Martat-lehti 4/2021 by Marttaliitto

HAUSKA TUTUSTUA, HAPEROT! TOIPILAALLE KUNNON RUOKAA JUURIMARTAT HYVÄN LEIVÄN ÄÄRELLÄ KUHINAA HIUSPOHJASSA? NÄIN POISTAT PÄÄTÄIT

Martat

4· 2021 www.martat.fi

TULOSSA: MARTOILLE OMA MOBIILISOVELLUS

Kurpiʦalasagne JA MUITA SATOKAUDEN SATTUMIA

1 kansi4c_2021.indd 3

MUKANA MARTTAPIIRIEN TAPAHTUMAKALENTERIT

13.8.2021 13.52

Kesä jatkuu uusien marttamukien väreissä.

MUKILLINEN AURINKOA Marttamukit myydään kahden kappaleen pakkauksessa. Toisessa mukissa on värillinen kuvio valkealla pohjalla, toisessa valkea kuvio värillisellä pohjalla. Mukit kuuluvat Iittalan Teema-sarjaan. Tilaukset: martat.ﬁ/martanpuoti/

Oranssi

38 € 2 mukin pakkaus

2 | MARTAT 4 | 2021

2 martan puoti mukimainos4-2021.indd 2

13.8.2021 13.52

KERTTU MALINEN

LAURA RIIHELÄ

Äppi on täällä! Tutustu Marttojen omaan mobiilisovellukseen.

SISÄLTÖ

4/2021 4 5 6 7 8 14 22

Makujen mahtiviikot 14

24 27

Loppukesän keittiössä nautitaan satokauden sattumia.

SHUTTERSTOCK

KERTTU MALINEN

28 34 36 38 40 44 48 50 56 57 58 60 62 64 72 74 75

Ota haperot haltuun, tai tutustu ainakin muutamaan. Joukossa on hienoja ruokasieniä, eikä ollenkaan myrkyllisiä.

28 VLVDŴOWRŴ LQGG

Lasipurkissa asuu leipäjuuri, jonka tuoksua Juurimarttojen puheenjohtaja Ira Ensio ﬁilistelee. Ensin herätetään juuri, ja sitten alkaa leipominen.

Marttakartta Pääkirjoitus Lukijalta Martta suosittelee Vieraanvaraiset omavaraiset Satokauden sattumia Toipilas tarvitsee energiaa ja proteiinia Martta avaa vaatekaappinsa: Mekkomartta Perheen kesken: Skandinaavisen hillitty kaaos Hauska tutustua, haperot! Keinunmaton minäkin virkkaan Lehtiä, tähtiä ja liikennevaloja Täit pois päästä Juuri hyvää! Martta menee taskuun Martan lakitieto: Voiko rintaperillisen tehdä perinnöttömäksi? Yhdessä & yhdistyksessä Nostetaan osaaminen näkyviin Marttaenergiaa valtuustoihin Martan pitkä marssi Elämänmeno Monessa mukana Marttapiirit Marttaristikko Netissä nyt Viekas: Keltamajavankaali

KANNEN KUVA KERTTU MALINEN Mintun vaatteet: neule Nanso, housut Aarre, tennarit Rens Original.

Suojaa aivosi k huilta Pistä kypärä päähän aina, kun lähdet liikkeelle pyörällä. Suojataan korvien välinen kovalevy iskuilta kaikissa huimissa harrastuksissa, joissa on tällin vaara.

Maista kotimaista Suomalaisen ruoan päivä 4.9. osuu keskelle parasta satokautta. Silloin hurrataan koko ruokaketjulle tuottajista tekijöihin, pellolta pöytään. Oman maan ainekset ovat tutkitusti puhtaita, turvallisia ja kestävästi tuotettuja. Kaupassa kannattaa kerätä koriin Hyvää Suomesta -merkillä varustettuja elintarvikkeita. Merkki kertoo, että tuotteet on valmistettu Suomessa suomalaisista raaka-aineista.

PÄIVÄN KUVA

Kyrön Martat lahjoittivat Martan päivänä alppiruusun vapaaehtoisten perustamaan Kyrön alppiruusupuistoon.

ÄLÄ KULJE

ORAKKAAN OHI

TVINKK , KUN M ARTA MUKA AN 2.9. IN ÄK N A! SI ST LE TU AN KOTIM AI SSA KOKATA FACEBOOKI

VUODEN SIENI 2021 ON ORAKK A AT

Orakkaat on helppo tunnistaa, joten niitä voi aloitteleva sienestäjäkin huoletta kerätä. Niitä riittää metsissä yleensä pitkälle syksyyn saakka. Orakkaiden paras tuntomerkki on lakin alapuolella olevat piikit eli oraat. Erityisesti nuoret orakkaat ovat mainioita ruokasieniä. Vanhemmissa sienissä tuppaa olemaan toukkia, ja makukin muuttuu karvaaksi. Orakkaat puhdistetaan, pistetään suoraan pannulle ja kypsennetään perusteellisesti. Kypsennetyt sienet sopivat keittoihin, muhennoksiin ja piiraisiin sekä pastan ja risoton joukkoon. Orakkaita säilötään kuivaamalla ja pakastamalla. Kokeile vaikka tätä: martat.ﬁ/mehevasienipiirakka/

JÄRJEST YSMIES

O-RAKAS!

Puhdista uuni

4 | MARTAT 4 | 2021

4 marttakartta04-2021.indd 4

13.8.2021 13.53

MARTAT 4/2021

PÄ Ä K I R J O I T U S 2 3 . 8 . 202 1

119. vuosikerta. Lehdestä ilmestyy 6 numeroa vuonna 2021. Toimitus | Lapinlahdenkatu 3 A, 00180 Helsinki, lehti@martat.ﬁ, www.martat.ﬁ Julkaisija | Marttaliitto ry p. 050 511 8002 Päätoimittaja | pääsihteeri Marianne Heikkilä p. 050 375 1195

Kohtaamisia suurella sydämellä

Toimituspäällikkö | Helena Kokkonen p. 050 374 3192 Ulkoasu | Teresa Moorhouse Ilmoitusmyynti | Media-Q Ky, Tuija Saarimäki tuija.saarimaki@ media-q.ﬁ, p. 040 523 8813 Levikki 37 119 (LT 2020) Tilaukset Anna-Maija Palosuo, p. 050 511 8099, jarjestosihteeri@martat.ﬁ. Lehti kuuluu jäsenmaksuun. Muille kuin jäsenille kestotilaus kotimaahan, Pohjoismaihin ja Baltian maihin 45 €, muihin maihin 55 €. Määräaikaistilaus kotimaahan 6 numeroa 50 €. Marttayhdistyksen lahjatilaus yhteisölle (kesto) 40 €. Asiakasrekisterin osoitteita voidaan käyttää suoramarkkinoinnissa. Painopaikka

Tähän tuotteeseen käytetty puu on peräisin kestävästi hoidetuista metsistä ja valvotuista kohteista.

www.pefc.org

PEFC/02-31-151 Kestävän metsätalouden edistämiseksi. Lisätietoja www.pefc.org

SUURI MARTTASYDÄN sykkii toiminnassamme. Sieltä kumpuava Ketään ei jätetä -asenne sopii tähänkin hetkeen. Virtuaalikohtaamisten merkitys korostui, kun fyysinen tapaaminen ei ollut mahdollista. Kohtaamista se on yhteydenpito verkossakin. Vaikka emme voineet koskettaa läheisiämme fyysisesti, pystyimme koskettamaan toisiamme sanoin. ISO KYSYMYKSEMME ON , miten martat voisivat olla entistä paremmin

myönteinen peili kanssaihmisille. Miten voimme nostaa muita? Vuosikymmenestä toiseen perusasiat säilyvät samoina. Ihminen tarvitsee aina toista ihmistä; välillä enemmän, toisinaan vähemmän. Martat ovat esimerkillisesti auttaneet toisia ja olleet aktiivisimmillaan kriisien aikoina, silloin kun hätä on suurin.

PEFC-sertifioitu

PEFC/02-31-151

IHMISELLÄ ON LUONTAINEN ikävä toisen luo. Emme ole yksinäisiä saaria valtameressä, vaan osa mannerta: tarvitsemme yhteyttä toisiin. Minuutemme tulee todelliseksi suhteessa muihin ihmisiin. Ilman kanssakulkijoita emme ole kokonaisia. Tarvitsemme toisiamme tueksi ja peiliksi.

4041-0619 Painotuote

VÄLITTÄMISEN VOIMA kerää martat yhteen ja toistensa tueksi. Kun meitä on paljon, tekemisellämme on suuri merkitys. Maailma muuttuu, martan suuri sydän pysyy. Ollaan alkavana syksynä olemassa kaikille niille, jotka sitä tarvitsevat. Haastetaan uusia ihmisiä mukaan, osaksi marttayhteisöä.

MARTAT on kotitalousneuvontajärjestö, joka edistää kotien ja perheiden hyvinvointia ja kotitalouden arvostusta. Valtakunnalliseen keskusjärjestöön, Marttaliittoon, kuuluu 14 alueellista piiriä, joissa kotitalousasiantuntijat neuvovat ja kouluttavat. Paikallisia marttayhdistyksiä ja toimintaryhmiä on 1 100 ja jäseniä 41 000.

SDŴDŴNLUMRLWXV B LQGG

Sirpa Pietikäinen Marttaliiton puheenjohtaja // sirpa.pietikainen@martat.ﬁ

Martat 5/2021 ilmestyy 4.10.

LUKIJALTA

Tehkää juttu miten marttayhdistykset selvisivät koronasta.

» Kiitos ruokaohjeista joista

» On kiva tietää marttojen

osan jo tein. Myös käsityöohjeet olivat hyviä. Martta-asiat olivat hyvin kirjoitettu ja kuvatkin laadukkaita. Monipuolista ja mielenkiintoista lukemista oli tässä numerossa. Suurkiitos lehden tekijöille.

historiasta sekä verrata sitä tähän päivään.

» Olisi kiva lukea muista korttiaskartelijoista juttua.

» Lehdessä on luettavaa kan-

» Liikaa mainoksia, lemmikki-

nesta kanteen ja ristikko loppuun. Hyvä! Tavallisten marttojen henkilökuvia kaipasin enemmän.

juttuja, muotivinkkejä. Pinnalliset ihmiset ja jutut ei kiinnosta. Tehkää juttuja jostain arjen sankareista.

» Olen kuulunut ProMarttoihin vuoden verran ja lukenut Martta-lehteä jo aiemminkin. Lehti on minusta vanhanaikainen – pääosin jutut koskevat ruokaa ja kukkia. Aika tylsä lehti – olen kuullut useammankin sanovan. Eikö lehdissä voisi olla esim. - joka kk yksi henkilökuvaus, jostain Martasta, millaista väkeä marttoihin kuuluu - joka kk esittely jostain Marttayhdistyksestä – erityisesti infoa erikoisMartoista esim. anargistimartat, Martit, ProMartat jne. - enemmän tarinoita yhdistysten tekemisistä - juttuja hyvinvoinnista ja terveydestä – unettomuus, diabetes, yms. – miten martat ovat selvinneet ja hoitavat näitä sairauksiaan - tietysti myös ruokajuttuja ja perusmarttailua Tämäkin voisi olla tapa, jolla Marttojen mainetta saataisiin fressattua ja näin saataisiin uusia ja aktiivisia jäseniä mukaan.

» Hyvä lehti, luin kannesta

» Kiitos Martta-lehdestä ja

sanaristikosta. Toivoisin, että ristikko-sivu painettaisiin mattapintaiselle paperille. Kiiltävälle paperille on liki mahdotonta kirjoittaa lyijykynällä. Ja varsinkin, jos täyttää ristikkoa ulkona auringonpais-

» Ruokaohjeet on hyviä.

kanteen. » ”Yhdessä saamme aikaan”

on innostava ja niin konkreetti ilmaisu iloisen marttayhdessäolon hedelmistä. Meillä on vastuullisissa tehtävissä toimineita marttoja, voisiko heitä haastatella? Helppoja neulomisia toivomuslistalla. Reipas kansikuva, kiitos. » Joulunumero on vielä kaukana, mutta toivon siihen jonkun kiinnostavan henkilön haastattelun, joka herättää ajatuksia ja sopii jouluun. Ehkä jouluhaastattelu onkin jo tehty tai ainakin suunniteltu? Kaikkien aikojen paras on mielestäni ollut piispa Irja Askolan jouluhaastattelu.

teessa, niin ei edes näe kynänjälkeä. Kokeilkaapa! » Kiinnostava juttu sivulla 56.

Hauskaa historiaa Vähiten kiinnosti s. 18–19. Galetet, quesadillat usein käytetyt, mutta järvikalaputtanesca??? Vieraskieliset sanat syrjäyttävät suomenkielen nykyään liian usein. Resepti oli täysin ymmärrettävää suomea. Voisihan ne suomentaa, eiks vaan. Martatko nykyaikaistuvat tällä tavalla?

» Itse olen pohtinut liittymistä paikallisiin Marttoihin. Heiltä sainkin tämän lehden, kun olivat tässä joku kerta torilla oman kojun kanssa. Olisi kiva, jos ristikko olisi palkintoristikko. eihän siinä välttämättä tarvitsisi olla rahapalkintoa vaan esim. jokin kirja tai jokin muu tuote.

6 | MARTAT 4 | 2021

6 lukijalta4-2021.indd 6

13.8.2021 13.53

Mar a suosi el Vahva suositus: kotimainen tomaatti

EI PELKKIÄ VA ATTEITA

NA MI NA M

”Voisin siivota vaatekaapit”. Tämä lausahdus vie kirjailijan sukupolvien väliselle löytöretkelle ja laittaa pohtimaan omaa henkilöhistoriaa sekä maailman muuttumista. Vaatekaapin avaaminen pistää miettimään kuluttamista, pukeutumisnormeja ja vaateahdistusta.

NAMS-tomaateissa maistuu kesä vuoden ympäri. Ne kasvatetaan porilaisessa kasvihuoneessa, jossa muun muassa hyödynnetään sadevettä ja valaistuksen tuottamaa lämpöä. Kemiallisia torjunta-aineita ei käytetä. Roternot, Piccolot ja Encoret poimitaan kypsänä ja pakataan biohajoaviin pakkauksiin. Suomen Luonnonvarakeskuksen tutkimuksen mukaan NAMSit päihittävät tuontitomaatit mennen tullen ympäristöpäästöjen pienuudessa. Kotimainen tomaatti on ilmastoteko! nams.ﬁ

Laura Pörsti: Viimeinen vuosi – Muistiinpanoja muutamista vaatekaapeista. Gummerus 2021

A MMENNA LUONNOSTA

KORKEALTA NÄKEE K AUAS

Teeaineksia luonnossa riittää. Vaikka ei edes olisi yrttijuoman ystävä tai kasvien keräilijä, kirjan kertomuksia kansanlääkinnästä ja kasvien perinteisestä käytöstä lueskelee ilokseen.

Kapuaminen kannattaa, sillä näköala palkitsee vaivan. Huippukirja esittelee 80 korkean paikan retkeilykohdetta, jotka ovat saavutettavissa päiväseltään. Kartat ja kohteiden kuvaukset auttavat reissun suunnittelussa.

Sinikka Piippo & Pertti Salo: 100 teeyrttiä luonnosta ja puutarhasta. Minerva 2021

Petri Hallberg: Suomen huiput – Retkivinkkejä kallioilta tuntureille. Karttakeskus 2021

TUNNE SUKUSI, OPI ITSESTÄSI

Omaan sukuun ja edeltävien sukupolvien elämään tutustutaan tehtävien kautta: etsitään äänimuistoja, piirretään mielikuvakarttoja ja sukuviuhkoja, tutkitaan valokuvia. Liisa Lauerma: Suvun jäljillä – Löydä oma tarinasi. Kirjapaja 2021

MARTAT 4 | 2021

7 m-suosikit4-2021.indd 7

| 7

13.8.2021 13.54

Tarja ja Pertti Aittala ostivat kesäasunnon noin 35 vuotta sitten Pertin äidiltä ja tämän puolisolta.

8 | MARTAT 4 | 2021

KHQNLORŴ LQGG

VIERAANVARAISET OMAVARAISET

Aittalat saavat koko vuoden kasvikset oman kesäasuntonsa pihalta. Kasvimaalta tulee sen verran satoa, että siitä riittää sekä ihmisille että pihalla vieraileville eläimille. »MERJA FORSMAN // KUVAT PASI LEINO

» MARTAT 4 | 2021

KHQNLORŴ LQGG

| 9

ähes kahden hehtaarin tontti paistattelee auringossa, korkealle kurottelevien puiden keskellä. Sauvon Kirkonkylän martta Tarja Aittala kävelee pitkin kesäasuntonsa pihan reunaa ja esittelee valmistuvaa satoa: marjoja, yrttejä, juureksia, vihanneksia ja hedelmiä. Punajuurten kohdalla Tarja huokaa. – Katso nyt näitä rontteja, hän sanoo kasvuharsoa raottaen. – Peurat söivät kaikki naatit. Oikeastaan Aittalat olivat perua koko haastattelun, koska sato jäi tavallista huonommaksi. Mutta elämää se vain on: viljely on aina riskipeliä luonnon ehdoilla. Satoa verottivat muun muassa peurat, kauriit, hirvet, mäyrät, myyrät, jänikset, linnut ja olosuhteet. Mustaherukkakin tuotti huonoimman sadon miesmuistiin. Mutta nyt ei synkistellä. Aurinko paistaa, ja kyllä sitä satoakin riittää. YLI OMAN TARPEEN Tarja ja hänen puo-

lisonsa Pertti Aittala ovat olleet lähes omavaraisia noin 35 vuoden ajan. Kesäasuntonsa pihalta he saavat koko vuoden vihannekset. Satoa riittää myös yli oman tarpeen. – Aikoinaan sipulia tuli niin paljon, että myimme sitä Hankkijalle ja vihannesliikkeelle, Pertti kertoo. Perunaa Aittalat jakavat ystäville ja lasten perheille, ja yleensä herukoita on kypsynyt niin runsaasti, että mehumaija on saanut puuskuttaa hiki otsassa. Perinteisten kasvisten rinnalla Aittalat ovat testanneet myös erikoisuuksia. – Kokeilimme muun muassa maissia. Saimme siitä hyvän sadon, mutta seuraavana kesänä jokin meni pieleen, Pertti sanoo. – Kasvatimme myös härkäpapua, kun kukaan ei vielä puhunut siitä. Hieman erikoisempia lajeja edustavat myös vihreät herukat, keltaiset karviaiset, salaattifenkolit ja lakritsiyrtti, jota kasvaa tomaattien katveessa kasvihuoneessa. – Sitä ja tilliä lapsenlapset napsivat suoraan maasta, Pertti kertoo.

Kissa pitää myyräkannan kurissa. Nyt on kuitenkin lepohetken aika.

ELÄIMET VIERAILEVAT Kun Tarjan ja

Pertin lapset asuivat vielä kotona, kasvimaa oli kaksinkertainen kooltaan. Lasten lentäessä pesästä ja iän karttuessa viljelymaan koko on pienentynyt. Silti Tarja ja Pertti kylvävät ja istuttavat kasvimaalleen aina sen verran ylimääräistä, että siitä riittää itselle, muutamille ystäville ja metsän siimeksestä piipahteleville vieraille. – Keväällä, kun seitsemän peuraa tuli lämmittelemään aurinkoiseen päätyyn, naureskelimme, että karja tuli kotiin. Meistä on ihana katsella pihan eläimiä, Tarja kertoo. Iltaisin ketulla on tapana jolkottaa pihan poikki, keväällä lehtokurppa rakensi pesän lähistölle, juhannuksena mäyräperhe melskasi koivujen välissä ja muutama vuosi sitten pihalla käväisi jopa ilves. – Juoksin sisälle hakemaan kameraa, mutta ilves ehti kadota takaisin metsään, Pertti harmittelee. Vierailevien eläinten määrä on vuosien mittaan lisääntynyt ja rohkeus kasvanut. – Nyt ne eivät tahdo lähteä mihinkään, vaikka kävelisimme kohti. Katselevat vain, mies hämmästelee. Parempiin suihin katoaa marjoja, hedelmiä, yrttejä, juureksia, perunaa. Pii-

kikkäät karviaisetkin ahmitaan hetkessä, kun supikoirat pääsevät vauhtiin. Vain kurkku ja sipuli eivät kelpaa vierailijoille. – Ne eläimet vain sotkevat jaloissaan, Pertti sanoo. Ei sen puoleen, etteikö pariskunta yrittäisi suojata satoaan. Porkkanat ja punajuuret pidetään kasvuharsojen alla koko kesän, hedelmäpuita suojataan aidoin ja marjoja verkoilla. Myyrien tuhoja estetään myyräkarkottimella ja kantaa pidetään kurissa kissan avulla. – Ystävät ovat sanoneet, että metsästäkää kesän jälkeen peuranlihat talteen, Tarja sanoo. Mutta sellaista emme halua tehdä. Pörriäiset otetaan Aittaloilla huomioon. Pariskunta jättää nurmikolle apilaa ja ojanpielille harakankelloja, päivänkakkaroita ja muita luonnonkukkia. Viljelmien välissä kasvaa kukkia, kuten samettiruusuja, vaikka ne ovatkin enemmän kasvien suojaksi. Myrkkyjä pihalla ei käytetä. SATO TALTEEN Aittalan kesäasunnon

kasvimaa on hyvärakenteista urpamaata. – Kasvimaamme alla on varmaan joskus ollut suo. Kosteus tulee altapäin, Pertti uumoilee. Sateesta alueen sato ei tykkää.

10 | MARTAT 4 | 2021

KHQNLORŴ LQGG

Sipulia tulee jopa yli oman tarpeen.

Aittalat ovat jo muutaman vuoden ajan kasvattaneet salaattifenkolia.

Kukat ovat myös pörriäisten mieleen. Luonnonkukkia vaalitaan, ja viljelmien väliin istutetaan väriloistoa silmäniloksi ja suojaksi.

Kesämaisemassa luonto on käden ulottuvilla.

Kruunutilliä tarvitaan säilöntään.

» MARTAT 4 | 2021

KHQNLORŴ LQGG

| 11

KETK Ä?

• Tarja Aittala Sauvon Kirkonkylän Martoista ja hänen puolisonsa Pertti Aittala • Perhe Neljä aikuista lasta ja 11 lastenlasta • Missä Sauvo • Pihan koko noin 2 hehtaaria • Viljeltäviä kasveja: peruna, porkkana, palsternakka, purjosipuli, sipuli, maa-artisokka, herne, kesäkurpitsa, avomaankurkku, kasvihuonekurkku, tomaatti, punajuuri, omena, kriikuna, luumu, yrtit, mansikka, karhunvadelma, salaattifenkoli, karviaismarja (keltainen ja punainen), herukat (punainen, musta, valkoinen, vihreä), kukat. M ARTTANA VUODESTA 2011:

– Olen ollut mukana monenlaisessa yhdistystoiminnassa vuosien ajan. Marttoihin liityin ystävän kutsumana. Halusin jotain täysin erilaista kuin mitä olin aiemmin tehnyt. Minua kiehtoi Martoissa kaikenlainen käsillä tekeminen, sanoo Tarja Aittala.

Tarja Aittala muutti nuorena Ylivieskasta Turkuun töihin. – Maatilan tyttärenä tiesin, mitä maanviljely vaatii. Jo lapsena pidin omaa kasvimaata.

Osa kasvimaasta on kovaa savea, jota on vuosien mittaan paranneltu kasvijätteellä ja kuivina aikoina kasteltu oman kaivon lämmitetyllä vedellä. Muuten Tarjan mielestä hyvä sato on enimmäkseen sattuman kauppaa. – Luoja sen ratkaisee, hän naurahtaa. – En koe olevani mitään ekspertti, mutta roskaruohoja olen hyvä repimään. Sadon pariskunta ottaa talteen rakkaudella. Juurekset kellaroidaan tai säilötään raasteena, kuutioina ja lohkoina. Peruna kiikutetaan maakellariin ja kurkku varastoidaan kurkkusalaattina ja maustekurkkuina. Porkkanasta pariskunta tekee lettuja ja mehuja, marjoista ja hedelmistä mehuja ja hilloja. Syksyllä pihalta otetaan siemeniä ja siemenperunoita talteen seuraavaa kesää varten. – Jos perunoissa on turhan isoja silmiä, käymme ostamassa uudet siemenperunat, Pertti kertoo.

Uusia taimia, kuten mansikoita ja piparjuurta, Tarja saa muun muassa marttaystäviltään. – Se on nyt isommassa kaavassa lopetettu, kun kirkonkylään alkoi ilmestyä kotiloita, Tarja harmittelee. Mutta yksittäistä vaihtoa harrastamme, ja vaihdamme kuulumisia, mitä kukakin on kasvimaalle laittanut ja miten on onnistuttu. Sauvon Kirkonkylän Martat tekevät myös vähintään kerran vuodessa puutarharetken. MIELEN HOITOA Vihannesomavarai-

suus vie aikaa. Kausi alkaa tammikuussa viljelysuunnitelman teolla ja päättyy syyskuun loppupuolella porkkanoiden nostamiseen ja säilöntään. – Kesä on oltava kasvimaalla. Kun kävimme neljän päivän reissulla, kaikki alkoi heti rehottaa, Tarja kertoo. Rahaa omavaraisuus ei ehkä säästä, mutta se tuo turvan tunnetta ja ennen kaikkea pitää mielen virkeänä.

– Aina voi sattua mitä tahansa, kuten koronakevät osoitti. Siksi on hyvä pitää vähän maata, Pertti kertoo. – Ja kyllä me tästä tykätään: nyppimisestä ja värkkäämisestä. Täällä on ihana olla. Metsä ja luonto ovat ympärillä, kaikki on tässä, Tarja lisää. Kun sato on kerätty, on taas aikaa matkailulle ja marttailulle: retkille, ruokakursseille, askartelulle ja tempauksille – kuten muotinäytöksille ja hyväntekeväisyysprojekteille. – Kokoontumiset ovat aina mukavia. En tule sieltä koskaan kotiin huonolla mielellä. Marttailu on minulle ajatusten vaihtoa, harrastusta ja yhteisiä projekteja, Tarja kertoo. – Viljelyä voivat harrastaa kaikki martat, ei tarvitse olla näin isoa alaa. Kasvun ihmettä voi seurailla kasvilaatikoissa tai ruukkuviljelynä, kiinnostuksen ja mahdollisuuksien mukaan, hän muistuttaa.

12 | MARTAT 4 | 2021

KHQNLORŴ LQGG

OUTI TYNYS // KUVA RITVA TUOMI

Minimaailma

Loppukesän ja syksyn asetelma on kiva askarrella yksin tai yhdessä lasten kanssa joko ruukkuun tai laakealle vadille. Koristeeksi asettuvat kesällä kerätyt aarteet kivistä kaarnan kappaleisiin ja simpukankuoriin. ISTUTA astiaan kylmää kestävä kasvi, kuten hopealanka, pieni havukasvi tai kanerva. Myös kotipihan kasvit, kuten esimerkiksi maksaruoho ja mehitähti sopivat joukkoon. VALITSE tarpeeksi syvä astia, johon kasvin juuripaakku mahtuu repimättä ja survomatta. Voit myös muotoilla kasvin istutuspaikkaan pienen kummun, joka tuo sommitelmaan eloa ja lisää kasvin multatilaa. SIJOITA vati sateelta suojattuun paikkaan, etenkin, jos astian pohjasta puuttuu reikä. Näin kasvi välttyy liialliselta märkyydeltä. EHOSTA ja somista asetelmaa syksyn edetessä vaikkapa marjoilla ja ruskalehdillä.

MARTAT 4 | 2021

.RNHLOHWDŴWDŴNRWRQD LQGG

| 13

Satokaud en

SATTUMIA Loppukesän keittiössä vietetään makujen mahtiviikkoja. On kasviskokin onnenpäivät. EMMI TUOVINEN // KUVAT LAURA RIIHELÄ

Omena-vaniljaruusut 14 | MARTAT 4 | 2021

14-20 ruoka4-2021.indd 14

13.8.2021 13.23

MARTAT 4 | 2021

| 15

» 14-20 ruoka4-2021.indd 15

13.8.2021 13.23

Kesäkurpitsarieskat ja yrtti-valkosipulilevite

RIESK AN PÄ ÄLLE SOPII HEHKEÄN VIHREÄ YRTTIVALKOSIPULILEVITE.

elvää on, että kun omenat ja kurpitsat ovat korjuukypsiä ja sienikori keikkuu käsivarrella, syksy on ihan nurkan takana. Resepteillämme järjestät muhkeat sadonkorjuujuhlat tai nautiskelet kasvisvoittoisia aterioita pitkin syksyä. Täyteläinen sienikeitto sopii alkuruoaksi tai leivän kanssa lounaaksi. Kurpitsalasagneen tulee lisää ruokaisuutta mustapavuilla. Kun teet lasagnea varten reilun annoksen valkokastiketta, sitä riittää seuraavana päivänä sienitäytteisiin Croque Monsieur -leipiin. Moni kasvattaa itse kesäkurpitsaa, ja onnekkaat saavatkin runsaan sadon. Kun kesäkurpitsakeitot ja -paistokset on maistettu, on aika kokeilla kurpitsaa leivontaan ja sekoittaa sitä vaikka rieskataikinaan. Mausteisen juustokakun täytteeseen keitetään sose keltaisesta kurpitsasta, esimerkiksi myski-, hokkaido- tai jättikurpitsasta. Kurpitsa tuo kakkuun kermaisuutta, makua ja väriä. Juustokakun valmistaminen ei ole vaikeaa, mutta vie hieman aikaa. Vaniljakreemitäytteisissä omenaruusukkeissa sorminäppäryys palkitaan hauskalla ulkomuodolla. Ruusukkeet on helpointa paistaa muffinipellin koloissa.

LISTALL A:

»Kesäkurpitsarieskat »Yrtti-valkosipulilevite »Täyteläinen sienikeitto »Omena-fenkolisalaatti »Martan kurpitsalasagne »Croque Monsieur tateista »Omena-vaniljaruusut »Sadonkorjaajan kurpitsajuustokakku

16 | MARTAT 4 | 2021

14-20 ruoka4-2021.indd 16

13.8.2021 13.23

OMENA-FENKOLISALAATTI

3 omenaa 1 fenkoli puolikas kurkku 8 retiisiä 1 ruukku viinisuolaheinää 2 rkl seesaminsiemeniä (paahdettuna) (2 dl tuoretta lehtipersiljaa silputtuna)

Kastike: 0,5 dl rypsiöljyä 1 limen mehu 1 rkl ruokosokeria 0,5 tl suolaa »Huuhtele omenat ja kasvikset ja leikkaa kaikki mandoliinileikkurilla ohuiksi viipaleiksi. Laita tarjoiluvadille viinisuolaheinää sekä omena- ja kasvisviipaleet. Jos haluat, lisää silputtua lehtipersiljaa joukkoon. Sekoita kastikkeen ainekset keskenään. Kaada kastike salaatin joukkoon. Voit jättää osan erikseen tarjolle. Koristele salaatti paahdetuilla seesaminsiemenillä.

Omena-fenkolisalaatti MARTAT 4 | 2021

14-20 ruoka4-2021.indd 17

| 17

13.8.2021 13.23

Vinkki Keiton voi tehdä myös kuivatuista sienistä.

