. Harri Nurminen, Sini Nikku.

Pitkäperjantain sanajumalanpalvelus pe 7.4. klo 12. Sari Hartikka, Tuomas Heikkilä.

Pääsiäispäivän messu su 9.4. klo 10. Tiina Palmu, Tuomas Heikkilä, Hanna Tissari, huilu.

Pääsiäisen perhemessu ma 10.4. klo 15. Sari Kokkonen, Sini Nikku, Birgitta Karjalainen, Eija Hyytiäinen, Liisa Jylhä-Mikkonen.

Lähetyspiiri to 20.4. klo 18. Vieraana Tuula Sysimies kertomassa Etiopian kuulumisia.

Halleluja! Gloria -musiikkikerhon 25-vuotisjuhlakonsertti la 22.4. klo 16.

Messu su 23.4. klo 10. Sasu Rauhala, Tuomas Heikkilä.

Esikoiset ry. Seurat su 23.4. klo 14.30. Tarja Nieminen.

MUUALLA

Lapsiperheiden iltakerho Kolo-

hongan kerhotilassa (Pohjolantie 2, alakerta) torstaisin klo 17–19.

Kevään viimeinen kerta 20.4. Kolis-ilta nuorille perjantaisin klo 17–21.30 Kolohongan nuorisotalolla. Yhteistyössä YMCA Vantaan kanssa.

Lapsikuoro Kuunloiste alakouluikäisille lapsille harjoittelee ItäHakkilan koulun pikkurakennuksessa keskiviikkoisin klo 16–16.45. Kuunloisteessa on iloinen ja rento meininki, hyppää mukaan kuoroseikkailuun!

Nuorisokuoro Aurinkotanssi on yläkoulun kynnyksellä sekä yläkoulussa olevien nuorten oma kuoro. Se harjoittelee Itä-Hakkilan koulun pikkurakennuksessa keskiviikkoisin klo 17–17.45. Aurinkotanssissa on letkeä tekemisen meininki, johon jokainen nuori saa tulla omana itsenään.

Kuorot ovat maksuttomia, ja uudet laulajat ovat tervetulleita. Kuoroja ohjaa kanttori Sini Nikku. Lisätietoja sähköpostitse sini.nikku@evl.fi.

Vauva tulossa -ryhmä aloittaa to 13.4. Kokoontumiset Tikkurilan kirkolla, yhteistyössä Tikkurilan srk:n kanssa. Lisätiedot birgitta. karjalainen@evl.fi.

Hämeenkylän seurakunta

Kirkkoherranvirasto: Auratie 3

avoinna ma–pe klo 9–14, p. 09 830 6450, sähköposti: hameenkylan.seurakunta@evl.fi. www.hameenkylanseurakunta.fi

Facebook: Hämeenkylän seurakunta, Hämeenkylän seurakunnan perheet, Café Pähkinä.

Päivystävä pappi tavattavissa ma–pe klo 10–17, puhelimitse, p. 09 830 6455.

Diakoniapäivystys diakoniatoimistossa ti klo 9–11 ja Café Pähkinässä to klo 10–12, p. 09 830 6472.

Diakoniatyöllä on käytössä myös nettiajanvaraus: hameenkylanseurakunta.fi > Diakonia > apua ja tukea

Vahtimestari, vuorossa oleva, p. 09 830 6459

HÄMEENKYLÄN KIRKKO

Auratie 3

Katso ajantasaiset tiedot www. hameenkylanseurakunta.fi. Jumalanpalvelukset ja muita tilaisuuksia kirkosta striimataan. Kuuntele verkossa: bit.ly/kuuntelekirkosta. Muksukirkko to 30.3. klo 9.30 ja 10.15. Palmusunnuntaista pääsiäisen iloon. Perheille ja lapsiryhmille.

”Käy yrttitarhasta polku”- kanttori-kvartetin konsertti to 30.3. klo 19. Mari-Annika Heikkilä, Kaisa Sidoroff, Hannu Lehtikangas ja Jussi-Pekka Heikkilä. Ohjelma 15 e. Palmusunnuntain perhemessu su 2.4. klo 10. Jarna Wikström, HannuPekka Heikkilä, Sari Häkki ja Marika Weckman. Jumalanpalveluksen

jälkeen lähetysmyyjäiset, lapsille askartelua ja pääsiäisrastit pihalla. Kirkkokahvit. Ristintien askeleet -taidehartaus ma 3.4. klo 18. Katja-Maaria Kaskinen, Hannu-Pekka Heikkilä.

Ahtitekstejä ja hiljaisen viikon virsiä ti 4.4. klo 18. Matti Hyry, Hannu-Pekka Heikkilä. Kirkon kuoro.

Iisimessu ke 5.4. klo 19. Nuorten ja nuorten aikuisten pääsiäisviikon iltamessu. Miika Koistinen, Jarna Wikström sekä bändi.

Kiirastorstain messu to 6.4. klo 18. Miika Koistinen, Hannu Lehtikangas.

Pitkäperjantain sanajumalanpalvelus pe 7.4. klo 10. Matti Hyry, Hannu Lehtikangas. Heidi Utrio, sello.

Raamattuluento su 16.4. n. klo

11.30 messun jälkeen. Teemana Ilmestyskirja. Opettajana Jari

Rankinen.

Päiväkahvin aikaan -keskustelusarja ma 17.4. klo 13. Elämyksiä

Espanjasta. Vieraana pj Jouko Lehtoviita Suomi–Espanja-seurasta. Kahvitarjoilu.

Pääkaupunkiseudun ja Uudenmaan veteraanien kirkkojuhla to 20.4. klo 10 alkaen. Kaikille avoin messu ja juhla. Piispa Teemu

Laajasalo, Matti Hyry, Hannu Lehtikangas. Viipurin lauluveikot. Toivon ilta to 20.4. klo 18. Joukossako tyhmyys tiivistyy? Vieraana

17.30–19. Kuoroa johtaa Hanna Perkola.

Yhteisen pöydän ruokailu keskiviikkoisin klo 11. Ruokailua ei ole ke 5.4.

Ehtoollishartaus keskiviikkoisin klo 12 ruokailun yhteydessä. Hartautta ei ole ke 5.4.

Vauvamuskari keskiviikkoisin klo

10. Ryhmässä on tilaa! Ilmoittautumiset: terhi.kuoppala@evl.fi p. 0505736356, Kyläperhekerho torstaisin klo

9.30. Kerhosta osallistutaan Muksukirkkoon to 30.3. Kerhoa ei ole

Kaikki aistit käyttöön kirkossa

Kaikkien aistien messu on selkokielinen ja moniaistillinen jumalanpalvelus Tikkurilan kirkossa su 23.4. klo 10. Mukana messussa ovat sirkustaiteilija Petteri ”Taika-Petteri” Hakanen ja erityismuusikko Jaakko Lahtinen

Jokainen voi vahvistaa aistejaan esimerkiksi osallistavan sirkustaiteen avulla. Ohjelmassa on valopallojonglöörausta, vatsastapuhumista ja hengellisiä rytmiikkaharjoituksia. Messun aisteja vahvistavan äänimaailman on säveltänyt muusikko Sami Asp.

Iltahartaus ristin juurella pe 7.4. klo 18. Jarna Wikström, Hannu Lehtikangas.

Hiljaisen lauantain iltakirkko la

8.4. klo 18. Rauhanyhdistyksen pääsiäiskirkko. Kalervo Pöykkö, Matti Hyry.

Pääsiäisaamun messu su 9.4. klo

10. Katja-Maaria Kaskinen, Hannu Lehtikangas. Kirkkokahvit. Pyhäkoulu lapsille.

Toisen pääsiäispäivän messu ma

10.4. klo 10. Jaakko Kara, HannuPekka Heikkilä.

Usko ja oppi -ilta to 13.4. klo 18. Matti Hyry, Jarkko Vähäsarja. Messu su 16.4. klo 10. Jarna Wikström, Hannu-Pekka Heikkilä. Kirkkokahvit. Pyhäkoulu lapsille.

Marianna Saartio-Itkonen, entinen nuorisopastori, joka nyt valmistelee sosiaalietiikan väitöskirjaa aiheenaan joukkokäyttäytyminen, pahuuden filosofia ja empatiakasvatus. Illan isäntänä Matti Hyry. Messu su 23.4. klo 10. Katja-Maaria Kaskinen, Hannu Lehtikangas. Kirkon kuoro. Kirkkokahvit. Pyhäkoulu lapsille. Koko perheen koiratapahtuma ma 24.4. klo 17–19. Sahrapuiston koirapolulla tehtäviä, mukana koirakouluttaja sekä Kirkkonalle. Kirkon pihalla lapsille väritys- ja koirarotujen tunnistamistehtäviä sekä arpajaiset. Myytävänä pikkurahalla mehua ja makkaraa.

Pähkinärinteen lähetyspiiri ke 26.4. klo 18. Huomaathan, että kokoontuminen on kirkolla.

Hämeenkylän kirkon kuoro tiistaisin parillisilla viikoilla klo

6.4. Seuraavat kerrat: 15.4. minimuskari, 22.4. valtakunnallinen leikkipäivä, 29.4. vappuetkot.

Tulossa! Taikuri Luttinen Taikashow to 11.5. klo 9 ja klo 10.15. Ryhmien ilmoittautumiset 20.4. menn.: terhi.kuoppala@evl.fi, p. 050 573 6356.

Tulossa! Ilmoittautuminen kesäkerhoon 21.4. menn. osoitteessa: bit.ly/kesakerho23. Kesäkerho on tarkoitettu 1.–2. -luokkalaisille. 75 e/viikko. Kesäkerho 1 Hämeenkylän kirkolla, 5.–9.6. klo 9–15. Kesäkerho 2. Vapaalan seurakuntatalolla,12.–16.6. klo 9–15. Lisätiedot: terhi.kuoppala@evl.fi, p. 050 573 6356.

Tulossa! Hämeenkylän seurakunnan Oopperakerho tekee matkan Savonlinnan oopperajuhlille 12.–14.7. To 13.7. on varattu liput Sevillan parturiin. Ilmoittautumiset: reijo.lehtinen@outlook.com. Muutama lippu vielä vapaana.

CAFÉ PÄHKINÄ

Lammaskuja 2 A Kahvila auki ma–pe klo 10–14. Suljettu pe 7.4. ja ma 10.4. Yhteisvastuutanssit 3.0 ma 3.4. klo 18. Pastori Jaakko Kara johdattaa yleisön pyynnöstä vielä kerran helpoimpiin kreikkalaisiin tansseihin. Ei ilmoittautumista – voit saapua ja poistua oman aikataulusi mukaan. Ei ikärajaa. Ei tanssipakkoa – voit tulla seuraamaan ja tuttuja tapaamaan. Ota sisäliikuntaan sopivat jalkineet mukaan. Voit halutessasi antaa lahjoituksen Yhteisvastuukeräyksen lippaaseen. Leivonnaismyyjäiset Yhteisvastuukeräyksen hyväksi ti 4.4. klo 15–17.

Ekavauva-ryhmä ensimmäistä lastaan odottaville äideille ti 4.4. alkaen klo 18. Mukana Sari Häkki ja Terhi Kuoppala. Kokoontumisia 6 krt kevään aikana. Iltapalatarjoilu. Lisätiedot ja ilmoittautumiset 30.3. mennessä: terhi.kuoppala@evl.fi, p. 050 573 6356.

Erovanhempien olkkari ke 5.4. ja 19.4. klo 17.30.

Kiirastorstain hartaushetki to 6.4. klo 13. Matti Hyry.

Pähkinärinteen lähetyspiiri ke 12.4. klo 18.

Musiikkihetki 13.4. klo 13. Hannu Lehtikangas. Haik-käsityöpiiri keskiviikkoisin

TAPAHTUU 30.3.–27.4.

klo 10. Piirissä valmistetaan käsitöitä myyjäisiin. Tuotto käytetään avustuskohteisiin koti- ja ulkomailla. Piiriä ei ole 5.4.

Erityislasten vanhempien vertaistuki-ilta ke 26.4. klo 18. Teemana Arjessa jaksaminen. Iltapalatarjoilu. Lisätiedot: sari.hakki@evl.fi, p. 044 422 0491.

Miesten keskusteluryhmä torstaisin klo 10.

Mari Mathlinin taidenäyttely

”Valossa” 1.–21.4. Avajaiset 31.3. klo 18, taiteilijatapaaminen 18.4. klo 18.

