Martat-lehti-1-2022

TÖISSÄ JÄÄNMURTAJALLA RUOKAKURSSILLA VANKILASSA

TÄNÄ VUONNA TEHDÄÄN RYIJY! LEHTIKAKTUS – KUIVUUDESTA KUKKALOISTOON

Martat

1 · 2022 www.martat.fi

M a r t at

Kasviksia sinullekin 1_kansi1_2022-valittu.indd 3

14.1.2022 12.39

HEITTÄYDY ELÄMYKSIIN TAMPERE-TALOSSA! Suursuosion saanut ooppera säkenöi Tampere-talossa maaliskuussa 2022!

Tampereen Oopperan ensi-ilta 2.3.2022 Esitykset 2.– 12.3.2022 (6 esitystä)

Musiikinjohto Risto Joost Ohjaus Tuomas Parkkinen Solisteina mm.

Tuuli Takala, Pamina Tuomas Katajala, Tamino Arttu Kataja, Papageno

Tampere Filharmonia Tampereen Oopperan kuoro Kuorokapellimestari Heikki Liimola Lavastus Kati Lukka / Tinde Lappalainen Pukusuunnittelu Tarja Simone / Elina Vättö Valosuunnittelu Ville Syrjä

SINFONEVA: Eva Dahlgren & Tampere Filharmonia Hans Ek, kapellimestari Eva Dahlgrenin säihkyviä musiikkihelmiä sovitettuina sinfoniaorkesterille.

Konsertissa kuullaan läpileikkaus Mikko Alatalon ja Harri Rinteen tuotantoa, myös Juicea muistellen. Esiintyjinä mm. Manserokin legendat Pauli Hanhiniemi ja Heikki Salo, upeat laulajattaret Maarit Hurmerinta, Anna Hanski ja Sani Aartela sekä Mikon lapset ja heidän bändinsä. Konserttiin saapuu myös yllätysvieraita.

EVALUTION: Eva Dahlgren & Band Ruotsalaistähti haluaa tarjota bändinsä kanssa faneilleen villin ja ikimuistoisen musiikkielämyksen.

TUTUSTU KULTTUURITARJONTAAN: TAMPERE-TALO.FI/OHJELMISTO

2 ilmoitus-tamperetalo 1-2022.indd 22

KYSY TARJOUSTA RYHMÄLLESI! Ryhmämyynti puh. 03 243 4501 (ma–pe 10–16) ryhmamyynti@tampere-talo.fi

Pe 4.3. klo 18.30 La 5.3. klo 15 Ke 9.3. klo 18.30 Pe 11.3. klo 18.30 La 12.3. klo 15

Ke–to 1.–2.6. klo 19 Iso sali TALOSSA EVA DAHLGREN

La 19.3. klo 19 Iso sali IKUISEN MAALAISPOJAN 70-VUOTISJUHLAKONSERTTI

Osta liput Tampere-talon lipunmyynnistä tai Lippu.fin myyntikanavista.

Yhteystiedot: lipputoimisto@tampere-talo.fi, lippu.fi puh. 0600 900 900 (2 €/min+pvm)

Ensi-ilta: Ke 2.3. klo 18.30

@TAMPERETALO Kruunaa vierailusi majoituksella saman katon alla! Varaa majoitus: tampere-talo.fi/marriott

14.1.2022 12.39

MIRVA MALMGREN

RITVA TUOMI

Levon jälkeen

48

"Huomaamme kaikkien kyvyt ja jaamme tehtäviä ja vastuita."

Yhdistyksen huoneentaulu kannustaa kohtaamaan yhdenvertaisesti.

1/2022 SISÄLTÖ

28

Lehtikaktukset ovat helppoja hoidokkeja. Kukinnan edellytyksenä on lepotila.

LAURA RIIHELÄ

LAURA VESA

34 3 sisältö1b-2022.indd 3

Ryijy on Martoille tämän vuoden käsityö. Irrottele väreillä ja materiaaleilla miniryijyn ja kudontakehyksen parissa.

24

– Tavaramerkkini on värikkyys. Mustaan, beigeen ja harmaaseen pukeutuminen on piiloutumista, sanoo Pirjo Kuisma.

4 Marttakartta 5 Pääkirjoitus 6 Lukijalta 7 Martta suosittelee 8 Voiman naiset 13 Kannessa Keiko Morishita 14 Kasviksia kaikille – sinullekin!

22 Tarpeeseen, turvallisesti 24 Martta avaa vaatekaappinsa:

Kun vaate voimaannuttaa 28 Kuivuudesta kukkaloistoon 32 Osa vehreää verkostoa 34 Ryijy on meille rakas 38 Kevennä kemikaalikuormaa:

Meikit ja hajusteet 40 Luvassa parempi arki 45 Martan pitkä marssi 46 Viihtyisä yhdistys:

Tehtävät näkyviksi 48 Yhdistyksen huoneentaulu 52 Yhdessä & yhdistyksessä 57 Elämänmeno 62 Monessa mukana 64 Marttapiirit 71 Marttaristikko 72 Martan lakitieto:

Perukirja ja perunkirjoitus 74 Netissä nyt 75 Viekas: Tarhaillakko

K ANNEN KUVA HELI BL ÅFIELD

Keikon mohairpusero ja pipo R-collection, trikoomekko Nosh.

14.1.2022 12.39

Makuasioita

hotellijaravintolamuseo.fi

NICHL AS WARIUS

Kylpylävieraita Savonlinnan kasinolla 1900-luvun alussa.

Aamiaistarjotin opiskelijaravintola Herkussa.

JÄRJEST YSMIES

Sulata pakastin pakkasella.

Nuolija on täsmäase hävikkiä vastaan. Sillä otat talteen pienimmätkin ruoanrippeet ja kastikkeenjämät astioiden kyljistä. Kapea malli on kätevä purnukoiden tyhjennyksessä, leveä taikinakulhojen tapaisissa kohteissa.

SUOMEN VALOKUVATAITEEN MUSEO

A JAN KUVA

Sauvon Kirkonkylän Martat ottivat Marttojen Lahjaksi leipää -haasteen vastaan ja veivät saaristolaisleivän kolmelle yhteistyökumppanilleen, Sauvon kunnanjohtaja Satu Simeliukselle (kuvassa keskellä), palvelukeskuksen vanhustyönpäällikkö Kirsi Haavistolle ja kotitalousopettaja Salme Heikoselle. Leivän veivät yhdistyksen puheenjohtaja Raija Högmander (vas.) ja varapuheenjohtaja Kirsi Rauhala.

Miten syntyvät ruoka- ja juomakulttuurit, ja miten meistä jokainen antaa niihin omat mausteensa? Hotelli- ja ravintolamuseon Makuasioita-näyttely vie ravintolaan, kahvilaan ja kouluruokalaan, avaa aihetta kotikokkien, ammattilaisten ja ruokavaikuttajien näkökulmasta ja hyödyntää valokuvia, taidetta ja esineistöä sekä yleisöltä kerättyjä muistoja. Näyttelyssä pääsee kurkistamaan 1930-luvun Alkon myymälään ja kieltolain jälkeiseen aikaan viinakortteineen. Martatkin muistetaan!

Museo sijaitsee Helsingin Kaapelitehtaalla. Myös virtuaaliopastuksia järjestetään, joten välimatka ei ole este tutustumiselle.

MARTAN KÄTEEN

Ota toinenkin viipale Täysjyväviljalla on vankka sija ruokavaliossamme. Lähes jokainen suomalainen aikuinen, eli yli yhdeksän kymmenestä, syö täysjyväviljavalmisteita, kuten ruisleipää tai puuroa. Täysjyvää syödään eniten Pohjois-Savossa, vanhemmat ikäryhmät enemmän kuin nuoret, miehet enemmän kuin naiset.

Täysjyväviljavalmisteet ovat välttämättömiä kuidun saannin kannalta. Noin 70 prosentilla aikuisista kuidun saanti jää suosituksia vähäisemmäksi. Vaihda siis valkoisesta, puhdistetusta viljasta valmistettu höttö täysipainoisempaan!

Lähde: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL

4 | MARTAT 1 | 2022

4 marttakartta01-2022.indd 4

14.1.2022 12.40

MARTAT 1/2022

PÄÄKIRJOITUS 24.1.2022

120. vuosikerta. Lehdestä ilmestyy 6 numeroa vuonna 2022.

Toimitus | Pursimiehenkatu 26 C, 00150 Helsinki, lehti@martat.fi, www.martat.fi Julkaisija | Marttaliitto ry p. 050 511 8002 Päätoimittaja | pääsihteeri Marianne Heikkilä p. 050 375 1195

Marttailu nosteessa

Toimituspäällikkö | Helena Kokkonen p. 050 374 3192 Ulkoasu | Teresa Moorhouse Ilmoitusmyynti | Media-Q Ky, Tuija Saarimäki tuija.saarimaki@ media-q.fi, p. 040 523 8813 Levikki 37 119 (LT 2020) Tilaukset Anna-Maija Palosuo, p. 050 511 8099, jarjestosihteeri@martat.fi. Lehti kuuluu jäsenmaksuun. Muille kuin jäsenille kestotilaus kotimaahan, Pohjoismaihin ja Baltian maihin 45 €, ­muihin maihin 55 €. Määräaikaistilaus kotimaahan 6 numeroa 50 €.

Marttayhdistyksen lahjatilaus yhteisölle (kesto) 40 €.

Asiakasrekisterin osoitteita voidaan käyttää suoramarkkinoinnissa.

Aikakausmedia ry:n jäsen Painopaikka

PEFC-sertifioitu Tähän tuotteeseen käytetty puu on peräisin kestävästi hoidetuista metsistä ja valvotuista kohteista.

PEFC/02-31-151

www.pefc.org

PEFC/02-31-151 Kestävän metsätalouden edistämiseksi.

Lisätietoja www.pefc.org

4041-0619 Painotuote

LIITYIN AIKOINAAN MARTTOIHIN , koska halusin tukea hienon järjestön toimintaa ja päämääriä. Erityisesti kestävä arki ja Ketään ei jätetä -periaate puhuttelevat. Martoissa olemme kaikki samanarvoisia, taustaan katsomatta. Tätä asennetta henki jo vuonna 1935 suunniteltu järjestöasu, ruudullinen marttamekko: kukaan ei pukeutumisellaan korostanut varallisuuttaan tai asemaansa, vaan kaikki olivat tasa-arvoisia.

AITO KOHTAAMINEN ja hyvän arjen avaimet ovat vetovoimamme.

Nykyihmistä houkuttaa mukava tekeminen yhdessä muiden kanssa sekä kaverit, jotka jakavat samat arvot. Jokainen, jota marttailu kiinnostaa, voi käydä yhdistyksen tapahtumassa tai marttaillassa tutustumassa toimintaan, ennen kuin liittyy jäseneksi.

MARTAT OVAT AINA eläneet ajan hermolla tai jopa aikaansa edellä. Tänäänkin katsomme rohkeasti tulevaan, ja valmisteilla on muun muassa Marttailu 2.1 -suunnitelma. Mietitään yhdessä tuoreita toimintatapoja jäsenten toimintamahdollisuuksien parantamiseksi.

Uusia tuulia edustaa Martat-sovelluksemme, joka on avoin kaikille kiinnostuneille. Kerro Sinäkin sovelluksesta ystävillesi ja levitä viestiä marttatoiminnasta, joka on kaikkien ulottuvilla.

MARTTAJÄRJESTÖ ON hyvän ja yhdenvertaisen arjen edistäjä.

Sen kautta tuotamme parempaa elämää kaikille.

ILOA alkaneeseen vuoteen!

MARTAT

on kotitalousneuvontajärjestö, joka edistää kotien ja perheiden hyvinvointia ja kotitalouden arvostusta. Valtakunnalliseen keskusjärjestöön, Marttaliittoon, kuuluu 14 alueellista piiriä, joissa kotitalousasiantuntijat neuvovat ja kouluttavat. Paikallisia marttayhdistyksiä ja toimintaryhmiä on 1 100 ja jäseniä 41 000.

5 pääkirjoitus1_2022.indd 5

Martat 2/2022 ilmestyy 28.3.

Sirpa Pietikäinen Marttaliiton puheenjohtaja // sirpa.pietikainen@martat.fi

14.1.2022 12.40

LUKIJALTA

Kauniita kuvia! Mukavia vanhoja konsteja sekä kiinnostavia moderneja juttuja.

» Kaikki kiinnosti. Kiitos hy-

västä lehdestä

» Hyvä lehti, lisää juttuja! » Hauska lukea naisista, jotka

ovat määrätietoisesti edistäneet kauneutta ja taitojen jatkuvuutta, t.s. marttakulttuuria, niin koti- kuin ulkomaassa.

Reseptit ja neuleohjeet aina tärkeää uutta kokeiltavaksi.

Koko sisältö miellytti.

» Olen ”metsästänyt” olean-

» Mukavan monipuolinen lehti

teria pitkään. Äidilläni oli se lapsuuden kodissani. Siksi siihen liittyy paljon muistoja.

jälleen kerran. Tulee luettua moneen otteeseen.

» Pikkulapsiperheen äitinä kiitän, että tuotte esille myös kriittistä asennetta joulun materialismiin ja must-perinteisiin (s. 12) sekä ”lapsentekoikäisiin” kohdistettuihin odotuksiin (s. 40). Tässä kohdin eri sukupolvien ajattelussa saattaa olla eroja.

» Leivoin eilen pari taatelikak-

kua ohjeenne mukaan – lisäsin kuitenkin ohjeesta puuttuneen kananmunan. Vai onnistuuko kakku ilman munaa?

» Koko lehti taas täynnä erilai-

sia juttuja. Lukemista riittää monelle päivälle. Kiitos tekijöille!

» Kiitos lehdestä. Leivontaoh-

jeita käytän, ovathan ajankohtaisia. Myös siivousvinkit ovat hyviä, kertaan ne aina.

» Marttaristikkoa odotan joka

kerta/aina, se on hyvää ajanvietettä. Spelttileipä hapanjuurella oli lehden paras resepti, olen onnistunut myös tekemään sen ja se maistui.

» Lehti on nyt selkeämpi ja

mukava lukea hieman pidempiä juttuja. Suomessa on ja on ollut paljon vahvoja naisia, joista voisi tehdä juttuja, kaikki ei pidä suurta ääntä itsestään vaan antavat tekojen puhua puolestaan.

» Kiitos lehden ihanista jouluisista leivonnaisohjeista

» Kiinnostavin juttu oli sivuil-

la 24–25, koska asia herättää kysymyksiä. » Lehdessä monipuolinen sisältö ja upeita kuvia » Kaikki kiinnostaa, ei mitään

huonoa!!! Hienoa tuo Marttikerho, samoin Runebergin tarina. Korkeatasoinen ja -asuinen lehti nykyään. Kiitos toimitukselle.

» Äiti antoi lehden minulle kun

sai itse luettua. Äiti kuoli keväällä, niin minä sain loppuvuoden lehdet itselleni tulemaan.

Kiitos hyvästä lukemisesta.

» Uusimmassa lehdessä oli mielenkiintoisia leivontaohjeita. Osa on vielä kokeilematta.

Spelttileipä hapanjuurella onnistui mainiosti. Sekä leivän rakenne että maku erinomaisia. Valkosuklaa-karpalokakku ei miellyttänyt kotiraatiamme. Valkosuklaan määrää pudotin 300 grammasta puolen levyn verran, mutta silti lopputulos oli raskas, rasvainen ja ällöttävän makea.

Käytin Viola-tuorejuustoa. Täyte olisi kaivannut enemmän hapokkuutta. Karpalot toki toivat sitä täytteeseen, mutta lopputulos ei meitä miellyttänyt. Valitettavasti kalliit aineet menivät roskiin. Poropiirakka ja brownieporot odottavat leipojaansa.

Toimitus vastaa: Kyseinen ohje on vegaaninen ja kananmunaton. Kananmuna ei siis ole unohtunut ohjeesta, vaan kakku onnistuu ilman munaa. Reseptin alla on Huomaa-tietolaatikko, jossa asia kerrotaan.

Hyvä tietää, että kakku onnistuu myös kananmunan kanssa.

Toivottavasti maistui!

TOIVEITA » Lisätietoa säilöntä- ja lisäai-

neiden koodinumeroista.

» Käsityöohjeita enemmän. » Perinneruokia maakunnittain. » Ristikkoratkaisuihin palkinnot. » Makramee kaikissa lehdissä. 

6 | MARTAT 1 | 2022

6 lukijalta1-2022.indd 6

14.1.2022 12.41

Martta suosittelee

Vahva suositus: Anna unelle aikaa

L AUTEILLE L Ä MPÖÖN

Luontoyhteys, kännykkävapaus, rauhoittuminen, läsnäolo, terveysvaikutukset – sauna tarjoaa kaikkea tätä. Kylpykokemusta voi syventää erilaisilla rentoutus-, kauneudenhoito- ja kehonhuoltoideoilla.

Carita Harju: Hyvää oloa saunomalla. Saunafulness. Viisas Elämä 2021

OSTOL AKKO

”Rakastan uusia vaatteita”, tunnustaa kirjailija – ja aloittaa vuoden mittaisen vaatteidenostolakon. Seuraa hauskaa tilitystä garderobista ja laajemminkin elämästä someaikana ja koronavuonna.

Laura Friman: Tauko (jolloin luovuin vaatteista ja pilasin elämäni ehdoin tahdoin). Gummerus 2021

EI KUKUTA VA AN NUKUTA AN

Unta tutkitaan paljon ja nukkumisesta paljastuu jatkuvasti uutta ja kiinnostavaa.

Hyvä- tai huonounisuus ei ole pelkästään yksilön asia, vaan yhteiskunnalla on oma roolinsa, esimerkkeinä työelämä tai kellojen siirtely kesä- ja talviaikaan. Miten uneen vaikuttavat korona-aika tai digilaitteet? Kannattaako unta mitata?

Minna Huotilainen, Leeni Peltonen, Helmi Uusitalo ja Silja Vahtokari: Uni ja unettomuus.

Näe nukkuminen uusin silmin. Otava 2022

M ARTAN M ALLEJA

TARPEEKSI, EI LIIK A A

Sinikka Nissi, Mietoisten Karjalaisten Marttojen jäsen jo 50 vuoden ajan, on aina ollut innokas käsityöihminen. Nyttemmin sukanneulonta on vienyt mennessään ja harrastus on edennyt kirjaksi asti. Sinikan sukissa vilisevät tontut, kissat, ketut, kukkaset, mansikat ja mustikat.

Yleensä saamme riittävästi vitamiineja ja kivennäisaineita tavallisesta kotiruoasta, mutta eri elämänvaiheissa ravitsemuksella on omat haasteensa, kuten raskauden aikaan tai ikääntyessä. Myös erityisruokavaliot ja sairaudet asettavat vaatimuksiaan. Mitä tutkimukset sanovat ravintolisien tarpeesta ja haitoista?

Sinikka Nissi, Emma Wilson: SiniSukat.

Hurmaavia kirjoneulesukkia. Readme.fi 2021

Reijo Laatikainen: Vitamiinit, hivenaineet ja ravintolisät. Tunnista tarpeesi, valitse viisaasti.

Kirjapaja 2021

KEITTOA , K YLL Ä KIITOS

Mutkaton ja selkeä soppaopas saa sormet syyhyämään ja pistää padan porisemaan. Skaala ulottuu hernekeitosta pelmeniborssiin, äyriäissopasta minestroneen. Pisteet erityisesti tilliliha- ja lanttukeitoista.

Jonna Vormala: Keittokeittokirja. Otava 2021

MARTAT 1 | 2022

7 m-suosikit1-2022.indd 7

| 7

14.1.2022 12.41

Jäänmurtaja on ainutlaatuinen työpaikka.

Taina Oksanen (vas.) ja Hanna Räikkälä ovat työskennelleet siellä jo parikymmentä vuotta.

8 | MARTAT 1 | 2022

8-12 henkilö1-2022.indd 8

14.1.2022 12.42

VOIMAN NAISET Hanna Räikkälä ja Taina Oksanen työskentelevät kokkeina jäänmurtajalla. Laivalla kuluu 20 päivää, ja sitä seuraa 10 päivän vapaa. Työpäivät ovat pitkiä, ja tauoilla neulominen rentouttaa.

MERJA FORSMAN // KUVAT HELI BLÅFIELD

S

uomen vanhin jäänmurtaja, Voima, on komea näky Helsingin Katajanokalla. Vuonna 1952 vesille laskettu alus oli aikansa voimannäyte, maailman ensimmäinen kahdella keulapotkurilla varustettu jäänmurtaja. Sitä pidettiin jopa liian mahtailevana – ja se herätti huomioita ympäri maailman.

Marraskuussa, tämän jutun teon aikaan, Voima lepää laiturissa valmiina talven tehtäviin.

– Tervetuloa! Hanna Räikkälä ja Taina Oksanen toivottavat jo kaukaa ja kävelevät vastaan hupparit päällä viileästä viimasta huolimatta.

– Haetaan teille suojakypärät, Oksanen jatkaa ja viittoo kohti toimistoa.

LUONNON VOIMIA KUNNIOITTAEN

Helsinki paljastaa parhaat kasvonsa Voiman kannelta.

– Kun on kirkas päivä, näemme täältä Korkeasaaren eläimet, Räikkälä esittelee.

Toisella puolella avautuu maisema Kruunuhaan rannoille.

– Harva työnantaja antaa yksiön Katajanokalta Helsingin näköalalla, Oksanen irvailee.

Kokkeina työskentelevät Räikkälä ja Oksanen päätyivät jäänmurtajalle puolivahingossa lyhyiden työkeikkojen seurauksena, parikymmentä vuotta sitten.

Työjaksot eli passit kestävät 20 päivää, ja välissä on 10 vapaapäivää. Päivät ovat intensiivisiä ja työvuorot kestävät jopa 12 tuntia.

Pitkistä päivistä huolimatta naiset rakastavat työtään ja sen tuomaa vapautta.

– Täällä saamme vaikuttaa siihen, mitä aluksella syödään. Teemme itse ruokalistoja. On tärkeää, että ruoka on täällä hyvää! Oksanen painottaa.

– Kesälomat ovat pitkät, Räikkälä lisää.

– No, vain kolme kuukautta, Oksanen huokaa ja ratkeaa sitten nauruun.

Oksanen työskentelee tällä hetkellä Kontiolla, mutta on tehnyt passeja myös muun muassa Nordicalla, kun 12-metriset Atlantin aallot huuhtoivat aluksen yli ja tuuli puhalsi 40 metrin sekuntivauhtia.

Se varmaan pelotti!

– Ei pelottanut. Jos jotain sattuu, sen on tarkoitettu sattuvan, mitään ei saa pelätä, Oksanen sanoo.

– Luonnon voimia pitää kunnioittaa ja niiden ehdoilla pitää mennä. Se mikä annetaan, se otetaan vastaan, hän jatkaa.

Suomessa ei Atlantin aaltoja näy, mutta jäiden seassa meno on toisinaan huimaa. Usein murtaja ja avustettava laiva kulkevat jäiden läpi lähes kylki kyljessä.

– Varsinkin Perämerellä, kun jäät lähtevät ja tuulet puhaltavat, alus menee puolelta toiselle ja jää natisee, Räikkälä kertoo.

– Silloin ei voi tehdä soppaa keittiössä, pitää tarjota jotain kiinteämpää, Oksanen jatkaa.

MIESVALTAINEN TYÖPAIKKA Voiman

käytävät ovat kapeat ja sokkeloiset. Alus on sisältä kuin pienempi ja arkisempi risteilyalus.

Jokaisella työntekijällä on oma hyttinsä, jossa hän asuu noin puolet vuodesta.

Taina Oksasta odottavat kotona Pirk-

»

MARTAT 1 | 2022

8-12 henkilö1-2022.indd 9

| 9

14.1.2022 12.42

Taina ja Hanna rakastavat työtään. - Saamme vaikuttaa siihen, mitä aluksella syödään. Täällä ruoka on hyvää, sanoo Taina!

kalassa kaksi aikuista tytärtä, neljä lastenlasta, yksi lapsenlapsenlapsi ja omat vanhemmat – perhettä viidessä polvessa.

– Ainahan niitä on ikävä, mutta ikävä on asennoitumiskysymys. Lapset ja lapsenlapset ovat tottuneet, että lähden merille. Kun olen maissa, annan heille paljon aikaani ja tulen sitten töihin huilaamaan, Oksanen sanoo.

Hanna Räikkälällä on maissa puoliso, puolison aikuinen lapsi ja kaksi lastenlasta.

– Hanna oli fiksumpi, otti valmiin paketin, Oksanen nauraa.

Ystävykset viljelevät paljon huumoria ja täydentävät toisiaan.

– Se oli sellaista alusta saakka! Hanna tuli Otson keittiöön töihin, ja muutaman tunnin jälkeen porukka kysyi: ’Kauanko olette tunteneet toisenne?

Tuntuu kuin olisitte vanhoja kavereita’, Oksanen kertoo.

Huumoria viljellään paljon myös käytävillä, eikä se roisiudessaan sovi herkkäkorvaisimmille. Räikkälää ja Oksasta ei korvista kuumota, vaikka Räikkälä on Voiman ainoa nainen noin kahdenkymmenen miehen laumassa ja Oksanenkin kuuluu häviävän pieneen vähemmistöön.

Vähän kiinnostaa, millaista mahtaa olla työskentely näin miesvaltaisella alalla.

– Ihan mukavaa, Oksanen kuiskaa.

NEULOMINEN RENTOUTTAA Puikot ki-

lisevät. Tutustumiskierros Voimalla on ohi. Hanna Räikkälä ja Taina Oksanen istuvat taukohuoneen sohvalla.

– Jos ei kaffepaussilla ole puikkoja kädessä, luulevat, että olen kipeä, Oksanen kertoo.

Hän kutoo parhaillaan sukkia lapsenlapsilleen. Räikkälällä on puikoillaan Rauma-neuleen alku, johon hän pyöräyttelee Ahvenanmaan lampaiden villaa.

Toisinaan Räikkälä käyttää töissään itse värjättyjä lankoja, joiden sävyt ovat peräisin sienistä ja kasveista. Viimeisin työ on shaali, jossa oli itse värjättyjä lankoja.

Välillä taukohuoneen ovelle ilmestyy miehistöä rikkinäisiä vaatteita käsissään. Miehet tuovat Räikkälälle ja Oksaselle housuja lyhennettäväksi, kynsikkäitä parsittavaksi ja vaatteita paikattavaksi.

– Sitten tulee sukkatilauksia, ja muutamat Rauma-neuleetkin on tilattu, Räikkälä kertoo.

Räikkälä on ehdottanut Merimiespalvelutoimistolle neulontakursseja. Työssä, jossa suuri osa ajasta vietetään laivalla – ja työmatkatkin ovat suurella osalla pitkät – neulonta olisi naisista hyvä harrastus.

– Voisin vaikka vetää kurssin! Räikkälä lupailee.

– Neuloessa rentoutuu pitkän päivän päätteeksi, ja kun istun junassa matkalla kohti Perämerta, aika kuluu mukavasti neuloen.

Voima murtaa jäitä Suomenlahdella ja Kontio Perämerellä niin kauan kuin talvikautta jatkuu. Oksasen aikana kausi on ollut pisimmillään päivää vaille puoli vuotta.

TOUHUKKAAN HARRASTUS Kolme vuotta sitten jäänmurtajan käytävät täyttyvät naisenergialla, kun Pirkkalan Marttayhdistyksen jäsenet tekivät retken Katajanokalle.

– Tulimme junalla Helsinkiin ja olin varannut Urholta lounaan. Perämies kierrätti aluksella, ja martat olivat aivan haltioissaan! Samalla reissulla kävimme Marttaliitossa, yhdistyksensä varapuheenjohtajana toimiva Taina Oksanen kertoo.

Hän on kuulunut Pirkkalan Marttayhdistykseen kymmenisen vuotta.

– Halusin erilaista sisältöä elämääni – ja sitä olen saanut! Tykkään touhuta.

Olen sellainen… touhottaja, joten marttailu sopii minulle hyvin.

Touhuttavaa aktiivisessa yhdistyksessä riittää. Pirkkalan Marttayhdistys jär-

10 | MARTAT 1 | 2022

8-12 henkilö1-2022.indd 10

14.1.2022 12.42

Kaffepaussilla puikot heiluvat.

Ystävyksiä yhdistää samanlainen huumorintaju.

Marraskuussa Voima oli vielä Helsingin Katajanokalla.

Posti kulkee.

JOK AISELL A TYÖNTEKIJÄLL Ä ON OMA HYTTINSÄ , JOSSA HÄN ASUU NOIN PUOLET VUODESTA .

» MARTAT 1 | 2022

8-12 henkilö1-2022.indd 11

| 11

14.1.2022 12.42

jestää runsaasti tapahtumia. Viime vuosina yhdistys on muun muassa järjestänyt Pirkkalan kirkon 100-vuotisjuhlia yhdessä seurakunnan kanssa ja torilla minikirppiksen ja puuropäivän, jossa ohikulkijat saivat maistella kolmea eri puurolaatua 50 sentin lautasmaksulla.

Hanna Räikkälällä on neljän marttayhdistyksen jäsenyys. Pirkkalan ja Rauman Marttayhdistysten sekä Rauman Avainmarttojen lisäksi hän osallistuu Anarkistimarttojen tapahtumiin ”toisessa kotikaupungissaan” Helsingissä.

