Uutis-Ankka 1/2020

Page 1

1/2020

ANKK

Aurajoen Nuorkauppakamari

ILMASTONMUUTOS VAIKUTTAA SIJOITUSSALKKUIHIN YHÄ VOIMAKKAAMMIN 10


SISÄLLYS

1/2020

ANKK

Aurajoen Nuorkauppakamari

3

PÄÄKIRJOITUS

4 PÄÄTOIMITTAJAN KYNÄSTÄ 5 SUOMEN PARAS KANSAINVÄLISIN JA EUROOPANTOP 3 NUORKAUPPAKAMARI – PALKINTOSADETTA VUODESTA 2019 6 MAHDOTON MAHDOLLISUUDEKSI MITEN #AUTAYRITTÄJÄÄ SYNTYI 7 AINUTLAATUISTA KEHYSMUOTIA 8 PUHEENJOHTAJAN KESÄPÄIVÄT 10 ILMASTONMUUTOS VAIKUTTAA SIJOITUSSALKKUIHIN YHÄ VOIMAKKAAMMIN - MITÄ TEKEVÄT SIJOITTAJAT? 12 HARVA TEKEE TÖITÄ ENÄÄ VAIN SAADAKSEEN RAHAA 14 TRAVELING IS THE BEST INVESTMENT YOU CAN MAKE 16 LUOVI KANSAINVÄLISILLE VESILLE 20 KOKOUSJÄRJESTÄMISTÄ KORONAKERTOIMELLA 22 TYÖELÄMÄN ARVOT JA LAINSÄÄDÄNTÖ TÖRMÄYSKURSSILLA: TASAVERTAINEN KOHTELU EI SAA TARKOITTAA TASAPÄISTÄMISTÄ 24 KAMARIPROJEKTISTA ÄLYKKÄÄN LIIKETOIMINNAN ETURINTAMAAN 26 KOLUMNI: HAVAINTOJA KAHVIPÖYDÄN ÄÄRELTÄ 27 ENERGIANTUOTANNON UUDET MARKKINAT TARJOAVAT MAHDOLLISUUKSIA YRITYKSILLE JA KOTITALOUKSILLE 30 AINUTLAATUINEN TYÖYMPÄRISTÖ KANNUSTAA LUOVUUTEEN PARCEROLLA

2

UUTISANKKA 1 ∙ 2020

Aurajoen Nuorkauppakamarin jäsen- ja sidosryhmälehti. Julkaistaan painettuna, sekä sähköisenä Issuussa.

Julkaisija Aurajoen Nuorkauppakamari www.aurajokijc.fi Päätoimittaja Miia-Tatjaana Salakka Kirjoittajat Samuli Tuomikoski Katariina Rawlins Johanna Leppämäki Eveliina Leino Justina Li Jutta Ruusunen Mari Männistö Riina Suutari Urho Blom Taitto Eveliina Sillanpää, Kallo eveliina.sillanpaa@kallo.fi Ilmoitusmyynti BUS Petri Engström bus@aurajokijc.fi Kannen kuva Jonny Caspari


P

Merkitystä etsimässä – muutoksia uuteen ja vanhaan

Kamarivuosi 2020 on ollut jo tähän mennessä erilainen ja erityinen; niin hyvässä kuin muussakin. Olemme vuoden aikana saavuttaneet merkittäviä ansioita. Olemme A-alueen paras nuorkauppakamari, Suomen paras nuorkauppakamari, ja Euroopan kolmen parhaan nuorkauppakamarin joukossa. Meillä on hyvä ja arvostettu maine, suuri jäsenistö, ja korkealaatuista, aktiivista kamaritoimintaa. Kuten kaikki tietävät, tämä vuosi on kuitenkin pitänyt sisällään myös merkittäviä haasteita, jotka ovat mahdollisesti pysyvästikin luoneet eräänlaista varjoa toiminnan ylle. Muistan, kun vuonna 2014 aloitin kamarimme koejäsenenä, oli ensimmäisiä asioita, joita opin se, että merkitsevää ei niinkään ole se, mitä itse tiedät, vaan se, kenet tunnet. Tätä ohjenuoraa seuraten olen vuosien varrella oppinut tuntemaan satoja uusia mielenkiintoisia ihmisiä; osasta on tullut liiketuttuja, osasta ystäviä, osasta ns. hyvänpäivän kontakteja, jotka voivat ajan kuluessa muuttua vaikkapa jommaksikummaksi edellisistä. Minulle tämä on ollut parhaita asioita mitä kamaritoiminta voi antaa, toki itsensä haastamista ja monia muita oppeja unohtamatta. Vuosi 2020 osoittautui kuitenkin erilaiseksi. Maaliskuussa siirryimme kaikki pois tavanomaisen vuorovaikutuksemme piiristä; etään, kukin kotiinsa taikka vastaavaan paikkaan, ja kamaritapahtumat niin ikään verkkoon, pois fyysisestä ulottuvuudesta. Kevään suuret ja pienet tapahtumat joko peruttiin tai muutettiin etänä toteutettaviksi. Näin kävi A-aluettamme lukuun ottamatta kaikille aluevuosikokouksille, kansalliselle kokoukselle, Eurooppako-

koukselle, kuten myös kamarimme omille tapahtumille. Hallituksen kokoukset vaihtuivat rennosta yhdessäolosta hallituskollegojen kasvoihin MS Teamsissa. Jokainen kamari reagoi muutokseen tavallaan; osa laittoi toimintansa tauolle, osa taisteli vastaan ja sopeutti. Me kuuluimme luonnollisesti jälkimmäiseen, siirtäen etään sen minkä pystyimme. Loimme tilanteeseen soveltuvia koulutuksia, projekteja kuten #autayrittäjää -kampanjan, ja muokkasimme perinteisen vapun vieton muotoon etäWappuANKKA, jossa olimme yhdessä erikseen, kukin tahollaan. Keväästä selvittiin, ja kamaritoimintakin selvisi enemmittä kolhuitta; mahdollisesti myös koska jakso oli verraten lyhyt. Kuitenkin, ainakin omin silmin tarkasteltuna kevät paljasti ennen kaikkea sen, mitä kamaritoiminnalta oikeasti ollaan vailla, kuten myös sen mikä on korvattavissa ja mikä ei. Kun vihdoin ja viimein pääsimme ns. oikeiden tapahtumien ääreen, kuukaudella tavanomaisesta myöhästetyillä puheenjohtajan kesäpäivillä, ero kevään tunnelmiin oli valtava. Ihmiset vuorovaikuttamassa yhdessä toistensa kanssa oli sitä, minkä takia moni ylipäänsä katsoi kamaritoiminnassa mukana olevansa. Kyseessä on yksittäinen esimerkki, mutta oman arvioni ja havaintojeni mukaan pätee läpi suuremman kuvan. Tätä tekstiä kirjoitettaessa Rapujuhliimme on parisen viikkoa ja Aluevaalikokoukseemme reilu kuukausi. Näiden tapahtumien suhteen on suuret odotukset. Syksy on suunnitellusti toimintaa täynnä; tapaamisia, kohtaamisia, >> yhdessä olemista ja tekemistä.

UUTISANKKA 1 ∙ 2020

3


HYVÄÄ, MENESTYKSEKÄSTÄ JA ANTOISAA SYKSYÄ KAIKILLE TOIVOTTAEN, SAMULI TUOMIKOSKI

JOUNI KURU

Tämä vuosi on ollut hetki tarkastella toimintaa erilaisesta perspektiivistä. Tarkastella sitä, miten aiemmat toiminnan kulmakivet, jopa itsestäänselvyydet tulivat uhatuiksi, ja arvioida sitä, mitä jäisi jäljelle, mikäli näitä ei olisi. Miten tekisimme jatkossa merkityksellistä kamaritoimintaa, mikäli ihmiset eivät voisi kohdata toisiaan muualla kuin verkossa, tai juhlia gaalailtoja muutoin kuin stream-lähetysten kautta? Miten Nuorkauppakamari järjestönä säilyttäisi suosionsa ja kiinnostavuutensa ja loisi merkitystä jäsenilleen sekä ympäröivään yhteiskuntaan? Millainen olisi Aurajoen etäNuorkauppakamari? Luonnollisesti toivon, että edellisiä ei tarvitse koskaan testata käytännössä. Toisaalta, tulevan syksyn maailmankokous on jo siirretty verkkoon, ja varovaisuusperiaatteen kannattajat tullevat tekemään samaa muillekin tapahtumille. Nostan näin ollen asiaa esille ja keskusteluun jo tässä vaiheessa, koska kamarillamme tulee olla suunnitelma ja visio myös mainitun varalle, kuitenkin luottaen siihen, että tulevaisuus on huomattavasti edellistä valoisampi. Oli niin tai näin, me menemme rohkeasti eteenpäin, ja kohtaamme haasteet ja mahdollisuudet sellaisina kuin nämä ovat. Pidämme huolta siitä, että Aurajoki tekee jatkossakin alueen, Suomen ja Euroopan parhaimpiin kuuluvaa, merkityksellistä kamaritoimintaa, tehtiin tätä sitten missä muodossa tahansa.

K

Päätoimittajan kynästä

un suunnittelin lehden teemaa "muuttuva bisnesmaailma" vuoden alussa, ei pandemiasta ollut tietoakaan. Tehdessä on ollut ilo kuulla erilaisia rakentavia pohdintoja sen vaikutuksista kumppaneihimme, kamaritoimintaan ja maailmaan. Ensishokin jälkeen näyttäisi siltä, että jokainen niin ihminen kuin organisaatiokin on kyennyt muokkaamaan ajatteluaan ja toimintaansa tilanteeseen sopivaksi. Ennen kaikkea pandemian kaltainen globaali järistys tuntui ohjaavan ajatuksia työnantajan ja työntekijän roolin, etätyön, vastuullisuuden ja vastuun sekä yrittäjyyden syvempiin kysymyksiin liittyviin muutoksiin. Jos lehtiaineistoon on uskominen, näyttäisi siltä, että globaali shokki on antanut paljon uudenlaisia näkökulmia työhön liittyvään yhteiskunnalliseen keskusteluun. Nuorkauppakamarilaisina meillä on jälleen mahdollisuus nojata monialaiseen verkostoon ja oppia siitä, miten eri tavoilla näinkin yhtäkkiseen muutokseen voi sopeutua sekä millaisia vaikutuksia näillä eri tavoilla on ollut.

