Kirkko ja kaupunki 2023 07 Helsinki

7 kirkkojakaupunki.fi

Pauli Juuselasta tuli

Kirkko ja kaupungin uusi päätoimittaja s. 10

Mitä oikeuksia eläimille kuuluu, piispa Kaisamari Hintikka? s. 12

Itsensä ruoskija hellitti

Kiira Korpi elää uudenlaista

vaihetta, jota vaativa sisäinen

ääni ei enää hallitse s. 18

HYVÄN TÄHDEN.

27.4.2023

Pääkirjoitus

Politiikassa tarvitaan empatiaa

KYKY ASETTUA toisen ihmisen asemaan on oleellista ihmislajin selviytymiselle. Siksi on vaikea kuvitella, että empatia olisi ominaisuus, jolle ei olisi käyttöä poliittisessa päätöksenteossa. Sen sijaan voidaan miettiä sitä, millaista empatiaa tarvitaan ja miten se vaikuttaa, kun meitä jokaista koskevista asioista päätetään. Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra antoi hallitusneuvotteluiden alla Helsingin Sanomille (HS 16.4.) henkilöhaastattelun, jossa hän totesi olevansa hyvin empaattinen ihminen. Empatia ei hänestä kuitenkaan sovi politiikan ohjenuoraksi. ”Empatia on olennaista ihmisten välillä, mutta että yksittäisiä poliittisia päätöksiä tehtäisiin empatia edellä. On epärehellistä edes kuvitella niin”, hän sanoi haastattelussa.

POLITIIKAN EMPATIAA KOSKEVA kommentti herätti

kärjekkään keskustelun sosiaalisessa mediassa. Siihen ei nyt ole syytä palata. Sen totean, että jos Riikka Purra on empaattinen ihminen, niin ei hän pysty sulkemaan päätöksenteon ulkopuolelle tätä ominaisuuttaan. Eikä hän tuon sitaatin perusteella tarkkaan ottaen niin väitäkään. Hän tekee politiikkaa vetämällä eroa ”hyvispuolueisiin” ja korostamalla niiden vastapainoksi puolueensa ”realismia”.

Empatia ja sen lähikäsite myötätunto ovat asioita, joita tarvitaan, jotta tulemme toimeen toistemme kanssa. Vaikka empatiaan sisältyy tunne,

Älä koske! Ota syliin. Kuten uhmaikäisellä venkoilee joskus aikuisellakin mieli. Näe sinä, Jumala, minut sellaisena kuin olen ilman iän ja aseman tuomia vaatimuksia.

Ota syliin jo silloin, kun en vielä itse huomaa syliä tarvitsevani.

siihen kuuluu myös motivaatio, joka johtaa toimintaan toisten puolesta. Lisäksi tarvitaan tietoista asettautumista toisten elämäntilanteeseen ja asemaan, varsinkin politiikassa. Muuten on vaarana, että empatia vinoutuu. Se kun suuntautuu luontevimmin niihin, jotka ovat meitä lähellä. Empatiaa tarvitaan, jotta ajetaan muidenkin kuin oman viiteryhmän asiaa. Se on saanut meitä samastumaan myös ukrainalaisten tilanteeseen ja auttamaan heitä.

KRISTINUSKOSSA AJATELLAAN, että tarvitsemme enemmän kuin empatiaa. Lähimmäisen rakastamisen kehotus muistuttaa, että jokaisella on yhtäläinen ihmisarvo, jopa vihollisilla. Politiikassa se tarkoittaa minimissään sitä, että ketään ei saa jättää heitteille.

Monille on lahjakas ihminen vastenmielisempi kuin pahimmanlainen heittiö.

SAKSALAINEN TIEDEMIES

GEORG CHRISTOPH

LICHTENBERG (1742–1799)

Lahjakkuuskaan ei saa olla ihmisen arvon mitta. Sehän on – sananmukaisesti – lahja, ei oma ansio.

EMILIA MÄNNYNVÄLI

PAULI

JUUSELA päätoimittaja pauli.juusela@kirkkojakaupunki.fi

KANSAN UUTISISSA 15.4. Kuka antaa sinulle erikoisaseman? Onko sinulla mitään, mitä et ole saanut lahjaksi? Jos kerran olet saanut kaiken lahjaksi, miksi ylpeilet niin kuin se olisi omaa ansiotasi?

1. KIRJE KORINTTILAISILLE 4:7

”EMPATIAA TARVITAAN, JOTTA AJETAAN MUIDENKIN KUIN OMAN VIITERYHMÄN ASIAA.

Kirkko ja kaupunki

27.4.2023 7

Seuraava lehti ilmestyy 11.5.

KANNEN KUVA: JANI LAUKKANEN

kirkkojakaupunki

kirkkojakaupunki

kirkkojakaupunki

@kirkko_kaupunki

Näyttelijä Nora Raikamon

esittämä Tiktak-klovni on äiti ja usein hyvin väsynyt.

TEKSTI KATA-RIINA HEINONEN-TRICARICO KUVA JANI LAUKKANEN

Red Nose Companyn Mieletönnäytelmässä väsynyt äiti, klovni Tiktak pohdiskelee elämän tarkoitusta ja valaistumista. Tiktak, mikä tekee äitiydestä niin raskasta?

– Minulla on neljä jälkeläistä, joiden ikähaitari on 1–18 vuotta. Äitiydestä tekee raskasta esimerkiksi jälkeläisten asioiden loputon manageeraaminen. Jälkeläisten opettajilta tulee Wilma-viestejä, joihin on yritettävä keksiä järkevältä vaikuttavia vastauksia. Perheessämme viisi kuudesta urheilee, ja se tarkoittaa 3–4 pyykkikoneellista päivässä. Jälkeläisten mukana on tullut valtava määrää tavaraa, ja ne ovat jatkuvasti väärissä paikoissa, ja taidan olla ainoa, joka siirtelee niitä oikeisiin paikkoihin. Romun roudaaminen on ihan kirjaimellisesti raskasta. – Äitiydessä kaikkein raskainta on kuitenkin äitiyden loputtomuus ja sen totaalisuus. Vaikka jälkeläiset eivät ole fyysisesti läsnä, he ovat koko ajan läsnä. Samaan aikaan se on äitiydessä myös kaikkein parasta.

2 Millainen on mielestäsi hyvä äiti?

– Tylsät äidit ovat ihan kamalia, joten jos minä olisin hyvä äiti, olisin hauska. Olisin sellainen äiti, joka ei sano, että pese kädet, tee läksyt ja älä mene sohvalle paljaalla perseellä. Jos hyvälle äidille sanoo, että radio-ohjattavaan autoon tarvitaan uudet renkaat, ja hän lupaa hankkia ne,

on tärkeää, että jälkeläinen voi luottaa, että näin tapahtuu. Hyvä äiti myös kuuntelee, kun jälkeläisellä on asiaa. Hyvät äidit laulavat hyvien biisien mukana automatkoilla. Se taitaakin olla ainoa näistä edellämainituista, johon minä olen kyennyt.

– Yritys olla hyvä äiti on jo lähtökohtaisesti tuhoon tuomittu, joten ehkä hyvä äiti onkin sellainen, joka tekee parhaansa.

3Miten rohkaisisit riittämättömyyden ja syyllisyyden kanssa tuskailevia äitejä, Tiktak? – Vetäkää äidit rima reilusti alas! Olemme kaikki riittämättömiä, ja sen faktan kanssa on elettävä. Mitä merkitystä sillä pitkässä juoksussa on, onko kotona siistiä ja lapsen letit viivottimella tehdyt? Entä onko sillä väliä, jos ruokana on välillä eineslaatikkoa? Panta kiristää päätä liian usein ihan turhaan, eli hymyä huuleen meille kaikille. Ja muistakaa nukkua! Nämä vinkit ovat hyviä myös itselleni.

4Millaista yhteiskunnallista tukea äidit mielestäsi tarvitsevat?

– Äidit tarvitsevat rahaa, paljon rahaa! Rahan lisäksi äidit tarvitsevat puhetta siitä, että lapset ovat ihania ja äidit ovat ihania ja isätkin ovat ehkä ihania. Ja puhetta siitä, että elämä on hyvää, kun on lapsia, eikä elämä lasten kanssa ole pelkästään ahdistavaa tai raskasta tai sitovaa, eikä lomamatkojakaan ole menetetty.

5Mikä sinulle on pyhää?

– Minulle iso pyhä asia on vapaus tehdä erilaisia asioita ja olla sellainen kuin on. Pyhää on myös villi, koskematon luonto: käkkyrät ja käppyrät puut ja rikkaruohot. Olin nuorena Belgiassa au pairina, ja siellä kaikki metsät olivat istutettuja, eikä niissä ollut missään sattumanvaraisuutta. Se oli ahdistavaa, suorastaan kammottavaa.

– Iso pyhä asia on myös ihmisten välillä vallitseva rauha ja toisten kuunteleminen. Lisäksi kaikilla maailman lapsilla pitäisi olla asiat hyvin, sillä lapsuus on myös pyhä. Pienemmällä tavalla pyhää on tennis. Jos en olisi klovni, olisin tennisammattilainen. ■

Red Nose Company on Vuoden teatteri 2023. Mieletön-esitys Teatteri Avoimissa Ovissa 2.5., 4.5., 5.5. ja 6.5. Esitykset jatkuvat syksyllä.

”Hyvät äidit laulavat hyvien biisien mukana automatkoilla”

Millainen pyhiinvaellus sopisisinulle? Teetestikirkkojakaupunki.fi.

Kaipuu toisenlaiseen elämään

Pyhiinvaellus ei ole vain matkantekoa vaan elämänasenne, joka vaalii vapautta ja kiireettömyyttä.

Kuin maa olisi laulanut askelten alla – siltä HansErik Lindströmistä tuntui elämänsä ensimmäisellä pyhiinvaelluksella. Oli vuosi 1994, ja sen jälkeen Lindström, kirjailija ja Ruotsin kirkon pappi, on tehnyt satoja pyhiinvaelluksia.

Vuonna 2000 hän johti vaellusta, joka kiersi koko Ruotsin. Aikaa 2 300 kilometrin reittiin kului neljä kuukautta, ja mukana matkan eri vaiheissa oli noin tuhat kanssavaeltajaa. Vaelluksen aikana

Lindström työsti syvää kriisiä, jonka oli kokenut juuri ennen matkaan lähtöään.

– Se oli elämäni tärkein pyhiinvaellus, fantastinen kokemus, Lindström sanoo.

Pyhiinvaellusperinne katkesi Pohjoismaissa 1500-luvulla reformaatioon, mutta viime vuosikymmeninä täällä on eletty jonkinlaista pyhiinvaellusten uutta tulemista. Osaksi siitä voi kiittää Lindströmiä, joka vuonna 1997 oli perustamassa Ruotsin Vadstenaan pyhiinvaelluskeskusta.

Vadstena itsessään on ollut tärkeä pyhiinvaelluskohde jo keskiajalla, sillä sen luostarikirkossa ovat Pyhän Birgitan pyhäinjäännökset. Nykyisin kaupunkiin johtaa kolme Birgitan nimeä kantavaa pyhiinvaellusreittiä: yksi Turusta ja Tukholmasta, toinen Trondheimista ja kolmas Hampurista.

PYHIINVAELLUKSET OVAT ikivanha perinne. Aluksi kristityt matkustivat Jeesuksen syntymä- ja kuolinpaikoille Betlehemiin ja Jerusalemiin – niin teki aikoinaan myös Pyhä Birgitta. Pyhiinvaellusten alullepanijana pidetään Rooman keisarin Konstantinus Suuren äitiä Helenaa, joka perimätiedon mukaan löysi pyhiinvaellusmatkallaan 300-luvulla Jeesuksen ristin, haudan ja syntymäpaikan. Nykypyhiinvaeltajat eivät ehkä haaveile tuollaisista löydöistä, mutta jotakin hekin etsivät. Ehkä syvempää jumalasuhdetta, ehkä uusia oivalluksia elämäänsä. Ehkä irtiottoa tai lepoa. Hans-Erik Lindström uskoo, että pyhiinvaelluksista voi syntyä uusi kansanliike.

– Yksi syy siihen, että pyhiinvaellukset ovat tehneet läpimurron, on se, että ne puhuttelevat koko ihmistä – niin ruumista kuin sieluakin. Ulkoisen vaelluksen ohessa ihminen tekee myös sisäistä vaellusta, hän kuvailee.

Lindström huomauttaa, ettei mikä tahansa matka tai kävelyretki ole pyhiinvaellus. Pyhiinvaellukseen kuuluu rukousta, hiljaisuutta ja elämän perimmäisten kysymysten pohdintaa ja joskus myös messun viettäminen yhdessä.

SEN, MISTÄ pyhiinvaelluksessa on kysymys, voi Hans-Erik Lindströmin mukaan tiivistää seitsemään avainsanaan: vapaus, yksinkertaisuus, kiireettömyys, hiljaisuus, huolettomuus, jakaminen ja hengellisyys.

– Olen huomannut, että ne houkuttelevat monia. Ne ovat myös kaipuun sanoja, asioita, joista nykyisessä kulttuurissamme on puutetta.

Pyhiinvaellus voisikin olla muutakin kuin fyysisen matkan taittamista. Se voisi olla elämänasenne. Esimerkkinä Lindström mainitsee sisäisen yksinkertaisuuden. Hänen mukaansa se tarkoittaa kulisseista ja miellyttämisestä luopumista, sitä, että voi olla oma todellinen itsensä heikkouksineen ja vahvuuksineen, eikä yksinkertaisuutta vaaliakseen tarvitse aina lähteä mihinkään.

Pyhiinvaelluksella koettua vapautta ja kiireetöntä rytmiä voi yrittää ylläpitää myös kotona ja arjessa. Voi rauhoittaa ajatuksiaan, tehdä vähemmän ja hitaammin, istua hiljaa, elää tässä hetkessä. Joskus voi käydä niinkin, että pyhiinvaelluksen mahdollistama hengähdystauko saa näkemään oman elämän uusin silmin ja uskaltautumaan isoihinkin muutoksiin. ■

Hans-Erik Lindström luennoi pyhiinvaellusseminaarissa, joka järjestetään 17.5. klo 13–17 Tikkurilan kirkolla. Tilaisuudessa on myös mahdollisuus tutustua pääkaupunkiseudun pyhiinvaelluksiin. Seminaari on ilmainen ja kaikille avoin.

Lue lisää: Hans-Erik Lindström: Pilgrimens sju nyckelord. Libris Förlag 2015.

Kirkolliset trendit vuonna 1988:

IN:

Tulosvastuuajattelu kirkossa. Liike-elämästä lainattua tavaraa. Mutta onko kirkko sittenkään liikeyritys?

Katolisuus. Paavikin tulossa Suomeen.

Iloinen ja kevyt usko. Nyt juppikin saa olla uskovainen. Koska mikään ei ole syvällistä, miksi usko olisi sitä?

Teologikato. Nuoret, vastavalmistuneet teologit diggaavat enemmän muita kuin kirkon hommia.

Diakoniatyö. Oljenkorsi hyvien ihmisten kirkon ja syrjäytyvän B-kansan välillä.

OUT:

Seurakuntien yhdistäminen. Seurakuntalaiset ovat hyvin, hyvin vihaisia.

Feministiteologia. Mitä sitä enää jauhamaan, naisesta tulee pappi ja sillä sipuli.

Avioerot. Tänä kunnollisuuden ja aidsin aikana jaksetaan vielä yrittää parisuhteen eteen.

Uskoontulleet julkkikset. Niitä alkaa olla jo niin paljon, että uutisarvo kärsii.

Raskasmielinen usko. Ei soinnu yhteen muotivaatteiden kanssa. Körttikampaus ja Luther-nuttura kuuluvat maailmaan, jota ei enää ole.

Lyhennelmä Olli Seppälän artikkelista, joka julkaistiin 6.1.1988. Samana vuonna Suomen Pankki varoitti rahamarkkinoiden ylikuumenemisesta. Kirkko ja kaupunki 80 vuotta -sarjan on toimittanut Pihla Tiihonen.

KIRJAILIJA MIIKA NOUSIAINEN MITÄ HELVETTIÄ?

- PODCASTISSA, JOKA ON KUUNNELTAVISSA SPOTIFYSSA

TAI OSOITTEESSA KIRKKOJAKAUPUNKI.FI.

TEKSTI KAISA HALONEN KUVA ISTOCK

”Jeesus ja hänen seuraajansa ovat tarinankertojina maailman kärkipäätä. Ehkä eivät ihan Kari Hotakaiselle pärjää.”

Voideltu hallitsija ja uskon puolustaja

Elisabet II:n kruunajaisia vietettiin vuonna 1953, öljyllä voitelu oli niin pyhä rituaali, ettei sitä näytetty muutoin televisioidussa tilaisuudessa.

Myös tasavaltalaisille on tarjolla ruudun täydeltä kuninkaallista säihkettä ja uskonnollista symboliikkaa, kun Lontoossa vietetään 6. toukokuuta Charles III:n kruunajaisia. Onhan Ison-Britannian hallitsija myös anglikaanikirkon pää (Supreme Governor of the Church of England).

Kuten Vanhan testamentin kuninkaat myös brittien hallitsijat on kautta aikojen voideltu siunatulla öljyllä. Kun Charlesin äidin, kuningatar

Vielä ei ole tiedossa, kuinka nyt menetellään. Itse öljy on joka tapauksessa vuosisataisen perinteen mukaan tehty ja siunattu. Se on valmistettu Jerusalemin Öljymäen oliiveista, joihin on lisätty erilaisia tuoksuvia ainesosia.

PIAN ÄITINSÄ kuoleman jälkeen pitämässään puheessa Charles puhui sitoutuneisuudestaan anglikaanikirkkoon. The Daily Mail -lehden mukaan hän on nyt kuitenkin nostanut esiin kysymyksen, pitäisikö myös muiden uskontojen näkyä kruunajaisissa.

Charlesin kysymys on relevantti: onhan IsoBritannia monikulttuurinen ja -uskontoinen maa, jonka pääministerikin on hindu.

VALLANVAIHDOS on palauttanut mieliin myös Charlesin lähes 30 vuoden takaisen kommentin eräässä tv-haastattelussa. Tuolloin Charles pohti, pitäisikö monarkin olla tulevaisuudessa Defender of Faith eikä Defender of the Faith – siis julistautua ylipäätään uskon puolustajaksi, ei vain tietyn uskon.

Esimerkiksi hindujohtaja Prapid Gajjar on kuitenkin sanonut, ettei ongelmaa ole. Onhan kyseessä kristillinen seremonia kristitylle kuninkaalle. ■

Kuningas Charles III:n kruunajaiset la 6.5. klo 11.45 alkaen Yle TV1:ssä ja Yle Areenassa. Suomen anglikaaninen kirkko järjestää kruunajaisten johdosta Mikael Agricolan kirkossa juhlajumalanpalveluksen su 7.5. klo 10. Jumalanpalvelus ja sitä seuraava juhla ovat kaikille avoimia.

Päätoimittaja Pauli Juusela

Toimituspäälliköt

HYVÄN TÄHDEN.

82. vuosikerta kirkkojakaupunki.fi

Julkaisija

Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan ev.lut. seurakunnat

Heli Kulmavuori, Ulla Lötjönen Toimituksen assistentti

Maija Kiviranta, 09 2340 2244

Postiosoite Kolmas linja 22 00530 Helsinki toimitus@kirkkojakaupunki.fi

Puhelin: 09 23400 (vaihde)

Mediamyynti Sacrum-Kotimaa Oy

Pirjo Teva, 040 680 4057 Juha Kurvinen, 040 665 5983 etunimi.sukunimi@kotimaa.fi

Ilmoitusvaraukset aineistopäivää edeltävän viikon perjantaihin kello 14:ään mennessä.

Painos 340 000. Osoitteellisena jakeluna Postin kautta evankelisluterilaisten seurakuntien jäsentalouksiin Espoossa, Helsingissä, Kauniaisissa ja Vantaalla.

Painopaikka Sanomapaino, Vantaa

Osoiteasiat Lehti lähetetään seurakuntien jäsenille, talouden vanhimman nimellä. Osoitteet päivitetään automaattisesti muuttoilmoituksen perusteella. Jos osoitteessasi on virhe tai et halua lehteä, ota yhteyttä sähköpostitse osoitteet@kirkkojakaupunki.fi

tai puhelimitse arkisin klo 9–10 ja 12–13, p. 09 2340 2235.

Jakelu

Jäikö lehti tulematta? Haluatko antaa jakelusta muuta palautetta? Ota yhteyttä sähköpostitse osoitteet@kirkkojakaupunki.fi tai puhelimitse arkisin klo 9–10 ja 12–13, p. 09 2340 2235.

ISSN

0356-3421

Kuningas Charles III kruunataan 6. toukokuuta Westminster Abbeyssa.

Charles III:n kruunajaiset ovat läpeensä uskonnollinen seremonia.

TEKSTI HANNA ANTILA

KUVA BEN STANSALL / AFP / LEHTIKUVA

Joosefin kukkiva keppi

Tietokirjailija ja filosofian tohtori Liisa Väisänen vastaa puheluun kotonaan Espanjassa. Tarkoituksenamme on puhua Joosefista, Jeesus-lapsen kasvatusisästä.

– Pohjolassa Joosef on vähän näkymätön hahmo. Katolisissa maissa hän on enemmän esillä sen takia, että isänpäivää vietetään täällä Joosefin nimipäivänä 19. maaliskuuta. Joosef liitetään sillä tavalla suoraan isyyteen, Väisänen kertoo.

Katolisissa maissa näkee myös Joosef-patsaita ja hänelle omistettuja kappeleita ja kirkkoja.

– 1300–1400-luvulla Joosef on mukana Jeesuksen syntymää kuvaavissa teoksissa. Joosef on niissä passiivinen. Seinämaalauksissakin näyttää siltä kuin Joosef ei välttämättä ymmärtäisi, mitä tapahtuu.

Väisäsen mukaan 1500-luvulla taiteessa alkaa esiintyä toimeliaampi Joosef.

– Renessanssin taiteessa Joosef alkaa pikkuhiljaa olla aktiivisempi. Tämä näkyy esimerkiksi maalauksissa, joissa hän johtaa perheen pakomatkaa Egyptiin ja suojelee vaimoaan Mariaa

KUN JOOSEF on kahdestaan Jeesus-lapsen kanssa, ollaan Väisäsen mukaan yleensä Espanjassa ja edessä on 1600–1700-luvun taidetta. Tuo oli Joosefin kulta-aikaa taiteessa.

– Tämä johtuu siitä, että 1500-luvulla eläneen espanjalaisen karmeliittanunnan Ávilan Teresan näyissä, ajatuksissa ja kirjoituksissa Joosefilla oli tärkeä rooli. Tämän merkittävän mystikon vaikutusta on, että Espanjassa on selvästi enemmän Joosefille

omistettuja kappeleita ja kirkkoja kuin esimerkiksi Italiassa ja Ranskassa.

1800-luvun taiteessa yhteiskunnan muutos näkyi Väisäsen mukaan niin, että ihmisiä alettiin kuvata työntekijöinä.

– Realismi tuli kirkkotaiteeseenkin. Joosefia kuvattiin opettamassa Jeesukselle puusepän työtä, ja siihen liittyy ajatus, että hän oli esimerkillinen isä, joka hoiti hyvin sekä lapsensa että työnsä.

TAITEESSA JEESUS-LAPSEN kanssa kaksin esiintyy Väisäsen mukaan vain kolme mieshenkilöä.

– 1100–1200-luvulla elänyt Antonius Padovalainen kuvataan fransiskaanimunkin asussaan, ja hänellä on kädessään evankeliumikirja, jonka päällä Jeesus-lapsi on. Keskiaikaisen legendan mukaisesti Pyhä Kristoforos puolestaan kantaa Jeesusta olkapäällään. Joosefilla on kädessään kukkiva tai versova keppi.

Joosefin tunnus perustuu legendaan, jossa kerrotaan Marian ja Joosefin naimisiinmenosta. Legendan mukaan Maria oli hyvin suosittu, ja moni kosija olisi halunnut hänet vaimokseen. Hän oli Jumalan valittu, ja se tarkoitti, että Jumala päättää, kuka kosijoista hänet saa.

– Temppelin papisto sääti, että kosijoiden piti tuoda kävelykeppinsä yöksi temppeliin. Ja se, jonka keppi alkaa kukkia tai versoa yön aikana, on Jumalan valitsema puoliso. Se oli Joosef. ■

Stadin digituki

Tämä Joosef-veistos on Pyhän Teresan 1500-luvulla perustamassa Pyhän Joosefin luostarissa Espanjan Ávilassa.

Vappuna 1.5. vietetään työläisten suojelijan, puuseppä Joosefin muistopäivää.

Joosef kasvaa Marian sulhasesta esimerkilliseksi isäksi.

TEKSTI NINA RIUTTA KUVA ANNA KARHU-CORMIER

Särmikäs luonnonsuojelija ärsyttää yhä

”Pentti Linkola rakasti lintuja mutta vihasi ihmiskuntaa”, sanoo hänestä kertovan näytelmän toinen käsikirjoittaja ja häntä näyttelevä Eeva Putro.

KUVAT JOONAS BRANDT JA MARKUS PENTIKÄINEN / OTAVAMEDIA / LEHTIKUVA

Helsingin Kalliossa asuva Eeva Putro on juuri saanut Aatospoikansa nukahtamaan päiväunille. Putro on tuore äiti, sillä hän kävi hakemassa adoptiolapsensa Intiasta muutama kuukausi sitten.

Lapsen hoitamisen ohella näyttelijä harjoittelee Atro Kahiluodon ohjauksessa Kansallisteatterin näytelmää Pentti Linkola – kaltaisemme? Hän on myös käsikirjoittanut näytelmän Kahiluodon kanssa.

– On hienoa tehdä yhteistyötä Atron kanssa. Hänen ohjaustyönsä tekivät minuun vaikutuksen jo 14-vuotiaana, jolloin näin niitä ensimmäisen kerran Teatteri Jurkassa. Myöhemmin olen sitten näytellyt hänen ohjauksessaan.

Käsikirjoituksen tekeminen lintutieteilijä-luonnonsuojelija Pentti Linkolasta on tuntunut sikälikin luontevalta, että Putro on opiskellut ennen näyttelijäopintojaan biologiaa. Sittemmin hän on myös tehnyt elokuvakäsikirjoituksia, joista yksi on palkittu Tove-elokuva.

– Tiesin Pentti Linkolasta suurin piirtein sen, että hän oli kalastaja, jonka mielestä kaikkien pitäisi luopua elintasostaan ja muuttaa metsään.

– Ennen näytelmän kirjoittamista luin Riitta Kylänpään elämäkerran Linkolasta ja muuta häneen liittyvää kirjallisuutta. Keskustelin sitten Atron kanssa, mitä ajatuksia ne herättivät ja mi-

Eeva Putro on yksi uuden näytelmän monista Linkoloista. Ajatuksena on tuoda esiin ristiriitaisen päähenkilön eri puolia.

