Martat lehti 2/2020

TÄSSÄ LEHDESSÄ: KOMPOSTI KOMBUCHA KANGASNIEMI KURTTURUUSU KARKKIPAPERIPUSSI

W W W. M A R TAT. F I

2 2020

Martat

M a r t at

OSALLISTU LUKIJATUTKIMUKSEEN!

RUOKAILO EI TUNNE IKÄRAJAA

RITVA TUOMI

LAURA RIIHELÄ

16 Ruokailoa ikävuosiin!

40

Pienet pensastavat paprikat ovat parvekeviljelmien parhaimmistoa. Nyt pistetään siemenet potteihin ja aloitetaan taimikasvatus.

SISÄLTÖ

2/2020 LAURA RIIHELÄ

KERTTU MALINEN

14

31 32 34 38 40 42 44 46 50 52 57

24 Karkkikarkeloista jää makea muisto, kun kierrätät kääreet kukkaroksi.

Ohje s. 42 - 43.

4 5 6 8 14 20 22 26 30

26

Olga Aula vei kouluihin Etiopian makuja Martan matkalaukussa.

58 62 64 66 67

Lukijalta Pääkirjoitus Marttakartta Ihan tavallisia lakiasioita Ruokailo ei katso ikää Rautaisannos: Energia Parempaa kuin limu Työpajan matkassa maailmalle Pohjoismainen kirje: Riskit ja kriisit – yksilö ja yhteiskunta Kohteesta kumppaniksi Uusiutuvaa energiaa kotiin Kasvata komeat tähkät Kannattaa kompostoida Minipaprikoita ruukusta Kaikkein makein kukkaro Keväthuolto talotekniikalle Pieniä asioita isosti Hyvää mieltä on ilo jakaa Missä mennään?

Martan lakitieto: Edunvalvontavaltuutus Monessa mukana Elämänmeno Marttaristikko Liekeissä: Nautin arjesta VieKas: Kurtturuusu

KANNEN KUVITUS TERESA MOORHOUSE

LUKIJALTA

1 2020

Martat

W W W. M A R TAT. F I

Värikylläisyys on positiivista.

PERINTEISET HUONEKASVIT AINA SUOSIOSSA LAJITTELE LASIPAKKAUKSET OIKEIN

M a r t at

kin. Yleisemminkin minusta hedelmiä ja vihanneksia pitäisi syödä mahdollisimman paljon sellaisinaan eikä möyhentää ja pöyhentää sähkölaitteilla, mikäli sillä ei saavuteta erityistä hyötyä, jollainen voi olla esim. lapsille helpommin syötäväksi tekeminen. Mahtaako sitrusten kuivaamisesta saada jotain etua ? Minä olen päinvastoin oppinut, että kuumennettaessa hedelmien C-vitamiini tuhoutuu.

ILO LUKEA » Lapsiperheiden voimaa -juttua oli ilo lukea. Nuoret oppivat hyviä taitoja ja kavereitakin saavat. Martat tekevät hyvää työtä.

Myös naisten valmiusharjoitus kiinnosti ja Ilmastotekoja tiedon pohjalta -jutussa oli uutta asiaa minulle osa.

NYT TEHDÄÄN HYVÄÄ!

RUOKAA KESTÄVÄÄN ARKEEN

» Nelli Aallon juttu tosi hyvä.

Nuorisojäsenet esille vielä enemmän ja viemään kouluihin ja opiskelupaikkoihin nuorisomarttailutietoa. » Lehden kiinnostavin juttu

» Lehdessä ihana värikäs kansi, joka houkuttelee lukemaan. Paljon hyviä juttuja ja ohjeita.

destä. Ruokaohjeissa olisi mielestäni voitu suosia enemmän kotimaisia raakaaineita.

» Lehti oli ihanan paksu ja

» Sivulla 66 tekstin pisteko-

kansikuva on varmasti hienoin ikinä, todellakin houkuttelee lukemaan!

ko liian pientä.

» Jo 30 vuotta Marttana,

ohje omenajuomasta, joka koristellaan vähintään 3–4 tuntia uunissa (suuluukku vieläpä auki) kuivatuilla sitrusviipaleilla. Mielestäni tämä sitrusten kuivaaminen on turhaa sähkön käyttöä ja valmistamista. Samalla aukeamalla on vinkkejä ruoan ympäristökuormituksen vähentämiseen... Minä laittaisin sitrusviipaleen tuoreena juomaa koristamaan ja maustamaan, kuten ennen-

niin edelleen peräänkuulutan Marttojen perusajatusta: poliittisesti ja uskonnollisesti sitoutumaton sekä kotien hyvän arjen edistäminen/tukeminen!! Siinä on tavoitetta uudelle vuosikymmenelle!! Niin tavallista, mutta tahtoo unohtua nykyyhteiskunnassa!!

» Ruokajutun yhteydessä puhuttiin ilmastoystävällisyy-

4 | MARTAT 2 | 2020

» Marttalehdessä 1/2020 on

oli Nyt on toimittava/Omavaraisuus kiinnostaa. Meillä Martoilla olisi paljon annettavaa nuorille, mutta haastetta riittää siinä, miten saamme nuoret marttatoimintaan.

» Oli mieltä lämmittävää lukea yritteliäistä ja osallistuvista nuorista. Vähiten minua kiinnostivat piiriuutiset. » Älä ole helppo uhri oli ajankohtainen ja erittäin hyvä kirjoitus. Niin ikäihmiset ja nuoret. » Kudottu huivi Marttaraitalangasta tosi hieno. » Koko lehti oli täynnä tärkeitä ja hyödyllisiä asioita, mm. yhdistyksen hallintoon liittyviä!

TOIVEITA » Neuleohjeita voisi olla enemmän.

» Voisiko olla kantapään teko villasukalle, ohje.

» Hopea-esineiden kiillotus: kuinka usein? Ja millä tavalla? » Toivoisin lehteen ohjeita eri maakuntien perinneruuista ja -käsitöistä.

» Olisi kiva lukea juttuja matkoista, joita Suomen eri marttaporukat tekee kotimaassa tai ulkomaille. Ja onko mahdollista saada tietoa noista matkoista, josko olisi tilaa ja mahdollisuus osallistua muualtakin.

KANNESTA KANTEEN JA KIERTOON » Kaikki jutut kiinnostavia ja se on totta!

» Hieno lehti! Kierrätetään monen käden kautta – jokaiselle jotakin.

» Luin joka jutun suurella mielenkiinnolla.

» Minusta lehti on monipuolinen, runsaasti luettavaa ja jotain jokaisen mieleen.

» Lehti luetaan kannesta kanteen. Myös kaikki ystävät lukevat jotka ei ole marttoja. » Hyvä lehti, luettu kannesta kanteen. Monessa mukana antaa vinkkejä omankin yhdistyksen toimintaan.

» Martat-lehdet ovat monipuolisen parasta luettavaa.

Lukemisen jälkeen lehti menee kiertoon anopilleni ja muille ystävilleni.

» Hyvä lehti, kiinnostava sisältö. En itse kuulu Marttoihin, mutta saan lukea lehteä silloin tällöin.

MARTAT 2 / 2020

PÄ Ä K I R J O I T U S 1 6 . 3 . 2020

118. vuosikerta. Lehdestä ilmestyy 6 numeroa vuonna 2020.

Toimitus | Lapinlahdenkatu 3 A, 00180 Helsinki, lehti@martat.fi, www.martat.fi Julkaisija | Marttaliitto ry p. 050 511 8002 Päätoimittaja | pääsihteeri Marianne Heikkilä p. 050 375 1195 Toimituspäällikkö | Helena Kokkonen p. 050 374 3192 Ulkoasu | Katja Kuittinen (opintovapaalla) Teresa Moorhouse Ilmoitusmyynti | Media-Q Ky, Tuija Saarimäki tuija.saarimaki@ media-q.fi, p. 040 523 8813 Levikki 39 872 (LT 2018) Tilaukset Anna-Maija Palosuo, p. 050 511 8099, jarjestosihteeri@martat.fi. Lehti kuuluu jäsenmaksuun. Muille kuin jäsenille kestotilaus kotimaahan, Pohjoismaihin ja Baltian maihin 45 €, muihin maihin 55 €. Määräaikaistilaus kotimaahan 6 numeroa 50 €.

Marttayhdistyksen lahjatilaus yhteisölle (kesto) 40 €.

Asiakasrekisterin osoitteita voidaan käyttää suoramarkkinoinnissa.

Painopaikka

PEFC-sertifioitu Tähän tuotteeseen käytetty puu on peräisin kestävästi hoidetuista metsistä ja valvotuista kohteista.

PEFC/02-31-151

www.pefc.org

PEFC/02-31-151 Kestävän metsätalouden edistämiseksi.

Lisätietoja www.pefc.org

4041-0619 Painotuote

Tarvitsemme toisiamme MAAILMAN MUUTOS haastaa meitä lukuisin tavoin.

Monet keinot ja toimintatavat, joilla vastaamme eteen tuleviin ongelmiin, on kokeiltu jo aiemmin, eikä niitä tarvitse keksiä uudelleen. Pussillinenkaan uusia keinoja ei aina korvaa vanhaa konstia, joka on hyväksi todettu.

TÄLLÄ HETKELLÄ koronavirus heiluttaa maailmaa. Tartunnan ehkäisyssä paras neuvo on vanha tuttu: käsien pesu. Sitä suositellaan muulloinkin, mutta nyt korostetaan, että sitä on tehtävä entistä useammin ja huolellisemmin. Itse opin käsien pesun tärkeyden jo pienenä: äitini oli terveydenhoitaja, ja hän korosti aina käsihygienian tärkeyttä. Vesi ja saippua huolellisesti käytettyinä voivat säästää meidät koronan lisäksi monelta muultakin infektiolta.

MAAILMA MUUTTUU, mutta monet perusasiat säilyvät samoina. Ihminen tarvitsee toista ihmistä. Martat ovat aina olleet esimerkillisiä toisten auttamisessa, ja aktiivisimmillaan silloin, kun hätä on ollut suurin. Silloin myös jäsenmäärämme on kasvanut eniten.

VARAUTUMINEN kuuluu Marttojen taitoihin ja vahvuuksiin. Kotivara on ollut viime

aikoina esillä erityisen paljon, kun on keskusteltu karanteeneista ja eristyksistä, sekä nähty uutiskuvaa maailmalla tyhjentyneistä markettien ruokahyllyistä. Ilmastonmuutos lisää painetta varautumiseen, ja uusiin haasteisiin ollaankin Marttaliitossa perehtymässä ja valmistautumassa.

KESTÄVÄ RUOKA on ratkaisu moneen ongelmaan. Muutama herne- ja papupussi sekä ohrasuurimot keittiön kaapissa ovat hyvä kotivara. Ne säilyvät, ja niistä saa valmistettua ilmastoystävällistä, herkullista, terveellistä ja edullista ruokaa.

POIKKEUKSELLISET sääolot ja taudit aiheuttavat äkillisiä tai pitkittyviä kriisejä tu-

levaisuudessakin. Kun väestö ikääntyy, ihan arkisenkin avun tarve kasvaa, vaikka mitään kriisiä ei olisi käynnissä. Tarvitsemme toisiamme. Käydään apua kaipaavien luona, neuvotaan ja tuetaan.

MARTAT on kotitalousneuvontajärjestö, joka edistää kotien ja perheiden hyvinvointia ja kotitalouden arvostusta. Valtakunnalliseen keskusjärjestöön, Marttaliittoon, kuuluu 14 alueellista piiriä, joissa kotitalousasiantuntijat neuvovat ja kouluttavat. Paikallisia marttayhdistyksiä ja toimintaryhmiä on 1 300 ja jäseniä 43 000.

MARTOILLA on kyky liikuttaa maailmaa hyvällä mielellä ja yhdessäolon voimalla.

Tietoisuudesta kasvaa uutta toimintaa. Kun meitä on monta, yhdessä tekemisellä on iso vaikutus. Ongelmat eivät maailmasta lopu. Niitä on aina ollut, mutta historia osoittaa, että ne tulevat ratkaistua. Yhteistoiminnalla selviämme.

Sirpa Pietikäinen Marttaliiton puheenjohtaja // sirpa.pietikainen@martat.fi

Martat 3/2020 ilmestyy 25.5.

SATA VUOTTA SITTEN Emäntälehti N:o 2 Helmikuu 1920

Terveyshoitosääntöjä.

PÄIVÄN KUVA

Ilomantsin Marttayhdistys vieraili Hermannin Viinitilalla, joka on toiminut 30 vuotta ja on lajissaan Suomen vanhin. Viinitilaa martoille esittelivät toimitusjohtaja Harri Turunen ja viskimestari Asko Ryynänen.

1. Raitis ilma päivin öin on terveyden perusohje.

2. Liikunto on elämää.

Harjoita joka päivä ruumistasi.

3. Kohtuullista ja yksinkertaista ruokaa ja juomaa.

4. Ihon huolellinen hoito ja järkevä karaisu.

5. Puku ei saa hautoa eikä ahdistaa.

6. Terveellinen asunto.

7. Tarkka puhtaus kaikessa.

8. Säännöllistä työtä.

9. Tarkoituksenmukaista lepoa ja huvitusta.

10. Hyödyllinen, työteliäs, jaloista teoista ja todellisesta ilosta rikas elämä on kaiken terveydenhoidon lopullinen päämäärä.

Pintaa syvemmältä »Jokaisen elintarvikepakkauksen kyljessä on todellinen tietopankki: pakkausmerkinnät. Ne kertovat, mitä ruoka sisältää ja mistä se tulee. Merkintöjen avulla voit esimerkiksi vertailla eri tuotteiden ravintosisältöjä ja selvittää allergiaa aiheuttavat ainesosat. »Saat tietoa ruoan säilyvyydestä, terveellisyydestä, alkuperästä, eettisyydestä ja tuotantotavoista. »Pakkausmerkinnät auttavat sinua tekemään ruokavalioosi ja arvoihisi sopivia valintoja kaupassa. »Käytä merkintöjen tutkailuun hiukan aikaa, jotta tiedät, mitä syöt! »Marttapiirit järjestävät aiheeseen liittyviä ketjukoulutuksia. Katso tarkemmin oman piirisi tapahtumakalenterista.

"Liikunto on elämää."

Emäntälehti 1920

JÄRJEST YSMIES

Tarkista työeläkeotteesi.

Tuleva eläkkeesi pohjautuu otteen tietoihin.

6 | MARTAT 2 | 2020

Mar aillan VINKKI

Tutustutaan pakkausmerkintöihin. www.miksipakkausmerkinnat.fi Youtube MartatTV

HYVÄ LUKIJA Mitä pidät Martat-lehdestä?

Millaista jäsenlehteä haluaisit lukea?

Ole mukana kehittämässä lehteämme ja kerro mielipiteesi lukijatutkimuksessa 16.3.–6.4.

Vastaamaan pääset osoitteesta www.martat.fi

Samalla voit osallistua palkintojen arvontaan.

Kiitos vastauksistasi!

M a r t at MARTAT 4 | 2017

| 7

HENKILÖ

Tuula Rainto perusti oman lakiyrityksen huomatessaan, ettei edes hän, juristi, ymmärrä, kuka hänet perii. Kun Tuula käy luennoimassa lakiin liittyvistä asioista marttayhdistyksissä, salit täyttyvät. MERJA FORSMAN // KUVAT EVA PERSSON

M

eri on kylmä ja musta. Jokainen askel Hietaniemen rannan laiturilla tyhjentää mieltä ja laskee stressitasoa.

Kun lakimies Tuula Rainto solahtaa kylmään veteen, lisämunuaisista purskahtaa elimistön omaa kipulääkettä, lämmöntuottoa tehostavia hormoneja ja adrenaliinia. Nivelkivut lievittyvät ja lihakset rentoutuvat.

Päivä voi alkaa.

YRITYSIDEA KYPSYI PITKÄÄN Tiedätkö,

kuka sinut perii? Mitä tapahtuu, jos eroat? Kuka hoitaa asioitasi, kun et enää itse pysty?

Tuula Rainnon perustamassa Lakiasiaintoimisto Amos Oy:ssä ratkotaan ”ihan tavallisten ihmisten ihan tavallisia lakiasioita.” Idea omaan yritykseen kypsyi vuosien ajan edellisissä työpaikoissa.

– Toimin lakiasiainjohtajana ja jäin iltaisin toimistoon tekemään rauhassa paperitöitäni. Silloin työkaverini ylimmästä johdosta respan hoitajaan hiippailivat huoneeseeni ja kysyivät, voisinko katsoa heidän perheensä papereita kuntoon, Tuula kertoo.

– Ihmettelin, miksi ihmiset eivät itse googlaa ja tee näitä asioita, kunnes menin kolme vuotta sitten lapsettomana naimisiin uusperheellisen miehen kanssa ja aloin miettiä perintöön liittyviä asioita. Edes minä, juristi, en ymmärtänyt, kuka minut perii! Ymmärsin yhtäkkiä, miksi työkaverini olivat kaikki nämä

8 | MARTAT 2 | 2020

vuodet käyneet juttelemassa asioista kanssani. Samalla tajusin, että tällaiselle yritykselle voisi todella olla kysyntää.

VERENPERINTÖ Tuula syntyi Kemissä

esikoisena kaksilapsiseen perheeseen. Äiti toimi ylihoitajana ja isä poliisina.

Kun Tuula oli seitsemän, perhe muutti Espooseen äidin työn perässä.

Lukioikäisenä Tuula lähti vaihto-oppilaaksi New Yorkiin ja rakastui.

– Asuin kolme vuotta New Yorkissa, suoritin yksityisoppilaana lukion loppuun ja opiskelin collegessa. Se oli elämäni muutoskohta. Aikuistuin siellä.

Kun suhde päättyi, Tuula muutti takaisin Suomeen, tarttui oikeustieteellisen pääsykoekirjaan ja haki Helsingin yliopistoon lukemaan juridiikkaa.

– Juridiikka tuli verenperintönä. Oikeuden käyttö on ollut suvussani ammattina useamman sukupolven ajan.

Isäni puolella on ollut useita nimismiehiä. Minulle juridiikka oli itsestään selvä valinta: järkevä ja mielenkiintoinen vaihtoehto.

Tuula pääsi opiskelemaan ensimmäisellä yrittämällä ja valmistui lakimieheksi 4,5 vuodessa, 26-vuotiaana.

– Se kertoo jotain motivaatiostani. Juridiikka kiinnosti minua aidosti. Olin mielestäni hassannut elämääni Yhdysvalloissa, joten otin tavoitteekseni, että pääsen neljässä vuodessa ulos koulusta ja työelämään.

OMANNÄKÖISET ASIAKIRJAT Asiakas-

tapaamiset alkavat usein tikku-ukkopiirustuksesta.

– Tässä olet sinä, tässä lapsesi, puolisosi, vanhempasi sekä muu suku. Kysyn, mitkä ovat toiveesi, ja autan saamaan asiakirjat vastaamaan toiveita.

Tuulan mukaan moniin elämää koskettaviin lakiasioihin liittyy harhaluuloja, ja jokaisen tulisi ehdottomasti tietää omista lakiasioistaan perustiedot: Miten asiakirjat syntyvät? Mitä eroa on avo- ja avioliitolla oikeuksien kannalta? Mikä on avio-oikeus? Mikä leskeneläke? Miksi pitäisi tehdä edunvalvontavaltakirja ja testamentti?

– Korostan aina, että asiakirjoista voi tehdä omannäköisen. Sisältöön pystyy vaikuttamaan, niistä voi tehdä sellaisia, että ne sopivat juuri omaan elämään ja vastaavat omiin toiveisiin. Asiakirjat ovat määrämuotoisia, mutta niiden sisältö on vapaamuotoinen.

Testamentin tekemistä Tuula suosittelee etenkin lapsettomille sinkuille, uusperheille ja ulkomaille muuttaville.

– Jos henkilö asuu ja kuolee Espanjassa, siihen tulkitaan Espanjan lakia, Tuula antaa esimerkin.

– Nämä asiat eivät ole rakettitiedettä, mutta niihin kaivataan usein tukea ja apua. Asiaan liittyy vahvoja tunteita.

Avioehdot, testamentit, erilaiset sopimukset… ne ovat elämän tosiseikkoja, jotka pitäisi hoitaa kuntoon ilman, että siitä tekee suurta numeroa. Marttatyyliin.

– Minulle juridiikka oli itsestään selvä valinta: järkevä ja mielenkiintoinen ala, sanoo Tuula Rainto työpaikallaan.

IHAN TAVALLISIA LAKIASIOITA MARTAT 2 | 2020

| 9

HENKILÖ

Ulkoilu on Tuulalle tärkeää. "Kävely luonnossa palauttaa paremmin kuin esimerkiksi jumppa", hän sanoo.

10 | MARTAT 2 | 2020

MINUN YHTEISÖNI Juuri tämä on Tuu-

lan mielestä parasta martoissa: asioihin tarttuminen ja toisista välittäminen ilman, että siitä tehdään sen suurempaa numeroa.

– Marttailu on minulle yhteisen hyvän tekemistä ilman glooriaa. Minuun teki aikoinaan suuren vaikutuksen, kun Tikkurilan Martat jakoivat työvuoroja, kuka menee millekin suojatielle valvomaan ekaluokkalaisten koulutietä. Siitä ei tehty isoa numeroa, ei kirjoitettu lehdissä. Se oli minulle esimerkki marttojen viisaasta asenteesta.

Kipinä liittyä mukaan Marttoihin syttyi 25 vuotta vanhemman ystävän kautta.

– Hän tarjosi aina huippuhyvää ruokaa, tuunasi esineitä ja sisusti kekseliäästi, ja kun kysyin, mistä hän on saanut ideat, hän vastasi: martoilta. Ajattelin, että vau, jossain on yhdistys, jossa tehdään samantyyppisiä asioita, joista minäkin tykkään.

Pro Marttoihin Tuula liittyi vuosi sitten, kuuluttuaan aikaisemmin toiseen marttayhdistykseen.

– Kun aloin käydä Pro Marttojen tilaisuuksissa, olin ihan huuli pyöreänä: siellähän olikin esimerkiksi vanhoja opiskelu- ja työkavereitani! Pro Martoissa on samanhenkisiä ihmisiä kuin minä.

Yhdistyksestä tuli yhteisöni, jossa voin vaihtaa ajatuksia, josta saan valtavasti ideoita ja jossa voin oppia uutta.

Pro Marttoihin kuuluu noin 500 jäsentä, ja tilaisuuksia järjestetään useamman kerran viikossa.

– Saamme valita, mitä kiinnostaa.

Meillä on ollut tilaisuuksia lean-ajattelusta, konmarittamisesta, ekologisesta siivouksesta, suklaan tekemisestä…

Nyt olemme olleet mukana Meidän meri -kampanjassa, jossa autamme suojelemaan Itämerta.

Toisinaan Pro Martat ovat myös istuneet Amos Oy:n tiloissa oppimassa lakiasioista.

TIEDÄ OIKEUTESI, MARTTA – Martat tar-

vitsevat tällaista, Tuula ajatteli.

Pro Marttojen marttailta pidettiin Tuulan toimistolla.

