![](https://assets.isu.pub/document-structure/221129062642-8d2824473db3c55407d6d1a6b0df4b3c/v1/b0086cb4695ad06873d125cdff9a4a20.jpeg)
![](https://assets.isu.pub/document-structure/221129062642-8d2824473db3c55407d6d1a6b0df4b3c/v1/90667c9b57559d978e953fc16a3f6b51.jpeg)
![](https://assets.isu.pub/document-structure/221129062642-8d2824473db3c55407d6d1a6b0df4b3c/v1/c42e1e8fb8cdc00e09a5d9254d99bbfb.jpeg)
![](https://assets.isu.pub/document-structure/221129062642-8d2824473db3c55407d6d1a6b0df4b3c/v1/fa602a9db407471091539e610dc8ebe4.jpeg)
Maidontuotannon automaatio käyttöösi
Lelyn automaatioratkaisuiden avulla tehostat niin lypsyä, ruokintaa kuin pihaton puhtaana pitoakin. Ota yhteyttä myyjiimme, niin etsimme yhdessä juuri sinun tilallesi sopivan ratkaisun. Yhteystiedot: www.nhk.fi
![](https://assets.isu.pub/document-structure/221129062642-8d2824473db3c55407d6d1a6b0df4b3c/v1/98b8792f711c519ce7b44624277cefc7.jpeg)
![](https://assets.isu.pub/document-structure/221129062642-8d2824473db3c55407d6d1a6b0df4b3c/v1/7c0681d87ad55db944afe8ac07252b1d.jpeg)
![](https://assets.isu.pub/document-structure/221129062642-8d2824473db3c55407d6d1a6b0df4b3c/v1/060b69a0d18cab04d31e1b8a1384b5b9.jpeg)
![](https://assets.isu.pub/document-structure/221129062642-8d2824473db3c55407d6d1a6b0df4b3c/v1/7be8ebea7d0e5c941e6da47c06d2db26.jpeg)
![](https://assets.isu.pub/document-structure/221129062642-8d2824473db3c55407d6d1a6b0df4b3c/v1/db8ec7671c693ebddc021d419296cf98.jpeg)
![](https://assets.isu.pub/document-structure/221129062642-8d2824473db3c55407d6d1a6b0df4b3c/v1/f0e11fed7724a345835f4f292cc2dee8.jpeg)
![](https://assets.isu.pub/document-structure/221129062642-8d2824473db3c55407d6d1a6b0df4b3c/v1/f97d898936f808e129772a4358a4d4e5.jpeg)
![](https://assets.isu.pub/document-structure/221129062642-8d2824473db3c55407d6d1a6b0df4b3c/v1/aed032babead1ca7fa0593e8028935bc.jpeg)
Lelyn automaatioratkaisuiden avulla tehostat niin lypsyä, ruokintaa kuin pihaton puhtaana pitoakin. Ota yhteyttä myyjiimme, niin etsimme yhdessä juuri sinun tilallesi sopivan ratkaisun. Yhteystiedot: www.nhk.fi
Venäjän hyökkäys Ukrainaan on tuonut energiakriisin lisäksi Eurooppaan ruo kakriisin. Ukraina oli ennen sotaa yksi Euroopan suurista ruoantuottajista. Uuden tilanteen myötä myös suomalaisten on syytä kiinnittää entistä tarkem paa huomiota oman ruokansa saatavuuteen, ja siinä avainasemassa ovat kaik ki suomalaiset ruoantuottajat.
Maidon osuus Suomen maatalouden kokonaismyynnistä on 40 prosentin luokkaa ja tilalliset työllistävät itsensä lisäksi suuren joukon paikallisia yrittäjiä ja asiantuntijoita maatalouskonekauppiaista eläinlääkäreihin. Ennen kaikkea maito on osa suomalaista ruokavaliota ja maaseutua; maitoa voidaan tuottaa kaikkialla Suomessa.
PÄÄTOIMITTAJA:
Sami Kilpeläinen Sähköposti: sami.kilpelainen@arlafoods.com Ulkoasu: Ville Alén
Postiosoite: PL 33, 01151 Söderkulla Puhelin: 050 3831755 Sähköposti: maitoasuomesta@arlafoods.com
Ilmoitukset ja tilaukset: Minna Tamminen Hämeenlinnan Osuusmeijeri Meijerikatu 4 13100 Hämeenlinna
JULKAISIJAT: Arla Oy
Hämeenlinnan Osuusmeijeri Kaustisen Osuusmeijeri
Arla Oy Itä-Suomi, Kiteen Meijeri Laaksojen Maitokunta Limingan Osuusmeijeri Porlammin Osuusmeijeri
Arla Oy Pohjois-Suomi, Ranuan Meijeri Ruhan Meijeri Oy
PAINOPAIKKA: Grano, Vaasa
KANNEN KUVA: Arla
Ilman kotimaisen ruoan turvaavia tuottajia meillä ei ole puhdasta kotimaista ruokaa. Taakkaa kotimaisen ruoan saatavuudesta tulevaisuudessa ei saa sälyttää yksin tilallis ten kannettavaksi. ***
Inflaation karkaaminen ja sitä edeltänyt varsin runsaskätinen lainananto haastavat yhteiskuntaa ja maitotiloja. Velan suhteen kannattaa olla varovainen, koska korkotasot ovat lähteneet nousuun kuten aiemmin tällä palstalla arvioin. Ekonomistit varoittelevat liian löysästä rahapolitiikasta ja sen takia nyt on tärkeää osata varautua – ”the world has gone crazy”.
Vuosikymmeniä olen muistuttanut maitotilojen eläinmäärän ja peltomäärän tasapai nosta. Optimaalista olisi olla 1,5–2 hehtaaria peltoa lehmää kohden. Yhdellä hehtaaril la toki selviää karkearehun ja lannan levitysalan tarpeista, mutta tukipolitiikassa tulee takkiin ja samoin on enemmän riippuvainen ostorehuista. Maitotilan kannalta tärkeä suojautuminen on myös omavaraisuus rehuntuotannon suhteen. Energian osalta Arla Suomi -yhteistyöryhmässä kannustamme tiloja biokaasun tuotantoon. Tässä lehdessä myös esittelemme ensimmäisen maidon keräilyyn hankitun nesteytetyllä kaasulla kul kevan rekan. Nyt kannattaa harkita investointeja, kun markkina kaasulle on kasvava ja investointitukia tarjolla. ***
Saksan Kielissä kotipaikkaansa pitävä kansainvälinen maitotilojen vertailuverkosto IFCN oli lokakuun lopulla kerännyt tietoa 50 eri maasta maalis–huhtikuussa tuottajien tulevaisuuden näkymistä tutkijaverkostonsa kautta. Vain 17 prosenttia koki tulevaisuu den näkymät koko maailmassa positiivisina. Peräti 45 prosenttia maailman maidon tuottajista koki näkymät negatiivisina ja 38 prosenttia oli siltä väliltä.
IFCN:n vuosikokouksessa välittyi maidontuottajille selkeä viesti, jonka mukaan mai dontuotannon menestymistä tulevaisuudessa edistävät luonnolliset olosuhteet, jossa maa, vesi ja rehun saatavuus tulevat olemaan keskeisessä roolissa. Maidontuotannon epäonnistumisen eväät ovat maan, veden ja rehujen saatavuuden puute ja epäsuotui sat poliittiset olosuhteet.
Suomessa maataloutta on tuettu tänne asti ja sen merkitys korostuu vaikeina aikoi na. Myös alkavalla ohjelmakaudella maatalouden tuet jatkuvat kokonaisuudessaan jokseenkin nykyisen kaltaisina. Erityisesti suomalaisten maidontuottajien kannattaa IFCN:n viestistä huomioida nuo kolme keskeistä tuotannontekijää. Nehän ovat Suo messa kunnossa. Tulevaisuudessa Suomi on entistä vahvempi maitomaa.
Jotta meillä on tulevaisuudessa laadukasta ja puhdasta kotimaista ruokaa, myös kaikkien ruokaketjun yritysten ja poliittisten toimijoiden on kannettava vastuunsa maamme ruokaturvasta.
Rauhallista Joulun aikaa ja Hyvää Uutta Vuotta 2023.
10
Biokaasurekka liikenteeseen
Arla on ottanut Suomessa käyttöön ensimmäisen biokaasua polttoaineenaan hyödyntävän maitoauton.
14 12
8
Inflaatio ja epävakaus näkyvät maitomarkkinoilla
– Maitotuotteilla on edelleen keskeinen asema suomalaisten päivittäisessä ruokavaliossa, sanoo Arla Oy:n toimitusjohtaja Pia Jormanainen.
Tuomas Koivuniemi
Muut 3 Pääkirjoitus 6 Ajankohtaista 12 Arla akatemiasta eväitä tilan kehittämiseen. 13 Rakennamme luovuudesta Arlalle menestystekijän.
14 Leea Sangi näkee maitotalouden tulevaisuuden PohjoisSuomessa positiivisena.
18 Teesit nurmentuotannon viljelystrategiaksi.
19 Yökylään maitotilalle. 20 Asiaa rehunäytteistä. 22 Kustannukset ja tarjonnan niukkuus hallitsevat maitoalaa.
26 Arla varaa vuosittain jopa 500 miljoonaa euroa maatilan ilmasto toiminnan palkitsemiseen.
28 Ruokahävikin vähentäminen on yhteistyötä.
31 Reseptejä jouluun.
Elintarvikemarkkina valtuutettu on jul kaissut ehdotuksen, jonka tarkoitus on ohjata elintarvike ketjun toimijoita kehittämään pi kaisesti elintarviketalouden kus tannusindeksejä. Indeksi on suh deluku, jonka avulla pystytään seuraamaan useiden tekijöiden yh teenlaskettua muutosta ajan mit taan. Se voi ilmaista minkä tahansa mitattavissa olevien asioiden muu tosta. Esimerkiksi kuluttajahinta indeksi kuvaa tavaroiden ja palve luiden hintakehitystä ja sitä käyte tään inflaation mittarina.
– Elintarviketalouden kustannus indeksit kuvaisivat elintarvikeketjun kustannuskehitystä. Kehitystä ku vaamaan tarvittaisiin useampi in deksi, sillä kustannusten nousu kohtelee esimerkiksi maatalouden eri tuotantosuuntia hyvin eri tavoin. Lisäksi teollisuuden tuottamien elintarvikkeiden välillä on isoja ero
ja kustannusrakenteessa, todetaan elintarvikemarkkinavaltuutettu Olli Wikbergin tiedotteessa.