ANKKAMAISTA LUKUILOA TOIVOTTAEN, MIIA-TATJAANA SALAKKA RIO 2021 -EHDOKAS

4

UUTISANKKA 1 ∙ 2020


 MIIA-TATJAANA

SUOMEN PARAS KANSAINVÄLISIN JA EUROOPAN TOP 3 NUORKAUPPAKAMARI

– PALKINTOSADETTA VUODESTA 2019

V

iime vuoden palkintosade sai jatkoa, kun Aurajoen Nuorkauppakamari putsasi palkintopöydän Lohjalla A-alueen vuosikokouksessa ja teki saman tempun vuosikokouksen etägaalassa. Suomessa on Nuorkauppakamareita yhteensä 68, joiden joukosta parhaaksi nouseminen ei tapahdu itsestään. Taustalla on ollut paljon työtä useiden vaikuttavien projektien, vaikuttavuuden ja jäsenten aktiivisuuden saralla. Palkintojen määrä on ollut ennätyksellinen ja historiallista on sekin, että kaikista Aurajoen Nuorkauppakamarin jättämistä palkintohakemuksista jokainen pääsi kärkiehdokkaiden joukkoon. Aurajoen Nuorkauppakamarin projektiportfoliolle ei löytynyt vertaista muiden kisaajien joukosta. Huomiota kiinnitti erityisesti kotikansainvälisyys osana kansainvälisyyttä ja miten molemmat ovat osa kamarin strategiaa. Samoin se, miten lisättiin jäsenitstön työelämävalmiuksia, edistettiin uuden kotikaupunkimme Turun elinvoimaisuutta. Kiitosta kerättiin myös kamarin kumppanuuksista, jotka on rakennettu todellisiksi win-win -paketeiksi kaikille osapuolille ja miten näkyviä sekä kuuluvia tekijöitä olimme.

Kuulimme siis niin alueellisessa gaalassa kuin kansallisessa etägaalassa kerta toisensa jälkeen, kuinka strategiamme kulmakivinä kansainvälisyys, vaikuttavuus, innostuneet jäsenet sekä kehittymismahdollisuudet ovat arvostettuja menestystekijöitä, jotka läpileikkaavat kamarin toimintaa johdonmukaisesti strategiasta tekoihin. Hyvä ankat! Jatketaan samaan malliin!

Aluepalkinnot

A-alueen Paras Nuorkauppakamari Vuoden Tulokas – Jenni Lukka Vuoden Helmi – Jutta Ruusunen Erityismaininta Together We Are Strong – Lasten vaalit

Kansalliset palkinnot Suomen Paras Nuorkauppakamari Kansainvälisin Nuorkauppakamaritoiminta Paras Yhteistyöprojekti – Lasten vaalit, jossa Aurajoen Nuorkauppakamari oli myös mukana Senaatin Palkinto – Lasten vaalit Paras Nuorkauppakamarilainen kunniamaininta – Jutta Ruusunen

UUTISANKKA 1 ∙ 2020

5


MIIA-TATJAANA

MAHDOTON MAHDOLLISUUDEKSI – MITEN #AUTAYRITTÄJÄÄ SYNTYI

N

e ensimmäiset päivät, jolloin epätoivo ja epäusko alkoivat levitä uutisotsikoihin ja leimata yleisen keskustelun sävyä, olivat ANKK:n hallitukselle varmasti samanlaisia kuin monelle muullekin: keskustelua omista lähtökohdista, huolista ja mahdollisuuksista. Nuorkauppakamarilaisia yhdistää kuitenkin edelläkävijyys ja tahto kääntää tilanne kuin tilanne mahdollisuudeksi muuttaa ympäristöä paremmaksi. #autayrittäjää -kampanja sai alkunsa hallituksen whatsapp -keskustelusta, joissa pohdittiin moniäänisesti ja monesta kulmasta sitä, mitä tämä tarkoittaa kenellekin. Ensin keskustelu näyttikin varsin monisävyiseltä, mutta näkökulmien edetessä "joo ja....","entä jos..." sekä "miksei..." -vuoropuhelulla yksi asia alkoi olla selvää: yritykset tulisivat olemaan pulassa. Kuten hyvien ideoiden kanssa usein käy, se ei ilmesty tyhjästä. Taustalla oli pohdintaa, paljon syötettä monesta kulmasta kuten jalkapallo pelin lämmittelyssä. Palloa potkittiin kevyesti pelaajalta toiselle

vailla mitään tarkoitusta edes kuljettaa sitä vastapelaajan kentälle tai saada sitä määrätietoisesti maaliin. Jossain potkimisen ja kevyen syöttelyn välissä tilanne tunnelma alkoi kuitenkin tiivistyä, tahti kiihtyä innokkaasti ja lähes huomaamatta ollaan siirrytty lähemmäs vastustajan maalia. Se, missä vaiheessa tarkalleen syöttely muuttui pelaamiseksi ja minkä kanttauksen jälkeen pohdinta muuttui toteuttamiskelpoiseksi mahdollisuudeksi on hämärän peitossa. Whatsapp –viesteihin oli ilmestynyt kampanjan tarkoitus, kanavat, sille mietittiin nimeä ja toimintamallia. LIO:n näkökulmasta tämä on toistaiseksi ollut parhaita hallitushetkiäni. Alkaessani tekemään Facebook-tapahtumaa ja huomasin, että pystyssä oli erilaisia vertaistukiryhmiä, mutta se kohtaamispaikka yrityksen ja asiakkaan välillä puuttui. Pilke silmäkulmassa sanoin kaikille, jotka jaksoivat kuunnella olevani mukana digitaalisessa SWAT-tiimissä. Olimme ensimmäinen taho, joka laittoi pystyyn avoimen kohtaamispaikan ja sittemmin idea on levinnyt nimeä vaihtaen muihin kamareihin ympäri Suomen. #autayrittäjää on kuitenkin paljon enemmän kuin pelkkää somepöhinää tai digi-ilmiö, joka tavoitti ensimmäisellä viikolla pelkästään kamarin kanavissa yli 10 000 ihmistä. Se sisältää konkreettisia tekoja paikallisesti, ihmiseltä ihmiselle – eli juuri sitä, mikä muistuttaa henkisen ja fyysisen etäisyyden olevan kaksi eri asiaa. Samoin siitä, että perinteet ja totutut toimintatavat muokkautuvat, jos me muokkaamme niitä. Esimerkiksi vappua on perinteisesti vietetty isosti syömällä ja juhlimalla yhdessä koko kamarin voimin. Tänä vuonna perinteet pitää kuitenkin muuttaa uuteen muotoon: me yhdistimme #autayrittäjää -kampanjan vappuun ja tiimiydyimme ravintoloiden kanssa. Tarjosimme jäsenillemme mahdollisuuden tilata vappumenun suoraan kotiin ja 61 tilausta myöhemmin voi todeta, että se yhdistää etäjuhlinnassa erityisesti, että voit tuttuun tapaan vertailla kaverin kanssa annoksia siitä puhumattakaan, että entistä konkreettisemmin tajuaa oma tilauksensa merkityksen koko ravintola-alan yrittäjille. Ennen koronaa meneminen ja tilaaminen oli rutiinia, nyt sillä on erityinen moraalinen ja eettinen painoarvo, joka on myös omiaan nostamaan juhlamieltä: tehdään joukolla hyvää, eikä sen tarvitse olla vaikeaa! Ei meitä turhaan nimetty Suomen parhaaksi kamariksi.

6

UUTISANKKA 1 ∙ 2020


 KATARIINA RAWLINS

Ainutlaatuista kehysmuotia

"

Olemme Turkulainen ja yksityinen ketjuun kuulumaton yritys", Erkki Martin kertoo. "Meidät tunnetaan liikkeenä, josta löytyy tämän päivän uusimmat trendit sekä erilainen yksilöllinen kehysmuoti." Martinin tarina yrityksessä sai alkunsa jo vuonna 2008, jolloin hän aloitti optikoksi valmistuttuaan työt tällöin äitinsä vetämässä Optikko Hakulassa. Martin työskenteli firmassa vuoteen 2014 saakka, jolloin sen liiketoiminta myytiin. Hän jäi tällöin alalta pois kahdeksi vuodeksi ja palasi töihin vuonna 2016, jolloin hän perusti Design Optikko Hakulan. Design Optikko Hakula pyrkii selvästi erottumaan kilpailijoistaan valikoimallaan. Laaja kehysvalikoima sisältääkin sekä käsin tehtyjä ja viimeisteltyjä kehyksiä pieniltä toimijoilta maailmalta, että alan isoimpien muotitalojen, kuten Guccin, RayBanin, Alain Miklin, Versacen, Jimmy Choon ja Oakleyn kehyksiä. Silmälasien lisäksi yrityksen tuotevalikoimasta löytyy aurinkolaseja ja piilolinssejä, palveluihin kuuluvat myös optikon ja silmälääkärin palvelut. Optikkoliikkeessä on myös kampanjoita, joiden kautta voi saada hyviä tarjouksia. Jo 20 vuotta mukana toiminnassa ollut kampanja Hakulan Ralli järjestetään säännöllisin väliajoin sekä keväällä, että syksyllä. Design Optikko Hakula saa tähän suurimpaan kampanjaansa valmistajilta erikoiseriä tyylikkäitä ja yksilöllisiä kehyksiä, joita he voivat tarjota asiakkaillensa mukavaan pakettihintaan. Martin vakuuttaa, että laajasta valikoimasta löytyy varmasti jotakin kaikille. "Asiakkaamme muodostuu tyylitietoisista ja kehyksiä rakastavista asiakkaista", Martin kertoo, että Design Optikko Hakula on tunnettu palvelustaan ja se näkyy heillä kaikessa toiminnassa. Yrityksellä on Martinin mukaan: "erittäin laaja kanta-asiakaskunta ja saamme jatkuvasti kiitosta palvelustamme." Liikkeen voi halutessaan varata myös yksityiseen privateshopping käyttöön. Lisäksi Martin kertoo, että heiltä löytyy palvelu, jossa he hakevat rikkoutuneet silmälasit asiakkaan

Optikko Hakula on toiminut Turussa 1930-luvulta lähtien. Nykyisin Turun kävelykadulla sijaitseva yritys tunnetaan nimellä Design Optikko Hakula. Optometristi/CEO Erkki Martin uudisti yrityksen ilmeen ja nimen vuonna 2016.

luota, tekevät tarvittavat korjaukset ja palauttavat ne asiakkaalle kotiin. Palvelu on ollut hyvä etenkin ikäihmisille. Lisäksi optikkoliikkeellä on rakennuksen alla verkkokauppa ja lasien sovitusohjelma, jonka kautta asiakas voi sovittaa silmä-, ja aurinkolaseja kotona, vaikka kännykällä. Palvelu tulee kivijalkaliikkeen tueksi. Kevään 2020 koronatilane toi omat haasteensa usealle yritykselle, myös Design Optikko Hakulalle. Martin kertoo, että yritys on selvinnyt hyvin ja asiakkaita on ohjeistettu turvalliseen asiointiin liikkeessä. Lasien tarve on Martinin mukaan vain lisääntynyt kuluneen kevään aikana, kun aikaa on vietetty enemmän kotona älylaitteiden ja kirjojen parissa.