Täyteläinen sienikeitto KESÄKURPITSARIESKAT

(n. 20 kpl) 1 iso tai kaksi pientä kesäkurpitsaa vettä keittämiseen 1 kananmuna 1 tl suolaa 4–5 dl kaurahiutaleita 2 dl kermaviiliä n. 5 dl puolikarkeita spelttijauhoja »Pese ja kuutioi kesäkurpitsa. Keitä kesäkurpitsapalat pienessä määrässä vettä pehmeiksi, soseuta ja anna jäähtyä. Lisää jäähtyneeseen soseeseen kananmuna, suola, kaurahiutaleet ja kermaviili. Lisää vähitellen spelttijauhoja. Taikina saa jäädä pehmeäksi. Lusikoi taikinasta leivinpaperin päälle uunipellille noin 20 pientä kekoa. Taputtele jauhoa apuna käyttäen keot rieskoiksi ja pistele ne haarukalla. Paista rieskoja 250-asteisen uunin keskitasolla noin 15 minuuttia. YRTTI-VALKOSIPULILEVITE

1 dl rypsiöljyä 1 dl kylmää vettä 50 g pehmeää, huoneenlämpöistä voita kolme kourallista basilikaa (tai muita yrttejä, esim. lehtipersiljaa) 1 valkosipulinkynsi

Croque Monsieur tateista

»Mittaa kaikki ainekset korkeareunaiseen astiaan. Soseuta sauvasekoittimella tasaiseksi massaksi. Laita levite rasiaan ja siirrä jääkaappiin jähmettymään. Tarjoa kesäkurpitsarieskojen tai leivän päällä. TÄYTELÄINEN SIENIKEITTO

1 sipuli 2 dl esikäsiteltyjä metsäsieniä (esim. tatteja) 1 rkl öljyä 2 rkl vehnäjauhoja 8 dl maitoa 100 g sulatejuustoa 1 kasvisliemikuutio (tai kuivattujen sienten liotusliemi) 1 mm mustapippuria 2 tl timjamia 8 viipaletta täysjyväpatonkia parmesaania »Hienonna sipuli ja sienet. Hauduta niitä hetki öljytilkassa liedellä uuninkestävässä padassa (esim. valurautapadassa). Ripottele pinnalle vehnäjauhot ja sekoita maito joukkoon. Lisää sulatejuusto ja kasvisliemikuutio ja anna keiton kiehua hiljalleen, välillä sekoittaen, kunnes juusto sulaa. Mausta mustapippurilla ja timjamilla. Asettele patonkiviipaleet keiton päälle ja raasta pinnalle parmesaania. Gratinoi keittoa 225-as-

teisessa uunissa noin 10 minuuttia, kunnes juusto on sulanut ja leivät hieman paahtuneet. Nosta kattila pois uunista, lorauta keiton päälle yrttiöljyä ja koristele timjamin lehdillä. YRTTIÖLJY

1,5 dl tuoretta timjamia, persiljaa tai lehtipersiljaa 1 dl rypsiöljyä 2 rkl vettä »Hienonna yrtit ja sekoita kaikki ainekset hyvin keskenään. CROQUE MONSIEUR TATEISTA

(4 annosta) 5 dl paloiteltuja tatteja 1 pieni sipuli 1 rkl rypsiöljyä 1 mm suolaa 1 mm mustapippuria (myllystä) 2 rkl tuoretta timjamia 8 palaa vaalea leipää maun mukaan (esim. juurileipää tai maalaisleipää) 4 tl sinappia 3–4 dl valkokastiketta (ks. ohje edellä) 1 dl juustoraastetta (voimakasta)

»Perkaa ja paloittele sienet. Paista sieniä pannulla sekoitellen, kunnes niistä irtoava neste on lähes kokonaan haihtunut. Kuori ja hienonna sipuli ja lisää pannulle öljyn kanssa, kuullota. Mausta suolalla, mustapippurilla ja timjamilla. Levitä leivinpaperin päälle uunipellille neljä viipaletta leipää. Levitä jokaisen leivän päälle hieman sinappia sekä pari ruokalusikallista sieniä. Jaa puolet valkokastikkeesta tasan neljälle leivälle. Paina toiset leipäviipaleet täytteen päälle kanneksi ja levitä päälle loput valkokastikkeesta sekä juustoraaste. Paista leipiä 225-asteisen uunin keskitasolla noin 15 minuuttia, kunnes juusto on kullanruskeaa.

Vinkki Leivästä tulee Croque Madame, kun lisäät paistetun kananmunan sen päälle.

18 | MARTAT 4 | 2021

14-20 ruoka4-2021.indd 18

13.8.2021 13.23

VUODEN VIHANNES 2021 ON KURPITSAT.

SADONKORJAAJAN KURPITSAJUUSTOKAKKU

(Ø 24 cm irtopohjavuoka, n. 10 annosta) Pohja: 300 g digestivekeksejä 150 g voita tai margariinia Kurpitsasose (noin 1,5 dl valmista sosetta): 450 grammaa kurpitsapaloja (600–700 g:n kurpitsa) vettä Täyte: 200 g valkosuklaata 600 g tuorejuustoa 250 g maitorahkaa 2 rkl öljyä 1 dl sokeria 2 tl vaniljasokeria 1 tl kanelia 1 mm muskottipähkinää 0,5 tl inkivääriä 1 dl maissitärkkelystä 3 kananmunaa

Vinkki Jos kakku uhkaa tummua liikaa, muttei ole vielä kypsä, suojaa pinta leivinpaperilla tai foliolla paiston aikana.

Sadonkorjaajan kurpitsajuustokakku

»Aloita valmistamalla kurpitsasose. Paloittele 450 g kurpitsaa kattilaan. Lisää vettä niin, että palat juuri ja juuri peittyvät, ja keitä kypsäksi. Valuta ja jäähdytä. Soseuta tasaiseksi. Täytteeseen tarvitaan 1,5 dl sosetta. »Valmista keksipohja. Murskaa digestivekeksit hienoksi. Sulata voi tai margariini ja sekoita keksimurujen sekaan. Painele muruseos irtopohjavuoan pohjalle. Paista pohjaa 175-asteisen uunin keskitasolla noin 10 minuuttia. »Valmista täyte. Sulata valkosuklaa varovasti mikrossa tai liedellä vesihauteessa. Mittaa tuorejuusto ja maitorahka kulhoon, vatkaa sähkövatkaimella tasaiseksi. Sekoita joukkoon öljy, sokeri, vaniljasokeri, kaneli, muskottipähkinä, inkivääri ja maissitärkkelys. Lisää joukkoon kananmunat yksi kerrallaan samalla vatkaten. Lisää lopuksi kurpitsasose ja sulatettu valkosuklaa. »Kaada juustoseos esipaistetun pohjan päälle. Kypsennä kakkua uunissa noin 50 minuuttia. Katkaise virta ja anna kypsyä jälkilämmöllä vielä puolisen tuntia. Kakku on valmis, kun pinta on kullankeltainen.

»»

MARTAT 4 | 2021

14-20 ruoka4-2021.indd 19

| 19

13.8.2021 13.23

Herkkutuutit VALKOKASTIKE

leiville lasagneen molempiin 2 rkl 4 rkl 6 rkl

voita tai margariinia

2 rkl 3 dl hiven

4–5 rkl 8 dl hiven

1 dl 1l 1 mm

vehnäjauhoja maitoa valkopippuria

hiven

1 mm

jauhettua muskottipähkinää

n. 240 g

raastettua voimakasta juustoa

n. 80 g n. 180 g

»Sulata tai kuumenna rasva kattilassa, älä ruskista. Lisää jauhot muutamassa erässä, koko ajan sekoittaen. Anna seoksen kiehahtaa. Lisää maito vähitellen, koko ajan sekoittaen. Keitä kastiketta kunnes se sakenee, sekoita koko ajan. Anna kiehua hiljalleen 5–10 minuuttia. Lisää juustoraaste ja mausta.

Vinkki Juuston maulla on väliä: valitse kastikkeeseen voimakasta juustoa oman makusi mukaan. Esimerkiksi cheddar, gruyère tai parmesaani sopivat tähän hyvin.

Vinkki Lisää mausteet kastikkeeseen vähitellen ja maistele välillä. Valkopippuria ja muskottipähkinää käytetään vain pieniä määriä.

MARTAN KURPITSALASAGNE

(6–8 annosta) Valkokastiketta (ks. ohje ylhäällä) Tomaatti-kurpitsakastike: 1 myskikurpitsa (n. 1 kg) 2 porkkanaa 1 sipuli 2 valkosipulinkynttä 3 rkl rypsiöljyä 0,5 tl suolaa 1 mm mustapippuria 2 tlk (à 380 g) tomaattimurskaa 1 dl vettä 1 rkl balsamiviinietikkaa 1 rkl sokeria 1 mm mustapippuria 1 mm suolaa 1 rkl oreganoa 1 tlk mustapapuja (esikeitettyjä) n. 8 dl valkokastiketta (ks. ohje edellä) n. 12 lasagnelevyä juustoraastetta »Valmista valkokastike erillisen ohjeen mukaan (ks. edellä). »Valmista tomaatti-kurpitsakastike. Kuori ja paloittele kurpitsa ja porkkanat pieniksi kuutioiksi. Voit jättää muutaman kurpitsaviipaleen koristeeksi. Kuori ja pilko sipuli ja valkosipuli. Levitä kaikki kasvikset uunipellille. Lisää päälle rypsiöljyä ja mausta suolalla ja mustapippurilla. Paahda kasviksia 225-asteisessa uu-

Martan kurpitsalasagne

nissa noin puoli tuntia. Kaa»Ota lehtitaikinalevyt sulada tomaattimurska kattilaan. maan huoneenlämpöön. ValHuuhdo purkit pienellä määmistele omenat: Leikkaa ne rällä vettä ja lisää vesi kattiohuiksi viipaleiksi. Laita katlaan. Lisää balsamiviinietikka, tilaan tai mikron kestävään sokeri, mustapippuri, suola ja kulhoon vesi, sitruunamehu oregano. Keitä miedolla lämja omenaviipaleet. Kuumenmöllä 15–20 minuuttia. Sekoina varovasti, niin että omePienet tomaattigaletet ta paahdetut kasvikset sekä nat muuttuvat taipuisiksi. Älä huuhdellut ja valutetut muskeitä. Leikkaa taikinalevyt tapavut tomaattikastikkeen pitkittäin puoliksi. Kauli suijoukkoon. Tarkista maku. kaleet ohuemmiksi noin kak»Kokoa lasagne: Voitele uusinkertaiseen pituuteen. Lenivuoka. Laita pohjalle tovitä suikaleiden päälle vanilmaatti-kurpitsakastiketta, jakreemiä. Aseta omenaviilevitä päälle lasagnelevyjä. paleet pitkälle sivulle lomitLevitä lasagnelevyjen päälle tain vieri viereen, omenan valkokastiketta. Tee näin 3–4 kaareva reuna ulospäin. Taita kerrosta. Levitä päällimmäitaikinasuikaleen reuna kaksin seksi valkokastiketta. Ripotkerroin niin, että kreemi ja tele pinnalle juustoraastetta omenat jäävät väliin, mutta ja koristeeksi kurpitsaviipaomenien pyöreät reunat näleita. Kypsennä 175-asteisen kyvät reunan yli. Rullaa taikiuunin alatasolla noin 45 minasuikaleet ruusuiksi ja laita nuuttia. muffinipellin koloihin. Paista 200-asteisessa uunissa 30– 40 minuuttia. OMENA-VANILJARUUSUT (10 kpl) 5 lehtitaikinalevyä 5 punaista omenaa n. 1 dl vettä 3 rkl sitruunamehua 1 prk (200 g) paistonkestävää vaniljakreemiä Koristeluun: tomusokeria

20 | MARTAT 4 | 2021

14-20 ruoka4-2021.indd 20

13.8.2021 13.23

Apuasi tarvitaan OSALLISTU MARTTOJEN KOTIMAAN KERÄYKSEEN Keräysvarat käytetään tuen tarpeessa olevien lasten ja lapsiperheiden kotitalousneuvontaan ja arjen tukemiseen Suomessa. KOTIMAAN KERÄYSTILI FI49 1243 3000 0854 63 NDEAFIHH, viite 2053

OSALLISTU MARTTOJEN ULKOMAAN KERÄYKSEEN Tuellanne autamme Kamerunin, Etiopian ja Malawin naisten ja tyttöjen kouluttautumista, arjessa selviämistä ja hyvinvointia. Etiopiassa erityisenä kohderyhmänä ovat vammaiset naiset. Vuonna 2021 tehdään myös koronan vastaista työtä: neuvotaan taudin ehkäisemisessä ja helpotetaan sen seurauksia.

ULKOMAAN KERÄYSTILI FI15 8000 1570 4855 90 DABAFIHH, viite 2066 KERÄYSLUPA Poliisihallitus RA/2020/857. Lupa on voimassa 1.8.2020 alkaen koko Suomen alueella Ahvenanmaata lukuun ottamatta.

LOPRLWXV RVDOOLVWXMXKODNHUDŴ\V LQGG

TOIPILAS TARVITSEE ENERGIAA JA PROTEIINIA Ruoka, juoma ja lepo edistävät paranemista, oli kyseessä sitten flunssa, leikkaus tai tapaturma. Sopiva liikunta aloitetaan aikanaan. MAIJA SOLJANLAHTI // KUVAT MARTTALIITON KUVA-ARKISTO

oipuminen ja kuntoutuminen vaikkapa lonkkaleikkauksen jälkeen lähtee parhaiten käyntiin, kun ravitsemustila on jo ennen operaatiota hyvällä tasolla. Toipumisen kannalta on tärkeää, että keho saa riittävästi energiaa ja sopivia paikkausaineita. Jos operaatio on ennakoitu, voi toipumista edistää jo ennen leikkausta syömällä riittävästi ja monipuolisesti sekä pohtimalla, kuinka arki järjestyy kotiutumisen jälkeen. Säännöllinen syöminen, jossa ateriat koostuvat monipuolisesti erilaista raakaaineista, on yleensä riittävää ja tukee hyvää yleiskuntoa, toteaa Päijät-Soten ravitsemusterapeutti Anu Varjonen. – Kun ikää on enemmän, pitää huolehtia siitä, että ruokavaliosta saa riittävästi proteiinia: Kalaa, kasviproteiinia, broileria tai lihaa on hyvä olla päivän pääaterioilla. Myös päiväkahvilla kannattaa valita tukevampi herkku kuin pullaviipale. Toipumiseen kannattaa varata sekä aikaa että eväitä. – On hyvä pohtia ennakkoon, miten aikoo ruokahuollon järjestää kotiin palatessa. Pakastimeen voi tehdä ruokaannoksia, tai sopia läheisten kanssa, mi-

ten kauppa-asiointi tai ruokailut hoidetaan. Apua pitää uskaltaa pyytää. Kaikkea ei tarvitse tehdä itse, vaan jääkaappiin voi ostaa valmisruokaa, jota on helppo lämmittää. Myös ateriapalveluun kannattaa tutustua ja pohtia, josko sieltä tilaisi helpotusta alkuun. OMAN MAUN MUKAAN Anu Varjonen

tapaa potilaita osastolla, perusterveydenhuollossa tai asiakkaan kotona. Jokaisen kanssa pohditaan omaan makuun ja omalle kukkarolle sopivat ruokaratkaisut, jotka edistävät toipumista ja kuntoutusta. – On otettava huomioon toiveet ja realiteetit. Maistuva ruoka tuo iloa ja tulee syötyä. Hän kehottaa jokaista kuuntelemaan omaa oloaan ja tarkkailemaan esimerkiksi leikkaushaavan parantumista. – Jos ruokahalu on huono, väsymys painaa tai haava paranee hitaasti, on syytä ottaa järeämmät keinot käyttöön. Aterioita pitää silloin täydentää apteekin tai kaupan ravintovalmisteilla, tai ruokavalintoihin tehdä muutoksia. Yleensä kyse on liian vähäisestä energiansaannista ja niukasta proteiininsaannista.

Kannattaa pyytää ravitsemusterapeutin konsultaatiota. Hän osaa neuvoa tarkastikin omaan makuun sopivia ratkaisuja. Apteekin täydennysravintovalmisteet ovat helppoja käyttää. Valikoimissa on jauheita, valmiita juomia ja vanukkaita. Ruokakaupoissa on proteiinijauheita ja -juomia, jotka säilyvät pitkään kuivakaapissa. Rahkat ja vanukkaat säilytetään kylmässä. Itsekin voi tehdä voimapirtelöä, eli proteiinipitoista juomaa rahkasta, jogurtista, hunajasta ja marjoista. Oli kyseessä sitten flunssa, leikkaus tai tapaturma, riittävä syöminen, juominen ja lepo sekä säännöllinen liikkuminen edesauttavat paranemista. – Juoda pitää normaalioloissa vähintään litra, mielellään 1,5 litraa päivässä. Kuumana aikana ja toipuessa enemmänkin. Riittävä juominen ja liikunta sekä kuitupitoinen ruoka vähentävät ummetusta, jota jotkut lääkkeet tai paikoillaan olo voivat aiheuttaa. Säännöllinen syöminen pitää vireystilan hyvänä. – Leikkauksen jälkeen jokainen saa hyvät ohjeet liikunnan aloittamiseen. Flunssan ja mahataudin jälkeen kannattaa toipua rauhassa ennen seuraavaa hikijumppaa, muistuttaa Anu Varjonen.

22 | MARTAT 4 | 2021

22-23 toipilas-ravitsemus4-2021.indd 22

13.8.2021 13.56

REETTA PASANEN

Kalakeittoa ja marjakiisseliä lounaaksi, pinaatilla höystetty proteiinipirtelo välipalaksi.

NÄIN VARAUDUT TOIPIL ASAIK A AN

KUN ON KEHNO OLO…

»Pakasta sopivia ruoka-annoksia. Koosta annokset lautasmallin mukaan. Lämmityksen jälkeen täydennä tuoreilla kasviksilla. »Pohdi, olisiko ateriapalvelusta tai vaikkapa MenuMat-laitteesta hyötyä sinulle. Voit myös tehdä listan maistuvista valmisaterioista ja tilata niitä verkkoruokakaupasta. »Varmista, että perhekunnan muut jäsenet pärjäävät ollessasi muualla – yksi huoli vähemmän kannettavaksi leikkaussaliin.

Kotikonstit ﬂunssasta tai mahataudista selviämiseen: »Huolehdi riittävästä, runsaasta nesteytyksestä. »Hyviä juomia ovat laimeat mehut, tee ja vesi. »Myös marjakeitot ja -kiisselit sekä lihaja kasvisliemet käyvät. »Haalea juoma sopii vatsalle parhaiten.

LIIKETTÄ LUUSTOLLE

VOIM ARUOK AVINKKEJÄ

»Tee voimamuusia: Kypsennä pakasteperunamuusiaines tai kuoritut ja pienennetyt perunat mikrossa vesi-maitoseoksessa. Lisää joukkoon maustamatonta täydennysravintovalmistetta, kananmuna tai proteiinijauhetta. »Munakas on hyvä lounas ja sen voi nauttia myös päivällisenä: tee isompi uunimunakas ja laita osa jääkaappiin. »Kokeile kasviproteiinivalmisteita vaikka ripotteena kasvissosekeiton joukossa. Monissa valmisteissa on runsaasti proteiinia 100 grammaa kohti.

Muista! Juo riittävästi.

Vuosittain Suomessa tapahtuu lähes 40 000 luunmurtumaa, joista noin 7 000 on lonkkamurtumia. Luunmurtumat vaikeuttavat arkea sekä aiheuttavat kipua ja isoja kustannuksia. Murtumien ehkäisyssä tärkeää on ruokavalio, josta saa riittävästi kalsiumia, D-vitamiinia ja proteiinia. Säännöllinen ja monipuolinen liikunta ylläpitää luuston ja lihasten kuntoa. Liikunnalla voidaan ehkäistä kaatumisia, mutta myös turvallisuus kotona ja ulkona on tärkeää. – Tupakointi haurastuttaa luustoa, joten sen välttäminen on tärkeää, kertoo suunnittelija Pauliina Tamminen Luustoliitosta. Lonkkamurtuman jälkeisen leikkauksen jälkeen on tärkeää aloittaa kuntoutus heti. Kuntoutuminen muodostuu oikeanlaisesta liikkumisesta, ruokavaliosta ja lääkityksestä.

Vinkki

Tarkista tuoteselosteesta elintarvikkeen proteiinimäärä. Se ilmoitetaan ravintosisällössä g/100 g. Valitse: • valmisruoka, jossa proteiinia vähintään 10 g/100 g • maito, piimä tai kasvijuoma, jossa proteiinia vähintään 3 g/100 g • makkaran sijaan kokolihaa, kananmunaa, nyhtökauraa tai kalaa.

FAKTA

» Yli 64-vuotiaiden tulisi saada proteiinia 1,2–1,4 g painokiloa kohden vuorokaudessa. Se on 15–20 % energiansaannista. »Nuoremmilla proteiinin tarve on 1,1–1,3 g painokiloa kohden vuorokaudessa. »Sairauksista toipuvilla proteiinin tarve on noin 1,5 g painokiloa kohden. »Proteiinia tulee saada päivän mittaan, mielellään viidellä aterialla. Tällöin elimistö pystyy hyödyntämään sen parhaiten. Pääaterioilla proteiinia tulisi olla 25–30 g. Lähde: Terveyskirjasto.ﬁ

Lisätietoa luustoterveydestä: luustoliitto.ﬁ

MARTAT 4 | 2021

22-23 toipilas-ravitsemus4-2021.indd 23

| 23

13.8.2021 13.56

MARTTA AVA A VA ATEK A APPINSA

TAPA A MME M ARTTOJA , JOTK A PUKEUTUVAT GARDEROBIN HENGESSÄ .

martat.ﬁ/garderobi-harkitsekorjaa-kierrata/

HÄN ON

Marianne Valta ompelee itsekin ja iloitsee siitä, että kivoja kotimaisia kangasvalmistajia on nykyään paljon.

»Marianne Valta (43) »viestintäalan yrittäjä »asuu Tampereella »kuuluu nokialaiseen Kätevät emännät -marttayhdistykseen.

MEKKOMARTTA – Haluan hankkia kunnollista ja kestävää. Kun vaatteita ostaa harvoin, ei tarvitse niin tarkkaan syynätä hintalappua, sanoo Marianne Valta. ANU KYLVÉN // KUVAT MARJAANA MALKAMÄKI

arianne Vallalle vaatteet ovat aina olleet keino ilmaista – ei niinkään omia mielipiteitä – vaan sitä, että muiden mielipiteillä ei pukeutumisessa ole niin väliä. Jo ala-asteella hän saattoi kulkea itse tekemissään virityksissä ja sai kuulla luokkakaverien ihmettelyä. – Pääasia, että itse tykkään ja että vaatteet tuntuvat mukavilta päällä, oli arki tai juhla.

24 | MARTAT 4 | 2021

24-26 garderobi-4-2021-MARTTAL42 (2).indd 24

13.8.2021 13.57

< Hauskan mekon kuosi on nimeltään Kuule mua.

< Hai-saapas on klassikko.

< Vanhasta taulunkehyksestä tuli korvakoruteline.

< Villasukat ovat jalassa ympäri vuoden ja mukana myös etelänmatkoilla. TYYLINI KOLMELLA SANALLA: mukava,

käytännöllinen, kotimainen. LEMPIVAATTEENI ON trikoomekko – siitä on moneksi. Olen mekkoihminen: housut ja minä emme kuulu yhteen. Etenkin, jos tulee nopea lähtö, valitsen usein leggingsit ja mekon. USEIMMIN PÄÄLLÄ ovat villasukat. Äidin

kutomilla sukilla mennään kesät, talvet. HANKIN VA ATTEENI mieluiten kotimaisilta merkeiltä. Jos tekee mieli uutta, katsastan tutut tamperelaisliikkeet Seelen ja Miela Designroomin. Verkkokauppaan helposti kuuluva ostosten palauttelu on vaivalloista eikä ympäristöllekään paras ratkaisu. Olen harkitsevainen kuluttaja.

Papu, Ommellinen ja Lumoan. Ommelliselta olen hankkinut paljon kankaitakin. Pari tosi monikäyttöistä mekkoani ovat KLO Designin. Viimeisin muu kuin ulkoilutai urheiluvaate, jonka ostin, oli Sanna Hopiavuoren musta, pohjepituinen mekko. Äiti käytti samanmallisia mekkoja 80-luvulla. Harmi, kun ne eivät ole säilyneet.

MINULLE TÄRKEÄÄ VAATTEISSA ovat tuntuma ja istuvuus. Siksi en tykkää ostaa verkkokaupoista. Vaate ei tietenkään saa kiristää ja puristaa, mutta joskus oikean kokoinenkin tuntuu jotenkin väärän malliselta. LAPSUUDENPERHEESSÄNI ei juuri ostettu vaatteita kaupasta. Äiti ompeli paljon. Isä oli pitkään töissä Suomen Trikoolla, joten meillä pukeuduttiin trikooseen ja silloin muodissa olleeseen plyysiin, jota nykyään sanotaan velouriksi. Sukulaisten keskuudessa meidän sisarusten plyysivaatteista tuli ikuinen vitsi. Mieleeni on iskostunut käynti isän kanssa Seppälässä, koska se oli niin harvinaista. Olin teini-iässä ja sain lumipestyt farkut ja kaksi neonväristä vyötä.

LEMPIMERKKEJÄN I ovat muun muassa

URHEILUKAUPOISTA ostan t treenivaatteiden lisäksi ulkoiluvaatteeni. Sään mukaisesti pitää pukeutua – muuten on kurja olla.

Papun neuletakin Marianne uskalsi tilata verkosta konsultoituaan ensin ystävää, jolla on sama neule. Takki on juuri sopivan kokoinen.

MATERIAALEIHIN kiinnitän paljon huomiota. Jo nuorena katselin lapuista pesuohjeet. Ostovaatteista tarkistan myös ompelujäljen: saumat ja viimeistelyt. Sain taipumuksen lapsuudenkodista.

< Minihame on koristeltu kirjonnalla.

< – Riemunkirjavan neuleen äiti teki 1990-luvulla käsityölehden ohjeen mukaan. Valtavien hihojen vuoksi se ei mahdu minkään takin alle. Olen säästänyt sitä ja ajatellut, että joku kaunis päivä tuunaan sen, kertoo Marianne.

MARTAT 4 | 2021

24-26 garderobi-4-2021-MARTTAL42 (2).indd 25

| 25

13.8.2021 13.57

< Kuule mua -kuosia on käytetty myös housuissa.

LEMPIMATERIAALEJANI ovat trikoo, puuvilla ja merinovilla. Tykkään luonnonmateriaaleista ja käytän paljon neuleita.

Marianne avasi vaatekaappinsa.

Ulkoilijan yllä joskus 1980-luvulla valkoinen haalari ja enon vaimon tekemä pipo.

TÄSTÄ EN LUOVU: Tummansininen satiinijakku, jonka mummuni teetti ompelijalla juhlakäyttöön 1950–60-lukujen vaihteessa. Se istuu minulle kuin hansikas, ja käytän sitä tummansinisen kotelomekon kanssa. ARVOMAAILMA OHJAA vaatehankintojakin. Haluan ostaa kunnollista ja kestävää. Kun harvoin ostaa, ei tarvitse niin katsoa hintalappua. Minulla on paljon vaatteita ja kenkiä yli 10 vuoden takaa.

JUHLIIN PUKEUDUN mieluummin yli kuin ali. Oma tyylini ei ole kovin koristeellinen tai pramea muuten. On aina parempi olla vähän liian juhlava kuin reilusti alipukeutunut. Omalla tyylillä kuitenkin.

Ommellisen paidan juju on kaulus.

LEIKKISYYTTÄ saa olla mutta ei ylikoristeellisuutta. Esimerkiksi kuosilliseen vaatteeseen en yhdistäisi näyttäviä korviksia. PARAS LÖYTÖ: Nanson Penkolasta 10

vuotta sitten ostamani perus-t-paidat ovat laadukkaita ja istuvat minulle täydellisesti. Nyt ne alkavat valitettavasti olla hiutuneita.

< Tästä en luovu: mummulta peritty satiinijakku.

KIERTOON VALMIIT vaatteet käyn läpi sillä silmällä, että voiko niistä vielä tehdä jotain. Pipo- ja tuubihuivimateriaaliksi jemmaamani miehen vanhat neuleet kelpasivat yllättäen seiskaluokkalaiselle tyttärelle käyttöön. Ne olivat nyt kuumaa kamaa. Esikoisemme ajattelee ekologisesti, ja hänellä on vielä korkeampi kynnys kuin minulla ostaa kaupasta uutta.

Hupparimekko on itse ommeltu Marimekon tehtaanmyymälän jämäpaloista.

Pihkan nahkalaukun Marianne sai vanhemmiltaan 40-vuotialahjaksi. Se on käytössä lähes päivittäin.

Tanssitunneille räväkät trikoot.

26 | MARTAT 4 | 2021

24-26 garderobi-4-2021-MARTTAL42 (2).indd 26

13.8.2021 13.58

PERHEEN KESKEN

SKANDINAAVISEN HILLITTY KAAOS ERKKI UKKOLA

len keksinyt ikiliikkujan. Perinteisesti ikiliikkujalla pyritään tuottamaan energiaa, mutta ei tässä tapauksessa. Minun keksinnössäni energiaa tuhlautuu, ja lopputuotteena syntyy hämmennystä ja luovaa kirosanojen käyttöä. Ikiliikkujani toimintaperiaate on yksinkertainen: Joka ilta lasten mentyä nukkumaan siivoan olohuoneen lasten levittelemistä tavaroista. Seuraavana päivänä teen saman operaation uudestaan. Ja niin edelleen. JÄRJESTELY TUO TOKI mielenrauhaa, mutta jatkuva lapsen perässä juokseminen ja tavaroiden paikalleen laittaminen vie tarmoa kaikelta muulta, mihin sitä arjessa tarvittaisiin. Lapsen pääasialliset tehtävät ovat leikkiä, olla luova ja tutustua uusiin asioihin. Liiallinen nillitys tavaroiden paikoista saattaa jopa luoda pikkuiselle mielikuvan siitä, ettei leikkiminen ole soveliasta. PIKKULAPSIPERHEEN ASUNTO on jatkuvasti kliinisen siisteyden ja täyden kaaoksen välitilassa. Media näyttää meille yleensä jompaakumpaa ääripäätä. Etenkin julkisuuden hahmojen elämää peilaavissa artikkeleissa lapsiperheen koti on skandinaaviseen tyyliin kokonaan valkoisella sisustettu jalokivi. Siellä ei näy keittiön kaapin kylkeen kiinni jämähtänyttä puuroa. Tämä luo suorituspaineita meille tavallisille vanhemmille, joilla ei ole varaa päällystää keittiötä teflonilla tai palkata kolmea sisäkköä kulkemaan lasten perässä.

