9
Risto Isomäki: Amazonin sademetsät
voidaan vielä pelastaa s. 18
Miikka Ruokanen on pohtinut ikuisen elämän kysymyksiä
lapsesta asti s. 20
9
Risto Isomäki: Amazonin sademetsät
voidaan vielä pelastaa s. 18
Miikka Ruokanen on pohtinut ikuisen elämän kysymyksiä
lapsesta asti s. 20
Se voi tulla popkonsertissa tai messussa, unessa tai unettomana yönä tai vaikka metromatkalla s. 12
HYVÄN TÄHDEN. 25.5.2023 kirkkojakaupunki.fiHELSINKILÄISEN PAAVALIN SEURAKUNNAN aloite kirkollisen vihkioikeuden laajentamisesta kaatui kirkolliskokouksessa. Aloitteessa ehdotettiin, että kirkossa voitaisiin vihkiä myös parit, joissa toinen puolisoista on rippikoulun käynyt evankelis-luterilaisen kirkon jäsen mutta toinen ei kuulu mihinkään kristilliseen kirkkoon.
Vaikka Kirkkohallitus puolsi ehdotusta, se kaatui kirkolliskokouksen määräenemmistövaatimuksen vuoksi. Läpimeno olisi vaatinut kolme neljäsosaa äänistä eli 70 ääntä. Nyt esitys sai taakseen vain 54 ääntä.
TULOS ON SAMANTAPAINEN kuin niissä äänestyksissä, joissa on käsitelty samaa sukupuolta olevien vihkimistä kirkossa. Osaltaan se kertoo arvoliberaalien ja arvokonservatiivien voimasuhteista. Tosin tässä kysymyksessä olisi voinut kuvitella rintamalinjojen liikkuvan, koska kysymys ei ole yhtä periaatteellinen. Kirkolliskokouksen lakivaliokuntakin totesi, että vihkioikeuden laajentamista puoltavat perustelut ovat varteenotettavia. Siitä huolimatta kirkolliskokous päätyi enemmistön äänin siihen, että esitystä vastustavat seikat ovat merkityksellisempiä. Kumpikin osapuoli vetosi kirkon jäsenyyteen. Aloitteen vastustajat katsoivat, että kirkkohäät ovat jäsenetu ja yksi merkittävä syy kirkkoon liittymiseen. He olivat huolissaan, houkuttaisiko vihkioikeu-
den laajentaminen yhdistämään kristillisiin perinteisiin elementtejä muista uskonnoista. He muistuttivat myös, että maistraatissa solmittu avioliitto voidaan siunata kirkossa.
JÄSENETUA VOI TARKASTELLA myös siten kuin aloitteen tekijät perustelivat. Kun kirkon jäsenmäärä vähenee, kulttuurien ja uskontojen kirjo kasvaa ja vihkimisten määrä laskee, pitäisi tukea erityisesti niitä, jotka yhä haluavat kuulua kirkkoon. Niitä, jotka toivovat, että kirkko olisi läsnä heidän elämänsä tärkeänä päivänä. Joidenkuiden puoliso liittyy kirkkoon häiden ajaksi toteuttaakseen puolisonsa toiveen, mutta aika moni eroaa pian uudelleen. Pysyvään jäsenyyteen tarvitaan muitakin syitä. Kokemus siitä, että kirkko on jäsenensä tukena, on yksi niistä.
PAULI JUUSELA päätoimittaja pauli.juusela@kirkkojakaupunki.fi”PITÄISI TUKEA ERITYISESTI NIITÄ, JOTKA YHÄ HALUAVAT KUULUA KIRKKOON.
Keveämmältä tuntuu murheittesi paino, jos ystävän tai matkakumppanin saat kuuntelijaksesi.
RUNOILIJA KALLIMAKHOS (NOIN 305–240 EKR.)
Tulevaisuudenusko, elämänrohkeus ja halu tehdä parhaansa kasvavat siellä, missä vanhukset eivät jää yksin, sairaat saavat hoitoa, nuoret tuen ja lapset turvallisia sylejä.
PIISPA MARI LEPPÄNEN HELSINGIN SANOMAT 9.5.
Minä olin alasti, ja te vaatetitte minut. Minä olin sairas, ja te kävitte minua katsomassa. Minä olin vankilassa, ja te tulitte minun luokseni.
MATTEUKSEN EVANKELIUMI
25:36
Kirkko ja kaupunki
Jumala, oliko joskus aika, jolloin ensin kuunneltiin ja mietittiin, ja sitten vasta sanottiin?
Aika, jolloin ei ollut tarvetta jatkuvasti reagoida kaikkeen.
Huomaan kaipaavani sellaista aikaa.
Seuraava lehti ilmestyy 8.6.
KANNEN KUVA: HANS EISKONEN
kirkkojakaupunki
@kirkko_kaupunki kirkkojakaupunki
”On
toimia niin, että kaikki olisivat samalla viivalla”
Miguel Peltomaa tuli koko kansan tietoisuuteen
Käärijän ja muiden Uuden Musiikin Kilpailun artistien kappaleiden viittomakielisenä tulkitsijana.
1
Miguel Peltomaa, tulkitsit Käärijän Cha cha cha -kappaleen viittomakielellä Uuden Musiikin Kilpailussa (UMK). Millä fiiliksellä seurasit häntä Euroviisuissa?
– Minusta Käärijä pärjäsi todella hienosti, vieläpä suomenkielisellä kappaleella. On ollut mukava lukea Käärijän menestyksestä ja nähdä siihen liittyvää hehkutusta.
– Olen tehnyt Käärijän kanssa UMK:n jälkeen muutaman somevideon. Toivoimme molemmat, että vähintäänkin kohtaisimme tulevaisuudessa.
2Onko UMK:n tuoma näkyvyys esimerkiksi Käärijän rinnalla muuttanut jotenkin elämääsi?
– On kyllä muuttanut. Tulee lämmin fiilis, kun ihmiset tunnistavat kadulla ja moikkaavat. Erityisen iloinen olen tästä koko viittomakielisen yhteisön puolesta. Ihmiset ovat esiintymiseni ansiosta tajunneet, että viittomakieli on oikea kieli, jonka avulla voi tulkita vaikkapa musiikkia.
– Suomessa on äidinkielenään viittomakieltä käyttäviä noin 5 500, ja viittomakielen taitoisia on varmaan ainakin yli 10 000. Meillä käytetään suomenkielistä ja suomenruotsalaista viittomakieltä, mutta maailmalla on lukuisia eri viittomakieliä.
Mikä sinun viittomakielen taustasi on, ja milloin aloit opetella sitä?
– Olin pienenä lähes kuuleva, mutta kuuloni alkoi heikentyä niin, että jo alle päiväkoti-ikäisenä aloin vanhempieni kanssa opetella viittomakieltä oman opettajan opastuksella. Peruskoulun kävin viittomakielellä kotipaikkakunnallani Jyväskylässä.
– 12-vuotiaana sain korvaani sisäkorvaistutteen ja korvan taakse asetettavan kuulokojeen. Niiden avulla pystyn kuulemaan normaalisti. Olenkin elänyt koko elämäni kahdessa kulttuurissa, suomenkielisessä ja viittomakielisessä.
4Olet tehnyt töitä Ylellä myös Pikku Kakkosessa ja Kioskissa. Kesä on nyt alkamassa. Pidätkö lomaa?
– Pikku Kakkosen viittomakieliseksi juontajaksi minua pyydettiin yhden yhteisen projektin seurauksena. Vuoden kuluttua siitä aloitin työt myös Yle Kioskissa toimittajana. Siellä olen ollut mukana varsinkin ajankohtaisiin aiheisiin liittyvissä sketsivideoissa.
– Aion pitää lomaa muutaman viikon, sillä kevät on ollut työntäyteinen. Minulla on tiivis ystäväpiiri, joten tarkoitus on viettää paljon aikaa yhdessä. Syksyllä jatkan töitäni Ylellä. Olisi hienoa, jos televisioon saataisiin lähivuosina entistä enemmän viittomakielisiä ohjelmia. 5
Mikä sinulle on pyhää?
– Muiden auttaminen on minulle pyhä arvo. On tärkeää yrittää päivittäin toimia niin, että kaikki olisivat samalla viivalla ihonväriin ja sukupuoleen katsomatta.
Viimeisen kymmenen vuoden aikana suhtautuminen itkemiseen on muuttunut hyväksyvämpään suuntaan.
KATA-RIINA HEINONEN-TRICARICO KUVA ISTOCK
Elämällä on haikea pohjasävy, joka toisinaan puhkeaa kukkaan, kirjoittaa ruotsalainen teologi, kirjailija ja pappi Owe Wickström kirjassaan
Pyhyyden kaipuu: usko ja aikamme ihminen (Kirjapaja 2003). Sellainen hetki voi koittaa vaikka lapsen koulun kevätjuhlassa, kun Jo joutui armas aika täyttää tilan ja nostaa kyynelet silmiin. Koskettavassa hetkessä yhdistyvät kaipuu aikaan, jota ei enää ole, ja rakkaus omaa lasta kohtaan.
Keskiajan kirkolla oli oma nimitys, suspiria, tunteelle, joka kuristaa kurkkua ja saa kyynelet valumaan poskille. Kristillisessä perinteessä tällaisessa hetkessä vuodatettuja kyyneliä kutsutaan pyhiksi kyyneliksi.
Ihminen on ainoa eläin, jonka silmistä valuu nestettä tunneperäisen kokemuksen vuoksi.
Kyynelet ovat kyynelrauhasen tuottamaa kirkasta nestettä. Ihminen kyynelehtii tunnereaktioiden lisäksi siksi, että kyynelneste huuhtelee ja puhdistaa silmän pintaa. Kyynelet myös voitelevat silmää ja ehkäisevät silmän liikkeistä aiheutuvaa hankausta.
Kyynelnesteessä on proteiineja, jotka estävät bakteerien kasvua ja tappavat niitä. Tunneperäinen kyynelien vuodattaminen vapauttaa proteiineja enemmän kuin muut kyynelehtimisen tavat.
KYYNELILLÄ ON ELÄMÄÄ ylläpitäviä, puhdistavia, suojelevia ja parantavia voimia myös erilaisissa kertomuksissa. EteläItaliassa viljellään viiniä pelloilla, joita tarinan mukaan ovat kastelleet Kristuksen kyynelet. 1100–1200luvulla eläneellä italialaisella munkilla Franciscus Assisilaisella puolestaan kerrottiin olevan ”kyynelten lahja”. Franciscuksen mukaan kyynelet pitivät puhtaina hänen sisäisen silmänsä, ja näin hän kykeni näkemään, mikä elämässä on tärkeintä.
Myyteissä ja kansantaruissa kyynelillä saadaan aikaan hämmästyttäviä ratkaisuja. Ilmaan nakatut kyynelet säikäyttävät vorot pois ja saavat joet tulvimaan. Keholle vuodatetut kyynelet parantavat haavoja ja palauttavat kyvyn nähdä. Rituaalisia kyynelehtimisen tapoja tunnetaan ympäri maailmaa. Itkuvirret ovat osa perinteistä ortodoksikarjalaista ja inkeriläistä kulttuuria. NykySuomessa tunnetut itkuvirret juontuvat näistä perinteistä.
– Itkuvirret ovat rituaalista suremista, kertoo ItäSuomen yliopiston tutkija ja folkloristi Viliina Silvonen.
– Ne ovat puhetta tuonilmaisiin esivanhemmille ja muille läheisille. Niillä pyydetään muun muassa turvaa ja suojelua. Itkuvirsillä myös muistellaan vainajia.
Perinteisissä rituaaleissa itkuilla on ollut erityisiä tehtäviä. Hautajaisissa itkuvirsillä on saateltu vainaja tuonilmaisiin. Häissä itkuvirret ovat valmistelleet morsianta uuteen elämänvaiheeseen.
Itkuvirsiä on itketty myös silloin, kun yhteisön miehet ovat joutuneet lähtemään sotaan. Oman elämän itkuilla on ikävöity lähiyhteisöä tai sitä, että on jäänyt yksin puolison kuoleman jälkeen.
ITKUVIRSIEN ITKEMISTÄ KUTSUTAAN äänellä itkemiseksi erotuksena silmillä itkemiseen ja laulamiseen. Itkuvirsissä olennaista on teksti, joka on erityistä itkukieltä. Se on hyvin vertauskuvallista, ja siinä on paljon piilonimityksiä ja toistoa.
– Myös itkemisen äänet ovat keskeinen osa itkuvirsiä. On sanottu, että hyvä itkijä saa muutkin paikallaolijat itkemään. Perinteisessä yhteisössä sureminen oli yhteisöllinen tapahtuma. Vastaavia kulttuurisesti koodattuja, yhteisön hyväksymiä tapoja surra ei nykyyhteiskunnassa ole.
Asenteet julkista itkemistä kohtaan ovat kuitenkin Viliina Silvosen mielestä muuttuneet kuluneen kymmenen vuoden aikana sallivammiksi.
– Herkkyydestä ylipäätään on alettu puhua enemmän, ja empatiaa ja myötätuntoa arvostetaan.
Kulttuuriset mallit istuvat silti edelleen syvässä. Itkuvirsitutkijallekaan itkeminen ei ole aina luontevaa.
– Vaikka yleisesti ajattelen, että itkeä saa silloin kun itkettää, kuulen helposti sisältäni kehotuksen ”älä itke” Se on niin sisäistetty ohje. ■
TEKSTIVuonna 1990 oltiin huolissaan:
New Age. Uusi aikakausi. Vesimiehen aika. Tai Saatanan salaliitto. Monet kristityt näkevät New Agen taustalla uskonnollisen perusvireen. Heistä sellaiset ilmiöt kuin kasvissyönti tai itämaiset itsepuolustuslajit voivat palvella myös uskonnollisia päämääriä. Monet New Agen kriitikot väittävät uuden aikakauden ajattelun hiipivän kirkkoon keittiön kautta. Heistä kirkko ei tunne omaa ”tervettä oppiaan”. Tämän vuoksi New Age pääsee valekaavussa mukaan kirkon elämään.
Douglas L. Groothius pelkää kirjassa Uuden aikakauden monet kasvot, että kiinnostus ekologiaan johtaa monet kristityt uuden aikakauden helmoihin. Hän kehottaa kristittyjä ryhtymään kulttuuritarkkailijoiksi, jotta he voisivat erottaa uuden aikakauden vaikutuksen erityisesti kasvatukseen ja politiikkaan.
Hätä- ja sotahuutojen takaa löytyy myönteinenkin viesti: kristittyjen tulisi selvittää itselleen, mitä he uskovat ja mikä on heidän oppinsa. Kirkon historian aikana opit ovat muuttuneet moneen kertaan, mutta monia käsityksiä on yksiselitteisesti torjuttu harhaoppeina. New Age -liikkeen on nähty herättelevän kerran kirkossa hylättyjä oppeja jälleen henkiin.
Lyhennelmä Olli Seppälän artikkelista, joka julkaistiin 17.1.1990. Nykyään puhutaan New Agen sijaan uushenkisyydestä. Kirkko ja kaupunki 80 vuotta -sarjan on toimittanut Pihla Tiihonen.
”En usko, että elämme lopun aikoja juuri nyt, mutta ehkä me olemme jollain tavalla eläneet niitä aina.”
MAAILMANLOPPUUN PEREHTYNYT VÄITÖSKIRJATUTKIJA TONI SAARINEN MITÄ HELVETTIÄ? -PODCASTISSA, JOKA ON KUUNNELTAVISSA SPOTIFYSSA JA OSOITTEESSA KIRKKOJAKAUPUNKI.FI.
Wallén kokosi konsertin natsi-Saksan uhreiksi joutuneiden säveltäjien unohtuneista teoksista.
Verfemte Musik – Karkotettu musiikki -konsertin ideoinut oopperalaulaja Ida Wallén on asunut suuren osan elämästään Saksassa. Siellä hän tutustui lauluopintojen ja erilaisten esiintymisten kautta kansallissosialistien aikoinaan vaientamiin säveltäjiin.
Näiden juutalaistaustaisten säveltäjien musiikki ei vastannut natsien taideihanteita, vaan sävellyksiä pidettiin rappiomusiikkina, minkä vuoksi ne kiellettiin. Monet säveltäjistä päätyivät keskitysleirille.
Tikkurilan kirkossa pidettävässä konsertissa keskitytään Hans Galin, Erwin Schulhoffin ja Victor Ullmannin sävellyksiin. Ne ovat pääasiassa laulajan ja pianistin yhdessä esittämää saksan- ja ranskankielistä liedmusiikkia.
Tsekkiläinen Schulhoff kuoli keskitysleirillä vuonna 1942 ja saksalainen Ullmann vuonna 1944. Itävaltalainen Gal onnistui pakenemaan
Saksasta Adolf Hitlerin noustua valtaan ja asettui asumaan Iso-Britanniaan, jossa kuoli vuonna 1987.
– Konsertin teemana on syrjintä. Minua kauhistuttaa Saksan synkkä historia ja näiden säveltäjien elämänkohtalo. Koen tärkeäksi muistuttaa ihmisiä tästä surullisesta ajankohdasta ja tuoda esille näiden säveltäjien upeita, unohduksiin jääneitä teoksia, Wallén sanoo.
KONSERTISSA mezzosopraano Ida
Wallénia säestää hänen pitkäaikai-
nen yhteistyökumppaninsa, pianisti Taru Ritavesi. Musiikkikappaleiden lomassa näyttelijä Tiia Louste lausuu laulujen suomennettuja sanoituksia.
Wallénin mukaan Saksassa puhutaan menneisyyden käsittelyn tai-
HYVÄN
82. vuosikerta kirkkojakaupunki.fi
Julkaisija
Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan ev.lut. seurakunnat
Päätoimittaja
Pauli Juusela
Toimituspäälliköt
Heli Kulmavuori, Ulla Lötjönen Toimituksen assistentti
Maija Kiviranta, 09 2340 2244
Postiosoite
Kolmas linja 22 00530 Helsinki toimitus@kirkkojakaupunki.fi
Mediamyynti Sacrum-Kotimaa Oy Pirjo Teva, 040 680 4057 Juha Kurvinen, 040 665 5983 etunimi.sukunimi@kotimaa.fi
Ilmoitusvaraukset aineistopäivää edeltävän viikon perjantaihin kello 14:ään mennessä.
dosta, siitä, että kansakunta etsii totuutta menneisyytensä tapahtumista ja kohtaa ne avoimesti.
– Menneisyyden julmuuksia ei saa unohtaa. Menneisyyden käsittelyn taito on sikäli ajankohtaista myös täällä Suomessa, että meil-
Painos 340 000. Osoitteellisena jakeluna Postin kautta evankelisluterilaisten seurakuntien jäsentalouksiin Espoossa, Helsingissä, Kauniaisissa ja Vantaalla.
Painopaikka Sanomapaino, Vantaa
lä on meneillään oma historiamme uudelleenarviointi muun muassa suhteessa naissäveltäjiin sekä muihin etnisyyden, sukupuolen tai poliittisen taustan vuoksi unohdettuihin taiteilijoihin. Toivon, että tämä konsertti saa kuulijat tutkimaan omia kulttuuriin kohdistuvia ennakkoluulojaan ja avaa uusia näkökulmia.
”
Minua kauhistuttaa Saksan synkkä historia ja näiden säveltäjien elämänkohtalo.
IDA WALLÉN on suunnitellut konserttia vuodesta 2019 lähtien, jolloin hän muutti takaisin Suomeen. Ohjelmiston laajuuden vuoksi hän kävi huhtikuussa opintomatkalla Exilarte Zentrumissa Itävallan Wienissä. Vaiennettujen säveltäjien musiikin löytäminen ja myös sen esittäminen on ollut haastavaa, koska läheskään kaikkien sävellysten nuotteja ei ole vielä julkaistu.
Konsertin piti alun perin toteutua jo tammikuun lopussa Vainojen uhrien muistopäivänä, mutta se siirtyi kevääseen. Wallénin suunnitelmissa on järjestää vielä toinen samaan teemaan liittyvä konsertti ensi syksynä. Konserttihanketta ovat tukeneet Suomen kulttuurirahasto ja Svenska kulturfonden. ■
Verfemte Musik – Karkotettu musiikki -konsertti ti 30.5. klo 19 Tikkurilan kirkossa. Vapaa pääsy, käsiohjelma 10 e. Konsertin tuotto Yhteisvastuukeräykselle.
Osoiteasiat
Lehti lähetetään seurakuntien jäsenille, talouden vanhimman nimellä. Osoitteet päivitetään automaattisesti muuttoilmoituksen perusteella. Jos osoitteessasi on virhe tai et halua lehteä, ota yhteyttä sähköpostitse osoitteet@kirkkojakaupunki.fi
tai puhelimitse arkisin klo 9–10 ja 12–13, p. 09 2340 2235.
Jakelu
Jäikö lehti tulematta? Haluatko antaa jakelusta muuta palautetta? Ota yhteyttä sähköpostitse osoitteet@kirkkojakaupunki.fi tai puhelimitse arkisin klo 9–10 ja 12–13, p. 09 2340 2235.
ISSN
0356-3421
TÄHDEN. Ida Wallén on asunut suuren osan elämästään Saksassa. Hän on suunnitellut konserttia kansallissosialistien vainoamien säveltäjien teoksista siitä saakka, kun palasi neljä vuotta sitten Suomeen. TEKSTI MARJO KYTÖHARJU KUVA ANTTI RINTALAKastettu aikuinen voi pian saada uuden kummin.
KIRKON PARLAMENTTI eli Turun kristillisellä opistolla kokoontunut kirkolliskokous päätti, että aikuiselle kirkon kastetulle jäsenelle voidaan tarvittaessa lisätä kummi tai kaksikin kummia. Tähän saakka kummin lisääminen on ollut mahdollista vain lapselle huoltajan esityksestä.
Kirkolliskokous katsoo, että hengellinen vierellä kulkeminen on tärkeä osa kristillistä perinnettä, eikä tarve siihen katso ikää. Kummin tehtävät eivät pääty kummilapsen konfirmaatioon vaan voivat kestää läpi elämän.
Harkintavalta kummin lisäämisen perusteista jätetään aikuiselle henkilölle itselleen. Lisäkummin tarpeen erityisiä syitä ei ole rajattu tarkemmin. Uuden kummin voi saada esimerkiksi silloin, kun
kirkosta eronnut aikuinen liittyy siihen uudelleen.
Päätös kummin lisäämisestä aikuiselle perustuu edustajaaloitteeseen, jonka toinen allekirjoittaja on helsinkiläinen pappi Marjaana Toiviainen. Hän on kohdannut kummiuden kaipuuta omassa työssään ja kuullut samaa erityisesti nuorten aikuisten kanssa toimivilta papeilta.
– Aikuiset ihmiset tarvitsevat tukea hengelliselle kasvulleen siinä missä lapsetkin, Toiviainen sanoo. Kummin lisääminen kastetulle aikuiselle tulee mahdolliseksi aikaisintaan heinäkuun alusta alkaen. Lisäkummin tarpeesta voi keskustella oman seurakunnan papin kanssa.
TANELI KYLÄTASKU
Valtakunnallista kummipäivää vietetään su 4.6.
- apua arjen digipulmiin!
Saat maksutonta digitukea
1.6.– 31.8.2023
AVAJAISKONSERTTI MOZART: REQUIEM
Ke 31.5.2023 klo 19 PYHÄN LAURIN KIRKKO, VANTAA
To 1.6.2023 klo 21 ESPOON TUOMIOKIRKKO
KONSERTIT ESPOON TUOMIOKIRKOSSA TORSTAISIN KLO 21
8.6. LEILA SCHAYEGH & AAPO HÄKKINEN
15.6. CAMERON CARPENTER
22.6. JAAKKO KORTEKANGAS – JUHANNUSILTAMAT
29.6. DANIEL BEHLE & SVEINUNG BJELLAND – SCHUBERT: DIE SCHÖNE MÜLLERIN
6.7. ALEKSANTERI WALLIUS
13.7. KENTALA CONSORT – VIVALDIN VUODENAJAT
20.7. TIMO MUSTAKALLIO -LAULUKILPAILUN VOITTAJAT
27.7. TUULI TAKALA & TUULA HÄLLSTRÖM – KEINUTAN KAIKUA
10.8. ARTTU KATAJA & PAULIINA TUKIAINEN
17.8. SUOMALAINEN BAROKKIORKESTERI – BACH & KORTEKANGAS (kantaesitys)
24.8. YLIOPPILASKUNNAN LAULAJAT
31.8. & 2.9. BENJAMIN BRITTEN: KUOVIJOKI
3.8. klo 19 TAPIOLASALI, ESPOON KULTTUURIKESKUS
GUSTAV MAHLER: MAAN LAULU – DAS LIED VON DER ERDE
urkuyofestival.fi lippu.fi
• kirjastoista, palvelukeskuksista, asukastaloilta, työväenopistoista
• etänä
• omassa kodissasi
Lue lisää tai varaa aika verkossa digituki.hel.fi tai Helsinki-infosta puh. 09 310 111 11
Omat kotikulmat Itä‑Helsingissä ovat vahvasti läsnä Petja Lähteen mukaansatempaavassa rikosromaanissa.
Myllypurossa asuvalle Petja
Lähteelle oli luontevaa sijoittaa Yksi neljästä -rikosromaaninsa (Gummerus) tapahtumat tutuksi tulleisiin paikkoihin.
– Itä-Helsinki hengittää ja inspiroi, koska täällä kohtaavat köyhyys ja rikkaus, leipäjonot ja kartanot. Tuttu alue sopi kuvioihin myös siksi, että ajattelen kirjoittaessani hyvin elokuvamaisesti.
Lähde valitsi dekkarinsa päähenkilöksi naisen, Terhi Nuoran.
– Halusin luoda empaattisen rikostutkijahahmon, jonka supervoimana on ystävällinen lähestymistapa kuulusteltaviin, Lähde sanoo.
Yksinhuoltaja Terhillä on omassa elämässäänkin monenlaisia ongelmia, joihin vaikuttavat suuresti menneisyyden traumat, mutta itse hän kohtelee muita hyvin.
Kohdatessaan työssään erilaisia ihmisiä Terhi toteaa pariinkin otteeseen, että hän kadehtii niitä, jotka uskovat Jumalaan tai johonkin muuhun
Itä-Helsingistä löytyy monimuotoista luontoa. Petja Lähde käy usein ulkoilemassa Rastilan kallioilla, ja ne kuuluvat hänen kirjansa tapahtumapaikkoihin.
suurempaan voimaan. Lähde kertoo pohtineensa paljon hengellisiä asioita, koska hänen äitinsä on uskovainen, ja hän itse on saanut lapsena kristillisen kasvatuksen.