UUTISANKKA 1 ∙ 2020

7


 KATARIINA RAWLINS JA JOHANNA LEPPÄMÄKI

I JOONAS LAINE

Puheenjohtajan kesäpäivät 2020

K

esäpäivien suunnittelu aloitettiin innokkain mielin heti vuoden alussa koko untuvikkoporukan voimin. Yllättävästä koronatilanteesta johtuen suunnittelut menivät kuitenkin nopeasti jäihin ja tilanteesta seuranneet muutokset veivät kaiken huomiomme. Loppukeväästä saimme kuitenkin vihreää valoa suunnittelun jatkamiselle hallituksen kevennettyä kokoontumisrajoituksia. Lyhyestä valmisteluajasta huolimatta puheenjohtajalla saatiin järjestettyä onnistuneesti hänen ansaitsemansa kesäjuhla. Kesäpäiviä vietettiin aurinkoisessa säässä ja lomamatkan tunnelmissa Ala-Lemun kartanolla. Juhlapaikalle Kaarinaan meidän kyyditsi Linjaliikenne Nyholm ja teeman henkiin herättämisessä saimme apua Punanaamiolta. Alkumaljoja kilisteltiin Tukkuerän tarjoamilla hamppujuomilla. Ohjelma polkaistiin käyntiin The Cow:n drinkkikoululla, jossa osallistujat pääsivät testaamaan baarimikon taitojaan. Terveellisen ja maittavan salaattilounaan tarjosi DoBe. Lounaan aikana saimme nauttia Parceron järjestämästä tietokisasta, jossa testattiin juhlijoiden tietoja kyseisestä yrityksestä. Nopeus oli tietokisassa valttia ja voittaja sai iloisen yllätyksen. Lounaan jälkeen kesäpäiviin osallistujat pääsivät kisailemaan ryhmissä toisiaan vastaan ANKK:n urheilukisoissa. Kisoissa päästiin mittelemään mm. heittotaidoissa, räpylän maalaamisessa ja sokkosuunnistuksessa. Railakkaat urheilukisat jatkuivat iltaan saakka ja voittajaryhmä sai palkinnoksi pullon kuohuvaa. Ilta jatkui rennosti saunarakennuksessa, jossa oli tarjolla K-Citymarket Kupittaan sponsoroimia patonkeja, hyvää musiikkia ja uintiloikkia laiturilta. Linjaliikenne Nyholm tarjosi vielä paluukyydin keskustaan, josta porukka jatkoi iltaa Apolloon. Iso kiitos vielä kaikille sponsoreillemme: Ala-Lemun kartano, Linjaliikenne Nyholm, Tukkuerä, The Cow, DoBe, Parcero, Punanaamio, Mehiläinen, Mia Santala Consulting, Reveiller, K-Citymarket Kupittaa ja Apollo.

8

UUTISANKKA 1 ∙ 2020


UUTISANKKA 1 ∙ 2020

9


 EVELIINA LEINO, ANKK DP 2021 -EHDOKAS

ILMASTONMUUTOS VAIKUTTAA SIJOITUSSALKKUIHIN YHÄ VOIMAKKAAMMIN - MITÄ TEKEVÄT SIJOITTAJAT?

S

ulavat jäätiköt, nouseva vedenpinta, tulvat, hiiliverot ja kuluttajakäyttäytymisen muutos ovat kaikki esimerkkejä ilmastonmuutoksen vaikutuksista niin ympäristöön kuin talouteen. Ilmastonmuutoksen vaikutukset ulottuvatkin aina sijoitussalkkuihin asti aiheuttaen sijoittajalle niin riskejä kuin mahdollisuuksia. Sijoitusalan merkittävät toimijat uskovatkin ilmastonmuutoksen ohjaavan sijoitustoimintaa yhä voimakkaammin tulevaisuudessa. Ilmastoriskit määritellään tällä hetkellä kahden riskityypin kautta: fyysiset riskit sekä siirtymä- eli transitioriskit. Fyysisillä riskeillä viitataan ilmastonmuutoksen fyysisiin vaikutuksiin, kuten äärisääilmiöihin. Siirtymäris-

10

UUTISANKKA 1 ∙ 2020

keillä taas viitataan riskeihin, jotka syntyvät yhteiskunnan siirtyessä vähähiiliseen talouteen, kuten poliittisiin ja lainsäädännöllisiin riskeihin. Muutos on aina myös mahdollisuus ja tämä pätee myös ilmastonmuutokseen sijoittajan kannalta. Siirtymä vähähiiliseen talouteen tarjoaa esimerkiksi uusia liiketoimintamahdollisuuksia ja resurssitehokkuutta: sijoittajalle uutta tuottopotentiaalia ja pääoman tehokkaampaa käyttöä.


Miten ilmastoriskejä hallitaan? Isot sijoittajat, kuten varainhoitajat, rahastoyhtiöt, pankit ja vakuutusyhtiöt pohtivat tällä hetkellä, kuinka hallita sijoitussalkkujensa ilmastoriskejä. Erilaiset lainsäädännölliset ja muut viitekehykset, kuten Euroopan unionin kestävän rahoituksen hankkeet tai YK:n kestävän kehityksen tavoitteet luovat raameja ilmastoriskien hallinnalle ja sijoitusten ilmastostrategian luomiselle. Moni varallisuudenhoitaja tai -omistaja valmistautuukin viilaamaan salkkuaan Pariisin ilmastosopimuksen mukaiseksi ja teettää salkulleen ilmastostressitestejä eli analyysejä eri ilmastoskenaarioissa: mitä tapahtuu sijoitussalkulle ilmaston lämmetessä kaksi astetta? Entä mitä salkulle tapahtuu kolmen tai kuuden asteen lämpötilaskenaariossa? Yksinkertaistettuna, kiinteistösijoittaja pohtii esimerkiksi, millä etäisyydellä kiinteistöt ovat vesistöistä - jääkö kiinteistö tulevaisuudessa veden alle vedenpinnan nousun vuoksi? Arvopaperisijoittaja taas pohtii esimerkiksi hiiliveron suuruutta: miten pitkään hiili-intensiiviset sijoituskohteet ovat tuottavia hiilen käyttökustannuksen kasvaessa? Pitäisikö sijoitussalkusta sulkea kokonaan pois kivihiiliyhtiöt?

Miten ilmastovaikutuksista raportoidaan - mistä tietoa? Sijoittaja saa tietoja sijoitustensa ilmastovaikutuksista esimerkiksi sijoituskohteena olevan yrityksen tai rahaston oman raportoinnin tai erillisen datatarjoajan kautta. Raportointikehikoita ja -tapoja on useita ja standardit hakevat vielä paikkaansa - mutta kehitys on voimakasta. Myös tuleva EU-lainsäädäntö ohjeistaa suuria, yli 500 henkilöä työllistäviä yhtiötä ilmastonmuutoksen vaikutusten raportointiin. Sijoittajalla on siis odotettavissa tulevaisuudessa entistä paremmat keinot arvioida sijoituskohteensa ilmastovaikutuksia. Tulevaisuuteen katsovalla sijoittajalla onkin mielenkiintoiset ajat edessään punnitessaan sijoitussalkun sisältöään. Siirtymä vähähiiliseen talouteen tulee olemaan vähintäänkin mielenkiintoinen matka sijoittajan näkökulmasta - aika näyttää miten nopeaa muutos tulee olemaan.

Kirjoittaja työskentelee vastuullisen sijoittamisen asiantuntijana Veritas Eläkevakuutuksessa.

UUTISANKKA 1 ∙ 2020

11


 MIIA-TATJAANA

Harva tekee enää töitä saadakseen vain rahaa – työnantajan muuttunut rooli näkyy Vismalla "Jos miettii meitä 80-luvun kasvatteja niin silloin piti kiitollinen siitä, että kunhan vain oli jotain työtä. Harva tekee enää töitä vain saadakseen rahaa", Visma Financial Solutionsin toimitusjohtaja Petrus Hoikkala toteaa.

12

UUTISANKKA 1 ∙ 2020

T

yönantajan rooli ei ole säästynyt viimeisen vuosikymmenen muutosmyllerrykseltä, joka etenkin työnantajan näkökulmasta saattaa toisinaan vaikuttaa jopa siltä, että työntekijöistä on tullut itsekkäitä, vaativia ja aivan kuin epäkiitollisia. Vismalla, Suomen toiseksi parhaalla Great Place to Work -organisaatiolla, työnantajan ja työntekijän välisen suhteen muutos nähdään kuitenkin ennemmin mahdollisuutena.