TEKSTI MARJO KYTÖHARJU

Ehkä Linkola halusi herätellä ihmisiä kärkkäillä mielipiteillään. Yksityishenkilönä hän oli leppoisa ja ihmisrakas.

ten niistä saisi koostettua yleisöä puhuttelevan esityksen.

PENTTI LINKOLAN AJATUKSISTA osa tuntuu Eeva Putrosta todella radikaaleilta ja osa suorastaan kamalilta. Esimerkiksi Linkolan inho ihmiskuntaa kohtaan ja siihen liittyvä väestön karsiminen puistattaa Putroa.

– Jos Linkolan opit olisi otettu vakavasti, eläisimme Pohjois-Korean kaltaisessa tiukasti säädellyssä valtiossa. Hänen visioimassaan ihanneyhteiskunnassa olisi yksipuoluejärjestelmä ja vain pieni määrä koulutettuja ihmisiä, Putro sanoo.

– Ehkä Linkola halusi herätellä ihmisiä kärkkäillä mielipiteillään. Yksityishenkilönä hän oli leppoisa ja ihmisrakas, ja olihan hänellä itselläänkin kaksi lasta. Hänen luontorakkauteensa voi myös hyvin samastua.

Näytelmän punaisena lankana kulkee se, että Linkola rakasti enemmän lintuja kuin ihmisiä.

– On kiinnostavaa, miten hän tunsi niin suurta myötätuntoa joitakin lajeja kohtaan, mutta samalla hän pystyi toimimaan kalastajana.

Näytelmässä kaikki näyttelijät ovat vuorotellen Linkoloita. Putron mukaan ajatuksena on leikitellä ja tuoda esiin Linkolan ristiriitaisen persoonan eri puolia. Toisella tasolla näyttelijät kertovat, mitä he itse ajattelevat Linkolasta ja luonnon tilasta nyt.

Esityksessä kuullaan Roni Martinin säveltämää musiikkia, joka on saanut vaikutteita muun muassa flamencosta ja synagogalauluista. Lisäksi mukana on tanssia, jonka koreografian on tehnyt Panu Varstala.

EEVA PUTRON POIKA asui adoptioon saakka Pohjois-Intiassa sijaitsevassa lastenkodissa. Putro ei kuitenkaan adoptoinut lasta ideologisista syistä.

– En vain tunne tarvetta lisääntyä biologisesti. Haluan silti pitää huolta lapsesta, jolla ei muuten olisi mahdollisuutta kasvaa vanhempien kanssa.

Intiassa Putro sai vavahduttavan kosketuksen maailman saastumiseen.

– Olen käynyt Intiassa aiemminkin ja rakastan sen kulttuuria, mutta maan saastuneisuus hirvittää. Köyhyys ja toisaalta myös välinpitämättömyys aiheuttavat sen, että roskat vain heitetään ympäristöön. Tajusin taas kerran, miten hieno maa Suomi on, koska täällä yleisesti arvostetaan luontoa.

Putron mukaan on selvää, että nykyisillä kulutustavoilla mikään ei muutu paremmaksi.

– Olen kuitenkin toiveikas, koska meillä on kehitteillä teknologiaa ja erilaisia aloitteita, joiden avulla voimme oikeasti tehdä jotakin luonnon suojelemiseksi. Kysymys kuuluu, ehdimmekö tehdä sen ajoissa. ■

Pentti Linkola – kaltaisemme? -näytelmän ensi-ilta to 4.5. klo 19 Vallilan Kansallisteatterissa.

Lomalla omassa kodissa.

Saga-palvelutalossa vietät eläkepäivät kuin ryhmämatkalla tasokkaassa hotellissa ja illat oman kodin rauhassa. Talomme pääkaupunkiseudulla sijaitsevat Helsingissä ja Vantaalla.

Hyvinvointi-, kuntoutus- ja hoitopalvelumme muuntuvat tarpeidesi mukaan. Aktiivinen harrastus- ja kulttuuritoiminta tuo iloa ja runsas buffét energiaa päivään.

Juhlistamme äitienpäivää juhlalounaalla

uuteen Wilhelmiinaan

Nykyisen Wilhelmiinan rinnalle valmistuu uusi palvelu- ja hoivakoti keväällä 2023 Ruskeasuolle. Uusi Wilhelmiina tarjoaa kevyempää palveluasumista ja ympärivuorokautista hoivaa arvokkaaseen ikääntymiseen. Järjestämme tutustumistilaisuuksia, joissa kerromme lisää talosta ja sen asunto- ja asumisvaihtoehdoista sekä palveluista.

Seuraava tutustumisilta:

keskiviikkona 10.5.2023 klo 17

Paikka: Wilhelmiina Tenhola, Tenholantie 10. Tarjolla on pikkusuolaista ja makeaa.

Ilmoittauduthan iltaan etukäteen wilhelmiina@wilhelmiina.fi tai soittamalla numeroon 050 577 1666.

Asumispalvelukeskus Wilhelmiina www.wilhelmiina.fi

Pentti Linkola tunnettiin kalastajana ja radikaalina ympäristöfilosofina.

Eeva Putro adoptoi Aatoksen Intiasta.

Pauli Juusela aloitti Kirkko ja kaupungin uutena päätoimittajana

Viidellä vuosikymmenellä toimittajan töitä tehnyt Pauli Juusela arvioi, että kirkon kohtalonkysymys on, vastaako se tämän ajan ihmisten elämänkysymyksiin.

Juusela uskoo, että nykyisenlaisella Kirkko ja kaupungilla on tärkeä tehtävä juuri journalistisena mediana eikä esimerkiksi markkinointiviestintään perustuvana seurakuntien asiakaslehtenä.

– Seurakunnat, jotka meitä julkaisevat, ovat päättäneet, että yksi tapa olla tekemisissä seurakuntalaisten ja kaikkien levikkialueemme ihmisten kanssa on journalismi, Juusela sanoo.

– Journalisteina emme pyri määrittelemään lukijan puolesta, miten asioista kuuluisi ajatella, vaan pyrimme antamaan aineksia siihen, että hän itse voi muodostaa oman käsityksensä asioista.

Kirkko ja kaupunki on journalistin eettisiin ohjeisiin sitoutunut Julkisen sanan neuvoston jäsen, ja Juuselan mielestä onkin kirkon etu, ettei sen media edusta markkinointiviestintää vaan journalismia.

Työhaastattelussa Juuselalta kysyttiin, olisiko hän hakenut tehtävää, mikäli rahoittajat olisivat halunnut kehittää lehteä markkinointiviestinnän ihanteita kohti.

– Vastasin, että en. Ja jos tätä mediaa alettaisiin kehittää markkinointiviestinnäksi, jouduttaisiin etsimään uusi päätoimittaja.

TOIMITTAJANURANSA Pauli Juusela aloitti 25-vuotiaana Savon Sanomissa vuonna 1989. Muutaman vuoden kuluttua hän siirtyi Kuopion seurakuntien Kirkko ja koti -lehden päätoimittajaksi. Väliin mahtui myös lyhyitä pätkiä freelancerina ja tiedottajana. Ennen Kirkko ja kaupunkia Juusela ehti luotsata Vantaan seurakuntien julkaisemaa Vantaan Lauria lähes 17 vuotta.

– Tällä hetkellä kirkon kohtalonkysymys on, vastaako sen ydinsanoma niihin kysymyksiin, joita tämän ajan ihmiset elämässään kysyvät, hän arvioi.

– Ajattelen niin, että kaikkina aikoina ihminen etsii jotakin, mikä tyydyttää sielua. Kristinuskossa uskotaan, että ainoa, joka tuohon kaikkein syvimpään kaipuuseen voi vastata, on Jumala. Mutta jos ihmiset eivät enää usko Jumalaan, kirkon on etsittävä uusia tapoja asettua kuulolle ja keskustelemaan.

– Journalismin ytimessä on aina totuuden etsiminen, ja kirkko itse on totuusyhteisö. Hyvä journalismi on aina luotettavaa ja kiinnostavaa.

– Kaikki mediat toimivat jostakin arvopohjasta käsin, ja niinpä kaupallinen media toimii kaupallisuuden ehdoilla. Kirkko ja kaupungin lukemistutkimuksista käy toistuvasti ilmi, että lukijoiden mielestä lehti on luotettava, Juusela sanoo.

Kirkon jäsenkato kuitenkin merkitsee budjettileikkauksia, ja siksi myös Kirkko ja kaupungin horisontissa siintää säästöpaineiden tummentamia pilviä. Juuselan mielestä kirkon pahimmat uhkat nousevat sen sisältä.

” Journalisteina emme pyri määrittelemään lukijan puolesta, miten asioista kuuluisi ajatella.

– Välillä kirkon sisäiset ristiriidat ovat kasvaneet niin suuriksi, että kirkko saattaa myös jakautua. Toistaiseksi kirkko onneksi on pysynyt koossa moniäänisenä sateenvarjoyhteisönä.

KORONA-AIKANA Pauli Juusela alkoi vaimonsa Liisa Juuselan kanssa koluta pääkaupunkiseudun ja lähiympäristön vaellusreittejä ja muita luontokohteita. Ulkoilu auttaa irrottautumaan päivänpolttavan uutisvirran seuraamisesta.

– Vapaa-ajalla vaimo kyllä huomauttelee, että eikö jo olisi aika sulkea Twitter.

Kollegoiden kesken Juusela tunnetaan poikkeuksellisen laajasta lukeneisuudestaan, ja erityisesti häntä kiinnostaa historia.

– Jonkin verran myös katsomme televisiosta dekkarisarjoja. Siinäkin nollautuu hyvin, mutta samalla saa käyttää älynystyröitä, keksiikö itse syyllisen ennen kuin sarjan käsikirjoitus paljastaa hänet, Juusela sanoo.

Erityisesti Oxfordiin sijoittuva Nuori Morse ja Syyttäjä Imma Tataranni ovat Juuselan mielestä hyviä.

– Tässä jälkimmäisessä on vielä annos italialaista temperamenttia, mikä antaa oman säväyksensä. ■

Äideistä parhaimmalle! PERINTEINEN ÄITIENPÄIVÄKONSERTTI

Cantores Minores

CM Koulutusryhmien kuorot • CM Muskarilaiset

Joht. Heidi Luukka-Vanhanen • Virve Magdaleno • Terhi Orpana

Anna Hurme • Timo Pihkanen • Prof. Hannu Norjanen Olli Saari, urut

SU 14.5.2023

KLO 17

HELSINGIN TUOMIOKIRKKO

LIPUT TICKETMASTER.FI

JA TUNTIA ENNEN OVELTA LIPUT KULUINEEN 30/25, 20/15, 10 €

Pääsykokeet

TI 23.5.2023 KLO 18 • MA 28.8.2023 KLO 18

MERITULLIN SRK-TALO, MERITULLINTORI 3, 5. KRS. Kuoron koulutusryhmiin otetaan 7–11 -vuotiaita poikia pääsykokeessa, jossa musikaalisuustestin lisäksi saa esittää omavalintaisen laulun. Ilmoittautumiset ja lisätiedot: WWW.CANTORESMINORES.FI/PAASYKOE

Lisätiedot CM-toimistosta p. (09) 687 7720 sekä paasykoe@cantoresminores.fi

seurakuntien tapahtumat

menohaku.kirkkojakaupunki.fi

Kirkko ja kaupunki

-lehden kesänumero

ilmestyy 8.6.

Varaukset 26.5., aineistot 29.5. mennessä. Seuraava numero ilmestyy 17.8.

Vastaanottajan nimellä lähetetyn lehden huomioarvo on taattu! Kirkko ja kaupunki -lehti lähetetään postitse osoitteellisena Helsingin, Vantaan, Espoon ja Kauniaisten seurakuntien jäsentalouksiin, talouden vanhimmalle.

Lehden painos 340 000 kpl

kirkkojakaupunki.fi

Mediamyynti

Pirjo Teva 040 680 4057 pirjo.teva@kotimaa.fi

Juha Kurvinen 040 665 5983 juha.kurvinen@kotimaa.fi

KIRKKO JA KAUPUNKI – 7/2023 11

irkko ja kaupunki - median uudeksi päätoimittajaksi on valittu yhteiskuntatieteiden maisteri Pauli Juusela . Aiemmin vuodesta 2017 lähtien Juusela toimi lehden uutispäällikkönä ja tämän vuoden alusta vt. päätoimittajana.tää enemmän journalismin voimaan.

K

TEKSTI PIHLA TIIHONEN

KUVAT JOONAS BRANDT JA MATIAS KOIVUROVA MAALAUKSET LIMPPU WITICK

Eläimille oikeutta

Milloin eläin saa kärsiä ja kuolla ihmisen käytössä?

Piispa Kaisamari Hintikasta esimerkiksi turkistarhaus, häkkikanalat ja tehosikalat välineellistävät eläimet. ”Kaikella luodulla on itseisarvo.”

Keppi on lähes yhtä pitkä kuin Espoon hiippakunnan piispa

Kaisamari Hintikka. Keppi sijaitsee Luukas-koiran suussa. Puudelin jättimäiseltä maalaisserkulta näyttävä barbet etsii löydölleen sopivaa paikkaa Espoon piispalan pihamaalta, jossa lojuu myös koiran pehmokoira ja rikki pureksittu jalkapallo. Piispa odottelee rauhassa pitkän hihnan toisessa päässä.

Kun piispalaan mennään sisälle, sivueteisessä on vastassa valtava koiranruokasäkki ja aulassa koiranpeti. Salin lattialla pyörii vanhoja villasukkia, joilla Luukas saa leikkiä.

Tarkoituksena on keskustella eläinten paikasta kristinuskossa. Piispalassa koiran paikka ei ole ainakaan salin sohvalla, mutta muuten se kuuluu sinne, missä sen ihmisetkin ovat.

JEESUS PUHUU Raamatussa monimutkaisista asioista vertausten avulla. Ehkä sama temppu auttaisi selventämään kristittyjen suhdetta eläimiin. Mikä olisi paras vertauskuva ihmisen ja eläimen ihanteelliselle suhteelle?

Kumppanuus. Tai rinnakkaiselo. Kaisamari Hintikka ehdottaa tällaista suhdetta. Tilaa pitäisi olla sekä ihmisille että eläimille.

Heti perään Hintikka toteaa, että esimerkiksi ihmisten ja susien eläminen rinnakkain näyttää aiheuttavan jatkuvaa eripuraa.

Kesyjen eläinten tilanne on vielä mutkikkaampi. Ne elävät ihmisten suunnittelemassa ympäristössä ja siksi väkisinkin heidän ehdoillaan.

Luukasta kielletään, kun se pyrkii nylkyttämään valokuvaajaa tai tekemään muuta ihmisille epämukavaa. Sen päästäminen yksin luontoon seuraamaan viettejään olisi kuitenkin heitteillejättö.

– Luke on täysin riippuvainen siitä, milloin sen kanssa lähdetään pissalenkille ja milloin sille tarjoillaan ruoka. Tasavertainen kumppanuus ei toteudu.

Kysymys koiran ja ihmisen ihanteellisesta suhteesta jää avoimeksi.

ENTÄ MITÄ OIKEUKSIA eläimille kuuluu? Kaisamari Hintikka puhuu eläinten oikeudesta hyvään elämään, niiden kärsimyksen välttämisestä ja siitä, että niitä ei pitäisi välineellistää.

Mutta koko eläintuotantohan perustuu eläinten välineellistämiseen! Lihan, munien ja maidon tuottaminen, nahka- ja turkisteollisuus, koeeläinten käyttö, kaikki.

Jos ihminen välttää tosissaan eläinten välineellistämistä, hän on vegaani ja mahdollisesti myös eläinoikeusaktivisti. Hintikka ei tunnustaudu kummaksikaan. Silti hän ajattelee, että eläimillä on muutakin arvoa kuin se, minkä ihminen saa niistä irti.

– Kaikella luodulla on itseisarvo. Jos ajattelisimme aktiivisesti, että eläimet kuuluvat itselleen, meidän olisi huomattavasti vaikeampi käyttää niitä nykyiseen tapaan.

Piispa selittää, että luodut kuuluvat lopulta Luojalleen. Luterilaisen luomakuntateologian lähtökohtana on Jumalan läsnäolo kaikessa luodussa. Tämän vuoksi kaikki luotu on osallinen Jumalan pyhyydestä.

Miksi Raamatussa ei puhuta eläinten oikeanlaisesta kohtelusta?

– No, tuota, niin, Hintikka huokaa syvään. – Tätä en tiedä, mutta meidän suhteemme eläimiin on mennyt niin raiteiltaan, että sitä pitää nyt pohtia.

Raamatun luomiskertomuksessa Jumala antaa ihmisen tehtäväksi viljellä ja varjella maata, vesiä ja niissä eläviä eläimiä. Kristillisessä eläinkeskustelussa tuota kohtaa on lainattu paljon. Hintikka huomauttaa, että raamatunkohta voisi kuulua toisinkin. Heprean verbi, joka tarkoittaa varjelemista, voidaan kääntää myös vartioimiseksi.

– Ihmisen pitää vartioida luontoa uhalta. Voi miettiä, millainen uhka me itse olemme luonnolle.

”SYNTI EI siis saa hallita teidän kuolevaista ruumistanne, niin että noudatatte sen himoja.” Raamatussa sanotaan synnistä esimerkiksi näin.

Sopiiko ajatus liharuoan himoon? Milloin eläimen hyödyntäminen ihmisen halujen tyydyttämiseen on syntiä?

– Kun rikotaan selkeästi toista vastaan, voi puhua synnistä. Eläinten kaltoinkohtelu on ilman muuta syntiä, piispa Kaisamari Hintikka linjaa.

Miltä eläintuotanto sitten näyttää eläinteologisesta näkökulmasta? Hintikasta turkistarhaus on vähiten perusteltu eläintuotannon muoto. Siinä tuotetaan koristuksia, joita kukaan ei välttämättä tarvitse.

Turkistarhausta on selitetty sillä, että kyseessä on ihmisten elinkeino. Hintikas-

Kaisamari Hintikan Luukas-koira ilmoittaa yli lentävästä harakasta. Piispalan pihamaalla on nähty myös kauriita, jäniksiä ja kettu.

ta argumentti on käynyt ohueksi, koska tarhaukseen liittyvistä eettisistä ongelmista on puhuttu vuosikymmeniä. On ollut paljon aikaa miettiä muita tapoja hankkia elantoa. Entä häkkikanalat ja tehosikalat? Hintikasta myös ne välineellistävät eläimet.

– Tehotuotannossa eläimen ainoa arvo on tuottaa munia tai lihaa ihmiselle. Muu merkityksellisyys eläimen elämälle ja olemassaololle häviää.

Jos Luukasta seisotettaisiin kaiket päivät pikkuaitauksessa lihasian tapaan, sitä pidettäisiin eläinrääkkäyksenä.

– Sika on viisas eläin ja ymmärtää ehkä kärsimyksestään muita enemmän. Olen miettinyt, tekeekö älykkyys kärsimyksestä suurempaa. Vai onko kärsimys kuitenkin aina yhtä suurta?

Milloin on hyväksyttävää, että eläin kärsii ja kuolee ihmisen käytössä? Hintikka on hiljaa pidempään kuin minkään muun kysymyksen jälkeen.

– Ajattelen, että ainoa tilanne, missä se on jotenkin perusteltua, on lääketieteelliseen tarkoitukseen tehty eläinkoe. Silloin vaakakupeissa on yhden kärsimys vastaan toisen kärsimys.

PIISPALASSA LAITETAAN kasvisruokaa useana päivänä viikossa. Viimevuotisia sieniäkin riittää yhä.

Kaisamari Hintikka syö hyvillä mielin pakastimestaan kalaa, jos sitä on noussut verkosta tai katiskasta. Lihapäivinä hän suosii luomua ja kotimaista lihaa. Liha saisi mieluiten olla riistaa.

Kaupassakäynti merkitsee Hintikalle eettistä keskustelua itsensä kanssa. Hän valitsisi yleensä

mieluummin papupurkin kuin lihaa, mutta sitten tulee mutta: muutkin perheenjäsenet pitää ottaa huomioon.

– Jokainen tuntee elämäntilanteensa. Mitä enemmän itsellä on varaa valita, sitä suurempi vastuu omiin päätöksiin liittyy. Jos omat taloudelliset tai henkiset resurssit eivät kauppareissulla riitä aina parhaisiin mahdollisiin eettisiin valintoihin, se on ihan ymmärrettävää.

noita luotuja, jotka pystyvät eettiseen pohdintaan. Vastuu nousee myös kunnioituksesta ja kiitollisuudesta Jumalalta saatua lahjaa kohtaan.

VILLIT ERAKKOMEHILÄISET virkoavat keväällä Espoon piispalan vuorilautojen välistä. Pihan perällä toisenlaiset mehiläiset heräävät kahdessa pesässä, joissa kummassakin elää parinkymmenentuhannen yksilön yhdyskunta. Kaisamari Hintikan puoliso tuottaa hunajaa koti tarpeiksi.

Piispa Hintikka muistuttaa, että kristinuskon eläinteologia koskee myös kaikkein pienimpiä. Hänestä niin mehiläisyhdyskunnan keskinäinen viestintä kuin puiden lahottajalajitkin heijastelevat Jumalan rakkautta ja pohjatonta mielikuvitusta.

Vanhat puut ovat lahottajien koko universumi. Jos ne säilytetään, voi olla, että lopulta myös ihmiskunta hyötyy.

Hintikka pohtii, voisiko liha olla jälleen juhlaruokaa, kuten muutama sukupolvi sitten oli tapana. Hänkin syö joulukinkkua, vaikka ei muuten osta sianlihaa.

– Haastan ajatusta, jonka mukaan ihmisellä on oikeus syödä lihaa niin paljon kuin haluaa. Ajattelen, että minulla on pikemminkin velvollisuus pyrkiä kulutusratkaisuillani kohtuullisuuteen ja siihen, että en aiheuta muille tarpeetonta kärsimystä.

Hintikka sanoo, että luomakuntateologiassa kaikki elämä nähdään lahjana Jumalalta. Ihmisillä on lahjasta erityinen vastuu, koska he ovat ai-

– Emme ehkä vielä ymmärrä kaikkia säikeitä, joilla olemme riippuvaisia myös pienimmistä olennoista, koska luonnon keskinäinen verkko on niin moninainen. Jokainen osanen on kokonaisuuden kannalta välttämätön.

Kun joku mehiläinen tai muu ötökkä eksyy sisälle, Hintikka pyydystää sen juomalasin alle ja päästää ikkunasta ulos.

– Olen vähän hellämielinen.

Luukas tassuttelee muina koirina nuolemaan valokuvaajan korvaa. Sitten se pyrkii uudestaan tämän selkään.

– Luke, tule tänne! Hellämielisyys ei tarkoita, että en paimentaisi sinua.

Eläinten kaltoinkohtelu on ilman muuta syntiä.

PIISPA KAISAMARI HINTIKKA

Kaisamari Hintikka oli ennen Luukasta kissaihminen.

– On aika erilaista olla nyt koiranomistaja.

Taidetta kuolemaantuomittujen puolesta

Limppu Witickin kristilliset eläinoikeusmaalaukset ovat saaneet katsojat itkemään. Hän tahtoo kirkkoon kolme muutosta.

Albaan verhottu käsi puhdistaa lihanleikkauskaaviota possusta, jonka korvamerkissä lukee Joh. 13: 13–19. Kyseisessä raamatunkohdassa Jeesus pesee opetuslasten jalkoja ja opettaa, että muiden palveleminen on johtajan tehtävä.

– Vaikka ihminen olisi eläimiä ylempänä, hän voi kohdella kanssaluotujaan myötätuntoisesti. Valtaa ei pidä käyttää väärin, sanoo maalauksen tekijä Laura ”Limppu”

Witick.

Witick on tamperelainen taiteilija, teologi ja eläinoikeusaktivisti. Hän on pitänyt useita näyttelyitä ja kohdannut ihmisiä, joita teokset itkettävät.

– Minulle on sanottu, että on niin helpottavaa nähdä maalauksia tällaisesta aiheesta.

Witickin maalaukset kuvittavat rukouskirjaa Suojele luotujasi — Huokauksia eläinten puolesta (Kirjapaja 2023). Hän on kirjoittanut myös osan teksteistä.

Witick kutsuu eläinoikeusteoksiaan lohtumaalauksiksi. Hän maalasi sarjan ensimmäisen teoksen vuonna 2015 Itä­Suomen yliopiston teologian opiskelijoiden joulujuhlan jälkeen.

Juhlissa puhuttiin Kristuksen syntymästä ja hyvyydestä, syötiin kinkkua ja laulettiin Juice Leskisen Sika­kappaletta: ”Sika, se kuulan kalloon saa / Sika, sen setä teurastaa / Sika, ja setä verta juo / Sika, se joulumielen tuo”.

– Ristiriita oli iso.

– Lähes kaikki ihmiset tunnustavat eläintuotannon ongelmat, mutta en ole kuullut, että eläinten kärsimyksiin otettaisiin kantaa ääneen rukoillen, Limppu Witick sanoo. Perheeseen kuuluu lopetusuhan alta pelastettu Devon Rex -kissa Ruffe.

”MINKÄ TE OLETTE tehneet yhdelle näistä vähäisimmistä veljistäni, sen te olette tehneet minulle.” Raamatunkohta muistuttaa Limppu Witickiä ihmisten armoilla elävistä eläimistä.

– Kristinusko sopii eläinoikeuksien ajamiseen, koska siinä mennään myötätunto ja rakkaus edellä. Jeesus pyrki parantamaan maailmaa, ja niin kristittyjenkin pitäisi tehdä.

Jos Witick saisi päättää, kirkko muuttaisi tapojaan kolmessa asiassa. Ensinnäkin kirkon tilaisuuksissa tarjottaisiin vain kasvisruokaa. Hän on vegaani, puoliso ja lapsi ovat joustavampia kasvissyöjiä.

– Kasvisruoan tarjoaminen olisi kirkolta vahva viesti, jolla olisi myös ilmastovaikutuksia.

Toiseksi eläimet sisällytettäisiin vahvemmin kristilliseen kieleen, joka on nyt kovin ihmiskeskeistä.

Kolmanneksi kirkko tunnustaisi, että ihmisen suhde eläimeen voi olla syvä ja merkityksellinen. Witick on työskennellyt useasti kesäteologina, ja silloin moni ikäihminen on kertonut hänelle surevansa kuollutta lemmikkiään kuin ketä tahansa perheenjäsentä. He ovat kokeneet, ettei tästä surusta sovi puhua kirkossa.

– Kirkon pitäisi reagoida lemmikin suremiseen muuten kuin vähättelemällä.

INTOHIMO ELÄINOIKEUKSIIN ja kristinuskoon on harvinainen yh­

distelmä. Limppu Witick on ollut kymmenen vuotta aktiivinen Animaliassa, jossa toimii paljon ”uskontoepäileväistä sakkia”. Myös lukion kuvataidelinjalla kiinnostus uskontoon erotti hänet luokkakavereista.

– Puolisoni, kukaan kaveripiiristäni tai lapsuuden perheeni ei ole uskonnollinen. Olen tottunut olemaan ainoa. Tutustuin kristinuskoon seurakunnan kerhossa.

