Kirkko ja kaupunki 2023 11 Helsinki

17.8.2023

11 kirkkojakaupunki.fi

Riparilla treenattiin yhdessäoloa ja rauhoittumista s. 12

Antiikkikauppias

Wenzel Hagelstam

kävi lapsena

Pelastusarmeijan

pyhäkoulua s. 18

Eheytyksen jäljet

Milla Heinosesta yritettiin tehdä heteroa.

Nyt hän toimii, jotta muiden ei tarvitsi kokea samaa s. 14

HYVÄN TÄHDEN.

Pääkirjoitus

Kuka onkaan lähimmäinen?

TOISTA VASTAAVAA KESÄÄ ei ihan heti tule mieleen. Tänä kesänä on keskusteltu rasismista, natseista, ihmisarvosta, sananvapaudesta, yksityisyyden suojasta, demokratiasta ja hallituksen koossapysymisestä. Normaalisti kiinnostavat lähinnä terassikelit.

Kesä on näyttänyt, että kirkon perusopetuksille olisi nyt tarvetta. Sellaisille asioille kuin jokaisen ihmisen yhtäläinen ihmisarvo, lähimmäisenrakkaus, anteeksipyyntö ja anteeksianto sekä kultainen sääntö. Jeesuksen opettamana viime mainittu kuuluu näin: ”Kaikki, minkä tahdotte ihmisten tekevän teille, tehkää te heille.” Voisi sanoa myös: miten et tahdo itseäsi kohdeltavan, älä kohtele siten toisia. Äläkä katsele vierestä, jos toisia kohdellaan huonosti.

KRISTINUSKON MUKAAN jokainen ihminen on Jumalan luomana mittaamattoman arvokas riippumatta hänen ominaisuuksistaan tai saavutuksistaan. Ainakin kirkon jäsenille pitäisi siis olla itsestään selvää, että rasismilla, joka asettaa toisen ihmisen muita huonompaan asemaan hänen ihonvärinsä, etnisyyteensä, kansallisuutensa, kulttuurisen taustansa tai uskontonsa vuoksi, ei pitäisi olla sijaa suomalaisessa yhteiskunnassa eikä politiikassa. Jotain on mennyt pieleen, kun itsestäänselvyydestä tarvitaan hallituksen tiedonanto.

Oli rakkaus, rajat ja ksylitolipastillit, mutta miten tässä näin kävi?

Lapseni, yhtä aikaa niin pieni ja iso, raivoaa eikä näe valoa missään.

Suojelusenkeli ja Jumalan kämmen, nyt teitä tarvitaan.

Auttakaa, kantakaa, antakaa voimia.

Meille kummallekin.

Lähimmäisenrakkaus ei tarkoita vain sitä, että rakastan niitä, jotka ovat minua lähimpänä tai joiden kanssa olen samaa mieltä. Lähimmäisenrakkaus koskee myös erivärisiä, erilaisia ja eri tavoin ajattelevia – Jeesuksen mukaan jopa vihollisia. Siksi se ei ole helppo vaan hyvin vaikea asia, jossa epäonnistumme usein. Siihen kuitenkin pitäisi pyrkiä.

ESPOON HIIPPAKUNNAN PIISPA Kaisamari Hintikka kytki Ylen haastattelussa 30.7. anteeksiannon anteeksipyytäjän katumukseen. Anteeksipyyntö on jotain muuta kuin pahoittelu tai varsinkaan pahoittelu siitä, että joku muu on sanomisistani loukkaantunut. Aitoon anteeksipyyntöön sisältyy peiliin katsominen: tein väärin, jatkossa haluan toimia toisin. Se ei tarkoita asioiden lakaisemista pöydän alle vaan askelta muutokseen.

PAULI JUUSELA päätoimittaja pauli.juusela@kirkkojakaupunki.fi

Helpottavinta on, että tulevaisuus saapuu aina vähän kerrassaan.

KIRJAILIJA JA KOLUMNISTI

ALFRED POLGAR (1873–1955)

Tässä palavassa maailmassa tarvitaan enemmän utopiaa. Eihän maailma ole koskaan muuttunut ilman, että on kuviteltu parempaa tulevaisuutta.

POLIITTISEN HISTORIAN

TUTKIJA NOORA KOTILAINEN 7.8. YLE:LLÄ

Minulla on omat suunnitelmani teitä varten, sanoo Herra. Minun ajatukseni ovat rauhan eivätkä tuhon ajatuksia: minä annan teille tulevaisuuden ja toivon.

JEREMIAN KIRJA 29:11

Kirkko ja kaupunki

Seuraava lehti ilmestyy 31.8.

KANNEN KUVA: ANTTI RINTALA

kirkkojakaupunki

@kirkko_kaupunki kirkkojakaupunki

”Tunnetaitoja voi harjoitella siinä missä kertolaskujakin”

Itäkeskuksen peruskoulun rehtori

Jutta-Riina Karhunen uskoo, että vuorovaikutustaitojen opettelu tekee koululaisten arjesta turvallisempaa.

TEKSTI AINO MUSTONEN KUVA ESKO JÄMSÄ

Rehtori Jutta-Riina Karhunen, mikä on parasta peruskoululaisissa ja mitä olet oppinut heiltä?

– Parasta heissä on avoimuus, huumorintaju, hyvä käytös ja välittömyys. Oppilaat kysyvät kuulumisiani päivittäin. Olen oppinut heiltä rohkeutta: jos on huoli, ei tarvitse pärjätä yksin. Olemme täällä toisiamme varten. Lisäksi olen oppinut paljon eri kulttuureista, perhemuodoista ja taustoista.

2Viime vuosina on puhuttu paljon nuorten väkivallasta. Onko kouluissa pääkaupunkiseudulla turvallista, ja millä keinoin turvallisuutta voidaan lisätä?

– Sanoisin, että suurimmaksi osin pääkaupunkiseudun kouluissa on turvallista. Samalla on tärkeää huomata, etteivät ongelmat synny tyhjästä. Vastakkainasetteluja syntyy herkemmin, jos ihmisillä ei ole ongelmien ratkaisemiseen tarvittavia tunne- ja vuorovaikutustaitoja. Näitä taitoja voi kuitenkin harjoitella siinä missä kertolaskujakin, ja siksi harjoittelemme niitä viikoittain ekaluokasta lähtien. Kun oppii ristiriitatilanteissa arvioimaan omaa käytöstään ennemmin kuin syyttämään muita, koko yleinen ilmapiiri rauhoittuu.

– Puhumme koulun henkilökunnan kanssa paljon kunnioittavasta kohtaamisesta. Sen sijaan, että tulkitsisi oppilaan häiritsevän työrauhaa tahallaan, voi ajatella, että tämä ei osaa toimia tilanteessa toisella tavalla. Oppilasta ei tarvitse ”ripittää” kaikkien kuullen, vaan häntä voi lähestyä suoraan ja kysyä, harmittaako jokin ja mistä käytös saattaisi johtua. On tärkeää yrittää olla ottamatta provosointia henkilökohtaisesti.

– Meidän koulumme hyvä ilmapiiri johtuu myös siitä, että oppilaita on melko vähän: koko peruskoulussa alle 450. Näin ryhmäkoot pysyvät pieninä, ja oppilaat ja heidän perheensä ovat koulun henkilökunnalle tuttuja, mikä helpottaa yhteydenpitoa ja tarvittaessa tilanteisiin puuttumista.

3Mitä ajattelet julkisuudessa tänä kesänä käydystä rasismikeskustelusta? Millaisia vaikutuksia sillä voi olla kouluissa? – Ensinnäkin on tärkeää tunnustaa, että rasismia on. Siinä on kuunneltava rasismia kokeneita henkilöitä. Minä valkoisena ja keskiluokkaisena naisena en ole oikea henkilö arvioimaan sitä. Koulumme maahanmuuttajataustaiset oppilaat ovat kertoneet esimerkiksi huutelusta kaduilla ja vanhempiensa kokemasta rakenteellisesta rasismista. Antirasistinen työote koulussa on paljon muutakin kuin sitä, ettei oppilasta arvioida ihonvärin perusteella. Se vaatii perehtymistä ja koulutusta.

– Rasismikeskustelun yhteydessä puhutaan usein jengirikollisuudesta. Ei ole rasismia tunnistaa, että jengeihin ajautuu paljon maahanmuuttajataustaisia poikia. Mutta se, että syyttää ilmiöstä pelkästään nuoria ja heidän taustaansa, on rasismia. Taustalla saattaa olla esimerkiksi ulkopuolisuuden kokemusta sekä kotona että koulussa. Tällöin kuulumisen tunnetta saatetaan lähteä hakemaan jengistä. Antirasistinen teko tässä kohtaa voisi olla se, että saisimme jokaisen tuntemaan itsensä tärkeäksi.

5Mikä sinulle on pyhää?

– Minulle pyhiä asioita ovat perhe ja muiden auttaminen: oman osaamisen käyttäminen perheen ja ystävien mutta myös laajemman lähiyhteisön auttamiseen. Minulle se yhteisö on koulu, jossa pyrin näyttämään oppilaille, että heistä on mihin tahansa.

– On tärkeää, että rasismista keskustellaan ja että se tunnistetaan ja tuomitaan. Keskustelu voi kuitenkin olla kuormittavaa niille, joita se koskettaa. En osaa sanoa, miltä koulumme oppilaista tuntuu seurata joidenkin poliitikoiden kirjoituksia ja ajatella, että nämä ihmiset päättävät heidänkin asioistaan – varmaan todella pahalta. 4

Mikä on tärkeintä, mitä peruskoulusta ”pitäisi jäädä käteen”?

– Lempisanontani on ”ole ystävällinen aina, kun se on mahdollista – se on mahdollista aina”. Jos kaikki ajattelisivat niin, maailma olisi aika paljon parempi paikka. Sanoisin, että peruskoulusta lähtiessä on yhtä tärkeää tuntea omat vahvuutensa kuin osata oppisisällöt. Toki myös yleissivistys ja kriittinen suhtautuminen nykyajan tietotulvaan ovat äärimmäisen tärkeitä asioita. Mutta peruskoulun pitäisi myös nykyistä paremmin pystyä tarjoamaan jokaiselle näköaloja tulevaisuuteen ja kokemus johonkin kuulumisesta.

Sielunkantaja

Merja-Riitta Laurila kiipeää Helsingin katoille hoitamaan mehiläisiä kuten on tehnyt vuosikymmeniä. Mehiläiseen on monessa kulttuurissa liitetty sielu ja taivas.

Yli kolme neljäsosaa maailman ruokakasveista on riippuvaisia pölyttäjistä, joiden määrä on vähentynyt huomattavasti. Mehiläiset ovat pölyttäjistä tärkeimpiä.

Bzzzz! Mustia raitoja oranssinruskealla pohjalla ja tiuhaan viuhuvat kitiinisiivet. Noin sentin mittainen tarhamehiläinen surisee hattaranväriseen suojahaalariin pukeutuneen Merja-Riitta Laurilan ympärillä.

Laurila nostaa suojakannen mehiläispesän päältä. Pesä tarkoittaa viittä mintunvihreää ja keltaista styroksilaatikkoa, jotka on pinottu päällekkäin.

Vieressä tupruttaa savutin. Sen tarkoitus on ajaa mehiläiset syvemmälle pesään. Kennoissa näkyy hunajaa, paljon hunajaa.

Mehiläisyhdyskunnan kaikkein pyhin sijaitsee kahdessa alimmassa laatikossa. Kun Laurila kurkistaa sikiöosastoon, surina ja viuhuna ympärillä yltyvät. Säyseitä ovat, sanoo Laurila kotieläimistään.

Yhdessä pesässä asuu noin 10 000 mehiläistä, joista valtaosa on työmehiläisiä eli lisääntymiskyvyttömiä naaraita. Ne ovat italialaista sukua.

MEHILÄISPESÄ SIJAITSEE Etelä-Helsingin Kaartinkaupungissa, Saksalaisen kirkon sivurakennuksen katolla. Vieressä on toinenkin viisikerroksinen styroksitorni.

Merja-Riitta Laurila omistaa ja hoitaa urbaaneja mehiläispesiä myös Töölössä, Munkkiniemessä, Vuosaaressa, Malmilla, Tapiolassa ja Keilaniemessä. Hän kasvattaa lisäksi mehiläisiä lapsuuskodissaan Orimattilassa. Hunajan myynnistä kertyy eläkkeellä olevalle Laurilalle lisätuloja.

71-vuotias Laurila on citytarhauksen grand old woman. Hän on hoitanut pääkaupunkiseudulla mehiläisiä nelisenkymmentä vuotta, ollut perustamassa mehiläishoitajien yhdistystä Stadin tarhaajat ja hunajafrendit ja kouluttanut lukuisia alan harrastajia.

– Jos arvostaa mehiläisiä, arvostaa työtä niiden parissa, Laurila sanoo.

Helsingissä on lukuisia mehiläisharrastajia ja heillä 130 mehiläisten pitopaikkaa, joissa voi olla useampikin pesä. Pääkaupungissa elää varovaisestikin

arvioiden puolitoista miljoonaa tarhamehiläistä.

SIELUNKANTAJA. Elämän, kuoleman ja uudelleensyntymisen symboli. Eläin, jolla on pääsy tämänpuoleisesta tuonpuoleiseen ja takaisin. Parantava voima. Näin mehiläisestä on ajateltu monessa kulttuurissa.

Tietokirjailija, toimittaja Kaisa Pulakasta mehiläinen on ”mytologisesti superkiinnostava” ja ”hyönteisskenessä ainutlaatuinen” olento. Pulakka perehtyi eläimiin liittyviin uskomuksiin kirjaansa Kesyttömät (Atena 2023) varten.

– Moneen eläimeen liitetään manala, mutta mehiläiseen sielu ja taivas.

Kalevalassa Lemminkäisen äiti huutaa ”metsän kukkien kuningasta” avuksi kuolleelle pojalleen Tuonelanjoen rannalle. Hän pyytää mehiläistä hakemaan pojalleen virvoittavaa mettä paikasta, jossa ”ennen luoja loitsi, puheli puhas jumala”. Mehiläinen lentää ja Lemminkäinen pelastuu.

Tuoreempi suomalainen mehiläistarina on Johanna Sinisalon romaani Enkelten verta (Teos 2011). Se kertoo mehiläistenhoitajasta, joka ihmettelee mehiläisten katoamista pesistään. Navetan ylisiltä löytyy aukko toiseen todellisuuteen. Romaanissa pohditaan, että ehkä mehiläiset saivat ihmisistä tarpeekseen.

Mehiläisiä arvostetaan useissa uskonnoissa. Hindulaisuuden jumalista Vishnu esitetään usein sinisessä lootuksenkukassa istuvana mehiläisenä, ja Krishna kuvataan sininen mehiläinen otsallaan.

Koraanissa on mehiläisten suura, jossa medenkerääjät esitetään velvollisuuden ja hyödyllisyyden perikuvina. Kristillisissä saarnoissa mehiläiset symboloivat Pulakan mukaan usein ahkeruutta.

Raamatussa hyökkääjien joukkoa verrataan mehiläisparveen. Mehiläispesät merkitsevät hyvää: haaveiden maa ”tulvii maitoa ja hunajaa”.

HUNAJAN PÄÄSATO kerätään elokuussa. Helsingin mehiläistarhaajien hunaja maistuu hiukan mentolilta, joka muistuttaa kurkkupastilleista. Maku tulee lehmuksen medestä.

Entä puhtaus? Merja-Riitta Laurila kertoo, että kaupunkihunajan raskasmetallipitoisuus tutkittiin viitisen vuotta sitten, ja määrät alittivat selvästi elintarvikkeille sallitut rajat. Kaupunkihunajaa myydään esimerkiksi kauppahalleissa.

Saksalainen kirkko hankkiii Laurilalta katollaan tuotettua hunajaa ja myy sen omilla etiketeillään. Purnukoissa lukee Raamatun henkilöiden nimiä. Kaikki myydään loppuun Juudas-hunajaa myöten.

Laurila kuluttaa puolisonsa kanssa vuodessa yhden pesän tuoton, eli noin 40 kiloa hunajaa.

– Ehkä alan pikkuhiljaa muuttua itsekin mehiläiseksi. ■

Kirkko ja kaupunki 80 vuotta

Vuonna 1993:

Lama on puraissut Helsingin seurakuntia kipeästi. Hallintojohtaja, ekonomi Heikki Bergström antaa täyden tunnustuksen seurakuntien ponnisteluille.

– Merkittävää on, että säästöt on saavutettu ilman varsinaisia irtisanomisia.

Tänä vuonna seurakunnat joutunevat lomauttamaan koko henkilöstönsä kolmeksi viikoksi. Moni on tosin päättänyt tulla töihin lomautettunakin, ettei työtovereiden kuorma kasva liikaa. Bergström tuumii, että talouden kiristyminen ei ole ollut pelkästään negatiivinen asia.

– Markka on paras konsultti. Tässä menossa on seurakuntienkin rattailta pudonnut paljon turhaa. Vapaaehtoistyön löytyminen uudella tavalla on mainio asia.

Lyhennelmä Pälvi Ahoinpellon kirjoittamasta artikkelista, joka julkaistiin Kirkko ja kaupungissa 3.3.1993. Suomessa oli 1990-luvun alussa syvä lama. Siihen liittyi paljon työttömyyttä, ulosottoja ja perusturvallisuuden horjumista. Kirkko ja kaupunki 80 vuotta -sarjan on toimittanut Pihla Tiihonen.

LUE HEIKKI NENOSEN

JA MUIDEN KOLUMNISTIEMME

KIRJOITUKSIA OSOITTEESSA

KIRKKOJAKAUPUNKI.FI/

PUHEENVUOROT

Merja-Riitta Laurila hoitaa mehiläisiä Saksalaisella kirkolla Kaivopuiston kupeessa.

”Kulutustasoa, joka oli sotien sukupolvelle normaali, saatetaan nyt kutsua vihreäksi idealismiksi.

Voisimmeko fanittaa sekä talvisodan sankareita että heidän hiilijalan jälkeään?”

”Markka on paras konsultti”

Elämän ja kuoleman kappeli

TEKSTI AINO MUSTONEN KUVA JUHO PARTANEN

Tiettävästi ensimmäinen aloite siunauskappelin rakentamiseksi Malmin hautausmaalle tehtiin jo yli sata vuotta sitten, vuonna 1908, kertoo pappi ja kirkkohistorian dosentti

Esko M. Laine.

Tuohon aikaan vainajien siunaukset toimitettiin yleensä haudoilla. Käytäntö alkoi kuitenkin herättää tyytymättömyyttä: talvella oli liian kylmä ja lähekkäiset siunaustilaisuudet häiritsivät toisiaan. Helsinki kasvoi ja kaupungistui nopeasti, ja toisaalta myös ihmisten mukavuuden ja yksityisen tilan tarve alkoi kasvaa.

Kappelin rakentamista puolsi myös 1900-luvun alussa noussut työväenliike ja sen vaatimus vainajien yhdenvertaisesta kohtelusta.

MALMIN HAUTAUSMAAN kappeli valmistui joulukuussa 1923. Selim A. Lindqvistin suunnittelemaa jugend-tyylistä rakennusta pidettiin erityisen hienona, mikä näkyi esimerkiksi siinä, että Suomen Kuvalehti esitteli sen uudenvuodenjutussaan.

Kappelista tuli heti suosittu. Malmilta oli lähimpään kirkkoon melko pitkä matka, joten ihmiset alkoivat käydä tuntemattomien vainajien siunaustilaisuuksissa veisaamassa ja kuuntelemassa Jumalan sanaa. Kappelissa järjestettiin myös esimerkiksi joulumyyjäisiä.

– Voi sanoa, että 1920-luvulla hautausmaan kappeli oli sekä kirkko, kappeli että seurakuntatalo. Lisäksi siellä oli tilat vainajien säilytykseen, Laine kertoo.

Hautausmaalle kulki tuolloin junarata. Malmin alue oli vielä maaseutua kaukana kaupungista, ja hautajaisväki – niin vainaja kuin saattajatkin – saapuivat siunauskappelille ruumisjunalla. Rata oli käytössä vuoteen 1954 asti.

1930-LUVULLA MALMILLA tapahtui koko Suomea kohahduttanut skandaali, joka jätti synkän varjonsa myös uuteen kappeliin, Esko M. Laine kertoo. Tattarisuon lähteestä oli löytynyt ihmisen ruumiinosia. Mediassa spekuloitiin, että ruumiit oli-

Päätoimittaja

Pauli Juusela

Toimituspäälliköt

vat peräisin Malmin uuden kappelin ruumiskellareista.

Lopulta selvisi, että tapahtumien takana oli kaksi nuorta miestä, jotka olivat kaivaneet ruumiita ylös Malmin köyhäinhautausmaalta ja käyttäneet niiden osia jonkinlaisessa lopunajallisessa kultissa. Laine näkee tapauksessa samankaltaista apokalyptisuutta kuin tuolloin vaikuttaneessa Maria Åkerblomin herätysliikkeessa.

– Samantyyppistä liikehdintää oli koko Euroopassa, kun ihmiset pyrkivät käsitelemään ensimmäisessä maailmansodassa lähelle tullutta kuolemaa toisinaan hyvin konkreettisesti. Suomessa tähän vaikutti myös vuoden 1918 sisällissodan muisto.

TATTARISUON TAPAUS ei Esko M. Laineen mukaan kuitenkaan vähentänyt Malmin hautausmaan ja uuden kappelin viehätysvoimaa vaan pikemminkin lisäsi kiinnostusta niihin.

Helsingissä oli tuolloin kaksi hautausmaata: Hietaniemi ja Malmi. Suuri osa 1920- ja 30-lukujen työväenliikkeen henkilöistä haudattiin Malmille. Pohjoisen Malmi olikin selvästi punaisempi ja etelän Hietaniemi valkoisempi. Kahtiajako alkoi kuitenkin löyhtyä viimeistään 1939–1945 käytyjen sotien myötä, jolloin Malmin kappelissa järjestettiin kaikille avoimia kaatuneiden muistohetkiä.

HYVÄN TÄHDEN.

82. vuosikerta kirkkojakaupunki.fi

Julkaisija

Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan ev.lut. seurakunnat

Heli Kulmavuori, Ulla Lötjönen Toimituksen assistentti

Maija Kiviranta, 09 2340 2244

Postiosoite

Kolmas linja 22 00530 Helsinki toimitus@kirkkojakaupunki.fi

Mediamyynti Sacrum-Kotimaa Oy Pirjo Teva, 040 680 4057 Juha Kurvinen, 040 665 5983 etunimi.sukunimi@kotimaa.fi

Ilmoitusvaraukset aineistopäivää edeltävän viikon perjantaihin kello 14:ään mennessä.

1950-luvulla ison siunauskappelin yhteyteen rakennettiin itäinen ja läntinen kappeli. 1960-luvulla kappeli sai uudet urut. 1970-luvulla kappelissa oli jopa ruuhkaa ja liian pitkään kestäneistä siunaustilaisuuksista syntyi kiistoja.

Nykyään Malmin hautausmaa on hautapaikkojen määrässä laskettuna koko Suomen suurin hautausmaa, joten kappeli on edelleen kovassa käytössä. ■

Malmin hautausmaan kappelin 100-vuotisjuhlamessu to 24.8. klo 13 kappelin edessä ulkona. Liturgina toimii Malmin seurakunnan kirkkoherra Elina Perttilä ja saarnaa piispa Teemu Laajasalo. Tilaisuudessa esiintyy Cantores Minores -kuoro. Messun jälkeen Esko M. Laine kertoo kappelin historiasta.

Painos 340 000. Osoitteellisena jakeluna Postin kautta evankelisluterilaisten seurakuntien jäsentalouksiin Espoossa, Helsingissä, Kauniaisissa ja Vantaalla.

Painopaikka Sanomapaino, Vantaa

Osoiteasiat

Lehti lähetetään seurakuntien jäsenille, talouden vanhimman nimellä. Osoitteet päivitetään automaattisesti muuttoilmoituksen perusteella. Jos osoitteessasi on virhe tai et halua lehteä, ota yhteyttä sähköpostitse osoitteet@kirkkojakaupunki.fi

tai puhelimitse arkisin klo 9–10 ja 12–13, p. 09 2340 2235.

Jakelu

Jäikö lehti tulematta? Haluatko antaa jakelusta muuta palautetta? Ota yhteyttä sähköpostitse osoitteet@kirkkojakaupunki.fi tai puhelimitse arkisin klo 9–10 ja 12–13, p. 09 2340 2235.

ISSN

0356-3421

Malmin hautausmaan jugendtyylisen kappelin on suunnitellut Selim A. Lindqvist.

Malmin hautausmaan siunauskappeli täyttää tänä vuonna sata vuotta. Vielä 1950 ­luvulla sinne kuljettiin ruumisjunalla.

”

Koko Suomea kohahdutti 1930-luvulla skandaali, joka jätti synkän varjonsa myös uuteen kappeliin.

Oudoissa maisemissa

Vielä ehtii näyttelyihin, joissa näköalat ulottuvat maailmankaikkeuden alkuhämäristä pienten ihmisten onneloihin.

TEKSTI KAISA HALONEN

KUVAT SAARIJÄRVEN MUSEO/JANNE TIMPERI JA PATRIK RASTENBERGER

SAARA EKSTRÖMIN näyttelyssä Taidehallissa vieraileva voi valita seurakseen kiven. Käteen mahtuva, hitaasti lämpenevä kivi tekee konkreettisiksi ne kiehtovat teemat ja pökerryttävän aikaperspektiivin, joita Ekström teoksissaan käsittelee.

Läpi aikamyrskyn tyynen silmän -näyttelyssä matkataan niin kutsuttuun syvään aikaan, maapallon muotoutumiseen ja elämän hitaaseen syntyyn. Tällaisessa perspektiivissä ihmisyksilö tai koko ihmislajikin on pieni hippunen, yksi nopeasti ohimenevä silmänräpäys.

Lähinnä valokuva- ja videoteoksistaan tunnettu Ekström on tätä näyttelyä tehdessään käyttänyt myös savea ja pronssia. Esimerkiksi teos Ajan halki matkaava uni koostuu ilmassa roikkuvista pronssiveistoksista ja belemniittifossiileista. Veistokset ovat kuin varhaisia elämänmuotoja, joissa tulevaisuus odottaa muotoutumistaan. Belemniitit puolestaan ovat sukupuuttoon kuolleita kalmareita, jotka kehittyivät noin 237 miljoonaa vuotta sitten.

Videoteos Mythopoesis näyttää tulivuorenpurkauksen Islannissa pa-

ri vuotta sitten. Tulivuoren synty on kuin jonkun uuden voiman, jumalhahmon luominen. Tulivuorilla on voima sekä tuhota kaikki lähellään että tehdä maa hedelmälliseksi – ei siis ihme, että ihmiset ovat kautta aikojen liittäneet niihin erilaisia uskomuksia ja myyttejä.

HELSINKI BIENNAALIN teema Uusia suuntia voi syntyä kertoo toivosta ja vaihtoehtojen etsinnästä ilmaston lämpenemisen ja luontokadon aikana.

Esimerkiksi Tuula Närhisen The Plastic Horizon -installaation materiaalina ovat värikkäät muoviroskat, joita hän on kerännyt Helsingin rannoilta vuodesta 2006 alkaen. Teoksessaan hän on tehnyt kauheasta kaunista: järjestänyt mehupillit, panosnauhan pätkät, pullonkorkit ja muun ryönän väreittäin sateenkaareksi.

Itämeren tilaa käsittelee myös liettualaissyntyisen Emilija

Škarnulyten myyteillä leikittelevä videoinstallaatio Hypoksia, jonka nimi viittaa vähentyneeseen hapensaantiin. Teos kertoo paitsi meren elämää uhkaavasta happikadosta myös tarinaa meren pohjassa väitetysti makaavasta avaruusaluksesta ja Itämeren jumalattaren Juraten tuhoutuneesta meripihkapalatsista.

Brittiläisen Suzanne Treisterin Technoshamanic Systems – New Cosmological Models for Survival esittelee vaihtoehtoisia näkyjä ja positiivisia kuvitelmia elämän jatkumisesta tulevaisuudessa. Niissä eletään sovussa mahdollisten maapallon ulkopuolisten olioiden ja sivilisaatioiden kanssa.

KANSAINVÄLINEN OUTSIDER-TAITEEN näyttely Kesytön taide Kansallismuseossa esittelee teoksia 46 taiteilijalta, jotka ovat itseoppineita ja taidemaailman ulkopuolisia. Monet heistä ovat muutenkin marginaalissa eläneitä, kouluttamattomia ja pienituloisia. Esimerkiksi venäläissyntyinen Natalie Schmidtová (1895–1981) oli lukutaidoton, mutta sai aiheita maalauksiinsa tarinoista, joita hänen miehensä luki iltaisin ääneen.