Rajojen puitteissa joustaminen on välttämätöntä "Yksi selkeä muutos on, että työn tekemisen täytyy kehittää työntekijän osaamista kohti sitä, minne hän haluaa urallaan mennä. Näitä joustoja on tehtävä, mutta samalla on kuitenkin muistettava, että mahdollisuudet koko organisaation muokkaamiseen yhden työntekijän toiveiden perusteella ovat rajatut", Petrus avaa. Työntekijän ja työnantajan välisen suhteen muutoksessa ei siis ole kyse siitä, että työnantajan pitäisi toteuttaa jokainen työntekijän toive, vaan enemmin työnantajan ja työntekijän välisen yhteistyön kehittämisestä ja yksilöiden riittävästä huomioimisesta. Laajemmassa kontekstissa on kyse työn merkityksen ja roolin muutoksesta ihmisten elämässä. Työ ei ole enää koko identiteettiä ja elämää hallitseva tekijä, vaan yhä suuremmissa määrin ollaan havahduttu siihen, ettei työntekijä töihin tullessaan unohda muuta elämäänsä toimiston ovella. Työntekijä on ihminen, jonka elämän muuttuvat tilanteet, unelmat ja tavoitteet sanelevat, miten hän kokee työnsä ja suoriutuu siitä.

Työntekijän tavoitteiden ja unelmien ymmärtämiselle on varattava erikseen aikaa Jos tuntee työntekijänsä, tietää, mitä mahdollisuudet hänelle merkitsevät: "hyvä käytännön esimerkki on eräs aivan huippu työntekijä, jonka kanssa on pohdittu kehityskeskusteluissa hänen tulevaisuuden näkymiään. Sitten kun konsernin tasolla aukesi samoissa tehtävissä paikka ja tiesi, mitä se hänelle mahdollistaa, joutui kyllä miettimään, että toivoisinko jonkun torppaavan omia unelmiani, vaikka hänen osaamiselleen oli vahva tarve", Petrus pohtii. Ymmärrys työntekijän tavoitteista ja unelmista on asia, johon on allokoitava aikaa. Vismalla tehdään kaksi kertaa vuodessa työtyytyväisyyskysely, joka on kaikille pakollinen. Sen yhteydessä pidetään kehityskeskustelut, mutta useimmat tiimivetäjät pitävän kehityskeskusteluja neljä kertaa vuodessa tai joissain tapauksissa jopa kerran kuukaudessa. "Itse olen oppinut kantapään kautta, että jos sille työsuhteesta keskustelulle ei varaa aikaa, siitä ei tule keskusteltua, vaikka näkisi henkilön päivit-

täin. Silloin keskustellaan tuloksista ja prosesseista tai tiimistä, mutta siinä ei tule otettua puheeksi sitä, mitä työsuhteelta toivotaan tai millaisia koulutustarpeita on. Avoimuutta ja läpinäkyvyyttä lisäämällä olemme myös saaneet työtyytyväisyyden nousuun", Petrus kertoo.

UUTISANKKA 1 ∙ 2020

13


JUSTINA LI AND MIIA-TATJAANA

"TRAVELING IS THE BEST INVESTMENT YOU CAN MAKE..."

I

f you ask from our 2020 International Affairs Officer INT Justina Li. She has travelled in six different continents and in 40+ countries including Alaska and Greenland (Antarctica still on the bucket list). In addition to Finland, she has lived in Iceland and Sweden. But why she picked Finland and how does she think traveling has made a difference in her career? Justina has moved to Finland in 2010 as a part of her study programme. A decade later she works in international company developing smart ports and autonomous shipping, travels the world and calls Finland home. But why Finland? "Because I love challenges"- Justina laughs - "Finland has a reputation for a good education system. Combined with my poor language skills and no prior travel experience, it seemed like challenging enough", – she chuckles. Justina took the challenge and moved to Finland, followed by three months of international project specialization in Iceland, one in China, double Bachelor degree in Finland and Lithuania, Masters in Entrepreneurship and Innovation in Sweden and back to Finland in 2014, where she continued on multiple language studies and worked as a Marketing and Label relations manager in an Australian music streaming company, followed by couple more roles and her latest job as a Marketing Director at Awake.AI.

International experiences build your character Justina has been raised by a traditional Lithuanian family but was always curious to learn and she found that "traveling is one of the best ways to learn new cultures, languages and most importantly yourself".

14

UUTISANKKA 1 ∙ 2020

Justina Li, personal photo album, Ice Sheet, Greenland

Justina Li, personal photo album, Dune Safari, Qatar


"Traveling is the best investment you can make into yourself. It’s the experience that nobody will ever take away or purloin it. Both life-long learning and traveling mean getting out of your comfort zone - that is how we develop, improve, and become better people", Justina ponders. When you move to a different country, you have to start over from scratch to build up your life there. For example, when Justina has moved to Iceland she had nowhere to stay and I barely spoke English. Being passionate about travel and new experiences she has self-organized two weeks challenge in Greenland where there are no roads, trains or buses, and people commute by helicopter, boats and dog sledge; planned self-guided adventure to Alaska and British Columbia, followed by New Zealand, Australia, Himalayas, Africa, and many more. The experiences like that build up your character, diligence, and communication skills necessary in global economy.

JCI - the home of international adventures right at you home tow or abroad

Justina Li, personal photo album, white water rafting, Indonesia

"Travelling is not my only dream, I want to do what’s matter in life, I want to change lives and help people explore and find inner selves. Like my very first abroad experience has opened my eyes and led me where I am today - International North European women, hungry for new challenges and investing in people. I want to use my talent in business and passion to travel to help others. For example, not all JCI members are able to travel abroad as often or are young families and do not have a possibility to travel. My campaign "local is new global" meant to bring internationality to your home, possibility to improve English or explore different international business opportunities in your region. For example, in February we had Internationality Brought to your home event "Doing Business in Turku region" at Visitor center Joki.

UUTISANKKA 1 ∙ 2020

15


JUTTA RUUSUNEN, R-INT EHDOKAS 2021

EVELIINA SILLANPÄÄ

Luovi kansainvälisille vesille Vesiteitse voi tunnetusti seilata oikeastaan mihin päin maailmaa tahansa. Kun nostat ankkurin Aurajoessa, voit päätyä toiselle puolelle maapalloa. Sama pätee kamaritoimintaan. Ankathan uivat kaikilla vesillä luonnostaan sulavasti, mutta jos oma kv-kompassisi hakee vielä suuntaa, tästä voit napata muutaman vinkin JC-matkallesi. Kokousmatkat Kirjoittajan kamaritarina alkoi Kanazawan maailmankokouksesta 2016, missä kansainvälinen kamarimeininki teki lähtemättömän vaikutuksen ja sinetöi jäsenhakemuspäätöksen. Alue- ja maailmankokoukset ovatkin helppo (ja varsin hauska) tapa uudenkin jäsenen lähteä tutustumaan kv-ympyröihin. Kokouksissa ohjelmaa riittää vapaamuotoisista retkistä aina huipputason koulutuksiin. Meillä suomalaisilla matkassa on myös aina valpas Team Finlandia, joka pitää porukan kasassa. Jos ja kun kv-kokouksiin taas päästään 2021, suosittelen osallistumista varauksetta. Kannattaa vilkuilla myös muiden maiden ja alueiden kokouksia ja tapahtumia - niistäkin löytyy usein ohjelmaa englanniksi, jos ko. maan kieli ei ole hallussa.

16

UUTISANKKA 1 ∙ 2020

Multitwinning Ankoilla on upea mahdollisuus rakentaa pitkäaikaisia ystävyyksiä oman multitwinning-verkostomme kautta. Kun kv-kokouksissa juostaan usein sulat sojossa tapahtumasta toiseen ja tavataan uusia ihmisiä joka käänteessä, multitwinning-tapaamisissa ehtii tutustua ystävyyskamarilaisiimme ajan kanssa. Nyt korona-aikana on ollut hienoa huomata, että tämä porukka pitää yhtä myös etänä: joka kuukauden ensimmäisenä päivänä on multitwinning etätreffit. Noin vuoden päästä on taas ankkojen vuoro toivottaa ystävät tervetulleiksi Turkuun, ja tapaamisen järjestelyihin tai kotimajoittajaksi voi lähteä jokainen mukaan.

Projektit ja tiimit Kuten etätapaamiset, myös etäprojektit ovat kotikansainvälistymistä parhaimmillaan. Yksi mahdollisuus on JCI Europen erilaiset task forcet, joihin haetaan jäseniä alkuvuodesta, mutta toisinaan myös pitkin vuotta. Mm. JCI Europe Business Task Forcessa kehitetään euroopanlaajuista JCI-business-yhteisöä, ja tiimissämme on jäseniä eri puolilta Eurooppaa. Tähän mennessä olemme tavanneet ainoastaan etänä. Task Forceen voivat hakea mukaan kaikki eurooppalaisten kamareiden jäsenet - hakukuulutuksia voi seurailla


esimerkiksi JCI Europen FB-sivuilla tai SNKK:n kvkanavalla Teamsissa. Toki myös SNKK:ssa pääsee toteuttamaan kansainvälisiä projekteja. Esimerkiksi viimeisin Strategy Academy järjestettiin kansallisen tiimin voimin, kun keräsimme parikymmentä kv-jiiceetä oppimaan strategian jalkauttamista ja nauttimaan Nuuksion luonnosta. Tulevana vuonna tulossa on jälleen SNKK:n kansainvälisiä akatemioita, joten kannattaa pitää tiimihakuja silmällä. Kaikilla on projekteissa varmasti annettavaa ja opittavaa. Eikä pidä unohtaa Team Finlandiaa, jonka toimintaan kaikki kv-jutuista kiinnostuneet jäsenet voivat lähteä mukaan pienellä tai isolla panoksella.

Vastuutehtävät kv-tasolla Omalla kohdallani toimiva kv-strategia on ollut nostaa räpylä rohkeasti pystyyn, kun jotain mielenkiintoista on sattunut eteen. Jotkin positiot vaativat kuitenkin pitkäjänteisempää suunnittelua, joten pyysin muutamaa tuttua kv-kettua kertomaan omat vinkkinsä.