Toisaalta asunto voidaan esitellä pommina, jossa lastenhuone näyttää olevan hurrikaanin jäljiltä ja kaikki pysyy kasassa vain pyhällä hengellä. Tätä näkee esimerkiksi iltapäivälehtien sosiaalipornoa lähentelevissä jutuissa tai ”tosi”tv:n ohjelmissa. Niissä, joissa julkkiskokki, julkkislapsenvahti tai Sami Kuronen pelastaa perheen romahdukselta. Tämäkään ei edusta realismia, ja saattaa pahimmassa tapauksessa toimia liian tehokkaana ehkäisykeinona. Jos lapsiperhearki esitetään kaaoksena, ei pidä ihmetellä matalia syntyvyyslukuja. JOS VANHEMMAN ON jokin asia sisäis-

tettävä, on se keskeneräisyyden sietäminen. Vaikka lastenhuone olisi vuorattu erilaisilla säilytysratkaisuilla, löytävät juniorin tavarat silti tiensä useimmiten eri paikkaan, kuin on tarkoitettu. Tahrat ovat ehtymätön luonnonvara, ja kaikista marttavinkeistä huolimatta aina jokin paikka jää sotkuiseksi. Se kaksi viikkoa sitten kadonnut tomaattisiivu voi löytyä yllättäen kirjahyllyn alta homeisen parran kasvattaneena. Se on elämää. PERHEEN PIENIMPIÄ voi vaivihkaa yrittää innostaa siivoamisen jalon taidon pariin. Itse olen ryhtynyt hyödyntämään tässä leikkiä; sitä samaa, jolla ne sotkutkin usein syntyvät. Kun lapset Ryhmä Haun hahmoina suorittavat merkittävää järjestystehtävää, siirtyy tavarakaaos ainakin osittain oikeille paikoilleen. Kunnes koittaa seuraava päivä.

Kirjoittaja on kahden tytön isä, joka ei edes yritä lähteä sisustusmessuille.

MARTAT 4 | 2021

27 erkkikolumni-4.indd 27

| 27

13.8.2021 13.58

Isohapero

28 | MARTAT 4 | 2021

28-33 haperot-4C-2021.indd 28

13.8.2021 13.27

SHUTTERSTOCK

HAUSKA TUTUSTUA, HAPEROT! Haperoiden kirjava joukko värittää nyt metsät. Joukossa on hienoja ruokasieniä. Yhtään myrkyllistä haperolajia ei tunneta. LASSE KOSONEN // KUVAT SHUTTERSTOCK ja VASTAVALO (tiedot kuvan yhteydessä), muut LASSE KOSONEN

etsien tyypillisiä ilmestyksiä loppukesällä ja alkusyksyllä ovat haperot, karjalaisten kielellä pilperoiset. Niitä on isoja, pieniä, keskikokoisia; erisävyisen keltaisia, vihreitä ja ruskeita, valkoisiakin – värien ilotulitusta. Eniten on punaisia: ruskean- ja kellanpunaisia, jouluomenan värisiä, kirsikanpunaisia, hehkuvia, himmeitä. Ei ihme, että sienestäjä joutuu epätoivon valtaan. Voiko noita ylipäänsä tuntea? Haperolajeja on Suomessa nykyarvion mukaan 200, ja lisää tutkitaan. Kun tuntisi edes viisi lajia… Miedot haperot tarjoavat sienifaneille loppukesällä oivan keruukohteen. Niistä voi tehdä muun muassa muhennoksia, kastikkeita ja salaattia. Haperoista on tehty myös raakasalaattia, mutta nyttemmin raakojen sienten syömiseen suhtaudutaan varovammin. Joka tapauksessa tutustuminen haperoihin kannattaa!

MARTAT MARTAT 42 || 2021 2019

28-33 haperot-4C-2021.indd 29

|| 29 29

13.8.2021 13.27

HAPEROITA TUNNISTETTAESSA K ANNATTA A TARKK AILL A L ÄHISTÖN PUITA . HELPOSTI TUNNISTETTAVA RYHMÄ Ha-

KERÄÄ OMIIN LOKEROIHIN Haperot

perot voi vaivattomasti tuntea ryhmänä: Isohkoja, paksumaltoisia, helposti murtuvia ja hajoavia. Maitiaisnestettä ei ole koskaan, toisin kuin rakenteeltaan samankaltaisilla rouskuilla. Lakin pintakelmu on monilla lajeilla helposti irtoava. Sadesäällä pintakelmu voi haalistua. Jalka on yleensä valkoinen, mutta monella lajilla siinä on punaista sävyä. Heltat ovat valkoiset tai eri sävyisen keltaiset, tasatyviset tai hieman kolotyviset, eivät koskaan selväjohteiset. Joillakin lajeilla lakin reunan uurteisuus on tunnusomaista. Mallon harmaantuminen leikattaessa tai vanhemmiten on joissakin haperoryhmissä hyvä tuntomerkki. Jalan lokeroisuus on haisuhaperoryhmän tuntomerkki, vaikka sitä voi esiintyä myös muissa ryhmissä.

eivät ole kovin suosittuja ruokasieninä. Syynä voi olla paitsi lajien runsaus ja vaikea tunnettavuus, myös toukkaisuus. Haperot ovat valitettavan usein sienisääsken toukkien pilaamia. Muutenkin haperoiden murtuva malto saa sienikorissa aikaan sekasotkua, joka ei miellytä sienestäjää. Heltat irtoavat helposti ja jalka murtuu palasiksi. Se hankaloittaa saaliin perkaamista ja tekee epäsiistin vaikutelman. Haperot onkin syytä lokeroida omiin laatikkoihinsa sienikorissa. Isot lajit pilkotaan veitsellä muutamaan osaan. Haperot ovat mykorritsasieniä, eli ne muodostavat sienijuurta eri puulajien kanssa. Tuntematonta haperoa määritettäessä kannattaakin aina tarkkailla ympärillä kasvavia puita. Etelässä kangashapero on orjallisesti männyn laji ja keltahapero koivun. Tunturialueilla kangashapero voi kasvaa myös koivun kanssa. Koivuhapero puolestaan voi kasvaa koivikon lisäksi myös puhtaassa kuusikossa.

MALTOA VOI MAISTAA Ruokasienestä-

jälle tärkeä tuntomerkki on mallon maku: kirpeä vai mieto? Myrkyllisyydestä ei ole kyse, siksipä haperon maltoa voi maistaa, vaikka lajia ei tarkemmin tuntisikaan. Mutustele haperon maltoa varovasti kielen kärjen ja etuhampaiden välissä ja sylkäise pois. Näin koet maun: se voi olla väkevän kirpeä, heikosti kirpeä tai täysin mieto, tai siinä voi olla muita omia makujaan. Yleispätevä ohje kuuluu: kirpeät haperot hylätään, miedot hyväksytään koriin. Yhtään myrkyllistä haperolajia ei tunneta. Haju on harvemmin käytetty tuntomerkki, mutta esimerkiksi sillihaperoryhmän lajit se paljastaa. Lakin kuivuessa sillin haju tuntuu voimakkaammin. Haisuhapero tuoksahtaa härskin öljymäiseltä tai ”uimahallimaiselta”, suppilohaperon haju taas muistuttaa janssonin kiusausta. Onpa olemassa haperoita, jotka tuoksuvat karviaishillolta tai päärynältä. Savuhaperossa voi aistia tunkkaisen viinikellarin aromin.

PUNAISTA KAIKISSA SÄVYISSÄ Korean

punaiset haperot loistavat kuivalla mäntykankaalla. Erityisesti silmään pistää kaksi isoa lajia: jouluomenanpunainen isohapero ja ruskeanpunainen kangashapero. Isohapero kasvaa hyvin kookkaaksi. Sen jalka on tunnusomaisen sukkulamainen, siitä löytää punaista häivettä, ja se voi olla ohuesti kokonaan punainenkin. Maku on mieto tai lievästi kirpeä, ja voi yllättää melko voimakkaallakin kirpeydellä, kuten haperospesialisti Juhani Ruotsalainen on kertonut. Heltat ovat valkoiset, hieman kellertävät. Kangashaperolle on tyypillistä mallon harmaantuminen. Kun jalan halkaisee pystysuunnassa, halkaisupinta ensin punertuu ja alkaa sitten hitaasti harmaantua. Seuraavana päivänä jalka on jo kokonaan harmaa. Tästä ei ole mi-

tään haittaa syötävyydelle. Mietona sienenä kangashapero käy mainiosti muhennoksiin ja kastikkeisiin. Kolmas punainen hapero on viinihapero. Sen isohko lakki on viininpunainen ja jalka harmaantuva kangashaperon tapaan. Viinihapero kasvaa kuusen seurassa. Sillihaperon nimen alle mahtuu useita lajeja, luultavasti ainakin kymmenkunta. Karmiininpunainen kangassillihapero kasvaa mäntykankailla, ruskea havusillihapero kuusen ja männyn kanssa, ruskosillihapero kuusikoissa. Sillihaperon tuntee paitsi sillintuoksun myös ruskettuvan mallon perusteella. Heltat ruskettuvat hetken päästä, kun niitä on pyyhkäissyt sormella. Sillihaperoita ei ole välttämätöntä tuntea tarkkaan lajilleen. Ne ovat syötäviä kaikki, ja monen mielestä parhaita haperoita. Punaisiin haperoihin kuuluu myös monta kirpeää lajia, kuten tulipunahapero ja punajalkahapero. Ne erottaa toisistaan helposti tulipunahaperon puhtaanvalkoisen jalan perusteella. Myös kasvupaikka kertoo lajin: tulipunahapero on männyn, punajalkahapero kuusen laji. Männyn seurassa kasvava harvinaisenpuoleinen kyynelhapero on niin kirpakka, että sen maistaminen saa todella vedet nousemaan silmiin. MIELLYTTÄVÄN MIETOJA Keltaisia hape-

roita on vain muutama. Kookkain niistä on keltahapero, koivun kumppani, jonka jalka harmaantuu. Se on varhaisimpia haperoita, joita saattaa löytää jo keskikesällä. Maku on miellyttävän mieto, mantelimainen. Sitä muistuttaa paljon pienempi munahapero, jonka heltat ovat munankeltuaisen väriset. Mieto, syötävä sieni. Toinen mantelinmakuinen laji on mantelihapero, joka kasvaa melko kookkaaksi. Se on lehtomaisten metsien ja puistojen laji ja kasvaa sekä havu- että lehtipuiden seurassa. Lakki on

30 | MARTAT 4 | 2021

28-33 haperot-4C-2021.indd 30

13.8.2021 13.27

VASTAVALO, HENRI KOSKINEN

SHUTTERSTOCK

Viinihapero

Kangashapero

Kyynelhapero

Punajalkahapero

Vihersuppilohapero

Sillihapero

Palterohapero

MARTAT 4 | 2021

28-33 haperot-4C-2021.indd 31

| 31

13.8.2021 13.27

SHUTTERSTOCK

Keltahapero

32 | MARTAT 4 | 2021

28-33 haperot-4C-2021.indd 32

13.8.2021 13.27

Koivuhapero

kuparinpunaruskea ja limainen, heltat oranssinkeltaiset. Se kuuluu parhaisiin ruokahaperoihin. Myös palterohaperossa on miellyttävän mieto maku. Lakki on lihanpunainen ja pinta halkeilee usein ruutumaisesti. Tyypillistä sille on lakin pintakelmun lyhyys. Lakin reunaan jää pintakelmuton vyöhyke, palle, mistä nimikin tulee. Sientä tapaa esimerkiksi puistoista, metsäpolkujen varsilta, hautausmailta. MAUKAS MULLANKÄÄNTÄJÄ Valkeah-

ko suppilohapero työntyy maaperästä esiin sysäten multaa ja kariketta tieltään. Lakin pinta ja suppilomainen syvennys ovatkin aina roskaisia. Ulkonäkö ei houkuttele, mutta kun siivoaa roskat pois ja laittaa sienen pannulle, huomaa, että se on mitä maukkain. Ryhmään kuuluu useita lajeja, joista vihersuppilohapero on yleisimpiä. Sen viherrys jää helttoihin ja jalan latvaosaan. Koivuhaperon lakki on kauttaaltaan harmahtavan vihreä, jalka valkoinen. Maku voi olla hieman kirpeä, mutta paistaessa kirpeys häviää. HAISUHAPEROSTA HYVÄÄ Venäläisten

suosikkihapero on haisuhapero, tai ainakin sitä siellä syödään. Suomessa sitä ei ole osattu käyttää, vaikka se on meillä yleinen ja runsassatoinen. Se on pääasi-

Haisuhapero

assa koivun seuralainen, mutta sitä voi löytää muidenkin puiden seurasta. Ehkä outo haju tekee haisuhaperosta luotaantyöntävän, ja lisäksi se kuuluu kirpeisiin haperoihin. Venäläisillä on menetelmä, jolla maku saadaan miedoksi: Pieniä haisuhaperoita liotetaan vedessä muutama päivä. Vesi vaihdetaan kaksi kertaa päivässä. Sitten sienet suolataan hienolla suolalla miedosti, kerroksittain, kuivatun tillin kera, isoon purkkiin. Haisuhaperot voi säilöä myös mietoon, kylmään etikkaliemeen, johon lisätään hieman sokeria ja säilöntätabletti. Päälle pannaan runsaasti mustaviinimarjan lehtiä ja painoksi kivi, niin että sienet peittyvät. Sitten odotetaan muutama viikko – hyviä tulee, olen maistanut! Haisuhaperoryhmään kuuluu monta muutakin harvinaisempaa lajia, mutta niiden syötävyydestä ei ole kokemusta.

Juhani Ruotsalainen ja turkulainen Jukka Vauras. He ovat kuvanneet tieteelle monia nyt yleisiksikin todettuja lajeja. Valitettavasti Ruotsalaisen työ jäi kesken hänen menehdyttyään vuonna 2016. Muistan, kun Ruotsalaisen Jussi jo 1980-luvulla kutsui löytämiään outoja haperoita tekonimillä ”tuhru ykkönen” ja ”tuhru kakkonen”, ne kun harmaantuivat kangashaperon tapaan. Aikanaan Ruotsalainen ja Vauras kuvasivat ne uusiksi lajeikseen, isonuhruhaperoksi ja noronuhruhaperoksi. Varsinkin isonuhruhapero on joinakin vuosina etelässä varsin yleinen.

SUOMESSA TASOKASTA TUTKIMUSTA

Haperotutkimus, ”russulologia”, on Suomessa muutaman henkilön varassa, mutta tuottanut ansiokasta tietoutta. Uusia lajeja on kuvattu tieteelle, ja käsitys Suomen haperolajistosta on selkiintynyt melkoisesti. Vielä 1970-luvulla Suomessa arveltiin kasvavan 60 haperolajia. Nyt arvio on 200 lajia. Erityisen ansiokkaita haperotutkijoita ovat olleet vehmersalmelainen

KIRJOITTA JA

Lasse Kosonen on eläkkeellä oleva luontoharrastaja, joka pääharrastuksensa, sienten, lisäksi harrastaa kasveja ja lintuja. Hän on tehnyt kymmenkunta sienikirjaa ja ollut asiantuntijana lukuisilla Marttojen sienineuvojien kursseilla.

MARTAT 4 | 2021

28-33 haperot-4C-2021.indd 33

| 33

13.8.2021 13.27

KEINUNMATON MINÄKIN VIRKKAAN

Kuvan matto on tehty kolmesta nelikulmaisesta palasta, jotka on ommeltu yhteen. Lankojen värjäämiseen on käytetty ainakin veriseitikkiä, koivua ja horsmaa.

Istahda keinutuoliin ja potkaise jalalla vauhtia. Olo rauhoittuu ja rentoutuu. Istuimen päälle levitettävä matto koristaa tuolia ja pehmentää tuntumaa. OHJE, TEKSTI JA PIIRROS ANJA AALTO // KUVA LAURA RIIHELÄ

einutuoli kuului aikoinaan itsestään selvänä huonekaluna isoihin tupiin ja saleihin. Se oli isännän tai emännän paikka, mutta myös arvovieraat ohjattiin siihen istumaan. Väen muuttaessa kaupunkeihin ja pienempiin asuntoihin keinutuoli jäi pois muuttokuormasta, koska se vaatii huoneessa tilaa ympärilleen. Markkinoille tuli pienempiä keinutuoleja, jotka sopivat paremmin uusiin koteihin. Keinutuoli on mainio huonekalu. Sen rytmissä sylivauvat rauhoittuvat ja aikuisen ajatus liitää. Istuimen ja selkänojan peittävä matto lisää mukavuutta. Maton pitää olla napakka ja mielellään nauhoilla kiinnitettävä, jotta se pysyy hyvin paikoillaan.

34 | MARTAT 4 | 2021

NDŴVVDŴ NHLQXWXROL LQGG

Maton kuvio syntyy, kun jokaista silmukkaa ei virkata edelliseen kerrokseen, vaan välillä kerrosta alemmaksi.

JÄNNÄ PINTA JÄ M ÄL ANGOISTA

TEE NÄIN

»Luo aloitusta varten ketjusilmukoita (kjs) tarvitsemasi määrä. Silmukoiden määrän pitää olla neljällä jaollinen. »1. kerros: Virkkaa jokaiseen edellisen kerroksen ketjusilmukkaan kiinteä silmukka

Keinutuolinmatot ovat olleet kauniita käsityötaidon näytteitä; kangaspuilla kudottuja, kirjottuja, virkattuja tai koukuttuja. Aiheesta tietää – ehkä enemmän kuin kukaan toinen Suomessa – Suvi Kettula, joka on tutkinut keinutuolinmattoja perin pohjin. Hän työskentelee Espoon kaupunginmuseossa intendenttinä. Miten päädyit tutkimaan juuri keinutuolinmattoja? – Talomuseo Glimsin näyttelyyn vaihdettiin joka vuosi kesä- ja talvitekstiilit. Samat keinutuolinmatot vaihtoivat paikkaa keväisin ja syksyisin. Aloin tutkia, löytyisikö museon kokoelmista muita keinutuolimattoja, ja löytyihän niitä lähes kolmekymmentä. Niistä oli hyvin vähän tietoja, joten aloin tutkia aihetta enemmän. Siitä lähti sysäys tehdä aiheesta oma tutkimus. Tutkimus vei myös muihin museoihin, joista sain paljon apua. Pääsin katsomaan läheltä erilaisia mattoja ja niistä löytyvää ajan patinaa. Mikä on mielenkiintoisinta, mitä olet löytänyt matoista? – Se, miten paljon erilaisia keinutuolinmattoja on olemassa. Lähes kaikki ovat yksilöitä, koska ne ovat yleensä käsin tehtyjä. Sekin on kiinnostavaa, että keinutuolimattoja on käytetty usein palkintoina tai arpajaisvoittoina ja niiden avulla on kerätty rahaa muun muassa vähävaraisille. Millainen on vanhin näkemäsi keinutuolinmatto? – Vanhimpia säilyneitä mattoja on Porvoon museon kokoelmista löytyvä Fredrika Runebergin keinutuolinmatto tai -pehmuste, jossa on ristipistoin kirjottuja ruusuja. Hän sai sen lahjaksi vuonna 1872. Entä kaunein tai mieleenpainuvin? – Erikoisin ja mieleenpainuvin on koottu vanhoista kirjovirkatuista turkinvöistä. Metrejä pitkät turkinvyöt on katkottu ja ommeltu yhteen keinutuolinmatoksi. On vaatinut melkoista uskallusta katkaista komeat vyöt. Millainen on keinutuolien ja niiden mattojen tulevaisuus? – Keinutuoliin on mukavampi istahtaa, jos siinä on jotain pehmeää. Ehkä mattoihin tulee uusia materiaaleja ja modernia twistiä. ANJA AALTO

Virkkaa jämälangoista matto keinu- tai nojatuoliin. Matto kootaan isoista paloista. Kuvan työtä varten virkattiin kolme nelikulmaista palaa, jotka yhdistettiin ompelemalla. Vaihtoehtoisesti voit koota paloista torkkupeiton sohvalle. Kerää yhteen jämälankasi ja lajittele ne sen mukaan, mitkä värit näyttävät hyvältä yhdessä. Kuvan työssä on käytetty pääasiassa kasvivärjättyjä lankoja. Lankojen ei tarvitse olla täsmälleen saman paksuisia. Lyhyetkin pätkät voi käyttää työssä; ei haittaa, jos väri vaihtuu kesken kerroksen. Ohuet langat voit virkata kaksinkertaisena. Jos valitset selkeästi toisistaan erottuvat värit peräkkäin, edelliseen kerrokseen virkatut silmukat näkyvät hyvin. Valitse koukku lankojen paksuuden mukaan. Kuvan työ on virkattu koukulla 4.5 mm.

(ks). Virkkaa jokaisen kerroksen lopussa 1 kjs kääntymistä varten. »2. kerros: Virkkaa koko kerros kiinteitä silmukoita. Jätä viimeistä silmukkaa virkatessasi 2 silmukkaa koukulle ja virkkaa ne jo seuraavan kerroksen värillä yhteen. Näin väri vaihtuu siististi. »3. kerros: *Virkkaa 3 ks normaalisti edellisen kerroksen silmukoihin, virkkaa 1 ks yhtä kerrosta alemmas* toista *-* kerroksen loppuun. Kerrosta aloittaessasi jätä lankojen päät työn taakse ja virkkaa uusi kerros niin, että langat jäävät sen sisään muutaman cm:n matkalla, saat samalla pääteltyä langat. »4. krs: Virkkaa koko kerros kiinteitä silmukoita. »5. krs: Virkkaa 1 ks, *virkkaa 1 ks yhtä kerrosta alemmas, virkkaa 3 ks edellisen kerroksen silmukoihin* toista *-* kerroksen loppuun. »6. krs: virkkaa koko kerros kiinteitä silmukoita. »Toista kerroksia 3–6, kunnes työ on haluamasi mittainen. »Kuvan matossa on 3 nelikulmaista palaa, jotka ommeltiin yhteen. Yläreunan pala taitettiin kaksin kerroin ja reunat ommeltiin yhteen pussiksi, joka sujautetaan selkänojan päähän. »Istuinosan taitekohtaan lisättiin kierretyt nyörit, joilla matto kiinnitetään tuoliin.

KÄSIN TEHTYJÄ YKSILÖITÄ

Suvi Kettula kiinnostui keinutuolinmatoista työnsä kautta. FT Suvi Kettulan tutkimus ”Keinutuolin kaunistaja. Suomalaisen keinutuolinmaton valmistus ja käyttöhistoriaa” löytyy Tekstiilikulttuuriseuran sarjasta Seuran julkaisut. www.tekstiilikulttuuriseura.ﬁ

MARTAT 4 | 2021

NDŴVVDŴ NHLQXWXROL LQGG

| 35

LEHTIÄ, TÄHTIÄ JA LIIKENNEVALOJA Miksi pakkausmerkinnät? -hankkeen päätösseminaarissa puhuttiin trendeistä ja tulevaisuudesta. Verkkokaupan kasvu haastaa myös pakkaukset ja pakkausmerkinnät. MAIJA SOLJANLAHTI

ULKONÄÖLLÄ ON MERKITYSTÄ

LUOMUA MYÖS RAVINTOLASTA

Miksi pakkausmerkinnät? -päätösseminaarissa Heli Nykänen Makery Oy:stä puhui pakkauksen ulkonäön merkityksestä ostopäätökseen. Pakkauksella tuote voi erottautua kilpailijoista ja olla trendikäs. – Vain mielikuvitus on rajana, mutta pakolliset pakkausmerkinnät eivät saa jäädä hankalasti havaittaviksi muun ulkonäön vuoksi, hän sanoi. Tämän hetken pakkaustrendit ovat ekologisuus, kestävyys, nostalgia, selkeys, luonnollisuus ja neutraalit tai voimakkaat värit. Tulevaisuudessa saatamme saada ravintoarvotiedot pakkauksen etupuolelle niin sanotuilla liikennevaloilla, jotka antavat tietoa elintarvikkeen terveellisyydestä. Merkintä on jo käytössä joissakin Euroopan maissa, mutta siitä ei ole vielä yhtenäistä käytäntöä. – Suomalainen Sydänmerkki on yksinkertaisempi esitystapa terveellisen ruoan valintaan, huomautti Nykänen. Kuluttajat toivovat helposti ymmärrettäviä lajittelumerkintöjä pakkauksiin ja kierrätysastioihin. Näihin Heli Nykänen lupasi selkeyttä tulevina vuosina.

Jaana Elo Luomuliitosta iloitsi siitä, että EU:n lehtimerkin tunnettuus oli noussut kuluttajien keskuudessa. Hän muistutti, että Suomessa jo noin 600 ravintolaa ja 650 lounasruokalaa tarjoavat luomuraaka-aineista valmistettuja aterioita. – Luomua-tähtien avulla erottaa luotettavasti ammattikeittiön, joka tarjoaa luomua. Tunnuksessa on 1–3 tähteä, jotka kertovat luomun käyttömäärän, kertoo Elo.

enemmän verkkokaupasta. Ostosrutiinit voidaan tehdä helpoiksi, mutta uutuustuotteiden pääsy ostoskoriin saattaa olla haastavaa. Verkkokauppa voisi tuoda viihdettä ja vinkkejä ruokien käyttöön, avata ruokajärjestelmää läpinäkyvämmäksi ja helpottaa kestävien valintojen tekemistä.

UUDEN EDESSÄ

Korona-aika vei kuluttajat verkko-ostoksille. Pakkausmerkinnät ja tuotetiedot näkyvät verkkokaupoissa eri tavoin eri palveluissa. Päätösseminaarissa asiantuntijat pohtivat, miten verkkokauppa vastaa kuluttajan, tuottajan ja viranomaisen tarpeisiin merkintöjen osalta. Se tiedetään, että aniharva haluaa käyttää aikaa ja viihtyä virtuaalisessa ruokakaupassa. Tekoälyä hyödyntäviä toimintoja otettaisiin mieluusti käyttöön. Olisiko esimerkiksi mahdollista tehdä tuotevalintoja, jotka sopivat omien terveystietojen kanssa? Pakkaukset ja pakkausmerkinnät ovat uuden edessä, jos ruokaa ostetaan yhä

36 | MARTAT 4 | 2021

SDNNDXVPHUNLQQDŴW LQGG

EU:n luomutunnus eli Eurolehti

LUOMUMERKKI TUNNETAAN Korona-aika muutti ostoksilla käymistä, ja tämä saattaa näkyä pakkausmerkintöjen lukemisessa. Kuluttajat lukevat nyt pakkausmerkintöjä hieman vähemmän kuin kaksi vuotta sitten. Parhaiten tunnetaan kotimaisuutta kuvaavat merkit. Nämä tiedot selviävät pakkausmerkintöjen kuluttajatutkimuksesta, jonka Kantar TNS Agri teki Marttaliiton toimeksiannosta huhtikuussa 2021. Edellisen kerran tutkimus tehtiin vuonna 2019. Tutkimusten välisenä aikana eniten kasvoi EU:n lehtimerkin tunnettuus. Pakkausmerkinnöistä kuluttajat lukevat erityisesti tietoja, jotka koskevat ainesosia, alkuperämaata, kotimaisuutta, ravintosisältöä ja sokerin sekä suolan määrää. Kuitupitoisuuden, kalorien ja valmistajatietojen lukeminen oli puolestaan laskenut kahdessa vuodessa. Naiset lukevat pakkausmerkintöjä enemmän kuin miehet, ja lapsiperheet hieman aktiivisemmin kuin lapsettomat. Merkintöjen lukeminen kasvaa koulutusasteen noustessa. Pohjois- ja Itä-Suomessa merkintöjä luetaan heikommin kuin muualla maassa. Kaiken kaikkiaan pakkausmerkintöjen lukeminen laski 7 % vuoden 2019 tuloksiin verrattuna. Ainakin osaksi syynä saattavat olla korona-ajan aiheuttamat muutokset ostokäyttäytymiseen. – Ruoan ostamisessa oli siirtymää nettikauppoihin, jossa pakkausmerkintöjen lukeminen poikkeaa totutusta, eivätkä kaikki tiedot välttämättä ole kuluttajien saatavissa nettikaupoista, sanoo tutkimusjohtaja Pasi Saarnivaara Kantarilta. – On todennäköistä, että kuluttajat ostivat ennestään tuttuja tuotteita, eikä heräteostoksia uusien tuotteiden osalta tehty niin usein. Myös kaupoissa käytetty ostosaika lyheni, kun noudatettiin viranomaisohjeita. Tutkimuksessa selvitettiin 13 merkin tunnettuutta. Eniten oli kasvanut EU:n lehtimerkin tunnettuus (+12 %) ja eniten heikentynyt Leppäkerttumerkin

tunnettuus (–9 %). Parhaiten kuluttajat tuntevat Sirkkalehti-, Hyvää Suomesta-, Sydän-, Reilu Kauppa- ja EU:n lehtimerkin. Vanhemmat naiset tunnistavat parhaiten eri merkit ja vanhemmat miehet huonoiten. Nuoret naiset tuntevat muita paremmin Reilu Kauppa-, Sydän- ja lehtimerkin. Merkit vaikuttavat eniten yli 50-vuotiaiden naisten ostopäätöksiin ja vähiten 31–50-vuotiaiden miesten ostopäätöksiin. – Kotimaisuuteen viittaavat merkit ovat kasvattaneet tunnettuuttaan. Korona-aikana kotimaisuus on meille entistä tärkeämpi arvo. Se nähdään osana huoltovarmuutta ja varautumista kriisitilanteissa, kommentoi Marttaliiton kehittämispäällikkö Emmi Tuovinen tuloksia. Kuluttajista 68 % ilmoittaa kotimaisuuden vaikuttavan ostopäätöksiinsä. – Monet asiat vaikuttavat ostopäätökseen: arvot, tottumukset, tavat ja hinta esimerkiksi. Pakkausmerkinnät auttavat näiden asioiden puntaroimisessa, toteaa Tuovinen. HANNA VIITA

INFO

Miksi pakkausmerkinnät? -hankkeessa 2019–2021 - edistettiin päiväys-, ravintosisältöja alkuperämaamerkintöjen sekä Luomu- ja EU-laatujärjestelmien mukaisten merkkien tuntemusta ja kuluttajien kiinnostusta niitä kohtaan - lisättiin tietoa merkintöjen tarkoituksesta - autettiin kuluttajia löytämään itselleen sopivia tuotteita. Mukana olivat Marttaliitto, Luomuliitto, Kuluttajaliitto ja Ruokatieto Yhdistys. Hankkeen rahoitti Ruokavirasto. AIHEESTA LISÄ Ä

www.miksipakkausmerkinnat.ﬁ martat.ﬁ/pakkausmerkintojen-kuluttajatutkimus/ Hankkeen päätösseminaarin tallenne YouTuben MartatTv:ssä: https://bit. ly/2TW05ub

Mikä on ylikulutuspäivä? Maailman ylikulutuspäivää vietettiin tänä vuonna 29.7. Tuona päivänä kaikkien ihmisten yhteenlaskettu ekologinen jalanjälki ylitti laskennallisesti maapallon vuotuisen kyvyn tuottaa uusiutuvia luonnonvaroja ja käsitellä kasvihuonekaasupäästöjä. Käytämme siis noin seitsemässä kuukaudessa koko vuoden luonnonvarat. Suomessa ylikulutuspäivää vietettiin jo huhtikuussa. Elämme siis suuren osan vuotta luonnonvarojen osalta velaksi. Luonnonvarojen ylikulutus on merkittävimpiä syitä luonnon monimuotoisuuden häviämisen ja ilmastonmuutoksen kiihtymisen taustalla. Suomalaisen materiaalinen jalanjälki on vuodessa noin 40 tonnia henkeä kohden, kun kestävä taso olisi 6–8 tonnia. Materiaalinen jalanjälki vaihtelee yksilöiden mukaan. Esimerkiksi tulotaso vaikuttaa merkittävästi kulutukseen. Kulutuksen kohtuullisuutta voi arvioida vertaamalla omaa kulutustaan kohtuullisen kulutuksen viitebudjetteihin (martat.fi/elamisen-hiilijalanjalki/). Ylikulutus näkyy Suomessa esimerkiksi metsäluonnon köyhtymisenä. Suuri osa haitoista on kuitenkin ulkoistettu muihin maihin. Esimerkiksi fossiilisten polttoaineiden tuotanto aiheuttaa ympäristöhaittoja muualla maailmassa, samoin monien kulutushyödykkeittemme valmistus. SALK A ORIVUORI

KULUTUKSEN KOHTUULLISTA MISEN AVAIMET:

• harkitse • korjaa • kierrätä

MARTAT 4 | 2021

SDNNDXVPHUNLQQDŴW LQGG

| 37

TÄIT POIS PÄÄSTÄ Kun perheenjäsenellä havaitaan päätäitä, on edessä pesua ja pyykkäystä.