TUOLLA JOSSAIN Kun tämä lehti ilmes-

tyy, jäänmurtajat ovat lähteneet Katajanokalta merille. Jäänmurtajien ansiosta laivareitit pysyvät avoimina, kun Itämerta peittää paksu jää.

Jossain tuolla Hanna Räikkälä ja Taina Oksanen pitävät miehistön muonitettuna ja puikot heilumassa.

PIENI M ARTTATESTI

Hanna Räikkälä kuuluu neljään marttayhdistykseen.

Hanna Räikkälä: PARASTA ELÄMÄSSÄ OVAT ovat lapsenlapset ja harrastukset: marttailu, lankojen värjäys, käsityöt ja moottoriurheilun seuraaminen.

JOS SAISIN MUUTTAA YHDEN ASIAN MAAILMASSA, se olisi se, että läheisteni

terveys pysyisi hyvänä.

TÄSTÄ EN LUOVU: Vapaus.

Taina Oksanen: PARASTA ELÄMÄSSÄ ovat lapset kaikis-

sa polvissa.

JOS SAISIN MUUTTAA YHDEN ASIAN MAAILMASSA, niin en menisi muutta-

maan mitään! Ainakaan omassa elämässäni. Elämäni on ihan mallillaan.

TÄSTÄ EN LUOVU: Siitä asenteesta, että

elämä on ihanaa. 

Taina Oksanen toi marttayhdistyksensä tutustumaan murtajalle.

12 | MARTAT 1 | 2022

8-12 henkilö1-2022.indd 12

14.1.2022 12.42

Kannessa KEIKO MORISHITA: 6 ASIAA, JOISTA PIDÄN SUOMESSA MERJA FORSMAN // KUVA HELI BLÅFIELD

Hän on kulttuuriviennin asiantuntija, joka tutustuttaa japanilaisia suomalaiseen osaamiseen, kulttuuriin ja arkielämään.

Töölön Marttoihin Keiko liittyi kymmenisen vuotta sitten.

Tässä kuusi asiaa, joista Keiko erityisesti pitää Suomessa.

1. KORVAPUUSTIT

– Marttojen kanssa olen oppinut ajattelemaan, että vaikka en osaa, voin kokeilla, sanoo Keiko Morishita.

M

uumit! Niiden perässä japanilainen Keiko Morishita matkusti Suomeen 27 vuotta sitten, ja niiden vuoksi hän edelleen asuu täällä.

– Halusin nähdä, millaisessa ympäristössä muumipeikot ovat syntyneet.

En tiennyt Suomesta muuta kuin muumit ja sanan kiitos, kertoo Keiko.

– Korvapuustit on ensimmäinen suomalainen ruoka, jonka opin valmistamaan. Niissä käytetään aineksia, joita en ollut Japanissa käyttänyt, kuten kardemummaa. Nykyään sen tuoksu merkitsee minulle Suomea.

– Kun tuottamani japanilaissuomalainen hittielokuva Ruokala Lokki julkaistiin vuonna 2006, korvapuusteista tuli kuuluisia Japanissa. Japanilaisten sielunruokaa ovat riisipallot, ja japanilaisille korvapuustit ovat suomalaisten sielunruokaa.

2. OM AN NÄKÖISET JUTUT

– Ensimmäisille marttakursseille osallistuminen oli minulle kokemus! Japanissa kurssilaiset yrittävät tehdä samaa kuin kurssin vetäjät. Suomessa kukin tekee omalla tavallaan, ja jos mokataan, opettaja tulee auttamaan. Muuten pärjätään itse. Suomalaisille tärkeintä on tehdä oman näköisiä juttuja, jotka eivät välttä-

mättä ole mallin näköisiä. Jokainen tykkää omasta työstään, ja se on auttanut myös minua rakastamaan omia töitäni.

– Suomalaisille tuntuu olevan tärkeintä nauttia tekemisestä. Suomalaiset ovatkin opettaneet minulle rentoutta.

Martoilta olen myös oppinut tasa-arvosta sen, että ilolla ja toisten kanssa jakamalla voi muuttaa naisten asemaa.

4. SUOM AL AINEN SETÄ MIES

– Julkaisin vuonna 2015 Japanissa elämäntaito-oppaan Kuinka olla kuin suomalainen setämies. Keski-ikäiset suomalaiset miehet ovat huumorintajuisia ja ystävällisiä. He vaikuttavat niin rennoilta. Jopa poliisi voi syödä jäätelöä kadulla univormussaan. Japanissa syntyi kohu, kun ambulanssin työntekijä joi vettä autossa työajallaan.

– Suomalaiset setämiehet voivat vapaa-ajalla rakentaa jotain pihalle, tehdä omaa musiikkia tai mennä marjametsään. Japanissa miehen ehdoton ykkösasia on usein työ.

5. VIERA ANVARAISUUS JA RENTOUS

– Japanilaiset ihastelevat suomalaisten vieraanvaraisuutta. Täällä isännät ja emännät istuutuvat vieraiden kanssa pöytään, syövät ruokaa yhdessä ja nauttivat vieraista. Ilo ja rentous tarttuu.

6. MUUMIT

Japanilaiset ovat muumikansaa. Olen kirjoittanut yli 15 vuoden ajan japaninkielisille muumien kotisivuille kolumneja, teen lehtijuttuja ja TV-ohjelmia ja järjestän Official Moomin tour -matkoja. Kun teemme japanilaisten ryhmien kanssa retkiä Pellinkiin, keräämme joskus matkalla kukkia, jotka viemme Tove Janssonin haudalle. 

MARTAT 1 | 2022

13 Kannessa-1_22.indd 13

| 13

14.1.2022 12.42

KASVIKSIA KAIKILLE – SINULLEKIN! Kaikki kaipaavat kasviksia. Ne tuovat terveiset auringolta talven keskelle.

EMMI TUOVINEN, MAIJA SOLJANLAHTI JA SALLA KINNUNEN // KUVAT LAURA RIIHELÄ

N

yt tekee mieli jotain tuoretta ja värikylläistä, rouskuvaa ja mehevää – siis kasviksia! Haluatpa lempeää tai kirpeää, kevyttä tai täyttävää – kaikki onnistuu kasviksilla. Ne hivelevät silmää ja suuta, tuovat puhtia päivään ja virkeyttä viikkoon.

Onneksi meillä on vaihtoehtoja ja valinnanvaraa: voit perustaa ruokavaliosi kokonaan kasvikunnan varaan, tai olla ennen kaikkea kalaruoan kaveri tai vannoutunut lihansyöjä. Kasvikset kelpaavat kaikille. Niistä tehdään kokonaisia aterioita tai kootaan höysteitä lämpimän ruoan kylkeen. Niillä jatketaan liharuokaa ja niistä työstetään tahnoja dipattavaksi.

Ohjeittemme reilu laatikkoruoka riittää moneksi päiväksi itselle tai kerralla monelle nälkäiselle. Lounasevääksi kootaan muhkeat leivät, ja herkkuhetkeen paistetaan lettuja, ikisuosikkeja.

Kotimaista satoa viime kesältä on vielä paljon tarjolla, ja kasvihuoneissa tuotetaan tuoretta joka hetki. Otetaan vastaan vitamiiniryöppy, hivenaineet, kuidut – kaikki se hyvä, mitä maa tarjoaa.

14 | MARTAT 1 | 2022

14-20 ruoka1-2022.indd 14

14.1.2022 12.43

Maukas kaalisalaatti

Kastike versosalaatille

Kvinoaa tai tofua lisäämällä salaatista tulee ruokaisampi.

Ruokaisa sateenkaarisalaatti

»

Veikeä versosalaatti MARTAT 1 | 2022

14-20 ruoka1-2022.indd 15

| 15

14.1.2022 12.43

Porkkanalevite

Punajuurihummus

Paputahna

16 | MARTAT 1 | 2022

14-20 ruoka1-2022.indd 16

14.1.2022 12.43

PERINTEINEN HUMMUS

PUNAJUURIHUMMUS

1 tlk (230 g) säilykekikherneitä 2 rkl sitruunamehua 2 rkl oliiviöljyä 1 rkl tahinia 0,5 tl suolaa 0,5 dl vettä 1 valkosipulinkynsi

1 tlk (230 g) säilykekikherneitä 0,5 dl tahinia 1 valkosipulinkynsi 2–3 rkl sitruunan mehua 1 mm suolaa 2 säilykepunajuurta

(10 annosta)

1. Huuhdo ja valuta kikherneet ja siirrä ne sauvasekoittimen tai tehosekoittimen kulhoon. Lisää sitruunanmehu, oliiviöljy, tahini, suola ja vesi. Soseuta.

2. Hienonna valkosipulinkynsi ja sekoita joukkoon.

Muuntele

Käytä tahnojen valmistukseen sekä rypsi- että oliiviöljyä. Lisää rypsiöljy soseutusvaiheessa ja mausta valmis tahna oliiviöljyllä.

HERNELEVITE

(10 annosta)

200 g pakasteherneitä 2 rkl auringonkukansiemeniä 2 rkl öljyä 1 rkl sitruunamehua 1 mm suolaa 1. Sulata pakasteherneet pakkauksen ohjeen mukaan.

Paahda auringonkukan siemeniä kuivalla pannulla, kunnes ne saavat hieman väriä.

Purista sitruunasta mehu.

2. Soseuta herneet ja siemenet sauvasekoittimella korkeareunaisessa astiassa tai tehosekoittimessa. Lisää öljy ja sitruunanmehu ja mausta seos suolalla.

Huomaa!

Kiehauta pakasteherneet, jos tarjoat levitettä lapsille, raskaana oleville tai ikäihmisille.

(n. 10 annosta)

1. Valuta ja huuhdo kikherneet.

2. Mittaa kaikki ainekset tehosekoittimeen ja soseuta tasaiseksi tahnaksi.

PORKKANALEVITE

(n. 10 annosta)

250 g porkkanoita 100 g auringonkukansiemeniä 2 rkl rypsi- tai oliiviöljyä 1 pieni valkosipulinkynsi 1 rkl sitruunamehua 0,5 tl jauhettua juustokuminaa 1 mm suolaa 1. Pese porkkanat huolellisesti ja paloittele. Keitä kypsiksi ja anna jäähtyä.

2. Laita porkkanat ja auringonkukansiemenet monitoimikoneeseen ja aja tasaiseksi tahnaksi.

3. Lisää öljy ohuena nauhana koneen käydessä.

4. Lisää puristettu valkosipulinkynsi, sitruunamehu, juustokumina ja suola joukkoon.

VEIKEÄ VERSOSALAATTI

(6 annosta)

1 ruukku friseesalaattia 1 ruukku rucolaa tai viinisuolaheinää erilaisia versoja, esimerkiksi retiisin- tai herneenversoja 1 cantaloupemeloni 1 dl kurpitsansiemeniä Kastike: 1 appelsiinin mehu 0,5 dl rypsiöljyä 2 rkl hunajaa 1 rkl sitruunan mehua 1 dl tuoretta basilikaa

1. Valmista ensin kastike.

Mittaa ainekset korkeaan astiaan ja soseuta tasaiseksi sauvasekoittimella.

2. Huuhtele salaatit ja versot. Kuivaa halutessasi salaattilingolla.

3. Kuori meloni ja leikkaa kuutioiksi.

4. Kokoa salaatti laakealle tarjoiluvadille. Asettele revityt salaatinlehdet, rucola (tai viinisuolaheinä), versot ja melonikuutiot vadille. Ripottele päälle kurpitsansiemeniä.

5. Lisää hieman kastiketta salaatin päälle ja tarjoile loput erikseen.

Taito haltuun

Kasvata versoja itse.

Näin se käy: katso martat.fi/ versojen-kasvatus

MAUKAS KAALISALAATTI

(6 annosta)

400 g valkokaalia 2 porkkanaa 1 valkosipulinkynsi 1 punainen chili 2 limen mehu 1 rkl sokeria 1 mm suolaa 3 rkl maapähkinävoita 1. Leikkaa kaali ohuiksi suikaleiksi.

2. Kuori porkkana ja raasta karkeaksi raasteeksi.

3. Kuori valkosipulinkynsi.

Halkaise chili ja poista siemenet. Hienonna valkosipuli ja chili. Laita kulhoon.

4. Sekoita joukkoon limemehu, sokeri, suola ja maapähkinävoi.

5. Lisää joukkoon kaalisuikaleet ja porkkanaraaste.

6. Sekoita voimakkaasti.

Voit myös hakata salaattia perunasurvimella, niin että kaali alkaa mehustua.

7. Anna maustua hetki ennen ateriaa.

RUOKAISA SATEENKAARISALAATTI

(4 annosta)

1 dl kvinoaa 125 g kirsikkatomaatteja 1 keskikokoinen porkkana puolikas punakaali (pieni) 1 dl säilyke- tai pakastemaissia 1 dl tuoreita tai pakasteherneitä 100 g babypinaattia tai salaattisekoitusta (Marinoitua tofua tai mozzarellaa) Kastike: 4 rkl oliiviöljyä 1 rkl viinietikkaa 1 limen mehu 1. Huuhtele ja keitä kvinoa pakkauksen ohjeen mukaan ja siirrä sivuun jäähtymään.

2. Pilko kirsikkatomaatit, porkkana ja punakaali viipaleiksi tai suikaleiksi. Jos käytät pakastemaissia tai -herneitä, sulata ne mikrossa.

3. Laita kvinoa ja babypinaatti laakean salaattiastian pohjalle. Lado päälle sateenkaaren raidoiksi tomaatit, porkkana, punakaali, maissit ja herneet.

4. Sekoita kastikkeen ainekset. Laita kastike tarjolle pieneen astiaan salaatin viereen.

5. Jos haluat salaatista ruokaisamman, tarjoa sen kanssa tofukuutioita tai mozzarellaa.

Vinkki

Jäikö punakaalia tähteeksi?

Tee kaalimunakas: martat.fi/ reseptit/okonomiyaki-japanilainen-kaalimunakas/

Huomaa!

Ohjeissa mm = maustemitta = 1 ml

MARTAT 1 | 2022

14-20 ruoka1-2022.indd 17

| 17

14.1.2022 12.43

Ituleivät

KAALILAATIKKO

(6 annosta)

1 dl ohrasuurimoita n. 800 g keräkaalia 5 dl vettä 1 sipuli 4 valkosipulinkynttä 0,5 dl rypsiöljyä 1 pss (n. 225 g) kaurajauhista 0,5 tl suolaa 2 tl timjamia 3 tl meiramia 0,5 tl mustapippuria 1 rkl siirappia 5 dl vettä 2 dl ruokakermaa tai kaurapohjaista kasvirasvasekoitetta Lisäksi: öljyä vuoan voiteluun

1. Keitä ohrasuurimot kypsäksi pakkauksen ohjeen mukaan.

2. Paloittele kaali ja laita suureen kattilaan. Lisää vettä ja hauduta kaalia puolisen tuntia niin, että se pehmenee.

3. Kuori ja hienonna sipuli sekä valkosipuli. Kuullota sipuleita pannulla öljyssä. Lisää kaurajauhis ja paista seosta noin 5 minuuttia välillä sekoitellen. Mausta suolalla.

4. Sekoita uunivuoassa kaalit, ohrasuurimot, mausteet, siirappi ja sipuli-kaurajauhisseos sekä ruokakerma tai kaurapohjainen valmiste.

5. Kypsennä kaalilaatikkoa 200-asteisen uunin alimmalla tasolla noin tunnin ajan.

Sekoita kerran paistamisen alkuvaiheessa.

6. Tarjoa puolukoiden kanssa.

ITULEIVÄT

PAPUTAHNA

4 viipaletta täysjyväleipää (esim. kaura tai ruis) 4 rkl tahnaa, hummusta tai levitettä (kts. ohjeet s. 17) 2 tomaattia 100 g mungpavun ituja tai parsakaalin versoja (mustapippuria myllystä)

2 valkosipulinkynttä 0,5 tl jauhettua korianteria 0,5 tl juustokuminaa 1 tlk valkoisia säilykepapuja 1 tlk ruskeita säilykepapuja 0,5 tl chilirouhetta 2–3 rkl sitruunan mehua 3 rkl öljyä suolaa ja pippuria ruohosipulia

(2 annosta)

1. Paahda leipäviipaleet kevyesti tai käytä sellaisinaan.

Levitä ruokalusikallinen valitsemaasi tahnaa jokaisen viipaleen päälle.

2. Viipaloi tomaatit. Lisää idut tai versot sekä tomaattiviipaleet leiville. Jos haluat, rouhaise tomaatin päälle hiven mustapippuria.

(n. 20 annosta)

1. Kuori ja hienonna valkosipulinkynnet.

2. Kuullota valkosipulia ja mausteita hetki öljytilkassa, kunnes valkosipuli hiukan pehmenee.

3. Huuhtele ja valuta pavut.

4. Soseuta kaikki ainekset paitsi ruohosipuli sauvasekoittimella tasaiseksi massaksi.

5. Silppua ruohosipuli ja lisää paputahnan päälle.

18 | MARTAT 1 | 2022

14-20 ruoka1-2022.indd 18

14.1.2022 12.43

K A ALI + PUOLUKK A =

Kaalilaatikko

»» MARTAT 1 | 2022

14-20 ruoka1-2022.indd 19

| 19

14.1.2022 12.43

MEHEVÄ TAATELIKAKKU

1 pkt (250 g) taateleita

Sekoita jauhot, kaurajuoSITRUUNAISET LETUT n. 1 cm:n pala1. inkivääriä

raastettuna ma ja suola keskenään.

2. Kuori ja raasta inkivääri.

3 dl vehnäjauhoa 1,5 dl fariinisokeria Lisää taikinaan.

5 dl kaurajuomaa tai 2maitoa dl vettä 3. Pese sitruuna huolella 1 mm suolaa 150 g margariinia ja raasta sen kuori taikinan n. 1 cm:n pala tuoretta 1,5 dl kaurajuomaa joukkoon.

Anna taikinan veinkivääriä 3,5 dl gluteenitonta jauhotäytyä puolisen tuntia.

1 sitruuna (luomu) seosta tai vehnäjauhoja 4. Laita lettupannun koloihin 1 tl leivinjauhetta öljyä, kuumenna ja paista taiPaistamiseen: öljyä 1 tl ruokasoodaa kinasta pieniä lettuja.

Lisäksi: vaahterasiirappia 1 tl vaniljasokeria 5. Tarjoa letut vaahterasiirakanssa.  Margariinia japin korppujauhoja vuoan voiteluun ja jauhottamiseen Koristeluun: Tomusokeria 1. Pilko taatelit pieniksi paloiksi kattilaan. Lisää raastettu inkivääri, sokeri ja vesi. Keitä miedolla lämmöllä, kunnes taatelit ovat pehmenneet.

2. Lisää kattilaan margariini ja anna rasvan sulaa joukkoon. Anna jäähtyä hetki ja lisää joukkoon kaurajuoma.

3. Sekoita kuivat aineet keskenään ja lisää taateliseokseen. Sekoita tasaiseksi taikinaksi.

4. Voitele kakkuvuoka margariinilla ja korppujauhota vuoka. Kaada taikina vuokaan.

5. Paista 175-asteisen uunin alatasolla noin 40 minuuttia.

6. Anna kakun jäähtyä hetki ennen kumoamista. Kumoa tarjoiluastialle ja koristele tomusokerilla.

Huomaa!

Haluatko oppia lisää?

• Testaa kakun kypsyys tikulla: kun tikkuun ei tartu enää taikinaa, kakku on valmis.

• Jos teet kakustaOsallistu gluteenittomarttapiiren järjestämille man, käytä myös gluteenittokasvisruokakursseille!

Katso piirien mia korppujauhoja. yhteystiedot sivulta 64 alkaen tai • Kakku sopii gluteenitonta, osoitteesta martat.fi. vegaanista tai kananmunatonta ruokavaliota noudattaville.

• Kakku on maidoton, kun käytät maidotonta margariinia.

Sitruunaiset letut

20 | MARTAT 1 | 2022

14-20 ruoka1-2022.indd 20

14.1.2022 12.43

OUTI TYNYS // KUVA RITVA TUOMI

Lumipesu matoille Katso video:

martat.fi/martatlehti

PAKKASLUMELLA putsaaminen on perinteinen, helppo tapa raikastaa räsymatto. Villamatolle se on hellävaraisin puhdistuskeino. Kaikille matoille käsittely ei sovellu. Esimerkiksi paperinarumatto kärsii kostumisesta. Pohjustetut matot taas murtuvat helposti, jos niitä käsittelee kohmeisina.

RYHDY puuhaan, kun lämpötila on laskenut ainakin viiteen miinusasteeseen. Lumipesussa parhaiten toimii hieno ja irtonainen pakkaslumi.

IMUROI ensimmäiseksi pöly ja roskat pois.

RULLAA matto ja vie se pakkaseen jäähtymään. Levitä kylmennyt matto pakkaslumen päälle ja pöllyttele sen päälle kerros puhdasta lunta. Jätä matto raikastumaan ainakin tunniksi tai pariksi.

PUHDISTA pinta pehmeällä harjalla tai pyörittelemällä lumella.

Käännä matto ja puhdista toinenkin puoli.

PUISTELE lumi pois. Pehmeä räsymatto kestää myös mattopiiskalla tamppaamisen. Vie matto sisälle ja rullaa auki kosteutta kestävälle pinnalle kuivahtamaan.

LEVITÄ matto lattialle ja nauti raikkaan tuoksusta.

MARTAT 1 | 2022

21 Kokeiletätä1-22.indd 21

| 21

14.1.2022 12.43

TARPEESEEN, TURVALLISESTI Terveellinen ruokavalio saa sisältää lisäaineitakin.

MAIJA SOLJANLAHTI // KUVA SHUTTERSTOCK

H

illon kuuluu olla kiinteää, vanukkaan kuohkeaa ja kastikkeen sileää. Monien elintarvikkeiden valmistus vaatii raaka-aineiden prosessointia. Jotta lopputulos olisi houkutteleva, rakenne miellyttävä ja säilyvyys hyvä, täytyy tuotteeseen joskus lisätä aineita, jotka vaikuttavat sen rakenteeseen, makuun, väriin tai säilyvyyteen – siis lisäaineita.

Lisäaineet voivat olla luontaisia, puolisynteettisiä tai synteettisiä.

Lisäaineiden hyötynä voi pitää ruoan turvallisuutta ja säilyvyyden paranemista. Säilöntäaineet estävät mikrobien aiheuttamaa ruoan pilaantumista ja mikrobimyrkkyjen, kuten botulinumin, kertymistä tuotteisiin.

On henkilöitä, joille jotkin lisäaineet eivät sovi, ja silloin niitä on syytä välttää.

Se onnistuu, sillä lisäaineet on ilmoitettava elintarvikkeen ainesosaluettelossa.

TARKKANA LASTEN KANSSA Lisäai-

neiden määrät elintarvikkeissa ovat vähäisiä. Pitoisuudet pitää suhteuttaa syötävän ruoan määrään. Terveyden kannalta on keskeistä kiinnittää huomiota rasvan laatuun, suolan, sokerin ja kui-

dun määrään sekä alkoholin käyttöön.

Tähän kaikkeen verrattuna ravinnon lisäaineet ovat terveyden kannalta merkityksettömiä; säilöntäaineista suola vaikuttaa paljon enemmän kansanterveyteen kuin bentsoehappo.

Lisäaineiden saanti on vähentynyt viimeisen kolmenkymmenen vuoden ajan.

Suomalaisella aikuisväestöllä lisäaineiden saanti ei olekaan ongelma, mutta lasten kohdalla tilanne on toinen. Etenkin alle kouluikäiset voivat saada liikaa bentsoehappoa mehuista ja nitriittiä makkaroista, nakeista ja leikkeleistä.

Myös henkilöillä, joiden ruokavalio on hyvin yksipuolinen, voivat sallitut määrät ylittyä.

TIETOA KERTYY Jokainen voi hahmot-

taa lisäaineiden saantia omalta kohdaltaan miettimällä ruokavalionsa monipuolisuutta: Syönkö runsaasti erilaisia kasvikunnan tuotteita? Ovatko leipävalintani vähäsuolaisia ja runsaskuituisia?

Käytänkö valmiita keittoja, leikkeleitä ja nakkeja? Juonko vettä, piimää, maitoa ja kasvijuomia? Sammutanko janon kevytlimulla? Teenkö näin päivittäin, viikoittain tai kuukausittain?

Kuluuko kotona kalaa, kananmunia, jauhoja, kasviksia ja perunaa? Jos teet kotiruokaa perusraaka-aineista, on lisäaineiden saanti erittäin vähäistä. Jos syöt viikoittain muutaman aterian, johon kuuluu pitemmän säilyvyysajan tuotteita, kuten pakattua savukalaa tai jäätelöä, ei huolta.

Jos käytät päivittäin keinomakeutettuja juomia, voi olla syytä tarkistaa juomien määrä ja pohtia asiaa myös hammasterveyden kannalta. Keinomakeutetut juomat eivät edes sisällä terveyttä edistäviä ravintoaineita.

Keinomakeuttajien käyttö on yleistynyt viime vuosikymmeninä, koska halutaan vähentää energian ja sokerin saantia. Tutkimustietoa liiallisen soke-

22 | MARTAT 1 | 2022

22-23 LISÄAINEET-1-2022.indd 22

14.1.2022 12.44

Vanukkaan valmistuksessa käytetään lisäaineita, jotta saadaan sopivan kuohkea ja houkuttava rakenne.

Pilaantunut ruoka merkitsee hävikkiä. Lisäaineilla voidaan parantaa ruoan säilyvyyttä ja vähentää siten hävikkiä.

rin saannin haitoista on runsaasti, mutta keinomakeuttajien käyttöön ei ole todettu liittyvän terveysriskiä. Viime vuosina on julkaistu muutamia tutkimuksia, joiden mukaan keinomakeutusaineilla voisi olla vaikutuksia suoliston mikrobiston koostumukseen. Keinomakeuttajien käyttö on Euroopan unionin alueella tarkoin säädeltyä.

Euroopan elintarviketurvallisuusvirasto EFSA arvioi jokaisen lisäaineen turvallisuuden, ennen kuin aine hyväksytään käyttöön. Sallittuja lisäaineita on hieman alle 400, ja niitä arvioidaan säännöllisesti. Sitä mukaa, kun tutkimustietoa karttuu, arvioidaan käytön raja-arvoja uudelleen.

INFO

»Lisäaineen

voi ilmoittaa pakkauksessa lisäaineen nimellä, käyttötarkoitusta osoittavalla ryhmänimellä tai numerotunnuksella eli E-koodilla. Esimerkiksi: säilöntäaine (sorbiinihappo) tai säilöntäaine (E200) Lisätietoa: ruokavirasto.fi/e-koodit/ HY VÄ TIETÄ Ä

»LUONTAISET

LISÄAINEET ovat eläin- tai kasviperäisiä. Säilöntäaineista esimerkiksi mehiläisvaha ja askorbiinihappo (C-vitamiini) ovat luontaisia lisäaineita. Väriaineista luontaisia ovat esimerkiksi karoteeni ja klorofylli.

»PUOLISYNTEETTISET

LISÄAINEET ovat kemiallisesti käsiteltyjä luonnonaineita. »SYNTEETTISET

LISÄAINEET on valmistettu kemiallisesti. Ne jaetaan luontaisen kaltaisiin lisäaineisiin, joilla on vastine luonnossa, ja keinotekoisiin lisäaineisiin, joilla ei ole vastinetta luonnossa. Esimerkiksi atsoväriaineet ovat synteettisiä, keinotekoisia lisäaineita. 

MARTAT 1 | 2022

22-23 LISÄAINEET-1-2022.indd 23

| 23

14.1.2022 12.44

MARTTA AVA A VA ATEK A APPINSA

TAPA A MME M ARTTOJA , JOTK A PUKEUTUVAT GARDEROBIN HENGESSÄ .

martat.fi/garderobi-harkitsekorjaa-kierrata/

HÄN ON

» Pirjo Kuisma (63) » asuu Janakkalassa » kuuluu Harvialan Marttoihin » töissä koulutuksen kehittämispäällikkönä Hämeen ammattikorkeakoulussa.

Aina, kun Pirjo käyttää Kongaamon takkia, joku ihastelee värikkyyttä ja harmittelee käyttävänsä itse vain harmaita.

– Silloin sanon, että eivät värit kulu loppuun – vaikka minä käytän värejä, sinäkin voit käyttää, Pirjo hymyilee.

KUN VAATE VOIMAANNUTTAA Pirjo Kuisma ei sulaudu tapettiin – tai sitten tapetti on todella värikäs.

Hän pitää parsimisesta, neulemekoista ja vaatteiden tarinoista.

ANU KYLVÉN // KUVAT LAURA VESA

24 | MARTAT 1 | 2022

24-26 garderobi-1-2022-MARTTAL.indd 24

14.1.2022 12.45

K

<

<

erran Pirjo Kuisma kertoi tyttärelleen olleensa käsityötapahtumassa ihan huomaamattomasti. Tytär huokasi ja sanoi: ”Äiti, et sinä ole koskaan huomaamaton.”

– Käytän paljon värejä ja uskon niiden psykologiseen vaikutukseen. Ne vahvistavat persoonallisuutta ja itsetuntoa. Värikkäästi pukeutuva voi oikein hyvin olla uskottava työelämässä.