– Olen kadehtinut sitä maailmaa, sitä luottamusta ja turvaa, joita usko ja seurakunta voivat antaa. En vain itse osaa uskoa, ja tapakristittynä eläminen tuntuisi teeskentelemiseltä.
PETJA LÄHDE rakensi talon Myllypuroon neljä vuotta sitten, kun sieltä löytyi sopiva kaupungin vuokratontti. Alueen valintaa puolsi muun muassa se, että hänen sisarensa asuvat lähistöllä.
Jyväskylästä yläasteikäisenä Helsinkiin muuttanut Lähde vietti nuoruutensa Malmilla. Kallio tuli tutuksi näyttelijäopiskelijalle Teatterikorkea-
koulun aikoina. Sen jälkeen hän asui pitkään Arabianrannassa.
– Arabianrannassa viihdyin hyvin, koska siellä ovat lähellä Viikin ja Lammassaaren ulkoilualueet. Myllypuroa on kuitenkin viime vuosina kehitetty hyvään suuntaan, joten tämä on nyt selvästi viihtyisämpi paikka kuin aiemmin. Hyvä asia on myös metro, jolla koko perhe liikkuu päivittäin.
”
Halusin luoda empaattisen rikostutkijahahmon, jonka supervoimana on ystävällinen lähestymistapa kuulusteltaviin.
– Liikuntamyllyn ja terveyskeskuksen vieressä nähtävät leipäjonot muistuttavat kuitenkin siitä, että alueella asuu paljon vähävaraisia ja syrjäytyneitä. Myllypurossa meitä liikkuu monenlaista porukkaa, Lähde sanoo.
Hieman toisenlainen kaupunginosa on Kontula, jossa Lähde käy toisinaan ostoksilla. Häntä kiehtoo paikan monikulttuurisuus ja rosoisuus. Siellä on oma jännä tunnelmansa mutta myös surullisia lieveilmiöitä.
– ItäHelsinkiä on alettu kunnostaa eri puolilta. Saattaa olla, että Kontulan ostarikin vielä revitään maan tasalle. Uutta rakennettaessa olisi kuitenkin hyvä miettiä, kuinka paljon paikkoja muutetaan, ettei alueen oma henki katoa.
– Ja löytyyhän täältä, esimerkiksi Marjaniemestä, myös kalliisti rakennettuja asuinalueita, joihin harvalla on mahdollisuus päästä asumaan.
Erityisen arvokkaana Lähde pitää sitä, että ItäHelsingissä ovat lähellä meri ja monimuotoinen luonto. Hän itse ulkoiluttaa koiraansa usein Rastilan kallioilla, joilta on hienot näkymät ympäristöön.
ENSIMMÄISEN KIRJANSA Petja Lähde julkaisi vuonna 2012. Sysäyksen Poikaromaanin (WSOY) kirjoittamiseen antoi hänen esikoispoikansa syntymä.
Kontulan ostoskeskusta Petja Lähde pitää kiehtovan monikulttuurisena ja rosoisena. Myös tämä paikka löytyy hänen rikosromaaninsa sivuilta.
koisesti uskallusta. Lopulta annoin luvan itselleni yrittää. Minulle on ollut tärkeää saada kertoa omanlaisia tarinoita.
Lähde on julkaissut vuosien varrella romaaneja, näytelmiä, lastenkirjoja ja äänikirjoja. Parhaillaan hän tekee Storytelille fiktiivistä podcastia murhamysteeristä yhdessä Lassi Vierikon kanssa. Hänen kanssaan Lähde on myös ideoinut ja käsikirjoittanut Virossa ja Utössa parhaillaan kuvattavan Utötrillerisarjan. Lähde myös itse näyttelee Nelosella loppuvuodesta nähtävässä tvsarjassa.
Näyttelemistä Lähde on harjoittanut kirjoittamisen lomassa koko ajan. Hänet on nähty muun muassa Suomen Komediateatterin ja Helsingin kaupunginteatterin lavalla.
– Näyttelijän työ tuo kivaa vastapainoa yksinäiselle kirjoittajan työlle. Olen kuitenkin nykyään pyrkinyt työn tekemisessä parempaan tasapainoon enkä haali jatkuvasti uutta tekemistä. ■ Petja Lähde asuu perheineen Myllypurossa.
– Romaanin kirjoittaminen alkoi vain muhia mielessä, mutta työhön ryhtyminen vaati mel
Tiina Linnaa ei kastettu lapsena eikä hän käynyt nuorena rippikoulua. Sitten häntä pyydettiin kummiksi.
TEKSTI TIINA LINNA KUVA JANI LAUKKANEN
nä naimisiin kirkossa. Ja juuri noiden seikkojen varaan rakensin teininä ja nuorena aikuisena identiteettiäni: koin, että olen erilainen kuin muut.
Helsingissä evankelis-luterilaisen kirkon jäseniä on alle puolet kaupunkilaisista. Espoo ja Vantaa seuraavat perässä. Tuoreen tutkimuksen mukaan helsinkiläisistä millenniaaleista eli Y-sukupol-
” vesta eli vuosina 1981–1996 syntyneistä enää alle 40 prosenttia on luterilaisen kirkon jäseniä.
Minä olen yksi heistä.
Minua ei tosin kastettu lapsena, minulla ei ollut kummeja, en käynyt 15-vuotiaana rippikoulua eikä suvussani ole ollut tapana men -
En koskaan tuntenut menettäväni mitään siksi, etten ole ollut kirkon jäsen. Paitsi joskus pohdin, että jos minulla olisi ollut kummi, hän olisi voinut olla minulle turvallinen ja luotettava lähiperheen ulkopuolinen aikuinen.
Muuten minusta oli aina hienoa sanoa, että en kuulu kirkkoon enkä ole koskaan kuulunutkaan
Vallilassa sijaitseva Paavalinkirkko torneineen on Tiina Linnalle tärkeä maamerkki.
ja että toisin kuin muiden, minun ei ole tarvinnut erota kirkosta.
Toisinaan kerroin sukuni tarinaa siitä, miten isoisoisä-vainaatani kohdeltiin ala-arvoisesti hänen omissa hautajaisissaan. 1990-luvulla pääsi kyllä siunattuun maahan haudan lepoon, vaikkei kirkkoon kuulunutkaan. Vainajan siunaustilaisuuteen, muistotilaisuudesta puhumattakaan, kirkko ei kuitenkaan suonut tilojaan saati henkilökuntaansa. Vasta, kun isoisoisäni lapset vetosivat siihen, että heidän isänsä oli sotaveteraani, hänelle suostuttiin soittamaan sielunkellot.
Parikymmentä vuotta myöhemmin, kun isoisoäitini laskettiin tuohon samaan hautaan, vainajan siunaus onnistui paikallisessa kirkossa ilman venkoilua ja kiemurtelua. Valvojaiskahvit keitettiin jälleen muualla kuin seurakunnan tiloissa, tosin sillä kertaa omaisten omasta toiveesta.
KUN KIRKOSTA EROAMINEN alkoi olla opiskelijapiireissä entistä trendikkäämpää, yhä harvempi meni kirkossa naimisiin ja lähipiiriini syntyvil-
le lapsille alettiin pyytää kummien sijaan kaverikummia tai kummituksia, aloin tarkastella omia valintojani kriittisesti.
Kaikki nuorena jotakin tuntematonta pikkubändiä fanittaneet ymmärtävät, mistä oli kysymys. Kun jostain, mikä on ollut vain oman tai hyvin pienen piirin juttu, tulee suuren yleisön kiinnostuksen kohde ja valtavirtaa, oma suhtautuminen siihen alkaa muuttua. Ennen ainutlaatuisesta ja kivasta jutusta katoaa tietty taika.
Vähä vähältä aloin pohtia omaa suhtautumistani kirkkoon ja uskon asioihin sekä sitä, miten ja mihin kirkko verovaroja käyttää. Ajatus kirkon jäsenyydestä alkoi varovasti kiinnostaa. Erityisen arvokkaana pidin sitä, että saadakseen kirkolta palveluja ja apua elämän vaikeissakin tilanteissa ei tarvitse olla kirkon jäsen. Jokainen on tervetullut saamaan apua ja tukea, kohtaamaan ihmisiä tai Jumalaa ja nauttimaan yhteisin varoin ylläpidetystä kirkollisesta arkkitehtuurista.
Kirkko tekee jäsentensä maksamilla verovaroilla diakoniatyötä, jolla se toteuttaa kristillis-
Kirkon jäseneksi liittyi viime vuonna 20 300 henkilöä. Heistä neljännes oli 30–39-vuotiaita. Kirkkoon liittyneiksi tilastoidaan myös ne alle yksivuotiaina kastetut, jotka on ehditty merkitä väestökirjanpitoon ennen kastetoimitusta. Kirkkoon liittyi kasteen kautta myös rippikoulun käyneitä nuoria.
tä ydinarvoa – lähimmäisenrakkautta – käytännössä. Diakoniatyöllään kirkko paikkaa laajenevaa ja syvenevää aukkoa sosiaaliturvassa. Kirkolta voi saada apua myös perheen ja parisuhteen karikoissa ja silloin, kun oma tai läheisten terveys reistailee.
”
Erityisen arvokkaana pidin sitä, että saadakseen kirkolta palveluja ja apua elämän vaikeissakin tilanteissa ei tarvitse olla kirkon jäsen.
Evankelis-luterilaisen kirkon pappi on ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneena maisterina joutunut väistämättä tarkastelemaan omia ajatuksiaan ja uskoaan kriittisesti. Graduaan varten hänen on täytynyt tehdä tieteellistä tutkimusta, jossa on tarvittu muutakin kuin Raamattua. Puhuessani papille voin siis luottaa siihen, että hän on ajatellut asioita laajemmin kuin pyhän kirjan tekstien kautta.
LOPULTA ARVOTYÖSKENTELYNI johti siihen, että kävin rippikoulun ja liityin kirkkoon, kun olin 29-vuotias. Käytännön syy oli se, että minut kutsuttiin tärkeään luottamustehtävään, erään pienen lapsen kummiksi. Tiesin kyllä, että nykyään voi toimia kuin kummina, vaikkei kuuluisikaan kirkkoon. Kummilapsi oli kuitenkin se ratkaiseva ihminen, joka sai minut tekemään päätöksen.
Nyt maksan kirkollisveroni iloisin mielin ja uskon, että roponi käytetään hyvään tarkoitukseen. Peruslaiskana ihmisenä olen helpottunut, kun voin yhdellä automatisoidulla maksulla kantaa korteni hyväntekeväisyyden kekoon.
Toivon, että nyt ja tulevaisuudessa voisin olla kummilapselleni sitä, mitä itse nuorena olisin tarvinnut ja jäin myöhemminkin kaipaamaan: perheen ulkopuolinen, luotettava ja turvallinen aikuinen.
Välillä katselen ikkunastani kotiseurakuntani kirkontornia ja sen sodassa kolhuja saanutta kellotaulua. Kun lähestyn Helsinkiä Lahdentieltä tai muuten liikun tornin lähettyvillä, tarkistan sen kellosta ajan.” ■
Saanko esitellä: sankarikokija. Hän on vuonna 1241 syntynyt saksalainen aatelisnainen Mechtild von Hackeborn, joka jo seitsenvuotiaana lähetettiin luostariin. Kun Mechtild oli noin viisikymppinen, hän alkoi sairastella ja kärsi pahoista päänsäryistä. Samoihin aikoihin hän alkoi saada ilmestyksiä, joita hänen lähipiirinsä Helftan luostarissa kirjoitti muistiin, ilmeisesti alun perin saksaksi. Erilaisina ja erikielisinä versioina ne levisivät keskiajan kuluessa laajalle. Ilmestyksissä Mechtild seurustelee Jeesuksen, Neitsyt Marian ja välillä muidenkin pyhimysten kanssa. Toisinaan hän saa Jeesukselta vastauksia mieltään askarruttaviin kysymyksiin. Välillä hän kokee syvää yhteyttä: ”Sitten Kristuksen sydän avautui, ja Hän veti Mechtildin puoleensa sulkien tämän kokonaan sisäänsä.” Ja: ”Ja kohta Mechtild näki itsensä Herran syliin lentävän pikkulinnun hahmossa, ja siellä hän lepäsi erittäin rauhallisesti.”
Nimitys sankarikokija on peräisin Päivi Salmesvuorelta, joka on kirkkohistorian professori Åbo Akademissa.
– Mechtildin ilmestykset levittivät mallia siitä, että näinkin voi toimia ja kokea. Jos joku voi tavoittaa häivähdyksenkin hänen kokemastaan jumalallisesta kosketuksesta, jo se on valtavan energisoivaa ja toivoa tuottavaa, Salmesvuori sanoo.
Salmesvuoren mainitsemia häivähdyksiä jumalallisesta kosketuksesta on nykyisinkin monella.
KIRKKO JA KAUPUNGIN verkkosivuilla huhtikuussa julkaistuun kyselyyn vastasi 49 lukijaa kertoen omista kohtaamisistaan pyhän kanssa. He kuvailivat rukousvastauksia ja johdatusta, enkelien läs-
näoloa, unia ja näkyjä. Tai sitä, miltä tuntuu, kun jollakin selittämättömällä tavalla Jumala yhtäkkiä onkin lähellä.
– Juuri selittämättömyys on yksi piirre, joka liittyy uskonnolliseen kokemukseen: se on jotakin outoa ja kummaa. Toinen näitä kokemuksia yhdistävä piirre on yksityisyys ja henkilökohtaisuus, kertoo uskontotieteen yliopisto-opettaja ja dosentti Tuija Hovi Turun yliopistosta. Hän luki läpi kyselyyn tulleet vastaukset.
Mikä tekee oudosta kokemuksesta juuri uskonnollisen kokemuksen? Hovin mukaan ratkaisevaa on se tulkinta, jonka ihminen itse kokemukselleen antaa. Jos ihmisellä on tausta jossakin uskonnollisessa perinteessä, hän voi löytää selityksen sieltä. Esimerkiksi kistillisestä perinteestä tuleva puhuu Jumalasta, Pyhästä Hengestä tai vaikka enkeleistä.
– Se, että ihmisellä on todella sykähdyttäviä, syviä kokemuksia, ei välttämättä vaadi minkäänlaista uskonnollista taustaa. Mutta se, että ihminen tulkitsee tuollaisen kokemuksen vaikkapa Jumalan puhutteluksi, edellyttää, että hänellä on jonkinlainen käsitys siitä, kuka tai mikä Jumala on ja miten hän toimii.
– Siinä, miten tällaisia asioita sanoitetaan, on paljon opittua. Perinne ja yhteisö vaikuttavat aika vahvasti. Joissakin uskonnollisissa yhteisöissä ja suuntauksissa on tavoitteenakin, että koetaan tietyllä tavalla, ja sitten jaetaan näitä kokemuksia. Joissakin yhteisöissä taas ei mitenkään kannusteta kokemuksellisuuteen, Hovi kuvailee.
KESKIAJAN EUROOPASSA se kehys, jossa hengellisiä kokemuksia tulkittiin, oli itsestään selvästi kristinusko. Tuolloin elettiin kristillisen mystii-
kan nousun ja kukoistuksen aikaa. Sen taustalla oli 1000–1100-luvulla tapahtunut muutos Jumalaja Jeesus-kuvassa.
– Etäisempi, hallitsijan kaltainen Jumala väistyi inhimillisemmän, rakastavamman ja myötätuntoisemman Jeesuksen tieltä, mikä vetosi ihmisiin. Ytimessä oli ajatus, että meillä on Jumala, joka ymmärtää meidän kärsimystämme, koska on itse kärsinyt ristillä, Päivi Salmesvuori kertoo.
Jumalan rakkauden kokeminen omakohtaisesti on mystiikassa keskeistä. Jumala-kokemus on usein niin vahva, että kokijan oma minä häipyy ja sulautuu Jumalaan. Esimerkiksi näin: ”Siinä samassa Mechtild painettiin kokonaan kiinni Jumalaan. Kun vesipisara sekoitetaan viiniastiaan, se hukkuu sinne kokonaan ja muuttuu viiniksi. Samoin Mechtildin pyhä sielu vedettiin kokonaan Jumalaan kiinni ja siitä tuli yhtä henkeä Hänen kanssaan.”
Mystinen kokemus ei rajoitu vain mieleen ja sieluun, vaan se tunnetaan koko ruumiilla ja kaikilla aisteilla. Se on hellyyttä, läheisyyttä ja nautintoa. Salmesvuori sanoo, että mystikon elämä ja se, miten sitä kuvattiin, oli rakkaustarinaa.
– He kokivat valtavaa rakkautta ja myös eroottisia ja seksuaalisia tunteita. Kuvaukset kokemuksista ovat hyvin konkreettisia ja kokonaisvaltaisia, ja niissä puhutaan esimerkiksi häähuoneesta ja hääyön viettämisestä.
Hääyön tunnelmaa on esimerkiksi tässä Mechtildin ilmestyksessä: ”Silloin Mechtildin sielu nojautui Herran, hänen rakastajansa rinnan päälle kiittäen Häntä kaikin voimin, kaikilla aisteillaan ja liikkeillään. Mitä enemmän Mechtild kiitti Häntä ollen hänessä
TEKSTI KAISA HALONEN KUVITUS HANS EISKONENkiinni, sitä enemmän Mechtild itse nääntyi muuttuen mitättömäksi. Niin kuin vaha, joka sulaa tulen äärellä, Mechtild itsessään suli ja muuttui osaksi Jumalaa.”
Salmesvuorella itsellään on ollut kokemus, joka on auttanut häntä tavoittamaan jotakin siitä, mistä mystikot kertovat. Vuosia sitten hän näki unen, jossa hän oli kuollut. Hän oli ihanassa sylissä ja nauroi.
– Se oli täydellinen hyvän olon, turvan ja hyväksytyksi tulemisen kokemus. Sen jälkeen minun on ollut helppo ymmärtää ihmisiä, jotka tavoittelevat toistuvasti jotain samankaltaista esimerkiksi meditaation tai psykedeelien avulla.
– Olen tosi kiitollinen kokemuksestani. Varsinkin kun se linkittyy kuolemaan, se avaa toiveikkaan ja positiivisen näköalan.
Samankaltaista hellyyttä ja hyvää oloa olivat kokeneet myös monet Kirkko ja kaupungin verkkokyselyyn vastanneet. He kuvailevat kokemuksiaan lämmöksi, helläksi kosketukseksi, turvaksi,
lohdutukseksi, hyväksynnäksi, syväksi rauhaksi ja levoksi sekä varmuudeksi.
63-vuotias nainen kertoo hoitaneensa vakavasti sairaan äitinsä asioita ja olleensa hyvin uupunut. Joulukonsertissa istuessaan hän tunsi, kuinka hänet ympäröi turvallinen, lämmin rauhan tunne: ”kuin enkelin siivet olisivat kietoutuneet ympärilleni”. 55-vuotias nainen kertoo aikoinaan ehtoollisella miettineensä kuolemaa ja siihen liittyvää pelkoa. ”Ehtoollisviiniä nauttiessani koin lämpimän humahduksen, pelkoni oli poispyyhitty.”
PÄIVI SALMESVUORI miettii, että kirkko ja koko maailmakin voisivat olla nykyisin hyvin toisenlaisia, jos mystikkojen edustama rakkauden ja myötätunnon teologia olisi päässyt vahvemmin esille. Yksi mullistavista teologeista on hänen mielestään Juliana Norwichlainen (1342–n.1416).
Juliana sai kolmekymppisenä sairasvuoteellaan kuusitoista ilmestystä, joiden ydinviesti oli Juma-
lan rakkaus ihmisiä kohtaan. Ilmestyksissä Jumala on kuin myötätuntoinen ja hellä äiti, joka lupaa kääntää kaiken hyväksi. Edes synti, joka Julianaa huoletti, ei pysty erottamaan ihmistä Jumalan rakkaudesta.
– Tuntuu, että synnillä on meillä luterilaisessa kirkossa kovin iso rooli jumalanpalveluksissakin. Entä jos kiinnitettäisiinkin huomiota kaikkeen siihen hyvään, mitä ihmiset pystyvät tekemään vastauksena Jumalan rakkauteen? Salmesvuori kysyy.
Helposti voisi luulla, että mystikko elää yksinäistä ja ehkä itsekeskeistäkin elämää, jossa keskitytään Jumalan kanssa seurusteluun ja unohdetaan kaikki muu. Salmesvuoren mukaan se on väärä luulo: Jumalan rakkauden syvällinen kokeminen velvoittaa pitämään huolta muista ihmisistä. Mystisen kokemuksen kautta on mahdollista nähdä, kuinka kaikki on yhtä ja Kristus on kaikessa – koko luomakunnassa, jokaisessa lähimmäisessä.
Englantilaista Caryll Houselanderia (1901–1954) pidetään yhtenä moderneista mystikoista. Eräänä päivänä hän oli palaamassa metrolla töistä. Vaunu oli täynnä eri-ikäisiä, erinäköisiä, erilaisia ihmisiä. Yhtäkkiä Houselander näki Kristuksen elävän, kuolevan, iloitsevan ja surevan kaikissa heissä. Hän ymmärsi, että vaunussa on koko maailma ja kaikki sen ihmiset – elävät, kuolleet ja tulevat. Kokemus jatkui useita päiviä. Sen kuluessa Houselander tajusi myös, että aina, kun hän vahingoittaa lähimmäistään, hän satuttaa Kristusta, sylkee tämän kasvoille.
Samankaltaisesta kokemuksesta kertoo katolinen munkki ja suosittu hengellinen kirjailija Thomas Merton (1915–1968) päiväkirjassaan. Hän tajusi yhtäkkiä kadulla kulkiessaan, että rakastaa kaikkia ihmisiä ja ettei kukaan heistä voi olla hänelle täysin vieras. ”Sillä, mitä tämä tai tuo ihminen on tehnyt sydämessään, muista erillään, ei ole väliä. Merkitystä on vain sillä rakkaudella, joka tuo hänet taas yhteyteen kaikkien muiden
”On jotain, joka minua ja luoma kuntaa
Jumala voi koskettaa popkonsertissa tai messussa, unessa tai unettomana yönä tai vaikka metromatkalla, kertovat Kirkko ja kaupungin verkkokyselyyn vastanneet.
”Uni ei tullut, joten turvauduin Jeesuksen rukouksen lausumiseen mielen rauhoittamiseksi. Tuon rukoushetken aikana havaitsin Jeesuksen olevan läsnä. Se tapahtui täysin yllätyksenä, ja muistan hymähtäen sanoneeni: ’Siinä sinä nyt olet.’ En ikinä osannut kuvitella, että kohtaaminen Jumalihmisen kanssa olisi noin arkinen. Siinä me olimme sängyn reunalla, kuin toisensa elämän myllerryksessä hukanneet veljekset.”
Mies, 24
”Olin eräänlaisessa uskonnollisen etsinnän vaiheessa. En varsinaisesti osannut uskoa kristinuskon opinkappaleita, mutta kaipasin elämääni jotain kestävämpää perustaa. Kirkon holveissa kaikuva urkumusiikki sai minut taiteellisen liikutuksen tilaan, mutta samalla tunsin uudenlaista varmuutta. Että on jotain, joka minua ja luomakuntaa sillä hetkellä katsoi ja kosketti. Itkin. Yhtä nopeasti kuin tuo varmuus tuli, se myös katosi.”
Mies, 29
”Jo pienenä lapsena muistan nähneeni kirkkaan valon. Olen opiskellut kaikkea taivaan ja maan väliltä – niin uskontoja, mystiikkaa, esoteriaa kuin okkultismia. Olen harjoittanut meditaatiota ja opiskellut nondualistista filosofiaa ymmärtääkseni perimmäistä todellisuutta. Olen nähnyt monia valveunia. Välillä näen ennalta, mitä tapahtuu. Osallistuessani jumalanpalveluksiin saatan joskus nähdä kirkasta valoa. Yksin hiljentyessäni saatan nähdä useita erivärisiä valopalloja.”
Mies, 34
”Näin unta, jossa oli valkoista valoa ja ääni käski minua kulkemaan kohti Isää. Minulle oli selvää, että ääni ei puhunut maanpäällisestä isästä vaan Jumalasta. Aamulla kun heräsin, minulla oli ihmeellisen kevyt olo.”
Nainen, 35
”Hiljakkoin messussa, rukoukseen hiljentyessäni, koin taas pitkästä aikaa näyn: Kirkon ulkopuolinen maa oli korventunutta, palanutta kenttää. Savuinen taivas hohti punaisena. Mutta kirkko oli viileän sininen ja suuret perhosen siivet leyhyttivät viileää, parantavaa ilmaa. Olin suojassa niiden alla.”
Mies, 41
”Alle parikymppisenä olin metrossa matkalla yliopistolle. Yhtäkkiä koin valtavan lohdutuksen tunteen. Tuntui kuin lävitseni olisi kulkenut ylhäältä alas suuri voima, joka lempeästi kumisi sisälläni. Siinä hetkessä sisimmässäni oli täysi rauha. Tunsin, että minut vakuutettiin siitä, että vaikka mitä tapahtuisi, olen turvassa. Kaikki oli selvää, ja tuntui, että sillä hetkellä olisin voinut käsittää ihan kaiken, mitä maailmankaikkeudessa tapahtui. Hetki meni ohi, metro oli yhä matkalla Kulosaaren sillalla. Pidin yhä kiinni tangosta, mutta tuntui kuin minut olisi juuri rassattu sisältä jättimäisellä pulloharjalla.”
Nainen, 45
”Olin Madonnan konsertissa Helsingin Jätkäsaaressa yli kymmenen vuotta sitten. Hän esitti kappaleen Like a Prayer. Tunsin siinä
kanssa Kristuksessa”, hän pohdiskeli kokemustaan jälkeenpäin.
Kirkko ja kaupungin kyselyyn vastannut 40-vuotias nainen kertoo kokevansa pyhän usein: ”Voin kokea sen välähdyksinä, vaikkapa luonnossa, tai bussipysäkillä katsoessani vierasta ihmistä näen hänessä hetkellisesti Kristuksen, kaikissa heissä.”
hetkessä yhteyttä Jumalaan ja ihmisiin ympärilläni.”
Nainen, 47
”Olen tuntenut enkelien läsnäoloa lapsesta asti. Olen kuullut heidän puhuvan ja tuntenut konkreettisesti kosketuksen useita kertoja.”
Nainen, 57
”Parikymppisenä jouduin leikkaukseen. Leikkauksen jälkitilassa olin menossa kohti valoisaa tunnelin suuta. Tunsin, että siellä odottaa rauha ja rakkaus. Tunsin todellista onnea, jota en osaa sanoin kuvata. Sitten havahduin tästä, ja ääni sanoi minulle, että minun on palattava, koska minulla on pieni poika.”