Mervi Lakkalan ja Casper Väliahdetin taidenäyttely ”Yhteys”

26.4.–26.5. Avajaiset 25.4. klo 18, taiteilijatapaaminen 16.5. klo 18.

LAMMASPOLKU 1

Aikuisten raamattupiiri to 30.3.,13.4. ja 27.4. klo 9.30.

VAPAALAN SEURAKUNTATALO

Ilpolankuja 2

Kenian lähetyspiiri to 30.3. klo 11

Jukka Niemelä, 13.4. klo 11 Anu

Laine ja 27.4. klo 11 Jari Rankinen.

Kimarakahvila su 16.4. klo 17.

Kyläperhekerho tiistaisin klo 9.30–

11. Kerhoa ei ole 4.4. Taimikasvatusruukkuja tehdään 18.4.

LapsiParkki torstaisin 6.–27.4. klo

9–11 kotona lastaan hoitavien

vanhempien 2–6v. lapsille päiväkerhotilassa. Paikkavaraus tekstiviestillä (lapsen nimi, ikä, huoltajan yhteystiedot) edellisen viikon

torstaina Marika Weckmanille, p.

050 573 6245. Kotoa eväät mukaan sekä 5 e hoitomaksu.

Korson seurakunta

Kirkkoherranvirasto Merikotkantie 4 avoinna ma–pe klo 9–14. Suljettu pe

7.4. ja ma 10.4. korsonseurakunta.fi

Facebook: Korson seurakunta

Instagram: korsonsrk, nuortenkulma

Hautajaisten varaukset ma–pe klo

9–15, p. 09 830 6220

Kaste- ja vihkivaraukset kirkkoherranvirastosta ma–pe klo 9–14, p. 09

830 6550

Keskustelun papin kanssa voi varata arkisin ma–pe klo 10–14, p. 09

830 6554

Papin kanssa voi puhua puhelimessa ke klo 17–19, p. 09 830 6554

Diakoniapäivystys tiistaisin klo 10–12 diakoniatoimistolla

Kirkon vahtimestarit, p. 050 590 3496

KORSON KIRKKO

Merikotkantie 4

Kirkko on auki yksityistä hiljentymistä varten ma–to klo 9–12.

Ikoninäyttely viraston aulassa pääsiäiseen asti kirkon aukioloaikoina.

Seurakunnan seniorit to 30.3. klo 13 seurakuntasalissa. Isä Mitro

vierailee.

Naisten saunailta to 30.3.,13.4. ja 27.4. klo 16 Kotkansiiven kokoustilassa ennen messua.

Iltarukouspiiri to 30.3. klo 18 kokoustilassa.

Virvonvarvon Korso-messu perheille to 30.3. klo 18. Uusi lastenpaikka siunataan käyttöön. Minna Ruuttunen, Jaana Jurvanen, Sanna Ahjosaari Airi Saloniemi. Tarjolla keittoa ja virpomisvitsojen tekoa klo 17 alkaen. Messussa myös siunataan tehdyt virpomisvitsat.

Messun jälkeen tarjolla iltapalaa.

Perhekerho pe 31.3., 14.4. ja 21.4. klo 9–11.30 lasten tiloissa. Keittolounas 2 e / perhe.

Palmusunnuntain messu su 2.4. klo 10, Ilkka Luukka, Minttu Haapalainen, Sinikka Stöckell. Kirkkokahvit ja lähetysmyyjäiset.

Perhekerho ma 3.4., 17.4. ja 24.4. klo 12–15 lasten tiloissa.

Virtapiiri ma 3.4., 17.4. ja 24.4. klo 13 seurakuntasalissa. Juttuseuraa, kahvittelua ja ohjelmaa. Maksutonta, ei ilmoittautumista.

Punainen lanka -raamattupiiri ma 3.4., 17.4. ja 24.4. klo 18 kirkon asiakastilassa. Sisäänkäynti alapihan parkkipaikan kautta.

English Through Bible -raamattupiiri ma 3.4., 17.4. ja 24.4. klo 18.30 kokoustilassa.

Naisten raamattupiiri ti 4.4., 11.4., 18.4. ja 25.4. klo 18 Kotkansiiven kokoustilassa.

Aamurukouspiiri ke 5.4.,12.4., 19.4. ja 26.4. klo 8 Kotkansiiven kokoustilassa.

Lähetyspiiri ke 5.4., 12.4., 19.4. ja 26.4. klo 13 kokoustilassa.

Hiljaisen viikon iltamusiikki ke 5.4. klo 18. kirkossa. Ensemble

Nylandian soittajat esittävät rauhallista barokkimusiikkia. Mukana kanttorit Airi Saloniemi ja Sinikka Stöckell. Vapaa pääsy.

Seurakunnan seniorit to 6.4. klo 12 seurakuntasalissa yksinkertainen leipäateria opetuslasten jalanjäljissä. Aterialle ilmoittautuminen kirkkoherranvirastoon ma 3.4. menn. p. 09 8306 550. Aterian jälkeen voi osallistua kiirastorstain messuun klo 13.

Kiirastorstain päivämessu to 6.4. klo 13. Tuomas Antola, Ilkka Luukka, Airi Saloniemi.

Kiirastorstain messu to 6.4. klo 18. Tuomas Antola, Jani Vanhala, Sinikka Stöckell.

Pitkäperjantain sanajumalanpalvelus pe 7.4. klo 10. Minttu Haapalainen, Airi Saloniemi.

Jeesuksen kuolinhetken rukoushetki pe 7.4. klo 15. Ilkka Luukka, Sinikka Stöckell.

Pääsiäisyön messu la 8.4. klo 23.

Jani Vanhala, Joona Raudaskoski, Airi Saloniemi. Messun jälkeen pientä tarjoilua.

Pääsiäisaamun messu –aikuisille ja lapsille su 9.4. klo 10. Uusi lastenpaikka käytössä kirkossa.

Minna Ruuttunen, Minttu Haapalai-

nen, Airi Saloniemi. Messun jälkeen kirkkokahvit ja mehut sekä pääsiäismunien etsintää.

2. pääsiäispäivän messu ma 10.4. klo 15. Huom! Nikinmäen seurakuntakodilla. Joona Raudaskoski, Jani Vanhala, Airi Saloniemi. Katulähetyksen hartaus ja yhteisölounas ke 12.4. ja 26.4. klo 11. Kauniisti katettu ja tarjoiltu maksuton lounas. Ruoan valmistuksessa on käytetty Yhteinen pöytä ry:n hävikkiruokaa.

Kaikille avoin kuoro ke 12.4., 19.4. ja 26.4. klo 18 kirkkosali 2:ssa. Ei harjoituksia 5.4. Tervetuloa laulamaan! Ei pääsyvaatimuksia, tule sellaisena äänenkäyttäjänä kuin olet.

Hartaus kirkossa to 13.4. klo 12, Minna Ruuttunen.

Seurakunnan seniorit to 13.4. klo 13 seurakuntasalissa. Senioripiiri seurustelee. Yhdessäoloa ja keskustelua vapaaehtoisen piirinvetäjän johdolla.

Korso-messu to 13.4. klo 18.30. Jani Vanhala, Airi Saloniemi. Iltarukouspiiri klo 18 kokoustilassa. Hengellisten toivelaulujen ilta Korson kirkolla pe 14.4. klo 17–19. Toivelauluja Lasten virsikirjasta, Viisikielisestä, Nuoren seurakunnan veisukirjasta ja virsikirjasta. Mahdollisuus kanttorin säestyksellä myös musiikkiesityksiin. Teetarjoilu. Mukana kanttori Airi Saloniemi ja kehitysvammaistyön diakoni Kristiina Tuohimaa.

Messu su 16.4. klo 10. Minttu Haapalainen, Minna Ruuttunen, Airi Saloniemi. Kirkkokahvit.

Konsertti Pääsiäisen iloa ja pullaa su 16.4. klo 16. NaisSound, johtaa Säde Bartling. Lauluryhmä Kaarna, johtaa Airi Saloniemi, Sinikka Stöckell, urut ja piano. Pääsiäinen on ilon aikaa! Tässä konsertissa kuulemme kuorojen esityksiä ja laulamme yhdessä. Lämpimästi tervetuloa! Vapaa pääsy, ohjelma 10 e musiikkityön hyväksi. Kirkkosali 2:ssa on tarjolla kahvia ja pullaa klo 15.30 alkaen. Kirkon aamupuuro ma 17.4. ja 24.4. klo 10 seurakuntasalissa. Puuron hinta 1 e. Älä syö yksin, seurassa puurokin maistuu paremmalta.

Katulähetyksen messu ja yhteisölounas ke 19.4. klo 11. Kauniisti katettu ja tarjoiltu maksuton lounas. Ruoan valmistuksessa on käytetty Yhteinen pöytä ry:n hävikkiruokaa. Ilkka Luukka, Jaana Jurvanen.

Seurakunnan seniorit to 20.4. klo 13 seurakuntasalissa. Seurakunnan varhaiskasvatustyö esittäytyy.

Miesten saunailta to 20.4. klo 16 Kotkansiiven kokoustilassa ennen messua.

Korso-messu to 20.4. klo 18.30. Minna Ruuttunen, Sinikka Stöckell. Iltarukouspiiri klo 18 kokoustilassa.

Messu su 23.4. klo 10. Minna Ruuttunen, Ilkka Luukka, Sinikka

Stöckell. Kirkkokahvit. Seurakunnan seniorit to 27.4. klo

13 seurakuntasalissa. Kalenterien hallintaa ja tuunausta. Minttu Haapalainen alustaa. Korso-messu to 27.4. klo 18.30. Minttu Haapalainen, Sinikka Stöckell. Iltarukouspiiri klo 18 kokoustilassa.

Vauvamuskari ja taaperomuskari

ilmoittautuminen alkaa ti 11.4. klo 9 ja päättyy pe 14.4. klo 12. Ilmoittautuminen tapahtuu sähköisesti https://www.vantaanseurakunnat. fi/korson-muskarit

Lastenhoitolauantai Yhteisvastuun hyväksi la 22.4. klo 9–15 Korson kirkolla 2–9-vuotiaille. Lastenhoitopäivässä leikitään ulkona ja sisällä sekä syödään omat eväät. Lastenhoitajina toimivat Korson seurakunnan lastenohjaajat. Lastenhoito on maksullista 5 e/lapsi ja se menee Yhteisvastuukeräykseen. Hoito maksetaan lasta tuotaessa käteisellä. Ilmoittaudu nettisivuillamme 27.3.–5.4. Kysymyksiin vastaa Eeva Suonpää, p. 050 336 3384 tai eeva.suonpaa@ evl.fi

KIRKONKULMA

Kirkon naapurissa oleva olotila ja kahvila. Tarjolla kahvia ja pikkuherkkuja edullisesti. Käynti Korsonpolulta.

Kirkonkulma avoinna ma–ti ja to–pe klo 10–13.30. Hartaus ti klo 11. Suljettu pe 7.4. ja ma 10.4.

NIKINMÄEN

SEURAKUNTAKOTI

Surviaisenkuja 1

Perhekerho to 30.3., 13.4., 20.4. ja. 27.4. klo 9–11.30, hartaus klo 9.45. Nikinmäen kyläilta ma 3.4. klo 18.

SEURAKUNTAKOTI MIKAEL

Venuksentie 4

Muskariperhekerho ti 4.4., 11.4., 18.4. ja 25.4. klo 9–11.30. Muskarihetki klo 9.30.

2. pääsiäispäivän messu ma 10.4. klo 15. Joona Raudaskoski, Jani Vanhala, Airi Saloniemi. Senioripiiri ke 12.4. ja 26.4. klo 10–11.30. Kahvitarjoilu.

MUUALLA

Retkeilijät Korson seurakunnassa -Facebook-sivusta (facebook.com/ Retkeilijat) tykkäämällä saat tiedon tulevista retkikohteista ajantasaisesti.

Rekolan seurakunta

Kirkkoherranvirasto: Kustaantie 22 D, 01400 Vantaa

Avoinna ma–to klo 9–14 p. 09 830 6700 rekolan.seurakunta@evl.fi www.rekolanseurakunta.fi

Rekolan srk somessa @rekolansrk

Hautajaisten varaukset: ma–pe klo 9–15, p. 09 830 6220. Diakoniatyöntekijät: diakonia.rekola@evl.fi

Puhelinpäivystys ti klo 10–12, p.09 8306706.