Väriloisto jatkuu korvakoruissa.

LEMPIVAATTEITANI ovat hameet ja me-

kot.

MINULLE VAATTEISSA TÄRKEÄÄ OVAT laatu ja tarinat. Saumojen pitää olla

ryhdikkäät, eikä napeista saa roikkua langanpäitä. Materiaalin pitää olla kestävä ja helppohoitoinen. Akryylia en käytä: se nyppyyntyy, ja monista tekokuiduista irtoavien mikromuovien päätyminen luontoon huolettaa.

ta teen paljon itse. Virkkaan ja neulon hameita, mekkoja, villatakkeja ja huiveja, yleensä itse värjätyistä langoista. Nyt tekeillä on jämälangoista kirjava villatakki, johon tulee yksiväriset oranssit hihat.

VIIMEISIMMÄT OSTOKSENI ovat Ommellisen hame ja pusero. Kiinnostuin yrityksen tarinasta ja tuotteista mutten halua ostaa tunnustelematta materiaalia.

Niinpä lähdimme ystäväni kanssa kesäretkelle Jyväskylään ja käymään Ommellisen liikkeessä.

HOIDAN VAATTEITA tuulettamalla ja välttämällä turhia pesuja. Joskus saatan pitää töissä koko viikon samoja vaatteita. Aluspaita on kätevä: se vähentää pesun tarvetta. Tykkään parsimisesta. Lapsuudesta muistan tilanteen, kun leikkelin saksilla nukenvaatteisiin reikiä. Harmitti, kun nuket eivät millään kuluttaneet vaatteitaan, jotta olisin päässyt parsimaan.

Kämmekkäitä Pirjolla on yksi lipaston laatikollinen.

<

<

SUOSIN suomalaisia pienyrittäjiä ja haluan tietää ihmiset tuotteiden takana. Ketjuliikkeitä kartan, koska tahdon kertoa vaatteiden tekijöistä ja tarinoista. Kaikki pienyrittäjät eivät aina nosta omaa häntäänsä tarpeeksi. Esimerkiksi korumerkit Kieto ja Pinjapuu lahjoittavat osan tuloista hyväntekeväisyyteen. Yksi suosikkini on mäntyharjulainen Kongaamo, jonka värikkäitä retrokangastakkeja minulla on kaksi. Sovitin mallitakkia messulla, ja Marika Konga teki myöhemmin takin lähettämästäni kankaasta. Keltavihreän takin sain palkinnoksi kuvausmallina olosta.

OSTAN vain pari vaatetta vuodessa mut-

<

TYYLINI KOLMELLA SANALLA: Kysyin tätä puolisolta, ja hän sanoi, että värikäs, omatekemä ja aikaa kestävä. Samat sanat olisin valinnut itsekin.

<

<

Varpaita ei saa palella! Töysän kenkätehtaan Arctips-huopalapikkaat kestävät käyttöä ja aikaa.

Samalla kaavalla on valmistunut kolme värikästä tunikaa.

» MARTAT 1 | 2022

24-26 garderobi-1-2022-MARTTAL.indd 25

| 25

14.1.2022 12.45

40-vuotiaasta kirjoneuleesta tuli takki.

Olin nähnyt äidin ja mummon parsimassa ja ihailin heitä. Nukenvaatteiden leikkelyn aikuiset tietysti kielsivät nopeasti.

KÄYTÄN EDELLEEN villapuseroa, jonka suunnittelin vuonna 1981 opiskellessani Wetterhofilla. Se pääsi aikoinaan näyttelyyn, ja malli esiteltiin lehdissäkin. Viisi vuotta sitten muutin puseron villatakiksi ja neuloin valkoisten resorien tilalle uudet violetit. Nappilaatikosta löytyi yhteensopivat napit. Tuntuu, ettei minulla muita olekaan kuin vanhoja vaatteita!

VOIMAVAATTEENI ja varma valinta jo-

ka lähtöön on violetin ja oranssin sävyinen tunika, jonka painokangas on ruotsalaisen Sven Fristedtin suunnittelema Kivik-kuosi.

JUHLASSA JA ARJESSA toimii sama asu, kunhan sen asustaa tilanteen mukaan. Minulla on ystävältä ostettu Marimekon pikkumusta hautajaisia ja tohtoripromootioita varten.

HAAVEILEN pitkästä, yksivärisestä neuletakista. Sellaista minulla ei ole. Esimerkiksi Alpalla on kauniita ja vastuullisia neuleita.

oli Marimekon löysä villakangastakki, johon kuuluu iso huivi. Alennuksesta ostamani takki on jäänyt vähälle käytölle, koska se ei tunnu omalta.

lta.

70-luvu ssa jo 19 o k e m le Neu

PARAS LÖYTÖNI olivat Carina Nymanin suunnittelemat pellavahame ja -jakku, jotka ostin 10 vuotta sitten. Olen käyttänyt niitä paljon. Asu ei ollut halpa, joten harkitsin ostosta pitkään.

KIRPPISHANKINTOJA olen viime aikoina vähentänyt. Kirppisten taso tuntuu heikentyneen. Ketjuliikkeen vaate ei muutu kirpputorilla vastuulliseksi tai laadukkaaksi.

<

EN ALLEKIRJOITA ideologiaa, että vuoden käyttämättä ollut vaate pitää panna kiertoon. Vaatteet kaipaavat lepoa, ja itse kaipaa välillä lepoa joistakin vaatteista. On kiva löytää omia ekologisia vaatteita uudestaan.

KAIKKIEN AIKOJEN VIRHEHANKINTA

TAVARAMERKKINI on värikkyys. Mus-

taan, beigeen ja harmaaseen pukeutuminen on piiloutumista ja ahdistavaa.

Pirjo avasi vaatekaappinsa.

SÄVYISTÄ OLEN TARKKA. Samoin nii-

den yhdistämisestä. Ne eivät saa olla liian kylmiä. Tuttava toi tuliaisiksi vihreän laukun, ”koska sinä tykkäät vihreästä”. Se ei ollut kuitenkaan yhtään minun vihreäni.

Perussinistä en käytä mutta olen oppinut löytämään myös sinisestä mielenkiintoisia sävyjä. Harmaa ja musta eivät edes ole värejä minulle.

PARHAAT VAATEVINKKINI: Hanki vain tarpeeseen. Keskity laatuun ja kestävään suunnitteluun. Älä piiloudu vaatteeseen, vaan korosta omaa persoonallisuuttasi.

Anna vaatteen voimaannuttaa. 

< <

Kraa Kraan puiset kehykset ovat suomalaista käsityötä.

Pirjo pitää hameista.

Tämä yksilö on komistettu virkatuilla neliöillä.

Carina Nymanin suunnittelema pellava-asu toimii, kun pitää olla asiallinen – kesällä ja talvella.

26 | MARTAT 1 | 2022

24-26 garderobi-1-2022-MARTTAL.indd 26

14.1.2022 12.45

Oranssi

38 € 2 mukin pakkaus

Lila

38 € 2 mukin pakkaus

www.martanpuoti.fi

Lahjaksi tai itselle Mukit myydään kahden kappaleen pakkauksessa.

Astiat kuuluvat Iittalan Teema-sarjaan.

Katso muut värit Martanpuodista.

Marttojen jäsenenä voit nyt tilata Kotipuutarhan jäsenetuhintaan!

10 numeroa ja digilehtiarkisto kaupan päälle vain

59 €

(norm. 74 €)

TILAA NETISSÄ www.kotipuutarha.fi/martat S-POSTILLA kotipuutarha@jaicom.com SOITTAMALLA 03 4246 5324 (ark. klo 8–16) Vuoden 2022 jäsenhinta on voimassa 23.9.2022 asti. Jäsentilaus on kestotilaus, joka on pysyvästi 15 €/vuosi edullisempi kuin normaalihintainen kestotilaus. Puutarhaliitto ry. tarjoaa edun v. 2022 alusta alkaen kaikille martoille toistaiseksi. Jäsentilaus jatkuu erikseen uudistamatta 10 numeron jaksoissa. Tarjous koskee vain Suomeen toimitettavia tilauksia. Tilaus rekisteröityy noin kolmen viikon kuluessa ja alkaa sen jälkeen seuraavasta ilmestyvästä numerosta. Lue tarkemmat tilaussäännöt www.kotipuutarha.fi/tilaussaannot

27 muki-ilmo1_22.indd 27

14.1.2022 12.46

Neidonhovikaktus (Disocactus phyllanthoides) on kotoisin Väli-Amerikasta.

Se kasvattaa haarautuneita ja puutuneita pitkiä varsia.

Nuoret versot ovat lehtimäisiä. Lajikkeiden ja risteymien kukkien väri vaihtelee valkoisesta punaiseen ja ruusunpunaiseen.

28 | MARTAT 1 | 2022

28-31 lehtikaktus1-2022.indd 28

14.1.2022 12.47

KUIVUUDESTA KUKKALOISTOON Lehtikaktusten kukittamisessa tärkeintä on noudattaa kasvin vuosirytmiä, johon kuuluvat selkeä kasvuvaihe ja lepotila.

OUTI TYNYS // KUVAT RITVA TUOMI

M

aapallon toiselta laidalta tulevat lehtikaktukset ovat helppohoitoisia, mutta niiden kukkiminen vaatii kyseisen lajin vuosirytmiin perehtymistä. Jos kasvi on huoneenlämmössä ympäri vuoden ja sitä kastellaan säännöllisesti, kukinta jää yleensä haaveeksi tai vaatimattomaksi. Kukinnan edellytyksenä onkin lepotila.

Kukintaan virittymistä edistävät lyhyt päivänpituus, viileys ja niukka kastelu. Talvisin ihanteellinen lämpötila on 10–15 astetta, jossa kasvi vaipuu lepotilaan. Jos viileää tilaa ei ole käytössä, kuivuuskin voi innostaa kasvin kukkaan.

Kevät ja kesä ovat lehtikaktuksten kasvuaikaa, jolloin niitä kastellaan ja lannoitetaan säännöllisesti. Syyskesällä lannoitus lopetetaan ja kastelua vähennetään. Syksyn viileys antaa kasveille kylmäkäsittelyn, mistä on etua kukinnalle. Hallan uhatessa kasvi nostetaan sisälle mieluiten viileään paikkaan. Nuppu- ja kukintavaiheessa kastelu saa olla säännöllistä.

Kukinta-aikaan lehtikaktusta kastellaan säännöllisesti.

» MARTAT 1 | 2022

28-31 lehtikaktus1-2022.indd 29

| 29

14.1.2022 12.47

PISTOKK AISTA UUSIA ALKUJA

• Jaa vanhojen lehtikaktusten pistokkaita sukulaisille ja tutuille. Samanlaisia kasveja ei enää välttämättä ole saatavissa.

• Lehtikaktusten lisääminen onnistuu helposti pistokkaista. Juurruta varren kappaleita vesilasissa tai tökkää ne suoraan kaktusmultaan. Kevättalvi ja kesä ovat otollisinta juurtumisaikaa.

• Leikkaa pistokas niin, että siihen jää mahdollisimman pieni ja sileä leikkuupinta. Jos pinta tuntuu kostealta, anna varren pätkän kuivahtaa yön yli ennen kuin laitat multaan.

• Työnnä pistokas parin sentin syvyyteen kuohkeaan multaan, kuten esimerkiksi kaktusmultaan.

• Pidä ruukku valoisassa ja lämpimässä paikassa, jossa pistokkaat juurtuvat muutamassa viikossa. Kostuta multaa aika ajoin, mutta varo liiallista märkyyttä. Jos pidit pistokasta aluksi vesilasissa, istuta se multaan, kun juuret ovat noin sentin mittaiset.

Lehtikaktukset voi siirtää ulos sään lämmettyä.

Sisätiloihin ne otetaan vasta, kun halla uhkaa.

KATSO VIDEO lehtikaktuksen lisäämisestä: martat.fi/martatlehti

Pistokkaat kasvattavat juuria muutamassa viikossa.

KOKO VUOSI KUKINTA A KEVÄ ÄLL Ä

»Pääsiäis ja helluntaikaktus kukkivat 1–2 kertaa vuodessa. »Kevätkaktus

on kahden edellisen risteymä, josta on paljon värikkäitä lajikkeita. »Neidonhovikaktus

kukkii yleensä keväällä tai juhannukseen mennessä.

SYKSYLL Ä JA ALKUTALVESTA

»Marraskuunkaktus

on pystykasvuisena ja pienikokoisena syrjäyttänyt joulukaktuksen. Kukkii usein toistamiseen keväällä. »Harrastajien

kasvattama joulukaktus kukkii joulun tienoilla. Joulukaktusta ei ole enää kaupallisesti myynnissä.

YÖN KUKKIJAT

»Yönkuningatar

kasvattaa köynneliäät pitkät varret, joissa on yleensä 7–8 särmää ja 0,5–1 sentin pituiset piikit. Tuoksuva kukka kestää vain yhden yön. »Yönprinsessa

muistuttaa yönkuningatarta, mutta varsissa on 4–5 särmää. Piikit ovat parin millimetrin pituisia. »Tuoksulehtikaktus

avaa tuoksuvat kukkansa edellisten tavoin, ja kasvi sekoitetaankin niihin helposti. Lajin tunnistaa lehtimäisistä versoista.

Sitä kasvatettiin meillä huonekasvina jo 1800-luvulla.

30 | MARTAT 1 | 2022

28-31 lehtikaktus1-2022.indd 30

14.1.2022 12.47

Maiju ja R itv lehtikaktu a Tuomi 1970-luvun s kukki en simmäisen alkupuolella, jolloin tuoksukerran.

Neidonhovikaktuksen Ritva ripustaa kesäksi omenapuun oksaan.

ÄIDIN PERINTÖ Ritva Tuomi kertoo neidonhovikaktuksistaan: ”Vanhin ja isoin perheeni kolmesta neidonhovikaktuksesta on jo yli 20-vuotias. Olen hoitanut kasvia vuodesta 2015, jolloin äitini Maiju sairastui Alzheimerin tautiin.

Lehtikaktukset ovat helppoja hoidokkeja, joita ei kannata liikaa paapoa. Vien kaikki lehtikaktukset keväällä ulos säiden lämmettyä. Ne riippuvat amppeleissaan vaahteran ja omenapuun oksilla sekä varjoisalla avokuistilla. Lannoitan lehtikaktuksia muutamia kertoja kesässä kukkaravinteella ja kastelen, kun multa on kuivunut.

En yleensä vaihda lehtikaktuksille uusia multia, vaan laitan keväällä tuoretta kukkamultaa ruukun pinnalle. Varsinkin neidonhovikaktukset ovat niin muhkeita ja pitkäversoisia, että ruukunvaihto olisi ongelmallista. Kaktukset myös kukkivat parhaiten, kun ruukku on ihan

täynnä juuria, joten kasveja ei kannata ainakaan jatkuvasti siirrellä entistä suurempiin ruukkuihin.

Syksyllä, mahdollisimman myöhään ennen hallaa, otan amppelit sisälle valoisalle ikkunalle, johon aurinko ei paahda. Huone on melko viileä ja multa saa päästä rutikuivaksi kastelujen välillä.

Syksyn hämäryys, viileys ja kuiva kausi saa lehtikaktukset kukkimaan talvella todella runsaasti ja pitkään.

Lapsena vietimme aina perheen tai naapurien kesken pienet juhlat tuoksulehtikaktuksen kukinta-aikaan. Sain valvoa ja ihailla jättimäisten kukkien avautumista. Valkoisten kukkien tuoksu oli minusta ihmeellinen ja satumainen.

Aamuisin taas ihmettelin lakastuneita kukkia.

Tuoksulehtikaktus oli ilonamme yli 40 vuotta, kunnes äitini unohti sen syksyllä ulos hallan purtavaksi. Onneksi äiti oli antanut ystävälleen pistokkaan, joten saimme kasvista uuden alun. Kannattaa siis jaella kasvien alkuja anteliaasti!

Äitini tapaan jaan itsekin pistokkaita ja taimia sukulaisille ja ystäville. Olen antanut anopilleni pistokkaan hovineidonkaktuksesta, ja kutsumme sitä äitini mukaan Maijuksi.

Myös oma kukkaikkuna täydentyy pistokkaiden myötä. Viimeisimmät tulokkaat ovat kalanruotokaktus ja tuttavalta saatu pojanhovikaktus, jonka leiskuvanpunaista kukintaa odotan malttamattomana. Ihana täydennys kokoelmaan on valkoinen kevätkaktus, joka kukkii runsaasti huhti-toukokuussa.

Oma lukunsa ovat äidiltä perityt kasvit, jotka ovat korvaamaton osa perheeni historiaa. Neidonhovikaktuksen kukinta vie minut muistoissa lapsuuteen, jolloin äitini hoivasi sisäkasvejaan innokkaasti. Kun hoidan kasveja, ajattelen äitiäni ja tunnen kiitollisuutta, että hän välitti minulle rakkauden kasveihin ja luontoon.” 

MARTAT 1 | 2022

28-31 lehtikaktus1-2022.indd 31

| 31

14.1.2022 12.47

TIINA IKONEN

OSA VEHREÄÄ VERKOSTOA Kotipihassa, pienessäkin, voi vaalia luonnon monimuotoisuutta.

TIINA IKONEN // KUVAT RITVA TUOMI, TIINA IKONEN JA SHUTTERSTOCK

Eri kasvilajit viihtyvät yhdessä.

J

okaisella viheralueella on merkitystä. Ne kaikki ovat osa luonnon monimuotoisuutta ja ekosysteemien kokonaisuutta.

Kotipihat ovat todellisia keitaita, virkistyksen paikkoja ja hyötyliikunnan lähteitä omistajilleen. Pihoilla on myös merkitystä luonnon monimuotoisuuden kannalta. Usein ne ovat vehreitä ja lajistoltaan rikkaita ja tarjoavat laajan kirjon elinympäristöjä kasveille ja eliöille.

Myös pienet kaupunkipihat muodostavat viheralueiden kanssa verkoston ja ovat yhteydessä ympäröivään luontoon.

Tartu toimeen

Jokainen kotipuutarhuri voi tukea monimuotoisuutta arkisilla konsteilla; lisätä ja ylläpitää luonnon monimuotoisuutta omalla tontillaan: Poista haitalliset vieraslajit. Rajoita sellaisten puutarhakasvien kasvua, jotka ovat levinneet kasvupaikaltaan ympäristöön.

Istuta lisää kasvilajeja. Suosi luonnonkasveja, perinnekasveja ja monivuotisia kasveja. Hanki paikallisilla taimistoilla kasvatettuja taimia. Vältä vieraslajeja ja ulkomaalaisia lajeja.

Istuta kasvit helppohoitoisiin, kerroksellisiin kasviryhmiin. Eri kasvilajit viihtyvät hyvin yhdessä ja tarjoavat monipuolisesti ruokaa ja elinpaikkoja hyönteisille ja pikkueläimille. Lajit kukkivat eri aikoihin, tuovat silmäniloa ihmiselle ja ravintoa pörriäisille.

Puuvartiset kasvit tarjoavat talvehtimispaikkoja eliöille.

Leikkaa nurmikko vain alueelta, jolla oleskellaan. Muuta loput nurmikosta luonnonnurmeksi. Se on leikattua nurmea monilajisempi. Kukkivat kasvit houkuttelevat paikalle hyönteisiä. Kasvilajeja voi lisätä rikkomalla hieman maanpintaa ja kylvämällä paikalle niittykukkien siemeniä.

Suojele kasveja tuholaisilta luonnonmukaisin keinoin. Monimuotoisessa kotipihassa eliöt ovat toistensa ravintoa ja säätelevät toistensa kantoja. Näin myös tuholaisten ja niitä syövien eliöiden suhde löytää tasapainon. Linnut ja siilit ovat hyvä apu tuholaistorjunnassa.

1 2 3

4 5

32 | MARTAT 1 | 2022

32-33 monimuotoinenkotipiha1-2022.indd 32

14.1.2022 12.47

SHUTTERSTOCK

SHUTTERSTOCK

2

1

1 Lierot ovat hyvän maan merkki.

2 Opettele tunnistamaan ötököitä – tässä on leppäkertun toukka.

3 Hoida maa kuntoon mutta älä muokkaa turhaan.

3

RITVA TUOMI

RITVA TUOMI

4 Silmäniloa ihmisille, ravintoa pörriäisille.

4

NY T KESKIT YMME KOTIPIHA AN

»Marttojen

uusi hanke lisää tietämystä luonnon monimuotoisuudesta ja sen merkityksestä. Hanke tarjoaa ratkaisuja kotipihojen monimuotoisuuden lisäämiseen ja kannustaa yhteisöllisyyteen. nimi on Monimuotoinen »Hankkeen

kotipiha, kestävä ja syötävä kotipiha kaupungissa. »Hanketta

koordinoi Marttaliitto. Yhteistyötahoina ovat marttapiirit, Hyötykasviyhdistys, Puutarhaliitto ja alueelliset puutarhayhdistykset. on kaikille avointa. »Toiminta

» Hankkeeseen on myönnetty ympäristöministeriön hallinnonalan harkinnanvaraista avustusta Keski-Suomen ELY-keskuksesta. »Lue

lisää: martat.fi/kotipiha

KOULUTUSTA , OPINTOJA , TAPAHTUMIA

6 7

Opettele tunnistamaan pihan ötököitä myös toukka- ja kotelovaiheessa, ettet vahingossa tuhoa hyödyllisiä eliöitä.

Hyödynnä hulevedet. Kerää katolta valuvat vedet talteen ja käytä kastelussa, tai ohjaa hulevedet pihan alavaan paikkaan ja perusta siihen kosteikko ja monilajinen kasviryhmä. Kokoa kosteimpana pysyvään kohtaan kasveja, jotka kestävät seisovaa vettä hetkellisesti: pajuja, kurjenmiekkaa, rantakukkaa, kulleroita ja ranta-alpi. Pian paikalle ilmestyvät sudenkorennot, sammakot ja linnut.

Hoida maa kuntoon, mutta älä muokkaa maata turhaan. Käytä eloperäisiä maanparannusaineita ja lannoitteita. Jätä kasvijätteet maatumaan maan pinnalle tai kompostoi ne ja palauta kompostimulta takaisin puutarhaan. Eloperäinen aines muodostaa maassa merkittävän hiilivaraston. Pieneliöstö hajottaa eloperäisen aineksen, kierrättää ravinteita kasvien käyttöön ja valmistaa humusta, murustaa maata, ehkäisee maan tiivistymistä sekä vahvistaa maan ja kasvien terveyttä.

Paljas maa on altis eroosiolle ja köyhtyy nopeasti, myös maan pieneliöstö heikkenee. Peitä paljas maa katteella tai istuta paikalle peittäviä maankatekasveja. Lisää katteeksi eloperäistä ainesta, oksahaketta, kariketta tai ruohosilppua. Kata myös kasviryhmien mullan pinta istutuksen jälkeen ja lisää katetta, kunnes kasvit peittävät alueen.

Lisää pihaan lahopuuta eliöiden ruoaksi ja elinpaikaksi. Jätä kaatopuihin kunnon kannot. Asettele kasviryhmään pätkä puunrunkoa pitkälleen tai pystyyn. Tee risuaitaa tai hyödynnä puuta kasviryhmien rajaamisessa tai aidanteena.

8 9

10

»Kotipihaketjukoulutukset

etäyhteydellä 1.2.–1.3. tiistaisin klo 16–18. Koulutukset tallennetaan ja ne ovat myöhemmin katsottavissa Martta-akatemiassa. »Monimuotoinen

kotipiha -harrastajaopinnot alkavat 15.3. Martta-akatemiassa. »Marttojen

ja yhteistyökumppaneiden vapaehtoiset järjestävät tapahtumia eri puolilla Suomea. »Marttailuviikko

16.–22.5. päivä 26.7. »Martan

»Avoimet

puutarhat -tapahtuma 7.8. »Syystaimijuhla

2.–11.9. »Maailman

suurin marttailta 13.9. keskusteluun Martat-sovel»Osallistu

luksen yhteisössä. sosiaalisen median kanavissa »Kerro

tunnisteilla #martat #monimuotoinenkotipiha. 

MARTAT 1 | 2022

32-33 monimuotoinenkotipiha1-2022.indd 33

| 33

14.1.2022 12.47

Miniryijyistä voi sommitella kokonaisuuden seinälle. Näiden ryijyjen koko on noin 25 x 25 cm.

RYIJY ON MEILLE RAKAS TEKSTI, OHJE JA MALLITYÖT ANJA AALTO // KUVAT LAURA RIIHELÄ

34 | MARTAT 1 | 2022

34-37 ryijy-1-2022.indd 34

14.1.2022 12.50

Veneestä vuoteeseen ja sieltä seinälle – ryijyllä on ollut monta käyttötarkoitusta.

Nykyään se on arvotekstiili, joka sallii myös ennakkoluulottomat kokeilut.

Miniryijyn kuvio on peräisin Marttojen M-kirjaintunnuksen oranssista pallosta.

R

yijyn paras tuntomerkki on nukkapinta. Ryijyjä on kudottu kangaspuissa tai ommeltu pohjakankaaseen. Materiaalina on perinteisesti käytetty villaa. Voimakaskierteinen ryijylanka on kestävää, eivätkä kierteet avaudu herkästi nukan päästä.

Vuosisatoja sitten merimiehet käyttivät veneissään villaisia ryijyjä. Ne suojasivat tuulelta ja kosteudelta sekä pitivät märkänäkin kehon lämpimänä.

Vetoisissa linnoissa ryijyjä käytettiin peittoina.

Aluksi ryijy oli yksivärinen ja nukka oli nurjalla puolella nukkujaa vasten. Myöhemmin tulivat koristelut, ja nukitus sai värejä ja kuvioita. Kun täkit tulivat käyttöön, ryijyt väistyivät vuoteista. Villatekstiilejä alettiin ripustaa seinille estämään vetoa ja pitämään lämpöä.

PERINNE ELÄÄ Ryijyissä oli usein on-

nea tuottavia kuvioita, kuten elämänpuita ja sydämiä, sekä vuosiluku ja nimikirjaimet. Oli tavallista, että nuorelle parille valmistettiin lahjaksi ryijy, joka koristi vihkitilaisuutta ja joka ripustettiin myöhemmin yhteisen kodin seinälle. Perinne elää seurakunnissa, joilla on käytössään vihkiryijy. Se sym-

boloi avioliiton rikkoutumattomuutta.

Vihittävä pari seisoo ryijyn päällä, eivätkä muut saa astua ryijylle.

Vanhat ryijyt kudottiin pehmeänsävyisistä, luonnonväreillä värjätyistä langoista. Teolliset aniliinivärit yleistyivät 1800-luvun lopussa. Uudenlaiset kirkkaat, jopa räikeät, värit ihastuttivat ja siirtyivät myös ryijyihin. Samalla Suomeen levisivät muualta Euroopasta erilaiset mallikirjat, ja muun muassa ruusukuvioiset ryijyt tulivat suosioon. Perinteiset kotoiset mallit ja värit alkoivat tuntua vanhanaikaisilta.

koteihin. Lisäksi ryijyjä pidettiin pölypesinä.

Tänään ryijy on tullut takaisin ja sillä on kunniapaikka monen suomalaisen kodin seinällä. Vaaleisiin, isoihin pintoihin kaivataan lämpöä, ja mikä sitä paremmin antaisikaan kuin ryijy. Nykyryijyn ei tarvitse noudattaa suorakulmaista muotoa, vaan se voi olla minkä mallinen ja kokoinen tahansa. Myös materiaalit valitaan ennakkoluulottomasti. Moderneissa ryijyissä näkee vaikkapa paperia, muovia ja helmiä.

MAINETTA JA UNOHDUSTA Ryijy nou-

ko kiinnostaa monia. Ryijyn voi tehdä kangaspuissa kutomalla, tai ompelemalla nukat valmiiksi kudottuun pohjakankaaseen. Saatavilla on valmiita ryijypaketteja ja erilaisia tarvikkeita, joista jokainen voi luoda oman elämänsä ryijyn.

Helpoin tie kokeilla ryijyn valmistusta on ostaa valmista verkkopohjaa, johon solmitaan nukat.

Ryijyn voi huoltaa kotona hellävaraisesti. Imurointi matalalla teholla verkkokehyksen läpi vie pölyt, mutta suojaa nukkien päitä. Kylmällä pakkasilmalla ryijyä on hyvä tuulettaa ulkona. Ryijyä ei kannata pyöritellä lumessa, sillä lumen pienhiukkaset ja kosteus voivat kiinnittää pölyn ja lian tiukasti kuituihin.

si uuteen kukoistukseensa, kun tunnetut taiteilijat alkoivat kiinnostua tekstiileistä ja suunnitella ryijyjäkin. Taiteilijoiden suunnittelemat ryijyt saivat huomiota ulkomaita myöten, ja niistä tuli moderneja sisustustekstiilejä. Tunnetuimpia lienee Akseli Gallen-Kallelan suunnittelema Liekki-ryijy, joka oli esillä Pariisin maailmannäyttelyssä vuonna 1900.

Samoihin aikoihin perustettu yhdistys Käsityön Ystävät tuki ryijyjen suunnittelua ja valmistamista sekä möi tarvikepaketteja.