Väestö vanhenee ja vaurastuu, monet asuvat uusperheissä. Jokaisen martan pitäisi tietää perusteet omista lakiasioistaan ja tiedostaa oikeutensa.

Tuula lähetti Uudenmaan Martoille viestin, jossa hän tarjosi luentojaan. Niille olikin kysyntää. Salit täyttyivät varasijoja myöten. Tähän mennessä luentoja on järjestetty noin 25 eri yhdistyksessä.

– Yleensä en pääse ensimmäistä kalvoa pidemmälle, kun yleisöstä tulee ensimmäinen kysymys, Tuula nauraa.

Viime vuonna Amos Oy:ssä työskennellyt oikeustieteen ylioppilas kysyi, mikset pidä Martat-lehdessä palstaa lakiasioista.

– Kun joku heittää hyvän idean, tartun siihen heti! Lakimies mielletään kalliiksi ja kynnys ottaa yhteyttä on korkea. Lehdestä on helppo lukea aiheesta.

Taustalla on halu jakaa tietoa: auttaa ihmisiä säästymään perheriidoilta, huonoilta sopimuksilta ja ylimääräisiltä veroilta, ja saamaan mielekkään elämän, kun ei enää itse pysty vaikuttamaan omiin asioihinsa.

– Siinä on jotain hyvin liikuttavaa, kun voin auttaa ihmisiä, Tuula sanoo.

TERAPEUTTISET KOTITYÖT Kun työpäivä

on ohi, Tuula tarttuu rättiin ja kiillottaa keittiötasoja, mankeloi lakanoita tai silittää vaatteita.

– Rentoudun kotitöiden parissa. Olen kiinnostunut sen tyyppisistä asioista, Tuula naurahtaa.

Oman kädenjäljen näkeminen ja siisti koti tuovat iloa.

– Mutta mies imuroi. Inhoan imuroimista, hän kuiskaa.

Onnellisimmillaan Tuula on silloin, kun hän kävelee pitkin Helsingin rantoja puolisonsa kanssa.

– Se on mindfulnessia. Kävelyllä meillä on aikaa toisillemme. Teemme havaintoja luonnosta ja kysymme toisiltamme, mitä oikeasti kuuluu.

Hyvä hetki on myös silloin, kun Tuula on saanut läheiset rakkaat saman ruokapöydän äärelle. Silloin hän kokkaa sesongin mukaisia ruokia kestävän kehityksen mukaisista raaka-aineista.

Vieraita viedään myös avantoon. Sinne vie pian myös promarttojen tie.

– Haluan tarjota sen elämyksen. Se pitää kokea itse.

»

MARTAT 2 | 2020

| 11

HENKILÖ

AIOTKO OIKEUSTIETEELLISEEN? TUUL AN VINKIT OPISKELEM A AN PYRKIVILLE:

– Uhraa yksi kevät lukemiselle ja kurinalaiselle elämälle. Laita pääsykokeisiin lukeminen tärkeysjärjestyksessä ykköseksi. Erota lukemisaika vapaa-ajasta.

– Uhrauksesi palkitaan, kun pääset sisään. Ei siellä oikiksessa tarvitse enää niin kurinalainen olla!

HÄN ON

Tuula Rainto Ť 51 vuotta • Lakimies, Lakiasiaintoimisto Amos Oy:n perustajaosakas • Pro Marttojen jäsen • Perhe: uusperhe, 25- ja 27-vuotiaat pojat ja aviopuoliso Seppo Mikkonen

PIENI MARTTATESTI

Parasta elämässä ovat ystävät.

Olen onnellisimmillani, kun olen ruokapöydän ympärillä lähipiirini kanssa.

Jos saisin muuttaa yhden asian maailmassa, se olisi nälänhädän ja köyhyyden poistaminen.

Tästä en luovu: avantouinti. Se on mindfulness-harjoitus, jonka teen lähes joka päivä aamulla tai illalla.

LUE LISÄÄ Martan lakitieto -palsta alkaa sivulla 57.

Kylmä vesi kutsuu lähes päivittäin.

12 | MARTAT 2 | 2020

OUTI TYNYS // KUVA RITVA TUOMI

Pajuperhоen kasvien tue i

KIETAISE pajun versoista helppotekoinen, perhosen muotoinen kasvituki. Pajutyö sopii niin köynnöstäville huonekasveille kuin taimillekin; sisälle, parvekkeelle tai ulos.

KUVAN tuki on sidottu kahdeksasta kuivatusta pajun versosta. Rapsakat versot saa notkeiksi liottamalla niitä vedessä muutaman päivän ajan. Paju kestää kovaakin taivutusta murtumatta, kun tyvipää taipuu 90 asteen kulmaan.

MYÖS TUOREET versot ovat käyttökelpoisia. Kosteaan multaan työnnettyinä ne juurtuvat ja lähtevät versomaan. Voit leikellä uutta kasvua mielesi mukaan.

TARVITSET TYÖHÖN pajun lisäksi oksasakset ja luonnonmateriaalista valmistettua narua. Jos käytät rautalankaa, valitse päällystämätön maatuva puolalanka.

KÄÄNNÄ versot kahdelle kiepille ja sido ne alaosasta napakasti kiinni. Tökkää varsi ruukkuun ja ohjaa kasvit tukeen.

MARTAT 2 | 2020 MARTAT 6 | 2014

| 13 | 13

RUOK A

RUOK A

RUOKAILO EI KATSO IKÄÄ Syö säännöllisesti ja nautinnolla.

Ruokit samalla elämäniloa!

KAISA HÄRMÄLÄ //KUVAT LAURA RIIHELÄ

Taateli-spelttipuuro (vas.), omenainen vispipuuro (ylhäällä) ja porkkanatattaripuuro. Ohjeet s. 18.

14 | MARTAT 2 | 2020

K

un ikää karttuu, kaipaa kroppa erityisen täysipainoista ravintoa.

Energiankulutus pienenee vuosien myötä, mutta ravintoaineita tarvitaan jopa enemmän kuin kukkeassa nuoruudessa. Pidä monipuolisuus mielessä, kun suunnittelet aterioitasi; silloin ravitsemus pysyy parahultaisissa puitteissa. Täysipainoinen ruokavalio tekee hyvää ihmiselle ikään katsomatta, niin mummoille kuin mukuloillekin.

»

PUUROLLA PAREMPI PÄIVÄ MARTAT 2 | 2020

| 15

RUOK A

VINKKI

Voit tehdä käristyksen myös valmiista possusuikaleista Kalanyytit

Ohjeet ovat neljälle, ellei toisin mainita. Ohjeet voi helposti puolittaa kahden hengen annoksiksi.

K AL ANY Y TIT

500 g pakastekasvissuikaleita 300 g kalafileetä 0,5 tl sitruunapippuria 0,5 tl suolaa 0,5 dl hienonnettua tilliä 4 tl öljyä Koristeeksi: tilliä sitruunalohkoja Valmistukseen: leivinpaperia, foliota »Jaa kasvissuikaleet neljän leivinpaperipalan päälle. Leikkaa kala neljään osaan ja pane palat kasvisten päälle. Ripota pinnalle sitruunapippuria, suolaa, hienonnettua tilliä ja teelusikallinen rypsi- tai oliiviöljyä. Ota neljä palaa foliota ja laita leivinpaperit täytteineen folioiden päälle. Kääri foliot kiinni nyyteiksi ja nosta ne uunipellille. Kypsennä 200-asteisessa uunissa 30–40 minuuttia.

Avaa nyytit ja koristele valmiit annokset tillillä ja sitruunalohkoilla. Nyyttien seuraksi sopivat perunat ja kermaviilikastike.

POSSUK ÄRIST YS

400 g porsaan ulkofileetä palana 1 sipuli 150 g palsternakkaa 150 g porkkanaa 150 g lanttua

16 | MARTAT 2 | 2020

Possukäristys

4 rkl rypsiöljyä tai pullomargariinia 3 dl vettä 1 kasvisliemikuutio 1 tl timjamia kuivattuna (tai 1 rkl tuoretta) 10 kokonaista viherpippuria 10 kokonaista roseepippuria (suolaa) »Laita liha pakastimeen noin tunniksi, jotta siitä on helpompi leikata ohuita lastuja.

Kuori ja suikaloi sipuli, palsternakka, porkkana ja lanttu. Vuole terävällä veitsellä kohmeisesta lihasta ohuita lastuja ja ruskista niitä paistinpannulla rasvassa. Laita ruskistetut lihat kattilaan tai uuninkestävään vuokaan. Kaada vesi paistinpannuun ja sekoittele. Murenna mukaan liemikuutio ja sekoita, kunnes se liukenee. Kaada liemi lihojen päälle. Kuullota kasvissuikaleet paistinpannulla ja lisää lihan joukkoon.

Mausta timjamilla ja pippureilla ja tarvittaessa suolalla. Hauduta liedellä 30–40 minuuttia tai 175-asteisessa uunissa noin 45 minuuttia.

L Ä MMIN NIZZANSAL A ATTI

150 g vihreitä papuja 2 punasipulia 4 keitettyä perunaa oliiviöljyä balsamicoa 10 kirsikkatomaattia 20 oliivia suolaa mustapippuria 1 ruukku rucolaa 4 keitettyä kananmunaa

»Kiehauta tuoreet pavut napakan kypsiksi. Leikkaa punasipulit renkaiksi ja perunat lohkoiksi ja sekoita ne keskenään kulhossa oliiviöljyn ja balsamicon kanssa. Lisää joukkoon pavut, kirsikkatomaatit ja oliivit.

Mausta kasvikset kevyesti suolalla ja pippurilla. Kuumenna paistinpannu ja kaada ainekset mausteineen pannulle. Lämmitä hetki ja kaada salaattikulhoon. Revi joukkoon rucola ja nostele lohkotut kananmunat päälle.

LINSSI-K ASVISSAL A ATTI

1 tlk kypsiä linssejä (noin 4 dl) 2 omenaa tai päärynää 1 rkl margariinia 1 rkl hunajaa 1 ruukku salaattia 100 g sinihomejuustoa 1 dl pähkinä- tai mantelirouhetta Kastike: 3 rkl rypsiöljyä 2 rkl omenaviinietikkaa ripaus suolaa ripaus mustapippuria »Valuta ja huuhtele valmiiksi kypsennetyt linssit. Sekoita kastikkeen ainekset. Valele kastike linsseille, sekoita ja jätä vetäytymään. Leikkaa huuhdotut omenat tai päärynät lohkoiksi. Poista siemenkodat. Sulata margariini paistinpannulla ja paista hedelmälohkoja hetki, jotta ne saavat hieman väriä. Valuta päälle tilkka hunajaa.Huuhdo ja kuivaa salaatinlehdet. Levitä ne laakealle tarjoiluastialle. Lisää linssit ja hedelmälohkot. Murenna pinnalle juusto ja ripottele päälle pähkinä- tai mantelirouhe.

Lämmin nizzansalaatti

MARTAT 2 | 2020

| 17

RUOK A

HUOM!

IDEA

Jos käytät kuivattuja linssejä, keitä ne ensin kypsäksi pakkauksen ohjeen mukaan.

Jos rahkatäyte loppuu kesken, tee tähteeksi jääneestä taikinasta pikkupullia.

Linssi-kasvissalaatti (ohje s. 16)

OMENAINEN VISPIPUURO

1 l vettä 200 g puolukoita 2 dl tummia mannasuurimoita 0,5 tl suolaa 1–2 dl omenasosetta »Kuumenna vesi kiehuvaksi ja lisää puolukat. Jos käytät pakastepuolukoita, lisää ne kylmään veteen ja kuumenna kiehuvaksi.

Anna kiehua muutaman minuutin ajan, jotta puolukat menevät rikki. Lisää kiehuvaan nesteeseen mannasuurimot koko ajan sekoittaen. Anna hautua noin 7 minuuttia välillä sekoittaen. Nosta kattila liedeltä. Sekoita puuron joukkoon omenasose.

Jäähdytä puuro esimerkiksi kylmävesihauteessa. Vatkaa jäähtynyt puuro kuohkeaksi sähkövatkaimella.

VINKKI: Omenasose tuo puuroon makeutta. Jos käytät makeuttamatonta sosetta, lisää ohjeen annokseen 0,5 dl sokeria.

TA ATELI-SPELTTIPUURO

6 tuoretta taatelia 1 l maitoa 2 dl vettä 2 dl spelttihelmiä 1 rkl pellavansiemeniä 1 tl suolaa Tarjoiluun: maitoa pekaanipähkinöitä »Repäise taatelit kahtia, poista kivet ja pil-

18 | MARTAT 2 | 2020

Rahkapiirakat

ko taatelit. Lämmitä maito mikrossa tai pinnoitetussa kattilassa. Kiehauta vesi toisessa kattilassa ja lisää joukkoon spelttihelmet. Anna kiehua, kunnes vesi on imeytynyt speltin joukkoon. Lisää lämmin maito, taatelit ja pellavansiemenet. Keitä miedolla lämmöllä noin tunti välillä sekoittaen, kunnes spelttihelmet ovat pehmeitä ja neste täysin imeytynyt. Peitä kannella ja anna hautua hetki. Nauti puuro kylmän maidon ja rouhittujen pekaanipähkinöiden kanssa.

PORKK ANA-TATTARIPUURO

150 g porkkanaa 1 l maitoa 4 dl tattarihiutaleita 0,5 tl suolaa Tarjoiluun: tummaa sokeria jauhettua kanelia maitoa »Kuori ja raasta porkkanat ohueksi raasteeksi (n. 3 dl). Kuumenna maito kiehuvaksi ja sekoita joukkoon porkkanaraaste.

Keitä muutama minuutti. Ripottele joukkoon tattarihiutaleet. Sekoita. Anna kiehua kypsäksi hiljalleen, noin 5 minuuttia.

Sekoita tasaiseksi ja mausta suolalla. Tarjoa maidon kanssa ja ripottele päälle maun mukaan kanelia ja tummaa sokeria.

RAHK APIIRAK AT

2 dl maitoa 1 tlk maitorahkaa (250 g) 50 g hiivaa

1 tl suolaa 2 dl sokeria 1 rkl kardemummaa 1 muna 11–12 dl vehnäjauhoja 1 dl pullomargariinia tai rypsiöljyä Rahkatäyte: 1 tlk maitorahkaa (250 g) 0,5 dl kermaa 0,5 dl sokeria 1 muna 1 tl raastettua sitruunankuorta 1 rkl sitruunamehua 1 tl vaniljasokeria 0,5 dl rusinoita Voiteluun: munaa »Kuumenna maito kiehuvaksi. Lisää rahka maidon joukkoon, jolloin seoksesta tulee kädenlämpöistä. Liuota hiiva seokseen ja lisää suola, sokeri, kardemumma ja muna. Lisää jauhot vähitellen, aluksi vatkaten, jotta taikinaan sitoutuu ilmaa. Alusta taikina yleiskoneella tai käsin hyvin vaivaten.

Lisää rasva alustamisen loppupuolella. Anna taikinan kohota peitettynä lämpimässä paikassa kaksinkertaiseksi. Ota taikina leivinpöydälle ja vaivaa ilmakuplat pois.

Pyörittele taikinasta pikkupullia ja kohota kaksinkertaisiksi. Sekoita rahkatäytteen ainekset keskenään. Paina kohonneiden pullien keskelle syvennys esimerkiksi juomalasin pohjalla. Paina lasi välillä jauhoihin, ettei se tartu pulliin. Voitele pullien reunat munalla, lusikoi syvennykseen rahkatäytettä ja paista 225-asteisessa uunissa noin 12 minuuttia.

VIRTAA JA VOIMAA

IKÄVUOSIIN Syö monipuolisesti ja voi hyvin.

K A LSIU M J A DVITA MII NI

Luusto kaipaa kalsiumia ja D-vitamiinia. Kalsiumia saa helpoiten maitotuotteista tai kalsiumilla täydennetyistä kasviperäisistä valmisteista. Hyviä lähteitä ovat myös esimerkiksi kala, tofu, kananmunat, pähkinät, kaalit ja pinaatti.

D-vitamiinia saa kalasta ja metsäsienistä sekä vitamiinilla täydennetyistä margariineista ja maitovalmisteista. Vitamiinin muodostuminen iholla auringonvalon vaikutuksesta heikkenee iän myötä.

KUIT U AT E RIA RY T MI

Muokkaa ateriarytmi oman aikataulusi mukaan ja syö säännöllisesti. Päivään kuuluu aamupala, lounas, välipala, päivällinen ja iltapala. Jos syöt vain yhden lämpimän aterian, hyvät välipalat ovat erityisen tärkeitä.

I LTA PA LA

Syö kunnon iltapala vähän ennen nukkumaanmenoa. Näin verensokeri ei laske yön aikana liikaa.

PE H ME Ä R A SV A

Pehmeät rasvat tekevät hyvää aivoille ja sydämelle. Suosi keittiössä kalaa, kasviöljyjä, rasiamargariinia, pähkinöitä ja siemeniä.

K A SVI K SE T

Pistele poskeen puoli kiloa kasviksia päivässä. Kasvikset tuovat lautaselle väriä ja makua – sekä vitamiineja, kivennäisaineita, antioksidantteja, kuitua… kaikkea hyvää!

P ROT EII NI

Kysy omasta piiristäsi

RUOKAILOA IKÄVUOSIIN

Proteiini vaikuttaa lihasten hyvinvointiin, vastustuskyvyn ylläpitoon ja sairauksista toipumiseen. Nauti palkokasveja, täysjyväviljaa, kalaa, maitovalmisteita, kananmunaa, lihaa. Vanheneminen ei tarkoita vääjäämättä lihasvoiman heikentymistä – voimia voi jopa kohentaa. Reseptinä on riittävä liikunta ja proteiini osana monipuolista ruokavaliota.

Liukenematon kuitu parantaa suoliston toimintaa ja voi ehkäistä ruoansulatuskanavan sairauksia. Valitse täysjyväviljaa. Myös tumma riisi ja makaroni sisältävät runsaasti kuitua.

Liukoinen kuitu tasaa aterian jälkeistä verensokerin nousua, alentaa veren kolesterolipitoisuutta ja pitää pitkään kylläisenä. Erityisesti marjat, hedelmät ja palkokasvi sisältävät liukenevaa kuitua.

NE ST E

Ikääntyneellä on kehossaan vähemmän vettä kuin nuorella, ja nestevajaus on vakava tila. Henkilö, joka painaa 60 kiloa, tarvitsee nestettä noin 2 litraa päivässä. Ruoan mukana nestettä tulee noin litra, joten juotavaa saisi kulua 1–1,5 litraa: janoon vettä ja aterialla myös esimerkiksi rasvatonta maitoa, piimää tai kasvijuomaa tai laimennettua marja- tai hedelmämehua. Kahvi- ja teehetkillä on omat paikkansa ateriarytmissä.

KOT IV A R A

Pidä kotona ruokaa ja juomaa muutaman päivän varalle. Kotivara tulee tarpeeseen, jos et pääse kauppaan. Säilykkeet, pakasteet, näkkileipä, korput ja mehu ovat turvana, jos vaikka sairastut äkillisesti.

R UO K A J A LÄ Ä K KEE T

Ruoalla ja lääkkeillä voi olla yhteisvaikutuksia. Noudata lääkärin ohjeita ja kysy neuvoa lääkkeiden ja ruokailun rytmittämisestä apteekista.

-kursseja!

MARTAT 2 | 2020

| 19

RAUTAISANNOS

on runsaasti ravintoaineita: Vihannekset, juurekset, hedelmät ja marjat sisältävät vähän energiaa.

Täysjyvävilja, vähärasvainen liha ja rasvattomat maitovalmisteet sisältävät kohtuullisesti energiaa.

Pähkinät, manteli, avokado ja rasvainen kala sisältävät paljon energiaa.

VÄLTÄ tuotteita, joissa on paljon energiaa mutta niukasti tai ei lainkaan ravintoaineita: makeiset, suklaa, keksit, leivonnaiset, sokeroidut juomat.

SHUTTERSTOCK

Elimistö tarvitsee jatkuvasti energiaa. Sitä vaativat kaikki elintoiminnot, esimerkiksi hengittäminen ja sydämen toiminta. Energiaa kuluu myös nukkuessa. Perusaineenvaihdunnan osuus on 2/3 päivittäisestä energiankulutuksesta.

Energiantarpeeseen vaikuttavat muun muassa henkilön ikä, sukupuoli, työn raskaus ja liikunnan määrä.

Lapset tarvitsevat kokoonsa nähden paljon energiaa, sillä sitä kuluu kasvamiseen. Aikuisen päivittäinen energiantarve on noin 2 000–3 000 kilokaloria. Yksittäinen liikuntakerta kuluttaa keskimäärin 200–500 kilokaloria, mikä vastaa muutamaa välipalaa tai yhtä ateriaa. Ikääntyessä aineenvaihdunta hidastuu ja energiantarve vähenee.

Energia varastoituu erityisesti rasvakudokseen. Normaalipainoinen aikuinen kantaa mukanaan parin kuukauden energiavarastoa, josta energiaa vapautuu tarvittaessa.

K ALORIT JA JOULET

ENERGIA Saamme energiaa hiilihydraateista, proteiineista ja rasvoista.

FAKTAA RAVITSEMUKSESTA // KAISA HÄRMÄLÄ

Ravinnon energiasisällöstä puhuttaessa käytetään mittayksikköinä kilojoulea (kJ) ja kilokaloria (kcal). Kilojoule on SI-mittajärjestelmän yksikkö. Käytännössä puhutaan yleensä kaloreista, kun tarkoitetaan ruoan energiasisältöä.

Energiapitoisuuksia

HUOMIO HIIL AREIDEN L A ATUUN

Energiaravintoaineita ovat hiilihydraatit, proteiinit ja rasvat. Rasvat sisältävät energiaa yli kaksinkertaisesti hiilihydraatteihin ja proteiineihin verrattuna. Alkoholista muodostuu energiaa lähes saman verran kuin rasvoista.

Ruokailun jälkeen veren glukoosipitoisuus (eli sokeripitoisuus) nousee. Haiman insuliinihormoni varastoi osan glukoosista. Kun ateriasta on kulunut pari–kolme tuntia, veren glukoosipitoisuus alkaa pienentyä. Tällöin insuliinin toiminta vähenee ja verenkiertoon vapautuu glukoosia, josta elimistö saa taas energiaa.

20 | MARTAT 2 | 2020

kcal/kJ/100 g

Elimistö alkaa käyttää rasvoja vasta sen jälkeen, kun veren glukoosipitoisuus pienenee. Rasvaa kuluu myös liikunnan aikana. Yli puoli tuntia kestävä liikunta kohtuullisella teholla aktivoi varastorasvojen käyttöä energiaksi.

Verensokeri on aivojen ja punasolujen ensisijainen energianlähde, ja sokereita elimistöön saadaan hiilihydraateista. Valtaosa hiilihydraateista tulee kasvikunnasta, maitosokeri maitovalmisteista. Hiilihydraattien laatuun kannattaa kiinnittää huomiota, sillä pelkkä sokeri antaa elimistölle ainoastaan energiaa, mutta esimerkiksi täys-

jyvävilja energian lisäksi vitamiineja, kivennäisaineita ja kuituja.