Kaisa Aalto, p. 044 4220391. Sannamari Niemi, p. 050 3290361. tarkemmat tiedot seurakunnan nettisivuilta.

Asiaa papille: Voit lähettää papille sähköpostia (etunimi.sukunimi@evl.fi) keskustella puhelimitse tai sopia tapaamisajan. vt. kirkkoherra Jussi Koski, p. 040 745 6706.

Ben Ahlroos, p. 050 535 2450 Hanna Paananen, p. 050 436 7712 Seppo Paulasaari, p. 046 922 9370

REKOLAN PYHÄN ANDREAAN

KIRKKO

Kustaantie 22, p. 09 830 6708 Perheolkkari ma klo 9–12. Kaikille avointa perhekerhotoimintaa askarrellen ja leikkien. Aikuiset voivat kahvitella yhdessä. Huolituoli ti klo 11 ja klo 11.30. Varaa oma aika keskustelulle. Sinä valitset aiheen ja kuuntelijana on seurakunnan koulutettu vapaaehtoinen. Huom! Ei ti 4.4. Lisätiedot Kaisa Aalto, p. 044 4220391. Yläovet auki ti 11.4. klo 12. Syödään yhdessä. Alussa hartaus. Sauna, oma pyyhe mukaan. Huom. Ei ruokailua ti 4.4. Silmukkasiskot ke klo 9.30. Tehdään käsitöitä yhteiseksi hyväksi. Lapsikuoron Laululaivan harjoitukset ke klo 16–16.45. Ilmainen kuoro alakouluikäisille. Johtaa Hanna-Maria Valve, p. 050 433 3329.

Kirkkomuskari to klo 9.30–10. Avoin kirkkomuskari perheille. Pyhäkoulu su klo 10. Lasten oma kirkkohetki ja askartelua. Pelikerho to 30.3. klo 15. Vanhoja lautapelejä, kuten Afrikan tähteä, Kimbleä. ym. Ilm. petri.piirainen@ evl.fi. p. 050 573 6328.

Musiikkitorstai to klo 11.30. parittoman viikon torstaisin klo 11.30 keitto ja pullakahvi 5 e, klo 12–13.30 musiikkiohjelmaa. 30.3. Rekola ristin juurella. Puhetta ja musiikkia. Pekka Kivekäs ja Sirkku-Liisa Niemi. 13.4. Puhelinlangat laulaa. Pentti Viherluodon suosikki-iskelmät esittelee ja laulattaa muusikkotytär Virpi Metsätähti.

Palmusunnuntain perhemessu su 2.4. klo 10. Hanna Paananen, Hanna-Maria Valve ja Kirsi Vuorikivi ja lapsikuoro Laululaiva. Messun jälkeen puuhapiste sekä kahvit, mehut ja keksit.

Palmusunnuntain myyjäiset su 2.4. messun jälkeen n. klo 11.15–13. Myynnissä Silmukkasiskojen taidokkaita käsitöitä ja herkullisia leivonnaisia. Tuotto Yhteisvastuulle.

Lasten pääsiäisvaellus ma 3.4.–to 4.4. klo 8.30–15 alueen päiväkodeille ja alakouluille. Kesto noin puoli

tuntia. Kysy vapaita aikoja Kirsi Vuorikivi, p. 050 3844229.

Miesten raamattupiiri ma 3.4. ja 17.4. klo 18.30–20. Keskustelua Raamatunteksteistä miesten kesken.

Hiljaiset illat ma–ke 3.–5.4. klo

18.30. Meditatiivisissa illoissa seurataan Kristuksen ristintietä.

Hiljaisuutta, tekstejä ja musiikkia.

Päivi Peittola ja Sirkku-Liisa Niemi. Ma 3.4. Getsemanen malja. Ti 4.4.

Ecce homo! – Katso ihminen! Ke

5.4. Ristinkantajan rinnalla.

Kiirastorstain messu 6.4. klo 19.

Ben Ahlroos ja Sirkku-Liisa Niemi ja kuoro.

Jeesuksen kuolinhetken musiikki- ja rukoushetki pe 7.4. klo 15.

Hanna Paananen ja Sirkku-Liisa Niemi ja kuoro.

Pääsiäisyön messu la 8.4. klo 23.

Seppo Paulasaari, Hanna-Maria

Valve, Keijo Säikkä, huilu ja Marisa Östberg, huilu.

Pääsiäisyön yöpala su 9.4. klo

01.30. Yhteinen juhla-ateria pääsiäisyön messun päätteeksi.

Pääsiäispäivän messu su 9.4. klo

10. Jussi Koski, Sirkku-Liisa Niemi ja Teppo Salakka, klarinetti.

Afrikkalainen gospelmessu ja isosten siunaus ma 10.4. klo 15.

Hanna Paananen ja Hanna-Maria Valve, Messubändi ja lauluryhmä sekä Maarit Kettunen, Mira Miikki ja Iisakki Seppä.

Messu su 16.4. klo 10. Ben Ahlroos, Sirkku-Liisa Niemi ja Kantelettaret.

Taidekerho 20.4. ja 27.4. klo 14.30.

Viiden kerran taidekerho 5–9-vuotiaille. Teemme kaksi omakustanteista retkeä museoon. Ilm. petri. piirainen@evl.fi p. 050 573 6328. Messu su 23.4. klo 10. Päivärippikoulun konfirmaatio. Seppo Paulasaari ja Hanna-Maria Valve. Perhemessu su 23.4. klo 15. Hanna

Paananen, Hanna-Maria Valve, Päivi Peittola ja Lapsikuoro Laululaiva. Mehut, kahvit ja keksit messun jälkeen.

ASOLAN SEURAKUNTATALO

Asolantie 6, p. 09 830 6708. Tiedustelut Asolan toiminnasta: Irene Juvonen-Rokkanen, p. 050 573 6329.

Päiväkerho ma, to ja pe klo 9–12. 3–5 vuotiaiden kerho, jossa askarrellaan, lauletaan ja leikitään. Kerhossa hiljennytään myös hetkeksi ja tutustutaan Raamatun kertomuksiin. Kyselyt vapaista paikoista Petri Piirainen, p. 050 573 6328

Perheolkkari ti klo 9–12. Kaikille avointa perhekerhotoimintaa askarrellen ja leikkien. Aikuiset voivat kahvitella yhdessä.

Savityöpaja ke klo 12–14. Pienimuotoisia savitöitä, ohjaajana Marika. Materiaalimaksu on 1 e/ kerta.

Raamattu- ja rukouspiiri to klo 10.

Käydään läpi Uutta Testamenttia keskustellen ja rukoillen. Ohjaajina

vapaaehtoiset Tuovi ja Päivi. Asolan Silmukkaryhmä to klo 16. Virkkaamme, kudomme ja askartelemme, mutta voit tulla myös ilman käsityötä, sillä tärkeintä on yhdessäolo. Miesten keskusteluryhmä to 30.3., 13.4. ja 27.4. klo 13–14.30. Keskustelemme elämän eri ihmeistä ja ilmiöistä. Ei ennakkoilmoittautumista. Ohjaajina Heikki ja Irene. Muistitreenit ke 5.4. ja 19.4. klo

10.30. Uudenmaan Muistiluotsin järjestämä muistitreeniryhmä.

Naisten keskusteluryhmä to 23.3., 20.4. klo 13–14.30. Ei ennakkoilmoittautumista. Ohjaajina diakoni

Tikkurilan seurakunta

Kaste- ja vihkivaraukset sekä muut perhejuhlat puh. 09 830 6804 ma–pe klo 9–14. Hautajaisvaraukset hautausmaan toimiston kautta puh. 09 830 6220 ark. klo 9–15 vantaa.hautaustoimi@evl.fi Kirkollisten toimitusten sähköinen varaus osoitteesta asiointi.vantaanseurakunnat.fi

Kirkkoherranvirasto: ark. ma–pe klo 9–14, puh. 09 830 6717, tikkurilan.seurakunta@evl.fi tikkurilanseurakunta.fi

Facebook: Tikkurilan seurakunta

Instagram: @tiksinsrk Twitter: @Tiksinsrk

liturgiseen käyttöön sävelletyt vuorolaulut. Konserttiin on vapaa pääsy, ohjelma 10 e. Kiirastorstain ehtoolliskirkko to 6.4. klo 19.30. Janne Silvast, Mirka Härkönen, Marja Eloranta, Terje Kukk, Pyhän Laurin kuoro. Gregoriaaninen Johannespassio ja Kristuksen kuolinhetken muistohartaus pe 7.4. klo 15. Corvus Laurencij -kuoro. Musiikin johto Samppa Laakso. Vapaa pääsy. Ukrainalaisen kirkkolauluyhtye

Kaanonin konsertti la 8.4. klo 18. Tserkasysta olevan yhtyeen oli määrä konsertoida jo pääsiäisenä 2022, mutta sota esti kiertueen

Toivo kasvaa

Mariela Salminen ja Irene.

Omaishoitajien tukiryhmä ti 11.4. ja 25.4. klo 13. Vertaistukiryhmä omaistaan hoitaville tai jos kokee olevansa omaishoitaja Ei ennakkoilmoittautumista.

Sanan ja rukouksen ilta la 22.4. klo 18. Puhumassa ja rukoilemassa pastori Seppo Juntunen. Musiikista vastaa Saint Andreasˈ Folk.

Seniorikahvila Mukavaa yhdessäoloa kahvikupin ääressä ma 24.4.klo 13. Kipuryhmä Vertaistukiryhmä

kroonisesta kivusta kärsiville parillisten viikkojen tiistaisin klo 15. Ohjaajana Jorma Kuusijärvi ja Katri Salo. Aiheet: ma 4.4. Siitä alkoi selviytymiseni, ma 18.4. Eniten minua harmittaa...

MUUALLA

Toivoa naisille -ryhmä ke 5.4. ja 19.4. klo 18–19.30. Lampirannalla, Tertunkuja 4b.

Tikkurilan taivaan alla -blogi: tikkurilantaivaanalla.blogspot.com

Työntekijä tavoitettavissa keskustelua varten ark. ma–pe klo 12–15 puh. 09 830 6202 Diakonia palvelee Voit varata ajan keskustelua varten diakoniatyöntekijälle www.tikkurilanseurakunta.fi kohdasta ”Diakonia” tai jättää soittopyynnön p. 050 439 9651. Sähköpostia voit lähettää diakonia.tikkurila@evl.fi.

Ajantasaiset tiedot toiminnan tai tapahtumien järjestämisestä www.tikkurilanseurakunta.fi

PYHÄN LAURIN KIRKKO

Kirkkotie 45, p. 09 830 6224. Kirkko on auki pääsääntöisesti tilaisuuksien mukaan.

Messu su 2.4. klo 12, Marja Eloranta, Kristiina Kartano, Terje Kukk. Tenebrae – Lumen Valo -lauluyhtyeen konsertti su 2.4. klo 18. Konsertissa kuullaan espanjalaisen renessanssisäveltäjän Tomás Luis de Victorian Tenebrae-responsoriot, hiljaisen viikon rukoushetkien

koon 25,50 e Tiketistä tai kirkon ovelta ennen konserttia. Messu su 23.4. klo 12, Annaelina Mäkilampi, Jarkko Korhonen, Iina Katila.

TIKKURILAN KIRKKO

Asematie 12 a, p. 044 4220 480. Tikkurilan kirkko on avoinna ma–pe klo 7.30–21, la klo 9–18 ja su klo 9–18. Kirkon aulassa oleva palvelupiste on auki kirkon aukioloaikoina. Vahtimestarit: p. 09 830 6223. Kahvilan aukioloajat: laurankaffila. fi.

Kellopeli eli carillon on kuultavissa Tikkurilan keskustassa joka kuukauden ensimmäisenä lauantaina kello 18.

Junnuolkkari (7–14-vuotiaille) on auki kouluviikoilla joka viikko ti ja to klo 13–16 Vehkapolun kerhotilassa (Vehkapolku 10). Junnuolkkarissa on tarjolla välipalaa sekä osittain ohjattua tekemistä. Toiminta on maksutonta.