Ryijy sai taas väistyä 1900-luvun lopulla. Ryijyn kaltainen suuri ja hallitseva tekstiili oli hankala sijoittaa pieniin

HUOLLA HELLÄSTI Myös ryijyn te-

»

MARTAT 1 | 2022

34-37 ryijy-1-2022.indd 35

| 35

14.1.2022 12.50

Miniryijyt tehtiin kudontakehyksessä. Pohjakuteet ovat sukkalankojen jämiä.

Pohjakude on kierretty lastan ympärille, joka tuli kehyksen mukana.

TEE MINIRYIJY – TAI MONTA

»Kokeilu

on helppo aloittaa kudontakehyksen avulla. »Miniryijyn

parissa voit harjoitella tekniikkaa ja kokeilla erilaisia materiaaleja. Voit tehdä valmiin suunnitelman, tai kehitellä näkemystäsi sitä mukaa, kun työ etenee. »Kuvan

ryijyissä on inspiraation lähteenä ollut Marttojen M-kirjaintunnus ja sen oranssit pallot. Nämä ryijyt ovat kooltaan noin 25 cm x 25 cm. »Voit

tehdä monta ryijyä ja sommitella niistä kokonaisuuden seinällesi. »Kudontakehyksiä

voi ostaa käsityö- ja askarteluliikkeistä, tai sellaisen voi nikkaroida itse.

TARVIKKEET

»Kudontakehys

ja lasta kutomista varten »Loimi:

3-säikeistä kalastajalankaa tai vastaavaa ja välikude: erivärisiä »Nukka

villa- ja muita lankoja. Tässä on tilaisuus käyttää pienetkin jämälangat. Kokeile myös paperinarua, räsykuteita, niintä ym.

SUUNNITTELE

»Helpointa

on toteuttaa värien vaihtelua ja laajoja kuvioalueita. Pienet ja tarkat kuviot eivät erotu kovin helposti.

Piirrä suunnitelmasi oikeaan kokoon ja pidä sitä kutoessasi työn alla, jolloin mallia on helppo seurata. »Voit

suunnitella työtä myös kudonnan edetessä.

LUO LOIMI

»Kierrä

kehykseen tasaisesti parillinen määrä lankoja. Mallityössä on 3 lankaa/1 cm. Reunalangat ovat kaksinkertaiset.

VIRIÖ

»Viriö

on loimilankojen väliin muodostuva tila, josta kudelanka pujotetaan. Joissakin kehyksissä on mekanismi, jonka avulla voi nostaa viriön.

Kuvan kehyksessä pujotetaan lasta tai tukeva pahvi joka toisen langan ali ja joka toisen langan yli. Kun lasta käännetään sivuttain, muodostuu viriö, johon kude pujotetaan.

Joka toisella kerralla kude täytyy poimia esim. kudelastan avulla. Tällöin edellisellä kerralla kuteen alla olevat langat nostetaan nyt päälle.

KUDO POHJEKUDETTA

»Käytä

lastaa ja kierrä siihen pohjakudetta. Voit valmistaa lastan tarvittaessa paksusta pahvista. »Kudo

alkuun 5 cm pohjakuteella. Vie kude lastan avulla viriöön ja jätä se väljästi kaarelle, tiivistä kude paikalleen käyttämällä esimerkiksi tavallista haarukkaa. Tarkkaile, ettei työ kapene kutomisen aikana. Jatka tarvittaessa pohjakudetta keskellä työtä pujottamalla kuteiden päät muutaman sentin matkalta lomittain. »Nukkarivien

väliin kudotaan aina pohjakudetta 1–1,5 cm.

36 | MARTAT 1 | 2022

34-37 ryijy-1-2022.indd 36

14.1.2022 12.50

Nukat solmitaan kahden loimilangan ympäri: Vie nukka kahden vierekkäisen loimilangan yli, vie molemmat päät alapuolelle ja nosta päät lankojen välistä yläpuolelle.

KIINNOSTUITKO AIHEESTA?

Nukkalankoina käytettiin ryijylankojen tähteitä, sukkalankoja ja muita neulelankoja sekä vanhoista kudontatöistä jääneitä rohdinpellavalankoja. Tehosteena ontelokudetta ja trikookudetta, joiden päihin tehtiin solmut.

SOLMI NUK AT

»Kuvan

työssä jokaisessa nukassa on kolme lankaa. Jos lankasi ovat paksumpia tai ohuempia, voit laittaa nukkaan vähemmän tai enemmän lankaa. »Yhden

nukan langat voivat olla kaikki samaa väriä, tai voit tehdä sekoituksia langoista suunnitelmasi mukaan. Keri samaan nukkaan tulevista langoista pieni kerä. »Leikkaa

tukevasta pahvista pala, jonka leveys on puolet nukkalangan pituudesta. Kuvan työssä nukan pituus on 11 cm. Kierrä nukkalankaa pahvin ympäri ja leikkaa terävillä saksilla langat poikki pahvin

reunaa pitkin. Näin saat valmiiksi oikean pituisia nukkalankoja. »Reunalankoihin

ei solmita nukkia, ne jäävät vapaaksi. Solmi muuten nukat aina kahden loimilangan ympäri (ks. piirros): Vie nukka kahden vierekkäisen loimilangan yli ja vie molemmat päät alapuolelle. Nosta päät takaisin loimilankojen välistä yläpuolelle, kiristä pohjakuteen reunaan. » Solmi näin koko rivi nukkia aina kahden loimilangan ympäri. Rivin solmittuasi voit tasoittaa nukkia saksilla, jos haluat nukista täsmälleen yhtä pitkiä.

•Perinteisiä

ryijyjä: www.finna.fi, hakusana ryijy •Asiaa

arvotekstiileistä ja niiden hoitamisesta Suomen käsityön museon sivuilla: www.craftmuseum.fi •Ryijyjä

ja tarvikkeita: www.suomenkasityonystavat.fi TIEDOT

•Kuvan

kehys Sinelli Oy.

»Vuorottele

solmimalla nukkarivejä ja kutomalla pohjakudetta, kunnes työsi on halutun kokoinen. Kudo loppuun vielä pohjakuteella vähintään 5 cm.

OTA TYÖ POIS KEHYKSESTÄ

»Huolittele

käsin neulalla ja ompelulangalla kankaan suu niin, ettei se ala purkautua. Käytä esimerkiksi luotospistoja. Tee samoin työn aloitusreunassa, missä pohjakude alkaa. Leikkaa sitten saksilla loimilangat poikki.

Jätä loimilangat vielä pitkiksi hapsuiksi, ettei reuna ala purkautua.

VIIMEISTELE

» Huolittele kankaan purkautuvat päät ompelukoneella esim. monipistosiksakilla. Päättele pohjakuteen päät ja ompele ylä- ja alareunaan päärmeet. Ravistele varovasti työstä pölyt ja irtonaiset langanpäät. Voit antaa työn olla hetken vaikka ulkona kosteassa. Pujota yläreunan päärmeen sisälle pieni tanko. Sen voi tehdä vaikka kukkakepistä.

MARTAT 1 | 2022

34-37 ryijy-1-2022.indd 37

| 37

14.1.2022 12.50

KEVENNÄ KEMIKAALIKUORMAA:

MEIKIT JA HAJUSTEET Hajusteet ja säilöntäaineet ovat yleisimpiä ihoärsytyksen aiheuttajia kosmetiikassa.

SALKA ORIVUORI // KUVA SHUTTERSTOCK

Käytä kosmetiikkaa maltilla ja harkiten. Näin vähennät kemikaalikuormaa ja haitallisia ympäristövaikutuksia.

K

osmeettisia valmisteita ovat esimerkiksi meikit, sampoot, saippuat, ihovoiteet, hammastahnat ja hiusten muotoiluja väriaineet. Kosmetiikka sisältää kemikaaleja muun muassa tuoksun takia, säilyvyyden parantamiseksi ja tasaisen koostumuksen aikaansaamiseksi. Kosmetiikkalainsäädäntö edellyttää, että tuotteet ovat turvallisia normaalissa ja kohtuudella ennakoitavassa käytössä.

Hajusteet ja säilöntäaineet ovat yleisimpiä ihoärsytyksen aiheuttajia kosmetiikassa. Jos käyttää kymmentä kosmetiikkatuotetta päivittäin, voi altistua sadoille, jopa tuhansille, kemikaaleille pelkästään kosmetiikan vuoksi.

Meikeissä erityisesti säilöntäaineet voivat aiheuttaa allergisia oireita. Väreissä voi olla epäpuhtautena esimerkiksi raskasmetalleja. Kynsilakoissa on liuotin- ja UVsuoja-aineita, jotka voivat olla ympäristölle haitallisia.

Erityisesti lapsiperheessä ja lasta odottaessa kannattaa kiinnittää huomiota kemikaalien käyttöön, sillä lapset voivat olla niille herkempiä kuin aikuiset. Raskaus kiihdyttää pintaverenkiertoa, ja kemiallisten aineiden imeytyminen iholta verenkiertoon voi tehostua.

Kosmetiikka ei ole tarkoitettu lasten leikkeihin. Esimerkiksi partavaahto ei sovellu limaleikkeihin, koska sitä ei ole tarkoitettu pitkäaikaiseen ihokosketukseen.

Lisäksi lapset eivät aina muista pestä käsiään hyvin leikkien jälkeen.

Kosmetiikkapakkauksissa pitää olla näkyvissä ainesosaluettelo ja säilyvyysaika sekä tarvittaessa tieto käytössä noudatettavista varotoimenpiteistä. Säilyvyysaika ilmoitetaan Parasta ennen -päivämäärällä tai Säilyvyys avaamisen jälkeen -symbolilla.

Tuotteita ei kannata pitää liian lämpimässä tai kosteassa paikassa, kuten saunassa, sillä lämpö ja kosteus lisäävät mikrobien kasvua.

VINKIT ARKEEN

•Tutustu

kosmetiikkatuotteen pakkausmerkintöihin ja ainesosaluetteloon.

Valitse tuote, jossa on mahdollisimman lyhyt aineisosaluettelo. ympäristömerkittyjä tuotteita.

•Suosi

•Osta

yksinkertaisesti pakattuja tuotteita. hajustettuja tuotteita. Hajus•Vältä

teet lisäävät kemikaalikuormaa huimasti: yksittäinen hajuste saattaa sisältää kymmeniä tai satoja hajuaineita.

•Suosi

aerosolin sijaan pumppupulloja tai voidemaisia valmisteita. Aerosoli voi altistaa hengitysteitse.

•Puhdista

meikit aina yöksi.

•Säilytä

tuotteet lasten ulottumattomissa. kynsilakka on vaarallista •Jätteenä

jätettä.

•Harkitse,

tarvitsetko uutta tuotetta.

Voitko olla välillä meikittä?

TARKK ANA NETTIOSTOKSILL A

•EU-lainsäädännöllä

rajoitetaan terveydelle haitallisten ainesosien käyttöä kosmetiikassa. Jos tilaat kosmetiikkaa kaukomailta, EU:n tai alkuperämaan vaatimukset eivät välttämättä täyty. Tuote saattaa sisältää jotain meillä kiellettyä ainetta ja pahimmillaan vaarantaa käyttäjän terveyden.

MIETI!

•Teollisuuden

käytössä on maailman mittakaavassa noin 100 000 kemikaalia. Kaikkien vaikutuksista terveyteen tai ympäristöön ei ole riittävästi tietoa. 

Juttu liittyy Arjen kemikaalit- aineistoon, joka on julkaistu Martan koti & keittiö -sarjassa. Marttapiirit järjestävät aiheeseen liittyviä ketjukoulutuksia tänä vuonna.

38 | MARTAT 1 | 2022

38 kemikaali1-22.indd 38

14.1.2022 12.51

Marttakoteja-jutussa vuonna 1958 esiteltiin Kovalanmäen Makkola Hankasalmelta. Talon emäntä Aino Oikuri kuvattiin pyykkituvassa.

Kuvatekstissä kerrotaan: "Käytetyt vaatteet säilytetään säleikkökaapissa, josta ne kätevästi siirretään saaveihin likoamaan."

MARTTALIITON KUVA-ARKISTO

(Emäntälehti 3/1958)

39 marttailukansi1-2022.indd 39

MARTAT 1 | 2022

| 39

14.1.2022 12.51

”

Hyvät pullat tehtiin eilen, mutta jälkisiivous unohtui.”

Kolme naista virnuilee. Eilinen omatoiminen leivonta meni muutenkin vähän sinnepäin. Myssyjä ei löytynyt, mutta leipurit keksivät vetäistä taikinan käsittelyn ajaksi siniset roskapussit hiusten suojaksi.

Tänään osastolla B2 kokkaillaan taas, nyt ohjatusti. Jaana Lehrbäck nostaa kaksi suurta kassia kärrylle ja alkaa purkaa ostoksia. Arja Riipinen tuo opetuskeittiöstä lukkojen takaa muutaman leikkuuveitsen.

Jaana on kotitalousasiantuntija EteläHämeen Martoista ja vetää Hämeenlinnan uudessa naisvankilassa arjen taitojen valmennuksia. Neljän kerran kurssilla laitetaan ruokaa ja tehdään muun muassa siivoamiseen, asumiseen, energiankäyttöön ja jätteiden lajitteluun liittyviä tehtäviä. Tehtävien suorittamisesta kertyy osaamispisteitä.

– Pidän tästä työstä kovasti. Olen tehnyt vankilakursseja vuodesta 2005 eli lähes siitä asti, kun tulin Etelä-Hämeen Marttoihin töihin. Vankien palaute on suoraa ja rehellistä: tämä juttu toimii, tämä ei ja tänään on huono päivä.

– Jaana vetää kurssit, ja minä olen henkisenä tukena, ohjaajana vankilassa toimiva Arja sanoo.

– Tai toisin päin! Jaana tokaisee.

Listalla on tänään tapasjuurekset, kuorrutettu lihamureke, salaatti, keto-marjarahka ja marjapiirakka. Kurssilaiset Siiri, Ramona ja Lea ovat jo valmiina.

– Kurssissa parasta on, kun saa syödä hyvin lopuksi. Ja minun ketogeenisyyteni on kivasti otettu huomioon, Siiri kiittelee.

Hän aloitti keto-ruokavalion puolitoista viikkoa sitten ja kokee voivansa paremmin kuin aikoihin.

Ramona pilkkoo perunoita, porkkanoita ja punajuuria. Siiri on vetänyt ohuet kertakäyttöhanskat käsiinsä ja muotoilee lihamureketta. Uuni lämpiää jo, ja Jaanan tarkka nenä hälyttää.

– Haisee palaneelta. Oletteko putsanneet uunin eilisen leivontanne jälkeen?

– No ei! Ramona puistelee päätään.

Arjen taitojen hallitseminen tukee vankien paluuta siviilielämään. Siiri ja Ramona toivovat, että jatkossa elämä on turvallista ja vakaata.

ANU KYLVÉN // KUVAT LAURA VESA

40 | MARTAT 1 | 2022

40-44 vankila1-2022.indd 40

14.1.2022 12.52

LUVASSA PAREMPI ARKI

Siiri muutti juuri ennen vankilatuomiotaan uudelle paikkakunnalle, eikä tuttavapiiriä siellä ole.

– Ehkä Marttojen kurssien kautta arkeen saisi vähän sisältöä sitten siviilissä, hän keksii.

» MARTAT 1 | 2022

40-44 vankila1-2022.indd 41

| 41

14.1.2022 12.52

POHDITAAN KULUTUSTA Siiri on van-

kilassa huumausainerikoksen vuoksi.

Laitoskerta on kahdeksas, ja menossa on tällä kertaa vain kolmen kuukauden tuomio. Aiemmin hän on istunut viisikin vuotta.

Sellin verhoissa on oranssinkeltaisia ja harmaita kuvioita. Seinä ja sohva jatkavat lämmintä värimaailmaa. On televisio, dvd-soitin, oma vessa ja suihku.

Sohvalle on jäänyt Siirin kudin: tekeillä on vaaleanpunaiset villasukat. Silmukoita on puikoilla sen verran paljon, että sukat eivät taida olla tulevalle lapsenlapselle.

– Tässä huoneessa on hyvä olla. Vähän liiankin hyvä. Olen elämäni aikana maksanut paljon rahaa huoneista, jotka olivat rutkasti huonompi kuin tämä – ja niitä myytiin hotellin nimellä.

Rikosseuraamuslaitoksen erikoissuunnittelija Tatja Kivimäki kertoo, että suurella osalla vangeista on katkonainen asumishistoria. Katto pään päälle on löytynyt milloin mistäkin. Koulunkäynti on voinut jäädä vähiin, ja mielenterveysongelmat ovat yleisiä. Kenellä meistä olisi näin isojen vaikeuksien keskellä intoa paneutua säännöllisesti siivoukseen ja ruoanlaittoon?

Kivimäki sanoo, että arjenhallintakurssit auttavat pärjäämään siviilielämässä ja ovat samalla kuntouttavaa toimintaa, jolla ehkäistään vankilassa uhkaavaa laitostumista ja passivoitumista.

Martat ovat pääyhteistyökumppani, ja myös säätiöt sekä ammatilliset oppilaitokset järjestävät toimintaa vangeille.

Arjen taitojen valmennukseen kuuluu myös rahankäyttöön liittyviä tehtäviä. Kun mureke ja juurekset on saatu uuniin – jonka putsaus päätettiin jättää seuraavaksi päiväksi – ryhmä pohtii Jaanan johdolla kulutustottumuksiaan. Mitä tarvitsee ostaa uutena? Milloin kodinkone kannattaa vielä korjauttaa?

– Korjautan kodinkoneet, koska olen köyhä. En osta kaupasta vaatteita, koska olen edelleen köyhä. Hankin kirppikseltä kaiken paitsi kengät ja alusvaatteet, Siiri sanoo.

Hän myös mainostaa olevansa järjes-

Tänään tehtiin lihamureketta. Jaanalta on toivottu myös kasvisruokakursseja.

tyksen rakastaja. Kaapit ovat kuulemma tiptop, melkein konmari-tyyliin. Ei ihme, että Siiri on nimetty osaston toiseksi putsariksi. Putsari siivoaa yleisiä tiloja ja saa liikkua vapaammin. Muuten suljetun osaston sellien ovet ovat auki vain aamulla tunnin, päivällä tunnin ja illalla puolitoista tuntia. Silloin voi käydä sosiaalityöntekijöiden tai muiden virkailijoiden luona, kirjastossa tai kanttiinissa.

Tai laittaa ruokaa omalla osastolla.

VALMENNUSTA ÄLYVANKILASSA Hä-

meenlinnan vankila on Suomen ensimmäinen älyvankila. Vangeilla on selleissä omat läppärit, mutta nettiin on pääsy vain tietyille sivustoille, muun muassa uutispalveluihin. Marttojen verkkoopintoja voi suorittaa, jos haluaa. Kaikki asiointi virkailijoiden kanssa tapahtuu koneella.

– Aamulla laitoin sossulle viestiä koneella, ja 20 minuutin kuluttua hän oli ovellani. Ei onnistuisi yhtä tehokkaasti vanhalla lappumeiningillä, Siiri sanoo.

Rakennukseen astuessa tuntuu, kuin tulisi lukioon tai ammattikorkeakouluun. On vaaleat käytävät ja isot ikku-

nat. Siellä täällä on pöytäryhmiä. Tarjolla on catering-alan opintoihin valmistavaa koulutusta ja mahdollisuus osallistui puutarharyhmään, joka hoitaa viljelypalstaa – tänä vuonna omasta maasta saatiin ainakin tomaatteja, paprikaa, avomaankurkkua ja kurpitsaa. Rangaistuslaitoksessa tässä silti ollaan, Suomen ainoassa suljetussa naisvankilassa.

Vapauden menettäminen tai rajoittaminen on rangaistuslainsäädännön mukaan ainut rajoitus, jonka vankeuden täytäntöönpano saa aiheuttaa. On todettu, että kuntouttava toiminta tukee rikoksettomaan elämään siirtymistä paremmin kuin mahdollisimman ankeat olot vankeusaikana.

Hämeenlinnan vankilassa Martat tarjoavat osaamispisteytettyjä valmennuksia, joissa pisteitä kertyy muun muassa ravitsemukseen, puhtauteen ja hygieniaan sekä kierrätykseen liittyvistä teemoista. Arjen taidot vahvistuvat, ja pisteet voivat olla hyödyksi, kun myöhemmin hakee opiskelemaan tai töihin.

Marttojen kouluttaja ja vankilan ohjaaja vetävät valmennukset parityönä.

Jaana Lehrbäck järjestää tarvittaessa myös hygieniapassikoulutuksia: kouluttaa ja testaa. Hygieniapassi voi olla ihminen ensimmäinen suoritettu todistus ikinä ja antaa uskoa parempaan työllistymiseen. Silloin silmissä hehkuu ilo.

Parissa muussa vankilassa Jaana vetää Arki sujuvaksi -kursseja. Ne ovat yhteistä tekemistä, kuten ruoanlaittoa ja puhtaanapitoa, ilman pisteiden suorittamista. Ketään ei pakoteta mukaan, ja jos on huono päivä, voi seurata sivummalta.

– Ryhmät ovat erilaisia: aina ei mene kuin Strömsössä. Osaan ottaa asiat huumorilla ja kohtelen kaikkia ihmisiä samanarvoisina. Vaikka olen rento, osaan vaatiakin. Itseä tässä työssä kannattelee se, etten mene asioihin tunne vaan järki edellä. En päästä asioita iholle, Jaana pohtii.

ILO ISOÄITIYDESTÄ Ramona vispaa va-

niljakastiketta marjapiirakan kaveriksi.

Kolmen lapsen äiti odottaa uutta alkua.

– Tulevaisuuteni on rikokseton, ja mi-

42 | MARTAT 1 | 2022

40-44 vankila1-2022.indd 42

14.1.2022 12.52

Jaana Lehrbäck (oik.) ja Siiri tutkivat reseptiä. Jaana on vetänyt kursseja vankiloissa vuodesta 2005 lähtien.

nulla on enemmän aikaa perheelle. Kun tältä pääsen, alan aktiivisesti etsiä töitä.

Lapset ovat jo kouluikäisiä, joten se on helpompaa. Pienten lasten kanssa työelämä oli kiikun kaakun.

Ramonan työvuodet ovat pirstaleiset.

On työharjoittelua toisen perään, toimistohommia keramiikkatehtaalla, kolmen kuukauden pätkä dementiakodissa.

Vankilaan päätymisensä hän kuittaa nolona ”tuli tehtyä vähän tyhmyyksiä, talousrikos”.

– Ymmärrän nyt, että kun on töissä, on aina turvattu talous. Ennen ajattelin, että pärjätäkseen pitää tehdä rötöksiä.

Naisten mielestä Marttojen valmennus on tervetullutta vaihtelua päiviin.

Siiri sanoo tykänneensä aina ruoanlaitosta, ja Jaanan ja Arjan avulla mieleen palautuu paljon asioita.

– Kun olin alle 10-vuotias, vein vanhemmille toisinaan aamiaisen sänkyyn:

paistoin kananmunia ja kaikkea. Oma kolmikymppinen poikani on myös kova kokkailemaan, innostui aikuisiällä.

Vielä teininä hän sanoi, ettei viitsi leipiä voidella, kun äiti tekee sen maukkaammin. Läksytin häntä, että kotoa et pois muuta, ennen kuin osaat perunat keittää ja ruskean kastikkeen tehdä.

Pojan perheeseen syntyy pian lapsi.

Siiristä tulee ensimmäistä kertaa isoäiti. Onnellinen hymy leviää kasvoille siitä kertoessa.

Kun Siiri pohtii hyvää arkea, ensimmäiseksi mieleen tulevat turvallisuus ja vakaus.

– Tietää, mitä huomenna tapahtuu.

Suunnitelmat toteutuvat, ja talous on turvattu. Ei ollenkaan sellaista elämää, jota minä olen elänyt.

Lajitteluun kannustetaan. Jokaisessa sellissä voi lajitella metallin, biojätteen, energiajakeen ja muovin. Roskapusseja vangeille ei anneta selleihin.

Vankien nimet on muutettu.

» MARTAT 1 | 2022

40-44 vankila1-2022.indd 43

| 43

14.1.2022 12.52

”KUN ALKAA USKOA ITSEENSÄ, VOI TAPAHTUA SUURIA” ANU KYLVÉN

Kaisa Tammi on Vanajan vankilan johtaja ja rikosseuraamuslaitoksen naiserityisen työn asiantuntija. Hän kertoo, että naisvangit ovat oma erityisryhmänsä taustoineen ja tarpeineen. Naiserityisyydestä puhuminen vankien yhteydessä on kuitenkin vielä uutta.

Miksi nainen saa tuomion?

– Yli 40 prosenttia tällä hetkellä vankilassa olevista suomalaisnaisista on siellä väkivallan takia. Siitä saa pisimmät tuomiot. Toiseksi yleisin syy on huumausainerikokset. Jotkut ovat tehneet vähäisiä omaisuusrikoksia mutta niin toistuvasti, että se johtaa vankeusrangaistukseen.

Miten nainen ajautuu rikolliseksi?

– Joukkoon mahtuu monenlaisia tarinoita, mutta yleensä naisen tie vangiksi on erilainen kuin miehen. Kohdalle osuu paljon epäsuotuisia elämäntapahtumia: On vaikeita ja vahingoittavia ihmissuhteita lapsuudesta alkaen, tulee pahoinpidellyksi tai hyväksikäytetyksi. Väkivaltakokemuksista seuraa traumoja ja päihdeongelmia, ja jopa 70 prosenttia naisvangeista on saanut jo siviilissä psykiatrista hoitoa. Miehillä on huomattavasti vähemmän mielenterveyden ongelmia ennen vankeutta.

Onko vankilassa paljon pienten lasten äitejä?

– Kahdella kolmesta on alaikäisiä lapsia jossakin. Se sävyttää vankilassa olemista – riippumatta siitä, miten paljon pidetään yhteyttä. Rikki mennyt äitiys on yksi pahan olon lähde. On vaikeampaa olla vankilaan joutunut äiti kuin isä, sillä yhteiskunnan odotukset äidille ovat raskaampia. Muutenkin naisella vankeuteen liittyy paljon häpeää ja huonouden kokemuksia.

Mitä niille tuntemuksille voi tehdä?

– Kohtaamme ihmiset kunnioittavasti ja kokonaisuuksina. Ei kukaan tarvitse kohtelua, joka vahvistaa huonouden kokemusta. Miehiä ei voi kohdella yhtään tylymmin, mutta miehet eivät ole samalla tavalla kannustusta vailla. Heidän on helpompi hyväksyä se, että moka tuli tehtyä ja nyt olen tässä.

Nainen tarvitsee usein henkilökohtaista tukea, jotta näkee itsensä sen arvoisena, että voi hakeutua kouluun, töihin tai edes ruokakurssille. Esimerkiksi arjen kurssien ansiosta ihminen pääsee kokeilemaan uusia asioita ja löytää itsestään uusia puolia. Kun saa hyvää palautetta, alkaa uskoa itseensä, ja voi tapahtua suuria.

INFO ARKI SUJUVAKSI -TOIMINTA

»Marttojen

ja Rikosseuraamuslaitoksen yhteistyö alkoi vuonna 2012. »Mukana

12 marttapiiriä. »Toimintaa

vuosittain noin 20 vankilassa sekä siviilissä rikostaustaisten parissa. »Arki

sujuvaksi -toiminnan tavoitteena on vahvistaa osallistujien arjen hallinnan taitoja ja kohentaa sosiaalisia taitoja. Pienryhmissä harjoitellaan yhdessä ruoanvalmistusta ja kodinhoitoa sekä perehdytään raha-asioihin ja hygieniaan. Kaikessa toiminnassa otetaan huomioon kestävä kehitys ja ympäristönäkökulma. »Vuodesta

2019 lähtien kursseilla on voinut myös suorittaa yksittäisiä opintopisteitä. »Vuonna

2020 osallistujia oli 800 henkilöä ja kurssikertoja 460 »Toimintaa

rahoittaa sosiaali- ja terveysministeriö Veikkauksen tuotoista sekä Rikosseuraamuslaitos. 

Miten vankilassa vahvistetaan yhdenvertaisuutta?

– Moni vanki kokee, että on muu yhteiskunta ja hän. Raja-aidat kaatuvat, kun paikalla käy ryhmien vetäjiä vankilan ulkopuolelta. Vangit voivat oppia ja huomaavat, että joku voi heiltäkin oppia. On hyvä, että vankilan ovia välillä avataan. Kun vanki tapaa muitakin kuin toisia vankeja, vahvistuu ajatus, että ei tänne ikuisesti jäädä. Vaikka oltaisiin monessa asiassa erilaisia, jokin asia voi yhdistää: esimerkiksi innostus hapanjuurileivontaan.

Arjen taitojen valmennukseen kuuluu ruoanlaiton lisäksi esimerkiksi asumisen ja energiankäyttöön liittyviä tehtäviä. Tässä täytetään Siivosutottumukseni-lomaketta.

44 | MARTAT 1 | 2022

40-44 vankila1-2022.indd 44

14.1.2022 12.52

MARTAN PITK Ä MARSSI

Emäntälehti MARTTA-YHDISTYKSEN ÄÄNENKANNATTAJA N:o 3 Maaliskuu 1922 Kevät lähestyy.