Proteiinien aminohappoja tarvitaan esimerkiksi kudosten ja hormonien rakentamiseen. Eläinkunnasta saatavat proteiinit turvaavat hyvin proteiinien tarpeen. Kasvissyöjä saa tarvittavat proteiinit viljasta, pavuista ja pähkinöistä. Proteiineja tarvitaan noin 1 g painokiloa kohden.

Proteiinien tankkaamisesta ei ole hyötyä, sillä ylimääräinen proteiini ei kasvata lihaksia vaan rasvakudosta.

VALITSE TAI VÄLTÄ

VALITSE ruoka-aineita, joissa

öljy (esim. rypsi, oliivi, kookos)

884 / 3 711

voi

727 / 3 042

pähkinäsekoitus

643 / 2 665

siemensekoitus

613 / 2 568

suklaa (keskiarvo) 542 / 2 270 kauratäytekeksi

508 / 2 125

pestokastike

472 / 1 976

sokeri

406 / 1 698

proteiinipatukka (40 % prot.)

375 / 1 568

karamelli

355 / 1 488

hunaja

330 / 1382

Lähteet: Fineli.fi.

Voutilainen, Fogelholm, Mutanen: Ravitsemustaito (2015).

Pääsiäisenä о lupa h kutella!

Pasha о

valio.fi/paasiainen

PARASTA #YHDESSÄPÖYDÄSSÄ

Pashapavlova 8 annosta

8 valmista annosmarenkipohjaa Täyte ¾ dl lemon curdia 1 dl Valio kuohukermaa 1 prk (200 g) Valio maustettua rahkaa sitruuna 1 prk (200 g) Valio maustettua rahkaa vanilja ½ dl mantelirouhetta ½ dl rusinoita Koristeluun ½ sitruunan kuori raastettuna makeisia esim. suklaarakeita

Lusikoi lemon curd marenkipohjille.

Vaahdota kerma ja rahkat samassa kulhossa.

Lisää mantelirouhe ja rusinat joukkoon.

Lusikoi pashavaahto lemon curdin päälle ja tee keskelle pieni kolo koristeille.

Koristele puolikkaan sitruunan raastetulla kuorella ja pääsiäisen suklaarakeilla.

VINKKI: Jos haluat tehdä marenkipohjat itse, katso ohje valio.fi/pashapavlova.

YHDIST YS

Velkuan Marttayhdistyksessä maisteltiin suosikkijuoma kombuchaa. Sen teko onnistuu kotioloissa, ja silloin kuivauskaapista on paljon hyötyä.

TEKSTI SUSANNA VILJANEN // KUVAT PASI LEINO

Kirsikkakombuchaa.

N

yt jännittää. Olen järjestämässä ihka ensimmäistä marttailtaani, ja aiheena on kombucha, jota olen tehnyt vasta muutaman satsin. Entä jos kotitekoiseni ei olekaan yhtä hyvää kuin kaupan juomat?

Ensimmäiseksi maistelemme kirsikkakombuchaa, jossa hapatetun juoman ominaismaku on selkeä ja voimakas.

– Ihanan raikasta ja virkistävää, sanoo Annika, jolle kombucha on entuudestaan tuttu juoma.

– Onpa erikoisen makuista, toteaa Anni, joka ei ole ennen kombuchaa maistanut.

Epäilen, että erikoinen tarkoittaa tässä kohden pahaa!

Seuraavassa pullossa on miedompaa ja makeampaa mustikkakombuchaa. Happaman ystävät tuomitsevat juoman mehuksi, mutta kirsikkakombuchaa vieroksuneet tykkäävät.

– Tätä voisi juoda enemmänkin. Vähän kuin tavallista raikkaampaa mehua, kehaisee Annikin.

Sitruunalla ja inkiväärillä maustettu puolihapokas juoma tuntuu maistuvan kaikille.

TEETÄ, SOKERIA JA JUURI Kombucha-

teen makeanhapan maku jakaa mielipiteitä, mutta tykkääjiä on yhä enemmän.

Juomanvalmistajien Facebook-fooru-

22 | MARTAT 2 | 2020

meilla on jo tuhansia suomalaisharrastajia. Kaupoista juoma myydään välillä loppuun, kun kysyntä ylittää kaupallisten tuottajien tarjonnan.

Onneksi kombuchaa on hyvin yksinkertaista valmistaa itse. Tarvitaan teetä, sokeria ja iso lasiastia, joka peitetään kannen sijaan harsolla. Ja tietenkin juoman juuri, scoby.

Juurta jaetaan ystävältä toiselle, sillä scoby kasvaa koko ajan ja siitä voi irrottaa palasia.

Kun hankkii juuren tuttavalta, Facebook-ryhmästä tai vaikka verkkokaupasta, makujen maailma on avoin. Juoman perusnesteenä on vihreä tai musta tee. Pullotusvaiheessa sen voi maustaa haluamal- Kombuchan juuri eli scoby muodostuu bakteereista laan tavalla hedelmillä, mar- ja hiivasta. joilla tai yrteillä.

Onneksi jokaisessa suomalaiskodissa on kuivauskaappi! Se on pi- HAPANTA JA KUPLIVAA Kauppojen kommeä mutta ilmava, eli hyvä paikka säi- buchoja maistaneet arvioivat kotitekoilyttää juurta ja valmisteilla olevaa juo- set juomani hiukan miedommiksi kuin maa. Kombuchan bakteerit ja hiivat kaupalliset tuotteet. kaihtavat päivänvaloa mutta tykkäävät – Ihan kuin tämä menisi vähän pääraikkaasta ilmasta. hän! Johtuu varmaan hiilihapoista, joku Toinen vaihtoehto on säilyttää juur- silti arvailee. ta sellaisella pöydällä, johon aurinko ei Fermentointi eli hapattaminen muopaista suoraan, ja suojata purkki valol- dostaa kombuchaan paitsi vatsalle ystävällisiä maitohappobakteereita myös alta pyyhkeellä.

PAREMPAA KUIN LIMU

Kombuchan juuri eli scoby muodostuu bakteereista ja hiivasta.

Velkuan Martat skoolaavat.

Mieto ja kupliva kombucha on mukava juhlajuoma.

MARTAT 22 || 2020 2019 MARTAT

|| 23 23

YHDIST YS

Jos pulloon jää ilmaa ja pullo on pitkään lämpimässä, juoman pintaan alkaa muodostua uutta juurta.

Tuotako me juotiin?! Karin Majasuo (vas.), Kirsti Martikainen ja Annika Rintamäki toteavat, että juoman juuri ei ole kauneudella pilattu.

Kun tekee juoman itse, makujen maailma on avoin. Perustana on vihreä tai musta tee. Pullotusvaiheessa sen voi maustaa vaikka hedelmillä, marjoilla tai yrteillä.

Toisin kuin oluessa tai simassa, kombuchassa ei ole samentavaa hiivaa tai sakkaa, vaan juoma on aina kirkasta. Tämä upea väri on peräisin kirsikoista.

koholia. Valmiissa juomassa sitä on suurin piirtein saman verran kuin simassa tai kotikaljassa. Pitoisuutta voi säätää sokerin määrällä ja käymisajalla.

Ihan ilman sokeria juoma ei valmistu, sillä sokeri on prosessin polttoainetta. Litraan teetä laitetaan desi sokeria, jo-

24 | MARTAT 2 | 2020

ka sitten fermentoinnin aikana käy pois.

Kun juoma on sopivan hapanta – ajankohta selviää maistamalla – juoma pullotetaan. Jokaiseen pulloon lisätään hiukan sokeria, jotta juomaan muodostuisi hiilihappoja. Mitä enemmän sokeria on ja mitä pidempään pulloa pidetään lämpimässä, sitä enemmän juomaan tulee sekä kuplia että alkoholia.

Myös lämpötila vaikuttaa. Kesähelteellä kombucha voi muuttua äkkiä liiankin happamaksi. Silloin tuotteen voi käyttää viinietikan tavoin vaikka salaatinkastikkeissa.

VANHA TUTTU UUDELLA NIMELLÄ Aa-

siasta kotoisin olevaa kombuchaa on Suomessakin valmistettu ainakin jo 1970-luvulla. Tuolloin se tunnettiin nimellä Volgantee, mikä kertoo silloisen juoman juuren saapuneen idästä. Nykyisin scobyn sukujuuret ulottuvat usein

USA:han, josta juoma on rytinällä levinnyt kaikkiin länsimaihin osana superfood-trendiä.

Terveystietoiset ihmiset juovat kombuchaa siksi, että siinä on runsaasti vastaavia maitohappobakteereita kuin esimerkiksi hapankaalissa. Maitohappobakteerit tekevät hyvää niin vatsalle kuin vastustuskyvyllekin.

Juoma maistuu lapsillekin, kun siitä tekee mietoa. Sen annetaan fermentoitua vain vähän aikaa ennen pullotusta, ja pullot laitetaan jo parin päivän kuluessa jääkaappiin. Monessa perheessä onkin korvattu limsat edullisella ja terveellisemmällä kombuchateellä.

Näin ehkä tehdään jatkossa myös Annikan ja Hannan lapsiperheissä, sillä he ehtivät ensimmäisenä varaamaan valmiiksi laittamani uudet juuret. Kombucha on jälleen valloittanut pari uutta kuivauskaappia!

KIERROS MAAILMAN YMPÄRI Velkuan Marttayhdistyksen kombuchaillassa juomaan tutustuivat Hanna Arima (vas.), Kirsti Martikainen, Annika Rintamäki, Anni Lumpus, Karin Majasuo ja marttaillan järjestänyt Susanna Viljanen.

INFO

»Kombuchan juurta eli scobya myydään Ruohonjuuri-ketjun myymälöissä.

Scobyn voi saada tai ostaa myös Facebookin kombucha-ryhmistä, joista saa neuvoja ja vinkkejä juoman valmistamiseen. »Kombucha Facebookissa: »Kombucha community by The Good Guys »Kombucha & Kefiiri Suomi »Kombucha

Emmi Kirvesniemi kotkalaisesta Rannikon Martoista on perehtynyt kombuchajuomaan. Hän kertoo, mistä on kyse: MITÄ KOMBUCHA ON?

Kombucha on fermentoitua eli hapattamalla käytettyä teetä.

Fermentoinnin käynnistää juuri, scoby, joka kehittää juomaan runsaasti maitohappobakteereita. Scoby on bakteerien ja hiivojen muodostama kasvusto. Nimi tulee sanoista Symbiotic Colony of Bacteria and Yeast.

KUKA KEKSI KOMBUCHAN?

Kombuchaa on tehty tuhansia vuosia Kiinassa ja Japanissa.

Sieltä se levisi Venäjän kautta Eurooppaan, sitten USA:han – ja nyt takaisin Eurooppaan.

ONKO KOMBUCHA TERVEELLISTÄ?

Kombucha sisältää runsaasti maitohappobakteereita, jotka tekevät hyvää vatsalle ja ruoansulatukselle. Fermentoimiseen vaaditaan sokeria, mutta se kuluu ensimmäisessä hapatuksessa pois. Jos pullotusvaiheessa lisätään paljon sokeria, on sitä valmiissa juomassakin runsaasti.

PALJONKO JUOMASSA ON ALKOHOLIA?

Alkoholia muodostuu hapatettaessa 1–3 prosenttia.

MARTAT 2 | 2020

| 25

HANKE

Martan matkalaukku vei yläkoululaiset hetkeksi etiopialaisten naisten elämän äärelle. Työpajojen taustalla vaikuttavat Marttojen kokemukset kehitysyhteistyöstä.

MERJA FORSMAN // KUVAT KERTTU MALINEN

”

Syö lautanen tyhjäksi, Afrikassa kärsitään nälästä” on monelle tuttu fraasi lapsuudesta. Lause on edelleen ajankohtainen, pienin muutoksin: se, miten elämme, heijastuu ilmastoon Afrikassa.

Martan matkalaukusta -hankkeessa on kierretty kouluissa kertomassa ruokaturvasta, ilmastonmuutoksesta, Marttojen kehitysyhteistyöstä ja etiopialaisten naisten arjesta.

– Haluamme herätellä kestävän elämäntavan välttämättömyyteen sekä auttaa nuoria näkemään itsensä toimijana ja hahmottamaan globaaleja vaikutussuhteita, kertoo kotitalouden asiantuntija Olga Aula Uudenmaan Martoista.

KUIVUUTTA JA TULVIA Olga Aula ja kan-

sainvälinen martta Ulla Kaikkonen ovat saapuneet pitämään työpajaa Porvooseen.

Videolla kaksi etiopialaisnaista kertoo elämästään: Kuumuus on lisääntynyt ja säät muuttuneet arvaamattomiksi. Toisaalla kärsitään kuivuudesta, toisaalla tulvista.

Pääskytien koulun 9.-luokkalaiset tuijottavat ruutua totisina.

– Ennen vuorilla oli kylmä, nyt avaamme ikkunoita kuumuuden takia jopa öisin, Fikirte Shumet kertoo videolla. Hän on projektikoordinaattori EWDNA-järjestössä, joka on Marttojen yhteistyökumppani Etiopiassa.

– Ennen sadekausia oli kolme kertaa vuodessa, mutta nyt sataa miten sattuu.

Meillä ei ole modernia teknologiaa maatalouden tukena, joten olemme riippuvaisia sateista. Me etiopialaiset emme tuota juurikaan päästöjä, mutta jou-

26 | MARTAT 2 | 2020

dumme kohtaamaan ilmastonmuutoksen tuomat ongelmat.

Videon jälkeen Ulla Kaikkonen kertoo kokemuksistaan Etiopiassa. Ruoan valmistaminen vie naisilta 6–9 tuntia päivässä. Yhteiskunta on patriarkaalinen, ja varsinkin kehitysvammaiset naiset ovat heikossa asemassa.

– Nämä ihmiset elävät samalla pituuspiirillä ja heräävät samaan aikaan kuin me.

He ovat samanlaisia kanssasisaria kuin naapurin mummo, Kaikkonen toteaa.

NUORET KAIPAAVAT KANNUSTUSTA

Peräpöydässä neljä 9.-luokkalaista pohtii kuulemaansa.

– On aika erilaista elää Etiopiassa, Iiris Kuosmanen toteaa.

– Meidän on Suomessa paljon helpompi sopeutua ilmastonmuutokseen, kun meillä on teknologiaa.

Muut nyökkäilevät. Nelikko yrittää tehdä arjessaan kestäviä valintoja; kierrättää ja valita välillä kasvisvaihtoehdon.

– On uskomatonta, että osa ihmisistä ei tee mitään kestävämmän tulevaisuuden puolesta. Jotkut ei vieläkään usko ilmastonmuutokseen, Laura Varis sanoo.

– Onhan ilmastonmuutoksesta puhuttu jo pitkään, mutta nyt vasta, kun alkaa näkyä merkkejä, monet sanovat, että ’No, ehkä se sittenkin on totta’, Iida Savela lisää.

– Ja joissain maissa on päättäjiä, jotka eivät usko! Miki Saastamoinen parahtaa.

Opettaja Katri Pitkäniitty tietää, että ilmastonmuutos ahdistaa oppilaita.

– On tärkeää kääntää asetelma niin, että mikä kaikkea voimme tehdä asian eteen, hän sanoo.

Koulussa on käsitelty kierrätystä ja

kiertotaloutta ja perustettu ilmastoryhmä, jossa oppilaat toimivat ympäristön hyväksi. Vieraisiin kulttuureihin tutustutaan eri tunneilla, myös kotitaloudessa.

– Lähestymme vieraita kulttuureja etsien samanlaisuuksia, ei niinkään eroavaisuuksia. Ei ole heitä ja meitä, tämä on meidän yhteinen planeettamme, Pitkäniitty sanoo.

– Nuoret kaipaavat kannustusta ja jotain kättä pidempää mediaviidakossa.

Mietimme, mitä kestävä kuluttaminen merkitsee yksilötasolla. Haluamme välttää toiseuden tunnetta ja sanoa nuorille, että te kyllä keksitte keinot ja voitte vaikuttaa. Maailma on kohta teidän.

KIRPEÄÄ JA TULISTA – Nyt kannattaa

käydä käsipesulla. Ottakaa varmuuden vuoksi ensin pieni määrä, ettei tule ruokahävikkiä. Aina voi tulla hakemaan lisää, Olga Aula neuvoo.

Pöydälle on katettu injera-leipää, tulista wot-kastiketta ja kurkumalla maustettua alicha-kastiketta.

–Etiopiassa syödään paljon palkokasveja ja kasviksia. Lihaa käytetään harvoin, Aula kertoo.

Oppilaat asettuvat jonoon ja latovat lautaselle maistiaiset.

– Leipä on aika kirpeää, Miki Saastamoinen kuvailee.

Maistiaisten jälkeen työpaja päättyy.

Olga Aula muistuttaa, että Martan matkalaukusta -aineisto on vapaasti ja maksutta käytettävissä. Materiaalit löytyvät Uudenmaan Marttojen verkkosivuilta.

– Toivoisin, että opettajat hyödyntäisivät niitä kouluissa ja yhdistykset marttailloissa, Olga Aula sanoo.

TYÖPAJAN MATKASSA MAAILMALLE

Makuelämyksiä Etiopiasta: Iiris Kuosmanen (vas.) ja Iida Savela tutustuvat wot- ja alicha-kastikkeisiin.

MARTAT 2 | 2020

| 27

HANKE

Injera-leipää maistiaisina.

Kansainvälinen martta Ulla Kaikkonen (vas.) ja Uudenmaan Martoissa työskentelevä Olga Aula toteuttivat kouluvierailun yhdessä.

M ARTAT ETIOPIASSA

Martat tekevät kehitysyhteistyötä Etiopiassa kumppaneinaan Kynnys ry ja EWDNA (Ethiopian Women with Disabilities National Association).

Vuonna 2018 kolme Marttojen työntekijää ja 15 vapaaehtoismarttaa matkustivat Etiopiaan kymmenen päivän kehitysyhteistyömatkalle. Paikan päällä pidettiin kotitaloustyöpajoja vammaisille naisille ja päästiin vierailemaan kodeissa.

– Etiopialaisessa ruoassa hyödynnetään paljon kasviksia ja palkokasveja, mutta haasteena on paikoittain ravinnon yksipuolisuus. Opastamme myös siinä, miten ruokaa säilytetään ja käsitellään hygieenisesti ja turvallisesti, Olga Aula kertoo.

– Etiopiassa saatetaan edelleen ajatella, että vammaisten ei tulisi osallistua ruoanvalmistukseen eikä heidän valmistamaansa ruokaa välttämättä haluta syödä, jatkaa Aula.

Kansainvälisenä marttana toimivalle Ulla Kaikkoselle vierailu Etiopiassa ja paluu Suomen yltäkylläisyyteen herätti halun jakaa tietoa.

– Etiopiassa näin, että me teollisuusmaat olemme omilla valinnoillamme aiheuttaneet ilmastonmuutoksen. Meidän tehtävämme on auttaa. Paras keino siihen on ilmastonmuutoksen hillitseminen.

28 | MARTAT 2 | 2020

Pääskytien koulun 9.-luokkalainen Miki Saastamoinen osallistui työpajaan.

M ARTAN M ATK AL AUKUSTA

T UT UST U AINEISTOON

» Hankkeella lisätään yläkoululaisten, lukiolaisten ja opettajien tietoisuutta ilmastonmuutoksesta, kestäväs- www.martat.fi/uusimaa/ tä kehityksestä ja omien valintojen vaikutuksesta. hanketoiminta/martan» Syksyn 2019 ja alkuvuoden 2020 aikana järjestettiin matkalaukusta/ 12 työpajaa. Niihin osallistui 250 nuorta ja 20 opettajaa.

Teemoina olivat ruokaturva, ilmastonmuutos ja kehitysyhteistyö, vetäjinä Uudenmaan Marttojen kotitalouden asiantuntijat Olga Aula ja Katri Pellikka sekä 7 vapaaehtoista kansainvälistä marttaa. » Hanke on saanut EU-rahoitusta. Osa kuluista on katettu Uudenmaan Marttojen omalla rahoituksella.

TULOSSA MARTTAMATKA MALAWIIN – HAE MUKAAN! Olisiko elämässäsi nyt Afrikan aika?

T

oteutamme 20.–30.10. marttamatkan Malawiin, missä tutustumme Marttaliiton, Väestöliiton ja Mannerheimin Lastensuojeluliiton yhdessä toteuttamaan kehitysyhteistyöhön. Tapaamme maaseudun koululaisia, naisryhmiä ja järjestöihmisiä. Vierailemme paikallisessa kylässä ja kodeissa ja tutustumme Malawi-järven ympäristön luontoon. Martoille räätälöity matka on ainutlaatuinen tilaisuus kokea afrikkalaista elämänmenoa, nähdä kehitysyhteistyömme tuloksia ja hakea lisää intoa marttatoimintaan.

Ryhmään mahtuu 16 henkilöä. Matkalle valitaan marttoja eri puolilta Suomea. Jokainen mukaan lähtevä sitoutuu pitämään kolme marttailtaa oman piirinsä alueella hankkeen tukemiseksi kotiin palattuaan. Hae mukaan 30.4. mennessä. Ilmoitamme kaikille hakijoille valinnoista 22.5. mennessä.

Matkan hinta on 2 520 € osallistujalta, majoitus kahden hengen huoneissa. Yhden hengen huoneen lisä on 360 €. Hinta sisältää lennot, majoituksen, ohjelman mukaiset retket ja tutustumiskäynnit sekä täysihoidon tai aamiaiset hotellista riippuen. Matka on omakustanteinen. Marttaliitto osallistuu kustannuksiin matkanjohtajapalvelujen osalta, ryhmän mukana on kaksi matkanjohtajaa liitosta. Varausmaksut maksetaan matkatoimistolle (Mandala Travels) viimeistään 3 kuukautta ennen matkaa myöhemmin annettavien ohjeiden mukaan.

Tutustumme Malawin maaseutuun.

Hakulomake ja tarkemmat ohjelma- ja majoitustiedot osoitteessa www.martat.fi/marttamatka.malawiin Ohjelmassa on myös luontoretkiä.

NAISVOIM A A ISL ANNISSA

Pohjoismaiden Naisliitto, Nordens Kvinnoförbund NKF, kutsuu martat kesäkonferenssiin Islannin Reykjanesbäriin 12.–13.6. Konferenssin teema on Naiset, ilmasto ja maan voimat – Kvinnor, klimat och jordens krafter. Ohjelmassa on luentoja, opastettu kiertoajelu Reykjanesin ympäristössä ja vierailu geotermisella alueella, paikallisten yhdistysten tarjoama lounas ja konferenssin juhlaillallinen. Kiinnostuneille lisämaksusta käynti Sinisellä laguunilla. Ohjelma on alustava, tiedot täydentyvät!

MAJOITTUMINEN Hotel Park-Inn, Keflavik. Konferenssiin osallistuminen edellyttää kolmen yön majoittumista (11.–14.6.).

HINTA 485 € /henkilö 2 hh, 640 € 1 hh, sisältää ohjelman ja majoittumisen.

Maksu maksetaan Marttaliittoon 10.4. mennessä.