Heidi Jäntti – kv-kouluttajasta JCI Europen virkaan Heidin nykyinen positio on European Development Committee (EDC) Councillor (Intensive Support). Tehtävässään Heidi vetää mm. EDC:n mentorointiohjelmaa. Komitea toimii osana JCI Europea, ja sen jäseneksi haetaan syksyisin. Vaaleilla valittavien kv-positioiden vaatimukset vaihtelevat, mutta kansallista kokemusta pitää olla - Suomessa tämä tarkoittaa yleensä virkaa kansallisella tasolla eli Keskusliitossa. Heidi vinkkaakin, että kv-kentille siirtymistä kannattaa ryhtyä valmistelemaan hyvissä ajoin ja ottaa yhteyttä kansalliseen puheenjohtajaan, kun haku lähestyy. Moni tuntee Heidin myös kouluttajana. Tämä on hyvä väylä kv-toimintaan, jos hallituspositiot eivät tunnu omilta. Esimerkiksi aluekokouksiin on tavallisesti avoin kouluttajahaku alkuvuodesta kuka tahansa voi tarjota omaa (englanninkielistä) koulutustaan osaksi kokousohjelmaa. Sama päätee maailmankokoukseen, jonka kouluttajahaku on yleensä kesällä. Toisinaan kv-kokouksissa on myös avoin haku JCI:n virallisten koulutusten kouluttajille. Kouluttajapolusta kiinnostunut voi aloittaa ottamalla yhteyttä vaikka kotikamarinsa INDiin tai hakeutumalla SNKK:n kouluttaja-akatemiaan.

Ríkey Jóna Eiríksdóttir – making a difference on European level Ríkey Jóna is from JCI Iceland, from one of our Multitwinning partner chapters. She is now an active member of the 2020 Equality and Diversity Task Force in JCI Europe. Here are Ríkey’s greetings and tips: "I was invited by an Icelandic member to work on matters that I burn for and the equality and diversity taskforce started to operate in 2019. We have now been working on many issues - my main focus has been to organise our webinars. During world congress we had an open event for those interested in equality and diversity, and invited all participants to join the task force. If you want to work on international level, you should contact the national board, which can help you find a task force or a team of your interest. You can also check out the happenings during congresses in order to find interesting events or groups for you to join. What you get from being in an international task force or team is that you get to know a lot of people from different countries and you learn to find ways to work together by using technology. Being in a task force allows you to work on issues that make a difference. I can really recommend joining an international task force or team!"

Kevin Hinds – journey to JCI Executive Vice President Kevin has done an impressive career from the local to the international level, currently holding the position of EVP for JCI América. Here is his story from the very begininng of his JCI journey. "Hello JCI Aurajoki and JCI Finland members, Greetings from the beautiful island Barbados in the Caribbean, my home, where there is sunshine all year long! Thanks for the opportunity to share a little bit about my JCI journey with you. When Jutta reached out to me and asked me to share a bit about the experiences that led me to the position I hold today, >>

UUTISANKKA 1 ∙ 2020

17


JCI Executive Vice President, it caused me to reflect on my over a decade long journey.

Early days

JCI was recommended to me by a work colleague, now JCI senator turned mentor and friend. I had shared with him my desire to give back to my community but I also wanted an opportunity to learn and to develop myself. He was a past national president at the time and was sure that the organisation would be an ideal fit for me. When I joined in 2007, I was quite grateful and satisfied with the training opportunities presented and the community engagement which gave you that "feel good" feeling, however I had no real motivation to lead as I more focused on my studies at the time. In 2012 however, I made a decision to run as local president as my local organisation, JCI Barbados was going through a difficult period and based on my renewed interest on the revised strategic plan, mission and vision of the organisation, I was deeply motivated to lead the organisation back to a place of stability...and growth.

Local and National Presidency

During my presidential year, we sought to embrace technology and reversed the old adage that we were "one of the best kept secrets in the world"! We launched our first Facebook page and created a website. I then encouraged a level of professionalism as we aligned our strategic plan with the international organisation. Attendance at my first international conference in 2013 in St Louis, Missouri, the home of JCI, played a huge role in understanding the concept of our organisation and helped lay the foundation for growth; being local president was the most testing and developmental part of my career. I took this same passion to my national board and served subsequently as National Vice President, during that year I went to the 2014 JCI Japan Academy which was a life changing experience. Today, I believe it was a pivotal point in charting my path for my international JCI career. Later that year, I was elected National President of JCI West Indies, my national organisation, and I tried my utmost best to share and implement the best practices I learned at all levels of the organisation.

International Experience

Following a successful year as National President, I indicated my interest to my local and national organisation and they gave me their support to proceed to the next level. Studying for international

18

UUTISANKKA 1 ∙ 2020

office is not easy, you need to be well versed in the JCI Constitution, Parliamentary Procedures, the Strategic Plan and our History. Case studies are submitted before Congress, there is an interview panel with five past world presidents and an open caucus where you have to present your speech before the entire JCI membership. It can be an intimidating experience but I thoroughly enjoyed it, although I was super nervous throughout! Serving as International Vice President was an amazing experience. I was assigned to USA, Canada, Haiti and Honduras. I was able to build relationships with members across the area and learn their various cultures. The travel experiences really opened my eyes and removed some prejudices which were shaped and influenced by the media. It is an experience that I wish every JCI member could benefit. I continued to be involved in JCI at the international level after I was elected IVP, continuing to serve on the 2018 Partnership Committee and 2019 Growth & Development Committee. I used these experiences to guide me in my current role. In conclusion The path to international office is unique and I am aware that my journey may not be the same as yours, however one thing I have maintained throughout my tenure is to continue to engage with members at all levels and share the knowledge acquired so that they can make better decisions for our future. I have remained involved in my local organisation, and I am always happy to mentor each young active citizen with whom I come into contact. This is the true essence of leadership, at all levels. Once you keep this as your motivation and do everything you can with excellence, you will help our organisation embrace its tagline of "developing leaders for this changing world". I thank you for the opportunity to share a little bit of my story, void of the many interesting persons I have met and the crazy but memorable events along the way. I hope one day one we can have a drink and reminisce about the legacy this great movement have given each of us. Until then, thanks again! Stay healthy and safe."


Bus-ehdokas

Rahantekijä Erkki Martin

UUTISANKKA 1 ∙ 2020

19


RIINA SUUTARI JA MIIA-TATJAANA

I

JENNI LUKKA

Kokousjärjestämistä koronakertoimella

A

urajoen nuorkauppakamarin järjestettäväksi saaman syksyn 2020 aluevaalikokouksen järjestelyt olivat hyvässä vauhdissa ennen koronan saapumista Suomeen ja maaliskuun alussa olimme Lohjan aluekokouksessa markkinoimassa ACCESSia. Sitten saapui maaliskuun puoliväli rajoituksineen ja kaikki muuttui niin kokousjärjestelyssä kuin koko elämässä. Muutosmyllerryksen ja epävarman tilanteen keskellä oli pakko miettiä skenaarioita peruuttamisesta virtuaaliseen kokouksen toteutukseen. - Tuli kantapään kautta opittua se, että niillä peruutusehdoilla on oikeasti merkitystä, ko-

20

UUTISANKKA 1 ∙ 2020

kouspäälliköt Daniella Lindqvist, Riina Suutari ja Jenni Lukka kertovat. -Alun perin kokouspaikan kanssa tehdyn sopimuksen ehdot olivat sellaiset, että jos itse olisimme jo vaikka touko-kesäkuussa päättäneet peruuttaa kokouksen, se olisi tullut kamarille kohtuuttoman kalliiksi. Oli melkoinen shokki huomata, miten yhdessä yössä voi päätyä takaisin lähtöruutuun. Tällöin koko projektin johtaminenkin muuttui suunnattoman vaikeaksi, kun ei voinut varmuudella antaa riittäviä tietoja ohjelmatiloista, kumppanipaikoista tai markkinoida mitään, mikä ei ollut varmaa. Tilanne oli uusi tietenkin myös Marinalle, joka tulikin peruutusehdoissa vastaan ja saim-


me neuvoteltua paremmat peruutusehdot, joiden turvin pystyimme jatkamaan kokouksen järjestelyjä aikaisempien suunnitelmien mukaan.

Vaikutus motivaatioon Sekä Riina että toinen apulaiskokouspäällikkö Jenni motivoituvat nimenomaan yhdessä tekemisestä. Vaikka kokoustaminen onnistuu kätevästi Teamsin kautta niin tiimityöskentelyssä se ei korvaa samassa tilassa olemista. - Jennin kanssa kyllästyimme yksin tekemiseen ja lähdimme yhtenä keväisenä lauantaina Ruissaloon tekemään projektihommia yhdessä ulkona, kun sisällä ei saanut kokoontua. Retki tosin alkoi sillä, että odottelimme pyörinemme ensin kaupunginteatterin katoksen alla ja vielä toisen kerran Kansanpuistossa huvimajan katoksen alla sateen päättymistä. Lopulta pääsimme kuitenkin Honkapirtille ja saimme tehdä töitä auringonpaisteessa. - Jokainen voi varmasti kuvitella, kuinka epämotivoivaa on valmistella jotain suuritöistä, jonka toteutuminen ei ole millään tapaa varmaa, Riina pohtii ja

muistelee, miten kerran yritettiin myös järjestää etäkokousta jokirannassa, mutta ääniä ei saatu ulkoilmassa toimimaan kunnolla. Epävarmuudessa, johon ei voi itse vaikuttaa, kaikki pienetkin vastoin käymiset tuntuivat melkein kohtuuttoman suurilta.

Epävarmuuden siemenien kanssa toimeen tuleminen - Kesällä näytti jo erittäin hyvältä, mutta nyt elokuussa on taas saanut alkaa jännittää sitä, tuleeko rajoituksia uudestaan, Riina toteaa ja jatkaa: erilaista tässä jännityksessä on kuitenkin se, että aikaisempien rajoituksien pohjalta voi jo ennakoida säädöksiä, joita osaisi ehkä odottaa. Siinä mielessä tekeminen on siis varmempaa, kun tietää, ettei kyseessä ole yli 500 hengen tapahtuma ja että suurella todennäköisyydellä rajoitukset eivät iske meihin niin rajusti. - Toivottavasti tilanne pysyy kuitenkin niin vakaana, että varautumalla viisaasti voimme kokoontua hyvillä mielin ensimmäiseen JCI-kokoukseen Suomessa sitten maaliskuun.