Witick tunsi olevansa erilainen myös yliopistossa. Hän tapasi joitakin ilmastonmuutoksesta kiinnostuneita teologian opiskelijoita, mutta ei ketään, joka olisi puhunut eläinoikeuksien puolesta.

– Kiinnostukselleni eläinteologiaan vähän naureskeltiin, että aiotko kastaa tai vihkiä eläimiä. Kun opiskelijakaverit kuulivat, miten eläinten puolesta voisi rukoilla, he alkoivat suhtautua paremmin.

Witick teki gradunsa siitä, millaisia teologisia perusteita Oxfordin eläineettisen keskuksen professori Andrew Linzey näkee eläinten oikeuksien edistämiselle kristillisenä velvollisuutena. Witick kirjoitti samasta aiheesta tutkimusartikkelin kirkkohallituksen maaliskuussa julkaisemaan kirjaan Eläinteologia ja eläinoikeudet kirkon kysymyksenä

Eläinoikeudet eivät näytä olevan kirkossa nyt naurun asia.

– Kaupan lihatiskillä oli kuva possusta, jossa oli lihaleikkauskaavio. Possu kuvattiin pelkkänä ruokana. Halusin maalata taulun, jossa merkit pestään pois ja käyttötavarasta tulee taas elävä olento ja luotu, Limppu Witick sanoo.

Eläintuotanto kiinnostaa kirkkoa

Kirkossa pohditaan, koskeeko kristillinen lähimmäisenrakkaus ja heikompien

puolustaminen muitakin kuin ihmisiä.

Mitkä periaatteet ohjaavat ihmisten käyttäytymistä eläimiä kohtaan?

Mitä tulee ottaa huomioon, kun eläimiä tarkastellaan osana teollista lihantuotantoa?

Tällaisiin kysymyksiin pureutuu Suomen evankelis-luterilaisen kirkon maaliskuinen tutkimusjulkaisu

Eläinteologia ja eläinoikeudet kirkon kysymyksenä. Sen toimittivat teologit Kari Latvus ja Heikki Pesonen. He kirjoittavat, että lähimmäisenrakkautta ja heikompien puolustamista on perinteisesti pidetty kristillisinä ohjeina toisten ihmisten kohtaamiseen. Eläinteologiassa pohditaan, tulisiko samat periaatteet ulottaa muidenkin lajien edustajiin.

Eläinten oikeudet voidaan nähdä ihmisoikeuksien tapaisena eettisenä ja yhteiskunnallisena kysymyksenä, johon odotetaan kirkolta näkemystä. Kirkkohallituksen julkaisema teos ei ole kuitenkaan kirkon virallinen kanta, vaan katsausten ja tutkimusartikkeleiden 17 kirjoittajaa edustavat siinä itseään.

ELÄINTEOLOGISEN KATSAUKSEN

mukaan kristinuskon suhde eläimiin nousi vahvasti julkiseen keskusteluun, kun Kirkko ja kaupungin verkkomediassa julkaistiin vuonna 2021 pappi Kari Kuulan kolumni Kuula: Eläinten teollinen käyttö muistuttaa Saatanan tuhotekoja – Jeesuksen seuraaja ei voi osallistua nykyiseen kaltoinkohteluun. Kuulan kolumni poistettiin myöhemmin, mistä Julkisen sanan neuvosto antoi huomautuksen.

Heikki Pesonen analysoi kolumnin herättämää julkista keskustelua, jonka pääpainotukset olivat hänestä muualla kuin kolumnin sisällössä eli

tuotantoeläinten kohtelussa ja kristityn vastuussa. ”Erityisesti teologinen argumentaatio jäi – myös kirkollisessa mediassa ja kirkon taholta tulleissa puheenvuoroissa – vähäiseksi”, Pesonen arvioi.

Kuula jatkaa kohukolumninsa teemojen käsittelyä kirkon eläinteologisessa julkaisussa argumenteilla, joilla kristitty voi puolustaa ja vastustaa eläinten tehotuotantoa.

Kuula toimii pappina Kauniaisten seurakunnassa, joka sijaitsee Espoon piispan Kaisamari Hintikan alueella. Myös Hintikka osallistuu eläinoikeuksien pohtimiseen kommentillaan On eläinteologian aika.

”Sen sijaan, että Kuulan puheenvuoro olisi toiminut tarpeellisena

avauksena uudelle tavalle tarkastella suhdettamme eläimiin ja eläintuotantoon, sen synnyttämässä kohussa päädyttiin kiistelemään maataloustuottajien oikeuksista”, Hintikka kirjoittaa.

Eläinteologian lähtökohdaksi sopii Hintikan mielestä rakkauden kaksoiskäsky. Lähimmäisen rakastaminen laajenee vastuuksi koko luomakunnasta ja tulevista sukupolvista. Eläinteologia on lähellä ekoteologiaa.

Hintikan mukaan ihminen on kohdellut ”elonkirjon muita jäseniä teollisen tuotannon massana” ja tuhonnut muiden lajien elinoloja.

”Suhteemme muuhun luotuun kaipaa sovintoa ja sovitusta.” ■

Seitsemän tapaa oikeuttaa lihansyönti kristinuskolla – pappi Kari Kuula kumoaa perinteiset

väitteet

Vastaus: Jumalankuvaisuus kutsuu ihmistä heijastamaan Jumalan hyvyyt tä. Ihmisen tulee hallita luomakuntaa huolehtimalla eikä riistämällä.

Jos ihminen on joskus tarvinnut li haruokaa, se ei ole nykyoloissa välttä mätöntä. Ihmisen jumalankuvaisuus kutsuu häntä nousemaan historiansa yläpuolelle siellä, missä se on mahdollista.

1. väite: Eläimet eivät kärsi kuten ihmiset. Ne on luotu toisenlaisiksi.

Vastaus: Nykyinen eläintutkimus osoittaa, että kanat, siat, naudat, lampaat ja viljellyt kalat ovat tuntoisia olentoja. Eläimet kokevat kipua, pelkoa, turhautumista ja surua. Tuotanto-olosuhteet antavat runsaasti aihetta näihin kokemuksiin.

2. väite: Eläimet syövät toisiaan luonnossakin. Jumala on luonut pedot metsästämään saaliseläimiä, jotka kärsivät joutuessaan ruoaksi. Siksi myös ihmisellä on oikeus eläinravintoon, vaikka se aiheuttaisi kärsimystä.

Vastaus: Tämä argumentti oikeuttaa vain riistan syömisen. Nykyinen tehdasmainen lihantuotanto ei vastaa mitään luonnossa esiintyvää ilmiötä. Tuotantoeläinten jalostus ja koko elinkaari on alistettu sille, että ne päästään teurastamaan mahdollisimman nuorina ihmisravinnoksi.

3. väite: Jumala antoi eläimet ihmiselle ruoaksi. Raamatussa sanotaan: ”Teidän ravintonanne olkoon kaikki olennot, jotka elävät ja liikkuvat. Ne kaikki minä annan nyt teille, niin kuin annoin teille vihreät kasvit.” (1. Moos. 9:3)

Vastaus: Raamatussa kasvissyönti oli ihanne. Luomiskertomuksissa ihminen elää sovussa eläinten kanssa ja saa ruoan puutarhastaan. Liha tuli pöytään vasta syntiinlankeemuksen ja paratiisista karkottamisen jälkeen.

Eläinten elämä on pyhää. Jumala kieltää Raamatussa eläinten veren syöminen, sillä ajateltiin, että veressä on elämänvoima. Eläinten elämä kuuluu niille itselleen ja Jumalalle.

4. väite: Ihminen on Jumalan kuvana erityisasemassa. Jumala hallitsee luotujaan ja ihminen eläinkuntaa kuten hyväksi näkee.

5. väite: Jeesuskin söi lihaa ja kalaa. Jos kristityn kuuluisi olla kiinnostunut eläinten oikeuksista, Jeesus olisi puhunut aiheesta.

Vastaus: Raamatun aikaan syötiin vain vähän lihaa. Jeesus käytti ravintonaan niityillä ja metsissä laiduntanutta lammasta. Hän ei puhunut eläinten oikeuksista, koska eläimiä ei kohdeltu kuten nykyisessä tehotuotannossa.

Jeesus puolusti niitä, jotka eivät kyenneet puolustamaan itseään. Hän kutsui kohtelemaan toisia kuten toivoisi itseään kohdeltavan. Hän haastoi seuraajiaan luopumaan omastaan. Hän kritisoi totuttuja perinteitä.

Eläinten puolustaminen on Jeesuksen sanoman soveltamista nykyaikaan.

6. väite: Lihansyöntiä ei ole pidetty kristinuskossa ennenkään ongelmana.

Vastaus: Ihmisten ravitsemustilanne ja lihantuotanto ovat muuttuneet. Siksi kristittyjä kutsutaan arvioimaan toimintaansa uudelleen.

Kristilliseen traditioon kuuluu pidättäytyminen lihansyönnistä paaston aikana. Paasto kestää monta viikkoa ennen pääsiäistä ja joulua, minkä lisäksi kirkkovuodessa on yksittäisiä paastopäiviä. Lihan ongelmallisuus on siis tunnistettu ennenkin.

7. väite: Ei tiedetä, mikä on oikein. Kukin päättäköön siksi itse, syökö sekaruokaa vai kasvisravintoa.

Vastaus: Jos on olemassa kohtuullinen epäily siitä, että tehotuotannossa on eettisiä ongelmia ja syötäväksi kasvatetut eläimet kärsivät, se riittää syyksi pidättäytyä eläintuotteista. Kristillisyyteen kuuluu omastaan luopuminen toisen hyväksi.

Lähde: Kari Kuulan artikkeli ”Kristillisiä yrityksiä oikeuttaa eläinten tehotuotanto” julkaisussa Eläinteologia ja eläinoikeudet kirkon kysymyksenä (Kirkon tutkimus ja koulutus 2023)

Testamentti on kaunis tapa aut taa

Jo pienelläkin osuudella omaisuudestasi on suuri merkitys kehitysmaiden köyhimmille ihmisille. Lapset voivat päästä kouluun, nuoret saada ammattikoulutusta ja naiset keinoja hankkia toimeentulon.

Testamentin teko ei ole vaikeaa.

Tilaa maksuton testamenttioppaamme: asiakaspalvelu@kirkonulkomaanapu.fi kirkonulkomaanapu.fi/testamentti

020 787 1201

(Puhelun hinta 8,35 snt/puhelu + 16,69 snt/min)

Itselleen uskollinen

Lopettaessaan kilpauransa taitoluistelija Kiira Korpi

pysähtyi kysymään, kuka hän oikeasti on.

Kysymys heräsi uudelleen, kun rakkaussuhde päättyi.

Ensimmäiset lauseet tulivat viime kesänä sateisena päivänä, kun Kiira Korpi ulkoili Nuuksiossa. Hänen mielialansa oli yhtä kaukana aurinkoisesta kuin säätila.

Kirjoittaminen on ollut pitkään Korvelle luontainen tapa käsitellä asioita. Nuuksiossa kirjoitusvälineet eivät olleet mukana, joten hän tallensi lauseet kännykkäänsä. Lauseita alkoi tulla myös iltaisin juuri ennen nukkumaan menoa ja aamulla herätessä.

Tänä keväänä ilmestyneen runokirjan Hyppää vaan! (Otava) materiaali syntyi Korven mukaan noin kuukauden aikana.

– Monet lauseista tulivat runon muodossa, vaikka en tietoisesti pyrkinyt siihen.

Päiväkirjanomaisesti etenevät tuokiokuvat ja miete- ja voimalauseet näyttävät, miltä koko kehoa raastava sydänsuru tuntuu. Pelkojen ja hämmennyksen läpi kulkemalla löytyy vähitellen aavistus uudesta suunnasta. Päättyvän rakkaussuhteen merkityksellisyyttä ei tarvitse kieltää:

”Ei hävetä sitä, että / annoimme rakkaudelle / mahdollisuuden / ja menimme / rikki / sydämen kohdalta.”

Korpi on kertonut julkisuudessa, että hän erosi viime vuonna kumppanistaan Pekasta. Nyt hän ei halua palata tarkemmin runotekstien syntyviikkojen ajatuksiin vaan korostaa, että tekstit ovat autofiktiota.

– Minulle on tärkeää, että tekstit eivät henkilöidy kehenkään toiseen ihmiseen. Suhteen päättymisestä huolimatta olemme Pekan kanssa erittäin hyvissä väleissä. Kirja ei myöskään kerro vain viime kesästä vaan liittyy myös aikaisempiin kokemuksiini, hän perustelee.

KIIRA KORVEN RUNOT ja mietelauseet kiertävät monessa rakkaussuhteessa tuttua teemaa: onko mahdollista antautua suhteeseen ja päästää toinen lähelle ilman, että jollakin tavalla hukkaa itsensä?

Tämä ei ole ensimmäinen kerta, kun Korpi pysähtyy kysymään, onko hän ollut uskollinen itselleen. Sama kysymys nousi polttavan tärkeäksi myös vuonna 2018 ilmestyneessä elämäkerrassa Ehjäksi särkynyt (Otava), jonka hän kirjoitti yhdessä urheilutoimittaja Jere Nurmisen kanssa.

Korpi oli omistanut koko nuoruutensa taitoluistelu-uran ankarien vaatimusten täyttämiselle. Hintana oli ohentunut yhteys omaan sisimpään. Kun kilpaura päättyi elokuussa 2015 henkiseen ja fyysiseen loppuun palamiseen, hänen oli pakko pysähtyä kysymään, kuka Kiira Korpi oikeasti on.

– Seuraavat kuukaudet olivat intensiivistä aikaa. Vietin paljon aikaa istumalla yhdessä Milanon puistossa. Harjoitin läsnäolon taitoa meditoimalla ja rukoilemalla. Näin avauduin sille, mitä päässäni liikkui.

Korpi luki myös henkistä kasvua ja hengellisyyttä käsittelevää kirjallisuutta. Hän mainitsee erityisesti itseapukirjailija Eckhart Tollen, itsetutkistelun opettaja Katie Byronin sekä kirjailija ja terapeutti Tommy Hellstenin teokset.

Korpi sanoo, että itsetutkistelun lopputulema ei ollut mairitteleva.

– Kauhistuin siitä, miten kielteisiä, armottomia ja itseäni ruoskivia asioita mieleni kelasi. Koin epätoivoa ymmärtäessäni, että en ollut lähelläkään sitä, millä tavalla ihmisen olisi hyvä ajatella ja kohdella itseään.

ANKARAA SISÄISTÄ ÄÄNTÄ ei Korven mukaan ainakaan lieventänyt se, että hänen kilpauransa aikana valmennus pelon kautta oli hyväksyttyä ja arvostettua. Tavatessaan toisiaan luistelijat puhuivat siitä, miten vähän kesälomapäiviä heillä oli ja miten he olivat suorittaneet jonkin harjoituksen kivusta huolimatta.

Korpi lisää, että jokaisessa urheilulajissa on ideaalimuotti siitä, millainen naisen kuuluu olla. Monen taitoluistelutuomarin mieleen on ollut erityisesti valkoihoinen, hoikka, kaunis ja prinsessamainen luistelija, jolla ei ole naisellisia muotoja vaan mahdollisimman pikkutyttömäinen vartalo.

Henkisyyden opettajien lukeminen ja omat kokemukset romuttivat Korpea piinanneen ajatuksen, että kultamitalin voittaminen on avain sisäiseen onneen ja autuuteen. Voittojen jälkeen tyhjyyden tunne saattoi vallata mielen piankin.

– Kysyin itseltäni, tätäkö olen tehnyt koko elämäni. Tuntui kuin olisin herännyt jostakin näytelmästä. Samalla ihmettelin, miksi muut ovat yhä lavalla ja luulevat näytelmää todellisuudeksi.

Matka omaan sisimpään jatkui New Yorkissa, minne Kiira Korpi muutti silloisen puolisonsa Arthur Borgesin kanssa vuonna 2017. Siellä hän

TEKSTI TANELI KYLÄTASKU KUVA JANI LAUKKANEN

” Tuntui kuin olisin herännyt näytelmästä. Samalla ihmettelin, miksi muut ovat yhä lavalla ja luulevat näytelmää todellisuudeksi.

osallistui puoli vuotta kestävälle positiivisen psykologian kurssille. Psykologian opinnot jatkuivat The New Schoolin yliopistossa.

Korven mukaan positiivinen psykologia antoi hänelle välineitä, joiden avulla omaa mieltä voi ohjata myönteiseen ja itselle myötätuntoiseen suuntaan.

Vaikeiden tunnetilojen vuoksi hän alkoi myös käydä terapiassa psykologian opettajansa suositteleman Theresa O’Connorin vastaanotolla. O’Connor on holistinen psykoterapeutti ja henkinen valmentaja.

TERAPIAISTUNNOT SISÄLSIVÄT keskusteluja ja harjoituksia, joissa Kiira Korpi opetteli hoivaamaan sisäistä lastaan sekä harjoitteli anteeksi antamista ja pyytämistä omassa mielessään.

Kuka?

Kiira Korpi, 34, on taitoluistelija, valmentaja, puhuja ja sisäisen maailman tutkimusmatkailija. Hän asuu Kauniaisissa yhdessä sekarotuisen koiranpentunsa Pikan kanssa.

Mitä?

Runokirja Hyppää vaan! (Otava) kertoo sydänsuruista sekä omien arvojen, ilon ja naiseuden voiman uudesta löytämisestä.

Motto

Arvosta asioita ja niiden luonnollista elinkaarta.

johonkin korkeampaan ulottuvuuteen. Olen kokenut samaa yhteyttä lapsuudestani lähtien, eikä se ole missään vaiheessa hävinnyt kokonaan.

Jumalan sijasta Korpi kokee itselleen sopiviksi sellaiset ilmaisut kuin Korkein voima, yhteys luontoon ja intuitio. Hyppää vaan! -kirjan teksteissä hän kirjoittaa myös näkymättömästä tiimistä, jolta voi pyytää tukea ja neuvoja. Ajatus näkymättömistä opastajista oli mukana myös hänen terapiaprosessissaan.

– Koen vahvasti, että en tee päätöksiä yksin vaan pyydän, että minulle näytetään paras tapa edetä ja se, miten voin palvella maailmaa parhaiten.

Korpi sanoo seuraavansa intuitiotaan puhumalla julkisesti näkymättömästä tiimistä, vaikka ilmaus ei välttämättä avaudu kaikille.

– Joskus on tärkeämpää kysyä, mikä on hyödyllistä ja mikä auttaa ihmisiä kuin voidaanko jokin osoittaa todeksi.

UUDENLAINEN SUHDE itseen on välittynyt Kiira Korvella myös taitoluisteluun, jonka ilmaisu on pelkistynyt ja lähtee aikaisempaa enemmän sisältä. Ennen palkitsevinta oli teknisesti vaikean suorituksen onnistuminen. Nyt suurempi merkitys on tunneilmaisulla ja musiikin kanssa yhtä olemisella.

Tällä hetkellä Korpi valmentaa Kauniaisissa kaiken ikäisiä ja tasoisia taitoluistelijoita sekä vetää eri paikkakunnilla päivän mittaisia koulutuksia, joiden teemana on ”Vapaudu jäällä”. Valmennus koostuu jääharjoitteluista, keskusteluista ja yhdessä tehtävästä koreografiasta, joka esitetään päivän lopussa tukijoukoille.

Korpi yhdistää valmennuksessaan hyviltä valmentajilta saamiaan oppeja ja positiivisen psykologian menetelmiä. Hän luonnehtii työtään henkiseksi valmennukseksi taitoluistelun keinoin.

– Tein mielikuvaharjoituksia, joissa palasin johonkin pelottavaan kokemukseen ja annoin siinä turvaa sisäiselle lapselleni. Kirjoitin myös vuoropuhelua sisäisen lapseni kanssa. Myöhemmin olen työstänyt syömishäiriötäni kirjoittamalla.

Psykoterapian intensiivisin vaihe oli kesällä 2018, mutta Korpi on jatkanut yhteydenpitoa O’Connorin kanssa myös viime vuosina. Muuttaessaan takaisin Suomeen vuonna 2021 hän toi mukanaan kasan muistivihkoja, jotka olivat täyttyneet päiväkirjamerkinnöistä, pohdinnoista ja rukousta muistuttavista teksteistä.

Korven mukaan terapia auttoi häntä ymmärtämään, että aineellinen ja henkinen maailma kuuluvat samaan todellisuuteen.

– En käytä sanaa Jumala, mutta oman sisimmän kuunteleminen on vahvistanut yhteyttäni

– Valmennukseni keskittyy henkiseen nostattamiseen ja siihen, että jokaisen luistelijan sisäinen lapsi pääsee loistamaan. Yksi valmennettavistani kommentoi kerran, että tämähän on kuin terapiassa kävisi.

Korpi haaveilee, että voisi tulevaisuudessa toteuttaa pitempiä valmennusleirejä. Niissä aika riittäisi luonnossa liikkumisen yhdessä sekä valmennuksen henkisen ja hengellisen puolen syventämiseen.

Tulevaisuuden haaveisiin kuuluu myös taitoluisteluvalmentajien valmennus, jota Kiira Korpi pääsee kokeilemaan Sveitsissä tänä keväänä. Valmentajien kanssa hän haluaa käsitellä erityisesti sitä, miten he löytävät itsestään nuorta luistelijaa inspiroivan ja voimaannuttavan aikuisen.

– Laitan saamani hyvän kiertoon, hän sanoo. ■

– Kun on vahva yhteys itseen ja korkeimpaan voimaan, uskaltaa kävellä eteenpäin ja luottaa, että tässä käy hyvin, vaikka onkin sumuista, Kiira Korpi sanoo.

Kotimuseon Madonnat

Liikemies Amos Anderson kiinnostui kristinuskosta jo lapsena. Aikuisena hän perusti kotiinsa kappelin ja keräsi mittavan kokoelman vanhaa uskonnollista taidetta.

TEKSTI KAISA HALONEN KUVAT AMOS ANDERSONS HEM JA ANTTI RINTALA

Vuonna 1926 varakas liikemies, kansanedustaja ja taiteen tukija Amos Anderson (1878–1961) rakennutti Helsingin Yrjönkadulla sijaitsevaan kaupunkikotiinsa yksityisen kappelin ja sen yhteyteen urkuhuoneen.

Kappeli oli Andersonille yksityisen hiljentymisen tila, mutta samalla siitä tuli sijoituspaikka hänen keräämälleen vanhalle uskonnolliselle taiteelle.

Nyt kappeli on osa hiljattain avattua Amos Andersons Hem -kotimuseota, johon kuuluvat myös alkuperäiseen henkeen entisöidyt pylvässali,

ruokasali, salonki ja työhuone. Niiden pramea sisustus tuo mieleen ennemminkin eurooppalaiset palatsit kuin suomalaiset porvariskodit.

Kotimuseon intendentin Kaj Martinin mukaan Amos Andersonin kiinnostus kristinuskoon oli peräisin lapsuus- ja nuoruusvuosilta. Hän oli kotoisin Kemiöstä uskonnollisesta perheestä. Isä oli vanhatestamentillisen ankara, Amokselle läheinen äiti puolestaan hiljainen ja sairaalloinen. Perheessä oli neljä poikaa, jotka saivat raamatulliset nimet.

Andersonin poikavuosina Kemiön kirkkoherrana toimi evankelisen herätysliikkeen isä Fredrik Gabriel Hedberg. Hän oli Andersonin rippipappi, jolla oli suuri vaikutus tämän myöhempään hengellisyyteen. Rippikoulu oli Andersonille niin merkittävä kokemus, että hän kehystytti rippikoulutodistuksensa ja ripusti sen seinälle.

AIKUISENA AMOS ANDERSON oli hyvin kiinnostunut erityisesti keskiajasta, katolisuudesta ja mystiikasta, mikä näkyi hänen taidehankinnoissaan. Kaj Martinin mukaan erityisesti Neitsyt Maria oli

Amos Andersons Hem -museon kappelin alttariseinän alaosan maalaukset ovat peräisin pohjoissaksalaisesta kirkosta.

Angelo Solimenan maalaus Madonna, lapsi ja pyhimys on sijoitettu kotimuseon salonkiin.

Amos Anderson oli menestynyt liikemies ja arvostettu taiteen tukija.

Kappelin urkuhuoneeseen on ripustettu kahden tuntemattoman taiteilijan Madonna ja lapsi -aiheiset maalaukset.

Andersonille rakas. Andersonin keräämään mittavaan taidekokoelmaan kuuluu useita Madonna ja lapsi -aiheisia maalauksia. Aihe on kuvattu myös kappelin lasimaalaukseen, joka on peräisin 1400-luvulta.

– Andersonin kiinnostusta aiheeseen on pyritty selittämään sillä, että hänellä oli läheinen suhde äitiinsä – ja Neitsyt Mariakin on lempeä äiti, joka hoivaa pientä poikaansa. Tiedä tuota nyt sitten, Martin sanoo.

Anderson oli perehtynyt myös Suomen keskiaikaisiin kivikirkkoihin. Hän julkaisi keskiaikaisesta kirkkotaiteesta kirjankin, jonka kirjoittajina oli alan nimekkäitä asiantuntijoita. Yksi Andersonin elämän kohokohtia oli se, että vuonna 1924 hän sai audienssin paavi Pius XI:n vastaan-

otolle Vatikaaniin ja pääsi lahjoittamaan tälle kyseisen kirjan.

Anderson myös tuki avokätisesti muutamien keskiaikaisten kirkkojen restaurointia. Yksi näistä oli hänen oma kotikirkkonsa Kemiössä, jonne hän lahjoitti lasimaalauksen ja saarnatuolin. Kansanedustajakautensa tärkeimpänä saavutuksena hän piti valtion rahoituksen saamista Turun tuomiokirkon restauroinnille.

Innostus keskiaikaan ja katolisuuteen näkyi myös Andersonin kirjoittamassa legendanäytelmässä Vallis Gratiae, joka kertoi keskiajan luostarielämästä Naantalissa.

Nykyisin kukaan ei hätkähdä sitä, että luterilaiset hakevat hengellisyyteensä vaikutteita vanhojen kirkkojen perinteestä. Päinvastoin: kirkko

itse tarjoaa retriittejä, meditatiivisia hartauksia, gregoriaanista kirkkolaulua ja ikonimaalausta. 1920-luvulla katolisuuteen suhtauduttiin luterilaisessa kirkossa epäluuloisesti ja jopa vihamielisesti. Kirkon johdossa ja kirkollisessa lehdistössä herätti pahennusta esimerkiksi se, että Anderson vuonna 1923 kutsui omin päin katolisen kardinaalin Willem Marinus van Rossumin vieraakseen ja isännöi ekumeenisista pyrkimyksistään tunnetun Ruotsin arkkipiispan Nathan Söderblomin Suomen-vierailua vuonna 1927.