Englantilainen Madge Gill (1882–1961) puolestaan varttui orpokodissa eristyksissä muusta maailmasta. Hän ryhtyi piirtämään aikuisena menetettyään ensin kaksi lastaan ja sitten näön toisesta silmästään.

Värikäs kansanusko ja tarve tulkita kirkossa kuultua omin kuvin näkyy monen taiteilijan teoksissa. Yksi heistä oli puolalainen Katarzyna Gawłowa (1896–1983), joka leskeksi jäätyään asui pienessä ulkorakennukseen tehdyssä kamarissa ja maalasi sen seinät täyteen pyhimyksiä ja raamatullisia aiheita.

Vaikka jotkut taiteilijoista ovet luoneet surrealistisia mielikuvitusmaailmoja ja toiset taas ovat kuvanneet ihmisenkokoisia onneloita, joissa eletään lempeää arkea ja aurinko paistaa, outsider-taide ei ole pelkkää eskapismia. Ulkopuolisuus voi auttaa myös näkemään tarkemmin sitä, mitä ympärillä tapahtuu, ja esittämään hyvinkin kriittisiä näkemyksiä.

Esimerkiksi Tyyne Eskon (1920–2011) kokemukset köyhyydestä ja epäoikeudenmukaisuudesta saivat hänet maalaamaan protestitauluja, joissa hän arvosteli vallanpitäjien ahneutta myös sanallisesti: ”Herjaajia ja neuvojia on riittänyt. Auttajat kaukana Kokkolasta ja KeskiPohjanmaalta!” ■

Saara Ekströmin näyttely Helsingin Taidehallissa 27.8. asti. Helsinki Biennaali Vallisaaressa 17.9. asti ja HAMissa 22.10. asti. Kesytön taide Kansallismuseossa 24.9. asti.

Tyyne Esko on Suomen tunnetuimpia outsider-taiteilijoita. Hänen maalauksensa Mitalien jako on tehty vuosina 1990–1991.

Saara Ekströmin teos Ajan halki matkaava uni koostuu pronssiveistoksista ja belemniittifossiileista.

Turistien suosikkikirkko ja sen

Jos Temppeliaukion kirkon arkkitehtuuri on tehnyt vaikutuksen, Espoossa piileksii iloinen yllätys. Espoonlahden kirkko on samojen arkkitehtiveljesten käsialaa ja vähintään helsinkiläiskirkon serkku.

Kun Jukka Lehti ensimmäisen kerran laski kätensä Espoonlahden kirkon ovenkahvalle talvella 2005, hän tunsi tulleensa kotiin.

Oikeasti ensimmäistä papinpaikkaansa hakeva teologian maisteri oli tullut työhaastatteluun. Mutta se kodin tuntu – se tuli siitä, että kupariovi oli täsmälleen samanlainen kuin Lehden lapsuudenkodin vieressä sijainneessa Temppeliaukion kirkossa. Siellä hän oli hengaillut ja ohjannut kerhoja koko nuoruutensa ja löytänyt lopulta kutsumuksensakin.

Tuttuus jatkui sisällä luonnonkiviseinissä, eikä ihme. Vuonna 1980 avautuneen Espoonlahden kirkon ovat suunnitelleet Timo ja Tuomo Suo -

malainen, samat arkkitehtiveljekset, jotka ovat piirtäneet myös vuonna 1969 vihityn Temppeliaukion kirkon.

– Molempien kirkkojen arkkitehtuurissa on läsnä pääsiäisen matka: matalassa ja pimeähkössä eteisessä on pitkäperjantain tunnelma, josta edetään korkeaan kirkkotilaan, pääsiäisen valoon, Lehti maalailee.

Hän sai hakemansa paikan Espoonlahdesta, ja työympäristö on pysynyt 18 vuotta samana. Syyskuussa Lehdestä tulee Espoonlahden kirkkoherra.

SIINÄ MISSÄ Temppeliaukion kirkko kuuluu Helsingin suosituimpiin turistikohteisiin, Espoonlah­

dessa käy Jukka Lehden mukaan ”noin kuusi turistia vuodessa”. Lisää mahtuisi.

Museoviraston yliarkkitehti Sirkkaliisa Jetsonen näkee molemmissa kirkoissa teltan. Temppeliaukion kirkon pyöreä kattokupoli luo jurttamaisen vaikutelman, Espoonlahden kirkon katto taas muistuttaa sivuiltaan aaltomaisesti laskeutuvaa harjakattotelttaa.

– Molemmissa kirkoissa kiinnittää huomiota valo: se kiertää tiloja ja vaihtuu vuorokaudenajan mukaan, Jetsonen sanoo.

Sekä Temppeliaukiossa että Espoonlahdessa ikkunat on asemoitu niin, että alttarille siivilöityy valo juuri jumalanpalveluksen aikaan.

Temppeliaukiossa kaikki valo tulee ylhäältä, Espoonlahden kirkossa pääikkuna mukailee Espoon kartan muotoa. Taivaallinen valo on sielläkin läsnä: alttarin yläpuolella kohoaa korkea, kuparipinnoiltaan heijastava kattoikkunarakenne.

– Se on minusta vaikuttavin kohta Espoonlahden kirkossa, Jetsonen sanoo.

Temppeliaukion kirkkosalin muotoa on vaikea määritellä.

Espoonlahden tulevalla kirkkoherralla Jukka Lehdellä on erityinen suhde myös Temppeliaukion kirkkoon.

TEKSTI LAURA PÖRSTI KUVAT ESKO JÄMSÄ

Museoviraston yliarkkitehti Sirkkaliisa Jetsonen vaikuttuu Timo ja Tuomo Suomalaisen suunnittelussa valosta.

Temppeliaukion kirkon sisäänkäynti on eleetön. Näyttävä kattokupoli mukautuu ympäristöönsä.

Seppä Kauko Moision Temppeliaukioon takoma alttariristi

Yhdellä reissulla kummallekin kirkolle

Temppeliaukion kirkko on auki maanantaista lauantaihin kello 10–19 ja sunnuntaisin kello 12–18. Toimitukset rajaavat aukioloaikoja, joten tarkat ajat on syytä tarkistaa verkkosivuilta ­temppeliaukionkirkko.fi.

Temppeliaukion kirkko sai tänä kesänä kansainvälistä huomiota, kun Architectural Digest -julkaisu nosti sen maailman kymmenen kauneimman kirkon joukkoon.

Espoonlahden kirkko on auki arkisin kello 8–15, lauantaisin toiminnan mukaan ja sunnuntaisin kello 10–15.

Temppeliaukion kirkkoon on viiden euron vierailumaksu muille paitsi alle 18-vuotiaille, Museokortin ja tiettyjen turistipassien käyttäjille sekä Töölön seurakuntalaisille. Espoonlahden kirkkoon kaikki pääsevät ilmaiseksi.

Metron ansiosta kirkoissa voi käydä vaikka yhdellä reissulla. Temppeliaukiolta on reilun puolen kilometrin kävelymatka Kamppiin, josta metro vie kivenheiton päähän Espoonlahden kirkosta. Matkaan tarvitaan ABC-lippu.

vähemmän tunnettu serkku

Huomionarvoisimpia yhtäläisyyksiä serkkukirkoissa ovat hänestä kuitenkin materiaalivalinnat. Kummankin kirkon sisätiloissa on käytetty runsaasti luonnonkiveä. Jetsonen kehottaa huomioimaan, että kiven käyttötapa on kirkoissa erilainen.

– Espoonlahdessa on tehty säännönmukaista muuria pienemmistä kivilohkareista, mikä pienentää mittakaavaa. Temppeliaukio on vapaamuotoisempi, ja siellä peruskallion läsnäolo on vahva, hän pohtii.

KESKITTYMISEEN JOHDATTAVA tunnelma syntyy Temppeliaukion kirkossa Sirkkaliisa Jetsosen mielestä siitä, että siellä on käytetty vain harvoja materiaaleja: luonnonkiven lisäksi betonia ja kuparia.

– Temppeliaukiossa on universaali pyhän tuntu, joka uskoakseni koskettaa myös muiden uskontojen edustajia. Moni turistikin istuu penkissä aika hiljaa.

Ehkä pyhyys tulee ihmisen ja luonnon vuoropuhelusta: peruskalliosta ja siitä tihkuvasta ve-

destä, taivaasta lankeavasta valosta ja toisaalta matemaattiseen muotoon rakennetusta, säännöllisestä katosta. Katon kuparispiraalikin tuntuu ohjaavan katseen äärettömään.

– Kirkkotilasta tekee kirkkotilan juuri se, että sen arkkitehtuuri kutsuu pysähtymään, Jetsonen arvioi.

Espoonlahden kirkossakin on kuparia ja betonia ja jopa istuimissa samoja sinisen ja violetin sävyjä kuin Temppeliaukion penkeissä. Silti siellä on näyttävässä osassa myös puuta, josta on tehty kirkon kattoa kannattelevat palkit. Alttarin vieressä kohoavat, suurikokoiset urut vetävät katsetta eri tavalla kuin Temppeliaukiossa. Suomalaiset ovatkin kutsuneet Espoonlahden kirkkoa ”muodoiltaan ja väreiltään yltäkylläiseksi”.

– Olisi kiinnostavaa tietää, mihin puun valinta liittyy, koska kirkon yläpalkit olisi voinut tehdä myös betonista, Jetsonen miettii.

Yksi vastaus on merellisyyden tuntu, jota kirkkoon tuo myös kirkon kymmenvuotisjuhlan kunni-

aksi alttarialueen ylle ripustettu kirkkolaiva Alma. Espoonlahden seurakunnalla on pitkä vesiraja.

JUKKA LEHDELLE RAKAS kohta Espoonlahden kirkossa on alttaripöydällä seisova, seppä Kauko Moision takoma risti.

– Sen pinnasta joku erottaa krusifiksin, joku vain murjotun ristin. Jokainen näkee siinä mitä haluaa, Lehti sanoo.

Tulkinnanvapaus tuntuukin olevan yksi Timo ja Tuomo Suomalaisen piirtämiä kirkkoja yhdistävä tekijä. Niiden arkkitehtuuria on vaikea lokeroida, ja kirkkosalien muotokin pakenee määrittelyä.

Espoonlahden taottu risti muistuttaa paljonkin Temppeliaukion kirkon vastaavaa. Sama seppä on suunnitellut molempien kirkkojen rautaiset taide-esineet.

Kirkkojen seinissä käytetty kivi puolestaan paljastaa eri valoissa eri värejä. Arvoituksellisuus koskettaa Lehteä joka päivä.

– Nämä kirkot heijastavat arkkitehtuurillaankin Jumalan valtakunnan salaisuutta, hän summaa. ■

Espoonlahden kirkkosaliin valoa antaa Espoon kartan muotoinen ikkuna.

Espoonlahden kirkon julkisivussa on betonia ja kuparipeltipaneelia.

Kirkkolaiva Alma on Kalevi Saaren rakentama.

Seppä Kauko Moision Espoonlahteen takoma alttariristi.

Trumpetti soi jäähyväisiä

Verneri Pohjola on viettänyt kesää harjoittelemalla maailman merkittävimpien säveltäjien joukkoon nousseen

Kaija Saariahon viimeiseksi jäänyttä teosta. Trumpettikonsertto Hushin kantaesitys kuullaan Helsingin juhlaviikoilla.

Meille syntyi hieno yhteys, sanoo trumpetisti Verneri Pohjola muistellessaan kesäkuussa

70-vuotiaana aivosyöpään menehtynyttä säveltäjä Kaija

Saariahoa

Pohjola haaveili yhteistyöstä Saariahon kanssa jo vuonna 2017. Pohjola esiintyi tuolloin Pariisissa ja kutsui siellä asuneen Saariahon konserttiinsa. Pohjola ilahtui, kun Saariaho saapui paikalle ja vaihtoi sen jälkeen hänen kanssaan pari sanaakin. – Ajatus yhteistyöstä vahvistui pari vuotta sitten, kun kuuntelin yhtä Kaijan oopperaa. Sain oopperalaulaja Anu Komsilta Kaijan puhelinnumeron, ja lopulta rohkaistuin soittamaan hänel-

le. Silloin Kaija kuitenkin kieltäytyi, koska oli juuri saanut tiedon sairaudestaan ja tarvitsi lepoa.

Tammikuussa 2022 Saariaho otti yhteyttä Pohjolaan ja kertoi haluavansa sittenkin säveltää tälle konserton. Ajatuksena oli, että Pohjola esittäisi teoksen kapellimestari Susanna Mälkin ja Radion sinfoniaorkesterin johdolla.

– Kaikki sujui hyvin luontevasti. Teoksella oli selvästi suuri merkitys myös Kaijalle. On käsittämätön etuoikeus päästä soittamaan hänen viimeiseksi jäänyt teoksensa.

Saariahon trumpettikonsertto Hush syntyi nopeasti. Jo saman vuoden kesällä oli yli puolet teoksesta valmiina. Konserton loppuosat valmistuivat syksyllä ja tämän vuoden keväällä.

– Yleensä tällaisen tilaustyön valmistuminen voi viedä 5-10 vuotta, mutta Kaijan sairaus tuntui vain vauhdittavan työtä. Hän vei sen loppuun valtavalla tahdonvoimalla, Pohjola kertoo.

HUSH-KONSERTON ensimmäisen osan Verneri Pohjola sai harjoiteltavaksi viime syksynä. Kun teos valmistui kokonaan, hän kävi sen läpi Kaija Saariahon kanssa huhtikuussa Pariisissa.

Toukokuussa Pohjola harjoitteli teosta ensimmäisen kerran Susanna Mälkin ja Radion sinfoniaorkesterin kanssa. Harjoitus lähetettiin etäyhteyden kautta Saariaholle Pariisiin.

Pohjola kuvailee teosta todella vahvatunnelmaiseksi ja riipaisevaksi. Se koostuu neljästä osasta. Välillä on kuultavissa Saariaholle syöpähoidoissa tutuksi tulleen magneettikuvauslaitteen äänimaailmaa.

– Tulkitsen teoksen kertovan Saariahon elämän viimeisistä vaiheista, siitä, miten haurasta ja rajallista elämä on.

Pohjola kokee, että pääsee Hushissa ilmaisemaan tyylillisesti ominta itseään toimien samalla säveltäjän äänenä.

Verneri Pohjola tunnetaan soittimensa rajoja rikkovana trumpetistina.

TEKSTI MARJO KYTÖHARJU KUVAT SIRPA PÄIVINEN JA JUSSI NUKARI/LEHTIKUVA

jäähyväisiä

Kutsu

Malmin hautausmaan kappelin

100-vuotisjuhlamessuun

24.8.2023 klo 13.00

Messussa liturgina on Malmin seurakunnan kirkkoherra Elina Perttilä ja saarnaa piispa Teemu Laajasalo. Cantores Minores johtajana professori Hannu Norjanen.

Messu on ulkoilmatilaisuus. Messun jälkeen juhlakahvit.

Lämpimästi tervetuloa!

– Mukana on myös haastavia erikoistekniikoita, joita olen aiemmin käyttänyt, kun olen improvisoidessani venyttänyt trumpetinsoiton rajoja. Ne kiinnostivat Kaijaa kovasti. Hän kysyi, miten trumpetilla voisi soittaa esimerkiksi sen, kun joku tippuu syvään kaivoon osuen matkalla sen reunoihin.

VERNERI POHJOLA kokee oppineensa Kaija Saariaholta paljon.

– On ollut vaikuttavaa tutustua ihmiseen, joka on koko elämänsä tehnyt musiikkia intensiivisesti ja käyttänyt voimavarana omaa herkkyyttään. Hän on osoittanut, miten oma persoona voi ja saa kuulua musiikissa.

Kun kaksikon yhteistyö alkoi, Saariaho toivoi, että Pohjola kuuntelisi mahdollisimman paljon hänen teoksiaan. Niin Pohjola tekikin. Suurimman vaikutuksen häneen ovat tehneet maailmallakin suitsutusta saaneet oratorio La passion de Simone ja ooppera Innocence.

– Kaijan musiikissa on henkisyyttä. Hänen musiikkinsa pystyy ylittämään kuoleman rajat, eli hänen sielunsa on täällä, vaikka hän on fyysisesti poissa. Ainahan suuri taide on henkistä ja selittämätöntä, Pohjola sanoo. ■

Trumpettikonsertto Hush to 24.8. ja pe 25.8. klo 19 Musiikkitalossa. Lisätiedot: helsinkifestival.fi.

Hietaniemen krematoriokappelille haetaan

Krematorionhoitajaa

Krematoriosäätiö s.r. ylläpitää Hietaniemen krematoriokappelia, jonka toiminta on yleishyödyllistä, ei voittoa tavoittelevaa.

Haemme vastuullista ja asiakaspalveluhenkistä krematoriohoitajan työsuhteeseen Hietaniemen Krematoriokappelille. Työ edellyttää tietotekniikan perustaitoja sekä hyviä asiakaspalvelutaitoja. Aiempi kokemus vastaavista tehtävistä katsotaan eduksi, mutta se ei ole pakollista. Työaika 40 tuntia viikossa.

Tarjoamme työtä mukavassa työympäristössä lähellä Helsingin keskustaa.

Hakuaika tehtävään päättyy 6.9.2023. Liitä työhakemukseesi ansioluettelo ja palkkatoive.

Lähetä hakemuksesi osoitteeseen: Krematoriosäätiö, Lönnrotinkatu 32 D 49, 00180 Helsinki tai sähköpostilla mikael.wilen@krematorio.com 6.9.2023 mennessä

Lisätietoa tehtävästä antaa Mikael Wilén, puh. 050 569 5555

Tulkitsen teoksen kertovan Saariahon elämän viimeisistä vaiheista, siitä, miten haurasta elämä on.

Kaija Saariaho menehtyi aivosyöpään 2. kesäkuuta.

Messu järjestetään Malmin hautausmaan Ison kappelin edessä osoitteessa Kalmistonkaari 6, Helsinki

Erik Ekroth 1977

Elämän suuria kysymyksiä ja hauskanpitoa

Espoolaisen Leppävaaran seurakunnan rippileirillä keskusteltiin ystävyydestä ja lähimmäisenrakkaudesta ja koettiin uusien kavereiden kanssa hienoja yhteisiä hetkiä.

Eteisessä on vastassa kenkäsekasorto. Seinillä on eri värisille kartonkipohjille taiteiltuja piirroksia ja ohjeita. ”Pidetään hauskaa esim. leikkimällä ponileikkiä” on säännöistä ensimmäinen.

Olemme Espoossa sijaitsevassa Velskolan kurssikeskuksessa, jossa Leppävaaran seurakunnan riparilaiset viettävät parhaillaan viidettä leiripäiväänsä. Rippileiri on ripareiden klassisimmasta päästä: sillä ei ole erityistä teemaa, se kestää suunnilleen viikon ja siellä ollaan vuorokauden ympäri.

Lounashetken alkaessa Velskolan vanhan navettarakennuksen suuressa ja valoisassa ruokalassa minua alkaa jännittää. Leirikuplaan astuminen ulkopuolisena tuntuu omituiselta. Ihmiset täällä ovat ehkä jo muodostaneet tiiviin yhteisön, ja yhtäkkiä tuntuu siltä, että minä ja valokuvaaja olemme häiritsemässä. Toisaalta olo voi johtua siitäkin, että tilanne muistuttaa etäisesti omasta riparikokemuksestani vuosien takaa: keho muistaa tuntemattomien ihmisten kanssa jaettujen ryhmätilanteiden aiheuttaman jännityksen.

Kuunnellessani euroviisutunnarin melodiaan laulettavaa ruokarukousta mietin, jännittääköhän leiriläisiä yhtä paljon kuin minua omalla leirilläni.

– Minua jännitti aluksi vähän, mutta se auttoi, että tulin tänne kahden ennestään tutun ihmisen kanssa, kertoo riparilainen Sani Siltala. Haastattelemani leiriläiset, isoset ja ohjaajat kehuvat leiriä leppoisaksi ja turvalliseksi ympäristöksi.

– Porukka on ryhmäytynyt hyvin, ihmiset eivät ujostele paljon. Se tekee leiristä rennomman ja hauskemman, kuvailee leirin apuohjaaja Joonas Väisänen.

ITSESTÄÄNSELVYYS. Sitä riparille osallistuminen monelle nuorelle on.

– Olin kuullut, että täällä on tosi hauskaa. Minulle oli selkeää, että tulen riparille, sanoo leiriläinen Selja Kaukoniemi.

Ripareilla on hyvä maine – parempi kuin kirkolla muuten. Viime vuonna rippikoulun kävi 48 500 nuorta, mikä tarkoittaa 74 prosenttia kaikista 15-vuotiaista. Evankelisluterilaiseen kirkkoon sen sijaan kuuluu noin 65 prosenttia väestöstä.

– Jokaisella on tietysti omat syynsä tulla riparille, mutta luulen, että suuri osa tulee uusien kavereiden ja hauskan yhdessäolon takia. Ja ehkä moni haluaa myös isot rippijuhlat ja lahjaksi paljon rahaa, Sani Siltala pohtii.

– Minä toivoin uuden oppimista, vastauksia mietityttäviin asioihin ja hauskaa ohjelmaa. Odo -

tukseni ovat todellakin täyttyneet, Kaukoniemi kertoo.

Kaukoniemi ja Siltala ovat kokeneet oppituntien ja keskustelujen aiheet kiinnostaviksi ja omaan elämäänsä liittyviksi. Tänään on puhuttu lähimmäisenrakkaudesta ja auttamisesta, mikä on tuntunut erityisen läheiseltä.

– Aamulla keskusteltiin siitä, miten voi auttaa ihmistä, jolla menee huonosti. Se aihe kosketti. Olisin ehkä toivonut, että olisi puhuttu vielä lisää siitä, miltä tuntuu, kun joku avautuu vaikeista asioista itselle, Siltala sanoo.

– Auttaminen on minulle tärkeää: pyrin auttamaan, jos jollain on paha olla. Ja rakkautta tarvitaan aina, Kaukoniemi jatkaa.

Leiriympäristössä ystävyyteen, rakkauteen ja elämän suuriin kysymyksiin liittyvät teemat ovat

TEKSTI AINO MUSTONEN KUVAT ANTTI RINTALA

Päivän skabassa isoset saavat jääkylmää vettä päälleen.

läsnä paitsi opetuksessa myös käytännön tasolla. Ympäristö on monelle epätavallinen: leiriläinen tulee viikon ajaksi keskelle luontoa osaksi täysin uutta yhteisöä, jonka kanssa hän joutuu tai pääsee jakamaan käytännössä kaiken. Tilanne voi olla antoisa. Toisaalta ristiriidoiltakaan ei voi välttyä. – Tulin tänne parin vanhan kaverin kanssa, mutta olen saanut täältä myös uusia ystäviä. Se on aiheuttanut muutamia vaikeita tilanteita. Pitkäaikaisempia ystäviäni on harmittanut se, että olen viettänyt aikaa uusien ihmisten kanssa, Siltala kertoo.

RUOKALEVON JÄLKEEN vuorossa on päivän skaba. Leiriläiset kerääntyvät päärakennuksen takana sijaitsevalle auringonpaahteiselle niitylle ja muodostavat tottuneesti ryhmät omien isos-

tensa ympärille. Kisan ideana on tehdä saumatonta tiimityötä ja päätavoitteena kastella oma isonen läpimäräksi jääkylmällä vedellä.

Nauru ja innostuneet huudot täyttävät ilman. Alan haaveilla leikissä mukana olosta – en pelkästään viilentymismahdollisuuden takia, vaan myös siksi, että mukana olijat vaikuttavat keskittyvän tilanteeseen joka solullaan.

Juuri isosilla on – leiriläisten itsensä lisäksi –valtava rooli hyvän ja turvallisen leiriympäristön rakentamisessa.

– Isosten kanssa ei ole koskaan tylsää. Heidän iltaisin esittämänsä näytelmät ovat jääneet erityisesti mieleen, Sani Siltala kertoo.

Jenni Konttinen ja Vendla Költtä hakeutuivat isosiksi, koska heillä oli todella positiivisia kokemuksia omalta ripariltaan.

– Oma riparini oli niin kiva, että halusin ikään kuin elää sen uudestaan, Konttinen kertoo. Isoskaksikko on yhtä mieltä isosen tärkeimmistä tehtävistä leirillä.

– Hyvän hengen luominen, tukena oleminen riparilaisille ja ujompienkin tyyppien mukaan ottaminen, Költtä sanoo.

Költtä ei osaa verrata, onko leirille osallistuminen ollut jännittävämpää isosena kuin leiriläisenä.

– Tämä on tosi erilainen kokemus. Ehkä isosena on kivampaa. On enemmän vastuuta, mutta myös vapauksia.

JATKUVA YHDESSÄOLO muiden kanssa herättää ihmisissä usein vahvoja tunteita ja ajatuksia. Riparin apuohjaaja Sini Siimes koki oman riparinsa yhteisöllisyyden niin voimakkaana ja positiivisena, että hän on ohjannut leirejä viimeiset kuusi vuotta.

– Tulin itse riparille kavereiden kanssa sen kummempia odottamatta, mutta leirin yhteisöllisyys yllätti minut, Siimes kertoo.

Leiriohjaajana Siimes pyrkii tekemään kirkosta ja uskonnosta nuorille lähestyttävämpiä.

– Haluan viestiä, että kirkko on avoin monenlaisille ihmisille. Esimerkiksi tänä iltana pidämme hartauden seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen oikeuksista, mikä on itselleni tärkeä aihe. Moni ei välttämättä odota, että näistä asioista puhuttaisiin kirkossa tai riparilla, mutta haluan osoittaa, että täällä on tilaa kaikille, Siimes sanoo.

Leiriläinen Sani Siltala on kokenut, että uusiin ihmisiin tutustuminen on ollut riparilla helpompaa kuin muualla.

– Täällä ollaan niin tiiviisti tekemisissä, että ihmisiin tutustuu automaattisesti. Olen pitänyt itseäni vähän ujona ja yllättynyt, kuinka helposti täältä on saanut kavereita, hän kertoo.

Selja Kaukoniemi sen sijaan on kokenut uusiin ihmisiin tutustumisen riparilla haastavammaksi kuin muualla.

– Esimerkiksi koulussa yhdistävä tekijä on se, ettei kukaan oikein tykkää olla siellä. Täällä on vaikeampaa keksiä puheenaiheita, hän sanoo.

VANHAN NAVETTARAKENNUKSEN yläkertaan laskeutuu rauhoittava hämärä, kun verhot suljetaan ja valot sammutetaan. On alkamassa medis eli iltapäivän rauhoittumishetki. Apuohjaaja Sini Siimes kuvailee tilaisuutta ”hartaus lightiksi” – kevyemmäksi versioksi hartaudesta. Tilaisuuden aikana saa värittää värityskuvia, jos se auttaa rauhoittumisessa.

Siimeksellä on kädessään rukoushelmikoru, jota hän käyttää apunaan mediksissä puhuessaan. Värikkäässä korussa on oma helmi jokaiselle leirillä käsiteltävälle teemalle. Tänään ovat vuorossa yön ja ylösnousemuksen helmet.

– Yön helmi kertoo kuolemasta. Siihen voi tallettaa vaikeat tunteet, kuten kärsimyksen, ahdistuksen ja yksinäisyyden. Ylösnousemuksen helmi kertoo, että pimeydessä on lupaus valosta, Siimes sanoo.

Kynien suhina ja rauhallinen musiikki täyttävät tilan. Jostain kuuluu kuiskintaa ja naurua. Hämärässä huoneessa on läsnä helteisen iltapäivän raukeus.

– Toivoisin, että näissä mediksissä nuoret pystyisivät pysähtymään ja rauhoittumaan. Sellaisia hetkiä ei välttämättä ole monenkaan arjessa kovin usein, Siimes sanoo. ■

Iltapäivän mediksessä rauhoitutaan.

Rukouksella rikottu

Milla Heinosta yritettiin eheyttää, ja hän rukoili itsekin muuttuvansa heteroksi. Konservatiivisesta uskonnollisesta yhteisöstä irtaantumisen jälkeen hänen kuvansa Jumalasta muuttui. Usko säilyi.

Eheytys on uskonnollista väkivaltaa ja jättänyt muhun ikuiset jäljet”, kirjoitti helsinkiläinen teologian maisteri

Milla Heinonen, 25, osana pidempää postaustaan Instagramissa. Heinonen oli hiljattain kertonut Helsingin Sanomille 16.7. antamassaan haastattelussa kokemuksistaan eheyttämisestä ja siitä, millaista

on olla seksuaalivähemmistöön kuuluva konservatiivisessa uskonnollisessa yhteisössä, Suomen luterilaisessa evankeliumiyhdistyksessä (Sley). Sley on herätysliike ja yksi kirkon virallisista lähetysjärjestöistä.

