VIEK AS TÀnÀ vuonna esittelemme kestÀviÀ ja helppohoitoisia lajeja, jotka ovat sopeutuneet Suomen oloihin. NiitÀ kannattaa suosia kotipihan istutuksissa.
VIISAAT KASVIVALINNAT: TARHAILLAKKO TIINA IKONEN // KUVA SHUTTERSTOCK
Tarhaillakko
MIK Ă ON M A ATIAISPERENNA?
MIK Ă
»Tarhaillakko â (Hesperis matronalis) on kestĂ€vĂ€ ja helppohoitoinen maatiaisperenna. Kaksivuotisena se kasvattaa lehtiruusukkeen ensimmĂ€isenĂ€ kesĂ€nĂ€ ja kukkii seuraavana. Tarhaillakko tuottaa paljon siemeniĂ€ ja kasvusto pysyy usein monivuotisena. Kukinnot kehittyvĂ€t kesĂ€âelokuussa jopa metrin korkuisten, haarattomien varsien ylĂ€osaan. Kerrannaiskukkaiset kukat ovat vĂ€riltÀÀn sini- tai punaliiloja tai valkoisia, harvemmin punaisia. Kukinta on runsasta. Huumaava tuoksu muistuttaa orvokkia ja on voimakkainta illalla ja yöllĂ€. Tarhaillakko onkin erinomainen mesikasvi yökkösille ja kiitĂ€jille. MISTĂ
»Tarhaillakko â on kotoisin laajalta alueelta EtelĂ€-Euroopasta ja LĂ€nsi-Aasiasta. Se tunnettiin puutarhakasvina jo keskiajalla. Kasvi yleistyi Suomessa 1700-luvun lopulla. SitĂ€ kĂ€ytettiin rohtona ja siemenistĂ€ saatiin öljyĂ€. Kartanonpuistoissa kasvatettiin 1800-luvulla upeita kerrannaiskukkaisia lajikkeita.
LEVIĂ MINEN
»Kasvi â leviÀÀ siemenistĂ€. Jos siementuotanto halutaan estÀÀ, kukkineet kukkavarret katkaistaan ennen siementen kehittymistĂ€. Siemenet tarvitsevat itÀÀkseen paljasta maata, mikĂ€ heikentÀÀ leviĂ€mistĂ€. Viljelykarkulaisena tarhaillakkoa tavataan vanhojen pihapiirien ympĂ€ristöissĂ€ ja ihmisten muokkaamilla alueilla. Laajimmin esiintymiĂ€ on EtelĂ€-Suomessa. Kerrannaiskukkaiset lajikkeet eivĂ€t leviĂ€ siemenistĂ€. NiitĂ€ kannattaa ottaa uudelleen viljelyyn jakamalla tai pistokkaista. K ASVATA
»Tarhaillakkoa â on helppo lisĂ€tĂ€ ja kasvattaa. Siemenet kylvetÀÀn maahan syksyllĂ€ tai kevÀÀllĂ€, taimet istutetaan kevÀÀllĂ€. Siemenet eivĂ€t tarvitse kylmĂ€kĂ€sittelyĂ€. Kerrannaiskukkaisia lajikkeita voi lisĂ€tĂ€ vain kasvullisesti jakamalla tai pistokkaista. Kukkavarret leikataan kukinnan jĂ€lkeen, ja uusista versoista otetaan pistokkaita. Kasvi on kauneimmillaan puolivarjoisessa, tuulensuojaisessa kasvupaikassa suurena ryhmĂ€nĂ€. Se sopii perennojen ja niittykukkien seuraan tai avoimelle paikalle metsĂ€puutarhaan.
»Maatiaisâ eli perinneperennat ovat vanhoja viljelykasveja, jotka ovat vuosikymmenten tai -satojen aikana sopeutuneet Suomen olosuhteisiin. Ne ovat kestĂ€viĂ€ ja helppohoitoisia luonnonlajeja tai kantoja, joita on jalostettu vain vĂ€hĂ€n. Tarhaillakon lisĂ€ksi maatiaisperennoja ovat muun muassa suopayrtti, kultapallo, varjolilja, ukonhattu, palavarakkaus, ruskolilja, myskimalva ja harmaamalvikki. INFO
»Viekas â LIFE (2018â2023) on haitallisten vieraslajien kartoitukseen ja torjuntaan sekĂ€ tiedon levittĂ€miseen keskittyvĂ€ hanke. »LisĂ€tietoja â martat.fi/viekas M ARTAT MUK ANA
»VinkkejĂ€ â viisaisiin kasvivalintoihin ja kotipihan hoitoon -koulutus 10.2. Katso: martat.fi/viekas-vapaaehtoiset/ »Vieraslajit-verkkokurssi â (8 op) Martta-akatemiassa: moodle.mmg.fi/martat/ »Seuraa â piirien ja yhdistysten tapahtumakalentereita ja osallistu Viekas LIFE -tapahtumiin. »Ehdota â yhdistykseen vieraslaji-iltaa tai torjuntatalkoita. »Torju â haitalliset vieraslajit pihasta ja lĂ€hiympĂ€ristöstĂ€. »Ilmoita â vieraslajihavainnot ja torjuntatoimet: vieraslajit.fi. ïœ
MARTAT 1 | 2022
75 viekas-taitto1-2022.indd 75
| 75
14.1.2022 13.00