RENESSANSSIN JA BAROKIN ajan taiteen hankkimiseen ulkomailta tarvittiin rahan lisäksi myös suhteita. Kaj Martin kertoo, että Amos Andersonilla oli hyvät suhteet taidepiireihin, muun muassa Taidehallin intendenttiin Bertel Hintzeen, jolla puolestaan oli suhteita eurooppalaisiin taidekauppiaisiin. Juuri Hintze oli korvaamaton apu Andersonin kokoelman kartuttamisessa.

Andersonin kiinnostusta

Osa Andersonin hankinnoista oli hieman erikoisia. Martin osoittaa kappelin alttariseinän alaosaa kiertävää seitsemän maalauksen sarjaa, joka kuvaa Kristuksen kärsimyshistoriaa ja ylösnousemusta sekä syntiinlankeemusta ja enkelin ilmestymistä Marialle. Maalaukset on tehty 1800-luvulla, ja ilmeisesti ne ovat alun perin koristaneet jonkin pohjoissaksalaisen kirkon lehteriä.

Edelleen suurin osa kappelin taideteoksista on Andersonin sinne aikoinaan hankkimia. Niiden lomaan on sijoitettu kaksi nykytaideteosta, jotka istuvat ympäristöönsä hienosti. Pauliina Turakka Purhosen tekstiiliveistos Tuskien mies II tuntuu käyvän keskustelua 1500-luvulta peräisin olevan Marcellus Coffermansin Ecce Homo -maalauksen kanssa, ja Anna Estarriolan videoteos Matka-alttari jumaluudella on kuin pieni, kaikille kotiaskareita toimittaville naisille omistettu sivualttari.

Uskonnollista taidetta löytyy myös museon muista huoneista. Suurikokoiset barokkimaalaukset, kuten Angelo Solimenan Madonna, lapsi ja pyhimys ja Antonio de Pereda y Salgadon piirin Kristuslapsi, neitsyt ja Padovan Pyhä Antonius, ovatkin enemmän kotonaan edustustilojen mahtipontisen sisustuksen osana kuin tyyliltään askeettisemmassa kappelissa. Työhuoneessa kannattaa pysähtyä ihailemaan Helene Schjerfbeckin pelkistettyä Kristushahmo-maalausta. ■

Amos Andersons Hem, Yrjönkatu 27, on avoinna yleisölle ke klo 16–20 ja la klo 11–17. Sisäänpääsy on ilmainen, mutta vierailuaika täytyy varata etukäteen osoitteesta amoshem.fi.

Jutun lähteinä on käytetty museon Gallery Guidea sekä Olav S. Melinin, Synnöve Malmströmin ja Bengt Kristensson Ugglan kirjaa Den Ensamme Mecenaten (Vidi-Press 2020).

Pauliina Turakka Purhosen tekstiiliveistos Tuskien mies II on toinen kappelin nykytaideteoksista .

Neitsyt Mariaan on pyritty selittämään sillä, että hänellä oli läheinen suhde äitiinsä.

SENIORITALO

MUUTA VUOKRALLE PIHLAJISTO N SOINTUUN, YHTEISÖLLISEEN KERROSTALOKOTIIN.

As Oy Pihlajiston Sointu on oikeanlainen koti sinulle, joka haluat asua viihtyisässä ympäristössä samassa elämäntilanteessa olevien kanssa. Täällä ketään ei jätetä yksin ja tutulta talon palveluavustajalta saa apua ja neuvoja arjen erilaisiin tilanteisiin.

Pihlajiston Sointu ei ole vain tavanomainen kerrostalokoti, vaan vuokraan sisältyy myös senioreiden arkea helpottavia palveluita aina kotisiivouksesta viikoittaisiin aktiviteetteihin.

Vapaana enää yksi 41m2 parvekkeellinen kaksio, jossa pohjaratkaisu on tehty arjen sujuvuutta silmälläpitäen. Tervetuloa tutustumaan taloon ja uuteen kotiisi paikan päälle.

Kysy lisätietoja ja varaa henkilökohtainen esittelyaika: 010 315 4140.

Voit koska tahansa soittaa ja ilmoittaa kiinnostuksestasi taloon, niin pidämme sinut ajantasalla, mikäli muita asuntoja vapautuu vuokrattavaksi.

Tupakointikielto kerrostaloihin

KEVÄTAURINKO ILOSTUTTAA

ihmisiä, siitepöly ja katupöly eivät niinkään. Hengitysvaikeuksia aiheuttavat myös naapurin tupakansavut.

Kolmas kansalaisaloite Tupakointikielto kerrostaloihin aukesi 23.4.2023 (www.kansalaisaloite.fi). Näitä aloitteita tulemme tekemään, kunnes eduskunta säätää lain tupakoinnin kieltämiseksi kerrostaloissa kokonaan.

Taloyhtiön enemmistöpäätöksiä on lähes mahdotonta saada, koska ne, jotka polttavat, eivät kieltoa kannata, eivätkä nekään, joita asia ei koske. Passiivisesta tupakoinnista kärsivät jäävät yksin.

Moni meistä odottaa kauhulla hellekesää, kun oman parvekkeen ovea ei voi pitää edes yöllä auki, koska alakerran ketjupolttaja valvoo ja savustaa yöt omalla parvekkeellaan. Viihtyisät kesäkeitaat, lounaat ja iltakahvit omalla parvekkeella voi unohtaa.

Lapsen nukuttaminen parvekkeella ei onnistu, ellei tahdo lapsen hengittävän tupakan, kannabiksen tai sähkötupakan katkuja. Eikö juuri kodin pitäisi olla se turvapaikka, jossa ei tarvitse vetää keuhkoihinsa naapurin tupakansavun syöpää aiheuttavia myrkkyjä?

Tiina Arlin kansalaisaloitteen tekijä, Vantaa

Mistä kirkko herttoniemeläisille?

HERTTONIEMEN KIRKKO on ollut suljettuna pian neljä vuotta, eikä mitään näkymää tilanteen korjaantumisesta tunnu olevan, ei korjauksen eikä uuden kirkon kautta. Ylivoimaisesti lähin kirkko itselleni tämän ajan on ollut Roihuvuoren kirkko, joka onkin tullut minulle rakkaaksi.

Kun kokeilin piirtää karttaan 1,5 kilometrin säteen ympyrät Roihuvuoren kirkon ja Herttoniemen seurakunnan auki olevien kirkkojen (Kulosaari ja Myllypuro) kohdalle, havaitsin, että tilanne on aivan sama suuressa osassa Herttoniemeä.

Yksinkertainen ja toimiva ratkaisu olisi, että Herttoniemen ja Roihuvuoren seurakunnat palaisivat

Maatalousyrittäjät uupuvat, ja nyt tarvitaan kirkoltakin apuja

VIIME VUODET ovat olleet maatalousyrittäjille haastavia. Nousseiden kustannusten vuoksi useampi tila on joutunut luopumaan tuotannostaan. Huonon kannattavuuden seurauksena alan vetovoima on kadonnut, eikä nykyinen omistajavaihdosten määrä riitä takaamaan kotimaista elintarvikehuoltoa.

Meille maatalousyrittäjille tiloilla tehtävä työ on kutsumustyötä, joka perustuu yhteistyöhön luonnon kanssa sekä luonnon kunnioittamiseen. Maatalousyrittäjien jaksaminen on ollut jo pidempään keskustelujen aiheena eikä syyttä. Kun yrittäjä voi huonosti, se näkyy tilan toiminnassa. Maatalousyrittäjien jaksamisesta tulisi pitää parempaa huolta, ja tässä kohtaa myös kirkolla on tehtävänsä.

Luomiskertomuksessa Jumala luo maan, meren, kasvi- ja eläinkunnan sekä ihmisen, jonka tehtäväksi annetaan viljellä ja varjella maata, vesiä ja niiden mahdollistamaa elämää. Suomalainen ruoantuotanto on puhdasta sekä lähellä tuotettua, ja juuri siksi se on maailman parasta.

Jaakko

Maalis–huhtikuun vaihteessa seurakuntayhtymän rahavarojen sijoitussalkun markkina-arvosta 10,07 prosenttia oli säilytyksessä CS:ssä. Kyse on ns. struktuurisijoitusten säilytyksestä, vanhojen sijoitusten hännistä. Vuonna 2021 voimaan tulleen uuden sijoitusstrategiamme mukaisesti valtaosa struktuurisijoituksista on aktiivisesti purettu.

CS:n säilytyksessä olevista vanhoista struktuurisijoituksista suuri osa on pääomaturvattuja: saamme vähintään sijoitetun pääomaosuuden takaisin. Lisäksi on tärkeää huomata, että CS ei ole omistamiemme struktuurien liikkeellelaskija, joten CS:n mahdollinen konkurssi ei vaikuttaisi struktuuriemme arvoon. Seurakuntayhtymällä ei ole enää käteisvarallisuutta CS:ssä.

Yhtymän rahavarojen sijoituksia ja kiinteistösijoituksia ohjaa ja valvoo sijoitusneuvottelukunta. Sijoituksista raportoidaan säännöllisesti yhteiselle kirkkoneuvostolle. Kaikilla valtuutetuilla on pääsy sijoitustietoihin tilinpäätösten ja osavuosiraporttien avulla.

Lyhyesti vastaten: USB-pankin äskettäin ostaman CS:n nykyinen tilanne ei vaikuta yhtymän sijoitusvarallisuuteen, joten huolissaan ei tarvitse olla.

Juha Silander hallintojohtaja, Helsingin seurakuntayhtymä

Lauletaan taas

KIITOS PALAUTTEESTA liittyen Karakappelin yhteislaulutilaisuuteen (K&k 30.3.). Olen pahoillani, että kirjoittaja joutui pettymään.

Hieman taustaa lauluhetkistä: ennen korona-aikaa toteutin Karan laulelot -yhteislauluhetkien sarjan. Ajatuksena oli jonkinlainen Kuoro kaikille -versio. Koronarajoitusten jälkeen pääsimme viimein laulamaan syksyllä 2022. Helmikuussa laulettiin ystävän lauluja, maaliskuussa oli teemana kiitosvirret ja -laulut. Silloin salissa olikin yllättäen paljon uusia kasvoja. Aloitimme yhteislaululla, mutta penkistä tuli pyyntö äänenavausharjoituksesta.

yhteen, kuten ne vuoteen 1965 asti olivat. Näin ne herttoniemeläiset, joiden lähikirkko on nyt Roihuvuoren kirkko, voisivat täysimääräisesti osallistua kotiseurakuntansa ja lähikirkkonsa elämään.

Sam Hardwick Helsinki

Credit Suisse ei ole riski kirkon varoille

TUOMAS ANTTILA KYSYI Helsingin seurakuntayhtymän sijoituksista Credit Suisse -pankissa (CS) ja niiden riskienhallinnasta (K&k 30.3.).

Pitkän urani vuoksi tunnen seurakuntaani melko hyvin. Pyydän usein tilaisuuksista suoraa palautetta. Koen, että musiikkityötä tehdään yhdessä.

Laulaminen on hyvin henkilökohtaista, onhan ääni sisällämme. On ihanaa, että saamme laulaa yhdessä! Tervetuloa laulamaan kevätlauluja Karakappeliin pe 5.5. klo 14.

Pauliina Hyry A­kanttori, Leppävaaran seurakunta

Palstalla julkaistaan korkeintaan 1 300 merkkiä pitkiä mielipidekirjoituksia. Kirjoita omalla nimelläsi ja lähetä myös yhteystietosi. Nimimerkkiä voi käyttää vain poikkeustapauksissa. Toimitus voi lyhentää ja muokata tekstejä. mielipiteet@kirkkojakaupunki.fi | www.kirkkojakaupunki.fi | Kirkko ja kaupunki, Kolmas linja 22, 00530 Helsinki

Renko nuori maanviljelijä, Lehmäjoki

Hammashoitoa

Hammaslääkärikeskus

HAMMASTEKNIKKO

p. 09 726 2266

p. 040 700 0000 Hämeentie 60, avoinna ma-to 8–18, pe 8–15, www.eurohammas.fi Katutasossa, helppo pyörätuolille. Aivan bussi-, ratikka-, metropysäkkien vieressä

Saat ystävällistä ja asiantuntevaa hammaslääkäripalvelua.

KAUNIS HYMY VALLOITTAA

· Hammaskiven ja värjäytymien poisto, fluoraus, puhdistus

Hammaslääkäri Ada Tikka alk. 69 € aika 20 min.

· Hammastarkastus hoidon yhteydessä 25 €

· Hammastarkastus muuten 45 €

· Hammasvalkaisu 129 €

· Purentakisko 270 €

· Näkymätön oikomishoito alk. 3500 €

Muut palvelut: Keinojuurihammas • Kirurgia • Hammaskoru

24 h

Proteesit kuin omat hampaat. Parhailla materiaaleilla ja ammattitaidolla.

ERIKOISHAMMASTEKNIKOT HINNAT TÄSSÄ KUUSSA:

Ylä- tai alaleuan kokoproteesi 480 €

Ylä- ja alaleuan kokoproteesi 890 €

Ylä- tai alaleuan kokoproteesin pohjaus odottaessa 149 € Korjaukset alk. 105 €

○ Ilmainen proteesien tarkistus

PROTEESI VALMIS 24H NORMAALIHINNALLA

Ylä- tai alaleuan kokoproteesi norm. 550€

Tilaisuuksia

HERÄTTÄJÄ-YHDISTYS

Ystävällisen palvelun erikoishammasteknikot

Hammasproteesien valmistus, huolto ja korjaus.

Varaa aika soittamalla

EHT Reija Linnavuori P. 044 242 2213

EHT Sirkka Müller P. 040 157 4560

Mannerheimintie 65, Helsinki Matinraitti 14, Espoo

HAMMASPROTEESIT KUNTOON!

Erikoishammasteknikko

Jyrki Saarimaa

(09) 753 11 56

Soita ja varaa aika!

Vantaa, Tikkurila Kielotie 2b / Talvikkitie 7 Huom! Käynti Kielotien puolelta • katutasossa • esteetön sisäänkäynti www.jyrkisaarimaa.fi

Yksilölliset hammasproteesit suoraan valmistajalta Erikoishammasteknikko

Osaavaa hammashoitoa asiakkaan luona

Tutustumistarjous alennuskoodilla Luokse23

Tarkastus ja hammaskivenpoisto 199 € (norm. 269,50 €) ei sis. röntgenkuvia.

Soita ja varaa 045 783 222 08

NOPEASTI JA AMMATTITAIDOLLA

SOITA JA VARAA

su 30.4. klo 16 H-Y:n nuorisotyö 50 v! Entisten nuorten vappuaaton köpärit eli nuortenilta Seuratuvalla nyyttärihengessä, K-18; Salomonk. 17 D. Mukana mm. M.Nivala, J.Rauhala, L.Väyrynen-Si, mahd. muitakin. ti 2.5. klo 18 seurat Paavalinkirkon Alasalissa, Sammatint. 5. ke 3.5. seurat Lauttasaaressa, Myllykallionrinne 1. pe 5.5. klo 18.30 seurat Espoonlahdessa, Kipparink. 8. su 7.5. klo 14 seurat Myyrmäen Virtakirkolla, Rajatorpant. 8. ma 8.5. klo 18.30 seurat Leppävaarassa, Veräjäkallionk. 2. ti 9.5. klo 12.30 Seuratuvan lähetyspiiri, Autotalo, Kamppi; ”Opettajana Bangkokissa” S. RannankariNorjanen; HUOM. viim. kerta. ke 10.5. klo 19 Körttikodin seurat, kevään vikat! RETKI herättäjäjuhlille Kiasmalta Seinäjoelle 14.-16.7. Kyyti + maj. 160-200 €/hlö, kyyti 60 €/hlö. Tied. aluesiht. 0400 882 251, ilm. 31.5. menn. H-Y p. 0400 805 904.

Merja Vesamäki Helsingink. 9, Hki, p. (09) 716 151

Palveluja tarjotaan

Mediamyynti Pirjo Teva 040 680 4057 Juha Kurvinen 040 665 5983

050 5533 050

Hammaslääkärin tarkastus ja proteesien puhdistus 50€ (sis. Kela-korvauksen).

Tarvittaessa Röntgen-kuvaus hinnaston mukaisesti.

ESIRUKOUSILTA ti 9.5 klo.19 Munkkiniemen kirkossa, Tiilipolku 6. Petrus församling

Hammaslääkäriasema

09 23 174

MAKSUTON ARVIOINTIKÄYNTI

Fabianinkatu 31 C, 4 krs. 00100 Helsinki www.betterbite.fi

Hämeentie 7, 00530 Helsinki (katutaso)

1 2 0 0 €

Hammasklinikka

Bengt Lassus, Pekka Reinikainen. Mathias Sandell. Lastenkaitsenta. Esirukousaiheet esirukousillan yhteydessä tai puh. (09)23407171 ma klo.14.30-16.30, ke klo 18–20 tai kirjallisena: pray.petrus@evl.fi, os. Petrus församling, Metsäpurontie 15, 00630 Helsinki. Joka toinen viikko. Tervetuloa mukaan iltaan!

Helsingin Rauhanyhdistys

Myrskyläntie 22

pe 5.5. klo 19 alueseurat, Hyvän Paimenen kirkko

Seurat keskiviikkoisin klo 19, lauantaisin klo 18 ja sunnuntaisin klo 16 ja 18. Tervetuloa!

Seurat kuunneltavissa myös hry.fi.

Kaipaatko ulkoiluapua, asiointiapua tai juttuseuraa?

Voimassa 1.5.-1.8.2023 Hyvinvointia Arjesta

Iloiset Seniorit tuo iloa päivääsi ja apua kotiisi.

Seniorilo Oy

Fredrikinkatu 61 A, 00100 Hki

P. 040 588 3146 www.iloisetseniorit.fi

PALVELUKOTIMME Haagassa, Maunulassa ja Vuosaaressa tarjoavat kotoisan ja turvallisen yhteisön vanhuuteen. Palveluasunnot soveltuvat lyhyt­ ja pitkäaikaiseen asumiseen. Olemme voittoa tavoittelematon säätiö. P. 0400 341 306, helander­kodit.fi

Olen parturi-Kampaaja. Permanentteja, värjäyksiä, koti- ja palvelutalokäyntejä.

P. 040 50 50 188 Kaire Laanemäe

YLEISMIES JANTUNEN 0400 811941 kuolinpes. tyhj., remontit, muutot, tv:t tietokoneet yms. 40 €+24% alv./tunti/hlö ja min. 2 tuntia. www.bewesport.fi

KOTIAPU NAULA JA VASARA OY Hoidamme kaikenlaiset kodin työt! Huonekalujen kokoamiset, asennustyöt. Huoneistoremontit, korjaustyöt, muutto- ja kantoapu. 050 547 0101 Jukka Vasarainen 0400 805 323 Jari Lehto

PK-Seudun Dyykkarit Oy 0400 811261 Varastojen ja jätekatoksien tyhjennykset kaatopaikalle sekä muutot. 40 € + 24% alv./tunti/hlö ja min. 2 tuntia

Eläkeläisille, leikkaus 18-25 €, permanentti tai väripaketti 75 €

P. 045 238 6356, Hämeentie 38.

Tyhjennetään kuolinpesät, vintit, kellarit . Kaikki pois.

P. 040 361 7594

Kaikenlaista kuljetusta alk. 20 €/tunti

P. 050 926 6203

Asennan ja opetan kaikkien elektronisten laitteiden käytön kotonasi. -Petteri 044 979 3435, alk. 45€+tehty työ.

KESÄKUUSSA SOITTAMAAN!

KESÄKURSSI 5.–9.6.2023

Kirkkojärven koululla

Piano, viulu, yksinlaulu, kitara ja bändisoitto. Hinta 139 euroa – 245 euroa.

Ilmoittautuminen 31.5. mennessä

amadomusiikkikoulu@gmail.com tai 040 7402 753

Lisäinfoa: www.amadomusiikkikoulu.fi

Ostetaan

OSTETAAN TAULUT, KIRJAT, ANTIIKKI, DESIGN, TAIDELASI JA

-KERAMIIKKA, HOPEA, KORUT, LP:T, TYÖKALUT YM YM. SOITA ROHKEASTI 040 0218 225 SEPPO JA SARI

Siivouspalveluja

Kuolinpesät, vintit, varastot, muutot, lp:t, astioista työkaluihin ym. irtainta. Käteismaksu. P. 040 751 4464.

Kuolinpesät, yms. tyhjennykset. Tiedustelut Petteri Laine p. 0400 821805 www. esajavesaostaa.com

KOTI- JA TOIMISTOSIIVOUSTA myös seniorisiivoukset MM Siivouspalvelut Oy

045 638 5774 Mirja

KOTISIIVOUSTA

Ikkunanpesua, muuttosiivousta, remonttisiivousta ammattitaidolla.

OLKSiivouspalvelut.fi

040 762 56 15

Kotisiivousta ja ikkunanpesua

Lähihoitaja Merja Rouvali

045 8520 244 ○ 045 2514 125

Hautauspalveluja

TÖÖLÖN HAUTAUSTOIMISTO

perunkirjoitukset hautakivityöt

09 628 398

Mechelininkatu 32 www.seurakuntapalvelu.fi

HAUTAKIVET

kaiverrukset ym. alan työt p. 09 387 3215 040 635 3800 www.bremerinhautakivi.fi Ketokivenkaari 32, Hki 71 ark. 9-17, la 10-14 tai sop.muk.

BREMERIN KIVI

Lakipalveluja

HAUTAKIVET

Edullisemmin suoraan veistämöltä

KIVITUOTE OY

Salpakuja 7, 01200 Vantaa p. 09 756 8200 myynti@kivituote.com

Espoonaukio 7, 02770 Espoo p. 09 465 650

TURVAA LÄHEISESI ASIANTUNTEVASTI

Perhe ja Perintö J. Pakarinen Oy

Korkeavuorenkatu 17 A 1 puh. (09) 622 5930

Testamentti 299, avioehto 355, edunvalvontavaltakirja 295, perukirjat, perinnönjaot, ositukset. https://perhejaperinto.fi

ASIANAJOTOIMISTO N ORROS OY

Asianajoa Helsingissä vuodesta 1930

Perunkirjoitukset, pesänselvitykset, testamentit ja edunvalvontavaltuutukset. Asianajotoimisto Norros Oy puh. 09 477 0680

www.norros.com

Perunkirjoitukset, kiinteä palkkio 495 € Etänä tai perinteisesti. Lisäksi: perinnönjakosopimus 280€, testamentti 180 €, edunvalvontavaltuutus 180 €. www.perunkirjoitusarffman.fi

p. 050 464 2930

Kuolleet

Rakkaamme

Aimo Uolevi

LAUKKANEN

s. 15.10.1933

k. 23.02.2023

Sisko ja Harri

Eva sisko perh. Jouko veli perh. Seppo veli perh. Jouko ja Helli

Soitteli tuuli meille suruviestiä hiljalleen. Katseli aikaa elämän. Herra pois kutsui matkamiehen väsyneen.

Rakennusala

Kaikki remontit, isot ja pienet. Toteutamme toiveesi ammattitaidolla. Ilmainen arvio, kotitalousvähennys.

Saneerausliike Pappi ja Kanttori Oy 0400 800 875

JORMAN REMONTTIPALVELU Maalaus, tapetti, laatoitukset, laminaatit, keittiöön ovet, tasot. Myös pikkutyöt.

Ulos kestopuuterassit + aidat. P. 040 189 5682, myös iltaisin ja vkl.

Huoneistoremontit, maalaustyöt ja muu korjausrakentaminen. Linjatekniikka Oy vuodesta 1994. P. 040 050 6180 ja 040 040 9678 toimisto@linjatekniikka.fi

Huoneistoremontit edullisesti. 20v. kokemus. Ilmainen kirjallinen tarjous. Rak.korj. Laasonen p. 0400 674 739

Ikkunapesut ja siivoukset. Myös hankalat ikkunat 15v kokemuk. Kotim. voimin hyvin edull. Timo 0440691994.

Ikkunanpesut ja siivoukset ammattitaidolla, myös hankalat, PetriPosti Oy, www.petriposti.com 050 500 3090

Ikkunanpesut pitkällä kokemuksella. Veikko ja Helena Salonen p. 040 2566 907

Kuolinilmoitukset ja -kiitokset

Kirkko ja kaupunki -lehdessä

Pirjo Teva, 040 680 4057, pirjo.teva@kotimaa.fi

Juha Kurvinen, 040 665 5983, juha.kurvinen@kotimaa.fi

ASIANAJOTOIMISTO

KIRSI UKKONEN

Kiviportintie 6, 00950 Helsinki Kirsi Ukkonen p. 040 552 0818 kirsi@ukkonen.com

Testamentit, perukirjat, perintöasiat ym. www.ukkonen.com

Kiinteistönvälitystä

Perintöoikeus, testamentit verosuunnittelu ym.

Lakiasiaintoimisto

Jari Vaitoja

OTT, VT p. 050 405 5719

Varatuomari Kari Silvennoinen Ky

Kaikki lakiasiat. Ullanlinna, Helsinki www.silvennoinen.fi

Myymässä tai vuokraamassa asuntoa?

Tarjoan kiinteistönvälittäjän yksilöllistä, huolellista ja asiantuntevaa palvelua 30. vuoden kokemuksella.

Aina tavattavissa puh. 09 665 272, 0500 883 732 Markku Rautanen YKV, LKV

[A] LKV M. Rautanen Oy www.mrautanen.com

Vuokralle tarjotaan

Stiftelsen Lillesgården erbjuder förmånliga pensionärsbostäder (ca 30 m2) I Nordsjö, Hfors, ej serviceboende. Tel. 050 555 0477 ons. 10-13.

Myydään asuntoja

Myydään kiva läpitalon 2h+k,s,p 57,5 m2, 5. krs, hissi, hp. 370 000 €. Kirstink. 10 Hki, p. 050 572 5734.

Pohj.-Espoo siisti huone tytölle. P. 044 929 4256.

30.4.

Päivän raamatuntekstissä (2. Kor. 4:16–18) sanotaan, että vaikka ulkonainen ihmisemme murtuu, sisäinen ihmisemme uudistuu päivä päivältä.

Vappu ja sen aatto

VARSINKIN POHJOISMAISSA on tapana aloittaa juhlapäivien vietto kunnolla jo aattona. Näin tehdään jouluna, uutenavuotena, juhannuksena ja myös vappuna. 1930-luvulta lähtien vapun juhlinta siirtyi yhä enemmän vapunpäivää edeltävään päivään. Tähän vaikutti se, että julkisia huvitilaisuuksia kuten tansseja alettiin järjestää vapunaattona. Niinpä tänäkin vuonna työväen, ylioppilaiden ja kevään juhlaa vietetään koko huhti–toukokuun vaihde vapunaatosta 30.4. vappupäivään 1.5.

NINA RIUTTA

Valo voittaa

Apostoli Paavalin sanat korinttilaisille ystävilleen parin tuhannen vuoden takaa luovat tänäänkin uskoa huolten solmuisten sykkyröiden keskelle. Toivoa on. Sotkussa olevat asiat ovat vain asioita. Tulee aika, jolloin ne ovat menneet ohitse. Ahdistusten keskelle Paavali kertoo sanomaa kirkkaudesta. Pimeys ei ole lopullista. Valo voittaa.