Valon ja toivon aika, ihana kevät lähestyy. Se kutsuu meitä työhön ja toimintaan. Ennen kuin muut kiireelliset kevättyöt alkavat, on pidettävä huoli siitä, että koko koti tulee puhdistetuksi. Rupea siis jo aikaisin keväällä kaivamaan ja penkomaan kaikissa komeroissa. Vedä kaikki tavarat esille, eroittele kelpaamattomat erilleen, äläkä mitään turhaa rojua kassoissasi säilytä. Valitse vielä kelpaavat tavarat, puhdista ja korjaa mikä korjattavaksi kelpaa, pese ja tuulota kaikki tavarat. Pidä auki komerot, konttorit ja kaapit, puhdista, ripsu ja pese kaikki kunnollisesti. Älä säästä vettä ja saippuaa! Älä pelkää raitista ilmaa!

Hauskalta tuntuu sitte, kun tiedät että kaikki kaappisi ja komerosi ovat puhtaat ja hyvin järjestetyt. Silloin tiedät myös kaikki tavarasi, tiedät mistä ne löydät. Silloin on jo suuri työ tehty ja jälellä on vaan kevätpuhdistus asunnossasi.

Niinpian kuin ilmat sallivat ja lämpöä ulkona on kylliksi, avaa silloin akkunat, vie huonekalut ulos, ripsu huolellisesti havuvastalla tahi harjalla katto ja seinät. Pese akkunat ja niiden puitteet, ovet, uunit, ja viimeksi lattiat. Tuo sisälle puhdistetut huonekalut ja asettele kaikki paikalleen.

Koko siivoamisen aikana tulee akkunoiden olla auki ja uunissa täytyy palaa hyvä takkavalkea.

Rakasta puhtautta! Puhtaus tekee kodin viihtyisäksi ja rauhaisaksi. Koti olkoon meille kaikille mieluisin paikka maailmassa. Taas kevään tullen vallitkoon kodeissamme rauha, rakkaus ja hyvä tahto!

A. N.

Emäntälehti MARTTA-YHDISTYKSEN ÄÄNENKANNATTAJA N:o 1 Tammikuu 1922 Martan aatteellinen toiminta. (ote Marttapäivillä pidetystä esitelmästä) Asia, jota ei Martta-kokouksissa saa unohtaa, on ilo. Me ihmiset tarvitsemme iloa voidaksemme elää. Iloisten ihmisten seurassa olo virkistää meitä elämän jokapäiväisyydessä. Ilo antaa meille lepoa ja virkistystä työssämme ja virvoittaa meitä huolien taakan keskellä. Hetken seurustelu hyvien, iloisten ihmisten kanssa karkoittaa mielestämme kiusalliset ajatukset, jotka painavat meitä. Ilo antaa meille uutta innostusta työhön ja avaa silmämme näkemään kaikkea sitä, mikä elämässä on kaunista ja puhdasta.

Alli Nissinen

MARTAT 1 | 2022

45 Pitkämarssi1_22.indd 45

| 45

14.1.2022 12.53

VIIHT YISÄ YHDISTYS

Jaksaminen ja vastuun jakaminen

TEHTÄVÄT NÄKYVIKSI PIIA MARTIKAINEN // KUVITUS MIRVA MALMGREN

M Voimaannuttaako marttatoiminta?

Vai uupuvatko aktiivit?

arttayhdistyksen toiminta perustuu ajatukseen yhdessä tekemisestä ja toiminnan suunnittelusta sekä vastuun jakamisesta. Se perustuu vapaaehtoistyöhön ja jäsenten haluun luoda yhdessä omannäköistä ja avointa toimintaa.

Jokaisessa yhdistyksessä on todennäköisesti juuri se tietty aktiivi, joka huolehtii nettisivut ajan tasalle ja lähettää kutsut kaikille marttatoimintaan. Hän järjestää kahvit ja arpajaispalkinnot, kyydit retkille ja hallituksen ajallaan koolle – joskus oman päivätyön ja perhearjen ohella.

Kullakin yhdistyksen jäsenellä on oma vahvuutensa, osaamisalueensa ja mielenkiinnon kohteensa. Nämä jokaisen jäsenen ”supervoimat” ovat sitä yhteistä polttoainetta, jolla aktiivinen yhdistys toimii ja houkuttelee jäseniään osallistumaan marttailtoihin ja tapahtumiin.

Entä jos näitä voimiaan käyttääkin vain pieni osa yhdistyksen aktiiveja yhteisen toiminnan hyväksi? Miten käy, jos nämä tomerat tekijät sairastuvat, kyllästyvät vastuuseensa, muuttavat toiselle paikkakunnalle tai jopa uupuvat pitäessään yhdistyksen toimintaa yllä?

Hallitukseen pitää löytyä puheenjohtaja, sihteeri, rahastonhoitaja ja muut hallituksen jäsenet. Vuosikokoukseen pitäisi saada hallituksen lisäksi yhdistyksen muita jäseniä päättämään yhteisistä asioista. Vai jaetaanko tehtävät tänäkin vuonna niille samoille aktiiveille kuin aiemminkin?

46 | MARTAT 1 | 2022

46-47 viihtyisäyhd.1-2022.indd 46

14.1.2022 12.53

me tyytyväisinä bussissa matkalla yhteiselle retkelle, on jonkun pitänyt sitä ennen aikatauluttaa, pyytää tarjouksia, tuoda asia hallituksen käsittelyyn, mainostaa, ottaa vastaan ilmoittautumiset, huolehtia ruokailuista, kerätä osallistumismaksut...

Miten aktiivimartta voisi itse huolehtia siitä, että yhdistyksessä toimiminen jatkossakin voimaannuttaisi eikä rasittaisi?

Tutussa ja turvallisessa yhdistyksessä on sijaa ilmaista, jos huolestuu uutteran tekijän jaksamisesta. On tilaa sanoa ääneen, että nyt tarvitset hieman taukoa touhuamisesta, ja voisiko joku muu hoitaa seuraavan illan suunnittelun.

PYSÄHDY POHTIM A AN:

- Jaanko aidosti vastuuta toisille? Teenkö itse, koska halukkaita ei ole, tai koska en halua käyttää aikaa uusien perehdyttämiseen? Vai siksi, että pysyn kartalla tehdyistä ja tekemättömistä tehtävistä, kun hoidan ne itse?

- Kun vastuutehtävät on jaettu, luotanko muihin, vai olenko ohjaamassa, valvomassa ja neuvomassa.

- Hyväksynkö toisen tavan tehdä?

Olenko luonut omat laatustandardit, joiden odotan täyttyvän toiminnassa?

- Hyväksynkö virheitä? Ilmaisenko eleillä, ilmeillä tai sanoilla, jos juttu ei mennyt niin kuin mielestäni olisi pitänyt mennä?

- Mikä toiminnassa tuottaa minulle iloa? Miksi olen mukana yhdistyksessä?

MIKSI OLEN MUKANA?

KUKA TEKEE TAUSTATYÖT?

On hyvä pitää mielessä, että vaikka jäsenellä olisi ammattinsa, koulutuksensa tai harrastuksensa kautta monia taitoja, joita yhdistyksessä voisi hyödyntää, emme voi olettaa hänen haluavan käyttää niitä juuri tässä toiminnassa.

Liikunnanopettaja ei välttämättä halua Martoissa järjestää liikuntapäiviä tai pitää terveysvalistusta. Hänen motiivinsa osallistua marttatoimintaan voi olla irtiotto työelämän roolista ja uudenlainen toiminta yhdessä muiden kanssa.

Yhdistyksen toiminta vaatii paljon sellaisten tehtävien suorittamista, jotka eivät välttämättä näy ulospäin niin sanotulle rivijäsenelle. Jotta jäsenet pääsevät nauttimaan marttaillasta, se vaatii aikatauluttamista, tarjoilujen varaamista, toiminnan suunnittelua, tarvikkeiden hankkimista, kokoontumispaikasta sopimista ja tiedottamista. Kun istum-

Ajoittain jokaisen on hyvä muistuttaa itseään siitä, mikä marttailussa on parasta juuri minulle. Se voi olla toisten ihmisten kohtaaminen ja sosiaalinen vuorovaikutus, tai uuden taidon opettaminen tai oppiminen. Joku saattaa nauttia luottamustehtävän hoitamisesta ja yhdistyksen luotsaamisesta eteenpäin.

Yhdistyksessä kannattaa listata vastuutehtäviä näkyville ja jakaa tehtäviä uudelleen. Se saattaa helpottaa aktiivijoukkoa, sitouttaa muita jäseniä toimintaan ja tuoda uusia ajatuksia sekä näkemyksiä toimintakalenteriin.

MIETITÄ ÄN YHDESSÄ:

- Tiedämmekö jäsenten vahvuudet ja osaamisen, joita toiminnassa voisi hyödyntää?

- Miten saisimme vahvuudet ja osaamisen selville? Millä tavoin jäsen haluaa antaa taitojaan yhdistyksen toimintaan?

- Hyväksymmekö aidosti jäsenet, jotka eivät aktiivisesti osallistu toimintaan tai sen suunnitteluun? Miten tämä näkyy toiminnassamme?

- Mitä vastuutehtäviä yhdistyksessämme on?

- Tehdään lista tehtävistä, joita vaaditaan retken, marttaillan tai yhdistyksen sääntömääräisten velvollisuuksien täyttämiseksi. Miten vastuuta voisi jakaa?

- Miten voi ottaa puheeksi, jos huomaa, että jollekin martalle kertyy liikaa vastuutehtäviä ja jos toiminnasta muodostuu raskas velvollisuus iloisen tekemisen sijaan?

INFO

Miten luomme mukavan, turvallisen ja avoimen ilmapiirin marttayhdistykseemme? Tästä puhutaan Viihtyisä yhdistys -juttusarjassa. Kirjoittaja on työnohjaaja, työyhteisösovittelija ja martta. 

MARTAT 1 | 2022

46-47 viihtyisäyhd.1-2022.indd 47

| 47

14.1.2022 12.53

YHDIST YKSEN HUONEENTAULU

Meidän yhdistyksessämme…

Meillä vallitsee keho- ja ruokarauha. Emme kommentoi toistemme ulkonäköä, ruokavalioita tai ruoka-annoksia.

KUVITUS MIRVA MALMGREN

Kannustamme esteettömyyteen kaikessa toiminnassa.

Emme kysele taustoja emmekä titteleitä. Martat on avoin kaikille.

48 | MARTAT 1 | 2022

48-49 huonetaulu-1-2022.indd 48

14.1.2022 12.54

Kuulemme toisiamme tasapuolisesti.

Annamme puheenvuoron kaikille.

Puutumme syrjintään ja epätasa-arvoiseen kohteluun aina, kun kohtaamme sitä.

Puhumme ja viestimme selkeästi ja otamme kaikki huomioon.

Huomaamme kaikkien kyvyt ja jaamme tehtäviä ja vastuita.

Marttojen teemat 2022: yhdenvertaisuus ja kohtaaminen.

MARTAT 1 | 2022

48-49 huonetaulu-1-2022.indd 49

| 49

14.1.2022 12.54

26 Ens . 2 i. 2 il t 02 a 2

Teksti Friedrich Dürrenmatt Ohjaus Ola Tuominen

Amadeus on katsojia ympäri maailmaa lumonnut näytelmä klassismin 1/4 ilmo ajan säveltäjistä 8,9 x 12cm Antonio Salierista ja Wolfgang AmadeLappeenrannan us Mozartista sekä kaupunginteatteri 1700-luvun lopun Wienin hovista juonitteluineen.

1/4 ilmo 8,9 x 12cm Jyväskylän kaupungin teatteri Tarina ahneudesta ja vapauden hinnasta

SUUREN NÄYTTÄMÖN KEVÄÄN UUTUUS! Liput 30 / 28 / 22 € Ohjelmistossa myös: VIIMEINEN IHMINEN // THE ADDAMS FAMILY // 9 HYVÄÄ

SYYTÄ ELÄÄ // LUOTTO // PALJON SUNNUNTAIKEIKKOJA JA VIERAILUJA!

KYSY LIPPUTARJOUS RYHMÄLLESI p. 014 266 4175 Lippumyymälä p. 014 266 0110 jyvaskyla.fi/kaupunginteatteri

LIPUT: Lippu.fi sekä Asiakaspalvelukeskus Winkki: puh. 05 616 2220, teatteri@lappeenranta.fi Ryhmät (väh. 10 henkilöä) 27 €/ hlö.

60

KEVÄÄN UUTUUDET!

Meidän

T E AT T E R I S S A

HIIRIÄ JA IHMISIÄ 1/4 ilmo

x 12cmystävykset, George ja Lennie,8,9 eripariset kiertävät hanttihommasta toiseen ja Kuopion kaupungin kantavat yhteistäteatteri unelmaa.

1/4 ilmo 8,9 x 12cm Mikkelin teatteri

LIISA IHMEMAASSA ensi-ilta 12.2.2022 EXÄN UUS JA VANHA 25.2.2022 saakka

mikkelinteatteri.fi NIMENI ON SUSANNA Menestynyt toimittaja Susanna sairastuu Alzheimeriin ja neljän eri-ikäisen naisen ystävyys mitataan uudella tavalla. www.kuopionkaupunginteatteri.fi Ryhmät (yli 20 hlöä) 044 718 2414 0600 413 143 ryhmat.teatteri@kuopio.fi 1,98 € / min + pvm

PERINNÖNJAKAJAT – KUKA HITON HEIDI? 22.4.2022 saakka TÄYDELLINEN LAUANTAI ensi-ilta 9.4.2022

LIPUNMYYNTI

ma-pe 11-17 p. 044 402 1539 Ryhmävaraukset (väh. 20 hlöä) ma-pe 11-16 p. 044 402 1538 liput@mikkelinteatteri.fi Lippu.fi Myyntipisteet kautta maan.

50 | MARTAT 1 | 2022

50-51 mainosaukema-1_22.indd 50

14.1.2022 12.55

1/4 ilmo 8,9 x 12cm

MARTAT 1 | 2022

50-51 mainosaukema-1_22.indd 51

| 51

14.1.2022 12.55

LEIPÄ LAHJAKSI YHDESSÄ & YHDISTYKSESSÄ KOONNUT REIJA SALOVAARA

TEHDÄÄN TÄSTÄ HYVÄ MARTTAILUVUOSI Vuoden 2022 tapahtumakalenteri kutsuu osallistumaan. Marttaillat ovat viihtymisen ja uuden oppimisen paikkoja, ja uudet jäsenet tuovat tuoreita tuulia tullessaan.

Tänä vuonna teemamme ovat kohtaaminen ja yhdenvertaisuus. Miten niitä toteutetaan käytännössä? Yhdenvertainen kohtaaminen edellyttää yhdistyksessä yhteisiä toimintaperiaatteita ja toisten huomioon ottamista. Nettisivuillamme on aiheeseen liittyvää materiaalia: yhdenvertaisuusteesit, turvallisen tilan periaatteet, toimintaohjeet syrjintätilanteissa ja yhdenvertaisuutta pohtivan marttaillan malli. martat.fi/yhdenvertaisuuden-teemavuosi

TAPAHTUU 2022

• 16.–22.5. Marttailuviikko • 26.7. Martan päivä • 7.8. Avoimet puutarhat • 27.8. Marttojen valtakunnallinen sienipäivä • 28.8.–4.9. Sieniviikko ja sieniretket yhdessä Suomen Ladun paikallisten yhdistysten kanssa • 13.9. Maailman suurin marttailta: Sadonkorjuujuhlat • Lokakuu on puurokuu martat.fi/toiminta

52 | MARTAT 1 | 2022

52-56 yhdessäyy-1-2022 .indd 52

14.1.2022 12.56

KIITOS AKTIIVISUUDESTA

TOIMINTA A KORONAN EHDOILL A

Koronaepidemia vaikuttaa edelleen marttayhdistysten toimintaan. Yhdistyksissä seurataan ja noudatetaan alueellisten viranomaisten ohjeita ja määräyksiä sekä sovelletaan toimintaa niiden mukaan. Tällä hetkellä yhdistysten tapaamiset ovat tauolla lähes kaikkialla. Etäyhteyksiä voidaan käyttää mahdollisuuksien mukaan, ja tapaamiset aloitetaan, kunhan alueelliset rajoitukset sallivat.

Kevään edetessä voidaan kokoontua myös ulkona.

Vuosi- ja kevätkokoukset on mahdollista pitää etäkokouksina mutta myös paikan päällä kokoontuen, koska yhdistysten vuosikokoukset eivät ole avoimia yleisötilaisuuksia.

Kokoukset järjestetään terveysturvallisesti, riittäviä etäisyyksiä noudattaen. Eri kokoontumistiloilla on myös omia rajoituksiaan, jotka pitää ottaa huomioon.

Ansiomerkki on arvokas tapa kiittää marttaa aktiivisesta toiminnasta.

Marttaliitossa on käytössä kultainen, hopeinen ja pronssinen ansiomerkki. Yhdistys anoo niitä jäsenelleen kirjallisesti Marttaliitosta. Jäseniä voi kiittää myös vuosimerkeillä tai vapaaehtoismerkillä. Ne hankitaan piiristä tai liitosta.

Tiedot ja kriteerit: martat.fi/marttamerkit MUUTOS KULTAISEN ANSIO MERKIN KRITEEREIHIN

Kultaisen ansiomerkin saaminen on tähän asti edellyttänyt valtakunnallista toimintaa marttajärjestössä.

Nyt kriteerejä on muutettu valtakunnallisen toiminnan osalta. Kultainen ansiomerkki voidaan jatkossa myöntää henkilölle, jolla on hopeinen ansiomerkki ja joka on toiminut marttajärjestössä pitkään, myös erittäin merkittävissä, osin valtakunnallisissa tehtävissä. Merkki voidaan myöntää myös martalle, joka on ollut jäsen vähintään 25 vuotta ja toiminut järjestössä vähintään 20 vuotta erittäin merkittävissä tehtävissä. martat.fi/merkkien-myontamisperusteet

JOUSTAVA JÄSENY YS

Yhdistyskyselyn mukaan kolme neljästä marttayhdistyksestä haluaa kasvattaa aktiivisesti jäsenmääräänsä. Lähes kaikki yhdistykset (yli 90 prosenttia) toivottavat jäsenyydestä kiinnostuneet tutustumaan toimintaansa ennen jäseneksi liittymistä.

Yleisimmin yhdistyksestä lähetetään sähköpostiviesti uudelle jäsenelle. Neljäsosa yhdistyksistä soittaa jokaiselle uudelle jäsenelle, ja jotkut yhdistykset järjestävät uusille tervetuloillan.

Jos uusi jäsen ei viihdykään siinä yhdistyksessä, johon on liittynyt, hän voi vaihtaa toiseen, itselleen sopivampaan yhdistykseen. Martta voi kuulua myös muihin kuin omaan yhdistykseensä niin sanottuna toissijaisena jäsenenä.

MARTAT 1 | 2022

52-56 yhdessäyy-1-2022 .indd 53

| 53

14.1.2022 12.56

YHDESSÄ & YHDISTYKSESSÄ

POSTI TUO JÄSENLUETTELOT

Marttaliitto lähettää tammikuussa yhdistysten ja toimintaryhmien puheenjohtajille jäsenluettelot ja yhteenvedon yhdistyksen vuoden 2021 jäsenmaksuosuuksista. Jäsenluettelon tiedot näkyvät myös järjestöportaalista. Yhdistyksen hallitus tarkistaa vuoden 2021 jäsenmaksujen tilanteen, päättää maksamattomien jäsenten erottamisesta ja kirjaa eronneiden nimet pöytäkirjaan.

RYIJYRIEMUA! Tänä vuonna katsomme ryijyä uusin silmin: miltä kuulostaa ryijyponnari, ryijykorvikset, luonnonmateriaaliryijy, tupsuryijy, ryijytuoli…? Entä yhteisryijy, johon jokainen solmii omat solmunsa? Tai ryijynäyttely tai -työpaja? Nostamme näkyviin perinteistä ryijyntekotaitoa, samalla kun tutkimme ryijyn uusia olomuotoja.

Katso lisää: tämän lehden s. 34–37 martat.fi/vuoden-kasityoteemana-ryijy VIEL Ä EHTII TIL ASTOIDA

Yhdistyksen vuoden 2021 toimintatilastoja voi täydentää helmikuun loppuun saakka. Tilastoinnilla saamme näkyviin yhdistysten monipuolisen toiminnan ja vapaaehtoistyöhön käytetyt tunnit. martat.fi/toiminnan-tilastoinnin-ohjeet

A JAN KUVA

M ARTAT VINKK A A FB:SSÄ

Facebook-livessä on kivoja, ajankohtaisia aiheita kerran kuussa.

Tavataan torstaisin klo 11–11.20: 10.2. Pakastimen sulatusta 10.3. Kansainvälinen naistenpäivä 7.4. Mausteista makua 5.5. Perustetaan viljelylaatikko 2.6. Vuoden luonnontuote ja vihannes www.facebook.com/martatvinkkaa

Joensuun Rantakylän Martat ulkoilivat Ruoritien hoitokodin ikäihmisten kanssa.

Martoista mukana olivat Inkeri Haikonen, Liisa Kuronen, Aune Timoskainen, Soile Pekkonen, Ritva Piipponen, Eila Voutilainen, Henna Parviainen ja Liisa Sutinen.

54 | MARTAT 1 | 2022

52-56 yhdessäyy-1-2022 .indd 54

14.1.2022 12.56

KIINNOSTA AKO KETJUKOULUTUS?

Marttapiireillä on tulossa mielenkiintoisia ketjukoulutuksia, aiheina arjen kemikaalit, ruoan kasvattaminen viljelylaatikossa, puutarhamarjat, ruokahävikin puolittaminen ja Martan makukoulu. Koulutuksiin osallistuneet martat vievät tietoa ja osaamista eteenpäin omaan yhdistykseensä, mahdollisesti laajemmallekin.

Ajankohdat näet oman piirisi tapahtumakalenterista ja Kotipihakoulutukset tämän lehden sivulta 33. martat.fi/ketjukoulutukset EI TUHL ATA TILKKUAK A AN

Ruudullista marttakangasta on tähän saakka saanut käyttää vain viralliseen järjestöasuun. Jatkossa kangasta voi käyttää vapaammin: kankaanpaloista ja tilkuista saa valmistaa marttatoiminnassa käytettäviä asusteita, koristeita ja tilkkutöitä. Virallisen marttaasun kanssa niitä ei kuitenkaan tule käyttää.

Ohjeistusta muutettiin, koska kangasta koskevat säännöt eivät olleet linjassa Marttojen kestävän arjen käytäntöjen kanssa, joihin kuuluu materiaalien monipuolinen hyödyntäminen.

Tähän liittyen myös marttamekkoja ja niihin kuuluvia asusteita saa jatkossa myydä ja lahjoittaa muillekin kuin marttajärjestön jäsenille. Esimerkiksi kirpputorien kautta mekot ja asusteet pääsevät kiertoon ja hyötykäyttöön eikä hyvää materiaalia hävitetä turhaan.

MARTAT 1 | 2022

52-56 yhdessäyy-1-2022 .indd 55

| 55

14.1.2022 12.56

YHDESSÄ & YHDISTYKSESSÄ

ÄPPI-UUTISET

MARTAT-LEHDEN ILMESTYMISPÄIVÄT

»Martat-sovelluksella

on jo 13 000 lataajaa. Päivitä sovellus sovelluskaupassa ja ota uudet ominaisuudet käyttöön.

numero ilmestyy 2 28.3.

3 23.5.

4 22.8.

10.10.

5 28.11.

6

TEE OM A PROFIILI

Oletko kässä-, puutarha- tai vaikkapa mediamartta? Kerro se muille: kuvaile omassa profiilissasi, mitä osaat ja mitä haluaisit oppia lisää. Voit myös kertoa, mihin marttayhdistykseen kuulut ja miten yhdistyksesi toimii. Tutustutaan sovelluksessa!

SESONGISSA SÄILYKKEET JA PAK ASTEET

Vieläkö sinulla on avaamattomia hillo- tai kurkkupurkkeja viime kesältä?

Pullisteleeko pakastin yhä menneen kesän marjoista? Nyt viimeistään pistellään ne poskeen. Jaa sovelluksessa parhaat vinkkisi, kommentoi muiden reseptejä ja osallistu keskusteluun Marttayhteisössä. Opettele tallentamaan reseptejä sovelluksen suosikkeihin. Ensi satokaudella sinulla on sitten paras hillo-ohje käden ulottuvilla. martat.fi/sovellus/ukk

MILL AINEN ON VIIHT YISÄ YHDIST YS?

Pirjo Vilja, Linnan Martat

Elina, Pirjo ja Karoliina kertovat. martat.fi/martatlehti

Karoliina Rasi, Belgian Martat

OLEMME MUUTTANEET

Marttaliiton keskustoimisto on muuttanut Lapinlahdenkadulta uusiin vuokratiloihin Mestaritaloon, Helsingin Punavuoreen. Uusi osoite on Pursimiehenkatu 26 C, 00150 Helsinki.

Elina Hakula, Linnan Martat

56 | MARTAT 1 | 2022

52-56 yhdessäyy-1-2022 .indd 56

14.1.2022 12.56

ELÄMÄNMENO

Onnittelemme 95 VUOTTA | Elma Kunnari 3.3. Saaren-

kylän Martat

90 VUOTTA | Anna-Liisa Halonen 24.12.21 Kouvolan My • Irja Perkkola 4.2.

Laitilan My 85 VUOTTA | Sirkka Hyötyläinen 29.11.21

Kaskiin Martat • Tuulikki Nurmi 20.2. Erkylän Martat • Maire Karinen 18.3. Saarenkylän Martat

80 VUOTTA | Hilkka Ruohonen 27.11.21 Karjalan Tl Laajoen My • Aune Ketola 2.1.

Lokalahden Martat • Seija Mäkinen 2.1.

Hallin My • Tellervo Lätti 5.1. Launeen Martat • Maile Nyberg 7.2. Teuvan Martat 75 VUOTTA | Maire Luhtala 11.8.21 Teu-

van Martat • Riitta Erä 22.1. Itä-Ikaalisten Martat • Elsa Väänänen 26.1. Kiimingin Martat • Ulla Behm 24.2. Imatran My • Maija Laihonen 24.2. Launeen Martat • Riitta Tiirikainen 7.3. Männistön Martat • Mirja Lifländer 10.3. Imatran My

70 VUOTTA | Outi Nordqvist 10.2.21 Wirmon Martat • Ritva Vihe-Hietanen 10.6.21 Wirmon Martat • Tyti Laakso 30.12.21 Kädentaitomartat • Eija Karonen 3.1. Launeen Martat • Tarja Sipilä 15.1.

Nakkilan My • Aila Lonka 30.1. Anjalan Riitamaan Martat • Arja Järvinen 31.1. Hämeenlinnan Linnan Martat • Leena Karavirta 31.1. Porvoon Karjalaiset Martat • Pirjo Nyström 6.2. Anjalan Riitamaan Martat • Marja Leena Pihl 12.2. Teuvan Martat • Eija Oas 18.2. Hämeenlinnan Linnan Martat • Sisko Prittinen 18.2. Launeen Martat • Pirjo Toikka 27.2. Karsturannan Martat • Toini Haatainen 1.3. Pitkälahden Martat • Raija Tynkkynen 10.3.

Pitkälahden Martat • Päivi Laurell-Niiranen 14.3 Hämeenlinnan Linnan Martat

Anjalan Riitamaan Martat • Maini Mononen 21.2. Parsiaisen Martat • Heidi Rikala 14.3. Itä-Ikaalisten Martat 50 VUOTTA | Saija Raunio 13.1.21 Wir-

mon Martat • Hanna Lintupuro 14.1.21 Wirmon Martat • Sanna Laakso 26.3.21 Wirmon Martat • Mia Aarnio 4.5.21 Wirmon Martat • Miia Randell 28.7.21 Wirmon Martat • Krista Torikka 23.9.21 Wirmon Martat • Eveliina Oksanen 19.10.21 Wirmon Martat • Nina Arvo 29.10.21 Wirmon Martat • Tuulikki Kortteinen 1.11.21 Wirmon Martat 45 VUOTTA | Heidi Kuskelin 14.3. Suolahden Martat 40 VUOTTA | Anna Lehtonen 30.1.21

Wirmon Martat • Niina Viitala 24.4.21 Wirmon Martat • Johanna Varjonen 2.6.21 Wirmon Martat • Sanna Lainela 19.8.21 Wirmon Martat • Niina Routakorpi 17.9.21 Wirmon Martat • Maria Huuskonen 30.9.21 Wirmon Martat • Henna Koivisto 19.1. Itä-Ikaalisten Martat

30 VUOTTA | Tarleena Tähtinen 3.10.21 Wirmon Martat • Anu Berg 5.3. Porvoon Karjalaiset Martat

H

aagan Martat viettivät 80-vuotispäiväänsä pitkän kokoontumistauon jälkeen. Yhdistys perustettiin vuonna 1941, ja aluksi keskityttiin perheiden ja naisten auttamiseen sodan puristuksessa.

Nyt toiminta on martoille mukavia kokemuksia tuottavaa ja turvallista yhteiseloa. Kuvassa yhdistyksen puheenjohtaja Kati Tolvanen.