HUOMAA Osa Marthaförbundetin jäsenistä matkustaa Islantiin ryhmänä, ja suomenkieliset martat voivat tiedustella siihen paikkoja matkanjärjestäjältä: HTE-Tours Oy (Matkahaukka), Agneta Sandström-Lappalainen p. 09 296 5000, agneta@matkahaukka.com.

ILMOITTAUDU 31.3. mennessä: terhi.lind-

Matkan voi järjestää myös itsenäisesti.

qvist@martat.fi. Otsikkokenttään ”NKF Islanti ilmoittautuminen” Ilmoita seuraavat tiedot: nimi, osoite, puhelinnumero, erityisruokavalio ja 2 hengen huoneen majoituksen valinneilta huonetoverin nimi, mikäli tiedossa.

Huolehdithan siitä, että matkavakuutuksesi on voimassa!

Lue lisää: https://bit.ly/2GUG8Kq

MARTAT 2 | 2020

| 29

POHJOISMAINEN KIRJE

RISKIT JA KRIISIT – YKSILÖ JA YHTEISKUNTA

”ELÄMME SIINÄ KÄSITYKSESSÄ, että yhteiskunta kohtaa nyt suurempia haasteita ja enemmän riskejä kuin koskaan aiemmin historiansa aikana. Suuri osa yhteiskunnan resursseista kohdistetaankin erilaisten riskien ehkäisyyn tai niiden seurausten vähentämiseen. Saattaa vaikuttaa siltä, että riskien tunnistaminen ja niiden käsittely perustuvat tilastotietoihin, ja että suurimpiin uhkiin kohdistetaan eniten resursseja. Näin ei kuitenkaan ole. Arvomaailmamme vaikuttaa siihen, mitkä riskit nostamme tärkeimmiksi. Esimerkiksi lasten suojelemista pidetään erityisen tärkeänä muihin ryhmiin verrattuna. Vain harvat joutuvat tekemisiin terrori-iskun tai järjestäytyneen rikollisuuden kanssa. Niiden ehkäisemistä pidetään kuitenkin tärkeämpänä kuin uhkien, jotka koskettavat laajaa ihmisjoukkoa. Tärkeysjärjestykseen vaikuttavat käsityksemme riskeistä ja kestettävissä olevista seurauksista, ei siis pelkästään riskin yleisyys tai todennäköisyys.

RISKIEN KOKEMINEN ja asettaminen tärkeysjärjestykseen vaikuttavat myös yksilöiden käyttäytymiseen. Jos riskin koetaan uhkaavan terveyttä tai hyvinvointia, pyrimme todennäköisesti pienentämään riskiä käyttäytymisellämme. Yksilötasolla voi kuitenkin olla vaikeaa pienentää yksittäisten tapahtumien todennäköisyyttä. Voi vaikuttaa kohtuuttomalta, että yksi ihminen pystyisi vaikuttamaan merenpinnan nousuun tai metsäpaloihin.

Luultavasti kansalaiset joutuvat kuitenkin kohtaamaan yhteiskunnan häiriöiden vaikutuksia kriisitilanteissa yhä useammin.

RUOTSISSA VÄESTÖNSUOJELU- ja

valmiusviranomainen jakoi vuonna 2018 kaikille kotitalouksille esitteen Kriisin tai sodan sattuessa. Siinä kerrottiin, miten kotitaloudet voivat varautua poikkeus-

30 | MARTAT 2 | 2020

KAIKESTA HUOLIMATTA olen vakuut-

Misse Wester

tilanteisiin, mitkä yhteiskunnan palvelut ja toiminnot lakkaavat kriisitilanteessa, kuinka tietoa voi arvioida ja jakaa, sekä mitä voi hankkia kotivaraksi. Aiemmin ohjeistettiin, että kotitalouksien pitäisi selviytyä kotivaralla 72 tuntia. Nyt aika on nostettu 7 päivään.

TOKI JOKAISEN on kannettava vastuunsa

riskien pienentämisestä ja ehkäisystä, ja hädän hetkellä on autettava muita. Valtaosa aiheeseen liittyvästä tutkimuksesta osoittaa, että kriisiin joutuneiden ihmisten välillä vallitsee voimakas epäitsekkyys.

Esimerkiksi paniikki ja ryöstely ovat silloin harvinaisia. Kuitenkin mielestäni vallitsee epätasapaino sen välillä, mitä voimme yksilöinä tehdä kriisien ehkäisemiseksi, ja kuinka suuren vastuun yhteiskunta odottaa kansalaisten kantavan.

tunut siitä, että useimmat ruotsalaiset selviäisivät kriisitilanteessa hyvin. Luotamme sosiaalisiin suhteisiin sekä avun antamisessa että saamisessa. Jaamme resurssejamme, sillä eri ryhmien sisäinen ja keskinäinen yhteistyö tekee meistä vahvempia. Kriisejä on ehkäistävä ja ne on ratkaistava mahdollisimman pian, mutta paradoksaalista kyllä, ihmisyyden parhaat puolet tulevat esiin juuri vaikeissa tilanteissa. Aatteellisilla järjestöillä ja vapaaehtoistoiminnalla on tässä tärkeä asema. Niillä on voimavaroinaan verkostoja, vakiintunutta yhteistyötä, tietoa, inhimillisyyttä ja yhteiskunnallista kiinnostusta. Tämä kaikki on erittäin tärkeää kriisitilanteessa.

VAIKKA YHTEISKUNNAN kehityksestä,

riskien tärkeysjärjestyksestä ja uhkakuvien todennäköisyydestä on syytä keskustella, en ole huolissani siitä, etteikö yhteiskuntamme selviäisi kriisitilanteesta.

Kriisien syyt ovat uusia, mutta niitä käsitellään samalla tavalla kuin aina ennenkin. Sanonta ”Keep calm and carry on” pitää paikkansa yhtä hyvin tänään kuin 80 vuotta sitten.”

Misse Wester professori Lundin yliopisto

NYKY-YHTEISKUNNALLE on tunnus-

omaista tavaroiden ja lääkkeiden ”Justin-time”-toimitus. Tavaravarastot käyvät harvinaisiksi. Digitaalinen kehitys tekee yhteiskunnista haavoittuvia pitkäaikaisen sähkökatkon sattuessa. Näille riskeille yksittäinen ihminen ei voi juuri mitään, sillä ei ole mielekästä muuttaa kylpyhuoneen kaappeja apteekeiksi tai säilyttää rahaa patjan alla.

POHJOISM AINEN KIRJE

Marttaliitto on Pohjoismaiden Naisliiton NKF:n jäsen. Vuosittain jäsenjärjestöt julkaisevat lehdissään ajankohtaisen tekstin joltakin pohjoismaiselta naisvaikuttajalta.

Tänä vuonna kirjoittajan valitsi ruotsalainen järjestö Riksförbundet Hem och Samhälle.

KEHIT YSYHTEIST YÖ

Kohteesta kumppaniksi Marttojen kehitysyhteistyö täyttää 40 vuotta.

T

ässä lehdessä on juttu Martan matkalaukusta, Uudenmaan Marttojen työpajatoiminnasta peruskouluissa. Martat ovat käyneet kouluissa kertomassa ilmastonmuutoksesta ja ruokaturvasta. Oppitunneilla kuultiin kertomuksia etiopialaisten naisten elämästä, ja jokainen tunti päättyi ruokamaistiaisiin. Näiden kiitosta saaneiden oppituntien taustalla ovat kokemukset, joita olemme keränneet tehdessämme yhteistyötä etiopialaisten kanssa. Martan matkalaukusta -työpajat eivät olisi olleet mahdollisia, ellemme olisi itse olleet aidosti vuorovaikutuksessa etiopialaisten naisten kanssa ja halunneet oppia heiltä.

SEKÄ MARTTAJÄRJESTÖN työnteki-

jöitä että jäseniä on vieraillut useana vuonna Etiopian pääkaupungissa Addis Abebassa ja viime vuonna myös alueellisessa pääkaupungissa Adamassa. Olemme käyneet kodeissa, jutelleet paikallisten naisten ja perheiden kanssa ja näyttäneet valokuvia omista perheistämme. Olemme tehneet yhdessä ruokaa ja vaihtaneet reseptejä, kuunnelleet heidän musiikkiaan ja tanssineet yhdessä. Asiantuntijamme ovat kouluttaneet naisia ravitsemuskysymyksissä ja oppineet itse paljon asioita paikallisesta ruoanvalmistuksesta sekä eri tavoin vammaisten ihmisten kanssa työskentelystä.

Terhi Lindqvist Mar ouassa, Kameruniss a, vuonna 2013.

#martatafrikassa40 VIELÄ MUUTAMA vuosikymmen sitten

meillä puhuttiin kehitysavusta. Se sisälsi asetelman autettavasta – kohteesta – ja auttajasta. Sittemmin termi on korvautunut sanalla kehitysyhteistyö, joka pohjaa ajatukselle tasa-arvoisesta kumppanuudesta. Mutta miten tehdä aidosti yhdessä, kun olosuhteet ovat kuitenkin keskenään niin erilaiset?

Esimerkiksi Marttojen yhteistyöhankkeissa on aina mukana rahoittajataho ja hankkeen paikallinen toteuttaja, ja niiden välissä työskentelee Marttaliitto, jolla on hallinnollinen vastuu seurata toimintaa ja raportoida siitä esimerkiksi ulkoministeriölle ja suomalaisille veronmaksajille.

TASA-ARVO EI TARKOITA hankkeessa sitä, että kaikki osallistuvat työhön vaikkapa samalla rahamäärällä. Meillä on käytössämme rahoituskanavia ja laaja jäsenpohja. Kumppanillamme Etiopi-

Muista aihetunniste #martatafrikassa40, kun seuraat sosiaalista mediaamme!

assa ei ole samaa resurssia, mutta heillä on valtavasti kokemuksia ja tietoa, jota he jakavat mielellään, kun annamme siihen mahdollisuuden.

OLISIKO SINUN elämässäsi nyt Afrikan aika? Tässä lehdessä on hakuilmoitus marttamatkalle Malawiin. Haku on parhaillaan käynnissä, ja marttaryhmä kootaan kevään aikana. Hae rohkeasti mukaan; yksin tai vaikka marttaystäväsi kanssa. Emme edellytä aiempaa kokemusta kehitysmaissa matkailusta tai työskentelystä. Avoin mieli riittää, jotta pääset eläytymään kaukana asuvien tyttöjen ja naisten asemaan.

TERHI LINDQVIST

MARTAT 2 | 2020

| 31

KESTÄVÄ ARKI

UUSIUTUVAA ENERGIAA KOTIIN #

m

ar

LEILA TIMONEN /MOTIVA // KUVITUKSET KATJA KUITTINEN

t a t.fi

MARTTTALIITON KUVA-ARKISTO

K

un vähennetään asumisen ilmastovaikutuksia, keskeistä on fossiilisilla energialähteillä tuotetun sähkön ja lämmön vaihtaminen uusiutuvilla energialähteillä tuotettuun. Jokaiselle kotitaloudelle on tarjolla sopivia ja helppoja mahdollisuuksia uusiutuvan energian hyödyntämiseen.

kestävä

i ark

Lämpöpumppu, takka, aurinkopaneeli…

Mistä lähtisin liikkeelle, kun haluaisin pienentää asumisen ilmastokuormaa?

68 %

Rakennusten lämmitys

Puun polttaminen takassa tai uunissa vähentää muita lämmityskuluja. Poltathan aina vain kuivaa ja puhdasta puuta.

Asumisen energiankulutus

15 %

Käyttöveden lämmitys

5 % 12 %

Saunan lämmitys

32 | MARTAT 2 | 2020

Sähkölaitteiden käyttö, ruoanvalmistus ja valaistus

1. VAIHDA KOTITALOUSSÄHKÖ UUSIUTUVALLA TUOTETTUUN

Millainen sähkösopimus teidän perheellänne on ja millaista sähköä ostatte? Valtaosalla kotitalouksista on toistaiseksi voimassa oleva sähkösopimus, jossa sähkön tuotannon alkuperää ei ole määritelty. Kilpailuttamalla sähkösopimuksen voit saada edullisemman sähkötuotteen. Samalla voit päättää, että ostat vain uusiutuvalla tuotettua sähköä.

NÄIN MARTOISSA

Kompressori

Tänä vuonna paneudumme keinoihin, joilla kodin energiankulutusta voidaan pienentää merkittävästi ja joilla arki sujuu vähäpäästöisellä energialla.

Marttapiirien Energiajärkeä-ketjukoulutuksissa opitaan, kuinka asumisen hiilijalanjälkeä pienennetään muun muassa energiatehokkuutta parantamalla. Katso lisätietoa oman piirisi tapahtumakalenterista.

LÄMPÖPUMPUN TOIMINTAPERIAATE Lämpö sitoutuu väliaineeseen, joka siirtää lämmön käytettäväksi talossa.

Käy huolellisesti läpi sopimuksen sisältö ja hinnoittelu. Tutustu vaihtoehtoihin Energiaviraston ylläpitämällä vertailusivustolla.

2. HYÖDYNNÄ TULISIJAA TEHOKKAASTI Puun polttaminen takassa tai uunissa vähentää muita lämmityskuluja. Jos puuta on omasta takaa tai edullisesti saatavilla ja oikea lämmitystekniikka hallussa, voi lämpöä varaavan tulisijan säännöllinen käyttö leikata 10–30 % sähkölämmittäjän laskusta. Polta vain puhdasta ja kuivaa puuta, niin vähennät puunpolton hiukkaspäästöjä.

3. ILMALÄMPÖPUMPPU HYVÄNÄ TUKENA Ilmalämpöpumppu ei korvaa varsinaista lämmitystä, mutta on hyvänä tukena öljyja sähkölämmitykselle. Pumpun kannattaa antaa pöhistä lämpöä sisään jo ihan säästösyistä. Uudet laitteet tuottavat lämpöä kovillakin pakkasilla, mutta laite kannattaa säätää tavanomaista lämpimämmälle asetukselle, jopa 25–30 asteeseen.

Lämpöpumpusta on hyötyä vain, jos muu lämmitys on säädetty alemmalle ta-

solle. Esimerkiksi pattereiden asetusarvo voi olla neljäkin astetta alhaisempi kuin ilmalämpöpumpun asetusarvo. Näin varmistat, että pumppu lämmittää ensin ja sähköpatterit vasta sen jälkeen.

Mikäli lämmität uunia tai takkaa, kytke pois ilmalämpöpumpun automaattiviilennys. Pahimmassa tapauksessa pumppu reagoi tulisijan lämpöön kytkemällä viilennyksen päälle.

4. LÄMPÖÄ MAASTA TAI ILMASTA Maalämpöpumppu on nyt suosittu lämmitysratkaisu uudiskohteissa ja lämmitysjärjestelmäremonteissa. Suosiotaan kasvattaa myös ilma-vesilämpöpumppu, joka on maalämpöä edullisempi ja soveltuu pienempien rakennusten järjestelmäksi. Lämpöpumpulla tuotetaan yleensä valtaosa vuosittaisesta lämmöntarpeesta, mutta kovimmilla pakkasilla se käyttää enemmän sähköä.

Myös taloyhtiöt ovat innostuneet vaihtamaan öljystä maalämpöön. Jos kerrostalossa on koneellinen poistoilmanvaihto, voi lämmöntalteenotolla ja poistoilmalämpöpumpulla saavuttaa huomattavat lämmityskulujen säästöt. Isojen

kiinteistöjen energiaremontit edellyttävät asiantuntevan suunnittelijan apua ja usein myös rakennuslupaa kunnalta.

5. AURINGOSTA PUHDASTA LÄMPÖÄ JA SÄHKÖÄ Aurinkoenergiaratkaisut kiinnostavat erityisesti pientalo-omistajia. Aurinkopaneeleilla saat keväästä syksyyn osan tarvitsemastasi sähköstä. Aurinkokeräimillä puolestaan lämmität käyttövettä lämminvesivaraajassa. Aurinkopaneelit ovat yksi vähäpäästöisimmistä tavoista tuottaa sähköä.

Aurinkoenergiaratkaisut ovat pitkäikäisiä. Hankinta tuottaa päästötöntä energiaa ja maksaa itsensä takaisin noin 15 vuodessa käyttökohteesta sekä mitoituksesta riippuen. Kun esimerkiksi aurinkopaneelien tuotto pysyy hyvänä vähintään 25 vuotta, ennättää kotitalous hyötymään ilmaisesta sähköntuotannosta pitkään.

LISÄTIETOA ja käyttöohjeita uusiutuvasta energiasta: Energiavirasto: www.sahkonhinta.fi Motiva: www.motiva.fi/koti , https://aurinkosahkoakotiin.fi

MARTAT 2 | 2020

| 33

PUUTARHA

KASVATA KOMEAT TÄHKÄT

Maissi on kiehtova viljelykasvi. Jos kesän sää on otollinen, saatat päästä nautiskelemaan oman palstan tuotteista.

OUTI TYNYS // KUVAT RITVA TUOMI, s. 34 LEENA HOKKA

34 | MARTAT 2 | 2020

Kun sokerimaissin tähkä on heleän vaaleankeltainen, on se herkullisimmillaan.

PUUTARHA

Maissi on epävarma viljelykasvi jopa eteläisessä Suomessa, mutta sen valttina on huima kasvutahti.

Kun lämpötila pysyttelee 15 asteen yläpuolella, maissi pystyy yhteyttämään yötä päivää.

källe syksyyn. Anna kesän mittaan lisälannoitusta, esimerkiksi ruohosilppua, kananlantaa tai kastelulannosta. Jos kasvusto näyttää elinvoimaiselta, älä lannoita taimia enää elokuun puolivälin jälkeen. Maasta vapautuvat ravinteet riittävät loppukesällä.

NÄIN K ASVATAT

1 ESIKASVATUS

» Aloita esikasvatus noin kolme viikkoa ennen toivomaasi istutusaikaa.

Huoneenlämmössä maissi taimettuu eli nousee mullan pinnalle nopeasti, jo muutamassa päivässä. Ihanteellinen taimi on istutushetkellä tanakka ja alle 15-senttinen.

6 TARPEEKSI VETTÄ

»Kastele maisseja sateettomina kausina, sillä kuivuus verottaa satoa. Veden vähyydessä lehdet vaalenevat samaan tapaan kuin typen puutteessa.

2 LIOTA SIEMENET

»Laita siemenet ennen kylvöä pariksi tunniksi veteen, jotta ne turpoavat. Painele siemenet suoraan potteihin tai kylvökennostoon 3–5 sentin syvyyteen.

Näin vältät koulinnan, eivätkä rapsakat juuret vioitu.

Siemenet turpoavat vedessä.

7 TARKKAILE SÄÄTÄ

»Ensimmäisiä maissintähkiä pääsee monesti korjaamaan elokuussa, ja satokausi jatkuu syys-lokakuulle. Suojaa kasvusto kylmän puraisulta, sillä maissi on syyspuolella arka hallalle. Miinusasteet tuhoavat lehdistön ja voivat vioittaa myös tähkiä.

3 TAIMELLE HYVÄ PAIKKA

»Maissi viihtyy aurinkoisessa paikassa, ilmavassa ja vettä pidättävässä maassa.

Eloperäiset lannoitteet ovat hyvä valinta peruslannoitukseen ennen istutusta.

Otollinen pH on 6–7.

4 HARSO SUOJAA

»Karaise taimia ulkona harson alla noin viikon verran ennen istutusta. Istuta taimet hieman entistä syvempään ja peittele ne kaksinkertaisella harsolla. Tökkää taimien kohdalle esimerkiksi tukikeppejä, jotka pitävät kankaan kohollaan ja lisäävät katteen alle jäävää ilmatilaa. »Maissi kasvaa kunnolla vasta lämpötilan ollessa yli 10 astetta, joten kasvitunneli, reunuksellinen viljelylaatikko ja lava ovat alkukesän koleassa ja sateisessa säässä hyvä apu.

Hyvä taimi on tanakka.

KOKEILE ESI-IDÄTYSTÄ JA SUORAKYLVÖÄ

Esi-idätys kostean paperin välissä jouduttaa taimettumista. Kun alkeisjuuri pilkistää esiin, peittele siemenet varovasti maahan noin viiden sentin syvyyteen.

Peitä maa harsolla. Se suojaa siemeniä myös linnuilta.

Lämpimässä paikassa ja suotuisana kesänä maissi saattaa tuottaa satoa myös suoraan maahan kylvettynä. Viileässä maassa siemen itää kuitenkin pitkään ja mädäntyy herkästi. Herkimpiä ovat erityismakeat sh2-tyypin lajikkeet.

5 VOIMAA KASVUUN

»Suurin ravinteiden tarve alkaa noin kuukauden kuluttua istutuksesta. Maissi kuluttaa paljon ravinteita ja kasvaa pit-

HUOMAA!

Minimaissi korjuuvalmiina.

MARTAT 2 | 2020

| 35

PUUTARHA

HYVÄ TIETÄÄ IKIVANHA KOLMIKKO

Amerikan alkuperäisasukkaat viljelivät maissia pavun ja kurpitsan kanssa. ’’Kolme sisarta’’ on hyvä yhdistelmä myös nykyajan kasvimaalle ja palstalle. Papu tukeutuu maissiin tai kiipeilee sen vartta pitkin sekä kerää juurinystyröillään maahan typpeä. Kurpitsan isot lehdet peittävät maanpinnan vähentäen haihduntaa ja rikkaruohojen rehotusta. Lisäksi alueelle voi ripotella esimerkiksi auringonkukan tai kehäkukan siemeniä.

VARMISTA PÖLY T YS

»Tuulipölytteisen maissin emikukinnot sijaitsevat lehtihangoissa, hedekukat kohoavat kasvuston ylle. Heikosti pölyttyneessä tähkässä on vain vähän siemeniä siellä täällä. Pölyttymisen varmistamiseksi taimia kannattaa istuttaa useita, mieluiten ainakin kymmenkunta. Taimien on hyvä kasvaa lähekkäin esimerkiksi neliön tai suorakaiteen muotoisella alueella. Neliöllä mahtuu kasvamaan noin kuusi tainta. »Pölytystä voi varmistaa huiskimalla hedekukilla siitepölyä emikukkien luotille.

Kasvihuoneessa se on välttämätöntä.

YKSI VAI MONTA SORTTIA?

»Maissin syötävä osa on tähkän päällä olevat siemenet, joiden maku ja muut ominaisuudet riippuvat vanhemmista. Maissilajikkeita on eri tyyppejä ja ne risteytyvät keskenään. Tästä syystä kehotetaan kasvattamaan vain yhtä lajiketta kerrallaan.

Kasvatukseen voi kuitenkin ottaa useita lajikkeita, kun ne valitsee samasta maissityypistä. »Erikoismakeiksi maisseiksi kutsutaan sh2lajikkeita. Risteytyminen tavallisten maissien kanssa heikentää niiden makua. Voit kuitenkin kasvattaa lähekkäin useampia sh2-lajikkeita. »Sama pätee tavallisiin sokerimaisseihin: niitä voit istuttaa useita lajikkeita, olipa kyseessä su- tai se-tyypin lajike. Siementen laatuun risteytymisellä on vain vähäinen merkitys.

36 | MARTAT 2 | 2020

Maissi viihtyy myös viljelylaatikossa. Jos taimia on vain muutama, pölyttyminen voi kuitenkin tuotaa ongelmia.