Jutun julkaisun jälkeen Heinonen on jatkanut aiheen käsittelyä Instagramissa myös yhteistyössä toimittaja Maria Veitolan kanssa. Heinonen

vaatii evankelis-luterilaista kirkkoa puuttumaan tiukemmin joidenkin sen sisällä toimivien lähetysjärjestöjen ja herätysliikkeiden toimintaan ja pyytämään anteeksi sateenkaarinuorten kohtelua.

Vaikka varsinainen eheytys, kuten yritykset muuttaa toisen seksuaalisuutta rukouksella, olisivatkin harvinaisia, niin esimerkiksi Sley:n opetus siitä, että homoseksuaalisuus on Jumalan luomistyön vastaista ja syntiä, voi johtaa muun muassa ”itse itsensä eheyttämiseen” ja mielenterveysongelmiin, kuten Heinosen kohdalla kävi.

– Toivoisin, että eheyttäminen tuomittaisiin kirkossa ja ymmärrettäisiin, kuinka laajasta ilmiöstä on oikeasti kyse. Kyse ei ole vain eheytysleireistä, vaan siitä, että kirkon sisällä on itsenäisiä organisaatioita, joiden mukaan homoseksuaa-

Milla Heinonen valmistui tänä vuonna teologian maisteriksi. Seuraavaksi suunnitelmissa ovat tohtoriopinnot, sillä hän tahtoisi tutkia anti-genderliikehdinnän ja uskonnollisen populismin yhteyttä.

16. heinäkuuta 2023, samana päivänä kun Helsingin Sanomat julkaisi Milla Heinosen haastattelun, Sley julkaisi sivuillaan kannanoton ”Emme syrji tai työnnä sivuun”.

Siinä Sley:n kotimaantyön johtaja Juhana Tarvainen sanoo, ettei järjestö eheytä tai hyväksy hengellistä väkivaltaa tai häirintää ja että tapauksiin puututaan. Hän myös korosti, että toimintaan ovat tervetulleita kaikki seksuaalisesta suuntautumisesta riippumatta.

Tarvaisen mukaan kannanottoa oli valmisteltu jo jonkin aikaa. Se liittyi Pride-viikkoon ja sen synnyttämään keskusteluun seksuaalivähemmistöistä ja siitä, mitä kirkko ja kristilliset järjestöt asiasta opettavat.

– Minä kirjoitin sen, ja siinä on myös tekstiä muualta nettisivuiltamme. Sikäli julkaisu osui hyvään saumaan, kun Milla Heinonenkin nosti näitä asioita esiin.

Tarvaisen tietoon ei ole tullut Sley:n toiminnasta muita tapauksia, joissa ihmisen seksuaalista suuntautumista olisi yritetty muuttaa rukouksen avulla.

– Vapaat suunnat ovat ehkä tunnetumpia tällaisesta. Luterilaiseen teologiaan ja meidän liikkeemme piiriin tällainen ihmisen muuttaminen ei oikein sovi. Jos ihmiset lähtevät muuttamaan toisiaan eikä anneta Jumalan toimia oman tapansa ja aikataulunsa mukaan, siinä on jotakin pielessä.

– Toimintamme tavoittaa 5 000 ihmistä viikossa. Niin kirkossa kuin evankelisissakin on tietysti monenlaista ihmistä, ajatusta ja tapaa harjoittaa uskonelämää.

Juha Heinonen on ollut pitkään Sley:n keskeisiä hahmoja ja työskentelee nuorisotyön johtajana. Myös äiti työskentelee järjestössä.

Milla Heinosella oli nuorena kuitenkin salaisuus: ala­ ja yläasteen taitteessa hän oli huomannut tykkäävänsä tytöistä. Se oli ristiriidassa sen kanssa, mitä hän oli oppinut, joten hän rukoili, että kiinnostus tyttöihin katoaisi.

– Jotkut väittävät, ettei vähemmistöistä ole edes puhuttu Sley:ssä tai ettei se ole mikään iso teema, mutta kun itse kuuluu vähemmistöön tai pelkää kuuluvansa, poimii ne jutut eri tavalla.

– Varsinkin tapahtumissa puhuttiin seurustelusta ja seksuaalisuudesta. Opetettiin, että pitää säästää itseään avioliittoon ja että homoseksuaalisuus ei ole Jumalan tahdon mukaista.

Sley:n opetuksen mukaan avioliitto on vain miehen ja naisen välinen asia ja homoseksuaalisuus on syntiinlankeemuksen seurausta. Voiko tällainen opetus mielestäsi altistaa eheyttämiselle?

– Sitä on mahdoton sanoa. Avioliittoasiaa opettaessamme olemme hienovaraisia. Tiedämme, että on myös vaikeita liittoja, eivätkä kaikki löydä sopivaa puolisoa. Osa elää yksin. Voi olla monenlaisia tunteita myös samaa sukupuolta kohtaan, ja niiden kanssa on elettävä koko elämä, eivätkä ne lähde vaikka kuinka yrittäisi.

– Opetuksemme siitä, mitä avioliitto on ja kenelle se kuuluu, nousee kristillisestä ja luterilaisesta perinteestä, Tarvainen sanoo.

Jääkö seksuaalivähemmistöön kuuluvalle tämän opetuksen mukaan muuta vaihtoehtoa kuin elää yksin ja selibaatissa?

– En voi suositella muuta vaihtoehtoa. Jos kirjaimellisen raamatuntulkinnan mukaan mennään, niin siellähän puhutaan miesten kanssa makaavista miehistä. Siinä ei puhuta tunteista vaan jonkinlaisesta fyysisestä kanssakäymisestä. Sillä tavalla minä ymmärrän tämän raamatunkohdan.

Tarvainen toivoo, että mahdolliset kokemukset häirinnästä, hengellisestä väkivallasta, eheytyksestä tai ahdistavasta käytöksestä tulisivat järjestön tietoon mahdollisimman pian, joko järjestön sivuilla olevan anonyymin nettilomakkeen kautta tai ottamalla asian esiin jonkun työntekijän kanssa.

Heinonen oli ystävystynyt Karkussa itseään hieman vanhempaan nuoreen, joka koki vahvasti, että hänen pitää toimia Heinoselle sielunhoitajana.

– Sley:ssä ei yleensä ole tällaista kulttuuria, mutta hän koki saaneensa Jumalalta sielunhoitajan tehtävän. Kun lähdin au pairiksi Italiaan, hän koki, että hänen roolinsa elämässäni tulisi korostumaan.

lisuus on syntiinlankeemuksen seurausta. Siitä seuraa eheyttämistä, Heinonen sanoo.

Hän kokee, että Sley:ssä vuosia mukana olleena hänen täytyy nostaa aihe esiin ja tehdä se julkisesti. Muuten mikään ei muutu.

– Olen odottanut vuosia, että joku puhuisi tästä. Olen nyt se ihminen, jota olisin itse kaivannut.

– Järjestöjä pitää käskeä. Ne eivät tule lopettamaan tällaista opetusta tai välittämään sateenkaarinuorista, ennen kuin niiden on pakko.

NYKYISIN AKAAN KAUPUNKIIN kuuluvassa Viia­

lassa kasvanut Milla Heinonen kävi lapsena kotiseurakuntansa toiminnassa. Riparille hän meni kuitenkin Sley:n omistamalle Karkun evanke­

liselle opistolle ja jatkoi toiminnassa vuosia sen jälkeenkin. Se oli luontevaa, sillä hänen isänsä

Toisaalta Heinonen oli murrosiässä alkanut ihmetellä joitakin asioita. Vaikka naisia on vihitty papeiksi vuodesta 1988, Sley:ssä naisten pappeuteen suhtauduttiin torjuvasti. Oudolta tuntui myös Sley:n ja muutaman muun järjestön vuonna 2011 lanseeraama Älä alistu! ­kampanja, jossa nuori nainen kertoi muuttuneensa biseksuaalista heteroksi lähdettyään seuraamaan Jeesusta.

LUKIOIÄSSÄ MILLA HEINONEN oli aktiivisesti mukana Sley:n toiminnassa ja tapahtumissa esimerkiksi juontajana. Päästyään ilmaisutaitopainotteiseen lukioon Tampereelle Heinonen oli kuitenkin tutustunut myös aivan erilaisiin ympyröihin ja ihmisiin.

– Elämä mullistui. Elin kahden maailman välissä – oli se maailma Karkussa ja uusi maailma Tampereella.

Italiassa Heinonen kävi uuskarismaattisen Hillsong­seurakunnan tilaisuuksissa. Siellä muutama seurakunnan johtotehtävissä toiminut ystävä rukoili, että hän pystyisi ”vastustamaan homoutta”. Kun Heinonen palasi Suomeen, hän meni toistamiseen Karkkuun kesätöihin ja kohtasi sielunhoitajan roolin ottaneen ystävänsä.

Sley:n kotimaantyön johtaja: ”Meidän liikkeemme piiriin ei ihmisen muuttaminen sovi”

Opetettiin, että pitää säästää itseään avioliittoon ja että homoseksuaalisuus ei ole Jumalan tahdon mukaista.

Milla Heinonen toivoo ihmisten ymmärtävän, että Raamattua voi tulkita monella tavalla. Näkemyserot juontavat juurensa siihen.

– Minun oli pakko kertoa, että minulla oli ollut lyhyt juttu naisen kanssa. Hän sanoi, että pystyn vastustamaan asiaa ja että Jumalassa olen vahvempi.

Ystävä rukoili, että homous lähtisi pois.

– Sitä hetkeä en tule ikinä unohtamaan. Muistan, kun kävelin ulos siitä rakennuksesta. Tuntui, että tässä tapahtui jotakin väärää, mutta samaan aikaan ajattelin, että ehkä tämä asia on nyt sitten hoidossa.

– Suurin toiveeni oli, että rukous toimisi, mutta samalla se rikkoi jotakin minun ja ystäväni välillä.

VUOSI 2018 OLI merkityksellinen. Milla Heinonen kertoi läheisilleen kuuluvansa seksuaalivähemmistöön, muutti Helsinkiin ja aloitti yliopistossa teologian opinnot.

– Vanhempani ottivat kaapista tuloni tavallaan kivasti, eivätkä ainakaan suuttuneet yhtään. Toisaalta tuntuu, että he ottivat sen vähän kuin synnintunnustuksena, kuin olisin tehnyt jonkin ikävän asian.

Heinonen irtaantui Sley:stä. Hengellisen yhteisön taakse jättäminen ei tarkoittanut suurta uskonkriisiä.

– Ehkä Hillsongissa käymisen ansiosta olin lukenut Raamattua ja oma jumalasuhteeni oli alkanut korostua. Olin tajunnut, että suhde Jumalaan ja käsitys hänestä voi muuttua.

Opintojen ja kirjallisuuden avulla Heinoselle vahvistui ymmärrys siitä, että on monia tapoja tulkita Raamattua. Myös ajatus siitä, että usko ja uskonto ovat kaksi eri asiaa, antoi rauhaa.

– Vaikka en hyväksyisi kaikkea, mitä uskonnon nimissä on tehty, voin silti uskoa.

ASUESSAAN HELSINGIN KRUUNUNHAASSA Milla Heinonen kävi toisinaan messussa Helsingin tuomiokirkossa.

– En hakenut yhteisöä, mutta siellä tuli turvallinen ja hyvä fiilis.

Helsingissä hän alkoi huomata, että myös kirkossa tehdään pioneerityötä yhdenvertaisuuden eteen.

– Seuraan monia pappeja somessa ja ajattelen välillä, että ihan hullua, että nuo sanovat tuollaisia asioita ja ovat pappeja!

– Yliopistopappi Late Mäntylän kasvot ovat minulle kuin iso halaus. Myös Marjut Mulari eli Pastori Maikki on sellainen. On tosi tärkeää, että pappeja kannustetaan tekemään sometyötä.

Harva nuori menee Tuomiokirkon messuun sunnuntaina.

Heinosen käsitys siitä, mitä kirkko voi olla, on muuttunut, mutta niin on käsitys Jumalastakin. Sley­vuosina Jumala tuntui olevan jyrkkä ja tuomitseva.

– Nykyään ajattelen, että Jumala on ennen kaikkea rakastava ja että häneen voi aina luottaa. Voin sen perustellakin, mutta ennen kaikkea se on kokemukseni.

Eheyttämiskokemuksiaan Heinonen käsitteli pitkään terapiassa. Hänen kokemuksensa puhuvat sen puolesta, kuinka haitallista eheyttäminen voi olla ja kuinka mahdotonta on yrittää muuttaa jotakin niin perustavaa laatua olevaa asiaa kuin seksuaalista suuntautumista.

– Lesboushan oli pahin pelkoni, mutta seksuaalisuus on kaikkea ideologiaa vahvempaa. Tein kaikkeni, mutten pystynyt sitä muuttamaan.

”KUTEN ARVATA SAATTAA, vaikein rasti mulle tulee kotoa. Isä ja äiti – rakastan teitä, mutta tämä nyt vaan täytyy tehdä. Ymmärsitte sen tai ette.” Helsingin Sanomien jutun ja Instagram­postaustensa jälkeen Milla Heinonen on saanut paljon viestejä samaa kokeneilta. Kokemukset liittyvät erilaisiin uskonnollisiin yhteisöihin ja taustoihin, mutta niissä on paljon samaa.

Jotkut ovat väittäneet, että hän kerjää huomioita, liioittelee tai leimaa ikävällä tavalla lähetysjärjestöt ja herätysliikkeet sekä vanhempansa.

– Tätä on yritetty kehystää niin, että vihainen nuori nainen yrittää kostaa isälleen. Ei kyse ole siitä. Olen antanut anteeksi vanhemmilleni ja ymmärrän, että he ovat tehneet parhaansa, eivätkä ole halunneet mitään pahaa. He ovat toisintaneet sitä opetusta, mitä ovat saaneet.

Samantapainen ajatus Milla Heinosella on laajemminkin.

– En ajattele, että konservatiivikristityt ovat pahoja ihmisiä. Toivon, että he ymmärtäisivät, että kyse on vain tavasta tulkita Raamattua Sitä en sen sijaan voi ymmärtää, jos se tulkinta menee lähimmäisen, oman perheenjäsenen tai ystävyyden yli.

Heinonen uskoo, että asiat voivat muuttua – ja että niiden pitää muuttua. Hän tahtoo pysyä kirkon jäsenenä ja muuttaa sitä sisältä päin.

– Jos ikinä menen naimisiin, haluan, että se tapahtuu kirkossa ja Helsingissä. Koen, että se symboloi niitä asioita, joita pidän tärkeänä ja joiden vuoksi en ole lähtenyt kirkosta.

– En halua luovuttaa kirkkoa sellaisille voimille, jotka käyttävät uskontoa lyömäaseena. Suomella ei ole varaa menettää kirkkoa. Pidän sitä taistelun arvoisena. ■

” Nykyään ajattelen, että Jumala on ennen kaikkea rakastava ja että häneen voi aina luottaa.

“Talon omistajat ovat hirveän ystävällisiä, jos huoneeseen tarvitsee esimerkiksi lisää varusteita. Puhelimella aina ilmoitetaan, milloin siivooja on tulossa. Mistä tahansa asioista saa soitella. Se, miten tällaiset yhteiset tilatkin on rakennettu meitä varten, kertoo jo paljon omistajista.”

”Pidän erityisesti yhteisistä päivistä ja tuolijumpasta, jonka talon palveluavustaja vetää. On hyvä, että on päivä, jolloin voi tulla kysymään tai kertomaan, mielen päällä olevia asioita.”

“Asunto on hyvin suunniteltu: löytyy paljon säilytystilaa, iso parveke ja valoisat huoneet. Hanat kiiltelevät niin, että vettä ei melkein kehtaa pirskottaa.”

”Pesutupa ja kuivaushuone ovat huikeat. Näiden lisäksi viereiseen K-marketiin on helppo mennä kävellen ja sieltä saa valmista tuoretta ruokaa ja leivonnaisia. Joka päivä on tuoretta tarjolla.”

Vuokra sisältää asumisen lisäksi:

Palveluavustajan viikoittaiset käynnit, asunnon siivouksen kerran kuussa, asunnon ikkunoiden pesun kerran vuodessa, yhteisen olohuoneen, saunan ja pyykkituvan käytön ilman eri maksua.

Talosta löytyy yksiöitä, yksiöitä alkovilla ja kaksioita. Kuukausivuokrat 924 €/kk – 1330 €/kk.

Kysy lisätietoja tällä hetkellä vapaana olevista asunnoista ja tule tutustumaan taloon ja uuteen kotiisi paikan päälle: 010 315 4140.

Kuka?

Wenzel Hagelstam, 82, on Helsingissä asuva antiikki- ja taidekauppias. Hän tuli koko kansan tietoisuuteen Antiikkia antiikkia -tv-ohjelman asiantuntijana.

Mitä?

Keväällä ilmestyi Dan Kronqvistin kirjoittama elämäkerta Wenzel Hagelstam – antiikkikauppiaan muistelmat (WSOY).

Motto

Jokainen on vastuussa itsestään.

Wenzel Hagelstam on käymässä taidekaupassaan Lucakoiransa kanssa.

Koko kansan antiikkikauppias

Antiikki- ja taidekauppias Wenzel Hagelstam kutsuu itseään ikuiseksi etsijäksi. Lapsena hän kävi innokkaasti Pelastusarmeijan pyhäkoulua.

TEKSTI MARJO KYTÖHARJU KUVA SIRPA PÄIVINEN

Wenzel Hagelstam pitää vielä yli kahdeksankymppisenä taidekauppaa Helsingin Kapteeninkadulla. Kauppa suorastaan pursuaa eri aikakausien taidetta. Hagelstam ei kuitenkaan ole itse kaupassa aamusta iltaan. – Työ taiteen parissa on minulle elämäntapa. Käyn myös usein katsomassa taidetta museoissa. Hagelstamille Helsingin eteläosat ovat rakkaita kotikulmia, mikä selviää keväällä julkaistusta elämäkerrasta Wenzel Hagelstam – antiikkikauppiaan muistelmat. Hänen lapsuudenkotinsa oli Bulevardilla, ja samassa talossa asui myös Cecilia-äidin sukua.

Äiti sairasti polion, minkä seurauksena hänen toinen kätensä halvaantui ja hän tarvitsi apua lastenhoidossa. Tehtävään palkattiin Vaasasta Helsinkiin muuttanut Karin Wilander.

Lastenhoitajasta tuli Hagelstamin perheen viidelle lapselle tärkeä ihminen.

– Lapsi toimii kuin koira eli hän kiintyy, kun joku hoitaa ja antaa ruokaa. Meille muodostui tavallaan äiti–lapsi-suhde, sillä Karin edusti jotakin maanläheistä ja oli aina läsnä. Suuren osan ajasta vietimme keittiössä hänen kanssaan.

Hagelstamin vanhemmat Cecilia ja Walther edustivat aikansa porvaristoa, ja heille tärkeitä olivat hyvät käytöstavat. Niinpä esimerkiksi ruokasalissa lasten piti aterialla teititellä vanhempiaan ja pyytää lupaa, jos halusi puheenvuoron. Karinin seurassa oli huomattavasti vapaampaa.

– Uskovainen Karin oli Pelastusarmeijan siviilisotilas, ja me lapset kävimme Pelastusarmeijassa pyhäkoulua ja partiota. Järjestön hengellisyys sopi ajatusmaailmaani, koska siellä keskityttiin käytännön toimintaan. Siitä kertovat tunnussanat ”soppaa, saippuaa ja sielunhoitoa”.

– Pelastusarmeijalaiset kävivät tuohon aikaan Hakaniemen torilla laulamassa. Toimintaa kuvataan hyvin Aki Kaurismäen elokuvassa Mies vailla menneisyyttä.

SUOMI OLI SODASSA Venäjää vastaan, kun Wenzel Hagelstam oli pikkupoika. Pommitusten alettua Helsingissä lastenhoitaja Karin Wilander vei perheen neljä vanhinta lasta turvaan Vaasaan.

Kun tilanne paheni, Hagelstam ja hänen isosiskonsa lähetettiin sotalapsiksi Ruotsiin. Poika oli saanut Vaasassa tuberkuloosidiagnoosin, joten Ruotsissa hän joutui suomalaislapsille perustettuun lastenkotiin Huddingeen. Hoitajat ja lapset olivat suomenkielisiä, ja kotiin palattuaan Hagelstam oli unohtanut ruotsin, oman äidinkielensä.

Hänen oli aluksi hankala sopeutua ruotsinkielisiin kotioloihin.

– On vaikea sanoa, mitä lapsen psyykessä tuollaisessa tilanteessa tapahtuu. Ruotsin kieli kuitenkin palautui nopeasti, sillä eihän Etelä-Helsingissä kuullut tuolloin juurikaan suomea.

Lapsuuteen liittyy toinenkin erikoinen asia. Boheemia elämää Pariisissa viettänyt äidinisän veli, lapseton Goddert Wrede, adoptoi Hagelstamin, kun tämä oli 14-vuotias. Poika sai silti jäädä asumaan perheensä luokse Helsinkiin.

Adoptioisäänsä ja muita sukulaisiaan Hagelstam tapasi kesäisin Arrajoen kartanossa Nastolassa. Hänen vanhemmillaan oli lähistöllä oma kesäpaikka, jossa oli 30 hehtaaria peltomaata.

– Kasvatimme siellä ruokaa talvea varten. Me lapsetkin osallistuimme erilaisiin maatöihin. Iltaisin vietimme aikaa sukulaistemme seurassa. Kiinnostavaa on, etten muista heidän riidelleen koskaan. En itsekään ole riidanhaluinen. Ehkä se on perua sieltä.

– Äitini puoleisen Wreden suvun humaani arvomaailma tuntui omalta. Suvussa arvostettiin taiteita ja ihailtiin köyhien ja vankien hyväntekijää Mathilda Wredeä, joka oli isoisäni serkku. Mutta meillä ei esimerkiksi kuunneltu musiikkia, koska isäni mielestä se oli turhuutta.

mutta vapaa-aikana hän kolusi antiikkikauppoja ja osto- ja myyntiliikkeitä.

Kun tietoa karttui ja Hagelstam tutustui alan ihmisiin, harrastus alkoi muuttua ammatiksi. Ensimmäisen liikkeensä hän perusti vuonna 1973 Helsingin Pietarinkadulle.

Hagelstamilla on ollut elämänsä aikana monta antiikki- ja taideliikettä sekä yhteyksiä eri puolille maailmaa.

– Työ on ollut kiehtovaa. Olen saanut tavata kiinnostavia persoonia. Työhöni on sisältynyt paljon myös kotien kuolinpesien arvioimista. Siinä hommassa on tullut juotua kahvia, hän sanoo. Suuren yleisön tietoisuuteen Hagelstam tuli, kun hän aloitti 1990-luvun lopulla asiantuntijana Antiikkia antiikkia -tv-ohjelmassa.

– Ohjelma teetti paljon työtä, mutta olen aina ajatellut, että sitä enemmän ehtii, mitä enemmän on tekemistä. Niistä ajoista on jäänyt hyvät muistot. Tämä iso harvaanasuttu maa ja sen historia ja ihmiset tulivat tutuiksi, kun kävimme tekemässä ohjelmaa melkein jokaisessa kirkonkylässä.

Antiikki- ja taidealan toiminta on muuttunut melkoisesti siitä, kun Hagelstam aloitti työt.

– Kun huutokaupoista tuli julkisia, kaikki saivat tietää esineiden myyntitiedot. Näin toimintaan tuli läpinäkyvyyttä. Vanhojen hyvien aikojen sijaan voikin puhua vanhoista huonoista ajoista. Erityisen hieno asia nykyään on netti. Sieltä saa kaikki tarvittavat tiedot, mikä säästää valtavasti aikaa.

RAHAA VOI LIIKKUA antiikki- ja taidekauppiaan työssä isojakin määriä. Wenzel Hagelstam sanoo kuitenkin, ettei raha ole hänelle tärkeä asia, ei myöskään tavara, vaikka kyse olisi niin sanotuista arvoesineistä.

– On selvää, että rahaa tarvitaan elämiseen. Silti tärkeämpää on mielenrauha, se, että viihtyy itsensä ja muiden kanssa. Se, mitä ihminen kokee ja näkee, ei ole mitattavissa rahassa.

Hagelstam viettää usein vapaa-aikaansa nykyisen vaimonsa Lenan kanssa mökeillään Lapissa ja Porvoon saaristossa. Varsinkin Lapissa Hagelstam rentoutuu. Siellä hän ei tarvitse kelloa.

– Luontoarvot ovat minulle tärkeitä: jos luonto menetetään, meillä ei ole mitään. Ihmisellä ei ole oikeutta tärvellä luontoa eikä kohdella eläimiä huonosti. Minusta esimerkiksi kirkon pitäisi ottaa enemmän kantaa näihin asioihin.

Hagelstam liittyi uudestaan kirkkoon mentyään naimisiin Lenan kanssa. Hänen kotikirkkonsa on Töölössä sijaitseva Olaus Petrin kirkko, josta hänelle on jo varattu uurnahautapaikka.

– Olen aina ollut kiinnostunut uskonnoista. Kutsun itseäni etsijäksi, sillä etsin koko ajan vastauksia olemassaolon kysymyksiin. Olen huomannut, että kun eri uskontoja edustavia ihmisiä tapaa henkilökohtaisesti, oppii ymmärtämään paremmin heidän taustojaan ja mielipiteitään.

TYÖ ANTIIKIN ja taiteen parissa sai alkunsa keräilyharrastuksesta. Lapsena Wenzel Hagelstam keräsi monen pikkupojan tapaan muun muassa tulitikkuaskien etikettejä. Aikuistuttuaan hän alkoi etsiä hauskannäköisiä vanhoja esineitä ostoja myyntiliikkeistä, joita oli 1950- ja 1960-luvuilla Helsingissä runsaasti.

1970-luvun alussa Hagelstam asui ensimmäisen vaimonsa Katyn ja kolmen lapsensa kanssa Göteborgissa, missä keräilyharrastus sai lisäpontta. Hagelstam työskenteli konepajalla hitsaajana,

Kuolemaan Hagelstam suhtautuu luonnollisena asiana. Hän arvelee sen johtuvan osittain työstään kuolinpesien arvioijana.

– Aiemmin kuolema näkyi yhteiskunnassa toisella tavalla, koska ihmiset kuolivat paljolti kotona. Kuolema oli läsnä eikä sitä siivottu näkyvistä.

Hagelstam sanoo, ettei kanna huolta kuolemastaan mutta kylläkin nuorista ihmisistä ympärillään. Lapsia on neljä ja lapsenlapsia kymmenen, joten heidän tekemisissään riittää seurattavaa. ■

” Rahaa ja tavaroita tärkeämpää on mielenrauha, se, että viihtyy itsensä ja muiden kanssa.

Uskonnollisuus parantaa

Yhteisöllisyys ei yksin riitä selittämään uskonnollisuuden myönteisiä vaikutuksia.

Myös rukoileminen ja uskonnon kokeminen tärkeäksi lisäävät hyvinvointia.

Uskonnollisuus lisää henkistä hyvinvointia, ja uskonnolliset ihmiset ovat keskimääräistä onnellisempia.

Nämä tiedot käyvät ilmi teologian tohtori ja psykologian väitöskirjatutkija Harri Koskelan ja psykologian emeritusprofessori Markku Ojasen tutkimusartikkelista Uskonnollisuuden yhteys hyvinvointiin, onnellisuuteen ja pahoinvointiin. Artikkeli julkaistiin keväällä eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan hyvinvointiraportissa.

– Media keskittyy usein uskonnollisuuden kielteisiin vaikutuksiin, mutta perehtyminen faktatietoon poistaa vääriä käsityksiä. Tutkimusten mukaan hengellisyys ja usko ovat hyvinvointia tuottavia asioita, eivät pahoinvoinnin aiheuttajia, Koskela sanoo.

Uskonnollisuuden ja koetun hyvinvoinnin välistä yhteyttä on selvitetty sekä kansainvälisessä että suomalaisessa tutkimuksessa. Yhdysvalloissa tietoa hyvinvoinnin ja uskonnollisuuden välisestä yhteydestä koottiin vuonna 2001 ja uudelleen vuonna 2012. Neljässä viidestä asiaa selvittäneestä tutkimuksesta löydettiin uskonnollisuuden ja hyvinvoinnin välillä myönteinen yhteys.

Hyvinvoinnilla tutkimuksissa tarkoitetaan mielenterveyttä parantavia asioita. Hyvinvoivan ihmisen elämää kuvataan ehyeksi ja täyteläiseksi.

Hyvinvointiin liitetään myös onnellisuuden, ilon, tyytyväisyyden ja mielihyvän kaltaisia asioita. Koettu hyvinvointi tarkoittaa ihmisen myönteistä arviota ja kokemusta omasta elämästään.

Koskela toteaa, että uskonnollisuuden vaikutus jakautuu. Pääsääntöisesti uskonnollisuus parantaa henkistä hyvinvointia ja terveyttä, mutta epäterveissä ja autoritaarisissa uskonnollisissa yhteisöissä oleminen lisää pahoinvointia.