20 VUOTTA | Emma Vuoristo 6.3.21 Wir-

mon Martat

Yhdistykset juhlivat

65 VUOTTA | Senja Halonen 24.1. Erky-

län Martat

60 VUOTTA | Marjo Majander 18.4.21

Wirmon Martat • Oili Trygg 5.8.21 Wirmon Martat • Erja Valtonen 6.8.21 Wirmon Martat • Taina Heikkilä 4.9.21 Wirmon Martat • Päivi Tikka 8.9.21 Lappeenrannan My • Anne-Mari Birling 22.10.21 Teuvan Martat • Riitta Molander 21.12.21 Makijat Martat • Tarja Huttunen 20.1.

Anjalan Riitamaan Martat • Päivi Mäkelä 26.1. Erkylän Martat • Tarja Kopra 10.2.

Launeen Martat • Marjo Töyrylä 18.2.

V

uorelan Marttojen 50-vuotisjuhla pidetiin Vuorelan kirkossa. Martat avustivat messussa, kahvitarjoilu oli runsas ja juhlahetki kotoisan hilpeä.

Marttaräppi vedettiin Pirjon johdolla.

Lisäksi ohjelmassa oli historiikkipalasia yhdistyksen taipaleelta ja musiikkia Omat pojat -huuliharppuyhtyeeltä.

H

iltulanlahden Martat juhlivat suoritettuja marttaopintoja Syksyn satoa -illassa. Sari Kärkkäinen ja Taina Hiltunen ovat suorittaneet marttojen erikoisavaimen ja Paula Mustonen III-taitoavaimen. Marttaliiton opintotoiminnasta vastaava Tiina Ikonen jakoi avaimet ja kunniakirjat.

MARTAT 1 | 2022

57-61 elamanmeno1-2022-uusi.indd 57

| 57

14.1.2022 12.56

Yhdistykset juhlivat

H

iltulanlahden Marttojen pitkäaikainen toimija ja aktiivinen jäsen, entinen puheenjohtaja Hilkka Korhonen, täytti 98 vuotta 13.10.21.

Martat kävivät onnittelemassa.

K

inahmon Marttojen jäsenen Rhodora Bacayn 50-vuotisjuhlia vietettiin Kinahmon Honkapirtillä. Paikalla oli suuri joukko marttaystäviä perheineen nauttimassa filippiiniläisestä pitopöydästä. Yhdistykseen kuuluu useita filippiiniläistaustaisia jäseniä, ja se on toiminnalle suuri rikkaus.

O

utokummun Viuruniemen Marttayhdistys vietti 85-vuotispäiväänsä Valamon luostarissa.

Marttojen vuosimerkit luovutettiin Maija ja Leila Maliselle. Kuvassa Maaret Kaksonen (vas.), Maija Malinen, Leila Malinen ja yhdistyksen puheenjohtaja Ulla Kervinen.

K

aarinan Koriston Marttayhdistys on toiminut 50 vuotta. Merkkipäivää juhlittiin Tuorlan majatalossa, lounaan ääressä ja menneitä rattoisasti muistellen. Marttailu on kulkenut perheissä isoäideiltä lapsenlapsille.

P

orin Päivämartat juhlivat Salme Grönstrandin 92-vuotissyntymäpäivää ja 50-vuotista marttajäsenyyttä.

K K

aasmarkun Martat palkitsi ansioituneita jäseniään yhdistyksen 35-vuotispäivänä. Pekka Lind ja Mirja Heino saivat vapaaehtoistoimijan merkit, kuten myös Tuula VirtanenRuoho, joka puuttuu kuvasta. Keskellä Arja Jantunen, jolla myönnettiin Marttaliiton pronssinen ansiomerkki.

P

akilan Martat viettivät 75-vuotisjuhliaan Ravintola Annan Kartanossa.

irkniemi-Teutarin Martat vietti yhdistyksen 70-vuotisjuhlia ravintola Hanneksessa. Yhdistyksen perustajajäsenelle Irja Heinströmille ojennettiin Marttojen 70-vuotismerkki kunnianosoituksena pitkästä järjestöurasta. Kuukauden päästä juhlista yhdistys sai suruviestin: Irja oli nukkunut pois. Oli hienoa, että martat saivat vielä viettää juhlia Irjan seurassa ja kuulla hänen muistojaan yhdistyksen eri vuosikymmeniltä.

58 | MARTAT 1 | 2022

57-61 elamanmeno1-2022-uusi.indd 58

14.1.2022 12.56

Yhdistykset juhlivat

M

arttalassa oli tunnelmaa, kun Puistolan Martat viettivät syntymäpäivä- ja vuosipäiväjuhlia. Sankareita oli 60-vuotiaasta ylöspäin, ja yhdistyksen kunniamartta Aune Vaara täytti 95 vuotta.

S

avukosken Marttayhdistys juhli 90-vuotispäiväänsä yhdessä naapurikuntien marttojen ja muiden kutsuvieraiden kanssa. Savukosken kuoro lauloi, tarjottavat maistuivat ja seura oli mitä mainiointa.

V

uonislahden Martat juhlivat satavuotista yhdistystä kylän tanssilavalla lipstikkakeiton ja täytekakun voimalla. Kultaisella ansiomerkillä muistettiin Riitta Turusta ja Rauni Vaakanaista, jotka ovat olleet yhdistyksen jäseniä yli 50 vuotta.

S

alon Marttayhdistys vietti 85-vuotisjuhlaansa Rikalan Mäellä Salossa. Juhlaohjelman kansi oli kässäkerhon käsialaa.

V

ihdin Marttojen 50-vuotista taivalta juhlittiin motolla Tuo tullessas, vie mennessäs. Yleisölle oli tarjolla vaatteiden kierrätys- ja tuunauspisteet sekä sienipöytä.

M S

auvon Alsilan Martat vietti 70-vuotispäiväänsä iloisissa merkeissä. Mukana oli perustajajäsen Katri Hellaakoski ja kuusi yhdistyksen puheenjohtajaa.

V

illikkalan Martoilla tuli täyteen 85 vuotta toimintaa. Juhlan kunniaksi vietettiin yhteinen hetki hyvästä ruoasta ja seurasta nauttien.

uuramen Marttayhdistyksen 100-vuotisjuhla alkoi jumalanpalveluksella ja jatkui Kulttuurikeskuksessa juhlalounaan ja ohjelman merkeissä. Tervehdyssanat lausui puheenjohtaja Marta Kemell, juhlapuheen piti Taina Raiski Marttaliiton hallituksesta ja Aila Naalisvaara toi Keski-Suomen Marttojen terveiset.

Yhdistyksen historiikin kirjoittanut Anitta Valtonen kertoi yhdistyksen vaiheista sadan vuoden ajalta.

POSTIA M ARTAT-LEHTEEN

Elämänmeno-sivuille tarkoitettu posti lähetetään osoitteeseen lehti@martat.fi tai Marttaliitto, Martat-lehti, Pursimiehenkatu 26 C, 00150 Helsinki. Lehti ei ota tietoja jäsenrekisteristä. Yhdistykset ja yksittäiset martat lähettävät itse tiedot lehteen niin halutessaan.

Jos lähetät tietoja koko yhdistyksen puolesta, varmista jokaiselta päivänsankarilta, että hänen tietonsa saa julkaista.

Jos haluat kieltää tietojesi julkaisemisen Elämänmenossa, ilmoita siitä ensisijaisesti oman yhdistyksesi sihteerille tai puheenjohtajalle tai sille henkilölle, joka vastaa tietojen lähettämisestä.

Pyrimme julkaisemaan onnittelut lähimpänä merkkipäivää ilmestyvässä lehdessä, ja muun postin käytettävissä olevan tilan mukaan.

MARTAT 1 | 2022

57-61 elamanmeno1-2022-uusi.indd 59

| 59

14.1.2022 12.56

Osanottomme »Yli neljännesvuosisadan Kaukajärven Marttojen hallituksessa Tampereella työskennellyt Tuula Jaskari-Malinen kuoli 77-vuotiaana 23.7.2021. Hän oli syntynyt Helsingissä 25.8.1943.

Tuula liittyi marttoihin 1994, kun opiskelukaveri houkutteli hänet mukaan Kaukajärven Marttojen kokoukseen. ”En ollut koskaan kuullutkaan martoista. No, tuo kokous oli vuosikokous, ja sen päätyttyä menin kotiin yhdistyksen sihteeriksi valittuna”, Jaskari-Malinen muisteli yhdistyksen 50-vuotishistoriikissa 2018.

Jäsenyytensä alusta saakka Tuula Jaskari-Malinen toimi joko yhdistyksen sihteerinä tai puheenjohtajana viime vuosiin asti. Hän piti yhteisöllisyyttä kantavana voimana marttatoiminnassa. Yhdistyksen historiikissa hän kertoo varsinkin sen kiehtovan, että marttana voi tehdä paljon hyvää ja tuottaa iloa muille. ”Se ilo heijastuu aina takaisin”, hän totesi.

Tuula Jaskari-Malinen toimi myös piirin tasolla Pirkanmaan Martoissa ja kokousedustajana Marttaliitossa. Hänelle myönnettiin vuonna 2016 Marttaliiton kultainen ansiomerkki. Hän teki myös vapaaehtoistyötä muun muassa tamperelaisten vanhusten parissa Mummon Kammarissa ja Koukkuniemessä.

Tuula Jaskari-Malinen oli martta sekä omassa arjessaan että ahkerana järjestöihmisenä.

Marttaystävät muistelevat kiitollisina Tuulan arvokasta työtä Kaukajärven Marttojen hyväksi.

Kaukajärven Martat, Tampere Saara Kallionalusta »Kunniajäsenemme

(s. 16.10.1926 Kauhajoella) nukkui pois 12.9.2021.

Hän saavutti liki 95 vuoden iän ja Espoon Martoissa 65 vuoden jäsenyyden. Saara muutti jo sota-aikana, 16-vuotiaana, töihin Espoon Kauklahteen. Sieltä hän löysi puolisonsa Aleksin. Heillä oli neljä lasta ja oma kasvihuone- ja puutarhayritys. Saara muisteli marttajäsenyyden 60-vuotishaastattelussa, että tiistaisin oli kiire, kun piti ehtiä lypsää lehmät ja ruokkia perhe ennen marttailtaa. Hän ei ollut poissa yhdestäkään marttaillasta 30 vuoteen, mutta sitten joutui olemaan muutaman kerran poissa autokolarin vuoksi.

Muistamme Saaran iloisena ja positiivisena ihmisenä, joka ei valittanut ja oli aina valmis osallistumaan kaikkeen yhteiseen. Hänellä oli ovi aina auki kaikille, eikä kukaan taloon pistäytynyt päässyt ilman kahvitarjoilua pois. Sairastuttuaankin, kun ei enää jaksanut tulla marttailtoihin, hän kustansi vuosikokouksiin täytekakun. Hänen mottonsa oli: Kerran martta, aina martta.

Viimeiset vuotensa Saara oli hoitokodissa, mikä oli varmasti koronapandemian vuoksi rankkaa, koska aluksi eivät edes läheisimmät saaneet tavata.

Kaikesta huolimatta hän säilytti valoisan mielensä ja muistinsa ja pysyi ajan tasalla.

Muistamme Saaraa lämmöllä ja kiitollisuudella Espoon Martat

kunnanvaltuuston »Kaustisen

entinen puheenjohtaja, pitkään Marttojen luottamustehtävissä kunnan, piirin ja valtakunnan tasolla toiminut Tuula Harju (o.s.

Virkkala) kuoli 19.11.2021 Kokkolan keskussairaalassa.

Tuula syntyi Kaustisella 6.2.1940. Kauppiasperheen lapsi tottui siihen, että kaustislaiset tulivat luo. Isä Jalmari ja äiti Helga palvelivat kaustislaisia sekatavarakaupassaan, Tuulasta tuli kuntalaisten palvelija päättäjänä ja yhteisten asioiden edistäjänä. Molemmissa on kyse taidosta kohdata kanssaihminen, se oli Tuulan erikoisalaa.

Tuula oli modernin suomalaisen naisen malli. Hän osoitti, että jos ei aivan kaikkea voi saada, niin paljon kuitenkin: perheen, työuran ja lukuisia luottamustoimia.

Tuula ja Erkki Harjun vanhimpien lasten ollessa pieniä Tuula lähti Kokkolan kauppaopistoon opiskelemaan ja valmistui merkonomiksi 1964. Seurasi työura Kaustisen verotoimistossa liikeverotukseen erikoistuneena verosihteerinä.

Kun tytärkatras – Pirjo, Maija, Minna ja Teija – oli kasvatettu, Tuula jatkoi opintoja Kokkolan yhteislyseon iltalukiossa. Hän kirjoitti ylioppilaaksi samaan aikaan Minna-tyttären kanssa 1981.

Kunnanvaltuustoon Tuula valittiin ensimmäisen kerran 1985. Vuonna 1997 hänestä tuli ensimmäinen nainen Kaustisen kunnanvaltuuston puheenjohtajana. Hän jatkoi puheenjohtajana vuoteen 2008.

Marttojen toiminnassa Tuula aloitti 1980-luvulla, ensin Kaustisen kirkonkylän Martoissa, myöhemmin Keski- ja Etelä-Pohjanmaan Marttojen hallituksessa, jonka puheenjohtajana hän toimi kahdeksan vuotta.

Pohjoisten piirijärjestöjen edustajana Tuula valittiin Marttaliiton hallitukseen, jossa hän toimi vuodet 2004–2007. Hänelle myönnettiin Marttaliiton hopeinen ansiomerkki 2019.

Tuulalla oli urallaan paljon muitakin luottamustehtäviä: sotaveteraanien parissa, sairaanhoitopiirissä, Kaustisen Kansanmusiikkifestivaaleilla… Hän ei haalinut tehtäviä itseään varten, vaan sen perusteella, miten pystyisi parhaiten ajamaan kuntalaisten ja rakkaan kotiseutunsa asiaa.

Silti mitään tehtävää hän ei hoitanut itselleen tärkeimmäksi kokemansa tehtävän kustannuksella: äitiyden ja sittemmin isoäitiyden. Lapsenlapsille ei tullut mieleenkään luulla Tuula-mummulla olevan työkiireitä, niin täydestä sydämestä hän heidän kanssaan aikaa vietti. Mummulassa oli välillä vilskettä, mutta Tuula ja Erkki orkesteroivat kaiken keskellä tyynen rakastavasti.

Tuula oli tarkka ihminen ja hänellä oli erinomainen muisti. Työtoverien ei usein täytynyt tarkistaa faktoja asiakirjoista, kun ne sai nopeammin Tuulalta kysymällä.

Tuulan viimeiset vuodet olivat muistisairauden varjostamat. Paljon oli kuitenkin hyvää niissä parissa vuodessakin, jotka Tuula vietti hoitokodeissa.

Hän solmi uusia ystävyyssuhteita muiden asukkaiden kanssa. Mitä lopulta on pari unohduksen kuiluun lipsahtanutta muistoa sen rinnalla, että loppuun saa kohdata lähimmäisiään, olla ihminen toiselle?

Lauri Jaakkola Kirjoittaja on Tuula Harjun tyttärenpoika

60 | MARTAT 1 | 2022

57-61 elamanmeno1-2022-uusi.indd 60

14.1.2022 12.56

»Yhdistyksemme

pitkäaikainen kunniajäsen Liisa Kankkunen (s. 28.6.1920 Pielavedellä) siirtyi tuonilmaisiin 101-vuotiaana 13.8.2021. Liisa toimi sotien jälkeen keittäjänä Juvalla, Lautealan kyläkoululla, kunnes avioitui naapuriin ja siirtyi emännäksi.

Kaskiin Marttoihin Liisa liittyi 1964 ja toimi yhdistyksen sihteerinä ja puutarha- ja emäntämarttana parikymmentä vuotta.

Vielä 97-vuotiaana Liisa kertoi nuoremmille muistojaan talvi- ja jatkosodan ajalta ja toiminnastaan lääkintä- ja muonituslottana.

Liisa toimi myös kehitysvammaisten paikallisyhdistyksessä ja oli sijaisäitinä monelle lapselle, jotka löysivät Liisan kodista ja sylistä kaipaamansa turvaa. Koti oli aina avoin mummolana myös heidän perheilleen.

Muutettuaan tyttärensä luo Outokumpuun Liisa osallistui aktiivisesti veteraanien tarinatuokioihin. Satavuotispäivillään vuosi sitten hän jaksoi pyörähdellä valssin tahtiin. Jääköön hänen iloinen ja valoisa elämänasenteensa esimerkiksi meille.

Liisaa lämmöllä muistaen Kaskiin Martat »Yhdistyksemme

jäsen Mirja Torikka nukkui pois 75 vuoden ikäisenä 9.9.2021.

Lämmin osanottomme, Mirjan muistoa kunnioittaen Puurtilan Martat

Martat muistelevat lämmöl»Hirvaan

lä pitkäaikaista jäsentään Raili Klemettiä.

Hän kuoli 75-vuotiaana 16.10.2021. Raili oli yhdistyksemme kantavia voimia vuosikymmenten ajan.

Kiitos, että olit. »Yhdistyksemme

jäsen Irma Kohonen (s.18.12.1939) nukkui ikiuneen 28.10.2021.

Irma oli elämänmyönteinen ja innokas marttaihminen. Vielä sairastuttuaan hän oli mannekiinina rollaattorin kanssa.

Irma-ystäväämme lämmöllä muistaen Männistön Martat »Toiminnan

käynnistyessä koronarajoitusten jälkeen vietimme jo toisessa perättäisessä marttaillassa hiljaisen hetken edesmenneen jäsenemme muistolle: Hilkka Kärkkäinen menehtyi 8.9.2021.

Hän oli ahkera talkoolainen, neuloja ja ristisanatehtävien ratkoja. Erityisen rakas hänelle oli loma-asunto Kotijärven rannalla. Se tarjosi mahdollisuuden kalastukseen ja puutarhanhoitoon.

Muistamme lämmöllä iloista ja ystävällistä Hilkkaa Kaskiin Martat

»Karjalan

Marttojen pitkäaikainen rahastonhoitaja ja aktiivinen jäsen Hannele Laurila-Suvanto menehtyi äkillisesti kotonaan 24.8.2021. Hannele oli kädentaitajana ja leipojana aktiivisesti mukana Karjalan Marttojen toiminnassa. Maistelimme monet kerrat Hannelen leipomuksia, ja niistä pääsivät nauttimaan varsinkin perheenjäsenet ja lapsenlapset. Kodin ja perheen ohella maatilan pihapiirin kunnossapito oli Hannelen sydäntä lähellä.

Hannelea lämmöllä muistaen marttaystävät »Hämeenlinnan

Marttayhdistyksen kunniajäsen Helvi Lautala nukkui syksyn syliin 97-vuotiaana 26.9.2021. Helvin marttailu alkoi pienenä tyttönä äidin mukana Joutsenossa. Marttahenki seurasi mukana 1950-luvulla Hämeeseen muutettaessa.

Helvi Lautala oli perustamassa 1960-luvulla Hämeenlinnan Kaurialan Marttayhdistystä ja toimi sen puheenjohtajana ja luottamustoimissa. Taitoavainten suorittamisen ohessa monet retket ja illanvietot kuuluivat marttasiskojen elämään läpi vuosien. Helvi Lautalan pitkää ja aktiivista marttahistoriaa kunnioitettiin marttareliefillä hautakivessä. Hänet puettiin viimeiselle matkalleen Marttojen rintamerkki kauluksessaan.

Siivu nostalgiaa Martanpuodista Puisten leikkuulautojen kuvat ovat vanhojen Emäntälehtien kansia. Leikkuulaudat on tehty Suomessa.

Tarjous

15 €

(normaalisti 20 €)

MARTAT 1 | 2022

57-61 elamanmeno1-2022-uusi.indd 61

| 61

14.1.2022 12.57

MONESSA MUK ANA

Taas tavattiin

1

Luovon Martat Hailuodosta kokoontuivat pitkästä aikaa marttailtaan Kahvila Lomaan. Toimintaa oli kaivattu; paikalla oli 22 marttaa yhdistyksen 31 jäsenestä. Yksi uusi jäsenkin oli mukana.

2

Äänesalon Martat testasivat kuntoaan Rantapuiston kuntolaitteissa.

4

Siilinjärven Marttojen marttaillassa Seija Kokkarinen kertoi kalastuksesta, kalankäsittelystä ja kalaruoista. Maisteltiin ahvenvuokaa, soijahaukea ja hauki-katkarapupiirakkaa.

5

Honkalahden Martat tutustuivat takavuosien pyykkäystapoihin. Varapuheenjohtaja Terttu Ahonen esittelee pyykkikonetta.

3

Tyrvään Martat tutustuivat Keikyän riippusiltaan kotiseutumatkallaan.

6

Salmenkylän Martat Vehkalahden Marttayhdistyksestä tapasivat yli vuoden koronatauon jälkeen meren äärellä Haminassa.

7

Seutula-Riipilän Martat vierailivat entisen puheenjohtajansa Annukka Uusi-Eskolan perheen Kotirantatilalla.

62 | MARTAT 1 | 2022

62-63 monessamukana1-2022.indd 62

14.1.2022 12.57

Yhdessä saamme aikaan

Karhunpään Martat istut8 tivat kukkia ja kasveja Nurmeksen Kotorannan palvelu-

kotiin Iloa ja Satoa palvelutaloihin -tapahtumassa. Mukana olivat myös pienet apulaiset Santeri ja Jalmari.

9

Pohjois-Karjalan Martat ja ProAgria Itä järjestivät Nurmeksessa Villiyrttien poimijavalmennuskurssin. Karhunpään Martat huolehtivat paikallisjärjestelyistä.

10

Joensuun Marttayhdistys osallistui Pohjois-Karjalan Marttojen järjestämään Iloa palvelutaloihin -tempaukseen kasvattamalla taimia palvelutalon asukkaiden iloksi.

Martan monet menot

12 11

Naantalin Martat osallistui Knit’n’Tag Turku -tapahtumaan graffitillaan Armon laaksosta Auran rantaan.

Jyväskylän Marttayhdistys seppelöi Wivi Lönnin patsaan perinnettä noudattaen. Juhlapuheen piti yhdistyksen puheenjohtaja Pirkko Hartikainen, airueina olivat Riitta Saukkonen sekä Liisa Seppänen ja patsaan seppelöi Anja Nieminen.

Paikalla oli myös Keski-Suomen Marttojen hallituksen puheenjohtaja Pirkko Niiranen.

Wivi Lönn oli maamme ensimmäinen itsenäisesti toiminut naisarkkitehti ja osallisena Jyväskylän Marttayhdistyksen perustamisessa todennäköisesti jo vuonna 1899.

14 13

Saarijärven Marttojen katukirppistapahtumaan kuului arvontaa, myyjäistuotteita ja martta-infoa. Kirppistavarat saatiin lahjoituksina. Uudet opiskelijat saivat hakea tarvikkeita kotiinsa maksutta. Jäljelle jääneet tavarat vietiin Kierrätyskeskukseen. Yhdistys kiittää kaikkia lahjoittajia, talkoolaisia ja kävijöitä onnistuneesta tempauksesta.

Pirkanmaan Kässämartat teki yhteistyötä Miss EW (Elowena) -kilpailun kanssa, jossa etsitään luonnollista kauneutta. Kilpailun teemana oli kotimaisuus, ja osallistujat opettelivat perinnetaitoja, kuten neulomista ja pullapitkon letitystä. Kässämartat ohjasivat tyttöjä neulomaan keskossukkia, ja kilpailun järjestäjä lupasi toimittaa sukat TAYS:n vastasyntyneiden tehoosastolle. Neulomisen lomassa keskusteltiin kohtuullisesta ja vastuullisesta kuluttamisesta sekä Marttojen Garderobi-teemasta tekstiilijätteen vähentämiseksi.

»Marttayhdistysten

tapahtumista kertovat kuvat teksteineen voi lähettää osoitteeseen lehti@martat.fi tai Martat, Monessa mukana, Pursimiehenkatu 26 C, 00150 Helsinki. Julkaisemme painokelpoisia digi- ja paperikuvia, emme kuitenkaan lehdestä leikattuja tai tavalliselle paperille tulostettuja kuvia. Valitse kuvatessasi mahdollisimman suuri tallennusmuoto. Kuvien vähimmäiskoko on 500 x 500 px, kun resoluutio on 300 dpi. Palstalle lähetettyjen kuvien käyttöoikeus siirtyy Marttaliitolle. Saamme paljon postia, joten jonoa syntyy ja julkaisuun voi kulua aikaa!

MARTAT 1 | 2022 | 63

62-63 monessamukana1-2022.indd 63

14.1.2022 12.57

MARTTAPIIRIT TARKISTA AJANKOHTAISET TIEDOT PIIRISI NETTISIVUILTA JA SEURAA SOSIAALISTA MEDIAA.

Etelä-Hämeen Martat Birger Jaarlin katu 21, 13100 Hämeenlinna www.martat.fi/etela-hame www.facebook.com/etelahameenmartatvinkkaa Toiminnanjohtaja Arja Pehkonen arja.pehkonen@martat.fi p. 040 746 6754 Marttojen Kotiapu Toimistosihteeri Susan Valkonen etela-hame@martat.fi p. 044 050 4805 »Kurssit

ja luennot järjestetään Marttakeskuksessa (Birger Jaarlin katu 21, Hämeenlinna), ellei tapahtuman kohdalla toisin mainita. ja tarkemmat tiedot »Ilmoittautumiset

www.martat.fi/etela-hame /tapahtumat/ TAMMIKUU klo 17–18 Martta-akatemia tutuksi, »31.1.

Teams. Maksuton, ilmoittautumiset 26.1. mennessä.

HELMIKUU klo 13–14.30 Vinkkejä viisaisiin kasviva»2.2.

lintoihin ja kotipihan hoitoon -luento, VieKas -hanke, maksuton, ei ennakkoilmoittau»LIFE

tumista. klo 17.30–19 Vinkkejä viisaisiin kasviva»2.2.

lintoihin ja kotipihan hoitoon -luento VieKas LIFE -hanke, maksuton, ei ennakkoilmoittautumista. klo 18–19 Ketjukoulutus Martta-akate»15.2.

miassa: Arjen kemikaalit. Yhteistyössä Itä-Hämeen Marttojen kanssa. Maksuton, ilmoittautumiset 7.2. mennessä. klo 17.30–19.30 Ketjukoulutus Martta»15.2.

akatemiassa: Kasvata ruokaa viljelylaatikossa.

Yhteistyössä Itä-Hämeen Marttojen kanssa.

Maksuton, ilmoittautumiset 7.2. mennessä.

MAALISKUU klo 17.30–20.30 Leipäleivokset ja pik»29.3.

kusuolaiset juhliin -ruokakurssi. Hinta: jäsenet 42 €, muut 45 €. Ilmoittautumiset 22.3. mennessä.

HUHTIKUU klo 17.30–19 Ketjukoulutus Martta-aka»5.4.

temiassa: Puutarhamarjat. Maksuton, ilmoittautumiset 29.3. mennessä. klo 18–20 Kohtaamisia vapaaehtoistoi»7.4.

minnassa -koulutusilta, maksuton, ilmoittautumiset 31.3. mennessä. klo 17–20.30 Voileipäkakkukurssi. Hin»26.4.

ta: jäsenet 45 €, muut 48 €. Ilmoittautumiset 18.4.mennessä.

TOUKOKUU »14.5.

klo 10–12 Äitienpäiväkakkukurssi pikkukokeille. Hinta 35 €/henkilö. Ilmoittautumiset 5.5. mennessä. »16.–25.5.

Marttailuviikko: Viljelylaatikko ja Vuoden vihannes -kilpailun julistaminen.

KESÄKUU klo 9 Kohdataan kentällä -golftapah»11.6.

tuma, Tawast Golf Hämeenlinna, yhteistyökumppanina Tawast Golfin naiset. Hinta 60 €.

Ilmoittautumiset 20.5. mennessä: caddiemaster@tawastgolf.fi ELOKUU »27.8.

Sieninäyttely, Hämeenlinnan tori.

Etelä-Karjalan Martat Marttakeskus, Valtakatu 45 (käynti Anni Swanin kadun puolelta) 53100 Lappeenranta p. 050 448 3112 www.martat.fi/etela-karjala www.facebook.com/Etelä-Karjalan Martat vinkkaa www.twitter.com/ekarjalamartat Toimisto avoinna maanantaisin klo 10–15, muulloin sopimuksen mukaan.

Toiminnanjohtaja Tuija Valjakka tuija.valjakka@martat.fi p. 050 463 4163 KURSSIT JA TAPAHTUMAT: Ilmoittautumiset ja lisätiedot www.martat.fi/etela-karjala/tapahtumat/ MARTAT NEUVOO – Tietoa ja ideoita arkeen. »Kaikille

avointa, maksutonta, ei ilmoittautumisia. Tule sinulle sopivana aikana klo 15–17.

TAPAHTUMAPAIKAT »Lappeenrannan

(tammi–huhtikuu) ja Imatran pääkirjastot »Me-talo,

Raastuvankatu 7, Lpr TEEMAT »Makua

mausteilla: 1.2. Lpr, 2.2. Me-talo, 3.2.

Imatra »Varaudu

kotona: 1.3. Lpr, 2.3. Me-talo, 3.3.