VA ALEANKELTAISENA PARAS

»Sokerimaissin tähkä on valmis korjattavaksi, kun sen suippo pää pyöristyy ja emikukkien luotit ovat ruskeita. Herkullisimmillaan tähkä on heleän vaaleankeltaisena, jolloin jyvästä tihkuu puristettaessa maitomaista nestettä.

»Käytä sato pian. Mehukkaat ja sokeripitoiset tähkät säilyvät heikommin kuin kirkkaankeltaiset ja kovat tuontimaissit. »Yksi taimi ehtii tuottaa meillä 1–3 tähkää, parhaimmillaan neljä. Korjaa keskenkasvuiset tähkät pieninä minimaisseina, jos kesä uhkaa loppua kesken.

ERILAISIA MAISSEJA MINIM AISSI

»Keskenkasvuisena korjattava pieni, rapea ja makea tähkä, jonka voi rouskuttaa sellaisenaan tai viipaloida salaattiin. Myös tähkän suojuslehdet ja nuudelimaiset emin luotit maistuvat herkulliselta. Hyvä korjuuaika on noin viikon kuluttua emin luottien ilmestymisestä. »Lajikkeita esim. ’Minipop’ F1 ja ’Snobaby’ F1.

KORISTEM AISSI

»Värikkäitä tähkiä voi kuivattaa koristeeksi tai käyttää sokerimaissin tavoin. »Lajikkeita esim. ’Fiesta’, ’Amero’ ja ’Stars and Stripes’.

ERIT YISM AKEA SOKERIM AISSI SH2-T Y YPPI

»Uusin lajiketyyppi, jonka tähkät makeimpia ja parhaiten säilyviä. Siemen vaatii lämpimän maan itääkseen. »Lajikkeita esim. ’Sweet Nugget’ F1, ’Swift’ F1, ’Early Extra Sweet’ F1 ja ’Turbine’ F1.

SOKERIM AISSI SU-T Y YPPI

»Vanhin lajiketyyppi on kasvatuksen suhteen helpoin ja varmin. Tähkässä on aito maissin maku. Sadon käyttöaika on lyhyt, sillä tähkä menettää makeuttaan nopeasti. Kasvatus on vähentynyt. Yksi yleisimmistä lajikkeista ’Golden Bantam’.

Ooppera, jonka musiikki soi suurta kaihoa PJ O T R T Š A I KO V S K I

Jevgeni Onegin 18.3.2020–20.4.2020

Lähde ryhmäsi kanssa pakahduttavan kaunista musiikkia soivalle kevätmatkalle arjen yläpuolelle.

SOKERIM AISSI SE-T Y YPPI

»Tähkät ovat makeampia kuin vanhemmalla su-tyypillä ja säilyvät paremmin. Tavallinen lajike on ’Early King’ F1.

Ryhmävaraukset liput@opera.fi, 09 4030 2210 ma–pe 10–16

Y K S I T TÄ I S L I P U T

oopperabaletti.fi Puhelinpalvelu 09 4030 2211 ma–pe 10–18, la 12–18 Oopperan ja Baletin palvelupiste avoinna ma–pe 14–19, la 12–18 Minimaissien tähkät ovat rapeita ja makeita.

Stockmann-tavaratalojen palvelupisteet

MARTAT 2 | 2019

| 37

PUUTARHA

Kannattaa kompostoida Jalosta keittiÜ- ja puutarhajätteestä ravinteikasta multaa.

TIINA IKONENI // KUVA SHUTTERSTOCK

P

ihan, kasvimaan ja istutusten hoidossa tarvitaan jatkuvasti hyvää multaa.

Jos tiluksillasi on tilaa kompostorille, kannattaa harkita kompostoinnin aloittamista. Jätteet tulevat hyÜtykäyttÜÜn, ja kompostorin uumenissa valmistuu multaa noin vuodessa.

TARVIKKEET

Elintarvikejätteen kompostointi vaatii jyrsijäsuojatun ja lämpÜeristetyn kompostorin. Lisäksi jälkikompostointia varten tarvitaan kevytrakenteisempi kompostori tai kehikko. Kompostoriin lisätään jätteiden mukana kuivaa, hyvälaatuista seosainetta. Käytä alussa kaupan valmiita sekoituksia. Kun kompostoinnin taidot ovat hallussa, voi

seosaineen tehdä itse. Aineksiksi sopivat mm. kuorike, puu-hake, kutterinlastu, risusilppu, biohiili ja turve sekä puutarhajätteet, kuten ruohonsilppu ja haravointijätteet. Säilytä seosaine kannellisessa astiassa kompostorin vieressä.

KOMPOSTORIIN JĂ„TTEITĂ„ JA SEOSAINETTA

Lajittele keittiÜssä biojäteastiaan kaikki eloperäinen jäte. Mitä pienempinä palasina jäte on, sitä nopeammin se kompostoituu. Laita kompostorin pohjalle seosainetta 10–15 cm ja kaada jätteet sen päälle. Peitä seosaineella. Käytä seosainetta 20–50 % jätteen määrästä; märälle jätteelle, kuten kalanperkeil-

le, reilusti, ja kuivalle jätteelle vähemmän. Jos jätettä on paljon, sekoita seosainetta suoraan jätteen joukkoon.

NĂ„IN HOIDAT KOMPOSTIA

Kompostoituminen alkaa, kun jätettä on riittävästi; yleensä parissa viikossa ensimmäisten jätteiden lisäämisestä. Toimiva komposti ei haise pahalle. Komposti on lämmin ja jäte painuu kasaan. Kompostissa tyÜskentelevät pieneliÜt tarvitsevat sopivasti happea, kosteutta ja ravinteita. Paha haju kertoo, että komposti on liian märkä ja ilmaton, jolloin jäte mätänee. Lisää silloin seosainetta ja sekoita.

Tarkista, että ilma-aukot ovat auki. Sopiva kompostin lämpÜtila on 35– 55˚C. Jos lämpÜtila ei nouse, mutta

SYKSYN ESITYSTEN MYYNTI ON ALKANUT – VARMISTA PARHAAT PAIKAT JEKYLL & HYDE

Saituri

0ROLĂ‘UH

Anni KytÜmäki ŋ AUi 3HkkD /DKti

Kauhuromanttinen musikaali hyvän ja pahan taistelusta

Kaikkien kitupiikkien esikuva

Tarina isästä, tyttärestä ja metsän lumosta

Ohjaus ,ONND /DDVRQHQ ensi-ilta 3.10.2020

Ohjaus +HiGi 5äVänHn kantaesitys 30.9.2020

/HVOLH %ULFXVVH Ĺ‹ 6WHYH &XGGHQ Ĺ‹ )UDQN :LOGKRUQ

Ohjaus -XNND .HLQRQHQ ensi-ilta 5.9.2020

kultarinta

Esityskalenteri ja koko ohjelmisto www.lahdenkaupunginteatteri.fi

38 | MARTAT 2 | 2020 /LSSXP\\PĂƒOĂƒ Ĺ™ PLQ SYP Ĺ? ONWOLSXW#ODKWL Ä&#x; 5\KPĂƒP\\QWL Ĺ? ONWU\KPDW#ODKWL Ä&#x; 9ĂƒOLDLNDWDUMRLOXW

www.lippu.Ä&#x;

Kompostilla rahansäästöä ja hyötyliikuntaa.

komposti ei haise pahalle, lisää lämmintä vettä ja herätettä, esimerkiksi kourallinen kananlantarakeita. » Jäätyminen ei haittaa kompostoitumista.

Kevään lämpö herättää kompostin.

Sulamista voi nopeuttaa laittamalla kuumavesipullon tai -kanisterin kompostorin sisälle, avaamalla ilmaaukkoja ja pitämällä lämpimänä päivänä kompostorin kantta raollaan.

MILLOIN MULTA ON VALMISTA?

»Jätteet muuttuvat kompostimullaksi 6–12 kuukaudessa. » Jos kompostimullassa näkyy vielä elintarvikejätettä, mullan on syytä jäädä kompostoitumaan.

»Puolikypsässä kompostissa erottuu seosaineen kappaleita, mutta elintarvikejäte on jo maatunut. Kananmunankuoria saa näkyä. »Kypsä kompostimulta on tummaa ja tuoksuu humukselle. Siitä ei enää erotu hajoamatonta ainetta.

NÄIN K ÄY TÄT KOMPOSTIMULTA A

»Puolikypsää kompostia voi levittää katteeksi pensaiden ja perennojen juurelle noin 5 cm:n kerroksena. »Puolikypsän kompostin voi myös jälkikompostoida toisessa kompostorissa, kasassa tai puutarhajätteen seassa. »Kypsää kompostimultaa voi käyttää kaikkialla puutarhassa. »Kompostimullan paras levitysaika on kevät. »Kompostimulta sisältää pitkävaikutteisia ravinteita ja parantaa maan rakennetta.

»Saat hyvää multaa. »Säästät mullan ja lannoitteiden ostossa. »Säästät jätemaksuissa. »Saat hyötyliikuntaa.

IDEA

»Kananmunankuoret sopivat kompostiin, mutta ne voi myös levittää suoraan puutarhaan. Kuivaa kuoret huoneenlämmössä ja murskaa ennen käyttöä.

MITÄ HYÖTYÄ KOMPOSTOINNISTA?

»Jätteitä ei tarvitse kuljettaa muualle. »Kierrätät ravinteita.

TUTUSTU BOKASHIIN

Bokashi-menetelmässä elintarvikejätteet fermentoidaan eli hapatetaan hapettomissa olosuhteissa. Jätteet laitetaan ilmatiiviiseen bokashi-astiaan, jossa ne fermentoituvat mikrobien avulla. Astia pidetään huoneenlämmössä. Prosessissa muodostuva neste valutetaan astiasta pois. Muutaman viikon jälkeen jäte sekoitetaan multaan ja siirretään jyrsijäsuojattuun kompostoriin jälkikypsymään. Puutarhaan multa kelpaa, kun siitä ei enää erotu elintarvikejätettä.

MARTAT MATKUSTAVAT JÄSENETUHINNALLA! Katso lisää www.martat.fi/martat/jasenkanava ja varaa linkin kautta kaikki opastetut matkamme 5% alennuksella.

Katso kaikki matkamme www.matka-agentit.fi – paljon vaihtoehtoja myös ryhmille! Kerää oma marttaryhmä maailmalle – pyydä tarjous ryhmat@matka-agentit.fi

SIGULDAN TAIMIMARKKINAT

Puutarhavierailu, kukkamarkkinat, puutarhamyymälä käynti.

SUURI BALTIAN KIERROS 20.-25.7. • 479,SAARENMAAN OOPPERAPÄIVÄT 22.-25.7. • 675,IHASTUTTAVA ITÄVALTA

16.-17.5. • 175,SAARENMAAN JA HIIDENMAAN PUUTARHAT

14.-17.8. • alk. 995,KUNINKAALLINEN LONTOO,

Markkinat ja kiertoajelu Siguldassa, retki Riikaan.

30.4.-2.5. • 260,TÜRIN KUKKAMARKKINAT

Haapsalu ja Viron suuret saaret: erilaisia, palkittuja kotipuutarhoja, myös Suuremõisan linnan puutarha.

25.-28.6. • 6.-9.8. • 395,POHJOIS-VIRON PUUTARHOJA JA KARTANOITA Palmsen ja Mädapean kartanot, erilaisia kotipuutarhoja ja Kristiine-puutarhakeskus.

16.-18.7. • 325,-

ja tenori Jonas Kaufmannin konsertti

Buckinghamin palatsi ja Kensingtonin palatsi puistoineen, Windsor

4.-7.9. • 985,KYLPYLÄLOMA ITALIAN SATURNIASSA 1.-5.10. • 1.495,TAIDEMATKA JA MAALAUSKURSSI SANTORININ SAARELLA 5.-12.10. • 890,-

Suomalainen matkanjärjestäjä HELSINKI, Teollisuuskatu 21 - JOENSUU, Kirkkokatu 20 - PORVOO, Lundinkatu 16 - TURKU, Linnankatu 8 E www.matka-agentit.fi - Varaa matkasi 24 H - Vapaa-ajan matkat puh. 010 321 2800 Puhelut 8,28 snt/min (+alv 24%).

Matka agentit MARTAT 2 | 2020

| 39

PUUTARHA

MINIPAPRIKOITA RUUKUSTA Pienet pensastavat paprikat ovat kiitollisia ja koristeellisia ruukkukasveja, jotka tuottavat makeita ja rapsakoita hedelmiä.

OUTI TYNYS // KUVAT RITVA TUOMI

P

ienihedelmäisten paprikoiden aikaisuus yllättää iloisesti kotipuutarhurin, joka on pettynyt isohedelmäisiin lajikkeisiin. Pienten hedelmien kypsyttäminen sujuu kasveilta ilman suurta ponnistusta, mikä näkyy myös satomäärässä.

Minipaprikoita ja chilejä voi kasvattaa kasvihuoneessa ja parvekkeella sekä ulkona suojaisessa ja lämpimässä paikassa, kuten vaikka seinustalla ja portailla.

Minipaprikat ja useimmat chilit sietävät kuivuutta paremmin kuin tomaatit. Matalille ja pensastaville lajikkeille riittää ämpärin kokoinen astia, jota voi helposti siirrellä olosuhteiden mukaan sisälle ja ulos.

NÄIN KASVATAT

»Kylvä minipaprikoiden siemenet helmimaaliskuussa kylvömultaan. Ripottele siemeniä laatikkoon tai yksitellen ruukkuihin tai potteihin. Idätä kylvös mieluiten 25–27 asteen lämmössä. »Kasvata valoisalla ikkunalla. Luonnonvalo riittää yleensä maaliskuulta lähtien, jos ikkunalle paistaa aurinko osan päivää. »Kouli hajakylvetyt taimet ja ruukuta potteihin kylvetyt taimet 12 sentin ruukkuihin.

Tarkkaile kasvua. Lannoituksen aloittaminen riippuu mullan ravinteikkuudesta ja taimien kasvusta. »Poista pienestä taimesta ainakin ensimmäinen kukka, jotta kasvusto ehtii vahvistua. »Istuta taimi vähintään 10-litraiseen astiaan. Sekoita multaan esimerkiksi kaliumvoittoista tomaattiravinnetta. Hyvän sadon tuottamisessa kalium on keskeinen ravinne. Lisää lannoitetta kesän mittaan. »Tupsuttele siveltimellä siitepölyä kukasta toiseen pölytyksen varmistamiseksi. » Totuta taimi ulkoilmaan harson tai kasvihuoneen suojissa. »Kerää hedelmiä jo vihreinä ja osittain kypsyneenä. Poista kasvustosta myös kukkia, jos niitä kehittyy roppakaupalla.

40 | MARTAT 2 | 2020

Paprikat ovat vuoden vihannes 2020.

Paprikoiden ja chilien kirjo on laaja. Minihedelmäiset paprikalajikkeet erottaa chileistä vain maistamalla.

TARKKANA ÖTÖKÖIDEN VARALTA

Itse kasvattamalla saat kasveja ja lajikkeita, joka ovat ötököistä puhtaita ja joita ei ole taimimyynnissä. Jos ostat kasvihuoneeseen yhden taimen, pidä sitä aluksi erillään muista. Paprikat maistuvat näet monille tuholaisille, jotka matkaavat salakavalasti taimien mukana. Ulkona hyönteisistä ei yleensä ole haittaa, kun taas kasvihuoneessa ja paahteisella lasitetulla terassilla vihannespunkit vievät pahimmillaan satotoiveet. Tarkkaile kasveja ja tee punkkien olo epämukavaksi sumuttelemalla lehtien alapintoja vedellä.

HYVIÄ RUUKKULAJIKKEITA

» ’Padron’-maustepaprika sopii vaaleanvihreänä tapaksiin. Vihreä hedelmä maistuu miedolta, punainen hedelmäiseltä ja mukavan kipakalta. Joka kymmenes hedelmä on todella tulinen, joten lajiketta kutsutaan myös espanjalaiseksi ruletiksi. » ’Snacking Purple’ -paprika on pensasmaisena ja matalana omiaan ruukkuun.

Naposteluun sopivat hedelmät ovat tumman liiloja, makeita, pitkulaisia ja noin 5–8 sentin mittaisia. Sen sisarlajike on ’Snacking Orange’. » ’Mohawk’ F1 -paprikan kasvutapa on matala ja roikkuva, joten se sopii myös amppeleihin ja pieneen tilaan. Kypsänä oranssit hedelmät ovat rapeita ja mietoja.

’Padron’-maustepaprikan joka kymmenes hedelmä on tulinen, joten lajiketta kutsutaan myös espanjalaiseksi ruletiksi. Hedelmien tulisuus asettuu Scovillen asteikolla välille 1 000–8 000

MARTAT 2 | 2020

| 41

K ÄSIT YÖ

Jäikö herkutteluhetkestä muistoksi nivaska karkkipapereita? Älä heitä kääreitä pois, vaan askartele niistä värikäs pussukka.

RIIKKA KARPPINEN //KUVAT LAURA RIIHELÄ

M

onet asiat, jotka nopeasti vilkaisten näyttävät yhdentekeviltä, sisältävät kauneutta. Anna roskalle mahdollisuus! Avaa makeisten kääreet siististi, silottele ja sommittele. Kerää kauneimpia talteen aina, kun namustelet. Näin sinulla on valmiina pino mainiota materiaalia, kun askarteluvimma iskee.

TARVIKKEET

Karkkipapereita (yhdestä karkkipussista saa jo paljon!)

Kontaktimuovia Teippiä Vetoketju (kuvan työssä 25 cm) Ompelulankaa Ompelukone

TEE NÄIN

1.

Laita karkkipaperit kahden leivinpaperin väliin. Silitä ne silitysraudalla varovasti suoriksi. Käytä raudassa kahden pisteen lämpötilaa.

2.

Sommittele silitetyt paperit haluamallasi tavalla. Kuvan pussukkaan tarvitset ”arkin”, jonka koko on noin 25 cm x 45 cm.

3.

Liitä karkkipaperit yhteen niin, että reunat ovat toistensa päällä aina noin 5 mm. Käytä yhdistämiseen työn nurjalla puolella pieniä teipinpaloja.

Jos haluat, voit myös ommella karkkipaperit yhteen.

4.

Leikkaa kontaktimuovista kaksi arkkia, jotka ovat sivuilta noin 1 cm isompia kuin karkkipaperiarkki. Liimaa toinen kontaktimuoviarkki karkkipaperiarkin nurjalle puolelle. Tee sen jälkeen samoin työn oikealle puolelle.

5.

Ompele siksakilla pitkät saumakohdat kaikkien kolmen kerroksen läpi.

6.

Siisti reunat leikkaamalla ylimääräiset kontaktimuovit pois

7.

Ompele vetoketju kiinni arkin lyhyisiin sivuihin. Käännä oikea puoli sisäänpäin ja ompele reunat yhteen siten, että vetoketju jää noin 4 cm työn yläreunasta.

8.

Jos haluat pussukkaan leveän pohjan, litistä kulmat ja ompele ne kolmioiksi.

9.

Huolittele langanpätkät ja käännä työ oikein päin.

42 | MARTAT 2 | 2020

Kun paperit on silitetty suoriksi, niitä on helppo käsitellä ja lopputulos on siisti.

Kontaktimuovi tulee sekä kukkaron pinnalle että sisäpuolelle.

KAIKKEIN MAKEIN KUKKARO

Roskasta tehtiin aarteita!

IDEA

sijasta eiden r e p uja a tien siv karkkip Käytä aikakausleh annesih n työhö ka pakastev ik a . v ja i ta pusse

JOS INNOSTUT…

voit valmistaa tällä tekniikalla pusseja, kasseja, essuja tai vaikka hauskan suojakankaan pöydälle.

HUOM A A

»Karkkipaperikangas ei kestä voimakasta venytystä tai kuumaa. »Käytä vahvikkeita tai vuorikangasta, mikäli tuote tulee kovaan käyttöön. »Hyvin pidettynä tuote voi kestää jopa vuosia.

MARTAT 2 | 2020

| 43

KODINHOITO

K

evät on otollinen hetki kodin ilmanvaihtoon ja lämmitykseen liittyvälle tarkistuskierrokselle. Omakotitalossa kaikki tehtävät kuuluvat asukkaalle. Taloyhtiöissä osa huoltotoimista on asukkaan harteilla, ja isännöitsijä pitää huolen yhtiön vastuulla olevista tehtävistä.

1 PUHDISTA ILM ANVAIHTOVENTTIILIT

KEVÄTHUOLTO TALOTEKNIIKALLE Jatkuvassa käytössä olevat talotekniikan laitteet likaantuvat ja kuluvat ja vaativat siksi säännöllistä huoltoa.

TEKSTI TALOTEK //KUVA SHUTTERSTOCK

»Useimmat venttiilimallit saa helposti irrotettua seinästä puhdistamista varten. Älä kierrä ilmanvaihtokanavaan asennetun venttiilin lautasta äläkä muuta venttiilin säätöasentoa, etteivät venttiilin avulla asetetut ilmamäärät muutu suunnitellusta. Kerrostaloissa ilmanvaihtoventtiilit ovat osa paloturvallisuutta, eikä niiden asettelua saa senkään takia muuttaa. Kiinnitä venttiilit takaisin puhdistuksen jälkeen.

2 VAIHDA KORVAUSILMAVENTTIILIEN SUODATTIMET

»Koneellisessa poistoilmanvaihtojärjestelmässä ja painovoimaisessa ilmanvaihdossa ikkunakarmissa tai ulkoseinässä olevia ilmareittejä kutsutaan korvausilmaventtiileiksi.

Ne ovat tärkeä osa ilmavaihtoa ja niiden kunnossapito on usein asukkaan tehtävä. Korvausilmaventtiilit ovat makuuja olohuoneessa, poistoilmaventtiilit keittiössä, wc:ssä ja kylpyhuoneessa.

3 VAIHDA ILM ANVAIHDON SUODATTIMET

»Ilmanvaihdon suodattimet on hyvä vaihtaa kahdesti vuodessa. Etenkin keväällä ilmassa on paljon siitepölyä, joka on hyvä saada pois tuloilmasta. Kaikki suodattimet kannattaa vaihtaa samalla kertaa, jotta ilma kulkee ilman turhaa energiankulutusta. Ilmanvaihtokoneissa olevien suodatinten vaihto on pientalon omis-

44 | MARTAT 2 | 2020

tajan vastuulla ja taloyhtiöissä useimmiten huoltoyhtiön vastuulla.

4 ILM ANVAIHTOKONEET KESÄTIL A AN

» Kun lämmityskausi päättyy, on erityisesti pientaloissa osa ilmanvaihtokoneista asetettava valmistajan ohjeita noudattaen kesätilaan, jottei tuloilmaa turhaan lämmitetä lämmöntalteenotolla. Samalla tarkistetaan ilmanvaihtokoneen kunto ja puhdistetaan kone käyttöohjeita noudattaen.

5 TARKISTA RASVASUO DATIN

»Liesituulettimen tai -kuvun rasvasuodatin puhdistetaan tarpeen mukaan. Monet ras-

vasuodattimet voi pestä tiskikoneessa. Puhdas suodatin ehkäisee tulipaloja ja pitää liesikuvun poistohormin puhtaana. Rasvaisen hormin puhdistaminen saattaa tulla kalliiksi.