Nainen, 60
”Koin kirkossani Pyhän Hengen hellän kosketuksen ja paranin. Kävelykeppini jäi saman tien ja loikin ilosta ehtoolliselle! En ollut koskaan kokenut mitään yliluonnollista enkä ole kokenut sen jälkeenkään. Ennen Hengen kosketusta oli puolestani rukoiltu.”
Nainen, 61
”Konevitsan luostarin autiossa, ikkunattomassa ja osin tuhotussa yläkirkossa koin, että olin ohuessa paikassa. En osaa kuvata sitä muutoin, kuin että koin paikan absoluuttisen pyhyyden. Kirkasta, helppo hengittää.”
Nainen, 64
”Olin tullut uskoon, mutta tunsin, että jotain puuttuu. Aloin nähdä ristejä eri tilanteissa. Esimerkiksi sähköpylväästä, jossa on ylhäällä yksi puu poikkipäin, muodostui risti. Sitten näin ilmestyksen: Jeesuksen koko suuruudessaan. Hän riitti peittämään koko maailman kaikki synnit. Itkin ja kosketin ristiä kaulallani ja sanoin, etten ota koskaan ristiä pois kaulalta.”
Nainen, 75
KIRJAILIJA Mika Waltari (1908–1979) oli jo nuorena kiinnostunut uskonnollisista kysymyksistä. 20-vuotiaana opiskelijana hän kirjoitti tutkielman uskonnon ja erotiikan suhteesta. Siinä hän tarkasteli nimenomaan mystistä kokemusta. Waltari tuli siihen johtopäätökseen, että ”mystiikan merkitys on siinä, että se poistaa ihmisen itsekkäät tarkoi-
tusperät saattaen hellyyden ja rakkauden hänen vallitsevaksi mielentilakseen”.
Usko ei jättänyt Waltaria, papin poikaa, rauhaan, vaan hän palasi siihen niin romaaneissaan kuin henkilökohtaisissa pohdiskeluissaankin. Yli 30 vuotta mystiikkaa käsittelevän tutkielmansa kirjoittamisen jälkeen Waltari oli Roomassa, ja siellä hän koki jotakin poikkeuksellista. Kadulla kävellessään hän tuli potkaisseeksi kiveä, jonka sitten poimi käteensä – ja tunsi sen olevan seurausta tuhansien vuosien tapahtumasarjasta. ”Tätä voi sanoa eräänlaiseksi tietoisuuden laajenemiseksi, että siis jonkinlaisena selittämättömänä, käsittämättömänä tuokiona tajuaisi jotakin, jotakin Jumalan olemuksesta. Siihen liittyi hyvin voimakas kirkkauden ja valon aistimus”, Waltari kirjoittaa.
Lähes 600 vuotta aiemmin jotakin Jumalan ja todellisuuden olemuksesta oli valjennut Juliana Norwichlaiselle. Hän sai nähdä pienen, hasselpähkinän kokoisen pyöreän esineen. Kun hän ihmetteli, mikä se oli, hänelle vastattiin, että se on kaikki, mitä koskaan on luotu. Ja kun Juliana mietti, kuinka jokin niin pieni saattoi pysyä koossa, hänelle vastattiin: ”Se kestää nyt ja ikuisesti, koska Jumala rakastaa sitä, ja näin kaikki on olemassa Jumalan rakkauden kautta.” Myöhemmin
Juliana vielä näki Jumalan yhdeksi pisteeksi keskittyneenä, ja oivalsi hänen olevan läsnä kaikessa luodussa.
Kirkko ja kaupungin kyselyyn vastannut 61-vuotias nainen puolestaan muistelee vuosikymmenten takaista kokemustaan ajalta, jolloin hänen pieni poikansa oli vakavasti sairas. Nainen oli menossa sairaalaan katsomaan poikaansa, kun hän huomasi purppuranvärisenä hehkuvan taivaanrannan. ”Yhtäkkiä koin valtavan sulautumisen tunteen siihen kaikkeen ja mieleni oli täynnä tyyneyttä. Koin vahvasti, että kaikki on yhtä: kaunis taivas, luonto, minä, poikani ja hänen kipunsa. Kaikki olevainen ja elämään kuuluva on samaa energiaa.”
MECHTILD VON HACKEBORNIN ilmestykset alkoivat samoihin aikoihin hänen sairastumisensa kanssa. Juliana Norwichlainen oli kuolemansairas, kun hän sai Jumalan rakkaudesta kertovat ilmestyksensä.
– Kärsimys oli yksi linkki Jeesukseen. Tavallaan siinä oli myös tarjolla vastaus siihen, miksi hyvä Jumala sallii kärsimyksen: kun ihminen kärsii ja sairastaa, Jumala tuntee myötätuntoa. Jeesuksen kärsimyksessä ristillä olennaisinta oli se, että Jumala kävi läpi ihmisen elämän ja kärsimyksen ja pystyy siksi ymmärtämään, miltä meistä ihmisistä tuntuu, Päivi Salmesvuori sanoo.
Näin Jeesus esimerkiksi lohdutti tuskissaan olevaa Mechtildiä: ”Katso, minä olen pukeutunut sinun kärsimyksiisi –– minä siirrän itseeni kaikki sinun tuskasi ja kärsin ne puolestasi.”
Kärsimys – joko fyysinen sairaus tai muuten vaikea elämäntilanne – liittyy uskonnolliseen kokemukseen myös monissa lukijoiden kertomuksissa. Silloin heitä oli auttanut heidän kokemansa Jumalan läheisyys, myötätunto ja lohdutus.
”Kuopukseni sairastui vakavasti, ja pyysin Jumalalta apua. Silloin tunsin vahvat kädet ympärilläni ja äänen, joka sanoi, että ’minulla on ollut sinua ikävä ja älä pelkää, kaikki menee hyvin’. Aamulla tiesin, että me selviämme tästä kyllä”, kirjoittaa 49-vuotias muunsukupuolinen henkilö.
41-vuotias nainen kertoo sairastaneensa kivuliasta sairautta. ”Kivun ja itkun keskeltä kuulin Herran äänen. Rakkaudellista nuhtelua. Se kokemus on auttanut jaksamaan lukuisten kipujen yli.” 62-vuotias nainen puolestaan kertoo kokeneensa, että kun omat voimat ovat loppuneet, Jumala on tullut avuksi.
Yksi mystisten kokemusten laji olivat stigmat eli ristiinnaulitun Jeesuksen haavat. Katariina Sienalainen (1347–1380) esimerkiksi kuvaili, kuinka Jeesuksen haavoista valunut veri muuttui valonsäteiksi, lävisti hänen kätensä, jalkansa ja sydämensä ja aiheutti jatkuvaa, sietämätöntä kipua. Joillakin mystikoilla kärsimys oli itse aiheutettua. Mechtildin kerrottiin kieriskelleen lasinsirpaleissa niin että hän vuoti verta. Ruotsin Birgitta (1303–1373) taas poltti kämmenselkäänsä palohaavan, jonka hän repi auki aina perjantaisin. Marie Oignieslainen (1177–1213) puolestaan leik-
kasi itselleen haavoja jäljitelläkseen Jeesuksen haavoja ristillä.
– Mystikot halusivat samastua Kristukseen tuntemalla edes häivähdyksen samaa kärsimystä. Tuolloin itseaiheutetut haavat hyväksyttiin ja tällaista pidettiin ihailtavana hurskauden harjoituksena. Nykyisin niitä pidettäisiin huijauksena, Salmesvuori sanoo.
Marie Oignieslainen oli myös yksi sadoista naisista, jotka keskiajan Euroopassa paastosivat itsensä näännyksiin – kyseessä oli eräänlainen uskonnollinen muoti-ilmiö. Kuuluisin näistä naisista, joita myöhemmin on alettu kutsua pyhik-
si anorektikoiksi, oli Katariina Sienalainen. Hän kuoli lopulta nälkään, kun hänen elimistönsä ei enää kyennyt ottamaan mitään ravintoa vastaan.
Katariina itse tiedosti fyysisen kärsimyksen ja hengellisten kokemusten nivoutumisen yhteen. Hän kertoi rippi-isälleen kärsimyksen olevan hänelle loputtoman lohdutuksen lähde, sillä sen ansiosta hän sai nähdä Jumalan täydellisemmin.
– Katariina ja muut hänen kaltaisensa olivat kuin performanssitaiteilijoita. Heille oli tärkeää, että heillä oli yleisöä ja että heidän sanomansa levisi, Salmesvuori sanoo.
– Paasto oli monille pyhyyden merkki, yksi tapa osoittaa, että olen tosissani tämän uskonnon kanssa. Mutta jo keskiajalla oltiin myös kriittisiä ylilyöntien suhteen. Esimerkiksi Birgitta 1300-luvulla varoitti, että ei saa heikentää ruumista, koska se heikentää myös mieltä ja arvostelukykyä.
hurmos voi levitä ja siihen voi liittyä myös kielteisiä ilmiöitä. Uskontojen historiaan mahtuu joukkohysteriaa ja tuhoisia kultteja. Esimerkiksi Keniassa paljastui hiljattain kultti, jonka jäsenistä osa näännytti itsensä nälkään ja osa kuoli väkivallan uhrina.
Ääri-ilmiöiden pelossa saatetaan sulkea pois sellaistakin, joka voisi rikastuttaa ihmisten hengellistä elämää.
– Luterilaisuudessa on ollut vahvasti sellainen ajatus, että kokemuksia ei kannata uskoa ja että tunteet ovat petollisia. Mutta kun me olemme ihmisiä! Emme me saisi sammuttaa uskonnon tunne- ja kokemuspuolta. Tunteita voisi myös hyödyntää, ja ne kannattaisi kirkossa ottaa vakavasti, Salmesvuori sanoo.
halusivat samastua Kristukseen
tuntemalla edes häivähdyksen samaa kärsimystä.
KIRKKOHISTORIAN PROFESSORI PÄIVI SALMESVUORI
JUMALAAN YHTYMISEN tilat, joita esimerkiksi Mechtild toistuvasti koki, eivät olleet pysyviä tai edes kovin pitkäkestoisia. Päivi Salmesvuori kertoo, että mystikoilla oli käytössään erilaisia meditaatio- ja mielikuvittelutekniikoita, joilla näihin syviin kokemuksiin päästiin. Siinä auttoivat myös luostarien säännöllinen jumalanpalvelus- ja rukouselämä sekä Raamatun ja pyhimyskertomusten lukeminen. Mietiskelyn apuna on joissakin luostareissa käytetty myös Jeesus-vauvanukkeja, joita nunnat ovat hoivanneet.
Nykyisinkin on uskonnollisia yhteisöjä, joissa hengellisiä kokemuksia rohkaistaan ja niihin ohjataan. Tuija Hovi on tutkinut karismaattista kristillisyyttä, jossa esimerkiksi Pyhän Hengen läsnäolon kokemista ja erilaisia armolahjoja pidetään tärkeinä. Joissakin karismaattisissa yhteisöissä ihmisiä varta vasten opetetaan kokemaan niitä. Esimerkiksi raamattukouluissa saatetaan opettaa profetoimista tai kielilläpuhumista.
– Toisaalta monet ovat sanoneet, ettei sellaisia asioita voi opettaa. Mutta kyllä yhteisö, jossa ihmiset kokevat tietyllä lailla ja kertovat siitä, antaa mallia, Hovi sanoo.
Myös jotkut kyselyymme vastanneista kertoivat keinoista, joilla he ovat päässeet tavallisesta arkitajunnasta poikkeaviin tiloihin. Muutamassa vastauksessa mainitaan psykedeelit eli sienet tai LSD, joissakin meditaatio.
41-vuotias mies arvioi osallistuneensa noin 50 buddhalaiselle retriitille ja meditoineensa tuhansia tunteja. Hän toteaa, että joka kerta retriitissä hän kokee ykseyden tilan, jossa oma erillinen itse katoaa. 49-vuotias nainen kertoo osallistuneensa ryhmämeditaatioon kirjastossa ja kokeneensa harjoituksen aikana olevansa sekä kirjastossa että toisessa ulottuvuudessa. ”Oli kuin ohimoista olisi lähtenyt energiapurkaus. Istuin avaruudessa paikoillani. Samaan aikaan kiidin hurjaa vauhtia kohti tyhjää tilaa”, nainen kuvailee kokemustaan.
Kolmas vastaaja, 41-vuotias mies hänkin, kertoo jättäneensä psykedeelien käytön huonojen kokemusten jälkeen ja huomanneensa, että ”näyt perimmäisestä todellisuudesta nousevat kyllä etsijän luo hidasta tietä kulkienkin, mutta eivät niin rajuina, vaativina ja sinne tänne heittelevinä kuin psykedeeleissä”.
PÄIVI SALMESVUORI arvioi, että nykyisin uskonnollisia kokemuksia myös pelätään ja pidetään jopa vaarallisina. On ajateltu – ja nähtykin – että
Tuija Hovi kiinnitti kyselyyn tulleissa vastauksissa huomiota siihen, että jotkut vastaajista korostivat omaa tavallisuuttaan ja tervejärkisyyttään. Muutamat mainitsivat, etteivät he ole uskaltaneet puhua kokemuksestaan kenellekään.
– Selittämättömiin kokemuksiin saattaa liittyä häpeää ja leimautumisen pelkoa, ja siksi niistä ei helposti puhuta. Ja jos puhutaan, muut saattavat vähätellä kokemusta, Hovi toteaa.
Lähes kaikkien kyselyyn vastanneiden kokemukset olivat myönteisiä ja kokijaansa voimaannuttavia. Joskus kokemus saattoi kuitenkin olla pelottava ja ei-toivottu. Eräs 62-vuotias nainen kertoi, että hän on muutamia kertoja saanut voimakkaan aavistuksen valtavasta surusta ja jälkeenpäin kuullut jonkun läheisensä kuolleen. ”Kun se tunne tulee, se hermostuttaa, enkä haluaisi tuntea niin”, nainen kirjoittaa.
Myös psykedeelien käyttöön liittyi kielteisiä kokemuksia. ”Kokemukseen liittyi melkein aina jossain vaiheessa kosmisia kauhun tunteita ja pelkoa mielenterveyden järkkymisestä”, kertoo nuorena psilosybiinisieniä kokeillut 41-vuotias mies. 37-vuotias nainen puolestaan kirjoittaa näin: ”Yksi syvimmin koetuista tapahtui silloin, kun söin sieniä. Mutta luulen, että kokemus tuli jollain tavalla paholaisesta, koska siihen liittyi äärimmäistä pelkoa ja kauhua ajoittaisen äärimmäisen onnen tunteen lisäksi.”
Tuija Hovi arvioi, että luterilaisessa kirkossa uskonnollisen kokemuksen pimeästä ja pelottavasta puolesta ei juuri puhuta. Esimerkiksi hän itse on viimeksi kuullut puhuttavan paholaisesta lapsena pyhäkoulussa.
– Karismaattisessa kristillisyydessä henkien erottamista pidetään yhtenä armolahjoista. Aina ei ole selvää, onko kokemus hyvä vai paha. Siksi sen tunnistamiseen tarvitaan erityistä osaamista ja erityistä lahjaa.
Hovin mukaan myöskään mielenterveyspalveluissa ei välttämättä tunnisteta uskontoon ja hengellisyyteen liittyviä kysymyksiä ja ahdistuksia.
– Uskonnolliset kokemukset ovat nykypäivänä aika marginaalinen asia, joten jos joku tuntee esimerkiksi elämää vaikeuttavaa helvetinpelkoa, sitä on vaikea käsitellä. ■
Lähteet: Mikko Kauko: Pyhän Mechtildin ilmestykset. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura 2022. Äiti Juliana Norwichlainen: Jumalan rakkauden ilmestys. Suom. Paavo Rissanen. Kirjaneliö 1985. Thomas Merton: Hiljainen elämä. Thomas Mertonin päiväkirjat. Suom. Mari Jyväsjärvi. Basam Books 2005. Raymond of Capua: Saint Catherine of Siena: Legenda Major. Mika Waltari: Ihmisen ääni. WSOY 1978.
Kirjailija ja kansalaisaktivisti Risto Isomäen mieli käy välillä kierroksilla, kun hän etsii ratkaisuja ihmiskunnan kohtalonkysymyksiin. Teinivuosina löytynyt elämäntehtävä on vienyt myös jaksamisen rajoille.
Kun Risto Isomäki ymmärsi ensimmäisen kerran haluavansa tulla kirjailijaksi, hän oli viisivuotias. Ahaaelämys tuli Kokkolan kaupunginkirjastossa, missä hän vieraili usein vanhempiensa kanssa.
– Tunsin olevani suunnattomassa aarrekammiossa, jossa jokaisen kirjan selkämyksen takana oli jännittäviä tarinoita. Ajattelin, että haluan isona tehdä jotakin samankaltaista.
Ensimmäisen kirjaidean työnimi oli Kaksi brontosaurusta. Tuo teos jäi kirjoittamatta, mutta yhteys pienen pojan mielikuvitusmaailmaan ei ole katkennut. Siitä muistuttaa pitkäkaulaisen dinosauruksen pienoismalli Isomäen ja hänen puolisonsa, kustantaja ja kansalaisaktivisti Jaana Airaksisen keittiössä.
Esimerkiksi vuonna 1994 ilmestynyt tieteisromaani Gilgamešin tappio kasvoi ideasta, jota Isomäki kehitteli jo lapsena. Romaani kertoo ihmisen ahneuden ja luonnon järjestyksen välisestä
kamppailusta, jota käydään toiseen aurinkokuntaan kuuluvalla planeetalla.
Ryöstön kohteeksi joutunutta planeettaa puolustaa tietoinen olento: kokonaisen mantereen kokoiseksi kasvanut puu. Puun esikuvana oli osittain ontto jalava, jonka muodostamassa luolassa hän leikki pikkusiskonsa kanssa.
RISTO ISOMÄEN FIKTIIVISIÄ romaaneja ja tietokirjoja on käännetty yli kahdellekymmenelle kielelle, ja ne ovat saaneet useita palkintoja ja tunnustuksia. Suomessa hänet tunnetaan laaja-alaisena ilmastonmuutoksen, ympäristökysymysten ja kestävän kehityksen asiantuntijana.
Maaliskuussa ilmestyneessä omaelämäkerrallisessa kirjassaan Maailmanparantajan muistelmat (Into Kustannus) Isomäki kertoo, että aktivisti hänessä heräsi yhdentoista tai kahdentoista vuoden iässä. Silloin hän luki Rooman klubin raportin Kasvun rajat (1972).
Risto Isomäki, 61, on tieteis- ja tietokirjailija ja kansalaisaktivisti. Hän asuu Hangossa ja Helsingissä yhdessä puolisonsa Jaana Airaksisen kanssa.
Maaliskuussa ilmestyi Isomäen omaelämäkerrallinen teos Maailmanparantajan muistelmat. Kesäkuussa julkaistaan tieteistrilleri Viimeinen erämaa (Into Kustannus).
En pidä motoista, koska maailma on niin monimutkainen.
– Raportissa kerrottiin, mitä kaikkea maailmassa tapahtuu minun elinaikanani, jos väestöräjähdykselle ja materiaalisen kulutuksen kasvulle ei tehdä mitään. Se teki minuun valtavan vaikutuksen, ja olen elänyt noiden uhkakuvien varjossa koko elämäni.
Rooman klubi ennusti, että maapallon väkiluku kasvaisi rottapopulaation tavoin viiteentoista tai kahteenkymmeneen miljardiin. Sen jälkeen edessä olisi nopea romahdus, jonka jälkeen ihmisten lukumäärä putoaisi alle miljardiin. Epätoivoiset ihmiset veisivät mukanaan valtaosan kaikista muista eliölajeista.
Isomäki palaa 1970-luvulta tähän päivään ja huomauttaa, ettei uhkakuva näytä enää todennäköiseltä.
– Tällä hetkellä hallitsematon väestöräjähdys on mahdollinen vain Saharan eteläpuoleisessa Afrikassa. Melkein kaikkialla muualla väestönkasvu on pysähtynyt tai pysähtymässä.
Toinen syy, jonka vuoksi Isomäen teinivuosia varjostanut uhkakuva on menettänyt teräänsä, on tieto siitä, että ihmiskunta tuottaa tällä hetkellä ruokaa kaksi ja puoli kertaa niin paljon kuin kaikkien ihmisten ravitsemiseen tarvitaan.
Isomäki lisää kuitenkin, että nälän poistamisen tiellä on rakenteellinen ongelma: vilje -
lymaiden tuotosta puolet syötetään tuotantoeläimille.
VÄESTÖRÄJÄHDYKSEN UHKAAN yhdistyi lukiovuosina kasvava tietoisuus siitä, miten länsimaiden harjoittama kolonialismi oli tuhonnut muiden maanosien kukoistavat sivilisaatiot. Tämän seurauksena valtaosa köyhien maiden väestöstä saavutti vain 30–40 vuoden eliniän eli menetti puolet elämästään.
Risto Isomäessä tieto aiheutti älyllisen ja emotionaalisen järkytyksen, jonka jälkeen hänen elämänsä ei enää palannut ennalleen.
– Etsin jo lukiolaisena tapoja, joilla voisin vaikuttaa asioihin. Asuimme tuolloin Heinolassa, missä samanmielisen porukan löytäminen oli vaikeaa.
Lukion ensimmäisellä luokalla valveutunut nuorukainen sai äänensä kuuluviin, kun koulussa järjestettiin Unicefin päivän juhla. Siellä esitettiin Isomäen kirjoittama Ryöstö-niminen näytelmä, jonka lopussa oppilaiden vanhemmista koostuva yleisö ryöstettiin YK:n kehitysjärjestön hyväksi.
Isomäen mukaan maailman tilanteen ajatteleminen teki hänen murrosiästään tavallista vaikeamman. Hän luonnehtii nuorta itseään erittäin ahdistuneeksi, neuroottisesti hermostuneeksi ja sisäänpäin käpertyneeksi.
Isomäki kasvoi akateemisessa kodissa. Isä oli lääkäri ja reumatologian professori ja äiti saksan kielen opettaja. Vanhemmat lukivat lapsilleen ja ohjasivat heitä lukemiseen. Kotona keskusteltiin paljon ja väiteltiin tieteeseen, yhteiskuntaan ja politiikkaan liittyvistä asioista.
Isomäki ei osaa selittää, miksi kolmannen maailman kärsimyksestä tuli juuri hänelle niin henkilökohtainen asia. Perhetaustassa ei hänen mukaansa ole selitystä ahdistukselle. Äidin ja isän sukulaisten laajasta piiristä välittyi turvallisuus ja hyväksyntä, joka antoi pohjan hyvälle itsetunnolle ja vaikuttamistyölle.
– Minua on aina ihmetyttänyt, miksi kaikki ihmiset eivät tajua, että nämä asiat ovat tärkeitä.
TUOREESSA MUISTELMAKIRJASSAAN Risto Isomäki pohtii, mitä hän on oppinut seuratessaan teinivuosina löytämäänsä elämäntehtävää. Yksi johtopäätöksistä on se, että hän ja hänen kaverinsa tekivät 1980-luvulta 2000-luvulle ulottuvana ajanjaksona joitakin asioita paremmin kuin useimmat nykyiset poliitikot ja kansalaisaktivistit.
Tuon ajan aktivistit rakensivat Isomäen mukaan erilaisten ongelmien ratkaisemiseksi mahdollisimman laajoja yhden asian liikkeitä ja tekivät niiden puitteissa yhteistyötä kaikkien mahdollisten tahojen kanssa. Toisin sanoen he toimivat monessa suhteessa samalla tavalla kuin Intian itsenäisyysliikkeen johtaja ja väkivallattoman vastarinnan kehittäjä Mahatma Gandhi.
– Tämä lähestymistapa teki mahdolliseksi aidosti merkityksellisen keskustelun toisella tavalla ajattelevien ihmisten kanssa, konfliktien rajaamisen ja kompromissien hakemisen. Samalla todennäköisyys sille, että konflikteja voidaan ratkoa sivistyneesti, kasvoi.
Nykyisellä sosiaalisen median ja identiteettipolitiikan aikakaudella monet vaikuttajaryhmät toimivat Isomäen mielestä päinvastaisella tavalla: useita erilaisia asioita linkitetään yhteen ja niiden ympärille muodostetaan leirejä, jotka eivät keskustele toistensa kanssa.
Isomäki varoittaa, että yhteiskunnan jakautuminen voi johtaa väkivaltaan.
– Suomi ei ole vielä siinä pisteessä, koska monet ihmiset ovat vielä suhteellisen järkeviä, eikä meillä ole poliittisia puolueita, joilla on sotilaallinen siipi. Historia osoittaa kuitenkin, että mikäli asioiden annetaan kärjistyä, ne voivat kehittyä huonoon suuntaan yllättävän lyhyessä ajassa.
TÄMÄNHETKISISTÄ HANKKEISTAAN tärkeimpänä Risto Isomäki pitää kampanjaa, jonka nimi on Amazonia ei saa kuolla. Se sai alkunsa kevättalvella, kun Brasilian keräilyelinkeinojen liiton valtuuskunta vieraili Suomessa. Brasilialaiset ehdottivat Suomelle Amazonin sademetsien pelastamiseksi laajaa yhteistyötä, johon osallistuisivat myös kansalaisyhteiskunta ja metsäyhtiöt.
”
Minua on aina ihmetyttänyt, miksi kaikki eivät tajua, että nämä asiat ovat tärkeitä.
Isomäki uskoo, että maailman merkittävimmän sademetsän keskeiset osat voitaisiin vielä pelastaa kuivumiselta laajojen uudelleenmetsitysohjelmien avulla. Metsien istuttaminen estäisi alueen sademäärien romahtamisen. Jos mitään ei tehdä, jäljellä olevat sademetsät uhkaavat kuolla ja muuttua savanniksi, vaikka hakkuut saataisiin loppumaan.
Kun Isomäki uppoutuu kampanjatyöhön, mieli käy kovilla kierroksilla. Päivät ovat tiiviitä ja venyvät helposti pitkiksi. Vuosina 1991 ja 2001 omistautuminen vaati veronsa, ja hän kävi lähellä loppuun palamista.
Kummallakin kerralla pienen flunssan kehittyminen keuhkokuumeeksi pakotti hänet pysähtymään.
– Noiden tapausten jälkeen olen opetellut tunnistamaan uupumisen varhaisia varoitusmerkkejä ja hidastamaan ajoissa, Isomäki sanoo.