Hu aa! •Muistuta lapsia, että pipot ja kaulaliinat pidetään oman takin hihassa.

TEIJA JERKKU // KUVAT SHUTTERSTOCK

TEE NÄIN

iti, mun päästä lensi kukkakärpänen, ilmoitti eräs pikkutyttö. Kun asiaa tarkemmin tutkittiin, se olikin päätäi, mikä hiuksissa hyöri. Edessä oli täiden poisto-operaatio, johon osallistui koko perhe. Toimenpide on työläs, mutta onneksi siihen on tepsivät konstit. Täit siirtyvät ihmisestä toiseen läheisessä kanssakäymisessä, esimerkiksi lasten leikeissä. Yhteiset kammat, harjat ja hiuslenkit ovat täiden siirtymisteitä. Täit leviävät myös päähineestä toiseen, usein vaatenaulakoissa. Päätäi on ihmisen loinen, joka käyttää ravinnokseen päänahasta imemäänsä verta. Täi on tuskin silmällä nähtävä, 2–4 mm:n pituinen, läpikuultava, siivetön hyönteinen, joka asustaa tukassa, enimmäkseen korvien takana ja niskassa, mutta myös muualla hiuksissa. Täin munia eli saivareita näkee toisinaan kulmakarvoissa ja silmäripsissä. Täitartunnan oireita ovat kutina ja ärsytys hiuspohjassa sekä silmin havaittavat täit ja saivareet. Päätäi lisääntyy munimalla. Munat tarttuvat hiusten tyveen ja kuoriutuvat noin viikon kuluttua. Täit kehittyvät aikuiseksi 2 viikossa ja elävät noin kuukauden. Kun täitä havaitaan, ryhdytään häätötoimiin. Kaikki samassa taloudessa asuvat hoidetaan yhtä aikaa, silloin loisista päästään varmimmin eroon. Tartunnasta on syytä ilmoittaa lapsen päiväkotiin, kouluun ja kavereiden vanhemmille, jotta epidemia havaitaan ja hoidetaan pois päiväjärjestyksestä.

•Osta apteekista täishampoota tai -liuosta. Lue käyttöohjeet ja toimi niiden mukaan. Älä laita shampoota liian märkiin hiuksiin, jotta aine ei laimene liikaa. Hiero shampoo kunnolla hiuspohjaan ja hiusten tyveen. •Aseta iso valkoinen paperi pöydälle ja pyydä lasta kumartumaan paperin päälle siten, että niska saadaan kunnolla näkyviin. Käsittele hiussuortuva kerrallaan tyvestä latvaan tiheäpiikkisellä täikammalla. Poista näkyvät täit ja saivareet. Pyyhi kampa välillä talouspaperiin. •Kampaa tukkaa useita kertoja shampoohoidon jälkeen, jotta kaikki munat saadaan pois. Jatka kampaamista vähintään joka toinen päivä kahden viikon ajan. Jos täiden tai saivareiden määrä lisääntyy selvästi, toista shampoohoito. •Pese kammat, harjat, hiussoljet ja vastaavat kuumassa vedessä. Voit upottaa ne hetkeksi 60-asteiseen veteen. Jos materiaali kestää keittämisen, upota tuotteet kiehuvaan veteen noin 10 sekunnin ajaksi. •Pese vuodevaatteet ja pyyhkeet 60 °C:n ohjelmalla, käytä pyykinpesuainetta. Pese päähineet hoito-ohjeen mukaan mahdollisimman kuumassa. •Pesua kestämättömät tekstiilit laitetaan 2 tunniksi kuivaan ja kuumaan (noin 80 °C) saunaan tai yöksi pakastimeen (–20 °C). •Kouluun ja tarhaan voi mennä, kun hoito on tehty. Kampaajalle voi mennä, kun kaikki täinmunat ovat varmasti poissa päästä.

38 | MARTAT 4 | 2021

QHXYRNNL WDŴLW LQGG

MARTTALIITON KUVA-ARKISTO 39 marttailukansi4-2021.indd 39

Kukot on pyöritelty ja paistaminen voi alkaa Polvijärven Marttojen kukontekokilpailussa vuonna 1960. MARTAT MARTAT44| 2017 | 2021| |3939

13.8.2021 13.59

MARTTA VAIKUTTA A

JUURI HYVÄÄ! Hapanjuureen leipominen on hidasta ja monivaiheista, mutta maku maksaa vaivan. Juurileivontaan hurahtaneet juurimartat kertovat, mikä lajissa kiehtoo. Entä miten syntyy se paras ja maukkain leipä? MERJA FORSMAN // KUVAT KERTTU MALINEN

Punajuurileivästä se alkoi. Sen parempaa leipää Ira Ensio ei ollut koskaan maistanut.

40 | MARTAT 4 | 2021

40-43 juurismartat-4-2021.indd 40

13.8.2021 13.36

uori särkyy rapsahtaen. Pehmeässä sisuksessa on ihastuttavan hapan maku. Jo ensimmäisestä puraisusta jää koukkuun. Juurileipää on leivottu vuosituhansia. Se on perinteistä ja toisaalta trendikästä. Se näkyy nyt blogeissa, kirjakauppojen ja kauppojen hyllyillä ja Google-hauissa; viime vuonna hapanjuurileipä oli haetuin ruokaohje. Juurileivonta on yksinkertaista, monimutkaista, luonnollista, aitoa ja aikaa vievää. Se on slow foodia parhaimmillaan, ruoan valmistusta ja nauttimista ajan kanssa. – Hapanjuureen tehty leipä pilkkoutuu optimaalisesti kehossa eikä turvota kuten hiivaan leivottu leipä. Se poistaa nälkääkin paremmin, uskoo juurimartta Lena Björklund, ja nostaa pöytään punajuuri-hapanjuurileivän. Pöydän äärellä istuvat Juurimartat ry:n puheenjohtaja Ira Ensio ja jäsenet Katriina Vakkila ja Marja-Liisa Niemeläinen – intohimoisia juurileipojia kaikki. – Juuri tämä kyseinen punajuurileipä sai minut hurahtamaan hapanjuurileivontaan, Ensio kertoo. – Sen parempaa leipää en ollut kuunaan syönyt. – Ykkössyy juurileivonnan kiinnostavuuteen onkin maku. Siihen tekee mieli syventyä ja siinä harjaantua. Koko prosessi on villimpi ja luonnollisempi kuin hiivalla leivottaessa. Juurileivontaan pätee yksinkertainen sääntö: mitä enemmän panostaa aikaa, sitä parempaa leivästä tulee, Vakkila kertoo. JOKAINEN OMALLA OTTEELLAAN

Kun neljä juurimarttaa sattuu samaan paikkaan, keskustelu on vähintäänkin juurevaa. Nelikko nauraa paljon, kyselee toisiltaan jauhoista ja juurista, haistelee toistensa juuria nenät syvällä lasipurkeissa ja keskustelee ”hulttiolapsista” ja ”perheenjäsenistä”. – Jokainen leipoo vähän omalla otteellaan, oman koulukuntansa opeilla, ja jokaisen leipä maistuu tekijältään, Ensio selittää.

Kerran käynnistetty juuri voi elää ikuisesti, kun sitä säilytetään oikein ja ruokitaan silloin tällöin.

Björklund ja Niemeläinen tunnustautuvat hedhiläisiksi, Vakkila johanssonilaiseksi. – Se, mitä koulukuntaa edustaa, riippuu usein siitä, mitä kirjoja tai blogeja on lähtenyt seuraamaan, Katriina Vakkila kertoo. – Leivoimme juurileipiä jo ennen kuin siitä tuli Suomessa se juttu. Nykyään saatavana on sentään jo suomalaisiakin kirjoja ja blogeja, kuten Eliisa Kuuselan tuotanto. KUIN PERHEENJÄSEN Juurileivonnan

keskiössä on juuri, elävä organismi, joka vaatii huolenpitoa. Katriina Vakkilalla juuret ovat ”hulttiolapsia”, joita on hoidettu vähän miten sattuu. Niitä Vakkila ottaa mukaan vaikka työpaikalle, jossa hän voi huolehtia oikea-aikaisesta ruokkimisesta. Kesäisin juuret matkustavat mukana kesämökille, jossa Vakkila valmistaa leipiä aidossa leivinuunissa. – Juuri on kuin perheenjäsen. Jos lähtee lomalle, jonkun toisen pitää muistaa syöttää sitä, Marja-Liisa Niemeläinen sanoo. – Miniät joutuvat koville, Lena Björklund nauraa. Hän teki juurensa itse yli viisi vuotta sitten. Ne tunnistaa vellimäisyydestä. – Syötän niitä kerran viikossa. Alma-

nakassani lukee sunnuntain kohdalla, että syötä juuret, kastele kukat, Björklund kertoo. Niemeläisen ruisjuuri on hybridimallinen. Siinä yhdistyvät mummolan muinaisjuuri ja Omniasta saatu ruisjuuri. – Monet ovat innostuneet juurileivonnasta juuri siksi, että suvussa kulkee perintöjuuri, jota halutaan vaalia, Niemeläinen kertoo. – Monet juuret on tuotu Karjalasta. Juuret asuvat lasipurkeissa, joista harrastajat voivat seurata niiden elämää. Jokaisen juuri haisee omanlaiseltaan: yksi banaanilta, toinen oliivilta, kolmas ei juuri miltään. VAIN MUUTAMA RAAKA-AINE Juuri-

leipomiselle varataan monta päivää. Ensin herätellään viileässä ollut juuri kaksi tai kolme kertaa ruokkien, kunkin koulukunnan oppien mukaan. Juurimarttojen mukaan paras lämpötila hapanjuuren herättämiseen on 26–28 astetta, mutta ei missään nimessä yli 30 astetta. Siitä ei kasvava juuri nauti. Jokaisessa vaiheessa odotetaan kuplia, jotka kertovat, että juuri elää ja on valmis seuraavaan vaiheeseen. Kun juuri on herätetty, alkaa leivonta. Raaka-ainelista on lyhyt: hyvään leipään tarvitaan vain vettä, suolaa ja luomujauhoja. – Luomutilojen ja pienten myllyjen jauhoihin ei lisätä C-vitamiinia eli askorbiinihappoa, joka saattaa haitata juuren toimintaa, Katriina Vakkila selittää. Toisin kuin perinteisesti Suomessa, nykyään hapanjuurileivonnassa käytetään ruisjauhojen sijasta useimmiten vehnäjauhoja. Tosiharrastajat hankkivat kaappeihinsa myös harvinaisempia jauhoja, alkuvehniä, kuten spelttiä, emmeriä tai yksijyväjauhoja. – Nykyään Suomestakin saa näitä vanhoja viljalajeja. Olen niin ylpeä Suomesta! Mikään leipäni ei synny vain yhdellä jauholla, Lena Björklund sanoo. Kun raaka-aineet ja juuri ovat yhdessä, alkavat taikinan pyörittelyt ja lepäämisja nostatusvaiheet, joiden aikana taikinan maku, rakenne ja säilyvyys paranevat.

MARTAT 4 | 2021

40-43 juurismartat-4-2021.indd 41

| 41

13.8.2021 13.36

– Leipominen on aina

Marja-Liisa Niemeläisellä on käytössään oman suvun perintöjuurta.

haaste ja samalla kertaa ihme, kokee Lena Björklund.

Pellavaliinaan kääritty leipä säilyy hyvänä ainakin neljä päivää.

JOS HALUAT KOKEILLA: ohje osoitteessa martat.fi/ vaalea-hapanjuurileipa/

– Parhaat keskustelut syntyvät, kun laitetaan ruokaa yhdessä, tuumii Katriina Vakkila (vas.). Ira Ensio on Juurimarttojen puheenjohtaja.

Juurileivonta on tuhansia vuosia vanha menetelmä valmistaa leipää.

42 | MARTAT 4 | 2021

40-43 juurismartat-4-2021.indd 42

13.8.2021 13.37

”JUURILEIVONTA AN PÄTEE YKSINKERTAINEN SÄ ÄNTÖ: MITÄ ENEMMÄN SATSA A AIK A A , SITÄ PAREMPA A LEIVÄSTÄ TULEE."

Koulukunnasta riippuen tämä voi tarkoittaa painelua, jääkaapissa lepäämistä tai tasaista huoneenlämpöä. – Leipomista tehdään hitaasti fiilistellen. Koko ajan on oltava käytettävissä leivälle, Vakkila selittää. VARMAA ON EPÄVARMA Jos jokin juu-

rileivonnassa on varmaa, se on onnistumisen epävarmuus. – Juuri on niin itsekäs! Lena Björklund toteaa. – Epäonnistuminen voi johtua juuren omasta elämästä, omasta mielentilasta, säästä… mistä vain! Ira Ensio lisää. Nelikon mukaan varsinkin alussa on oltava valmis epäonnistumisiin. Marja-Liisa Niemeläisen ensimmäisistä leivistä tuli Terry Pratchettin kirjoista tuttuja kääpiöleipiä, ja hän on sentään käynyt Omnian kondiittorikoulutuksen. – Niillä leivillä olisi voinut vaikka nujertaa vastustajan, mutta syödä niitä ei voinut, hän nauraa. – Minun uunistani on tullut onnistuneita leipiä, joita olen kiikuttanut naapureille, mutta myös ufoja, onttoja ja vähintäänkin jännän makuisia leipomuksia. Välillä sain koko hommasta tarpeekseni, mutta sitten Björklund antoi parhaan neuvon: ystävysty hapanjuuren kanssa, Ensio kertoo. – Pitää käyttäytyä vuorovaikutteisesti juuren kanssa. Ymmärtää taikinan psyykettä. Leipominen on aina haaste, mutta samalla kertaa ihme, ja leipä ihmeen hyvän makuista, Björklund selittää. Nelikko alleviivaa, että epäonnistuminenkaan ei välttämättä ole katastrofi. Kovista käppyröistä tai oudolta maistuvista teoksista voi aina valmistaa vaikka korppujauhoja tai krutonkeja. – Tai niitä voi käyttää kompostin herätteenä, Katriina Vakkila ehdottaa.

YHDISTYKSELLÄ EI KOTIPAIKKA A

Tällainen omistautuminen juurileivonnalle vaati oman yhdistyksen. Mutta vaikka toiminnan keskiössä onkin juurileivonta, se ei suinkaan ole Juurimarttojen ainoa olemassaolon syy. Vuonna 2014 perustetun yhdistyksen missiona on edistää ruokakulttuuria, jossa korostuvat aidot maut, itse tekeminen ja yhdessä syöminen. – Juurimarttojen nimi viittaa paitsi juurileivontaan, myös siihen, että kaikilla on omat ruokakulttuuriset juurensa. Haluamme toimintamme kautta muistuttaa myös marttajärjestön juurista, Ira Ensio kertoo. Juurimartat on opettanut hapanjuurileivontaa monille marttayhdistyksille ja monissa yleisötapahtumissa. – Isoin juttu yhdistyksessämme on innostus ruoanlaittoon, kiinnostus oppia uutta ja halu jakaa omaa osaamista muille. Se on yhdistänyt meitä alusta asti, Ira Ensio kertoo. – Juurimartat on kotipaikaton yhdistys. Se tarkoittaa sitä, että jäsenet voivat asua missä vain. Juurimarttojen jäsenet ovat pääasiassa eri puolilta pääkaupunkiseutua. Osa kauempaakin. Kotipaikattomuus on yhdistyksen mukaan yksi sen vahvuuksista. – Meitä ei yhdistä kaupunginosa, vaan yhteinen kiinnostuksen kohde. Se, että saamme fiilistellä, perehtyä uusiin aiheisiin tai laittaa ruokaa yhdessä. Näin syntyvät parhaimmat keskustelut, Katriina Vakkila sanoo. Jäsenten ikähaitari ulottuu hieman yli 20-vuotiaista eläkeläisiin ja joukossa on muutama mieskin. Koronavuonna jäsenten määrä on noussut 40:stä 50:een, kiitos juurileivonnan suosion kasvun. RUOK AREISSUJA Juurimarttojen ta-

paamiset keskittyvät ruoka-aiheen ympärille.

– Meillä on ollut sellaisia vähän kreisejäkin ideoita välillä, Ira Ensio kertoo. – Kerran istuimme iltaa ja dippasimme juurileipää Italiasta tilaamaamme oliiviöljyyn ja mietimme, mitä tekisimme seuraavaksi. Silloin luimme pullosta, että oliiviöljy oli tehty Sisiliassa ja päätimme, että tehdään matka sinne! Matkarahoitusta juurimartat keräsivät myymällä juurileipiä eri tapahtumissa, kuten pop up -kahvilassa. – Myimme leipää 17 euron kilohinnalla. Kamala hinta, mutta piti saada rahaa matkalle, Lena Björklund muistelee. Sisiliassa porukka tutustui paikalliseen kulttuuriin ja ruokaan käymällä muun muassa alkuviini- ja oliiviöljytilalla ja suklaapuodissa. Etelä-Virossa Peipsijärven rannalla Juurimartat ovat käyneet kahdesti. – Veimme vuonna 2017 heidän ravintolapäiväänsä karjalanpiirakoita ja itse tehtyä munavoita, jota meillä oli ämpäreittäin, Vakkila kertoo. Peipsijärvelle palattiin vuonna 2019. – Olimme siellä parhaaseen elonkorjuuaikaan. Joka paikassa roikkui sipuleita! Matkalaukkuni oli täynnä sipuleita! Ja jauhoja! Ensio kertoo. Myös retket suomalaisiin ravintoloihin, ruokamarkkinoille ja lähitiloille kuuluvat juurimarttojen toimintaan. – Tämä juurimarttailu on myös kestävää elämäntapaa. Syömme aitoja raaka-aineita, sitä, mikä on sesongissa. Tiedämme, mistä ruokamme raaka-aineet tulevat, Ensio kertoo. – Ruoan ei tarvitse olla konstikasta, yksinkertainen on usein parasta. – Ihme, ettei tässä ole vielä tullut jauhopölyallergiaa. Se olisi todella traagista, sanoo Lena Björklund. Hetkeksi marttanelikko vakavoituu. Tulee hiljaista. Kunnes keskustelu palaa taas juurilleen.

MARTAT 4 | 2021

40-43 juurismartat-4-2021.indd 43

| 43

13.8.2021 13.37

MARTTA MENEE TASKUUN

SOVELLUS ON L ADATTAVISSA ELOKUUN VIIMEISELL Ä VIIKOLL A .

– Martat-sovellus on kestävän arjen kokonaispaketti, sanoo Minttu Salminen.

44 | MARTAT 4 | 2021

44-47 Marttasovellus-minttu.indd 44

13.8.2021 14.00

Hyödyllinen, hauska ja helppokäyttöinen. Sellainen on Marttojen oma mobiilisovellus. HELENA KOKKONEN // KUVAT KERTTU MALINEN

arttojen ajankohtaiset tiedot ja parhaat vinkit ovat pian entistä kätevämmin käden – ja kännykän – ulottuvilla. Marttojen oma sovellus on ladattavissa puhelimiin elokuun viimeisellä viikolla. Sovellus on samalla pääsylippu marttayhteisöön. Sovelluksessa ei ainoastaan etsitä tietoa, vaan myös jutellaan ja hengaillaan. Sovellus tuo näytölle Marttojen rakastetuimmat ruokaohjeet ja kestosuosikit mustikkapiirakasta lihapulliin, ja haastaa kokeilemaan uusia ekologisia ohjeita. Sieltä saa päivän ruokaehdotuksen ja viikon ruokalistan sekä ohjeet sesongin ruokien valmistukseen. Ohjeita ja vinkkejä voi tallentaa omaan Marttavihkoon. Kun kaupassa avaa puhelimelta päivän reseptisuosituksen, on ostoslista valmiina. Sovelluksen käyttäjä voi varmistua siitä, että kodin rutiinit eivät jää rempalleen, retuperälle tai muistin varaan. Jos tilaa muistutuksen esimerkiksi kahvinkeittimen puhdistamisesta, sovellus huomauttaa määräajoin, että taas olisi aika. Puhelimeen voi tilata myös Marttojen ajankohtaiset neuvot. Pese ikkunat, sulata pakastin, säilö marjat – tee oikeat asiat oikeaan aikaan.

– Pointti on siinä, että sovellus on helppokäyttöinen ja henkilökohtainen, jokaiselle käyttäjälle omanlainen. Voit muokata palvelusta itsellesi sopivan. Kun kerrot, mistä olet kiinnostunut ja minkä tyyppinen martta olet, saat puhelimeesi juuri sinulle sopivimmat tiedot, kertoo Marttaliiton digipalvelujen koordinaattori Minttu Salminen. – Verrattuna nettisivujen tietopankkiin sovellus tarjoaa räätälöityjä sisältöjä. Marttojen sovellusta, tuttavallisesti äppiä, ei ole rakennettu pelkästään ohjeita, muistutuksia ja tehtävälistoja silmälläpitäen. Ehkä tärkeintä äpissä on, että sinne syntyy marttayhteisö, joka ei piittaa maantieteen rajoituksista. Siellä voivat kohdata kaikki martat ja marttahenkiset. – Sovellus näyttää, että on nastaa olla yhdessä. On kivempi pestä ikkunoita tai parsia sukkia, kun tietää, että 10 000 muutakin on samassa puuhassa. Marttailu on hauskaa yhdessä!, innostuu Salminen. Vuorovaikutus puhaltaa hengen ja elämän Marttojen äppiin. Siellä jaetaan neuvoja ja vaihdetaan kokemuksia, vinkataan ja vertaillaan. Keskustellaan ja ammennetaan elämänkokemuksesta. Keksitään yhdessä ratkaisuja arkeen.

SIELLÄ KOHDATAAN! Marttojen netti-

sivutkin tarjoavat valtavasti tietoa elämän sujuvoittamiseksi. Mihin sovellusta siis tarvitaan? Eikö tiedonhaluinen voisi vain kauhoa sattumia osoitteesta martat.fi?

KESTÄVÄN ARJEN KOKONAISPAKETTI

Jokainen älykapulan omistaja hyödyntää sovelluksia. Niiden kautta hoidetaan pankkiasiat, lippuvaraukset ja ruokaostokset, opetellaan uutta kieltä, pidetään

yhteyttä ystäviin. Verrattuna muihin sovelluksiin – mikä Marttojen luomuksessa on ainutlaatuista? – Martat-sovellus on kestävän arjen kokonaispaketti. Se on ei-kaupallinen, luotettava lähde arjen askareisiin, kuvailee Minttu Salminen. Ruokaan liittyviä sovelluksia on valtavasti tarjolla, mutta Martoilla mukana ovat myös kodinhoito ja puutarha: kierrätys, lajittelu, siivous, pyykki, vaatehuolto, huonekasvit, pihasuunnittelu… – Sovellus tukee sinua tekemään arjessasi marttatekoja myös tapaamisten välillä, jatkaa Salminen. Jos haluat elää kestävää arkea, mutta et oikein tiedä, mistä aloittaisit, sovellus neuvoo askel askeleelta. MARTTOJA MUKANA KEHITTELYSSÄ

Alusta asti on ollut selvää, että sovelluksen sisällössä mennään ruoka edellä. Ulkoasun ja käyttöliittymän suunnittelussa tavoitteena on ollut iloinen, värikäs, selkeä ja marttamainen tuote. Ennen kaikkea on pyritty helppokäyttöisyyteen. Sovellusta on kehitetty yhdessä marttojen kanssa. Mukana on ollut useita eriikäisiä jäseniä, sekä Android- että iPhone-puhelimen käyttäjiä. Toukokuussa pieni ryhmä kokeili sovelluksen testiversiota. Mukana oli myös muita kuin järjestön jäseniä. Salmisen mukaan he olivat tyytyväisiä, kun kokivat pääsevänsä mukaan marttayhteisöön.

MARTAT 4 | 2021

44-47 Marttasovellus-minttu.indd 45

| 45

13.8.2021 14.00

Sovellus on siis tarkoitettu kaikille. Ei tarvitse olla jäsen kuuluakseen joukkoon. – Martoilla on kuitenkin tärkeä rooli sovelluksen leviämisessä. He voivat kutsua lähipiirinsä mukaan marttailemaan ja tutustumaan marttojen maailmaan sovelluksen kautta. Palautteen ja toiveiden pohjalta toimintoja kehitetään yhdessä eteenpäin, toteaa Minttu Salminen. – Ensimmäisen puolen vuoden aikana toivomme kymmeniä tuhansia käyttäjiä, hän hahmottelee. Toki sovellus tulee sisältämään ominaisuuksia pelkästään marttoja ajatellen. Ensi vuonna sovellukseen saadaan yhdistettyä jäsentiedot, ja sähköisestä jäsenkortista tulee totta. Myös tutustuminen muihin marttoihin ja ilmoittautuminen tapahtumiin onnistuu ennen pitkää sovelluksen kautta. AIDOSTI ARVOKASTA Ennen pestiään

Marttaliitossa Minttu Salminen oli kehittämässä nuorille suunnattua Someturva-sovellusta, joka tarjoaa lakiapua ja psykologista apua sekä toimintaohjeita häirintää tai kiusaamista verkossa kohdanneille. Häntä kiinnostavat helppokäyttöiset sovellukset, jotka tähtäävät reilumpaan maailmaan. Salmista on ravistellut tutkimustieto, jonka mukaan naisten osallistuminen digitaalisten tuotteiden kehittämiseen on vähäistä: Euroopassa alle 5 prosentissa perustajatiimeistä on naisia mukana. – Teknologia on isossa roolissa, sen merkitys kasvaa nopeasti ja se muokkaa arkeamme. Haluan olla vaikuttamassa siihen, kenen asiat pääsevät esille ja ketkä pääsevät ääneen, toteaa Minttu Salminen. – Ajattelen, että marttajärjestö antaa aidosti arvokkaita neuvoja kivempaan arkeen.

ÄPPI ON TARKOITETTU K AIKILLE. EI TARVITSE OLLA JÄSEN KUULUAKSEEN JOUKKOON.

46 | MARTAT 4 | 2021

44-47 Marttasovellus-minttu.indd 46

13.8.2021 14.00

LYHYESTI

»Martat-sovellus toimii sekä iPhoneettä Android-puhelimilla. »Sovellus on ilmainen. »Teknisestä toteutuksesta vastaa tamperelainen Geniem. »Kysymyksiä? Katso apua osoitteesta martat.ﬁ/sovellus. Sinne kootaan yleisimmät kysymykset ja vastaukset. OTA K ÄY TTÖÖN

»Mene puhelimellasi sovelluskauppaan. »Kirjoita Hae sovelluksia -kohtaan Martat. »Lataa Martat-sovellus. »Perusta tili, jossa käytät sähköpostiosoitettasi käyttäjätunnuksena, tai kirjaudu esimerkiksi Facebook-tililläsi. »Sovellus tarjoaa erilaisia vaihtoehtoja kiinnostuksen kohteista. Tee valinnat. Voit muuttaa niitä myöhemmin. »Ryhdy käyttämään sovellusta. KERRO TOIVEESI

»Mitä sinä toivot Marttojen sovellukselta? Käy vastaamassa kyselyyn osoitteessa martat.ﬁ/sovellus ILO IRTI SOVELLUKSESTA

»Kokeile sovellusta ja kerro siitä toisille. Muilla järjestöillä ei ole tällaista! »Arvioi Marttojen reseptejä sovelluksessa. »Tallenna suosikkisi ruokaohjeista ja kodinhoidon vinkeistä omaan Marttavihkoosi. »Jaa omat parhaat vinkkisi sovelluksessa. »Tee testejä ja jaa tulokset somessa. M ARTTAILL ASSA

– Ruokaan liittyviä sovelluksia on valtavasti tarjolla, mutta Martoilla mukana ovat myös kodinhoito ja puutarha, selvittää Minttu Salminen.

»Tutustukaa yhdessä sovellukseen ja sen mahdollisuuksiin. »Kun kokkaatte, tallentakaa kuvat ja reseptit sovellukseen. »Jakakaa parhaat vinkkinne Marttayhteisössä. »Hakekaa tietoa ja toimintaideoita esimerkiksi puutarhakävelyyn tai tahranpoistoiltaan. »Mitä marttatekoja teette tapaamisten välissä? Valitkaa porukallenne sopiva haaste.

SOVELLUKSEN YMPÄRILLE SYNTY Y OMA MARTTAYHTEISÖ. SIELL Ä JAETA AN NEUVOJA JA VAIHDETA AN KOKEMUKSIA .

MARTAT 4 | 2021

44-47 Marttasovellus-minttu.indd 47

| 47

13.8.2021 14.00

MARTAN L AKITIETO

VOIKO RINTAPERILLISEN TEHDÄ PERINNÖTTÖMÄKSI? Oman lapsen jättäminen perinnöttä ei onnistu ilman painavia syitä. Huonot välit tai riidat eivät riitä perusteiksi. TUULA RAINTO, L AKIASIAINTOIMISTO AMOS

OIKEUS PERINTÖÖN

– Sinähän et sitten minulta mitään peri! Joku on saattanut kuulla moisen tokaisun vanhemmiltaan tai isovanhemmiltaan. Meillä kenelläkään ei ole ehdotonta oikeutta saada perintönä omaisuutta vanhemmiltamme, mutta oman lapsen jättäminen täysin perinnöttä ei onnistu ilman painavia syitä. Perittävän kuolinhetkellä on lähimmillä elossa olevilla rintaperillisillä oikeus saada jäämistöstä lakiosa eli puolet perintöosastaan. Rintaperillisiä ovat lapset ja heidän lapsensa. ILMOITETA AN TESTA MENTISSA

Laissa tarkoin säänneltyä menettelyä noudattamalla voi perittävä henkilö jättää rintaperillisensä kokonaan ilman perintöä. Edellytyksenä on, että perillinen on tehnyt rikoksen, joka loukkaa syvästi perittävää, hänen perimispolvessa olevaa sukulaistaan, ottolastaan tai tämän jälkeläistä. Myös kunniatonta tai epäsiveellistä elämää viettävän perillisen voi jättää perinnöttä. Perinnöttömäksi tekeminen tapahtuu testamentissa, jossa on myös ilmoitettava perustelut asialle. JUURET OIKEUSHISTORIASSA

Suomen lainsäädännön juuret ovat Ruotsin oikeushistoriassa. Perinnöttömäksi tekeminen erilaisin perustein linkittyy uskonpuhdistuksen jälkeiseen aikaan

1500-luvulle. Raamatun käsky ”Kunnioita isääsi ja äitiäsi” on näkynyt oikeuskehityksessä perheoikeudessa. Syvä loukkaus tarkoitti eri asioita 1850-luvulla kuin nykyään. Avoliitto ja tottelemattomuus vanhempia kohtaan avioliittoon liittyvissä asioissa olisivat aikanaan olleet syviä loukkauksia perittävää kohtaan. Ajat ja tavat muuttuvat, ja lainsäädäntö sekä lakien tulkinta seuraavat perässä. Esimerkiksi uusperheiden yleistyminen, kiihtyvä elämänmeno ja varallisuusarvojen sekä -erojen nopea kasvu aiheuttavat jännitteitä ihmissuhteissa. Vanhemmat ja lapset riitaantuvat mitä moninaisimmista syistä. Asioita selviteltäessä voi jälkikäteen olla vaikea nimetä yhtä yksittäistä tekijää, josta välirikko on aikanaan alkanut. Kinastelu vanhempien kanssa arkipäiväisistä asioista ei voi nykyään viedä perintöä.