Imatra »Pääsiäisen

ruoka- ja koristeluideat: 5.4. Lpr, 6.4. Me-talo, 7.4. Imatra »Juhlitaan

kotona: 2.5. Imatra, 3.5. Lpr (paikka avoin), 4.5. Me-talo

»Villivihannekset:

31.5. Lpr (paikka avoin), 1.6.

Me-talo, 2.6. Imatra »Siivouksen

pikakurssi: 2.8. Lpr (paikka avoin), 3.8. Me-talo, 4.8. Imatra MARTTAILUVIIKKO (vko 20) »18.5.

klo 16–18 Marttailuviikon tempaus, Lpr KETJUKOULUTUKSET »Martan

makukoulu 9.2. klo 16.30–18.30 Lpr 10.2. klo 16.30–18.30 Imatra »Arjen

kemikaalit 15.3. klo 16.30–18.30 Lpr 16.3. klo 16.30–18.30 Imatra KAIKILLE AVOIMET KURSSIT JA TAPAHTUMAT TAMMIKUU »Vegaanin

kasvisruokaa -kurssi 26.1. klo 16.30–19.30 Lpr 27.1. klo 16.30–19.30 Imatra HELMIKUU »Makua

mausteilla -kurssi 15.2. klo 16.30–19.30 Lpr 16.2. klo 16.30–19.30 Imatra »28.2.

klo 10–12.30 Ässäkokki-kurssi 8–12-vuotiaille, Lpr MAALISKUU »Kokataan

yhdessä, aikuinen ja lapsi -kurssi 2.3. klo 9.30–12 Lpr »Vaalea

juurileipää -kurssi 9.3. klo 16.30–20 Lpr herkut -kurssi »Toscanan

23.3. klo 16,30–19.30 Imatra 24.3. klo 16.30–19.30 Lpr HUHTIKUU »Hurmaavat

voileipäkakut -kurssi 20.4. klo 16.30–19.30 Imatra 21.4. klo 16.30–19.30 Lpr TOUKOKUU »5.5.

klo 18 Etelä-Karjalan Marttojen 101-juhlavuosikokous, Kehruuhuone, Kristiinakatu 20, Lpr »Valmistaudutaan

kodin juhliin -kurssi 11.5. klo 16.30–19.30 Lpr 12.5. klo 16.30–19.30 Imatra »Kevättä

kattilassa -villivihanneskurssi 24.5. klo 16.30–19.30 Lpr KESÄKUU »Ässäkokki-kurssit

8–12-vuotiaille 14.6. klo 10–12.30 Lpr 15.6. klo 10–12.30 Lpr 16.6. klo 10–12.30 Imatra HEINÄKUU »26.7.

Martan-päivä

64 | MARTAT 1 | 2022

64-70 piirit-1-2022.indd 64

14.1.2022 12.58

Itä-Hämeen Martat

jeita ja opit luonnonmukaiset viljelytavat. Maksuton. Ilmoittakaa yhdistyksenne edustaja koulutukseen netissä.

Laaksokatu 1, Lahti p. 050 501 9715 Toimisto avoinna ma klo 12–17

»la 19.2. klo 10–12 Marttayhdistysten puheenjohtajien koulutuspäivä Marttalassa. Aiheita: mitä opittiin korona-ajasta, jäikö jotain pysyviä uusia käytäntöjä, jäsenhankinta ja -pito, toiminnan suunnittelu, piirin tuki yhdistystoimintaan, toimiva yhdistys, miten voin puheenjohtajana edistää sitä, että kaikilla on hyvä olla yhdistyksessä. Maksuton. Ilmoittakaa yhdistyksenne edustaja koulutukseen netissä.

toiminnanjohtaja Tuulikki Uusitalo tuulikki.uusitalo@martat.fi martat.fi/ita-hame/ instagram.com/itahameenmartat/ Facebook Itä-Hämeen Martat vinkkaa Ilmoittautuminen kursseille ja osallistumismaksun maksaminen sivuillamme: www.martat.fi/marttapiirit/ita-hame/tapahtumakalenteri/ Kurssitiedustelut ma klo 12–17, p. 050 501 9715.

TAMMIKUU »ti 25.1. klo 18–19 Uuden jäsenen info, Teams.

Tarjoamme tiiviin katsauksen marttatoiminnasta, kerromme kevään ohjelmasta, Marttaakatemiasta ja muista ajankohtaisista asioista, lyhyttä historian katsausta unohtamatta. Osallistuminen edellyttää toimivaa sähköpostiosoitetta ja nettiyhteyttä. Ilmoittaudu netissä.

HELMIKUU »to 3.2. klo 10–12 Ruokaseikkailu alkaa! -vauvanruokakurssilla Marttalassa opetellaan käytännössä itse tekemään vauvanruokaa. Keskustellaan itse tekemisen eduista, hyvistä ruokavalinnoista ja perheen arkirytmistä. Saat Vauvanruokaa helposti -reseptivihkosen. Maksuton. Ilmoittaudu netissä. »ti 15.2 klo 18–19.30 Arjen kemikaalit -ketjukoulutus Martta-akatemiassa. Etelä-Hämeen ja Itä-Hämeen marttayhdistysten edustajille, jotka haluavat tietoa arjen kemikaaleista ja niiden turvallisesta käytöstä sekä toimintavinkkejä tiedon viemisestä eteenpäin marttailloissa. Kuulet arkisten tuotteiden sisältämistä kemikaaleista ja arjessa käytettävistä kemikaaleista, oikeasta käytöstä, turvallisesta säilytyksestä ja käytöstä poistamisesta. Maksuton.

Ilmoittakaa yhdistyksenne edustaja koulutukseen netissä. »ti 15.2. klo 17.30–19.30 Kasvata ruokaa viljelylaatikossa -ketjukoulutus Martta-akatemiassa.

Kaikille Etelä- ja Itä-Hämeen puutarhamartoille ja muille kotitarveviljelystä kiinnostuneille jäsenille, jotka haluavat oppia uutta ja jakaa osaamistaan sekä tietoa eteenpäin. Sopii sekä aloittelijalle että kokeneemmalle. Koulutuksen jälkeen osaat opettaa taitosi eteenpäin ja järjestää aiheesta marttaillan. Opit, kuinka viljelylaatikossa kasvatetaan syötäviä kasveja ja miten viljelylaatikon kasvit valitaan. Saat kasvikohtaisia viljelyoh-

»to 24.2. klo 17–20 Martan makukoulu -ketjukoulutus martoille Marttalassa. Rohkaistu mukaan makujen ja maustamisen maailmaan!

Tutustutaan erilaisiin ruokakulttuureihin ja tapoihin käyttää mausteita: pirteitä pippureita, tulisia chilejä, lempeitä yrttejä ja kiinnostavia maustesekoituksia. Löydetään perinteisiä ja yllättäviäkin makupareja. Koulutuksen jälkeen osaat jakaa makukoulutietoa myös muille ja pitää tapahtumia ja marttailtoja. Maksuton.

Ilmoittakaa yhdistyksenne edustaja mukaan netissä.

MAALISKUU »to 10.3. klo 10–12 Ruokaseikkailu alkaa! -vauvanruokakurssi Marttalassa. (Katso tiedot 3.2.) »to 17.3. klo 17–20 Ruisleipäkurssi Marttalassa.

Juuri sinulle -ruisleipäkurssilla kerromme tarinoita juurileivonnasta ja opimme leipomaan ruisleipää. Vastaleivotun leivän tuoksu valtaa keittiön, kun tutustumme taikinajuureen ja leipomiseen. Lopuksi pääsemme maistelemaan tätä perinteistä herkkua ja kotiin viemiseksi saat taikinajuurta. Hinta 40 €/hlö ja 35 €/marttahinta. Kurssimaksuun sisältyy opetus, materiaali, ruisjuurta ja maistiaiset. Ilmoittaudu netissä. »ke 30.3. Vinkkejä viisaisiin kasvivalintoihin ja kotipihan hoitoon -luento, VieKas LIFE klo 14.–15.30 Marttala klo 17.30–19 Orimattila (paikka ilmoitetaan myöhemmin) Tunnetko kotipihasi kasvit ja osaatko valita uudet kasvit niin, ettei niistä myöhemmin aiheudu haittaa? Pihasta voi löytyä luontoon haitallisesti leviäviä vieraslajeja, joista jotkut voivat olla terveydelle vaarallisia. Kasveja valittaessa on hyvä tietää, miten valintamme tukevat pihan monimuotoisuutta ja lisäävät kasvien ja pihan käyttäjien hyvinvointia. Tule luennolle kuuntelemaan ja keskustelemaan kotipihan kasveista ja jakamaan sekä saamaan vinkkejä turvallisiin valintoihin. Luento on maksuton ja avoin kaikille. Ei ennakkoilmoittautumista.

HUHTIKUU »ti 5.4. klo 17.30–19.30 Puutarhamarjat-ketjukoulutus Martta-akatemiassa. Kaikille Etelä- ja Itä-Hämeen puutarhamartoille ja muille puutarhanhoidosta kiinnostuneille jäsenille, jotka haluavat oppia uutta marjakasveista ja jakaa tietoa eteenpäin. Koulutuksen jälkeen osaat opettaa taitosi eteenpäin ja järjestää aiheesta marttaillan. Sopii sekä aloittelijalle että kokeneelle. Opit, mitä puutarhamarjoja kotipihassa voi kasvattaa, millaisessa kasvupaikassa ne viihtyvät ja miten niitä hoidetaan. Opit käyttämään marjakasveja monipuolisesti kotipihassa, myös koriste- ja suojaistutuksissa, ja osaat valita kestäviä lajikkeita. Maksuton. Ilmoittakaa yhdistyksenne edustaja mukaan netissä. »to 7.4. klo 10–12 Ruokaseikkailu alkaa! -vauvanruokakurssi Marttalassa. (Katso tiedot 3.2.) »to 21.4. klo 17–20 Kasviskeittiöstä kaikille -kurssi Marttalassa. Keittiö täyttyy kasviksista ja kasvipohjaisista ruoanvalmistustuotteista, joista kokataan kasvispainotteisia herkkuja.

Kokeillaan ennakkoluulottomasti uutta ja herkutellaan kestävällä kasvispainotteisella aterialla. Hinta 34 €/hlö ja 29 €/marttahinta. Kurssimaksuun sisältyy opetus, materiaali ja kasvisateria. Ilmoittautuminen netissä. »Itä-Hämeen

Martat ry:n vuosikokous. Aika ja paikka ilmoitetaan myöhemmin.

TOUKOKUU »to 5.5. klo 10–12 Ruokaseikkailu alkaa! -vauvanruokakurssi Marttalassa. (Katso tiedot 3.2.) »16.–22.5.

Marttailuviikolla perustetaan marttayhdistyksissä viljelylaatikoita. »to 19.5. klo 17–20 Suomalaista superruokaa villivihanneksista -kurssi Marttalassa. Luonnonyrttien tunnistaminen ja keräily on mukava harrastus, ja villivihanneksista saa ruokiin uusia vivahteita. Kokkaamme kurssilla villivihanneherkkuja. Hinta 34 €/hlö ja 29 €/marttahinta. Kurssimaksuun sisältyy opetus, materiaali ja maukasta villiruokaa. Ilmoittautuminen netissä.

HEINÄKUU »Toimisto

on suljettu. »TIETOA

JA TURVAA KYLILLÄ -hanketta toteutamme pitämällä kotivara-infoja muiden tahojen järjestämissä tapahtumissa. Tuomme sisältöä tapahtumiin, kyläiltoihin ja yhdistysten tapaamisiin. Käymme läpi kotitalouksien ja kylän turvallisuuteen liittyviä asioita kotivaran näkökulmasta. Hankkeen toiminta-alueeseen kuuluvat Asikkala, Hartola, Heinola, Padasjoki, Pertunmaa ja Sysmä. »Lisätietoa:

kati.koskela@martat.fi

MARTAT 1 | 2022

64-70 piirit-1-2022.indd 65

| 65

14.1.2022 12.58

TARKISTA AJANKOHTAISET TIEDOT PIIRISI NETTISIVUILTA JA SEURAA SOSIAALISTA MEDIAA.

Kainuun Martat Sammonkatu 10 A 3 87100 Kajaani p. 044 7047 950 etunimi.sukunimi@martat.fi www.martat.fi/kainuu Kaino Kinnunen toiminnanjohtaja/kotitalousasiantuntija p. 044 7047 950 Marttojen Kotipalvelu p. 044 5622 424 Toimisto palvelee ma klo 9–12.

Ilmoitamme myöhemmin tarkentuvista tapahtumista piirin verkkosivuilla www.martat.fi/marttapiirit/kainuu/ ja yhdistyksiin sähköpostitse lähetettävillä tiedotteilla.

TAMMIKUU klo 13 Piirin hallituksen kokous, Marttala »31.1.

HELMIKUU »5.– 6.2. Piirien puheenjohtajien koulutus, Helsinki klo 16–19 Kässäkahvila, Marttala »16.2.

MAALISKUU klo 16–19 Kässäkahvila, Marttala »16.3.

klo 13 Piirin hallituksen kokous, Marttala »28.3.

HUHTIKUU klo 16–19 Kässäkahvila, Marttala »13.4.

»23.4.

klo 10 Piirin kevätkokous, Marttala TOUKOKUU »11.5.

klo 16–19 Kässäkahvila, Marttala »30.5.

klo 13 Piirin hallituksen kokous, Marttala MARTTOJEN KOTIPALVELUSTA KOTISIIVOUKSIA » Tuntiveloitus 34,90 € (alv 24 %), 28,15 € (alv 0 %). »Marttajäsenten

tuntiveloitus 31,40 € (alv 24 %), 25,32 € (alv 0 %). »Palvelumme

on kotitalousvähennyskelpoista. p. 044 5622 424, 044 7047 950. »Tiedustelut

SUORITA HYGIENIAPASSI Martat järjestää sopimuksen mu»Kainuun

kaan hygieniatestitilaisuuksia. Testin hyväksytysti suorittaneet saavat hygieniaosaamistodistuksen ja -kortin. Osallistuminen vaatii henkilökohtaisen yhteydenoton, p. 044 7047 950. Tilaisuudet järjestetään Marttalassa, Sammonkatu 10 A 3, Kajaani. Osallistumismaksu 45 €.

TARVITSETKO KOKOUS-, KOULUTUS- TAI KOKOONTUMISTILAA? »Marttalaa

vuokrataan erilaisiin tapahtumiin.

Soita ja kysy lisää, p. 044 7047 950.

KÄSSÄKAHVILA jatkaa toimintaansa 16.2., 16.3., »Kässäkahvila

13.4. ja 11.5. Kokoontumiskertojen teemat päivitetään verkkosivuillemme. Seuraa ilmoittelua ja tule mukaan!

Keski- ja EteläPohjanmaan Martat Vingenkatu 15 A ja Vingenkatu 15 B 14, Kokkola Kotitalouskeskus ja kotiapu p/f (06) 8313 127 (arkisin klo 9–14) etunimi.sukunimi@martat.fi www.martat.fi/marttapiirit/keski-ja-etela-pohjanmaa/ www.instagram.com/keskijaetelapohjanmaanmartatry/ www.facebook.com/keskijaetelapohjanmaanmartat/ twitter.com/tuijabiskop toiminnanjohtaja Tuija Biskop, p. 050 597 6585 Kurssit ja tapahtumat ovat Keski- ja Etelä-Pohjanmaan Marttojen Kotitalouskeskuksessa (Vingenkatu 15 A, Kokkola), ellei toisin mainita. Ilmoittautumiset tilaisuuksiin viikkoa ennen, p. 06 8313 127 (arkisin klo 9–14 tai nettisivujen kautta).

TAMMIKUU »ti 25.1. klo 18–21 Toiminnansuunnitteluilta, Sepänkylän seurakuntakoti, Niilontie 3, Mustasaari »to 27.1. klo 18–21 Toiminnansuunnitteluilta, Pietarsaari HELMIKUU »ti 1.2. klo 18–21 Toiminnansuunnitteluilta, Seinäjoki »28.2.–4.3.

klo 10–13 lomaviikon Pikkukokkikurssit alakoululaisille »vko

9 Ässäkokkikurssit Alavus, Kauhajoki, Seinäjoki MAALISKUU »28.2.–4.3.

klo 10–13 lomaviikon Pikkukokkikurssit alakoululaisille »vko

9 Ässäkokkikurssit Alavus, Kauhajoki, Seinäjoki »30.3.

klo 18–21 Koti & Keittiö -kurssi: Kasviskeittiöstä kaikille

HUHTIKUU klo 18–21 Koti & Keittiö -kurssi: Annos »13.4.

Afrikkaa klo 16–18 Kokouspäivän koulutukset: »27.4.

nettisivut ja neuvonta, Kokkola ja TEAMS alkaen klo 18.30 Piirin kevätkokous, »27.4.

Kokkola ja TEAMS TOUKOKUU »7.5.

klo 10–12 Äitienpäiväkakkukurssi lapsille »7.5.

klo 13–15 Äitienpäiväkakkukurssi lapsi–aikuinen -pareille »11.5.

klo 18–21 Koti & Keittiö -kurssi: Kevään ja kesän juhlat KESÄKUU » 9.–10.6. klo 10–13 Pikkukokkikurssit alakoululaisille »13.–17.6.

klo 10–13 Pikkukokkikurssit alakoululaisille Kokkolan torilla avaa ovensa kes»Torikahvila

kiviikkona 1.6. klo 8. Olemme avoinna juhannukseen saakka ke, pe ja la. 27.6. alkaen ma–la.

Keski-Suomen Martat Yliopistonkatu 11, Jyväskylä p. 050 438 7532 Toimisto avoinna ma klo 9–16 keski-suomen@martat.fi www.martat.fi/keski-suomi Facebook Keski-Suomen Martat vinkkaa Instagram www.instagram.com/keskisuomenmartat toiminnanjohtaja Kati-Erika Timperi, p. 050 512 3492, kati-erika.timperi@martat.fi * Piirin tapahtumat ja kurssit ovat kaikille avoimia, ellei kurssin kohdalla ole toisin mainittu. * Kurssit pidetään Marttakeskuksessa, Yliopistonkatu 11, 40100 Jyväskylä, ellei toisin mainita. * Ilmoittautumiset vain sähköisesti, www.martat. fi/keski-suomi/tapahtumat/ * Ilmoittautuminen kursseille on sitova. Kurssimaksua ei palauteta, jos kurssille osallistuminen estyy meistä riippumattomista syistä. * Ilmoittautuessa maksat verkkomaksulla kurssimaksun. Jos maksu ei lähde, ota yhteyttä keskisuomen@martat.fi niin kurssipaikkasi säilyy ja maksu voidaan suorittaa laskulla. * Alle 15 €:n kurssihinnoista emme palauta kurssimaksua.

Kurssien vetäjien yhteystiedot: tuija.elomaki@martat.fi. hanni.kuronen@martat.fi.

66 | MARTAT 1 | 2022

64-70 piirit-1-2022.indd 66

14.1.2022 12.58

TAMMIKUU »ke 26.1. klo 16.30–19.30 Aasian kierros 30 €/35 €. Lähde makujen löytöretkelle mielenkiintoisiin ruokamaihin: Vietnam, Indonesia ja Nepal. Kurssin vetää Tuija Elomäki. Ilmoittautuminen aukeaa 3.1.

HELMIKUU »to 10.2. klo 16.30–19.30 Vegaaninen ruokakurssi 25 €/30 €. Marttakeskuksen opetuskeittiöllä valmistetaan herkullisia vegaanisia ruokia arjen iloksi ja viikonlopun herkutteluun.

Kurssin vetää Hanni Kuronen. Ilmoittautuminen aukeaa 3.1. »ke 16.2. klo 16–18 Pikkukokit 10 €, 7–12 vuotiaille. Valmistetaan monipuolisia ruokia ja leivonnaisia sekä opetellaan keittiötyöskentelyä ruoanvalmistamisesta siivoukseen. Kurssin vetää Tuija Elomäki. Ilmoittautuminen aukeaa 10.1.

TOUKOKUU »ke 4.5. klo 16.30–19.30 Leivotaan yhdessä -kurssi 25 €/30 €. Aikuinen–lapsi-pareissa leivotaan suolaista ja makeaa. Kurssin vetää Tuija Elomäki. Ilmoittautuminen aukeaa 28.3. »ke 18.5. klo 16–18 Pikkukokit 10 €, 7–12 vuotiaille. Valmistetaan monipuolisia ruokia ja leivonnaisia sekä opetellaan keittiötyöskentelyä ruoanvalmistamisesta siivoukseen. Kurssin vetää Tuija Elomäki. Ilmoittautuminen aukeaa 28.3. »ti 24.5. klo 16.30–19.30 Ruokaa villiyrteistä 25 €/30 €. Marttakeskuksen opetuskeittiöllä valmistetaan herkullisia maistiaisia villiyrteistä.

Kurssin vetää Hanni Kuronen. Ilmoittautuminen aukeaa 28.3.

»ke 23.2. Intian keittiö 25 €/30 €. Intialaiselle ruokakulttuurille on tyypillistä runsas kasvisten ja palkokasvien käyttö. Lähde kanssamme mausteiselle makumatkalle! Kurssin vetää Tuija Elomäki. Ilmoittautuminen aukeaa 10.1.

MAALISKUU »ke 9.3. klo 16.30–19.30 Kalaruokaa 25 €/30 €. Kalasta valmistat nopeasti monipuolisia, terveellisiä ja maistuvia ruokia. Järvikalan syöminen on ympäristöteko. Kurssin vetää Hanni Kuronen. Ilmoittautuminen aukeaa 10.1. »ke 16.3. klo 16–18 Pikkukokit 10 €, 7–12 vuotiaille. Valmistetaan monipuolisia ruokia ja leivonnaisia sekä opetellaan keittiötyöskentelyä ruoanvalmistamisesta siivoukseen. Kurssin vetää Tuija Elomäki. Ilmoittautuminen aukeaa 7.2. »ke 23.3. klo 16.30–19.30 Kasvisruokia 25€ /30 €. Kasvisten lisäämisestä ruokavalioon hyötyy jokainen. Ruokaohjeet ovat pääasiassa lakto-ovovegetaarisia ja helposti muunnettavissa vegaanisiksi. Kurssin vetää Tuija Elomäki.

Ilmoittautuminen aukeaa 7.2.

HUHTIKUU »ke 13.4. klo 16–18 Pikkukokit 10 €, 7–12 vuotiaille. Valmistetaan monipuolisia ruokia ja leivonnaisia sekä opetellaan keittiötyöskentelyä ruoanvalmistamisesta siivoukseen. Kurssin vetää Tuija Elomäki. Ilmoittautuminen aukeaa 28.2. »to 21.4. klo 17–20 Hygieniapassikoulutus ja -tentti 50 €. Kaikille avoin. Kurssin vetää Hanni Kuronen. Ilmoittautuminen aukeaa 28.2.

Keski-Suomen Marttojen hallitus ja työntekijät yhteiskuvassa.

Kymenlaakson Martat Torikatu 6, Kouvola p. 010 838 5650 Toimisto avoinna ma klo 10–15.30 ja muulloin sopimuksen mukaan.

Marttakahvio avoinna kesäaikaan, p. 040 759 6647 etunimi.sukunimi@martat.fi martat.fi/kymenlaakso facebook.com/kymenlaaksonmartatvinkkaa instagram.com/kymenlaakson.martat twitter.com/Marttakulma toiminnanjohtaja Anne Saarikko, p. 040 849 4494 Ilmoittautumiset kursseille katja.haimi@martat. fi tai 010 838 5650.

Tilaisuudet Marttakulmassa (Torikatu 6, Kouvola), ellei toisin mainita.

HELMIKUU »2.2.

klo 17.30–18.30 Martta-akatemia tutuksi -etäketjukoulutus. Ilm. viim. 25.1. »7.2.

klo 17.30–19.30 Hävikkifoorumi-ketjukoulutus. Ilm. viim. 31.1. »9.2.

klo 17.30–20.30 Yhden kattilan taktiikka -ruokakurssi. Ilm. viim. 31.1. »16.2.

klo 17.30–20.30 Yhden kattilan taktiikka -ruokakurssi, Vehkalahden koulu, Hamina.

Ilm. viim. 7.2. »21.2.

klo 17.30–19.30 Hävikkifoorumi -ketjukoulutus, Vehkalahden koulu, Hamina. Ilm. viim. 14.2.

MAALISKUU »9.3.

klo 17.30–19.30 Arjen kemikaalit -ketjukoulutus. Ilm. viim. 28.2. »16.3.

klo 17–20.30 Lämpimäisiä leipäjuuresta.

Ilm. viim. 7.3. »21.3.

klo 17–20 Ässäkokit, lasten ruokakurssi.

Ilm. viim. 14.3. »22.3.

klo 17–20 Ässäkokit, lasten ruokakurssi, Opintokeskus Karhu, Karhula. Ilm. viim. 14.3. »23.3.

klo 17.30–19.30 Arjen kemikaalit -ketjukoulutus, Kumppanuustalo Viikari, Kotka. Ilm. viim. 14.3. »30.3.

klo 17–20.30 Lämpimäisiä leipäjuuresta, Vehkalahden koulu, Hamina. Ilm. viim. 21.3.

HUHTIKUU »6.4.

klo 17.30–20 Puutarhamarttojen ketjukoulutus, Kasvata ruokaa viljelylaatikossa. Ilm. viim. 28.3. »7.4.

klo 17.30–20 Puutarhamarttojen ketjukoulutus, Kasvata ruokaa viljelylaatikossa, Kumppanuustalo Viikari, Kotka. Ilm. viim. 28.3. »26.4.

klo 17.30–20.30 Viettelevät voileipäkakut -kurssi. Ilm. viim. 19.4. »27.4.

klo 17.30–20.30 Viettelevät voileipäkakut -kurssi, Vehkalahden koulu, Hamina. Ilm. viim. 19.4.

TOUKOKUU »12.5.

klo 17.30–20.30 Kevättä kattilassa -villiyrttiketjukoulutus martoille Marttakulmassa, kouluttajana kotitalousasiantuntija Riitta Sutinen, Etelä-Karjalan Martat. Ilm. viim. 2.5. »Marttakahvion

kesäkausi alkaa »21.5.

Piirin vuosikokous ja Marttapäivä, Kouvola KESÄKUU »Marttakahvion

kesävinkit »13.6.

klo 10–13 Ässäkokit, lasten ruokakurssi.

Ilm. viim. 8.6. »14.6.

klo 10–13 Ässäkokit, lasten ruokakurssi, Opintokeskus Karhu, Karhula. Ilm. viim. 8.6. »15.6.

klo 10–13 Ässäkokit, lasten ruokakurssi, Vehkalahden koulu, Hamina. Ilm. viim. 8.6.

HEINÄKUU »Marttakahvion

kesävinkit

MARTAT 1 | 2022

64-70 piirit-1-2022.indd 67

| 67

14.1.2022 12.58

TARKISTA AJANKOHTAISET TIEDOT PIIRISI NETTISIVUILTA JA SEURAA SOSIAALISTA MEDIAA.

ELOKUU »Marttakahvion

kesävinkit Sienineuvontaa, Marttakahvio »27.8.

MARTAT VINKKAA KIRJASTOISSA »Martat

vinkkaa -neuvontaa annetaan Kymenlaakson kirjastoissa koko kevään. Seuraa ilmoittelua ja tule nappaamaan vinkit oman yhdistyksesi toimintaan. Voit pyytää myös etukäteen materiaalia marttailtaan ja hakea sen kirjastosta.

KURSSITARJOTIN 2022 kaikille »Kasviskeittiöstä

mausteilla »Makua

ikävuosiin »Ruokailoa

kattilan taktiikka »Yhden

hapatusta! »Silkkaa

tapaa leipoa »Monta

siivous ja pyykki (luento) »Allergiakodin

Viettelevät voileipäkakut »Keittiötiimi:

Italialainen keittiö »Keittiötiimi:

Lapin Martat Rovakatu 13 96100 Rovaniemi etunimi.sukunimi@martat.fi www.martat.fi/lappi Facebook: Lapin Martat Vinkkaa Instagram: Lapinmartat Toimisto avoinna ma klo 12–16 ja pe 9–14. Muina aikoina voit soittaa ovikelloa, avaamme jos olemme paikalla. toiminnanjohtaja Paula Aho. p. 040 734 2636 Kurssit ja tapahtumat järjestetään Lapin Marttojen toimitilassa (Rovakatu 13) Rovaniemellä, ellei toisin mainita. Ruokakurssit ovat maksullisia ja avoimia. Maksu suoritetaan kortilla tai käteisellä paikan päällä.

Ilmoittautumiset Lapin marttojen sähköisen tapahtumakalenterin kautta: www.martat.fi/lappi/ tapahtumat/ Ota kurssille sisäkengät, esiliina ja mahdollinen päähine hygieniasyistä.

Peruutukset tulee tehdä kahta päivää aikaisemmin. Muussa tapauksessa perimme osallistumismaksun.

TAMMIKUU »26.1.

klo 17–19 Kässäkahvila: Sormet suojaan – koukutut lapaset/patakinnas kaksipäisellä virkkuukoukulla

HELMIKUU »3.2.

klo 17–20 Kotoisat makkarat -kurssi »9.2.

klo 16.30–19 Pikkukokit: Ystävänpäivä »10.2.

klo 17–20 Punajuurikurssi »23.2.

klo 17–19 Kässäkahvila: Ompelijan apu – neulatyyny tai saksipiilo/säilytin klo 17–20 Kalankäsittelyn kurssi »24.2.