– Minun kohdallani yksi ensimmäisistä oireista on se, ettei mikään tunnu enää innostavalta tai mielekkäältä. Mieli alkaa myös puolustautua unohtelemalla asioita.
Isomäki suojautuu uupumiselta ottamalla aikaa luonnossa liikkumiselle ja eläinten tarkkailulle. Kesäisin hän veneilee neljästä viiteen viikkoa saaristossa yhdessä puolisonsa Jaana Airaksisen kanssa. Vene on hidasliikkeinen vanha fiskari, jolla kiiruhtaminen on mahdotonta.
Puolisot jakavat Isomäen mukaan saman maailmanparantamisen palon. Joskus toinen heistä huomaa, että toinen alkaa väsyä.
– Silloin suuntaamme minilomalle Pico-nimiselle Azorien saarelle, mistä olemme ostaneet pienen laavakivimökin. Saari on ehkä maailman paras paikka tarkkailla eri valaslajien keskinäistä vuorovaikutusta. ■
Miten eri uskontoihin tutustuminen on vaikuttanut Risto Isomäkeen, ja miten hän kuvaa maailmankatsomustaan? Lue lisää www.kirkkojakaupunki.fi.
Ilman Pyhää Henkeä ihminen on kuin lamppu ilman töpseliä, sanoo professori Miikka Ruokanen.
Miksi joku uskoo Jumalaan ja toinen ei? Kuvitellaan perhe, jossa on kaksi lasta. He oppivat saman iltarukouksen ja saavat muutenkin ihan samanlaisen kasvatuksen. He käyvät rippikoulun ja lausuvat konfirmaatiossa apostolisen uskontunnustuksen.
18-vuotiaana toinen sisaruksista eroaa kirkosta, kun taas toinen opettaa myös omille lapsilleen iltarukouksen. Miksi samassa ympäristössä kasvaneiden lasten tiet johtavat näin eri suuntiin?
Nykyään moni saattaa ajatella, että ihminen voi itse päättää, mihin hän uskoo. Jotkut jyrkän linjan kristityt ajattelevat samantapaisesti painostaessaan ihmisiä itse valitsemaan Jeesuksen.
Professori Miikka Ruokanen on eri mieltä. Hän vetoaa reformaattori Martti Lutheriin, jonka mukaan ihminen on niin itserakas ja epäuskon orjuuttama, ettei hän voi edes toivoa uskoontuloa, ellei Pyhä Henki ensin kosketa sydäntä.
– Luther vastusti paitsi sitä, että ihminen voisi omilla asenteillaan myötävaikuttaa uskon syntymiseen, myös tuosta kuvitelmasta seuraavaa salaista hengellistä ylpeyttä. Emme voi tietää, miksi joku uskoo ja toinen taas ei, Ruokanen sanoo.
– Jos ihminen ymmärtäisi tällaiset asiat, hän ottaisi Jumalan paikan. Juuri siksi Luther korosti nöyryyden tärkeyttä. Teologialla on rajat, emme voi tietää Jumalan ajatuksia.
KYSYMYS USKON syntymisestä kirkastui Lutherille vuosien 1524–1525 aikana, jolloin hän joutui väittelyyn kirkon toisen suuren uudistajan Erasmus Rotterdamilaisen kanssa. Luther ei tuohon aikaan ollut ainoa, jonka mielestä kirkossa oli paljon epäkohtia, sillä muun muassa Erasmus tunnisti kirkon ongelmat.
– Kirkko oli joutunut keskiajalla syvään kriisiin, ja sekä Luther että Erasmus tahtoivat uudistaa sitä. Heidän perusratkaisunsa olivat kuitenkin hyvin erilaiset. Erasmus oli humanisti, joka tähtäsi kirkon ja kristittyjen eettiseen uudistu-
miseen Uuden testamentin Vuorisaarnan ihanteiden mukaisesti. Luther sen sijaan halusi palauttaa kirkkoon kirkkaasti ymmärrettävän evankeliumin, Ruokanen sanoo.
Erasmus opetti perinteisen katolisen teologian mukaisesti, että siltä, joka itse tekee voitavansa, Jumala ei kiellä armoansa. Juuri tästä Luther oli eri mieltä.
– Luther yksinkertaisesti ajatteli, että ihminen ei voi omasta tahdostaan lakata olemasta syntinen eli epäuskoinen. Koska ihminen on läpeensä itsekäs, todellisen uudistumisen täytyy alkaa Pyhän Hengen vaikutuksesta, Ruokanen sanoo.
Argumentoidessaan Erasmusta vastaan Luther kirjoitti monisatasivuisen teoksen nimeltään De servo arbitrio eli Sidottu ratkaisuvalta. Siitä tuli Lutherin pääteos.
HARVA TEOLOGI koko maailmassa tuntee Sidotun ratkaisuvallan niin hyvin kuin Miikka Ruokanen. Jäätyään eläkkeelle Helsingin yliopiston dogmatiikan professorin virasta vuonna 2018 Ruokanen väitteli filosofian tohtoriksi Cambridgen yliopistossa tutkimuksellaan Sidotusta ratkaisuvallasta Se on täydentävää jatkoa kansainvälisesti arvostettuun suomalaiseen Luther-tutkimukseen.
Viime syksynä Ruokanen julkaisi tutkimuksestaan lähes 400-sivuisen suomenkielisen ”tiivistelmän” otsikolla Miten uskoa, kun ei voi uskoa? (Kirjapaja).
– Olin jo kauan ajatellut tutkia Lutherin käsitystä uskon syntymisestä. Ensimmäinen Sidottua ratkaisuvaltaa koskeva käsikirjoitusluonnos minulla oli valmiina jo vuonna 1991, Ruokanen kertoo.
Asia jäi hautumaan, sillä pian Ruokasesta tuli Helsingin yliopiston dogmatiikan professori. Elämään tuli muitakin yllättäviä käänteitä, ja 1990-luvun lopulla Ruokanen kutsuttiin Kiinaan opettamaan teologiaa. Hän on ensimmäinen länsimaalainen teologi, joka Kiinan Kansantasavallan aikana on nimitetty professoriksi kahteen kiinalaiseen yliopistoon. Nyt hän työskentelee päätoimisesti systemaattisen teologian professorina Kiinan kirkon teologisessa akatemiassa Nanjingissa.
Kysymys ikuisesta elämästä on kiehtonut Miikka Ruokasta koko hänen teologisen uransa ajan.
Ruokanen täytti hiljattain 70 vuotta. Koko elämän ja teologisen uran aikana häntä on kiehtonut kysymys ikuisesta elämästä. Taustalla ovat raskaat menetykset lapsuudessa.
MIIKKA RUOKANEN oli kolmivuotias, kun hänen sodassa vammautunut isänsä kuoli. Äiti jäi kolmen pienen pojan yksinhuoltajaksi Rovaniemellä.
TEKSTI JUHANI HUTTUNEN KUVA ESKO JÄMSÄ– Äiti oli harras körtti, joka iltaisin polvistui rukoukseen kolmen poikansa vuoteen äärellä. Hän ei kuitenkaan koskaan ollut vaativa vaan opetti hyvin lempeää kristillisyyttä, Ruokanen kertoo.
Yllättäen äiti kuoli traagisesti, kun Ruokanen oli vasta 13-vuotias.
– Miksi minä olen kristitty? Siksi, että nuoruudessani minun suurin kysymykseni oli ikuinen elämä. Eihän orvoksi jääneen 13-vuotiaan po -
jan päässä voi olla muuta kysymystä kuin, että jos minä joskus historian lopussa pääsen Jumalan valtakuntaan, voinko minä silloin tavata äidin ja isän.
Ruokanen sai lohtua Raamatusta ja varsinkin Ensimmäisestä Johanneksen kirjeestä, joka lupaa: ”Jumala on antanut meille iankaikkisen elämän, ja tämä elämä on hänen Pojassaan. Jolla on Poika, sillä on elämä.”
– Kristus itse on ikuinen elämä. Jos Kristus asuu sinussa, eihän sinulla voi olla vähempää kuin ikuinen elämä, Ruokanen oivalsi.
– Minun kristinuskoni on näin yksinkertaista.
AJATUS SIITÄ, että oma henkilökohtainen suhde Jumalaan on tärkeämpi kuin vaikkapa kirkon auttamistyö, saattaa kuulostaa epämuodikkaalta. Eikö tällainen kristinusko johda siihen, että ihmiset vain käpertyvät hengelliseen hymistelyyn välittämättä esimerkiksi luontokadosta?
Ruokasen mielestä ei. Tutkiessaan Lutherin Sidottua ratkaisuvaltaa Ruokanen huomasi, että suuri osa tutkijoista oli syystä tai toisesta ohittanut sen, miten keskeisessä roolissa Luther piti Pyhän Hengen muuttavaa vaikutusta kristityssä.
”Nuoruudessa suurin kysymykseni oli ikuinen elämä. Eihän orvoksi jääneen 13-vuotiaan pojan päässä voi olla muuta kysymystä kuin, että jos minä joskus historian lopussa pääsen Jumalan valtakuntaan, voinko silloin tavata äidin ja isän.
– Lutherin teologiassa armon tilassa oleminen merkitsee yhdistymistä Kristukseen Pyhässä Hengessä. Tällöin juridista syntien anteeksiantamista ei voida erottaa Pyhä Hengen vaikutuksesta, joka on paitsi Kristuksen armon läsnäoloa myös pyhittävä ja muuttava voima, Ruokanen sanoo.
Kristityn elämä toisin sanoen on juuri eettistä elämää, mutta se on sitä Pyhän Hengen voimaannuttamana.
– Pyhä Henki on Jumalan olemus, ja Jumalan olemus on Rakkaus, joten Pyhä Henki on jumalallinen Rakkaus. Kun jumalallinen Rakkaus on meissä, se vaikuttaa todellisesti. Esimerkiksi ihminen, joka on ilkeä ja väärämielinen, voi pikkuhiljaa kasvaa lempeämmäksi ja oikeudenmukaisemmaksi. Lutherin mukaan tällaiset muutokset ovat ihan todellisia, Ruokanen sanoo.
Ruokasen mielestä syntyy ongelma, jos kirkko luopuu ydinsanomastaan luottaessaan siihen, että jotenkin hengellisyys kulkee mukana, kunhan nyt ensin puhutaan etiikkaa.
– Kun laitat töpselin seinään, lamppu syttyy. Jos lamppu ei saa virtaa, se sammuu. Ilman Pyhää Henkeä ihminen on kuin lamppu ilman töpseliä. Jos kirkko jakaa ihmisille vain eettisiä ohjeita muttei anna sitä lampun sytyttävä energiaa, evankeliumista tulee pelkkää lakia, Ruokanen sanoo. ■
“Talon omistajat ovat hirveän ystävällisiä, jos huoneeseen tarvitsee esimerkiksi lisää varusteita. Puhelimella aina ilmoitetaan, milloin siivooja on tulossa. Mistä tahansa asioista saa soitella. Se, miten tällaiset yhteiset tilatkin on rakennettu meitä varten, kertoo jo paljon omistajista.”
”Pesutupa ja kuivaushuone ovat huikeat. Näiden lisäksi viereiseen K-marketiin on helppo mennä kävellen ja sieltä saa valmista tuoretta ruokaa ja leivonnaisia. Joka päivä on tuoretta tarjolla.”
“Asunto on hyvin suunniteltu: löytyy paljon säilytystilaa, iso parveke ja valoisat huoneet. Hanat kiiltelevät niin, että vettä ei melkein kehtaa pirskottaa.”
”Pidän erityisesti yhteisistä päivistä ja tuolijumpasta, jonka talon palveluavustaja vetää. On hyvä, että on päivä, jolloin voi tulla kysymään tai kertomaan, mielen päällä olevia asioita.”
Vuokra sisältää asumisen lisäksi: Palveluavustajan viikoittaiset käynnit, asunnon siivouksen kerran kuussa, asunnon ikkunoiden pesun kerran vuodessa, yhteisen olohuoneen, saunan ja pyykkituvan käytön ilman eri maksua. Talosta löytyy yksiöitä, yksiöitä alkovilla ja kaksioita. Kuukausivuokrat 924 €/kk – 1330 €/kk.
Kysy lisätietoja vapaana olevista asunnoista ja tule tutustumaan taloon ja asuntoihin paikan päälle: 010 315 4140.
Voit koska tahansa soittaa ja ilmoittaa kiinnostuksestasi taloon, niin pidämme sinut ajantasalla, mikäli muita asuntoja vapautuu vuokrattavaksi.
SUVIVIRSI LAULETAAN yleensä koulun kevätjuhlassa ennen kesälomaa.
Se on vanha suomalainen perinne kouluissa joka toivottavasti jatkuu myös tulevan ajan myötä.
Monet vanhemmat eivät halua, että oman lapsen kevätjuhlassa sitä lauletaan. Suvivirren laulaminen kouluissa ei ole mitään uskonnonopetusta.
Jokin vanha perinne pitää kyllä säilyttää koulujen kevätjuhlassa eli kyseisen Suvivirren laulaminen.
Mika Lille HelsinkiTILASTOT KERTOVAT, että Suomen evankelisluterilaisella kirkolla ei tällä hetkellä mene kovin hyvin. Tulevaisuuskaan ei näytä kovin valoisalta, jos esimerkiksi lehdessä (K&k 16.3.) esitellyt teologian tohtorit Sini Mikkola ja SuviMaria Saarelainen ryhtyisivät muuttamaan kirkkomme teologiaa.
Heidän mukaansa teologiaa tehdään aina kussakin ajassa ja tilanteessa. Tohtori Saarelainen kysyy: “Kenelle teologia kuuluu? Mitä tapahtuisi, jos teologia ymmärrettäisiinkin yksilön omaksi merkityksen rakentamiseksi ja pyhyyden etsinnäksi?” Tohtoreiden haastattelun otsikoksi oli laitettu: ”Entä jos jokainen olisikin oman elämänsä teologi?”
Nuoret teologit unohtavat, että kirkolla on ollut ja pitää olla Sini Mikkolan mainitsema täysin muuttumaton ydin. Sellainen löytyy Raamatusta, jonka tulisi ohjata kirkkoa muun muassa moraalisissa ja eettisissä kysymyksissä. Sen ohje ”älkää mukautuko tämän maailmanajan mukaan” koskee vakavasti kirkkoa kaikkina aikoina, eli tämän päivän Suomenkin kirkkoa.
Maallistuneen yhteiskunnan kulloistenkin modernien virtausten seuraamisen sijasta kirkkomme tulee pysyä puhtaassa opissaan ja julistaa rohkeasti lain ja armon evankeliumia.
Muuten on vaara, että kirkkomme muuttuu vain yhdeksi hyväntekeväisyysjärjestöksi muiden järjestöjen joukossa tai kilpailemaan jä
OLEN KOKO ELÄMÄNI, etenkin vanhuusikäni, yrittänyt selittää itselleni Darwinin ja Jeesuksen ristiriitaa, vaikka jo lapsuuden biologian opettajani sanoi, ettei niitä asioita saa sekoittaa keskenään.
On liian helppoa sanoa, kuten valtaosa nykyihmisistä, että Jeesus on satua ja erota kirkosta. Heitä ei todellakaan saada takaisin järjestämällä järkyttäviä sambakarnevaaleja kirkossa. Siksi olikin ihana kuulla Ville Mäkipellon haastattelu kirjasta Sensuroitu.
Olisiko tällainen selitys, järkiperäistäminen ja Raamatun virheiden avaaminen vastaus nykyihmiselle. Vaikka tiedän, että usko on uskon asia, suunta on mielestäni oikea.
Sirkka-Liisa Tuomi Helsinkisenistä vain sisäistä henkisyyttä tai hengellisyyttä etsivien yhteisöjen ja yhdistysten kanssa.
Osmo Pylvänäinen Espoo
Sain Kirkko ja kaupunki lehden ja tuli taas ajatuksia kirkosta ja uskosta. Kirkon kohtalonkysymys on se, onko siitä hyötyä ihmisille ja
pystyykö se auttamaan, mutta vielä tärkeämpää on vaikeuksia ennaltaehkäisevä työ.
Onko kirkko johtaja vai seuraaja? Viimeiset 20 vuotta ainakin kirkko on ollut yhteiskunnassa markkinointihenkinen seurailija, joka ei ole uskaltanut johtaa oikealle tielle budjetin pienennyksen ja rahan menetyksen pelossa.
Kirkon on oltava johtaja ja sen on sanottava, mikä on oikein ja mikä on väärin. Tähän antaa ohjeita Raa
mattu. Kaikkea ei saa uhrata mukavuuden ja rahan alttarilla, vaan pitää niiden menetyksen uhallakin uskaltaa tehdä oikein.
Kalle Paloheimo HelsinkiEmerituspiispa Wille Riekkinen esittelee haastattelussaan (K&k 11.5.) samoja ajatuksia kuin taannoin Yleisradion Horisontti ohjelmassa. Professori Lars Aejmelaeus huomautti 21.4. Kotimaalehdessä kriittisesti ja oikein, ettei Jeesuksen ylösnousemusta tule ymmärtää ainoastaan vertauskuvalliseksi puheeksi Jeesuksen sanoman suuresta merkityksellisyydestä.
Kirkko ja kaupungin haastattelussa Riekkinen ehdottaa, että kirjaimellisen lukemisen sijasta Raamattua olisi tulkittava vertauskuvallisesti. Toive kuulostaa uudistushenkiseltä, mutta eväs tuoksuu vanhalta. Raamatusta käytävää keskustelua tuskin edistää, jos eksegeetit vuodesta toiseen ottavat kritiikkinsä kohteeksi kirjaimellisen raamatuntulkinnan, ikään kuin ei olisi muita vaihtoehtoja.
Kirkon historiasta tiedämme, että teologit ovat alusta asti pohtineet muitakin tulkintavaihtoehtoja. Tunnetuin niistä on niin sanottu nelinkertainen tulkinta. Sitä edusti Origenes (185–254), jonka mielestä syvällisin tulkintamalli on vertauskuvallinen. Origeneelle se ei ollut ainoa, mutta Riekkinen asettaa vertauskuvallisen tulkinnan ainoaksi vaihtoehdoksi kirjaimelliselle. Tällainen kokonaisratkaisu on myös muiden kuin fundamentalistien mielestä kyseenalainen.
Mitä sitten tästä kokonaisratkaisusta seuraa? Tiivistetysti se paljastuu Riekkisen lauseessa: ”Se Jumalan valtakunta, jota hän (Jeesus) julisti, tulisi ymmärtää eettisesti: se on oikeamielisyyttä, iloa ja rauhaa.” Jumalan valtakunta on kuitenkin Raamatussa muutakin kuin moraaliopetusta, ja siksi sen tulkinta vain etiikaksi on radikaali leikkaus, suorastaan amputointi.
Raamatun sanoja ja sisältöä ei pitäisi typistää vain vertauskuvalliseksi puheeksi eikä pelkäksi etiikaksi. Kristillisen uskomme kohde on paljon todellisempi kuin kauneimmatkin metaforat, ja Jumalan valtakunta on enemmän kuin meidän eettinen ymmärryksemme.
Juhani Forsberg eläkkeellä oleva teologian tohtori ja pappi
1
Hämeentie 60, avoinna ma-to 8–18, pe 8–15, www.eurohammas.fi
Katutasossa, helppo pyörätuolille. Aivan bussi-, ratikka-, metropysäkkien vieressä
Saat ystävällistä ja asiantuntevaa hammaslääkäripalvelua.
KAUNIS HYMY VALLOITTAA
· Hammaskiven ja värjäytymien poisto, fluoraus, puhdistus
Hammaslääkäri Ada Tikka alk. 69 € aika 20 min.
· Hammastarkastus hoidon yhteydessä 25 €
· Hammastarkastus muuten 45 €
· Hammasvalkaisu 129 €
· Purentakisko 270 €
· Näkymätön oikomishoito alk. 3500 €
Muut palvelut: Keinojuurihammas • Kirurgia • Hammaskoru
p. 09 726 2266
p. 040 700 0000
Proteesit kuin omat hampaat. Parhailla materiaaleilla ja ammattitaidolla.
HAMMASTEKNIKKO
ERIKOISHAMMASTEKNIKOT HINNAT TÄSSÄ KUUSSA:
Ylä- tai alaleuan kokoproteesi 480 €
Ylä- ja alaleuan kokoproteesi 890 €
Ylä- tai alaleuan kokoproteesin pohjaus odottaessa 149 € Korjaukset alk. 105 €
○ Ilmainen proteesien tarkistus
PROTEESI VALMIS 24H NORMAALIHINNALLA
Ylä- tai alaleuan kokoproteesi norm. 550€
SOITA JA VARAA
Hammaslääkärin tarkastus ja proteesien puhdistus 50€ (sis. Kela-korvauksen).
Tarvittaessa Röntgen-kuvaus hinnaston mukaisesti.
Yksilölliset hammasproteesit suoraan valmistajalta Erikoishammasteknikko
Merja Vesamäki
Helsingink. 9, Hki, p. (09) 716 151
KOTIAPU NAULA JA VASARA OY Hoidamme kaikenlaiset kodin työt! Huonekalujen kokoamiset, asennustyöt. Huoneistoremontit, korjaustyöt, muutto- ja kantoapu. 050 547 0101 Jukka Vasarainen 0400 805 323 Jari Lehto
Olen parturi-Kampaaja. Permanentteja, värjäyksiä, koti- ja palvelutalokäyntejä.
P. 040 50 50 188
Kaire Laanemäe
YLEISMIES JANTUNEN 0400 811941
kuolinpes. tyhj., remontit, muutot, tv:t tietokoneet yms. 40 €+24% alv./tunti/hlö ja min. 2 tuntia. www.bewesport.fi
PK-Seudun Dyykkarit Oy 0400 811261
Varastojen ja jätekatoksien tyhjennykset kaatopaikalle sekä muutot. 40 € + 24% alv./tunti/hlö ja min. 2 tuntia
KOTISIIVOUSTA
Ikkunanpesua, muuttosiivousta, remonttisiivousta ammattitaidolla. OLKSiivouspalvelut.fi 040 762 56 15
KOTI- JA TOIMISTOSIIVOUSTA myös seniorisiivoukset MM Siivouspalvelut Oy 045 638 5774 Mirja
Ikkunapesut ja siivoukset. Myös hankalat ikkunat 15v kokemuk. Kotim. voimin hyvin edull. Timo 0440691994. Ikkunanpesut pitkällä kokemuksella. Veikko ja Helena Salonen p. 040 2566 907
Ikkunanpesut ja siivoukset ammattitaidolla, myös hankalat, PetriPosti Oy, www.petriposti.com 050 500 3090
Kotisiivousta ja ikkunanpesua Lähihoitaja Merja Rouvali 045 8520 244 ○ 045 2514 125
Tunnelmallinen vintage-henkinen parturi-kampaamo ja myymälä Vallilassa. www.schick.fi p. 050 536 9444 Kotisiivoukset, ikkunanpesut yli 20v. kokemuksella. P. 040 462 4014
Kaikenlaista kuljetusta alk. 20 €/tunti P. 050 926 6203
Asennan ja opetan kaikkien elektronisten laitteiden käytön kotonasi. -Petteri 044 979 3435, alk. 45€+tehty työ.
Ilmoitusaineistot osoitteeseen:
ilmoitusmyynti@ kotimaa.fi
Hammaslääkäriasema
Hämeentie 7, 00530 Helsinki (katutaso)
Hammasproteesit edullisesti ennen juhannusta!
Erikoistumisopintonsa suorittanut hammasteknikko Marko Puro valmistaa näyttötyönä kokoleuan hammasproteesit.
Tiedustelut ja varaukset 020 730 7260
Oiva hammas • Mannerheimintie 65, 00250 Helsinki • Retkeilijänkatu 7 B, 00980 Helsinki •Matinraitti 14, 02230 Espoo.
Tyhjennetään kuolinpesät, vintit, kellarit . Kaikki pois. P. 040 361 7594
Ok-talojen ja pienkiinteistöjen sähkövikakorjaukset 37 €/h + alv. Työstä kotitalousvähennys. P. 040 145 8822.
Myymässä tai vuokraamassa asuntoa?
Tarjoan kiinteistönvälittäjän yksilöllistä, huolellista ja asiantuntevaa palvelua 30. vuoden kokemuksella.
Aina tavattavissa puh. 09 665 272, 0500 883 732 Markku Rautanen YKV, LKV
LKV M. Rautanen Oy www.mrautanen.com
Kaikki remontit, isot ja pienet. Toteutamme toiveesi ammattitaidolla. Ilmainen arvio, kotitalousvähennys.
Saneerausliike Pappi ja Kanttori Oy 0400 800 875
JORMAN REMONTTIPALVELU Maalaus, tapetti, laatoitukset, laminaatit, keittiöön ovet, tasot. Myös pikkutyöt.
Ulos kestopuuterassit + aidat. P. 040 189 5682, myös iltaisin ja vkl.
Huoneistoremontit, maalaustyöt ja muu korjausrakentaminen. Linjatekniikka Oy vuodesta 1994. P. 040 050 6180 ja 040 040 9678 toimisto@linjatekniikka.fi
Huoneistoremontit edullisesti. 20v. kokemus. Ilmainen kirjallinen tarjous. Rak.korj. Laasonen p. 0400 674 739
Kesälehti ilmestyy 8.6. Varaukset 26.5. klo 14, aineistot 29.5. klo 15
Lehti jää tämän jälkeen kesätauolle. Seuraava lehti ilmestyy 17.8. Mediamyynti
Pirjo Teva, 040 680 4057, pirjo.teva@kotimaa.fi
Juha Kurvinen, 040 665 5983, juha.kurvinen@kotimaa.fi
Perhe ja Perintö J. Pakarinen Oy
Korkeavuorenkatu 17 A 1
puh. (09) 622 5930
Testamentti 299, avioehto 355, edunvalvontavaltakirja 295, perukirjat, perinnönjaot, ositukset. https://perhejaperinto.fi
Asianajoa Helsingissä vuodesta 1930
Perunkirjoitukset, pesänselvitykset, testamentit ja edunvalvontavaltuutukset.
