VIEK AS
TORJU HAITALLINEN VIERASL A JI:
JÄTTIPUTKET
MISSÄ Jättiputket ovat ko-
toisin Kaukasiasta ja LounaisAasiasta. Kasvi on tuotu Suomeen näyttäväksi puutarhakasviksi ja se on levinnyt pihoilta ympäristöön lähes koko maassa. Kasvi viihtyy ihmisen muokkaamilla alueilla, joutomailla ja vanhoissa pihapiireissä. Se leviää siemeniä sisältävän kasvijätteen
TIINA IKONEN //KUVA SHUTTERSTOCK
MIK Ä Jättiputket (Heracleum persicum -ryhmä) ovat kookkaita sarjakukkaiskasveja. Suomessa yleisin laji on kaukasianjättiputki. Lisäksi meillä tavataan persianjättiputkea ja oletettavasti myös armenianjättiputkea. Torjunnan kannalta lajien erottaminen ei ole tarpeen, koska kaikki kolme ovat haitallisia ja hävitettäviä. Jättiputki kasvaa rehevillä kasvupaikoilla 3–5 metriä korkeaksi ja peittää laajoja alueita. Varsi on paksu, ontto ja karvainen ja siinä on punertavia laikkuja tai väritystä. Liuskoittuneet lehdet ovat lehtiruotineen jopa 3 metriä pitkät ja vaalea kukinto halkaisijaltaan jopa 50 cm. Kasvilla on voimakas ominaistuoksu. Jättiputki kukkii kesä–elokuussa. Siemeniä kehittyy runsaasti. Kaukasian- ja armenianjättiputket kuolevat yleensä kukinnan jälkeen, persianjättiputki voi kukkia monta kertaa.
ja maa-aineksen mukana tehokkaasti. Siementen itävyys säilyy useita vuosia. MIKSI TORJUTA AN Kaukasian-, persian- ja armenianjättiputki on luokiteltu haitalliseksi vieraslajiksi koko EU:n alueella. Niitä ei saa tuoda maahan, myydä tai ostaa. Maan omistajan tai haltian on hävitettävä ne alueeltaan, myös yksityispihoista. Kasvi on terveydelle haitallinen. Kasvineste reagoi auringonvalon kanssa ja aiheuttaa iholla palovamman kaltaisia oireita, jotka voivat jäädä pysyviksi. Voi aiheuttaa myös hengenahdistusta ja allergisia oireita. Tiheä kasvusto tukahduttaa muun kasvillisuuden, haittaa eliöstöä, alentaa alueen monimuotoisuutta, estää alueen virkistyskäyttöä ja voi jopa alentaa kiinteistön ja maan arvoa. MILLOIN Torjuntaan tarvitaan aina maanomistajan lupa. Aloita torjunta varhain keväällä ja jatka läpi kasvukauden. Jos siemenet ovat kehittyneet, varo levittämästä kasvia torjunnan yhteydessä. Tarkkaile kasvupaikkaa seuraavina vuosina. Maan siemenpankista nousee uusia taimia vuosien ajan.
Jättiputket leviävät voimakkaasti. Tiheä kasvusto tukahduttaa muun kasvillisuuden.
kia käsittelevän henkilön on suojauduttava erittäin hyvin vaarallisen kasvinesteen vuoksi ja käytettävä suojavaatetusta sekä hengitysja silmäsuojia. Jos nestettä joutuu iholle, se pestään saippualla ja runsaalla vedellä. Tarvittaessa hakeudutaan lääkäriin. TORJUNTATAPOJA
»Kitke » kasvi nostamalla se maasta juurineen mahdollisimman pienenä. Jos et saa kaivettua pääjuurta kokonaan ylös, katkaise se pistolapiolla 10–20 cm:n syvyydestä. Kitke sama alue 2–3 kertaa kesässä. »Niitä » kasvusto, kun se on vielä matala. Seuraa kasvua ja uusi niitto monta kertaa kasvukauden aikana. Älä käytä siimaleikkuria. »Leikkaa » kukinnot aivan kukinnon alapuolelta, kun sie-
menet eivät vielä ole kypsiä ja varisevia. Laita kukinnot ja siemenet jätesäkkiin. »» Peitä nuori kasvusto varhain keväällä valoa läpäisemättömällä ja kestävällä peitteellä useaksi vuodeksi. Jos kasvusto on korkea, niitä se ennen peittämistä. »Kompostoi » kasvijäte huolellisesti. Varmista, etteivät juuret lähde uudelleen kasvuun. Jos siemenet ovat kehittyneet, hävitä jäte esimerkiksi polttokelpoisena jätteenä. »Ennen » torjuntaan ryhtymistä tarkista kunnasta tai jäteyhtiöltä paikalliset ohjeet torjunnasta ja jätteen käsittelystä. MUISTA
»Viekas » LIFE (2018–2023) on haitallisten vieraslajien kartoitukseen ja torjuntaan sekä tiedon levittämiseen keskittyvä hanke.
Martat mukana Vieraslajikoulutus vapaaehtoisille: martat.fi/viekas/ Vieraslajikurssi Martta-akatemiassa: moodle.mmg.fi/martat/ Seuraa piirien yhdistysten tapahtumakalentereita ja osallistu Viekas LIFE -tapahtumiin. Torju haitalliset vieraslajit omasta pihasta ja lähiympäristöstäsi. Ilmoita vieraslajihavainnot ja torjuntatoimet: viekas.laji.fi/
MITEN Torjunta tehdään pilvisellä säällä. Jättiput-
MARTAT 2 | 2021
67_viekas.indd 67
| 67
3.3.2021 11.33