MAALISKUU »1.3. klo 12–18 Marttatoimiston Avoimet ovet ja pistokkaiden vaihtopäivä klo 17–20 Naistenpäivän salaattikurssi »8.3.

klo 17–20 Vegaanisen ruuan kurssi »22.3.

klo 17–19 Kässäkahvila: Koti kauniiksi – »30.3.

pääsiäisaskartelua HUHTIKUU klo 17–20 Välimeren ruokaa »6.4.

klo 17–19 Kässäkahvila: Kierrätysmateri»27.4.

aalit hyötykäyttöön »28.4.

klo 16.30–19 Pikkukokit: Vappu TOUKOKUU klo 17–20 Voileipäkakku-kurssi »3.5.

»10.5.

klo 17–20 Monta tapaa leipoa – suolaista ja makeaa »18.5.

klo 17–19 Rakenna oma viljelylaatikko (Alarahkontie 34, Rovaniemi).

25.5. klo 17–19 Kässäkahvila: Pelastakaamme pörriäiset – rakennetaan hyönteishotelli KESÄKUU klo 17–20 Villiyrttien ABC »2.6.

klo 17–20 Juhannusjuhlat-kurssi »15.6.

Lounais-Suomen Martat Yliopistonkatu 33 G, 3.krs., Turku Valtakatu 7 C, PORI p. 050 448 1665 toimisto avoinna ma–to klo 9–13.30 toiminnanjohtaja Sanna Voutilainen sanna.voutilainen@martat.fi p. 050 4099 046 www.martat.fi/lounais-suomi/ Facebook: Lounais-Suomen Martat vinkkaa Instagram: lounaissuomenmartat TAMMIKUU »Avoin

ruokakurssi Kasviksilla kundit kondikseen/Turku 26.1. klo 17–20 »Avoin

ruokakurssi Kasviksilla kundit kondikseen/Pori 27.1. klo 17–20 »Toiminnanesittelyilta/Mynämäki

27.1. klo 17.30

HELMIKUU »Makukoulu

ja Toiminnanesittelyilta/Rauma 1.2. 17.30–19.30 »Avoin

ruokakurssi Kasviksilla kundit kondikseen/Turku 2.2 klo 17–20 »Avoin

ruokakurssi Juuri sinulle/Pori 2.2. klo 17–20 »Avoin

ruokakurssi Juuri sinulle/Turku 3.2. 17–20 »Makukoulu/Turku

8.2. klo 17.30–19.30 »Makukoulu/Somero

9.2. klo 17.30–19.30 »Makukoulu/Pori

9.2. klo 17.30–19.30 »Makukoulu/Huittinen

15.2. klo 17.30–19.30 »Makukoulu/Mynämäki

15.2. klo 17.30–19.30 »Makukoulu/Paimio

16.2. klo 17.30–19.30 ruokakurssi Arjen parhaat keitot 25.1. »Avoin

klo 17–20 MAALISKUU »Avoin

ruokakurssi Hyvä ruoka, vielä parempi kastike 2.3. klo 17–20 22.3. Sonja Lumme »Kevätristeily

»Virtuaalikurssi

Kotikeittiön kalaruokia 24.3. »Pj-koulutus/Pori

28.3. »Pj-koulutus/Turku

29.3. »Pj-koulutus/Teams

31.3.

HUHTIKUU »Avoin

ruokakurssi Sushit ja sushibowlit/Turku ja Pori 5.4 klo 17–20 TOUKOKUU »FB-live

Voileipäleivokset 9.5. klo 18–19 »Marttailuviikko

16.–22.5. »Viljelylaatikkoilta

16.5. klo 18–20 Urheilupuiston iltapäiväkerhossa »Marttojen

rastirata 19.5. klo 18 KESÄKUU »Virtuaalikurssi

Parsaa ja perunaa/Turku 14.6. klo 18–20 »Villiyrttiretki/Turku

ja Pori 15.6. »Avoin

ruokakurssi Villiyrtit/Turku ja Pori 16.6. klo 17–20 ELOKUU »Sienilive

FB 23.8. »Järjestötreffit:

Turku 24.8.

Pori 25.8.

Taivassalo 29.8.

Salo, keskusta 30.8.

Aura 31.8. »Sieniretki/Turku

26.8. »Sieniretki/Pori

26.8. »Sieninäyttely

27.8. Turku ja Pori »Sienipäivä

27.8. »Sieniviikko

28.8.–4.9.

68 | MARTAT 1 | 2022

64-70 piirit-1-2022.indd 68

14.1.2022 12.58

Pirkanmaan Martat Tampellan esplanadi 7, Tampere p. 050 371 8913 pirkanmaan@martat.fi www.martat.fi www.facebook.com/pirkanmaanmartatvinkkaa www.instagram.com/pirkanmaanmartat toiminnanjohtaja, kotitalousasiantuntija Marja Kuuteri, marja.kuuteri@martat.fi, p. 050 351 6658 AVOIMET RUOKAKURSSIT Annos Afrikkaa »2.2.

»9.3.

Makuja maailmalta, Thaimaa »20.4.

Makua mausteilla Villiinny villiyrteistä! »11.5.

AVOIMET PUUTARHAKURSSIT Kasveja siemenistä ja taimista »16.3.

Pääsiäiskimppukurssi »6.4.

Webinaari Martta-akatemiassa: Kom»26.4.

postoi oikein! (maksuton) MARTTAJÄSENILLE: MARTTATREFFIT »1.2./2.2./8.2./9.2./15.2.

»24.1.

Puutarhamarttojen ketjukoulutus (verkossa): Puutarhamarjat »28.2.

Puutarhamarttojen ketjukoulutus (piirin tiloissa): Kasvata ruokaa viljelylaatikossa »22.3.

Luottamusmarttojen koulutus »23.3.

Martan makukoulu -ketjukoulutus »13.4.

Piirin kevätkokous »16.–22.5.

Marttailuviikolla perustetaan viljelylaatikoita

Pohjois-Karjalan Martat Koskikatu 5–7, Joensuu Toimisto avoinna klo 9–15 pohjois-karjala@martat.fi Henkilöstö: etunimi.sukunimi@martat.fi Tiedotus: tiedotus.pohjois-karjala@martat.fi toiminnanjohtaja Heli Hjälm, puh. 0400 151 545 TAMMIKUU »24.1.

klo 16 Riistaa lautasella, Facebook LIVE HELMIKUU »7.2.

Virtuaalimartta-ilta: Talvikauden kasvikset MAALISKUU »2.3.

Martan makukoulu -ketjukoulutus »7.3.

Virtuaalimartta-ilta: Makua mausteilla HUHTIKUU Virtuaalimartta-ilta: Pääsiäispöytä »11.4.

Puutarhamarjat-ketjukoulutus »5.4.

Marttaliiton vuosiseminaari »22.4.

»23.4.

Marttaliiton vuosikokous »29.4.

Marttakahvio avautuu TOUKOKUU klo 17 Puutarhan kevätsiivous ja ajankoh»3.5.

taiset työt, Kukkolan näytepuutarha »9.5.

Virtuaalimartta-ilta: Suolaista ja makeaa leivontaa »14.5.

Piirin vuosikokous Marttailuviikko, viljelylaatikko-kas»16.–22.5.

vattaminen klo 17 Kasvimaan perustaminen, Kukko»17.5.

lan näytepuutarha »18.5.

Tervetuloa kesään, avoin tilaisuus Marttakahviolla »31.5.

klo 17 Hyötykasvien kylvöt sekä laatikkoviljelyvinkit, Kukkolan näytepuutarha KESÄKUU »14.6.

klo 17 Viimeiset istutukset, Kukkolan näytepuutarha »26.6.

klo 17 Keskikesän hoitotyöt, Kukkolan näytepuutarha HEINÄKUU »1.–3.7.

Herättäjäjuhlat Joensuussa, muonitustalkoot, MURU-hanke »26.7.

Martan päivä

Terveiset Pirkanmaan Marttojen toimistolta!

AVOIMET KURSSIT MARTTAKESKUKSESSA »27.1.

klo 17 Vaalea hapanjuurileipä »23.2.

klo 17 Makua mausteilla »31.3.

klo 17 Venäläinen keittiö klo 17 Miesliesi (isä & poika) »20.4.

»11.5.

klo 17 Suolaiset leivonnaiset arkeen ja juhlaan

Ilmoittautuminen Marttakeskuksen kursseille viimeistään viikkoa aikaisemmin: www.martat.fi/ pohjois-karjala/tapahtumakalenteri/ Kurssihinta jäsenet 20 €/muut 30 €.

AVOIMET KURSSIT MAAKUNNASSA »23.3.

klo 17 Kitee, Arppeen koulun keittiö, Kasviskeittiöstä kaikille »23.3.

klo 17 Nurmes, Kirkkokadun koulu (Nurmeksenkatu 11), Yhden kattilan taktiikalla.

Pohjois-Pohjanmaan Martat Marttala, Kajaaninkatu 36, Oulu Toimisto avoinna pääsääntöisesti ma–pe klo 9–15. Jos haluat varmistaa paikallaolomme, soita tai sovi tapaaminen etukäteen.

Toiminnanjohtaja, kotitalousasiantuntija Heli Similä, heli.simila@martat.fi, p. 041 311 8802 www.martat.fi/pohjois-pohjanmaan www.facebook.com/ pohjois-pohjanmaanmartatvinkkaa Instagram Kurssit Marttalassa, Kajaaninkatu 36, Oulu AVOIMET RUOKAKURSSIT klo 17–20 »3.2.

Aasian kierros »17.2.

Vaalea hapanjuurileivonta »10.3.

Korealainen keittiö »24.3.

Yhden kattilan ruoka »31.3.

Ranskalainen keittiö »21.4.

Kasviskeittiö kaikille »5.5.

Suomalaiset sapakset »19.5.

Makeat juhlakakut PIKKUKOKKIKURSSIT klo 16.30–19.30 »24.2.

Laskiaisherkut »10.3.

Kokkien kiusaukset (HUOM. klo 10–13) »13.4.

Pääsiäisherkut »12.5.

Vohvelikekkerit »13.–17.6.

»Aamuryhmä

7–9-vuotiaat klo 9–12 »Iltapäiväryhmä

10–12 vuotiaat klo 13–16 »Ilmoittautuminen

koko viikoksi/lapsi. Osallistuminen yksittäisiin päiviin ei ole mahdollista.

TARVITSETKO HYGIENIAPASSIN? »Järjestämme

hygieniapassitestitilaisuuksia sopimuksen mukaan. Ole yhteydessä, p. 050 566 1851.

MARTAT 1 | 2022

64-70 piirit-1-2022.indd 69

| 69

14.1.2022 12.58

TARKISTA AJANKOHTAISET TIEDOT PIIRISI NETTISIVUILTA JA SEURAA SOSIAALISTA MEDIAA.

Savon Martat Kuopio: Haapaniemenkatu 23 (B-ovi) Mikkeli: Hallituskatu 7 A 1 p. 050 339 4260 savon@martat.fi www.martat.fi/savo/ Facebook: savon martat vinkkaa www.instagram.com/savonmartat/

MUUT »26.1.

Yhdistysten tapaaminen, Teams klo 18–19 »6.4.

Yhdistysten tapaaminen, verkkoyhteys klo 18–19 »22.4.

Marttaliiton vuosiseminaari »23.4.

Marttaliiton vuosikokous »16.–22.5.

Marttailuviikko »26.7.

Martan päivä

Piirin puheenjohtaja Merja Ikonen, merja.h.ikonen@gmail.com

KIITOS PAL AUTTEESTA

Martat-lehden 5/2021 suosituin juttu oli Laitetaan komposti talvikuntoon. Palautteen lähettäneiden kesken arvottiin 10 kpl Marttojen kangaskassia. Sen saivat Anne Hosio Jyväskylästä, Eeva Hyvönen Joensuusta, Marjatta Marttala Vaasasta, Kaija Naukkarinen Joutsenosta, Elsa Niskanen Iisalmesta, Inkeri Piskunen Vantaalta, Sirpa Rönkkö Iisalmesta, Marja Simola Joensuusta, Maire Timoskainen Järvenpäästä ja Kaija Valkonen Klaukkalasta.

TOIMINNAN SUUNNITTELUILLAT klo 17–19 »31.1.

Juva »1.2.

Iisalmi, Mikkeli »2.2.

Savonlinna, Varkaus »3.2.

Kuopio ARJEN KEMIKAALIT -KETJUKOULUTUKSET klo 17–19 »14.2.

Mikkeli »22.2.

Savonlinna, Iisalmi »23.2.

Varkaus, Juva »24.2.

Kuopio PUUTARHANMARJAT-KETJUKOULUTUKSET klo 17–20 »14.3

Juva »15.3.

Savonlinna, Iisalmi »16.3.

Varkaus »17.3.

Mikkeli, Kuopio MARTAN MAKUKOULU -KETJUKOULUTUKSET klo 17–20 »26.4.

Iisalmi, Savonlinna »27.4.

Varkaus, Juva »28.4.

Kuopio, Mikkeli VERKKOLUENNOT klo 18–19 »9.2.

Allergiakodin siivous »15.2.

Ryijyn monet muodot »9.3.

Arjen kemikaalit »24.3.

Makua mausteilla »13.4.

Kun on juhlan aika »4.5.

Uudet ideat kesän juhlapöytään

KIITOS L AHJOITUKSISTANNE 2021

Täällä Savo!

Uudenmaan Martat Lapinlahdenkatu 3 A, 2 krs., Helsinki tilaukset.uusimaa@martat.fi www.martat.fi/uusimaa www.facebook.com/uudenmaanmartatvinkkaa www.instagram.com/uudenmaan_martat www.twitter.com/MartatUusimaa toiminnanjohtaja Pirkko Haikkala, pirkko.haikkala@martat.fi, p. 044 713 6209

Marttojen kotimaan keräys ja jäsenmaksun yhteydessä tehdyt lahjoitukset tuottivat vuonna 2021 yhteensä 38 272,17 euroa tuen tarpeessa olevien lapsiperheiden kotitalousneuvontaan ja arjen tukemiseen.

Marttojen ulkomaan keräys tuotti yhteensä 7 957,23 euroa. Vuonna 2022 tuemme Etiopian vammaisia naisia muun muassa kotitaloustyöpajoissa ja edistämme tyttöjen ja naisten oikeuksia Malawin maaseudulla.

Kiitos kaikille lahjoittajille. Marttojen kautta lahjoituksesi menee luotettavasti perille heille, jotka sitä eniten tarvitsevat.

KURSSIT »17.2.

Yhden kattilan taktiikka, ruokakurssi, Mikkeli, Kuopio klo 17–20, maksullinen »21.4.

Hurmaava Thaimaa, ruokakurssi, Mikkeli ja Kuopio, klo 17–20, maksullinen »5.5.

Juurileivontaa monella tapaa, leivontakurssi, Kuopio ja Mikkeli klo 17–20, maksullinen »13.6.

ja 17.6. Ässäkokkikurssi koululaisille, Kuopio ja Mikkeli klo 11–14

70 | MARTAT 1 | 2022

64-70 piirit-1-2022.indd 70

14.1.2022 12.58

MARTTARISTIKKO

Ristikon ratkaisu s. 56

MARTAT 1 | 2022

71 Ristari1_2022.indd 71

| 71

14.1.2022 12.58

MARTAN L AKITIETO

PERUKIRJA JA PERUNKIRJOITUS Perunkirjoitus täytyy poikkeuksetta toimittaa henkilön kuoleman jälkeen. Perunkirjoituksessa syntyy perukirja.

TUULA RAINTO, L AKIASIAINTOIMISTO AMOS www.amoslaki.fi

MIK Ä ON PERUKIRJA?

Perukirja on yhteenveto vainajan omaisuudesta, varoista ja veloista. Se toimii veroilmoituksena, jonka perusteella verottaja määrä perillisten perintöverotuksen. Perukirja on myös kuolinpesän osakasluettelo, sillä siitä ilmenevät kaikki perilliset ja testamentinsaajat. Vasta perunkirjoituksen jälkeen voidaan omaisuutta jakaa perillisille.

MIK Ä ON M Ä ÄRÄ AIK A?

Tuula Rainto

Perunkirjoitus on toimitettava kolmen kuukauden kuluessa kuolemasta. Tähän voidaan perustellusta syystä hakea jatkoaikaa verohallinnolta. Perusteltu syy on tällä hetkellä esimerkiksi se, että virkatodistusten toimittamisissa on merkittäviä viiveitä. Perunkirjoituksen laiminlyönnistä voi seurata henkilökohtainen velkavastuu kuolinpesän osakkaalle, jos kuolinpesä on velkainen. Velvollisuus ryhtyä perunkirjoituksen toimittamiseen tai alkuun saattamiseen kuuluu yleensä leskelle tai lapsille.

KENEN VASTUULL A?

Perunkirjoituksen järjestämisestä vastaa - se kuolinpesän osakas, jonka hoidettavana pesän omaisuus on - pesänselvittäjä - vainajan määräämä testamentin toimeenpanija - tai muu henkilö, jolle se olosuhteisiin katsoen lähinnä kuuluu.

Käytännössä vainajan lähipiiri yleensä sopii, kuka ottaa hoitaakseen perunkirjoitukseen liittyvät järjestelyt. Usein järjestäjä on joko leski tai joku vainajan lapsista.

MITÄ ASIAKIRJOJA TARVITA AN?

Perunkirjoitukseen tarvitaan: - Vainajan ja kuolinpesän osakkaiden virkatodistukset ja sukuselvitykset. Vainajasta tulee hankkia katkeamaton sukuselvitys jokaiselta paikkakunnalta, jossa hän on ollut kirjoilla 15 vuotta täytettyään. Myös kuolinpesän osakkaista tarvitaan virkatodistukset siltä paikkakunnalta, jolla he ovat kirjoilla. Virkatodistukset ja sukuselvitykset saadaan joko Digi- ja väestötietovirastosta tai seurakunnasta, jos kyseessä ovat seurakunnan jäsenet.

72 | MARTAT 1 | 2022

72-73 laki-1-2022-kuponki.indd 72

14.1.2022 12.59

MITÄ MIELTÄ M ARTAT-LEHDESTÄ 1/2022?

- Jos joku kuolinpesän osakas luopuu perinnöstä rintaperillistensä hyväksi, tarvitaan myös heistä sukuselvitykset 15-vuotiaasta saakka.

- Tiedot vainajan varoista ja veloista kaikista pankeista ja rahastoista.

- Tiedot vainajan mahdollisista muista varoista, kuten asunnosta, autosta, kesämökistä tms. Perukirjassa on mainittava varojen käypä arvo. Kiinteistöjen ja huoneistojen arvon määrityksessä auttavat tarvittaessa kiinteistönvälittäjät.

- Jos vainajan aviopuoliso on elossa, tarvitaan tiedot lesken varoista ja veloista.

MITÄ SEURA A L AIMINLYÖNNISTÄ?

Vähiten minua kiinnosti juttu sivulla Muita terveisiä

Nimi Lähiosoite Postinumero ja -toimipaikka Vastaukset myös sähköpostilla osoitteeseen lehti@martat.fi tai postikortilla: Martat, Pursimiehenkatu 26 C, 00150 Helsinki.

Jos perunkirjoitus annetaan lakimiehen tehtäväksi, hinta vaihtelee sen mukaan, hoitaako lakitoimisto kaiken työn, vai tilaako teettäjä itse esimerkiksi virka- ja saldotodistukset. Keskimääräinen keskihinta helpolle perunkirjoitukselle, kun omaisuutta ja perillisiä on vähän, on noin 900 euroa.

Marttaliitto ry maksaa postimaksun

MITÄ PERUNKIRJOITUS M AKSA A L AKIMIEHEN TEKEM ÄNÄ?

Marttaliitto ry

KUK A TEKEE PERUNKIRJOITUKSEN?

Perunkirjoituksen toimittaa kaksi uskottua miestä, jotka arvioivat omaisuuden arvon ja merkitsevät sen perukirjaan. Heille ei ole asetettu pätevyys- tai esteettömyysvaatimuksia. Kannattaa ottaa huomioon, että jos perukirjan laativat ammattitaidottomat henkilöt, siitä voi seurata ongelmia perintöverojen määräytymisessä, perinnönjaossa ja omaisuuden myyntitilanteissa.

Tunnus 5001880

00003 Vastauslähetys

Verohallinto voi määrätä perilliselle perintöveron pelkän arvion perusteella, mikäli perunkirjoitus jää tekemättä tai myöhästyy. Lisäksi verohallinto voi määrätä perilliselle veronkorotuksen perunkirjoituksen myöhästymisestä.

Tämän lehden kiinnostavin juttu oli sivulla

»Palautteen

lähettäneiden kesken arvotaan 4 kpl kirjaa Satoisa palstapuutarha.

PALVELUKORTTI

 Tilaan Martat hintaan 45 €. Tilaus alkaa seuraavasta numerosta ja jatkuu kestona. Jäsenille lehti kuuluu jäsenmaksuun.  Osoitteenmuutos alkaen

/

2022

Asiakasnumero osoitelipusta Vanha osoite / tilauksen maksaja: Nimi Lähiosoite Postinumero ja -toimipaikka Päiväys ja allekirjoitus Uusi osoite / lahjatilauksen saaja: Nimi

INFO

Artikkelin laati martta ja lakimies Tuula Rainto, Lakiasiaintoimisto Amos. Hänelle saavat martat aina soittaa maksuttoman puhelun, p. 010 299 5090. 

Lähiosoite Postinumero ja -toimipaikka Päiväys ja allekirjoitus Tilaukset ja osoitteenmuutokset myös jarjestosihteeri@martat.fi tai p. 050 511 8099

Marttaliitto ry maksaa postimaksun

Marttaliitto ry

Tunnus 5001880

00003

Vastauslähetys

MARTAT 1 | 2022

72-73 laki-1-2022-kuponki.indd 73

| 73

14.1.2022 12.59

NET ISSÄ NYT

KOONNUT JOONAS JYLHÄ

NÄ

• ma

MUISTA MAINIO MADE

KY SY NEUVOA

Marttojen maksuton kotitalousneuvonta auttaa arjen kiireiden keskellä. Neuvontapuhelin ja Marttojen nettisivuilla toimiva chat palvelevat arkisin klo 12–15.

Nyt on mateen sesonki, ja Martoilla mainio keiton ohje.

• martat.fi/madekeitto

• martat.fi/kysy-martalta-chat p. 050 430 6520

PIMEÄ ANTAA PERIKSI • martat.fi/valaistus • martat.fi/lumen-lumoissa • martat.fi/persikkarahkapiirakka

VALMISTELE YSTÄVÄLLE

Y LLÄ RI

• martat.fi/perusvillasukat

YSTÄVÄNPÄIVÄ maanantaina 14.2.

• martat.fi/bebe-leivokset • martat.fi/pusut

TALOUS TASAPAINOON

• martat.fi/leikkotulppaanit

Seuraa menoja ja tuloja, tavoittele tasapainoa.

• martat.fi/talouden-suunnittelu • martat.fi/saastaminen • martat.fi/kulut-kuriin

Muovia vai metallia?

…vai sittenkin sekajätettä?

Jos epäröit lajittelupisteellä, kertaa ohjeet.

• martat.fi/lajittelu-ja-kierratys

74 | MARTAT 1 | 2022

74 netissänyt-1-2022.indd 74

14.1.2022 12.59

•

VIEK AS Tänä vuonna esittelemme kestäviä ja helppohoitoisia lajeja, jotka ovat sopeutuneet Suomen oloihin. Niitä kannattaa suosia kotipihan istutuksissa.

VIISAAT KASVIVALINNAT: TARHAILLAKKO TIINA IKONEN // KUVA SHUTTERSTOCK

Tarhaillakko

MIK Ä ON M A ATIAISPERENNA?

MIK Ä

»Tarhaillakko

(Hesperis matronalis) on kestävä ja helppohoitoinen maatiaisperenna.

Kaksivuotisena se kasvattaa lehtiruusukkeen ensimmäisenä kesänä ja kukkii seuraavana.

Tarhaillakko tuottaa paljon siemeniä ja kasvusto pysyy usein monivuotisena. Kukinnot kehittyvät kesä–elokuussa jopa metrin korkuisten, haarattomien varsien yläosaan. Kerrannaiskukkaiset kukat ovat väriltään sini- tai punaliiloja tai valkoisia, harvemmin punaisia. Kukinta on runsasta.

Huumaava tuoksu muistuttaa orvokkia ja on voimakkainta illalla ja yöllä. Tarhaillakko onkin erinomainen mesikasvi yökkösille ja kiitäjille.

MISTÄ

»Tarhaillakko

on kotoisin laajalta alueelta Etelä-Euroopasta ja Länsi-Aasiasta. Se tunnettiin puutarhakasvina jo keskiajalla.

Kasvi yleistyi Suomessa 1700-luvun lopulla. Sitä käytettiin rohtona ja siemenistä saatiin öljyä. Kartanonpuistoissa kasvatettiin 1800-luvulla upeita kerrannaiskukkaisia lajikkeita.

LEVIÄ MINEN

»Kasvi

leviää siemenistä. Jos siementuotanto halutaan estää, kukkineet kukkavarret katkaistaan ennen siementen kehittymistä.

Siemenet tarvitsevat itääkseen paljasta maata, mikä heikentää leviämistä. Viljelykarkulaisena tarhaillakkoa tavataan vanhojen pihapiirien ympäristöissä ja ihmisten muokkaamilla alueilla. Laajimmin esiintymiä on Etelä-Suomessa.

Kerrannaiskukkaiset lajikkeet eivät leviä siemenistä. Niitä kannattaa ottaa uudelleen viljelyyn jakamalla tai pistokkaista.

K ASVATA

»Tarhaillakkoa

on helppo lisätä ja kasvattaa. Siemenet kylvetään maahan syksyllä tai keväällä, taimet istutetaan keväällä.

Siemenet eivät tarvitse kylmäkäsittelyä.

Kerrannaiskukkaisia lajikkeita voi lisätä vain kasvullisesti jakamalla tai pistokkaista.

Kukkavarret leikataan kukinnan jälkeen, ja uusista versoista otetaan pistokkaita.

Kasvi on kauneimmillaan puolivarjoisessa, tuulensuojaisessa kasvupaikassa suurena ryhmänä. Se sopii perennojen ja niittykukkien seuraan tai avoimelle paikalle metsäpuutarhaan.

»Maatiais eli perinneperennat ovat vanhoja viljelykasveja, jotka ovat vuosikymmenten tai -satojen aikana sopeutuneet Suomen olosuhteisiin. Ne ovat kestäviä ja helppohoitoisia luonnonlajeja tai kantoja, joita on jalostettu vain vähän.

Tarhaillakon lisäksi maatiaisperennoja ovat muun muassa suopayrtti, kultapallo, varjolilja, ukonhattu, palavarakkaus, ruskolilja, myskimalva ja harmaamalvikki.

INFO

»Viekas

LIFE (2018–2023) on haitallisten vieraslajien kartoitukseen ja torjuntaan sekä tiedon levittämiseen keskittyvä hanke. »Lisätietoja

martat.fi/viekas M ARTAT MUK ANA

»Vinkkejä

viisaisiin kasvivalintoihin ja kotipihan hoitoon -koulutus 10.2. Katso: martat.fi/viekas-vapaaehtoiset/ »Vieraslajit-verkkokurssi

(8 op) Martta-akatemiassa: moodle.mmg.fi/martat/ »Seuraa

piirien ja yhdistysten tapahtumakalentereita ja osallistu Viekas LIFE -tapahtumiin. »Ehdota

yhdistykseen vieraslaji-iltaa tai torjuntatalkoita. »Torju

haitalliset vieraslajit pihasta ja lähiympäristöstä. »Ilmoita

vieraslajihavainnot ja torjuntatoimet: vieraslajit.fi. 

MARTAT 1 | 2022

75 viekas-taitto1-2022.indd 75

| 75

14.1.2022 13.00

M a r t at

kokeile uutuusma ku !

KYmppi-mämmit

Helppo herkutteluhetki suomalaisesta rukiista

L M K Kymppi Laku 130g kerrosmämmi

yö ista m s Mu lassikko! k

Kymppi Vanilja 130g kerrosmämmi

L

K

kahvikansa suosik n ki!

Kymppi Mokka 130g kerrosmämmi

L

K

Tarjoiluehdotus

Kymppi Mämmi 700g L M K

Kymppi pikari Mämmi 100g

L M K

Tiesitkö, että Mämmi pikarin: • • • •

/ kymppimaukkaat

sisältö on 55 % pakkauksen ulkomitoista pakkaukseen on jätetty maito-/kermavara sulatus kestää mikrossa 4 min, avattuna sulatusteholla voi säilyttää sulatettuna jääkaapissa jopa kaksi viikkoa

/ 10maukkaat

Reseptit ja tuotteet KYMPPI.FI/MAMMI kuluttajaneuvonta@kymppi.laihianmallas.fi

76_takakansi_1-2022.indd 1

L laktoositon M maidoton K kananmunaton vegaaninen

Kymppi Luomu Mämmi 550g FI-EKO-201 (Ei lisättyä sokeria)

L M K

Kymppi Marja Mämmi 500g L M K

14.1.2022 13.42