UUTISANKKA 1 ∙ 2020

21


MIIA-TATJAANA

Työelämän arvokysymykset ja lainsäädäntö törmäyskurssilla: tasavertainen kohtelu ei saa tarkoittaa tasapäistämistä ANKK:n kumppaneista Legimia tarjoaa lakipalveluita. Pandemian aikana vauhtiin päässeen etäilyn hengessä otimme jäsenemme ja Legimian osakas Pilvi Rientosen kanssa puhelimitse päiväkahvit keskustellen muutoksista bisnesmaailmassa.

L

egimian arjessa näkyy myös työnantajan ja työntekijän roolin muutos sekä työelämän ja yrittämisen rajan hämärtyminen. Tämänkaltainen työelämän jousto ja monimuotoistuminen lisää lain näkökulmasta haasteita esimerkiksi siitä, mitä tasavertainen kohtelu tarkoittaa. "Ihmiset ovat yksilöitä, kaikki ovat täysin erilaisia, jolloin tasavertainen kohtelu siinä merkityksessä, että kaikkia kohdellaan tismalleen samalla tavalla voi ensisilmäyksellä vaikuttaa ihanteelliselta, mutta jos tasapäistetään liikaa ihmiset yksilöinä jäävät huomioimatta", Pilvi summaa.

Yrittäjämäisyys ideaologiasta oikeaan elämään Yrittäjämäisyys on entistä enemmän peräänkuulutettu työntekijän ominaisuus, mutta se tuo usein mukanaan myös uudenlaisia toimintatapoja, palkkausmalleja ja vaatimusta yksilömäisemmälle kohtelulle, joihin lainsäädäntö ei ole tosiaan vielä valmis vastaamaan yksiselitteisesti. "Jonkun työntekijän oma arvovalinta voi olla, että hän haluaa tehdä yrityksessä yrittäjänä töitä," Pilvi pohtii, "hän voi olla paljon motivoituneempi ja tehokkaampi ollessaan itse vastuussa omista tuloistaan sekä ajankäytöstään. Toiselle yrittäjämäisyys voi tarkoittaa enemmin asennetta, jolla työtä tehdään työnantajan paras sydämellä ilman niin suurta riskiä. Tässä valossa on siis selvää, että tasavertaisen kohtelun ei pitäisi tarkoittaa työelämässä sitä, että kaikkia kohdeltaisiin tismalleen samalla tavalla aivan joka asiassa."

22

UUTISANKKA 1 ∙ 2020


Liiallinen tasapäistäminen pahimmillaan laskee työtehoa, loukkaa ja heikentää ihmisen kokonaisvaltaista hyvinvointia. Se, mikä toiselle on hyvinvointia lisäävä tarve tai keskeinen arvokysymys on toiselle pelottava riski ja huonon stressin lähde. "Tällä hetkellä tosin tarvittaisiin asennemuutos yrittäjyyttä kohtaan poliittisessa keskustelussa, jotta lainsäädäntö saataisiin vastaamaan muutoksen mukanaan tuomiin kysymyksiin. Yhä useampi on yrittäjä jollain tavalla ja tulevaisuudessa varmasti yhä useampi on, mutta se, että yrittäjän ottama taloudellinen riski katsotaan edelleen lähinnä yrittäjän omaksi vastuuksi ja että lainsäädännön tulkinta on tällä hetkellä melko epäselvää ovat pelottava kehityksen kulkusuunta. Yrittäjäkin kaipaa akuutisti perusturvaa sairastuessaan tai jäädessään työttömäksi."

Molemminpuolinen vastuunkanto johtaa ratkomaan työsuhteen arvokysymyksiä Vasuukysymyksien ratkominen johtaakin usein arvokysymyksien ratkomiseen. Se, mikä on tasavertaista ja paras mahdollinen ratkaisu kaikkien osapuolten kannalta, selviää ainoastaan neuvottelemalla. "Arvokysymyksiä ratkottaessa on huomioitava kirjoitettujen sääntöjen lisäksi myös organisaatiokulttuuria ohjaavat kirjoittamattomat säännöt. Esimerkiksi se, miten lomat jaetaan: asetetaanko koulujen loma-aikoina perheellisten toiveet ensimmäiseksi siksi, että "perheettömillä" ei ole lapsia? Miten rakentaa esimerkiksi sairastuneen työsuhde niin, että hän saa kuitenkin mahdollisuuden toimeentuloon? Näissä kysymyksissä onkin pohjimmiltaan kyse linjauksista siitä, miten työelämää räätälöidään vastaamaan enemmän ja enemmän arvoja, elämäntilanteita sekä osaksi elämää tukemaan kokonaisvaltaista hyvinvointia", Pilvi sanoo. Pilvi kuitenkin peräänkuuluttaa lainsäädännön muutostarpeita, jotta se vastaisi paremmin monimuotoistuvan työelämän arvovalintojenkin tarpeisiin: "Yksilön ja yrityksen tarpeisiin räätälöidyissä ratkaisuissa törmätäänkin usein yllättäviin haasteisiin. Kun se yrittäjähenkinen työntekijä tekee arvovalinnan perustaa oman yrityksen ja siitä seuraava tilanne, jossa yritys ostaa yksinyrittäjän palveluita on täysin laillinen, mutta jos esimerkiksi tällä pienyrittäjällä on vain yksi asiakas voidaan riitatilanteessa kokea ikäviä yllätyksiä lakipykälien tulkintojen epäselvyyden

vuoksi. Se, mikä yksilön ja yrityksen kannalta on se paras mahdollinen ratkaisu, ei ole sitä aina lain silmissä, vaikka se olisi täysin laillista." Yrittäjämäisyydessä tuntuukin olevan useimmiten kyse itsenäisestä vastuun kantamisesta. Miten vastuunkantaminen näkyy etätöissä? "Varmasti monessa paikassa on havaittu etätöiden hyvät puolet ja mikä ei toimi. Etätyö vaatii todella paljon luottamusta ja siksi organisaatio voikin esimerkiksi joutua tarkastelemaan etätyön myötä mittareitaan uudessa valossa. Pelkän työajan mittaaminen voi olla kotona tietotyöläiselle vaikeampaa kuin kellottaa toimistolle saapumis- ja lähetemisajat. Ylipäätään organisaatioissa pitäisi tiedostaa tarkemmin, että missä suhteessa toimistolla oleminen on tärkeää. Ihmiset tarvitsevat ihmisiä ja ihmissuhteiden ylläpito on tärkeää, mutta se aika, jonka viettää toimistolla on tietotyöläiselle melko tehoton mittari vastuun kantamisesta, tuottavuudesta tai työssä suoriutumisesta. Kaupan kassalla vietetty aika kassamyyjälle puolestaan onkin erinomainen mittari samaan tarkoitukseen. Vastuunkanto tarkoittaa siis aivan eri asioita eri ympäristöissä - myös toimistossa ja etänä."

UUTISANKKA 1 ∙ 2020

23


MARI MÄNNISTÖ, KANSALLINEN DP 2021 -EHDOKAS

Kamariprojektista älykkään liiketoiminnan eturintamaan Vuosi 2020 ja sen mukanaan tuomat rajoitukset ovat saaneet liike-elämän toimijat ennennäkemättömään pinteeseen. Globaali shokki tarjoaa kuitenkin myös mahdollisuuden pysähtyä miettimään, millaisen uuden normaalin haluamme nähdä pandemian jälkeen, ja millä mittareilla tarkastelemme jatkossa liiketoiminnan menestystä. Joutuvatko ympäristö ja inhimillinen hyvinvointi jälleen maksumiehiksi, vai onko yritysten toimintaa mahdollista kehittää niin, että kasvu ja kestävyys eivät sulje toisiaan pois?

N

eljän turkulaisen nuorkauppakamarin yhteisprojektina syntyneen SHIFT Business Festivalin älykkään liiketoiminnan filosofian mukaan vastaus jälkimmäiseen on kyllä: se, että yrityksen toiminta on talouden, ihmisten ja ympäristön kannalta kestävällä pohjalla, ei tarjoa ainoastaan kilpailuetua, vaan on tulevaisuudessa suorastaan välttämättömyys. Uusien teknologioiden tarkoituksenmukainen käyttö ja se, että yrityksen työntekijöillä on katse pitkällä tulevaisuudessa, avaa mahdollisuuksia tämän tavoitteen saavuttamiseen.

24

UUTISANKKA 1 ∙ 2020

"Yrityksen toiminta on talouden, ihmisten ja ympäristön kannalta kestävällä pohjalla, ei tarjoa ainoastaan kilpailuetua, vaan on tulevaisuudessa suorastaan välttämättömyys."


ROOSA KARHU

Nuorkauppakamaritausta ja sieltä opittu ketteryys ja kokeilukulttuuri on juurtunut syvälle SHIFTin tekijätiimiin, ja näkyy tehdyissä ratkaisuissa erityisesti nyt poikkeusvuonna. SHIFT on ainoa kotimaisista suurista kansainvälisistä kasvuyritystapahtumista, jonka fyysistä tapahtumaa ei ole peruttu, vaan tapahtuma järjestetään aikaisempaa laajempana hybridituotantona, joka yhdistelee fyysisiä ja virtuaalisia elementtejä. Tapahtumakokonaisuus on nimetty leikkisästi webstivaaliksi. Lokakuun lopussa pidettävään kaksipäiväiseen päätapahtumaan on mahdollista osallistua sekä etänä virtuaaliympäristössä että paikan päällä. Kansainvälinen puhujakaarti on valmiina luomaan älykkään liiketoiminnan toimintamalleja tapahtuman osallistujien kanssa. Lisäarvoa festivaalikävijöille tuo päätapahtumaa edeltävä ja sen teemoihin johdattava kahden kuukauden mittainen webinaarisarja, joka haastaa yritykset miettimään kestävän jälleenrakennuksen kysymyksiä. SHIFTiin kokoontuu lokakuun lopun koronamääräysten mukaan skaalatusti paikan päällä sekä virtuaalisesti jälleen tuhansia yritysjohtajia ja liiketoiminnan kehittäjiä, jotka ovat kiinnostuneita uusien teknologioiden tukemasta älykkäästä liiketoiminnasta ja sen mahdollisuuksista. Ideat jalostuvat keskustellessa ja uusia näkökulmia kuunnellessa. Erityisesti tällaisena poikkeuksellisena vuonna on arvokasta kokoontua yhteen, vaikka sitten kotitoimiston näytön ääressä.