RIITAUTTA MINEN VOIDA AN SOPIA

Rintaperillinen voi aina saada lakiosan, jos ei syyllisty rikoksiin eikä elä kunniattomasti ja epäsiveellisesti. Viime kädessä tuomioistuin ratkaisee sen, onko perillinen menettänyt oikeutensa perintöön testamentin perusteella. Testamentti, jossa kerrotaan perillisen perinnöttömäksi tekemisestä, on annettava henkilölle todistettavasti tiedoksi perittävän kuoleman jälkeen. Testamentissa

Tuula Rainto

on pitänyt ilmoittaa perinnöttömäksi tekeminen ja sen syyt yksilöidysti. Perillisellä on 6 kuukautta aikaa miettiä, hyväksyykö hän testamentin vai ei. Asia on loppuun käsitelty, mikäli perillinen hyväksyy perinnöttömäksi tekemisen perusteet ja sen, ettei saa edes lakiosaansa. Perintöomaisuus menee silloin muille testamentissa määrätyille saajille. Jos perillinen haluaa lakiosansa, sen saaminen edellyttää lakiosailmoituksen teke-

48 | MARTAT 4 | 2021

48-49 laki4-2021.indd 48

13.8.2021 14.01

mistä kuolinpesälle 6 kuukaudessa testamentin tiedoksisaannista. Jos hän riitauttaa testamentissa esitetyt perusteet, voidaan asia sopia perinnönjaossa vapaamuotoisesti. Aina ei siis tarvitse lähteä käräjille. Mikäli vapaamuotoinen sopiminen ei onnistu, perinnöttömäksi tehdyn on nostettava kanne ja kiistettävä siinä perinnöttömäksi tekemisen peruste. PERUSTEET ILM AISTAVA TARKK A AN

Yksittäinen vähäpätöinen rikos ei ole riittävä peruste rintaperillisen perinnöttömäksi tekemisessä. Rikosta arvioidaan aina oikeudellisesta näkökulmasta. Perittävän oma käsitys teon rikosoikeudellisesta merkityksestä ei vaikuta asiaan, sillä rikok-

sesta voi langettaa tuomion vain tuomioistuin. Vaikka perillistä ei olisi tuomittu rikoksista, perintöoikeutensa voi vaarantaa viettämällä jatkuvaa kunniatonta tai epäsiveellistä elämää. Tällaisessa tilanteessa perinnöttömäksi tekemisen perusteet pitää tarkkaan kertoa testamentissa. Lainkohdan väljän tunnusmerkistön vuoksi sen soveltamiselle on asetettu tiukat kriteerit. Oikeuskäytännössä ei ole riittänyt, ettei perillinen ole pitänyt perittävään yhteyttä. Työtä vieroksuva ja juopotteleva elämäntyyli ei liioin yksistään riitä syyksi. Mikäli alkoholinhuuruiseen elämään liittyy myös huoltajuuden menetys, muuta sekoilua ja lasten sijoittaminen sijaiskotiin, voivat edellytykset jo täyttyä.

INFO

Artikkelin laati martta ja lakimies Tuula Rainto, Lakiasiaintoimisto Amos. Hänelle saa aina soittaa maksuttoman puhelun, p. 010 299 5090.

SEURA A MARTTOJA SOSIA ALISESSA MEDIASSA

Facebook @martatvinkkaa

Instagram marttailu

Twitter @Marttaliitto

Youtube MartatTV

TYSTEN IEN JA YHDIS R II P S Ö Y M MUISTA AT! OMAT K ANAV

MARTAT 4 | 2021

48-49 laki4-2021.indd 49

| 49

13.8.2021 14.01

YHDESSÄ & YHDISTYKSESSÄ

KOONNUT REIJA SALOVAARA

KUULE SIENIMETSÄN KUTSU ALK AMASSA UPEA MARTTASYKSY Syksy on hienoa aikaa. Siihen kuuluu sadonkorjuuta, sieniretkiä, marjastusta… ja marttailua! Yhdistysten toiminta pääsee toivottavasti taas toden teolla vauhtiin. Ulkoilmatapahtumat onnistuvat pitkälle syksyyn, ja sisätapahtumatkin voimassa olevien suositusten ja rajoitusten puitteissa. Marttojen valtakunnalliset tapahtumat on suunniteltu niin, että ne voidaan turvallisesti toteuttaa mahdollisten kokoontumisrajoitustenkin puitteissa. Ohjelmasta saa rungon yhdistyksen tapahtumakalenterille. Osallistu ja ole mukana suuressa marttayhteisössä! martat.ﬁ/toiminta

Sieniviikoilla 30.8.–12.9. Martat ja Suomen Latu järjestävät retkiä eri puolilla maata. Sienitieto karttuu, kun tarvotaan luonnossa, ja jos hyvin käy, korin pohjalle kertyy syötävää. Ehkä marttaporukkanne saa Suomen Ladun paikallisesta yhdistyksestä vakituisen retkikumppanin. Virittäydy tunnelmaan Yhdessä sieniretkelle-opasvihkosen äärellä: martat.ﬁ/sieniretket Marttapiirit järjestävät sienineuvontaa ja -retkiä yhdessä vapaaehtoisten sienimarttojen kanssa. Katso lähimmät tapahtumat: martat.fi/valtakunnallinensienipaiva/ Tarkista tarjonta myös piirien tapahtumakalentereista tämän lehden sivulta 64 alkaen. A JANKUVA

Vasaramäen Martat pitivät vuosikokouksen Turun Tähkäpuistossa toukokuussa.

50 | MARTAT 4 | 2021

\KGHVVDŴ\\ LQGG

TÄ M Ä K A MPANJA ON JUURI SINULLE!

# Thomas Hakala, Kallion Uudet Martat ”On ihanaa päästä osaksi hapanjuuren pitkää tarinaa. Kurssilta saamani juuri on yli sadan vuoden ikäinen. Vanha ja vahva juuri ei ole kranttu, ja sitä hoidetaan parhaiten leipomalla.” Leipää ja tarinoita – niitä ihminen tarvitsee! Juuri sinulle -kampanjan ensimmäinen vaihe 13.–26.9. haastaa martat ja marttayhdistykset jakamaan kokemuksiaan juurileivonnasta. Mukana on valtakunnallisia kampanjakasvoja, ja yhdistykset voivat niiden lisäksi nostaa esiin omia juurileipojiaan sosiaalisen median kanavissaan. Yhdistysten käyttöön tulee tiedotepohja, jota voi käyttää yhteydenotossa paikallis- ja aluemediaan. Katso myös piirien syksyn leipäkurssit. martat.ﬁ/juurisinulle

J u u riSinu lle

Aila Metsäkangas, Vesivehmaan Martat ”Anoppini opetti minulle ruisleivän valmistamisen taidon 1990-luvun lopulla. Juuri säilyy leipätiinussa, josta se herätetään lisäämällä tiinuun vettä ja ruisjauhoja. Käytän leipälapiota, jonka mieheni teki äidilleen puutyötunnilla viidennellä luokalla. Hyvän ruisleivän takaa hyvät raaka-aineet – lähimyllyn jauho ja raikas vesi."

MARTAT 4 | 2021

\KGHVVDŴ\\ LQGG

| 51

YHDESSÄ & YHDISTYKSESSÄ

OM A ILTA UUSILLE JÄSENILLE

KENESTÄ VUODEN VAPA AEHTOINEN 2021?

KYSY MY KSIÄ?

Järjestö- ja jäsenchat palvelee tiistaisin klo 9–11 ja torstaisin klo 14– 16. Pääset chattaamaan, kun menet martat.ﬁ-etusivulle ja klikkaat laatikkoa, jossa lukee Kysy martalta.

Kansalaisareena valitsee jälleen Vuoden vapaaehtoisen, joka toimii seuraavan vuoden ajan vapaaehtoistoiminnan lähettiläänä. Tunnustus jaetaan kahdeksatta kertaa. Henkilöä voi ehdottaa 9.9. asti. https://kansalaisareena.ﬁ/vapaaehtoinen/

JUSSI MIETTINEN

Millainen on uuden jäsenen ensimmäinen kokemus marttayhdistyksestä? Toivottavasti lämminhenkinen, mielenkiintoinen ja ikimuistoinen! Toivotetaan uudet jäsenet avosylin tervetulleiksi ja otetaan heidät heti mukaan toimintaan. Syyskauden alkajaisiksi järjestettävä uusien jäsenten ilta on osoittautunut hyväksi käytännöksi: siellä kerrotaan yhdistyksen toiminnasta ja marttailun monista mahdollisuuksista. martat.ﬁ/uuden-jasenen-ilta

JOTTA ETSIVÄ LÖY TÄISI

• pistetään syyskauden alkajaisiksi yhdistyksen nettisivut ja muut viestintäkanavat ajan tasalle • päivitetään yhteystiedot ja tuodaan sivuille tuore tapahtumakalenteri • tarkistetaan, että puheenjohtajan ja hallituksen jäsenten yhteystiedot ovat oikealla tolalla jäsenrekisterissä. martat.ﬁ/jarjestoportaalijasenrekisteri

A JATUKSET ENSI VUODESSA

Marttayhdistysten toimintasuunnitelmapohja vuodelle 2022 on osoitteessa martat.ﬁ/toiminnan-suunnittelu. Sopii käytettäväksi sellaisenaan tai oman yhdistyksen mausteilla höystettynä.

NÄMÄ K ALENTERIIN Liuta valtakunnallisten tapahtumien ja teemapäivien ajankohtia 2022 on jo tiedossa: »16.–22.5. Marttailuviikko »26.7. Martan päivä »27.8. Marttojen valtakunnallinen sienipäivä »28.8.–5.9. Sieniviikko ja sieniretket Suomen Ladun paikallisten yhdistysten kanssa »13.9. Maailman suurin marttailta: Sadonkorjuujuhlat »Lokakuu on puurokuu »Avoimet puutarhat -tapahtuma järjestetään kesäkuussa tai elokuussa.

a a u k i a v t a t r a m

Kuusan, Laukaan ja Leppäveden Martat järjestivät rahankeräyksen ja hankkivat keräysvaroilla viisi sydäniskuria, jotka sijoitettiin eri kohteisiin: K-Supermarket Laukaa, K-Market Tiitus Leppävesi, Laukaan seurakuntatalo, Kuusan nuorisoseurantalo ja Vehniän kylätalo. Kiitokseksi sydänterveyden edistämisestä Keski-Suomen sydänpiirin hallitus myönsi Martoille kunniakirjan. Kuvassa Laukaan Seudun sydänyhdistyksen hallituksen jäsen Marketta Yli-Sikkilä (vas.), JAMK/NaApurit-hankeen projektikoordinaattori Kaisu Paalanen, Laukaan Seudun sydänyhdistyksen puheenjohtaja Matti Timonen ja Keski-Suomen sydänpiirin toiminnanjohtaja Kristiina Pigg sekä martat Pirkko Hautala (Kuusan Martat), Leena Kuukkanen ja Maija Vesterinen (Laukaan Martat) sekä Maire Hakola ja Eeva-Liisa Rutanen (Leppäveden Martat).

52 | MARTAT 4 | 2021

\KGHVVDŴ\\ LQGG

ehity k n a v a t /k martat.fi

us/ m

t i s en

NY T KORVAT TARKK ANA

Marttojen podcastissa puhutaan ruoasta, vaatteista ja vastuullisista valinnoista. Marttaliiton asiantuntijat lähestyvät kestävän arjen aiheita keskeltä lapsiperheelämää. Uusia jaksoja tulossa syksyllä. Osoite on martat.fi/podcast Mitä pidit kuulemastasi? Pistä palautetta osoitteeseen kestavastiarjessa@martat.fi

NY T TARVITA AN TEKOJA

Marttaliitto on mukana kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumuksessa. Tavoitteemme liittyvät vaatteiden ympäristövaikutusten vähentämiseen: •Hankin vaatteita vain tarpeeseen ja otan aina selvää vaatteen alkuperästä. •Sitoudun vaatteisiini, ja käyttöiän pidentämiseksi myös korjaan tai korjautan ne. Haluatko sitoutua näihin tavoitteisiin? Osallistu osoitteessa martat.fi/kestavan-kehityksen-sitoumus/ KUTSU K AVERIT MUK A AN

Kun korona aikanaan hellittää, avautuvat vapaa-ajan harrastusmahdollisuudet. Marttajäsenyys tarjoaa monipuolista toimintaa ja yhteisöllisyyttä, jota me kaikki kaipaamme, varsinkin nyt, kun on eletty enemmän tai vähemmän eristyksissä. Tarjoa marttailun ilot ystävällesi; kutsu kaverit mukaan, tuo työtoverit tutustumaan toimintaan. Marttaliitosta voi tilata tapahtumiin Martat-lehtiä jäsenhankinnan tueksi. Tilaukset osoitteeseen jarjestosihteeri@martat.ﬁ.

MITÄ M ARTTAILU TARKOITTA A SINULLE?

Tinja Kaivolahti, Asennemartat

Heini, Heidi ja Tinja kertovat. Katso video: martat.fi/martatlehti

Heidi Hoffman, Mäntsälän Martat

Hu aa!

Jonkin verran marttoja lopetti jäsenyyden, kun yhdistysten toiminta oli tauolla koronan vuoksi. Olisiko nyt aika palata yhdistykseen? Hallituksen kannattaa käydä läpi eronneiden jäsenten lista viime vuodelta ja tämän vuoden alkupuolelta, ottaa entisiin jäseniin yhteyttä ja toivottaa heidät tervetulleiksi takaisin. Heini Vikström, Pikkukaupungin Martat

MARTAT 4 | 2021

\KGHVVDŴ\\ LQGG

| 53

YHDESSÄ & YHDISTYKSESSÄ

ITÄ MERI, MEIDÄN MEREMME

Meistä jokainen vaikuttaa Itämeren puhtauteen, myös sisämaassa. Itämeripäivää 26.8. vietetään piknikillä. Tehtäisiinkö eväsretken jälkeen vielä roskakävely? martat.ﬁ/itameripaiva

Viikko kohtuud en puolesta Marttailuviikkoa 25.–31.10 vietetään teemalla Yksi maapallo riittää Marttojen Kohtuullisuuden teemavuosi huipentuu Marttailuviikolla 25.–31.10. Viikkoa vietetään teemalla Yksi maapallo riittää. Keskustelemme kohtuullisesta kulutuksesta sekä kestävän arjen teoista ja taidoista. Jaamme kokemuksia ja kokeilemme uusia, kestävämpiä tottumuksia. Marttailuviikon aikana pukeudumme marttat-paitoihin tai muihin martta-asuihin, missä sitten liikummekin. VIRITTÄYDY VIIKKOON:

Suunnittele ja varaa kalenteriin oman yhdistyksesi marttailta, jonka aiheena on Yksi maapallo riittää. Löydät ohjeet, haasteen ja aineistot osoitteesta martat.ﬁ/yksi-maapallo-riittaa/ Myös marttapiireissä järjestetään Marttailuviikon tapahtumia – lähtekää porukalla mukaan! MUISTA MYÖS: KIITOS PAL AUTTEESTA

Martat-lehden 2/2021 suosituin juttu oli Kotipuutarhurin laatikkoleikki. Kaikkien palautteen lähettäneiden kesken arvottiin 5 kpl Marttojen Kodinhoitokirjaa. Sen saivat Viivi Ikävalko-Kantonen Riihimäeltä, Liisa Komscha Espoosta, Sirpa Ojala Turusta, Jutta Paukku Helsingistä ja Anne Vuorinen Luumäeltä.

»Webinaari Martta-akatemiassa tiistaina 26.10. »Facebooklive torstaina 28.10. »martat.ﬁ/marttailuviikko

54 | MARTAT 4 | 2021

\KGHVVDŴ\\ LQGG

VIHERPEUK ALO: OSALLISTU JA KERRO! A JANKUVA

Suomalaisen Kirjallisuuden Seura (SKS) kerää kasviharrastukseen liittyviä muistoja; kokemuksia kasvimaista sekä perinne- ja hyötykasveista. Osallistu sinäkin Tuoksua mintun ja ruusun -keruuseen! Kasvaako pihallasi keisarinkruunu? Tuoksuvatko akileijat, varjoliljat, palavarakkaus tai suopayrtti kukkapenkissäsi? Teetkö kasvimaasuunnitelmaa jo tammikuussa? Selaatko siemenluetteloita malttamattomana? Haaveiletko tilli- ja persiljariveistä ja kasvihuoneen punaposkisista tomaateista? Käytkö kellarissa tutkimassa talvehtivia pelargonioita? Kerro SKS:lle, miten kasviharrastuksesi alkoi. Onko sinulla kasvimaa, kasvihuone tai kukoistava parveke? Oletko erikoistunut johonkin lajiin, esimerkiksi pelargonioihin tai ruusuihin? Oletko siirtänyt kasveja pihallesi vanhalta kotiseudultasi tai saanut niitä sukulaisilta nykyiseen kotipihaasi? Kerro myös, säilötkö, kuivaatko tai pakastatko kesän satoa. Entä kuulutko erilaisiin kasviyhdistyksiin tai -piireihin? Kuvaile, mitä viljeleminen, puutarhaharrastus ja kasvien kanssa touhuaminen merkitsevät sinulle. SKS järjestää Tuoksua mintun ja ruusun -keruun yhteistyössä Hyötykasviyhdistyksen kanssa. Muistojen keruu kestää 30.9.2021 saakka. Vastaukset arkistoidaan SKS:n arkistoon. Vastaajien kesken arvotaan kirjapalkintoja. Vastausohjeet ja vastauslomake ovat osoitteessa www.finlit.fi/perinnekasvit. Jos lähetät muistelusi postissa, osoite on Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, arkisto, PL 259, 00171 Helsinki. Merkitse kuoreen tunnus Perinnekasvit. Liitä mukaan lupa lähettämäsi aineiston arkistoimiseen SKS:n arkistoon nimellä tai nimimerkillä sekä yhteys- ja taustatietosi.

Uittamon Martat kokoontuivat koronakaudella Katariinan laakson tammimetsikössä. Saman suuren kiven äärellä kävivät aikoinaan myös Juhana-herttua ja Katariina Jagellonica virkistäytymässä.

MARTAT 4 | 2021

\KGHVVDŴ\\ LQGG

| 55

Pysähdy hetkeksi miettimään, mitä kaikkea olet oppinut järjestötoiminnassa; marttailloissa, kursseilla, vapaaehtoisena. Taidot ja tiedot karttuvat koko ajan, ja kaikki osaaminen on arvokasta. MARJAHELENA SALONEN // KUVAT SAMI LAMBERG/KAPINA

NOSTETAAN OSAAMINEN NÄKY VIIN J

atkuva oppiminen ei tarkoita pelkästään uusien tutkintojen suorittamista. Osaamista hankitaan monilla eri tavoilla, elämän kaikissa vaiheissa – työssä, kotona, harrastuksissa. Opimme paljon toisiltamme, eli vertaisoppimisen avulla. Virallisen koulutusjärjestelmän ulkopuolella hankittu osaaminen jää kuitenkin usein huomaamatta. Emme itsekään aina tiedosta, mitä kaikkea osaamme. Omista taidoista puhuminen ei ole helppoa, varsinkaan jos ei ole tottunut tekemään itsearviointia ja pohtimaan omaa osaamistaan. Olisiko nyt aika nostaa kaikki osaaminen näkyviin ja arvoonsa? TUNNISTA JA TUNNUSTA

Osaamisen tunnistaminen tarkoittaa prosessia, jossa selvitetään, millaista osaamista ihmisellä on, ja tuotetaan todisteita hänen osaamisestaan. Osaaminen voi olla hankittu eri tavoin: opiskelemalla, osallistumalla järjestötoimintaan, työelämässä ja harrastuksissa. Tälle eri tavoin hankitulle osaamiselle voidaan tuottaa muodollinen tai virallinen tunnustaminen. Siihen on olemassa erilaisia välineitä. Esimerkiksi Koski-tietovarantoon voi nyt viedä vapaan sivistystyön oppilaitoksissa suoritettuja koulutuksia. Tällaisia ovat esimerkiksi Marttojen koulutukset, jotka on toteutettu yhteistyössä Siviksen kanssa. Koski-tietovarantoon pääsee Oma opintopolku -palvelusta. Osaamisen tunnustamisen välineitä ovat myös digitaaliset osaamismerkit, Open Badget.

KERRO, KUUNTELE , KESKUSTELE

Martoilla on maine kaiken tietävinä ja taitavina ihmisinä. Yksi martta ei osaa kaikkea, mutta kun kaikki osaaminen lasketaan yhteen, osaamme melkein mitä vain! Martat ovat mukana Osaaminen näkyviin -viikoilla 30.8.–10.9. Kampanjalla kannustetaan kaikkia huomaamaan oma ja toisten osaaminen. Tuodaan esiin taitojamme ja hyödynnetään niitä. Alkuun päästään keskustelemalla: kerrotaan ja kuunnellaan. Pääosassa on osaaminen – ei se, missä ja milloin se on hankittu. Taidot kertyvät tekemällä. NÄILL Ä LIIKKEELLE:

»Mitä kaikkea osaamista sinulla on? »Missä olet oppinut erilaisia tietoja ja taitoja? »Mitä osaamista omasta marttayhdistyksestäsi löytyy? »Millaista osaamista sinulle on kertynyt marttatoiminnassa? Entä muissa harrastuksissa? »Mitä olet oppinut työurasi aikana?

LIITY MUK A AN! TAPAHTUMAVIIKOT NÄKY VÄT MARTTOJEN NETTISIVUILL A JA SOMEK ANAVILL A . #OsaaminenNäkyviin

Se osaa, joka opettaa! INFO

Lisätietoja kampanjasta: www.sitra.ﬁ/hankkeet/osaaminennakyviin/

56 | MARTAT 4 | 2021

56 opinnot4-2021.indd 56

13.8.2021 14.01

MARTTAENERGIAA VALTUUSTOIHIN Maaliskuun Martat-lehdessä haastateltiin viittä kuntavaaliehdokasta. Heistä neljä pääsi kotikuntansa valtuustoon. SUSANNA VILJANEN //

Eila Aavakare

Eija Esko

iedon kunnanvaltuusto saa marttavoimaa Lotta Salmisesta (vihr.), joka oli ensimmäistä kertaa ehdolla ja pääsi heti läpi. – Olin iloisesti yllättynyt saamistani 67 äänestä. Ilmeisesti omasta aktiivisuudesta erilaisissa yhdistyksissä, kuten Martoissa, on ollut hyötyä. Kampanjoin jonkin verran sosiaalisessa mediassa, ja näkyvyyttä tuli varmasti myös talkoissa, kun keräsimme roskia ja kitkimme lupiineja, Lotta Salminen kertoo. Uusi marttavaltuutettu on myös kemiönsaarelainen Marjaana Hoikkala (kesk.). Hän on ollut valtuutettuna aiemminkin, muttei silloin vielä kuulunut Marttoihin. Viime valtuustokaudella hän ei ollut politiikassa mukana. – En uskonut, että pääsisin suoraan valtuustoon, kun yksi kausi oli välissä, mutta niin vain sain jo ennakkoäänestyksessä tuplasti sen verran ääniä kuin odotin yhteensä saavani. Voi olla, että Martat-lehden jutullakin oli jotain vaikutusta. Kemiönsaarella on aika paljon marttoja, Marjaana Hoikkala puntaroi. SUURIA Ä ÄNISA ALIITA

Eila Aavakareesta (ps.) äänestäjät leipoivat koko Kainuun äänikuningattaren. Hän

Marjaana Hoikkala

Lea Sairanen

sai kajaanilaisittain ennätykselliset 568 ääntä ja sitä myötä Kajaanin kaupunginvaltuuston puheenjohtajan paikan. Savonlinnalainen paikallispolitiikan konkari Lea Sairanen (kok.) sai toiseksi eniten ääniä omassa ryhmässään, joten lukuisia luottamustoimia on tiedossa hänellekin. Martat-lehden nettipalaveriin osallistuneista kuntavaaliehdokkaista ainoastaan Eija Esko (sd.) ei päässyt valtuustoon. Silti hän oli iloisesti yllättynyt saamastaan äänimäärästä. – Sain 66 ääntä, mikä oli paljon enemmän kuin osasin odottaa. Olen kuitenkin suhteellisen uusi turkulainen. En ole mukana sosiaalisessa mediassa, joten minulla ei ollut ollenkaan henkilökohtaista somekampanjaa, Eija Esko kertoo. – Minusta on tärkeää nostaa esiin sitäkin, että on ihan mahdollista elää hyvää elämää ja vaikuttaa myös täällä vanhanaikaisessa reaalimaailmassa. Moni ikäihminen elää somen ulkopuolella.

Lotta Salminen

– Kajaanissa valtuustoon pääsi paljon uusia tulokkaita ja koulutettua nuorta väkeä. Mukana on toki myös vanhempaa polvea, eli ihan kaikenikäisiä valtuutettuja, mikä on demokratian kannalta tosi hyvä asia, Eila Aavakare iloitsee. Savonlinnassa liki puolet valtuutetuista on uusia. Mukana on kaupungissa uusi puoluekin, Liike Nyt. – Päättyneellä vaalikaudella Savonlinnan kaupunginhallituksessa oli paljon kovaa poliittista vääntöä. Ihmiset ovat selvästi kyllästyneet eripuraan ja äänestivät siksi uusia kasvoja. Luotan siihen, että uusi valtuusto pystyy toimimaan yli puoluerajojen oman paikkakunnan parhaaksi, Lea Sairanen sanoo.

NUORENNUSLEIKK AUKSIA

Koronan takia poikkeuksellisissa oloissa käydyt vaalit toivat monessa kunnassa isoja muutoksia valtuustoon. Kampanjointi tapahtui melkein kokonaan sosiaalisessa mediassa, mikä suosi nuorempia ehdokkaita.

TÄSTÄ PUHE

Juttu Marttana ehdolla vaaleissa ilmestyi numerossa 2/20212, sivulla 42–45.

MARTAT 4 | 2021

57 kuntavaalit4-2021.indd 57

| 57

13.8.2021 13.42

MARTAN PITK Ä MARSSI

Emäntälehti MARTTA-YHDISTYKSEN ÄÄNENKANNATTAJA

Todellinen Martta hoitaa kasvitarhansa hyvin, sillä silloin saa hän siitä parhaat tulokset.

N:o 7–8 Heinä–Elokuu 1921 Todellinen Martta. Todellinen Martta pitää kotinsa puhtaana, lattiat siisteinä, pöydät, tuolit ja penkit tomuista vapaina. Todellinen Martta pitää sängyt puhtaina ja vuoteet kunnollisina. Hän ei siedä syöpäläisiä kodissaan. Todellinen Martta valmistaa perheelleen yksinkertaisen mutta hyvästi kypsytetyn ruuan ja tarjoaa sen siistillä pöydällä ja puhtaista astijoista.

Todellinen Martta on ahkera ja tunnollinen kaikissa toimissaan. Vaikeimmatkin tehtävät toimittaa hän iloisella mielellä, sillä hän tietää, että kaikki työ tehdään isänmaan ja tulevien sukupolvien hyväksi. Todellinen Martta lukee ahkerasti Emäntälehteä, sillä siinä on paljo tietoja, jotka juuri hänelle sopivat. Todellisen Martan kodin pöydällä on aina siis Emäntälehti. Alli Nissinen.

Laura Wade

JESSIE NELSON – SARA BAREILLES Leo Tolstoi – Pasi Lampela

herkullinen musikaalikomedia

Ystävyys. Rakkaus. Elämä. Kuolema.

Edes nostalgia

ei ole entisellään

Esirippu avautuu – ainutlaatuinen teatterisyksy käynnistyy Ryhmäedut jo 20 hengen ryhmälle! Syksyn esitykset myydään turvavälein /LSSXP\\PÃOÃ ř PLQ SYP ō ONWOLSXW#ODKWL ğ 5\KPÃP\\QWL ō ONWU\KPDW#ODKWL ğ 9ÃOLDLNDWDUMRLOXW ZZZ OLSSX ğ

3LWNDŴPDUVVL B LQGG

MARTTA-YHDISTYKSEN ÄÄNENKANNATTAJA N:o 9 Syyskuu 1921 Eläimet säänennustajina. Sanotaan, että tulee sade, jos: peipponen laulaa ennen auringonnousua; pääskyset lentävät matalalla; kyyhkyset palaavat myöhään kyyhkyslakkaan; siipikarja piehtaroi tomussa ja asettuu myöhään levolle; koira syö ruohoa;

Kodin Pellervo on lehti Sinulle, joka haluat lukea elämänmakuisia tarinoita tavallisista ihmisistä ja nautiskella arjesta joka kuukausi herkullisen ruuan, taidokkaiden käsitöiden ja kauniin puutarhan parissa.

kukot kiekuvat; keltiäiset tulevat maanpinnalle ja hyttyset pistävät kiukkuisesti. Tulee myrsky, jos: mehiläiset palaavat kotiin parvittain; kalat hyppelevät veden pinnalle; vesilinnut sukeltavat; rastaat ja peipposet lentelevät levottomasti sinne tänne. Tulee kaunis ilma, jos: laulurastas laulaa aamuun saakka; leivonen kohoaa korkealle ja laulaa; pöllöt huutavat; yölepakot näyttäytyvät aikaisin illalla; kiiltomadot loistavat tavallista kirkkaammin; ampiaiset surisevat myöhään illalla.

30 €

MÄÄRÄAIKAINEN 6 kk/6 nro

39 €

SUDOKU

RISTIKKO

AKO KOTIM USKALTA

PELLERVO 11

5 • 2K0O2K1U U TOU

LISÄKSI SAAT PELLERVON ISO KALENTERIN

Ä? LAA SYÖD AISTA KA

K • 105. vuosike erta rta

TILAUSKORTTI

KESTOTILAUS 6 kk/6 nro

2022

)

7,90 (sis.alv

UTSUU! MÖKKITIKKUIN PIPAPARRKKAKAAKKKKUÄUTUTATALLOO L LLÄ KO KSSEELLL K IKS IK KAKKOS •K TIIIN ELVVIK TTI USSTTTEETTT SU SISU ON • VAJAA SIS OO LO ELO RÄÄÄÄÄ EL R RII HEEER AR • SAAAAR

9 SISITYVUÖOA HJEITA

Tilaajalahjaksi saan Heirolin sieniveitsen Tilaajapalvelu: puh. 020 413 2636 • tilaukset@pellervo.ﬁ (tunnus: Martta 2021)

Emäntälehti

Heirolin veitsi on sieniretkellä ehdoton varuste: Veitsen kotelon voi ripustaa vyölle, terä taittuu turvallisesti, veitsessä on ripustuslenkki, ja harjaspäällä voi sienet puhdistaa jo metsässä. Avatun veitsen pituus on noin 21 cm m.