Varhaisnuorille (7–12-vuotiaille) on tarjolla kerhoja Tikkurilan kirkolla, Ilolassa, Ristipurossa, Ylästössä, Kartanonkoskella ja Tammistossa. Ilmoittautuminen maksuttomiin kerhoihin www. tikkurilanseurakunta.fi kohdasta ”Kouluikäiset”. Lisätietoja marja. eloranta@evl.fi tai p. 050 464 1414 sekä marjukka.valtanen@evl.fi tai p. 050 526 9401.

Walk in -terapiaa on tarjolla maksuttomana 16–29–vuotiaille torstaisin klo 16–19 sekä lauantaisin klo 13–16 Tikkurilan kirkolla. Voit tulla ratkaisukeskeiseen terapiaan ilman ajanvarausta, mutta muutamia aikoja on varattavissa osoitteessa www.tikkurilanseurakunta.fi kohdasta ”Nuoret”.

Keskiviikkokellot soivat keskiviikkoisin klo 13.45–13.55.

toteutumisen. Nyt yhtye pääsee esittämään sekä perinteistä ortodoksista kirkkolaulua, klassisia ukrainalaisia kuoroteoksia että pääsiäisen ajan lauluja. Johtaja Ievgen Valovenko. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e. Ohjelmatulot Ukrainan sodan uhrien auttamiseksi.

Pääsiäismessu su 9.4. klo 12 Annaelina Mäkilampi, Terhi Viljanen, Samppa Laakso.

Pääsiäisen jazzvirsiä su 9.4. klo

18. Eva Vikman, laulu, Janne Saarinen saksofoni ja oboe sekä Lassi

Kouvo, piano. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e. Trion konsertissa pääsiäisen toivon ja ilon sanoma yhdistyy

Lassi Kouvon tyylikkäisiin jazz-sovituksiin. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e. Marian ja puutarhurin messu ma 10.4. klo 12, Terhi Viljanen, Sanna Heikurinen, Iina Katila.

Messu su 16.4. klo 12 Jaakko Hyttinen, Terhi Viljanen, Samppa Laakso.

Exit-gospelyhtyeen konsertti pe 21.4. klo 19. Pekka Simojoen luotsaama Exit on julkaissut musiikkia 1980-luvulta saakka. Liput ennak-

Taaperokahvila to 30.3., to 13.4., to 20.4. ja to 27.4. klo 9.30–12 1–2-vuotiaille lapsille ja heidän aikuisilleen. Tarjoilu 1 e/aikuinen. Päivämusiikki to 30.3. (Pilvi ListoTervaportti, urut), to 6.4. (Iina Katila, urut), to 13.4. (Pauliina Hyry, urut), to 20.4. Airi Saloniemi, urut ja to 27.4. Anders Ekberg, urut. Klo 12–12.30. Vapaa pääsy.

Pääsiäisaskartelua perheille to 30.3. klo 17.30–19.30. Tilaisuus on maksuton, vapaaehtoinen tarvikemaksu MobilePaylla Yhteisvastuukeräykseen.

Teetä ja kasviskeittoa to 30.3., 13.4., to 20.4. ja to 27.4. klo 18–19. Tarjolla kaikille teetä ja mahdollisuus syödä kasviskeittoa 2 e:n hintaan seurakuntasalissa alk. klo 18 ennen iltamessua klo 19. Iltamessu to 30.3., to 20.4. (Mukana Lento Ensemble) ja to 27.4. klo 19–20. Yhteisöllisesti toteutettava iltamessuhetki, joka toteutuu rukouksessa, Sanassa, voimaannuttavissa yhteislauluissa ja mahdollisuudessa yhteiseen hiljentymiseen. Messua ennen tarjolla teetä

30.3.–27.4.

ja kasviskeittoa.

Perhepäivä pe 31.3., pe 14.4. ja pe

21.4. klo 9–13. Muskarikirkkohetki klo 10. Yhteistä puuhaa aikuisille ja lapsille, ei ilmoittautumista. Keittolounas 4 e/perhe, leipä ja kahvi 2 e/ perhe.

Muskarikirkkohetki pe 31.3., pe

14.4. ja pe 21.4. klo 10–10.30. Lasten ja perheiden kirkkohetki jossa laitetaan kastenauhat kastepuuhun.

Laulupiiri pe 31.3., pe 14.4. ja pe 21.4. klo 15.30, seurakuntasali Voima.

Naisten rukouspiiri pe 31.3., pe

14.4. ja pe 21.4. klo 18, kokoushuone Martta.

Emma Salokoski ja Jarmo Saari pe 31.3. klo 18. Laulaja Salokosken ja kitaristi Saaren levynjulkistuskonsertin liput 15 e ennakkoon

Holvi-verkkokaupasta tai kirkon ovelta ennen konserttia.

Yhteiskristillinen laulu- ja rukouspiiri la 1.4., la 8.4. ja la 15.4. klo 15, kerhohuone Toivo, 2. krs. Palmusunnuntain perhemessu su 2.4. klo Johanna Jakonen, SuviMaria Roine, Samppa Laakso. Luvassa yllätys lapsille. Musiikilliseen perhemessuun voit ottaa mukaan oman keppihevosen.

Elämänkaari

Jaetaan ja siunataan virpomisvitsat, lapsille pieni yllätys. Suoratoistetaan Tikkurilan seurakunnan Facebook-tilillä.

Lastenkirkko su 9.4. ja su 16.4. klo 10 messun yhteydessä. Lastenkirkko on lasten oma hetki. Lastenkirkossa lauletaan, leikitään, kerrotaan Raamatun kertomuksia, rukoillaan, piirretään. Olemme pienen hetken yhdessä ja ihmettelemme elämää. Kirkkoon tullessa perhe menee yhdessä messuun.

Lasten oma tuokio alkaa Pienten paikassa päivän virren jälkeen. Lastenkirkko päättyy ehtoollisen alkaessa, jolloin lapset tulevat takaisin messuun.

Hyvän mielen pääsiäiskirkko ma

3.4. klo 14, Annaelina Mäkilampi, Suvi Palmu, Marjo Suorsa, Terje Kukk.

Viikkomessu ti 4.4. (tällöin messun jälkeen ei yhteisölounasta), ti 11.4., ti 18.4. ja ti 25.4. klo 11.30–12. Matalan kynnyksen puolen tunnin viikkomessu, johon on helppo tulla mukaan. Messun toteuttamisessa vapaaehtoiset ovat keskeisessä roolissa.

Lähetyksen päiväpiiri ti 4.4. ja ti 18.4. (vieraana eläkkeelle jäävä pitkäaikainen seurakunnan nimik-

kolähetti) klo 13, kerhohuone Toivo.

Club for Five: Virret-konsertti ke

5.4. klo 19 on akustisen vokaalimusiikin hetki, jossa kuulija kuljetetaan hiljentymään ja rauhoittumaan hengellisten laulujen, virsien ja muun hiljaisen viikon teemaan sopivan musiikin myötä. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e. Kiirastorstain ehtoolliskirkko to 6.4. klo 15, Suvi-Maria Roine, Jarkko Korhonen, Samppa Laakso, Kiirastorstain ehtoolliskirkko to 6.4. klo 18, Suvi-Maria Roine, Jarkko Korhonen, Iina Katila.

Pitkänperjantain jumalanpalvelus pe 7.4. klo 10, Johanna Toivonen, Kristiina Kartano, Iina Katila, Vantaan seurakuntien kirkkokuoro. Messu suoratoistetaan Tikkurilan seurakunnan Facebook-sivulla.

Pääsiäisyön messu la 8.4. klo 23, Jaakko Hyttinen, Mirka Härkönen Samppa Laakso.

Pääsiäismessu su 9.4. klo 10. Kristiina Kartano, Marja Eloranta, Iina Katila, Kamarikuoro. Suoratoistetaan Tikkurilan seurakunnan Facebook-sivulla.

Marian ja puutarhurin messu ma

10.4. klo 10, Terhi Viljanen, Sanna Heikurinen, Terje Kukk.

Sukkelat Sukankutojat ti 11.4. ja ti 25.4. klo 10–12 Vehkapolun kerhotilassa (Vehkapolku 10, kirkkokortteli). Ryhmässä neulotaan sukkia

Kirkon Ulkomaanavun, lähetystyön ja diakoniatyön hyväksi.

Tiistain yhteisölounas ti 11.4. ti 18.4. ja ti 25.4. klo 12–13. Diakoniatyöntekijä tavattavissa ajanvarausta ja keskustelua varten. (Huom. ti 4.4. ei yhteisölounasta.)

Israel-piiri ti 11.4. klo 18, kokoushuone Martta, 2. krs. Avoin kohtaamispaikka ke 12.4.,

19.4. ja 26.4. klo 12–15. Kohtaamispaikassa voit vaihtaa kuulumisia ja tavata toisia ihmisiä. Tarjolla kuppi kuumaa tai kylmää juotavaa ja pientä makeaa, mutta ennen kaikkea mukavaa yhdessäoloa ja keskusteluseuraa! Käytössä myös asiakastietokone sekä tarvittaessa digiapua. Olet tervetullut yksin tai yhdessä ystäväsi kanssa. Vantaan kristillisten eläkeläisten raamattupiiri ke 12.4. ja ke 26.4. klo 13, kerhohuone Rakkaus. Sinkkujen suunnitteluilta kaikenikäisille aikuisille sinkuille Vehkapolun kerhotilassa, Vehkapolku 10, ke 12.4. klo 18. Tule mukaan suunnittelemaan sinkkutoimintaa ja seuraavaa sinkkuiltaa yhdessä

toisten sinkkujen kanssa. Suunnittelupalaverissa voit ilmoittautua sinkkuiltoihin juontajaksi, ohjelman pitäjäksi, nimilappujen jakajaksi, kahvinkeittäjäksi tai mitä vain haluat itse tulla tekemään ja toteuttamaa sinkkutoiminnan puitteissa.

K18-sinkkuilta ja Sinkkuilta senioreille pe 14.4. klo 18–20 vietetään yhdessä karaokeillan merkeissä Tikkurilan kirkon 1. krs. ”Voima”-salissa. Tule laulamaan, kuuntelemaan toisten esityksiä ja ehkä hakemaan tanssiinkin toisia sinkkuja. Kahvia ja keskustelukumppaneita sekä laulua tiedossa. Ilta päättyy kirkkosalissa viikonlopun siunaukseen. Esteetön tila, vapaa pääsy, päihteetön tilaisuus. Tervetuloa uudet ja jo vanhat tutut! Messu su 16.4. klo 10 Jarkko Korhonen, Päivi Helén, Mari Chaulagai, Samppa Laakso. Suomen Lähetyslentäjät ry:n lähetyspyhä. Messu suoratoistetaan Tikkurilan seurakunnan Facebook-tilillä. Kirkkokahveilla kuullaan tuoreita kuulumisia

MAF:n pienkoneilla tehtävästä avustuslentotyöstä Tansaniasta. Vieraina etäyhteydellä Tansaniasta nimikkolähetit Peter ja Päivi Griffin. Vauvakahvila ma 17.4. ja ma 24.4.

Edith Eloisa Nyström, Viola Elviira Lindberg, Mionel Juuso Joonatan Lähteenmäki, Robert Matias Vaajoensuu, Domenik Markus Rafael Helminen. Hautaan siunattu

Heikki Sakari Lehikoinen 75 v, Eija Maria Siren 75 v, Pertti Osvald Lindroth 74 v, Väinö Seppo Johannes Lahtinen 73 v, Eija Sylvi Marjatta Purhonen 72 v, Kari Anssi Blomerus 54 v.

REKOLAN SEURAKUNTA

Kastettu

HAKUNILAN SEURAKUNTA

Kastettu

Niklas Kalevi Kuismin, Eino Juhani Pesari, Ahti Iivari Sunervo, Martin Louis Tapio Valo.

Avioliittoon kuulutettu

Lea Marketta Aaltonen ja Jari

Matti Juhani Aaltonen.

Hautaan siunattu

Kirsti Annikki Lappalainen 96 v, Lea Marja Anneli Vähäkuopus 68 v, Janne Tapio Muhonen 46 v.

HÄMEENKYLÄN SEURAKUNTA

Kastettu

Aldo Romeo Järvi, Fiona Sirenna

Sofiel Partanen, Erin Linnea

Suonikko.

Hautaan siunattu

Raimo Juhani Kosonen 77 v, Esa

Kalevi Kinnunen 63 v, Yrjö Otto

Kuuluvainen 93 v, Kaarina Seilola 99 v, Kaarina Orvokki Inkinen 100 v.