Ehdotettuja kustannusindeksejä voitaisiin hyödyntää esimer kiksi silloin, kun elintarvikeketjun kustannukset muuttuvat yhtäk kiä niin paljon, että koko ketjun toi mintaedellytykset muuttuvat. In deksit voisivat esimerkiksi kertoa milloin hintajakson aikana olisi tar peen avata neuvottelut hintojen tarkistamisesta.
Monimutkaisten kustannusin deksien kehittäminen vaatisi paljon selvitys- ja kehitystyötä tutkijoilta ja muilta asiantuntijoilta. Keskeise nä tavoitteena olisi rakentaa sellai sia indeksejä, joista muodostuu ko konaiskuva kunkin toimijan kohtaa mista markkinamuutoksista. Ketjun toimijoita edustavien tahojen läsnäolo kehitysprosessissa olisi tärkeää. Kaikkien edustajien ääntä tulisi kuulla indeksejä rakennettaessa.
Ehdotuksen taustalla on muun
muassa aiemmin tänä vuonna jul kaistu, Kyösti Arovuoren tekemä Elintarvikeketjun sopimusraken teet -selvitys. Etujärjestöt ETL ry, PTY ry, MTK ry ja SLC r.f. tilasivat selvityksen yhdessä, ja valtuutettu koordinoi selvitystyötä.
Elintarvikemarkkinavaltuutettu ehdottaa, että elintarvikeketjun kaikki toimijat (alkutuotanto, jalostava teollisuus, kauppa ja julkiset hankintaorganisaatiot) ryhtyvät kustannusindeksin rakentamista edistäviin toimenpiteisiin.
seuraavat:
• kaikki toimijat osallistuvat indeksin kehittämiseen – luovuttavat indeksin kehittämiseen tarvittavaa tietoa – huolehtivat kehitystyön rahoituksesta ja muista tarvittavista resursseista – valitsevat kehitystyön toteuttavan tahon tai yhteenliittymän
• kehitystyötä tekemään valittu taho käy kehitystyön aikana aktiivista vuoropuhelua ketjun toimijoiden kanssa
• kaikki toimijat sopivat yhdessä, miten ja minkä tuotantosuuntien ja/tai tuotteiden kohdalla indeksiä sovelletaan hintapiikkien tasoittamisessa
• kaikki toimijat sitoutuvat toimimaan sovitun mukaisesti
Hämeenlinnan osuus meijerin hallituksen puheenjohtajana toi miva maidontuottaja Janne Näsi jatkaa vuodet 2023–2024 Maitovaltuuskunnan, MTK:n ja SLC:n yhteistoimielin Maito valiokunnan jäsenenä. Yhteensä 13-henkisessä maitovaliokunnas sa Näsi edustaa Arla Suomi -yh teistyöryhmää.
Maitovaltuuskunnan puheen johtaja vaihtui, kun vuodesta 2013 alkaen Maitovaltuuskunnan pu heenjohtajana toiminut Mauri Penttilä luopui tehtävästä. Uute na puheenjohtajana aloittaa Tiina
Linnainmaa .
Linnainmaa on Maitovaltuus kunnan neljäs puheenjohtaja. Vuo sina 1995–2003 Maitovaltuuskun nassa puhetta johti isokyröläinen talousneuvos Matti Rinta-Kohtamäki, vuosina 2003–2012 lipe riläinen talousneuvos Olli Laani nen ja vuosina 2013-2022 vesi lahtelainen kunnallisneuvos Mau ri Penttilä.
– Ruokaviraston esitys tukien maksuaikataulusta on mahdoton – rahat on tultava saman vuoden puolella tuotannon kanssa, linja si vesilahtelainen maidontuottaja, Maitovaltuuskunnan puheenjoh
Maa- ja metsätalousmi nisteriön teettämässä selvityksessä liki yhdeksän kymmenestä eli 88 prosenttia suomalaisista kat soi, että kotimaisen ruuan tuotan toa pitää tukea. Erityisen tärkeä nä kansalaiset pitävät kotimais ten elintarvikkeiden saatavuuden turvaamista. Tätä mieltä on peräti 94 prosenttia suomalaisista. Maa seutuelinkeinojen tukeminen näh dään tärkeänä myös yhteiskunnan huoltovarmuuden takia.
Yli 60 prosenttia suomalaisista arvioi Venäjän hyökkäyssodan vai kuttaneen omiin mielipiteisiinsä kotimaisen ruuantuotannon mer kityksestä Suomen huoltovarmuu delle.
Tulokset käyvät ilmi maa- ja met sätalousministeriön Kantar Publi cilla teettämästä kyselytutkimuk sesta. Kyselyyn vastasi 1 004 hen kilöä 14.–20.10.2022 välisenä aikana.
Tiukimmin kotimaisten elintarvikkeiden saatavuuden turvaamisen kannalla ovat naiset, yli 70vuotiaat maaseutumaisissa kun nissa asuvat vastaajat ja Pohjoisja Itä-Suomessa asuvat vastaajat. Erot ovat kuitenkin pieniä. Selvästi vähiten kotimaisten elintarvikkei den saatavuudesta olivat huolis
saan alle 25-vuotiaat vastaajat.
Ruuan tuotannon työllisyyden turvaaminen sai sekin lähes yksi mielisen tuen. Lähes kaikki haasta tellut ilmoittivat arvostavansa koti maisen ruuan tuottajia ja kotimais ta ruokaa. Vain alle 25-vuotiaiden vastaajien keskuudessa arvostus oli hieman heikompaa.
Myös maaseudun elinvoimaisuu den tukeminen sai laajan kanna tuksen. Yli 80 prosenttia piti tätä erittäin tai melko tärkeänä.
Maataloustukia halutaan ohjata ilmastovaikutusten pienentämiseen
Kysely liittyy maa- ja metsätalous
ministeriön juuri alkaneeseen kampanjaan, jolla tehdään vuoden 2023 alussa alkavaa EU:n yhteisen maatalouspolitiikan uutta ohjelma kautta tutuksi niin viljelijöille kuin kuluttajille.
Kyselyssä tutkailtiin myös suo malaisten odotuksia maataloustukien roolista ympäristökysymysten ratkomisessa. 75 prosenttia vastanneista piti tärkeänä, että maataloustuilla edistetään ruuan tuotannon ilmastovaikutusten pie nentämistä. Luonnon monimuo toisuuden ylläpitämistä ja lisäämis tä tukien avulla pitivät tärkeänä liki kaikki vastaajat.
90 prosenttia vastaajista uskoi, että Suomessa on mahdollista tuottaa ruokaa ympäristöystäväl lisesti. Tätä mieltä olivat myös ne ryhmät, jotka olivat valmiimpia ul komaisen ruuan osuuden kasvat tamiseen. Liki 80 prosenttia vas taajista kuitenkin vastusti ulkomai sen ruuan osuuden kasvattamista.
Tutkimuksen kohderyhmän muodostivat maamme 18 vuotta täyttäneet (pl. Ahvenanmaan maa kunnassa asuvat). Vastaukset ke rättiin Gallup Forumissa, joka on Kantar Publicin käyttämä internetvastaajapaneeli. Tulosten tilastolli nen virhemarginaali on noin + 3,1 prosenttiyksikköä.
taja Mauri Penttilä avatessaan vii meisen kokouksensa puheenjoh tajana marraskuussa. Maitovaltuuskunta korostaa, että suomalaiselle maidontuotan nolle hyvän pohjan antaa nyt ja tulevaisuudessa nurmeen pohjau tuva maidontuotanto, sillä nurmi kasvaa hyvin pohjoista Suomea myöten. Suomessa on mahdollis ta tuottaa maitoa kestävästi veden riittävyyden, hiilijalanjäljen ja mai
don hygieenisen laadunkin näkö kulmasta.
Uusi puheenjohtaja Tiina Lin nainmaa totesi, että ”ammattitai toinen maidontuottaja ei kuiten kaan elä pelkästä maidontuotta misen ilosta, vaan tuotannon pitää olla kannattavaa. Maailman mitta kaavassa maitotuotteiden kysyn tä on kasvussa. Kuluttajat ovat en tistä kiinnostuneempia kestävistä ja vastuullisesti tuotetuista mai totuotteista, joita Suomessa val mistetaan huippulaadukkaasta maidosta. Maito on mahdollisuus myös tulevaisuudessa”.
Maidontuotannossa on käyn
nissä nopea rakennemuutos, jota kustannuskriisi edelleen kiihdyt tää. Noin 400 maitotilaa lopettaa tuotantonsa vuosittain. Suure na huolena on aloittavien yrittä jien ja rakennusinvestointien vä häinen määrä, jonka seurauksena investointivelka kasvaa. Pentti lä vaatiikin panostamaan inves tointeihin Makeran vahvistami sen kautta.
Maitovaltuuskunta on vuonna 1995 perustettu maito-osuuskun tien rekisteröimätön yhdistys, jo hon kuuluu 16 maito-osuuskun taa. Maitovaltuuskunnassa on 50 kokousedustajaa.
Arla Suomen toimitusjohtajana helmikuussa aloittanut Pia Jorma nainen on ensimmäisestä työpäi västään lähtien ollut mukana poik keuksellisessa markkinatilanteessa. Markkinoiden epävakaus on leiman nut koko vuotta.
– Kun tulin Arlalle oli sota Ukrainassa juuri alkanut. Voi sanoa, että markkinoilla on sen jälkeen ollut koko vuoden todella turbulenssia, sanoo Jormanainen.
Vuoden alussa energian hinta lähti nopeasti nou semaan, mikä on vaikuttanut myös inflaatio-kehityk seen. Lokakuussa inflaatio eli kuluttajahintojen muu tos oli 8,3 prosenttia. Elintarvikkeissa inflaatio oli 15,7 prosenttia.
– Kustannuspaineet energian hinnan nousun myö tä ovat jo aiemmin iskeneet maatiloille, mutta nyt kustannuspaineet ovat kasautuneet myös teollisuu delle. Energia ja polttoaineet ovat tärkeitä tuotanto panoksia teollisuudessa ja logistiikassa.
