Kirjat Ruutuajan vähentäminen vaatii tietoisia päätöksiä. Lapset ja nuoret eivät osaa tehdä näitä päätöksiä yksin, vaan siihen tarvitaan aikuista. Ja meille aikuisillekin asian tiedostaminen voi olla joskus vaikeaa. Huomasin itsekin, että joululomalla käytin somea enemmän kuin aikaisempina viikkoina, jolloin olin tietoisesti vähentänyt Facebookin ja Instagramin käyttöä ja miettinyt tarkemmin, millaisia sisältöjä selaan. Kun käytin somea vähemmän, luin esimerkiksi enemmän Hesaria, myös paperisena versiona. Kuten Inkan äiti hyvin sanoi, ei meidän tarvitse olla koko ajan kartalla, mitä missäkin some-ryhmässä tapahtuu. Puhelimen laittaminen pois silloin, kun huomaa lukevansa juttua jonkun puolijulkkiksen olohuoneen joulukoristelusta, voi olla ihan hyvä veto. Ellei nyt välttämättä halua samanlaisia koristeita omaan kotiinsa. On hyvä huomata, että myös Inka on alkanut tiedostaa puhelimen käyttöön ja someen liittyviä asioita. Aikaisemmin Inkalle oli yksi lysti, mitä äiti puhelimellaan teki. Nykyään hän ei todellakaan halua, että äiti laittaa hänestä jatkuvasti kuvia someen. Näistä asioita neuvotellaan ja Inkan päätös on se, joka on oikea. Kirjoittaja on Inkan täti, joka uteliaana tarkkailee lapsiperheen arkea.
”Pienen lapsen kokemus läsnäolosta syntyy aidolla läsnäololla, kuuntelulla ja myötäelämisellä. Jos vanhempi katoaa someen tai omaan maailmaan, lapsi ymmärtää, että ei ole tärkeä.” ”Aito, rakastava ja säännöllinen läsnäolo tuo turvaa. Sitä he testaavat: rakastatko minua, vaikka kehitykseni ja kasvuni saavat minut käyttäytymään huonosti ja sinua vastaan?” HS 21.1. Annele Wiman, varhaiskasvatuksen erityisopettaja ja oppimisen asiantuntija
Masennuksen biologia Markus J. Rantala
LUOKAT OVAT: 1.
Infektion laukaisema masennus
2.
Kroonisen stressin laukaisema masennus
3.
Yksinäisyyden laukaisema masennus
4.
Traumaperäisen stressi-häiriön laukaisema masennus
5.
Hierarkiakonfliktin laukaisema masennus
6.
Rakkausongelmien laukaisema masennus
7.
Läheisen kuoleman laukaiseva masennus
8.
Synnytyksen jälkeinen masennus
9.
Vuodeaikaismasennus
10. Kemikaalien laukaisema masennus
On kiinnostavaa lukea uusia ja raikkaita näkemyksiä mieleen ja kehoon vaikuttavista terveystekijöistä. Evoluutionpsykologian, evoluutiobiologian sekä ekologian ja ympäristönhoidon dosentti, kaksinkertainen FT Markus J. Rantala on julkaissut kirjan nimeltään Masennuksen biologia. Kirjan 350:stä sivusta neljännes on kirjallisuusviitteitä. Se vakuuttaa kriittisen lukijan luottamaan tekijän perehtyneisyyteen ja innostaa lukijaa ajattelemaan niinkin herkkää aihetta kuin masennus, uudesta tulokulmasta. Rantalan mukaan kirjan tarkoitus on esitellä mielialahäiriöitä evoluutiopsykologian näkökulmasta ja auttaa ymmärtämään, miksi mielemme on kehittynyt sellaiseksi, että olemme mielenhäiriöille alttiita. Tavoitteena on myös esitellä tehokkaampia hoitomuotoja mielialahäiriöihin. Terveysalan asiantuntijoille mielenkiintoista luettavaa on masennuksen tyypitys kahteentoista luokkaan. Ne ovat kirjoittajan mukaan eri sairauksia, jotka eroavat toisistaan oireiltaan, syntytavaltaan sekä fysiologisilta ominaisuuksiltaan.
11. Somaattisten sairauksien laukaisema masennus 12. Nälkiintymisen laukaisema masennus
Nämä kaikki voivat johtaa länsimaisen elämäntavan aiheuttaman kroonisen stressin, matala-asteisen tulehduksen tai suolisto-ongelmien seurauksena kliinisen masennuksen tilaan. Rantala esittää, että biologisen ja psykologisen psykiatrian ongelmana on ollut se, ettei niillä ole ollut kunnollista eri tieteenalat yhdistävää teoriapohjaa. Evoluutiopsykologia anta näille tieteenaloille yhteisen teoriapohjan ja yhdistää ne, mikä auttaa ymmärtämään mielenterveysongelmia ja löytämään keinoja niiden ehkäisemiseen ja hoitamiseen. Koska mielenterveydenhäiriöt ovat kasvava ja kuormittava kansanterveysongelma, ovat tällaiset tieteelliseen näyttöön perustuvat kokoomateokset tarpeellisia ja tervetulleita. SS Kustantaja Terra Cognita Neuvola ja kouluterveys | 1 • 2020
27