6 K ÄY L ÄPI ENERGIANKULUTUKSESI

» Tiedot kulutuksesta saat yleensä sähköyhtiön verkkopalvelusta ja pientalossa lisäksi polttoaineen tai lämmön toimittajalta. Jos kulutus tuntuu suurelta, kysy neuvoja maksuttomasti maakunnalliselta energianeuvojalta. Suuri osa energiasta kuluu lämmittämiseen, ja mahdolliset muutokset ehtii tehdä ennen

seuraavan lämmityskauden alkua.

7 TARKISTA JÄ ÄHDY T YSL AITTEET

»Tarkista ennen helteitä, että jäähdytyslaitteet ovat käyttökunnossa. Puhdista suodattimet ja ritilät ja koekäytä laitteita havaitaksesi mahdollisen huoltotarpeen. Tilaa huolto ajoissa keväällä.

8 VARAUDU KUUMUUTEEN

»Selvitä kesän varalta, miten sammutat mukavuuslattialämmitykset ja muutkin lämmitykset. Jäähdytystarvetta voi edullisesti vähentää ikkunoihin asennettavilla säle- tai rullakaihtimilla. Mukavuuslattialämmityksen sammuttamisesta koituu rahallista hyötyä.

MARTTALIITON KUVA-ARKISTO

Marttakokous vuonna 1904

MARTAT MARTAT 4 |22017 | 202| |4545

YHDIST YS

PIENIÄ ASIOITA ISOSTI

Missä on äidin kesämekko, entä minun lakanani? Riemunkirjaviin mattoihin on taltioitu siivu näiden marttojen elämää.

46 | MARTAT 2 | 2020

Nuoret naiset herättivät pitkään uinuneen marttayhdistyksen eloon Kangasniemellä. Nyt yhdistyksessä on liki sata jäsentä – ja mahtava meininki.

MINNA HOTOKKA //KUVAT KRISTIINA KONTONIEMI

olmekymmentä uutta jäsentä ja noin viisikymmentä järjestettyä tapahtumaa. Toissa vuoden tilastot osoittavat varsin konkreettisesti, millaiseen nousukiitoon eteläsavolainen Kangasniemen Marttayhdistys on saanut siivitettyä itsensä.

– Meillä on ollut ihan tautisen paljon kaikkea, päivittelee hallituksen jäsen Suvi Vehmala.

– Miten me on keritty?

Se on hyvä kysymys, joka kiinnostaa varmasti muitakin. Ehkä kangasniemeläiset voisivat samalla paljastaa, miten ihmeessä he saivat jäsenmääräänsä nostettua melkein 60 prosentilla yhden ainokaisen vuoden aikana.

K

LAKKAUTUSLISTALTA UUTEEN NOUSUUN Puulan seutuopiston tiloihin ka-

tettu kahvipöytä notkuu. Marttailtaan on kokoontunut yksitoista naista, jotka innostuksissaan puhuvat toistensa päälle ja remahtelevat nauruun milloin mistäkin.

– Martat ovat hiljaa vain silloin, kun ne syövät, veistelee hallituksen varajäsen Titta Pajunen.

Tämänkertaisen kokoontumisen tarkoitus on poistaa kangaspuilta kaksi yhdessä kudottua marttamattoa, jotka tulevat somisteeksi yhdistyksen tapahtumakojulle. Ensin naiset ovat kuitenkin lupautuneet raottamaan yhdistyksensä menestyksen salaisuutta.

Kangasniemen Marttayhdistyksellä ei aina ole mennyt yhtä hyvin kuin nyt.

Vuonna 1965 perustettu yhdistys jaksoi alun perin toimia kolme vuosikymmentä, kunnes toiminta hiipui kokonaan.

Syksyllä 2016 uusia kavereita etsinyt

Anna Hokkanen kyseli Facebookin paikallisessa kirppisryhmässä, kiinnostaisiko ketään muita perustaa Kangasniemelle marttayhdistystä. Idea sai paljon kannatusta.

Pian puuhanaisten silmiin sattui uutinen, jonka mukaan Patentti- ja rekisterihallitus aikoo siivota rekistereistään pöytälaatikkoyhdistykset. Listalla oli Kangasniemen Marttayhdistys.

– Me ajateltiin, että ei hitsit, siitähän me saadaan valmis yhdistys, Suvi Vehmala kertoo.

Montako marttaa tarvitaan laittamaan sukkulaan kudetta, kysyy Suvi Vehmala (keskellä) Meri-Hilkka Mäkelältä (vas. ) ja Katri Keräseltä.

TEKIJÖITÄ JA TUKIJOITA Naiset päät-

tivät jakaa hallitusvastuun seitsemälle varsinaiselle jäsenelle ja kahdelle varajäsenelle, jotta kenenkään harteille ei kasaantuisi liikaa tekemistä.

Strategia näyttää toimivan, sillä henkiin herätettyä yhdistystä luotsaa yhä alkuperäinen hallitus.

– Kukaan ei ole halunnut jättäytyä pois.

Nyt Kangasniemen Marttayhdistyksen jäsenmäärä huitelee jo sadassa. Yhdistys voitti taannoin Savon Marttojen jäsenhankintakilpailun ylivoimaisesti.

Aktiivit ovat huomanneet, että tehokkain tapa rekrytoida uusia marttoja on käydä esittelemässä toimintaa erilaisissa tapahtumissa.

Tiedottaja Meri-Hilkka Mäkelä

kertoo, että kerran jäseneksi ryhtyneet pysyvät mukana uskollisesti. Kaartiin kuuluu esimerkiksi alkuperäisiä jäseniä, jotka haluavat tukea nuoren marttapolven toimintaa.

– Heiltä saimme perintönä myös vuokrattavan astiaston ja yhdistyksen arkiston.

KALENTERI PULLOLLAAN Kolmessa vuodessa kangasniemeläiset ovat ehtineet kokeilla kuntonyrkkeilyä, uppomunien valmistusta, kahvituksia ja kehräämistä. Jäsenkyselyjen ansiosta hallitus tietää, mitä jäsenet tahtovat touhuta.

– Me tehdään pieniä asioita isosti, puheenjohtaja Anna Hokkanen linjaa.

Kesätaukoa nämä martat eivät kykene

MARTAT 2 | 2020

| 47

YHDIST YS

"Opetellaan yhdessä" on yhdistyksen hyväksi havaitsema toimintavinkki.

Yläkuvassa Tuovi Tommola (vas.), Mari Meriläinen ja Anna Hokkanen.

Pirkko Hytönen ja maton raikkaat raidat. Mattoja piti alun perin tehdä vain yksi, mutta naiset eivät malttaneet lopettaa kutomista.

Kangasniemeläiset ovat tehneet omia versioitaan Martan juhlasukasta.

48 | MARTAT 2 | 2020

pitämään, vaikka ovat yrittäneet.

– Jotenkin kaikkea aina kertyy!

Rientoja on mahdollista järjestää jopa viikoittain, koska ruuhkavuosiaan elävät aktiivit ovat keksineet keinon marttailun ja muun elämän yhteensovittamiseen. He esimerkiksi pitävät marttaillan joka kuukauden ensimmäinen sunnuntai kello 17, ja lapset saa aina ottaa mukaan.

– Jos joku on ollut viikonlopun reissussa, silloin hän on jo yleensä kotona, Hokkanen summaa.

Suvi Vehmala nauttii siitä, että toimintakalenteri vilisee ohjelmaa.

– Voi mennä just niihin tapahtumiin, mihin itse haluaa ja jaksaa – eli jokaiseen!

AIKAA ITSELLE Marttailussa naisia

viehättää mahdollisuus tehdä kiinnostavia asioita samanhenkisessä seurassa.

Moni on muuttanut Kangasniemelle muualta ja kiinnittynyt paikkakuntaan nimenomaan marttojen ansiosta.

– En muista, että olisin muulloin aikuisiällä saanut näin monta ystävää kerralla, Meri-Hilkka Mäkelä sanoo.

Tarja Lahtinen ryhtyi martaksi jo asuessaan Tuusulassa. Hän ilahtui suuresti, kun pystyi jatkamaan harrastustaan Kangasniemellä.

Tuovi Tommola tekee viimeiset varmistusmittaukset.

– Olen aina ollut järjestöihminen.

Minulle sosiaalinen kanssakäyminen on henkireikä.

Naiset pohtivat, että Marttojen käytännönläheiset opit auttavat kiireistä nykyihmistä hallitsemaan arkeaan ja nauttimaan elämästään. Titta Pajunen tunnustaa, että on Martoissa oppinut ottamaan aikaa itselleen.

– On jännä, miten marttaillessa voimaantuu. Kun raahautuu ompelukoneensa kanssa ompeluiltaan perjantaina, on kohta virtaa vaikka mihin.

Naisten keskinäistä hupailua seuratessa tämä on helppo uskoa.

– Ohjelmaa on "vain" kerran viikossa, veistelee Suvi Vehmala.

Kangasniemeläisten menestysresepti:

PARHAAT VINKIT

TÄMÄ TOIMII MEILLÄ

» Kotiseutukierros: Käykää kuukausittain paikkakuntanne luonto- ja kulttuurikohteissa. »Sporttispurtti: Kokeilkaa kerran kuussa liikuntalajeja paikallisten urheiluseurojen opastamana. »Opetelkaa yhdessä: Jos marttailtaan ei löydy opettajaa, kokeilkaa itse netin ohjeiden avulla. Saatte vähintään hyvät naurut!

1. Uudet jäsenet saavat henkilökohtaisen tervetuloviestin. Tiedottaminen on säännöllistä.

2. Julkiset Facebook-sivut madaltavat kynnystä lähteä mukaan.

3. Netin ilmaisohjelmalla tehtävä vuosittainen jäsenkysely auttaa suunnittelemaan toimintaa.

4. Sanomme herkästi kyllä, koska hölmössäkin ideassa voi piillä loistavan tapahtuman siemen.

5. Jos ei jaksa järjestää, aina saa sanoa ei.

MARTAT 2 | 2020

| 49

SUKUPOLVET

Hyvää mieltä on ilo jakaa Marttailu on merkinnyt ystäviä ja hyviä neuvoja Lyylille ja Liisalle.

Marttasiskoa on autettu mäessä ja nauru on herkässä.

HANNELE NIEMI KUVA // MARJA SEPPÄLÄ

M

uistikuva 20 vuoden takaa: – Huhhuh, tulipa kuuma polkiessa! puuskahtaa Lyyli Järvinen tupsahtaessaan Liisa Kupiaksen keittiöön. Kaivaa kassistaan paketin, jossa on vielä lämmin bostonkakku. Keitetään kahvit, rupatellaan.

Vuonna 2000 Lyyli oli kahdeksankymppinen. Parikymmentä vuotta nuorempi Liisa oli juuri loukannut selkänsä autokolarissa. Lyylin leipomuskäynti oli Aitomäen martta-tapa auttaa siskoa mäessä.

Tätä ja monia muita kohtaamisia Liisa Kupias muisteli juhlapuheessaan tammikuussa 2020, kun Lyyli Järvinen vietti 100-vuotisiaan. Aitomäen seuratalolle kokoontuneessa laajassa kyläläisjoukossa oli totta kai myös monta marttaa.

– Martoilla oli muinoin tapana käydä katsomassa sairaalaan joutuneita kyläläisiä. Yhä voisi enemmän käydä, vaikka naapurissa muuten vaan, Liisa pohtii.

VANHAN AJAN NÄPPITUNTUMA Lyyli Järvinen syntyi Hollolassa vuonna 1920. Marttoihin hän liittyi vuonna 1949 muutettuaan miehensä Paavo Järvisen kanssa Kouvolan kupeeseen Aitomäkeen. Alkuun hän työskenteli karjakkona Lankun tilalla.

– Mitäs muita harrastuksia tällaisella maalaismammalla olisi ollut! kuittaa Lyyli.

Takana olivat raskaat sotavuodet ja huoli puolisosta. Paavo palasi kuuden vuoden jälkeen rintamalta haavoittu-

50 | MARTAT 2 | 2020

mattomana. Rakennettiin talo, tehtiin kovasti töitä. Lapsia syntyi kuusi. Heillä on jälkikasvua jo monessa polvessa.

Paavo kuoli yli 30 vuotta sitten. Tyttäret käyvät äidille kaupassa, mutta ruokansa tämä laittaa itse omassa keittiössään.

Sysmäläissyntyinen Liisa Kupias oli muuttanut 1960-luvulla Sippolasta Aitomäkeen emännäksi. Liisa liittyi Marttoihin vuonna 1968 ja tutustui Lyylin.

Seitsenvuotiaana äitinsä menettänyt Liisa ammentaa yhä kiitollisena kaikki marttaopit, taloudenpidosta järjestötoimintaan.

– Kokeneempien neuvot kannattaa painaa mieleensä, Liisa kannustaa.

– Vaikka lehdet ovat täynnä reseptejä, mikään ei voita vanhan ajan näppituntumaa, niin hapanleivän kuin mämmin teossakaan.

SOVUSSA KAIKKIEN KANSSA Lyyli kiit-

tää marttailun tuomia lukuisia ystäviä.

– On tärkeää olla sovussa toisten kanssa. Kaikki me olemme samanarvoisia.

Liisa huomauttaa, että Lyyli ei ole koskaan pitänyt itseään tärkeänä, tuskin edes ollut riidoissa kenenkään kanssa.

Lyyli itsekin arvelee, ettei ole tainnut ketään nurjalla silmällä katsoa.

Nauru on herkässä, mutta tyhjännaurajaksi ei passaa ruveta.

– Kun on kipuja ja suruja, ei naurata, Lyyli huomauttaa.

– Mutta jos on saanut elää ilman perussairauksia ja kokea monia hauskoja juttuja, niin naurukin tulee helposti.

Nauru luo hyvää mieltä. Sitä on ilo jakaa toisten kanssa.

– Muiden seurassa vanhakin piristyy!

Pitäisi varmaan taas järjestää marttailta. Ei se niin paha vaiva ole kahvia keittää, Lyyli ilakoi.

– Lyyli on aina ollut ahkerasti Martoissa mukana, Liisa kehaisee.

– No ei sitä aina ole tullut oltua. Kun olin töissä ja lapset pieniä, ei joka paikkaan revennyt, Lyyli toppuuttelee. ”EN HEVIN HELLITÄ” Aitomäen Martat pitivät ennen marttaillat vuoroin kunkin kodissa. Jokaisella oli mukanaan sukankudin.

Yhdessä Lyyli ja Liisa ovat ehtineet puuhata kaikenlaista, kuten paistaa grillimakkaraa. Lukuisina vuosina he ovat pystyttäneet kojunsa Aitomäen kuulujen läävänvinttitanssienkin pihapiiriin.

Nyt Lyyli ja Liisa jakavat kaihon kulkupeliensä perään. Lyyli harmittelee, ettei voi enää polkea rakkaalla pyörällään, jolla kävi vuosikymmenet töissä ruusutarhoilla, asioilla kaupungissa ja marttailloissa kylällä.

Liisan pojat kielsivät äidiltä autoilun, kun tämä puolisen vuotta sitten ajoi kolarin.

– On se kova paikka, kun itsenäisyys menee ja joutuu riippuvaiseksi toisten kyydeistä, toteaa Liisa.

–Kyllä mie hullu olin, kun pyörästä luovuin! Aina ei pidä antaa periksi muille. Olenkin sellainen jääräpää, etten hevin hellitä, jatkaa Lyyli.

Aitomäen Marttoihin kuuluvalla Lyyli Järvisellä (vas.) on takanaan yli 70 marttailuvuotta ja Liisa Kupiaksellakin reilut 50.

MARTAT 2 | 2020

| 51

MISSÄ MENNÄÄN?

MISTÄ OHJELM A A M ARTTAILTA AN?

Kun yhdistyksen toimintakalenteri on täynnä kivaa ohjelmaa, kukaan ei malta jäädä pois, ja uusia uteliaita liittyy mukaan.

Hyviä vinkkejä marttailtojen aiheiksi ja tietoa Marttojen valtakunnallisista tapahtumista on Marttojen nettisivuilla, Yhdistyskanavan Toiminta-sivulla. Miltä kuulostaisi marttailta aiheesta Kolmen päivän kotivara tai Miksi pakkausmerkinnät? Tai Hyvä, paha muovi? Kaikkiin näihin aiheisiin on sivuilla toteuttamisohjeet. Katso myös ideat yhdistyksiltä yhdistyksille. www.martat.fi/martat/yhdistyskanava/toiminta

Tulossa

1

Luontoystävät-tapahtumat huhti–toukokuussa www.martat.fi/luontoystavat

2

YHDESSÄ YSTÄVIEN K ANSSA

Marttaliiton vuosikokousseminaari 24.4.

Katso ohjelma sivulta 55 ja seuraa tapahtumaa verkossa.

L ÄHDETÄ ÄN LÄHILUONTOON

3

Marttaliiton vuosikokous 25.4.

Seuraa suorana verkossa tai katso myöhemmin MartatTV:n tallenne.

4

Martat-lehti 3/2020 ilmestyy 25.5.

5

Valtakunnallinen kässäkahvilapäivä 27.8. www.martat.fi/valtakunnallinen-kassakahvilapaiva

52 | MARTAT 2 | 2020

Marttayhdistykset järjestävät ikääntyville ja lapsille yhteisiä Luontoystävät-tapahtumia huhti–toukokuussa. Toteutetaan vaikka luontopolku tehtävärasteineen lähistöllä ja paistetaan lättyjä nuotiolla. Tavoitteena on, että eri sukupolvet ulkoilevat yhdessä. Kutsutaan mukaan oman yhdistyksen iäkkäät jäsenet, omat vanhemmat ja isovanhemmat tai muut oman alueen ikäihmiset sekä omat lapset, lapsenlapset tai vaikkapa kummilapset – niin, että jokaisella lapsella on mukana aikuinen.

Mukaan kannattaa kutsua myös paikallista tai alueellista mediaa. Marttaliitto tekee luontopolkuun valmiita rastiehdotuksia, ja jokainen marttayhdistys muokkaa tapahtumasta itselleen sopivan. Tapahtumat ovat osa marttajärjestön Vilppu-hanketta.

Tarkemmat ohjeet: www.martat.fi/luontoystavat

OM A PÄIVÄ K ÄSITÖILLE

Innostu tekemään käsillä! Kutsumme kässämarttaryhmät ja marttayhdistykset järjestämään kässäkahviloita 27.8. Tapahtuma voi olla kaikille avoin, yhdistyksen sisäinen tai useamman yhdistyksen yhteinen. Avoin kässäkahvila on mainio paikka harjoittaa jäsenhankintaa. Marttaliitto tuottaa tapahtumaan materiaalia ja toimintaideoita. www.martat.fi/valtakunnallinen-kassakahvilapaiva

Martat kokoontuivat ystävänpäivän aattona 13.2. koolle ystäviensä kanssa Maailman suurimpaan marttailtaan. Illan aiheena oli Nyt tehdään hyvää – Ruokaa kestävään arkeen. Tapahtumaan osallistui yli 400 marttayhdistystä ja lähes 3 000 marttaa.

Monet yhdistykset yhdistivät voimansa ja pitivät yhteisiä tilaisuuksia. Enimmillään samaan iltaan osallistui 9 yhdistystä. Lämmin kiitos kaikille marttailijoille!

HAE STIPENDIÄ NASTA AN

Kiinnostaako sinua osallistua Naisten Valmiusliiton valtakunnallisiin valmiusharjoituksiin? Marttaliitto tukee vuosittain 20 martan osallistumista korvaamalla harjoituksen osallistumismaksun. Hae stipendiä lähettämällä lyhyt vapaamuotoinen hakemus osoitteeseen susanna.koski@martat. fi tai Marttaliitto ry/NASTA, Lapinlahdenkatu 3 A, 00180 Helsinki. Ilmoita nimesi, käymäsi harjoituksen nimi ja pankkitilitieto. Liitetä mukaan kuittikopio osallistumismaksusta.

NASTA Savotar 24.–26.4. ja Vinka 28.– 30.8., www.naistenvalmiusliitto.fi TIETO UUSISTA SÄ ÄNNÖISTÄ PRH:EEN

Suuri osa marttayhdistyksistä on nyt hyväksynyt uudet säännöt vuosikokouksessaan. Seuraava askel on ilmoituksen tekeminen Patentti- ja rekisterihallitukseen (PRH). Ilmoituksen voi tehdä ainoastaan paperisella Y-lomakkeella. Muutoksen tekeminen maksaa 50 €. Sääntömuutosilmoituslomake ja sen täyttöohjeet löytyvät Martat.fi-sivujen Yhdistyskanavasta.

Lomakkeen mukana PRH:een lähetetään muutetut säännöt kokonaisuudessaan ja kuitti tai jäljennös suoritetusta maksusta.

Lue lisää: www.martat.fi/saantouudistus/

3x

yhdistyksessä nyt 1

Vitsiälän Martat neuvoivat, kuinka neulotaan kantapää ja miten käytetään neulontakehikkoa.

TAITOJA POLVELTA TOISELLE

Marttaliitto ja Novita kutsuivat syksyllä 2019 toistamiseen kässämartat opettamaan nuorille käden taitoja, esimerkiksi villasukan kantapään tekemistä. Mukaan ilmoittautui 139 marttaryhmää. Yli 900 vapaaehtoista marttaa opetti kädentaitoja yli 5 700 lapselle, nuorelle ja aikuiselle. Kokoontumisia järjestettiin 600, reilu puolet alle 13-vuotiaille ja loput 14–25-vuotiaille. Mukana oli myös aikuisia, jotka eivät kuuluneet marttoihin. Monessa yhdistyksessä tempaus jatkuu vielä tänä keväänä. Novita lahjoitti jokaiselle ryhmälle tuotepaketin. Yhteensä Novitan osuus oli 700 kiloa lankaa, ja pakettien arvo oli yli 41 000 euroa. Iso kiitos kaikille mukana olleille marttaryhmille ja Novitalle yhteistyöstä.

M ARTAN KEVÄTRUNO

Martan kevät on touhua täynnä pitää leipoa laskiaispullat ja vaihtaa kukkiin mullat siemenluettelot pitää tarkkaan tutkia taimet istuttaa ja koulia.

Kevätsiivouskin täytyy ehtiä ja pihatöissä rehkiä.

Pääsiäisenä voi Martta pikkuisen hengähtää ja sitten kuntosalille lennähtää ikkunat kirkkaiksi etikalla siihen vielä riittää tarmo martalla.

Marttailu on ihanaa siitä kyllä arkeen voimaa saa!

Mervi Seppänen Maaningan Martat

OSALLISTU MARTTOJEN KOTIMAAN KERÄYKSEEN Tuemme lapsiperheitä Suomessa KERÄYSTILI:

HUOM ATA AN UUDET JÄSENET

Marttoihin on liittynyt alkuvuodesta paljon uusia jäseniä. Hyvä käytäntö on, että yhdistys ottaa heihin yhteyttä ja kutsuu toimimaan. Mikä on teidän tapanne tervehtiä uusia jäseniä?