Asianajotoimisto Norros Oy
puh. 09 477 0680
www.norros.com
Perunkirjoitukset, kiinteä palkkio 495 €
Etänä tai perinteisesti. Lisäksi: perinnönjakosopimus 280€, testamentti 180 €, edunvalvontavaltuutus 180 €. www.perunkirjoitusarffman.fi
p. 050 464 2930
HELSINKI FORUM p. 010 76 66620
ITÄKESKUS p. 010 76 66590
KALLIO p. 010 76 66500
MALMI p. 010 76 66630
TÖÖLÖ p. 010 76 66530
VANTAA
MYYRMÄKI p. 010 76 66600
TIKKURILA p. 010 76 66560
KERAVA p. 010 76 66550
HYVINKÄÄ p. 010 76 66580
ke 24.5. klo 18 seurat Paavolan srk-koti, Aittat. 1, Hyvinkää. su 4.6. klo 14 seurat Myyrmäen Virtakirkko, Rajatorpant. 8. klo 14 seurat Vartiosaaren Tonttukirkolla, piknik-eväät. Lautta klo 10-19 Reposalment. 2 (2,50 €/ suunta). Yhteiskävely lauttarannasta klo 13.30 (ei-esteetön).
ke 7.6. klo 19 seurat Lauttas. srksali, Myllykallionrne 1. su 11.6. klo 15 seurat Kytäjän kko, Palkkisillant. 11, Hyvinkää. su 2.7. klo 16 sateenkaariseurat Pride-viikon päätteeksi Seuratuvalla, Salomonk. 17 D. ke 5.7. klo 19 seurat Lauttasaaren srk-sali. su 9.7. klo 10 herättäjäjuhlille lähtökirkkopyhä Vanha kirkko, Lönnrotink. 6, Hki; messun jälk. kahvit ja veisuut puistonpuoleisilla portailla. 14.-16.7. herättäjäjuhlat Seinäjoella; bussiretki Kiasmalta Nurmijärven liittymän kautta; ilm. 31.5. menn. Herättäjään p. 0400 805 904.
Ilmoitusaineistot osoitteeseen: ilmoitusmyynti@kotimaa.fi
ASIANAJOTOIMISTO
KIRSI UKKONEN
Kiviportintie 6, 00950 Helsinki
Kirsi Ukkonen
p. 040 552 0818
kirsi@ukkonen.com
Testamentit, perukirjat, perintöasiat ym. www.ukkonen.com
Ostetaan
Varatuomari Kari Silvennoinen Ky
Kaikki lakiasiat. Ullanlinna, Helsinki www.silvennoinen.fi
ESPOO
ESPOONLAHTI p. 010 76 66640
LEPPÄVAARA p. 010 76 66610
TAPIOLA p. 010 76 66570
HAUTAKIVET
HAUTAKIVET
Edullisemmin suoraan veistämöltä
KIVITUOTE OY
Stiftelsen Lillesgården erbjuder förmånliga pensionärsbostäder (ca 30 m2) I Nordsjö, Hfors, ej serviceboende. Tel. 050 555 0477 ons. 10-13.
Huone omalla sis.käynnillä Katajanokalla, nuorehkolle naishlölle. 1.8. alk. P. 040 500 3843/Sinikka.
OSTETAAN TAULUT, KIRJAT, ANTIIKKI, DESIGN, TAIDELASI JA -KERAMIIKKA, HOPEA, KORUT, LP:T, TYÖKALUT YM YM. SOITA
Ostamme uusia ja vanhoja autoja
Hoidamme kaikki paperityöt ja myös mahdollisen loppuvelan lunastuksen. Tarvittaessa nouto kauempaakin. Autotalo Vuohtoniemi Oy p. 050 542 2388.
Kuolinpesät, yms. tyhjennykset. Tiedustelut Petteri Laine p. 0400 821805 www. esajavesaostaa.com
Kuolinpesät, vintit, varastot, muutot, lp:t, astioista työkaluihin ym. irtainta. Käteismaksu. P. 040 751 4464.
kaiverrukset ym. alan työt p. 09 387 3215 040 635 3800 www.bremerinhautakivi.fi
Ketokivenkaari 32, Hki 71 ark. 9-17, la 10-14 tai sop.muk.
BREMERIN KIVI
Salpakuja 7, 01200 Vantaa p. 09 756 8200 myynti@kivituote.com
Espoonaukio 7, 02770 Espoo p. 09 465 650
perunkirjoitukset hautakivityöt
09 628 398
Mechelininkatu 32 www.seurakuntapalvelu.fi
Vuokrataan huone. 100 euroa/viikko. P. 044 929 4256.
Haagassa Keskuspuiston läh. rem. yksiö, 29 m2, naishenkilölle. Hyvät yhteydet. Tied. ilt. 09 588 35 28.
Huone suuremmasta asunnosta Helsingin keskustasta luotettavalle henkilölle. P. 050 581 0251
Pohj.-Espoo siisti huone tytölle. P. 044 929 4256.
Tapaninvainio, 2h+k+s, 52 m2, rt, rauhal. sijainti. Siisti. Hyvät palv+ yht. Tied. klo12 jälk. p. 0505680443
Kuolin ilmoitukset ja -kiitokset
Kirkko ja kaupunki -lehdessä
Pirjo Teva, 040 680 4057, pirjo.teva@kotimaa.fi
Juha Kurvinen, 040 665 5983, juha.kurvinen@kotimaa.fi
Helluntain evankeliumissa (Joh. 14:15–21)
Jeesus pitää oppilailleen jäähyväispuhetta.
HELLUNTAI ON SUOMESSA vanha kesän alkamisen juhla: luonto on heleä, yötkin ovat jo valoisia ja linnut laulavat. Kristillisessä perinteessä helluntai on Pyhän Hengen juhla, ja sitä vietetään aina viidenkymmenen päivän päästä pääsiäisestä. Ennen kuolemaansa Jeesus puhui oppilailleen Pyhästä Hengestä näin: ”Puolustaja, Pyhä Henki, jonka Isä minun nimessäni lähettää, opettaa teille kaiken ja palauttaa mieleenne kaiken, mitä olen teille puhunut. Minä jätän teille rauhan. Oman rauhani minä annan teille, en sellaista jonka maailma antaa.”
Jos on perinyt käsityksen, että rakkaus on ehdollista, Jeesuksen jäähyväispuheen katkelmaa on vaikea lukea muuna kuin vaatimuksena. Silloin Jeesuksen sanat ”Jos te rakastatte minua, te noudatatte minun käskyjäni” ovat yksi taakka lisää kaikkien muiden päälle. Jos te noudatatte, niin te rakastatte, tulkitsee se, jonka sydän on kolhittu.
Se, joka on saanut elää rakkaudessa ilman ehtoja, näkee Jeesuksen sanat toisin. Jos te rakastatte, te jo noudatatte, tulkitsee luottavaiseksi kasvanut. Ei tarvitse kuin rakastaa, sillä siitä kaikki tarvittava saa alkunsa. Siitä, että välittää, seuraa se, että haluaa muistaa Jeesuksen elämänvalintoja ja puheita. Ja koska välittää, haluaa ottaa kaikki Jumalan luomat ihmiset ja luomakunnan huomioon tasa-arvoisesti.
Jos on elämässään oppinut, että rakkaus on vaihtokauppa ja pienikin virheliike jättää selviämään yksin, tarvitsee paljon välittämistä oppiakseen uskomaan ehdottomaan rakkauteen. Sen Jeesus ottaa huomioon jäähyväispuheessaan. Kuin huolehtiva vanhempi hän ennakoi lähtöään. Hän neuvoo, muistuttaa hyvästä sanomasta ja järjestelee asioita etukäteen.
Jeesus tuntee nämä haavoittuneet sydämet, jotka eron hetkellä vajoavat pelkoihin. Kun rakkauden kokemus on rikkinäinen, etäisyys tuntuu vahvistavan aiemmin koettua: lopulta kuitenkin pitää pärjätä yksin.
Näitä satutettuja, pelokkaita ja elämän kolhimia hän ei jätä yksin. Hän antaa Hengen sitä haluaville. Tuo Henki rohkaisee, kun opettelee luottamaan. Se lohduttaa, kun tuntuu yksinäiseltä. Se on sielun suloinen vieras, sydänten valo ja rikkinäisten parantaja.
KAISA KARIRANTAUskoon tulemista en halua rukoilla, kaste riittää minulle. Luottamukseen tuloa sen sijaan rukoilen. Lähetä Henkesi rohkaisemaan minua, täyttämään särkyneisyyteni ja uskaltamaan kanssani.
MATTI PIKKUJÄMSÄLiityin kirkkoon, kun olin 29-vuotias. Käytännön syy oli se, että minut kutsuttiin tärkeään luottamustehtävään, erään pienen lapsen kummiksi.
Kuukautissiteet ovat luksustuotteita, joihin köyhillä tytöillä ei ole varaa. Usein tytöille ei jää muuta mahdollisuutta kuin jäädä kotiin kuukautisten ajaksi. Pahimmillaan kuukautissuojien puute saa tytöt keskeyttämään koulunkäynnin kokonaan.
20 eurolla tyttö saa hygieniapaketin, jossa on kuukautissuojia, alusvaatteita ja saippua.
Lahjoita MobilePaylla numeroon 64 142
Lähetä tekstiviesti TYTTÖ numeroon 1 6 4 99 (20 €)
Lahjoita tilille FI08 5723 0210 0215 51, viitenumero 2859
Naiset ja nuoret kutsutaan neuvottelupöytiin, kun Kirkon Ulkomaanapu tekee rauhantyötä
Somaliassa, kertoo Ikali Karvinen s. 2
Ilmaisen asia- ja musiikkifestivaalin järjestää Fingo ry ja sen noin 270 jäsenjärjestöä.
Seurakunnat ovat mukana järjestämässä Suvilahteen Uskontojen kylää ja puheohjelmaa sekä lasten ohjelmaa. Sovinto-hankkeen nuoret haastattelevat Ikali Karvista ja Laura Lodeniusta su 28.5. klo 11 Takomon Puhelavalla.
maailmakylassa.fi
Ikali Karvinen on tehnyt kehitysyhteistyötä ja rauhantyötä Keniassa, Kambodžassa, Eritreassa ja Somaliassa. Koulutukseltaan hän on terveystieteiden tohtori.
Kirkon Ulkomaanavun uusi varatoiminnanjohtaja Ikali Karvinen kertoo rauhantyöstä Somaliassa
Maailma kylässä -festivaaleilla.
TEKSTI EIRA SERKKOLA KUVA ANTTI RINTALA
Ikali Karvinen kotiutui vappuna Somaliasta. Hän työskenteli siellä puolitoista vuotta Kirkon Ulkomaanavun (KUA) maajohtajana.
– Oli melkoinen ihmiskoe asua merikontissa Mogadishun lentokentän lähellä, kansainvälisten työntekijöiden leirissä, toteaa Karvinen.
– Arkiliikunta oli sitä, että kävelin kontista autolle ja autolta toimistoon. Kanttiinin ruoka oli aina samaa. Suurimman osan vuorokautta vietin usein kontissa; siinä pitää tulla toimeen itsensä kanssa!
Karujen olojen syynä on Somalian perin heikko turvallisuustilanne. Karvinen kertoo, että vaikka vuoden 2022 presidentinvaalit sujuivat rauhallisesti, pian sen jälkeen tilanne huononi taas. Uusi hallinto julisti islamistijärjestö AlShabaabin vastaisen taistelun. Al-Shabaab tekee myös pääkaupunki Mogadishussa salamurhia ja autopommi-iskuja.
ERÄS MAAILMAN hauraimmista valtioista kärsii myös pitkäaikaisesta kuivuudesta ja ruokakriisis-
tä. Nälkä ja konfliktit ajavat ihmisiä pakolaisleireihin maan sisällä. Huhtikuussa saatiin kuitenkin onneksi sadetta.
Suurista ongelmista huolimatta Somaliassa tehdään myös pitkäjänteistä rauhantyötä ja kehitysyhteistyötä. Humanitaarinen avustustyö on toiminnan kolmas kivijalka.
Millaista rauhantyö on käytännössä noin hankalissa oloissa?
– Meidän työssämme on keskeistä kansallisen sovintoprosessin edistäminen ja kunnallishallintojen perustaminen, Ikali Karvinen kertoo.
– Somalian hallinto on ollut klaanipohjaista. Ihmisten vahva sitoutuminen omaan klaaniin ja sen etujen ajaminen on tietyllä tavalla kunnioitettavaa. Mutta klaanisitoutuminen ei ole pa-
ras mahdollinen keino kuntahallinnon perustamiseen.
Aluksi on tärkeintä saada alueen eri klaanien edustajat tulemaan yhteen ja sopimaan paikkajaosta. Pitkällä tähtäyksellä tämä alueneuvosto tai kunnanvaltuusto voi sitten ottaa vastuulleen kunnan perustehtävät kuten tiet, vesihuollon, terveydenhuollon ja poliisitoimen.
– Kiinnitämme erityistä huomiota siihen, että myös naiset ja nuoret ovat mukana neuvottelupöydissä ja neuvostoissa. Somaliassa valtaa ovat käyttäneet pitkälti vanhat miehet, Karvinen sanoo.
”Kiinnitämme erityistä huomiota siihen, että myös naiset ja nuoret ovat mukana neuvottelupöydissä ja neuvostoissa.
TÄMÄ KAIKKI on hidasta ja vaatii paljon yhteistä keskustelua ja tiedottamista perusoikeuksista. Mutta Karvisen mukaan onnistumisia on tullut. Paikallinen kyräily ja konfliktit ovat vaihtuneet yhteistyöhön esimerkiksi Galkayon alueella.
– Me teemme työtä sekä valtionhallinnon että kansalaisyhteiskunnan kanssa. Valtionhallinnon pitäisi ymmärtää perusihmisoikeuksien merkitys ja taata rakenteet. Kansalaisyhteiskunnan pitäisi ymmärtää omat oikeutensa ja velvollisuutensa, jotta valtio pysyisi tilivelvollisena kansalaisilleen. Tämä on koko ihmisoikeusperustaisen työmme juju!
– KUA on Somaliassa varsin tunnettu rauhantyössä ja kuntahallinnon rakentamisessa. Monet tahot kuuntelevat meitä tarkkaan, ja yhdessä tehdään, Karvinen kertoo.
Kehitysyhteistyön saralla KUA on panostanut Somaliassa koulutukseen ja toimeentuloon.
MAAN SISÄISIÄ kuivuus- ja sotapakolaisia tuetaan käteisavustuksilla.
– Maksaminen tapahtuu mobiilirahalla, mikä on toiminut erittäin hyvin. Somaliassa ihmiset käyttävät tosi paljon kännyköitä ja seuraavat somea. Liittymän haltija tarkistetaan, jotta henkilö voidaan rekisteröidä hyödynsaajaksi. Näin varmistetaan avun kohdistuminen oikein.
Avustuksen saaja voi valita itse, mistä ostaa ruokaa, lääkkeitä ja koulutarvikkeita. Näin tuetaan myös paikallista yrittäjyyttä ja tervettä kilpailua.
Vielä on kysyttävä, mistä Ikali Karvisen omaperäinen etunimi juontaa juurensa?
– Se on äitini keksimä, Ikali naurahtaa. Aikuisena hän sai maailmanmatkoillaan kuulla, että nimi tarkoittaakin montaa asiaa: Japanissa ankkuria, erään alkuperäiskansan kielessä pikkuveljeä ja Keniassa suurta soturia. ■
Tiesitkö?
Pyhiinvaellus ei edellytä lähtöä pitkien matkojen päähän.
Lähimetsä tai merenranta kutsuu elpymään.
Itä-Helsingissä voi tulevana kesänä osallistua ohjatuille pyhiinvaelluksille parin aikaisemman vuoden tapaan. Vaellusten reitit vaihtelevat, mutta kaikkia yhdistää Itä-Helsingin kauniissa luonnossa liikkuminen ja alueen kulttuurihistoriallisiin kohteisiin tutustuminen.
Yksi vaellusten järjestäjistä on pappi Ulla Lumijärvi, jonka mukaan olennaisinta kesän pyhiinvaelluksilla on luonnon kuulosteleminen. Lumijärvi korostaakin metsiä, merenrantoja ja muita luonnonympäristöjä pyhiinvaelluskohteina.
– Ajattelen ympäröivää luontoa eräänlaisena kirkkona, Lumijärvi toteaa.
KESKIVIIKKONA 28.6. järjestettävään pyhiinvaellukseen on yhdistetty uudenlainen elementti: meditatiivinen valokuvaus. Ulla Lumijärven mukaan se sopii hyvin yhteen pyhiinvaelluksen kanssa.
– Meditatiivisessa valokuvauksessa pääosassa ei ole niinkään itse valokuvan ottaminen, vaan sen tunnistaminen, mikä ympäristössä kutsuu pysähtymään luokseen. Kuvien avulla voi hakea yhteyttä luontoon, Lumijärvi sanoo.
kertoo, että ajatus meditatiivisen valokuvauksen yhdistämisestä pyhiinvaellukseen syntyi meditatiivisen valokuvauksen kurssilla.
Ulla
Meditatiivisen valokuvauksen keskiössä on läsnäolo, mikä pätee myös pyhiinvaellukseen. Lumijärven mukaan valokuvien avulla voidaan lisäksi ryhmissä tai pareittain harjoitella myötätuntoista katsomista.
– Keskustelemalla kuvista voi oppia havaitsemaan asioita, joita ei itse olisi huomannut.
Jokaisen vaelluksen kulku elää hieman sen mukaan, mitä kukin osallistujaryhmä haluaa jäädä erityisesti tutkailemaan. Kävelyn ohessa pysähdytään syömään eväitä luonnon keskelle.
PYHIINVAELLUKSET ON suunnattu kaikille eikä niille tarvitse erikseen ilmoittautua. Mukaan voi lähteä esimerkiksi herättelemään omaa hengellisyyttä, etsimään yhteyttä luontoon tai pitämään tauon hektisestä arkielämästä.
Ohjattuja pyhiinvaelluksia alettiin järjestää Itä-Helsingissä pari vuotta sitten tiukkojen koronarajoitusten aikaan. Ne tarjosivat monille mahdollisuuden mukaviin elämyksiin omassa lähiympäristössä, kun kauas matkustaminen ei ollut mahdollista. Pyhiinvaellusten suosio on ylipäätään kasvanut Suomessa viime vuosina.
Ulla Lumijärvi toivoo ihmisten ymmärtävän, että pyhiinvaellusta varten ei välttämättä tarvitse lähteä pitkien matkojen päähän.
– Vaelluksella voi huomata oman lähialueen kauneuden. ■
Pyhiinvaellukset Itä-Helsingissä -sarja alkaa ke 7.6. Valokuvauspyhiinvaellus ke 28.6. klo 13. Katso lisätietoa: helsinginseurakunnat.fi/ mikaelinseurakunta
Tapahtumavieraat ja hengailijat jättävät jälkensä Helsingin tuomiokirkon portaisiin. Kevätsiivouksessa kyytiä saivat purukumitkin.
Pääsuntio Petri Oittinen kutsuu Tuomiokirkon portaita helsinkiläisten olohuoneen sohvaksi. Niillä vietetään aikaa, syödään ja juodaan.
Kirkolliskokous on hylännyt esityksen siitä, että kirkollisen vihkimisen saisivat myös parit, joista vain toinen kuuluu kirkkoon. Enemmistö kirkolliskokousedustajista, 54 henkilöä, äänesti muutoksen puolesta, mutta läpimeno olisi vaatinut kolme neljäsosan äänistä.
Aloite siitä, että kirkollisessa vihkimisessä vain toisen vihittävistä tulisi olla konfirmoitu kirkon jäsen, syntyi Paavalin seurakunnassa. Myös Kirkkohallitus
oli esityksen takana. Kirkkohallituksen esityksen tavoitteena oli mahdollistaa kirkon jäsenelle kirkollinen avioliittoon vihkiminen myös silloin, kun tuleva puoliso ei ole kirkon tai muun kristillisen yhteisön jäsen. Nykyään he voivat saada kirkossa vain jo solmitun avioliiton siunaamisen.
Pitäjänmäen seurakunta avaa tilansa samaa sukupuolta olevien vihkimisille. Esitys seura-
kuntaneuvostolle oli, että näin ei olisi, vaan samaa sukupuolta olevat parit voisivat saada vain rukoushetken seurakunnan tiloissa. Seurakuntaneuvoston jäsen Jenni Ruottinen teki kuitenkin asiasta vastaesityksen. Äänestyksessä vastaesitys voitti pohjaesityksen äänin 7–6. Eriävän mielipiteen asiasta jätti viisi seurakuntaneuvoston jäsentä.
Tätä ennen Haaga, Helsingin tuomiokirkkoseurakunta, Herttoniemi, Kallio, Malmi, Mikael, Munkkiniemi, Oulunkylä, Paavali, Pakila ja Töölö sekä ruotsinkieliset seurakunnat Matte-
us ja Johannes ovat avanneet ovensa samaa sukupuolta olevien kirkolliselle vihkimiselle Helsingissä.
Viime syksystä suljettuna ollut Kampin kappeli avautuu maanantaina 5. kesäkuuta. Kappeli on auki maanantaista perjantaihin kello 10–17.
Keskusteluapua ei ole enää tarjolla, vaan kappeli toimii turistikaudella eli kesäkuun alusta syyskuulle hiljentymistilana
ja nähtävyytenä.
Pääsymaksu on viisi euroa, alle 18-vuotiaat pääsevät sisään ilmaiseksi. Turistikauden pääsylipputuloilla on tarkoitus kattaa muun toimintakauden pääsymaksuttomuus sekä toimintakuluja. Turistisesongin aikana kappelissa ei ole muuta toimintaa. Kampin kappelin toiminta päättyi syksyllä Helsingin seurakuntayhtymän yt-neuvotteluiden seurauksena ja kappelissa työskennelleet irtisanottiin tai siirrettiin toisiin tehtäviin.
Tehdyn päätöksen taustalla oli säästöjen lisäksi tilaongel-
Purkkaa, juomatölkkien avausrenkaita, nuuskapusseja, linnunkakkaa, tupakantumppeja, lasinsiruja ja riisinjyviä. Muun muassa kaikkea tätä löytyy Helsingin tuomiokirkon portailta.
Nyt portaat ovat kuitenkin hetkellisesti poikkeuksellisen siistit. 15.–16. toukokuuta portaat saivat todennäköisesti historiansa perusteellisimman pesun, kun puhdistuslaiteyritys Kärcherin työntekijät pesivät niitä painepesureillaan.
Tempaus oli osa Kärcherin yhteiskuntavastuuohjelmaa, jonka puitteissa yritys on puhdistanut tunnettuja maamerkkejä eri puolilla maailmaa. Näin Helsingin tuomiokirkko liittyi samaan sarjaan kuin esimerkiksi Pyhän Pietarin aukion pylväiköt Roomassa, Kölnin tuomiokirkko Saksassa, Kristus-patsas Rio de Janeirossa Brasiliassa ja kallioon hakatuista presidenteistä tunnettu Mount Rushmore Yhdysvalloissa.
– Olemme puhdistaneet erilaisia monumentteja vuodesta 1980. Yhteensä kohteita on ollut 160, Kärcherin toimitusjohtaja Pekka Kuusela kertoo.
Kuuselan arvion mukaan Tuomiokirkon portaissa on pestävää noin 4,8 kilometrin edestä. Urakka sujui hyvin, puhdistettua saatiin hankalimmatkin kohdat.
– Hankalin puhdistettava on purukumi, mutta sekin lähtee 85 asteisella vedellä ja paineella, Kuusela sanoo.
SEURAKUNTAYHTYMÄN JA seurakunnan kanssa portaista huolehtii nykyään huoltoyhtiö, mutta parhaiten portaat ja Tuomiokirkon kaikki kulmat sisältä ja ulkoa tuntee Helsingin tuomiokirkkoseurakunnan pääsuntio Petri Oittinen. Hän on
työskennellyt nykyisessä virassaan vuodesta 1981 ja asunutkin 12 vuotta portaiden toisella puolella, Tuomiokirkon kappelissa olevassa asunnossa.
Tuomiokirkon portaita voi hänen mielestään hyvällä syyllä kutsua helsinkiläisten olohuoneeksi. Oittisella on kuitenkin niille ihan oma nimityksensä.
– Minä kutsun portaita olohuoneen sohvaksi. Niillä istuu ihmisiä kymmenittäin ellei sadoittain, säätilasta ja vuorokauden ajasta riippuen. Siinä istuessaan moni syö tai juo jotakin tai tekee asioita, joita sohvalla muutoinkin tehdään.
ARKKITEHTI CARL LUDVIG ENGEL TUSKIN AAVISTI, KUINKA TÄRKEÄ ROOLI PORTAILLA TULEE OLEMAAN SENAATINTORIN MAISEMASSA.
Erityisesti lämpimien kesäpäivien jälkeen portailta voi löytää ”kaikkea inhimillistä”.
– Ei tule mieleen mitään yksittäistä erikoisinta asiaa, mutta muistan ammattilaisten tekemän tutkimuksen siitä, kuinka monta erilaista kasvia portaiden välistä löytyy. Niitä oli 200.
TUOMIOKIRKON PORTAILLA tehdään paljon muutakin kuin hengaillaan ja nautitaan lämmöstä ja auringonpaisteesta.
Ne ovat olleet myös näyttämönä
monissa tärkeissä hetkissä, niin yksittäisten ihmisten kuin koko kansankin. Helsingin tuomiokirkon portaita ovat astelleet esimerkiksi presidentit, pääministerit ja piispat, tuoreet hääparit, kasteperheet, hautajaisvieraat, pappisvihkimyksensä saaneet, maisterit ja tohtorit promootioissaan. Portailla on vietetty vappua, Pride-tapahtumaa, tanssittu sambaa, esitetty Via Crucista ja osoitettu mieltä.
– Portailla on toimintaa ympäri vuoden. Kesällä on paljon kulkueita. Senaatintorilla olevalla aukiolla on 1700-luvulta alkaen järjestetty vartioparaateja, joita tulevanakin kesänä on seitsemän kappaletta perjantaisin. Kun sotilassoittokunnat lähtevät matkaan, portaat toimivat katsomona, Petri Oittinen kertoo.
Luvan Tuomiokirkon portaiden käyttöön myöntää Helsingin tuomiokirkkoseurakunnan seurakuntaneuvosto.
ma. Vaikka Kampin kappelissa on vuosien varrella käyty paljon keskusteluita, kunnollisia tiloja keskusteluavun tarjoamiselle kappelissa ei ole ollut.
Kolehtiin lahjoittaminen MobilePay-maksusovelluksen avulla onnistuu jo suurimmassa osassa Helsingin seurakuntia.
Kolehtiin voi lahjoittaa rahaa puhelimella Haagan, Kannelmäen, Kallion, Lauttasaaren, Mikaelin, Munkkiniemen, Roihu-
– Jos asialla on kiire, niin sitten kirkkoherra, sillä seurakuntaneuvosto kokoontuu vain kerran kuukaudessa.
PETRI OITTISELLE Helsingin tuomiokirkko portaineen on osa suomalaista kansallismaisemaa, vähän samalla tavalla kuin vaikka Kolilta avautuva järvi- ja metsämaisema voi olla toisille.