KORSON SEURAKUNTA

Kastettu

Antti Antero Ilmari Laurila, Ruusu

Jessica Onagie Atilison, Oliver Johannes Tulkki, Liana Eila Alise Vilander.

Hautaan siunattu

Anja Mildred Ojanperä 92 v, Elvi Ester Lindholm 91 v, Aila Annikki Saarinen 90 v, Matti August Salomaa 71 v, Mauri Olavi Kesanto 64 v.

TIKKURILAN SEURAKUNTA

Kastettu

Noel Aston Koskinen, Max Mikael Herranen, Ossian Axel Hujanen Twomey, Oscar Fionn Hujanen Twomey, Emma Aurora Helenius, Sylvi Leena Susanna Jaala, Elea

Amelie Rajamäki, Fiona Isabella

Jurmu, Aleksi Sutipong Pellikka, Hertta Olivia Elviira Laukkanen, Elmer Niilo Ilmari Mäkelä, Topias

Lauri Akseli Lähdesmäki.

Hautaan siunattu

Aki Olavi Liukkonen 71 v, Touko

Pekka Tavi 86 v, Vuokko Maija

Sinikka Koskinen 85 v, Airi Elisabet Salonen 83 v, Jaana Marita

Rantanen 58 v, Tomi Edvard

Kontinen 55 v, Tuomo Juhani

Kiiveri 46 v, Anja Pirkko Sohvi

Hakanen 92 v, Erkki Albin Kotikumpu 82 v, Timo Markus Rautio 45 v, Seppo Ahti Juhani Halme 79

v.

Väinö Olavi Järvinen 89 v, Hjördis

Elisabet Penttinen 89 v, Anja

Anelma Elovainio 88 v, Erkki

Juhani Lehtonen 73 v, Pirjo Soili

Aulikki Sahikoski 69 v, Soili Helena Miinala 66 v, Matias Jon Antton

Hansson 32 v, Paavo Lauri Juhani

Hakala 14 v, Kerttu Helena Pyykkö 88 v, Seija Hellevi Kinnunen 85 v, Teppo Ilmari Salminen 84 v, Leila

Anneli Åberg 79 v.

VANDA SVENSKA

FÖRSAMLING

Avlidna

Inger Aune Carita Pyykkönen.

VANTAANKOSKEN SEURAKUNTA

Kastettu

Viola Aurora Mäkinen, Electra Evia

May Maria Mavrostomos, Hannes

Veikko Hoang Laurila, Lucas

Oliver Kristian Leman, Aleksanteri

Kristian Asikainen, Noel Oscar

Vesimäki, Väinö Armas Juhani

Vähänissi, Dahlia Quinn Kainulainen.

Hautaan siunattu

Saimi Marjatta Lappalainen 95 v, Laila Ulpu Sjöberg 92 v, Hilkka

Maria Pöri 91 v, Heleena Maria

Aleksandra Nummelin 90 v, Jukka

klo 12.30–14.30, kerhohuone Toivo, 2. krs. Alle vuoden ikäisille vauvoille aikuisen kanssa. Tarjoilu 1 e/ aikuinen.

Raamatunlukupiiri: Raamatun laulut ja tarinat ma 17.4. ja ma 24.4. klo 17.30, Jaakko Hyttinen. Sansan medialähetyspiiri ma 17.4. klo 18, kerhohuone Rakkaus, 2. krs.

Laulamme yhdessä -yhteislaulutilaisuus ti 18.4. klo 17, Terje Kukk. Kaikkien aistien messu su 23.4. klo 10, Jaakko Hyttinen, Kristiina

Tuohimaa, Maaret Hirvensalo, Samppa Laakso. Suoratoistetaan

Tikkurilan seurakunnan Facebooktilillä. Osallistavassa messussa

luvassa Taika-Petterin sirkustaidetta ja erityismuusikko Jaakko Lahtisen musiikkia.

Tikkurilan eläkeläiskerho ma

24.4. klo 13–14.30. Kerhoa ohjaa Pirkko Yrjölä.

PIENTEN PAIKKA

Auki joka päivä kirkon aukioloaikoina Tikkurilan kirkolla, Asematie 12. Voit tulla leikkimään ja tapaamaan muita aikuisia. Ota mukaan eväät tai käytä kahvilapalveluja.

ILOLAN SEURAKUNTATALO

Soittajankuja 1

Kerho isille ja lapsille ti 11.4., ti 18.4. ja ti 25.4. klo 17.30–19. Yhdessäoloa, askartelua ja pieni iltapala 3 e/perhe. Lisätietoja Outi Myllylä, p. 050 327 1634 tai outi.myllyla@ evl.fi

Naisten lenkkisauna to 13.4. klo

17.

Perhepäivä ma 17.4. ja ma 24.4. klo 9–14. Touhua ja toimintaa klo 9 alkaen. Tarjolla välipala 2 e/perhe.

Leikkiä, yhdessäoloa ja yhteistä puuhaa lapsille ja aikuisille klo 14 saakka. Tule silloin kun sinulle sopii, ei ilmoittautumista.

Kevätbrunssi la 22.4. Kaksi kattausta: klo 10 ja klo 11.30. Hinta: aikuiset ja yli 12-vuotiaat 12 e, 5–12-vuotiaat 5 e ja alle 5-vuotiaat maksutta. Käteis-tai korttimaksu.

Ilmoittautuminen ja allergiat

viimeistään 17.4. viestillä 050 572 2811/Maaret. Voit osallistua Yhteisvastuukeräykseen maksamalla aikuisen hinnaksi 15 e.

Keski-Vantaan musiikkiopiston

puhaltajien ja pianistien konsertti su 23.4. klo 13. Vapaa pääsy.

KARTANONKOSKEN

KERHOHUONEISTO

Hagelstamintie 20 A

Raamattua ja lähetysasiaa teekupin äärellä to 30.3., to 13.4. ja to 27.4. klo 18–20. Raamattua, rukousta, yhdessäoloa ja asiaa Kansanlähetyksen ulkomaantyöstä teekupin äärellä.

RISTIPURON KERHOHUONEISTO

Simonkyläntie 11, A-talo

Perhekerho ti 11.4.. 18.4. ja ti 25.4. klo 9.30–11. Yhteistä tekemistä

aikuisille ja lapsille. Välipala 2 e/ perhe. Tule kerhoon silloin kun sinulle sopii.

Ristipuron keskiviikkokerho ke 12.4. klo 13.30–15.

TAMMISTON KERHOHUONEISTO

Tammistonkatu 29 B

Perhekerho ma 17.4. ja ma 24.4. klo 9.30–11. Yhteistä tekemistä aikuisille ja lapsille. Välipala 2 e/ perhe. Tule kerhoon silloin kun sinulle sopii.

YLÄSTÖN SEURAKUNTATALO

Lehtikummuntie 2

Pääsiäisaskartelua perheille to 30.3. klo 17.30. Tilaisuus maksuton, Tilaisuus on maksuton, vapaaehtoinen tarvikemaksu MobilePaylla

Yhteisvastuukeräykseen.

Perhekerho ti 11.4., ti 18.4. ja ti 25.4. klo 9.30–11. Yhteistä tekemistä aikuisille ja lapsille. Välipala 2 e/ perhe. Tule kerhoon silloin kun sinulle sopii.

Elävän veden virta -rukouspiiri ma 17.4. klo 17.30–19.30. Jumalan sanan tutkimista ja yhteistä rukousta.

MUUALLA

Seurakunnan vapaaehtoiset

Nikkaristit tarjoavat maksutonta apua vanhuksille ja toimintarajoitteisille Tikkurilan seurakunnan alueella. Nikkaristit eivät tee ammatti-ihmisen töitä, mutta esimerkiksi lampun vaihto, taulun ripustus tai palovaroittimen pariston vaihto hoituu varmasti! Soita

Lailalle ja kerro, missä tarvitset apua. Nikkaristivälitys p. 044 422 0456 ma ja to klo 11–13. Nikkaristeihin kaivataan uusia tekijöitä! Jos vasara pysyy kädessäsi, eikä porakone pelota, ota rohkeasti yhteyttä!

Tiedustelut: diakonissa hanna. raunu@evl.fi p. 050 384 8481.

Senioripysäkki-ryhmä käynnistyy jälleen ensi syksynä. Ryhmä voi olla hyvä apu ikääntymisen elämään tuomien muutosten läpikäymisessä. Senioripysäkki-ryhmiä ohjaavat valtakunnallisesti sosiaalialan ja terveydenhuollon ammattilaiset, jotka ovat suorittaneet Helsinki Mission Senioripysäkkiryhmänohjaajakoulutuksen.

Kerran viikossa kokoontuva ryhmä

starttaa syyskuussa ja kokoontuu

15 kertaa. Ryhmän kokoaminen alkaa kuitenkin jo nyt keväällä. Jos kiinnostuit, ota yhteys diakonissa Hanna Raunuun puh. 050 3848481 hanna.raunu@evl.fi

Kylväjän Raamattupiiri ma 3.4. klo 14–16 Kylväjän toimistolla, Tikkuraitti 11, 2. krs. Raamattua ja rukousta keskustelun ja kahvikupposen kera.

Hertta kirkonrotan toimintatuokio Jumbo-Flamingossa ke 5.4. klo 10.30–11. Joka kuukauden ensimmäinen keskiviikko Jumbo-

Gregoriaaninen Johannespassio Pyhän Laurin kirkossa

Pitkäperjantaina 7.4. klo 15 Vantaan Pyhän Laurin kirkossa, Kirkkotie 45, pääsee kuuntelemaan ja eläytymään suomeksi laulettuun gregoriaaniseen Johannes-passioon. Corvus Laurencij -kuoro esittää passiokertomuksen eli Jeesuksen kärsimyshistorin gregoriaanisen kuorolaulun keinoin. Suomeksi laulettuja gregoriaanisia passioita ei tiettävästi esitetä säännöllisesti missään muualla kuin Vantaalla. Konserttiin on vapaa pääsy.

‒ Pitkäperjantain tilaisuuksissa on aivan erityinen tunnelma, kun sadat ihmiset keskittyvät ja eläytyvät tarinaan. Kuulijoista ja myös esiintyjistä on aistittavissa suuri tunnelataus. Useita kertoja olen huomannut osan yleisöstä liikuttuvan kyyneliin asti, kertoo kuoron jäsen, kanttori Samppa Laakso

Flamingo ja Tikkurilan seurakunta järjestävät yhdessä maksuttomia tuokioita Jupu Pupun leikkipaikassa kauppakeskuksen 1. kerroksessa Ravintolamaailman Hesburgerin vieressä. Virikkeellinen yhteishetki mahdollistaa muiden perheiden tapaamisen sekä seurakunnan lastenohjaajien kanssa keskustelemisen. Jokaisella leikkituokiolla on oma teema. Aikuisille on tarjolla ennen toimintatuokion alkua aamupäiväkahvit ja ensimmäiset 15 osallistujaa saavat mukaansa myös pienen lahjakassin. Toimintatuokiot on tarkoitettu pienille lapsille. Lapset osallistuvat maksuttomaan toimintaan vanhempansa tai tutun aikuisen kanssa.

VERKOSSA

www.facebook.com/tikkurilanseurakunta

Sunnuntain kello 10 jumalanpalvelus suoratoistetaan Tikkurilan seurakunnan Facebook-sivun kautta.

Hertta-kirkonrotan terveisiä saa kotiin maksutta tilaamalla Lastenkirkkokirjeen. Kirje antaa ideoita kirkkovuoden viettoon. Kirjeen tilaukset ja peruutukset: maaret. hirvensalo@evl.fi

Tikkurilan seurakunnan lapset ja perheet löytyvät myös Facebookista nimellä Tiksin lapset ja perheet.

Seurakunnan lasten ja perheiden uutiskirjeen voit tilata osoitteesta

MYYRMÄEN VIRTAKIRKKO

Rajatorpantie 8

Seniorikerho torstaisin klo 13.30. Ei Hiljaisella viikolla 6.4. 13.4. Kansakoululauluja/Kari Jerkku, 20.4. Seniorineuvonta vierailee, 27.4. Poimintoja Runebergin virsirunoudesta/Jarmo Kiilunen. Kirkkoravintola Voimala pe 31.3. ja 14.4. klo 11. Aluksi kirkkohetki, klo 11.30 kevyt lounas ja kahvi. Maksuton (vapaaehtoinen maksu diakoniatyön hyväksi). Pöytiintarjoilu.