Hintojen nousu vaikuttaa kulutukseen Meijerituotteiden kulutusta seuraavan Kantarin mu
Arlan johto ryhmä tutustui Lapinjärvellä Crista Hällforsin (3. vas.) maitotilaan.
kaan meijerituotteiden kulutus laski viime vuoteen nähden Suomessa heinä-syyskuun aikana yhteensä 3,1 prosenttia. Alenema kiihtyi hieman, sillä tammisyyskuussa vastaava alenema oli -2,4 prosenttia. Kantarin tilastojen mukaan juustojen kulutus on kääntynyt miinukselle. Juustoja kulutettiin -2,8 pro senttia heinä-syyskuussa viime vuotta vähemmän. Maitojen kulutus on jälleen palannut voimakkaam malle miinukselle, nyt reiluun kuuteen prosenttiin. – Kuluttajat ovat muuttaneet tutkimusten mukaan käyttäytymistä siten, että ostavat nyt enemmän tarjoustuotteita ja seuraavat tarjouksia, Jormanainen avaa kuluttajien käyttäytymistä.
kanssa neuvoteltu tiiviisti
Elintarvikemarkkinavaltuutettu Olli Wikberg otti tal vella kantaa elintarvikemarkkinoiden toimivuuteen. Wikberg sanoi maaliskuussa, että ”vallitsevan tilan teen vakavuudesta johtuen neuvotteluihin on syytä hakea erilaista lähestymistapaa ja neuvotella aiem min totutusta poiketen. Toimijoiden on käytävä avoin ta keskustelua. Hintaneuvottelujen on oltava aitoja riippumatta esimerkiksi siitä, miten ne ajoittuvat suh
teessa mahdollisiin hinta- tai valikoimajaksoihin.”
Jormanaisen mukaan tuottajahintoihin on tehty hinnankorotuksia jo 40 prosentilla. Meijeriteollisuu delle kustannusten nousu on tullut vastaan erityisesti energiamarkkinoiden vaikutuksesta.
– Tänä vuonna on kaupan kanssa saatu neuvoteltua muutamia uusia ikkunoita hintojen tarkistamiselle. Kuitenkin meijeriteollisuudelle haasteena on viipeet kaupalle annettavissa hinnoissa, toteaa Jormanainen.
Geopolitiikan epävakaus vaikuttaa Pia Jormanaisen mukaan geopoliittinen epävakaus vaikuttaa markkinaan nyt merkittävästi.
– Hinnat ovat nousseet Euroopassa nyt jo ennätyk sellisen korkealle. Euroopassa arvokkaimpiin elintar vikkeisiin asennetaan kaupoissa jo varashälyttimiä.
Euroopassa kaasumarkkinan epävarmuus näkyy myös enemmän markkinoilla.
Tuotannossa ja kulutuksessa epäsymmetria
Maidontuotanto on Suomessa vuosikymmeniä pyritty tasaamaan vuodenaikojen välillä. Edelleen syksyn maitomäärät ovat kuitenkin reilut kymmenen pro senttia kevään ja alkukesän maitomääriä matalam mat.
– Kulutus on maitotuotteissa korkeimmillaan syk syllä ja talvella. Vastaavasti keväällä ja kesällä kulute tut määrät ovat matalammat. Siksi on tärkeää etsiä keinoja, millä tarjonnan ja kysynnän suhdetta voidaan edelleen tasapainottaa, toteaa Jormanainen.
Lähtökohta on tiloilla tehtävissä ratkaisuissa ja siksi kausihinnoittelulla halutaan ohjata nimenomaan lisälitroihin syksyllä ja matalampiin tuotantomääriin
Pia Jormanainen on Arla Oy:n toimitusjohtaja.
keväällä ja alkukesästä. Myös pitoisuushinnoittelun muutoksilla on haluttu mahdollistaa tiloille mahdol lisuus panostaa keväällä pitoisuuksiin tuotantomää rän sijaan.
Kuluttajat säästöliekillä Inflaation nousu on johtamassa myös kuluttajilla kas vavaan varovaisuuteen. Tämä näkyy myös säästöjen hakemisena päivittäisessä käyttäytymisessä.
– Ravintoloissa käyntiä vähennetään, ulkomaille matkustelua vähennetään ja ostetaan edullisempia ruoka-aineita, kertoo Jormanainen kuluttajatutkimuk sissa esille nousseita huomioita.
Jormanainen arvioi markkinan olevan taantuman pelon takia vaikea ennustaa. Muutamasta asiasta toi mitusjohtaja Jormanainen on kuitenkin varma:
– Maitotuotteilla on edelleen keskeinen asema suo malaisten päivittäisessä ruokavaliossa. Jatkossa elin tarvikkeisiin liittyvän kestävän kehityksen ja vastuulli suuden merkitys korostuvat valinnoissa.
”On tärkeää etsiä keinoja, millä tarjonnan ja kysynnän suhdetta voidaan edelleen tasapainottaa.”
Arla on ottanut Suomessa käyttöön ensimmäisen biokaasua polttoaineenaan hyödyntävän maitoauton. Tiloilta maitoa noutavan keräilyauton liikennöinnistä aiheutuu jopa 90 prosenttia pienemmät kasvihuonekaasupäästöt verrattuna vastaavaan dieselpolttoainetta käyttävään kuorma-autoon.
Marraskuussa liiken nöintinsä aloittanut uusi maidonkeräilyautomme toimii nesteytetyllä bio kaasulla eli LBG:llä, jota siihen tan kataan Gasumin biokaasuasemilta. Yhdellä tankkauksella auto kulkee arviolta noin 700–800 kilometrin matkan.
– Valitsimme nesteytetyllä bio kaasulla kulkevan auton, sillä se mahdollistaa enemmän toiminta matkaa kuin paineistetulla biokaasulla toimiva auto. Keräilyau to kiertää maaseudulla, jossa se joutuu kulkemaan pitkiä matko ja tankkauksien väillä, kertoo mai donhankinta- ja logistiikkapäällik kö Robert Sandström Arla Oy:stä.
Jatkossa biokaasulla kulkevan keräilyauton tankkaus voi olla ny kyistä vaivattomampaa, sillä Arla on mukana kehitysprojektissa, jos sa maitotiloilla syntyvistä biomas soista voidaan tuottaa nesteytet tyä biokaasua.
– Tavoite on, että biokaasun tankkauspisteitä voisi tulla aivan tilojen läheisyyteen, Robert mai nitsee.
Biokaasulla kulkevan keräilyauton kierros käynnistyy Sipoon meijeril tä, jonne tiloilta kerätty maito kier
roksen lopuksi tuodaan. Autoon mahtuu kerralla reilu 40 000 litraa maitoa.
Kun keräilyauto saapuu tilan pihaan, kuljettaja tekee aluksi ais tinvaraiset testit maidon laadusta haistellen ja maistellen, että kaikki on kunnossa. Tilatankista maito siirtyy letkua pitkin keräilyauton säiliöön noin 500 litran minuutti vauhtia. Tiloilta kerättävä maito määrä vaihtelee sadoista tuhan
siin litroihin. Keskimäärin yhdeltä tilalta saadaan kerralla 2 500 litraa maitoa. Maitoauto vierailee tiloilla 2–3 päivän välein.
Biokaasuautot ovat osa Arlan ilmastotekoja
Uuden biokaasulla kulkevan mai donkeräilyauton lisäksi Arlalla on Suomessa käytössä neljä biokaa sua hyödyntävää jakeluautoa, joilla tuotteitamme kuljetaan meijereis tä tukkuihin ja vähittäiskauppoihin. – Biokaasulla kulkeva logistiikka on osa meidän strategiaamme. Ha luamme omalla esimerkillämme näyttää tietä ja edellytämme myös kumppaneiltamme uusiutuviin polttoaineisiin siirtymistä mahdol lisuuksien mukaan, Robert toteaa.
Fossiilivapaaseen kuljetuskalus toon siirtyminen on yksi monista teoista, joilla Arla kulkee kohti il mastotavoitteitaan. Tavoitteemme on vähentää oman logistiikan, tuo tannon ja energiankäytön päästöjä 63 prosenttia vuoteen 2030 men nessä vuoden 2015 lähtötasosta ilmastonmuutoksen torjumiseksi.
Tavoite heijastaa sitä, mitä uu simman tieteen mukaan tarvitaan ilmastonmuutoksen haitallisim pien vaikutusten ehkäisemiseksi. Arla on sitoutunut ja hyväksytty mukaan tieteeseen pohjautuvaan Science Based Targets initiative (SBTi) -ilmastotavoitteeseen.
”Tavoite on, että biokaasun tankkauspisteitä voisi tulla aivan tilojen läheisyyteen.”
Maidontuottajien Arla Akatemia -johtamis koulutus käynnistyi tänä syksynä Poh jois-Suomessa. Pari vuotta kestävässä koulutuksessa tuottajat saavat oppia muun muas sa johtamisesta, maidontuotannon liiketoimintamalleista ja talouden suunnittelusta painottuen oman tilan kehittämistoimenpiteisiin.
Koulutuksessa tuottajilla on mahdollisuus suorittaa Yrittäjän ammattitutkinto tai Johtamisen erikoisammattitutkinto.
Yksi koulutukseen osallistuvista on agrologi (AMK) Juuso Karhu maa , 27. Karhumaan mukaan hän lähti mukaan Arla Akatemiaan, koska se antaa pohjaa maatalous yrittäjyydelle.
– Tällä hetkellä olen osaomistaja
kotitilalla, missä ovat mukana velipoika ja vanhemmat. Vuoden ku luttua olemme veljen kanssa otta massa vetovastuun kotitilalla. Karhumaa sanoo, ettei hänellä ollut ennakkoon koulutuksen suh teen erityisodotuksia. Mies uskoo koulutuksen syventävän agrologikoulutuksessa saatuja oppeja ja erityisesti syventävän tietoa mai dontuotannon osalta.
– Koulutus vahvistaa omaa osaa
Arla akatemian johtamisen erikoisammattitutkintoon tai yrittäjän ammattitutkintoon ensi vuonna valmistuva uusi ryhmä aloitti Ylivieskassa. Laaksojen Maitokunnan toimi tusjohtaja Ulla Roininen alusti tilaisuudessa.
mista. Koulutuksen lähipäivistä saatava benchmarkkaus on var masti hyväksi opiksi, kun saa näh dä, miten muut viljelijät ovat asioi ta tehneet.
Laaksojen Maitokunnan tuotta jiin kuuluvan tilan yrittäjä on sitä mieltä, että koulutukseen kannatti lähteä mukaan.