Ilmoittaudu maksuttomaan webinaarisarjaan osoitteessa theshift.fi/shift-challenge Päätapahtuman lippuvaihtoehdot (alk. 75€!!!) osoitteessa theshift.fi/tickets

UUTISANKKA 1 ∙ 2020

25


URHO BLOM

HAVAINTOJA KAHVIPÖYDÄN Ä Ä R E LTÄ

K

oronaepidemian aikaan kukin meistä on todennäköisesti joutunut pohtimaan monia arjen asioita kokonaan uudelleen. Harvassa ovat ne, joiden arkeen COVID-19 -epidemia ei olisi vaikuttanut mitenkään. Asioita, kuten lasten harrastukset, päivähoito, koulunkäynti, kirjasto- ja kauppareissut, omat työt, läheisten terveys, lomat, matkustaminen ja niin edelleen. Listaa voisi jatkaa pitkästi. Monelle lienee tullut yllätyksenä se, miten voimakkaasti yhteiskunta epidemian vuoksi poikkeuslaein puuttui suomalaisten elämään. Talouden rajoitustoimet, liikkumisrajoitukset ja Uudenmaan eristäminen käyvät esimerkeistä. Koronan varjossa olemme joutuneet niin yksilöinä, yhteisöissä kuin yhteiskunnallisestikin tarkastelemaan kriittisesti ajatteluamme, arvojamme, toimintatapojamme, varojen käyttöä, ansaintaamme, kun elinympäristömme ja arkemme on ollut jatkuvassa muutoksessa ja tiedot jo tapahtuneista ja käynnissä olevista muutoksista ovat olleet osin ristiriitaisia keskenään. Korona on tehnyt yhteiskunnassamme näkyväksi paljon sellaista, jonka olemme pitkään tienneet edellyttävän päivittämistä - uudistuksia. Monet "uudistuksiksi" kutsumamme asiat, kuten verouudistus, sote-uudistus, maakuntauudistus, työmarkkinoiden rakenneuudistus tai perusturvauudistus eräitä mainitakseni, ovat tosiasiassa olleet päättäjien agendalla pitkään. Niiden toteuttaminen ja läpivienti ovat sen sijaan osoittautuneet hankaliksi hallituspohjasta riippumatta. Kaikki ovat hellyyttävän yksimielisiä uudistusten välttämättömyydestä. Siihen konsensus päättyykin. Kun ryhdytään puhumaan keinoista, on tarina toinen. Perimmäinen kysymys lienee se, miten kykenemme jatkossakin turvaamaan pohjoismaisen hyvinvaltiomallin jälkipolville. Hyvinvointivaltion säilyttämisestäkin olemme kansallisena yhteiskuntapoliittisena tavoitteena kohtuullisen yksimielisiä. Keinoista sen sijaan emme ole saavuttaneet yhteistä näkemystä. Keskustelukulttuuri yleisesti, mutta erityisesti sosiaalisessa mediassa, on muuttunut yhä kärjekkääm-

26

UUTISANKKA 2 ∙ 2019

mäksi, lokeroivammaksi ja kanssaihmisiä vähemmän arvostavaksi. Toisten kuunteleminen ja aito pyrkimys eri osapuolten ymmärtämiseen ovat vähentynyt olkoonkin, että esimerkiksi hallitus ja oppositio ovat poikkeusoloissa kyenneet, pääosin olosuhteiden sanelemana, kohtuulliseen yhteistyöhön. Lisäsytykkeitä nyt ja alkavan syksyn yhteiskunnalliseen keskusteluun tuovat esimerkiksi Perussuomalaisen puolueaktiivin murhayritys hänen omassa kodissaan, keskustelu ansioturvan ulottamisesta kaikille, yrittäjien sekä pienten ja keskisuurten yritysten asema, paikallinen sopiminen tai Euroopan unionin uuden "elpymisvälineen" hyväksymistä koskeva perustuslainmukaisuus, joka on julkisuudessa kytketty hallituksen ja viime kädessä pääministerimme asemaan. Jokainen esimerkeistä koskee tavalla tai toisella jok’ikistä suomalaista. Eri asia on, kokeeko meistä kukin yhden tai useamman näistä aiheista omakseen. Yhtä kaikki ne koskettavat jokaista. Myös pientä tytärtäni, joka tätä kirjoittaessani pelaa mobiilipeliä Minions (Itse ilkimys) odottaen, että lähtisimme puistoon leikkimään. Hän ei nyt eikä vielä vuosiin mieti tai uhraa ajatustakaan sille, miten työllistyy tai hoitaa ansioturvansa. Hän pohtii, mitä leikkejä leikkisimme, miten edetä mobiilipelissä tai koska päästään kaverien kanssa uimarannalle. Hän on innokas, tarmokas, energinen, optimistinen ja samaan aikaan mahdottoman naiivi. Hänellä ei ole juurikaan ennakkokäsityksiä tai -mielipiteitä toisista ihmisistä. Hän ei ensimmäiseksi uuden ihmisen tai asian nähdessään kiirehdi tuomitsemaan, vaan on valmis kohtaamaan, vuorovaikuttaman, kysymään, kokeilemaan, testaamaan - yrittämään ja erehtymään. Hän ymmärtää oikean ja väärän, osin hyvän ja pahan. Hän tiedostaa niiden olemassaolon, mutta on pääsääntöisesti vapaa vanhempiensa ajattelun ja vallitsevan kulttuurin rajoitteista, vaikka kasvaakin niiden armoilla. Ennen puistoon lähtöämme pohdin, että me aikuiset voisimme keskinäisessä kanssakäymisessämme pyrkiä rakentamaan yhteisiä käsityksiä ja ymmärrystä erottelun sijaan. Voisimme kuunnella lapsiamme enemmän harkitessamme päätöksiämme, jotta heilläkin olisi tulevaisuudessa mahdollisuus vähintään samoihin elämisen edellytyksiin kuin vanhemmillaan. Ainakin minulle koronakriisi on vain vahvistanut käsitystäni siitä, ettei hyvinvointimme tai sen "säilyttäminen" ole itsestäänselvyys, vaan vaatii kosolti työtä ja jokaisen panosta. Näitä mietin kahvin äärellä.


Energiantuotannon muuttuvat markkinat tarjoavat uusia mahdollisuuksia yrityksille ja kotitalouksille Aurajoen Nuorkauppakamarin kumppanin Turku Energiaan kohdistuvat muutosvoimat, eivät ole liitoksissa globaaliin pandemiaan, vaan yritysvastuu ja ekologisen asumisen kysymyksiin.

"

Toisin kuin monet ajattelevat, pandemia ei ole Turussa heilauttanut sähkönkulutusta suuntaan tai toiseen. Se, mikä aikaisemmin kului toimistolla kului etätöissä kotona. Meillä ei siis näkynyt energiansiirrossa merkittävää heilahdusta suuntaan tai toiseen", kertoo Turku Energian myyntijohtaja Harri Salo, "kuten monet muutkin jouduimme suunnittelemaan toimintaamme koronan takia uudelleen siten, että saamme pidettyä väkemme terveinä". Energia on koko maan kannalta niin keskeistä, että sitä on pystyttävä tuottamaan riittävästi missä tahansa tilanteessa. Harri painottaakin, että pandemian sijaan liiketoiminnan vastuullisuuteen ja ekologiseen asumiseen liittyvät muutosvoimat ovat energiantuotannon kannalta niitä merkittävimpiä tekijöitä. Se vaatii energiayhtiöiltä muuntautumista ekologisiin tuotantomuotoihin ja lisänä yritykset ja kuluttajat voivat toimia pientuottajina.

Ekologista asumista ja parempaa kilpailukykyä aurinkoenergialla Aurinkoenergia on kasvava trendi ja nykyteknologialla kuka tahansa voi alkaa energiantuottajaksi. Energiantuottajaksi alkaminen voi olla kotitalouksille tapa säästää ja yrityksille tapa säästää ja parantaa kilpailukykyään.

>>

UUTISANKKA 2 ∙ 2019

27


"Yrityksien kohdalla törmää usein siihen, että kilpailutus- tai rahoituspäätöksen pisteytyksessä vastuullisuutta on alettu painottaa monessa maassa. Tällöin vastuullisuutta voi olla esimerkiksi se, että yritys tuottaa itse oman kiinteistönsä tarvitseman energian osittain tai kokonaan aurinkoenergialla. Kotitalouksilla kyseessä on useimmiten halu asua ekologisemmin ja nykyteknologialla aurinkopaneeli maksaa itsensä takaisin keskimäärin 10-14 vuodessa, mutta tuottaa sähköä vähintään 30 vuotta", Harri kertoo. Turku Energian aurinkopaneelit ovat kotimaista avainlippulaatua. Tulevaisuudessa mullistavaa tulee olemaan myös se, miten voi hyödyntää esimerkiksi auton vanhoja akkuja sähköenergian varastointiin kotitalouksissa. Näin yhtä hankalimmista ongelmajätteistä pystytään kiertotalouden avulla uudelleenkäyttämään ja Harrin mukaan mullistamaan sähköenergian varastoinnin kustannustehokkuus: "Toistaiseksi sähköenergiaa ei voi vielä varastoida kovinkaan kustannustehokkaasti, vaan paneeleita kannattaa asentaa sen verran, että ne kattavat kiinteistön energian tarpeen. Jos ylijäämä siirtyy takaisin verkkoon, tällöin sähköntuottajalle maksetaan korvaus tuotetusta sähköstä".

Ekologisen sähköntuotanto muuttaa sähkömarkkinoiden hinnoittelua Turku on ekologisen tuotannon edelläkävijä ja työtä ekologisemman tuotannon eteen on tehty jo yli kymmen vuotta. "Energiantuotannossa kaukolämpö ja sähkö tuotetaan pääosin uusiutuvilla energianlähteillä ja lähituaikoina kokonaan. Asiakkaat saavat jo halutessaan 100% uusiutuvaa sähköä ja lämpöä. Tämä on tärkeää seutukunnan kannalta, koska 200 000 ih-

mistä asuu kaukolämmitetyissä talossa. Kaukolämpö on yhtä ekologista kuin maalämpö". Suomessa kivihiilen poltto pitää lopettaa vuonna 2029, jonka lähestyessä koko energiantuotanto tulee muuttumaan. Harrin mukaan sähkön hinta on tulevaisuudessa todennäköisesti riippuvainen sääilmiöistä: "Pohjoismaissa tuuli tulee olemaan merkittävä energianlähde. Tuulipuistoja rakennetaan nyt paljon ja jatkossa kun tuulee enemmän, sähkö on halvempaa ja kun tuulee vähemmän sähkö on kalliimpaa".