Pääsiäismyyjäiset la 1.4. klo 10–13. Myyntipöydillä ihania itse valmistettuja keväisiä leivonnaisia, kuten saaristolaisleipiä, pikkuleipiä ja rahkapiirakoita sekä hilloja ja etnisiä herkkuja. Myytävänä myös erilaisia käsitöitä ja neuleita, lasitaidetta, kirjoja ja arpoja. Kahvio ja elävän musiikin tuokiot klo 10.30 ja 12. Lapsille virpomisoksapaja. Tuotto srk:n lähetystyöhön ja kansainvälisen vastuun työhön, Heränneen kansan lähetysrahastoon, Naisten Pankille ja Myyrmäen Martoille. Maksu käteisellä tai MobilePayllä. Palmusunnuntain perhemessu su 2.4. klo 10. Papit Antti Isopahkala ja Jenni Pesola, Kastehelmi-kuoro, Kanttorina Mari-Annika Heikkilä. Messun jälkeen pääsiäisaskartelua sekä Marttojen järjestämät kirkkokahvit.

http://tikkurilan-seurakunta-lapsityo.mailpv.net/

Tiksin varhaisnuoret -Facebookryhmä on 7–14-vuotiaiden huoltajille tarkoitettu ryhmä, johon kaikki huoltajat ovat tervetulleita löytämään ideoita ja tekemistä nuorten kanssa kotiin tehtäväksi.

Vantaankosken seurakunta

Kirkkoherranvirasto: avoinna ma–pe klo 9–14, p. 09 830 6440, vantaankosken.seurakunta@evl.fi

Rajatorpantie 8

Tilojen ja toimitusten varaus: ma–pe klo 9–14, p. 09 830 6404, tilavaraukset.vantaankoski@evl.fi

Päivystävä pappi: ma, ti, to, pe klo 11–13 p. 09 830 6419, vantaankosken.papit@evl.fi.

Diakoniapäivystys:

Myyrmäen Virtakirkko: ti klo 9–11

Kivistön kirkko: ti klo 13–15. Soita tai jätä soittopyyntö: arkisin klo 9–16 p. 050 357 7726, p. 050 357 7736, 050 407 1176.

Tai ota yhteyttä sähköpostitse: diakonia.vantaankoski@evl.fi.

Verkossa ja somessa: www.vantaankoskenseurakunta.fi

Fb: Vantaankosken seurakunta, Vantaankosken perheet, Kivistön kirkko

Ig: Vantaankosken seurakunta, Kivistön kirkko

Friends’ Cafe su 2.4. klo 15–18. Palmusunnuntai Suomessa / Palm Sunday in Finland. Tehdään yhdessä ja keskustellaan suomeksi ja englanniksi elämän eri aiheista. Mahdollisuus tutustua uusiin ihmisiin eri maista. Lastenhoito järjestetty.

Pääsiäisen salaisuus – muskarituokiot ma 3.4. klo 9.30, 10.30 ja 13. Kaikille avoimissa muskarituokioissa pupu etsii pääsiäisen salaisuutta. Vetäjinä Mari-Annika Heikkilä ja Jaana Muthon-Vahermaa. Raamattupiiri ma 3.4. ja 17.4. klo 13. Järj. Vantaan kristilliset eläkeläiset.

Hiljaisen sydänrukouksen ilta ma 3.4. ja 24.4. klo 18. Hiljennymme rukoukseen kristillisen meditaation ja keskittävän rukouksen hengessä. Ilta sisältää lyhyen virikepuheen, puolen tunnin meditaation, yhteisen jakamisen ja loppurukouksen. Kesto noin tunti.

Raamattupiiri Ilosanoma ma 3.4. ja 17.4. klo 17.30.

Avoin rukouspiiri maanantaisin klo 18.

Kiirastorstain messu to 6.4. klo 14. Papit Margit Helin ja Maari Santala. Kanttori Eveliina Pulkkinen. Kiirastorstain messu to 6.4. klo 19. Kristiina Hyppölän läksiäiset, läksiäiskahvit klo 17.30 alkaen. Papit Kristiina Hyppölä ja Hans Tuominen. Kanttori Kari Jerkku. Kantaattikuoro.

Pitkäperjantain sanajumalanpalvelus pe 7.4. klo 10. Papit Tuula

Paasivirta ja Mark Saba. Kanttori

Mari-Annika Heikkilä.

Pääsiäissunnuntain messu 9.4. klo 10. Papit Hans Tuominen ja Jere Hämäläinen, kanttori Eveliina Pulkkinen, Kivistön kirkon kuoro.

Suomen kielen kerho maahanmuuttajille ti 11.4. ja 25.4. klo 14. Jutellaan suomeksi kahvikupin äärellä.

Miesten raamattupiiri ti 11.4. ja 25.4. klo 18.30.

Infotilaisuus Myyrmäen kirkon peruskorjaushankkeesta ke 12.4. klo 17. Kaikille avoimessa infotilaisuudessa kerrotaan tarkemmin

korjaushankkeesta ja projektin etenemisestä. Paikalla Vantaan seurakuntayhtymän kiinteistöpalveluiden, NCC:n ja srk:n edustajat.

Olotila-kahvila keskiviikkoisin klo

11–13. Ei Hiljaisella viikolla 5.4.

Kässäpaja keskiviikkoisin klo

12–14. Neulotaan, ommellaan, korjataan tai tehdään uutta. Neuvoja saa.

Kirjoituspiiri Kirjavat ke 12.4. klo

10.

Laulupaja ke 12.4. ja 26.4. klo 18.

Vetäjänä Urpo Pakarinen. Sisäänkäynti Kilterinkaaren kautta.

Messu 16.4. klo 10. Konfirmaatiomessu. Pappi Auli Saarsalmi-Paalasmaa, kanttorina Eveliina Pulkkinen, mukana Reetta Korhonen.

Toivoa naisille ma 17.4. klo 13. Rukouspiiri tukee Sansan medialähetystyötä.

Kirkkoherra Hans Tuomisen virkaanasettaminen ja Hyvän paimenen sunnuntain messu 23.4. klo 10. Piispa Teemu Laajasalon johdolla. Messussa mukana mm. lapsikuoro Kastehelmi, Vaskivuoren lukion kamarikuoro, käsikelloyhtye Sonus ja soitinyhtye puhallinorkesteri Louhesta kanttoreidemme kanssa sekä eri-ikäisiä seurakunnan vapaaehtoisia ja työntekijöitä. Messun jälkeen kirkkokahvit. Hans on toivonut mahdolliset muistamiset Yhteisvastuukeräykselle seurakunnan kautta. Iltapäivää jatketaan Vantaan Metsänkävijöiden Partiopamauskevättapahtumassa.

Me Kynät -kirjoittajaryhmä ma

24.4. klo 15

Israel-piiri ti 25.4. klo 18. Tukee

Felm-keskusta Jerusalemissa

Suomen Lähetysseuran kautta. Mission Possible - Iloisesti yhdessä ke 26.4. klo 17.30. Pakolaisteemainen ilta yhdessä seurakunnan nuorten kanssa. Illassa kerrotaan pakolaisia auttavasta työstä Euroopassa. Mitä nykyajan lähetystyö on? Miltä arkipäivä näyttää pakolaistyöntekijän silmin? Miten minä voin osallistua? Illassa kuullaan pakolaisen tarina, kokemuksia pakolaistyöstä niin työntekijän kuin nuoren harjoittelijan näkökulmasta sekä niistä mahdollisuuksista, miten itse voisi osallistua. Mukana on myös pakolaistyöhön lähtevät työntekijät kertomassa siitä,

miten ovat tähän pisteeseen tulleet. Illassa myös pientä tarjoilua ja musiikkia.

KIVISTÖN KIRKKO

Laavatie 2

Vaatevarasto to 6.4. klo 9.30–12. Voit tuoda ja hakea ehjiä ja puhtaita aikuisten ja lasten vaatteita. Maksuton. Aluksi aamukahvit ja hartaus.

Perhekahvila maanantaisin klo

9.30–11. Ei 3.4. ja 10.4.

Aikuisten Olkkari maanantaisin

klo 12–14. Käsitöitä ja iloista seuraa päiväkahvin äärellä.

Pääsiäisen salaisuus – muskarituokiot ti 4.4. klo 9.30, 10.30 ja 13.

Kaikille avoimissa muskarituokioissa pupu etsii pääsiäisen salaisuutta. Vetäjinä Mari-Annika Heikkilä ja Jaana Muthon-Vahermaa.

Kivistön rukouspiiri ti 4.4. ja 18.4. klo 17.30.

Kivistön raamattupiiri ti 4.4. ja 18.4 klo 18.30.

Miesten takkailta ke 5.4. ja 19.4. klo 18–20.

Seniorikerho keskiviikkoisin klo

12.30. Ei Hiljaisella viikolla 5.4. 12.4.

Kerhon omaa ohjelmaa, 19.4.

Kerhon omaa ohjelmaa /omat ohjaajat, 26.4. Seniorineuvonta vierailee.

Kastehelmi-kuoro keskiviikkoisin

(Ei Hiljaisella viikolla 5.4.) klo 16.30–17.15 miniryhmä/iltamusiikkileikkikoulu, klo 17.30–18.30 kouluikäisten ryhmä. Lauletaan ja kehitetään laulutaitoja, opitaan lisää musiikista ja soitetaan mm. kanteleella ja ukulelella. Tied. kanttori Mari-Annika Heikkilä p. 044 422 0407.

Pääsiäisyön messu la 8.4. klo 21.

Papit Iiro Salminen ja Tuula Paasivirta. Kanttori Ritva Holma. Messun yhteydessä on nyyttärit. Nyyttäripöytään voit itse leipoa, tuoda hedelmiä, keksejä tai muuta tarjottavaa. Seurakunta tarjoaa kahvin, teen ja mehun.

Iltaperhekahvila ke 12.4. ja 26.4. klo 18–19.30.

SEUTULAN KAPPELI

Solbackantie 6

Toisen pääsiäispäivän messu ma

10.4. klo 12.00. Papit Jere Hämäläinen ja Maari Santala. Kanttori Ritva Holma.

Sanan piiri tiistaisin klo 13. Keskustelemme Raamatun pohjalta.

MARTINRISTI

Martinpolku 2 C, sisäänkäynti Martinlaaksonpolun puolelta

Aamurukouspiiri torstaisin klo

8.15.

Seniorikerho torstaisin klo 13. Ei

Hiljaisella viikolla 6.4. 13.4. Ehtoollinen / Iiro Salminen, 20.4. Kerhon omaa ohjelmaa /omat ohjaajat, 27.4. Seniorineuvonta vierailee.

Olotila-kahvila maanantaisin klo

11–13.

Miestenpiiri ma 3.4. ja 17.4. klo

18.30.

Martinlaakson lähetyspiiri ti 4.4. ja 18.4. klo 18.30. Tukee oman seurakunnan nimettyjä kohteita Suomen Lähetysseuran kautta. 4.4. diakoni Jukka-Pekka Virtanen kertoo, miten on tullut seurakuntaan töihin ja mitä ajattelee lähetystyöstä, 18.4.pastori Iiro Salminen kertoo, miten on tullut seurakuntaan töihin ja mitä ajattelee lähetystyöstä.

Martinlaakson seniorien korttelikerho keskiviikkoisin klo 13.

Lukupiiri ke 12.4. klo 16.

Raamattupiiri ti 11.4. ja 25.4. klo

13.

Virsilauluilta pe 14.4. klo 18. Toivon Tuulet su 16.4. klo 17. Vierailijana Martti Ojares.

KAIVOSRISTI

Kaivosvoudintie 3

Vauvakerho torstaisin klo 9.30–11. Ei Hiljaisella viikolla 6.4. Seniorikerho keskiviikkoisin klo 10. Ei Hiljaisella viikolla 5.4. 12.4. Kerhon omaa ohjelmaa, 19.4. Seniorineuvonta vierailee, 26.4. Ritva-Leena Tuuli.

PATOTIE 2 KERHOTILA

Perhekahvila tiistaisin klo 9.30–11. Ei Hiljaisella viikolla 4.4.