– Voin suositella koulutusta, sillä ei tässä mitään menetä. Akatemi assa tapaa muita tuottajia ja pää
”Akatemiassa tapaa muita tuottajia ja pääsee vaihtamaan mielipiteitä. Koulutuksessa on osaavia asiantuntijoita kouluttajina.”
see vaihtamaan mielipiteitä. Kou lutuksessa on osaavia asiantun tijoita kouluttajina, minkä lisäksi saamme tästä vielä tutkinnonkin.
Kalle Yrjänä , 31, on toiminut maa talousyrittäjänä vuodesta 2011 lähtien. Ensin maitotilaa pyöritet tiin maatalousyhtymänä yhdessä vanhempien kanssa, kunnes tilalla toteutettiin sukupolvenvaihdos kesällä 2018 ja vuoden 2019 alus ta tila muuttui osakeyhtiöksi. Osa keyhtiön toisena osakkaana on Kallen veli. Miksi mukaan Arla Akatemiaan?
– Meijeriltä houkuteltiin mukaan ja koulutusohjelma kuulosti mie lenkiintoiselta. On hyvä saada lisä oppia yrittäjäpuoleen, johtamiseen ja talousasioihin, Laaksojen Maito kunnan tuottajiin kuuluva mies sa noo.
Yrjänän mielestä koulutukseen on kannattanut lähteä mukaan.
– Kyllä koulutus kannattaa ilman muuta. Akatemiassa pääsee näke mään, miten muut tuottajat työ tään tekevät ja saa vertaistukeakin. Lisäoppi ja koulutus ei ole koskaan ollut haitaksi, aina niistä jotain jää käteen, Yrjänä toteaa.
rla on mukana uraa uurtavassa Luova Työelämä 2030 -hankkeessa, joka kartoittaa ja kehittää yksilöiden ja yhteisöjen luovuutta. Hank keessa on tarkoitus valjastaa luovuus yritykselle menestys tekijäksi. Arlan tavoitteena on saada uudistuminen jatkuvaksi osaksi jokaista työpäivää. Luovuus on yksi nykypäivän työelämän olennaisimmista tai doista. Se on ammatillinen su pervoima, joka edistää työhy vinvointia ja uraa. Yritykselle luovuus on tärkeä menestys tekijä.
– Luovuus edistää innovoin tia, uudistumista ja kasvua. Se vaikuttaa suoraan kilpailukykyyn. Arla on hankkeessa mukana, koska haluamme vauhdittaa luovuuden avulla liiketoimintaamme, Arla Suo men kaupallisesta innovoinnis ta vastaava Pauliina Tenho ker too.
Arlasta hankkeen soihdunkantajayritys Luova Työelämä 2030 -hanketta luotsaa MARK Suomen Markkinointiliitto ry. Se on osa sosiaali- ja terveysministeriön TYÖ2030-ohjelman ja Työterveyslaitoksen rahoit tamaa Luova työelämä 2030 -hanketta.
Arla Suomi valittiin mukaan hankkeen soihdunkantajaksi. Se tarkoittaa, että Arla kulkee
yhtä matkaa noin kahdenkym menen suomalaisorganisaati on kanssa oppien luovuudes ta ja vahvistaen luovuutta or ganisaatiossaan. Luovuuden asiantuntijana ja organisaatioi den valmentajana toimii Yellow Method.
– Luovaa potentiaaliamme varjostaa usein itsevarmuuden puute ja haluttomuus ottaa ris kejä. On erinomaista, että Arla rakentaa aktiivisesti luovuuden kulttuuria ja ottaa käyttöön prosesseja, jotka rohkaisevat luovaan ajatteluun, tutkimus johtaja Susanna Rahkamo Yel low Methodilta toteaa.
Kaikkien luovuuspotentiaali esiin Hankkeen ensimmäinen vaihe keskittyi yksilöiden luovuuteen. Arlalla henkilöstön luovuuspo tentiaalia selvitettiin kyselyn avulla. Kyselyyn osallistuneet saivat omasta luovuudestaan ja kehityskohteista raportin. Hank keen toisessa vaiheessa siirry tään tarkastelemaan luovuutta koko organisaation tasolla. – Luovuus asuu meissä kai kissa. Se saattaa joskus piiles kellä pinnan alla, mutta sitä voi mitata, kasvattaa ja vahvistaa. Arlalla haluamme koko potenti aalin esiin ja osaksi uudistumis tamme. Tulemme tarjoamaan henkilöstölle myös konkreet tisia tapoja luovuuden jokapäi väiseen hyödyntämiseen, Pau liina kertoo.
Liminkalainen maatalousyrit täjä ja agrologi Leea Sangi , 55, on monen toi men nainen. Mie hensä Mikon kanssa hän pyörittää maitotilaa, minkä lisäksi nainen toimii Limingan Osuusmeijerin hal lituksessa, kotikunnan 4H-yhdis tyksen sekä Pohjois-Pohjanmaan maa- ja kotitalousnaisten puheen johtajana.
Sangi on myös Agrologien liiton hallituksen puheenjohtaja. Kangasalalta Ulvilaan, Viikistä Muhokselle Pirkanmaalta Kangasalalta syntyi sin oleva nainen opiskeli nuorena karjanhoitajaksi Ulvilan maa- ja kotitalousoppilaitoksessa. Kun Helsingin Viikissä toimiva yliopis ton tutkimus- ja opetustila tarvitsi karjanhoitajaa, Ulvilan koulun reh tori suositteli Leeaa työhön.
– Viikissä olin töissä kuusi vuot ta karjanhoitajana. Viikkiin haet tiin sitten karjamestaria ja laitoin paperit sisään, mutta meriitit ei vät riittäneet. Ryhdyin sitten poh timaan jatko-opintoja agrologiksi, hän kertoo.
Agrologi-opintojen kohdalla hakuvaihtoehtoina olivat muun muassa Mustiala Hämeessä ja Hy vinkää Uudellamaalla sekä Koivik ko Muhoksella.
– En silloin edes tiennyt, missä Muhos sijaitsee. Pääsin opiskele maan Koivikon maatalousoppilai tokselle, joka eteläsuomalaisittain
Limingan kunnalle maatalous on tär keä elinkeinosektori.
oli ”Lappia”.
Pohjoiseen opiskelemaan lähte nyt nainen tapasi Koivikossa myös tulevan miehensä Mikon.
– Eteläsuomalaisille ystävilleni olen todennut, ettei tämä niin poh joisessa ole. Meiltä on 80 kilomet riä Suomen keskipisteeseen, hän naurahtaa.
Ihmisten tuntemus maatalouden arkeen katkennut Menneinä vuosikymmeninä maa talous oli osa kaiken kansan arkea. Kaupungissakin asuvilla saattoi lä hipiirissä olla sukulaisia, joilla oli maatila eläimineen ja askareineen. Ihmiset tiesivät, mistä ruoka pöy tään tulee.
Sangin havaintojen mukaan tänään osalla suomalaisista ei täl
Liminka mielii kunnan keskustaan lähijuna-asemaa ja Osuusmeijerin historiallisella meijerimiljööllä on suunnitelmissa tärkeä osa.
laista yhteyttä ja tuntemusta maa taloudesta ole.
– Meille on jo kasvanut yksi su kupolvi, jolla ei ole mummolaa tai sukulaispaikkaa, jossa viljellään maata tai jossa on lehmiä tai mui ta kotieläimiä, ja joiden kautta heil lä olisi kosketus maatalouteen ja maaseudun elämään. Se on surul lista.
Samalla hän muistelee tapausta Helsingin-vuosiltaan, joka kuvaa muutosta.
– Viikin aikoina kävimme erään työkaverin kanssa uimahallissa. Kaksi tyttöä oli samaan aikaan siel lä, kun kävelimme heidän ohit seen. Toinen tytöistä totesi, että ”Täällä haisee lehmiltä”. Nykyisin ei hajua enää tunnistettaisi, hän naurahtaa.
”Meille on jo kasvanut yksi sukupolvi, jolla ei ole mummolaa tai sukulaispaikkaa, jossa viljellään maata tai jossa on lehmiä tai muita kotieläimiä, ja joiden kautta heillä olisi kosketus maatalouteen ja maaseudun elämään. Se on surullista.”Maatalousyrittäjä ja agrologi Leea Sangi on Agrologien lii ton hallituksen puheenjohtaja. Tuomas Koivuniemi
Leea Sangi on toiminut Limingan Osuusmeijerin hallituksessa viisi vuotta.
Maa- ja maitotaloudessa on kol messa vuosikymmenessä tapah tunut myös iso muutos. Maatilojen kokoluokka on kasvanut, mitataan sitä hehtaareilla tai eläinmäärillä.
– Maidontuotannossa parsinavetat ovat pikkuhiljaa häviämäs sä. Uudet navetat ovat isoja yksiköitä, joissa on useita lypsyrobot teja. Olemme siirtyneet teollisem paan suuntaan ja pohdin, voidaan ko enää puhua perheviljelmistä, hän kysyy.
Leea Sangi pohtii perheviljelmämääritelmää. Pystyykö yksi perhe hoitamaan esimerkiksi neljän ro botin navettaa ja hoitamaan vilje lykset samalla ilman ulkopuolista työvoimaa?
– Itse olen ajatellut, että perheviljelmällä kullakin lehmällä on omat, niitä kuvaavat nimet, hän pohtii.
Pohjois-Pohjanmaalla maitotalous pitää hänen mielestään pin tansa tulevaisuudessakin. Nurmi kasvaa hyvin maan pohjoisosissa kin, joten se antaa hyvät eväät mai dontuotannolle, nautakarjankas vatukselle ja porotaloudelle.
– Maissit tai papaijat eivät näillä leveyksillä menesty. Kotimaisen maataloustuotannon säilyminen ja menestys on tärkeää, muuten meille voi tulla nälkä, hän toteaa.
Leea Sangin mukaan työn muutos tiloilla on ollut valtava yli kolmen vuosikymmenen aikana. Naisen
mukaan byrokratian määrä ”on eksponentiaalisesti kasvanut” ja maatalousyrittäjän tärkein työkalu on taskulaskin.
– Tärkeintä tuntuu olevan se, että eri ilmoitukset on tehty tiet tyihin määräpäiviin mennessä ja jos näin ei ole, siitä rangaistaan. En yhtään tykkää siitä pakon, uhkailun ja kiristyksen mentaliteetista, joka on vallalla. Haluan katsoa ulos, pel lolle, ja nähdä työni jäljen, hän sa noo.