ARVO

8,50€

TILAAN

Kodin Pellervo 30 €/6 kk, kestotilaus* Kodin Pellervo 39 €/6 kk, määräaikainen

Nimi .............................................................................. Lähiosoite ..................................................................... ...................................................................................... Postinumero .................................................................. Puhelinnumero ..............................................................

KÄ

*Täm *Tä äm ä mä ti tilaus tilaus laus us on on kest ke esttotil otilauks ot uk en n ensim ns ssim mmä mä mäi mäin äiinen en jakso akso aks ak so o, jo joka a jatkuu atku atku kuu 6 kuukaude ku kaude kuuk kuu ude den ja de aks ksoi so ssoi o ssa voim v massa ass assa a ssa a ole ole olevaa evaan vaa va a nn no nor o maal or maalihin maalihin iihi ih hin nta taan taa aan. E Ensimm mmäise äisen tilaus äisen äise tilaus aus aus usjak jakaksson on nm mak maks a ak aks ksettu tttu tt tuan ani voin ani voi k voi ko kos o k ka a ta ahan han h a sa a katka atk a tka tk ka kaista k aiist ista tta a ti ttillauks auk au a uks ksen ks en taii muutt uu uttaa utt a sen n määräaika äärä äärä äa aik aika k isek sek se ek e ksi si. Kod Kodi od n Pe Peller elle ller ler ervvo illmes e esstyy yy 11 1k kert erta ertaa rtaa vu uode o ssa. ssa a Ta arjo rjoukse se et ovva ova ovat at vo a voimass voi as a 2 20.9.2 9.20 .20 021 2 saak 21 sa kka. ka. Tiet ka Tie ettos osu osuo o uoja jas jase jaselost as lost ase ost o ste e:: kodi kodin odi din iin npel pell p pe el er ervo ervo erv rv .fi/t .fi/ fi/ ieto fi/tieto eto osu suoj uoja

3LWNDŴPDUVVL B LQGG

Media

KALE

MINÄ ”TÄÄLLÄ

Pellervo-

PIKKUHE STEIHIN KESÄN KE

NTERI • SÄÄ • RUOKA • K A: JA: AAJJJA KÄSI ÄSIT ÄS ENTTAAJA T TYÖT KEN KE YÖ • LUON RAK RA TEHDÄÄN” NR N ON TO ALO TAL TA 22, TAL KUINKA A 22 U A, LAUR SANON,

maksaa

9 x epti Juhlares RKKUJA

postimaksun

KYYHKY KESY TTI MIEHEN

Pellervo-Media Tunnus 5021310 00003 VASTAUSLÄHETYS

UHEA REILUN RO • R SSI KASS PELLAAVA KAT UKA SUK O KESSSÄÄÄSSU LO ULO • NEEU LLLLE ELL EEL SEL PSSSE LAAP LAP P PEEESSÄ ISSSP AIS IIAI P M MP AM A VALLEEEA UHU VAL • VA N UN UUHU PU P IIPU TTIP TI OTI OT O KO K

ELÄMÄNMENO

Onnittelemme 95 VUOTTA | Anna-Maija Poutiainen 3.9. Karsturannan Martta 90 VUOTTA | Maija Mäkipää 9.6. Uuden-

kaupungin Martat • Ritva Köntti 8.9. ItäIkaalisten Martat 85 VUOTTA | Helga Auvinen 20.4. Hyvinkään kaupungin Martat • Terttu Suoninen 16.7. Kiteen Säyneenkylän Martat • Liili Suomela 4.9. Teuvan Martat • Ritva Järvinen 11.11. Ahtialan Martat 80 VUOTTA | Mirja Jokivalli 19.6. Hyvin-

kään kaupungin Martat • Antti Airisto 4.7. MM-My• Maija-Liisa Penger 29.7. Hyvinkään kaupungin Martat • Kaarina Holmroos 26.8. Pirkkalan My • Mirja Aaltonen 1.9. Jalkarannan Martat • Liisa Lahti 5.9. Askisto-Hämeenkylän Martat • Lea Muuvila 24.9. Nakkilan Nykymartat 75 VUOTTA | Kirsti Valta 23.4. Hankasalmen kk:n Martat • Maila Rosenlund 14.5. Ahtialan Martat • Anneli Dahl 19.6. Paraisten My • Vuokko Virtanen 21.6. Uudenkaupungin Martat •Irma Hintikka 7.8. Hankasalmen kk:n Martat •Riitta Kaplas 27.8. Karsturannan Martat • Annikki Kallio 4.9. Hallin My • Pirkko Honkavuo 6.9. Pitkälahden Martat • Marja-Liisa Poikonen 6.9. Kannonkosken Martat • Kirsti Koskinen 8.9. Porin Nuormartat • Sinikka Laazizi 8.9. Pukinmäen Martat • Anni Kröger 9.9. Pitkälahden Martat • Seija Kesälä 13.9. Nummelan Martat • Terttu Peltola 19.9. Keihäskosken Martat • Raija Hakala 23.9. Teuvan Martat • Anneli Kallio 30.9. Launeen Martat • Pirkko Piilonen 8.10. Porvoon Karjalaiset Martat 70 VUOTTA | Maritta Sieppi 24.2. Turtolan Martat • Leila Uusitalo 13.4. Turtolan Martat • Eeva Bisi 23.4. Vaalan Martat • Leena Westin 24.5. Paraisten My • Ulla Meronen 25.5. Laajalahden Martat • Helvi Soini 4.6. Uudenkaupungin Martat • Merja Kivinen 15.6. Paraisten My • Kaija Vuori 15.6. Lampin Martat • Annikki Lantto 4.7. Turtolan Martat • Sisko Siljamo 17.7. Kaskiin Martat • Elli Kunnari 31.7. Kokkokankaan Martat • Taina Tolvanen 11.8.

Osanottomme Rääkkylän Sintsin My • Anita Tegelberg 13.8. Lapinlahden Martat • Tarja Syväluoma 30.8. Teuvan Martat • Marita Huhtiniemi 1.9. Hallin My • Riitta Peltola 15.9. Anjalan Riitamaan Martat • Marianne Haatanen 23.9. Nummelan Martat • Heli Ormala 25.9. Linnan Martat • Tarja Hovilainen 27.9. Imatran My • Sirpa Permanto 27.9. Kouvolan My • Satu Äikää 27.9. Keihäskosken Martat • Marjukka Kotiharju 28.9. Forssan Martat • Sisko Toukovirta 30.9. Erkylän Martat • Silja Koivusilta 4.10. Karkkilan Martat 65 VUOTTA | Aino Korhonen 24.4. Hankasalmen kk:n Martat • Eeva Solala 3.6. Porin Nuormartat • Seija Inkinen 12.6. Paavolan Martat • Seija Kurunmäki 2.9. Laajalahden Martat • Kirsti-Liisa Mustonen 28.9. Kiteen Säyneenkylän Martat • Helena Korhonen 30.9. Karhunpään Martat 60 VUOTTA | Leila Lahdenperä

24.12.2020 Lampin Martat • Irja Kuusijärvi 17.1. Turtolan Martat • Soili Aspegren 29.4. Karjasillan Martat • Ari Säämäki 7.5. Lampin Martat • Eili Jalonen 1.6. Karjalan tl Laajoen Martat • Päivi Koskela 20.6. Ristinummen Martat • Marja-Liisa Antinkaapo 11.7. Kokkokankaan Martat • Päivi Lahti-Kuusisto 26.7. Teuvan Martat • Aino Torniainen 7.8. Kaunisnurmen Martat • Jaana Ranta-Valkama-Perälä 17.8. Teuvan Martat • Kaija Ylikotila 26.8. Äänesalon Martat • Arja Parkkonen 3.9 Tainionkosken Martat • Marjaana Snabb 9.9. Leppävaaran Martat • Satu Huovinen 3.10. Porvoon Karjalaiset Martat • Tuija Rompasaari-Salmi 3.10. Saarenkylän Martat • Anne Kemppi 6.10. Laajalahden Martat 50 VUOTTA | Juho Kautto 23.7. Äänekos-

ken Martat • Marja Oikkonen 27.8. Lappeen My, Iitiän tr. • Kati Kurtti 5.9. Rannikon Martat • Merja Romppanen 6.9. Laihalan-Rapattilan Martat • Sirpa Uusikoski 2.10. Renkomäen Martat 40 VUOTTA | Salla-Elina Vuori 2.6. Laitilan My • Katja Ahoniemi 18.8. Kämmenniemen Martat

»Lapijoen Marttojen perustajäsen Satu Kähkönen menehtyi 19.6.2021. Me martat muistelemme häntä suurella lämmöllä. Satu oli aktiivisesti mukana toiminnassamme idearikkaana, kädentaitojen osaajana ja leipojana. Sadun sukulaiset ja ystävät saivat nauttia erilaisista neuletöistä syntymäpäivinä ja jouluna. Lapset ja lapsenlapset olivat mummille tärkeitä, ja hän oli aina valmis lähtemään avuksi, kun häntä tarvittiin. Satu oli innokas liikunnan harrastaja: kuntosali, lenkkeily, pyöräily, uinti ja talvella avantouinti kuuluivat elämään. Lappi oli hänen sydäntään lähellä, ja sinne suuntautui monta retkeä. Savonlinnassa käytiin Oopperajuhlilla useana vuonna, ja ystäväporukassa tehtiin retkiä ympäri Suomea. Satu oli aina valmis lähtemään mukaan. Häntä jäivät kaipaamaan läheiset ja sukulaiset sekä suuri joukko ystäviä. Lämmöllä muistaen Lapijoen Martat »Rännimäen Marttojen pitkäaikainen jäsen Kaisa Lahtinen nukkui pois 89-vuotiaana 11.7.2021. »Yhdistyksemme pitkäaikainen jäsen Varpu Lampinen (synt. 1.7.1932 Nurmijärvellä) nukkui pois 88-vuotiaana 13.3.2021 Hyvinkään terveyskeskuksen vuodeosastolla. Hän liittyi Hyvinkään kaupungin Marttoihin jo 14-vuotiaana, vuonna 1947. Tarina kertoo, että Varpu liittyi Marttoihin ensin ja äiti hänen jälkeensä. Varpu kävi Hyvinkään Yhteiskoulua ja opiskeli Wetterhoffin käsi- ja taideteollisuusoppilaitoksessa. Hän oli töissä muun muassa Fenno Sportilla, ja aloitti työsuojeluvaltuutettuna edistyksellisesti työpaikkaliikunnan. Hän oli mukana myös ammattiyhdistystoiminnassa. Varpu oli ystävällinen, ahkera ja hiljainen ihminen ja aina kauniisti pukeutunut. Hän teki mielellään käsitöitä, ja oli kiinnostunut taiteesta ja luonnossa liikkumisesta, marjastuksesta ja sienestyksestä. Varpulle myönnettiin Marttaliiton hopeinen ansiomerkki vuonna 2007. Hyvinkään kaupungin Martat muistavat Varpua lämmöllä ja kiitollisuudella.

60 | MARTAT 4 | 2021

60-61 elamanmeno4-2021.indd 60

13.8.2021 14.01

Vauvoja »Suonsalmen Marttojen ensimmäinen puheenjohtaja ja kunniajäsen Helvi ”Heta” Liukkonen nukkui pois 94-vuotiaana 13.6.2021. Heta jäi pienenä orvoksi ja kasvoi naapuritalon isäntäperheen hoivissa. Hän avioitui kotikylän pojan Einarin kanssa. Heta oli lapsesta saakka tarmokas ja taitava, iloinen ja itsenäinen. Kodin ja perheen hoidon lisäksi nuori äiti oli autoilijamiehensä apuna lastaamassa kuormaauton lavalle milloin hiekkaa, milloin muuta kuljetettavaa. Heta jäi neljän lapsen yksinhuoltajaksi vuonna 1969 miehensä kuoltua sairaskohtaukseen. Hän teki pitkän uran kotikunnan keittiöissä ja toimi pitokokkina kylän juhlissa. Marttojen toiminnassa Heta oli aktiivinen ja edistyksellinen. Hetan kotitalo oli keskellä kylää, ja siellä pistäytyivät lasten perheiden lisäksi mielellään myös kyläläiset ja seudun vapaa-ajan asukkaat. Kun martat kokosivat Suonsalmen kyläkirjaa, hän oli korvaamaton apu tietolähteenä ja tekstien tarkastajana. Muistamme Hetaa lämmöllä, kiitoksella ja kunnioituksella. Suonsalmen Martat »Pitkäaikainen kunniajäsenemme Kaija Seppälä (synt. 4.2.1935) nukkui pois 13.7.2021. Hän asui kotitaloaan koko ikänsä viljellen maita ja hoitaen karjaa. Kaija toimi Kymenvarren Marttayhdistyksen puheenjohtajana 1989–2003. Hän oli ensimmäisiä yhdistyksemme jäseniä ja sai yhdistyksen 50-vuotisjuhlassa vuonna 2003 Marttaliiton kultaisen ansiomerkin. Kaijan puheenjohtaja-aikana tavattiin usein. Jokainen vuosikokous alkoi virrellä Kiitos sulle Jumalani, ja tapaamiset Marttalaululla Päivä kun paistaa pirttihin pieneen. Elokuussa 2013 vietettiin viimeinen marttapäivä Kaijan kodin pihamaalla. Sairaus voitti, ja Kaija muutti Viljonsa kanssa Vääksyn Oltermanniin. Siellä kävimme tapaamassa heitä ja muita vanhuksia. Vielä helmikuussa 2020 vietimme Kaijan 85-vuotissyntymäpäivät Oltermannin Paimen-salissa. Yhdistyksen sihteerillä on tapana laittaa tekstiviestejä jäsenille, ja yleensä Kaijalta tuli ensimmäisenä vastaus tai soitto. Hän oli martta elämänsä loppuun saakka. Lämmöllä muistaen ja kaivaten, Kymenvarren Marttayhdistyksen puolesta Päivi Riikonen

»Vaalan Marttojen kunniajäsen Aino Seppänen nukkui pois 101-vuotiaana 21.4.2021. Lämmöllä muistaen Vaalan Martat

»Hangon Marttojen puheenjohtaja Taija Selinin perheeseen syntyi esikoinen 24.5. Koko yhdistys onnittelee!

»Kunniajäsenemme Senja Tolvanen nukkui pois 88-vuotiaana 4.5.2021. Yhdistyksen jäsenenä hän ehti olla 69 vuotta. Senja oli kotoisin Laatokan saaresta Sortavalan maalaiskunnasta, ja evakkomatkan päätteeksi perhe asettui Hollolan Vesikansaan. Karjalan siirtolaiset olivat perustaneet Paimelan kylälle Kivennavan Marttakerhon (myöhemmin Paimelan Marttayhdistys), ja Senja liittyi yhdistykseen 20-vuotiaana. Karjalalainen sulho löytyi samalta kylältä tanhuharrastuksen parista. Marttailloista tuli tärkeä karjalaisten yhteinen harrastus ja kokoontumistilaisuus. Karjalaisia tuli muistakin lähikylistä, ja miehetkin olivat marttailloissa kannattamassa toimintaa arpoja ostamalla. Yksinlauluharrastuksen myötä myös lauluiltojen ja iltamien järjestäminen oli Senjalle mieluisaa. Hän ohjasi 1966–1975 opintokerho Muurahaisia, joka suoritti marttaopintoja. Opinnot teki loppuun asti kolme Paimelan marttaa. He olivat ensimmäiset III-taitoavaimen suorittaneet martat Itä-Hämeen Martoissa. Senja oli mukana monissa luottamustehtävissä, kuten kunnanvaltuuston kulttuurilautakunnassa, Hollolan Karjala-seurassa ja Itä-Hämeen Marttojen hallituksessa puheenjohtajana. Hänelle myönnettiin Marttaliion hopeinen ansiomerkki ja 60-vuotismerkki. Paimelan Marttojen toiminta hiipui 2000-luvulla osallistujien korkean iän vuoksi, mutta Senja puheenjohtajana ei halunnut lopettaa yhdistystä vaan rekrytoi kylälle muuttaneita nuoria äitejä mukaan. Vuonna 2005 nuoret ottivat vetovastuun toiminnasta. Yhdistyksen säilyminen ja karjalaiset juuret olivat Senjan sydäntä lähellä. Muistamme Senjan karjalanpiirakkakurssin, jossa opimme oikeanlaisen rypytyksen. Monet mielenkiintoiset tarinat, opit ja kauniit muistot jäävät mieleemme. Paimelan Marttoihin kuuluu nyt 48 jäsentä ja toiminta on vireää, kiitos Senjan. Kerran martta, aina martta Senjaa lämmöllä muistaen Paimelan Martat

Yhdistykset juhlivat

asukkalan Martat viettävät nyt 100-vuotisjuhlavuottaan. Sen kunniaksi yhdistys teetti kalenterin, joka kuvitettiin omilta kyliltä otetuilla kuvilla.

POSTIA M ARTAT-LEHTEEN

Elämänmeno-sivuille tarkoitettu posti lähetetään osoitteeseen lehti@martat. ﬁ tai Marttaliitto, Martat-lehti, Lapinlahdenkatu 3 A, 00180 Helsinki. Lehti ei ota tietoja jäsenrekisteristä. Yhdistykset ja yksittäiset martat lähettävät itse tiedot lehteen niin halutessaan. Jos lähetät tietoja koko yhdistyksen puolesta, varmista jokaiselta päivänsankarilta, että hänen tietonsa saa julkaista. Jos haluat kieltää tietojesi julkaisemisen Elämänmenossa, ilmoita siitä ensisijaisesti oman yhdistyksesi sihteerille tai puheenjohtajalle tai sille henkilölle, joka vastaa tietojen lähettämisestä. Pyrimme julkaisemaan onnittelut lähimpänä merkkipäivää ilmestyvässä lehdessä ja muun postin käytettävissä olevan tilan mukaan.

MARTAT 4 | 2021

60-61 elamanmeno4-2021.indd 61

| 61

13.8.2021 14.01

MONESSA MUK ANA

Oriveden Martat keräsivät omaan kotiin muuttaville nuorille itsenäistymisstipendin yhteistyössä etsivän nuorisotyön ja Oriveden kaupungin nuorisotyön kanssa. Stipendillä tuetaan nuoria, joilla on vaikeuksia esimerkiksi talouteen liittyvissä asioissa. Martat kokosivat 40 stipendipakettia, joissa on yhdistyksen jäsenten lahjoittamia kodintarvikkeita, kodinhoidon ja ruoanlaiton opaskirjoja Pirkanmaan Martoilta ja Martat-lehti. Stipendin saava nuori sitoutuu kolmeen tapaamiseen etsivän nuorisotyöntekijän kanssa. Itsenäistymisstipendin on tarkoitus jäädä pysyväksi tukikeinoksi. Paketit luovutettiin Oriveden Kampuksella, kuvassa Anneli Kyllästinen (vas.), etsivä nuorisotyöntekijä Marika Mäkinen, yhdistyksen puheenjohtaja Seija Siukola ja nuorisotyöntekijä Jenni Ahokas.

Iloa ja hyötyä

Vilppu-hanke toi keväällä kuopiolaiseen palvelutaloon virkistystä ja iloa: Tapaamisissa kylvettiin kukkia, syötiin kalakukkoa, tehtiin vappuhuiskia ja tutustuttiin savolaiseen huumorikirjallisuuteen muistelujen ja kahvin äärellä. Ulkoilukerroilla porhallettiin rollaattoreilla ja pyörätuoleilla torille ja satamaan. Äitienpäivän aikaan nautittiin kakuista ja kukista. Ryhmän vetäjinä toimi marttoja kolmesta eri yhdistyksestä.

Linnan Martat lahjoittivat Hämeenlinnassa Keinukamarin muistiyksikköön ja Voutilakeskuksen päivätoimintaan neulottuja ja ommeltuja lämmikkeitä: pipoja, sukkia, lapasia, kaulahuiveja ja virkattuja turvalonkeroita. Suosikkituote oli vilteistä ja peitoista ommellut jalkojen lämmityspussit, joita on lahjoitettu muihinkin Hämeenlinnan ja Hattulan yksiköhin, yhteensä yli 40 kappaletta, ja lisää valmistuu. Kuvassa Keinukamarin muistiyksikössä johtaja Paula Huovinen-Aalto ja henkilökuntaa sekä Linnan Martoista Merja Pankakoski.

Uusia taitoja

6 5 4

Polvijärven Kirkonkylän Martat kokoustivat metsästysmajan pihapiirissä ja tekivät linnunpönttöjä. Metsästysseuran jäsen oli tehnyt valmiiksi aihiot, joista martat kokosivat linnuille asumukset.

Leena Selkivuori-Mikkonen järjesti kotonaan kombuchakursseja pienryhmissä Joensuun MM-Martoille. Ensimmäisessä ryhmässä olivat Leenan mukana Kyoko Takahashi-Leppänen, Heljä Lehtonen, Toini Koistinen ja kuvaaja Helena Mikkonen. Kurssilaiset saivat purkkiinsa emokombuchan, startteria ja teejuomaa harrastuksen jatkamiseen kotioloissa.

Saarijärven Martoilla on ollut jo 15 vuotta kummitoimintaa, jossa muistetaan paikkakunnan lapsia vastasyntyneistä 15-vuotiaiksi saakka. Kummitoimikunta pitää näin vireillä myönteistä marttamielikuvaa pitkäjänteisesti. Tänä vuonna yllätyksen saavat kaikki 0-, 5-, 10- ja 15-vuotiaat. Vauvaperheet saavat perheneuvolan kautta paketin, joka sisältää vauvantossut, onnittelukortin ja marttainfoa eli hyviä käytännön ohjeita vauva-arkeen. Marttojen neulomia tossuja pakataan noin sataan pakettiin. Kaikki 5-vuotiaat, eli noin 80 lasta, saivat keväällä sosiaalitoimen ja seurakunnan kautta paketin, jossa oli mukana marttojen kasvattama auringonkukan taimi. Kesän lopussa martoille voi lähettää kuvia avautuneista auringonkukista, ja osallistujien kesken arvotaan yllätyspalkinto. Kouluikäisille järjestetään omat tempaukset syksyllä.

62 | MARTAT 4 | 2021

62-63 monessamukana4.indd 62

13.8.2021 14.02

Yhdessä saamme aikaan

Raahen ja Rautaruukin Marttojen kurssilla tehtiin amppeleita makrame-tekniikalla, opettajana Hillevi Lappi.

Seutula-Riipilän Martat virkkasivat koronakaranteenin aikaan peiton isoäidinneliöistä. Jokainen teki kotona paloja, ja peitto koottiin martalta toiselle kierrättäen.

Äänekosken marttayhdistykset kokoontuivat vertaistapaamiseen suunnittelemaan yhteistä toimintaa. Mukana oli myös Äänekosken Marttojen uusi puheenjohtaja, kansanedustaja Juho Kautto.

Kehvo-Väänälänrannan Martat tekivät Anneli Koivistoisen ja Leena Lehtorannan johdolla monenlaista hyödyllistä jämälangoista: pannunalusia, kirjanmerkkejä, harjanvarren päällyksiä, tossuja, siivousliinoja ja isoäidinneliöitä. Tapaamisessa käytettiin maskeja ja käsidesiä, ja isossa ryhmässä oltiin vain kuvauksen ajan. Mukana olivat pitkän linjan martat, kahdeksankymppiset Pirkko Hokkanen ja yhdistyksen kunniajäsen Aino Hukkanen, sekä martta-uraansa aloitteleva viisivuotias Nea.

Lumijoen Martat hankkivat avustusrahalla yhdistykselle kunnon tapahtumateltan.

Kangasniemen Marttojen valokuvasuunnistuksessa pienryhmien piti napata määräajassa mahdollisimman monta kuvaa annetuista aiheista. Kuvassa yksi versio aiheesta Elämän kevät.

Asikkalan Marttayhdistys istutti lahjoittamansa alppiruusun Norrlinin puistoon, vanhaan Vääksyyn.

»Marttayhdistysten tapahtumista kertovat kuvat teksteineen voi lähettää osoitteeseen lehti@martat.ﬁ tai Martat, Monessa mukana, Lapinlahdenkatu 3 A, 00180 Helsinki. Julkaisemme painokelpoisia digi- ja paperikuvia, emme kuitenkaan lehdestä leikattuja tai tavalliselle paperille tulostettuja kuvia. Valitse kuvatessasi mahdollisimman suuri tallennusmuoto. Kuvien vähimmäiskoko on 500 x 500 px, kun resoluutio on 300 dpi. Palstalle lähetettyjen kuvien käyttöoikeus siirtyy Marttaliitolle. Saamme paljon postia, joten jonoa syntyy ja julkaisuun voi kulua aikaa!

MARTAT 4 | 2021

62-63 monessamukana4.indd 63

| 63

13.8.2021 14.02

MARTTAPIIRIT TARKISTA AJANKOHTAISET TIEDOT PIIRISI NETTISIVUILTA JA SEURAA SOSIAALISTA MEDIAA.

Etelä-Hämeen Martat Birger Jaarlin katu 21, Hämeenlinna www.martat.ﬁ/etela-hame www.facebook.com/etelahameenmartatvinkkaa toiminnanjohtaja Arja Pehkonen, arja.pehkonen@martat.ﬁ, p. 040 746 6754 Marttojen Kotiapu, p. 044 050 4805

Etelä-Karjalan Martat Marttakeskus, Valtakatu 45 (käynti Anni Swanin kadun puolelta), Lappeenranta p. 050 448 3112 etela-karjala@martat.ﬁ

» Kurssit ja luennot järjestetään Marttakeskuksessa (Birger Jaarlin katu 21, Hämeenlinna). Ilmoittautumiset www.martat.ﬁ/etela-hame, ellei tapahtuman kohdalla toisin mainita.

www.martat.ﬁ/etela-karjala www.facebook.com/Etelä-Karjalan Martat vinkkaa www.twitter.com/ekarjalamartat Toimisto avoinna ma klo 9–16 , muulloin sopimuksen mukaan.

ELOKUU » 28.8. klo 10–13 Ruokasieninäyttely, Hämeenlinnan tori

toiminnanjohtaja Tuija Valjakka tuija.valjakka@martat.ﬁ p. 050 463 4163

SYYSKUU » 22.9. Sadonkorjuutapahtuma, Hämeenlinna (Kaupunkiviljelystä järkiruokaa -hanke) » 23.9. klo 18 Etelä-Hämeen Martat ry:n sääntömääräinen vuosikokous, Lopen kunnantalon valtuustosali, Yhdystie 5, Loppi. Ilmoittautumiset 6.9. mennessä www.martat.ﬁ/etela-hame/ tapahtuma/etela-hameen-martat-ry-saantomaarainen-vuosikokous/ » 30.8.–6.9. Sieniviikko: Marttayhdistysten järjestämiä sienitapahtumia ja sieniretkiä yhteistyössä Suomen Ladun kanssa. www.martat.ﬁ/martat/yhdistyskanava/toiminta/sieniretket/

» Kurssit ja tapahtumat ovat Lappeenrannassa Marttakeskuksessa ja Imatralla Vuoksenniskan koulun opetuskeittiössä, Vuoksenniskantie 96, ellei toisin mainita. » Kurssiaika klo 16.30–19.30. » Ilmoittautumiset ja hintatiedot: www.martat. ﬁ/marttapiirit/etela-karjala/ » Tilaisuuksien järjestämisessä otetaan huomioon alueelliset koronarajoitukset.

LOKAKUU » 5.10. klo 17–20 Kas, kas, kasviksia -ruokakurssi. Hinta 36 € jäsenet ja 38 € muut. Ilmoittautumiset 28.9. mennessä www.martat.ﬁ/etela-hame/tapahtuma/kaskas-kasviksia-ruokakurssi/ » 25.–31.10. Marttailuviikko, Yksi maapallo riittää -tapahtumia marttayhdistyksissä. MARRASKUU » 16.11. klo 17–20 Joulun vegemenu -ruokakurssi. Hinta 36 € jäsenet ja 38 € muut. Ilmoittautumiset 9.11. mennessä www.martat.ﬁ/etelahame/tapahtuma/jouluinen-vegemenu/ » Etelä-Hämeen Marttojen yhteiset pikkujoulut: » 13.11. klo 12 Kahvilaravintola Kaisa, Yritystie 1, Riihimäki. Yhdistykset: Hausjärvi, Loppi ja Riihimäki, hinta 22 €/henkilö. » 18.11. klo 18 Wisahovi, Kanakouluntie 5, Hämeenlinna. Yhdistykset: Janakkala, Hämeenlinna ja Valkeakoski, hinta 23 €/henkilö. » 21.11. klo 15 Hykkilän-Lunkan nuorisoseurantalo Ahjola, Hykkiläntie 637, Tammela Yhdistykset: Forssa, Jokioinen ja Tammela, hinta 25 €/henkilö.

