YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET JA KASSIKARKURIT HUOLENA Kirjolohen kasvatus Venäjällä Viime vuosina Suomenlahdesta ja siihen laskevista joista on pyydetty yhä enemmän kirjolohia. Ilmiön syynä on se, että kirjolohia karkaa varsin usein kalanviljelylaitoksista. Tapauksia tulee joka vuosi enemmän. Samaan aikaan luonnonkantojen kaloissa on havaittu nahkasairauksia. Jotkut ympäristöasiantuntijat pitävät kalanviljelyä syynä tautien leviämiseen.
O
len pohtinut ilmiötä paljon ja pyrkinyt ymmärtämään sitä paremmin. Mielestäni aiheeseen liittyy kolme tärkeää kysymystä. Ensinnäkin: Kuinka pitkälle kalanviljelyala on kehittynyt Leningradin alueella ja mistä tämä liiketoiminta koostuu? Toiseksi: Kuinka perusteltuja ovat pelot ja syytökset tautien leviämisestä? Eniten huomiota kiinnitetään tartuntatauteihin, joista jotkut ovat vaarallisia. Kalat ja erityisesti lohikalat ovat tärkeä elintarvike suurelle osalle väestöä. Kolmanneksi: Markkinat laajenevat ja kalan kulutus kasvaa. Pyrin vastaamaan kysymykseen siitä, kumpi aiheuttaa enemmän ongelmia, luonnonvaraisten kalakantojen pyytäminen vai kalanviljelylaitosten toiminta?
Ilmeisesti lähin luonnonvarainen kanta elää Etelä-Ruotsissa, jossa kirjolohi alkoi selviämään jo 1950-luvulla. Kuvassa Hannu Huttusen Espoosta 2019 saama kirjolohi – mistä lienee kotoisin? Kuva Antti Zetterberg.
Tämä noin reilun parin kilon kirjolohi ei ulkomuodosta päätellen ole nähnyt kassia pitkään aikaan. Ilmaston lämpenemisen myötä lisääntymismahdollisuudet paranevat. Kalastus-lehti 1/21 | Kalamies.com
43