Sangin tilan väki on ollut Limingan Osuusmeijerin uskollisia jäseniä. Leea Sangi on toiminut meijerin hallituksessa viisi vuotta. Aikai
Sangin tilan väki on ollut Limingan Osuusmeijerin uskollisia jäseniä ja luottamushen kilöitä.
”Kotimaisen maataloustuotannon säilyminen ja menestys on tärkeää, muuten meille voi tulla nälkä.”
semmin osuuskunnan hallitus työssä ovat olleet mukana hänen miehensä Mikko ja Mikon isä.
– Osuusmeijerin hallituksessa on hyvä kokonaisuus erityyppisten maitotilojen edustajia. On robotti-, pihatto- ja parsinavettatilojen edustajia.
Leea ja Mikko Sangilla on kolme poikaa eli Jaakko, 25, Roope , 22, ja Teemu, 20. Perheen kuopus opis kelee tällä hetkellä Oulun seudun ammattikorkeakoulussa agrologiksi.
– Meillä on tilalla pinta-alaa 56 hehtaaria ja nykyinen navetta pitäi si uusia, mutta jokainen lapsi saa rakentaa oman urapolkunsa. Kat sotaan, mitä tulevaisuus tuo, hän sanoo.
limingan kunnanjoh tajan Pekka Rajalan mukaan maatalouden merkitys tulee jatkos sa kasvamaan tulevina vuosi kymmeninä erityisesti huolto varmuuden vuoksi. Rajala arvioi Suomen pohjoisen ilmaston pa rantavan omaa kilpailukykyään ilmaston lämmetessä.
Maatalouden rakennekehi tys on näkynyt pohjoispohja laiskunnassa. Tilakoko on kun nanjohtajan mukaan kasvanut, mutta maatilojen määrä on vä hentynyt tasaisesti.
– Maatilojen merkitys tilojen vähentymisestä huolimatta on todella merkittävä, koska elin tarviketuotannon ja työllisyys vaikutusten lisäksi maisemat ja ympäristö pysyvät hyvinä, jot ka vaikuttavat niin ikään kunnan asukkaiden hyvinvointiin.
Kunta on pyrkinyt auttamaan Limingan Osuusmeijeriä vanho jen tilojen jalostamisessa, että ”tuottajat saisivat mahdollisim man hyvän tulon omistuksesta”.
Lähijuna-asema meijerimiljööseen
Kunnan elinkeinojohtajan Tee mu Haapalan mukaan Osuus meijerin kiinteistö sijaitsee ”keskellä kylää”. Limingan keskustaan on suunnitteilla lähijuna-asema palveluineen.
– Näissä suunnitelmissa histori aa huokuva meijerimiljöö on kes keisessä roolissa, Haapala sanoo.
Limingassa maatiloja palvelee kuuden kunnan yhteinen maa seututoimisto, minkä puitteissa yhteistyötä on tehty vuodesta 2012 lähtien. Limingan lisäksi yhteistyöpiiriin kuuluvat Hailuo to, Kempele, Lumijoki, Tyrnävä ja Muhos.
– Johtava maaseutuasiamies on tavattavissa kunnanvirastolla tiistaiaamupäivisin. Maatalouslomituspalvelut ostetaan Muhok sen kunnalta, Haapala kertoo.
Kasvituotannon palvelu- ja kehityspääl likkö Juha Sohlo ProAgriasta luennoi marraskuussa maidontuottajille suun natussa webinaarissa Arla Oy PohjoisSuomen alueella.
Ennennäkemättömässä kustannuspaineessa ja vail la varmaa tietoa tulevasta, tilatason keinot on käytävä viimeistään nyt lävitse. Juha Sohlo korosti optimoin nin optimointia sekä katseen kääntämistä siihen, mi ten voimme parhaiten ennakoida ja valmistautua tu leviin kasvukausiin.
Ensimmäisen nurmisadon laadusta ja määrästä ei kannata tinkiä. Sadolle annetaan täysi typpimäärä.
• Lietettä voidaan terästää ammoniumsulfaatilla, jot ta liete riittää suuremmalle alalle 1. ja, tai 2. sadolle. Nurmelle ei anneta kuitenkaan pelkkää typpi-lietettä, jotta lannoitus pysyy tasapainoisena.
• Muutama vuosi voidaan tinkiä lannoituksesta typpilietelinjalla jos maat ja viljavuudet kunnossa, jossain vaiheessa pitää kuitenkin tasata ravinteet maahan
• Apilapitoinen nurmi sitoo typpeä eniten 2. ja 3. sa dolle. Apiloilla on timoteitä alhaisempi sulavuus, mut ta korkeampi valkuainen.
• Orgaanista typpeä on voinut kertyä maahan suh teellisen paljon, mikäli lohkolla on käytetty vuosikym menet karjanlantaa vuosien kuluttua orgaaninen typpi on kasveille käyttökelpoista. Kannattaa ottaa maasta ProAgria NIR-maa-analyysi, josta selviää maan ravinnevarannot.
• Tasapainoinen lannoitus on tärkeää, väärästä säästämisestä aiheutuu välillisiä vaikutuksia, esim. kaliuminpuutteen takia kuitu voi jäädä alhaiseksi ja tätä voidaan joutua paikkaamaan olkea ostamalla.
• Multa/eloperäisille maille voi typpilannoitusta vä hentää toiselle sadolle, jos kasvukausi on lämmin, sillä maasta vapautuu typpeä heinäkuussa.
• Esikasvivaikutusta saadaan kokoviljasäilörehuna korjattavalla herne+nurmi-seoksella Huom! Jos käyte tään hernettä nurmen perustamiseen, kannattaa osa nurmensiemenistä kylvää sadonkorjuun jälkeen, sillä herne voi tukahduttaa nurmen.
• Säilörehuanalyyseista kannattaa katsoa ovatko jot kin arvot (kivennäis- ja hivenaineet, valkuainen) olleet vuosia liian korkeita tai matalia voiko jostain tinkiä laadun kärsimättä.
• Maan typpivarannot voi selvittää ProAgrian NIRMaa-analyysilla esim. mikäli lohkolla aina valkuaiset joko korkealla tai matalalla.
• Korjuuaikanäytteillä kannattaa selvittää ravinteet kasvukaudella, jotta vältetään ylilannoitus.
Tukijärjestelmän hyödyntäminen
• Tukitasojen tippumista voi kompensoida esimerkiksi kerääjäkasvituella ja kasvipeitteisyystuella.
• Pysyvien nurmien katkaisun vuoksi, nurmet kannat taa perustaa vihantavilja+nurmen siemenyhdistel mällä, sillä jatkossa tälle alalle saadaan kerääjäkasvi tuki 100 €/ha ja vältytään pysyviltä nurmilta.
• Kasvipeitteisyystuen piiriin pääsee, kun nurmea alle 75% alasta nurmen uusiminen (>25%) suojaviljaan jolloin 75% alalle saa kasvipeitteisyystuen 50 €/ ha.
• Lietelannan levitys sijoitta villa tai multaavilla laitteilla 37 €/ha (80 % alalle).
Karjalantojen ja kierrätysravintei den tehokkaampi hyödyntäminen. Sadon kiinnittä minen, oman tuo tantokustannuk sen tietoisuus, break even satotasot eri kas veilla.
Mitataan kasvu kaudella ravin teet ei ylilan noitusta.
Varautuminen: tuotantopanoksi en ostot riittävän ajoissa.
Tukijärjestelmän hyödyntäminen ja mahdollisuudet. Esikasvien hyö dyntäminen, mm. viherlannoitus, palkoöljykasvit Esikasvivaikutus N + viljelyvar muus. Muista kalkitus.
Vauhtia pötsin bakteeritoimintaan! Pakkaus 4 x 330 g
Sopii myös luomutiloille! Poikimahalvausriskin pienen tämiseen. Pakkaus 6 x 380 g
Länsi-Lapissa sijaitsevan Pellon kunnanjohtaja suosittelee jokaiselle yökyläilyä maitotilalla.
– Minulle valkeni iltalypsyllä kuinka sitovaa ja vaativaa työtä maidontuottajat tekevät, totesi Län si-Lapissa sijaitsevan Pellon kunnanjohtaja Eero Ylitalo iltalypsyllä Paulina ja Sami Koskenniemen tilal la.
– Vaikka olenkin maatilalta kotoisin, ei minulla ol lut enää selvää käsitystä nykyisestä maataloudesta. Vähän jännittikin etukäteen, mutta onneksi minua opastettiin moninaisissa työtehtävissä, sanoi Ylitalo iltalypsyn jälkeen.
– Kysymys ruokaturvasta on ajankohtaisempi asia kuin koskaan ja otinkin kutsun navetalle kiitollisena ja innostuneena vastaan. Kerrankin koin tekeväni jotain konkreettista puutöiden lisäksi, taitavana puuseppä nä tunnettu Eero Ylitalo jatkaa.
– Kunnan keinot tukea maataloutta ovat vähäiset, mutta voimme tehdä osamme esimerkiksi kahvipöy dässä esille nostetun muovijätteiden kierrätyksen jär jestämiseksi kunnan alueella. Nyt odotan vain aloitet ta maatalousyrittäjiltä ja toivon, että voimme yhdessä edistää kestävyysratkaisuja kunnan alueella, kiitte lee Ylitalo.
KETOOSI-pasta
Sopii myös luomutiloille! Kun lehmä ei syö! Pakkaus 4 x 330 g
Nopea apu happaman pötsin ja juoksutusmahahaavaumariskin pienentämiseen. Pakkaus 4 x 430 g
Nopeasti vaikuttava täydennysrehu lehmille ja vasikoille ripulin, suolistohäiriöiden ja myrkytystilan yhteydessä. Pakkaus 4 x 335 g
KALSIUM-pasta
Markkinoiden tehokkain suun kautta annosteltava kalsiumvalmiste, kalsiumia 55 g/tuubi. Pakkaus 4 x 390 g
Toimittaja
puh. 020 765 9580 www.teollisuushankinta.fi
FOSFORI-pasta
Täydennysrehu fosforin puutostiloihin naudoille. Pakkaus 4 x 370 g
MAGNESIUM-pasta
Sopii myös luomutiloille! Kun on riski laidunhalvaukseen, myös sisäruokinnassa. Pakkaus 4 x 390 g
Nopeasti vaikuttava täydennysrehu vasikoille ripulin, suolistohäiriöiden ja myrkytystilan yhteydessä. Kiinteyttää lantaa. Pakkaus 4 x 360 g
Valmistaja www.finncow.fi
Tämän vuoden säilörehusadolle on ase tettu tavanomaista enemmän laadulli sia toiveita johtuen maatalouden kus tannuskriisistä.