Paavalilla on kerrottavaa sillekin, joka juuri nyt on onnensa kukkuloilla. Elämän antamaa hyvyyttä ei tarvitse varoa, mutta ei siihen kannata takertuakaan. Tähtäyspiste on kauempana, eikä missään onnea antavassa olosuhteessa. Hyvä elämä on sisäistä uudistumista joka päivä, ei menestystä tai suosiota. Sen tutkiminen,

mikä pitää sielun elossa ja liikkeessä, on elämänmittainen tehtävä.

Uudistumisesta Paavali tietää, jos kuka. Hän oli ihminen, joka teki elämässään täyskäännöksen kohdattuaan Kristuksen. Yhteyden kokemus kuului hänen puheistaan ja teki niistä niin vakuuttavia, että uusia seurakuntia syntyi sinne tänne Välimeren itäpuolelle.

Paavali piti yhteyttä eri porukoihin kirjeillä. Hänet kyseenalaistettiin, mutta hän ei lannistunut. Paavali ohjasi hengellisyyden purskahduksia terveeseen suuntaan ja ratkoi ristiriitoja. Hän välitti, mutta ei vain sanoin. Hän palasi ystäviensä luo Korinttiin. Sanoma toivosta ja kirkkaudesta välittyy parhaiten livenä, kasvokkain.

KAISA KARIRANTA

Tutki tuntemuksiasi

Tunnistatko sisäisen uudistumisen sielussasi? Jos siinä on vielä oppimista, voit tutkia tuntemuksiasi

Tarkkaile tyyneyttä. Huomaa ilo. Pidä kiinni oikeudenmukaisuudesta ja koe sen jättämä rauha. Ehkä niissä on ripaus Jumalan valtakuntaa keskellämme – jo nyt.

MATTI PIKKUJÄMSÄ

Hyvää pyhää

Äidit tarvitsevat puhetta siitä, että lapset ovat ihania ja äidit ovat ihania ja isätkin ovat ehkä ihania. Ja puhetta siitä, että elämä on hyvää, kun on lapsia.

Tehdään yhdessä toisille se, mitä haluaisimme itsellemme tehtävän.

Nuorten kohtaaman väkivallan on loputtava. Tarvitsemme siihen apuasi.

Kouluterveyskysely 2021 paljastaa väkivallan lisääntymisen yhä nuorempien joukossa: Kouluväkivaltaa kokee Suomessa viikoittain jopa 40 000 nuorta. Väkivallan kasvu näkyy erityisesti alle 18-vuotiaiden väkivaltarikollisuuden huomattavana lisääntymisenä. Hälyttävintä kasvu on 12–14-vuotiaiden ikäluokassa. Väkivalta on aina oire jostakin. Väkivaltaan pitää puuttua ja sitä voidaan ehkäistä. Katkaistaan väkivallan kierre yhdessä.

Älä odota. Lahjoita!

Tekstiviestilahjoitus numeroon 16588

Tekstaa APU30 (lahjoitat 30 €) tai APU20 (lahjoitat 20 €)

MobilePay 85050

Nettilahjoitus: yhteisvastuu.fi

Kirkkopalvelut ry / Yhteisvastuukeräys

................................... €

KK2023

Tililtä nro

Maksu välitetään saajalle maksuvälityksen ehtojen mukaisesti ja vain maksajan ilmoittaman tilinumeron perusteella.

Yhteisvastuukeräyksellä 2023 sovitellaan nuorten väkivaltaa ja konflikteja.

Lue lisää ja tutustu kaikkiin avustuskohteisiin: yhteisvastuu.fi

Keräyslupa RA/2020/639 Kirkkopalvelut.

KLOVNI TIKTAK, NELJÄN LAPSEN ÄITI NORA RAIKAMO S. 3.

HELSINKI

Kaikenikäisten kohtaamispaikka

Kirkko tulee seniorikeskukseen

Riistavuoren seniorikeskuksessa asuva

Onerva Rytilä osallistuu joka kerta Haagan seurakunnan järjestämään ehtoolliskirkkoon.

Haagan seurakunnan pappi Miira MuromaNikunen käy kerran kuukaudessa

pitämässä Riistavuoren seniorikeskuksessa ehtoolliskirkon. Sinne ovat keskuksen asukkaiden ja asiak kaiden lisäk­

si tervetulleita myös muut alueella asuvat.

Hartaustilaisuuteen sisältyy rukous, lyhyt puhe ja ehtoollinen. Lisäksi lauletaan virsiä flyygelin säestyksellä, ja välillä mukana on myös vapaaehtoisista koostuva lauluryhmä.

– Kyse on eräänlaisesta pienoisjumalanpalveluksesta. Moni ikäih­

minen kaipaa tämän tyyppistä hengellistä toimintaa, sillä kirkolle he eivät enää jaksa tulla.

Yksi vakituisista kävijöistä on ollut seniorikeskuksessa asuva 94­vuotias Onerva Rytilä

– Olen käynyt ehtoolliskirkossa, koska olen tottunut lapsesta lähtien käymään kirkossa. Papin sanat tuntuvat tärkeiltä, varsinkin kun hän ei puhu tuomitsevasti vaan kauniisti ja lohduttavasti.

Rytilä kuuntelee hartauksia säännöllisesti myös radiosta, joten kerran kuussa järjestetty ehtoolliskirkko tuntuu riittävältä.

HAAGAN SEURAKUNNAN alueella on kahdeksan vanhusten palvelutaloa, ja Riistavuoren seniorikeskus on nimetty Miira Muroma­Nikusen vastuualueeksi. Hän tulee paikalle myös, jos hänelle tulee pyyntö tulla keskustelemaan jonkun yksittäisen vanhuksen kanssa. Keskustelun päätteeksi Muroma­Nikunen voi antaa tälle ehtoollisen.

– Toisinaan käyn pyydettäessä jonkun saattohoidossa olevan luona. Juttelen hänen ja omaisen kanssa, annan siunauksen, ja saatamme laulaa virsiä. Joskus minua taas pyydetään pitämään Riistavuoressa

Pappi Miira Muroma-Nikunen tuli tervehtimään Onerva Rytilää. Riistavuoren seniorikeskuksen palvelukeskustoiminnan vastaava ohjaaja Jukka Raitio arvostaa yhteistyötä Haagan seurakunnan kanssa. – Seurakunta on meille esimerkillisen aktiivinen yhteistyökumppani, ja sillä on tärkeä rooli koko alueen yhteisöllisyydessä, hän sanoo.

TEKSTI MARJO KYTÖHARJU KUVA ANTTI RINTALA

muistohartaus, kun joku talon asukas on menehtynyt.

– Aiemmin täällä kävi kerran kuussa myös seurakunnan diakoni, mutta ikävä kyllä seurakunnalla ei ole siihen enää resursseja.

Haagan seurakunnan hengellinen työ on monimuotoista, sillä haastattelupäivänä Riistavuoreen tuli seurakunnan iltapäiväkerholaisia perinteiseen tapaan virpomaan. Myös rippikoululaiset käyvät joka vuosi tapaamassa ikäihmisiä osana rippikouluopetustaan.

Moni

Yhdessä aamupuurolle

Aamuvirkut voivat poiketa yksin tai yhdessä Kallion seurakunnan kerhotilaan.

E”ntä jos kävelymatkan päässä kotoa olisi paikka, johon voisi piipahtaa aamupuurolle ja kahville kahden euron kolikko taskussa? Entä jos paikalla olisi jo puoli yhdeksän aikaa joku ystävällinen ihminen toivottamassa tervetulleeksi? Entä jos muutamassa pikkupöydässä olisi muitakin aamun kulkijoita, nuoria ja vanhoja, ja lapset pelmuaisivat leikkimatolla syötyään aamupalansa? Paikassa voisi lukaista sanomalehden, ja jos täytyisi ommella vaikka ratkennut sauma, takahuoneesta löytyisi ompelukone.

tuore luottamushenkilö, ja Susanna Savela on hänen tätinsä.

– Tosi tärkeä mahdollisuus, vahvistaa Rättö.

– Tänne jaksoimme lähteä jopa syksyn pimeinä aamuina. Jos ei lähde kotoa liikkeelle, päivästä tulee helposti hieman tahmea, Riikka Rättö on huomannut.

ELÄKKEELLÄ OLEVA Kirsti Nevalainen kuuluu myös vakiokävijöihin.

– Olen käynyt täällä ensimmäisestä kerrasta asti. Tulen tänne ikään kuin hotelliaamiaiselle, naurahtaa viereisessä talossa asuva Nevalainen.

Hän on saanut levättyä työelämän rasituksista ja liikkuu nyt mielellään kaupungilla.

– Kun jäin eläkkeelle, päätin kurkata joka ovesta, joka on raollaan ja katsoa, löytyykö sieltä jotain minulle sopivaa, Nevalainen kertoo.

SENIORIKESKUKSEN palvelukeskus­

toiminnan vastaava ohjaaja Jukka Raitio luonnehtii kaupungin palvelukeskuksia kynnyksettömiksi ikäihmisten nuorisotaloiksi, jossa tarjotaan maksuttomia palveluja helsinkiläisille eläkeläisille ja työttömille. Niissä voi käydä lounaalla, harrastaa, ystävystyä, toimia vapaaehtoisena, osallistua erilaisiin ryhmiin ja tapahtumiin. Riistavuoren seniorikeskuksessa vakituisia asukkaita on 125.

– Seurakunnan hartaudet ovat tärkeä osa tätä kokonaisuutta. Henkisyys ja hengellisyys kuuluvat olennaisesti meidän kokonaisvaltaiseen ihmiskäsitykseemme.

– Seurakunta on meille esimerkillisen aktiivinen yhteistyökumppani, ja sillä on tärkeä rooli koko alueen yhteisöllisyydessä. Alueelle on muodostunut iso haagalaisten jengi, eri toimijoiden ammattilaisten ja vapaaehtoisten verkosto, joka työskentelee ihmisten hyvinvoinnin edistämiseksi. Ihmisiä voidaan ohjata erilaisten tarpeiden mukaan eri palveluihin. Raition mukaan talon asukkailta ja kotona asuvilta asiakkailta on tullut välillä toiveita myös ortodoksisesta jumalanpalveluksesta. Se ei ole tähän mennessä toteutunut, mutta Raitio uskoo, että myös keskuksen hengellinen tarjonta moninaistuu sitä mukaa, kun maahanmuuttajataustaisten asiakkaiden, asukkaiden ja työntekijöiden määrä lisääntyy. ■

Sellaisia olohuonemaisia paikkoja on jo monella kirkolla, ja yksi niistä on Kallion kirkon kulmilla, Siltasaarenkatu 28:ssa. Se ystävällinen ihminen on iltapäiväkerhon ohjaaja Susanna Savela, joka tulee joka tiistai jo puoli kahdeksan aikaan keittämään puuroa kollegansa Tuulikki Karun kanssa. Voileipiäkin aamupalaan kuuluu.

YSTÄVYKSET Riikka Rättö ja Sanna-Mari Metsi käyvät aamupuurolla joka tiistai. Mukana ovat yleensä Riikan kuopus Elsi ja Sanna­Marin tytär Kerttu

– Tämä on tärkeä henkireikä, kun hoitaa lasta kotona. Lapsikin osaa odottaa tätä ja tykkää tulla tänne, sanoo Metsi. Hän on myös Kallion seurakunnan

Aamupuurolla Kallion seurakunnan olohuoneessa. Sanna-Mari Metsi (oikealla) ja Riikka Rättö ovat kantaporukkaa. Keskellä ohjaaja Susanna Savelan sylissä Kerttu Metsi, pöydän päässä Elsi Rättö-Seila.

Hän käy myös Alppilan kirkon ruokailuissa syömässä ja on mukana asukastalo Hannan toiminnassa. Nevalainen etsii edullisia ruokapaikkoja ja hakeutuu sinne, missä voi tavata ihmisiä.

Susanna Savelan unelma on, että viihtyisä kerhotila voisi täyttyä erilaisista ihmisistä yhteisen aamupalan ääressä kerran viikossa. Lapsiperheiden ja eläkeläisten lisäksi paikassa on käynyt muun muassa lähistön rakennustyömaiden työntekijöitä. Lisääkin väkeä mahtuisi.

Iltapäivisin tila on täynnä elämää ja vipinää, kun 30 iltapäiväkerholaista saapuu koulusta. ■

Aamupuuro kerhotilassa, Siltasaarenkatu 28, tiistaisin klo 8.30-10.30. Jatkuu 30.5. asti. Maksu 2 e Yhteisvastuukeräykselle.

ikäihminen kaipaa tämän tyyppistä hengellistä toimintaa, sillä kirkolle he eivät enää jaksa tulla.

PAPPI MIIRA MUROMA-NIKUNEN

TEKSTI EIRA SERKKOLA KUVA ESKO JÄMSÄ

Uusi työaikalaki koskee myös seurakuntia

Helsingin tuomiokirkkoseurakunnasta on tulossa ennakkotapaus siitä, keihin sovelletaan kirkossa työaikalakia ja ketkä tekevät työajatonta työtä.

TEKSTI EIRA SERKKOLA KUVITUS MAIJA SAARI

Etelä-Suomen aluehallintovirasto uhkaa Helsingin tuomiokirkkoseurakuntaa 10 000 euron uhkasakolla, jos seurakunta ei ala pitää kirjaa hengellisen työn tekijöiden työajasta. Miten tähän tilanteeseen on tultu?

Prosessi alkoi jo toukokuussa 2022, jolloin aluehallintovirasto (avi) teki Tuomiokirkkoseurakuntaan työsuojelutarkastuksen. Kyseessä oli rutiinitarkastus; aluehallintovirastot tekivät viime vuonna koko maassa yli 3 000 psykososiaalisen kuormituksen hallintaan kohdennettua työsuojelutarkastusta eri aloille.

Työaikalaki koskee yleisesti työ- ja virkasuhteessa tehtävää työtä. Laissa on määritelty sallitut poikkeukset eli työajaton työ. Evankelis-luterilaisessa kirkossa noin 5 000 ihmistä eli kolmannes henkilöstöstä tekee työajatonta työtä, esimerkiksi moni pappi.

miehet ja kiinteistönvälittäjät.

– Lakiin tuli uutena työaika-autonomian käsite. Jotta työajattomaan ryhmään kuuluva työntekijä olisi työaikalain ulkopuolella, hänellä on oltava myös työaika-autonomia eli vapaus päättää työnsä aikatauluista, sanoo avin yksikön päällikkö Päivi Laakso

TÄHÄN ASTI hengellinen työ kirkossa on ollut työajatonta. Tuomiokirkkoseurakunnassa se on koskenut pappeja, kanttoreita, diakoniatyöntekijöitä, nuorisotyönohjaajia, perhetyöntekijää ja kansainvälisen työn koordinaattoria.

TÄHÄN ASTI HENGELLINEN TYÖ KIRKOSSA ON OLLUT TYÖAJATONTA.

Muita työajattomia ryhmiä ovat esimerkiksi organisaatioiden ylin johto, tietyt oikeuslaitoksen virka-

– Tarkastuksella työnantaja vetosi Kirkon työmarkkinalaitoksen ohjeeseen, jonka mukaan uusi työaikalaki ei tuonut muutoksia lain soveltamisalaan, Päivi Laakso sanoo.

Tarkastuskertomuksessa avi antoi seurakunnalle kaksi velvoitetta: on arvioitava tehtävä tehtävältä, kuka kuuluu työaikalain piiriin, ja pidettävä lakisääteistä työaikakirjanpitoa niiden osalta, jotka kuuluvat.

Seurakunta selvitti eri työnteki-

Vuosaari luopuu iltapäiväkerhosta

Vuosaaren seurakunta ei järjestä enää ensi syksynä ykkösja kakkosluokkalaisille iltapäiväkerhoa. Jatkossa seurakunta kohdistaa enemmän resursseja muuhun lasten ja perheiden toimintaan kuten perhe- ja päiväkerhoihin. Asiasta päätti Vuosaaren seurakuntaneuvosto 17. huhtikuuta. Haku iltapäivätoimintaan Helsingissä päättyy maanantaina 1. toukokuuta.

ta Helsingin kaupunki ostaa seurakunnilta. Tuolloin iltapäivätoiminnan on oltava uskonnollisesti sitoutumatonta. Jatkossa Vuosaaren seurakunta haluaa käyttää enemmän resursseja työhön, jossa kristillistä kasvatusta saa olla. Vastaavia päätöksiä on tehty aiemmin myös muissa seurakunnissa.

työntekijäresurssi on pienentynyt ja tilat vähentyneet yhdeksästä kolmeen vuoden 2011 jälkeen. Vielä vuonna 2021 iltapäiväkerhoja oli kaksi, nyt enää yksi. Siinä on ollut noin 30 lasta.

Töölön seurakunta hankki miniurut

Vuosaaren seurakuntaneuvosto päätti, että seurakunta luopuu iltapäivätoiminnan järjestämisestä.

Koululaisten iltapäivätoiminta on lakisääteinen palvelu, jo-

Iltapäivätoiminnan järjestäminen on seurakunnalle hyvin sitovaa. Sairastapauksissa sijaisen löytäminen on tuottanut vaikeuksia, sillä kasvatusalalla on työvoimapula.

Vuosaareen seurakunnan

Töölön seurakunta on hankkinut koottavat pienoisurut ja alkanut järjestää työpajoja, joissa lapset pääsevät tutustumaan urkujen rakenteeseen ja soittamiseen. Urkurakennuspaja sopii hyvin vaikka osaksi uskonnon tai

JANI LAUKKANEN

seurakuntia

järyhmien työajattomuuden perusteita aville lokakuussa 2022 ja uudelleen tammikuussa 2023. Kirkkoherra Marja Heltelä laati seikkaperäisen vastauksen yhdessä kirkkotyönantajan eli Kirkon työmarkkinalaitoksen kanssa, koska työaikalain tulkinta koskee kaikkia seurakuntia.

Vastauksen mukaan hengellisen työn tekijöiden työhön kuuluu kyllä avin esiin nostamia annettuja ajankohtia, esimerkiksi diakoniatyöntekijöiden päivystysaika ja rippileirien ja perhekerhojen ajankohdat. Mutta: ”Vaikka ainakin osa työtehtävistä on aikataulusidonnaisia, työaika-autonomia toteutuu silti.”

Kiistan ytimessä näyttää olevan se, voiko työajattomaan työhön sisältyä minkäänlaisia ulkopuolelta annettuja aikatauluja. Kirkkotyönantajan mielestä ”avin perustelu on vieras työaikalaille sekä yleiselle elämänkokemukselle työelämästä. Työajattomuus ei poista työnantajan oikeutta edellyttää työntekijältä keskeisten työtehtävien tekemistä ja niihin voi ja saa sisältyä myös aikataulusidonnaisuutta, kunhan se ei muuta työn työajatonta kokonaisluonnetta.”

AVI EI ole saanut mielestään riittävää selvitystä eri työntekijöiden työajattomuuden perusteista.

– Me katsomme, että kaikki eivät kategorisesti kuulu työajattomuuden piiriin. Arviointi pitää tehdä jokaisessa työsuhteessa erikseen. Siksi tarvittaisiin tiedot siitä, kuinka paljon työntekijä pystyy vaikuttamaan oman työnsä järjestämiseen. Jos työaikakirjanpitoa ei toimiteta, vaadimme sitä uhkasakon nojalla, sanoo avin yksikön

päällikkö Päivi Laakso.

– Monessa asiantuntijatyössä on nykyään hyvin vapaat mahdollisuudet päättää oman työajan sijoittelusta, mutta pelkästään tämä ei muodosta laissa tarkoitettua työaika-autonomiaa.

Kirkkoherra Marja Heltelän mukaan jokainen työsuhde arvioitiin nimenomaan erikseen.

– Avin mukaan ”joidenkin” työntekijöiden kohdalla työaika-autonomia ei toteudu, mutta tarkempaa erittelyä emme saaneet. Siksi kaikkien työntekijöiden ”lisä-, yli-, hätä- ja sunnuntaitunnit” korvauksineen pitäisi kirjata avia varten. Siihen meillä ei ole suuren seurakuntayhtymän yhtenä seurakuntana järjestelmää tällä aikataululla.

TYÖSUOJELUTARKASTUKSEEN LIITTYI myös psykososiaalista kuormitusta mittaava kysely. Kuormitusta oli yli keskiarvon. Tuomiokirkkoseurakunnassa onkin viime kesästä alkaen karsittu toimintaa, esimerkiksi pappien päivystyksiä, messuja ja kirkkojen aukioloja. Työterveyshuollon kanssa tehtiin työpaikkaselvitys ja työntekijöiltä kysyttiin heti aluksi, vähentäisikö työajallinen työ kuormitusta. Sellaista ei Heltelän mukaan tullut esille.

Siitä kaikki tahot ovat yhtä mieltä, että kyseessä ei ole vain Helsingin tuomiokirkkoseurakunnan asia, vaan koko kirkkoa koskeva ennakkotapaus.

– Seurailemme, saammeko lisäselvityksiä, vai viekö kirkkotyönantaja asian hallinto-oikeuteen. Voi olla hyväkin saada asiasta oikeuskäytäntöä, sanoo Päivi Laakso.

Jos uhkasakko langetetaan, Tuomiokirkkoseurakunta ja Kirkon työmarkkinalaitos vievät todennäköisesti kiistan hallinto-oikeuteen. Asiasta päättää seurakuntaneuvosto 2. toukokuuta. ■

musiikin oppituntia, ja urkujen rakentamista ovat käyneet kokeilemassa esimerkiksi iltapäiväkerholaiset.

Pienoisurut on valmistanut hollantilainen urkurakentamo Verschueren ja niissä on kaksi äänikertaa. Pienoisurkuja soitettaessa ei käytetä jalkoja vaan ilma urkuihin tulee käsin paineltavista palkeista.

Alppila Basket palkittiin

Vuoden 2022 Kirkon John Vikström -liikuttajapalkinto on

myönnetty koripalloseura Alppila Basketille (AlBa). Kilpakoripalloseura Alppila Basket perustettiin joulukuussa 201. Sen tarkoituksena on tarjota mahdollisuus harrastaa kilpatason koripalloa taustasta riippumatta.

Seura tekee yhteistyötä Kallion seurakunnan kanssa ja treenaa Alppilan kirkon korissalissa. Kallion seurakunta myös rahoittaa toimintaa.

Alppila Basketissa on tällä hetkellä 45 Koripalloliiton lisenssipelaajaa. Seuran järjestämät pallokerhot mukaan luettuna se tavoittaa viikoittain noin 70–100

lasta perheineen. Pelaajilla on taustoja noin viidessätoista eri kansallisuudessa. Seuran voimahahmo ja valmentaja on Pablo

Gil Perez

Vainajatilojen rakentaminen hyväksyttiin

Helsingin kaupunginvaltuusto on hyväksynyt hankesuunnitelman, joka koskee Malmin hautausmaan yhteyteen rakennettavaa vainajien säilytystilaa. Vainajatiloihin rakennetaan paikat 275 vainajalle, jolloin siitä tulee Hel-

singin suurin vainajasäilytystila.

Tilat rakennetaan sosiaali- ja terveys- sekä pelastustoimialan käyttöön ja kaupungin omistukseen. Tontin omistaa Helsingin seurakuntayhtymä, joka vuokraa maa-alueen kaupungille. Rakentamisen on tarkoitus alkaa vuoden lopussa. Rakennuksen on määrä valmistua vuonna 2025. Enimmäishinta-arvio on noin 10,5 miljoonaa euroa.

Uusien vainajatilojen rakentaminen on tarpeen, sillä väestö vanhenee ja osa nykyisistä tiloista poistuu käytöstä seuraavan kymmenen vuoden aikana.

Haagan kirkkoherraksi vain yksi hakija

Kirkkoherraksi Haagan seurakuntaan haki kaksi henkilöä, joista vain toinen on kelpoinen tehtävään. Ainoa kelpoisuusehdot täyttävä hakija oli Haagan seurakunnan vs. kirkkoherrana huhtikuun alkuun toiminut Mari Mattsson. Helsingin hiippakunnan tuomiokapituli on pyytänyt Haagan seurakuntaneuvostolta lausuntoa, pannaanko virka uudelleen hakuun vai valitaanko Mattsson suoraan tehtävään.

Lähdekuvat:Istock

LänsiHelsinki

Haagan seurakunta

Virasto: Vespertie 12. Avoinna ti klo 10–13, puhelimitse ma ja to klo 10–13 p. 09 2340 3200, haaga.srk@evl.fi

Diakonian ajanvarauspäivystykset ti ja to klo 10–11, p. 09 2340 3003

Osoitteet:

Huopalahden kirkko, Vespertie 12/ Kauppalankuja 7, avoinna ma–pe klo 9–17

Striimaukset Haagan seurakunnan Facebook-sivulla sekä Youtubessa www.helsinginseurakunnat.fi/haaga

JUMALANPALVELUKSET

Messu su 30.4. klo 10. Suora radiolähetys. Helo, Muroma-Nikunen, Kolari, Marte. Psalmilaulajat ja Lähde-kuoro. Striimataan Aamupuuro su klo 9–9.45, keittolounas klo 11.30–12.30.

Messu su 7.5. klo 10. Silin, KreiviPalosaari, Marte. Striimataan.

Iltamessu ke 3.5. klo 18. Helo, Nyrönen. 10.5. Helo, Marte. Iltatee. Kompletorio pe klo 19. Silin. Striimataan. Hiljainen rukous klo 18.30 alkaen. 5.5. Haaga-salissa.

Laudes ke klo 7.30. Silin. Striimataan.

Ad sextam to klo 12. 4.5. KreiviPalosaari. 11.5. Muroma-Nikunen.

TAPAHTUMIA

Vapputapahtuma 1.5. klo 11–13. Klo 11 Lipunnosto. Klo 11.15 ja 12.15

Puhallinorkesteri. Klo 11.30 ja klo 12.30 Kevätlauluja kirkossa. Klo 11–13 Pihatapahtuma. Arpajaiset, vohvelikahvila, grillimakkarat ja kasvisvaihtoehto, munkit ja sima, popparikone, ongintaa, rastirata lapsille, käsityökerhon myyntipiste, kellotapuli avoinna. Tuotto lähetyksen hyväksi.

Ilta rakkaudelle pe 5.5. klo 19. Rakkauslaulujen illassa laulaa Anna Marte pianistinaan Jiri Kuronen. Runoja lausuu Satu KreiviPalosaari. Kitarassa Sami Marte, joka myös laulaa samoin kuin Noomi Leinonen. Tekstit Tabermann, Meriluoto, Mukka, Chydenius, Sinatra, Juha Tapio. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e Yhteisvastuukeräyksen hyväksi.

Tässä ja nyt -konsertti to 11.5. klo 19. Luhmon kamariorkesteri, johtaa Pekka Jylhä.

Teematorstai – Haagan kauppala 100 v. Klo 12 kirkkohetki, klo 12.15 lounas (6 e), klo 13 ohjelma. 4.5. Minun Haagani, Jukka Perko. 11.5. Kevätlaulajaiset.

