VIEK AS Tänä vuonna esittelemme kestäviä ja helppohoitoisia lajeja, jotka ovat sopeutuneet Suomen oloihin. Niitä kannattaa suosia kotipihan istutuksissa.
VIISAAT KASVIVALINNAT: TARHAILLAKKO TIINA IKONEN // KUVA SHUTTERSTOCK
Tarhaillakko
MIK Ä ON M A ATIAISPERENNA?
MIK Ä
»Tarhaillakko (Hesperis matronalis) on kestävä ja helppohoitoinen maatiaisperenna. Kaksivuotisena se kasvattaa lehtiruusukkeen ensimmäisenä kesänä ja kukkii seuraavana. Tarhaillakko tuottaa paljon siemeniä ja kasvusto pysyy usein monivuotisena. Kukinnot kehittyvät kesä–elokuussa jopa metrin korkuisten, haarattomien varsien yläosaan. Kerrannaiskukkaiset kukat ovat väriltään sini- tai punaliiloja tai valkoisia, harvemmin punaisia. Kukinta on runsasta. Huumaava tuoksu muistuttaa orvokkia ja on voimakkainta illalla ja yöllä. Tarhaillakko onkin erinomainen mesikasvi yökkösille ja kiitäjille. MISTÄ
»Tarhaillakko on kotoisin laajalta alueelta Etelä-Euroopasta ja Länsi-Aasiasta. Se tunnettiin puutarhakasvina jo keskiajalla. Kasvi yleistyi Suomessa 1700-luvun lopulla. Sitä käytettiin rohtona ja siemenistä saatiin öljyä. Kartanonpuistoissa kasvatettiin 1800-luvulla upeita kerrannaiskukkaisia lajikkeita.
LEVIÄ MINEN
»Kasvi leviää siemenistä. Jos siementuotanto halutaan estää, kukkineet kukkavarret katkaistaan ennen siementen kehittymistä. Siemenet tarvitsevat itääkseen paljasta maata, mikä heikentää leviämistä. Viljelykarkulaisena tarhaillakkoa tavataan vanhojen pihapiirien ympäristöissä ja ihmisten muokkaamilla alueilla. Laajimmin esiintymiä on Etelä-Suomessa. Kerrannaiskukkaiset lajikkeet eivät leviä siemenistä. Niitä kannattaa ottaa uudelleen viljelyyn jakamalla tai pistokkaista. K ASVATA
»Tarhaillakkoa on helppo lisätä ja kasvattaa. Siemenet kylvetään maahan syksyllä tai keväällä, taimet istutetaan keväällä. Siemenet eivät tarvitse kylmäkäsittelyä. Kerrannaiskukkaisia lajikkeita voi lisätä vain kasvullisesti jakamalla tai pistokkaista. Kukkavarret leikataan kukinnan jälkeen, ja uusista versoista otetaan pistokkaita. Kasvi on kauneimmillaan puolivarjoisessa, tuulensuojaisessa kasvupaikassa suurena ryhmänä. Se sopii perennojen ja niittykukkien seuraan tai avoimelle paikalle metsäpuutarhaan.
»Maatiais eli perinneperennat ovat vanhoja viljelykasveja, jotka ovat vuosikymmenten tai -satojen aikana sopeutuneet Suomen olosuhteisiin. Ne ovat kestäviä ja helppohoitoisia luonnonlajeja tai kantoja, joita on jalostettu vain vähän. Tarhaillakon lisäksi maatiaisperennoja ovat muun muassa suopayrtti, kultapallo, varjolilja, ukonhattu, palavarakkaus, ruskolilja, myskimalva ja harmaamalvikki. INFO
»Viekas LIFE (2018–2023) on haitallisten vieraslajien kartoitukseen ja torjuntaan sekä tiedon levittämiseen keskittyvä hanke. »Lisätietoja martat.fi/viekas M ARTAT MUK ANA
»Vinkkejä viisaisiin kasvivalintoihin ja kotipihan hoitoon -koulutus 10.2. Katso: martat.fi/viekas-vapaaehtoiset/ »Vieraslajit-verkkokurssi (8 op) Martta-akatemiassa: moodle.mmg.fi/martat/ »Seuraa piirien ja yhdistysten tapahtumakalentereita ja osallistu Viekas LIFE -tapahtumiin. »Ehdota yhdistykseen vieraslaji-iltaa tai torjuntatalkoita. »Torju haitalliset vieraslajit pihasta ja lähiympäristöstä. »Ilmoita vieraslajihavainnot ja torjuntatoimet: vieraslajit.fi.
MARTAT 1 | 2022
75 viekas-taitto1-2022.indd 75
| 75
14.1.2022 13.00