Kirkon suunnitellut arkkitehti Carl Ludvig Engel tuskin aavisti, kuinka tärkeä rooli portailla tulee olemaan Senaatintorin maisemassa. Hänen suunnitelmissaan monumentaaliportaita ei nimittäin ollut, vaan niiden paikalla sijaitsi 1820–1840-luvuilla päävartio, se sama, joka nykyään sijaitsee presidentinlinnan vieressä.
Portaat rakennettiin vasta myöhemmin keisarillisella käskyllä, arkkitehdin vastustuksesta huolimatta. ■
vuoren, Pakilan, Pitäjänmäen ja Vuosaaren seurakunnissa sekä Matteus församlingissa. Sunnuntaina 28. toukokuuta mukaan tulevat myös Herttoniemi ja Johannes församling.
Seuravaaksi mobiilikolehtia alkavat kerätä Helsingin tuomiokirkkoseurakunta, Malmi, Oulunkylä, Paavali ja Petrus församling.
Messuun tai jumalanpalvelukseen osallistujat eivät tee MobilePay-lahjoitusta suoraan kolehtikohteena olevalle järjestölle, vaan seurakunnalle, jolla on oma MobilePay-numero. Seurakunta
tilittää rahat lyhentämättömänä varsinaiselle kolehtikohteelle.
MobilePay-lahjoittamiseen liittyy toistaiseksi seikka, joka seurakuntien pitää ottaa huomioon: seurakunnat saavat kerätä kolehtia vain paikan päällä olevilta.
Jos tilaisuus striimataan, MobilePay-numeroa ei saa mainita lähetyksessä. Sen sijaan ruudun ääressä olevilta voi pyytää lahjoituksia suoraan sellaisille toimijoille, joilla on oma rahankeräyslupa ja joiden rahankeräysluvan numero on näkyvissä striimissä.
VILLE PALONEN Kampin kappeli avautuu kesäkuun 5. päivä. Se toimii syyskuun alkuun saakka hiljentymistilana ja turistikohteena.Virasto: Vespertie 12.
Avoinna ti klo 10–13, puhelimitse ma ja to klo 10–13
p. 09 2340 3200, haaga.srk@evl.fi
Diakonian ajanvarauspäivystys ti klo
10–11, p. 09 2340 3003
Osoitteet:
Huopalahden kirkko, Vespertie 12/
Kauppalankuja 7, avoinna ma–pe klo 9–17
Striimaukset Haagan seurakunnan
Facebook-sivulla sekä Youtubessa www.helsinginseurakunnat.fi/haaga
JUMALANPALVELUKSET
Helluntain messu su 28.5. klo 10.
Kolari, Silin, Marte, Katri Linnasalo. Striimataan. Aamupuuro su klo
9–9.45, keittolounas klo 11.30–12.30.
Messu su 4.6. klo 10. Saarna Sami
Mustakallio. Silin, Helo, Marte. Katri Konttinen ja Hanna Juntunen, laulu. Striimataan.
Iltamessu ke 31.5. klo 18. MuromaNikunen, Marte. Erno Matikainen, handpan. 7.6. Helo, Marte. Iltatee. Kompletorio pe 26.5. klo 19. Striimataan.
Laudes ke 31.5. klo 7.30. Striimataan.
Ad sextam to klo 12.
TAPAHTUMIA
Haagan Laulun kevätkonsertti to 25.5. klo 19.
Kirjapiiri to 25.5. klo 18. Joel Haahtelan Adèlen kysymys.
Hyvän mielen keitaan kevätjuhla to 25.5. klo 15. Ateria 2 e.
Pelikerho la 3.6. klo 12.
Iltapyhis 3–6-v. to 25.5. klo 17.30.
Hiljaisuuden jooga® su 28.5. klo 18.30.
Käsityökerho ma 29.5. klo 13.
Kesätorstai kirkolla 8.6. klo 10–13.
Kaikenikäisten pihakahvit, päivärukous klo 12, grilli kuumana klo 11 alkaen. Tarjolla termarikahvit, mehua, vettä sekä keksejä, makkaraa.
Diakonian kevätretki Salmen
ulkoilualueelle ke 14.6. Lähtö klo 10 kirkolta. Paluu klo 16. Ilm. ja tied. sanna.laiho@evl.fi, p. 050 367 1225. Maksu 5 e 9.6. menn. Ei sovellu liikuntarajoitteisille.
Suvivirsipyöräily su 28.5. Kesälauluja neljässä kirkossa! Pyöräillään kirkosta toiseen. Tarjolla pientä matkaevästä. Klo 13 Munkkivuori, klo 14 Huopalahti, klo 15.15 Pitäjänmäki, klo 16.30 Kannelmäki. Voit osallistua myös muulla kulkuvälineellä liikkuen.
Kesäillan keskusteluja Raamatusta 16.5.–20.6. klo 18 Huopalahden
kirkossa. 6.6. aiheena Kuolema:
pelätty, luvattu, odotettu. Pappi
Marjut Mulari ja muusikko LindaMaria Raninen.
Rodopuiston Hääyö la 10.6. ja vihkimiset puolen tunnin välein klo 18–23.30. Musiikkia, juhlakahvit, mahdollisuus valokuvaukseen.
Mukaan voi kutsua maksimissaan kuusi vierasta. Ilm. 2.6. menn. haaga.srk@evl.fi. Tied. pappi mari. mattsson@evl.fi, p. 050 380 3201.
Virasto ja Klanu: Klaneettitie 6–8 A. Avoinna ma–pe klo 9–14, p. 09 2340 3800, kannelmaki.srk@evl.fi
helsinginseurakunnat.fi/kannelmäki
Osoitteet:
Kannelmäen kirkko ja seurakuntakeskus, Vanhaistentie 6
Malminkartanon kappeli, Vellikellonpolku 8
Seuraa somessa:
FB-sivut: Kannelmäen seurakunta, Kannelmäen seurakunnan lapset ja
perheet IG: @kannelmakisrk, @kantsunurkka
JUMALANPALVELUKSET
Messu sunnuntaisin klo 10 kirkossa.
Ulkoilmamessu su 28.5. klo 10 kirkolla. Ota oma piknik-viltti mukaan. Sateen sattuessa messu sisällä kirkossa.
TAPAHTUMIA
Palstakahvit to 25.5. klo 13–14.30. Piipahda kurkistamaan kevään ja kasvun ihmettä seurakunnan palstalle, os. Kartanonhaan palstaalueen palsta nro 49.
Suvihartaus Mätisfestareilla su 28.5. noin klo 12. Suvivirsi soikoon! Perinteiset Mätisfestarit Kartanonhaassa, Malminkartanon ja Kannelmäen välisellä jokialueella starttaavat suvihartaudella ja yhteislaululla kirkkoherra Virpi Koskisen johdolla. Tule mukaan ja liity yhteislauluun!
Suvivirsipyöräily su 28.5. klo 13–17.30, vetäjinä Huopalahden rovastikunnan kanttorit. Klo 13 aloitus Munkkivuoren kirkolta, klo
Jarkko ”Jakke” Saarinen, soitat rumpuja Tuomas Heikkilän bändissä Valoon päin -iltakirkossa. Kuka olet?
– Olen ammattimuusikko ja tehnyt parikymmentä vuotta töitä rumpalina. Duunit ovat tilkkutäkkiä raskaasta rokista jazziin. Kanttoriystäväni ovat värvänneet minua kirkon musiikkiprojekteihin. Innostun kaikesta hyvästä musiikista.
– Olin mukana 15 vuotta The Blanko -bändissä, joka soittaa progressiivista rokkia. Iltakirkossa soitettava Kari Tapion musiikki on aivan muuta, mutta sekin on hienoa musaa. Olen siitä yhtä fiiliksissä kuin raskaasta rokista.
Minkälaista on soittaa kirkossa?
– Kun menee kirkkoon soittamaan rumpuja, pitää olla herkällä fiiliksellä jo akustiikan takia. Kirkossa pelataan eri säännöillä kuin rokkiklubeilla.
– Kirkkotilassa soittofiilis pitää löytää muulla tavalla kuin soittamalla ’täysillä’, koska lähtökohtaisesti siel-
14 Huopalahden kirkko, klo 15.15
Pitäjänmäen kirkko, klo 16.30
Kannelmäen kirkko. Jokaisessa kirkossa lauluhetki, jossa noin 5–6 laulua ja Suvivirsi. Kirkoilla tarjolla matkaevästä. Tervetuloa pyöräillen, potkulautaillen, autoillen, bussilla… Pistäydy lähikirkossa tai kierrä koko kierros.
Eläkeläisten päivähetki ke 31.5. klo 12.30–14 Klanulla. Tervetuloa keittolounaalle, tapaamaan muita eläkeläisiä ja juttelemaan kaikesta taivaan ja maan väliltä.
Miesten piiri ti 30.5. klo 13–15
Malminkartanon kappelilla. Hartautta, kahvia ja känttyä, keskustelua maailmanmenosta. Avoin kohtaamispaikka.
Virasto: Raumantie 3. Avoinna to klo 9–13, Palvelemme myös puhelimitse p. 09 234 05100 ke klo 14–17 ja pe klo 9–13 ja sähköpostilla munkkiniemi.srk@
evl.fi
Osoitteet: Munkkivuoren kirkko ja seurakuntatalo, Raumantie 3 Munkkiniemen kirkko, Tiilipolku 6
Messu klo 11 sunnuntaisin Munkkivuoren kirkossa. 28.5. Helluntaipäivän suvivirsimessu! Mukana seurakunnan Pop up -kuoro, Senni Valtonen ja Kaisa Hirvonen. Messun jälkeen kahvit ja suvivirsitapahtuma. 4.6. Riikka Kuusisalo, Senni Valtonen ja Munkkiniemen lähetystiimi. Messun jälkeen yhteistä kesänaloitusta kirkon pihalla. Soitinyhtye Puhallus esittää kesäistä musiikkia ja kahvit tarjoaa Lions club Munkkivuori! Mukana myös seurakuntamme lähetyksen väkeä!
Ilta nuotiolla to 25.5. klo 18–20. Omat paistettavat mukaan. Suvivirsitapahtuma Länsi-Helsingin kirkoissa su 28.5. klo 13–17.30. Laulamme ihania kesälauluja neljässä eri kirkossa! Kutsumme
lä ei voi soittaa kovaa. Ihmiset tulevat kirkkoon hiljentymään. Soittofiiliksen voi löytää kirkon estetiikasta ja hienoista biiseistä.
Miksi Kari Tapion musiikki sopii kirkkoon?
– Moni varmasti löytää Kari Tapion laulujen teksteistä kosketuspintaa. Tekstit ovat elämänmakuisia. Niissä on rosoa, mutta myös toivoa. Teksteistä löy-
tyy hengellinen kulma, jos sen haluaa kuulla.
– Kari Tapion biiseistä, jotka me soitamme iltakirkossa, suosikkini on Suuri voima. Se on vähän rokimpi kuin muut.
NINA RIUTTA
Valoon päin -iltakirkko Kari Tapion lauluin su 28.5. klo 17 Tapanilan kirkossa, Veljestentie 6. Pappeina Tuomo Kahenvirta ja Paula Närhi. Kanttori
sinut halutessasi pyöräilemään kanssamme kirkosta toiseen.
Lauluhetkien aikataulut: klo 13
Munkkivuoren kirkko, klo 14 Huopalahden kirkko, klo 15.15 Pitäjänmäen kirkko, klo 16.30 Kannelmäen kirkko. Mukana menossa neljän kirkon kanttorit ja kuorolaiset.
Lasten- ja perhekerhojen kevätretki ma 29.5. Seurasaareen klo
9–11.30. Tapaaminen klo 9 Seurasaaren sillan kupeessa mantereen puolella, josta siirrymme Juhlakentälle. Omat eväät, mahdollisuus grillaukseen.
Maanantaimeditaatio ma 29.5. ja 5.6. klo 19 Munkkivuoren kirkossa. Heikki Nenonen.
Kesäkahvila Munkkivuoren kirkolla keskiviikkoisin klo 12–13.30 alkaen 7.6.
Kesäkahvila Munkkinimen kirkolla keskiviikkoisin klo 14–15.30 alkaen 7.6.
Perheiden kesäkahvila ke 7.6. Munkkiniemen kirkolla klo 15–16.30.
Perheiden kesäkahvila pe 9.6. Munkkivuoren kirkon pihalla klo 10–11.30.
Toimisto: Avoinna ti, pe klo 12–15, ke klo 13–16, p. 09 2340 5600, pitajanmaki.srk@evl.fi
Osoitteet:
Pitäjänmäen kirkko, Turkismiehenkuja 4
www.helsinginseurakunnat.fi/pitajanmaki
www.facebook.com/pitajanmaenseurakunta
JUMALANPALVELUKSET
Helluntain messu su 28.5. klo 10. Asko Nuorkivi, TT, Raamattukouluttaja Eero Junkkaala, Kylli Ahola. Messu su 4.6. klo 10. Maika Vuori, Haka Kekäläinen, Kylli Ahola. Viikkomessu ke 7.6. klo 18. Maika Vuori, Kylli Ahola.
TAPAHTUMIA
Päivärukous ma–ti, to–pe klo 12 kirkossa. Rukoushetkessä huomioimme tarpeen mukaan henkilökohtaisia rukousaiheita.
Suvivirsipyöräily su 28.5. Pyöräilemme Länsi-Helsingin kirkosta toiseen ja laulamme jokaisessa kesäisiä lauluja. Mukana kanttorit ja kuorolaiset. Tarjolla myös pientä matkaevästä. Lauluhetkien aikataulut: klo 13 Munkkivuoren kirkko, klo 14 Huopalahden kirkko, klo 15.15 Pitäjänmäen kirkko, klo 16.30 Kannelmäen kirkko.
Kummipäivä Lauttasaaren kirkolla su 4.6. klo 13–15.30. Päivä kummeille, kummilapsille ja muille lasten läheisille. Kummimuskari, rastirata, askartelupiste, pakohuonepeli ja nuotio grillausta varten. Omat eväät mukaan. Tarjolla
juomista ja pientä naposteltavaa. Ohjelmaa suomeksi ja ruotsiksi. Kesäolkkari ke 7.6. ja 14.6. klo 15–18.30 kirkon sisäpihalla. Vaihtuvaa kesäistä tekemistä kaikenikäisille. Klo 15 alkaen kahvit, klo 17 iltaruoka. Ruoka 2 e aikuisilta, lapset ja nuoret syövät maksutta. Voit myös tuoda omaa grillattavaa ja eväitä.
Kesäkonsertti to 8.6. klo 14 kirkossa. Niina Laitinen, sopraano, Artturi Aalto, sello, Kylli Ahola, piano. Vapaa pääsy.
Virasto: Bulevardi 16 B ma klo 9–15, ke klo 12–17, puhelimitse ja sähköpostitse myös ti klo 9–12, to–pe klo 9–12 p. 09 2340 6100, tilavaraukset.tuomiokirkkosrk@evl.fi, tuomiokirkko.srk@evl.fi
helsinginseurakunnat.fi/tuomiokirkko
Osoitteet:
Helsingin tuomiokirkko, Unioninkatu
29, ma–la klo 9–18, su klo 11–18
Mikael Agricolan kirkko, Tehtaankatu
23, ma, ti, to klo 9–15, pe klo 9–14
Suomenlinnan kirkko, Suomenlinna
C43, to–la klo 12–16
Vanha kirkko, Lönnrotinkatu 6, ti–pe klo 12–15
Hyvän toivon kappeli, Länsisatamankatu 26–28
Annankulma, Annankatu 14D
Pihasali, Bulevardi 16 B, sisäpiha
Seuraa meitä:
Facebook: facebook.com/helsingintuomiokirkkoseurakunta
Instagram: @tuomiokirkkoseurakunta, @toivonaarteet, @agricolamessu, @hyvatoivo, @helsinkicathedral, @ suomenlinnankirkko
Youtube: youtube.com/helsingintuomiokirkkoseurakunta
Messu su klo 10 Tuomiokirkossa (myös Youtube), Vanhassa kirkossa ja Anglikaanien messu (ja pyhäkoulu) Agricolan kirkossa, klo 12
Hyvän toivon kappelissa, klo 14
Suomenlinnan kirkossa (kuukauden 1. su ja juhlapyhinä), klo 18
Tuomasmessu Agricolan kirkossa. Vanhan kaavan messu su 4.6. klo
12 Mikael Agricolan kirkossa.
Viikkomessu to klo 12 Tuomiokirkossa.
Iltakirkko la klo 18 Tuomiokirkossa.
TAPAHTUMIA
Annankulmassa:
Annankulman olohuone ke ja to klo 11 ja pe klo 9. Ei pe 7.6. Diakoniavastaanotolle ajanvaraus puhelimitse/sähköpostilla/ netin yht.ottolomakkeella sekä ke klo 12–12.30 puhelimitse alueen
Kummipäivä-tapahtumassa voit valita mieluisan toimintakattauksen. Tarjolla muun muassa Kummimuskari, rastirata ja askartelupiste. Liikuntasali käytettävissä omatoimiseen liikuntaan. Pakohuonepeli, aiheena kaste, ikäsuositus 3–8 vuotta, kesto noin 15 min. Nuotio kuumana grillaukseen. Seurakunnat tarjoavat mehua, vettä, teetä ja kahvia sekä pientä herkkua, muuten omat eväät. Maksuton kaikenikäisten tapahtuma, ei ilmoittautumista.
Kummipäivää juhlitaan su 4.6. klo 13–15.30 Lauttasaaren kirkolla, Myllykallionrinne1. Kummipäivän mahdollistavat Lauttasaaren ja Pitäjämäen seurakunnat sekä Johannes församling.
työntekijälle tai käymällä paikan päällä Annankatu 14 D tai Hyvän toivon kappelilla, Länsisatamankatu 26–28. Yht.tiedot virastosta/ netistä.
Bulevardin pihasalilla: Raamattupiiri to 25.5. klo 16.30. Jää kesätauolle.
Hyvän toivon kappelilla: Yhteisöruokailu ma 29.5. klo 17.
Jää kesätauolle.
MLL:n iltaperhekerho ma 29.5. klo
18.15. Jää kesätauolle.
Kappelikahvila ti klo 14.
MLL:n perhekerho ke 31.5. klo
9.30. Jää kesätauolle. Ekumeeninen luottamuksen rukoushetki to 25.5. ja 1.6. klo
9.30. Jää kesätauolle.
Iitti. Avoinna pe 2.6.–25.6. ma–la klo 11–17, su klo 12–17 kryptassa. Aamurukouspiiri ma klo 7.30. Ekumeeninen luottamuksen
rukoushetki ma 29.5. klo 18 kappelissa. Jää kesätauolle. Päivärukous ma, ti klo 12. Kellotapulin ja terassin ravintolapalvelut avoinna 1.5.–31.8. Touko–kesäkuussa ke–pe klo 15–21, la klo 13–21, su klo 13–18.
Opastettu kierros ti 6.6. klo 13 ja 15. Ke 7.6. klo 13.
Short Presentation in English
25.5., 29.5., 30.5., 1.6., 5.6. ja 6.6. klo 11.
Neulepiiri ti 30.5. klo 18 kappelin alasalissa. Jää kesätauolle. Kirkon avoimet ovet -vapaaehtoisten päivystäjien koulutusilta ti 6.6. klo 18.
Päiväkonsertti ke 31.5. klo 12. Kristillinen meditaatio ke klo 18 kappelissa.
Kauneimmat virret -hyväntekeväisyyskonsertti su 28.5. klo 18. Tuomiokirkon kamarikuoro Viva vox.
Vapaa pääsy, käsiohjelma 10 e. Tuotot Yhteisvastuukeräykselle.
Vanhalla kirkolla:
Päiväkonsertti ti klo 12. Vanhan kirkon keskiviikot 31.5. klo 18. Hengellisen luovuuden lähteillä.
Mahdollisuus keskusteluun
päivittäin p. 09 2340 6102 klo 9–18. Pappi tavattavissa to klo 15–17 Tuomiokirkossa.
Tule tutustumaan historiallisestikin arvokkaaseen ja erittäin sympaattiseen Oulunkylän vanhaan puukirkkoon. Kesäkeskiviikkoisin siellä on tekemistä ja tutustuttavaa kaikenikäisille, perheille ja porukoille.
Poikkea laulamaan tai piipahda pihassa jäätelöllä. Kesäkahvila on auki keskiviikkoisin 7.6.–26.7. klo 13–15, yhteislaulua klo 13–13.30.
Musaryhmä to 25.5. klo 18. Jää kesätauolle.
Raamattupiiri pe 2.6. klo 18. Jää kesätauolle.
Meritullissa:
Seniorijumppa ma 29.5. klo 10 ja 11
liikuntasalissa. Jää kesätauolle.
Mikael Agricolan kirkolla: After school ke 31.5. klo 15. Jää kesätauolle. Kesäkaudella Colan
grilli-illat nuorille ke klo 17.
Colan grilli-ilta nuorille ke 7.6. klo 17.
Suomenlinnan kirkolla: Rukouksen ilta ke 31.5. klo 18 Suomenlinnan kirkon kryptassa. Jää kesätauolle.
Tuomiokirkolla:
Taidenäyttely: Kulttuuripitäjä
Tarkista ajankohtaiset tiedot ryhmätoiminnasta helsinginseurakunnat.fi/tuomiokirkko.
Virasto: Itäinen papinkatu 2. Avoinna ti ja to klo 9–14, ke klo 12–17, p. 09 2340 3600, kallio.srk@evl.fi Osoitteet: kallionseurakunta.fi
Kallion kirkko, Itäinen papinkatu 2, p. 09 2340 3620, avoinna ma–pe klo 7–21, la–su klo 9–19
Alppilan kirkko, Kotkankatu 2 Redin Silta, Hermannin rantatie 5
Kallion kirkossa:
Iltamessu maanantaisin klo 18. 29.5. Partti.
Matkalaisen messu tiistaisin klo 18. 30.5. Helanne, 6.6. Partti. Meditatiivisen rukouslaulun kelttimessu ke 31.5. klo 18. Lindfors, Anima mea, joht. Vuori. Messun jälkeen tee ja meditatiivisen kirjoittamisen hetki, Nina Klemmt ohjaa.
Iltamessu ke 7.6. klo 18. Uusi-Rauva.
Kivimessu torstaisin klo 18. 1.6. ja 8.6. Juhantalo, Niskala.
Iltamessu perjantaisin klo 18. 26.5. Hynninen. Perjantai-illan lectio klo 17–18 kappelisalissa. Messu su 28.5. klo 10. Kotakorpi,
Lindfors, Oksanen, Pyylampi, SonorEnsemble, joht. Hanna Remes.
Messu su 4.6. klo 10. Juhantalo, Partti, Pyylampi, Niskala, Helsingin Laulu, joht. Hanna Remes.
Alppilan kirkossa:
Sateenkaarimessu la 27.5. klo 17. Saarna Matti Peiponen, Partti. Helluntain monikulttuurinen
messu su 28.5. klo 13. Musiikillisesti rikas messu toteutetaan Alppilan kirkolla kokoontuvien eri kielisten messuyhteisöjen kanssa. Kotakorpi, Huang, Õunap. Mukana kiinankielinen lapsi- ja nuorisokuoro, ukuleleryhmä, Housebändi ja kansantanssijat. Messun jälkeen kirkkokahvit.
Kiinankielinen messu su 4.6. klo 13.
Tasausmessu su 4.6. klo 16. Juhantalo, Niskala.
TAPAHTUMIA
Sydämemme laulut su 28.5. klo 17
Alppilan kirkossa. Duo Lumottaret Leena Saarinen ja Susanna Pajukangas.
Lasten ja nuorten Urkukesä su 28.5. klo 17 Kallion kirkossa. Nuoret urkurit Länsi-Helsingin musiikkiopistosta esiintyvät Kallion kirkon molemmilla uruilla. Konserttiin on vapaa pääsy. Konsertin jälkeen lapsilla on mahdollista kokeilla lyhyesti urkujen soittamista.
Sibelius-Akatemian tutkintokonsertti ti 30.5. klo 16–17 Kallion kirkossa. William Häggblom, urut. Vapaa pääsy.
Sibelius-Akatemian tutkintokonsertti ti 30.5. klo 19–20 Kallion kirkossa. Leevi Limingoja, urut. Vapaa pääsy.
Nordic Choir Expedition – pohjoismaisten ammattikamarikuorojen
konsertti pe 2.6. klo 19 Kallion kirkossa. Liput Ticketmasterista. Urkukesän avajaiskonsertti ma
5.6. klo 19 Kallion kirkossa. Anu Komsi, sopraano, Marzi Nyman, urut. Liput 10/5 e, alle 18-v. ilmaiseksi.
Urkukesän päiväkonsertti to 8.6. klo 12–12.30 Kallion kirkossa.
Sixten Enlund, urut. Vapaa pääsy.
Vauvojen luontokylpy -tuokiot
Mustikkamaan Syötävässä puistossa ma 29.5. ja ti 30.5. Kaksi ryhmää:
ryhmä 4–9 kuukauden ikäisille
vauvoille 29.5. klo 9.30–10.15 ja
ryhmä 10–15 kuukauden ikäisille vauvoille 30.5. klo 11.30–12.15.
Luontokylpy sopii noin 4–15 kuukauden ikäisille lapsille. Paikkoja rajoitetusti. Ilmoittautumiset ja lisätiedot Hilpi Perttula, hilpi.s.perttula@evl.fi.
Seurakunnan infopiste: Myllykallionrinne 1b, kulku sisäpihan kautta.
Avoinna ma–pe 10–18. p. 09 2340
Helsingin Urkukesä -festivaalin konsertti Lasten ja nuorten Urkukesä su 28.5. klo 17 Kallion kirkossa on suunnattu erityisesti kouluikäisille. Nuoret Länsi-Helsingin musiikkiopiston urkurilahjakkuudet esiintyvät. Lisäksi konsertin jälkeen pääsee kokeilemaan uruilla soittamista.
Urkukesän päiväkonsertit pyörähtävät käyntiin 6.6. alkaen. Niitä on puolen päivän aikaan maanantaisin Suomenlinnan kirkossa, tiistaisin Vanhassakirkossa, keskiviikkoisin ja perjantaisin Tuomiokirkossa ja torstaisin Kallion kirkossa.
Tiistaisin on myös klo 17 Five O’Clock Organ Johanneksenkirkossa. Näihin päiväkonsertteihin on vapaa pääsy.