Energiantuotannon muuttuvat markkinat tarjoavat uusia mahdollisuuksia yrityksille ja kotitalouksille Aurajoen Nuorkauppakamarin kumppanin Turku Energiaan kohdistuvat muutosvoimat, eivät ole liitoksissa globaaliin pandemiaan, vaan yritysvastuu ja ekologisen asumisen kysymyksiin. "Toisin kuin monet ajattelevat, pandemia ei heilauttanut sähkönkulutusta suuntaan tai toiseen. Se, mikä aikaisemmin kului toimistolla kului etätöissä kotona. Meillä ei siis näkynyt merkittävää heilahdusta suuntaan tai toiseen". kertoo Turku Energian myyntijohtaja Harri Salo, "kuten monet muutkin jouduimme suunnittelemaan toimintaamme uudelleen siten, että saamme pidettyä väkemme terveinä". Energia on koko maan kannalta niin keskeistä, että sitä on pystyttävä tuottamaan riittävästi missä tahansa tilanteessa. Harri painottaakin, että pandemian sijaan liiketoiminnan vastuullisuuteen ja ekologiseen asumiseen liittyvät muutosvoimat ovat energiantuotannon kannalta niitä merkittävimpiä tekijöitä. Ne tuovat energiantuotannon uusine mahdollisuuksineen lähemmäs yrityksiä ja kotitalouksia.

Ekologista asumista ja parempaa kilpailukykyä aurinkoenergialla Aurinkoenergia on kasvava trendi ja nykyteknologialla kuka tahansa voi alkaa energiantuottajaksi. Energiantuottajaksi alkaminen voi olla kotitalouksille tapa säästää ja yrityksille tapa parantaa kilpailukykyään. "Yrityksien kohdalla törmää usein siihen, että kilpailutus- tai rahoituspäätöksen pisteytyksessä vastuullisuutta on alettu painottaa monessa maassa. Tällöin vastuullisuutta voi olla esimerkiksi se, että yritys tuottaa itse oman kiinteistönsä tarvitseman energian osittain tai kokonaan aurinkoenergialla. Kotita-

28

UUTISANKKA 2 ∙ 2019


louksilla kyseessä on useimmiten halu asua ekologisemmin ja nykyteknologialla aurinkopaneeli maksaa itsensä takaisin keskimäärin 10-15 vuodessa, mutta tuottaa sähköä vähintään 30 vuotta", Harri kertoo. Turku Energian aurinkopaneelit ovat kotimaista avainlippulaatua. Tulevaisuudessa mullistavaa tulee olemaan myös se, miten voi hyödyntää esimerkiksi auton vanhoja akkuja sähköenergian varastointiin erityisesti kotitalouksissa. Näin yhtä hankalimmista ongelmajätteistä pystytään kiertotalouden avulla uudelleenkäyttämään ja Harrin mukaan mullistamaan sähköenergian varastoinnin kustannustehokkuus: "Toistaiseksi sähköenergiaa ei voi vielä varastoida kovinkaan kustannustehokkaasti, vaan paneeleita kannattaa asentaa sen verran, että ne kattavat kiinteistön energian tarpeen. Jos ylijäämä siirtyy takaisin verkkoon, jolloin sähköntuottajalle maksetaan korvaus tuotetusta sähköstä".

Tämän lukukokemuksen sinulle taittoi

Ekologisen sähköntuotanto muuttaa sähkömarkkinoiden hinnoittelua Turku on ekologisen sähköntuotannon edelläkävijä ja työtä ekologisemman tuotannon eteen on tehty jo yli kymmen vuotta. "Kaukolämmöstä 100% tuotetaan tällä hetkellä uusiutuvalla energialla ja vastaavaluku on koko sähköntuotannosta 70%. Lämmitämme 200 000 taloa uusiutuvilla energianlähteillä tuotetusta energiasta". Suomessa kivihiilen poltto pitää lopettaa vuonna 2029, jonka lähestyessä koko energiamarkkinat tulevat muuttumaan. "Aurinko on hyvä lisäenergian lähde keväästä syksyyn, keräämme lämpöä talteen jätevesistä ja luonnollisista hakkuista tulevasta hakkuujätteestä", Harri kertoo. Harrin mukaan sähkön hinta on tulevaisuudessa todennäköisesti riippuvainen sääilmiöistä: "Pohjoismaissa tuuli tulee olemaan pääasiallinen energianlähde etenkin talvella. Toisin sanottuna niin sanottu pörssisähkö tarkoittaa sitä, että jatkossa kun tuulee enemmän, sähkö on halvempaa ja kun tuulee vähemmän sähkö on kalliimpaa".

GRAAFINEN SUUNNITTELIJA & K U V I T TA J A E V E L I I N A S I L L A N PÄ Ä 044 515 6900 eveliina.sillanpaa@kallo.fi

UUTISANKKA 2 ∙ 2019

29


KATARIINA RAWLINS

Ainutlaatuinen työympäristö kannustaa luovuuteen Parcerolla

P

arcero Marketing Partners on markkinointitoimisto, jonka osaamisen keskiössä on luovuuden ja datan yhdistäminen. Yritys tarjoaa kattavasti kaikkia markkinoinnin palveluja asiakkailleen, mutta heidän erityisiä vahvuuksiaan ovat strateginen markkinointisuunnittelu, digitaalinen mainonta ja luovat, monikanavaiset markkinointikonseptit ja kampanjakokonaisuudet. Antti Jokela ja Heikki Kyllönen perustivat Parceron vuonna 2012. Heidän toimistonsa sijaitsevat Turussa ja Helsingissä, mutta firman joustavan etätyökulttuurin ansiosta tiimi pystyy palvelemaan asiakkaitaan ympäri Suomen. Parceron asiakkaita ovat mm. Kekkilä, K-Plussa, Tupla, Juissi, Planti, Technopolis ja UMA. Parceron työntekijät ovat ylpeitä ainutlaatuisesta ja tiiviistä työyhteisöstään. Aurajoen Nuorkauppakamarin jäsen Pia Rawlins on työsken-

30

UUTISANKKA 1 ∙ 2020

nellyt yrityksessä vuodesta 2016 asti. “Parcero on kolumbialainen slangisana ja se tarkoittaa hyvää ystävää tai toveria – nimeen kiteytyy aika hyvin se arvomaailma, jonka mukaan me tehdään toistemme kanssa töitä ja myös millaisia suhteita me halutaan luoda asiakkaidemme kanssa”, Rawlins kertoo. ”Meille on erittäin tärkeää tukea toisiamme erilaisten elämänmuutosten keskellä. Yksi kollega esim. työskenteli Saksasta käsin useamman vuoden, eikä se haitannut menoa lainkaan”, hän jatkaa. Pia Rawlins työskentelee Parcerossa markkinointisuunnittelijana ja strategina. Perustajat Antti ja Heikki olivat hänen opiskelukavereitaan Turun kauppakorkeakoulussa ja saatuaan gradunsa valmiiksi vuoden 2016 lopulla Pialle avautui mahdollisuus hakea heidän firmaansa töihin ja sillä tiellä hän on edelleen. Rawlins aloitti alun perin työnsä Parcerolla sisältöstrategina, mutta jo muutaman vuoden


päästä hän oli siirtynyt projekti- ja asiakkuuspäälikön rooliin. Haave oman uran kehityksestä pyrki kuitenkin pintaan ja vuoden 2020 alussa Pia päätyikin pitkän pohdinnan tuloksena siirtymään osaksi luovaa tiimiä. ”Minulla on aina ollut valtava luomisvimma sekä halu tehdä tähän maailmaan jotain uutta – oli se sitten kuinka pientä tai suurta tahansa”, Rawlins kuvailee. ”Olen todella kiitollinen siitä poikkeuksellisesta kannustuksesta ja tuesta, josta olen Parcerolla päässyt nauttimaan lähtiessäni toteuttamaan omia urahaaveitani.” ”Työnimikkeeni on tällä hetkellä luova markkinointisuunnittelija ja töihini kuuluu joustavasti AD:n, tuotanto-AD:n ja strategin töitä riippuen hiukan asiakkaasta ja tiimistä. Käytännössä olen mukana esimerkiksi brändi-, sisältö- tai strategiaworkshopien suunnittelussa ja toteutuksessa sekä markkinointitoimenpiteiden strategisessa ja taktisessa suunnittelussa vuositasolla”, hän jatkaa.

Poikkeuksellinen työyhteisö, kulttuuri ja toimintatavat sekä luova suunnitteluosaaminen yhdistettynä vahvaan mainonnan osaamisen tekevät Parcerosta ainutlaatuisen markkinointitoimiston. Toimistot painottuvat usein jompaankumpaan toisen kustannuksella, mutta Parceron kasvu ja kehitys sosiaalisen median kumppanista kokonaisvaltaiseksi markkinointikumppaniksi on luonut erinomaiset edellytykset tarjota asiakkaille ketterästi juuri niitä avainasemassa olevia palveluja, joita tarvitaan nykymarkkinoilla menestymiseen. ”Kaikkein parasta Parcerolla on kuitenkin aina ollut kollegat, jotka aidosti välittävät toisistaan ja myös asiakkaistaan – onkin valtavan suuri onni saada tehdä töitä sellaisten ihmisten ja asiakkaiden kanssa, jotka jakavat kanssasi saman arvomaailman”, Pia summaa.

UUTISANKKA 1 ∙ 2020

31


Aurajoen Nuorkauppakamari kiittää kumppaneita!


Turn static files into dynamic content formats.

Create a flipbook
Issuu converts static files into: digital portfolios, online yearbooks, online catalogs, digital photo albums and more. Sign up and create your flipbook.