MUUALLA

Kansainvälinen raamattupiiri to 30.3., 13.4. ja 27.4. klo 17.30. Paikka, kysy: Sisi Wu, xinghui.wu@evl.fi, p. 050 356 6760. Raamattupiiri erikielisille. Ota omankielinen Raamattu mukaan. Keskustellaan ja rukoillaan suomeksi ja englanniksi. Yhteisvastuun yhteislenkit Perjantaisin klo 17. Lähtö Myyrmäen urheilukentän kupeessa. Noin tunnin lenkki hölkkävauhdilla, jossa voi jutella. Vetäjänä Vantaankosken kirkkoherra Hans Tuominen. Tuominen lahjoittaa jokaisesta uudesta hölkkääjästä Yhteisvastuukeräykselle 1 e. Kävelyporukoita kutsutaan mukaan 31.3. Olotila-kahvila Kannisto tiistaisin klo 11–13 Kenraalintie 6. Myös kuntosalimahdollisuus. Kotiraamattupiiri ke 5.4. klo 15–16 Halmeilla, Louhelantie 1 G 93. Nikkaristipäivystys maanantaisin ja keskiviikkoisin klo 11–13, p. 09 830 6426. Tarvitsetko sinä tai läheisesi apua pienissä kodin sisätai ulkotöissä iän tai liikkumishaasteiden vuoksi? Hyllyjen kiinnitystä, lampun vaihtoa tms. Nikkaristit ovat vapaaehtoisia seurakuntalaisia, joiden apu on asiakkaalle maksutonta. Ammatti-ihmisten töitä (esim. sähkö- tai putkityöt) emme voi tehdä. Nikkaristit toimivat Vantaankosken seurakunnan alueella (Myyrmäki, Kaivoksela, Martinlaakso, Vantaanlaakso ja Kivistön suuralue).

Keikka-apu-päivystys tiistaisin klo 9–11, p. 09 830 6405 tai verkossa vantaankoskisrk.clara.fi. Tule

vapaaehtoiseksi tai hae keikkaapua. Keikka-apu on kertaluonteista ja maksutonta vapaaehtoisapua yli 65-v. Länsi-Vantaalla asuvien ikäihmisten kotona asumisen tueksi. Esim. auttamista asioilla kaupassa, lääkärissä tai apteekissa, apua lomakkeiden täyttämisessä tai ulkoilukaverina. Yhteistyössä

Vantaan kaupungin Myyrmäen ja Martinlaakson kotihoidon sekä

Punaisen Ristin Länsi-Vantaan osaston kanssa. Pieni luontopyhiinvaellus su 16.4.

Lähtö klo 8 Vanhalta Viilatehtaalta, Kuninkaantie 28, Myyrmäkeen

Virtakirkon messuun. Matka noin 6 km. Kuljemme osittain hiljaisuudessa. Omat eväät ja sään mukainen vaatetus. Ei ennakkoilmoittautumisia. Toteutuu säästä riippumatta. Lisätiedot: Kari Koivula, suti. koivula@gmail.com, p. 0400 605 955.

YV-golf 29.5. klo 8–14. Pelataan Parasta palloa kahden pelaajan joukkueessa. Yhteisvastuugolf on avoin kaikille Green Cardin omistajille. Ilm. 21.4. menn. Helena Teerioja, p. 0500 816 765, helena.teerioja@pp.inet.fi. Ilmoita samalla joukkueen jäsenten tasoitukset, kotiseurat ja mahdolliset erikoisruokavaliot. Lisätiedot www.vantaanseurakunnat.fi/tapahtumat/2023-05-29/yhteisvastuugolf

VERKOSSA

Messu 23.4. klo 10. Papit Tuula Paasivirta ja Antti Isopahkala. Kanttori Ritva Holma. Jumalanpalveluksia voi seurata verkkosivulla www.vantaankoskenseurakunta.fi, Vantaankosken seurakunnan Facebook-sivulla ja YouTube-kanavalla. Niitä voi katsoa suorana tai tallenteena. Seuraa meitä somessa Facebook: Vantaankosken seurakunta, Kivistön kirkko, Vantaankosken perheet. Instagram: Vantaankosken seurakunta, Kivistön kirkko. Twitter: Vantaankosken seurakunta.

Vanda svenska församling

Kanslifunktioner: Stationsvägen

12a, tfn 09 830 6262 Öppet må–fre kl. 9–12 vandasvenska@evl.fi Diakonimottagning to kl. 10–11.30

HELSINGE KYRKA

S:T LARS

Kyrkov. 45. Högmässa sö 2.4 kl. 10. Kristian Willis och Heidi Åberg. Nattvard på skärtorsdagen to 6.4 kl. 18. Anu Paavola, Heidi Åberg. Långfredagens gudstjänst fre 7.4 kl. 10. Anu Paavola, Heidi Åberg. Högmässa sö 9.4 kl. 10. Kristian Willis, Anders Ekberg.

Mässa må 10.4 kl. 10. ViAnda-kören medverkar. Kristian Willis, Sini Aschan, Anders Ekberg. Gudstjänsten sänds också i radio på Yle Vega. Högmässa sö 16.4 kl. 10. Kristian Willis, Anders Ekberg.

Högmässa sö 23.4 kl. 10. Anu Paavola, Anders Ekberg.

DICKURSBY KYRKA

Vallmov. 28

Påskandakt to 30.3 kl. 9.15–9.45 för daghem och familjer.

Musiklek fr 31.3 kl.10–11 för ca 1–4 åringar med vuxen.

Babyrytmik fr 31.3 kl. 14–15.30 för ca 3–11 mån. med vuxen.

Mässa sö 2.4 kl.12 Kristian Willis och Heidi Åberg.

Sångstund on 5.4 kl.18–19.

Ungdomskväll on 12.4 kl.18–20.

Mässa sö 16.4 kl.12. Kristian Willis, Anders Ekberg.

Seniorcafé ti 18.4 kl. 13.

Sångstund ons 19.4 kl. 18–19 för alla åldrar.

Ungdomskväll ons 19.4 kl.18–20 i Dickursby kyrka.

Musiklek fre 21.4 kl.10–11 för ca 1–4 åringar med vuxen.

Babyrytmik fr 21.4 kl. 14–15.30 för ca 3–11 mån med vuxen.

Sångstund on 26.4. kl. 18–19 för alla åldrar.

Ungdomskväll ons 26.4 kl. 18–20.

VIRTAKYRKAN

Råtorpsv. 8

Mässa för små och stora sö 9.4 kl. 14. Kristian Willis, Anders Ekberg, Heidi Åberg.

HÅKANSBÖLE KYRKA

Håkansbölev.48

Sottungsby-Håkansböle kretsen to 30.3 kl. 13–14 i Håkansböle kyrka. Kaffeservering.

MARTINRISTI

Mårtendalsst. 2 S:t Martins krets ti 18.4 kl. 13. Kaffeservering.

FOLKHÄLSANHUSET

Vallmov.28

Påskens musikandakt med nattvard och kaffestund to 6.4 kl. 14. Anu Paavola, Anders Ekberg, Annakatri Aho.

Allsånger ons 26.4 kl. 14.30 med Anders Ekberg och Gunnar Weckström.

ÖVRIGT

Träff för väntande föräldrar lö 1.4 kl. 13–16 i Helsinggård, Konungsv. 2. Tema: Den psykiska processen. Våren 2023 ordnar Vanda svenska församling en serie med tre träffar (1.4, 22.4 och 6.5) för väntande föräldrar. Träffarna är kostnadsfria och fristående.

Påskpyssel sö 2.4 kl. 11–14 för alla åldrar i Bagarstugan, Kurirvägen 1. Vi samlas efter högmässan för påskpyssel och gemenskap. ViAnda-kören on 5.4, 12.4. och 19.4

och 26.4 kl 12–14 övning i Helsingård.

Träff för väntande föräldrar lö

22.4 kl. 13–16 i Helsinggård. Tema: Kroppen och förlossningen.

Apua tukeaja

Perheneuvonta:

Ajanvaraus p. 09 830 6799 ma, ke–pe klo 9–11 ja ti klo 14–17

Diakoniatoimisto: p. 09 830 6254

Hiljaisuus ja retriitit:

Ilm. ja tied. klo 9–15 p. 050 321 3282 laura.ohtonen@evl.f

VIITTOMAKIELISILLE

Viittomakielinen kohtaamispaikka ti 4.4. klo 12–14. Martinristi, Martinlaaksonpolku 2.

Viittomakielinen perhekerho pe

14.4. klo 9.30–12 Malmin varustamo

Pekanraitti 16, Helsinki.

Vaku ry:n seniorikerho ma 17.4. klo 12–15 Tikkurilan kirkolla, Asematie 12 a Vantaa. Vieraana Maria Kursi.

Kannelmäen raamattupiiri ti 18.4.

Kannelmäen kirkko Vanhaistentie

6, Helsinki. Vieraana rovasti Markku Yli-Mäyry.

Viittomakielinen kohtaamispaik-

ka ti 25.4 klo 11.30–14 Tikkurilan kirkolla, Asematie 12 a. Viikkomessu (tulkkaus viittomakielelle), yhteisöllinen lounas ja yhdessäoloa.

Viittomakielinen perhekerho pe

28.4. klo 9.30–12 Malmin varustamossa os. Pekanraitti 16, Helsinki.

NÄKÖVAMMAISILLE

Kiirastorstain messu to 6.4. klo

14.30 Tapiolan kirkko, Kirkkopolku

6, Espoo. Oppaat ovat ovella vastassa puoli tuntia ennen messun alkua. Ilmoita Ritvalle Aarniolle 040 734 7715 ma 3.4. mennessä, mikäli tarvitset virret isotekstisenä tai pisteillä.

Kevään luontoretki ti 25.4. klo

11–14. Espoon keskus, Espoon keskuksen historiaa ja luonto.

Lounas ravintola Henricus. Lähi- ja luomuruokaa. Retken hinta 10 e.

Ilm. Ritva Aarnio 040 734 7715 viim.

6.4.

Sanoin ja sävelin -kerho 24.4. klo

14–16, Martinristi, Martinpolku 2.

Ryhmän ohj. Ritva-Leena Tuuli

Miesten saunailta: 6.4. klo 18–19

Länsimäen kirkon takkahuoneessa, Kerokuja 9, Vantaa. Saunomista, klo 19–20.30 kahvia ja juttelua.

Tied. Terhi Suonsivu 050 381 8758.

Tikkurilan kerho 6.4 klo 13–15, Tikkurilan kirkolla, Asematie 12a. Yhdessäoloa, keskustelua ja kahvit.

Ryhmän ohj. Rauni Laihonen ja Riitta-Maija Bremer-Palmusaari.

Raamattupiiri 13.4 klo 13–15 Suvelan kappeli, Kirstintie 24, Espoo.

Tervetuloa matalalla kynnyksellä

uudet ja entiset piiriläiset lukemaan viikon Raamatun tekstejä, tutustumaan uusiin hengellisiin kirjoihin, keskustelemaan, rukoilemaan, laulamaan ja kahvittelemaan. Oppaat ovat kappelin aulassa vastassa. Raamattupiiriä ohjaa Sari Karjalainen. Tied. Ritva Aarniolta 040 734 7715.

Lähetyspiiri pe 14.4. ja 21.4. klo 17–19.30, Pekanraitti 16, Malmi, 2. krs. huone 210. Ohj. Leena Siponkoski. Piirin toiminta tukee Suomen Lähetysseuran työtä vammaisten lasten hyväksi.

Näkökulma 3.4. klo 13–15, Soukan kappelilla, Soukankuja 3, vierailijana psykologi Marika Kajander HUSin silmätautien klinikalta, aiheena näköharhat. Vertaisryhmässä etsitään uusia näkökulmia elämään. Ryhmä on kaikille näkövammaisille. Ryhmän ohj. toimivat diakoni Ritva Aarnio ja vertaisohjaaja Maarit Hedman. Tied. Ritva Aarniolta 040 734 7715.

Pakarintupa ke 12.4. klo 12.30–15 os. Kuriiritie 1, Vantaa. Vieraana rovasti Tuula Paasivirta. Kahvit ja kimppakävelymahdollisuus klo 12.30–13.30 Pyhän Laurin kirkon maisemissa, jossa on mukana pieniä pysähtymisiä.

ERIKOISMESSUJA

Kaikkien aistien messu su 23.4.

Tikkurilan kirkossa Asematie 12 a, Vantaa. Mukana messussa ovat sirkustaiteilja Petteri ”Taika-Petteri” Hakanen ja erityismuusikko Jaakko Lahtinen. Messun liturgina pastori Jaakko Hyttinen. Musiikki, äänitaiteilija Sami Asp ja kanttori Samppa Laakso.