Muistattehan seurata jäsenmaksutilannetta jäsenrekisteristä.

2 JÄSENREKISTERI A JAN TASALLE

Päivittäkää yhdistyksenne puheenjohtajan ja hallituksen jäsenten yhteystiedot jäsenrekisteriin heti vuosi- tai kevätkokouksen jälkeen. Näin posti ja erilaiset järjestöviestit tulevat oikeille henkilöille. Onhan yhdistyksenne tilinumero oikein? www.martat.fi/jarjestoportaalijasenrekisteri

3

CHATTI NEUVOO

Haluatko kysyä esim. jäsenyyteen, jäsenrekisteriin tai toiminnan tilastointiin liittyvistä asioista? Jäsen- ja yhdistysneuvonnan maksuton chatti on avoinna tiistaisin klo 9–11 ja torstaisin klo 14– 16. Mene Martat.fi-etusivulle ja klikkaa Kysy martalta -laatikkoa.

Danske Bank FI17 8000 10000 61243/Marttojen kotimaan kotitalousneuvonta, viite 2147

MARTAT 2 | 2020

| 53

P ETER P AN

KRISTIINA KONTONIEMI

EIKÄ YKSI KÄÄN PELAS TUNUT

SEURAA SEMINAARIA: PALKKANA PAREMPI MAAILMA – VAPAAEHTOISET VAIKUTTAJINA Vapaaehtoistoiminnassa on voimaa: Martat tekevät vuosittain puoli miljoonaa tuntia vapaaehtoistoimintaa.

Vapaaehtoisuudella voimme tuoda iloa ihmisille ja tehdä hyvää maailmalle. Voimme osallistua ilmastonmuutoksen torjuntaan ja neuvoa käytännön keinoja kestäviin elämäntapoihin.

Marttaliitto järjestää vapaaehtoistoiminta käsittelevän seminaarin Helsingissä perjantaina 24.4. klo 12.30–15. Vapaaehtoistoiminnan tulevaisuudesta ja vaikutusmahdollisuuksista arjen valintoihin keskustelevat mm. tulevaisuustutkija Ilkka Halava, Marttaliiton puheenjohtaja ja europarlamentaarikko Sirpa Pietikäinen, aktivistimummo Seija Kurumäki, kansalaisaktivisti ja Plan Suomen vaikuttamistyön johtaja Milla Halme sekä martat Tarja Rintakoski, Marjukka Mikkola ja Henna Grönberg.

SYKSY

2020

Seuraa seminaaria ja osallistu keskusteluun Facebookin Martat vinkkaa -sivun välityksellä 24.4. klo 12.30–15. www.facebook.com/martatvinkkaa #martat

KIITOS PALAUTTEESTA Martat-lehden 6/2019 suosituin juttu oli Ellen oli marttojen martta. Kaikkien palautteen lähettäneiden kesken arvottiin 5 kpl Martan muistivihkoa. Sen saivat Marja-Terttu Kaurila Kumilasta, Marja Lamminen Turusta, Ursula Ojansivu Vantaalta, Raili Ala-Outinen Lemiltä ja Marja Savolainen Kuopiosta.

HENKILÖ

ELLEN OLI MARTTOJEN MARTTA Ellen Svinhufvud oli presidentinpuoliso, joka perusti marttayhdistyksen.

Jouluaatonaattona Ellenin syntymästä tulee kuluneeksi 150 vuotta.

Kotkaniemi toimii nyt kotimuseona.

HANNELE NIEMI //KUVAT MARJA SEPPÄLÄ, JORMA JA SIRKKA SVINHUFVUDIN KOTIALBUMIT, ANNASTIINA LÖPPÖNEN

Ellen kirjaili Svinhufvud af Qvalstadin suvun vaakunan tyynyyn, jonka antoi lahjaksi miehelleen.

Salista aukeaa avara näkymä luontoon. Entisten asukkaiden henki on vahvasti läsnä.

TOIKKALAN MARTAT OVAT MUKANA MUSEON TOIMINNASSA. MARTAT HOITAVAT KASVIMAATA JA TALVELLA KAHVILAA. ”Joulua emme ehtineet, emmekä voineet ajatella. Minä makasin sairaana lattialla kaukaisessa jäätävässä Siperiassa …. Kaikki oli synkkää, kylmää ja epävarmaa.”

Pauliina Rauhala – Maia Häkli

SYNNINKANTAJAT

Ellen Svinhufvud oli toimelias ja monitaitoinen nainen. Kotipuutarha kukoisti hänen hoidossaan.

8 | MARTAT 5 | 2019

E

llen Svinhufvud (1869–1953), joka yleensä löysi valoa pimeimmästäkin tunnelista, salli itsensä vaipua toviksi synkkyyteen kauppiaantalon toisen kerroksen sängyttömässä huoneessa. Joulu 1914 Venäjän Tymskojessa mahtoi olla valovuosien päässä unelmista, joita parikymppinen,

turkulaisen Timgrenin säätyläisperheen esikoinen, mielessään oli hellinyt hääpäivänään 30.12.1889.

Puoliso kyllä osoittautui mitä rakastavimmaksi. Siperiassakin Pehr Evind Svinhufvud (1861–1944) loihti Ellenilleen joulupuun. Kaksi tuolinselustaan sidottua korutonta sembramännynoksaa kurotti korkeuksiin toivoa tuoden.

Tuleva presidentti P.E. Svinhufvud oli saanut karkotustuomion sortokauden kenraalikuvernööri F.A.Seyniltä noustuaan sekä tuomarina että eduskunnan puhemiehenä Venäjän vastaisen politii-

kan symboliksi Suomen suuriruhtinaskunnassa.

Kahden ja puolen vuoden karkotusaikana Ellen kävi Siperiassa tapaamassa miestään neljästi. Ensimmäisellä, kuusi päivää kestäneellä yhteisellä junamatkalla tämä kuuden lapsen äiti tiuskahti: ”Joka paikkaan sinä olet nyt minut saattanutkin!”

Tasavallan presidenttinä Svinhufvud toimi vuodet 1931–1937. Hän oli Suomen kolmas presidentti.

JOULUKSI KOTIIN – Siperia-jakso vai-

»

MARTAT 3 | 2019

| 9

KUTSU MARTTALIITTO RY:N VARSINAISEEN KOKOUKSEEN

Tervetuloa Kotkan Kaupunginteatteriin 2020!

Alk. 21,50 €

Marttaliitto ry:n vuoden 2020 varsinainen kokous pidetään lauantaina 25.4. klo 11.30 alkaen Paasitornissa, osoitteessa Paasivuorenkatu 5 A, Helsinki.

usnäytelmä, Palkittu uutu aesitys.

Suomen kant

OHJELMA klo 9–10 Aamiainen. Ilmoittautuminen alkaa.

Alk. 21,50 €

10–10.30 Martat-lehden lukijatutkimuksen tulosten esittely.

10.30–11.30 Verkostoitumistapaaminen.

11.30– Varsinainen kokous, jossa käsitellään sääntömääräiset asiat sekä esitys kokouksen kannanotoksi.

Lounas kokouksen jälkeen, noin klo 14.

OSALLISTUMINEN KOKOUKSEEN Marttapiirit nimeävät kokoukseen osallistuvat edustajansa ja varaedustajansa. Liiton hallituksen jäsenillä, liiton kunniapuheenjohtajalla ja kunniajäsenillä on läsnäolo- ja puheoikeus. Lisäksi läsnäolo-oikeus on niillä, joille kokous sen yksimielisesti myöntää.

Marttaliitto ry Kokousta voi seurata Martat vinkkaa -sivun välityksellä osoitteessa www.facebook.com/martatvinkkaa.

Ensi-ilta LA 4.4.

SEURA A MARTTOJA SOSIA ALISESSA MEDIASSA Alk. 26,50 €

Instagram Facebook @martatvinkkaa marttailu

Youtube Twitter @Marttaliitto MartatTV

ANAVAT! STEN OMAT K TY IS D H Y JA S PIIRIEN MUISTA MYÖ

Charlie painaa 270 kiloa. Hänen elämänsä ei ole mennyt aivan niin kuin piti. Tappiot ovat seuranneet toisiaan ja nyt hän piileskelee asunnossaan opettaen nettikurssin opiskelijoita ja lohduttautuen syömällä. Syömällä paljon. Kun Charlien tytär Ellie ilmestyy eräänä päivänä ja järkyttyy tunnistamattomaksi paisuneesta isästään, Charlie saa viimeisen mahdollisuutensa kohdata tilanteensa, valintansa ja menetyksensä. Henkilögallerialtaan värikäs, syvästi inhimillinen ja riipaisevan hauska tarina paljastaa kauneutta ja ymmärrystä mitä epätodennäköisimmistä paikoista. Ohjaus Pasi Lampela Hulvatonta komediaa Suurella näyttämöllä! Charlie on ujo ja hyvin tavallinen mies Iso-Britanniasta, joka lähtee hermolomalle ystävänsä kanssa. Juttelu vieraiden ihmisten kanssa on Charlien mielestä kamalaa, joten ystävykset päättävät juksata majatalonsa rempseää emäntää, että Charlie on ulkomaalainen. Charlie ei mukamas ymmärrä muiden majatalon asukkaiden puheesta hölkäsen pöläystä ja siitäkös soppa syntyy.

Hulvaton komedia kertoo ujoudesta, ennakkoluuloista ja siitä, kuinka harmittomasta pikkujutusta kasvaa kunnon sotku! Ohjaus Anna-Maria Klintrup Armi Aavikko oli vasta 18 vuotias, kun hänet kruunattiin Suomen kauneimmaksi.

Vain hetkeä myöhemmin hänen ja Dannyn hitti ”Tahdon olla sulle hellä” nosti hänet kaikkien tuntemaksi tähdeksi. Sairaanhoitaja-unelmat vaihtuivat laulajan uraan. Isän alkoholismi, sisaren varhainen kuolema ja pettymys suhteessa Dannyyn varmasti vauhdittivat Armin oman elämän tragediaa ja ennenaikaista kuolemaa. Valitsiko Armi sen tulevaisuuden, josta oli haaveillut? Vai eksyikö hän elämään, josta ei enää osannut pois? Musiikkinäytelmä.

Ohjaus ja käsikirjoitus, Katriina Honkanen

koko Tutustu toomme: ohjelmis

eatteri.fi t n a k t o www.k Kotkan Kaupunginteatteri on ammattilaisteatteri keskellä Kotkansaarta. Yhdistä teatterivierailuusi käynti upeassa Merikeskus Vellamossa, Akvaariotalo Maretariumissa tai tutustu kaupungin palkittuihin puistoihin.

Kaikki upeat kohteet samalla saarella! Tutustu: www.visitkotkahamina.fi

M a r t at

HALUATKO TUKEA NUORTEN TYÖLLISYYTTÄ?

Martanpuodista voit nyt ostaa Uuno Palosaaren kortteja.

Uunolla on diagnosoitu Agu-tauti, joka kuuluu suomalaiseen tautiperintöön.

8€ /6 kpl kortteja (+toimituskulut 8€)

www.martanpuoti.fi

MARTAN L AKITIETO

EDUNVALVONTAVALTUUTUS MARTAN LAKITIETO -PALSTALLA KÄSITELLÄÄN YLEISIÄ LAKIIN LIITTYVIÄ KYSYMYKSIÄ, JOIHIN MONET MEISTÄ JOUTUVAT PEREHTYMÄÄN KÄYTÄNNÖSSÄ. PALSTA POHJAUTUU LUENTOIHIN, JOITA LAKIMIES JA MARTTA TUULA RAINTO ON PITÄNYT MARTTAYHDISTYKSISSÄ.

KYSYMYS: Olemme miettineet mieheni kanssa, miten käy, jos toinen meistä sairastuu vakavasti. Pitäisikö laatia edunvalvontavaltakirja?

VASTAUS: LAADI EDUNVALVONTAVALTUUTUS. SILLOIN PÄÄTÄT ITSE, MITEN JA KUKA ASIOITASI HOITAA.

Suomessa et jää koskaan ilman edunvalvojaa. Jos et ole itse päättänyt antaa edunvalvontavaltakirjaa, läheisesi tai viranomainen voi hakea sinulle edunvalvojan käräjäoikeudelta. Tällöin on mahdollista, että sinulle tulee julkinen edunvalvoja, eli henkilö, jota et tunne entuudestaan ja jonka toimintatavoista et tiedä. Jotta välttyisit tältä, voit itse ajoissa antaa edunvalvontavaltuutuksen edunvalvojallesi, eli henkilölle, johon luotat ja jonka entuudestaan tunnet.

Edunvalvojasi voi olla joku läheisisistäsi, ja suositukseni onkin, että se olisi näin.

Silloin hän todennäköisesti pitää hyvää huolta sinusta ja asioistasi. Edunvalvontavaltakirjalla sinä suunnittelet ja päätät ajoissa, miten ja kuka asioitasi hoitaa, sitten kun et enää itse siihen kykene. Voit vaikuttaa itse siihen, kuka huolehtii rahaasioistasi tai ottaa kantaa terveydenhoitoosi ja esimerkiksi siihen, missä laitoksessa ja miten sinua hoidetaan.

EDUNVALVONTAVALTAKIRJALLA ON TIUKAT MUOTOVA ATIMUKSET.

Edunvalvontavaltakirjan tulee täyttää lain asettamat tiukat muotovaatimukset.

Valtakirjassa tulee ilmetä muun muassa valtuuttamistarkoitus, valtuuttajan ja valtuutettujen tiedot, määräys tilanteesta, joissa valtuutus tulee voimaan sekä asiat,

joissa valtuutettu oikeutetaan edustamaan sinua.

Perusasioiden lisäksi voit esimerkiksi antaa valtuutetulle oikeuden tehdä puolestasi lahjoituksia vaikkapa lapsenlapsille jouluna ja syntymäpäivinä.

Valtakirjaan tarvitaan kaksi esteetöntä todistajaa, joiden pitää olla yhtä aikaa läsnä, kun allekirjoitat valtakirjan. Esteetön ei ole sellainen henkilö, jota olet valtuuttamassa tehtävään.

On erittäin tärkeää, että lain edellyttämät muotovaatimukset täyttyvät. Virheet edunvalvontavaltakirjassa voivat pahimmillaan johtaa koko valtakirjan pätemättömyyteen.

EDUNVALVONTATEHTÄVÄÄN KUULUU VELVOLLISUUKSIA.

Edunvalvojalla on lakiin perustuva velvollisuus antaa selvitys raha-asioidesi hoidosta vuosittain holhousviranomaiselle. Tämä tarkoittaa lähes kuittikohtaista selvitystä siitä, miten rahojasi on käytetty. Jos luotat edunvalvojaasi, sinun on mahdollista vapauttaa hänet tästä TIINA IKONEN vuosittaisen selvityksen antamisesta.

Tällöin edunvalvontatehtävä muuttuu valtuutetulle kevyemmäksi. Edunvalvontavaltakirjassa voit myös antaa määräyksiä siitä, miten edunvalvojasi palkkio määräytyy.

SELVITÄ LÄHEISESI SUOSTUMUS. HARKITSE MYÖS VARAVALTUUTETTUA.

Selvitä etukäteen, että läheisesi suostuu edunvalvojan tehtävään. Varmuuden vuoksi kannattaa määrätä valtakirjassa myös esimerkiksi varavaltuutetusta, joka voi toimia silloin, kun valtuutettu on tilapäisesti estynyt.

Tuula Rainto

EDUNVALVONTAVALTUUTUS VAHVISTETAAN, JOTTA SE TULEE VOIMAAN.

Edunvalvontavaltuutus vahvistetaan vasta siinä vaiheessa, kun lääkäri on todennut, ettet enää kykene hoitamaan asioitasi. Valtuutettu hakee vahvistamista Digi- ja väestötietovirastosta.

EDUNVALVONTAVALTAKIRJAN VOI AINA PERUA.

Voit aina perua edunvalvontavaltakirjan ennen sen vahvistamista tekemällä uuden valtakirjan tai pyytämällä valtakirjan takaisin valtuutetulta. Jos haluat peruuttaa koko valtakirjan, voit repiä tai tuhota edunvalvontavaltuutuksen. Ilmoita peruutuksesta myös valtuutetuille.

MARTAT 2 | 2020

| 57

MONESSA MUK ANA

Keittiössä

3 2 1

Savukosken Marttayhdistys opetteli leipomaan ruisleipää 170 vuotta vanhasta juuresta.

Marttoja opasti Irene Erkkilä.

Tuli hyvää leipää!

Someron Kurinseudun Martat kokkailivat kasvisruokia: karamellisoitua fenkolia, belugalinssi-punajuurisalaattia, maaartisokkafocacciaa ja härkislasagnea. Oli ihania uusia makuja!

Kouvolan Kukko-Martat retkeilivät Lappeenrantaan opiskelemaan karjalaista ruokaperinnettä Päivi Jukkaran ohjauksessa.

Uutta oppimassa

5

Lavian Martoilla on meneillään hygieniapassin suoritus. Edessä Eeva-Liisa, Leena ja Helena.

4

Pohjois-Kirkkonummen Martat aloittivat iloisen 20-luvun huivi-illalla. Martat opettelivat sitomaan lempihuivinsa kestävän pukeutumisen värikonsultti-stylisti Tarja Rantakankaan opastuksella.

7

Jämijärven Martat opettelivat tunnistamaan matsutake-sieniä syysmökkeilyretkellä Seitsemisen kansallispuistossa.

58 | MARTAT 2 | 2020

6

Ylikonstaapeli Jari Määttä kertoi Kuusamon Martoille huijauksista ja muista some-ajan ilmiöistä poliisin näkökulmasta.

8

Kyrön Marttojen ekologisessa illassa Päivi Järvilehto-Kylänpää esitteli luonto- ja ihoystävällisiä kotitalouden tiivistetuotteita.

Marttailemassa

9

Savonrannan Marttayhdistys aloitti vuoden 2020 mukavissa merkeissä. Yhdistykseen liittyi tammikuussa seitsemän uutta jäsentä.

Tässä heistä viisi noutamassa marttamerkkiään: Leena Turtiainen (vas.), Eeva-Liisa Makkonen, Mirjam Käyhkö, Jouko Makkonen ja Sanna Hakolahti. Kuvasta puuttuvat Erja Grindilä ja Hilkka-Liisa Pitkänen.

10

Saarijärven Martat valmistautuivat vuoden 2020 toimintaan yhteisessä ideariihessä. Aluksi kuultiin infoa haitallisista vieraslajeista ja VieKas-hankkeesta. Sitten ideoitiin toimintaa pienryhmissä. Lähtökohtana olivat yhdistyksen omat painopisteet ja Marttojen teema Hyvä arki kuuluu kaikille. Ideoista valittiin parhaat pisteyttämällä, ja yhdistyksen hallitus käytti tuloksia toimintakalenterin laatimisessa.

11

Tainionkosken Marttojen marttaillassa vieraili Imatran Inkeri Heini Vesterinen.

12

Hautajärven Martat viettivät iltaa Inkerin luona: ohjelmassa oli kahvittelua, arvontaa ja myyjäisten suunnittelua.

Yhdessä

13

Saukkolan Marttojen Puurokuu-tapahtumassa maisteltiin inkoonpuuroa, riisi-omenapuuroa, puolukkavispipuuroa ja kriikuna-puolukkapuuroa. Kuvassa Raija Tuominen (vas.), Oili Nordström, Miira Häsä-Nordström ja Helena Tuominen, illan emäntä Kírsti Saukkola (oik.), Irma Pynninen ja MarjaLiisa Ranta.

15 14

Pohjois-Tyrvännön Marttayhdistyksen lähiseuturetkellä tutustuttiin marjatilaan Kangasalan Sahalahdella. Kotiinviemisinä oli todellista lähiruokaa, marjoja ja mehua.

Yli 80-vuotiaan Karhunpään Marttayhdistyksen jäsenet tapasivat Laitalan Lomissa. Yhdistyksen vanhin jäsen, 86-vuotias Anja Tolvanen, on ollut mukana marttatoiminnassa lähes 60 vuotta.

»Marttayhdistysten tapahtumista kertovat kuvat teksteineen voi lähettää osoitteeseen lehti@martat.fi tai Martat, Monessa mukana, Lapinlahdenkatu 3 A, 00180 Helsinki. Julkaisemme painokelpoisia digi- ja paperikuvia, emme kuitenkaan lehdestä leikattuja tai tavalliselle paperille tulostettuja kuvia. Valitse kuvatessasi mahdollisimman suuri tallennusmuoto. Kuvien vähimmäiskoko on 500 x 500 px, kun resoluutio on 300 dpi. Palstalle lähetettyjen kuvien käyttöoikeus siirtyy Marttaliitolle. Saamme paljon postia, joten jonoa syntyy ja julkaisuun voi kulua aikaa!

MARTAT 2 | 2020

| 59

MONESSA MUK ANA

Yhdessä

17

Lapinlahden Martat neuloivat sukkia, lapasia ja pipoja diakoniatyölle ja palvelutalolle.

Novita lahjoitti langat, josta kiitos!

16

Parikkalahallissa harjoiteltiin alueellisen valmiuskeskuksen toimintaa viranomaisten, järjestöjen ja alueen asukkaiden kanssa. Valmiuskeskuksessa asukkaat saavat esimerkiksi pitkien sähkökatkojen aikana apua, tietoa ja palveluja. Kuvassa Uukuniemen marttakolmikko ja harjoituksen muonituspäällikkö Virpi Hildan Martoista valmistavat iltapalaa.

20 19 18

Kemijärven Martat kutoivat Novitan lahjoittamista langoista huiveja, pipoja ja sukkia. Sukat lahjoitettiin Lapponian neuvolaan äideille ja vauvoille.

Suonsalmen Martat keittivät kylän perinteen mukaan sikakaalin ja kutsuivat ystävät nauttimaan keittoa, kriikunakiisseliä ja korvapuustikahveja. Mukana oli kaksi yhdistyksen perustajajäsentä, Jenny Viljanen (vas.) ja Pirkko Hasanen.

Simpeleen Martat kutsuivat Särkisalmen, Uukuniemen ja Rautjärven Marttojen edustajat vertaismarttatapaamiseen. Käytiin läpi Marttojen strategiaa, suunniteltiin vuoden 2020 tapahtumia ja haasteltiin mukavia. Oli lämmin, yhteishenkeä kohottava ja voimaannuttava tapaaminen!

22 21

Tohmajärven Kemien Martat neuloivat 93 paria sukkia Päiväkoti Käenpesän lapsille, ja lapset askartelivat kiitokseksi kuvakortin.

60 | MARTAT 2 | 2020

Pälkäneen Martat kokosivat Pälkäneen pääkirjasto Arkkiin virkkausnäyttelyn omista töistään: esillä oli pitsejä, vilttejä, liinoja, leluja, leikkiruokia… Näyttely oli osa Pälkäneen Medelplanin 300-vuotisjuhlavuotta, lukutaidon juhlavuotta. Marttojen teemana oli virkkauslukutaito.

Maailman suurin marttailta 13.2.

