Sotavuodet
Kriisiaikana lastensuojelutoiminta voimistuu KUVA: MUSEOVIRASTO / KANSATIETEEN KOKOELMA
Aura Korppi-Tommola
Sotien aikana ja niiden jälkeen katseet kohdistuvat väestökysymyksiin. Kun rintamalla kylvetään tuhoa ja menetetään ihmishenkiä, kasvaa huoli tulevasta. Monet yhteiskunnan lastensuojelutoimet ovat saaneet alkunsa kriisiaikoina. Ensimmäisen maailmansodan jälkeen 1920- ja 1930 -luvuilla äitiys- ja lastenhuoltoon panostettiin Euroopassa ja Yhdysvalloissa, niin myös Suomessa. Samaten toisessa maailmansodassa ja jälleenrakennusaikana 1939- 1952 lapsiin ja nuoriin kiinnitettiin paljon huomiota. Lastensuojelu sai uusia moderneja muotoja ja hyvinvoinnin infrastruktuuria rakennettiin.
KUVA: MUSEOVIRASTO / HISTORIALLINEN KOKOELMA
Tuvassa äiti Rauni Ball ja äitiyspakkauksessa tytär Raija Helena Ball.
Perheet jäivät ilman isää Miehet kutsuttiin aseisiin käytännössä jo syksyllä 1939, kun yleiset sotaharjoitukset eli YH alkoi. Sodan sytyttyä marraskuussa viranomaisten huoli lasten toimeentulosta kasvoi, koska yhteiskunta oli toiminut pitkälti yhden elättäjän mallilla: miehet toivat leivän taloon ja naiset hoitivat lapset ja kodin. Myös maatiloilla työt oli jaettu sukupuolen mukaan. Rajaseudulta väestö siirrettiin muualle Suomeen. Karjalaiset evakuoitiin kaksi kertaa, ensin talvisodan jälkeen 1940 ja toisen kerran jatkosodan päätyttyä 1944. Lapin asukkaat evakuoitiin väliaikaisesti 1944-1945 pois Lapin sodan jaloista. Asevelvollisten perheitä tuettiin aluksi tarveharkinnan mukaisesti ja helmikuusta 1940 ryhdyttiin maksamaan Suomalaiset sotalapset lähtevät jonossa Ruotsiin.
22
Neuvola ja kouluterveys | 1 • 2020
sotakuukausipalkkaa kaikille. Sotainvalidien toimeentuloa helpotettiin 1941 sotatapaturmalailla, jota myöhemmin paranneltiin. Sotaorpoperheitä avustettiin eläkkein. Isästään orvoksi jääneitä lapsia tuettiin myös työhön ja ammattikoulutukseen.
Järjestöt ja naapurimaat apuun Sodan kestäessä viranomaiset tukeutuivat voimakkaasti kansalaisjärjestöihin, jotka koordinoivat tehtäviä puolivaltiollisen Suomen Huolto ry:n jäseninä. Paljon paukkuja jouduttiin panemaan ajankohtaiseen ”hätäapuun” ja neuvontaan. Monet järjestöt, Martat eturivissä, opastivat valmistamaan ruokaa pulaajan puutteellisista ja säännöstellyistä tarvikkeista. Myös lapset ja nuoret haastettiin talkoisiin. Tästä kerrottiin Neuvola ja kouluterveyslehden numerossa 3/2019.