MARTAT VINKKAA – TIETOA JA IDEOITA ARKEEN -NEUVONTATAPAHTUMAT » Maksutonta, ei ilmoittautumisia, kaikille avointa. » Tapahtumapaikat: » Lappeenranta ja Imatra, pääkirjastojen alaaulat, klo 16–18. » Me-talo, Raastuvankatu 7, Lappeenranta, klo 14–16 » Tapahtumatiedot täydentyvät! Seuraa tapahtumakalenteriamme martat.ﬁ-sivulla. ELOKUU » 25.8. klo 10–18 Kotitalousneuvontaa Greenreality-tapahtumassa, Lappeenrannan Kansalaistori » 28.8. klo 16–18 Valtakunnallinen sienipäivä, sienineuvontaa, Lappeenrannan satamatori » 31.8. klo 15–17.15 Sieninäyttely ja -neuvontaa, Lappeenrannan pääkirjasto SYYSKUU »Marttojen superkuu 28.8–23.9., Etelä-Karjalan Martat ry 100 vuotta: » 2.9. klo 15–17 Martat vinkkaa -sienineuvontaa, Ruokolahden kunnankirjasto » 7.9. klo 17.30–18.30 Hyvät ruokasienet tutuksi -luento, Martta-akatemia » 8.9. klo 17–18.30 Lasten sienipolku, Mikonsaaren luontopolku, Lappeenranta » 8.9. klo 15–17 Martat vinkkaa -sienineuvontaa, Me-talo, Lappeenranta » 9.9. klo 15–17 Martat vinkkaa -sienineuvontaa, Imatran Pääkirjasto

» 11.9. klo 9–16 Sienineuvontaa, Kalamarkkinat, Lappeenrannan satamatori 16.9. klo 17.30–19.30 Nyt juhlitaan -verkkoruokakurssi, Martta-akatemia 21.9. klo 17.30–19.30 Nyt juhlitaan -verkkoruokakurssi, Martta-akatemia » 23.9. klo 17.30–18.30 72 h Kotivara -ketjukoulutus etäyhteydellä LOKAKUU » 3.10. klo 10 alkaen Marttojen kirkkopyhä Lappeenrannan kirkossa. Jumalanpalveluksessa saarnaa rovasti, Marttaliiton pääsihteeri Marianne Heikkiä. » 21.10. Vireästi Kaakossa -toiminnan Seniorimarttakoulutus, Kymen Paviljonki, Kouvola

Itä-Hämeen Martat Laaksokatu 1, Lahti p. 050 501 9715 Toimisto avoinna ma klo 12–17 www.martat.fi/ita-hame/ www.instagram.com/itahameenmartat/ Facebook Itä-Hämeen Martat vinkkaa toiminnanjohtaja Tuulikki Uusitalo, tuulikki.uusitalo@martat.fi Ilmoittautuminen kursseille ja osallistumismaksun maksaminen sivuillamme: www.martat.fi/marttapiirit/ita-hame/tapahtumakalenteri/ Kurssitiedustelut ma klo 12–17, p. 050 501 9715. ELOKUU » la 28.8. klo 10–12 Marttojen valtakunnallisen sienipäivän sienineuvontaa Lahdessa. Paikka ilmoitetaan elokuun alussa. Maksuton. » 30.8.–12.9. Marttojen sieniviikot SYYSKUU » ke 1.9. klo 17–18 Sienten ABC -luento Teamsissa. Tule kuuntelemaan luentoa yleisimmistä ruokasienistä ja oppimaan niiden tunnistamista. Luento on suunnattu sienestyksestä kiinnostuneille aloittelijoille. Mukaan mahtuu 15 ensimmäistä, osallistuminen on maksutonta. Ilmoittautuminen nettisivuillamme. » ti 7.9. klo 17 alkaen Itä-Hämeen Martat ry:n vuosikokous, Lahti. Paikka ilmoitetaan kokousedustajille esityslistan lähetyksen yhteydessä. » to 23.9. klo 17 Juuri sinulle -ruisleipäkurssi, Marttala. Marttojen Juuri sinulle -kampanjan ensimmäisessä vaiheessa 13.–26.9. kerrotaan

64 | MARTAT 4 | 2021

64-71 piirit-4-2021.indd 64

13.8.2021 14.02

tarinoita leipäjuuresta ja juurileivonnasta. Tutustumme ruisleivän taikinajuureen ja leipomiseen. Vastaleivotun ruisleivän tuoksu valtaa keittiön, ja pääsemme lopuksi maistelemaan tätä perinteistä herkkua. Kotiinviemiseksi saat taikinajuurta. 40 €/hlö ja 35 €/marttahinta. Ilmoittautuminen nettisivuillamme. » pe 24.9. klo 10–12 Vauvanruokakurssi, Marttala. Tutustumme aluksi vauvanruokaan teoriassa ja sitten valmistamme ruokia opetuskeittiössä. Lopuksi pidetään maistiaiset. Kurssi sopii sinulle, joka olet raskaana tai jo saanut vauvan, myös isit ovat tervetulleita. Kurssi on maksuton. Ilmoittautuminen nettisivuillamme. LOKAKUU » ti 19.10. klo 10–12 Vauvanruokakurssi, Marttalassa (katso esittely edellä) » ke 20.10. klo 17–20 Yhden kattilan taktiikka -ketjukoulutus, Marttala. Moni meistä kaipaa uusia ideoita helpon arkiruoan valmistukseen. Ruokakurssilla tehdään herkullisia, helppoja ja monipuolisia kasvisvoittoisia ruokia erilaisista ruoka-aineista vähillä välineillä. Tule oppimaan uutta ja valmistamaan arkiruokaa pienellä twistillä! Ilmoittakaa marttayhdistyksenne edustaja maksuttomaan koulutukseen nettisivuillamme. » 25.–31.10. (vk 43) Marttailuviikko teemalla Yksi maapallo riittää. Marttaliitto tekee yhdistysten käyttöön materiaalia ja toimintamallin viikon tapahtumiin.

» Karjalanpiirakkapajat lapsille (7–12 v.), Marttala » ke 8.12. klo 16–18 » to 9.12. klo 16–18 » Opetellaan herkullisten karjalanpiirakoiden valmistus taikinasta paistoon asti. Saamme uunituoreita maistiaisia munavoin kera ja reseptit kotiin viemiseksi. Kurssi on osallistujille maksuton, kurssin rahoittaa Karjalan Kulttuurirahasto. Ilmoittautuminen nettisivuillamme.

Kainuun Martat

TIETOA JA TURVAA KYLILLÄ -hanketta toteutamme osallistumalla muiden tahojen järjestämiin tapahtumiin, ottaen huomioon vallitsevat koronasuositukset ja -rajoitukset. Tuomme sisältöä tapahtumiin, kyläiltoihin ja yhdistysten tapaamisiin. Tapahtumissa käydään läpi kotitalouksien ja kylän turvallisuuteen liittyviä asioita lähinnä kotivaran näkökulmasta. Hankkeen toiminta-alue on Asikkala, Hartola, Heinola, Padasjoki, Pertunmaa ja Sysmä. » Lisätietoa: kati.koskela@martat.ﬁ

» Syksyn tapahtumista tiedotetaan piirin nettisivujen tapahtumakalenterin kautta!

TOIMINTARYHMÄT ITÄ-HÄMEESSÄ » Itä-Hämeen kässämarttatoiminta on vapaaehtoisten järjestämä avoin käsityöryhmä martoille ja muille käsitöistä ja marttailusta kiinnostuneille. » http://itahameenkassamartat.blogspot.ﬁ/ » Itä-Hämeen puutarhamartat ja sienimartat:www.martat.ﬁ/marttapiirit/itahame/

» Lokakuun on Puurokuu. Marttayhdistykset osallistuvat kampanjaan tyttöjen ja naisten puolesta keittämällä puuroja ja lahjoittamalla myyntituoton Marttojen hankkeille Etiopiaan ja Malawiin.

toiminnanjohtaja, kotitalousasiantuntija Kaino Kinnunen, p. 044 7047 950

» KÄSSÄKAHVILA jatkaa toimintaansa koronatilanteen sallimissa puitteissa. Seuraa ilmoittelua piirin nettisivuilta. MARTTOJEN KOTIPALVELUSTA KOTISIIVOUKSIA » Pyydä avuksesi Marttojen luotettava kotipalvelu, kun tarvitset Kajaanissa tai haja-asutusalueella tilapäistä tai jatkuvaa apua kotisiivoukseen, ikkunanpesuun tai vaatehuoltoon. Mikäli toimintakykysi on sairauden tai ikääntymisen (yli 75 v.) vuoksi alentunut, kysy lisää arvonlisäverottomasta palvelusta. Palvelumme on kotitalousvähennyskelpoista (lisätietoja www. vero.ﬁ). » Tiedustelut p. 044 5622 424, 044 7047 950. TARVITSETKO HYGIENIAPASSIN? » Kainuun Martat järjestää sopimuksen mukaan hygieniatestitilaisuuksia. Testin hyväksytysti suorittaneet saavat hygieniaosaamistodistuksen ja -kortin. Osallistuminen vaatii henkilökohtaisen yhteydenoton, p. 044 7047 950. Tilaisuudet järjestetään Marttalassa, Sammonkatu 10 A 3, Kajaani. Osallistumismaksu 45 €. TARJOLLA KOKOUS-, KOULUTUS- JA KOKOONTUMISTILAA » Marttalaa vuokrataan erilaisiin tapahtumiin. Soita ja kysy lisää, p. 044 704 7950.

MARRASKUU » ke 17.11. klo 10–12 Vauvanruokakurssi, Marttala. Tutustumme aluksi vauvanruokaan teoriassa ja sitten valmistamme ruokia opetuskeittiössä. Lopuksi pidetään maistiaiset. Kurssi sopii sinulle, joka olet raskaana tai jo saanut vauvan, myös isit ovat tervetulleita. Kurssi on maksuton. Ilmoittautuminen nettisivuillamme. » Vuoden 2022 Marttojen teemojen esittely marttayhdistysten edustajille. Aika ja paikka ilmoitetaan myöhemmin.

Tietoa ja turvaa kylillä -hanke JOULUKUU » ke 1.12. klo 10–12 Vauvanruokakurssi, Marttala. Tutustumme aluksi vauvanruokaan teoriassa ja sitten valmistamme ruokia opetuskeittiössä. Lopuksi pidetään maistiaiset. Kurssi sopii sinulle, joka olet raskaana tai jo saanut vauvan, myös isit ovat tervetulleita. Kurssi on maksuton. Ilmoittautuminen nettisivuillamme.

Sammonkatu 10 A 3, Kajaani p. 044 7047 950 etunimi.sukunimi@martat.ﬁ www.martat.ﬁ/kainuu Marttojen Kotipalvelu, p. 044 5622 424

Keski- ja EteläPohjanmaan Martat Vingenkatu 15 A ja Vingenkatu 15 B 14, Kokkola Kotitalouskeskus ja kotiapu, p (06) 8313 127 (arkisin klo 9–12) Toimisto, KA-toiminta, astiavuokraus p. 044 336 3202/Rauni Lampela

MARTAT 4 | 2021

64-71 piirit-4-2021.indd 65

| 65

13.8.2021 14.02

TARKISTA AJANKOHTAISET TIEDOT PIIRISI NETTISIVUILTA JA SEURAA SOSIAALISTA MEDIAA.

etunimi.sukunimi@martat.ﬁ www.martat.ﬁ/marttapiirit/keski-ja-etela-pohjanmaa/ www.instagram.com/keskijaetelapohjanmaanmartatry/ www.facebook.com/keskijaetelapohjanmaanmartat/ twitter.com/tuijabiskop toiminnanjohtaja Tuija Biskop p. 050 597 6585 Kurssit ja tapahtumat ovat Keski- ja EteläPohjanmaan Marttojen Kotitalouskeskuksessa (Vingenkatu 15 A), ellei toisin mainita. Ilmoittautuminen tilaisuuksiin piirin nettisivujen tapahtumakalenterin kautta. ELOKUU 26.8. klo 17–20 Sienitasting ja -retki, Kaustinen 27.8. klo 12–15 Sieniretki, Kokkola 27.8. klo 15.30–18 Sieniretki, Kokkola 28.8. klo 10–14 Sieninäyttely, Kokkola, yhdessä Kokkolanseudun sieniseuran kanssa 30.8. klo 12–16 Sieninäyttely, Seinäjoki, keskustori 30.8. klo 17–20 Sieniretki, Seinäjoki SYYSKUU 2.9. klo 12–16 Sieninäyttely, Vaasa, tori 2.9. klo 17–20 Sieniretki, Vaasa 3.9. klo 15–15.45 Hygieniatesti 17.9. klo 15–15.45 Hygieniatesti 20.9. klo 17–21 Hygieniakoulutus ja -testi 29.9. klo 18–20 Yhdistyksen hallituksen jäsenten koulutus, TEAMS LOKAKUU 6.10. klo 17.30–20 Yhdistysten sihteerien koulutus, TEAMS 15.10. klo 15–15.45 Hygieniatesti 18–22.10. klo 10–13 Pikkukokkikurssit alakouluikäisille 27.10. klo 17.30–19 Martan ilmastoruokaa, TEAMS 29.10. klo 15–15.45 Hygieniatesti MARRASKUU 3.11. klo 17.30–19 Näin päivitän yhdistyksen nettisivuja, TEAMS 12.11. klo 15–15.45 Hygieniatesti 17.11. klo 18–21 Lusikka soppaan – lämpimät, syksyiset keitot -ruokakurssi 20.11. klo 9.30–16 Teuvan Martat ry:n 110-vuotisjuhla ja piirin syyskokouspäivä, Teuva JOULUKUU 1.12. klo 18–21 Uusia makuja joulupöytään -ruokakurssi 8.12. klo 18–21 Leivotaan yhdessä joulun maistuvat limput, kakut ja pikkuleivät

Keski-Suomen Martat Yliopistonkatu 11, Jyväskylä p. 050 438 7532 Toimisto avoinna ma ja ti klo 9–16. keski-suomen@martat.fi www.martat.fi/keski-suomi Facebook Keski-Suomen Martat vinkkaa www.instagram.com/keskisuomenmartat/ toiminnanjohtaja Kati-Erika Timperi, p. 050 512 3492, kati-erika.timperi@martat.fi » Piirin tapahtumat ja kurssit ovat kaikille avoimia, ellei kurssin kohdalla toisin mainita. » Ilmoittautumiset vain sähköisesti, www.martat.fi/keski-suomi/tapahtumat/ » Ilmoittautuminen kursseille on sitova. » Ilmoittautuessa maksat verkkomaksulla kurssimaksun. Jos maksu ei lähde, ota yhteyttä keski-suomen@martat.fi niin kurssipaikkasi säilyy ja maksu voidaan suorittaa laskulla. » Osallistumisen voi peruuttaa 7 päivää ennen kurssin alkua. Tämän jälkeen veloitamme puolet kurssinhinnasta. » Alle 15 €:n kurssihinnoista emme palauta kurssimaksua. » Jos jättää peruuttamatta eikä ilmesty kurssille, emme palauta osallistumismaksua. » Kurssit pidetään Marttakeskuksessa (Yliopistonkatu 11, Jyväskylä.) ELOKUU » ke 25.8., to 26.8. & to 2.9. klo 10–13 Keskimaan ILO AUTTAA -kampanja, Ikäihmisille suunnattu ruokakurssi, maksuton. Kolmen kerran ruokakurssilla valmistetaan edullista ja maukasta arkiruokaa. Vetäjä tuija.elomaki@ martat.fi. Ilmoittautuminen avautuu ma 2.8. klo 12 mennessä. » la 28.8. klo 11–15 Sieninäyttely kävelykadulla. Järjestetään yhteistyössä Jyvässeudun Sieniseuran kanssa. Yhteyshenkilö hanni.kuronen@ martat.fi SYYSKUU » ke 1.9. klo 16.30–19.30 Vegaaninen ruokakurssi, 24 €/29 €. Marttakeskuksen opetuskeittiöllä valmistetaan herkullisia vegaanisia ruokia arjen iloksi ja viikonlopun herkutteluun. Vetäjä tuija.elomaki@martat.fi. Ilmoittautuminen avautuu ma 2.8. klo 12 mennessä. » to 2.9. klo 17–19.30 Sieniretki, 20 €/24 €. Kurssi järjestetään Jyvässeudun lähimaastossa. Lähtö Marttakeskuksen pihasta kimppakyydeillä. Maastovarustus ja sienikori sekä -veitsi mukaan. Vetäjä hanni.kuronen@martat.fi. Ilmoittautuminen avautuu ma 2.8. klo 12 mennessä.

» la 4.9. klo 10–15 Keski-Suomen Martat ry:n vuosikokous, Sepänkeskus, Reaktori-sali » ti 7.9. klo 17–19.30 Sieniretki, 20 €/24 €. Kurssi järjestetään Jyvässeudun lähimaastossa. Lähtö Marttakeskuksen pihasta kimppakyydeillä. Maastovarustus ja sienikori sekä -veitsi mukaan. Vetäjä hanni.kuronen@martat.fi. Ilmoittautuminen avautuu ma 2.8. klo 12 mennessä. » to 9.9. klo 16.30–19.30 Hapatus, 24 €/29 €. Hapattaminen avaa makujen valikoiman miedosta kirpeään. Hapattamalla tehdään terveellistä ja säilyvää. Tule sinäkin mukaan kiehtovaan kokeiluun. Vetäjä tuija.elomaki@martat.fi. Ilmoittautuminen avautuu ma 2.8. klo 12 mennessä. » ke 15.9. klo 16.30–19.30 Italialainen keittiö, 29 €/34 €. Maan ruokaperinteet muodostuvat monista paikallisista keittiöistä, joilla on omat erikoispiirteensä. Yhteistä kaikille ovat laadukkaat raaka-aineet, perinteiden kunnioittaminen ja rakkaus ruokaan. Vetäjä silja.heinikangas@martat.fi Ilmoittautuminen avautuu ma 2.8. klo 12 mennessä. » ke 22.9., to 30.9. & ke 6.10. klo 10–13 Keskimaan ILO AUTTAA -kampanja, Ikäihmisille suunnattu ruokakurssi, maksuton. Kolmen kerran ruokakurssilla valmistetaan edullista ja maukasta arkiruokaa. Vetäjä tuija.elomaki@ martat.fi. Ilmoittautuminen avautuu ma 2.8. klo 12 mennessä. » ke 22.9. klo 16.30–19.30 Juurileipä-kurssi, 24 €/29 €. Lähde mukaan Juuri sinulle -kampanjaan. Juurileivonta sopii kaikille ja se on myös ruuhkavuosiystävällistä: yhteen leivonnan vaiheeseen ei mene kauaa ja lämpimän leivän ilo on aina yhtä suuri. Juurileivonta – kuten marttailukaan – ei ole vain superihmisten hommaa. Vetäjä silja.heinikangas@martat.fi. Ilmoittautuminen avautuu ma 2.8. klo 12 mennessä. » to 23.9. klo 16–18 Pikkukokit 7–12 vuotiaille, 10 €. Kurssilla valmistetaan monipuolisia ruokia ja leivonnaisia sekä opetellaan keittiötyöskentelyä ruoanvalmistamisesta siivoukseen. Vetäjä tuija.elomaki@martat.fi. Ilmoittautuminen avautuu ma 30.8. klo 12 mennessä. » ti 28.9. & 5.10. klo 10–11 Elämänlaatua eläkeikään, Liikuntapaja, maksuton. Kahden kerran Liikuntapaja järjestetään Marttakeskuksen yläkerrassa. Kurssin vetää Heli Pekkarinen, Kuusan Martat. Yhteydenotot tuija.elomaki@martat.fi. Ilmoittautuminen avautuu ma 2.8. klo 12 mennessä. » ke 29.9. klo 16.30–19.30 Sadonkorjuu, 24 €/29 €. Syksyllä nautitaan kotimaisen sadon

66 | MARTAT 4 | 2021

64-71 piirit-4-2021.indd 66

13.8.2021 14.02

me on kohtuullisuus. Vaikutamme sen puolesta, että yksi maapallo riittää. Meillä on keinot muuttaa elämäntapamme ja yhteiskuntien toiminta sellaiseksi, että ne mahtuvat maapallomme rajoihin. Vetäjä tuija.elomaki@martat. ﬁ. Ilmoittautuminen avautuu ma 11.10. klo 12 mennessä.

Kymenlaakson Martat

» ke 6.10. klo 17–20 Hygieniapassikoulutus ja -tentti, 40 €. Kertaus hyvästä hygieniasta elintarvikehuoneistossa. Kesto 2 tuntia + tentti. Vetäjä hanni.kuronen@martat.ﬁ. Ilmoittautuminen avautuu ma 30.8. klo 12 mennessä.

» pe 5.11., pe 12.11. & ke 24.11. klo 10–13 Elämänlaatua eläkeikään, Miesväen ruokakurssi, 15 €. Kolmen kerran ruokakurssilla pääset valmistamaan helppoa, edullista ja maukasta arkiruokaa. Mukaan mahtuu 10 ilmoittautunutta. Vetäjä tuija.elomaki@martat.ﬁ. Ilmoittautuminen avautuu ma 2.8. klo 12 mennessä.

etunimi.sukunimi@martat.ﬁ martat.ﬁ/kymenlaakso facebook.com/kymenlaaksonmartatvinkkaa instagram.com/kymenlaakson.martat twitter.com/Marttakulma

» to 7.10. klo 16.30–19.30 Georgian keittiö, 29 €/34 €. Yrttien ja mausteiden aromeja, tuoreita kasviksia ja hedelmiä, seuranpitoa yhteisen aterian äärellä. Vetäjä tuija.elomaki@martat.ﬁ. Ilmoittautuminen avautuu ma 6.9. klo 12 mennessä.

» ke 17.11. klo 16–18 Pikkukokit 7–12 vuotiaille, 10 €. Valmistetaan monipuolisia ruokia ja leivonnaisia sekä opetellaan keittiötyöskentelyä ruoanvalmistamisesta siivoukseen. Vetäjä tuija.elomaki@martat.ﬁ. Ilmoittautuminen avautuu ma 11.10. klo 12 mennessä.

herkullisista antimista: marjoista, omenoista, kaaleista, kurpitsoista ja sienistä. Vetäjä tuija. elomaki@martat.ﬁ. Ilmoittautuminen avautuu ma 30.8. klo 12 mennessä. LOKAKUU » ma 4.10. klo 13–17 Avoimet ovet Marttakeskuksessa. Vilppu-luontokahvila K-65. Neuvontateemana juurileivonta. Mukana kässämartat.

» pe 8.10., pe 15.10. & pe 29.10. klo 10–13 Elämänlaatua eläkeikään, avoin ruokakurssi, 15 €, Marttakeskuksen opetuskeittiö. Kolmen kerran ruokakurssilla pääset valmistamaan helppotekoista, edullista ja maukasta arkiruokaa. Mukaan mahtuu 10 ilmoittautunutta. Vetäjä tuija.elomaki@martat.ﬁ. Ilmoittautuminen avautuu ma 2.8. klo 12 mennessä.

» to 18.11. klo 16.30–19.30 Suolaiset ja makeat piirakat -kurssi, 24 €/29 €. Helposti valmistuvat piirakat sopivat niin illanistujaisiin, juhlapöytään kuin arkeenkin. Sesongin marjat ja hedelmät kruunaavat piirakat mahtavilla mauilla unohtamatta täyteläistä suklaata. Vetäjä tuija.elomaki@martat.ﬁ. Ilmoittautuminen avautuu ma 11.10. klo 10

» ke 13.10. klo 16–18 Pikkukokit 7–12 vuotiaille, 10 €. Valmistetaan monipuolisia ruokia ja leivonnaisia sekä opetellaan keittiötyöskentelyä ruoanvalmistamisesta siivoukseen. Vetäjä tuija.elomaki@martat.ﬁ. Ilmoittautuminen avautuu ma 6.9. klo 12 mennessä.

JOULUKUU » to 2.12. klo 16.30–19.30 Perinteistä jouluruokaa, 24 €/29 €. Jouluruokia voi valmistaa myös hiukan työtaakkaa keventäen, jälkiruokaherkkuja unohtamatta. Viime hetken vinkkejä joulupöytään. Vetäjä tuija.elomaki@ martat.ﬁ. Ilmoittautuminen avautuu ma 11.10. klo 10.

» to 14.10. klo 16.30–19.30 Yhden kattilan taktiikka, 24 €/29 €. Valmista monipuolisia aterioita kiireisessäkin arjessa, pienessä keittiössä tai mökillä, mahdollisimman vähillä välineillä. Vetäjä hanni.kuronen@martat.ﬁ. Ilmoittautuminen avautuu ma 6.9. klo 12 mennessä. » ke 27.10. klo 16.30–19.30 Teen kiehtova maailma -kurssi, 24 €/29 €. Suomessa teekulttuuri pohjaa englantilaiseen ja venäläiseen perinteeseen, mutta vaikutteita otetaan eri puolilta maailmaa. Innokkaimmat teenjuojat yhdistelevät eri teelaatuja elämyksiä hakien, ja teehetkestä tehdään yhdessäolon ja rupattelun aikaa. Teehen yhdistetään erilaisia tarjottavia, eikä pöydästä ole kiire nousta pois. Vetäjä tuija. elomaki@martat.ﬁ. Ilmoittautuminen avautuu ma 6.9. klo 12 mennessä. MARRASKUU » ti 2.11. klo 17–19 Yksi maapallo riittää -ketjukoulutus martoille, maksuton. Tavoitteem-

» ke 8.12. klo 16–18 Pikkukokit 7–12 vuotiaille, 10 €. Valmistetaan monipuolisia ruokia ja leivonnaisia sekä opetellaan keittiötyöskentelyä ruoanvalmistamisesta siivoukseen. Vetäjä tuija.elomaki@martat.ﬁ. Ilmoittautuminen avautuu ma 8.11. klo 12 mennessä. » ke 15.12. klo 16.30–19.30 Leivotaan yhdessä, 24 €/29 €. Joululeivontaa aikuinen–lapsi-pareina. Leivomme suolaista ja makeaa. Kurssin vetää Tuija Elomäki, tuija.elomaki@martat.ﬁ Ilmoittautuminen avautuu ma 8.11. klo 12 mennessä. TAMMIKUU 2022 » 19.1. klo 16–18 Pikkukokit » 27.1. klo 16.30–19.30 Aasian kierros -ruokakurssi.

Torikatu 6, Kouvola p. 010 838 5650 Toimisto avoinna ma klo 10–15.30 ja muulloin sopimuksen mukaan.

toiminnanjohtaja Anne Saarikko, p. 010 838 5652 ilmoittautumiset kursseille katja.haimi@martat. ﬁ tai p. 010 838 5650 Tilaisuudet Marttakulmassa (Torikatu 6, Kouvola), ellei toisin mainita. ELOKUU » 28.8. klo 10–13 Sienineuvontaa Marttojen valtakunnallisena sienipäivänä, Marttakahvio, Kouvolan kauppatori SYYSKUU » 1.9. klo 17.30–19.30 Sieniruokakurssi aloittelijoille, Martta-akatemia. Ilm. viim. 23.8. » 3.9. klo 9–15 Viranomaiset Manskilla, Kouvola. Neuvonnallisen Superkuun startti piirin 100-vuotisjuhlavuoden kunniaksi. » 8.9. klo 17 Lasten sienipolku yhteistyössä Kouvolan Ladun kanssa. » 11.–12.9. klo 10–16 Lähiruokamessut Elimäellä Mustilan maisemissa. Järjestö- ja hanketoiminnan esittelyä. Piiri on mukana tapahtumassa Vireästi Kaakossa -toiminnan puitteissa ja Kestävästi Kaakossa -hankkeen neuvonnalla. » 14.9. klo 10.30–12.30 Satoa lautaselle -ruokakurssi martoille etäyhteyksin. Ilm. viim. 6.9. » 14.9. klo 17.30–19.30 Satoa lautaselle -ruokakurssi martoille etäyhteyksin. Ilm. viim. 6.9. » 15.9. klo 17.30 Uuden yhdistyksen/toimintaryhmän perustaminen. » 21.9. klo 17.30 Silkkaa hapatusta! Avoin ruokakurssi. Ilm. viim. 6.9. » 22.9. klo 17.30 Yksi maapallo riittää -ketjukoulutus martoille, Teams-luento. Ilm. viim. 20.9. » 28.9. klo 17.30 Silkkaa hapatusta! Avoin ruokakurssi. Vehkalahden koulu, Hamina. Ilm. viim. 20.9. LOKAKUU » 5.10. klo 10–15 Senioreiden Suhinat, Kouvolan kaupungintalo. Vireästi Kaakossa -toiminnalla neuvoja ja tukea ikääntyvien arkeen. » 9.10. klo 9–15 Hygieniatestiin valmentava ohjaus ja muonituskoulutus martoille. Lisätieto-

MARTAT 4 | 2021

64-71 piirit-4-2021.indd 67

| 67

13.8.2021 14.02

TARKISTA AJANKOHTAISET TIEDOT PIIRISI NETTISIVUILTA JA SEURAA SOSIAALISTA MEDIAA.

ja antaa Sari Kokkala (p. 010 838 5655). Ilm. viim. 27.9. » 10.10. klo 10 Marttojen kirkkopyhä, Marian kirkko, Hamina. Marttaliiton pääsihteeri, rovasti Marianne Heikkilä saarnaa. » 13.10. klo 17.30–20.30 Hirvestä hyvää. Avoin ruokakurssi. Ilm. viim. 4.10. » 18.10. klo 17.30–20.30 Nyt tehdään hyvää. Avoin ruokakurssi. Ilm. viim. 11.10. » 21.10. klo 9.30–14.30 Vapaaehtoiskoulutus Vireästi Kaakossa -toiminnan senioritukimartoille, Kymen Paviljonki, Kouvola. Ilm. viim. 4.10. MARRASKUU » 1.11. klo 17–19 Makumatka Karjalaan. Karjalanpiirakkakurssi lapsille ja nuorille. Kurssille voi ottaa myös aikuisen mukaan. Ilm. viim. 25.10. » 2.11. klo 17.30–19.30 Varautuminen kotona 72 h – pärjäätkö omin avuin? Ketjukoulutus martoille. Ilm. viim. 25.10. » 3.11. klo 17.30–20.30 Nyt tehdään hyvää. Avoin ruokakurssi. Vehkalahden koulu, Hamina. Ilm. viim. 25.10. » Tavaranvaihtopäivät Tuo tullessas, vie mennessäs, Kouvola. Tapahtuman järjestää Kestävän kehityksen Kerkko-verkosto. JOULUKUU » 4.12. Piirin 100-vuotisjuhla, Kouvolan kaupungintalo. MARTAT VINKKAA KIRJASTOISSA » Martat vinkkaa -neuvontaa Kymenlaakson kirjastoissa koko syksyn. Seuraa ilmoittelua ja tule nappaamaan vinkit oman yhdistyksesi toimintaan. Voit myös pyytää etukäteen materiaalia marttailtaan ja hakea sen kirjastosta. KURSSITARJOTIN 2021 » Kas, kas kasviksia » Suomalaista superruokaa » Ruokailoa ikävuosiin » Yhden kattilan taktiikka » Silkkaa hapatusta! » Nyt tehdään hyvää – kestävää ruokaa arkeen » Juhlan aika (luento) » Allergiakodin siivous ja pyykki (luento) » Viettelevät voileipäkakut » Italialainen keittiö

Kymenlaakson Martat täyttää 100 vuotta. Jokainen Kymenlaakson marttayhdistys saa omakseen piirin historiikin. Teosta on myös myynnissä, hinta 10 €.