– Hyvinvointia tukee sellainen uskonnollisuus, jossa ollaan vapaaehtoisesti ja jossa ihminen voi omana itsenään olla täysivaltainen yhteisön jäsen.

HARRI KOSKELA tekee parhaillaan terveyspsykologian alaan kuuluvaa väitöstutkimusta, jossa hän on laajan aineiston avulla selvittänyt uskonnollisuuden ja henkisen hyvinvoinnin yhteyttä Suomessa.

Koskela kartoitti uskonnollisuuden vaikutusta kuuteen hyvinvoinnin osa-alueeseen. Nämä ovat koettu hyvinvointi, innostuneisuus ja elinvoima, toiminnallinen hyvinvointi, tunne-elämän hyvin-

vointi, tukea antavat ihmissuhteet ja yhteisöllinen hyvinvointi.

– Yllätyin siitä, että koetun hyvinvoinnin ja uskonnollisuuden yhteys on maallistuneessa Suomessa varsin vahva, hän sanoo.

Sekä uskonnollisella osallistumisella että henkilökohtaisella uskonnollisuudella on niin vahva myönteinen yhteys koettuun hyvinvointiin, että se vastaa Koskelan mukaan suuruusluokaltaan psykiatrisen sairauden, alkoholiriippuvuuden tai liikunnan vähäisyyden kielteistä vaikutusta.

Uskonnollisella osallistumisella kuten jumalanpalveluksissa tai muissa hengellisissä tilaisuuksissa käymisellä on tilastollisesti merkittävä tai erittäin merkittävä yhteys henkiseen hyvinvointiin. Poikkeuksen muodostivat innostuneisuus ja elinvoima, joita uskonnollisissa tilaisuuksissa käyminen ei lisännyt.

Yksityinen henkilökohtainen uskonnollisuus kuten rukoileminen liittyy myös merkittävästi henkiseen hyvinvointiin. Omakohtaisella uskonnollisuudella on myönteinen yhteys myös innostuneisuuteen ja elinvoimaan. Toiminnalliseen ja

tunne-elämän hyvinvointiin tilastollista yhteyttä ei sen sijaan löytynyt.

Koskelan mukaan hyvinvoinnin ja henkilökohtaisen uskonnollisuuden vahva yhteys kumoaa tutkijapiireissä elävän käsityksen, jonka mukaan yhteisöllisyys riittää selittämään uskonnon hyvinvointivaikutukset.

Kun Koskelan tutkimustuloksiin yhdistetään Suomen ja muiden Pohjoismaiden asema erilaisten onnellisuuskyselyiden kärjessä, voidaan hänen mukaansa piirtää kuva maailman onnellisimmasta ihmisestä.

– Tutkimusten valossa maailman onnellisin ihminen on kirkkokuorossa laulava suomalainen naimisissa oleva mies tai naimaton nainen, joka asuu ruotsinkielisellä Pohjanmaalla, Koskela sanoo.

Kolmas uskonnollisuuden ulottuvuus, jonka yhteyttä hyvinvointiin Koskela mittasi, on yksityinen toiminnallinen uskonnollisuus, kuten Raamatun ja uskonnollisten kirjojen lukeminen, uskonnollisten ohjelmien seuraaminen ja netin käyttö hengellisiin tarpeisiin. Tällaisen uskonnol-

TEKSTI TANELI KYLÄTASKU KUVITUS PAULI SALMI

parantaa henkistä hyvinvointia

kenikäisten, mutta erityisesti iäkkäiden ihmisten hyvinvointia.

OMAKOHTAINEN HENGELLISYYS vahvistaa tutkimusten mukaan toivon, elämän tarkoituksen, merkityksellisyyden ja pystyvyyden kokemuksia. Se edistää myönteistä ajattelua, optimismia ja elämän hallintaan liittyvää sisäisen kontrollin kokemusta. Uskontoon turvautuminen lisää siis resilienssiä eli psyykkistä kestävyyttä.

Voimakas uskonnollinen sitoutuminen on tutkimusten mukaan vahvin tunnettu nuorten masennusta ehkäisevä tekijä. Myös aikuisilla uskonnollisuus on yhteydessä vähempään masentuneisuuteen. Elämää uhkaavan fyysisen sairauden kohdatessa henkilökohtainen uskonnollisuus voi nousta jopa perhettä ja ystäviä tärkeämmäksi selviytymiskeinoksi.

Uskonnollinen kasvatus edistää tutkimusten mukaan onnellisuutta, vaikka uskonnosta olisi vieraannuttu lapsuuden jälkeen. Uskonnollisen kasvatuksen saaneet mutta siitä vieraantuneet ovat keskimäärin onnellisempia kuin kääntymyksen kokeneet ihmiset, jotka eivät ole saaneet uskonnollista kasvatusta.

Artikkelissaan Markku Ojanen ja Harri Koskela arvioivat, että yleensä uskonnollisen kodin lapsi saa elämästä myönteisen kuvan, ellei perheen uskonnollisuus ole kahlitsevaa ja tuomitsevaa.

MAALLISTUNEIMMAT eli vähiten uskonnolliset maat sijoittuvat säännöllisesti kansainvälisten hyvinvointivertailujen kärkeen. Tämä pätee myös Suomeen, joka lukeutuu muiden Pohjoismaiden tavoin maailman 10–20 sekulaareimman maan joukkoon.

tuaan parantaakseen ryhtyä vähän uskonnollisemmiksi.

– En voi suositella sitä, että uskonnollisuutta ja hengellisyyttä käytettäisiin hyvinvoinnin tavoittelun välineenä. Tällainen pelurin ajattelutapa ei edes toimi, koska ulkokohtainen uskonnollisuus ei edistä hyvinvointia, hän sanoo.

– Kokonaan toinen tilanne on silloin, jos ihminen löytää hengellisyyden tai kristillisen arvomaailman esimerkiksi henkilökohtaisen kriisin yhteydessä.

Kansainvälinen tutkimus selittää uskonnon ja hyvinvoinnin myönteistä yhteyttä useilla syillä, jotka liittyvät elämäntapaan ja uskonnollisten yhteisöjen tarjoamaan sosiaaliseen tukeen.

Niinpä moni ajattelee, että uskontojen merkityksen väheneminen on tavoiteltava asia. Markku Ojanen ja Harri Koskela kiinnittävät huomiota siihen, että lähes kaikki hyvinvointimittauksien kärkimaat ovat olleet vuosisatojen ajan kristinuskon vaikutuspiirissä.

– Kristinusko on vaikuttanut syvällisesti näiden maiden suotuisaan kehitykseen. Yliopistot, koululaitos, sairaanhoito, sosiaalihuolto ja yksilön arvo, Koskela listaa kristinuskon parhaita hedelmiä länsimaisissa yhteiskunnissa.

Ojanen ja Koskela pitävät maallistumista edistävää yhteiskuntapolitiikkaa kuten koulujen ja seurakuntien yhteistyöstä luopumista vahingollisena. Tutkijat varoittavat, että vieraantuminen kristinuskon arvomaailmasta voi vähentää erityisesti nuorten ja nuorten aikuisten hyvinvointia.

lisuuden yhteys hyvinvointiin on huomattavasti vähäisempi.

HYVINVOINTITUTKIMUSTEN tulosten yhteydessä esitetään usein toimintasuosituksia: jos haluat voida paremmin, toimi tällä tavalla. Harri Koskela varoo tekemästä sellaista johtopäätöstä, että maallistuneiden ihmisten kannattaisi elämänlaa-

Uskonnolliset ihmiset tupakoivat sekä käyttävät alkoholia ja huumeita yleensä vähemmän kuin muut, ja heillä on keskimääräistä parempi fyysinen terveys. He eroavat myös puolisoistaan muita epätodennäköisemmin.

Uskonnollisten yhteisöjen tarjoama tuki auttaa niiden jäseniä selviytymään elämän vaikeuksissa. Osallistuminen jumalanpalveluksiin, erilaisiin ryhmiin ja vapaaehtoistoimintaan lisää kai-

– Toivon, että koulumaailmassa ei pyrittäisi uskontoneutraaliuteen, vaan pidettäisiin esillä positiivisen uskonnonvapauden merkitystä. Samalla ymmärrämme, että katsomusten moninaisuus on todellisuutta. Piilovaikuttamista ei saa harjoittaa, vaan katsomuskasvatuksen pitää olla sensitiivistä ja vanhempien kasvatusoikeutta kunnioittavaa.

– Oma tulkintani on, että jos yhteiskunnassa katkotaan kristinuskoon liittyviä juuria, elämää suojelevien arvojen tilalle voi tulla kilpailullisia ja minäkeskeisiä arvoja, Koskela sanoo. ■

Maailman onnellisin ihminen laulaa kirkkokuorossa ja asuu ruotsinkielisellä Pohjanmaalla.

Sananvapaus edellyttää sananvastuuta

2000 VUOTTA sitten kirjoitettu Raamatun sana on yhä ajankohtainen: ”Mutta kieltä ei yksikään ihminen pysty kesyttämään. Se on hillitön ja paha, täynnä tappavaa myrkkyä.” (Jaakobin kirje 3:8)

Sosiaalinen media on myrkyllisten kielten kanava. Kuka hyvänsä voi väärän henkilöllisyyden suojaamana levittää verkkokuplassa myrkyllisiä sanoja kenestä tahansa.

Valtiovarainministeri Riikka Purran Twitter-kirjoitukset ovat tästä esimerkki. Se, ettei hän ministerinä ole vetänyt johtopäätöksiä rasistisista kirjoituksistaan vuodelta 2019, ei ole omiaan vahvistamaan luottamusta häneen eikä myöskään maan hallitukseen.

Sanat eivät ole vain sanoja, joihin voidaan vastata sanoilla. Sanat ovat myös tekoja, joskus hyvin brutaaleja tekoja, jotka voivat murtaa ihmisiä ja loukata loppuelämäksi. Se, mitä me julkisesti sanomme, on voitava ymmärtää, ja siihen on myös voitava julkisesti vastata. Kun päästämme suustamme julkisesti rasistisia ilmaisuja, loukkaamme ja vahingoitamme toisia.

Sananvapaus lähtee siitä, että se, mitä me julkisesti sanomme tai kirjoitamme, on omiaan herättämään keskustelua ja saamaan aikaan muutoksia. Ei uhkaamaan eikä yllyttämään väkivaltaan. Laki luo rajat sananvapaudelle. Mutta me luomme myös itse rajat sille, mitä on soveliasta sanoa tai kirjoittaa ja mitä ei.

Sananvapaus ei toimi ilman sananvastuuta.

Palstalla julkaistaan korkeintaan 1 300 merkkiä pitkiä mielipidekirjoituksia. Kirjoita omalla nimelläsi ja lähetä myös yhteystietosi. Nimimerkkiä voi käyttää vain poikkeustapauksissa. Toimitus voi lyhentää ja muokata tekstejä. mielipiteet@kirkkojakaupunki.fi | www.kirkkojakaupunki.fi | Kirkko ja kaupunki, Kolmas linja 22, 00530 Helsinki

Vastaanottajan nimellä lähetetyn lehden huomioarvo on taattu!

Viihdy myös tilapäisesti

Saga Käpylinna ja Saga Villa Kari tarjoavat laadukasta vuokra-asumista senioreille palveluiden keskellä. Tiesitkö, että meillä voit asua myös tilapäisesti valmiiksi kalustetussa asunnossa.

Saga Käpylinna 116 €/vrk/hlö ja

Saga Villa Kari 110 €/vrk/hlö

Hinta sisältää muun muassa päivittäisen lounaan, säännöllisen siivouksen, turvapuhelimen, palvelupäivystyksen, harrastustoiminnan sekä yhteisten tilojen käytön. Katso lisätiedot sagacare.fi/helsinki tai soita numeroon 050 432 9138.

Saga Käpylinna | Veräjämäki | Helsinki

Saga Villa Kari | Meilahti | Helsinki

Kirkko ja kaupunki -lehti lähetetään postitse osoitteellisena Helsingin, Vantaan, Espoon ja Kauniaisten seurakuntien jäsentalouksiin, talouden vanhimmalle.

Painos

340 000 kpl

Mediamyynti Pirjo Teva 040 680 4057 pirjo.teva @kotimaa.fi

Juha Kurvinen 040 665 5983

juha.kurvinen @kotimaa.fi

Hietaniemen krematoriokappelille haetaan

Vahtimestaria

Krematoriosäätiö s.r. ylläpitää Hietaniemen krematoriokappelia, jonka toiminta on yleishyödyllistä, ei voittoa tavoittelevaa.

Haemme vastuullista ja asiakaspalveluhenkistä vahtimestaria työsuhteeseen Hietaniemen Krematoriokappelille. Tehtäviin kuuluu mm, uurnien luovuttaminen, arkkujen vastaanotto sekä kappelin tilaisuuksiin liittyviä vahtimestarintehtäviä.

Työ edellyttää tietotekniikan perustaitoja sekä hyviä asiakaspalvelutaitoja. Aiempi kokemus vastaavista tehtävistä katsotaan eduksi, mutta se ei ole pakollista. Työaika 40 tuntia viikossa.

Tarjoamme työtä mukavassa työympäristössä lähellä Helsingin keskustaa.

Hakuaika tehtävään päättyy 6.9.2023. Liitä työhakemukseesi ansioluettelo ja palkkatoive.

Lähetä hakemuksesi osoitteeseen Krematoriosäätiö, Lönnrotinkatu 32 D 49, 00180 Helsinki tai sähköpostilla mikael.wilen@krematorio.com 6.9.2023 mennessä

Lisätietoa tehtävästä antaa Mikael Wilén, puh. 050 569 5555

Olav S. Melin teologian maisteri, tietokirjailija, Helsinki Kirjoitus on julkaistu verkossa 20.7.

Kaikkeus on jumaluutta

OLEN KESKUSTELLUT ateistien kanssa ja pyytänyt heitä perustelemaan käsitystään, että kaikki alkoi alkupamauksella eli on ”nyhjäisty tyhjästä”, minkä vanha sananlaskumme väittää mahdottomaksi. Itse olenkin sitä mieltä, että kaikki, mikä nyt on, on ollut aina.

Tähän kaikkeuteen sisältyy aineen ja energian lisäksi kaikki muukin eli elämä, tunteet, koko henkisyytemme ja muuntumiskyky näiden olomuotojen välillä. Siis mekin olemme osa tätä kokonaisuutta.

Tätä kaikkeutta hallitsevalle alkuvoimalle voisivat ateistitkin antaa nimen ”Jumala”, vaikka kuvittelevat sen alkaneen olemattomuudesta eikä ikuisuudesta, kuten me panteistit ajattelemme.

Eero Oulasvirta 92 vuotta, Helsinki

Uskon armoon ja olen kiinnostunut tieteestä

SIRKKA-LIISA TUOMI pohdiskeli uskon ja tieteen suhdetta (K&k 25.5.). En itse näe suurta ristiriitaa tieteen ja uskonnon välillä. Myös armousko

menee mielestäni hyvin yhteen psykologian oppien kanssa.

Luen mielelläni tiedelehtiä ja löydän sieltä asioita, jotka vahvistavat uskoani Jumalaan ja Hänen poikaansa. Kun katselen tai luen maailmankaikkeudesta, huomaan ajattelevani, että on pakko olla jotakin suurempaa, joka on suunnitellut kaiken tämän suurenmoisuuden.

Parasta, mitä minä olen uskosta saanut, on armo. Armon turvin on hyvä elää. Ja Jumalahan on viime kädessä vastuussa minun uskostani. Pyhä Henki saa minut uskomaan.

Anja Toivonen Salo

Kärsimyksellä ei ole tarkoitusta helvetissä

POHDIN EDELLEEN vallalla olevaa käsitystä, jossa pahaa tekevä tai Jumalaan uskomaton ihminen joutuu helvettiin. Aihe kiinnostaa rikoksen ja rangaistuksen näkökulmasta. Ihmisten täytyy tietää rangaistuksista, jotta ne ehkäisisivät rikoksia.

Oikeustieteessä niin sanottu peloteteoria painottaa rangaistuksen pelkoa rikosten ehkäisyssä. Pelon luominen oli isossa roolissa menneiden aikojen mielikuvituksellisissa ja

julkisissa teloitusmenetelmissä, kuten ristiinnaulitsemisessa ja roviolla polttamisessa.

Mutta helvetistä kukaan ei pääse pois. Mihin siellä palavien ihmisten kärsimys johtaa? Mikä on sen tavoite?

Kipuhan on elämän kannalta siunaus – se ohjaa kaikkia tuntevia olentoja käyttäytymään niin, että elämä jatkuu. Tulehtunut hammas ohjaa hammaslääkäriin.

Helvetin ikuinen tuli ei kuitenkaan ohjaa siinä palavaa mihinkään. Parannus ei enää auta, eikä eläviä voi palata varoittamaan. Kärsimyksen tarkoitukseksi jää vain itse kärsimys, vailla merkitystä tai mieltä.

Vaikuttaa, että perinteisen tulkinnan mukainen taivaallinen oikeuslaitos on rikki. Helvetissä on järkeä, mutta ainoastaan ennen kuin sinne joutuu.

Janne Ojanperä

englannin ja arabian kielen tulkki ja kääntäjä, Vantaa

Maa on liian kallista

Lehtisaaressa

HELSINGIN KÄRÄJÄOIKEUS päätti 29.6.2023, että Vantaan seurakuntayhtymän perimä maanvuokra Lehtisaaressa ei ole kohtuuton.

Vantaan seurakuntayhtymä haluaa maaomaisuudestaan saman viiden prosentin tuoton sekä Helsingin keskeisiltä paikoilta että Vantaan entisistä peltomaisemista. Lehtisaaressa maa on arvostettu Helsingin kalleimmaksi, koska alue on meren ympäröimä. Tämä on johtanut siihen, että saaren vanhojen taloyhtiöiden maanvuokraosuus vastikkeessa on jopa 8–10 euroa neliömetriltä kuukaudessa. Lehtisaarelainen taloyhtiö vaati oikeudessa maanvuokran kohtuullistamista samalle tasolle kuin naapuritalollakin on Helsingin seurakuntayhtymän tontilla.

Uudisrakennusten alla oleva maa Helsingin kaupungin alueella hinnoitellaan ilman alennuksia, ja niissä tuotto ­ odotus on 3,5 prosenttia. Näin esimerkiksi merenrannalla Jätkäsaaressa ”markkinaehtoinen” maanvuokra on 3–5 euroa neliömetriltä. Juuri tätä tasoa taloyhtiö haki käräjäoikeudesta.

Helsingissä Vantaan seurakuntayhtymä on puhtaasti maksimaalista tuottoa hakeva kiinteistösijoittaja, jolla ei edes osana kirkkoa ole Helsingissä ”sosiaalista tarkoitusta”.

Mekkeri Anner Lehtisaari, Helsinki

Laajan valikoiman kristillinen kauppa Helsingissä

Ole kanssani tänään – 52 rukouskorttia

52 kaunista ja puhuttelevaa rukouskorttia. Lempeät rukoustekstit sopivat sekä henkilökohtaisen rukouselämän virikkeeksi että käytettäväksi erilaisissa ryhmätilanteissa. Jokaisessa kortissa on elämänläheinen rukous niin arkeen kuin pyhään. Tekstit käsittelevät iloa ja surua, toivoa ja kiitollisuutta.

19,90 (24,90)

Verkkokauppa: www.sacrum.fi

Kirja, jonka parissa voit etsiä ja löytää itsellesi sopivan tavan pohtia uskoa ja puhua henkilökohtaisesta uskosta. Millainen matkakumppani usko sinulle on? Kirja on osin itse täytettävä ja kauttaaltaan upeasti kuvitettu.

23,20 (28,00)

Helmiristiriipus

Kotimainen hopeinen riipus. Ristiä koristava kukka, jonka keskellä on valkoinen helmi, on kaunis ja puhutteleva yksityiskohta muuten klassisessa ristiriipuksessa. Ristin symboliikka luo merkityksellisen korun, joka on samalla tyylikäs ja ajaton. Mukana hopeinen ketju. Korkeus 2 cm.

65,00

Yhteisvastuu Korvakorut

Yhteisvastuukorvakorut on valmistettu käsityönä Suomessa. Yhteisvastuumerkki on PEFC- ja FSC-sertifioitua koivuvaneria, koukkuosa nikkelivapaata kirurginterästä. Koruosan koko n. 35 x 35 mm.

20,00

Pirjo von Essen, Marika Tynnilä Oman uskon ystäväkirja

hopeaa

Hammashoitoa

09 23 174

MAKSUTON ARVIOINTIKÄYNTI

Fabianinkatu 31 C, 4 krs. 00100 Helsinki www.betterbite.fi

1 2 0 0 €

Hammasklinikka

HAMMASPROTEESIT KUNTOON!

Erikoishammasteknikko

Jyrki Saarimaa

(09) 753 11 56

Soita ja varaa aika!

Vantaa, Tikkurila

Kielotie 2b / Talvikkitie 7

Huom! Käynti Kielotien puolelta • katutasossa • esteetön sisäänkäynti www.jyrkisaarimaa.fi

Luotettavan palvelun erikoishammasteknikot

Hammasproteesit edullisesti ennen juhannusta! Erikoistumisopintonsa suorittanut hammasteknikko Marko Puro valmistaa näyttötyönä kokoleuan hammasproteesit.

Tiedustelut ja varaukset 020 730 7260

Oiva hammas • Mannerheimintie 65, 00250 Helsinki • Retkeilijänkatu 7 B, 00980 Helsinki •Matinraitti 14, 02230 Espoo.

Hautauspalveluja

Hammaslääkärikeskus

Saat ystävällistä ja asiantuntevaa hammaslääkäripalvelua.

· Hammaskiven ja värjäytymien poisto, fluoraus, puhdistus

p. 09 726 2266

p. 040 700 0000

HAMMASTEKNIKKO

24 h

HELSINKI

FORUM p. 010 76 66620

ITÄKESKUS p. 010 76 66590

KALLIO p. 010 76 66500

MALMI p. 010 76 66630

TÖÖLÖ p. 010 76 66530

ESPOO

ESPOONLAHTI p. 010 76 66640

LEPPÄVAARA p. 010 76 66610

TAPIOLA p. 010 76 66570

VANTAA

MYYRMÄKI p. 010 76 66600

TIKKURILA p. 010 76 66560

KERAVA p. 010 76 66550

HYVINKÄÄ p. 010 76 66580

hok-elannonhautauspalvelu.fi hok-elannonlakipalvelu.fi hok-elannonkukkasitomo.fi

hautakivityöt 09 628 398

Hammaslääkäri Ada Tikka alk. 69 € aika 20 min.

· Purentakisko 270 €

· Näkymätön oikomishoito alk. 3500 €

Muut palvelut: Keinojuurihammas • Kirurgia • Hammaskoru

Proteesit kuin omat hampaat. Parhailla materiaaleilla ja ammattitaidolla.

ERIKOISHAMMASTEKNIKOT HINNAT TÄSSÄ KUUSSA:

Hämeentie 60, avoinna ma-to 8–18, pe 8–15, www.eurohammas.fi Katutasossa, helppo pyörätuolille. Aivan bussi-, ratikka-, metropysäkkien vieressä 540€

PROTEESI VALMIS 24H NORMAALIHINNALLA

Ylä- tai alaleuan kokoproteesi norm. 550€

NOPEASTI JA AMMATTITAIDOLLA

SOITA JA VARAA

050 5533 050

Hammaslääkärin tarkastus ja proteesien puhdistus 50€ (sis. Kela-korvauksen). Tarvittaessa Röntgen-kuvaus hinnaston mukaisesti.

Hammaslääkäriasema

Hämeentie 7, 00530 Helsinki (katutaso)

Ostetaan

HAUTAKIVET

kaiverrukset ym. alan työt p. 09 387 3215 040 635 3800 www.bremerinhautakivi.fi

Ketokivenkaari 32, Hki 71 ark. 9-17, la 10-14 tai sop.muk.

BREMERIN KIVI

HAUTAKIVET

Edullisemmin suoraan veistämöltä KIVITUOTE OY

Salpakuja 7, 01200 Vantaa p. 09 756 8200 myynti@kivituote.com

Espoonaukio 7, 02770 Espoo p. 09 465 650

Myydään

HYVÄÄ MULTAA!

Leikkihiekat, sepelit. Toimitettuna pienellä autolla. P. 0500 450 420. www.jvlammi.fi

OSTETAAN TAULUT, KIRJAT, ANTIIKKI, DESIGN, TAIDELASI JA

-KERAMIIKKA, HOPEA, KORUT, LP:T, TYÖKALUT

YM YM. SOITA ROHKEASTI 040 0218 225

SEPPO JA SARI

Yksilölliset hammasproteesit suoraan valmistajalta

Erikoishammasteknikko

Merja Vesamäki

Helsingink. 9, Hki, p. (09) 716 151

Vuokrata halutaan

Mies opettaja teologi 50-v. haluaa vuokrata yksiön: Helsinki viim. 1.10. - P. 041 524 4082

Vuokralle tarjotaan

Stiftelsen Lillesgården erbjuder förmånliga pensionärsbostäder (ca 30 m2) I Nordsjö, Hfors, ej serviceboende. Tel. 050 555 0477 ons. 10-13.

Ostamme uusia ja vanhoja autoja Hoidamme kaikki paperityöt ja myös mahdollisen loppuvelan lunastuksen. Tarvittaessa nouto kauempaakin. Autotalo Vuohtoniemi Oy p. 050 321 4623.

Ostetaan

kirjoja, kokoelmia ja kuolinpesiä. Myydessäsi ota yhteyttä luotettavaan, akateemiseen yhtiöön. MENEC 040 635 1000 www.menec.fi

Kuolinpesät, yms. tyhjennykset. Tiedustelut Petteri Laine p. 0400 821805 www. esajavesaostaa.com

Kuolinpesät, vintit, varastot, muutot, lp:t, astioista työkaluihin ym. irtainta. Käteismaksu. P. 040 751 4464.

Palveluja tarjotaan

KOTIOPTIKOT

Pientä kotiapua tarjotaan!

Helsingin alueella!

- asioiden hoitamista

- pientä siivousta ja järjestelyä

- seurustelua

0400-504 063, Eino 0400-440 179, Seppo

Olen parturi-Kampaaja. Permanentteja, värjäyksiä, koti- ja palvelutalokäyntejä.

P. 040 50 50 188 Kaire Laanemäe

YLEISMIES JANTUNEN 0400 811941 kuolinpes. tyhj., remontit, muutot, tv:t tietokoneet yms. 40 €+24% alv./tunti/hlö ja min. 2 tuntia. www.bewesport.fi

Hyvinvointia Arjesta

○ Kauppa- ja saattoapua

○ Omaishoidon vapaat ○ Kotiapua

○ Seuraksi ulkoilemaan

Kotitalousvähennys 60 %

www.hyvinvointiaarjesta.fi

Paula Sallinen 040 142 6574

Lakipalveluja

KOTIAPU NAULA JA VASARA OY

Hoidamme kaikenlaiset kodin työt!

Huonekalujen kokoamiset, asennustyöt. Huoneistoremontit, korjaustyöt, muutto- ja kantoapu.

050 547 0101 Jukka Vasarainen

0400 805 323 Jari Lehto

TURVAA LÄHEISESI ASIANTUNTEVASTI

Perhe ja Perintö J. Pakarinen Oy

Korkeavuorenkatu 17 A 1

puh. (09) 622 5930

Testamentti 299, avioehto 355, edunvalvontavaltakirja 295, perukirjat, perinnönjaot, ositukset. https://perhejaperinto.fi

ASIANAJOTOIMISTO N ORROS OY

Asianajoa Helsingissä vuodesta 1930

Perunkirjoitukset, pesänselvitykset, testamentit ja edunvalvontavaltuutukset.

Asianajotoimisto Norros Oy

puh. 09 477 0680

www.norros.com

Edunvalvontavaltuutukset 180 €

Testamentit 180 €

Perunkirjoitukset 560 €

Ositukset ja perinnönja ot 560 €

Lakitoimisto JPH | 040 557 3578 | toimisto@perheasiat.fi

Perunkirjoitukset, kiinteä palkkio 495 € Etänä tai perinteisesti. Lisäksi: perinnönjakosopimus 280€, testamentti 180 €, edunvalvontavaltuutus 180 €. www.perunkirjoitusarffman.fi

p. 050 464 2930

Kaikenlaista kuljetusta alk. 20 €/tunti

P. 050 926 6203

Ok-talojen ja pienkiinteistöjen sähkövikakorjaukset 37 €/h + alv. Työstä kotitalousvähennys. P. 040 145 8822.