Festivaalin avaa Sacred Concert ma 5.6. klo 19 Kallion kirkossa esiintyjinään sopraano Anu Komsi ja urkurina Marzi Nyman. Liput 10/5 e. Iltakonsertteja järjestetään maanantaisin ja keskiviikkoisin klo 19 sekä sunnuntaisin klo 20.
Vietämme messun ulkosalla, luomakunnasta kiittäen ja alkavasta kesästä iloiten. Ota oma piknik-viltti mukaan. Myös lemmikit ovat tervetulleita. Messussa su 28.5. klo 10 palvelevat muun muassa pappi Lotta Petäjäniemi ja kirkkomuusikko Kari Härkönen. Sateen sattuessa messun sisällä.
Kannelmäen kirkko, Vanhaistentie 6.
4300, lauttasaari.srk@evl.fi
Tila- ja toimitusvaraukset: p. 09 2340 4324, lauttasaari.srk@evl.fi
Osoitteet: Lauttasaaren kirkko, Myllykallionrinne 1b, avoinna ma–pe klo 10–18, viikonloppuisin tilaisuuksien mukaan.
JUMALANPALVELUKSET
Messu sunnuntaisin klo 11. Hiljaisuuden viikkomessu keskiviikkoisin klo 18.
Helluntain messu 28.5. klo 11. Mukana Barcarola-kuoro.
Larun POP-messu 28.5. klo 18.
Rantamessu Särkiniemen rantakalliolla 4.6. klo 11. Kirkkokahvit nyyttäriperiaatteella.
Seurat 7.6. klo 19. Kahvit klo 18.30.
TAPAHTUMIA
Muisteluilta entisten seurakunnan
Andersson, urut, 14.6. klo 13. Vapaa pääsy.
Perhekerhot maanantaisin (luontokylpy), tiistaisin ja perjantaisin klo 9–11 sekä torstaisin klo 14–16.
Tiistaina muskari Kasinonrannassa klo 10.
Nuortenillat Kryptassa joka keskiviikko ja perjantai klo 18–21. Viikosta 23 alkaen torstaisin klo 18–21.
Raamattupiiri 1.6. ja 15.6. klo
18–19.30 Vattuniemi-tilassa. Rukouspiiri tiistaisin klo 18–19
Vattuniemi-tilassa. Lomalla 14.6.–14.8.
Isien lenkkiryhmä torstaisin klo
18. Lenkkeilyä, sauna ja lyhyt hartaus. Lähtö C-portaan edestä.
Kirkkokahvila avoinna ma–to klo
9–15 ja pe klo 9–14. Aamiaista klo
9–11. Lounas klo 11–14. Kirkkokahvila suljettu 22.6.–7.8.
Hiljaisuuden symposium 14.9. klo
9–19.30. Asiantuntijaseminaari, työpajoja ja yleisötilaisuus. Lisätietoja helsinginseurakunnat.fi/ lauttasaarenseurakunta.
Virasto: Sammatintie 5. Avoinna ma klo 10–14, ke klo 12–17, to klo 10–14, p. 09 2340 5400, paavali.srk@evl.fi
Osoitteet:
Paavalinkirkko, Sammatintie 5 Redin Silta, Hermannin rantatie 5
Messu 28.5. klo 10. Kanala, Valkeapää ja Pellikka. Mukana Barokkiorkesteri Galantina, johtaa Timo Kiiskinen.
Puolen tunnin messu 31.5. klo 18. Flinck ja Pellikka.
Messu 4.6. klo 10. Flinck, Aitolehti ja Pellikka. Mukana Akateeminen Laulu.
Puolen tunnin messu 6.6. klo 18. Rannanpää-Kortelainen ja Pellikka.
avajaiset 1.6. klo 17–18.30 kirkon aulassa.
Illalla 4.6. klo 20. Lauluyhtye Virta, Laura Pietiläinen, viulu, Kaisa-Mari Pulkkanen, piano. Liput 10/15 e. 20-luku ennen ja nyt 5.6. klo 18. Konsertti on osa Arabia kaikuu -festivaalia. Useita esiintyjiä. Vapaa pääsy, ohjelma 12 e. Ystävyydenkahvila keskiviikkoisin klo 14–15. Mukana diakoniatyöntekijät.
Pihakahvila 6.6. alkaen tiistaisin klo 14–15 kirkon sisäpihalla. Huonon sään sattuessa Alasalissa. Pihajumppa tiistaisin 6.6.–11.7. klo 13.30–14.15. Maksuton. Ei ilmoittautumista.
Poimi roskat! keskiviikkona 7.6. klo 11–12.30. Voit tulla keräämään roskia Paavalinkirkon ympäristöstä. Ota mukaan omat hanskat ja roskapihdit. Kirkolla on joitakin hanskoja ja muutamat roskapihdit. Tapaaminen kirkon pihalla klo 11. Ruokajakelu keskiviikkoisin klo 14 Hermannin diakoniatalolla, Hämeentie 73.
Ystävyydenkahvila keskiviikkoisin klo 14–15. Mukana diakoniatyöntekijät.
Diakonian neuvonta ja ajanvaraus p. 050 433 9846.
Virasto: Mechelininkatu 32 a B, avoinna ti klo 10–15.
Meilahden kirkon seurakuntatoimisto, Jalavatie 6 b, avoinna ma klo 10–15 (kesällä suljettu)
Puhelimitse ma, ti, to ja pe klo 10–15 p. 09 2340 6300, toolo.srk@evl.fi
Osoitteet:
Meilahden kirkko ja Tuomaankirkko, Pihlajatie 16
Temppeliaukion kirkko, Lutherinkatu 3
Töölön kirkko, Topeliuksenkatu 4 Meilahden kerhotilat ja liikuntasali, Jalavatie 6 b
Ruskeasuon seurakuntakeskus Rasti, Tenholantie 6
kerholaisten, nykyisten teinien vanhemmille pe 26.5. klo 18–20 D-rapun alakerrassa.
Grilli- ja saunailta 27.5. ja 17.6. klo 16–20. Naisten sauna klo 16–18, miesten klo 18–20. Grilli klo 16–20, mukaan omat grillattavat. Saunamaksu 5 e.
Kummipäivä kirkolla 4.6. Lapsille, kummeille ja läheisille. Ohjelmassa muun muassa muskari, grillausta, rastirata, askartelupiste ja pakopelihuone. Lisätietoja eija.harkanen@ evl.fi
Kesäkonserttisarja: Riikka Westerlund, viulu, ja Hiski Wallenius, urut, 7.6. klo 13. Vapaa pääsy. Saaren myyjäiset 11.6. klo 12–15 seurakuntasalissa. Tule tekemään löytöjä. Lisätietoja p. 050 380 3531.
Kesäkonserttisarja: Marjukka
Per Aspera 27.5. klo 18. Vokaaliyhtye Uoma, johtaa Teemu Tommola. Liput 20/15 e. Gallerie-kuoron 20-vuotisjuhlakonsertti 28.5. klo 18. Konsertin johtaa Victoria Meerson. Vapaa pääsy, ohjelma 15 e. Leipurinallen muskarikirkko 28.5. klo 15. Helluntaipäivän musiikillinen hetki lapsille. Vietetään kirkon synttäreitä, lauletaan ja leikitään. Sopii kaikenikäisille lapsille. Huomioimme erityisesti 2–4-vuotiaat. Tarjoilua ja ongintaa.
Italian kevät 29.5. klo 18. Cappella Tibia ja Ulla Paakkunainen, laulu. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e. Harjulle Hopeavuoren 2.6. klo 18. Konsertti on osa Arabia kaikuu -festivaalia. Niina Laitinen ja Maria Turunen, laulu, Armaan Madar, piano. Vapaa pääsy, ohjelma 12 e. Taide-ja ikonikurssin näyttelyn
Fokus, Pasilan Tripla, 5. krs Kerhis, Mechelininkatu 32 a C seurakuntatoolo.fi
Temppeliaukion kirkko:
Messu su 28.5. klo 10. Lauluyhtye Lumen Valo.
Messu su 4.6. klo 10.
Töölön kirkko:
Messu su 28.5. klo 12. Ei messua ajalla 4.6.–27.8.
Arki-illan ehtoollinen ke klo 18. Kirkkohetki sanan ja ehtoollisen äärellä.
Meilahden kirkko:
Messu su 28.5. klo 12. Messussa mukana Japanin nimikkolähetit Lauri ja Asako Palmu, Lauri Palmu saarnaa. Kirkkokahveilla Palmut kertovat työstä Japanissa. Messu su 4.6. klo 12.
Fokus:
Arki-illan ehtoollinen to klo 18 (ei heinäkuussa). Kirkkohetki sanan ja ehtoollisen äärellä.
Aamuehtoollinen to 1.6. klo 8.30–9. Kaikille avoin lyhyt ehtoollistilaisuus.
TAPAHTUMIA
Katso kaikki tapahtumat seurakuntatoolo.fi.
Temppeliaukion kirkko avoinna vierailijoille päivittäin. Tarjoamme opastuksia ja musiikkielämyksiä läpi kesän. Tarkemmat vierailu- ja tapahtumatiedot temppeliaukionkirkko.fi.
Diakonia p. 09 2340 6318 tai asiointi.helsinginseurakunnat.fi. Ruoka-apu tauolla kesä–heinäkuun.
Perheiden kesäretket:
Temppeliaukion kirkko ma 5.6. klo 12.30. Maksuton kirkkokierros, Jennin kesämuskari, keksi- ja mehutarjoilu, kasvinistutus.
Mustasaari ti 6.6. klo 10. Lautta klo
10 Hiekkarannantie 5. Paluu klo
14.30. Muskarituokio kappelissa klo
10.30. Omakustanteinen lounas, aikuiset 11,50 e, lapset 1 e/ikävuosi. Piknik ke 7.6. klo 10 Meilahden arboretum, Johannesbergintie 7. Tapaaminen nurmikentän ison koivun alla. Kaikenikäisten puistojooga klo 10.15 ja 13. Omat eväät.
Seurasaari to 8.6. klo 11. Tapaaminen Seurasaaren sillan saaren puolen päässä. Koko perheen olympialaiset. Omat eväät.
Suomenlinna ma 12.6. Lautta
Kauppatorilta klo 10. Tapaaminen
HSL:n odotustilassa. Tutustuminen
Suomenlinnan kirkkoon, maksuton ryhmän mukana. Vesikko, Kuninkaanportti, leijan lennätystä. Omat eväät tai omakustanteinen lounas.
Temppeliaukion kirkko ti 13.6. klo
12.30. Maksuton kirkkokierros.
Aikuisen seurassa leikkimielinen ja osallistava lastenopastus.
Mustasaari ke 14.6. Lautta klo 12
Hiekkarannantie 5. Paluu klo 16.40.
Omakustanteinen lounas, aikuiset
11,50 e, lapset 1 e/ikävuosi.
Piknik to 15.6. klo 10 Meilahden arboretum, Johannesbergintie 7.
Tapaaminen nurmikentällä ison koivun alla. Puistojooga kaikenikäisille. Pienimmille ämpärimuistipeli, perinneleikkejä. Omat eväät.
Ilmoittautuminen retkille. Mustasaareen 21.5. mennessä, sekä moniko lounastaa. Ilm. muille retkille 31.5. mennessä reija.lind@ evl.fi, tiedustelut p. 050 387 7146.
Lapsiperheiden syyskauden esite noudettavissa kirkoilta ja Triplan Fokuksesta.
Temppeliaukion kirkolla:
Sid Hillen konsertti nro 600 ke 31.5. klo 10.15 vierailumaksulla.
Töölön kirkolla:
Kesäkahvila keskiviikkoisin 7.6.–24.8. klo 14–16.
Meilahden kirkolla:
Kesäkahvila torstaisin 8.6.–24.8. klo 13–14.30.
Ruskeasuon Rastissa:
Kesäkahvila keskiviikkoisin 7.6.–24.8. klo 11.30–13.30.
Fokuksessa:
Tiedän paikan armahan – vanhoja koululauluja yhteislauluna to 25.5. klo 16.30. Vohveli- ja kahvitarjoilu.
Kahvila auki päivittäin klo 12–16. Kesäisiä toivelauluja ja vohveleita to 8.6. klo 16.15. Kaikille avoin yhteislaulutilaisuus.
Hämeentie 73, p. 09 2340 2571 varustamo-hermanni.helsinki@evl.fi
Hartaus ma, ti ja to klo 9.15. Apua ja tukea ilman ajanvarausta ma, ti ja to klo 9.30–11 sekä ke 11–12.30.
Cafe ma, ti ja to klo 9.30–13 ja ke 11–16. Lounas ma ja ke klo 11–13, annos 1,50 e.
Raamattupiiri ke klo 16–17.
Pullakirkko ja kirkkokahvit su klo 10.
Tule tutustumaan kirkon diakoniatyön erityismuotoihin.
Avoimet ovet ma 29.5. klo 13–16
Tukiasuntoyksikössä Paraistentie
13:ssa.
Virasto: Avoinna ma–ti, to–pe klo 10–14, p. 09 2340 3300, herttoniemi.srk@evl.fi
Osoitteet: Kulosaaren kirkko, Werner Wirenin tie 6 Myllypuron kirkko, Myllynsiipi 10 Seurakuntatila Laituri, Hitsaajankatu 4.
Verkossa: www.helsinginseurakunnat.fi/herttoniemi facebook.com/herttoniemenseurakunta @herttoniemensrk
JUMALANPALVELUKSET
Helluntain juhlamessu su 28.5. klo 12 Myllypuron kirkossa. Kamarikuoro Ora. Luottamushenkilöt siunataan tehtäväänsä. Huom! Ei messua Kulosaaren kirkossa.
Messu su 4.6. Kulosaaren kirkossa klo 10 ja Myllypuron kirkossa klo 12.
TAPAHTUMIA
Maksutonta digiopastusta Laiturissa to 25.5. klo 14.
Iltaruoka to 25.5. klo 16 Myllypuron kirkossa. Aikuiset 3 e ja lapset 1,50 e.
Kuorojen kevätkonsertti to 25.5. klo 19 Myllypuron kirkossa. Herttoniemen Sointu ja Helsingin Helmi, johtajana Henna Dolk-Viksten. Vapaa pääsy, ohjelmamaksu. Kesäperhekerho Myllypuron kirkolla ti 30.5. klo 10–12. Eläinten pidot -muskarissa kaikki pääsevät soittamaan, laulamaan ja tanssimaan hauskojen eläinaiheisten laulujen parissa. Ohjaamassa Emmi Kaasalainen ja Maija Pesonen-Kareinen.
Laulun siivin -yhteislaulua Kulosaaren seurakuntasalissa ke 31.5. klo 14. Kahvit klo 13.30. Metrolla musiikkiin -kesäkonserttisarjan avajaiskonsertti Mikaelinkirkossa ti 6.6. klo 19. Kuninkaallisia kohtaamisia. Camerata Vihti -orkesteri johtajanaan Ruut Kiiski, Katri Vanhamäki, urut, Kirsi Lemponen, laulu, ja Heli Kantola, piano. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e. Laulun siivin -kesäkahvila Myllypuron kirkolla ke 7.6. klo 18. Kahvittelua ja yhteislaulua, mukana Jyrki
Keinänen ja Marika Leino.
Kesäilta Kulosaaren kirkon kellotapulilla to 8.6. klo 18. Mukana Stina Huima. Kesän päiväleiri alakouluikäisille Myllypuron kirkolla ma–pe 5.–9.6. klo 9–14. Päiväleirin hinta 25 e/ lapsi sisältää lämpimän aterian kolmena päivänä ja leiriohjelman.
Kahtena retkipäivänä omat eväät. Huom! Ilmoittautumislinkki auki 28.5. asti nettisivuillamme.
Diakonian ajanvaraus ma klo
13–14 ja to klo 10–11 p. 09 2340 3344.
Myllypuron elintarvikejakelu ma, ke ja pe klo 8–10 Liikuntamyllyn päädyssä, Jauhokuja 3. Lisätietoja: Sinikka Backman p. 050 596 8946.
Seurakuntatoimiston puhelinpalvelu ma, ti ja to klo 10–13, p. 09 2340 4800 tai helsinginmikaelin.srk@evl.fi.
Osoitteet:
Mikaelinkirkko, Emännänpolku 1, p. 09 2340 4815 (suntiot) Vartiokylän kirkko, Kiviportintie 5, Puotilan kappeli, Puotilantie 5, p. 09 2340 6422 (suntiot) Matteuksenkirkko, Turunlinnantie 3
Kappelimessu Puotilan kappelissa torstaisin klo 18.
Keskipäivän messu Matteuksenkirkossa perjantaisin klo 12. Helluntain messu su 28.5. Vartiokylän kirkossa klo 10, Kontio, Lamminen; Mikaelinkirkossa klo 12, Kontio, Honkanen-Punkari, laulu Jonna Jokinen.
Pyhän Kolminaisuuden päivän messu su 4.6. Vartiokylän kirkossa klo 10; Mikaelinkirkossa klo 12. Iiskola, Lamminen.
Suomalainen lied kaiuttaa Arabianrantaa 2.–6.6. taiteilijoina Metropolian opiskelijoita, alumneja, opettajia ja ystäviä. Paavalinkirkossa, Sammatintie 5, konsertit pe 2.6. ja ma 5.6. klo 18. Perjantaina kuullaan Oskar ja Aarre Merikannon teoksia, maanantaina 1920- ja 2020-lukujen musiikkia. Konserttiin on vapaa pääsy, ohjelma 12/10 e.
Liikuttavan hyvää pihajumppaa kesätiistaisin
alkaen 5.6. klo 13.30 –14.15
Paavalinkirkolla, Sammatintie 5.
Jumpan ohjaajana Taina Virtanen.
Tarkemmat tiedot toimittajista luettavissa verkkosivuiltamme.
Mikaelinkirkolla:
Metrolla musiikkiin -avajaiskonsertti ti 6.6. klo 19. Kuninkaallisia kohtaamisia. Camerata Vihti, joht. Ruut Kiiski; Katri Vanhamäki, urut; Kirsi Lemponen, sopraano; Heli Kantola, piano. Mm. Händel, Dvořák, Clarke. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.
Pyhiinvaellus Mikaelinkirkolta Puotilan kappelille ke 7.6. klo 13 – n. 16. Reitti kulkee Mellunkylän viljelypeltojen kautta Linnavuorelle ja Vanttikallion hautaröykkiölle ja jatkuu Rastilan puolta Puotilan kappelille. Pituus noin 7,5 km. Mukaan kannattaa ottaa evästä, juotavaa ja liikkumiseen sopivat vaatteet. Vetäjät Kaisa Kariranta ja Ulla Lumijärvi. Teemme kesän aikana useita pyhiinvaelluksia ympäri Itä-Helsinkiä, tarkemmat tiedot verkkosivuiltamme.
Pihakahvit Mikaelinkirkon takapihalla torstaisin 8.6.–31.8. klo 13–14.30. Tule viettämään kesäpäivää ja juttelemaan päivän kuulumisista ja nauttimaan kesäkahvilatunnelmasta. Tarjolla kahvia, teetä, leivonnaisia, yhdessäoloa ja iloista seuraa sekä pientä ohjelmaa ja vaatelöytöjä kirppistangoilta. Digiopastusta torstaisin 1.–22.6. klo 13–14.30. Kaipaatko opastusta älypuhelimen, tabletin tai tietokoneen käytössä? Neuvomme laitteiden käytössä ja opettelemme yhdessä – vähitellen.
Puotilan kappelilla: Puotilan Olohuone ti 30.5. Yhdessä laulaen kesään, Raili Rauhala. Klo 13 kahvit, klo 14 alkaa ohjelma. Palstakahvit perjantaisin 2.6.–25.8. (ei 23.6.) klo 12–14. Puotilan palsta-alueen palstaa nro 2803 hoitavat Mikaelin seurakunnan työntekijät ja vapaaehtoiset. Tule moikkaamaan ja ihmettelemään kasvun ihmettä tai vaikka nyppimään rikkaruohoja ja laittamaan kädet multaan.
Östersundomin kirkossa: Helluntaiaaton konsertti la 27.5. klo 15. Otto Eskelinen, huilut ja Sami Kukka, laulu ja kitara. Vapaa pääsy.
Keskiviikon kesäillat Östersundomissa 7.6.–30.8. klo 18.30. Tule viettämään keskiviikon kesäiltoja idylliseen ympäristöön luonnon helmaan, Helsingin vanhimpaan kirkkoon. Ohjelmassa on mm. musiikkia, hiljentymistä ja ehtoollista. Ensimmäisenä vuorossa 7.6. Östersundomin kirkon historiailta. Mukana historioitsija Jouko Kokkonen, muusikko Kai Jämsä ja Östersundom-seuran ihmisiä sekä Martti Häkkänen ja Jukka Pakarinen. Kauneimmat koululaulut –yhteislaulutilaisuus Mellunmäessä to 8.6. klo 18. Tuttuja koululauluja kansankouluajoilta ja Suvivirsi.
Mukana laulattamassa Juha Saunamäki, Martti Häkkänen ja Kirsi Honkanen-Punkari. Tilaisuus järjestetään Saariselänkujan
päässä olevalla hiekkakentällä. Ota halutessasi mukaan oma retkituoli. Järj. LC Helsinki-Mellunmäki ja Mikaelin srk.
Ajanvaraus diakonityöntekijälle p. 09 2340 4818 ma, ti ja to klo 12–14. Tapaamisajan voi käydä varaamassa myös Mikaelinkirkolla tiistaisin klo 13–13.30. Pyhäpäivinä ei päivystystä.
Seurakuntatoimisto ma, ti, to klo 10–13, ke klo 13–16, p. 09 2340 5700, roihuvuori.srk@evl.fi
Osoitteet:
Laajasalon kirkko, Reposalmentie 13 Roihuvuoren kirkko, Tulisuontie 2 Nettisivut: helsinginseurakunnat.fi/roihuvuori
JUMALANPALVELUKSET
Roihuvuoren kirkossa:
Messu su 28.5. klo 10. Ronkainen, Salonen ja Niva-Vilkko.
Messu su 4.6. klo 10. Vaulas, Ronkainen ja Niva-Vilkko. Lyhyt iltamessu keskiviikkoisin klo 18.
Laajasalon kirkossa:
Messu su 28.5. klo 12. Ronkainen, Salonen ja Niva-Vilkko. Emma Verma, piano.
Messu su 4.6. klo 12. Vaulas, Ronkainen ja Niva-Vilkko.
TAPAHTUMIA
Siioninvirsiseurat su 4.6. klo 14
Vartiosaaren Metsäkirkossa. Piknikeväät mukaan. Aurinkolautta
kulkee nonstoppina Vartiosaaren ja Laajasalon väliä klo 10–19 osoitteesta Reposalmentie 2. Hinta 2,5 e/suunta. Laiturista on n. 15 min. kävely (ei esteetön). Yhteiskävely saareen lauttarannasta klo 13.30.
Seurojen jälkeen on halukkaille pieni kävelykierros saarella. Mukana Kalle Hiltunen, Minna Ruuttunen ja Juha Takala.
Alkusoitto kesälle – Töölö Brassin konsertti su 4.6. klo 18 Roihuvuoren kirkossa. Mika Nisula, tenori, joht. Elias Seppälä. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.
Diakonian ajanvaraus puhelimitse
Laajasalossa ma klo 10–11, p. 09 2340 5768, ja Roihuvuoressa ti klo 10–11, p. 09 2340 5758, tai: roihuvuori.diakonia@evl.fi.
Seurakunnan virasto: Satamasaarentie 7, p. 09 2340 6500, vuosaari.srk@evl.fi, ma, ti, to, 10–13, ke 15–17, pe sähköpostilla ja puhelimitse 10–13.
Ryhmän mukana maksuton pääsy Temppeliaukion kirkkoon ja yhteinen kirkkoon tutustuminen oppaan johdolla ma 5.6. klo 12.30.
Samassa yhteydessä Miniviulukonsertti, viulistina Sirja. Seurakuntasalissa tarjolla mehut ja keksiä. Kesäinen kasvi-istutus kotiin vietäväksi. Sisälle kirkon pääovilta, Lutherinkatu 3.
Piknik ja puistojooga samassa paketissa. Tapahtumapaikkana Meilahden Arboretum, Johannesbergintie 7. Tapaaminen nurmikentän ison koivun alla ke 7.6. klo 10. Kaikenikäisten puistojooga klo 10.15 ja 13. Omat eväät mukaan.
Ilmoittautuminen 31.5. mennessä, reija.lind@evl.fi. Tiedustelut p. 050 387 7146.
Virasto suljettu kesäperjantaisin.
Osoitteet: Kirkko ja Marielund, Satamasaarentie 7.
Valo, Palvelukeskus Albatross, Kahvikuja 3.
Katukappeli, kauppakeskus Columbus, Vuotie 45.
Päivähartaus ja ehtoollinen Marielundissa to 25.5. klo 12.
Helluntain messu kirkossa su 28.5. klo 11. Pesonen, Paananen, Kantola.
Päivähartaus ja ehtoollinen Marielundissa to 1.6. klo 12.
Messu kirkossa su 4.6. klo 11.
Vanhanen, Sihvola, Kantola.
Päivähartaus ja ehtoollinen kirkossa ke 7.6. klo 12.
Messu kirkossa su 11.6. klo 11.
Pesonen, Joronen, Kantola.
Perheiden puistokirkko Lohikäärmepuistossa ke 31.5. klo 10. Koko
perheen mukava keväinen hetki: draamaa, musiikkia ja keväistä meininkiä. Nähdään puistokirkossa!
Kesäaamu kirkolla keskiviikkoisin klo 10.30–12 ajalla 7.6.–30.8. Leppoisaa yhdessäoloa, kahvittelua ja ohjelmallinen tuokio. Vapaaehtoi-
aikaan perjantaisin päivystys on suljettu. Nettisivut helsinginseurakunnat. fi/vuosaari.
Turunlinnantie 3, p. 09 2340 2323, varustamo-matteus.helsinki@evl.fi
Waste&Feast Snellu Cafe lounas ma–to klo 11–13, lounas 3–6 e, mukaan 3 e, ystävälounas 10 e. Koulutettu kokemusasiantuntija
Sami on tavattavissa Varustamolla ja tarjoaa vertaistukea, keskusteluapua ja tutustumiskäyntejä esim. kolmannen sektorin kohteissa.
Seurakuntatoimisto: ma–ti, to–pe klo 9–13, ke klo 13–17 p. 09 2340 4400, malmi.srk@evl.fi
Osoitteet:
Pihlajamäen kirkko, Liusketie 1
Puistolan kirkko, Tenavatie 4 Siltamäen seurakuntakoti, Jousimiehentie 5
Tapanilan kirkko, Veljestentie 6
Tapulin seurakuntakoti, Maatullinkuja 4
nen kahvimaksu 1 e. Kesäaamu on avoin kaikille, lämpimästi tervetuloa!