International

The Message Club Thu 30th Mar at 2pm–4pm at Tikkurila church. Bible study group. Some refreshments are served.

International Bible Study Group

Thu 30th Mar, 13th and 27th Apr 5.30 pm. For more information about place: Sisi Wu, xinghui.wu@ evl.fi, tel. 050 356 6760. A Bible group for people speaking different languages. Bring your own language Bible. We’ll talk and pray in Finnish and English.

Friends’ Cafe Sun 2nd Apr 3–6 pm Virta-Church Myyrmäki, Rajatorpantie 8. A gathering to discuss about different life topics and a chance to get to know new people from different countries. Childcare available. Palmusunnuntai Suomessa / Palm Sunday in Finland. Suomen kielen kerho maahanmuuttajille ti 11.4. ja 25.4. klo 14 Myyrmäen Virtakirkko, Rajatorpantie 8. Jutellaan suomeksi kahvikupin äärellä.

International Friendship-choir practises at Virta-Church Myyrmäki, Rajatorpantie 8. Contact cantor and choirleader Mari-Annika Heikkilä, p. 044 422 0407.

Русскоязычная библейская

группа по средам с 18 до 20 в церкви Länsimäki (Kerokuja 9).

Приглашаем русскоязычных

жителей Вантаа для беседы и изучения Библии в дружеском общении с чаепитием. С вопросами обращайтесь к руководителю группы, Анжелике Химич +358 45 165 8552.

Eduskuntavaalit 2.4. VALITSE KD

Heli Hakala

Teologian maisteri, erityisopettaja, kaupunginvaltuutettu, aluevaltuutettu, vanhusten palvelut -jaoston jäsen, kirkkovaltuutettu, seurakuntaneuvoston jäsen

– Arvostan avointa ja arvostavaa vuorovaikutusta, myös päätöksenteossa – Työvoiman ja osaajien saatavuudesta on huolehdittava, työn vastaan ottamisen tulee aina olla kannattavaa – Uudenmaan asioita on ajettava rohkeasti, mm. aloituspaikkoja yliopistoihin on lisättävä nuorillemme ja peruskoulua palautettava oikeille raiteille

Ansaitset tulla kuulluksi. www.helihakala.fi

MIKA NIIKKO

Maksaja: Mika Niikon tukiyhdistys

Luokanopettaja, KM Eduskuntavaaliehdokas

Uusimaa

PERHEET JA KOULUTUS

HYVINVOINTIPALVELUT

178

Mönttinen Ari terveyskeskuslääkäri, yleislääketieteen erikoislääkäri

Poutala Mika

Valitse ehdokkaasi

Uusimaa www.inkahopsu.fi

Ihmisoikeudet Globaalivastuu

Mediamyynti Pirjo Teva 040 680 4057 pirjo.teva@kotimaa.fi

Juha Kurvinen 040 665 5983 juha.kurvinen@kotimaa.fi

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 30.3.–27.4. KIRKKO JA KAUPUNKI VANTAA – 6/2023 15

Kirkoissa soi

TORSTAI 30.3.

Päivämusiikki klo 12–12.30 Tikkurilan kirkossa, Asematie 12 a. Pilvi Listo-Tervaportti, urut. Vapaa pääsy.

”Käy yrttitarhasta polku” – kanttori-kvartetin konsertti klo 19

Hämeenkylän kirkossa, Auratie 3. Mari-Annika Heikkilä, Kaisa Sidoroff, Hannu Lehtikangas ja JussiPekka Heikkilä. Ohjelma 15 e.

PERJANTAI 31.3.

Emma Salokoski ja Jarmo Saari klo 18 Tikkurilan kirkossa, Asematie 12 a. Laulaja Salokosken ja kitaristi Saaren levynjulkistuskonsertin liput 15 e ennakkoon Holviverkkokaupasta tai kirkon ovelta ennen konserttia.

SUNNUNTAI 2.4.

Kohti hiljaista viikkoa: Psalmit -sävellyskonsertti klo 18 Hakunilan kirkossa, Hakunilantie 48.

Tuomas Heikkilä ja Johanna Suomala, laulu, Sonja Tissari, piano ja sävellykset, Hanna Tissari ja Johanna Salminen, huilut. Vapaa pääsy.

Tenebrae – Lumen Valo -lauluyhtyeen konsertti klo 18 Pyhän Laurin kirkossa, Kirkkotie 45. Konsertissa kuullaan espanjalaisen renessanssisäveltäjän Tomás Luis de Victorian (1548–1611) Tenebrae-responsoriot, hiljaisen viikon rukoushetkien liturgiseen käyttöön sävelletyt vuorolaulut. Konserttiin on vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

KESKIVIIKKO 5.4.

Hiljaisen viikon virsiä klo 12

Hakunilan kirkon kokoushuoneessa, Hakunilantie 48. Puolenpäivän virsihetkessä lauletaan yhdessä kärsimysajan virsiä. Kanttorina Tuomas Heikkilä.

Pääsiäisen iltamusiikki klo 18

Kivistön kirkossa, Laavatie 2. Pääsiäisen kauneinta laulu- ja urkumusiikkia sekä Bachin pääsiäiskoraaleja jousiyhtyeen säestyksellä. Kanttorit Ritva Holma ja Mari-Annika Heikkilä. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e Yhteisvastuukeräykselle.

Club for Five: Virret -konsertti klo 19 Tikkurilan kirkossa, Asematie 12 a. Akustisen vokaalimusiikin hetki kuljettaa kuulijaa hiljentymään ja rauhoittumaan hengellisten laulujen, virsien ja muun hiljaisen viikon teemaan sopivan musiikin myötä.

Pääsiäisen jazzvirsiä kuullaan sunnuntaina 9.4. kello 18 Pyhän Laurin kirkossa. Niitä esittävät Eva Vikman (kuvassa), laulu, Janne Saarinen, saksofoni ja oboe sekä Lassi Kouvo, piano. Tilaisuuteen on vapaa pääsy, ohjelma 10 euroa.

Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

TORSTAI 6.4.

Päivämusiikki klo 12–12.30 Tikkurilan kirkossa, Asematie 12 a. Iina

Katila, urut. Vapaa pääsy.

PERJANTAI 7.4.

Gregoriaaninen Johannespassio ja Kristuksen kuolinhetken muistohartaus klo 15 Pyhän Laurin kirkossa, Kirkkotie 45. Corvus Laurencij -kuoro. Musiikin johto Samppa Laakso. Vapaa pääsy.

LAUANTAI 8.4.

Ukrainalaisen kirkkolauluyhtye

Kaanonin konsertti klo 18 Pyhän

Laurin kirkossa, Kirkkotie 45. Tserkasysta kotoisin olevan yhtyeen oli määrä konsertoida Pyhän

Laurin kirkossa jo pääsiäisenä 2022, mutta hyökkäyssota esti kiertueen toteutumisen. Nyt yhtye pääsee esittämään sekä perinteistä ortodoksista kirkkolaulua, klassisia ukrainalaisia kuoroteoksia että

pääsiäisen ajan lauluja. Yhtyeen taiteellinen johtaja on Ievgen

Valovenko. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e. Ohjelmatulot ohjataan Ukrainan sodan uhrien auttamiseksi.

SUNNUNTAI 9.4.

Pääsiäisen jazzvirsiä klo 18 Pyhän

Laurin kirkossa, Kirkkotie 45. Eva Vikman, laulu, Janne Saarinen saksofoni ja oboe sekä Lassi Kouvo, piano. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e. Trion konsertissa pääsiäisen toivon ja ilon sanoma yhdistyy Lassi Kouvon tyylikkäisiin jazz-sovituksiin. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

TORSTAI 13.4.

Päivämusiikki klo 12–12.30 Tikkurilan kirkossa, Asematie 12 a. Pauliina Hyry, urut. Vapaa pääsy. Oltermanni- ja Sävelsirkut-kuorojen yhteinen kevätkonsertti klo 18 Virtakirkossa, Rajatorpantie 8. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

TORSTAI 20.4.

Päivämusiikki klo 12–12.30 Tikkurilan kirkossa, Asematie 12 a. Airi

Musiikkia Helsingissä ja Espoossa

Sunnuntaina 16.4.

Pergolesi: Stabat Mater klo 16

Helsingissä Puotilan kappelissa, Puotilantie 5. Saarikoski-kvartetti. Liput 20 e.

Kansanmusiikkia kevään iloksi

klo 17 Helsingissä Vuosaaren kirkossa, Satamasaarentie 7. Pelimanniorkesteri Orivesi All Stars, Vuosaaren musiikkikoulun Näppäriä. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e. Suomi-Ukraina-tukikonsertti

klo 18 Helsingissä Laajasalon kirkossa, Reposalmentie 13. Kaaderilaulajat, Arja Suorsa-Rannanmäki, piano, Emriikka Salonen, laulu. Vapaa pääsy, ohjelma 15 e.

Keskiviikkona 19.4. Bluegrass-gospelia klo 19 Helsingissä Hyvän Paimenen kirkossa, Palosuontie 1. Jussi Syren and the Groundbreakers. Liput 15 e ovelta.

Perjantaina 21.4.

Club For Five – Kirkkokonsertti klo 19 Espoon tuomiokirkossa, Kirkkopuisto 5. Suomalaisille rakkaita virsiä sekä muita tunnelmallisia lauluja yhtyeen uran varrelta. Liput alk. 28 e ticketmaster.fi

Basiani klo 19 Helsingissä Temppeliaukion kirkossa, Lutherin-

Saloniemi, urut. Vapaa pääsy.

PERJANTAI 21.4.

Exit-gospelyhtyeen konsertti klo 19 Pyhän Laurin kirkossa, Kirkkotie 45. Pekka Simojoen luotsaama Exit on julkaissut musiikkia 1980-luvulta saakka. Liput ennakkoon 25,50 e Tiketistä tai kirkon ovelta ennen konserttia.

LAUANTAI 22.4. Halleluja! Gloria-musiikkikerhon 25-vuotisjuhlakonsertti klo 16 Länsimäen kirkossa, Kerokuja 9. Hyväntekeväisyyskonsertti klo 18 Kivistön kirkossa, Laavatie 2. Musikaalia, operettia, helposti sulavaa oopperaa, kevyttä klassista. Matti ja Paula Rankalan laulajat. Säestys diplomipianisti Säde Erkkilä. Pääsyliput 10 e aikuiset, lapsilta maksu vapaaehtoinen. Tuotto suur-Kivistön lasten ja nuorten hyväksi. Kesto 1,5 t. Väliajalla maksullinen kahvitarjoilu. Yhteistyössä Lions Club Vantaa Rubiini/Rubinen ja Vantaankosken srk.

SUNNUNTAI 23.4.

Keski-Vantaan musiikkiopiston puhaltajien ja pianistien konsertti klo 13 Ilolan seurakuntatalolla, Soittajankuja 1. Vapaa pääsy.

TORSTAI 27.4.

Päivämusiikki klo 12–12.30 Tikkurilan kirkossa, Asematie 12 a. Anders Ekberg, urut. Vapaa pääsy.

katu 3. Georgian valtion perinnemusiikkikuoro Basiani. Liput 29/27 e fienta.com ja ovelta.

Lauantaina 22.4.

Omnis Terra klo 18 Helsingissä Temppeliaukion kirkossa, Lutherinkatu 3. Solisteina Tuuli Lindeberg ja Elli Vallinoja, Helsinki Metropolitan Orchestra, Oratoriekören i Helsingfors. Liput 35 e lippu.fi

Brahms: Ein Deutsches Requiem klo 19 Helsingissä Paavalinkirkossa, Sammatintie 5. Espoo Sinfonia, Navichorus, Olarin kuoro, solisteina Johanna Isokoski ja

Elja Puukko. Liput 25/15 e.

Sunnuntaina 23.4. Saman taivaan alla klo 18 Helsingissä Kulosaaren kirkossa, Werner Wirénin tie 6. Kantelevirtuoosi Ida Elina. Vapaa pääsy.

Maanantaina 24.4.

Pyhän kosketus klo 18 Helsingissä Paavalinkirkossa, Sammatintie 5. Sounds of Mercy -gospelkuoro, Jukka Leppilampi, Kaisaniemen ala-asteen 6C-musiikkiluokka, SoMe-bändi. Vapaa pääsy. Televisiointi.