Lapin Martat Rovakatu 13, Rovaniemi Toimisto avoinna ma klo 12–16 ja pe 9–14. Muina aikoina voit soittaa ovikelloa, avaamme, jos olemme paikalla. etunimi.sukunimi@martat.fi www.martat.fi/lappi Facebook: Lapin Martat Vinkkaa Instagram: Lapinmartat toiminnanjohtaja Paula Aho, p. 040 734 2636 » Kurssit ja tapahtumat järjestetään Lapin Marttojen toimitilassa (Rovakatu 13), ellei toisin mainita. Kurssien tarkemmat tiedot ja ilmoittautuminen Lapin Marttojen tapahtumakalenterissa: www.martat.fi/lappi/tapahtumat tai sähköpostilla lapin.toimisto@martat.fi. » Ruokakurssit ovat maksullisia ja avoimia. Kässäkahvila maksaa aina 5 €. Maksetaan kortilla tai käteisellä paikan päällä. Toivomme, että otat kurssille sisäkengät, esiliinan ja mahdollisen päähineen hygieniasyistä. » Mahdolliset peruutukset tulee tehdä kahta päivää aikaisemmin. Muussa tapauksessa perimme osallistumismaksun. » Tapahtumista puuttuvat ajat tarkentuvat syksyn aikana. Muutokset ovat mahdollisia! ELOKUU » 26.8. klo 17–20 Avoin sienikurssi, maksullinen. SYYSKUU » 2.9. klo 17–20 Avoin sienikurssi, maksullinen. » 9.9. klo 10–13 Uusia Alkuja, astioiden kierrätystapahtuma Lapin AMK:lla Rovaniemellä ja Kemissä. Lisätietoja p. 040 734 2636. » 21.9. klo 17–20 Silkkaa hapatusta! Hapattamisen perusteet, ruokakurssi » 29.9. klo 17–19 Kässäkahvila: kahvipussikurssi LOKAKUU » 6.10. klo 17–20 Kurpitsaruokakurssi » 12.10. klo 17–19 Yksi maapallo riittää, ketjukoulutus martoille » 18.10. klo 17–19 Kässäkahvila: Havukranssikurssi » 19.10. klo 17–20 Yhden kattilan taktiikka -ruokakurssi » 21.10. klo 17–20 Ruokaa miesten makuun -ruokakurssi » 27.10. klo 17–19 Kässäkahvila: Vaatteiden tuunausta » 28.10. klo 17–20 Ilmastoystävällistä ruokaa -kurssi » 30.10. Lapin Martat ry:n syyskokous

MARRASKUU » 2.11. klo 17–20 Kas kas kasviksia -ruokakurssi » 3.11. klo 17–19 Kässäkahvila: Villasukan kudonta, osa 1 » 8.11. klo 16.30–19 Pikkukokki-kurssi: Ilahduta isänpäivänä. Maksullinen. » 10.11. klo 17–19 Kässäkahvila: Villasukan kudonta, osa 2 » 17.11. klo 17–20 Makkarakurssi » 18.11. klo 17–19 Leipäkurssi nuorille » 23.11. klo 17–20 Miesten leivontakurssi » 24.11. klo 17–19 Kässäkahvila: Villasukan kudonta, osa 3 » 25.11. klo 17–20 Makumatka Karjalaan -ruokakurssi JOULUKUU » 2.12. Pikkukokkien jouluruokakurssi » 8.12. klo 17–19 Kässäkahvila: Jouluaskartelua » 15.12. klo 17–20 (Juuri)Leipäkurssi » 14.12. klo 17–20 Jouluruokakurssi

Lounais-Suomen Martat Yliopistonkatu 33 G, 3.krs., Turku Valtakatu 7 C, Pori p. 050 448 1665 toimisto avoinna ma–to klo 9–13.30 toiminnanjohtaja Sanna Voutilainen sanna.voutilainen@martat.ﬁ p. 050 4099 046 kotisivut: www.martat.ﬁ/lounais-suomi/ Facebook: Lounais-Suomen Martat vinkkaa Instagram: lounaissuomenmartat ELOKUU » 23.8. klo 18–20 Järjestötreffit/Pori. Järjestökoordinaattori avaa ovia syksyn ja tulevan kauden toimintaan, kertoo hankkeista ja piirin tapahtumista. Kaikki alueen martat tervetuloa! Verkostoidutaan ja jutellaan marttailun mahdollisuuksista. » 24.8. klo 18–20 Järjestötreffit/Turku » 25.8. klo 18–20 Järjestötreffit/Salo » 26.8. klo 18–20 Järjestötreffit/Virttaa SYYSKUU » 2.9. klo 17–20 Herkkuruokia kasviksista -ruokakurssi/Turku ja Pori » 4.9. klo 11–15 Juureva Marttapäivä/Mynämäki. Juurevasti suomalaisen ruoan päivänä kaikki alueen martat ovat tervetulleita viettämään lämminhenkistä ja rentoa päivää yhteisötila Tuukin ympäristöön. Mielenkiintoinen ja monipuolinen ohjelma! Ei osallistumismaksua. » 8.9. klo 17–20 Sieniruokakurssi/Turku ja Pori » 10.9. klo 17–19.30 Sieniretki/Turku ja Pori

68 | MARTAT 4 | 2021

64-71 piirit-4-2021.indd 68

13.8.2021 14.02

» 11.9. Sienipäivä Lounais-Suomessa/Kuhankuono ja Porin Puuvilla » 24.9. klo 13–14.30 Vauvan päivän virtuaaliruokakurssi. Vinkkejä kiinteän ruoan aloittamiseen. Valmistetaan alle yksivuotiaalle sopivaa ruokaa. » 27.9. klo 17–18 Sienibaari – Virtuaalimarttailta » 27.9. klo 18–20 Viestintä- ja markkinointiverstas/Turku. Tutustutaan mahdollisuuksiin edistää yhdistysten viestintää ja markkinointia. » 28.9. klo 18–20 Viestintä- ja markkinointiverstas/Pori (ks. ed.) » 29.9. klo 18–19 Uuden jäsenen ilta virtuaalisesti LOKAKUU » 5.10. klo 11–14 Puurokurssi/Pori. Erilaisia puuroja uudenlaisilla lisukkeilla. 7.10. klo 17–20 Puurokurssi/Turku ja Pori (ks. ed.) » 11.10. klo 18–19 Energiajärkeä – Teams-luento » 26.10. klo 17–20 Nyt tehdään hyvää -ruokakurssi/Turku ja Pori » 27.10. klo 8–10 Aamubrunssi yhteistyökumppaneille/Pori. Mitä martat tekevät, missä ja miksi? Aamubrunssilla kerromme lisää toiminnastamme. » 28.10. klo 8–10 Aamubrunssi yhteistyökumppaneille/Turku. (ks. ed.) » 28.10. klo 11–14 Nyt tehdään hyvää -ruokakurssi/Pori MARRASKUU » 2.11. klo 17–18 Virtuaalimarttailta » 8.11. klo 17.30–19 Toiminnan suunnitteluilta/Pori » 11.11. klo 18–19 Toiminnan suunnitteluilta virtuaalisesti » 16.11. klo 17–20 Olutruokakurssi/Turku » 17.11. klo 17–20 Olutruokakurssi/Pori » 18.11. klo 11–14 Olutruokakurssi/Pori » 19.11. klo 18–20 Marttaristeily – 110-vuotisjuhlien jatkot » 30.11. klo 11–14 Makeat ja suolaiset suupalat/ Pori JOULUKUU » 1.12. klo 17–20 Makeat ja suolaiset suupalat/ Turku

Pirkanmaan Martat Tampellan esplanadi 7, Tampere » p. 050 371 8913 » pirkanmaan@martat.fi » www.martat.fi » www.facebook.com/pirkanmaanmartatvinkkaa www.instagram.com/pirkanmaanmartat toiminnanjohtaja, kotitalousasiantuntija Marja Kuuteri, marja.kuuteri@martat.fi, p. 050 351 6658 KURSSIT JA LUENNOT » 24.8. Georgialaista ruokaa » 25.8. Puutarhan syystyöt » 7.9. Sieniherkkuja » 28.9. Yhden kattilan taktiikka » 5.10. Silkkaa hapatusta! » 19.10. Halloween-kurssi lapsi–aikuinen » 16.11. Makumatka Välimeren kautta Lähiitään » 17.11. Kukka-asetelmia juhlaan ja arkeen » 7.12. Joululeivontaa lapsiperheille » 8.12. Jouluinen kukka-asetelmakurssi MUUTA » 28.8. Valtakunnallinen sienipäivä: sieninäyttely Ylöjärvellä » 30.8.–12.9. Valtakunnalliset sieniviikot » 1.–2.10. Kokonaisuusturvallisuusmessut » 25.–31.10. Marttailuviikko, teemana Yksi maapallo riittää » 20.11. Piirin syyskokous » 12.–14.11. Suomen Kädentaidot -messut

Pohjois-Karjalan Martat Marttakeskus, Koskikatu 5–7, Joensuu p. 050 448 1125 Pohjois-Karjalan Marttapalvelut Oy, p. 040 771 5495 Toimisto avoinna ma–pe 10–15 etunimi.sukunimi@)martat.fi, toimisto: pohjoiskarjala@martat.fi Kiteen Marttala, Pokentie 3, Kitee Toimisto avoinna ma klo 10–12 p. 044 041 3398 ja muulloin p. 044 252 4398 kiteenmarttayhdistys@hotmail.fi Facebook: PKMartatvinkkaa Instagram: pohjoiskarjalanmartatry Twitter: @pkmartatry www.martat.fi/pohjois-karjala toiminnanjohtaja Heli Hjälm Kurssit, luennot ja tapahtumat ovat Marttakeskuksessa, ellei toisin mainita. Ilmoittautumiset ja hintatiedot osoitteessa www.martat.fi/pohjois-karjala/tapahtumakalenteri ELOKUU » 28.8. klo 10–14 Marttojen valtakunnallinen sienipäivä, Joensuun Kauppatori SYYSKUU » 1.9. klo 17–20 Suomalaista superruokaa sienistä, Marttakeskus » 9.9. klo 13–15 Virkeet keittiössä, ruokakurssi yli 60-vuotiaille, Marttakeskus » 10.9. Lähiruokapäivässä sienineuvontaa, Joensuun Kauppatori » 13.9. klo 17 Virtuaalimarttailta: Silkkaa hapatusta! » 29.9. klo 17–20 Silkkaa hapatusta! -kurssi, Marttakeskus LOKAKUU » 4.10. klo 10–13 Virkeet keittiössä -ruokakurssi yli 60-v. miehille, Marttakeskus » 5.10. klo 16 Kukkolan näytepuutarhan neuvontailta: Puutarha syyskuntoon » 5.10. klo 17–19 ILMASTOsiivous-kurssi, Marttakeskus » 7.10. klo 15–17 Vertaismarttatapaaminen, Joensuu » 11.10. klo 17 Virtuaalimarttailta: Energiansäästö » 13.10. klo 17–20 Ruokailoa ikävuosiin -ruokakurssi, Marttakeskus » 13.10. klo 17–19 Huonekasveilla viihtyisyyttä, Marttakeskus » 27.10. klo 17–20 Ketjukoulutus: Yksi maapallo riittää, etänä » 27.10. klo 17–20 Makumatka Georgiaan -ruokakurssi, Marttakeskus

MARTAT 4 | 2021

64-71 piirit-4-2021.indd 69

| 69

13.8.2021 14.02

TARKISTA AJANKOHTAISET TIEDOT PIIRISI NETTISIVUILTA JA SEURAA SOSIAALISTA MEDIAA.

MARRASKUU » 15.11. klo 17 Virtuaalimarttailta: Kurpitsat » 17.11. klo 17–20 Ruokaa miesten makuun -kurssi, Marttakeskus JOULUKUU » 8.12. klo 17–20 Martan maustekoulu -ruokakurssi, Marttakeskus » 13.12. klo 17 Virtuaalimarttailta: Kevyttä joulua ALUEELLISET TOIMINNANSUUNNITTELUILLAT » (Muutetaan tarvittaessa etätapaamisiksi) » 22.9. klo 17–19 Kiteen, Kesälahden, Rääkkylän ja Tohmajärven yhdistyksille, Kitee » 5.10. klo 16–17.30 Ilomantsi » 6.10. klo 17–18.30 Joensuun, Kontiolahden ja Liperin yhdistyksille, Joensuu » 13.10. klo 17–19 Valtimon, Nurmeksen ja Juuan yhdistyksille, Nurmes » 14.10. klo 18–20 Polvijärven ja Outokummun yhdistyksille, Polvijärvi » 21.10. klo 17–19 Lieksan ja Enon yhdistyksille, Lieksa TULOSSA SYKSYLLÄ – SEURAA POHJOISKARJALAN MARTTOJEN TAPAHTUMAKALENTERIA » Sienipoimijavalmennuksia, Tulevaisuutta luonnontuotteista » Riistaruokaa-kurssi, Marttakeskus » ILMASTOvälipala- ja ILMASTOsiivous -koulutuksia, ILMASTOkoti Karjalan kylillä » Muonistuskoulutuksia, MURU – Muonitusosaamisen vahvistaminen kylillä » Virkee-ruokakursseja ryhmille ja yksilöneuvontaa, yli 60-vuotiaille, Virkee – Vireästi Karjalassa VIRTUAALI-MARTTAILLAT » Facebook-livetapahtumat kuukauden toinen maanantai www.facebook.com/PKMartatvinkkaa » Martat haastaa -podcastit ovat kuunneltavissa https://anchor.fm/pohjois-karjalan-martat

toiminnanjohtaja, kotitalousasiantuntija Taina Pirkola, taina.pirkola@martat.ﬁ, p. 050 566 1851 AVOIMET TAPAHTUMAT » 28.8. klo 11–15 Marttailun syyskauden avaus, Turkansaari. Yleisölle avoin työnäytös- ja tietoiskutapahtuma, jossa esillä Marttojen toimintaa. Samalla hyvä mahdollisuus tutustua Turkansaaren ulkomuseoalueeseen. » 28.8. klo 11–15 Sieninäyttely ja -neuvontaa, Turkansaari AVOIMET RUOKAKURSSIT » Kurssit pidetään klo 17–20 Marttalassa, Kajaaninkatu 36, Oulu » 26.8. Suomalaista superruokaa » 31.8. Sieniretki maastoon, paikka ilmoitetaan myöhemmin » 2.9. Martan sieniherkut » 9.9. Kas, kas kasviksia » 16.9. Juurileivontakurssi » 20.9. Annos Afrikkaa » 27.9. Silkkaa hapatusta » 14.10. Karjalaiset piirakat » 26.10. Etäkurssi, Ruokaisat salaatit » 28.10. Etäkurssi, Pikkusuolaiset » 4.11. Korealainen keittiö » 8.11. Perusleivontaa » 18.11. Aasian kierros » 25.11. Italialainen keittiö » 2.12. Makumatka Georgiaan » 16.12. Etäkurssi, Raakakakut PIKKUKOKIT » 9.–10.8. klo 9–12 Pikkukokkikurssi, 7–9-vuotiaat » 9.–10.8. klo 13–16 Pikkukokkikurssi, 10–12 vuotiaat » 23.9. klo 16.30–19.30 Satokauden ruokakori » 13.10. klo 16.30–19.30 Kädet taikinaan -leivontakurssi » 17.11. klo 16.30–19.30 Broilerista on moneksi » 9.12. klo 16.30–19.30 Virittäydytään jouluun

savon@martat.ﬁ www.martat.ﬁ/savo/ Facebook: savon martat vinkkaa www.instagram.com/savonmartat/ Piirin puheenjohtaja Merja Ikonen, p. 050 339 4260 » 26.8. klo 16–20 Iloa oloon -tapahtuma, Matkuksen puisto, Kuopio. Marttojen neuvonnassa välipalavinkkien rasti » 27.–28.8. Elonkorjuujuhlat, Kuopion tori, Martoilla sienineuvontaa » 28.8. Valtakunnallinen sienipäivä, Kenkäveron sieninäyttely » 1.9. klo 17–19.30 Avoin sieniretki, Mikkeli » 2.9. klo 15–18 Sienineuvontaa, Sonkajärvi » 4.9. Sadonkorjuumarkkinat, Mikkeli, Marttojen sienineuvontaa » 7.9. klo 18 Sieniruokaluento etäyhteydellä (Teams) » 8.9. klo 17–20 Sieniruokakurssi, Kuopio » 9.9. klo 17–20 Sieniruokakurssi, Mikkeli » 10.–12.9. Kalaryssäys, Kuopion Matkustajasatama, Martoilla havaintoesityksiä, neuvontapiste ja kahvio » 15.9. klo 18–19 Marttojen yhteinen yhdistysilta etäyhteydellä (Teams) » 21.9. klo 18–19 Silkkaa hapatusta, luento » 23.9. klo 12–12.30 Vilppu-syyskahvilasta sykettä syksyyn, etäyhteydellä (Teams) » 6.10. klo 12–16 Eevi – Hyviä eväitä seniorille -seminaari » 13.10. klo 18–19 Gluteeniton leivonta, luento » 18.10. klo 17–19 Vaatteiden vaihtoilta, Mikkeli » 27.10. klo 18–20 Vaatteiden vaihtoilta, Kuopio » 1.11. klo 18–19 Martat leipovat leipää etäyhteydellä (Teams) » 3.11. klo 18–19 Marttojen yhteinen yhdistysilta, teemana esim. varainhankinta » 18.11. klo 17–20 Annos Afrikkaa -ruokakurssi, Kuopio » 18.11. klo 17–20 Annos Afrikkaa -ruokakurssi Mikkeli

TARVITSETKO HYGIENIAPASSIN? » Järjestämme hygieniapassi-testitilaisuuksia sopimuksen mukaan. Ole yhteydessä, p. 050 566 185.

Pohjois-Pohjanmaan Martat Marttala, Kajaaninkatu 36, Oulu Toimisto avoinna pääsääntöisesti ma–pe klo 9–15. Jos haluat varmistaa, että olemme paikalla, soita tai sovi tapaaminen etukäteen. www.martat.ﬁ/pohjois-pohjanmaan www.facebook.com/pohjois-pohjanmaanmartatvinkkaa www.instagram.com/pohjoispohjanmaanmartat

Savon Martat Haapaniemenkatu 23 (B-ovi), Kuopio Toimistoasiointi sopimuksen mukaan, p. 050 339 4261/Sirkka Kauhanen Hallituskatu 7 A 1, Mikkeli Toimisto avoinna ma–to 10–14 p. 050 339 4258/Satu Räsänen

On kivaa olla pikkumartta!

70 | MARTAT 4 | 2021

64-71 piirit-4-2021.indd 70

13.8.2021 14.02

Uudenmaan Martat Lapinlahdenkatu 3 A, 2 krs., Helsinki tilaukset.uusimaa@martat.fi www.martat.fi/uusimaa www.facebook.com/uudenmaanmartatvinkkaa www.instagram.com/uudenmaan_martat www.twitter.com/MartatUusimaa toiminnanjohtaja Pirkko Haikkala, pirkko.haikkala@martat.fi, p. 044 713 6209 Tapahtumat järjestetään piirin tiloissa tai verkkokurssina Martta-akatemiassa, ellei toisin mainita. Tarkemmat tiedot sekä ilmoittautuminen nettisivuilla: www.martat.fi/uusimaa/ tapahtumat/ ELOKUU »ti 24.8.Vietnam, verkkoruokakurssi »ke 25.8. Thaimaan makuja »to 26.8. Georgia »la 28.8. Sienipäivän neuvontatapahtuma Nurmijärvellä »ma 30.8. Toscana SYYSKUU » to 2.9. Vaalea juurileivonta » la 4.9. New Yorkin brunssi, verkkoruokakurssi » ma 6.9. Japanilainen ilta, verkkoruokakurssi » ti 7.9. Kalankäsittelyn perusteet » to 9.9. Portugalin makuja

» la 11.9. Piirin vuosikokous » ti 14.9. Korea » to 16.9. Indonesialaisia makuja » pe 17.9. Makuja Ranskasta, verkkoruokakurssi » la 18.9. Kokataan yhdessä texmexiä » ma 20.9. Syksyn paras salaattipöytä » ti 21.9. Parhaat sieniruoat » to 23.9. Parhaat sieniruoat, verkkoruokakurssi » ti 28.9. Nikkei-keittiö, verkkoruokakurssi » ke 29.9. Kiinan Sichuan LOKAKUU » la 2.10. Parhaat aamupalat, verkkoruokakurssi » ti 5.10. Marokko » to 7.10. Ruokamarttojen verkkokoulutus: Hapatus » to 7.10. Sri Lankan makuja, verkkoruokakurssi » ma 11.10. Silkkaa hapatusta » ke 13.10. Ekologinen siivous » to 14.10. Tuscany in English, verkkoruokakurssi » la 16.10. Silkkaa hapatusta, verkkoruokakurssi » ma 18.10. Karjalaiset piiraat » ke 20.10. Kalankäsittelyn perusteet » to 21.10. Ruisleipää hapanjuureen » la 23.10. English afternoon tea » ma 25.10. Georgialaista kasvisruokaa, verkkoruokakurssi » to 28.10. Riistaruokakurssi » la 30.10. Hei me leivotaan Halloweenia

MARRASKUU » ma 1.11. Thaimaa, verkkoruokakurssi » ti 2.11. Makuja Ranskasta » ke 3.11. Gluteenitonta juurileipää » ma 8.11. Kotiruokaa kolikoilla » ti 9.11. Japani » pe 12.11. Espanjalaiset tapakset, verkkoruokakurssi » la 13.11. Lähi-idän brunssi, verkkoruokakurssi » ti 16.11. Pohjois-Italia » to 18.11. Korean cuisine in English » la 20.11. Filippiinien makuja, verkkoruokakurssi » ma 22.11. Annos Afrikkaa » ti 23.11. Kaikkea nuudeleista, verkkoruokakurssi » to 25.11. Kalankäsittelyn perusteet » ti 30.11. Tuorepastaa JOULUKUU » ke 1.12. Persialainen keittiö » to 2.12. Kalankäsittelyn perusteet » la 4.12. Karibia-brunssi, verkkoruokakurssi » ti 7.12. Kiinalaisia kasvisruokia » to 9.12. Makkaroita itse tehden » la 11.12. Hei me leivotaan joulua » ma 13.12. Karjalaiset piiraat » ti 14.12. Kastiketta, kiitos » ke 15.12. Indonesia, verkkoruokakurssi » to 16.12. Sisilialainen joulu, verkkoruokakurssi » ma 20.12. British christmas dinner

MARTAN MUISTOLLE Kiitä ja muista yhdistyksesi toimijaa tai läheistä marttaa. Hautarelieﬁ ja muistomerkki palvelevat kunnianosoituksena arvokkaasta vapaaehtoistyöstä. Relieﬁ on tarkoitettu hautakiveen ja muistomerkki uurnalehdon muistolaattaan.

ILMAISE OSANOTTOSI Marttaliiton suruadressilla voit ottaa osaa suruun, muistaa omaisia ja kunnioittaa vainajan muistoa. (adressi 9 €, 5 erilaista mallia). Tilaukset osoitteesta martat.ﬁ/martanpuoti/ Lisätietoa: martat.ﬁ/martan-muistolle/

Muistomerkki

45 € Hautarelieﬁ

70 € MARTAT 4 | 2021

64-71 piirit-4-2021.indd 71

| 71

13.8.2021 14.02

MARTTARISTIKKO

Ristikon ratkaisu s. 49

72 | MARTAT 4 | 2021

72 Ristari4_2021.indd 72

13.8.2021 14.02

TERVETULOA KUOPION KAUPUNGINTEATTERIIN!

MITÄ MIELTÄ M ARTAT-LEHDESTÄ 4/2021?

Tämän lehden kiinnostavin juttu oli sivulla Vähiten minua kiinnosti juttu sivulla Muita terveisiää

Nimi Lähiosoite

RINTAMAMIESTALO Kari Heiskasen tunnevoimaisessa uutuudessa rokki soi ja perheen liitokset natisevat.

Postinumero ja -toimipaikka Vastaukset myös sähköpostilla osoitteeseen lehti@martat.ﬁ tai postikortilla: Martat, Lapinlahdenkatu 3 A, 00180 Helsinki.

Marttaliitto ry maksaa postimaksun

Marttaliitto ry

Tunnus 5001880

00003 Vastauslähetys

»Palautteen lähettäneiden kesken arvotaan 3 kpl Eliisa Kuuselan kirjaa Leipävallankumous – Hapanjuuren paluu (readme.ﬁ)

PALVELUKORTTI

ULKOMAALAINEN Nerokas komedia hyvin kirpein, ajankohtaisin yhteiskunnallisin maustein.

Tilaan Martat hintaan 45 €. Tilaus alkaa seuraavasta numerosta ja jatkuu kestona. Jäsenille lehti kuuluu jäsenmaksuun. Osoitteenmuutos alkaen

2021

Asiakasnumero osoitelipusta Vanha osoite / tilauksen maksaja: Nimi Lähiosoite Postinumero ja -toimipaikka Päiväys ja allekirjoitus Uusi osoite / lahjatilauksen saaja: Nimi Lähiosoite Postinumero ja -toimipaikka Päiväys ja allekirjoitus Tilaukset ja osoitteenmuutokset myös jarjestosihteeri@martat.ﬁ tai p. 050 511 8099

SADEMIES

Marttaliitto ry maksaa postimaksun

73 kuponki4_2021.indd 73

Marttaliitto ry

Ryhmät (yli 20 hlöä) 044 718 2414 ryhmat.teatteri@kuopio.ﬁ

Tunnus 5001880

1,98 € / min + pvm

00003

0600 413 143

Vastauslähetys

Hieno tarina kertoo aivan lähietäisyydeltä itsensä löytämisestä, erilaisuudesta ja erityisyydestä.

MARTAT 4 | 2021

| 73

13.8.2021 13.50

NET ISSÄ NYT

KOONNUT JOONAS JYLHÄ

kosta!

lteen

alis ta Kerää sa

en ver Marttoj

Uu a – Maust t Tutustu maustamisen perusteisiin ja mausteiden säilytykseen uusituilla ohjeillamme.

SÄILÖ SYDÄMESI KYLLYYDESTÄ Kun säilöt itse, tiedät varmasti, mitä säilykkeet sisältävät. Paljon tietoa eri säilöntämenetelmistä osoitteessa martat.ﬁ/sailonta.

• martat.fi/maustaminen • martat.fi/mausteiden-kaytto • martat.fi/mausteiden-sailytys

Marjat talt n

NÄITÄ SIENIÄ HAETAAN – 5 KÄRJESSÄ • martat.fi/karvarousku • martat.fi/suppilovahvero • martat.fi/lampaankaapa • martat.fi/keltavahvero • martat.fi/kangasrousku

ROUSKUT SUOLAAN Suolaaminen on perinteinen sienten säilöntätapa. Parhaiten se sopii kirpeille rouskuille. • martat.ﬁ/sienten-suolaaminen

SÄILÖ SIENIÄ KUIVAAMALLA

Ohjeiden osoite martat.ﬁ/ tuoresurvos hyytelot mehut marjojen-pakastus tuoremehut

Haperot, suppilovahverot, mustatorvisienet ja monet tatit ovat ihanteellisia kuivattavia.

SUOSITUIMMAT SIENIRUOAT

• martat.ﬁ/sienten-kuivaus

sienipiirakka

Ohjeiden osoite martat.ﬁ/ kantarellirisotto juustoinen-sienikeitto meheva-sienipiirakka

J lun varalle Pienelläkin säästämisellä ennätät kerätä käyttövaraa joulua varten. Aloita nyt ja vältä stressi! Vinkit budjetointiin ja raha-asioiden hoitamiseen martat.fi:ssä. • martat.fi/omat-rahat • martat.fi/joulubudjetti

sieni-kasvispihvit

VALMIS RUOKALISTA SINULLE

Syksyisellä listalla muun muassa juureslinssipihvit, porkkanarieskat ja puolukkasmoothie. martat.ﬁ/syksyn-ruokalista

74 | MARTAT 4 | 2021

QHWLVVDŴQ\W LQGG

VIEK AS

TORJU HAITALLINEN VIERASLAJI:

KELTAMAJAVANKAALI TIINA IKONEN // KUVA SHUTTERSTOCK

MIK Ä

»Keltamajavankaali (Lysichiton americanus) on suurikokoinen, monivuotinen ruohokasvi, joka viihtyy märillä kasvupaikoilla. Tuoksu on voimakas ja epämiellyttävä; lajin englanninkielinen nimi on skunk cabbage eli haisunäätäkaali. »Kasvi kukkii aikaisin keväällä, kun lehdet vasta aloittelevat kasvua. Vehkakasveille tyypillistä puikulakukintoa ympäröi kirkkaankeltainen suojuslehti. Kukinnossa on kymmeniä kukkia ja niistä kehittyvissä marjoissa on kussakin kaksi siementä. Yksi kasvi voi tuottaa kesän aikana jopa 2 400 siementä ja ne voivat säilyä itämiskykyisinä useita vuosia. Soikeat ja kiiltävät lehdet kasvavat kasvin tyveltä ruusukkeena yli metrin korkuisiksi. Yksi kasvi voi peittää jopa neliön alan. MISSÄ

»Keltamajavankaali on kotoisin PohjoisAmerikan länsiosista. Se tuotiin Eurooppaan koristekasvina 1900-luvun alussa. Tätä näyttävää ja kestävää kasvia on tuotu Suomeenkin, ja lajista on lukuisia karkulaishavaintoja luonnossa. Se viihtyy järvien ja lampien rannoilla, purojen ja jokien varsilla sekä soilla. Kasvi menestyy sekä auringossa että varjossa ja hyvin monenlaisessa maaperässä. Siemenet leviävät tehokkaasti puutarhajätteen ja virtaavan veden mukana ja muodostavat luontoon laajoja, tiiviitä kasvustoja. MIKSI TORJUTA AN

»Keltamajavankaali on haitallinen vieraslaji koko EU:n alueella. Se tukahduttaa alueen alkuperäisen luonnonkasvillisuuden. Sen maahantuonti, kasvatus, myynti ja muu hallussapito on kielletty. Kasvi on hävitettävä myös kotipihoista. MILLOIN

»Aloita torjunta varhain keväällä ja jatka läpi kasvukauden. Tarkkaile kasvupaikkaa seuraavina vuosina ja poista juurten kappaleista tai siemenistä kasvavat uudet yksilöt juurineen. Aloita torjunta puron tai muun virtaavan veden yläjuoksulta. Torjuntaan tarvitaan aina maanomistajan lupa.

Samassa kukinnossa on eri kehitysvaiheessa olevia kukkia ja siemenkotia.

Keltamajavankaali viihtyy märällä kasvupaikalla.

MITEN

MUISTA

»Kaiva kasvi maasta juurineen istutuskuokalla tai lapiolla. Seuraa kasvua ja toista samalla alueella useita kertoja kesässä. »Katkaise kukkavarret ennen siementen kypsymistä toukokuussa. » Vie jäte suljetuissa jätesäkeissä jäteasemalle. Kerro, mitä jätettä tuot ja noudata ohjeita. »Jos käsittelet jätteen itse, ole tarkka, että kasvi ei leviä juurenpalasista tai siemenistä. Siemenet leviävät myös maa-aineksen mukana. »Kompostoi lehdet huolellisesti. Voit myös jättää lehdet alueelle suuriin kasoihin maatumaan. »Mädätä juurakot ja kukkavarret muovisäkissä ja kompostoi sen jälkeen, tai kuivaa auringossa ja polta hallitusti. Jos siemeniä on muodostunut, polta ne hallitusti.

»Viekas LIFE (2018–2023) on haitallisten vieraslajien kartoitukseen ja torjuntaan sekä tiedon levittämiseen keskittyvä hanke. Lisätietoja martat.ﬁ/viekas. M ARTAT MUK ANA

»Vieraslajit-verkkokurssi (8 op) Marttaakatemiassa: moodle.mmg.ﬁ/martat/ »Seuraa piirien ja yhdistysten tapahtumakalentereita ja osallistu Viekas LIFE -tapahtumiin. »Järjestä yhdistyksen kanssa vieraslaji-ilta tai torjuntatalkoot. »Torju haitalliset vieraslajit pihastasi ja lähiympäristöstä. »Ilmoita vieraslajihavainnot ja torjuntatoimet https://vieraslajit.ﬁ.

MARTAT 4 | 2021

75 viekas4-2021.indd 75

| 75

13.8.2021 14.03

M a r t at

Pieni lipsahdus käy useammin kuin suuri vahinko Kun maljakko putoaa käsistä, rahallinen vahinko ei ole suuri, mutta harmitus on iso. Kotivakuutuksen omavastuu haukkaa usein suurimman osan korvauksen arvosta. AIG tarjoaa Martoille jäsenetuna kotivakuutuksen omavastuun poistoturvan ilmaiseksi 12 kk ajaksi. Korvaamme kotivakuutuksen korvauksesta vähennetystä omavastuusta 100 €. Jätä yhteystietosi www.aig.ﬁ/martat tai soita 0800 1-222-44 ja tilaa heti.

76_takakansi_4-2021.indd 1

13.8.2021 14.47

Martat-lehti 4/2021

Articles inside

Viekas: Keltamajavankaali

Marttapiirit

Monessa mukana

Martan pitkä marssi

Elämänmeno

Marttaenergiaa valtuustoihin

Nostetaan osaaminen näkyviin

Martan lakitieto: Voiko rintaperil lisen tehdä perinnöttömäksi?

Yhdessä & yhdistyksessä

Martta menee taskuun

Juuri hyvää

Lehtiä, tähtiä ja liikennevaloja

Täit pois päästä

Keinunmaton minäkin virkkaan

Hauska tutustua, haperot

Martta avaa vaatekaappinsa Mekkomartta

Toipilas tarvitsee energiaa ja pro teiinia

Lukijalta

Perheen kesken: Skandinaavisen hillitty kaaos

Marttakartta

Pääkirjoitus

Vieraanvaraiset omavaraiset

Martta suosittelee