Kohdataan Merirastilan kyläjuhlilla la 3.6. klo 13–16 Meri-Rastilan torilla. Nappaa pöydästämme mukaan seurakunnan kesäesite ja piipahda vaihtamassa kuulumisia. Mukana juhlilla diakoniatyö. Avoin pyhiinvaellus Vuosaaren kirkolta Merimieskirkolle keskiviikkona 7.6. klo 17.30. Aloitushetki Vuosaaren kirkossa ja omakustanteiset päätöskahvit Merimieskirkolla. Tule mukaan yhteiselle kesäiselle pyhiinvaellukselle.
Majakka-ilta Katukappelissa on leppoisia kohtaamisia, kuppi kuumaa, hyvinvointi- ja rukouspalvelua. Tule mukaan, sillä juuri sinut on kutsuttu! Majakka-ilta pe 26.5. klo 17.30–19 kauppakeskus Columbuksen Katukappelissa. Tervetuloa Majakkaan, tule kohdatuksi ja kohtaamaan!
Diakonian ajanvaraus p. 09 2340 6518 ma, ti, to klo 12–13. Käyntiajanvaraus Valossa tiistaisin klo 12–13. Jätä soittopyyntö: vuosaari. diakonia@evl.fi. Sähköinen ajanvaraus nettisivuilla.
Päivystävä pappi ja toimitusvaraukset virastolla ja p. 09 2340 6502, ma, ti, to 10–13, ke 15–17, pe puhelimitse ja sähköpostilla 10–13. Kesä-
musiikkia, yhdessäoloa ja pientä tarjoilua. Yhteistä laulua vauhdittamassa Suomalaisen Barokkiorkesterin musiikkiyhtye FiBo Players, Kaisu Rauhamaa sekä Kevätlaulajat-esilauluryhmä.
Valoon päin -messu – Kari Tapion lauluja su 28.5. klo 17 Tapanilan kirkossa. Messu rakentuu Kari Tapion tunnetuksi tekemien, rakastettujen ja pidettyjen laulujen varaan. Viisihenkinen bändi: Tuomas Heikkilä, laulu, alttoviulu ja piano, Jussi Keltakangas, laulu, piano ja haitari, Joni Rajamäki, kitara, Antti Akkanen, basso, Jakke Saarinen, rummut. Pappina Tuomo Kahenvirta, avustamassa Mervi ja Dolf Assmann.
Harppujen kevätkonsertti – Suomen Harpistit ry su 28.5. klo 18 Viikin kirkossa.
Varustamo, Pekanraitti 16
Viikin kirkko, Agronominkatu 5 Seuraa meitä: helsinginseurakunnat.fi/malmi
FB, IG, TW
JUMALANPALVELUKSET
Messu sunnuntaisin
Viikin kirkossa klo 10. Suvivirren sunnuntai 4.6.
Pihlajamäen kirkossa klo 11 yhdessä Verkoston kanssa.
Puistolan kirkossa klo 12. Suvivirren sunnuntai 4.6.
Tapanilan kirkossa klo 17. Kari
Tapion musiikkiin pohjautuva
Valoon päin -messu 28.5. Tapanilan messut jäävät tämän jälkeen kesätauolle.
Pyhäkoulu Pihlajamäen kirkolla su klo 11.
TAPAHTUMIA
Tietoa nettisivuilta, kirkoilta tai p. 09 2340 4400.
Opastusta sähköisten palveluiden käytössä to 25.5. klo 11–13
Malmin Varustamolla. Helsinkiinfon neuvoja paikalla. Tule samalla kysymään vinkkejä myös kaupungin palveluista.
Kevätlaulajaiset! Keväinen yhteislauluilta to 25.5. klo 18–19 Tapulin seurakuntakodilla. Illan ohjelmassa
Nuorten aikuisten metsäretki la 27.5. Yhteislähtö Tapanilan kirkolta. Metsäretki kohdistuu pääkaupunkiseudun metsiin. Retken kohde ja aikataulu suunnitellaan yhdessä osallistujien kanssa. Tapahtuma tarkoitettu täysi-ikäisille. Tied. ja ilm. aleksi.vainikka@evl.fi, p. 044 284 4593, ig: @pastorivainikka. Kuorokonsertti Metsässä puhuvat puut ma 5.6. klo 19 Viikin kirkossa. Pohjalaisten Osakuntien kuoro, joht. Markus Luomala. POL on Helsingin yliopiston pohjalaisten osakuntien piirissä toimiva sekakuoro, joka esittää sekä modernia että vanhempaa sekakuoromusiikkia, vaalien erityisesti pohjalaisjuuria laulamalla kantaalueen säveltäjien musiikkia. Malmin enkelit Eke´s Pubissa ke 7.6. klo 19, Kirkonkyläntie 7. Lauluja mielestä, mielettömyydestä – ja Euroviisuista! Tule kuuntelemaan uusimpia versioita pyhän hipaisemista pop/iskelmäkappaleista sekä laulamaan yhdessä.
Seniorien kesäretki Vakka-Suomeen ke 7.6. Lähtö Malmin kirkolta klo 8.00. Paluu noin klo 19. Tutustumme mm. Pyhämaan uhrikirkkoon ja Uudenkaupungin vanhaan kirkkoon. Ilm. ensisijaisesti sähköpostitse malmi.srk@evl.fi. Voit ilmoittautua myös puhelimitse p. 09 2340 4400 (virka-aikaan). Lounas ja kahvit Café Aitassa omakustanteisesti. Kerro ilmoittautumisen yhteydessä yhteystiedot ja ruokaaineallergiat. Matkanjohtajina Esko M. Laine ja Amanda Hiekkataipale. Nuorten aikuisten vuoro Talolla ma 29.5. klo 18–20 Tapanilan kirkolla. Rentoa ajanviettoa maanantai-iltoihin. Keskustelua, yhdessäoloa, hengailua ja pelailua. Täysi-ikäisille.
Minimusiikkihetki – lastenlauluja musiikkileikkituokio ke 7.6., 14.6. ja 21.6. klo 10–10.30 Tapulin seurakuntakodilla.
Perhepäivät Malmin Varustamolla 5.–9.6. ja 12.–16.6. klo 10–15. Askartelua, pelailua ja vapaata leikkiä. Pe 9.6. ja 16.6. luontopolku
Ala-Malmin puistossa. Ohjatut
lähdöt Malmin kirjastolta klo 10, 11 ja 13. Tervetuloa kaikenikäiset mukaan perhepäiville!
Vauva- ja taaperotupa Malmin Varustamolla ti 30.5. ja pe 2.6. klo
13.30–15.30. Mönkimistä, touhuamista, lauleskelua ja kahvittelua muihin tutustuen.
Isien avoin perhekerho Varustamolla ti 30.5. klo 9.30–11.30. Leikkiä, askartelua, rentoa puuhastelua ja seurustelua isien ja lapsien ehdoilla. Kahvia ja teetä.
Jakomäen soppatykki to 25.5. klo
11–13 Jakomäen ostoskeskuksen pihalla. Tarjolla keittoa ja juttuseuraa. Yhteistyössä Lions Clubin vapaaehtoisten kanssa.
Tapulin Olohuone ma 29.5. klo
11–12.30. Kevätkauden päätös. Kahvia, voileipiä ja puuroa. Hävikkiruuan jako klo 11 jatkuu myös kesällä. Oma kassi mukaan. Tapulin Kesäkahvila kesäkuussa seurakuntakodin pihalla ma klo
11–12.30. Tarjolla kahvia ja kahvileipää. Kesäkahvilan tunnelmasta ja tarjoilusta vastaavat Olohuoneesta tutut vapaaehtoiset.
Ostarin Onni -kahvila ti 30.5. klo
9–11 Pihlajamäen kirkolla. Puuro ja voileipiä. Hävikkileivän jako klo 9. Jatkuu kesätauon jälkeen 15.8.
Friendship Café Pihlajamäen
kirkolla kesäkuussa to 1.–29.6. klo
18–20. Hyvällä säällä ulkona Pihlajamäen kirkon takapihalla, huonolla säällä kirkon alakerrassa. Avoin kohtaamispaikka eri kulttuureista tulleille ja kaikille kansainvälisyydestä kiinnostuneille. Kahvia, pientä purtavaa, pelejä. Tied. Minna-Sisko Mäkinen, p. 050 369 1004.
Venäjänkielinen Olohuone –Гостиная ma klo 18–20 Pihlajamäen kirkon. Tied. Marianne Hapsal, p. 050 380 3778.
Tullaan tutuksi – avoin monikulttuurinen naistenryhmä Pukinmäessä to 1.6. klo 11–13. Leikkipuisto
Unikko, Unikkotie 8. Tied. Marianne Hapsal p. 050 380 3778 ja Raili
Lehtinen p. 050 384 4372.
Hävikkileivän jako to klo 11–11.30
Malmin Varustamolla. Diakoniatyöntekijä tavattavissa klo 11.30–13.
Ke klo 10 Jakomäen nuorisotalolla, Jakomäenpolku 6. 21.6. jälkeen
Jakomäessä kesätauko.
Diakonian ajanvaraus ja neuvonta ma–to klo 10–11.30 p. 09 2340 4481.
Jätä muina aikoina soittopyyntö. Tied. diakonia.malmi@evl.fi.
Virasto palvelee sähköpostilla ja puhelimitse ma–ti, to–pe klo 9–13, ke klo 13–17, p. 09 2340 5300, oulunkyla.srk@evl.fi
Osoitteet:
Oulunkylän kirkko, Teinintie 10. Käpylän kirkko, Metsolantie 14
Tule mukaan syventämään käsitystäsi Sydänrukouksesta tai tutustumaan siihen ensimmäistä kertaa. Opetus tapahtuu keskustellen ja niin, että osallistujat voivat esittää kysymyksiä.
Päivän teemana on Sydänrukouksessa syntyvä parantava yhteys Jumalan kanssa eli Divine therapy. Opettajana on Sydänrukouksen kouluttaja Sirkku Aitolehti. Emännöimässä myös Tuuli Aitolehti. Tilaisuus on avoin ja maksuton. Ei ilmoittautumista. Tarjolla kahvia ja teetä.
Sydänrukouksen opetuspäivä la 27.5. klo 10–13 Paavalinkirkossa, Sammatintie 5.
Keskustelusarja kesätiistaisin viidessä kirkossa eri puolilla Helsinkiä. Viitenä eri iltana puhutaan rohkeasti Isosta Kirjasta.
Masennus, ahdistus ja Jobin kirjan opetukset ti 30.5. klo 18 Viikin kirkossa, Agronominkatu 5. Toimittaja Salla Rannan vieraana toimittaja Ruben Stiller
Kuolema: pelätty, luvattu, odotettu ti 6.6. klo 18 Huopalahden kirkossa, Vespertie 12. Pastori Marjut Mularin vieraana muusikko Linda-Maria Raninen
Maunulan kirkko, Metsäpurontie 15
Maunulan ja Käpylän kirkot avoinna sovitusti.
www.helsinginseurakunnat.fi/ou
lunkyla
YouTube: Oulunkylän seurakunta
Facebook: facebook.com/oulunkylanseurakunta
Oulunkylän kirkossa messu
sunnuntaisin klo 10.
Käpylän kirkossa messu sunnuntaisin klo 18.
Juhannuspäivän sanajumalanpalvelus la 24.6. klo 10 Oulunkylän kirkossa.
TAPAHTUMIA
Kevätlaulajaiset to 25.5. klo 16–18
Maunulan majalla, Metsäläntie 9. Yhteislauluja Suvilinnun laulukirjasta ja kesäisiä musiikkiesityksiä.
Mukana Raivo Savik ja Maija Pesonen-Kareinen.
Amore Barocco – Tanssahdellen
kesään -barokkimusiikkikonsertti su 28.5. klo 18 Oulunkylän kirkossa.
ohjelma 15/10 e. Stratus Organus -konsertti to 27.7. klo 19 Käpylän kirkolla. Jukka Orma, sähkökitara & Mikko Helenius, urut. Vapaa pääsy, ohjelma 15/10 e.
Versailles’n saleissa – ranskalaista barokkimusiikkia to 10.8. klo 19
Oulunkylän vanhassa kirkossa. Barokkiyhtye Helmi Consort: Kaisa Ruotsalainen, barokkiviulu, Katri Susitaival, viola da gamba, Anna Savelainen, cembalo. Vapaa pääsy, ohjelma 10/5 e.
Musiikkia Itkuja-sarjasta – Otherworld Ensemble Taiteiden yönä to 17.8. klo 21 Oulunkylän kirkolla. Konsertti ammentaa vaikutteita pohjoisten alueiden itkuvirsien parantavasta musiikista sekä elämää sykkivän jazzin elementeistä.
Maunulan kirkko kesätauolla
Nähdään taas syksyllä! Diakonian neuvonta ja ajanvaraus ti ja to klo 10–11. Voit varata ajan puhelimessa numerosta 09 2340 5318 tai saapumalla Oulunkylän kirkolle.
Virasto: Palosuontie 1. Avoinna ma, ti, to, pe klo 9–13, ke 13–17, p. 09 2340 5500, pakila.srk@evl.fi
Osoitteet: Hyvän Paimenen kirkko, Palosuontie 1, kirkko avoinna hiljentymistä varten ma–pe klo 10–14 ja su klo 12–14. Seuraa meitä sosiaalisessa medias
sa: Facebook, Twitter ja Instagram: Pakilan seurakunta
JUMALANPALVELUKSET
klo 12–12.30. Makkaraa ja jätskiä. Kaikenlaista kivaa tekemistä. Viihdemusiikin laulukurssi klo
17.30–19.15 neljä kertaa 29.5. alkaen sekä päätöskonsertti 7.6. klo 19 Kryptassa. Laulunopettajana Susanna Eronen, ilmoittautuminen ja kurssimaksu seurakunnan verkkosivujen kautta. Opetus tapahtuu ryhmässä. Kurssi päättyy konserttiin. Kokoontumiskerrat: opetus klo 17.30–19.15 ma 29.5., ke 31.5., ma 5.6. ja viimeisellä kerralla ke 7.6. opetusaika klo 17.30–18.30, jonka jälkeen pienimuotoinen konsertti klo 19–20 opetuksen perään. Kurssin hinta: 90 e. Lisätietoa: susanna. eronen@eduvantaa.fi, p. 050 597 6596.
Päivystävä pappi p. 09 2340 5502 joka päivä klo 9–18. Diakoniapäivystys on ti klo 10–12, p. 09 2340 5552, mutta muulloinkin voit ottaa yhteyttä.
Pekanraitti 16, p. 09 2340 2725, varustamo-malmi.helsinki@evl.fi
Avoimet perhepäivät viikoilla 23 ja 24, 5.–9.6. ja 12.–16.6., ma–pe klo 10–15. Mahdollisuus tavata muita, askarrella, pelailla ja vapaasti leikkiä. Perjantaina 9.6. ja 16.6. järjestämme luontopolun Ala-Malmin puistossa, johon on ohjatut lähdöt Malmin kirjastolta klo 10, 11 ja 13. Tervetuloa kaikenikäiset mukaan perhepäiville!
Waste&Feast -ravintola auki ma–to klo 11–13.
Vapaa pääsy, ohjelma 5/10 e. Hiljaisuuden rukoushetki ke 31.5. klo 18 Käpylän kirkolla. Hiljennymme Raamatun tekstien ja Taizé-laulujen äärellä.
Kesäkeskiviikot Puukirkolla
7.6.–26.7. klo 13–15 Oulunkylän Puukirkolla, Siltavoudintie 12. Poikkea laulamaan tai piipahda pihassa jäätelöllä! Yhteislaulua klo
13–13.30.
Juhannusjuhla Oulunkylän kirkolla juhannusaattona pe 23.6. klo
18–21 Oulunkylän kirkolla. Tervetuloa viettämään yhteistä keskikesän juhlaa. Voit tulla piipahtamaan tai jäädä vaikka koko illaksi. Maksuton.
Goldberg-variaatiot to 6.7. klo 19 Koskelan kirkolla, Paviljonkikuja 10. Pianisti Hannu Alasaarela soittaa J. S. Bachin Goldberg-variaatiot. Vapaa pääsy, ohjelma 10/5 e. Paatosta ja päärynöitä -konsertti to 20.7. klo 19 Maunulan kirkolla. TeatroPeran savuiset baritonit Juha Pikkarainen & Olli Tuovinen. Esa Ylönen, piano. Vapaa pääsy,
Messu su 28.5. klo 11. Marita Toivonen, Jasmin Huikku ja Ari Häyrinen.
Messu su 4.6. klo 11. Jonna Tolonen, Saana Sainio ja Jussi Hirvonen.
TAPAHTUMIA
Rakkaudella keskuspuisto -konsertti la 27.5. klo 19. Senni Valtonen, kantele, nyckelharpa, kansanpuhaltimet, laulu. Maunu Saarinen, laulu. Tuuli Paasolainen, huilu.
Sergei Sokolov, piano. Juuso Rinta, kontrabasso. Mukana tanssija Hanna Pihko. Konsertissa kuullaan
Sergei Sokolovin sävellyksiä, jotka hän on omistanut Keskuspuistollemme. Liput 15 e + tilausmaksu www.ticketmaster.fi tai ovelta 30 min. ennen konsertin alkamista. Perheiden kesäkeskiviikko klo
9.30–11.30 on neljänä aamupäivänä kirkon leikkipihalla. Tarjolla jätskiä, mehua, kahvia, leikkiä ja vaihtuvaa ohjelmaa. Kesäkeskiviikko ke 31.5.–21.6. Kummipäivän tapahtuma su 4.6. klo 12–14. Ohjelmassa: Yhteislaulua
KEHITYSVAMMAISILLE
Kesäretkipäivät Mustasaareen ke 21.6. ja to 22.6. kehitysvammaisille, jotka kulkevat itsenäisesti tai oman avustajan kanssa. Lisätietoja ja sitovat ilm. 12.6. mennessä heli. ojalehto@evl.fi, p. 050 380 1060, jätä viesti.
NÄKÖVAMMAISILLE
Kultaisia muistoja Topeliuksen hengessä – kulttuurituottaja, yhteisötaiteilija Paula Kovasen esitys ti 13.6. klo 13 Matteuksenkirkolla, Turunlinnantie 3, Itäkeskus. Yhteislaulua, kahvit. Tilaisuus päättyy klo 15. Ajo-ohje: Olavinlinnantien kautta kirkon pääovelle. Ilm. ma 5.6. mennessä marjaleena. kallio@evl.fi, p. 050 380 0947.
Seuraa tiedotusta FB: viittova seurakunta ja teksti-tv:n s. 558.
PERJANTAINA 26.5.
Two Moons klo 14.30 Temppeliaukion kirkossa, Lutherinkatu 3. Sid Hille, piano, Mark Alban Lotz, huilut. Kokeellista musiikkia. Vierailumaksu 5 e.
Silja Niskasen lopputyön konsertti klo 18 Lauttasaaren kirkossa, Myllykallionrinne 1. Järjestää Lauttasaaren Musiikkiopisto. Vapaa pääsy.
Valkotakkien konsertti klo 19 Temppeliaukion kirkossa, Lutherinkatu 3. Lääketieteenkanditaattiseuran orkesteri Valkotakit, Lili Ahopelto, piano. Grieg, Dvořák. Liput 15/8 e ovelta.
LAUANTAINA 27.5.
Helluntaiaaton konsertti klo 15
Östersundomin kirkossa, Kappelintie 65. Otto Eskelinen, huilut, Sami Kukka, laulu ja kitara. Meditatiivista ohjelmistoa. Vapaa pääsy.
Per aspera klo 18 Paavalinkirkossa, Sammatintie 5. Vokaaliyhtye
Uoma. Muun muassa Victoria, Gesualdo, Byrd. Liput 20/15 e. Rakkaudella keskuspuistoon klo
19 Hyvän Paimenen kirkossa, Palosuontie 1. Senni Valtonen, kantele, nyckelharpa, kansanpuhaltimet ja laulu, Maunu Saarinen, laulu, Tuuli Paasolainen, huilu, Sergei Sokolov, piano, Juuso Rinta, kontrabasso, Hanna Pihko, tanssi. Sokolovin sävellyksiä ja luontoaiheisia lauluja. Liput 15 e ticketmaster.fi ja ovelta.
Metrolla musiikkiin -konserttisarja ilahduttaa kesätiistaisin Itä-Helsingin kirkoissa. Avajaiskonsertissa ti 6.6. klo 19 Mikaelinkirkossa kuullaan kuninkaallista musiikkia Euroopan palatseista. Esiintyjinä ovat Camerata
Vihti, Katri Vanhamäki (kuvassa), urut, Kirsi Lemponen, sopraano ja Heli Kantola, piano.
PERJANTAINA 2.6.
pääsy, ohjelma 12/10 e.
Urkukesän avajaiskonsertti klo 19 Kallion kirkossa, Itäinen papinkatu 2. Sacred Concert. Anu Komsi, sopraano, Marzi Nyman, urut. Liput 10/5 e.
TIISTAINA 6.6.
Metrolla musiikkiin – Kuninkaallisia kohtaamisia klo 19 Mikaelinkirkossa, Emännänpolku 1. Camerata Vihti, Katri Vanhamäki, urut, Kirsi Lemponen, sopraano, Heli Kantola, piano. Kuninkaallista musiikkia Euroopan palatseista. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.
KESKIVIIKKONA 7.6. Urkukesän konsertti klo 19 Vanhassakirkossa, Lönnrotinkatu 6. Ville Urponen, urut. Liput 10/5 e.
TORSTAINA 8.6.
SUNNUNTAINA 28.5.
Suvivirsipyöräily klo 13–17.30
alkaen Munkkivuoren kirkolta, Raumantie 3. Laulamme kesälauluja neljässä kirkossa ja pyöräilemme kirkosta toiseen. Lauluhetket klo 13
Munkkivuoren kirkossa, klo 14
Huopalahden kirkossa, Vespertie 12, klo 15.15 Pitäjänmäen kirkossa, Turkismiehenkuja 4, ja klo 16.30
Kannelmäen kirkossa, Vanhaistentie 6. Mukana neljän kirkon kanttorit ja kuorolaiset. Tarjolla pientä matkaevästä. Vapaa pääsy.
Lasten ja nuorten Urkukesä klo 17
Kallion kirkossa, Itäinen papinkatu 2. Nuoret Länsi-Helsingin musiikkiopiston urkurilahjakkuudet. Suunnattu kouluikäisille. Konsertin jälkeen on mahdollisuus kokeilla urkujen soittamista. Vapaa pääsy ja ohjelma.
Tanssahdellen kesään klo 18
Oulunkylän kirkossa, Teinintie 10. Amore Barocco -orkesteri. Barokin
ajan musiikkia. Vapaa pääsy, ohjelma 10/5 e. 20-vuotisjuhlakonsertti klo 18 Paavalinkirkossa, Sammatintie 5. Gallerie-kuoro 20 v. Hengellistä musiikkia ja kansanlauluja. Vapaa pääsy, ohjelma 15 e. Kauneimmat virret klo 18 Tuomiokirkossa, Unioninkatu 29. Tule laulamaan Suvivirttä. Mukana kamarikuoro Viva vox, urkuri Leevi Lipponen ja pastori Maikki Viljanen-Pihkala. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e Yhteisvastuukeräykselle.
MAANANTAINA 29.5.
Soi laulu hiljaa klo 14 Fokuksessa, Mall of Tripla, Pasilan Asema-aukio 1 A. Laulun harrastajia, Lacrimoara Galagan, piano. Vapaa pääsy, kolehti.
Italian kevät klo 18 Paavalinkirkossa, Sammatintie 5. Ulla Paakkunainen, laulu, Cappella Tibia aikakauden instrumentein. Musiikkia varhaisrenessanssista varhaisbarokkiin 1300–1600-luvuilta. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.
TIISTAINA 30.5.
Springtime Sonata klo 18 Temppeliaukion kirkossa, Lutherinkatu 3. Filippiinien 125. itsenäisyyspäivä. Filippiiniläinen pianisti Dr. Raul Sunico. Vapaa pääsy.
Harjulle hopeavuoren klo 18 Paavalinkirkossa, Sammatintie 5. Arabia kaikuu -festivaali. Niina Laitinen ja Maria Turunen, sopraano, Armaan Madar, piano. Oskar ja Aarre Merikannon musiikkia. Vapaa pääsy, ohjelma 12/10 e.
SUNNUNTAINA 4.6.
Alkusoitto kesälle klo 18 Roihuvuoren kirkossa, Tulisuontie 2. Töölö Brass, Mika Nisula, tenori. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e. Illalla klo 20 Paavalinkirkossa, Sammatintie 5. Lauluyhtye Virta, Laura Pietiläinen, viulu, Kaisa-Mari Pulkkanen, piano. Muun muassa Sibelius, O. Merikanto, Fauré. Liput 15/10 e.
MAANANTAINA 5.6.
20-luku ennen ja nyt klo 18 Paavalinkirkossa, Sammatintie 5. Arabia kaikuu -festivaali. 1920- ja 2020-lukujen ohjelmistoa. Muun muassa laulajat Iida Aarnio, Christian Engel, Sampsa Heiniö, Fanny Henn, Jutta Holmberg, Marja Kari, Essi Lind, Marianne Montonen, Saara Pääkkönen, Ulla Raiskio, Joonatan Rautiola ja Maija Turunen sekä pianistit Francesco Defelice, Jasper Koekoek, Laura Lehtonen, Jussi Littunen, Armaan Madar,
Maritta Manner, Kirsti Manninen, Veera Muhli ja Miika Tamper. Vapaa Lisää musiikkivinkkejä verkossa: www.musiikkiakirkoissa.fi
Kauneimmat koululaulut klo 18 hiekkakentällä Saariselänkujan päässä. Lauletaan koululauluja kansankouluajoilta. Laulattamassa muun muassa Juha Saunamäki, Martti Häkkänen ja Kirsi HonkanenPunkari. Lopuksi Suvivirsi. Ota oma retkituoli. Vapaa pääsy.
Uuden polven laulaja-lauluntekijä Antti Autio esiintyy lauantaina 27.5. kello 18 Vantaalla Tikkurilan kirkossa, Asematie 12 a. Hän esittää raikkaaseen ja vahvaan laululyriikkaan sekä polveilevaan kitarointiin pohjautuvaa suomenkielistä musiikkia.
Liput maksavat 15 euroa ja niitä voi ostaa ennakkoon Holvi-verkkokaupasta, tuntia ennen ovelta tai varata ennakkoon Tikkurilan kirkon infopisteeltä.