Monet tilat ovat ajatelleet korvaavan sa laadukkalla säilörehulla osan väkirehusta. Tilakoh taisesti on paljon vaihtelua siinä, kuinka tässä on on nistuttu. Kevään jatkuminen varsin pitkälle kylmänä vaikutti osaltaan siihen, että kevätsadon säilörehuis sa on ollut havaittavissa matalia valkuaispitoisuuksia. Myös ravinnevajeet peltomaassa erityisesti typen ja ri kin osalta ovat voineet laskea rehujen valkuaismäärää. Lisäksi parhaaseen kevätrehun tekoaikaan osuneet sateet aiheuttivat haasteita monilla paikkakunnilla.
Kevätrehun osalta niittopäivän myöhästyminen vain muutamalla päivällä vaikuttaa oleellisesti rehun sulavuuteen sekä valkuaistasoon. Analysoimissamme rehuissa on nähty tapauksia, joissa ensimmäisen nii ton säilörehu ei olekaan ruokinnallisilta arvoiltaan pa rasta, vaan myöhemmin kesällä tehty sato onkin pa rempaa. Rehujen laadun selvittämiseksi niiden analy sointi on välttämätöntä.
Säilörehuanalyysin säilönnällisiä lukuja kannattaa tarkkailla siinäkin mielessä, että mahdollisia säilön nällisiä virheitä voidaan yrittää välttää seuraavalla kasvukaudella.
Mikäli rehun säilönnällisessä laadussa on pieniäkin puutteita, aiheutuu niistä tehottomuutta ruokintaan tai jopa säilöntätappioita. Näissä tapauksissa sadon hyväksi käytettyjä tuotantopanoksia ei saada täysi määräiseti hyödynnettyä.
Eurofins Viljavuuspalvelun Laajassa säilörehupake tissa käymislaatua kuvaavat pH, voi-, etikka- ja maito happo, arvosana, ammoniakkityppi, säilyvyysindeksi sekä jälkikäymisherkkyys. Ammoniakkityppi (NH3-N) kuvaa rehun lämpenemisprosessissa muodostuvan typen määrää. Lämpenemisprosessi hajottaa valku aisaineita, jolloin ruokintaan käytettävissä olevan val
Virpi Saksakuaisen määrä vähenee. Liukoisen raakavalkuaisen määrällä on merkitystä valkuaisen hyväksikäytössä. Mitä enemmän rehussa on liukoista raakavalkuais ta, sitä suurempi osa valkuaisesta hajoaa pötsissä ja ohutsuolesta imeytyvän ohitusvalkuaisen määrä vä henee.
Liiallinen liukoisen raakavalkuaisen määrä ei ole siis toivottavaa. Märässä säilörehussa liukoisen raakaval kuaisen määrä on korkeampi kuin kuivassa.
Olemme aloittaneet syksyllä 2021 ape rehujen analysoinnin NIR-tekniikalla.
Tästä on asiakkaalle useita etuja: näytteelle saadaan enemmän analysoi tua tietoa kuin aiemmalla kemiallisella määrityksellä, pakettiin voidaan yhdistää edullisemmat NIR-analyysin yhteyteen soveltuvat kivennäismäärityk set, mahdollisuus tilata seleenin sisältävää Hivenravin nepakettia sekä nopeampi toimitusaika.
Näytteelle saadaan tarvittaessa laskettua myös rehuarvot (ME, OIV, PVT), mutta tämä edellyttää, että asiakas on ilmoittanut näytesaatteella appeen tarkat seossuhteet.
Rehuarvolaskennan tarkkuus riippuu pal jon asiakkaan antamista lähtötiedoista. Mitä paremmat lähtötiedot saadaan, si tä todellisemmat energia- ja valkuaisre huarvot ovat. Säilörehu on appeen pää komponentti, mutta sitä on kovin monenlaista!
Rehuarvolaskenta pohjautuu Luken ylläpitämään rehutaulukkoon, josta valitaan sulavuuskertoimet kullekin appeen komponentille. Jos appeesta ilmoite taan ainoastaan tieto, että säilörehua on esim. 3000 kg, muttei mitään muuta, on oikean sulavuuskertoi men löytäminen hankalaa. Säilörehusta tulisi mainita
onko se nurmisäilörehua, apilapitoista säilörehua tai mahdollisesti muunlaista kuten kokoviljaa tai maissi säilörehua. Nurmisäilörehujen osalta toivotaan myös tieto niittoajankohasta. Ensimmäiselle, toiselle ja kol mannelle niitolle on omat taulukkoarvonsa.
Esimerkki rehuarvolaskennasta appeelle: Kevätsadon nurmisäilörehulle on valittavana viisi eri rehukoodia. Aikaisin korjatun säilörehun D-arvo on 720 g/kg ka ja NDF-kuitu 520 g/kg ka, tällöin kuidun sulavuus on 79 %. Erittäin myöhään korjatun kevät rehun D-arvo on 600, NDF-kuitu 600 ja kuidun sula vuus 65 %. Muut kolme kevätrehua sijoittuvat näiden arvojen välimaastoon. Koska kuidun sulavuudessa tulee suurta vaihtelua, näkyy se myös lasketuissa rehuarvoissa.
Jos appeen komponentit on aiemmin analysoitu Eurofins Viljavuuspalvelussa, voidaan ilmoittaa nii den näytenumerot, jolloin saamme täsmällisimmät tiedot rehuarvolaskentaan. Vaihtoehtoisesti voi il moittaa joko säilörehun D-arvon tai NDF-kuidun, joi den perusteella pystytään valitsemaan lähin rehu taulukosta.
Myös appeessa käytetyn rehuviljan ominaisuuksis sa on paljon vaihtelua. Kannattaa ilmoittaa viljalaji tai viljaseoksesta odotettu lajien osuus. Jos rehuviljaa ei ole analysoitu, voi viljaa kuvailla sanallisesti, etenkin jos sen laatu on keskimääräistä parempi tai huonom pi. Kuivan kesän jälkeen voi olla liikkeellä paljon ke vyttä rehuviljaa.
Otettaessa analyysiin näytettä aperehusta, tulee osanäytteet laittaa suo raan näytepussiin mahdollisimman ilmatiiviisti.
Muiden rehunäytteiden otossa käyttökelpoinen ohje ottaa osanäytteitä puhtaaseen ämpäriin, sekoittaa ne ja ottaa sekoituksesta analysoi tava näyte, ei ole pätevä appeelle. Jos appeen osanäytteitä laitetaan ämpäriin, saattaa painavammat tai pienikokoisimmat komponentit painua ämpärin poh jalle. Tällöin rehunäyte ei vastaa syötössä olevaa apet ta.
Aperehuanalyysin avulla voidaan havainnoida pääs tiinkö kyseisellä seoksella asetettuihin ruokinnallisiin tavoitearvoihin.
Analyysin avulla voidaan myös testata apevaunun sekoituksen tasalaatuisuutta ottamalla näytteet ruo kintapöydän alku- ja loppupäästä.
Appeen lajittumista ruokintapöydällä voidaan testa ta ottamalla näyte heti appeen jaon jälkeen sekä toi nen näyte, kun apetta on jäljellä 25 %.
IFCN on maailmanlaajuinen maitotalouden tutkimuk sen ja konsultoinnin verkosto, ja vuonna 2022 verkoston jäseniä on yli 100 maasta ja jäseninä on yli 140 maa talousalan toimijaa.
IFCN on luonut paremman ym märryksen meijerimaailmasta yli 20 vuoden ajan.
Kysyntä kehittyi positiivisesti Maidontuotanto pysyi maailmalla vuonna 2021 viime vuosien tasolla 2,9 prosentin kasvulla edelliseen vuoteen verrattuna. Yleiseen kas vuun vaikuttivat erityisesti muu tokset tyypillisissä nettotuojamais sa ja suurissa maidonviejämaissa. Maitotuotteiden kysyntä kehittyi positiivisesti sen jälkeen, kun mo net COVID-19:ään liittyvät rajoituk set poistettiin maailmanlaajuises ti. Lisäksi kysyntä asukasta kohden jatkoi kasvuaan Kaakkois-Aasiassa.
Maailmankauppa pysyi vakaana maailmalla jatkuneista toimitus ketjun häiriöistä huolimatta ja vienti lisääntyi jälleen vastaamaan kasvavaa kysyntää. Maatilojen kan nattavuus oli vakaa vuoden 2021 alussa, mutta kärsi myöhemmin korkeasta tuotantopanosten hin nasta, mitä kompensoi maidon hinnan nousu. Maidon maailman markkinahinta nousi vuonna 2021 merkittävästi 23,4 prosenttia 45 USD:iin/100 kiloa maitoa kohden.
IFCN seuraa maailmanlaajuista maidontuotantoa vuosittain ja kuukausittain, mukaan lukien reaaliaikaiset arviot tarjotakseen yhden nopeimmista saatavilla ole vista markkinapäivityksistä. Tämä on ratkaisevan tärkeää maidon hin takehityksen ymmärtämiseksi.
2021 tuotannon kasvua 2,9 % Erityisesti tyypillisillä vientialueilla Uudessa-Seelannissa, Euroopan
IFCN:n mukaan maailman maidon hinta korreloi raakaöljyn ja rehun hinnan kanssa.
sia. Tämä paransi viljelijöiden kat teita ja lisäsi maidontuotantoa.
Alan kokonaiskasvuun vuonna 2021 vaikuttivat pikemminkin net totuojamaat kuin perinteiset mai dontuottajat. Maitotuotteiden kor keat tuontihinnat ja heikko saatavuus ovat vahvistaneet tätä vaiku tusta ja tuotanto on kasvanut net totuojamaissa.
unionissa sekä Argentiinassa ja Uruguayssa maidon tarjonnan kas vu oli vaimeaa.
Tämä johtuu erityisesti vaikeista tuotanto-oloista. Uuden-Seelan nin maidontuotanto laski vuoden 2021 viimeisellä neljänneksellä voimakkaammin kuin edellisvuo den vastaavalla jaksolla (-3,9 %) säävaikutusten vuoksi.