23

Kajaanilaiset marttayhdistykset järjestivät yhdessä Maailman suurimman marttaillan ja kutsuivat ystäviään mukaan illanviettoon. Ohjelma toteutettiin yhteistyössä Kajaanin Kamerakerhon kanssa. Illan teemoja olivat marttaselfie, kestävä arki, ruokahävikki, marttaopinnot ja sateenvarjokassi. Kuvassa selfietä ottavat Kirsi Purolan Martoista (vas.), Arto Kajaanin Kamerakerhosta, Päivi Kuluntalahden Martoista ja Vilma Variskankaan Martoista.

25

Maailman suurimpaan marttailtaan Laukaan seurakuntatalolla osallistui noin 100 henkilöä. Kuusan, Laukaan, Leppäveden ja Vihtavuoren martat järjestivät tapahtuman yhdessä. Juhlapuhuja Aino Suholan sanat koskettivat. Hän kysyi: ”Kuinka monta sellaista ystävää sinulla on, jonka silmiin syttyvät tähdet, kun sinulle tapahtuu jotain hyvää?”

24

Joensuun MM-Martat kokoontuivat Louhelan tuvalle, kuvassa Helka Törrönen.

26

Kyrön Marttojen ystävänpäivän etkoissa maistatettiin pastanttipuuroa, kvinoaa ja suklaapuuroa. Emäntinä touhusivat Maija Verho ja Päivi Rahkasuo.

27

Seinäjoella Toimintojen talolla vietettiin Maailman suurinta marttailtaa seitsemän yhdistyksen voimin. Marttoja tuli Seinäjoelta, Ilmajoelta, Jurvasta, Lapualta, Kauhavalta ja Kurikasta. Yhdistysten jäsenistä koottu toimikunta oli suunnitellut illan, joka myötäili teemaa Hyvä arki kuuluu kaikille. Keski- ja Etelä-Pohjanmaan Marttojen puheenjohtaja Sirkku Saarenpää toi tapahtumaan Marttaliiton terveiset koskien ilmastonmuutosta ja siihen liittyviä toimia. Yhdistykset kertoivat onnistuneista ja näkyvyyttä saaneista tapahtumistaan – käsityöprojekteista, myyntitapahtumista, matkoista – joista muut saivat ideoita omaan toimintaansa. Paneelissa Mikä neuvoksi? ratkaistiin arjen kysymyksiä huumorin keinoin. Hauskaa oli nähdä marttatuttuja ja tutustua uusiin ihmisiin sekä kehitellä toimintaideoita. Kotiin lähdettiin virkistyneinä ja tarmokkaina. Kuvassa illan vastuuhenkilöt, Sirkku Saarenpää (vas.), Tiia Ojala Kauhavan Martoista ja Suvi Veijalainen Kurikan Martoista.

28

Kannonkosken Martat kutsuivat lähikuntien martat Karstulasta, Kivijärveltä, Kyyjärveltä ja Saarijärveltä viettämään iloista liikuntailtaa Piispalan nuorisokeskukseen. Uimahalli PiiSpan tiloissa sai jokainen kokeilla liikuntalajeja: allaslavista, kuntosalilaitteita, lannevanteita ja bocciaa. Keilahallin neljällä radalla harjoiteltiin ranneliikkeitä. Illan kokemuksia koottiin yhteen kahvipöydän ääressä, ja samalla syntyi ideoita uusiin yhteisiin tempauksiin.

MARTAT 2 | 2020

| 61

ELÄMÄNMENO

Onnittelemme 102 VUOTTA | Martta Marttila 10.2. Oulujoen Martat 95 VUOTTA | Kaisu Huopaniemi 23.3. Suolahden Martat 90 VUOTTA | Liisa Lötjönen 29.1. Rajavaaran Martat Elmi Siitonen 5.2.

Ahtialan Martat Terttu Haanperä 14.3. Karjalan tl Laajoen Martat Aino Koivikko 16.3. Luhangan Martat Aili Myllyntausta 20.3. Erkylän My Sirkka Syrjänen 24.5. Nummelan Martat Maija Parikka 25.5. Jalkarannan. My 85 VUOTTA | Meri Seija Bengtin 3.1.

Joensuun Hukanhaudan Martat Irma Säämäki 6.1. Lampin Martat Seija Matilainen 23.1. Hankasalmen kk:n Martat Helvi Teivonen 14.3. Karkkilan Martat Maija Viitamäki 16.3.

Virtain Martat Anja Suonsivu 3.4.

Karsturannan Martat Irja Vaihtamo 3.4. Virtain Martat Airi Arola 20.4.

Nummelan Martat Liisa Lähdekorpi 25.4. Forssan Martat Sinikka Larimo 29.4. Kouvolan My Salme Majamaa 29.4. Keljonkankaan Martat 80 VUOTTA | Seija Söderström 3.1.

Porvoon Karjalaiset Martat Aulikki Mattila 10.2. Tervakosken Martat Seija Höyteinen 26.2. Tietävälän Martat Lea Johansson 2.3. Nakkilan Nykymartat Pirkko Tuomisto 6.3. Turun Uittamon Martat Seija Könönen 18.3. Tohmajärven Kemien Martat Leena Pentti 24.3. Turun Uittamon Martat Ilmi Kujanpää 7.4.

Launeen Martat Terttu Laihanen 7.4. Laihalan-Rapattilan Martat Marja Siponius 13.4. Anjalan Riitamaan Martat Maija-Leena Thauvón 15.4. Nakkilan Nykymartat Soile Hietanen 18.4. Karsturannan Martat Sinikka Helenius 22.4. Hautjärven Martat Anja Leinonen 25.4. Kiteen Juurikan My Kristiina Tukiainen 25.4. Männistön Martat Laila Pelkonen 30.4. Pitkälahden Martat Ritva Raitanen 9.5. Hallin My Paula Jämsä 14.5. Nummelan Martat Aune Nieminen 22.5. Tainionkosken Martat 75 VUOTTA | Helena Leivo 6.1. Uudenkaupungin My Tuula Rautkos-

62 | MARTAT 2 | 2020

ki 8.2. Paason Martat Ritva Ruuska 15.3. Kannonkosken Martat. Kerttu Plathan 17.3. Tainionkosken Martat Tarja Varjola 24.3. Junkkarin-Korvenkylän My Anja Tuunanen 9.4.

Kuusankosken Herttamartat Sinikka Hautala 22.4. Teuvan Martat Pirkko Paavola 24.4. Kuusankosken Herttamartat Ritva Lehtonen 27.4.

Nummelan Martat Sisko Oinonen 28.4. Kannonkosken Martat Pirkko Kinnari 6.5. Kiteen Martat, Kiteenlahden tr. Marja-Liisa Kostiainen 12.5. Tietävälän Martat 70 VUOTTA | Maija-Liisa Katajamäki

2.1. Uudenkaupungin My Sirpa Tuominen 19.1. Keihäskosken Martat Eriika Lievonen 20.1. Tainionkosken Martat Leena Järvinen 1.3. Hyvinkään kaupungin Martat Sulo Lyhykäinen 11.3. Ilomantsin My Kerttu Jutila 17.3. Härmälän Martat Heidi Koivikko 22.3. Pirkkalan My Kati Kurikka 25.3. Härmälän Martat Maija Penttinen 27.3. Pitkälahden Martat Tuula Kotka 28.3. KeskiJyväskylän Martat Iiris Halla 29.3.

Imatran My Ritva Jäppinen 29.3.

Salopeltola-Jäppilänniemen Martat Kati Sandgren 29.3. Syväsenvaaran Martat Airi Rinteelä 31.3. Laitilan My Kirsti Taipale 9.4. Teuvan Martat Margit Lampinen 15.4. Itä-Ikaalisten Martat Merja Vuohelainen 15.4. Linnan Martat Eila Leskinen 22.4 Kasakkamäen Martat Marita Karppinen 18.5. Paason Martat Seija Ilvessuo 22.5. Keski-Jyväskylän Martat Maija Törmä 24.5. Tervakosken Martat 65 VUOTTA | Hanna-leena Horto 16.1.

Maaningan Martat Pentti Talikka 21.3. Karkkilan Martat Marian Tuomi 25.3. Turun Uittamon Martat 60 VUOTTA | Lea Nordman 18.12.2019 Lampin Martat Merja Hokkanen 23.12.2019 Erkylän My Kristiina Saukkonen 6.3. Porvoon Karjalaiset Martat Tuula Forsten 12.3. Ruotsinpyhtaan Martat Mari Heinonen 27.3. Hautjärven Martat Leena Partanen 31.3. Karjasillan Martat Liisa Nurmi 11.4.

Nummelan Martat Teija Lampinen 12.4. Karsturannan Martat AnnaLiisa Syrjälä 13.4. Lapuan Martat

Elisa Niittymaa 25.4. Keihäskosken Martat 55 VUOTTA | Sirpa Hytönen 21.1. Tainionkosken Martat Lea Juutinen 3.2. Porvoon Karjalaiset Martat Katri Kanerva-Kivinen 1.4. Turun Uittamon Martat 50 VUOTTA | Päivi Kouri 10.2. Laajalahden Martat Sari Ramula 13.3.

Hyrkkälän Martat Kirsi Virtanen 23.4. Härmälän Martat Maria Niemi 1.5. Keljonkankaan Martat 40 VUOTTA | Jenni Nurmi 19.3. Porvoon Karjalaiset Martat 30 VUOTTA | Theodora Nyberg 7.4.

Anjalan Riitamaan Martat

Yhdistykset juhlivat

I

tä-Ikaalisten Martat onnittelivat kunniajäsentään Liisa Seppää hänen täyttäessään 95 vuotta 25.12.2019. Kuvassa Liisa Seppä, Anu Mätäsniemi ja Marja-Liisa Veijalainen.

A

ngelniemen Marttayhdistys vietti 100-vuotisjuhliaan Angelniemen Seurakuntatalolla. Juhlassa luovutettiin kolmelle martalle 50-vuotismerkki.

P

yhärannan Marttojen 85-vuotisjuhla pidettiin Pyhärannan seurakuntakodissa, juhlapuhujana Lounais-Suomen Marttojen puheenjohtaja Tiina Sjölund.

H

erralan Martat juhlivat 100-vuotista toimintaansa Herralan Seurojentalolla.

L

oimaan Uudet Martat, UuMa, vietti yksivuotissynttäreitään Mellilänjärven takkatuvalla. Monipuolinen ohjelma sisälsi hemmottelua, kuten jalkakylpyjä. Tarjoilu hoidettiin sokkonyyttäreinä, Vuoden martta valittiin ja eniten jäseniä hankkinut uumalainen palkittiin.

Y

ksi Suomen vanhimmista marttayhdistyksistä, Hämeenlinnan Marttayhdistys, vietti 120-vuotisjuhlaansa Hämeen linnassa juhlavissa puitteissa; musiikin, seurustelun, historiikin ja hyvän ruoan merkeissä.

H

einoniemen Marttayhdistys juhli 90-vuotista taivaltaan yhdessä 100-vuotiaan Maamiesseuran kanssa.

Tilaisuudessa luovutettiin 50-vuotismerkit Alli Hartikaiselle ja Kaija Karviselle.

P

aavolan Marttojen 70-vuotisjuhla vietettiin puurojuhlan merkeissä.

V

ehmaan Martat juhlistivat 100-vuotistaivaltaan retkellä Laitilan hyvinvointikeskukseen Poukanvilleen. Ohjelmassa oli rentoutusta, käsienhoitoa ja juhla-ateria. Iloisin mielin uudelle satavuotiskaudelle!

J V

aalan Marttojen kunniajäsen Aino Seppänen täytti 100 vuotta 23.12.2019.

Martat kävivät onnittelemassa päivänsankaria. Kuva on Ainon nuoruudesta, hänen valmistuttuaan kätilöksi.

outsenon Kirkonseudun Marttayhdistys täytti 70 vuotta. Etelä-Karjalan Marttojen terveiset toi juhlaan toiminnanjohtaja Tuija Valjakka.

Puheenjohtajat, sihteerit ja rahastonhoitajat kukitettiin ja juhlalounas nautittiin.

MARTAT 2 | 2020

| 63

MARTTARISTIKKO

SHUTTERSTOCK

Ristikon ratkaisu s. 63.

64 | MARTAT 2 | 2020

MITÄ MIELTÄ M ARTAT-LEHDESTÄ 2/2020?

UUSI M ARTTAVERKOSTO ALOITTA A

Vähiten minua kiinnosti juttu sivulla Muita terveisiää

Nimi Lähiosoite Postinumero ja -toimipaikka Vastaukset myös sähköpostilla osoitteeseen lehti@martat.fi tai postikortilla: Martat, Lapinlahdenkatu 3 A, 00180 Helsinki.

Marttaliitto ry maksaa postimaksun

Marttaliitto ry

Tunnus 5001880

Koollekutsujana Lea Sairanen 120-juhlavuoden marttalähettiläs

Tämän lehden kiinnostavin juttu oli sivulla

00003 Vastauslähetys

Oletko joskus ollut Marttaliiton hallituksen jäsen?

Jos olet, niin tämä kutsu on sinulle!

Marttaliiton historian ensimmäinen entisten hallitusten jäsenten ja puheenjohtajien kokoontuminen järjestetään 25.4. klo 16–17.30, Marttaliiton varsinaisen kokouksen jälkeen, osoitteessa Paasitorni, Paasivuorenkatu 5 A, Helsinki. Tapaamme vahoja tuttuja ja tutustumme toisiimme sekä suunnittelemme yhdessä tämän uuden marttaverkoston toimintaa. Paikalla ovat Marttaliiton puheenjohtaja Sirpa Pietikäinen, pääsihteeri Marianne Heikkilä, nykyisen hallituksen jäseniä ja henkilökuntaa. Kuulemme katsauksen Marttaliiton nykytilasta. Kansalaistoiminnan johtaja Reija Salovaara puhuu aiheesta Marttailu 2.0 ja kehittämispäällikkö Terhi Lindqvist kertoo Marttojen kehitysyhteistyön 40-vuotisjuhlavuodesta.

Tervetuloa mukaan luomaan verkostoa, joka vie osaltaan eteenpäin upeaa järjestöämme; uutta luoden, perinteitä kunnioittaen! Ilmoittaudu 1.4.2020 mennessä osoitteeseen leasairanen@gmail.com.

Marttaliitto tarjoaa tilaisuudessa kahvit. Jokainen osallistuja vastaa itse mahdollisista matka- ja majoituskustannuksistaan.

»Palautteen lähettäneiden kesken arvotaan 5 kpl Kotisäilöjän kirjaa.

M a r t at

PALVELUKORTTI

Tilaan Martat hintaan 45 €. Tilaus alkaa seuraavasta numerosta ja jatkuu kestona. Jäsenille lehti kuuluu jäsenmaksuun.

Osoitteenmuutos alkaen

/

2020

Asiakasnumero osoitelipusta Vanha osoite / tilauksen maksaja: Nimi Lähiosoite Postinumero ja -toimipaikka Päiväys ja allekirjoitus Uusi osoite / lahjatilauksen saaja: Nimi Lähiosoite Postinumero ja -toimipaikka Päiväys ja allekirjoitus Tilaukset ja osoitteenmuutokset myös jarjestosihteeri@martat.fi tai p. 050 511 8099

Marttaliitto ry maksaa postimaksun

Marttaliitto ry

Tunnus 5001880

00003

Vastauslähetys

MARTAT 2 | 2020

| 65

LIEKEISSÄ Marttaliiton hallituksen jäsenet kertovat, mihin tuntevat vetoa.

Nautin arjesta KATI SAILIO

M

oni etsii arjelle vastapainoa, sitä kuuluisaa laatuaikaa.

Mutta mitäpä, jos nauttisikin niistä arjen kiemuroista? Jos löytäisi ne hetket, jotka saavat arjen tuntumaan nautinnolliselta.

on hektistä ja touhukasta. Lapset harrastavat, aikuiset harrastavat. Haastava työ ja yhdistysjärjestötoiminta vievät aikaa ja voimavaroja. Arjessani on paljon asioita, jotka pitävät minut onnellisena, mutta paletin kasaus vaatii aikatauluttamista. Ja kun aikataulutus on tehty ja kaikki rullaa, tuntuu arkikin mielekkäältä. Olen onneksi se ihminen, joka pitää hiukan kiireisistä päivistä.

OMA RUUHKAVUOSIARKENI

ON MONIA ASIOITA ,

jotka saavat arkeni tuntumaan luksukselta. Puolison kans-

66 | MARTAT 2 | 2020

sa vietetyt treenihetket hymyssä suin, ihmisten kohtaaminen, kotona odottava valmis ruoka teinien ruoanlaittovuoroina, lapsen järjestämä joogahetki olohuoneen matolla, yhteinen nauruhetki kahvitauolla ja käsitöiden avulla keskittyminen palavereissa ovat pieniä onnenhetkiä, jotka muistuttavat arjen mukavuudesta. Kun alkaa tarkastella omaa arkeaan, huomaa, että näitä hetkiä, joissa tärkeät asiat yhdistyvät arkeen, on lukemattomia.

ON SIELLÄ ARJESSA toki asioita, jotka

eivät ole niin mukavia. Mutta rasittavatkin tehtävät tuntuvat hiukan vähemmän tylsiltä, kun niiden lomaan lisää asioita, joista nauttii. Kauppareissulla voi kuunnella lempimusiikkia ja ihan vähän tanssahdella hyllyjen välissä.

Tiedän kokemuksesta, että siinä voi

saada hymyn huulille muutamalle vastaantulijallekin. Ja miksei jokapäiväisen pyykkäyksen lomassa voisi tuntea iloa siitä, että pyykkikorin pohja vihdoin pilkahtaa? vähän enemmän aikuinen ja samalla huomaan, että elämässäni tulee vastaan aina vaan enemmän asioita, joista nautin. Löydän itseni yhä useammin uusista ja erilaisista tilanteista ja huomaan viihtyväni. Moni näistä tilanteista tulee vastaan arjessa sattumalta ja yllättäen, kun silmät ja sydän ovat avoinna.

KOKO AJAN OLEN

OLET ITSE PÄÄROOLISSA omassa arjessa-

si. Pieniä onnenhetkiä on joka puolella, kunhan vain oivallat ne.

VIEK AS

MIK Ä

»Kurtturuusu (Rosa rugosa) on yleinen koristepensas. Se kasvaa 0,5–1,5 metrin korkuiseksi ja sen varsissa on runsaasti suoria, erikokoisia piikkejä. Vahva, vaakasuora juuristo kasvaa jopa 2 metrin syvyyteen ja levittäytyy voimakkaasti. Lehdet ovat paksut ja kurttuiset, ja suurennuslasilla katsottaessa lehden alapinnalla näkyy tiheää karvaa.

Kurtturuusu kukkii runsaasti kesäkuusta syyskuulle. Kukat ovat suuret ja yksinkertaiset, väriltään pinkit tai valkoiset (R. rugosa f. alba). Suuret, oranssit, naurismaiset marjat eli kiulukat sisältävät runsaasti siemeniä, jotka leviävät lintujen ja veden mukana.

SHUTTERSTOCK

Haitalliset vieraslajit

MISSÄ

»Kurtturuusu on kotoisin Koillis-Aasiasta, Tyynenmeren hiekkaisilta ja soraisilta rannoilta. Se tuotiin Eurooppaan kestävyyden ja näyttävyyden vuoksi. Suomessa kasvi on levinnyt laajoiksi kasvustoiksi merenrannoilla, saaristossa ja tienvarsilla.

MIKSI TORJUTA AN

»Kasvista on merkittävää haittaa sekä alkuperäiselle luonnolle että luonnon virkistyskäytölle. Se leviää siemenistä ja juuriston avulla, syrjäyttää alkuperäisiä kasveja ja muodostaa läpipääsemättömiä kasvustoja. Kasvi on luokiteltu kansallisesti haitalliseksi vieraslajiksi. Kurtturuusun, sekä pinkin että valkoisen, kasvatus on kielletty 1.6.2022 alkaen. Kasvia ei saa tuoda maahan, myydä tai ostaa. Maanomistajan tai -haltijan on hävitettävä kurtturuusu alueeltaan, myös yksityispihoista.

MILLOIN

» Kasvi on vaikea torjuttava. Torjunta aloitetaan keväällä ja sitä jatketaan 2–4 vuotta. Torjuntaan tarvitaan aina maanomistajan lupa.

MITEN

» Poistamalla: Ruusunmarjat kerätään pois. Pensaat kaivetaan maasta juurineen, laajat kasvustot leikataan alas ennen kaivamista. Tarvittaessa käytetään koneita.

Juurenpalat kerätään tarkkaan pois. Jos maasta nousee myöhemmin versoja, ne poistetaan juurineen. » Näännyttämällä: Uudet versot katkaistaan maan rajasta 3–4 kertaa kesässä.

Torjuntaa jatketaan niin kauan, kuin uusia versoja syntyy, yleensä 2–4 vuotta. Menetelmä sopii erityisesti kivikkoisille alueille mutta myös kotipihoihin.

TORJU HAITALLINEN VIERASLAJI:

KURTTURUUSU TEKSTI JA KUVA TIINA IKONEN

» Peittämällä: Kasvuston peittäminen paksulla pressulla tuhoaa kasvin noin 3 vuodessa. » Huomaa: Katkaistut oksat voi hakettaa ja jättää pensaan juurelle maatumaan, tai ne kompostoidaan huolellisesti. Kasvupaikkaa tarkkaillaan seuraavina vuosina ja torjuntaa jatketaan tarpeen mukaan.

MERKILLE PANTAVAA

»Tarhakurtturuusut, eli kurtturuususta jalostetut lajikkeet (esim. ’Hansa’), voivat edelleen kasvaa puutarhassa. Tarhakurtturuusujen kukat ovat useimmiten kerrotut, väri vaihtelee valkoisesta vaaleanpunaiseen ja persikkaan. Mikäli siemenet kehittyvät itämiskykyisiksi, marjat kerätään pois. Jos pensas näyttää leviävän, on se syytä hävittää kokonaan.

MUISTA

»Viekas LIFE (2018–2023) on haitallisten vieraslajien kartoitukseen ja torjuntaan sekä tiedon levittämiseen keskittyvä hanke.

raslajiluentoja ja -tilaisuuksia. Seuraa tapahtumakalentereita ja ilmoittaudu mukaan! » Jokainen voi osallistua talkoisiin tunnistamalla ja hävittämällä vieraslajeja lähiympäristöstään. » Marttaliitto järjestää kaksi alueellista vieraslajikoulutusta martoille ja kesällä kaikille avointa chat-neuvontaa.

VIERASL A JI-KOULUTUSPÄIVÄT

»28.3. Joensuu klo 9.30–16 »4.4. Oulu klo 9.30–16 »Koulutukset on tarkoitettu martoille, joita aihe kiinnostaa. Osallistujia toivotaan myös lähialueiden piireistä. Koulutukset ovat maksuttomia. » Koulutetut martat sitoutuvat viemään asian edelleen omaan yhdistykseensä.

He voivat järjestää tilaisuuksia ja torjuntatalkoita, myös yhdessä piirin ja eri kumppaneiden kanssa. »Lisätietoja ja ilmoittautuminen: www.martat.fi/viekas/

M ARTAT MUK ANA

» Marttapiirit ja -yhdistykset järjestävät vie-

MARTAT 2 | 2020

| 67

JÄSENKORTTI

M a r t at