LAKIPALVELU APUNASI
MMA:n lakipalvelu kommentoi ajankohtaisia työelämäaiheita.
Uusi yhteistoimintalaki luo keskustelua Tämän vuoden alussa tuli voimaan uusi yhteistoimintalaki, joka korvaa kokonaisuudessaan aiemman. Vanhan lain katsottiin olevan liiaksi muodollisuuksiin ja menettelytapoihin painottuva, kun taas uuden lain keskeinen tarkoitus on luoda aitoa keskustelua työntekijöiden ja työnantajan välille. Teksti Tuuli Lahikainen MMA:n lakipalvelusta
U
udessa yhteistoiminta laissa keskeisessä ase massa on työntekijöi den ja työnantajan välillä tapahtuva säännönmukainen vuo ropuhelu, jota tulee käydä vähin tään laissa nimetyissä asioissa. Näitä ovat esimerkiksi yrityksen kehitysnäkymä ja taloudellinen tilanne, työpaikalla sovellettavat säännöt, käytännöt ja toimintape riaatteet, työvoiman käyttötavat sekä henkilöstön rakenne, osaa mistarpeet ja osaamisen kehittä minen sekä työhyvinvoinnin yllä pitäminen ja edistäminen. Vuoro puheluissa käytävät asiat ratkais taan aina työpaikkatasolla. Vuoropuhelua on käytävä vähin tään 30 työntekijän yrityksissä ainakin neljä kertaa vuodessa ja 20–30 työntekijän yrityksissä vähintään kaksi kertaa vuodessa, ellei toisin sovita. Uusi laki sovel tuu aiemman tavoin vain vähin tään kahdenkymmenen työnteki
56
jän yrityksiin. Lakia valmistellut työryhmä perusteli ratkaisua sillä, että pienemmissä yrityksissä asioi den puheeksi ottaminen onnistuu ilman lain pakkoa, kun henkilös tön ja johdon välillä on muutenkin enemmän kanssakäymistä. Lähtökohtana on, että vuoropu heluun osallistuu aina henkilöstön edustaja (luottamusmies, luotta musvaltuutettu tai yhteistoiminta edustaja). Jos edustajaa ei ole, on vuoropuhelu toteutettava koko hen kilöstön kanssa kerran vuodessa. Lakia valmisteltaessa kiinnitet tiin huomiota myös uusien velvoit teiden aiheuttamiin kuluihin yrityk selle. Koko henkilöstön kanssa neu votteleminen on yritykselle melko kallista neuvotteluihin kuluvan ajan vuoksi, joten velvoite on ainoastaan kerran vuodessa. TYÖYHTEISÖN KEHITTÄMISSUUNNITELMA. Uudessa laissa työnantajalle tuli velvollisuus laatia ja ylläpitää
henkilöstön edustajan kanssa työ yhteisön kehittämissuunnitelmaa, joka korvaa aiemman henkilöstöja koulutussuunnitelman. Laissa ei enää yksilöidä suunnitelmaan sisällytettäviä tietoja, vaan kehit tämissuunnitelman tarkoituksena on nyt olla osapuolille aidosti hyö dyllinen, yrityksen omiin tarpei siin räätälöity työkalu. Kehittämissuunnitelmaa käy tetään vuoropuhelussa, ja sitä voi muokata vallitsevan tilan teen mukaan. Suunnitelmaan kirjataan esimerkiksi nykytila ja ennakoitavissa olevat henkilös tön osaamistarpeeseen tai työ hyvinvointiin vaikuttavat kehi tyskulut sekä päämäärät ja toi menpiteet, joilla kehitetään, yllä pidetään ja edistetään henkilös tön osaamista ja työhyvinvoin tia, sekä toimenpiteiden vastuun jako, aikataulutus, seurantame nettelyt, ulkopuolisen työvoiman käyttö ja periaatteet.
Myynti & Markkinointi 1/22
54-65_122MMA_Liittotyo.indd 56
7.2.2022 13.31