Sama voitiin havaita myös EteläAmerikan maissa. Länsi-Euroopas sa maitotilojen katteisiin kohdistui paineita korkeiden tuotantokus tannusten vuoksi, mikä johti tuo tannon kasvun hidastumiseen, kun taas Itä-Euroopassa tilanne oli pal jon parempi.
Yhdysvalloissa ennätyskorkeat maidon hinnat kompensoivat yhtä ennätyskorkeita rehukustannuk
Maitotuotteiden kysyntä jatkoi kasvuaan vuonna 2021, erityisesti Etelä- ja Kaakkois-Aasiassa. Vuon na 2021 kysynnän kokonaiskasvu oli 3,2 %, mikä vastaa 1 prosenttiyksikön kasvua edelliseen vuoteen verrattuna.
COVID-19-pandemia toi kuiten kin muutoksia kulutustottumuk siin. Jotkut hallitukset, kuten Yh dysvalloissa, reagoivat tukiohjelmilla pitääkseen tuotannon ja ku lutuksen kurissa ja myötävaikuttaen siten maan kasvavaan kysyn tään.
Hyvää kysynnän kehitystä edesauttoi Kiina, jossa myös oli 18 %:n tuonnin kasvu vuonna 2021 vuo teen 2020 verrattuna. Vaikka on epäselvää, kuinka suuri osa tästä meni varastoihin, asukasta kohden kulutuksen kasvu jatkuu.
Vuoden 2022 näkymä Kiinassa näyttää hieman erilaiselta, kun tuonti on pudonnut merkittävästi: jää nähtäväksi, tasapainottavatko
Maitotuotteiden kysyntä jatko kasvuaan vuonna 2021, erityisesti Etelä- ja KaakkoisAasiassa.
suuret kansalliset investointihank keet omavaraisuutta, IFCN:n tie dotteessa todetaan.
Toisaalta maitotuotteiden kysyn nän lasku oli havaittavissa EU:ssa ja latinalaisessa Amerikassa, mis sä maitotuotteiden saatavuuden heikkeneminen ja hintojen nousu johtivat kysynnän laskuun.
Maidon hinnan nousu johtui erityisesti kohonneista rehun hin noista, raakamaidon alhaisista tuo tantomääristä ja samalla vakaasta maidon kysynnästä sekä logistisis ta ongelmista pandemian aikana.
Vuoden 2021 alussa tilan kannat tavuus-mittarit olivat IFCN:n mu kaan vakaat. Kuitenkin koko vuotta tarkasteltuna maidon tuotantokus tannukset nousivat maailmanlaa juisesti keskimäärin 10 %, mikä kompensoi suurelta osin maidon hinnan nousun.
IFCN laskee, että yhteensä 52 prosenttia maailman maitotilois ta pystyi kattamaan kaikki kustan nukset. Latinalainen Amerikka, Aa sia ja Oseania olivat maailman kan nattavimpia alueita.
Länsi-Euroopassa maitotilojen kannattavuus parani hieman, jos kin kannattavuus on erittäin al haisella tasolla. Pohjois-Amerikan kannattavuus oli hieman heikompi kuin vuonna 2020, koska edellisen vuoden valtion lisätukea ei jatket tu. Alle puolet Lähi-idän tiloista oli kannattavia kohonneiden rehu- ja kuljetuskustannusten vuoksi.
Maidon tarjonnan epävarmuus ja alhaiset kasvuluvut jatkuvat tois taiseksi. Vuonna 2022 tuotannon kasvun hidastuminen jatkuu.
Maailmanlaajuisesti pientä elpymistä odotetaan vasta vuo den 2022 lopussa. Samaan aikaan
IFCN:n maidon maailmanmarkki nahinta jatkoi nousuaan ja saavut ti uuden ennätyskorkeuden 63,0 USD/100 kg huhtikuussa 2022.
Pääasiassa tiukka maailmanlaa juinen maidon tarjonta ja vakaa kysynnän kasvu ovat vahvistaneet näkymiä. Tilanne kääntyi kuiten kin päinvastaiseksi, kun inflaatio paineet lisääntyivät, mikä on joh tanut myös kysynnän lievään las kuun.
Inflaatioaalto ei vaikuta vain ku luttajien päätöksentekoon, vaan se saa viljelijät myös leikkaamaan investointejaan. Lannoitteiden, energian, palkkojen ja rakennus materiaalien nopea nousu pai naa maitotilojen voittomarginaa leja. Alan toipumisen kannalta on IFCN:n mukaan tärkeää, etteivät viljelijöiden panoskustannukset enää kasva ja syö vielä varsin kor keasta maidon hinnasta saatavaa maataloustuloa.
Maidon laatu:
• Paras pesu monipuolisten säätöjen ja pyörivän pesupään ansiosta
• Jäätymisen esto myös pienille maitomäärille
• Tukenasi Kylmäkärjen osaava huoltoverkosto
Taloudellisuus:
• Nopea asentaa ja taloudellisin käyttää integ kylmäkoneiston ja pesuautomatiikan ansiosta
• Kysy lisätiedot myyjältä
Järvelä: Jarkko Mäkelä 041 440 1172
Tomi Mustasalo 041 440 1176
Veli Pekka Poutanen 041 440 1179
Jani Pasanen 044 060 5305
Hämeenlinna: Juha Karjalainen 041 440 1177
Mikkeli: Juha Mikkonen 040 450 1020
Jyväskylä: Ari Viitala 040 905 2552
Kaustinen: Pasi Leskinen 040 519 5756
Halsua: Taneli Kunelius 041 440 1175
Oulu: Joonas Hietala 045 773 48748
Adobe StockArla Foods ottaa käyttöön omis tajatuottajilleen seitsemässä Eu roopan maassa ”kestävän kehi tyksen kannustimen” auttaakseen rahoittamaan ja motivoimaan toi mia, joita tarvitaan päästövähen nystavoitteen saavuttamiseksi maatiloilla. Malli on nimeltään ”Sustainability Incentive”. Malli on suunniteltu seitsemälle omistaja maiden tuottajille ja se ei sellaise naan ole käytössä Suomessa.
Arla varaa kestävän kehityksen toimiin enintään 3 senttiä maito kiloa kohden. Osuuskunnan nykyi sellä maitomäärällä tämä vastaa yhteensä jopa 500 miljoonaa eu roa vuodessa.
Arlan maidontuottajat ottivat käyttöön kattavat ilmastokartoi tukset 8 000 tilalla seitsemässä Euroopan omistajamaassa kaksi vuotta sitten. Myös Suomessa on laskettu hiilijalanjälki kaikilta tiloil ta. Nyt Arla on kansainvälisesti ot tamassa jälleen merkittävän aske leen eteenpäin, jolla Arla varmistaa asemansa olla globaalisti ympäris tön kannalta kestävän meijeriteol lisuuden eturintamassa.
Ensi vuodesta alkaen yksittäisen
Arla Foodsin omistajatuottajan meijeriosuuskunnalta saama mai don hinta riippuu hänen ympäris tön kestävyyteen liittyvästä toi minnasta.
Arla Foods -osuuskunta ottaa käyttöön pistepohjaisen Sustai nability Incentive -mallin, joka pe rustuu ilmastotarkastuksen tietoi hin, palkitsemaan nykyistä ja tule vaa kestävän kehityksen toimintaa maatilalla.
Arla päättää vuosittain kannus timen tason, joka on enintään kol me senttiä maitokiloa kohden ympäristöparannusten rahoitta miseksi ja motivoimiseksi 19 eri
toimenpiteellä Euroopassa.
Ensimmäisenä kokonaisena vuonna maidon kuukausihinnan kautta odotetaan jaettavan vähin tään 270 miljoonaa euroa sen pe rusteella, mitä toimia maidontuot tajat valitsevat toteutettaviksi.
– Sustainability Incentive -malli on historiallinen virstanpylväs Ar lan siirtymisessä kestävämpään meijerituotantoon. Otamme käyt töön edistyneen ja kunnianhimoi sen kestävän kehityksen kannusti men, joka on perustavanlaatuinen muutos maidon hintamalliimme.
Jatkossa Arlan maanviljelijöiden maidosta saama maidon hinta ei riipu pelkästään rasvasta, proteii nista ja laadusta, vaan se riippuu myös heidän vastuullisuudestaan.
Jäseniemme tuki, jopa suuren epä varmuuden aikana, on osoitus si toutumisestamme olla edistyksel lisen maidontuotannon eturinta massa ja asettaa standardit sille, kuinka viedä koko alaamme eteen päin, Arlan hallituksen puheenjoh taja Jan Toft Nørgaard sanoo.
– Kestävän kehityksen kannus tin on tehokas työkalu lisäparan nuksiin. Arlalla on maailman ilmas totehokkaimpia maanviljelijöitä, mutta he tietävät myös, että hei dän on vauhditettava ponnistelu
”Sustainability Incentive -malli on historiallinen virstanpylväs Arlan siirtymisessä kestävämpään meijerituotantoon.”
jaan ollakseen ym päristön kannalta kestävän meije riteollisuuden eturintamas sa. Tällä histo riallisella aske leella seisomme vahvemmin mark kinoilla ja lähetäm me asiakkaillemme ja kuluttajillemme selkeän vies tin, että tarvittava muutos maksaa omistajillemme ja että kohtuulli nen summa Arlan tuotteista mak samistasi rahoista ohjataan viljeli jöille, jotka tekevät eniten toimia, Arla Foodsin toimitusjohtaja Peder Tuborgh sanoo.
Pisteisiin perustuva järjestelmä
Arla Foodsin seitsemässä omista jamaassa käyttöön otettava mal li on pistepohjainen järjestelmä, jossa viljelijät voivat kerätä pisteitä toimintansa perusteella mallin 19 eri toimenpiteestä.
Jokaisesta pisteestä, jonka viljeli jät voivat saavuttaa, he saavat 0,03 senttiä maitokilolta. Eniten pistei tä – ja siten myös suurimman talo udellisen kannustimen – tuottavat toimet, joilla on suurempi ilmaston ja luonnon parannuspotentiaali.
Tukea koko Arlan viljelijäosuuskunnalla
Arlan hallitus on panostanut voi makkaasti mallin kehittämiseen varmistaakseen, että sillä on mah dollisimman suuri vaikutus ja oi keudenmukaisuus eri tilatyypeis sä ja -järjestelmissä Euroopassa. Elokuusta lähtien ehdotuksesta on
keskusteltu perus teellisesti ja laajasti Arlan viljelijäyhtei sön toimieli missä.