Tietokonekerho ke 10.5. klo 13. Kaipainen.

Perhekerhot ma klo 17.30–19

Tönöllä, to klo 9.30–11 kirkolla, pe

klo 9.30–11 Mariankodilla, Schildtinpolku 6. Käsityökerho ma 8.5. klo 13.

Hyvän mielen keidas to klo 15.

Ateria 2 e.

Pelikerho la 6.5. klo 12.

Iltapyhis 3–6-v. to 27.4. klo 17.30.

Lähetyspiiri ti klo 13. Forsberg.

Hiljaisuuden joogaa® su 30.4. ja

7.5. klo 18.30.

Kannelmäen seurakunta

Virasto ja Klanu: Klaneettitie 6–8 A. Avoinna ma–pe klo 9–14, p. 09 2340 3800, kannelmaki.srk@evl.fi helsinginseurakunnat.fi/kannelmäki

Osoitteet:

Kannelmäen kirkko ja seurakuntakeskus, Vanhaistentie 6

Malminkartanon kappeli, Vellikellonpolku 8

Seuraa somessa:

FB-sivut: Kannelmäen seurakunta, Kannelmäen seurakunnan lapset ja perheet

IG: @kannelmakisrk, @kantsunurkka

JUMALANPALVELUKSET

Messu sunnuntaisin klo 10 kirkossa. 30.4. perhemessu kaikenikäisille ja messun jälkeen ulkona tarjolla keittoa ja puuhaa lapsille.

Ehtoollishetki keskiviikkoisin klo

18. Veisuja punaisesta laulukirjasta lauletaan 3.5. ja virsiä 10.5.

Iltamessu Malminkartanon kappelilla su 7.5. klo 18.

TAPAHTUMIA

Perheiden aamupäivä su 30.4. Klo 10 perhemessu kirkossa – tervetuloa vauvat, taaperot, lapset, nuoret, aikuiset ja ikä-ihmiset. Ota oma pehmolelu mukaan. Mukana lapsikuorolaisia Kannelkelloista. Messun jälkeen ulkona kirkon nurtseilla on tarjolla kasviskeittoa ja vappupuuhaa, muun muassa jättisaippuakuplia ja ilmapallokoiria. Työtupa ti 2.5. klo 15–18. Avoin käsityö- ja askarteluhuone Klanulla. Tehdään muun muassa kastesukkia vauvoille. Eläkeläisten päivähetki ke 3.5. klo

Rakkauslaulut soljuvat Huopalahdessa

Satu Kreivi-Palosaari, järjestätte toukokuun alussa Ilta rakkaudelle -tapahtuman. Millaista ohjelmaa on luvassa?

– Luvassa on hurmaavia rakkausrunoja ja -lauluja eli rakkauden huumaa ja tuskaa. Illan aikana kuullaan poppia, iskelmää ja rakkauslaulujen klassikoita. Minä puolestani lausun runoja. Vastaavia iltoja ei tiettävästi ole aiemmin järjestetty. Miten idea syntyi?

– Ajankohta tällaiselle illalle on sopiva juuri toukokuussa, kun luonto herää ja ihmiset ovat alttiita asialle. Rakkaus on valtava elämänvoima. Ihmiset rakastavat rakkauslauluja ja -runoja. Kun hääparit valitsevat vihkimiseen kohtia Raamatusta, monet haluavat kuulla väkeviä säkeitä Laulujen laulusta.

– Kirkossa on ollut yllättävän vähän tilaa rakkauden sanoitukselle, mutta siellä täällä on signaaleja ilmassa.

12.30–14 Klanulla. Tervetuloa keittolounaalle, tapaamaan muita eläkeläisiä ja juttelemaan kaikesta

taivaan ja maan väliltä.

Klanun Mummola la 6.5. klo 10–13

Klanulla. Lapsille ja aikuisille yhdessä. Leikkiä, askartelua ja lukemista yhdessä vapaaehtoisten

mummojen kanssa. Mummolassa on avoimet ovet.

Tarjolla on välipalaa.

Lähetyspiiri ti 9.5. klo 17–18.30

Klanulla. Avoin piiri lähetyksestä kiinnostuneille. Kevätkauden päätös.

Lauletaan yhdessä to 11.5. klo

10.15 kirkossa. Kevään viimeinen avoin yhteislaulutilaisuus kanttori

Anne Myllylän kanssa.

Soppalounas Malminkartanon

kappelilla maanantaisin klo

12–13.30.

Miesten piiri tiistaisin klo 13–15

Malminkartanon kappelilla. Hartautta, kahvia ja känttyä, keskustelua maailmanmenosta. Avoin kohtaamispaikka.

Munkkiniemen seurakunta

Virasto: Raumantie 3. Avoinna to klo 9–13. Palvelemme myös puhelimitse p. 09 234 05100 ke klo 14–17 ja pe klo 9–13 ja sähköpostilla munkkiniemi.srk@ evl.fi

Osoitteet: Munkkivuoren kirkko ja seurakuntatalo, Raumantie 3 Munkkiniemen kirkko, Tiilipolku 6

JUMALANPALVELUKSET

Messu klo 11 sunnuntaisin Munkkivuoren kirkossa. 30.4. Päivi Vähäkangas, Anne-Mari Vanamo-Kallio. 7.5. Riikka Kuusisalo, Risto Kultala.

TAPAHTUMIA

Ilta nuotiolla to 27.4. klo 18 Munkkivuoren kirkon pihalla. Omat paistettavat mukaan. Koko perheen vappurieha su 30.4. klo 15–18. Arvaa montako munkkia munkkivuoressa? Kasvomaalausta, askartelua, kepparirata, kävyn heittoa, luontovisa yms. Herkkuja,

– Kevät on mitä sopivin hetki heittäytyä rakkausrunojen ja -sävelten maailmaan, sanoo Haagan seurakunnan pappi Satu Kreivi-Palosaari.

– Toisekseen haluamme kerätä varoja Yhteisvastuukeräykselle, jonka tuotto menee väkivallasta kärsivien nuorten hyväksi.

Mikä on mielestäsi kaunein rakkausruno?

– Yksi herkimmistä on P. Mustapään runo Laulu, jonka ensimmäinen säe kuuluu näin: ”Tein lasinkuultavan laulun. Älä luule, että voit sen alta paeta. Sii-

hen jäät ja siinä aina soit. Ja laulu, jonka laadin, oli aivan sanaton. Olet kaunein, mitä tiedän, olet kaunein, mitä on.”

ULLA LÖTJÖNEN

Ilta rakkaudelle Huopalahden kirkossa pe 5.5. klo 19. Rakkauslaulujen illassa musiikista vastaavat Jiri Kuronen, Anna Marte, Sami Marte ja Noomi Leinonen. Runoja lausuu Satu Kreivi-Palosaari. Ohjelma 10 euroa Yhteisvastuun hyväksi.

TAPAHTUU 28.4.–12.5.

KIRKKO JA KAUPUNKI HELSINKI – 7/2023

muun muassa munkkeja, simaa, makkaraa Yhteisvastuukeräyksen hyväksi.

Pop up -infoa digistä ti 2.5. klo

10.30–11 Munkkivuoren kirkossa.

Seniorien barokkipajan kevätkonsertti ti 2.5. klo 18 Munkkivuoren kirkossa. Vapaa pääsy.

Kirjallisuuspiiri ti 2.5. klo 18.30–20 Munkkivuoren seurakuntasalissa.

Kuukauden kirja: Tommi Kinnunen Pimeät kuut (WSOY).

Taidepaja 7–10-vuotiaille la 6.5. klo

11–16 seurakuntatalon alakerrassa. Kasvien painantaa wet cyanotype -valokuvapainantatekniikalla.

Ilmoittautumiset ida.lonnqvist@

evl.fi ti 2.5. mennessä. Maksimissaan 10 lasta.

Pitsaa ja lautapelejä ti 9.5. klo

17.30–20 Munkkivuoren seurakuntatalolla.

Äitienpäivälauluja ke 10.5. klo 13.

Risto Kultala ja Eeva Löflund laulattavat kirkon takaosan kahvilassa.

Seurakunnan kuoron projekti

Kevätlauluja aloittaa to 11.5. klo

18–19.30. Tervetuloa mukaan

kolmen viikon kuoroon. Seuraavat

harjoitukset 18.5. ja 25.5. Esiintyminen messussa 28.5. Laulamme

ihania keväisiä lauluja. Lisätietoja Senni Valtonen p. 09 2340 5117. Yhteisvastuukonsertti Aurinkoblues-lauluja pe 12.5. klo 18 Munkkivuoren kirkossa. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e tai valitsemasi summa Yhteisvastuukeräykseen.

Pitäjänmäen seurakunta

Toimisto: Avoinna ti, pe klo 12–15, ke klo 13–16, p. 09 2340 5600, pitajanmaki.srk@ evl.fi

Osoitteet:

Pitäjänmäen kirkko, Turkismiehenkuja 4 www.helsinginseurakunnat.fi/pitajanmaki www.facebook.com/pitajanmaenseurakunta

JUMALANPALVELUKSET

Messu su 30.4. klo 10. Jukka Vanne, Asko Nuorkivi, Kylli Ahola. Viikkomessu ke 3.5. klo 18. Asko Nuorkivi.

Messu su 7.5. klo 10. Asko Nuorkivi, Jukka Vanne, Kylli Ahola. Lapsille musiikkipyhäkoulu.

TAPAHTUMIA

Valonpilkahduksia – nuorten aikuisten olohuone tiistaisin klo 18 kirkolla. Ruokaa, seuraa, rukousta. Laula kanssamme -yhteislaulutilaisuus to 27.4. klo 14 kirkolla ja ke 3.5. klo 14 Kotikallion palvelukeskuksessa, Kyläkirkontie 6–10. Laulamme tunnettuja ja rakastettuja ikivihreitä sävelmiä kanttori Kylli Aholan johdolla.

Rukouspiiri keskiviikkoisin klo 13 kirkolla. Rukoilemme yhteisten ja

omien asioiden puolesta.

Oikeasti aikuisten Kellari-ilta to 4.5. klo 16–18 kirkon kellarikerroksessa. Kahvittelua, juttuseuraa, biljardia. Mukana diakonit. Matkalla kirkkovuoden maisemissa su 7.5. klo 11.30 kirkossa.

Kaarina Ruusuvirta Trio esittää laulelmallisia, jazz-vaikutteisia

kappaleita. Kaarina Ruusuvirta, laulu, Kari Härkönen, piano, Jyrki Myllylä, sopraanosaksofoni ja klarinetti, sekä Markus Bäckman, laulu. Vapaa pääsy. Levymyynti á 20 e.

Raamattupiiri parittoman viikon maanantaisin 22.5. asti klo 18.30 kirkolla.

Aamupuuro ti 9.5. klo 9–11 kirkolla. Maksutonta aamupuuroa, kahvia, teetä ja rentoa yhdessäoloa kellarikerroksessa.

Lähetyspiiri ke 10.5. klo 14 kirkolla. Kirjailija Pia Perkiö aiheenaan Lähetystä kirjoissa.

Keskusta

Tuomiokirkkoseura kunta

Virasto: Bulevardi 16 B ma klo 9–15, ke klo 12–17, puhelimitse ja sähköpostitse myös ti klo 9–12, to–pe klo 9–12 p. 09 2340 6100, tilavaraukset.tuomiokirkkosrk@evl.fi, tuomiokirkko.srk@evl.fi

helsinginseurakunnat.fi/tuomiokirkko

Osoitteet:

Helsingin tuomiokirkko, Unioninkatu 29, ma–la klo 9–18, su klo 11–18

Mikael Agricolan kirkko, Tehtaankatu 23, ma, ti, to klo 9–15, pe klo 9–14

Suomenlinnan kirkko, Suomenlinna

C43, to–la klo 12–16

Vanha kirkko, Lönnrotinkatu 6, ti–pe klo 12–15

Hyvän toivon kappeli, Länsisatamankatu 26–28

Annankulma, Annankatu 14D

Pihasali, Bulevardi 16 B, sisäpiha

Seuraa meitä:

Facebook: facebook.com/helsingintuomiokirkkoseurakunta

Instagram: @tuomiokirkkoseurakunta, @toivonaarteet, @agricolamessu, @hyvatoivo, @helsinkicathedral, @ suomenlinnankirkko

Youtube: youtube.com/helsingintuomiokirkkoseurakunta

JUMALANPALVELUKSET

Messu su klo 10 Tuomiokirkossa (myös YouTube), Vanhassa kirkossa ja Anglikaanien messu (ja pyhäkoulu) Agricolan kirkossa, klo 12

Hyvän toivon kappelissa, klo 14

Suomenlinnan kirkossa (kuukauden 1. su ja juhlapyhinä), klo 18

Tuomasmessu Agricolan kirkossa.

Vanhan kaavan messu su 7.5. klo

12 Mikael Agricolan kirkossa.

Agricolamessu ke klo 19 Agricolan

Tanssahdellen vappuun

Haluaisitko tänä vuonna juhlistaa vappua vähän eri lailla? Tule wanhan ajan vappukahveille messun jälkeen! Näissä juhlissa ei tyydytä hymistelemään kahvikuppien ääressä vaan laitetaan jalalla koreasti latinotanssin rytmeissä. Voit halutessasi pukeutua vanhan ajan tyyliin. Juhlien pyörteissä pääset tutustumaan myös historianäyttelyyn ja hemmottelemaan itseäsi simalla, munkeilla ja perunasalaatilla. Vapaa pääsy.

Wanhan ajan vappukahvit 30.4. klo 11–13 Paavalinkirkossa, Sammatintie 5.

Kanttorit karnevaalitunnelmissa

Kallion kanttoreiden perinteinen vappukonsertti kutsuu riemuun! Kanttorit Vivika, Olli ja Tommi vaihtavat vapaalle ja veivaavat ilmoille vähemmän vakavaa vappuista musiikkia – sellaistakin, jota ei muulloin ehkä kehtaisi soittaa. KahviKaisojen sima- ja munkkibuffet kruunaa vappuelämyksen. Tilaisuuteen on vapaa pääsy, ohjelma 10 e. Tilaisuuden tuotot menevät kokonaisuudessaan Yhteisvastuukeräyksen hyväksi, joten tule viihtymään ja tekemään samalla hyvää! Kanttorit karnevaalitunnelmissa -vappukonsertti Kallion kirkossa 30.4. klo 16–17.30.

kirkossa.

Viikkomessu to klo 12 Tuomiokirkossa. Iltakirkko la klo 18 Tuomiokirkossa.

TAPAHTUMIA

Annankulmassa:

Annankulman olohuone ke ja to klo 11 ja pe klo 9. Ke 3.5. poikkeuksellisesti klo 12–14. Lähetyksen iltapäivät 27.4. ja 4.5. klo 13. Diakoniaan ajanvaraus puhelimitse, sähköpostilla tai netin yht. ottolomakkeella sekä ke klo

12–12.30 puhelimitse alueen työntekijälle tai käymällä paikan päällä Annankatu 14 D tai Hyvän toivon kappelilla, Länsisatamankatu

26–28. Yht.tiedot virastosta/netistä. Ehtoollisavustajien koulutusilta

Koululaisten Olkkari to klo 14. Ekumeeninen luottamuksen rukoushetki to klo 9.30.

Musaryhmä to klo 18.

Baby and Toddler Group on Fridays at 1.30 pm.

Luomakuntakerho pe klo 15.30.

Katajanokan seurakuntakodilla:

Lasten kerho ke klo 16.30.

Perhekahvila pe klo 10.

Meritullissa:

Seniorijumppa ma klo 10 ja 11 liikuntasalissa.

Lasten liikuntakerho ti klo 9.30 liikuntasalissa.

Perhekerho to klo 15.

Mikael Agricolan kirkolla:

Diakoniaruokailu ti klo 12 Agricolan kryptassa. Hinta 1 e. Diakoniaruokailu jää kesätauolle 9.5. jälkeen ja jatkuu taas syksyllä.

Tribe-tiistai ti klo 16.30.

After school ke klo 15.

Seniorifoorum ke klo 13. Edullinen kahvitarjoilu kryptassa klo 11.30. 3.5. Taide innoittajana, taidemaalari ja emeritusjuoksija Juha Väätäinen. 10.5. Kevätkonsertti.

Perhekerho pe klo 9.30.

Suomenlinnan kirkolla:

Koululaisten Olkkari ti klo 14. Voimasiskot – avoin ryhmä naisille ti 2.5. klo 17.45 Suomenlinnan kirkon krypta.

Rukouksen ilta ke klo 16 Suomenlinnan kirkon krypta.

Tuomiokirkolla:

Tahdon, tahdon – ilta hääpareille to 27.4. klo 18. Tapahtuman jälkeen kahvit.

Päivärukous ma, ti ja pe klo 12. Kellotapulin ja terassin ravintolapalvelut avoinna 1.5.–31.8. Touko–kesäkuu ke–pe klo 15–21, la klo 13–21, su klo 13–18.

Päiväkonsertti ke klo 12.

Seniorijumppa ke klo 9.30 kryptassa.

Kirjallisuusilta ke 3.5. klo 17.30 kryptassa. Kirja: Kari Hotakainen, Opetuslapsi.

Kristillinen meditaatio ke klo 18 kappelissa.

10.5. klo 17.

Bulevardin pihasalilla:

Naisten raamattupiiri ma 8.5. klo

14.

Miesten raamattupiiri ma 8.5. klo

18.

Raamattupiiri to klo 16.30.

Hyvän toivon kappelilla:

Raamattupiiri ma 1.5. ja pe 5.5. klo

18.

Yhteisöruokailu ma 8.5. klo 17.

MLL:n iltaperhekerho ma 8.5. klo

18.15.

Kappelikahvila ti klo 14.

Yksinhuoltajien olohuone ti 2.5. klo 17.

Vapaaehtoisten ilta ti 9.5. klo

18.30.

Perhekerho ma ja ti klo 9.30. Ei 1.5.

Vauvaperhekerho ti klo 13.

MLL:n perhekerho ke klo 9.30.

Kirkon avoimet ovet – vapaaehtoisten päivystäjien koulutusilta to 4.5. klo 17.30 kryptassa. Konsertti ImproFlow 7.5. klo 18. Hale Heikkilä. Liput lippu.fi. Aamurukouspiiri ma 8.5. klo 7.30. Ekumeeninen luottamuksen rukoushetki ma 8.5. klo 18 kappelissa.

Vanhalla kirkolla: Päiväkonsertti ti klo 12. Vanhan kirkon varpuset ke klo 14.30. Lasten kuorokerho. Kuorokerho Varpusten kevätlaulajaiset ke 10.5. klo 16.30. Vapaa pääsy.

Vanhan kirkon keskiviikot klo 18. 3.5. Naisten keskusteluilta Naiset ilon ja inspiraation lähteillä. 10.5. Hengellisen luovuuden lähteillä. Mahdollisuus keskusteluun

päivittäin p. 09 2340 6102 klo 9–18. Pappi tavattavissa to klo 15–17 Tuomiokirkossa.

Tarkista ajankohtaiset tiedot ryhmätoiminnasta helsinginseurakunnat.fi/tuomiokirkko.

Kallion seurakunta

Virasto: Itäinen papinkatu 2

Avoinna ti ja to klo 9–14, ke klo 12–17, p. 09 2340 3600, kallio.srk@evl.fi

Osoitteet: kallionseurakunta.fi

Kallion kirkko, Itäinen papinkatu 2, p. 09 2340 3620, avoinna ma–pe klo 7–21, la–su klo 9–19

Alppilan kirkko, Kotkankatu 2

Redin Silta, Hermannin rantatie 5

JUMALANPALVELUKSET

Kallion kirkossa:

Iltamessu maanantaisin klo 18. 8.5. Partti.

Matkalaisen messu tiistaisin klo 18. 2.5. Uusi-Rauva, 9.5. Helanne. Meditatiivinen rukouslaulumessu keskiviikkoisin klo 18. 3.5. Partti, Anima mea, joht. Vuori, 29.3. UusiRauva, Anima mea, joht. Korhonen. Messun jälkeen tee ja meditatiivisen kirjoittamisen hetki, Nina Klemmt ohjaa.

Kivimessu torstaisin klo 18. 27.4.

Juhantalo, Lindfors, Niskala, 4.5. Juhantalo, Niskala, 11.5. Juhantalo, Niskala, mukana rippikoululaiset.

Iltamessu perjantaisin klo 18. 28.4. ja 5.5. Hynninen. Perjantai-illan lectio klo 17–18 kappelisalissa.

Tuomasmessun Ehtookellot la 6.5. klo 17. Kati Pirttimaa. Musiikki Inna ja Juha Vintturi. Messu su 30.4. klo 10. Kotakorpi, Lindfors, Pyylampi, Niskala.

Messu su 7.5. klo 10. Juhantalo, Helanne, Pyylampi, Klemmt, Kilven kuoro, joht. Hanna Remes, mukana rippikoululaiset.

Alppilan kirkossa:

Sateenkaarimessu la 29.4. klo 17.

Partti, saarna Mio Kivelä. Motoristimessu su 7.5. klo 16. Viljamaa, Õunap, Gospel Riders. Kiinankielinen messu su 30.4. ja 7.5. klo 13.

TAPAHTUMIA

Kanttorit karnevaalitunnelmissa – perinteinen vappukonsertti su 30.4. klo 16–17.30 Kallion kirkossa. Kallion kanttorit Vivika, Olli ja Tommi soittavat vähemmän vakavaa vappuista musiikkia – sitäkin, jota ei muulloin ehkä kehtaisi soittaa. Kahvi-Kaisojen sima- ja munkkibuffet palvelee väliajalla pientä korvausta vastaan. Konsertin tuotot Yhteisvastuukeräyksen hyväksi. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e. Toukokuussa porukalla puistoon!

Lastensataman perhekerhon

kokoontumiset Kalasataman leikkipuistossa 2.5. alkaen joka tiistai kello 9–11. Tervetuloa tapaamaan muita vanhempia ja juomaan kuppi kahvia. Säävaraus.

Sibelius-Akatemian tutkintokonsertti ti 2.5. klo 13–14 Kallion kirkossa. Emilia Tikkala, urut.

Vapaa pääsy.

Sibelius-Akatemian tutkintokonsertti ti 2.5. klo 15–16 Kallion kirkossa. Eerik Ohtamaa, urut.

Vapaa pääsy.

Torstaina iltapäivällä klo 13 Kallion kirkossa. 4.5. Oudot sanat ja maailman meno. Kirjailijapariskunta Riitta ja Olli Jalonen Päivi Istalan haastattelussa. 11.5. Palkittu näyttelijä Hannu-Pekka Björkman Raisa Rauhamaan haastattelussa.

Kallion musiikkikoulun kevätkonsertit la 6.5. klo 14, 16 ja 18

Alppilan kirkossa. Vapaa pääsy. FluoCanton kahvimatinea -konsertti la 6.5. klo 15.30 Kallion

Seurat 3.5. klo 19 seurakuntasalissa. Kahvit klo 18.30.

Larun POP-messu 28.5. klo 18.

TAPAHTUMIA

Aamujooga ja -kahvit 3.5. klo 8 liikuntasalissa, kulku C-ovesta. Maksu 5 e MobilePaylla.

Rukousaamiainen 5.5. Kryptassa klo 8–9.30. Tiedustelut markus. ek@evl.fi.

Torstaipiiri 4.5. klo 13 seurakuntasalissa. Vieraana lastenohjaaja Eija Härkänen ja kerholapsia.

Lauttasaaren orkesterin vapunaaton konsertti 30.4. klo 15. Vapaa pääsy. Ohjelma 10–15 e. Käsityöpiiri 8.5. B-rapun aulassa kello 13–14.30.

Euroviisuvalvojaiset 9.5. klo 21

Vielä ehtii kerhoihin!

Viimeinen kuulutus mattimyöhäsille: haku ensi syksyn iltapäiväkerhoihin ja päiväkerhoihin päättyy huhtikuun lopussa. Mahdollisia vapaita paikkoja voi toki kysyä myöhemminkin, mutta nyt kannattaa toimia.

Iltapäiväkerhossa eka- ja tokaluokkalaiset voivat viettää koulun jälkeen aikaa turvallisesti ja mukavasti yhdessä kavereiden kanssa. Kerhoissa leikitään, askarrellaan, pelataan ja liikutaan – lepoa ja välipalaa unohtamatta. Päiväkerhot puolestaan on suunnattu 3–5-vuotiaille. Joissakin seurakunnissa mukaan pääsevät jo 2-vuotiaat.

Kerhotoiminta suunnitellaan lasten mielipiteitä kuunnellen ja perheiden katsomuksia kunnioittaen. Kerhoon osallistuminen ei edellytä kirkkoon kuulumista.

Lue lisää: helsinginseurakunnat.fi/lapsetjaperheet

kirkossa. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e sisältää kahvitarjoilun. Sorrettujen kansojen lauluja -konsertti su 7.5. klo 18 Kallion kirkossa. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

Lukupiiri ti 9.5. klo 18 Alppilan kirkolla. Kirjana Rachel Cusk: Ääriviivat. Tervetuloa mukaan!

Lauttasaaren seurakunta

Seurakunnan infopiste: Myllykallionrinne 1b, kulku sisäpihan kautta. Avoinna ma–pe 10–18 p. 09 2340 4300, lauttasaari.srk@evl.fi

Tila- ja toimitusvaraukset: p. 09 2340 4324, lauttasaari.srk@evl.fi

Osoitteet: Lauttasaaren kirkko, Myllykallionrinne 1b, avoinna ma–pe klo 10–18, viikonloppuisin tilaisuuksien mukaan

JUMALANPALVELUKSET

Messu sunnuntaisin klo 11. Hiljaisuuden viikkomessu keskiviikkoisin klo 18.

Pyhäkoulu sunnuntaisin klo 11.

klo 18.

Töppösryhmä joka kuukauden 2. tiistai klo 11.

Kirkkokahvila avoinna ma–to klo

10–17.30 ja pe klo 10–14. Lounasta klo 11–14.

Lisää tapahtumia lauttasaarenseurakunta.fi.

Paavalin seurakunta

Virasto: Sammatintie 5. Avoinna ma klo 10–14, ke klo 12–17, to klo 10–14 p. 09 2340 5400, paavali.srk@evl.fi

Osoitteet: Paavalinkirkko, Sammatintie 5 Redin Silta, Hermannin rantatie 5

JUMALANPALVELUKSET

Messu 30.4. klo 10. Kanala, Flinck, Pellikka. Sekakuoro Lento, joht. Jenni Tervo. Puolen tunnin messu 3.5. klo 18. Koivisto, Pellikka. Messu 7.5. klo 10. Koivisto, Valkeapää, Kiiski. Unreality, joht. Jari Koivistoinen. Puolen tunnin messu 10.5. klo 18. Flinck, Pellikka.

TAPAHTUMIA

Pääsiäisen ilo, The joy of Easter 28.4. klo 17–18. Vox Silentii. Laulumeditaatio. Keräys Yhteisvastuukeräykselle. Wanhan ajan vappukahvit 30.4. klo 11–13. Latinotanssia ja iskelmiä. Historianäyttely. Simaa, munkkeja, suolaista. Halutessasi voit pukeutua vanhan ajan tyyliin. Vapaaehtoinen maksu Yhteisvastuukeräykselle.