PK-Seudun Dyykkarit Oy 0400 811261

Varastojen ja jätekatoksien tyhjennykset kaatopaikalle sekä muutot. 40 € + 24% alv./tunti/hlö ja min. 2 tuntia

Asennan ja opetan kaikkien elektronisten laitteiden käytön kotonasi. -Petteri 044 979 3435, alk. 45€+tehty työ.

Eläkeläisille, leikkaus 18-25 €, permanentti tai väripaketti 75 €

P. 045 238 6356, Hämeentie 38.

Tyhjennetään kuolinpesät, vintit, kellarit . Kaikki pois.

P. 040 361 7594

Siivouspalveluja

HERÄTTÄJÄ-YHDISTYS

ke 16.8. klo 18 Hiidenkiviseurat Klaukkalan kko, Ylitilant.6; laulu E. Ruuttunen. la 19.8. klo 15 seurat Hyvinkään srk-kesk., Hämeenk. 16. su 20.8. klo 17 Pappilan veisuut, Niuhalanraitti 6C, Vihti. ke 30.8. klo 18 Seitsemän srk körtti-ilta, Velskolan leirikesk., Vääräjärvent. 2, Espoo. klo 18.30 Helsingin, Vantaan ja Sipoon yht. kesäveisuut Östersundomin kko, Kappelit. 65; laulu L. Myllymaa. to 31.8. klo 18 Vantaan yht. svseurat Tikkurilan kko, Asemat. 12 a.

Helsingin Rauhanyhdistys

Myrskyläntie 22

Seurat keskiviikkoisin klo 19, lauantaisin klo 18 ja sunnuntaisin klo 16 ja 18. Tervetuloa!

Seurat kuunneltavissa myös hry.fi.

KOTI- JA TOIMISTOSIIVOUSTA myös seniorisiivoukset MM Siivouspalvelut Oy

045 638 5774 Mirja

KOTISIIVOUSTA

Ikkunanpesua, muuttosiivousta, remonttisiivousta ammattitaidolla.

Ikkunanpesut ja siivoukset ammattitaidolla, myös hankalat, PetriPosti Oy, www.petriposti.com 050 500 3090

ASIANAJOTOIMISTO

KIRSI UKKONEN

Kiviportintie 6, 00950 Helsinki

Kirsi Ukkonen p. 040 552 0818 kirsi@ukkonen.com

Testamentit, perukirjat, perintöasiat ym. www.ukkonen.com

Varatuomari Kari Silvennoinen Ky Kaikki lakiasiat. Ullanlinna, Helsinki www.silvennoinen.fi

Rakennusala

Kaikki remontit, isot ja pienet. Toteutamme toiveesi ammattitaidolla. Ilmainen arvio, kotitalousvähennys.

Saneerausliike Pappi ja Kanttori Oy 0400 800 875

JORMAN REMONTTIPALVELU

Maalaus, tapetti, laatoitukset, laminaatit, keittiöön ovet, tasot. Myös pikkutyöt. Ulos kestopuuterassit + aidat.

P. 040 189 5682, myös iltaisin ja vkl.

Huoneistoremontit, maalaustyöt ja muu korjausrakentaminen. Linjatekniikka Oy vuodesta 1994. P. 040 050 6180 ja 040 040 9678 toimisto@linjatekniikka.fi

Huoneistoremontit edullisesti. 20v. kokemus. Ilmainen kirjallinen tarjous. Rak.korj. Laasonen p. 0400 674 739

OLKSiivouspalvelut.fi 040 762 56 15

Ikkunapesut ja siivoukset. Myös hankalat ikkunat 15v kokemuk. Kotim. voimin hyvin edull. Timo 0440691994.

Kotisiivousta ja ikkunanpesua

Lähihoitaja Merja Rouvali 045 8520 244 ○ 045 2514 125

Kiinteistönvälitystä

Ikkunanpesut ja kotisiivoukset edullisesti, usean vuoden kokemuksella. Yst. Anni 046 888 8440

Ikkunanpesut pitkällä kokemuksella. Veikko ja Helena Salonen p. 040 2566 907

Myymässä tai vuokraamassa asuntoa?

Tarjoan kiinteistönvälittäjän yksilöllistä, huolellista ja asiantuntevaa palvelua 30. vuoden kokemuksella. Aina tavattavissa puh. 09 665 272, 0500 883 732

Markku Rautanen YKV, LKV [A] LKV M. Rautanen Oy

www.mrautanen.com

Avoin työpaikka: Viestinnän pastori

Papin työtä ja viestintää yhdistävä monipuolinen virka auki idyllisessä Porvoossa. Huomioimme myös teologian maisterit, jotka ovat suorittaneet pappisvihkimykseen riittävät opintokokonaisuudet. Palkkaus: vaativuusryhmä 602. Lisätietoa ja haku KirkkoRekryssä, hakuavain 959.

Paikkoja avoinna

LISÄÄNTYÄ

JEESAAVIA

PIRKANMAALLA

JEESUSKIN

VICTORIA

KÄTEISVAROISTA PYYNTIIN

KOLMIO NELIÖ

luuskat

KALARUOASTA KURKKUUN

putsattavia

NURIN MENNYT FARMI

raataa

AKAA TEET

DAAVIDIN ISÄ ILMAN TUOKSUA VETELIN VIERESSÄ

JUOMIA

PEILIIN E

NICON LÄHEINEN

kiitos tuokio

UHRI KEKE RUOTSITAR I P TÄTI TRAP S AROMITON

LÄ HTÖPASSIT ESIKUVA

KUVA KOKKI HAIT HOME

PILAA RUOAN

ASUNNOT ISLAM KAAVIN

MONEN USKONTO SOTATOIMI

LU M EEN " "

SEOS PURRA LATU NISÄ

-T

RAUHANEN PÄÄTÄ

MANAILU ILMISELVÄ

SADATUS KIISTATON E

KOKEISIIN PÄNTTÄÄVIÄ

VAAHTERAMÄEN RENKI

TULIVUORISSA VÄRIAINE

A E K K NUTI HENNA

PELTONEN SEURAPELI

SIELLÄ TIKRIT

MUSTANMEREN HELMI

TANAKAHKO TAUSKI U B

A ITA U KSIA B

JEESUS SEURAAJILLEEN

SIIVOOJALLA 5 0 d l

A K TARHAT T MOPPI

VIRSISSÄ JIMMY

ITKUT NAALI MELODIAT

VÄÄNÄNEN ÄÄNNÄHTÄJIÄ

LAUKKAA

RUOTO KARI NELI E I

TUR KKILAI STA VIINAA

KOSKIPAIKKA VESIHÖYRYJÄ

KURJISTA PÖNTTÖ

A R IMATRA ASUT SAKU

-VUOSI

LÄHEISISTÄ

KRUUNU TISKIT R SUKU

LÄTKÄLEGEN DA KOIVU KONEESEEN

SATUSETÄ TYHJIÖ VÄRI BEHM

ANDERSEN ALASAKARAT

IKKUNA RAOT RITA A T

LIAT H I KOVIN TUTTU

M N TATAR Ä ÄITI U

ANTURAT VAASA KONALA

TEAT JANA JÄNNÄ NILA

ORJATAR RUOTU VIISUT NOAH TILA SÄTKÄ TATE

27.8.

Päivän evankeliumissa ( Matt. 12:33–37)

Jeesus vertaa ihmisten tekoja puiden hedelmiin.

Äidin poika

ELOKUUN 27. päivänä muistetaan läntisen kirkon merkittävimmän kirkkoisän ja tärkeän teologin Augustinuksen äitiä, pyhää Monicaa. Omaelämäkerrallisessa teoksessaan Tunnustukset Augustinus kertoo nuoruuden etsinnöistään ja paluustaan äitinsä uskoon. Äidin ja pojan suhde oli läheinen. Augustinus kuvaa Monican rukoilevana, huolehtivana ja poikansa harharetkiä tuskailevana äitinä. Tunnustukset päättyy haikeisiin tunnelmiin, kun Augustinuksen perässä PohjoisAfrikasta Italiaan tullut Monica kuolee vuonna 387. Hän ehtii kuitenkin nähdä, miten hänen rukouksensa on kuultu, kun poika ottaa vastaan kasteen.

Hedelmästään puu tunnetaan Kiitoshaaste

Oikealla tiellä oleva tuottaa ympäristöönsä hyviä asioita. Jeesuksen mukaan hänen seuraajansa eli uskovaiset ihmiset voi tunnistaa siitä, että nämä harjoittelevat hyvyyden valitsemista.

Sana harjoitella on tässä yhteydessä tärkeä. Monella on kokemusta uskovista, joiden puhe rikkoo ja saa aikaan haavoja. Monella on kokemusta hengellisen tien kulkemisesta, jossa hyvä yritys menee pieleen. Puiden kielellä: jokin oksa saattaa olla aivan kuollut, vaikka toisesta saa hyvää satoa.

Jeesus puhuu hyvyyden varastosta, joka hyvillä ihmisillä on. Sellainen ei tipahda taivaasta vaan kasvaa tunnistamalla oman toimintansa seurauksia ja korjaamalla sitä, mikä vaikuttaa muihin huonolla tavalla. Niin kauan kuin elää, voi valita aina uudelleen hyvyyden.

Puut kasvavat ja tuottavat hedelmiä, kun ne saavat ravinteita, vettä ja valoa. Jumalan rakkaudessa kylpeminen antaa kaiken tarvittavan uskon tietä kulkevalle.

Jumalan hyvyyden hedelmiä voi opetella tunnistamaan omassa elämässään. Joskus hedelmä on odottamaton rauhan tunne, toisinaan sopivaan hetkeen osunut ilahduttava viesti. Joku voi kokea Jumalan ravitsevan kävelyllä metsässä.

Puu tunnetaan hedelmästään, sanoo Jeesus. Omenapuu tuottaa kukkien kauneutta ja pörriäisille eloa sekä maistuvia omenia, lajinsa mukaan. Oliivipuulla on pienet kukat ja hedelmät, jotka ovat tärkeä osa välimerellistä ruokavaliota. Puiden ja ihmisten maailmassa kukin tuottaa omanlaistaan satoa. Millaista hyvää sinä tuot ympärillesi?

KAISA KARIRANTA

Ihmisen on vaikea nähdä itseään ja omaa toimintaansa selvästi. Ole tällä viikolla peili hyvälle. Tunnista se hyvä, jota lähelläsi oleva ihminen tuo elämääsi. Kiitä häntä ja sano kiitoksesi myös tuntemattomalle hyvän tuojalle. Tunnustele, miltä hyvän huomaaminen tuntuu omassa sisimmässä.

MATTI PIKKUJÄMSÄ

Hyvää pyhää

Tervetuloa Sacrumiin

Kirjailijavierailu

Sacrumin myymälässä maanantaina

28.8 klo 16.30

Olet tervetullut kuulemaan kirjailijoita ja osallistumaan keskusteluun! Kahvitarjoilu.

UT 2020

– Uusi testamentti 2020

Uusi, kiinnostava käännös välittää alkukielen merkitykset rikkaalla, ymmärrettävällä suomen kielellä. Käännös julkaistiin aluksi mobiilikäyttöön, nyt myös kirjana.

24,90 (27,90)

Vauvan oma Rapinaraamattu 2

– Kuule Isä taivaan

Mukavasti rapiseva kankainen vauvan ikioma Raamattu sisältää Jaakko Löytyn lastenvirren Kuule Isä taivaan pyyntö tää joka sanoittaa lapselle sopivasti rukouksenkoko maailman puolesta.

10,80 (12,00)

Sensuroitu – Raamatun muutosten vaiettu historia

Ravisteleva kirja kertoo Raamatun käsikirjoitusten rikkaasta historiasta tieteellisellä otteella, viihdyttävästi ja uusiin näkökulmiin haastaen.

29,90

Rooma – opas pyhiinvaellukselle

Teos johdattaa syvällisesti mutta helppolukuisesti varhaiseen ja keskeiseen pyhiinvaelluskohteeseen. Samalla se tarjoaa kutsuvan kirjallisen matkan Rooman kiehtovimpien kohteiden äärelle.

23,90 (29,90)

Taskuvirsikirja

Kovakantinen, kestävä kirja sisältää myös lisävihkon uudet virret ja Katekismuksen. Erilaisia kansivaihtoehtoja!

15,10 (18,55)

Kristus Kaikkivaltias ikoni

Valmistettu Suomessa painokuvasta puutaustalle. Lakkapinta ja nahkainen ripustuslenkki. Koko n. 10x15 cm.

Myös muita malleja!

10,90

Yhteisvastuu

Heijastinvaljaat

Säädettävät, Yhteisvastuulogolla varustetut kestävät heijastinvaljaat.

15,00

Herran siunaus -riipus

Hopeinen koru, jossa Herran siunaus -rukous muinaishepreaksi. Sisältää myös hopeisen ketjun (45 cm).

Laatan koko 2,2 cm x 1,1 cm. Mukana tulee kortti, joka kertoo kääreiden historiasta.

59,00

Emil Anton, Antti Kruus

Ville Mäkipelto ja Paavo Huotari

Hyvinvointia tukee sellainen uskonnollisuus, jossa ollaan vapaaehtoisesti ja jossa ihminen voi omana itsenään olla täysivaltainen yhteisön jäsen.

Kuin vanhan ajan kyläkauppa

Hermannin Valinta on ajanvarauksella toimiva diakoninen kauppa, jossa myyjän tilalla on kokemusasiantuntija.

Hermannin diakoniatalolle avautui kesäkuussa diakoninen kauppa, jossa hintalaput puuttuvat. Mikään ei maksa asiakkaille mitään. – Tämä on vähän niin kuin vanhan ajan kyläkauppa: vastassa on tutut tyypit ja täällä käydessä voi jutella kuulumiset. Asiakkaat tulevat diakonian tai kaupungin talousselvityksen kautta, kertoo projektikoordinaattori Kati Paulin

Kauppa on hiukan erikoinen siinä mielessä, että se palvelee vain ajanvarauksella. Kesän ajan asiakkaat löytyivät kahden pilottiseurakunnan diakoniatyön ja Helsingin aikuissosiaalityön kautta, mutta syksyn mittaan toiminta laajenee kattamaan koko Helsingin. Hankkeen takana on Helsingin seurakuntayhtymä, jonka tiloissa uudenlainen valintamyymälä toimii.

RUOAN LISÄKSI Hermannin Valinnassa on tarjolla tukea juuri siihen, mihin kävijä sitä tarvitsee. Jokaiseen suhtaudutaan siellä oman elämänsä toimijana. Ei ole valmiita ruokakasseja eikä valmiita tapoja auttaa.

– Leipäjonoissa näkee häpeää, mutta täällä sitä ei ole.

Täällä vallitsee tasa-arvo, sanovat Hermannin Valinnan projektikoordinaattori Kati Paulin ja kokemusasiantuntija Petri Valkoma.

– Emme auta ketään avuttomaksi, vaan voimme olla tsemppaajina niille, joilla ei ehkä koskaan ole ollut ketään tsemppaamassa, Kati Paulin sanoo.

Hän on tehnyt monta vuotta töitä seurakuntien ruokajakojen parissa ja tietää, että usein niissä kävijät ovat samoja vuodesta toiseen. Heidän tilannettaan ruokakassit ovat auttaneet vain hetkellisesti.

Hermannin Valinnassa asiakkuuksien on tarkoitus olla lyhyehköjä, muutamien kuukausien mittaisia. Sieltä saatava apu on kokonaisvaltaisempaa – ja, niin Paulin uskoo, vaikuttavampaa.

– Moni esimerkiksi elää liian pienellä rahalla siksi, ettei osaa hakea kaikkia itselleen kuuluvia tukia. Autamme esimerkiksi Kela-asioissa, hän kertoo.

KUN HERMANNIN VALINTAAN astuu sisään, vastassa on usein reilu viisikymppinen mies, jolla on ystävällinen katse. Hän on kokemusasiantuntija Petri Valkoma, joka on työskennellyt Hermannin Diakoniatalon Varustamossa huhtikuusta saakka. Helsingin seurakunnilla aloitti kevääl-

lä työt myös viisi muuta Kirkkohallituksen rahoituksella toimivaa kokemusasiantuntijaa, joiden tehtävänä on kohdata ihmisiä diakoniatyöntekijöiden tukena.

– Haluan olla esimerkki siitä, että elämässä voi sählätä paljon mutta päästä silti eteenpäin, Valkoma sanoo.

Hänellä ”pahimpaan sähläykseen” menivät ikävuodet kolmestakymmenestä neljäänkymme-

neen. Kokemusta on päihteistä ja rikoksista, vankilasta ja asunnottomuudesta.

Vajaa kymmenen vuotta sitten, vankilasta koevapauteen päästyään, kitaransoittoa ikänsä harrastanut Valkoma löysi teatterihommat, jotka veivät mennessään. Löytyi töitä Porttiteatterissa, joka on rikostaustaisten ihmisten harrastajateatteri. Teatterin kautta Valkoma löysi yhteisön, joka kannattelee edelleen. Jotain samanlaista Valkoma toivoo ihmisten löytävän Hermannin Valinnasta: paikan, jossa olla oma itsensä.

– Täällä jokainen on tasavertainen. Arjen haasteita on kaikilla, hän muistuttaa.

Valkoman aikaisempi ammatti on erikoismaalari, mutta nyt ihmisten auttaminen tuntuu tärkeämmältä.

– Omien kokemusteni ansiosta voin toimia siltana apua tarvitsevien ja ammattihenkilöiden välillä. Voin olla eräänlainen jäänmurtaja.

KESÄN AIKANA Hermannin valinnassa on asioinut 36 taloutta, joihin kuuluu yksi tai useampi jäsen. Kati Paulinin ja Petri Valkoman saama palaute on ollut ylenpalttisen kiittävää.

– Kerran eräs asiakas herkistyi ja sanoi, ettei heillä ole ollut edes jouluna näin hyvää ruokaa tarjolla. Ja erään perheen kymmenvuotias poika tervehti: ”Moi Kati, tää on kyllä kiva kauppa!”, kertoo Kati Paulin.

Hänen mukaansa tärkein ero ruokajonon ja Hermannin Valinnan välillä on tunnelma.

– Leipäjonoissa näkee häpeää, mutta täällä sitä ei ole. Eräs vapaaehtoinen, joka työskenteli aiemmin ruokajakelussa, kommentoi, että täällä ihminen saa takaisin itsekunnioituksensa. Tänne tullaan kiitollisena ja hyvällä fiiliksellä.

Paulin ja Valkoma kertovat, että kyläkaupassa syntyy uutta yhteisöllisyyttä. Moni jää rupattelemaan myymälän nurkkaukseen ja ottaa kupin kahvia, teetä tai mehua. Ihmiset tulevat tutuiksi toisilleen ja kyselevät toistensa kuulumisia.

HERMANNIN VALINNAN RUOKA tulee Stadin safkasta. Helsingin kaupungin ja Helsingin seurakuntayhtymän perustama hävikkiruokaterminaali välittää kauppojen ja elintarviketeollisuuden lahjoittamaa ruokaa helsinkiläisille ruoka-aputoimijoille.

Petri Valkoma kertoo, että ruokakuormassa saapuu silloin tällöin ennestään tuntemattomia aineksia.

– Silloin ollaan etsitty tietoa ja reseptejä yhdessä asiakkaiden kanssa. Jälkikäteen on kiva kuulla, millaisia uusia ruokalajeja on syntynyt.

Valintamyymälän aukioloaikoja on ollut kesän mittaan tarjolla myös ilta-aikaan, mikä on tärkeää, kun asiakkaana on opiskelija tai työssäkäyvä vähävarainen.

– Autamme kaikkein heikoimmassa asemassa olevia, Kati Paulin painottaa.

– Tarkoitus on, että syksyn mittaan palvelemme koko Helsinkiä, mutta on selvää, että vastaavanlaisia paikkoja tarvittaisiin lisää ympäri kaupunkia.

Hermannin Valinnan väki aikoo tavata Helsingin seurakuntien diakoniatyöntekijöitä ja tarjota heille yhteistyötä.

– Kulunut kesä osoittaa, että Hermannin Valinnan pilottitoiminta on onnistunutta ja että tätä mallia voidaan levittää edelleen, Kati Paulin sanoo. ■

Moni elää liian vähällä rahalla siksi, ettei osaa hakea kaikkia itselleen kuuluvia tukia.

KATI PAULIN

Pentti Suomalainen ja Timo Syrjänen toimivat myymälän vapaaehtoisina. He auttavat ruokakuorman purkamisessa ja hyllyttämisessä Kati Paulinia ja Petri Valkomaa. Urakan jälkeen on vuorossa kahvipaussi.

Haagan seurakunnan uudeksi kirkkoherraksi kesäkuussa valitusta Mari

Mattssonista voi ainakin sanoa, että hän tietää, mihin hyppää. Mattsson tuli Haagan seurakuntaan vs. kirkkoherraksi puolitoista vuotta sitten, kun silloinen kirkkoherra Heikki Nenonen jäi opintovapaalle.

– Jo ensimmäisen kuukauden jälkeen sanoin monelle, että miten voi olla sellainen olo kuin olisi tullut kotiin. Ihmiset Haagassa ovat avoimia, sydämellisiä ja huumorintajuisia. He todella haluavat olla kirkon työssä. Ja mikä määrä vapaaehtoisia meillä onkaan!

Huopalahden kirkolla kylämäisessä Etelä-Haagassa voi kohdata välillä myös ihmisiä, jotka eivät oikeasti kuulu Haagan seurakuntaan, mutta kokevat sen henkiseksi kotiseurakunnakseen. Seurakunta tunnetaan esimerkiksi somenäkyvyydestään ja ei ihan haudanvakavasta otteestaan.

– Huumori on Haagan vahvuus. Se on vastapainoa sille, että elämä on tällä hetkellä ihan riittävän haastavaa ja rankkaa kuten myös ihmisten tarinat. Se näkyy työssämme joka päivä. Huumori ei ole mitään tyhjän nauramista, vaan sitä, että voimme yhdessä nauraa elämän hulluudelle ja arvaamattomuudelle ja saada ilosta voimaa.

KOTONAAN MARI Mattsson on yhä myös Kalliossa. Sinne hän muutti vuonna 1995 Kotkasta, päästyään Helsingin yliopistoon opiskelemaan teologiaa. Kallion seurakunnassa hän on tehnyt suurimman osan työurastaan ja kasvattanut lapsensa. Urapolku on ollut monipuolinen.

– Minusta piti tulla uskonnonopettaja eikä pappi, mutta päädyin Helsingin seurakuntien järjestämälle pyhäkoulunopettajan peruskurssille ja Kallion seurakuntaan pyhäkoulunopettajaksi.

Siitä Mattsson jatkoi lastenohjaajaksi ja iltapäiväkerhonohjaajaksi, pyhäkoulusihteeriksi, seurakuntasihteeriksi ja tiedottajaksi. Papiksi hänet vihittiin Kallion seurakuntaan vuonna 2008. Välillä hän sai laajempaa perspektiiviä kirkkoon työskentelemällä hiippakuntasihteerinä tuomiokapitulissa.

– Ruohonjuuritason seurakuntatyö on minulle tuttua. Minulle ei tarvitse tehdä asioita valmiiksi, eikä tälle kirkkoherralle tarvitse olla pöytä katettuna ja Raamattu auki oikeasta kohdasta.

Papin työssä häntä on kiehtonut se, että joka tilanteessa voi oppia jotakin.

– Oppiminen on papin työn ytimessä. Jos on yhtään korvat auki ja valmis kuuntelemaan, aina oppii. Jos tässä työssä kyynistyy, ei ehkä ole oikeassa tehtävässä.

koon kuuluvien osuus seurakunnan alueella asuvista on enää noin puolet.

Mari Mattssonin mukaan tulevista vuosista ei selvitä juustohöylätekniikalla vaan siten, että luottamushenkilöiden kanssa mietitään yhdessä, mitä tehdään. Kaikkien tiimien on myös tärkeää seurata omaa budjettiaan. Kaikesta huolimatta Mattsson on levollisella mielellä.

– Meillä on viesti, joka on kestänyt yli 2 000 vuotta.

Mikä kirkon viesti mielestäsi on?

– Kirkon viesti on lähimmäisenrakkauden, tasa-arvon, yhdenvertaisuuden ja jokaisen ihmisen luovuttamattoman ihmisarvon viesti. Sen puolesta pitää huutaa nyt tosi kovaa.

– Kirkko on äänekäs, moniääninen, kompuroiva ja äärimmäisen rakas. Siksi teen tätä työtä ja sydän palaa tälle jutulle.

Resurssit seurakunnissa pienenevät, mutta kaikenlaista uutta voi ja pitääkin tehdä.

KIRKKO ON ÄÄNEKÄS, MONIÄÄNINEN, KOMPUROIVA JA ÄÄRIMMÄISEN RAKAS.

MARI MATTSSON

KIRKON RAKENTEITA ja päätöksentekojärjestelmiä on moitittu jähmeiksi, usein syystäkin. Mari Mattssonin mielestä kirkko on muuttunut vauhdilla parempaan suuntaan, myös hallinnollisesti.

– Hallinto on kaiken peruskivi ja tärkeä osa kirkon työtä. Kun se on kunnossa, muut hommat on helpompi tehdä. Minä teen sitä, jotta muiden ei tarvitse kantaa siitä huolta.

Ihan helppoja vuosia ei hallinnon ja budjetin parissa työskenteleville ole tiedossa. Seurakuntien jäsenmäärä on vähentynyt nopeasti. Haagassakin kirk-

Seurakuntien tontille iso asuntoalue

– Kirkonmäkeä voisimme hyödyntää vieläkin enemmän. Siellä voisi olla vaikka ulkoilmaelokuvanäytöksiä, ja ehkä Haaga voisi saada myös oman Block Partynsa. Haagassa on niin paljon yhteisöllisyyttä.

Syksyllä seurakunta saa oman mobiilisovelluksensa.

– Yhdellä klikkauksella messuun, se on se idea. Sinne tulee myös ainakin saarnapodi, helppo yhteydenottolomake, tapahtumatiedot ja rippikoululaisille oma osionsa. ■

Haagan uusi kirkkoherra Mari Mattsson toivoo, että tulevaisuudessa Haagan kirkonmäkeä ja alueen yhteisöllisyyttä voisi hyödyntää enemmänkin.

asemakaavoitettua vähintään 35 000 kerrosneliötä rakennusoikeutta. Lopullinen tavoite on jopa 70 000 kerrosneliötä.

Seurakuntien omistama peltoalue Jokiniemesssä kaavoitetaan asuinalueeksi. Vantaan kaupunki ostaa ammattiopisto Varian tontin.

Helsingin ja Vantaan seurakuntayhtymät ja Vantaan kaupunki allekirjoittavat 22.8. kaksi merkittävää sopimusta. Toinen niistä on esisopimus, jonka mukaan kaupunki ostaa seurakunnilta Ammattiopisto Varian tontin. Toinen on yhteistyösopimus, jossa sovitaan yhtymien omistaman Jokiniemen tontin asemakaavoituksesta.

Kiinteistökaupan ehtona on, että Jokiniemeen saadaan

Kaupunki maksaa tontista vuokraa seurakuntayhtymille noin 190 000 euroa vuodessa. Esisopimuksen mukaan kaupunki voi ostaa tontin 8 115 000 eurolla. Tämä summa kattaa noin puolet maankäyttökorvauksista, joita seurakunnat joutuvat kaupungille maksamaan. Ennen tuottoa seurakunnat joutuvat investoimaan siihen vielä miljoonia.

– Ehtona on, että homma me-

nee maaliin asti, mutta kyllä tämä on myös Helsingin seurakuntien talouden kannalta iso asia. Kaavan toteutuskelpoisuus vaikuttaa asioihin merkittävästi, Helsingin seurakuntayhtymän kiinteistöjohtaja Osmo Rasimus sanoo.

Tuhkausajat pidentyneet

Honkanummen hautausmaan krematorion kesäkuinen toimintahäiriö on pidentänyt tuhkausaikoja ja lisännyt ruuhkaa muissa krematorioissa. Läheisensä

MAIJA SAARI, MAPTILER JA OPENSTREETMAP

tuhkauurnaa Hietaniemen krematoriosta voi joutua odottamaan neljä viikkoa, kun odotusaika on normaalisti kaksi viikkoa hautaan siunaamisesta. Hietaniemen krematoriossa tuhkauksia tehdään nyt kahdessa vuorossa, seitsemänä päivänä viikossa. Sama tilanne on Malmin krematoriossa.

Honkanummen hautausmaan krematorion uunissa oli 16. kesäkuuta toimintahäiriö. Krematorion uunit ovat pois käytöstä mahdollisesti useita kuukausia. Vainajien kylmistä säilytystiloista yksi kärsi vahinkoja,

Huumori on Haagan vahvuus

Haagan uusi kirkkoherra Mari Mattsson tunsi heti olevansa seurakunnassa kuin kotonaan.

kaksi tilaa on käytössä.