– Kaikki jäsen temme ideat ja pa lautteet on rekisteröity ja otettu huomioon, joista osa näkyy tänään esittelemässäm me mallissa. Olen ylpeä siitä, että inflaatiosta, työvoimapulasta ja tarjonnan haasteista huolimatta koko osuuskunnassamme jäsenet ovat tukeneet sitä, että on aika kannustaa taloudellisesti kestävän kehityksen parannuksiin, Jan Toft Nørgaard sanoo.
Tiloille on vapaaehtoista, haluavatko he hakea kannustinta vai ei. Kuitenkin arviolta noin 95 prosent tia Arlan viljelijöistä, mikä edustaa noin 99 prosenttia Arlan omistaja maitopoolista, on jo rekisteröinyt tietonsa vuoden 2022 ilmastotar kastukseen. Heidän pisteensä ovat siten jo olemassa Sustainability In centive -mallin laskentaan siten jo automaattisesti ja heidän toimen sa palkitaan maidon hinnassa.
Ensimmäinen kannustinmak su maksetaan osana maidon kuu kausihintaa elokuussa 2023 heinä kuussa toimitetun maidon perus teella. Se lasketaan vuoden 2022 ilmastotarkastuksista saatavilla olevien tietojen ja viljelijän lataa mien lisädokumenttien perusteel la, esim. uusiutuvan sähkön os tosopimuksen perusteella. Suo messakin luomu-tiloilta on tämän vuoden alku puolelta asti edelly tetty uusiutuvaa sähköä.
SUSTAINABILITY INCENTIVE -MALLI otetaan käyt töön Arlan omistajamaissa Tanskassa, Ruotsis sa, Isossa-Britanniassa, Saksassa, Belgiassa, Hol lannissa ja Luxemburgissa. Se palkitsee nykyi sen ja tulevan toiminnan ja se sisältää Arla Foods -osuuskunnan eri maatilajärjestelmiin liittyviä toimenpiteitä. Maanviljelijät palkitaan aiemmis ta toimista, koska ne ovat alentaneet Arlan koko naishiilidioksidipäästöjä vuosien saatossa, ja on tärkeää, että tämä toiminta jatkuu.
Sustainability Incentive -malli on alusta alka en keskittynyt voimakkaasti ilmastotoimiin, ja se muun muassa motivoi vaikuttavimpia, toteutta miskelpoisimpia ja kustannustehokkaimpia toi mia saavuttamaan 30 prosentin päästövähennys tavoitteen vuoteen 2030 mennessä. Kestävän kehityksen agendan ja tieteen ”kypsyessä”, mal liin tulee lisää vaihtoehtoja.
Arla Foodsilla tuottajaomistajat voivat kerätä pisteitä seuraavista toimenpiteistä: • Lannan käsittely • Kestävän rehun käyttö • Uusiutuvan sähkön käyttö (tilalla tuotanto tai sertifikaattien osto) • Biodiversiteetti ja hiiliviljelytoiminta • Tiedon rakentaminen
Ilmastoimissa korostuvat ns. Big 5 -toimenpiteet: • Rehustuksen tehokkuus • Lannoitteiden käyttö • Maankäyttö • Proteiinin käytön tehokkuus • Eläimen kestävyys
Arla Foodsin Scope 3 -tavoite on vähentää kasvi huonekaasupäästöjä 30 % standardoitua raaka maitoa ja heratonnia kohti vuoteen 2030 men nessä vertailuvuodesta 2015.
Hävikin vähentäminen on tärkeää koko ruokaketjussa ja myös meillä Arlalla pysyvä osa vastuullisuustyötämme. Maito on tärkein raaka-aineemme, jonka pyrimme saamaan hyötykäyttöön mahdollisimman tehokkaasti, ettei pisaraakaan siitä menisi hukkaan.
KRISTA KORPELA-KOSONENMateriaalitehok kuus tarkoittaa, että vähemmäs tä tuotetaan enemmän ympä ristöä säästäen ja hävikkiä vähentäen. Me Arlalla teemme jatkuvasti työtä materiaa litehokkuutemme parantamisek si. Olimme mukana elintarvikealan materiaalitehokkuuden ensimmäi sellä sitoumuskaudella ja liityim me ensimmäisten yritysten jou kossa myös sen uudelle kaudelle 2022–2026.
Suunnittelemalla tuotantomää rät tarkasti, seuraamalla hävikkiä monin mittarein ja tarttumalla poikkeamiin nopeasti, pyrimme siihen, että tärkein raaka-aineem me maito päätyy viimeistä pisaraa myöten erilaisina tuotteina lasiin ja lautaselle.
– Mitä paremmin me saadaan tämä onnistumaan, sitä parempi luonnon ja ympäristön kannalta. Sitoumus tuo tälle työlle vielä vah vempaa painoarvoa, sanoo Arla Oy:n laatu-, ympäristö- ja työtur vallisuusasiantuntija Tuire Seppä nen .
On tärkeää, että ruoan valmistuk
työtä hävikin mittaamisen ja seurannan kehittämiseksi, sillä Arla-konsernin tavoitteena on puolittaa tuotannon ruokahävikki vuoteen 2030 mennessä.
sen, jakelun ja kulutuksen ympäris tövaikutuksia pyritään jatkuvasti vähentämään. Arlalla saimme erin omaisia tuloksia ensimmäisellä elintarvikealan materiaalitehok kuuden sitoumuskaudella, ja olemme nyt asettaneet uusia ta voitteita materiaalitehokkuuden parantamiseksi.
Jatkamme työtä hävikin mittaa misen ja seurannan kehittämisek si, sillä Arla-konsernin tavoitteena
on puolittaa tuotannon ruokahävikki vuoteen 2030 mennessä.
Kuluttajille ideoita ja inspiraatiota hävikin vähentämiseen Maidon matka kulkee maitotilalta meijerin ja ruokakaupan kautta ku luttajan keittiöön. Hävikkiä voi syn tyä monessa vaiheessa ruokaket jun aikana. Siksi kaikkia tarvitaan mukaan hävikkiä vähentämään.
– Haluamme kannustaa myös
Jatkamme
Autamme kuluttajia vähentämään hävikkiä tarjoamalla reseptejä, joilla tuotteistamme valmistuu maistuvaa arki- ja juhlaruokaa.
kuluttajia mukaan yhteisiin hävik kitalkoisiin, sillä jopa kolmasosa kaikesta ruokahävikistä syntyy ko titalouksissa, Tuire kertoo.
Autamme kuluttajia vähentä mään hävikkiä tarjoamalla resep tejä, joilla tuotteistamme valmis tuu maistuvaa arki- ja juhlaruokaa. Annamme vinkkejä ja ideoita sii henkin, miten ruoanvalmistukses sa voi maukkaalla ja kekseliäällä ta valla hyödyntää vanhenevat tuot
teet ja ruoantähteet.
Lisäksi pyrimme käyttämään en tistä vähemmän pakkausmateriaa leja ja suunnittelemaan tuotepak kauksemme niin, että ne voidaan kierrättää. Olemme laatineet sel keät ohjeistukset pakkaustemme lajitteluun. Kun käytetyt pakkauk set voi kotona helposti lajitella ja kierrättää, niiden materiaalit säi lyvät kierrossa. Se auttaa säästä mään rajallisia luonnonvaroja.
NORM. 8,99 | AL92065510
Mieto ja tehokas käsienpesuaine, jonka pH on lähellä ihon omaa arvoa. Sisältää ihoa hoitavia aineita.
DRYMAXX™ 22 KG 40,-
NORM. 55,95 | AL92067004 (1,818 €/KG)
Tehokas kuivikkeen lisäaine. Imee kosteutta jopa 140 % oman painonsa verran. Turvallinen käyttää, ei ruostuta, syövytä tai ole myrkyllistä.
NORM. 74,95 | AL88267301
Pitää vastasyntyneen tai sairaan vasikan lämpimänä myös kylmillä ilmoilla. Kiinnitys tarranauhoilla. Konepestävä 30 asteessa.
NORM. 179,00 | AL96030701 (5,00 €/KG)
Emäksinen yhdistelmäpesuaine, joka puhdistaa ja desin oi lypsylaitteiston. Ei kuluta lypsylaitteiston kumiosia.
NORM. 349,00 | AL88265780
Voimakkaat harjakset virkistävät verenkiertoa ja pitävät eläimet puhtaampina. Positiivinen vaikutus eläinten terveyteen ja hyvinvointiin.
NORM. 959,00 | AL92632911
Eristetty juoma-allas ei tarvitse sähkölämmitystä. Pysyy sulana jopa –20˚C pakkasella. Saatavana myös 2 paikkaisena.
Herkullinen uuniriisipuuro sopii joulun ajan herkuksi tai jälkiruoaksi. Nauti uuniriisipuuro kanelin kanssa. Kokeile helppoa reseptiä!
4 annosta
1l Arla Puuromaitojuoma
2dl puuroriisiä n. ½ tl suolaa
1. Voitele ensiksi uunivuoka (n. 2 litraa).
2. Mittaa uuniriisipuuron ainekset suoraan vuokaan.
3. Kypsennä uuniriisipuuro 175-asteisessa uunissa noin 1 ½ tunnin ajan.
4. Sekoita riisipuuroa muutaman kerran kypsennyksen aikana.
5. Anna uuniriisipuuron vetäytyä hetki ennen tarjoilua.
Riisipuuro kuuluu jouluun! Voit tarjoilla riisipuuron sokerin ja kanelin tai sekahedelmäkiisselin kanssa. Kokeile reseptiä!
4 annosta
1rkl Arla Meijerivoita
1 ½ dl puuroriisiä ½ tl suolaa
1l Arla Puuromaitojuoma 1 kanelitanko Tarjoiluun Sokeria Kanelia
Tee näin:
1. Sulata ensin voi paksupohjaisessa kattilassa.
2. Lisää riisi, suola ja noin 3 dl maitoa. Kuu menna riisipuuro koko ajan sekoittaen.
3. Laske lämpöä ja lisää loput maidosta vähän kerrallaan, koko ajan sekoittaen.
4. Lisää riisipuuroon kanelitanko.
5. Hauduta riisipuuroa miedolla lämmöllä kannen alla noin 40 minuuttia. Sekoita välillä. Varo ettei riisipuuro pääse kiehumaan yli.
6. Tarjoa valmis riisipuuro sokerin ja kanelin tai kiisselin kera.