Musiikkihetki lapsille 11.5. klo 10 kirkossa. Teemana Värien matkassa kevääseen. Kaikenikäisille lapsille. Kesto n. 40 min. Pientä tarjoilua. Maksuton. Leppoisaa urkumusiikkia vauvoille 17.5. klo 10–11 kirkossa. Nauti lempeistä urkujen sävelistä lapsesi kanssa. Kaikenikäisille. Tarjolla kahvia. Kanttorina Ruut Kiiski. Leipurinallen muskarikirkko 28.5. klo 15. Helluntaipäivän musiikillinen hetki lapsille. Vietetään kirkon synttäreitä – lauletaan ja leikitään. Sopii kaikenikäisille lapsille. Huomioimme erityisesti 2–4-vuotiaat. Tarjoilua ja ongintaa.

Töölön seurakunta

Virasto: Mechelininkatu 32 a B, avoinna ti klo 10–15. Meilahden kirkon seurakuntatoimisto, Jalavatie 6 b, avoinna ma klo 10–15. Puhelimitse ma, ti, to, pe klo 10–15, ke klo 13–17 p. 09 2340 6300, toolo.srk@evl.fi

Osoitteet:

Meilahden kirkko ja Tuomaankirkko, Pihlajatie 16 Temppeliaukion kirkko, Lutherinkatu 3

Töölön kirkko, Topeliuksenkatu 4

Meilahden kerhotilat ja liikuntasali, Jalavatie 6 b

Ruskeasuon seurakuntakeskus Rasti, Tenholantie 6 Fokus, Pasilan Tripla, 5. krs Kerhis, Mechelininkatu 32 a C seurakuntatoolo.fi

JUMALANPALVELUKSET

Temppeliaukion kirkko:

Messu su 30.4. klo 10.

alkaen Kryptassa. K18-tapahtuma. Hauskaa yhdessäoloa euroviisutunnelmissa. Tarjolla viisuherkkuja. Diakonian retki Tampereelle 31.5. Lähtö kirkolta klo 9. Käynti Emil Aaltosen museossa, buffetlounas, kiertoajelu ja munkkikahvit Pyynikin näkötornissa. Paluu n. klo 18. Lauttasaarelaiset etusijalla. Ilmoittautumiset 24.5. mennessä Tainalle p. 050 380 3532. Hinta 30 e. Odotuksen sävyt -ryhmä odottaville äideille. Torstaisin 4.5.–1.6. klo 17.30–19.30. Ilmoittautumiset Eijalle p. 050 430 8835. Perhekerhot maanantaisin, tiistaisin ja perjantaisin klo 9–11 sekä keskiviikkoisin klo 13–15.

Nuortenillat Kryptassa joka keskiviikko ja perjantai klo 18–21. Raamattupiiri torstaina 4.5. ja 18.5. klo 18–19.30 Vattuniemi-tilassa.

Rukouspiiri tiistaisin klo 18–19 Vattuniemi-tilassa.

Kuoro kaikille -harjoitukset torstaisin klo 17–17.50. Kaikki ovat tervetulleita.

Isien lenkkiryhmä torstaisin klo 18. Lenkkeilyä, sauna ja lyhyt hartaus. Lähtö C-portaan edestä

Ruusunkukkia 11.5. klo 19. Sekakuoro Lenton kevätkonsertti, joht. Jenni Tervo. Vapaa pääsy, ohjelma 10/5 e.

Mielessä mukana: Hyvän mielen lauantairetki 13.5. Helsingin

Taidehallille Nuoret2023-näyttelyyn. Lähtö kirkolta klo 13.30. Maksuton. Ilm. viim. 12.5. nina. liikala@evl.fi, p. 050 322 8613. Villiyrttikurssi 23.5. klo 11–13. Tutustutaan kauden villiyrtteihin ja käyttöön ruoanlaitossa. Ohj. Taina Virtanen. Ilm. seurakunnan virastoon 16.5. mennessä. Maksuton. Mahtuu kahdeksan hlöä.

Tanssillinen päivä 13.5. klo 10–20. Tanssia, hiljaisuuden joogaa, alustus ja keskustelua.

Meditatiivinen tanssi ma klo

17.15–18.15 yläsalissa. Yksittäinen kerta 6 e. Ilm. ja tied. saraaho@ gmail.com tai p. 050 490 6014.

Ruokajakelu ke klo 14 Hermannin diakoniatalolla.

Ystävyydenkahvila ke klo 14–15.

Lempeä liikunta ke klo 13.30–

14.15. Maksuton. Ei ilm.

Perhekahvila to klo 9–11. Tietoa lasten suun terveydestä 27.4. klo

10. Asiantuntija Suun terveydenhuollosta. Viimeinen kahvila 4.5.

Messu su 7.5. klo 10. Veikkolan Viihdelaulajat, joht. Jyrki Niskanen.

Töölön kirkko:

Messu su 30.4. klo 12.

Messu su 7.5. klo 12. Arki-illan ehtoollinen ke klo 18. Lyhyt kirkkohetki sanan ja ehtoollisen äärellä.

Meilahden kirkko:

Messu su 30.4. klo 12. Vapputapahtuma kirkolla klo 13.30–16.

Messu su 7.5. klo 12.

Fokus:

Aamuehtoollinen to 4.5. klo 8.30. Arki-illan ehtoollinen to klo 18. Lyhyt kirkkohetki sanan ja ehtoollisen äärellä.

TAPAHTUMIA

Kaikki tapahtumat seurakuntatoolo.fi.

Temppeliaukion kirkko avoinna päivittäin vierailijoille. Tarjoamme opastuksia ja musiikkielämyksiä läpi kevätkauden. Tarkemmat vierailu- ja tapahtumatiedot temppeliaukionkirkko.fi.

Diakonia arkisin p. 09 2340 6318 tai asiointi.helsinginseurakunnat.fi. Miesten maanantaiseuran ja Naisten Forumin retkellä ti 9.5. muutama paikka vapaana. Lähtö

Meilahden kirkolta klo 9.30, paluu n. klo 16.30. Hinta 35 e sis. lounaan. Sitova ilm. hannu.hietalahti@evl.fi, p. 050 387 7148.

Avoimet perhekerhot 17.5. asti. Ma klo 9.30‒11.30, muskarihetket klo 9.30 ja 10, Fokus.

Ti klo 10‒11.30 Temppeliaukion kirkon takkahuone.

Ti vauvakerho klo 13.30‒15 Fokus.

Ti iltaperhekerho klo 17‒18.30 Fokus.

Pe klo 10‒11.30 Kerhis, Mechelinink. 32 a, sisäpiha.

Pe klo 10‒11.30 Ruskeasuon Rasti. Kesäkerho 1.–3.-luokkalaisille

Kerhiksellä 31.7.–4.8. klo 9–16.

Retkeilyä, askartelua ja puuhaa yhdessä! Maksu 125 e/vko ja seuraavat sisarukset 100 e/vko, sis. lounaan, välipalan, ohjelman, matkat ja vakuutuksen. Ilm. 30.4. mennessä netin kautta seurakuntatoolo.fi.

Hyvän mielen kahvila Pikku

Huopalahden asukastalolla ti 9.5. asti klo 14–15.30.

Aikuisten syysleiri 9.10.–12.10. Siikaniemessä. Hinta 140 e. Lisätiedot ja ilmoittautuminen Maija Åker p. 09 2340 6370 tai Sanna Laiho p. 09 2340 3228. Huom. päivämäärä muuttunut.

Temppeliaukion kirkolla: Jumppapiiri ti 16.5. asti klo 10.30 seurakuntasalissa.

Vauvahautomo ti klo 16.30. Lastaan odottavien avoin ja maksuton ryhmä. Ilm. reija.lind@evl.fi.

Uskonnonvapaus 100 vuotta. Juhlatilaisuus la 29.4. klo 16–18. Gospel Spring la 6.5. klo 18. Gospelia Kaikille ja Gospel Helsinki -kuorojen yhteinen kevätkonsertti. Liput lippu.fi.

Töölön kirkolla:

Waste&Feast lounasruokailu ti ja to 11.5. asti klo 12–13. Aikuiset 2 e ja lapset alle 12 v. 1 e. Café Töölö ke 24.5. asti klo 14–16. Hopeapiiri seurakuntasalissa pe 12.5. asti klo 13–14.30.

Toivoa naisille -ryhmä ti 2.5. klo 18.

Meilahden kirkolla:

Äiti-vauva-jooga ke klo 12 ja to klo 10 Tuomaankirkolla. Ilm. reija. lind@evl.fi.

Vanhempi taapero -joogaryhmässä ke klo 14.30 ja to klo 12.15 Tuomaankirkolla vapaita paikkoja! Ilm. reija.lind@evl.fi.

Torstaikerho seurakuntasalissa to 11.5. asti klo 13–14.30.

Kuninkaanpäivän konsertti – barokkia Alankomaista to 27.4. klo 18 Meilahden kirkossa. Vapaa pääsy, ohjelma 8 e. Vapputapahtuma su 30.4. klo

13.30–16.

Kansainvälisen diakonian vapaaehtoisryhmä ti 2.5. klo 17.

Lähetyksen kädentaitopiiri ti 9.5. klo 17.

Ruskeasuon Rastissa:

Waste&Feast lounasruokailu pe

13.5. asti klo 11.30–12.30. Aikuiset 2

e ja lapset alle 12 v. 1 e.

Fokuksessa: Raamattupiiri to 27.4. ja 4.5. klo 16.15–17.45.

Symbioosin kuoron konsertti la 6.5. klo 14.

Tiedän paikan armahan – vanhoja koululauluja yhteislauluna to 11.5. ja 25.5. klo 16.30. Vetäjinä musiikinopettajat Kaisa ja Ari Pärnänen. Vohveli- ja kahvitarjoilu.

Hermannin Diakoniatalon Varustamo

Hämeentie 73, p. 09 2340 2571 varustamo-hermanni.helsinki@evl.fi

Kokemusasiantuntijat päivystävät

9.5. alkaen tiistaisin klo 9.30–11.

Autamme rikos-, päihde- ja asunnottomuusaiheissa sekä muissa elämän haasteissa ja tilanteissa.

Matalan kynnyksen vertaistukea

lämpimällä ja ammatillisella otteella. Myös muina aikoina Petri p. 050 523 0614 ja Marika p. 050 576 3639. Stadam-kuoro esiintyy kanttori

Jukka Ahokkaan johdolla ke 10.5. klo 18.

ItäHelsinki

Herttoniemen seurakunta

Virasto:

Avoinna ma–ti, to–pe klo 10–14, p. 09 2340 3300, herttoniemi.srk@evl.fi

Osoitteet:

Kulosaaren kirkko, Werner Wirenin tie 6 Myllypuron kirkko, Myllynsiipi 10 Seurakuntatila Laituri, Hitsaajankatu 4. Verkossa: www.helsinginseurakunnat.fi/herttoniemi facebook.com/herttoniemenseurakunta @herttoniemensrk

JUMALANPALVELUKSET

Messu su Kulosaaren kirkko klo 10 ja Myllypuron kirkko klo 12. Su 30.4. kauneimpien kevätlaulujen messujen jälkeen simaa ja munkkeja.

TAPAHTUMIA

Koko perheen iloinen vappurieha

Myllypuron kirkolla la 29.4. klo

10–14. Ilmapalloja, ongintaa, kasvomaalausta, arpajaiset, aasikärryajelua, ponitalutusratsastusta klo

11–13, vappumuskarit klo 10.30 ja

12.30. Grillimakkaraa, lettuja, simaa, munkkeja, mehua, kahvia. Maksutavat MobilePay ja käteinen. Tuotto Yhteisvastuukeräykselle.

Laulun siivin ke 3.5. klo 14, Kulosaaren seurakuntasali. Kahvit klo

13.30.

EOL:n konsertti la 6.5. klo 19, Kulosaaren kirkko. Vapaa pääsy, ohjelmamaksu.

Yö kirkossa Myllypuron kirkolla

6.–7.5. on tarkoitettu 1.–3.-luokkalaisille. Leikitään piilosta, kokataan yhdessä, pelataan lautapelejä, hiljennytään sekä yövytään kirkkosalissa. Tapahtuma päättyy muskarimessuun 7.5. Ilmoittautumiset ja maksu 5 e/lapsi 30.4. mennessä nettisivuillamme.

Muskarimessu ja perheiden

puuhapäivä su 7.5. klo 12, Myllypuron kirkko. Messun jälkeen lounas, klo 13–15 temppurata, askartelua ja kasvomaalausta.

Kevätlaulajaiset Knusbackan museon kesäkauden avajaisissa

Herttoniemen kartanolla su 7.5. klo 13–14.

Piknik Kulosaaren kellotapulin juurella su 7.5. klo 15–17.

Ukraina-kävely Kulosaaressa ke 10.5. klo 18. Ukrainan suurlähetystön edestä, Vähäniityntie 9. Kuorojen kevätlaulajaiset ke 10.5. klo 18, Myllypuron kirkko. Herttoniemen ja Myllypuron kirkkokuorot, johtaa Kirsi Lemponen. Myös yhteislaulua.

Iltaruoka joka to klo 16, Myllypuron kirkko.

Äitienpäiväkonsertti pe 12.5. klo 18.30, Myllypuron kirkko. Itä-Helsingin musiikkiopiston oppilaat.

Vapaa pääsy.

Perheiden kevätretki Mustasaareen ti 23.5. klo 9–14. Hinta 10 e/ perhe sisältää lauttamatkan, lounaan ja päiväkahvin. Ilmoittaudu

7.5. mennessä nettisivuilla.

Lapsi päiväkerhoon syksyllä?

2–5-vuotiaiden maksuton kerho

Myllypuron kirkossa pe klo 9–11.30. Haku nettisivuilla päättyy 30.4. Maksutonta digiopastusta Laiturissa joka to klo 14–15.

Diakonian ajanvaraus ma klo 13–14 ja to klo 10–11 p. 09 2340 3344.

Myllypuron elintarvikejakelu ma, ke ja pe klo 8–10, Liikuntamyllyn pääty, Jauhokuja 3. Ei 1.5. Lisätiedot Sinikka Backman p. 050 596 8946.

Mikaelin seurakunta

Seurakuntatoimiston puhelinpalvelu ma, ti ja to klo 10–13, p. 09 2340 4800 tai helsinginmikaelin.srk@evl.fi.

Osoitteet:

Mikaelinkirkko, Emännänpolku 1, p. 09 2340 4815 (suntiot)

Vartiokylän kirkko, Kiviportintie 5, Puotilan kappeli, Puotilantie 5, p. 09 2340 6422 (suntiot)

Matteuksenkirkko, Turunlinnantie 3

JUMALANPALVELUKSET

Kappelimessu Puotilan kappelissa

3 x koko perheen vappurieha

Koko perheen iloinen vappurieha la 29.4. klo 10–14. Myllypuron kirkko, Neulapadontie 12. Ks. s. 9. Koko perheen vapputapahtuma Pakilassa Hyvän Paimenen kirkolla su 30.4. klo

12–14, ks. s. 11. Haagan seurakunnan vapputapahtuma ma 1.5. klo

11–13 Huopalahden kirkolla. Lipunnosto, puhallinorkesteri, kevätlauluja, munkkeja, simaa, makkaraa, ongintaa ja rastirata lapsille. Ks. s. 6.

torstaisin klo 18. Keskipäivän messu Matteuksenkirkossa perjantaisin klo 12. Messu su 30.4. Vartiokylän kirkossa klo 10, Mikaelinkirkossa klo 12, mukana Itä-Sointu-kuoro. Iltamessu ke 3.5. klo 18.30 Vartiokylän kirkossa.

Messu su 7.5. Vartiokylän kirkossa klo 10, kirkkokahveilla uusien messusävelmien opettelemista; Mikaelinkirkossa klo 12, mukana Elegia-kuoro.

Tarkemmat tiedot toimittajista luettavissa verkkosivuiltamme.

TAPAHTUMIA

Mikaelinkirkolla:

Maanantaikahvit klo 13. Ma 8.5. Kevätlauluja. Ma 15.5. Päivi ja Martti Poukka tuovat terveisiä Japanin lähetystyöstä.

Raamatturyhmä: Evankeliumin valossa – suuria kysymyksiä elämästä torstaisin klo 18. Naisten liikuntaryhmä Mikaelin Reippailijat keskiviikkoisin klo 10. Mikaelin Laulajien kevätkonsertti ke 10.5. klo 19. Joht. Jukka Okkonen. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e. Vartiokylän kirkolla:

Neuleklubi maanantaisin klo 11.30. Laulut soikoon! keskiviikkoisin klo 13. Lauletaan yhdessä virsiä, kansanlauluja ja iskelmiä.

Raamattu elämään ma 8.5. ja 22.5. klo 18. Raamattupiiri Jukka Norvannon opetuksia kuunnellen, alkaen Matteuksen evankeliumista. Keskustelua opetuksesta ja rukousta vapaaehtoisten vetäjien johdolla.

Munkkeja ja simaa su 30.4. klo 11.30 alkaen, tuotto Yhteisvastuukeräykseen. Vapaaehtoisten valmistamat tuoreet munkit hintaan 2 e/kpl ja sima 0,5 l/4 e ja 0,75 l/5 e. Niin kauan kuin myytävää riittää. Tilaa herkut etukäteen, niin varmistat omasi! Tee ennakkotilaus 27.4. mennessä milla.makitalo@evl.fi.

Puotilan kappelilla:

Musiikkituokioita lapsiperheille

Kaikenikäiset lapset pääsevät vanhempiensa kanssa laulamaan, leikkimään, soittamaan ja loruttelemaan yhteisissä musiikkihetkissä Malmin Varustamolla, Pekanraitti 16. Kaksi erillistä tuokiota pidetään keskiviikkona 3., 10. ja 17.5. kello 10 ja 10.30. Ei ilmoittautumista. Vapaa pääsy.

Puotilan kappelin Olohuone tiistaisin. Ti 2.5. Teatteria, runoutta ja rillumareitä, lausuja Iiro Kajas. Ti 9.5. Hortto Kaalosta oopperaan, laulutaiteilija Marko Putkonen. Kahvit klo 13, ohjelma klo 14. Rukouspiiri maanantaisin klo 9. Vanhan musiikin konsertti Meren sisaret ja Konsort Karhea su 7.5. klo 16. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e. Tahdon-ilta ti 9.5. klo 18. Asiaa ja musiikkia avioon aikoville. Ajanvaraus diakonityöntekijälle p. 09 2340 4818 ma, ti ja to klo 12–14. Tapaamisajan voi käydä varaamassa myös Mikaelinkirkolla tiistaisin klo 13–13.30. Pyhäpäivinä ei päivystystä.

Roihuvuoren seurakunta

Seurakuntatoimisto ma, ti, to klo 10–13, ke klo 13–16,

TAPAHTUU 28.4.–12.5.

p. 09 2340 5700, roihuvuori.srk@evl.fi

Osoitteet:

Laajasalon kirkko, Reposalmentie 13 Roihuvuoren kirkko, Tulisuontie 2 Nettisivut: helsinginseurakunnat.fi/roihuvuori

JUMALANPALVELUKSET

Roihuvuoren kirkossa:

Messu su 30.4. klo 10. Lyytinen, Ronkainen, Tiainen.

Messu su 7.5. klo 10. Vaulas, Salonen. Laulunopettajien yhdistyksen kvartetti.

Lyhyt iltamessu keskiviikkoisin klo

18.

Laajasalon kirkossa:

Messu su 30.4. klo 12. Lyytinen, Ronkainen, Tiainen.

Perhemessu su 7.5. klo 12. Vaulas, Salonen, Niva-Vilkko, Pulkkiset, Nurmesviita. Lopuksi seikkailua kirkolla.

Hiljaisuuden kirkko to 4.5. klo 18. Ehtoollinen, Taizé-lauluja.

TAPAHTUMIA

Varaslähtö vappuun pe 28.4. klo

15–17 Laajasalon kirkolla Yhteisvastuukeräyksen hyväksi. Myynnissä Suntion simaa ja munkkeja, myös mukaan. Lapsille vappumuskari klo

16. Hinnat: Munkki 1,5 e, makkara (myös vege) 1,5 e, simapullot puolesta litrasta puoleentoista

litraan 3–6 e. Käteinen ja MobilePay.

Kielin ja palkein to 4.5. klo 18.30

Roihuvuoren kirkossa. Itä-Helsingin musiikkiopiston kantele- ja harmonikkaoppilaiden kevätkonsertti. Vapaa pääsy.

Kuorofestivaali la-su 6.–7.5. Roihuvuoren kirkossa. Johtajina Sibelius-Akatemiassa opintojaan viimeistelevät kuoronjohtajat.

Vapaa pääsy. Konsertit 6.5. ovat klo

14.30, 16.30 ja 18.30. Konsertit 7.5. ovat klo 14 ja klo 16.30. Lisätiedot nettisivuillamme.

Itä-Helsingin musiikkiopiston laulajaopiskelijoiden konsertti ti

9.5. klo 18.30 Roihuvuoren kirkossa. Vapaa pääsy.

Avoin sururyhmä ke 10.5. klo 12.30 Roihuvuoren kirkossa. Jos mahdollista, ilmoittaudu etukäteen tuula. alho@evl.fi tai p. 09 2340 5738. Äitienpäivän yhteisvastuukonsertti –

Mieskuoro Könsikkäät su 14.5. klo 18 Laajasalon kirkossa. Vieraina Helsingin Balalaikkaorkesteri ja folkyhtye Kukkanen. Liput 15 e tuntia ennen ovelta tai ennakkoon netistä: konsikkaat.fi.

Kastepäivä helatorstaina 18.5. Laajasalon kirkolla klo 12–16. Mutkaton tapa pitää kastejuhla minkä ikäiselle lapselle tahansa. Seurakunta tarjoaa juhlan kastepuvusta kakkukahveihin. Se on maksuton ja avoin kaikille. Ilm. juha. takala@evl.fi, p. 050 595 8961 su 7.5. mennessä.

Vanhusten virkistyspäivä ti 23.5. klo 11–15 Laajasalon kirkolla. Koh-

taamisia ilon äärellä Maria Baric Company, lounas ja ehtoollinen. Bussikuljetus Roihuvuoren kirkolta klo 10.15. Ilmoittautumiset, ruokavaliot ja tieto tuletko bussikuljetuksella seurakuntatoimistoon ma

15.5. mennessä (ks. tiedot yllä).

Diakonian päiväsauna ti klo 13–15

Laajarannassa jaksamisen tai päihteiden kanssa kamppaileville.

Tuo oma pyyhe, tarjolla pikkupurtavaa.

Diakonian ajanvaraus puhelimitse

Laajasalossa ma klo 10–11, p. 09 2340 5768, ja Roihuvuoressa ti klo

10–11, p. 09 2340 5758, tai: roihuvuori.diakonia@evl.fi.

Vuosaaren seurakunta

Seurakunnan virasto: Satamasaarentie 7, p. 09 2340 6500, vuosaari.srk@evl.fi, ma, ti, to, 10–13, ke 15–17, pe vain sähköpostilla ja puhelimitse 10–13.

leipää (5 e/2 e), grillimakkaraa, vohveleita ja kahvia. Kasvomaalausta, aasi, pomppulinna, YV-prinsessa, halattavia eläinhahmoja, keppihevosrata ja paljon muuta mukavaa! Mukana Viikingit. Käteismaksu.

Kuninkaan ilta kirkolla pe 12.5. klo

18. Kate Gerrish, Irene Vitanovska Skopjesta, Hannele Ahtinen & Hadassa. Gerrish on seurakuntaaktiivi ja kokenut kouluttaja hoitotieteen alalla, joka kouluttaa eri puolilla maailmaa lääkäreitä, hoitajia ja seurakuntien vapaaehtoisia.

Ikäihmisten kevätretki Vivamoon ti 23.5. Suven aika -kevätjuhla Lohjanjärven rantamaisemissa, hengellistä antia, hyviä tarjoiluja ja tunteita herättävä konsertti. Ohjelmassa kevätjuhlakirkko, Vivamon historiaa draaman keinoin, AnnaMari Kaskinen ja Maija Nyman, Elämälle-konsertti, Maija ja Jyrki Anttila. Hinta 35 e, sis. matkat, ohjelman, lounaan ja kahvit. Lähtö aamulla, paluu klo 17. Ilm. ja maksu

Gospel Spring 6.5.

Amerikkalainen gospelguru Gerald T. Smith tähdittää Gospelia Kaikille - ja Gospel Helsinki -kuorojen kevätkonserttia yhdessä laulaja Laura Aution kanssa. Smith on tullut tunnetuksi gospelmuusikkona, pianistina, säveltäjänä ja inspiroivana kouluttajana.

Tervetuloa voimaannuttavaan Gospel Spring -konserttiin lauantaina 6.5. kello 18 Temppeliaukion kirkossa, Lutherinkatu 3. Luvassa on koskettavia tulkintoja, kevään iloa sekä riemullista ilosanomaa. Ohjelmistossa kuullaan sekä gospelklassikoita että tuoreempaa tuotantoa James Clevelandista Kirk Frankliniin. Musiikinjohdosta vastaa Nina Pakkanen ja säestyksestä Gospel Helsinki Band.

Liput 27,50/23,50/19,50 euroa lippu.fi

Osoitteet: Kirkko ja Marielund, Satamasaarentie 7.

Valo, Palvelukeskus Albatross, Kahvikuja 3.

Katukappeli, kauppakeskus Columbus.

JUMALANPALVELUKSET

Päivähartaus ja ehtoollinen

Marielundin kappelissa torstaisin klo 12.

Messu kirkossa sunnuntaisin klo 11.

30.4. Paananen, Joronen, Meriranta.

7.5. Sihvola, Paananen, Kantola.

14.5. Paananen, Sihvola, Pesonen, Kantola, isosten siunaaminen, äitienpäivä.

TAPAHTUMIA

Koko perheen Yhteisvastuutapahtuma kirkolla su 7.5. klo 12.30–

16. Keittolounas ja itse tehtyä

Valossa tiistaisin klo 12–13. Päivystävä pappi ja toimitusvaraukset virastolla ja p. 09 2340 6502, ma, ti, to 10–13, ke 15–17, pe vain puhelimitse 10–13. Nettisivut helsinginseurakunnat. fi/vuosaari.

Matteuksenkirkon Varustamo

Turunlinnantie 3, p. 09 2340 2323, varustamo-matteus.helsinki@evl.fi

Waste&Feast Snellu Cafe lounas ma–pe klo 11–13. Huom! sulj. ma 1.5. ja ke 3.5. Lounas 3 e / 6 e, mukaan 3 e, ystävälounas 10 e. Matteuksenkirkon avoimet ovet to 11.5. Pidennetty lounasaika klo 14 asti, sen jälkeen munkkia ja mehua, toiminnan esittelyä ja musiikkia.