Helsingin ja Vantaan seurakuntayhtymät omistavat yhdessä Vantaalla sijaitsevan Honkanummen krematorion. Malmin krematorio on Helsingin seurakuntayhtymän. Hietaniemen krematorion omistaa puolestaan Krematoriosäätiö.

Käräjäoikeus: maanvuokra ei ole kohtuuton

Helsingin käräjäoikeus antoi tuomionsa Lehtisaaressa sijaitsevan kiinteistön maanvuokraa

koskevassa riita-asiassa 29.6. Käräjäoikeus hylkäsi kaikki taloyhtiön vaatimukset maanvuokrasopimuksen ehtojen kohtuullistamisesta. Asunto Oy Hiidenkiukaan Salpa nosti kanteen Vantaan seurakuntayhtymää vastaan lokakuussa 2021.

Käräjäoikeuden mukaan asiassa ei ollut perusteita puuttua voimassa olevan maanvuokrasopimuksen vuokran määrään tai vuokrasuhteen päättymistä koskeviin ehtoihin. Maanvuokrasopimuksen sisältö ei käräjäoikeuden mukaan ole kohtuuton.

Erimielisyyden taustalla on

uusi maanvuokrasopimus, joka tuli voimaan 1.1.2020. Yli 50 vuotta voimassa olleessa vanhassa sopimuksessa vuokra oli jäänyt huomattavasti jälkeen markkinavuokrasta.

Helsingissä tuetaan Ukrainaa

Helsingissä järjestetään Ukrainan itsenäisyyspäivän tapahtuma torstaina 24.8. Tapahtuma alkaa kello 18.30 Kansalaistorilta, Alvar Aallon kuja 1. Kokoontumispaikalta lähtee liikkeelle kulkue, joka saapuu Senaatin-

torille illan aikana. Kulkueeseen kutsutaan henkilöitä, jotka tahtovat osoittaa tukea Venäjän hyökkäyssodasta kärsivälle Ukrainalle ja ukrainalaisille.

United for Ukraine – United for Peace -tapahtuman järjestävät Kirkko Helsingissä, Ukrainalaisten yhdistys Suomessa ry ja Mothersforpeace ry. Tapahtuman yhteistyökumppaneita ovat Helsingin kaupunki ja Helsingin yliopisto.

Tapahtumajärjestäjät toivovat, että kulkueeseen osallistuvilla olisi mukanaan auringonkukkia.

TEKSTI HANNA ANTILA KUVAT TEEMU MATTSSON

LänsiHelsinki

Haagan seurakunta

Virasto: Vespertie 12. Avoinna ti klo 10–13, puhelimitse ma ja to klo 10–13, p. 09 2340 3200, haaga.srk@evl.fi

Diakonian ajanvarauspäivystys ti klo

10–11, p. 09 2340 3003

Osoitteet:

Huopalahden kirkko, Vespertie 12/ Kauppalankuja 7, avoinna ma–pe klo 9–17

Striimaukset Haagan seurakunnan

Facebook-sivulla sekä Youtubessa www.helsinginseurakunnat.fi/haaga

JUMALANPALVELUKSET

Messu su klo 10. Striimataan. 20.8. Mattsson, Kolari, Salo, Marte. Diakoniatyöntekijä Sofia Honkasen lähtöjuhla. 27.8. Silin, Kolari, Marte. Iltamessu ke klo 18. 23.8. Kolari. 30.8. Silin, Marte. Ad sextam to klo 12. 17.8. Kolari. 24.8. ja 31.8. Silin.

TAPAHTUMIA

Pianokonsertti to 24.8.klo 19. Iiro Komulainen. Ainutkertaista improvisointia myös yleisön antamista aiheista. Vapaa pääsy. Pelikerho la 26.8. klo 12.

Kesätorstai kirkolla klo 10–13 kaikenikäisille. Klo 10 alkaen pihakahvit, klo 11–13 grilli kuumana, klo 12 päivärukous kirkossa. Seurakunta tarjoaa yhden makkaran tai kasvispihvin. Omia grillattavia voi tuoda mukanaan. Termarikahvit, mehua, keksejä.

Teatterikerho to alk. 31.8. klo 17.30–19 kirkolla. Mukaan toivotaan kouluikäisiä lapsia ja nuoria, aikuisia ja eläkeikäisiä. Kolme pientä näytelmää. Ohjaajina Sini ja Soile. Ilm. ja tied. sini.sisidus@outlook. com.

Filosofiaklubi Elämän ihmettelijät to 24.8. klo 19. Tied. Erkki Laurila, erlauri@gmail.com.

Uusi kuororyhmä aloittaa, vetäjinä Anna Marte ja Hannakaisa Nyrönen. Tied. anna.marte@evl.fi.

Perhekerhot. Ma 4.9. klo 17.30–19

Tönön iltaperhekerho, Kauppalankuja 7. To 7.9. klo 9.30–11 kirkolla.

Pe 8.9. klo 9.30–11 Mariankodilla, Schildtinpolku 6.

Aikuisten päiväretki Porvooseen ja Pellinkiin 19.9. Hinta 20 e sis. kuljetuksen, ohjelman, lounaan, kahvin. Lähtö kirkolta klo 9, paluu n. klo 18. Mukaan mahtuu 25. Ilm. virastoon 31.8. menn. Tied. Heli Salo, p. 050 380 2352.

Esikoisvauvakerho äideille ja vauvoille ma klo 13–14.30 jaksolla 21.8.–9.10. kirkolla. Ilm. ja tied. ulla. leivo@evl.fi.

Muskarit, tied. ja ilm. ulla.leivo@

evl.fi. Aikuisten sählyvuoro PohjoisHaagan ala-asteella, alk. ma 28.8. klo 17–18. Tied. miika.kolari@evl.fi. Junnutönö 2–6-luokkalaisille ti ja pe klo 13–16. Avointa toimintaa alakouluikäisille.

Tönöillat yläkouluikäisille ja sitä vanhemmille ti ja pe klo 18–21.

Kannelmäen seurakunta

Virasto ja Klanu: Klaneettitie 6–8 A. Avoinna ma–pe klo 9–14, p. 09 2340 3800, kannelmaki.srk@evl.fi helsinginseurakunnat.fi/kannelmäki

Osoitteet:

Kannelmäen kirkko ja seurakuntakeskus, Vanhaistentie 6 Malminkartanon kappeli, Vellikellonpolku 8

Seuraa somessa:

FB-sivut: Kannelmäen seurakunta, Kannelmäen seurakunnan lapset ja perheet IG: @kannelmakisrk, @kantsunurkka

JUMALANPALVELUKSET

Messu sunnuntaisin klo 10 kirkossa.

Konfirmaatiomessut kirkossa la 26.8. klo 10 Päiväripari ja klo 13 Porkkala. Su 27.8. klo 10 Koivupuisto.

TAPAHTUMIA

Pohjolan Minerva su 20.08. klo 18 kirkossa. Kirsti Apajalahti, barokkiviulu, Anthony Marini, barokkiviulu, Pieta Mattila, barokkisello ja Päivi Vesalainen, cembalo. Ruotsin kuningatar Kristiinan (1626–1689) tukemien säveltäjien Corelli, Stradella ja Cesti teoksia. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

Al Massira -ryhmänohjaajien koulutus Klanulla tiistaisin 22.8., 29.8. ja torstaisin 24.8., 31.8. klo 17–20.30. Al Massira on Lähi-Idän perspektiivistä nousevaa raamattuopetusta. Opetuskielet englanti ja suomi. Hinta 95 euroa. Koulutukseen osallistuja sitoutuu Al Massira -ryhmän ohjaamiseen vapaaehtoistyönä. Ilmoittautuminen tua. sandell@evl.fi viimeistään su 20.8.

Myötätuntoa ja hiljaisuutta

Olet mukana Hiljaisuuden festivaalissa Paavalinkirkossa ohjaamassa meditatiivista pyhää tanssia. Mikä tanssista tekee pyhää, tanssipedagogi Tiina Sara-aho?

– Tanssilajeja on valtava määrä kuten musiikkilajejakin. Meditatiivisessa tanssissa tavoitellaan kosketusta pyhyyteen liikkeen, mietiskelyn ja hiljentymisen kautta. Käytämme pääasiassa rauhallisia liikkeitä ja klassista, kirkollista tai etnistä musiikkia.

Miten pyhää tanssia tanssitaan?

– Tanssimme piirissä. Ohjaajana annan mielikuvan tai raamatunkohdan, johon keskitymme, kuljemme esimerkiksi Via Dolorosaa pitkin, ja näytän askeleet.

Sen jälkeen jokainen on vapaa syventymään omaan kokemukseensa. Itselleni juuri tämä vapauden elementti on hyvin tärkeä. Pyhä tanssi on sanatonta rukousta eikä siihen kuulu yhteistä hurmosta, jota itse vierastan.

Ilmoittautumisessa tarvittavat tiedot: nimi, kotiseurakunta, sähköpostiosoite, puhelinnumero. Palstakahvit pe 25.8. klo 13–14.30. Piipahda kurkistamaan kypsän kesän kasvua ja nauttimaan kahvikupponen seurakunnan palstalle, os. Kartanonhaan palsta-alueen palsta nro 49. Bible Study Circle at Klanu. The circle will start on September 4th and will continue every Monday at 16–17.30. The circle is open to anyone. For further information, please contact konsta.korhonen@ evl.fi.

Neuleretriitti Enkelin siipien

suojaa la 30.9. klo 9.30–15 Malminkartanon kappelilla. Voit halutessasi ottaa mukaan oman neuletyösi ja kutoa samalla hiljaisuutta. Tai voit tehdä yhteistä neuletyötä kappelilla tai olla neulomatta mitään. Tule kanssamme hiljentymään, kuulostelemaan oman elämäsi tuntoja ja levähtämään. Kasviskeittoa ja sämpylöitä, vapaaehtoinen ruokaraha. Ilmoittautumiset, ruoka-allergiat ja tiedustelut

22.9. mennessä heini.sinkko@evl. fi, p. 09 2340 3841, tai nina.rajamaki@evl.fi, p. 09 2340 3823.

Munkkiniemen seurakunta

Virasto: Raumantie 3. Avoinna to klo 9–13 Palvelemme myös puhelimitse p. 09 234 05100 ke klo 14–17 ja pe klo 9–13 ja sähköpostilla munkkiniemi.srk@ evl.fi

Osoitteet: Munkkivuoren kirkko ja seurakuntatalo, Raumantie 3 Munkkiniemen kirkko, Tiilipolku 6

JUMALANPALVELUKSET

Messut klo 11 Munkkivuoren kirkossa. Su 20.8. Päivi Vähäkangas, Susanna Kivistö. Su 27.8. Jouni Hartikainen, Senni Valtonen. Messu 27.8. klo 13 Munkkiniemen kirkossa. Jouni Hartikainen, Senni Valtonen.

Kuinka tiiviisti tämä tanssi liittyy hiljaisuuden viljelyyn?

– Hyvin vahvasti. Nykyään haetaan vaihtoehtoja perinteisille tavoille harjoittaa uskontoa. Pyhä tanssi liikkuu näkyvän ja näkymättömän todellisuuden rajapinnalla, jossa pyhyyden voi havaita. Se vastaa ihmisten hengelliseen kaipuuseen.

– Monet harvoin kirkossa käyvät ihmiset ovat löytäneet meditatiivisesta

tanssista oman tapansa hiljentyä ja rukoilla.

EIRA SERKKOLA

Hiljaisuuden festivaali Paavalinkirkossa 2.–3.9., mukana hidastaelamaa.fi. Sydänrukous, myötätuntoluento, messu, Vox Silentii -konsertti ym. Tiina Sara-aho ohjaa meditatiivista tanssia su klo 15. Meditatiivista tanssia Paavalinkirkossa maanantaisin 11.9.–11.12. Kokeilukerta 6 e, neljän kerran teemajakso 20 e.

– Meditatiivinen tanssi ei ole esittävä tanssilaji, vaan kaikki tulevat mukaan yhteiseen liikkumiseen, sanoo teologi ja tanssipedagogi Tiina Sara-aho.

TAPAHTUMIA

Kesäkahvila Munkkivuoren kirkolla keskiviikkoisin klo 12–13.30.

Kesäkahvila Munkkinimen kirkolla

keskiviikkoisin klo 14–15.30.

Taiteiden yö ja Illallinen avoimen

taivaan alla to 17.8. klo 18–21

Munkkivuoren kirkon pihapiirissä. Pakkaa piknik-koriin seurueesi

illallistarpeet. Pöydät ja tuolit

odottavat valmiina. Voit osallistua myös yhteisen taideteoksen toteuttamiseen.

Taiteiden yön pieni iltasoitto to 17.8. klo 21 Munkkivuoren kirkossa.

Kaipiainen.

Kunnon kaveri -jumppa to 24.8. klo 10.30–11 Munkkivuoren kirkon pihapiirissä.

Lähetyksen pihajuhla 29.8. klo 17

Munkkiniemen kirkolla. Saamme pihajuhlaan vieraita Angolasta, tulkkina toimii Tuula Pelkonen.

Risto Jukko avaa yhdessä vieraiden kanssa Afrikan kirkollista elämää ja lähetystyön ajankohtaisia näkökulmia. Lisäksi musiikkia, grillausta, tarjoilua, lähetyksen onnenpyörä ynnä muuta. Tulot ohjaamme lähetyksen hyväksi. Tervetuloa. Nuotioilta to 31.8. klo 18–20 Munkkivuoren kirkon pihalla. Omat paistettavat mukaan.

Avoimet perhekerhot aloittavat viikolla 34. Maanantaina Avoin perhekerho klo 9.30–11.30 ja Ensilapsikerho klo 15–16.30. Keskiviikkoisin Avoin perhekerho klo 15–16.30.

Venetsialaiset su 27.8. klo 16–18

Munkkiniemen kirkon pihalla.

Tarjolla makkaraa, lettuja ja hattaraa. Lapsille mukavaa puuhaa, mm. kasvomaalausta, klovni ja ilmapallokoirat ja sumopainia.

Pitäjänmäen seurakunta

Toimisto: Avoinna ti, pe klo 12–15, ke klo 13–16, p. 09 2340 5600, pitajanmaki.srk@evl.fi

Osoitteet:

Pitäjänmäen kirkko, Turkismiehenkuja 4 www.helsinginseurakunnat.fi/pitajanmaki, www.facebook.com/pitajanmaenseurakunta

JUMALANPALVELUKSET

Konfirmaatiomessu su 20.8. klo

10. Lapuan leiriläisten konfirmaatio. Jukka Vanne, Pia Saarela, Vili Itäpelto ja bändi.

Viikkomessu keskiviikkoisin klo 18.

Arki-illan messu sisältää ehtoollisen lisäksi muutaman yhteislaulun, rukousta, raamatunlukua ja lyhyen puheen.

Konfirmaatiomessu su 27.8. klo

10. Valkealan leiriläisten konfirmaatio. Maika Vuori, Asko Nuorkivi, Tuula Pitkänen, Vili Itäpelto ja bändi.

TAPAHTUMIA

Perhekerho lapsille vanhempineen 28.8. alkaen maanantaisin

kirkolla ja perjantaisin kauppakeskus Ristikossa Konalan Asukastilassa klo 10–11.30. Ohjelmassa on hartaus- ja laululeikkihetki, vapaata yhdessäoloa, leikkiä ja välipalaa.

Ei ilmoittautumista, mukaan voi

tulla silloin kun itselle sopii.

Ruoka-apu jatkuu ajanvarauksella.

Varaa aika diakonilta: Pia Saarela, p. 050 471 2816, Olga Tolsa, p. 040 547 3427.

Kunnon kaveri – 45 minuutin jumppa maanantaisin 4.9. alkaen klo 13.30 kirkolla. Toiminta on tarkoitettu yli 65-vuotiaille kotona asuville, jotka haluavat lisätä liikuntaa ja hyvinvointia arkeensa.

Järj. Miina Sillanpään Säätiö

tu 29, ma–la klo 9–18, su klo 11–18 Mikael Agricolan kirkko, Tehtaankatu 23, ma, ti, to klo 9–15, pe klo 9–14 Suomenlinnan kirkko, Suomenlinna C43, to–la klo 12–16

Vanha kirkko, Lönnrotinkatu 6, ti–pe klo 12–15

Hyvän toivon kappeli, Länsisatamankatu 26–28

Annankulma, Annankatu 14D

Pihasali, Bulevardi 16 B, sisäpiha

Katajanokan seurakuntakoti, Kauppiaankatu 8-10 B

Mertullin kerhohuone, Meritullintori 3

Seuraa meitä:

Facebook: facebook.com/helsingintuomiokirkkoseurakunta

Instagram: @tuomiokirkkoseurakunta, @toivonaarteet, @agricolamessu, @hyvatoivo, @helsinkicathedral, @ suomenlinnankirkko

Rosoista lähiöromantiikkaa

Astetta vakavampi festariromanssi? Suhteelle siunauksen suoja? Vuosipäivä lähestyy? Kontufestareiden yhteydessä on luvassa rosoista lähiöromantiikkaa Vihkitapahtumassa 26.8. Kontulan ostarilla. Vihimme ja siunaamme pareja ja parisuhteita rentoon kaupunkilaistyyliin. Huomaathan, että avioliittoon astuvien tulee tuoda mukanaan voimassa oleva avioliiton esteettömyystodistus.

Voit halutessasi varata vihki- tai siunaamisajan Mikaelin seurakunnan seurakuntatoimistosta numerosta 09 2340 4800 (ma, ti, to klo 10–13) tai sähköpostilla helsinginmikael.srk@evl.fi.

Vihkitapahtuma Kontulan ostarilla la 26.8.

Youtube: youtube.com/helsingintuomiokirkkoseurakunta

diakoniatyöntekijältä puhelimitse, sähköpostilla tai netin yhteydenottolomakkeella. Lisäksi ajan voi varata keskiviikkoisin klo 12–12.30 puhelimitse tai käymällä paikan päällä Annankatu 14 D. Yht. tiedot virastosta/netistä. Depressiokoulu lievästi tai keskivaikeasti masentuneille ma 25.9.–27.11. klo 18–20 osoitteessa

Annankatu 14 D. Ryhmään mahtuu kahdeksan osallistujaa. Lisätiedot ja ilmoittautuminen Satu Ahonen p. 050 569 1126, satu.ahonen@evl. fi.

Omaishoitajien retki to 5.10. Hämeenlinnaan. Sitovat ilmoittautumiset 22.9. mennessä Taina

Viherkarille p. 050 380 3532. Retkelle ilmoittautujan tulee olla tällä hetkellä omaishoitaja. Myös muut tilanteet huomiodaan. Retken hinta 20 e.

Bulevardin pihasalilla:

Raamattupiiri to klo 16.30.

Hyvän toivon kappelilla: Baby and Toddler group pe klo

13.30.

Yhteisöruokailu 21.8. alkaen ma klo 17.

MLL:n iltaperhekerho ma klo 17.

Kappelikahvila ti klo 14.

Ekumeeninen luottamuksen

rukoushetki 28.8. alkaen to klo

9.30.

Koululaisten olkkari to klo 14. Musaryhmä to klo 18. Perhekerho 28.8. alkaen ma klo 9.30.

Vapaaehtoisten ilta ti 29.8. klo 17.30.

Vauvaperhekerho 29.8. alkaen ti klo 13.

Katajanokan seurakuntakodilla:

Peliteemainen perhekerho 30.8. alkaen ke klo 17.

Meritullissa:

Lasten liikuntakerho ti klo 9.30. Perhekerho 24.8. alkaen to klo 15.

Mikael Agricolan kirkolla: Tribe tiistai 22.8. alkaen klo 16.30.

palvelut ma–pe klo 13–21 ja su klo 13–18. Avoinna 31.8. asti.

Neulepiiri ti 29.8. klo 18 kappelin alasalissa.

Kristillinen meditaatio ke klo 18 kappelissa.

Helsingin urkukesän konsertti; Rene Eespere – Viron uudelleenitsenäistymispäivä 20.8. klo 20. Helsingin urkukesän konsertti; Cantores Minores, joht. Hannu Norjanen 27.8. klo 20.

Vanhalla kirkolla: Päiväkonsertti ti klo 12. Rukouksen syli -ilta 17.8. ja 24.8. klo 18.

Kirkot pihalla -ekumeeninen tapahtuma 31.8. klo 17.30. Yhteistyössä Helsingin ekumeeninen toimikunta.

Mahdollisuus keskusteluun päivittäin p. 09 2340 6102 klo 9–18. Pappi tavattavissa to klo 15–17 Tuomiokirkossa.

Tarkista ajankohtaiset tiedot ryhmätoiminnasta helsinginseurakunnat.fi/tuomiokirkko.

Kallion seurakunta

Virasto: Itäinen papinkatu 2 Avoinna ti ja to klo 9–14, ke klo 12–17, p. 09 2340 3600, kallio.srk@evl.fi

Osoitteet: kallionseurakunta.fi

Kallion kirkko, Itäinen papinkatu 2, p. 09 2340 3620, avoinna ma–pe klo 7–21, la–su klo 9–19

Alppilan kirkko, Kotkankatu 2 Redin Silta, Hermannin rantatie 5

JUMALANPALVELUKSET

Kallion kirkossa:

Iltamessu tiistaisin klo 18. 22.8. ja 29.8. Helanne.

yhteistyössä Helsingin kaupungin kanssa.

Takkailta pe 8.9., 13.10., 10.11., 8.12. klo 18 kirkolla. Rukousta, ylistystä, musiikkia ja iltapalaa. Mukana

Tuula Nurminen, Inka Ahola, rukouspiiriläiset ja vieraileva puhuja.

8.9. Tom Aspelin.

Keskusta

Tuomiokirkkoseura kunta

Virasto: Bulevardi 16 B ma klo 9–15, ke klo 12–17,puhelimitse ja sähköpostitse myös ti klo 9–12, to–pe klo 9–12 p. 09 2340 6100, tilavaraukset.tuomiokirkkosrk@evl.fi, tuomiokirkko.srk@evl.fi

helsinginseurakunnat.fi/tuomiokirkko

Osoitteet:

Helsingin tuomiokirkko, Unioninka-

JUMALANPALVELUKSET

Messu su klo 10 Tuomiokirkossa (myös Youtube), Vanhassa kirkossa ja Anglikaanien messu (ja pyhäkoulu) Agricolan kirkossa, klo 12 Hyvän toivon kappelissa, klo 14 Suomenlinnan kirkossa (kuukauden 1. su ja juhlapyhinä), klo 18 Tuomasmessu Agricolan kirkossa. Vanhan kaavan messu su 27.8. klo 12 Mikael Agricolan kirkossa. Agricolamessu ke klo 19 30.8. alkaen.

Viikkomessu to klo 12 Tuomiokirkossa.

Iltakirkko la klo 18 Tuomiokirkossa.

TAPAHTUMIA

Annankulmassa:

Annankulman olohuone to 17.8. alkaen to klo 11 ja pe klo 9. Keskiviikot avautuvat 6.9. alkaen.

Kesällä 31.8. asti diakonian ajanvaraus töissä olevalta

After school 30.8. alkaen ke klo 15.

Colan grilli-ilta nuorille ke 17.8. ja 23.8. klo 17.

Suomenlinnan kirkolla:

Rukouksen ilta ke klo 18 kryptassa. Isojen olkkari noin 11–14-vuotiaille to klo 17.

Gospel & prayer – rukousta ja gospelia 27.8. klo 14.

Suomen Kamarimusiikkiseura

ry:n konsertit Taiteiden yössä 17.8. klo 18 ja 19. Vapaa pääsy.

Toivo Kuulan 140-vuotisjuhlakonsertti 20.8. klo 19.

Viapori Jazz -konsertti 20.8. klo 20.

Koululaisten olkkari ti klo 14.

Tuomiokirkolla:

Aamurukouspiiri 28.8. alkaen ma klo 7.30.

Ekumeeninen luottamuksen

rukoushetki 18.8. alkaen ma klo 18 kappelissa.

Daily prayer, englanninkielinen

päivärukous 22.8. ja 29.8. klo 12.

Kellotapulin ja terassin ravintola-

Iltamessu torstaisin klo 18. 24.8. Viljamaa, 31.8. Juhantalo, Niskala. Meditatiivinen rukouslaulumessu keskiviikkoisin klo 18. 23.8. Kotakorpi, Vuori, Anima mea. 30.8. Kelttimessu. Lindfors, Korhonen, Anima mea.

Messu sunnuntaisin klo 10. 20.8. Lindfors, Viljamaa, Pyylampi, 27.8. Kotakorpi, Lindfors, Oksanen, Niskala.

Alppilan kirkossa:

Tasausmessu sunnuntaisin klo 16. 20.8. Lindfors, Oksanen, 27.8. Kotakorpi, Oksanen. Sateenkaarimessu la 26.8. klo 17. Juhantalo.

TAPAHTUMIA

Kallion kirkon kahvila torstaisin ja perjantaisin klo 10–15. Tarjolla lounasta ja muita herkkuja vitriinistä. Lounas 8,50 e. Lämpimästi tervetuloa!

Lasten perjantai Alppilan kirkolla 18.8.–15.12. klo 9–12. Perheiden oma olohuone, jonne kaikki ovat tervetulleita mukaan! Leikkihuone

TAPAHTUU 18.8.–1.9.

on avoinna ja tarjolla kahvia ja pientä purtavaa. Juttuseuraa ja puuhaa sekä lapsille että aikuisille. Lisätietoja Tuulikilta, p. 050 462 0989, tuulikki.karu@evl.fi, ja Marjalta, p. 050 594 2374, marja.kotakorpi@evl.fi.

Urkukesän päiväkonsertti to 24.8. klo 12–12.30 Kallion kirkossa. Tommi Niskala. Vapaa pääsy. Urkukesän konsertti ma 21.8. klo 19–20 Kallion kirkossa. Tomi Satomaa. Liput 10/5 e, alle 18-v. ilmaiseksi.

Alppila Church’s Multicultural Evening 26.8. klo 17–20. Join us on Saturday evening for sports, games, and cultural exchange. Free gym access. Snacks, drinks, and friendly faces await! See you there!

Toteuta syysunelmasi ja avioidu 15.9. Kallion kirkossa. Onko parisuhteen virallistaminen vaiheessa?

Jäänyt tekemättä? Suunnitelmissa, mutta? Siunausta vaille valmis?

Syysunelmia-päivä tarjoaa helpon mahdollisuuden avioitua tai saada siunaus parisuhteellesi. Vie hyvä aie päätökseen. Varaa aika kalenteristasi ja meiltä, hanki esteettömyystodistus ja kutsu mukaan haluamasi seurue. Pääset vaivattomasti vihille puolen tunnin välein klo 12.30–20.30. Avioliiton solmimisen, siunauksen, upeiden tilojen ja komean urkumusiikin lisäksi tarjoamme myös kakkukahvit. Kysy lisää ja/tai varaa aika 31.8. mennessä: kallio.srk@evl.fi tai p. 09 2340 3600. Puhelimeen vastaamme ti ja to klo 9–14, ke klo 12–17.

Kalasatama-päivän festarialueella Kallion seurakunnan sauna su 27.8. klo 14–18. Oma pyyhe ja uikkarit mukaan. Tervetuloa saunomaan!

Wine & Talk -afterwork Kalasatamassa 29.8. klo 17–19 Ravintola HOB:issa. Vierailevat alustajat, kiinnostavia aiheita ja rentoa keskustelua elämästä!

Merihakaseurat – Merihaka 50 v. to 31.8. klo 18 Kylätuvan edustalla.

Lauttasaaren seurakunta

Seurakunnan infopiste: Myllykallionrinne 1b, kulku sisäpihan kautta.

Avoinna ma–pe klo 10–18, p. 09 2340 4300, lauttasaari.srk@evl.fi

Tila- ja toimitusvaraukset: p. 09 2340 4324, lauttasaari.srk@evl.fi

Osoitteet:

Lauttasaaren kirkko, Myllykallionrinne 1b, avoinna ma–pe klo 10–18, viikonloppuisin tilaisuuksien mukaan

JUMALANPALVELUKSET

Messu sunnuntaisin klo 11. Hiljaisuuden viikkomessu keskiviikkoisin klo 18.

Pyhäkoulu 3.9. alkaen klo 11 messun yhteydessä.

Seurat joka kuun 1. keskiviikko klo 19. Kahvit klo 18.30.

Juhlitaan Ukrainan itsenäisyyttä

Ukrainalaisten yhdistys Suomessa ry toivottaa kaikki tervetulleiksi juhlistamaan Ukrainan itsenäisyyspäivää perjantaina 25.8. kello 19 Temppeliaukion kirkossa, Lutherinkatu 3. Ohjelmassa on erilaisille kokoonpanoille sekä jousiorkesterille sävellettyä musiikkia ukrainalaisilta ja suomalaisilta säveltäjiltä Silvestrov, Lysenko, Sibelius, Vilag, Skoryk ja Havrylets. Solistina soittaa suomalainen sellovirtuoosi Jonathan Roozeman. Soittajina myös suomalainen pianisti Justas Stasevskij ja huilisti Iryna Gorkun-Silén.

Liput 25/15 e osoitteesta eventbrite.fi ja ovelta. Tuotto ohjataan tukemaan ukrainalaisia musiikkikouluja ja nuoria ukrainalaisia muusikkoja, joihin sota on vaikuttanut.

Arvot arvoonsa

Mitkä ovat tärkeimmät arvoni? Näkyvätkö ne eletyssä arjessani? Omien arvojen työpaja lauantaina 19.8. klo 11–14, Fokuksessa, Fredrikanterassi 1.

Miten voisin konkreettisesti muuttaa elämääni ja lisätä hyvinvointiani? Muun muassa näitä kysymyksiä pohditaan asiantuntija, mentori ja työnohjaaja Reetta Ristolan johdolla.

Maksuton ja kaikille avoin työpaja sisältää sekä yksilö- että ryhmätyöskentelyä. Ilmoittautuminen: niina.marjanen@ evl.fi tai puh. 050 479 5730.

TAPAHTUMIA

Perhekerhot maanantaisin, tiistaisin ja perjantaisin klo 9–11 ja torstaisin klo 14–16. Tiistaina muskari klo 10.

Nuortenillat keskiviikkoisin ja perjantaisin klo 18–21. Bilistä, pingistä, lautapelejä ja yhdessäoloa.

Raamattupiiri parillisten viikkojen torstaina klo 18–19.30 Vattuniemitilassa.

Rukouspiiri tiistaisin klo 18 Vattuniemi-tilassa.

Rukousaamiainen 1.9. klo 8–10 Kryptassa.

Grilli- ja saunailta 9.9. klo 16–20.

Naisten sauna klo 16–18, miesten klo 18–20. Grilli klo 16–20, mukaan omat grillattavat. Sauna 5 e.

Töppösryhmä 12.9. klo 11 B-rapun aulassa.

Hiljaisuuden symposium 14.9. klo

9–19.30:

Hengellisen työn seminaarit klo

9–14. Välissä hintaan sisältyvä lounas. Hinta 30 e/työssäkäyvät ja 15 e/opiskelijat, työttömät, eläkeläiset.

Hiljaisuuden työpajat klo 15–17.

Iltapäivän työpajoissa mm. kehollisia rukousasentoja ja meditatiivista valokuvausta. Työpajat 2 kpl/10 e.

Monitieteinen paneelikeskustelu klo 18–19.30. Puheenjohtajana

mäisen kirkon paikalla, Vanhankaupungintie. Kopperoinen, Kanala ja Pellikka. Kaava vuodelta 1694. 1500–1600-luvun virsiä. Historianäyttely. Kahvitarjoilu. Sateella messu kirkolla klo 10. Puolen tunnin messu 23.8. klo 18. Rannanpää-Kortelainen ja Pellikka. Messu 27.8. klo 10. Koivisto, Aitolehti ja Kiiski. Puolen tunnin messu 30.8. klo 18. Kopperoinen ja Pellikka.

TAPAHTUMIA

Taiteiden yö 17.8. Kuorojen kävelykonsertti kirkkosalissa klo 18 alkaen. Vapaa pääsy. Pekka Laukkarisen lastenkonsertti klo 17, poniratsastusta klo 18, kukkien sidontatyöpaja, partio myy lettuja, pakohuonepelejä 8–14-vuotiaille klo 18, 15–99-vuotiaille klo 19.30.

Lempeä liikunta ti alk. 22.8. klo 13.30–14.15. Maksuton. Minä ja Sinä -parisuhdepäivä

26.8. klo 13–16. Pari- ja perheterapeutti Elli Meklin luennoi. Pientä purtavaa ja toimintapisteitä. Maksuton.

Kristillinen meditaatio ke urkuparvella klo 17.10–17.50 alk. 30.8. Avoin ryhmä. Pihakahvila ti klo 14–15. Pellikka ja Niskala musisoivat 29.8.

Valokuvanäyttely Sari Aholan luontokuvia Aulagalleriassa. Avoinna ma–to klo 11–15.

Luovuus voimavarana kasvuryhmä 26.9.–31.10. klo 18–20.30.

(kesällä suljettu) Puhelimitse ma, ti, to ja pe klo 10–15 p. 09 2340 6300, toolo.srk@evl.fi

Osoitteet:

Meilahden kirkko ja Tuomaankirkko, Pihlajatie 16 Temppeliaukion kirkko, Lutherinkatu 3

Töölön kirkko, Topeliuksenkatu 4 Meilahden kerhotilat ja liikuntasali, Jalavatie 6 b

Ruskeasuon seurakuntakeskus Rasti, Tenholantie 6

Fokus, Pasilan Tripla, 5. krs Kerhis, Mechelininkatu 32 a C seurakuntatoolo.fi

JUMALANPALVELUKSET

Temppeliaukion kirkko:

Messu su 20.8. klo 10.

Messu su 27.8. klo 10. Kirkkokahvilla työstään kertovat Suomen Lähetysseuran lähetit Piia Lempiäinen Hongkongista ja Jyrki ja Anja Markkanen Thaimaasta.

Töölön kirkko:

Arki-illan ehtoollinen ke klo 18. Hetki sanan ja ehtoollisen äärellä. Meilahden kirkko:

Messu su 20.8. klo 12.

Messu su 27.8. klo 12.

Fokus:

Arki-illan ehtoollinen to klo 18. Hetki sanan ja ehtoollisen äärellä.

TAPAHTUMIA

Kaikki tapahtumat seurakuntatoolo.fi

professori, aivotutkija Minna Huotilainen.

Lisätietoja ja ilmoittautumiset sähköisen järjestelmän kautta: helsinginseurakunnat.fi/lauttasaarenseurakunta.

Alfa-kurssi 15.9.–21.11. Kristinuskon perusteita. Kurssi käy aikuisriparista. Tiedustelut ja ilmoittautumiset markus.ek@evl.fi.

Hengellisen musiikin toivekonsertti 16.9. klo 18. Lähetä musiikkitoiveesi hiski.wallenius@evl.fi.

Saaren myyjäiset & kirppis 7.10. klo 11–14 seurakuntasalissa. Pöydät yksityisille 20 e ja yrityksille ja yhdistyksille 30 e. Varaa paikkasi p. 050 380 3531.

Kirkkokahvila avoinna ma–to klo 10–15 ja pe klo 10–14. Lounasta klo 11–14. Lounas 10 e.

Paavalin seurakunta

Virasto: Sammatintie 5. Avoinna ma klo 10–14, ke klo 12–17, to klo 10–14 p. 09 2340 5400, paavali.srk@evl.fi

Osoitteet:

Paavalinkirkko, Sammatintie 5

JUMALANPALVELUKSET

Messu 20.8. klo 11 Helsingin ensim-

Luovuus voimavarana kirjallisuusterapeuttinen kasvuryhmä. Tied., ilm. ja puhelinhaastattelut 19.9. mennessä Tuula Paasivirta p. 040 556 9079 tai ext-tuula.paasivirta@ evl.fi.

Omaishoitajien retki Hämeenlinnaan 5.10. klo 9.30–16.30. Lisätiedot ja ilm. 22.9. mennessä Taina Viherkarille p. 09 2340 4323. Ilmoittautujan tulee olla omaishoitaja tai juuri leskeksi jäänyt omaishoitaja. Retken hinta 20 e.

Diakonian neuvonta ja ajanvaraus p. 050 433 9846. Muskarit 0–3-vuotiaille 21.8. alk. Ilm. avoinna 1.8. alk. Vauvahierontaa 22.8. klo 10–11. Rentoutusta yhdessä vauvasi kanssa. Mukaan oma öljy, alusta ja pyyhe. Maksuton. Sylivauvat-ryhmä ti alk. 5.9. klo 9.30–11. Ensimmäisen lapsen saaneille äideille ja heidän vauvoilleen. Maksuton. Ilm. tuija.heinonen@evl.fi.

Perhekahvila to alk. 31.8. klo 9–11. Yhdessäoloa, leikkiä lapsille, pientä syötävää. Avoin kaikille.

Töölön seurakunta

Virasto: Mechelininkatu 32 a B, avoinna ti klo 10–15 Meilahden kirkon seurakuntatoimisto, Jalavatie 6 b, avoinna ma klo 10–15

Temppeliaukion kirkko päivittäin auki vierailijoille. Opastuksia ja musiikkielämyksiä läpi syksyn. Tarkemmat tiedot temppeliaukionkirkko.fi.

Lähetyksen teemakonsertit kesäkahviloissa. Töölön kirkolla ke 23.8. klo 14 muusikko Eeva. Meilahden kirkolla to 24.8. klo 13 kesäbändi. Ruskeasuon Rastissa ke 23.8. klo 11.30 seurakunnan omaa musiikkiohjelmaa. Vapaaehtoinen kahvimaksu Suomen Lähetysseuran työhön Thaimaassa. Kulttuuriretki Tuusulanjärvelle ti 12.9. klo 8–16. Vierailemme Tikkurilan kirkolla, Lottamuseossa, Sibeliuksen Ainolassa ja Järvenpään kirkossa. Lounas Ravintola Huilissa. Retken hinta 30 e maksetaan bussissa. Ilm. 5.9. mennessä hannu.hietalahti@evl.fi tai p. 050 387 7148.

Syysretki Kotkaan pe 22.9. klo 9–18. Kohteina Merikeskus Vellamo, Junnun riimikivet ja Langinkosken museoalue. Hinta 40 e sisältää kuljetukset, kohteet opastuksin, lounaan ja kahvin. Ilm. p. 09 2340 6318. Ensisijaisesti otamme retkelle mukaan Töölön seurakunnan alueella asuvat.

Omaishoitajien retki Hämeenlinnaan to 5.10. klo 9.30–16.30. Sitova ilm. 22.9. mennessä Taina Viherkari p. 09 2340 4323. Retkelle tulijan oltava tällä hetkellä omaishoitaja tai juuri leskeksi jäänyt omaishoitaja. Retken hinta 20 e. Lisätiedot Maija Åker p. 09 2340 6370.

Temppeliaukion kirkolla:

Ukrainan itsenäisyyspäivän juhlakonsertti pe 25.8. klo 19.

Musiikkia ukrainalaisilta ja suomalaisilta säveltäjiltä. Solistina sellovirtuoosi Jonathan Roozeman. Esiintyjinä myös pianisti Justas Stasevskij ja huilisti Iryna GorkunSilén. Hyväntekeväisyyskonsertin lipputulot ja lahjoitukset ohjataan

tukemaan ukrainalaisia musiikkikouluja ja nuoria ukrainalaisia muusikkoja. Konserttia tukevat

Kulturfonden sekä Jenny ja Arttu

Wihurin rahasto. Liput eventbrite.fi.

Sururyhmä läheisensä menettäneille pe 6.10.–3.11. klo 13–15. Lisätiedot ja ilm. Maija Åker p. 09 2340 6370.

Meilahden kirkolla:

Meilahti-päivä ja Kotikulman toimijat tutuiksi -tapahtumatori la

2.9. klo 11–14 kirkon pihalla. Kirkkokierros tasatunnein. Pomppukirkko Valpurin puistossa. Varaa maksuton myyjäis- tai esittelypöytä niina. marjanen@evl.fi tai p. 050 479 5730.

Fokuksessa:

Parisuhdepäivä la 9.9. klo 13–17. Puhu puolisolle, ohjaajina Tuula

Tynjä ja Kasper Valtakari Samassa

veneessä -työstä. Osallistumismaksu 15 e/henkilö, sisältää ohjelman ja kahvit. Kysy lisää ja ilmoittaudu

1.9. mennessä tuula.tynja@sana.fi.

Jooga ja hiljentyminen ma 4.9.–11.12. klo 19–20.30. Ohjaajana

Ursula Aaltonen. Kurssimaksu 70 e, opiskelijat, työttömät ja eläkeläiset 55 e. Ilm. nettisivujemme kautta, lisätiedot virva.krans@evl.fi.

Arvot osaksi omaa arkeasi -työpaja la 19.8. klo 11–14. Kirkasta arvosi ja tarkastele elämääsi ja muutostoiveitasi niiden kautta.

Ohjaajana työnohjaaja Reetta

Ristola. Toiminnallisessa työpajassa pohdintatehtäviä ja keskustelua. Ilm. niina.marjanen@evl.fi tai p. 050 479 5730.

Hermannin Diakoniatalon Varustamo

Hämeentie 73, p. 09 2340 2571 varustamo-hermanni.helsinki@evl.fi

Pullakirkko ja kahvit su klo 10. Hartaus ma, ti ja to klo 9.15. Cafe ma, ti ja to klo 9.30–13 ja ke 11–16. Lounas ma ja ke klo 11–13, annos 1,50 e. Raamattupiiri ke klo 16.

Apua ja tukea ilman ajanvarausta ma, ti ja to klo 9.30–11 ja ke 11–12.30.

Mielenterveys-, päihde- ja asunnottomuusasioissa tukenasi kokemusasiantuntijat Petri, p. 050 523 0614, Marika, p. 050 576 3639, ja Nina, p. 050 576 8050.

ItäHelsinki Herttoniemen seurakunta

Virasto: Avoinna ma–ti, to–pe klo 10–14, p. 09 2340 3300, herttoniemi.srk@evl.fi

Osoitteet:

Kulosaaren kirkko, Werner Wirenin tie 6 Myllypuron kirkko, Myllynsiipi 10 Seurakuntatila Laituri, Hitsaajankatu 4.

Verkossa: www.helsinginseurakunnat.fi/herttoniemi facebook.com/herttoniemenseurakunta @herttoniemensrk

JUMALANPALVELUKSET

Messu su Kulosaaren kirkossa klo 10 ja Myllypuron kirkossa klo 12.

Huom! Kulosaaressa ei messua

3.9., syyskauden aloitus Myllypurossa klo 12. Vapaaehtoisten siunaaminen.

TAPAHTUMIA

Laulun siivin – yhteislaulua

Kulosaaren seurakuntasalissa joka

toinen ke klo 14, seuraavaksi 23.8.

Kahvit klo 13.30.

Metrolla musiikkiin -kesäkonserttisarjan päätöskonsertti Vuosaaren kirkossa ti 22.8. klo 19. Discantuskuoro, johtaa Nina Melasalmi.

Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

Kesäkahvila Kulosaaren kirkolla to 24.8. klo 13.

Venetsialaiset Herttoniemenrannassa la 26.8. Olemme mukana tapahtumassa.

Vauva tulossa -ryhmä odottaville

alkaen ma 31.8. klo 17.30–19 Laiturissa. Ilmoittaudu 25.8. mennessä nettisivuillamme.

Ensivauvaryhmä alkaen ma 31.8. klo 13–14 Laiturissa. Ilmoittaudu 25.8. mennessä nettisivuillamme. Viikkotoimintaa lapsiperheille: Avoimet perhekerhot ovat lapsen ja vanhemman tai muun lähiaikuisen yhteisiä kerhoja, jonne voi tulla silloin kun itselle sopii. Musiikkia, leikkiä ja askartelua vapaaehtoinen välipalamaksu 2 e/perhe.

Hertsikan pumppu ti klo 9.30–11.30.

Kulosaaren seurakuntasali to klo

9.30–11.30.

Myllypuron kirkko to klo 9.30–11.30.

Avoin vauvakahvila Laituri pe klo 9–12.

Avoin perhekahvila Itäkeskuksen perhekeskuksessa ti klo 14–16.

Avoimet muskarit:

Pienten muskari ti klo 15–16 Laivalahdenkaari 12, kerhohuone.

Perhemuskari ti klo 17.30–19 Laivalahdenkaari 12, kerhohuone.

Perheiden urkumuskari ke klo 16–17 Myllypuron kirkko.

Koululaisten kerhotiedot nettisivuillamme 22.8. Kerhot aloittavat 4.9.

Nuottiavaimet-lapsikuoro Myllypuron kirkossa ke klo 15 alkaen 16.8.

Viikkotoimintaa nuorille: Nuorten illat tiistaisin klo 16–21.30 Myllypuron kirkossa. Lisätietoja nuorten toiminnasta www.lapyska. com.

Haluaisitko lahjoittaa Lintsin rannekkeen lapselle, jonka perheellä ei ole siihen varaa? Keräämme rannekkeita vielä elokuun ajan. Voit tuoda rannekkeet Myllypuron kirkolle. Lisätietoja: anna.viikari@ evl.fi.

Diakonian ajanvaraus ma klo 13–14 ja to klo 10–11 p. 09 2340 3344.

Myllypuron elintarvikejakelu ma, ke ja pe klo 8–10 Liikuntamyllyn päädyssä, Jauhokuja 3. Seurakunnan työntekijöitä paikalla ke 23.8.

Lisätietoja: Sinikka Backman p. 050 596 8946.

Mikaelin seurakunta

Seurakuntatoimiston puhelinpalvelu ma, ti ja to klo 10–13, p. 09 2340 4800 tai helsinginmikael.srk@evl.fi.

Osoitteet:

Mikaelinkirkko, Emännänpolku 1, p. 09 2340 4815 (suntiot) Vartiokylän kirkko, Kiviportintie 5, Puotilan kappeli, Puotilantie 5, p. 09 2340 6422 (suntiot) Matteuksenkirkko, Turunlinnantie 3

JUMALANPALVELUKSET

Kappelimessu Puotilan kappelissa torstaisin klo 18. Keskipäivän messu Matteuksenkirkossa perjantaisin klo 12. Messu joka sunnuntai Vartiokylän kirkossa klo 10 ja Mikaelinkirkossa klo 12. Mikaelinkirkon messussa su 20.8. Martti Häkkäsen lähtösaarna ja -juhla. Mahdolliset muistamiset pyydetään osoittamaan Yhteisvastuukeräykseen; su 27.8. kerhonohjaajat siunataan tehtäviinsä. Tarkemmat tiedot toimittajista luettavissa verkkosivuiltamme.

TAPAHTUMIA

Mikaelinkirkolla: Perhekerho maanantaisin klo 9.30–11.30. Leikkejä, askartelua, jumppaa ja seuraa, aamupuurotarjoilu. Tulkaa käymään silloin kun teille sopii.

Patikkaretki Mikaelinkirkolta

Itämerelle to 31.8. klo 18. Kuljemme n. 6 km:n matkan Mikaelinkirkolta Mustapuroa seuraten Roihuvuoren Strömsinlahdelle. Patikan kruunaa Itämeripäivän tempaus, ”pulahdus”, joka voi olla vaikka vain varpaiden kastaminen veteen. Ota juomaa ja säänmukaiset varusteet. Paluumatka omatoimisesti ja -kustanteisesti.

Nuotiotulet syttyvät jälleen

Nuotioillat Munkkivuoren

kirkolla jatkuvat. Yhteisen

iltatulen äärelle kokoonnutaan ensimmäistä kertaa

31.8. Tule juttelemaan ja viettämään aikaa muiden seurassa – ja ota myös omaan makuusi sopivaa paistettavaa mukaan. Nuotioilta to 31.8. klo 18–20 Munkkivuoren kirkolla, Raumantie 3.

Puotilan kappelilla:

Palstakahvit pe 18.8. ja 25.8.klo 12–14. Puotilan palsta-alueen palsta nro 2803. Tule moikkaamaan ja ihmettelemään kasvun ihmettä tai vaikka nyppimään rikkaruohoja. Trio Baronen Kesämuistoja-konsertti su 3.9. klo 18. Kesäisiä kappaleita kahdella sellolla sekä pianolla. Hanna Järvinen ja Veli-Matti Helle, sello, ja Juha Hurskainen, piano. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e. Vartiokylän kirkolla: Vauvaperhekerho torstaisin klo 9.30–11.30. Yhteisiä puuhailuja ja aikuisten välisiä keskusteluja vauvojen ehdoilla. Omien eväiden lämmitysmahdollisuus.

Perhekerho perjantaisin klo 9.30–11.30. Aamupuurotarjoilu klo 9.30, yhteinen kirkkohetki klo 10. Sitten yhteisiä leikkejä, askartelua ja muuta puuhailua. Pientä tarjoilua ja omien eväiden lämmitysmahdollisuus.

Östersundomin kirkossa: Matkalla – fillarikirkko ja ehtoollinen ke 23.8. klo 18.30. Pyöräpyhiinvaellus Mikaelinkirkolta klo 17.15 ja Vartiokylän kirkolta Östersundomiin iltamessuun, jossa pyydämme siunausta elämämme matkoille ja tankkaamme matkaevästä ehtoolliselta. Lähtö Mikaelinkirkolta klo 17.15, Vartiokylän kirkolta klo 17.30, säävaraus. Kati Vento ja Hanna Järvinen. Kesäveisuut ke 30.8. klo 18.30. Järj. yhdessä Sipoon, Vantaan ja Helsingin srk:ien kanssa. Kesäseuroissa mukana Leena Väyrynen-Si, Elisa Varkemaa, Martti Häkkänen, Mari Lamminen ja Lasse Myllymaa, laulu.

Tutusmismatka kristinuskoon

Alfa-kurssilla käsitellään

kristinuskon perusasioita

luentojen ja keskustelujen

avulla. Kurssi järjestetään

tiistaisin 5.9. alkaen klo

18–20.30 Lauttasaaren

kirkossa, Myllykallionrinne

1. Kaikki ovat lämpimästi

tervetulleita etsimään ja löytämään uutta.

Alfa on hyvä vaihtoehto myös aikuisrippikouluksi.

Tarjolla pientä purtavaa, kahvia ja teetä.

Lisätiedot: pastori markus. ek@evl.fi

Mikaelin papit siunaavat ja vihkivät Kontufestareilla la 26.8. itähelsinkiläiseen tyylin. Avioliittoon vihkiminen? Avioliiton siunaus? Tai siunaus ihan muuten vaan? Siunattavaksi voi tulla walk in -periaatteella. Vihkimistä varten tarvitset ajanvarauksen, ole yhteydessä seurakuntatoimistoon. Sururyhmä (vertaistukiryhmä) puolison tai läheisen elämäntoverinsa hiljakkoin menettäneille alkaa 5.10. klo 15 Mikaelinkirkolla kokoontuen viitenä torstaina. Menetyksestä on hyvä olla kulunut vähintään joitakin kuukausia. Ilm. 15.9. mennessä eva-lisa.lindstrom@evl.fi ja jätä yhteystietosi niin sinuun otetaan syyskuun lopulla yhteyttä.

Ajanvaraus diakonityöntekijälle p. 09 2340 4818 ma, ti ja to klo 12–14. Tapaamisajan voi käydä varaamassa myös Mikaelinkirkolla tiistaisin klo 13–13.30. Pyhäpäivinä ei päivystystä.

Roihuvuoren seurakunta

Seurakuntatoimisto vain puhelimit-

se tai sähköpostitse ma, ti, to klo 10–13, ke klo 13–16. p. 09 2340 5700, roihuvuori.srk@evl.fi

Osoitteet:

Laajasalon kirkko, Reposalmentie 13 Roihuvuoren kirkko, Tulisuontie 2 Nettisivut: helsinginseurakunnat.fi/roihuvuori

JUMALANPALVELUKSET

Roihuvuoren kirkossa:

Konfirmaatiomessu su 20.8. klo 10. Nurminen, Lyytinen, Malve ja bändi.

Messu su 27.8. klo 10. Kaskinen, Vaulas, kanttorina Mari Luoto. Lyhyt iltamessu keskiviikkoisin klo

18.

Laajasalon kirkossa:

Messu su 20.8. klo 12. Ronkainen, Vaulas, Niva-Vilkko.

Messu su 27.8. klo 12. Kaskinen, Vaulas, kanttorina Mari Luoto.

TAPAHTUMIA

Dramma Religioso -oopperakonsertti su 27.8. klo 18 Laajasalon

kirkossa. Marja Kari ja Karoliina McLoud, mezzosopraano, Jenna

Ristilä, piano. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

Diakonian ajanvaraus Laajasalossa ma klo 10–11, p. 09 2340 5768, ja

Roihuvuoressa ti klo 10–11, p. 09 2340 5758, tai: roihuvuori.diakonia@evl.fi.

Hiljaisuuden retriitti pe–su

8.–10.9. Räfsön leirikeskuksessa Kirkkonummella. Edellyttää hiljaisuuteen sitoutumista. Mukana Vaulas, Salonen ja Hoikkala. Hinta 150 e sis. matkat, majoituksen ja ruokailut. Lähtö bussilla Laajasalon kirkolta pe 8.9. klo 17 ja paluu su 10.9. n. klo 16. Tied. arja.vaulas@ evl.fi, p. 050 596 8858. Sitova ilmoittautuminen viim. pe 25.8. nettisivuillamme tai puhelimitse seurakuntatoimistoon sen aukioloaikoina.

Alfa-kurssi Roihuvuoren kirkolla syksyllä. Ilmoittaudu mukaan syksyn kurssille (8 kertaa), torstaisin klo 18–19.30 alkaen 14.9. Ilmoittautumiset remo.ronkainen@evl.fi.

Hyötyruokaa jaossa tiistaisin klo 9 Roihuvuoren kirkolla.

Kahvilat: Aulakahvio Laajasalon kirkolla ma–to klo 10–14. Kahvila Huili Roihuvuoren kirkolla ti–to klo 11–14.

Vuosaaren seurakunta

Seurakunnan virasto:

Satamasaarentie 7, p. 09 2340 6500, vuosaari.srk@evl.fi, ma, ti, to, 10–13, ke 15–17, perjantaisin ja arkipyhinä suljettu.

Osoitteet:

Kirkko ja Marielund, Satamasaarentie 7.

Valo, Palvelukeskus Albatross, Kahvikuja 3.

Katukappeli, kauppakeskus Columbus, Vuotie 45.

Taaperomuskari saa pienen elämän soimaan

Taaperomuskarissa lähdetään seikkailulle musiikin maailmaan. Muskarissa lauletaan, liikutaan, rytmitellään, leikitään ja kuunnellaan. Muskari tukee lapsen kokonaisvaltaista kehitystä ja tarjoaa uusia elämyksiä pienelle yhdessä vanhemman kanssa. Taaperomuskarissa nautitaan musiikista ja leikeistä turvallisessa ilmapiirissä. Muskarin ohjaajana toimii Marika Sointula

Pienten muskari tiistaisin klo 15–16 Herttoniemenrannassa kerhohuoneessa. Laivalahdenkaari 12.

Junnutönön ovet avautuvat

Junnutönö kutsuu sisäänsä 2–6-luokkalaisia. Junnutönöllä voi esimerkiksi tehdä läksyjä, pelata pöytäfutista, pelailla tanssi- ja lautapelejä tai pleikkaria, askarrella, piirtää – tai vain oleilla ja rentoutua kavereiden kanssa. Tarjolla on välipalaa ja paikalla on aina myös seurakunnan työntekijä, joka toimii turvallisena aikuisena lapsille.

Junnutönö on auki tiistaisin ja perjantaisin kello 13–16. Kauppalankuja 7.

JUMALANPALVELUKSET

Päivähartaus ja ehtoollinen

Marielundissa keskiviikkoisin klo 12. Konfirmaatio kirkossa la 19.8. klo

11. Kivisaari 1. Konfirmaatio kirkossa la 19.8. klo

14. City-ripari. Messu kirkossa su 20.8. Joronen, Vanhanen. Itsensä tutkiminen. Konfirmaatio kirkossa la 26.8. klo

11. Lapuan LiiTo.

Konfirmaatio kirkossa la 26.8. klo

14. Kivisaari 2. Messu kirkossa su 27.8. klo 11. Vanhanen, Ahonen.

TAPAHTUMIA

Yhdessä lempeästi liikkeelle -liikuntavartti ikääntyneille kirkolla keskiviikkoisin klo 10.15 elokuun loppuun saakka. Monipuolisia liikkeitä, joita voi helposti tehdä myös kotona.

Kesäaamu kirkolla keskiviikkoisin klo 10.30–12 elokuun loppuun saakka. Leppoisaa yhdessäoloa, kahvittelua ja ohjelmallinen tuokio.

Vuosaaren vapaaehtoismessut Mosaiikkitorilla to 17.8. klo 16–18.

Olemme mukana messuilla! Tule kohtaamaan ja löytämään oma paikkasi vapaaehtoistoiminnassa.

Metrolla musiikkiin: Kesäillan hämyssä ti 22.8. klo 19 Vuosaaren kirkko. Naiskuoro Discantus, johtaa

Nina Melasalmi. Ohjelmassa Bartling, Chydenius, Eroma, Jekabsone, Kähärä, Takolander, Uusberg. Perhekerho Valossa ti 22.8. klo

9.30–11.30, yhteistä tekemistä ja leppoisaa oloa.