PohjoisHelsinki

Malmin seurakunta

Seurakuntatoimisto: ma–ti, to–pe klo 9–13, ke klo 13–17 p. 09 2340 4400, malmi.srk@evl.fi

Osoitteet:

Pihlajamäen kirkko, Liusketie 1

Puistolan kirkko, Tenavatie 4

Siltamäen seurakuntakoti, Jousimiehentie 5

Tapanilan kirkko, Veljestentie 6

Tapulin seurakuntakoti, Maatullinkuja 4

Varustamo, Pekanraitti 16

Viikin kirkko, Agronominkatu 5 Seuraa meitä: helsinginseurakunnat.fi/malmi FB, IG, TW

JUMALANPALVELUKSET

(käteinen) viim. 8.5. virastoon: ma, ti, to 10–13, ke 15–17. Lisätiedot: 09 2340 6540, fiia.diekmann@evl.fi. Kävelyseuraa Vuosaaressa tiistaisin klo 10–11. Lähtö Mosaiikkitorilta Columbuksen sisäänkäynnin vierestä. Ulkoillaan yhdessä, reitti ja nopeus osallistujien mukaan. Digiopastusta ikäihmisille kirkolla ma 24.4., 8.5. ja 22.5. klo 13–15. Opastusta älypuhelimen, tabletin tai tietokoneen käytössä. Perhekerho Valossa klo 9–11 tiistaina 2.5., 9.5. ja 16.5. Leppoisaa aikaa yhdessä, lapsille leikkiseuraa ja vanhemmille mahdollisuus toisten aikuisten kohtaamiseen ja elämän jakamiseen. Tarjolla kahvia, mehua ja pientä purtavaa, 1 e. Diakonian ajanvaraus 09 2340 6518 ma, ti, to klo 12–13. Voit jättää soittopyynnön vuosaari.diakonia@ evl.fi. Sähköinen ajanvaraus nettisivuillamme. Käyntiajanvaraus

Varustamolla. Onko sinulla kysymyksiä Maisasta? Tarvitsetko oman sähköpostin? Osaatko käyttää pankkipalveluita? Onko verkkokaupan käyttö hankalaa? Tule kysymään vinkkejä! Uusi Lasten virsi iloa täynnä! Pielisensuun seurakunnan musiikkiryhmä Tiuku ja Malmin seurakunnan lapsikuorot esiintyvät la 6.5. klo 16 Viikin kirkossa. Perinteikäs Lasten virsi -kirja on uudistunut. Konsertissa joensuulaiset ja helsinkiläiset lapset yhdistävät voimansa, ja laulavat, leikkivät sekä liikuttavat meitä kaikkia. Mukana kanttorit Tiina Korhonen Pielisensuusta sekä Kaisu Rauhamaa, Mari Torri-Tuominen ja Liisalotta Lepistö Malmilta. Cantate! Laulakaa! Riemukas messu kaiken ikäisille su 7.5. klo 10 Viikin kirkossa. Mukana Tiukumusiikkiryhmä Joensuusta ja Malmin seurakunnan lapsikuorolaisia.

Kevään äänet -konsertti ma 8.5. klo 18 Pihlajamäen kirkossa. SariAnneli Ruokosen lauluoppilaita. Kaisu Rauhamaa piano, urut. Järj. Malmin seurakunta ja Allin Laulut. Ohjattu linturetki Vanhankaupunginlahdelle ma 8.5. Kokoontuminen klo 18 Jokisuuntien parkkipaikalla. Oppaana lintuharrastaja Dolf Assmann. Seurakunta tarjoaa eväät. Ilm. heidi.granstrom@evl.fi, p. 050 369 0965.

Eläkeläisten iltapäivä ti klo 13–15 Puistolan kirkossa. Seurakunnan yhteinen senioripiiri. Ajankohtaisia aiheita, syventäviä alustuksia, kohtaamisia, kahvittelua, musiikkia, vierailijoita. Rauhan rukous Puistolan kirkossa to klo 13–13.45. Rukousta maailmantilanteen puolesta ja mahdollisuus sytyttää rauhankynttilä. Toimittaa pastori Kirsi OjansuuKaunisto.

Messu sunnuntaisin

Viikin kirkossa klo 10. Perhemessu

7.5.

Pihlajamäen kirkossa klo 11 yhdessä Verkoston kanssa. 30.4. Messy Church, koko perheen toiminnallinen jumalanpalvelus.

Puistolan kirkossa klo 12.

Tapanilan kirkossa klo 17.

Iltaehtoollinen Viikin kirkossa ke klo 18.30.

Pyhäkoulu Pihlajamäen kirkolla

7.5. klo 11.

TAPAHTUMIA

Tietoa nettisivuilta, kirkoilta tai p. 09 2340 4400.

Musisoivat sellistit to 27.4. klo 18

Viikin kirkossa. Itä-Helsingin musiikkiopiston oppilaskonsertti.

Helsinki-infon neuvoja opastaa kaupungin sähköisten palveluiden käytössä to 27.4 klo 11–13 Malmin

Nuorten aikuisten vuoro Talolla Tapanilan kirkolla ma klo 18–20. Rentoa ajanviettoa maanantaiiltoihin. Ovet auki joka ma klo 18–20! Etsitkö omaa turvallista porukkaa? Iltaan on uutena helppo tulla mukaan. Luvassa vapaamuotoista keskustelua, yhdessäoloa, hengailua ja pelailua. Täysi-ikäisille.

Vauva- ja taaperotupa Malmin Varustamolla ti ja pe klo 13.30–15.30. Mönkimistä, touhuamista, lauleskelua, yhdessä jakamista ja kahvittelua muihin tutustuen. Pienten biisit Varustamolla ke 3.5. ja 10.5. klo 10 ja 10.30. Lauletaan, leikitään, soitetaan ja lorutellaan yhdessä.

Maksutonta lastenhoitoa Varustamolla 3 v. täyttäneille la 29.4. klo 10–13. Pientä välipalaa. Tied ja ilm. paivi.ahmaoja@evl.fi, p. 050 5770 650.

Isien avoin perhekerho Varustamolla ti klo 9.30–11.30. Leikkiä, askartelua, rentoa puuhastelua ja seurustelua isien ja lapsien ehdoil-

la. Kahvia ja teetä.

Touhutorstai perheille Viikin

kirkolla 27.4. klo 9.30–11. Maalausta ja askartelua. Tied. margit.jukanen@evl.fi, p. 050 3803 760.

Perhekahvilat kirkoilla klo 9.30–

12. Ma Viikin kirkolla, ti Puistolan kirkolla ja Tapanilan kirkolla, to Siltamäen srk-kodilla. Ke Pihlajamäen kirkolla klo 10–11.30. Kohtaamisia ja lasten leikkiä arkipäivisin. Tied. anne.ridell@evl.fi p. 050 380 3768.

Iltaruoka Viikin kirkolla ke klo

17–18.30. Perheille leikkihetki

kerhohuoneessa 17.30–18.30.

Iltaehtoollinen 18.30.

Tapulin Olohuone ma klo 11–12.30

Tapulin seurakuntakodilla (ei 1.5.).

Kahvia, voileipiä ja puuroa. Hävikkiruuan jako klo 11. Oma kassi mukaan.

Kahvia ja kohtaamista ke klo

10–11.30 Jakomäen nuorisotalolla

Jakomäenpolku 6, voileipiä ja kahvit. Tervetuloa jutustelemaan yhteisen pöydän ääreen. Hävikkileivän jako klo 10.

Ostarin Onni -kahvila ti klo 9–11

Pihlajamäen kirkolla. Puuro ja voileipiä. Hävikkileivän jako klo 9.

Kahvia ja kohtaamista ti klo

13–14.30 Tapanilan kirkolla. Avoin kohtaamispaikka juttuseuraa kaipaaville.

Keittolounas ti klo 12–13 Pihlajiston asukastalo Mestassa, Tiirismaantie 4. Hinta 2 e.

Keittolounas to klo 12–13 Siltamäen seurakuntakodilla. Hinta 2 e.

Ruoka-aika to klo 12–13 Pihlajamäen kirkolla. Lämmin ateria ja kahvit. Hinta 2 e.

Friendship Café to klo 18–20

Pihlajamäen kirkon alakerrassa.

Kohtaamispaikka eri kulttuureista tulleille. Kahvia ja teetä, leipää ja keksejä. Tied. Minna-Sisko Mäkinen p. 050 369 1004.

Venäjänkielinen OlohuoneГостиная ma klo 18–20 Pihlajamäen kirkon. Tied. Marianne Hapsal, p. 050 380 3778.

Tullaan tutuksi – avoin monikulttuurinen naistenryhmä Pukinmäessä to klo 11–13. Leikkipuisto

Unikko, Unikkotie 8. Tied. Marianne Hapsal p. 050 380 3778 ja Raili

Lehtinen p. 050 384 4372.

Hävikkileivän jako to klo 11–11.30

Malmin Varustamolla. Diakoniatyöntekijä tavattavissa klo 11.30–13.

Diakonian ajanvaraus ja neuvonta ma–to klo 10–11.30 p. 09 2340 4481. Jätä muina aikoina soittopyyntö. Tied. diakonia.malmi@evl. fi.

Oulunkylän seurakunta

Virasto palvelee sähköpostilla ja puhelimitse ma–ti, to–pe klo 9–13, ke klo 13–17, p. 09 2340 5300, oulunkyla.srk@evl.fi

Osoitteet:

Häähuumaa

Tuomiokirkossa

Suunnitteletteko parhaillaan häitänne? Siinä tapauksessa tämä on juuri teille! Hääparien unelmaillassa kuullaan erilaista häihin sopivaa musiikkia rakastetuimmista häämarsseista kauneimpiin yhteisvirsiin. Saatte vastauksia käytännön kysymyksiin ja kuulette, miten voitte tehdä kirkkohäistä juuri teidän itsenne näköiset. Tilaisuuden jälkeen Kryptassa nautitaan iltakahvit ja -teet.

Tahdon, tahdon -ilta 27.4. klo 18 Tuomiokirkossa.

Juhlat uskonnonvapaudelle

Uskonnonvapaus Suomessa täyttää tänä vuonna sata vuotta. Temppeliaukion kirkossa juhlistetaan satavuotiasta uskonnonvapautta juhlassa, jossa luvassa on puheita, rukousta ja ylistystä sekä musiikkia. Muun muassa muusikko Jukka Leppilampi esiintyy. Tilaisuus on kaksikielinen.

Vapaus uskoa – Uskonnonvapaus 100 vuotta Temppeliaukion kirkossa la 29.4. klo 16–18.30. Lutherinkatu 3.

Oulunkylän kirkko, Teinintie 10 Käpylän kirkko, Metsolantie 14

Maunulan kirkko, Metsäpurontie 15 Maunulan ja Käpylän kirkot avoinna sovitusti. www.helsinginseurakunnat.fi/ou­

lunkyla

YouTube: Oulunkylän seurakunta Facebook: facebook.com/oulunkylanseurakunta

JUMALANPALVELUKSET

Oulunkylän kirkossa messu sunnuntaisin klo 10.

Käpylän kirkossa messu sunnuntaisin klo 18.

Maunulan kirkossa viikkomessu torstaisin klo 12 (11.5. asti).

TAPAHTUMIA

Teematorstai – Vappumatinea to 27.4. klo 13.30 Maunulan kirkolla. Keväisiä yhteislauluja ja musiikkiesityksiä. Simaa ja munkkeja myytävänä Yhteisvastuukeräyksen hyväksi. Vapaa pääsy.

Perinteinen vappumatinea ma 1.5. klo 15 Oulunkylän kirkolla. Eija Ahvo ja Harri Saksala esittävät lauluja työstä, rauhasta ja rakkaudesta. Mukana myös Yrjänä Sauros ja Mikko Heleniuksen yhtye. Vapaa

la mukaan talkoisiin tai lahjoittamalla postimerkkejä, kortteja ja vanhoja rahoja. Hiljaisuuden rukoushetki keskiviikkoisin klo 18–18.30 Käpylän kirkossa. Hiljennymme Raamatun tekstien ja Taizé-laulujen äärellä. Perhekerho maanantaisin klo

9.30–11 Oulunkylän kirkolla 15.5. asti. Tule tapaamaan toisia perheitä, juttelemaan vanhemmuudesta, lapsista ja milloin mistäkin. Maunulan muskarit torstaisin

Maunulan kirkolla 11.5. asti. Klo

9.45–10.15 taaperot (n. 1–3-v.). Klo

10.20–10.50 vauvat (n. 0–1-v.). Klo

10.55–11.25 kaikenikäiset / sisarukset. Vapaa pääsy. Yhteisöruokailut ovat kaikille avoimia kohtaamispaikkoja ruuan äärellä. Vapaaehtoinen maksu. Maanantaipuuro maanantaisin klo

9.30–11.30 Oulunkylän kirkossa 8.5. asti.

Käpylän iltaruoka keskiviikkoisin klo 16–17.30 Käpylän kirkossa 10.5. asti.

Maunulan kirkon kahvila torstaisin klo 10–12 Maunulan kirkossa 11.5. asti.

Pakilan seurakunta

Virasto: Palosuontie 1. Avoinna ma, ti, to, pe klo 9–13, ke 13–17, p. 09 2340 5500, pakila.srk@evl.fi

Osoitteet: Hyvän Paimenen kirkko, Palosuontie 1, kirkko avoinna hiljentymistä varten ma–pe klo 10–14 ja su klo 12–14. Seuraa meitä sosiaalisessa mediassa: Facebook, Twitter ja Instagram: Pakilan seurakunta

pääsy. Lipaskeräys Yhteisvastuukeräyksen hyväksi.

Diakoniatyön kevätretki ma 22.5. Raaseporiin. Hinta 25 e, sis. ruokailut. Retkelle mahtuu 33 hlöä, etusijalla pienituloiset srk:n alueella asuvat. Ilm. ti 2.5. klo 13–15 Susanna Mäkinen p. 050 534 5405, to 4.5 klo 13–16 Tarja Lindfors p. 050 380 3483.

Oulunkylän lähetyspiiri ke 3.5. klo 13 Oulunkylän kirkolla.

Teematorstai – Kevätjuhla to 4.5. klo 13 Maunulan kirkolla.

Pappi paikallisessa to 4.5. klo 18–20 pub Päättömässä Kanassa, Pohjolankatu 2. Pappi tavattavissa, tervetuloa juttelemaan.

Miestenpiiri ma 8.5. klo 14–16 Oulunkylän kirkolla. Kahvit tilaisuuden alussa.

Koskelan lähetyspiiri ma 8.5. klo

12–13.30 Kunnalliskodintie 6 C, kerhotila.

Rukousryhmä to 11.5. klo 18–20

Oulunkylän kirkolla. Rukoilemme yhdessä osallistujien esille tuomien asioiden puolesta.

Postimerkkitalkoot torstaisin klo

10–14 Oulunkylän kirkolla. Voit tukea Lähetysseuran työtä tulemal-

ikuisesti sotajalalla? Minkälaisia rajapintoja niillä on? Ovatko ne sovitettavissa yhteen? Alustajana Jussi Tuurna. Lisätietoja antaa Marita Toivonen.

Perhekerho tiistaisin klo 9–11.30. Laulun siivin -yhteislaulutilaisuus parittomien viikkojen tiistaisin klo 13.

Nuortenilta tiistaisin klo 18 Kirkonkellarissa.

Kutomakerho keskiviikkoisin klo 18.

Eläkeikäisten kerho torstaisin klo 13.

Raamattupiiri parillisten viikkojen torstaisin klo 17.

Perhekerho torstaisin klo 17–19. Päivystävä pappi p. 09 2340 5502 joka päivä klo 9–18.

Diakoniapäivystys on ti klo 10–12, p. 09 2340 5552, mutta muulloinkin voit ottaa yhteyttä.

Malmin

Varustamo

Pekanraitti 16, p. 09 2340 2725, varustamo-malmi.helsinki@evl.fi

Digineuvontaa Helsingin kaupungin sähköisiin palveluiden käyttöön to 27.4 klo 11–13. Helsinki-infon neuvoja opastaa sinua kaupungin sähköisten palveluiden käytössä. Tule kysymään vinkkejä esimerkiksi Maisa-palvelun käyttöön!

Erityisryhmille

KEHITYSVAMMAISILLE

JUMALANPALVELUKSET

Vappuaaton perhemessu su 30.4. klo 11. Tiia Valve-Tuovinen, Jouni Pirttijärvi ja Jussi Hirvonen. Messun jälkeen vapputapahtuma klo

12–14.

Messu su 7.5. klo 11. Jouni Pirttijärvi, Marita Toivonen ja Ari Häyrinen. Kirkkokerho lapsille Lastenkappelissa.

TAPAHTUMIA

Seurakunnan akvarelliryhmän taidenäyttely 18.4.–7.5. Avoinna kirkon aukioloaikoina. Vapputapahtuma su 30.4. klo

12–14. Kirpputori, ponitalutusratsastusta, ilmapalloja, ongintaa, kasvomaalausta ja vappunaamareiden askartelua. Munkkeja, simaa, hattaraa ja grillattua makkaraa. Kummirannekkeen puuttuvien palojen (2-v. ja 4-v.) ja kastelintujen nouto. Tapahtuman tuotto Yhteisvastuukeräyksen hyväksi. Kirpputorin myyntipöytien tiedustelut sami.hussein@evl.fi. Uskonnonfilosofinen klubi ke

10.5. klo 18.30. Usko ja tiede. Sulkevatko ne toisensa pois ja ovat

Nuorten ja aikuisten kerho Yrittäjät ma 15.5. klo 17–18 Alppilan kirkolla, Kotkankatu 2. NÄKÖVAMMAISILLE

Pakarituvalla kahvittelua ja kimppakävelyä ke 10. ja 24.5. klo 12.30–15, Kuriiritie 1, Vantaa. Kesäleiri pe–su 9.–11.6. Lohjalla. Hinta 60 e sis. matkat ja täysihoidon. Tarvittaessa saat vapaaehtoisen oppaan leirin ajaksi. Tied. ja ilm. 2.5. mennessä marjaleena. kallio@evl.fi, p. 050 380 0947. Mustasaaren retki su 18.6. Lähtö klo 12 lautalla, ohjelmassa brunssi ja saaristomessu. Paluulautta saapuu rantaan klo 16. Ilm. erityisruokavaliotietoineen viim. pe 2.6. p. 2340 2549. Retken hinta 10 e käteisenä.

VIITTOMAKIELELLÄ

Malmin raamattupiiri ti 2.5. klo 15.30–17 Puistolan kirkolla, Tenavatie 4.

Viittomakielinen perhekerho pe 28.4. klo 9.30–12 Malmin Varustamolla, Pekanraitti 16.

TAPAHTUU 28.4.–12.5.

Musiikkia kirkoissa

PERJANTAINA 28.4. Pääsiäisen ilo klo 17 Paavalinkirkossa, Sammatintie 5. Laulumeditaatio. Lauluyhtye Vox Silentii. Vapaa pääsy.

SUNNUNTAINA 30.4. Vapunaaton konsertti klo 15 Lauttasaaren kirkossa, Myllykallionrinne 1. Lauttasaaren orkesteri, pianosolistina Jukka Nykänen. Vapaa pääsy, ohjelma 15/10 e. Kanttorit karnevaalitunnelmissa klo 16 Kallion kirkossa, Itäinen papinkatu 2. Kanttorit Vivika, Olli ja Tommi soittavat vähemmän vakavaa vappuista musiikkia. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e. Sima- ja munkkibuffet. Tuotto Yhteisvastuukeräykseen.

MAANANTAINA 1.5.

Perinteinen vappumatinea klo 15 Oulunkylän kirkossa, Teinintie 10. Eija Ahvo ja Harri Saksala esittävät lauluja työstä, rauhasta ja rakkaudesta. Mukana Yrjänä Sauros ja Mikko Heleniuksen yhtye. Vapaa pääsy, lipaskeräys Yhteisvastuukeräykselle.

LAUANTAINA 6.5.

Maassa rauha klo 14.30 Roihuvuoren kirkossa, Tulisuontie 2. Savonlinna-kuoro, Juvan kamarikuoro, Anu Ontronen, altto, Trio Tanguango, ESMO-Ensemble. Kuorofestivaali 2023. Vapaa pääsy.

Pohjolan tuulia klo 16.30 Roihuvuoren kirkossa, Tulisuontie 2. Uudenmaan poliisilaulajat ja Project B -kuoro. Kuorofestivaali 2023. Vapaa pääsy.

Opettajien konsertti klo 18 Lauttasaaren kirkossa, Myllykallionrinne 1. Lauttasaaren musiikkiopiston opettajat. Vapaa pääsy.

Gospel Spring klo 18 Temppeliaukion kirkossa, Lutherinkatu 3. Gospelia Kaikille ja Gospel Helsinki -kuorot, solisteina amerikkalainen Gerald T. Smith ja Laura Autio, Gospel Helsinki Band: Joonatan Rautio, piano ja saksofoni, Juho Kivivuori, basso, Sami Koskela, lyömäsoittimet, Saku Mattila, kitara. Liput 27,50/23,50/19,50 e lippu.fi

Blessed Hope klo 18.30 Roihuvuoren kirkossa, Tulisuontie 2. Candomino-kuoro, Jenni Laurila, urut, Eeva-Kaarina Ikonen, sello, Vladislav Shedlevich, tenori, Paulus Hartikainen, baritoni. Kuorofestivaali 2023. Vapaa pääsy.

soittajat Hannu Vasara, viulu, Kirill Kozlovski, cembalo ja urut, ja Louna Hosia, viola da gamba, esittävät vanhaa musiikkia tiistaina 9.5. kello 19 Saksalaisessa kirkossa.

Kevätkonsertti Vala klo 19 Kulosaaren kirkossa, Werner Wirénin tie 6. Eteläsuomalaisen Osakunnan Laulajat. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

SUNNUNTAINA 7.5.

Matkalla kirkkovuoden maisemissa klo 11.30 Pitäjänmäen kirkossa, Turkismiehenkuja 4. Kaarina Ruusuvirta Trio, Markus Bäckman, laulu. Vapaa pääsy.

Cantate Domino klo 14 Roihuvuoren kirkossa, Tulisuontie 2. Nuorisokuoro Vaula, lauluyhtye Projekti, Maija Rautasuo, sopraano, Mikko Peltokorpi ja Paulus Hartikainen, baritoni, Kaisa Pulkkanen, piano ja urut. Kuorofestivaali 2023. Vapaa pääsy.

Vanhan musiikin konsertti klo 16 Puotilan kappelissa, Puotilantie 5. Lauluyhtye Meren sisaret ja soitinyhtye Konsort Karhea. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

Värejä klo 16.30 Roihuvuoren

kirkossa, Tulisuontie 2. Lapsi- ja nuorisokuoro Candomini ja Ensemble B. Kuorofestivaali 2023.

Vapaa pääsy.

ImproFlow klo 18 Tuomiokirkossa, Unioninkatu 29. Intuitiivista musiikkia ja improvisointia. Hale

Heikkilä, Teho Majamäki ja Tiia

Maria Saari, soittimina muun muassa sello, vibrafoni, handpan ja

muita melodisia lyömäsoittimia, saha, etnisiä percussioita, piano ja ihmisääni. Marika Mustasilta maalaa konsertin aikana taulun. Voit ottaa mukaan myös torkkupeiton ja tyynyn ja nauttia konsertista pitkällään. Liput 35 e lippu.fi

Toivon tuulet klo 19 Temppeliaukion kirkossa, Lutherinkatu 3. Puhallinorkesterit Apollo ja Louhi. Vapaa pääsy, ohjelma 15 e. Osa tuotosta Kirkon Ulkomaanavun kautta Ukrainan lasten hyväksi.

MAANANTAINA 8.5.

Kevään äänet klo 18 Pihlajamäen kirkossa, Liusketie 1. Sari Anneli Ruokosen eri-ikäisiä lauluoppilaita, Kaisu Rauhamaa, piano ja urut. Vapaa pääsy.

TIISTAINA 9.5.

Reppumatkalla Italiassa vol. 2 klo 19 Saksalaisessa kirkossa, Unioninkatu 1. FiBO Players: Hannu Vasara, viulu, Louna Hosia, viola da gamba, Kirill Kozlovski, cembalo ja urut. Vanhan musiikin konsertti. Liput 20 e fibo.fi/kauppa ja ovelta.

KESKIVIIKKONA 10.5.

Seniorifoorumi-konsertti klo 13 Mikael Agricolan kirkossa, Tehtaankatu 23. Helsingin Urkukesän ennakkotapahtuma. Harri Kerko,

koskettimet, laulu ja puhaltimet. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e. Julkaistaan Urkukesä-festivaalin 2023 ohjelmisto.

Mikaelin Laulajien kevätkonsertti klo 19 Mikaelinkirkossa, Emännänpolku 1. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e. Kuorojen kevätlaulajaiset klo 19 Myllypuron kirkossa, Neulapadontie 12. Herttoniemen ja Kulosaaren kirkkokuorot sekä Myllypuron kirkon kuoro. Myös yhteislaulua. Vapaa pääsy.

TORSTAINA 11.5.

Lauletaan yhdessä klo 10.15 Kannelmäen kirkossa, Vanhaistentie 6. Yhteislaulua Anne Myllylän kanssa parittomien viikkojen torstaisin. Vapaa pääsy.

Tiedän paikan armahan klo 16.30–18 Töölön seurakunnan monitoimitila Fokuksessa, kauppakeskus Mall of Tripla. Tule laulamaan vanhoja koululauluja yhdessä ja muistelemaan menneitä. Vetäjinä musiikinopettajat Kaisa ja Ari Pärnänen. Vohveli- ja kahvitarjoilu. Vapaa pääsy.

urut, piano ja laulu, Antero Priha, trumpetti, Senni Valtonen, kantele,

Kevätkonsertti klo 19 Paavalinkirkossa, Sammatintie 5. Sekakuoro Lento. Vapaa pääsy.

Rajat ylittävää musiikkia Vantaalla

Rajaton-lauluyhtyeestä tuttu Hannu Lepola kokosi yhteen nuoruutensa soittokavereita, tahollaan pitkän uran tehneitä ammattimuusikoita. Syntyi yhtye Hannu Lepola ystävineen, jossa vaikuttavat Lepolan (laulu ja basso) lisäksi Jarmo Kaijansinkko (kosketinsoittimet, laulu), Mikko Pettinen (trumpetti, kosketinsoittimet, laulu), Matti Saarinen (kitara, laulu) sekä Mikko Taipale (rummut, laulu).

Yhtye liikkuu tyylillisesti taidepopin, jazzin ja progressiivisen rockin kolmiossa ammentaen vaikutteita myös kirkkomusiikista, klassisesta laulusta ja jopa a cappellasta; yhtyeen lauluvoimaa löytyy muusikkojen yhteisestä nuoruuden kuoroharrastuksesta.

Hannu Lepola ystävineen: Rajan pinta -konsertti perjantaina 5.5. kello 18 Vantaalla Tikkurilan kirkossa, Asematie 12 a. Liput 10 euroa Holvi-verkkokaupasta ja kirkon ovelta.

Suomalaisen barokkiorkesterin