Muskarit tiistaisin kirkolla, keski-

varustamo-matteus.helsinki@evl.fi

Waste&Feast Snellu Cafe avautuu ma 21.8. Lounas ma–to klo 11–13, lounas 3 e / 6 e, mukaan 3 e, ystävälounas 10 e. Avajaisbingo ravintolassa ke 23.8. klo 12.

Walk in -terapia 16–29-vuotiaille

joka ma klo 14–18. Käynti Turunlinnantien ja Olavinlinnantien kulmauksesta, Matteuksenkirkon Varustamon ovi.

PohjoisHelsinki Malmin seurakunta

Seurakuntatoimisto: ma–ti, to–pe klo 9–13, ke klo 13–17, p. 09 2340 4400, malmi.srk@evl.fi

Osoitteet:

Pihlajamäen kirkko, Liusketie 1

Puistolan kirkko, Tenavatie 4 Siltamäen seurakuntakoti, Jousimiehentie 5

Tapanilan kirkko, Veljestentie 6

Tapulin seurakuntakoti, Maatullinkuja 4

viikkoisin ja perjantaisin Valossa. Lisätiedot nettisivuilla. Lastenkuoro Valonsäteet Katukappelissa torstaisin klo 15.30, alkaen 17.8. Tervetuloa mukaan musiikista innostuneet alakouluikäiset!

Krito, parantavaa läsnäoloa. Sielunhoidollinen vertaistukiryhmä, jossa kuulluksi ja nähdyksi tuleminen, sekä kunnioittava myötätuntoinen kuuntelu ovat ryhmätyöskentelyn keskiössä.

Kaikille avoin startti-ilta Katukappelissa ke 27.9. klo 17.30. Ryhmä aloittaa ke 11.10. Lisätiedot ja ilm. p. 050 406 0039, antti-pekka.pesonen@evl.fi.

Sururyhmä sinulle, joka olet toipumassa läheisen kuolemasta. Ilm. 15.9. mennessä. Lisätietoa nettisivuilla tai ryhmän ohjaajilta: p. 09 2340 6542, pia.nordlund@evl. fi tai p. 09 2340 6522, johanna. joronen@evl.fi.

Diakonian ajanvaraus p. 09 2340 6518 ma, ti, to klo 12–13. Käyntiajanvaraus Valossa tiistaisin klo 12–13. Jätä soittopyyntö: vuosaari. diakonia@evl.fi. Sähköinen ajanvaraus nettisivuilla. Päivystävä pappi ja toimitusvaraukset virastolla ja p. 09 2340 6502, ma, ti, to 10–13, ke 15–17. Suljettu perjantaisin ja arkipyhinä. Nettisivut helsinginseurakunnat. fi/vuosaari.

Matteuksenkirkon Varustamo

Turunlinnantie 3, p. 09 2340 2323,

marjat 5–6-v. klo 17.30–18.15. Tied. Mari Torri-Tuominen, p. 050 438 2505. Puistolan kirkolla alk. to 24.8 Laulupuu B-ryhmä 6–10-v. klo 15–15.45, Laulupuu A-ryhmä yli 10-v tai taitotason mukaan klo 16–17. Tied. Liisalotta Lepistö, p. 050 325 2323. Malmin Varustamolla alk. to 24.8. Nuottilinnut 6–10-v. klo 17–17.45, Tuulenpesä yli 10-v. tai taitotason mukaan to klo 17–18. Tied. Kaisu Rauhamaa, p. 041 531 7799.

Kamarimusiikkihelmiä Taiteiden yössä – konsonanssi ja dissonanssi to 17.8. klo 18 Puistolan kirkossa. FiBO Players: Irma Niskanen, ja Hannu Vasara, viulu; Laura Kajander, alttoviulu; Lea Pekkala, sello.  Ohjelmassa Joseph Haydnin Jousikvartetto d-molli op. 72 No.2 ”Kvintti” sekä W.A. Mozartin Jousikvartetto c-molli KV 465 ”Dissonanssi”. Konsertti on osa FiBOn Koillisen Versoja -alueprojektia. Kolmen kerran kesäkuoro aikuisille Puistolan kirkolla tiistaisin 15.8., 22.8. ja 29.8. klo 17.30–18.30. Voit vielä tulla mukaan! Esiinnymme Puistolan kirkon messussa su 3.9. klo 12. Tied. Elina Tofferi, p. 050 401 7480.

Varustamo, Pekanraitti 16

Viikin kirkko, Agronominkatu 5

Seuraa meitä: helsinginseurakunnat.fi/malmi

FB, IG, TW

JUMALANPALVELUKSET

Messu sunnuntaisin

Viikin kirkossa klo 10.

Pihlajamäen kirkossa klo 11 yhdessä Verkoston kanssa.

Puistolan kirkossa klo 12.

Malmin hautausmaan kappelin

100-vuotisjuhlamessu to 24.8. klo

13. Liturgina kirkkoherra Elina

Perttilä, saarna piispa Teemu

Laajasalo, kanttorina Mikko Korhonen. Cantores Minores esiintyy, johtajana Hannu Norjanen. Ulkoilmatilaisuus. Messun jälkeen juhlakahvit. Kalmistonkaari 6, Helsinki. Pyhäkoulu su klo 11 Pihlajamäen kirkolla.

TAPAHTUMIA

Tietoa nettisivuilta, kirkoilta tai p. 09 2340 4400.

Junnujen toimintaan ilmoittautuminen syyskaudelle on alkanut. 7–13-vuotiaille on tarjolla leirejä sekä runsaasti erilaisia teemakursseja kokkaamisesta tieteeseen ja supersankareista salapoliiseihin. Katso lisätiedot ja ilmoittaudu nettisivujemme kautta. Malmin seurakunnan lapsikuorot ottavat jälleen uusia laulajia. Kuorot ovat maksuttomia ja kaikille avoimia. Viikin kirkolla alk. ti 22.8. Kouluikäisten ryhmä Pihlajanmarjat klo 15–16, Pihlajanmarjat 3–4-v. perheryhmä klo 17–17.30, Pihlajan-

Avoimet Barokkipajat ma 18.9. Tapulin seurakuntakodilla, ma 2.10. Puistolan kirkossa, ma 9.10. Tapulin seurakuntakodilla ja ke 11.10. Puistolan kirkossa klo 18–19. Tule mukaan kokeilemaan vanhan musiikin soittamista ja laulamista taustasta riippumatta! Ikäraja 10 v. Et tarvitse aiempaa osaamista. Ilmoittautuminen, lainasoitintoiveet sekä mahdolliset lisätiedot aiemmasta soittotaustastasi: barokkipaja@collegium.fi. Pihlajamäen kotikaupunkipolku ke 23.8. klo 18–20. Lähtö Pihlajamäen kirkolta. Mm. lähes erämainen Sorsalampi, Helsingin suurimmat hiidenkirnut, Viipurin rapakivilohkareet. Kävelymatkaa useampi kilometri, reitti osin huonokulkuinen. Tied. markku.arola@evl.fi, p. 09 2340 4454. Järj. Malmin srk ja Tunturikerho Kavtsi. Piknik-kiertue Alppikylässä. Kesän Piknik-kiertue päättyy 23.8. Alppikylään. Tarkemman kokoontumispaikan löydät Malmin srk:n somesta Facebookista ja Instagramista ma 21.8. klo 15 jälkeen. Sateella sisätiloissa. Voit tuoda eväitä itsellesi tai jaettavaksi. Seurakunnan puolesta mukana muutama huopa, pihapelejä, lapsille saippuakuplia sekä kylmää juotavaa ja keksejä. Kristillinen jooga ti 5.9.–28.11. (ei 19.9, 26.9., 17.10.) Viikin kirkolla. Ilmoittautuminen käynnissä nettisivuillamme. Hinta 60 e. Ota mukaan joustavat vaatteet, jumppamatto ja loppurentoutukseen lämmin vaate tai viltti. Täysi-ikäisille. Ohj. Annamarika Väekäs. Tuunaa taloutesi -kurssi ti 12.9.–10.10. klo 17–19 Hermannin Diako-

niatalon Varustamolla, Hämeentie

23. Kuinka saada talous tasapainoon pienilläkin tuloilla. Ilm. 31.8. mennessä: mare.t.kinanen@evl.fi, p. 050 5727 541 tai anu.kuokkanen@evl.fi, p. 050 3457 565. Malmin srk mukana järjestäjänä. Voimasiskot – monikulttuurinen naisten keskusteluryhmä ti 29.8.klo 18. Pihlajamäen kirkon alakerrassa takkahuoneessa. Keskustelua eri kulttuureista, kotoutumisesta, arjesta, iloista ja suruista. Teemme pieniä retkiä. Ohj. ja tied. Minna-Sisko Mäkinen, p. 050 369 1004.

Nuorten aikuisten vuoro Talolla ma klo 18–21 Tapanilan kirkolla. Rentoa ajanviettoa maanantai-iltoihin. Keskustelua, yhdessäoloa, hengailua ja pelailua. Täysi-ikäisille. Isien avoin perhekerho Varustamolla ti klo 9.30–11.30. Leikkiä, askartelua, rentoa puuhastelua ja seurustelua isien ja lapsien ehdoilla. Tarjolla kahvia ja teetä. Vauva- ja taaperotupa Malmin Varustamolla ti ja pe klo 13.30–15.30. Mönkimistä, touhuamista, lauleskelua, rentoa yhdessäoloa ja kahvittelua muihin tutustuen. Venäjänkielinen Olohuone –Гостиная 28.8. alkaen ma klo

18–20 Pihlajamäen kirkon alakerrassa. Yhdessäoloa, ohjelmaa ja keskustelua venäjäksi. Ryhmä tarjoaa venäjänkielisille mahdollisuuden vaihtaa kuulumisia äidinkielellään viihtyisässä ympäristössä. Olohuoneeseen voi tulla milloin vain. Toimintaa suunnittelee

vapaaehtoisten tiimi, osallistujat vaikuttavat sisältöön ja tarjoiluun. Järj. Malmin seurakunta ja pääkaupunkiseudun venäjänkielinen seurakuntatyö. Tied. Marianne

Hapsal, p. 050 380 3778

Tapulin kesäkahvila ma klo

11–12.30 Tapulin seurakuntakodin pihalla. Tarjolla kahvia ja kahvileipää, tunnelmasta ja tarjoilusta vastaavat Olohuoneesta tutut vapaaehtoiset.

Ostarin Onni ti klo 9–11 Pihlajamäen kirkolla. Tarjolla puuroa ja voileipiä. Vapaaehtoinen maksu. Onni on kaikille avoin tila, jonka lämpimästä tunnelmasta vastaavat vapaaehtoiset.

Ruoka-apua ma klo 11 Tapulin seurakuntakodilla. Oma kassi mukaan.

Hävikkileivän jako Pihlajamäen kirkolla ti klo 9, Jakomäen nuorisotalolla, Jakomäenpolku 6, ke klo

10, Malmin Varustamolla to klo

11–11.30. Varustamolla klo 11.30–

12.30 hetki juttelulle, diakoniatyöntekijä tavattavissa.

Diakonian ajanvaraus ja neuvonta ma–to klo 10–11.30 p. 09 2340 4481. Jätä muina aikoina soittopyyntö.

Paavali on pop!

Ilmainen piknik-henkinen ulkoilmafestivaali PopPaavali järjestetään yksipäiväisenä lauantaina 19.8. klo 16–22 Paavalinkirkon sisäpihalla, Sammatintie 5.

Päivä huipentuu Ville Ahosen paluukeikkaan. Muita esiintyjiä ovat Laineen Kasperi & Liian Iso Trio, Good Boys, Elias Gould, Tumppi Varonen & Problems Unplugged. Väliajoilla levyjä soittavat Shadowplay-yhtyeestä tuttu Marco Kosonen, kirkkoherra Kari Kanala sekä Dj Nancy Imatra ja DJ Njetche.

Ekumeniaa ihan pihalla

Kirkot pihalla – ekumeeninen tapahtuma tarjoaa Sanaa, musiikkia, rukousta ja sadon siunauksen. Mukana eri kirkkokuntien ja seurakuntien työntekijöitä ja vapaaehtoisia. Paikalla myös kahvikärry. Tapahtumapaikkana Vanhankirkon puiston puoleiset portaat to 31.8. klo 17.30, Lönnrotinkatu 6. Sateen sattuessa tilaisuus pidetään kirkkosalissa. Järj. Helsingin ekumeeninen toimikunta ja Tuomiokirkkoseurakunta.

Oulunkylän seurakunta

Virasto palvelee sähköpostilla ja puhelimitse ma–ti, to–pe klo 9–13, ke klo 13–17, p. 09 2340 5300, oulunkyla.srk@evl.fi

Osoitteet:

Oulunkylän kirkko, Teinintie 10 Käpylän kirkko, Metsolantie 14 Maunulan kirkko, Metsäpurontie 15

Maunulan ja Käpylän kirkot avoinna sovitusti.

www.helsinginseurakunnat.fi/ou-

lunkyla

YouTube: Oulunkylän seurakunta

Facebook: facebook.com/oulunkylanseurakunta

JUMALANPALVELUKSET

Oulunkylän kirkossa messu

sunnuntaisin klo 10.

Käpylän kirkossa messu sunnuntaisin klo 18.

Maunulan kirkossa viikkomessu

torstaisin 7.9. alkaen klo 12.

TAPAHTUMIA

Otherworld Ensemble – Musiikkia Itkuja-sarjasta Taiteiden yön

konsertti to 17.8. klo 21 Oulunkylän kirkossa. Konsertti ammentaa

mahdollisuuksista. Naisten kirjallisuuspiiri ma 4.9. klo 18–20 Käpylän kirkon päätyaulassa. Luettava kirja: Halldór Laxness: Salka Valka. Lukupiiri ma 4.9. klo 18–20 Oulunkylän kirkolla. Luettava kirja: Iida Rauma: Hävitys. Yhteisöruokailut käynnistyvät viikolla 36. Yhteisöruokailut ovat kaikille avoimia kohtaamispaikkoja

hyvän ruuan äärellä. Vapaaehtoinen maksu.

Maanantaipuuro klo 9.30–11.30

Oulunkylän kirkolla. Käpylän iltaruoka keskiviikkoisin

klo 16–17.30 Käpylän kirkolla. Maunulan kirkon kahvila torstaisin klo 10–16 Maunulan kirkolla. Ilmoittautuminen kouluikäisten

toimintaan on nyt auki nettisivuillamme! Kokkikerho 3.–4.-luokkalaisille loka-marraskuussa Oulunkylän kirkolla, Keppihevoskurssi 3.–4.-luokkalaisille marraskuussa Oulunkylän kirkolla, PeliYö 17.–18.11. Oulunkylän kirkolla. Diakonian neuvonta ja ajanvaraus ti ja to klo 10–11. Voit varata ajan puhelimessa numerosta 09 2340 5318 tai saapumalla Oulunkylän kirkolle.

Pakilan seurakunta

Virasto: Palosuontie 1. Avoinna ma–ti klo 9–13, to–pe klo 9–13 ja ke klo 13–17, p. 09 2340 5500, pakila.srk@evl.fi

Osoitteet:

Hyvän Paimenen kirkko, Palosuontie 1, kirkko avoinna hiljentymistä varten ma–pe klo 10–14 ja su klo 12–14. Seuraa meitä sosiaalisessa mediassa: Facebook, Twitter ja Instagram: Pakilan seurakunta

Jussila, Jussi Hirvonen, Ari Häyrinen ja nuorten bändi.

TAPAHTUMIA

Rippikoulukauden päätöstilaisuus ti 29.8. klo 18. Rippikoulukauden päätöstilaisuus kaikille kesän 2023 rippikoululaisille, isosille ja appareille. Fiilistellään mennyttä kesää ja startataan syksyn kausi. Nuortenilta tiistaisin klo 18 Kirkonkellarissa.

Eläkeikäisten kerho torstaisin klo 13 Pikku Paimenessa.

Päivystävä pappi p. 09 2340 5502 joka päivä klo 9–18.

Diakoniapäivystys on ti klo 10–12, p. 09 2340 5552, mutta muulloinkin voit ottaa yhteyttä.

Malmin Varustamo

Pekanraitti 16, p. 09 2340 2725, varustamo-malmi.helsinki@evl.fi

Waste&Feast -hävikkiruokaravintola Malmin Varustamolla tarjoilee lounasta ma–to klo 11–13, ma 21.8. alkaen. Lounaan valmistamisesta vastaavat Stadin ammattiopiston nuoret ja lounaan valmistuksessa käytetään mahdollisimman paljon hävikkiraaka-aineita. Lounaan hinta 3–6 e. Maksamalla lounaasta 10 e tarjoat lounaan myös sitä tarvitsevalle.

Erityisryhmille

NÄKÖVAMMAISILLE

vaikutteita pohjoisten alueiden itkuvirsien parantavasta musiikista sekä elämää sykkivän jazzin elementeistä.

Perheleiri alakouluikäisten lasten perheille 1.–3.9. Lohirannan leirikeskuksessa. Hinta aikuiset 30 e, lapset 15 e. Ilmoittaudu viim. 17.8. Lisätiedot nettisivuilta. Perhekerho alk. 28.8. maanantaisin klo 9.30–11 Oulunkylän kirkolla. Perhekerhossa nautitaan yhdessäolosta ja puuhastellaan yhdessä erilaisten askartelujen ja aiheiden parissa.

Lankakahvila ma 28.8. klo 13–15 Käpylän kirkon Käpykappelissa. Lankakahvilassa kokoonnutaan yhdessäolon, käsitöiden, kahvin ja pullan äärelle kerran kuussa. Mukaan voi tulla käsityön kanssa tai ilman.

Laula itsesi iloiseksi – yhteislaulutapahtuma to 31.8. klo 14–15 Maunula-talossa, Metsäpurontie 4. Kanttorit laulavat ja laulattavat parasta lauluohjelmistoa kansanlauluista tangoihin ja virsistä oopperaan. Mukana myös diakoniatyöntekijä Maria Obafemi-Onuigbo kertomassa vapaaehtoistyön

JUMALANPALVELUKSET

Rippikoululeirien konfirmaatiomessut:

Rautavaara I la 19.8. klo 11. Jonna

Tolonen, Jussi Hirvonen, Ari Häyrinen ja nuorten bändi.

Koivupuisto la 19.8. klo 14. Marita

Toivonen, Moona Seppä, Jussi Hirvonen, Ari Häyrinen ja nuorten bändi.

Lohiranta su 20.8. klo 11. Tiia

Valve-Tuovinen, Jussi Hirvonen, Ari

Häyrinen ja nuorten bändi.

Rautavaara II su 20.8. klo 14. Jouni

Pirttijärvi, Jussi Hirvonen, Ari Häyrinen ja nuorten bändi.

Savonlinna la 26.8. klo 11. Jouni

Pirttijärvi, Heli Sjöberg, Jussi Hirvonen, Ari Häyrinen ja nuorten bändi.

Porkkala la 26.8. klo 14. Jasmin

Huikku, Ida Lemmetyinen, Jussi Hirvonen, Ari Häyrinen ja nuorten bändi.

Wanha Karhunmäki I su 27.8. klo

11. Jonna Tolonen, Ida Lemmetyinen, Jussi Hirvonen, Ari Häyrinen ja nuorten bändi.

Wanha Karhunmäki II su 27.8. klo

14. Jonna Tolonen, Anna-Kaisa

Retki Glims-joen luontopolulle, museoon ja kahvilaan Espooseen to 31.8. klo 13–16. Kävellään parin kilometrin matka Träskändan kartanolta Glims-talomuseolle. Retki ei ole esteetön. Voit myös omakustanteisesti käydä kahvilassa ja tutustua talomuseoon, jonka pääsymaksu 6 e /3 e, oppaat ilmaiseksi. Sateen sattuessa retki peruuntuu. Lähtöosoite: Träskändanristi, Espoo. Paluulähdön osoite: Glimsintie 1, Espoo. Ilmoittautumiset: Minna Martiskainen p. 040 734 7715 viimeistään ma 28.8. Ilmoittautuessasi kerro nimesi, puhelinnumerosi, erityisruokavaliosi ja mahdollinen apuvälineesi esim. rollaattori. Näkövammaiset: toivotko opasta. Oppaat: oletko käytettävissä oppaaksi.

VIITTOMAKIELELLÄ

Viittomakielisen perhekerhon syyskauden avaus pe 25.8. klo 9.30–12 Malmin Varustamossa, Pekanraitti 16.

Musiikkia kirkoissa

PERJANTAINA 18.8.

Urkukesän konsertti klo 12 Tuomiokirkossa, Unioninkatu 29. Anssi Pyykkönen, urut. Vapaa pääsy. 50-vuotisjuhlakonsertti klo 19

Temppeliaukion kirkossa, Lutherinkatu 3. Vokaaliyhtye The Tallis Scholars 50 v. Gibbons, Tallis, Muhly, Byrd, Pärt, Frances-Hoad, Weir, White. Liput 47 e lippu.fi

LAUANTAINA 19.8.

PopPaavali klo 16–22 Paavalinkirkon sisäpihalla, Sammatintie 5. Klo 16 DJ, klo 16.20 Laineen Kasperi & Liian Iso Trio, klo 17.10 Good Boys, klo 18 Elias Gould soolo, klo 18.50 Vuoret, klo 19.40 Fox Confession, klo 20.30 Tumppi Varonen & Problems Unplugged, klo 21.15 Ville Ahonen. Levyjä soittavat Marco Kosonen, Pastori Kanalan Pyhäkoulu, Dj Nancy Imatra ja DJ Njetche. Saa tuoda piknik-eväät. Ei anniskelua. Vapaa pääsy.

SUNNUNTAINA 20.8.

Pohjolan Minerva klo 18 Kannelmäen kirkossa, Vanhaistentie 6. Kirsti Apajalahti ja Anthony Marini, barokkiviulu, Pieta Mattila, barokkisello, Päivi Vesalainen, cembalo. Corelli, Stradella, Cesti. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e. Kuulan 140-vuotisjuhlavuoden konsertti klo 19 Suomenlinnan kirkossa, Suomenlinna C 43. Paulus Hartikainen, baritoni, Venla Närhi, viulu, Kaisa Pulkkanen, piano, Lauluyhtye Virta. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

Urkukesän konsertti klo 20 Tuomiokirkossa, Unioninkatu 29. Rauhan syksy – Viron uudelleenitsenäistymispäivä. Aurelia Eespere, laulu, Heli Ernits, oboe ja englannintorvi, Varpu Haavisto, viola da gamba, Kirill Ogorodnikov, kitara, Kari Vuola, urut, Key Ensemble -kuoro. Liput 10/5 e.

MAANANTAINA 21.8.

Urkukesän konsertti klo 12 Suomenlinnan kirkossa, Suomenlinna C 43. Kamarikuoro Viva Vox. Vapaa pääsy.

Urkukesän konsertti klo 19 Kallion kirkossa, Itäinen papinkatu 2. Tomi Satomaa, urut. Liput 10/5 e.

TIISTAINA 22.8.

Urkukesän konsertti klo 12 Vanhassakirkossa, Lönnrotinkatu 6. Johannes Lenius, urut. Vapaa pääsy.

Naiskuoro Discantus esiintyy Metrolla musiikkiin -sarjan päätöskonsertissa tiistaina 22.8. kello 19 Vuosaaren kirkossa. Ohjelmistovalinnoissa kuoro on suosinut ulkomaisten teosten lisäksi erityisesti moderneja suomalaisia naissäveltäjiä.

Five O’Clock Organ klo 17 Johanneksenkirkossa, Korkeavuorenkatu

12. Mauritz Brunell , urut. Vapaa pääsy.

Crescendon konsertti klo 18

Temppeliaukion kirkossa, Lutherinkatu 3. Crescendon kansainvälisen

opiskelijavaihto-ohjelman ja Helsingin juniorijousten nuoria esiintyjiä. Beethoven, Mozart. J.S. Bach, Rahmaninov, Tšaikovski, Sibelius.

Vapaa pääsy.

Kesäillan hämyssä klo 19 Vuosaaren kirkossa, Satamasaarentie 7.

Metrolla musiikkiin -sarjan päätöskonsertti. Naiskuoro Discantus.

Bartling, Chydenius, Eroma, Jekabsone, Kähärä, Takolander, Uusberg.

Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

KESKIVIIKKONA 23.8.

Urkukesän konsertti klo 12 Tuomiokirkossa, Unioninkatu 29.

Loviisa Tuomisto, urut. Vapaa pääsy.

Laulun siivin klo 13.30 Kulosaaren seurakuntasalissa, Werner Wirénin tie 6. Laulattajana Kirsi Lemponen.

Vapaa pääsy.

Urkukesän konsertti klo 19 Johan-

neksenkirkossa, Korkeavuorenkatu 12. Annastiina Tahkola, laulu, Pertti Tahkola, urut. Liput 10/5 e.

TORSTAINA 24.8.

Urkukesän konsertti klo 12 Kallion kirkossa, Itäinen papinkatu 2. Tommi Niskala, urut. Vapaa pääsy. Pianokonsertti klo 19 Huopalahden kirkossa, Vespertie 12. Iiro Komulainen, piano. Vapaa pääsy.

PERJANTAINA 25.8.

Urkukesän konsertti klo 12 Tuomiokirkossa, Unioninkatu 29. Timo Olli, urut. Vapaa pääsy. Ukrainan itsenäisyyspäivän juhlakonsertti klo 19 Temppeliaukion kirkossa, Lutherinkatu 3. Jonathan Roozeman, sello, Justas Stasevskij, piano, Iryna GorkunSilén, huilu. Silvestrov, Lysenko, Sibelius, Vilag, Skoryk, Havrylets. Liput 25/15 e eventbrite.fi ja ovelta.

LAUANTAINA 26.8.

Romano Gospel -hyväntekeväisyysilta klo 19–21 Temppeliaukion kirkossa, Lutherinkatu 3. Juontajina Joni Blomerus ja Tarja Sassi.

Viapori Jazz: Puku ommellaan hiljaisuudessa klo 20 Suomenlinnan kirkossa, Suomenlinna C 43. Hannu-Pekka Björkman, teksti, Jukka Perko, saksofonit, Teemu Viinikainen, kitara, Jarmo Saari, kitara. Kuulokuva katoavaisuudesta, elämästä ja kuolemasta. Liput 32 e lippu.fi

SUNNUNTAINA 27.8.

Gospel & Prayer klo 14 Suomenlinnan kirkossa, Suomenlinna C 43. Rukousta ja gospelia Jukka ja Tove Leppilammen kanssa. Vapaa pääsy. Oopperakonsertti: Dramma

Religioso klo 18 Laajasalon kirkossa, Reposalmentie 13. Marja Kari ja Karoliina McLaoud, mezzosopraano, Jenna Ristilä, piano. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

Urkukesän konsertti klo 20 Tuomiokirkossa, Unioninkatu 29. Poikakuoro Cantores Minores, Olli Saari, urut. Liput 10/5 e.

TIISTAINA 29.8.

Urkukesän konsertti klo 12 Vanhassakirkossa, Lönnrotinkatu 6. Dag-Ulrik Almqvist, urut. Vapaa pääsy.

KESKIVIIKKONA 30.8.

Romano Gospel -yhtye, solisteina

Dimitri Isberg ja Marika Blomerus, taustalaulajina Joni Blomerus, Markus Valerius ja Astrid Valerius, DMD-yhtye: Dimitri Grönfors ja Miska Nyman. Elina Pikkuhookana, flyygeli, Vesa Louhelainen, haitari, Renne Haapanen, kitara ja sähkökitara, Ulf Krokfors, kontrabasso. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

Urkukesän konsertti klo 12 Tuomiokirkossa, Unioninkatu 29. Marjukka Andersson, urut. Vapaa pääsy.

TORSTAINA 31.8.

Laula itsesi iloiseksi klo 14 Maunula-talossa, Metsäpurontie 4. Katja Mäkiö ja Mikko Helenius laulattavat kansanlauluista tangoihin ja virsistä oopperaan. Vapaa pääsy.

Vanhoja virsiä ja improvisaatioita

Oi jaloin vehreys -konsertti sunnuntaina 20.8. klo 19 Vantaalla Tikkurilan kirkossa, Asematie 12 a. Konsertissa kuullaan virsiä ja vanhoja melodioita sekä niiden pohjalta syntyneitä improvisaatioita niin muusikoiden kesken kuin yhdessä yleisön kanssa.

Yleisölle tarjotaan konsertissa soitettavaksi viisikielisiä kanteleita ja erilaisia kelloja sekä symbaaleja ja he voivat osallistua myös ääni-improvisaatioihin sekä lauluun.

Yleisö voi halutessaan tulla paikalle jo puoli tuntia ennen konsertin alkua yhteiseen kanteleiden viritykseen. Oman kanteleenkin voi ottaa mukaan. Sanna Vuolteenaho, laulu, kanteleet, yleisön fasilitointi, Eero Savela, trumpetti, rumpu, Eero Palviainen, luuttu, kanteleet. Vapaa pääsy.